Kielto ja kielteiset ilmaukset – exprimarea negației

.

.

Pagini coroborate:

Vastakohtia, singular vs plural, pozitiv vs negativ

5. Yleiset adverbiaalisijat: a) abessiivi

Cuvinte care se termină în -tOn

Verbi – 07. Kieltotaivutus – Forma Negativă

Verbi – 071. persoana a 4-a forma negativă

Avertizare, indicație – Varoitus, huomautus, opastus

.

Negație – negaatio, kielto

.

În românește cuvântul negație face parte din fondul uzual de cuvinte și are o formă aproape internațională. Limba finlandeză analizează noțiunile înainte de a le găsi corespondent finlandez și pentru negație are două grupe de termeni, kielto, care mai înseamnă și interdicție, kieltely, kielteleminen care poate să însemne și interzicere sau contrazicere, kiistely, kiisteleminen care poate fi și contrazicere sau contradicție. Cealaltă grupă, lingvistică, are kieltosana – cuvânt de negare, kieltoilmaus – exprimare negativă și chiar negaatio direct din latină, termen pe care poporul nu-l înțelege.

Problema n-ar fi cu denumirile sau cu definițiile, ci cu modul de a exprima ceva negativ. Și tocmai despre asta am de gând să alcătuiesc pagina de mai jos.

.

La pagina Ce limbă trebuie să învețe străinul în Finlanda? vorbeam despre paralelismul construcțiilor afirmative și negative, care poate crea dificultăți învățăcelului într-ale finlandezei. Construcția propoziției negative este pretențioasă și polimorfă și, pentru a ne putea face înțeleși corect, presupune cunoașterea multiplelor sale moduri de formulare.

Se pare că afirmația și negația sunt noțiuni gramaticale mai noi, astfel în limbile clasice, ele puteau fi lipsite de conjuncțiile pe care le cunoaștem astăzi. Inițial, finlandeza nu a avut cuvinte pentru „da” sau pentru „nu”. Lipsesc ele, de asemenea, din multe limbi, din latină (da) sau din chineză unde se folosesc perifrastic. Occidentalizarea a impus finlandezei kyllä și ei dar ultimul este de fapt luat din conjugarea verbului ajutător de negație (kieltoverbi) ei, fenomen nemaiîntâlnit în alte limbi europene. Astfel situațiile generale exprimate în propoziții pot fi tosi – adeverite sau epätosi – neadeverite.

În afară de kyllä, afirmativ se mai poate răspunde și cu jaa, joo, niin, jep sau aivan. Primele, jaa, joo ja niin se pot repeta adică jaa, jaa; joo, joo; niin, niin. | Tuletko? – Joo; Etkö tulekaan? – Joo, tulen kyllä!; Mene nyt jo! – No joo joo. |

Etimologia cuvântului kyllä sugerează noțiunea de „cantitate suficientă”. Cf. cu kyllästyä a se sătura, a fi plin, a-i fi de‑ajuns (alte sensuri căpătate ulterior: a obosi, a (se) impregna. Potrivit KOTUS (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus): Kyllä‑sana tarkoittaa ‘kylliksi’, ‘tarpeeksi’, ‘yllin kyllin’.

Tradițional, răspunsul afirmativ consta cândva doar în repetarea verbului, un procedeu cunoscut din latină unde se folosea verbul defectiv aiō – afirm, de ex. Syötkö kalaa? Syön. Oletko tyytyväinen? Olen. Kävitkö kaupassa? Kävin. Tineretul nu mai este, însă, obișnuit cu forma asta și, auzind‑o, se amuză.

Răspunsul negativ la o întrebare cu verbul se formulează repetând verbul, dar la forma negativă, de genul: | – Syötkö? – Enkä syö! |; | – Menenkö ulos? – Etkä mene! |; | – Soittaako hän tänään? – Eikä soita! | (enkä, etkä, eikä, emmekä, ettekä, eivätkä). Corespondentul românesc ar fi “ba nu + verbul”. Răspunsul este decisiv iar tonul răspunsului indică uneori anodinitatea dar cel mai adesea interdicția.

.

Kielto ja kielteinen merkitys

.

Situațiile discutate în engleză sunt următoarele:

Without  

possessive (existential) negation

X is without Y

X does not have Y

there is no Y (at Y)

Without + Verb  perfect negation

X is ‘without doing something’  X has not done something (yet) … as a negation of X has done something (already)

.

NEGÁȚIE, negații, s. f. 1. Faptul de a nega. ♦ Cuvânt, gest, fapt etc. care neagă, contrazice, contestă (ceva sau pe cineva). ♦ Functor logic pe baza căruia se contestă valoarea de adevăr susținută într-o afirmație. ♦ Cuvânt cu ajutorul căruia se neagă ideea exprimată de o propoziție sau de una dintre părțile ei. 2. (Fil.) Proces obiectiv de înlocuire a unor calități ale obiectelor prin altele, care asigură dezvoltării un sens ascendent; negare (2). – Din fr. négation, lat. negatio.

.

negaatio³ kieltäminen, kielto; vastakohta.

kielto^1*I kieltäminen; kieltävä määräys. Jyrkkä kielto. Käskyt ja kiellot. Ohituskielto. Kilpailukielto. Tuontikielto. Kielto oleskelemasta yksityisalueella. Kielto poistua maasta. Ei totellut äitinsä kieltoa. Lähti kielloista huolimatta. Kerta kiellon päälle SP.

negatiivinen

1. sellainen, joka on kielteinen; ei ole positiivinen

kaikki negatiivinen jonka hän sinusta kertoi

negatiivinen asenne

1.  (matematiikka) luku, joka on pienempi kuin nolla, jonka etumerkki on –

 

negatiivinen³⁸ positiivisen vastakohtana.

1. kielteinen. Negatiivinen vastaus. Negatiivinen asenne. Negatiiviset kokemukset.

Vars. lääk. Kokeen, testin tulos oli negatiivinen etsittyä ilmiötä, sairautta tms. ei havaittu.

2. vars. mat. Negatiivinen [= nollaa pienempi, miinusmerkkinen] luku. Negatiivinen kauppatase tilanne jossa tuonti on suurempi kuin vienti.
3. fys. Negatiivinen varaus toinen kahdesta sähkövarauksen lajista. Elektronin varaus onnegatiivinen. Sähköparin, akun negatiivinen napa.

.

Dicționarul limbii finlandeze OnLine nu are definiții pentru kielteminen, kieltoilmaus sau kiistäminen dar poporul nu are nevoie de definiții pentru că, oricum, le înțelege.

Din grupă fac parte și

kieltosana kiel. Kieltosana ”ei” on suomessa luonteeltaan verbi.

.

ajokielto, aseistakieltäytyjä, aseistakieltäytyminen, elvytyskielto, elämänkielteinen, elämänkielteisesti, elämänkielteisyys, esityskielto, hakkuukielto, hakukielto, hukkaamiskielto, julkaisukielto, jumalankieltäjä, jumalankieltäminen, kielteinen, kielteisesti, kielteistyä, kielteisyys, kieltely, kielto, kieltolaki, kieltolause, kieltomuoto, kieltosana, kieltosopimus, kieltotaulu, kieltoverbi, kieltäjä, kieltämättä, kieltämätön, kieltävä, kieltäymyksellinen, kieltäymys, kieltäytyjä, kieltäytyä, kieltää, kilpailukielto, kokoontumiskielto, kuvakielto, lentokieltoalue, liiketoimintakielto, lomakielto, lähestymiskielto, maahantulokielto, maahantuontikielto, maksukielto, matkustuskielto, myymiskielto, myyntikielto, ohituskielto, pelikielto, poistumiskielto, porttikielto, pysäköintikielto, rakennuskielto, seksikielteinen, seksuaalikielteinen, syrjimiskielto, toimenpidekielto, totaalikieltäytyjä, tuontikielto, turvakielto, täyskielto, täyskieltäytyjä, uintikielto, ulkonaliikkumiskielto, vientikielto, virkakielto, virkakieltojärjestelmä, ydinkoekielto, ydinkoekieltosopimus

.

kiista, kiistainen, kiistakapula, kiistakirja, kiistakirjoitus, kiistakumppani, kiistakysymys, kiistanaihe, kiistanalainen, kiistapallo, kiistaton, kiistattomasti, kiistattomuus, kiistellä, kiistely, kiistämättä, kiistämättömyys, kiistämättömästi, kiistämätön, kiistää, suuntakiista

.

Am considerat aici și vastakohta care, deși nu înseamnă negație propriu-zisă, desemnează negarea părții opuse, joacă rolul antonimului care neagă opusul; dacă e noapte, nu e zi; dacă e frumos, nu e urât; dacă nu e mare, e mic. Vedem mai jos de ce și cum.

vastakohta^10*F

1. ominaisuuksiltaan jllek toiselle vastakkainen, käänteinen asia, käsite, olio tms. Yö päivän, paha hyvän vastakohtana. Selvä, jyrkkä, räikeä vastakohta. Sisarukset olivat luonteeltaan toistensa vastakohtia. Väriläikkä vastakohtana yleiselle harmaudelle. Vastakohdat täydentävät toisiaan SP.
2. vastakohtaisuus, kontrasti. Yhteiskuntaluokkien väliset vastakohdat. Suurten vastakohtien maa.

Vezi și pagina Vastakohtia, singular vs plural, pozitiv vs negativ

.

kielto; negaatio

Määritelmä muoto, joka ilmaisee, että jokin asiaintila tai ominaisuus ei päde

Selite Kielteinen muoto ilmaisee vaikutusalassaan olevan (myönteisen) proposition tai sen osan vastakohtaa, esim. Sataa – ei sada. Kieltoa ilmaistaan monilla morfosyntaktisilla keinoilla, esimerkiksi kieltopartikkeleilla, kieltoverbeillä tai affikseilla, jotka ilmaisevat myönteisten ilmausten vastakohtia.

Lisätiedot Suomen kielen tavallisin kiellon keino on verbin kielteinen liittomuoto, joka sisältää persoonassa ja luvussa taipuvan kieltoverbin sekä pääverbin kieltomuodon ja toimii kieltolauseen predikaatissa.
Kielto eli negaatio ilmaisee, että jokin asiaintila tai ominaisuus ei päde tai että jotakin ei ollenkaan ole. Kiellon vaikutusalalla tarkoitetaan sitä lauseen osaa, joka kielletään, joka sisältyy kieltoon.

.

Mergând mai departe vedem că modul de a gândi al finlandezului este dual: pozitiv vs. negativ, împlinit (terminat, oprit, încheiat) vs. neîmplinit (neterminat, continuu, neîncheiat), prezent vs. trecut, palpabil (concret) vs. nepalpabil (abstract), șamd. Nu este, deci, de mirare că acest dualism să guverneze limba în totalitatea ei. De aici rezultă și multiplele moduri de a exprima negația, multe dinte ele absolut specifice finlandezei și mai greu de înțeles în restul lumii.

.

Despre limba pozitivă, afirmativă și limba negativă

.

Spuneam pe undeva că străinii, neobișnuiți cu ‚două limbi paralele’, cea pozitivă, afirmativă și cea negativă, se mulțumesc cu formele pozitive pe care le consideră bune la orice, doar cu verbul de negație adăugat la început, așa ca în limba maternă. Dacă un proaspăt venit ar putea spune ei syön mai treacă meargă, dar după un timp ar trebui să afle că există perechile syön – en syö.

Formele pozitive, afirmative ale limbii în contrast cu cele negative, de ex.:

— sinun täytyy syödä sen ruoan – trebuie să mănânci mâncarea [asta]

— ei sinun tarvitse syödä sitä / tätä ruokaa – nu trebuie să mănânci mâncarea [asta]

în care vedem că doar sinun și syödä se repetă în aceeași formă.

.

Kielto ja kielteiset ilmaukset

.

§ 1615 Yleisesti kiellosta ja kieltoilmausten käytöstä

Kielto eli negaatio ilmaisee, että jokin asiaintila tai ominaisuus ei päde tai että jotakin ei ollenkaan ole. Kiellolla on erilaisia morfosyntaktisia ilmaisukeinoja. Tavallisin niistä on persoonissa taipuva kieltoverbi ei.

Kieltolause on lause, jonka predikaatti koostuu apuverbinä toimivasta kieltosanasta ja sen pääverbin kieltomuodosta (» § 108 – 109).

.

Myöntölause	Kieltolause
Hän pakkaa tavarat autoon.	Hän ei pakkaa tavaroita autoon.
Minä tulen huomennakin.	Minä en tule huomennakaan.
He ovat ostaneet uuden auton.	He eivät ole ostaneet uutta autoa.
Lähde jo!	Älä lähde vielä!

.

Kieltolauseella voidaan myös mm. kiistää esitetyn lausuman pätevyys tai pyrkiä estämään tekoja:

.

S:	no Miia tässä moi
V:	no hei
S:	sä ot tullu – – maalta
V:	em mä ollu maalla [kiistäminen]
S:	ai sä et ↑ollu maalla [tarkistuskysymys]
V:	emm ollu maalla [varmistaminen]
S:	↑a↓ha. sä – – oot tehny ahkerasti duunii sit varmaa
V:	no ei puhuta siitä [puheenaiheen kieltäminen] (p)

.

Kieltosanaa käytetään muuhunkin kuin kiellon ilmaisemiseen, esim. konventionaalistuneissa kehotuksissa tai pyynnöissä (» § 1661), kommenteissa, samanmielisyyden osoituksissa sekä erilaisissa kiteymissä:

.

Ei mutta sehän onkin hyvä juttu. (k) | Datakypärä päähän, joystick käteen ja ei kun lentämään! (l) | Et viittis ulkovaatteissa sisällä olla. (k) | Sulle ei yhtää kamppaari maistus. (p) | Voi eiks oo naurettavaa. (p) | R: Ei oo tarvinnu tänäänkään palella. T:Ei niin. (P)

Lauseke- ja sanatason kieltoa edustavat substantiivin abessiivimuoto, merkitykseltään kielteiset adpositiot ja adverbit kuten ilman, vailla (» § 1628), karitiivijohdin -tOn (» § 1629) ja kieltoprefiksit epä– ja ei– (» § 1630 – 1631). Lause- ja lausekekiellon välimaastoon sijoittuu MA-infinitiivin abessiivi (» § 1627), lausekieltoa taas edustavat sellaiset adverbit tai partikkelit kuin tuskin (» § 1626) ja harvoin (» § 1639). Vaikka kieltosana ei on ensisijaisesti verbi, sitä käytetään myös partikkelina (» § 1625). Kiellon ilmaisukeinot kumoavat eri tavoin ilmauksen tai sen osan pätevyyden.

.

Kieltolause	Muita kiellon ilmaisukeinoja
En saanut mitalia.	Jäin mitalitta ~ ilman mitalia.
En saanut sitä työtä.	Se työ jäi saamatta.
Hän ei ole onnellinen.	Hän on onneton.
Tuoli ei ole mukava.	Tuoli on epämukava.

.

Sellaisia sanoja tai ilmauksia, jotka tyypillisesti esiintyvät kieltolauseissa tai muissa merkitykseltään kielteisissä konteksteissa, kutsutaan kieltohakuisiksi. Tällaisia ovat mm. sanat kukaan, milloinkaan, kuitenkaan (joilla on positiivinen vastaparinsa: joku, joskus, kuitenkin (» § 1635) sekä verbit kuten hirvitä, iljetä (» § 1637) tai adjektiivit kuten häävi, kummempi (» § 1636). Kieltohakuisia ovat myös kielteistä merkitystä vahvistavat sanat ja ilmaukset kuten ollenkaan, pätkän vertaa (» § 1634).

Kieltohakuisia aineksia esiintyy myös tietyntyyppisissä myöntömuotoisissa lauseissa. Tällaisia konteksteja ovat mm. kysymykset, ehtolauseet ja kuin-vertailut (» § 1638 –1643).

.

Onko hän saanut yhtään palkintoa? | Tulen, jos minulla on ollenkaan aikaa. | Olen onnellisempi kuin koskaan olisin voinut haaveillakaan.

Huom. Lausuman pätevyys voidaan kumota myös muuten kuin käyttämällä kieltoa tai muita merkitykseltään kielteisiä ilmauksia, esim. voimasanojen, kiistämistä ilmaisevien verbien tai erilaisten merkitysoppositioiden avulla:

.

Jätä minut! nainen nyyhkäisi. Ja paskat jätän! (E) | – Se sinun ihmeellinen Lassesi pistää rahasi kurkustaan alas ja juottaa vielä muita naisia. – Valehtelet! (k) | – Musta sä oot kova ihminen. – Minä? – Sinä. – Siinä sä oot kuule väärässä. (k)

.

§ 1616 Kieltoilmauksen implikaatioita

Kieltoilmaus on tunnusmerkkinen vastaavaan myöntömuotoiseen verrattuna niin muodon, merkityksen kuin käytönkin suhteen. On odotuksenmukaisempaa puhua siitä mitä on kuin siitä mitä ei ole. Myöntölause onkin teksteissä paljon yleisempi kuin kieltolause. Kieltolauseon kieltosanan takia morfologisestikin tunnusmerkkinen myönteiseen verrattuna. Lisäksi kieltolauseeseen sisältyy monia kiellon saattoilmiöitä: pääverbi on kieltomuodossa, mahdolliset objekti, eksistentiaalilauseen subjekti ja osma partitiivissa ja polaariset elementit (esim. kuitenkaan, edes) kiellon edellyttämässä muodossa (a). Kielto myös neutraalistaa tietyt kieliopilliset distinktiot. Partitiivimuotoisesta NP:stä ei kieltolauseessa paljastu, onko se kvantitatiivisesti määräinen vai epämääräinen tai onko lause aspektiltaan rajattu vai rajaamaton (b).

(a)  Hän ei ole ~ ollut siellä pitkää aikaa. | Minä en millään hirviä maistaa tätä viiniä. | Pihaan ei tullut lainkaan autoja.

(b)  Minä en lue tätä kirjaa tänään. | En lyönyt häntä.

Kieltoilmauksesta herää lauseyhteydessä usein mielikuva, että kielletylle asiaintilalle vastakkainen asiaintila olisikin (ollut) odotuksenmukainen. Odotuksenmukaisuus perustuu ilmauksen kontekstiin tai laajemminkin yleiseen kulttuuriseen tietämykseen. Esimerkeissä (c) ja (d) kieltolause esittää asian uutena, mutta kielto aktivoi myönteisen vaihtoehdon odotuksenmukaisena; odotus kielletään. Esimerkissä (e) odotus on tilannespesifisempi.

(c)  Hotellina Central on rauhallinen ja siisti, mutta varsin vaatimaton. Huoneissa on pienet televisiot, mitään minibaareja ei ole, ei myöskään shampoota. (l) [odotus: hotellihuoneessa on yleensä minibaari ja shampoota]

(d)  Pitkin rantatietä oli niitä liikennemerkkejä, joita kaikki amatöörit kuvaavat: keltaiselle pohjalle mustalla maalattu loikkiva kenguru ja alla kilometrejä kuvaava luku. Me emme nähneet koko matkalla yhtään kengurua, paitsi kerran lautasella. (l) [odotus: nähdään kenguruita]

(e)  [Luennoitsija ennen luennon alkua:] Tänään ei ole luentoa. Voitte mennä kotiin.

Vaikka kieltolauseella voikin esittää uutena informaationa sen, että puheena oleva asia ei päde, niin kieltolause on taustaoletuksiltaan yleensä enemmän kontekstiin sidoksissa kuin myöntölause (» § 1204 – 1205, 1437).

Huom. HKV:n (A. Hakulinen ym. 1980) aineiston lauseista 91 % (9222 kpl) on myöntölauseita ja 9 % (904 kpl) kieltolauseita.

.

Kiellon vaikutusala

,

§ 1617 Kiellon vaikutus merkityksen ja muodon kannalta

Kiellon vaikutusalalla tarkoitetaan sitä lauseen osaa, joka kielletään, joka sisältyy kieltoon. Merkityksen kannalta tämä tarkoittaa: esitetään ettei puheena oleva kiellon alainen asiaintila tai ominaisuus päde. Esimerkiksi lauseessa Hän ei ole hereillä esitetään, että henkilö ei ole tietyssä tilassa: ’ei: [hereillä]’. Kieltolauseella ei kuitenkaan välttämättä kumota koko lauseen sisältöä. Esimerkiksi lauseessa Hän ei ajanut hyvin ei kielletä ajamista yleensä vaan ajamisen laatu, ja eksistentiaalilauseessa Kadulla ei ollut roskia kiistetään paikan ja roskien lokatiivinen yhteys. Usein kielto kohdistuu nimenomaan lauseen reemaan.

Muodon kannalta kiellon vaikutusalaan sisältyminen tarkoittaa, että tietyt lauseen sanat ovat eri muodossa kuin myöntölauseessa. Kielteisen liittomuodon osana pääverbi on erityisessä taivutusmuodossa, esim. imperfektissä ei soittanut (vrt. soitti). Toiseksi objekti, eksistentiaalilauseen subjekti ja osma ovat partitiivissa. Kieltolauseessa on myös kiellon saattoilmiöinä polaarisia tai muutoin kieltohakuisia sananmuotoja ja sanoja. Esimerkiksi subjektina oleva pronomini on muodossa kukaan, mikään pro joku, jokin ja partikkeleista esiintyvät kielteiset muodot, esim. ‑kAAn, kuitenkaan (» § 1635).

(a)  Virallista vaalipäivää ei ole vielä asetettu. (l) vrt. virallinen vaalipäivä on asetettu |Selännettä ei näkynyt eilen Vierumäellä. (l) | Järki ei epäröi hetkeäkään – –. (l) |Kukaan ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu. (l) | Mut sillo oli jo pikkujoulut justtii et mihkään ei tainnu päästäkkää. (p)

Kiellon vaikutusala ei muodon ja merkityksen osalta aina tarkoita samaa. Esimerkiksi kvanttoripronomini jokin on kieltolauseen objektissa kiellon vaikutuksesta partitiivissa, mutta semanttisesti se voi jäädä kiellon vaikutusalan ulkopuolelle (» § 1644):

(b)  Anne oli monesti mennyt kertomaan valvojalle tai Opolle, kun se ei hyväksynyt jotakin. ’on jokin asia, jota Anne ei hyväksy’

Myös merkitykseltään kielteisillä morfeemeilla ja sanoilla on vaikutusala. Esimerkiksi partikkeli tuskin (» § 1626) ja abessiivisijainen MA-infinitiivi (» § 1627) aiheuttavat lauseessa muuten samat ilmiöt kuin kieltoverbi paitsi että finiittiverbi on myöntömuotoinen (c). Karitiiviadjektiivin johdin –tOn ja kieltoprefiksi epä– puolestaan edustavat sanakieltoa; ne eivät vaikuta esim. objektin tai osman muotoon (d).

(c)  Max tuskin huomasi poikaansa. (k) | Sellaista tuskin kestää yksikään puoluejohtaja, – –. (l) | – – tilasimme ”talon samppanjaa”, hintaa kysymättä, – –. (l)

(d)  Hän postitti kirjeen malttamattomana. | Ystäväni hymyili hetken epävarmasti.

.

§ 1618 Mitä kiellon fokus tarkoittaa?

Kiellon fokus on kiellon vaikutusalassa oleva kontrastiivisesti erottuva jakso, jonka suhteen lause ei pidä paikkaansa; muu lause tulkitaan yleensä taustatiedoksi (» § 839). Kiellon fokus voi ilmetä kontekstista mm. siten, että esitetään kielletylle korvaava elementti (”ei x vaan y”); kontrastia voi ilmaista tunnusmerkkisellä sanajärjestyksellä tai puheessa painotuksella. Seuraavissa lauseissa kiellon vaikutusala on merkitty kursivoinnilla ja siihen sisältyvä kiellon fokus lihavoinnilla.

.

(a) Sisko ei tehnyt läksyjä.	[vaan ihan muita juttuja]				Ei sisko läksyjä tehnyt.
(b) Ei hän ei ota punaista omenaa.	[vaan vihreän]
(c) Hän ei syönyt omenaa.	[vaan lähti lenkille]
(d) Sisko ei syönyt omenaa.	[vaan veli]	Omenaa ei syönyt sisko. Ei sisko omenaa syönyt.

(e) Kafka-innostus ei selitä Kafkan romaanien yhteislaitoksen menekkiä vaan kirjan halpa hinta. | Itse asiassa Jumalalla ei ole pipo tiukalla, vaan meillä.

Esimerkiksi ryhmän (a) tapauksissa kiellon vaikutusalassa on verbi ja sen objekti ja fokuksena objekti. Ryhmän (d) esimerkeissä kiellon vaikutusalassa on koko lause (’ei: [sisko söi omenan]’) ja fokuksena subjekti. Fokus paljastuu näissä siis sanajärjestyksen tai korvaavan elementin lisäyksen avulla. Puheessa fokusta voidaan osoittaa myös painotuksella:

(f) S: onks sul nyt ahistuskohtaus V: ei kun nukutuskohtaus

.

§ 1619 Kiellon kohdistuminen määränilmauksissa

Määränilmauksissa ja muissa skalaarisissa ilmauksissa kiellon kohdistuminen johonkin asteeseen ymmärretään yleensä niin, että myös ylemmät asteet kielletään, alempia ei:

Tällä kertaa en voittanutkaan lotossa kymmentä euroa. ’voitin vähemmän kuin 10 euroa’

Tällaisissa ’vähemmän kuin’ -implikaation sisältävissä tapauksissa määränilmaus on tavallisesti partitiivissa. Kuitenkin muulla sijalla (nominatiivilla tai genetiivillä) voidaan osoittaa, että tarkoitetaankin määrän täsmällistä kieltoa: ’ei enempää eikä vähempää’.

Ja jos Michael Jackson rakennuttaisi lentokoneen, siinä ei olisi kahdeksan, vaan kahdeksansataa moottoria ja sillä lennettäisiin Kuuhun asti. | Miten he aina onnistuvatkin epäonnistumaan niin täydellisesti – kuten taas tässä teatterikaappauksenkin tiedottamisessa, kun uhreja ei ollutkaan kymmenen vaan satakymmenen, ja lukumäärä kasvaa kaiken aikaa! | Torihinnoissamme oli tiistaina virhe. Vadelman litrahinta ei ole 5 euroa, vaan 7 euroa.

Joskus partitiivillinenkin tapaus voidaan tulkita täsmälliseksi kielloksi, jossa ’vähemmän kuin’ -implikaatiota ei synny:

Tällä kertaa en voittanut lotossa kymmentä euroa – niin kuin viimeksi – vaan 50!

Vastaava ilmiö on mahdollinen muissakin kuin määränilmauksissa. Esimerkiksi seuraavissa normaali implikaatio ’vähemmän kuin’, ’ei ainoastaan’ peruuntuu:

En kävellyt töihin asti – vaan reilusti ohi. | Minä en läpäissyt tenttiä. Selvitin sen parhain arvosanoin. ’en vain läpäissyt vaan selvitin jopa parhain arvosanoin’.

.

§ 1620 Kielto vs. modaalisuus tai kvanttorit

Modaalinen adverbi on tyypillisesti kiellon vaikutusalan ulkopuolella (a), mutta voi sisältyäkin siihen (b) (» § 1614).

(a) Se vielä puuttuisi, että puolueet ilmoittaisivat jo nyt, minkä salkun kukin haluaa ja mitä ehdottomasti ei halua.’ehdottomasti on niin, että ei’

(b) Mutta täysin ehdottomasti hän ei mahdollista ehdokkuuttaan tyrmää. ’ei ole niin, että ehdottomasti hylkää’

Samoin modaaliverbin ilmaisema välttämättömyys tai mahdollisuus joko sisältyy kiellon vaikutusalaan (c) tai jää sen ulkopuolelle (d) (» § 1612).

(c) Miesten ei tarvitse tehdä kotitöitä, sanoi äiti. ’ei ole niin että täytyy’

(d) Suomen rahkeet eivät taida miesten viestissä riittää aivan kärkikahinoihin. ’taitaa olla niin että ei riitä’

Kiellon ja kvanttoripronominin vaikutusalojen suhteet vaihtelevat pronominin ominaisuuksien mukaan. Esimerkkiryhmässä (e) lauseenalkuinen indefiniittinen kvanttoripronomini joku, moni ei kuulu kieltoverbin vaikutusalaan, kun taas ryhmässä (f) universaalinen kvanttoripronomini kuuluu (» § 746 – 756). Kieltohakuinen kvanttoripronomini kukaan on kieltolauseen edellyttämässä muodossa (g); merkityksen kannalta se joko sisältyy kiellon vaikutusalaan (’ei ollut ketään katselijaa, joka olisi loukkaantunut’) tai sillä on kielto vaikutusalassaan (’kaikkiin katselijoihin pätee että he eivät loukkaantuneet’).

(e) Vaikka joku turvaistuinmalli ei tässä vertailussa menestyisikään, se on kuitenkin aina monin verroin parempi vaihtoehto kuin jättää käyttämättä turvaistuinta! ’on olemassa jokin turvaistuinmalli, ei: [menestyy vertailussa]’ |Jotkut eivät koskaan opi hallitsemaan ruumiinkieltään. |Moni ei tiennyt yhtään Suomen kaupunkia

(f) – – kaikki irlantilaiset eivät ole punatukkaisia. ’ei: [kaikki irlantilaiset ovat punatukkaisia]’ | Kaikki eivät ole yhtä helppoja pentuja. | Jokainen ei halua kuulua järjestöön.

(g) Onneksi kukaan katselijoista ei loukkaantunut, – –. |Kenelläkään ei ollut hänelle aikaa.

.

§ 1621 Kielto ja adverbiaalilause: En valinnut sitä, koska…

Alisteinen adverbiaalilause sisältyy hallitsevan lauseen kiellon vaikutusalaan. Selvintä tämä on silloin, kun adverbiaalilausetta seuraa pätevän vaihtoehdon tarjoava vaan-lause.

Tutkimus ei ole puolueetonta, jos tutkija niin väittää, vaan vasta jos tiedeyhteisö tutkimusta arvioidessaan tunnustaa sen puolueettomaksi. (a) ’ei: [tutkimus on puolueetonta, jos tutkija niin väittää]’

– – ammattirikollisetkaan eivät vihaa poliiseja, koska nämä ovat poliiseja, vaan sen vuoksi, millaisia poliiseja nämä ovat. ’ei: [rikolliset vihaavat poliiseja koska nämä ovat poliiseja]’

Näissä esimerkeissä ei varsinaisesti kielletä hallitsevan lauseen ilmaisemaa asiaintilaa vaan adverbiaalilauseen esittämä ehto- tai syysuhde siihen. Myös ilman vaan-jatkoa adverbiaalilauseen integroituminen hallitsevaan kieltolauseeseen saattaa ilmetä siinä, että yhdyslause muodostaa yhden puhetoiminnon, yhden kokonaisuuden. (» § 1114 – 1116.)

Mutta en olisi kertonut vaikka olisin tiennytkin. ’ei: [olisin kertonut, vaikka olisin tiennyt]’ | Valitettavasti yksikään mainituista tutkimuksista ei sisällä riittävän suurta aineistoa, jotta identtisen perimän osuudesta tai suhteesta ympäristöoloihin voitaisiin tehdä tilastollisia päätelmiä. ’ei: [sisältää riittävän suuren aineiston, jotta…]’

.

§ 1622 Kielto ja lausetäydennys: En usko että kukaan tulee

Hallitsevan lauseen kielto tai muu kielteinen merkitys voi vaikuttaa siten, että myös että-lause ja referatiivirakenne sisältävät kieltohakuisia aineksia. Kiellon vaikutus saattaa ulottua relatiivilauseeseenkin.

Yliopistossa työskentelyyn tai opiskeluun ei kuulu se, että kenenkään pitäisi sietää häirintää, – –. | Missään tapauksessa en halunnut pojan huomaavan mitään. | Tuskin kukaan voi vakavissaan väittää, että tilanne olisi enää vuonna 1993 tullut kenelläkään yllättäen. | Harva  uskoo, että Suomen idänkauppa nousee enää koskaan suhteessa samalle tasolle kuin se oli 1980-luvulla. | Prufrock ei vaikuta mieheltä joka tekee mitään kovinkaan tarkoituksellisesti.

Yhdyslauseissa kieltosana voi rakenteellisesti olla hallitsevassa lauseessa, mutta semanttisesti kyse ei välttämättä ole nimenomaan hallitsevan verbin vaan alisteisen lauseen sisällön kieltämisestä. Kun hallitsevan kieltolauseen verbinä on arvelemista, ajattelemista tai uskomista merkitsevä verbi, tulkintana on yleensä, että ajattelun kohteena on lauseen sisällön kielto: En luulekaan että tulet ’luulen että et tule’.

Minä en kyllä ajatellut, että sinä tulet mukaan. ’ajattelin että et tule’ | En usko, että kenelläkään oli mielessä 2–1 maalin jälkeen, että matsi oli selvä. ’uskon ettei kukaan ajatellut matsin olevan selvä’ | En luullut sen kiinnostavan sinua.’luulin ettei se kiinnosta sinua’

Kyseisenlaiset verbit eivät siis presupponoi täydennyksenään olevan proposition pätevyyttä, toisin kuin faktiiviset verbit: En tiennyt hänen tulleen ’hän tuli’ (» § 471).

Jos hallitsevassa kieltolauseessa on kommunikaatioverbi, kielto koskee vain hallitsevaa lausetta. Ilmaus jää kiellon suhteen avoimeksi alisteisen lauseen tai referatiivirakenteen osalta:

En sanonut että hän tuli ~ hänen tulleen. | Enhän minä sanonut, että siitä mikään helppo turnaus on tulossa.

Kielteisen lauseen ja etteikö-lauseen liitoksista kuten Ei ole mitään syytä olettaa etteikö tämä sopisi Suomen tämän päivän politiikkaan; Olisi kohtuutonta sanoa, etteikö alkuvaiheessa tarvittaisi joitain kansallisiakin ratkaisuja (» § 1159).

.

Kiellon ilmaisukeinot

.

§ 1623 Kieltoverbi ei ja sen poisjäänti

Kieltosana ei toimii tavallisesti apuverbinä, joka kongruoi lauseen subjektin kanssa persoonassa ja luvussa. Kieltoverbillä on taivutusmuodot aktiivin indikatiivin preesensissä (en, et, ei, emme, ette, eivät) sekä imperatiivissa (älä, älkää, älkäämme, älköön, älkööt, puheessa myös el-) (» § 108 – 109). (Kieltolauseen sanajärjestyksestä » § 1387; myös » § 1204 – 1205.)

Mutta ilman kelloa en yksinkertaisesti tulisi toimeen, kuten eivät varmaan monet muutkaan. (yo) | Ulkomaalaisilta emme ota mitään, koska heillä ei ole apurahamahdollisuutta. (l) | – No antaisiks sä kympin. – E- em mä osaa sanoa. (p) |älä nyt väitä ettet sä oo menos maanantaina (p) | Älkää antako periksi! (k) | – – herkkävatsaiset älkööt vaivautuko, – –. (l)

Ei on paradigmassa tunnusmerkitön yleismuoto. Se esiintyy myös kielteisissä passiivimuodoissa:

.

Tässä ei valmisteta avaruusrakettia Tähtien sota ‑elokuvan seuraavaan osaan – –.(l) | – – ei me olla jaksettu tehdä mitää sen jälkee ku Mara meni töihin – – (p)

Kieltoverbillä ei ole infiniittistä muotoa, joten esim. kielteisiä infiniittisiä rakenteita ei sen avulla muodosteta (vrt. MA-infinitiivin abessiivi » § 1627):

Kuulin hänen tulleen.	*Kuulin hänen ei tulleen.
Malttaisitko olla puhumatta.	*Malttaisitko ei puhua.

Kieltoverbin yhteydessä esiintyy etenkin puhutussa kielessä yleisesti inkongruenssia (» § 1289). Puhutussa kielessä kieltoverbi saattaa joskus puuttuakin. Esimerkiksi pelkkä pääverbin kieltomuoto riittää siihen, että lause tulkitaan kieltolauseeksi:

mää viittinym mennä (Masku; Savijärvi 1977a: 28).

Kielteisyyden merkkinä saattaa kieltoverbittömässä lauseessa toimia pääverbin kieltomuodon lisäksi mm. liitepartikkelin ‑(kA)An sisältävä tai muu kieltohakuinen sana, partitiiviobjekti tai ‑subjekti (» § 1635) tai voimasana (» § 1725).

Sulla ittelläs mittään olluk kus sä tähän tulit. (Suoniemi; Savijärvi 1977a: 28) |ommoo mehteesäkkäät talolliset soannee hakatak. (Värtsilä; mts. 34) | Hää vielämitään tajua, pää on tyhjä ja korvatkin solmussa! (k) | – – mä sua mitään yritä, – –.(k) | Tää on nyt kyttien asia. Ne hoitaa tämän – –. – Vittu ne mitään saa kiinni. (k) | Tänään muka uudistin wildeast-koneen tunnarin, mutta paskat se näytä toimivan. Missähän mättää? (E)

.

§ 1624 Kieltoverbin ja konjunktion sulaumat: eikä, ellen

Kieltoverbin ja rinnastavan liitekonjunktion ‑kä sulauma on eikä ’ja ei’, joka esiintyy sekä kokonaisten lauseiden liitoksissa että elliptisissä ilmauksissa (a) (» § 813, 1191). Vaihtoehtoisesti esiintyy joskus ja-konjunktion ja kieltoverbin liitoksia (b).

(a)  Työ on luonteeltaan ennen kaikkea aivotyötä, eikä fyysisillä rajoituksilla ole juuri lainkaan merkitystä. (l) | Sille minä en voi mitään etkä sinäkään. (k) | Tee se joskus äläkä vain puhu, – –. (k) | Tämä on ravintola eikä mikään läksyjenlukupaikka. (k) | Nuoret itse eivät koe sakkoja eivätkä ehdollisia tuomioita rangaistuksina. (l)

(b)  Koska koira ei hikoile, ja ei voi näin ollen viilentää ihoaan, ainoa keino haihduttaa nestettä on läähätys. (l) | Et puhu ennen kuin annan luvan ja et vastaa ennen kuin kysyn. (k)

Kieltoverbi sisältyy olennaisena osana konjunktioihin ellei ja jollei (» § 1136). Se sulautuu myös vokaaliloppuisiin konjunktioihin että, vaikka ja mutta, joskus muihinkin: ettei, vaikkei, muttei, koskei, kunnei (» § 141).

Huom. Rinnastuksen jälkiosassa kieltosana ei aina kongruoi: Kaikki eivät enää välitä äänittää eikä kuunnella kasetteja (l). Myös adverbiaalilauseissa esiintyy monikko- ja yksikkömuodon liitoksia: Menekki yllätti meidätkin. Marraskuun lopusta lähtien olemme myyneet tuhansia ellei jopa kymmeniä tuhansia pulloja (l).

.

§ 1625 Ei partikkelina ja kiteymissä

Sana ei esiintyy myös taipumattomana. Varsinkin kieltävän vastauksen alussa se on tulkittavissa kieltopartikkeliksi esim. silloin, kun kielletään edellä fokusoitu lauseke (a). Toiseksi ei esiintyy kieltopartikkelina kiteytyneissä vastauksissa (b) (» § 1201).

(a)

V:	Maanviljelijöiksikö te rupeette
S:	No ei nyt ihan maanviljelijäkskään – –. (p)

 

A:	Oot sä käyny näissä huutokaupoissa kiertämässä?
B:	Ei minä oon nyt vaan toistaiseksi vasta katsellu (p)

 

Virkailija:	mitään tännäköstä kuittia et saanu.
Asiakas:	no ei, e:n saanu – – (P; Airikka 2004)

 

(b)  – Otatteko teetä? Vanhempi konstaapeli kurkottaa ottamaan kuppeja, jotka ovat hänen vieressään korkean kaapin päällä. – Ei kiitos. (k)

Kieltosana on partikkeli tai ainakin partikkelimainen elementti myös korjaavissa ilmauksissa, joissa subjekti on 3. persoonassa ja finiittiverbi myöntömuotoinen (c). Tavallinen tällainen ilmaus on ei vain – vaan myös (» § 815, 1289).

(c)  Poliitikot pettävät ei vain kansaa, vaan myös itseään. (A) ~ poliitikot eivät petä vain…| Hänen on siten sairaalalaitoksessa opittava ei ainoastaan omaa rooliaan, vaan myös lukuiset siihen liittyvät vastavuoroiset ja sitä täydentävät roolit. (ou)

Korjaavissa konteksteissa partikkeli ei sisältyy sanaan eiku (» § 1075, 862): Mä tuun kolmelta eiku anteeks neljältä (P).

Ei esiintyy myös kiteytyneessä rinnastuksen tyypissä miksei myös sekä kiteymissä miksi(pä)ei ja mikä ettei:

(d)  Testiryhmä suosittelee asua viikonloppukelkkailijoille ja kalareissuille, miksei myös lyhyille safareille – –. (E) | Myös Jörn Donner on tuottanut kirjan syksyn poliittisille kirjamarkkinoille, miksipä ei, kun on kirjailija. (l) | Jaksatko eläkkeelle asti? En ole ajatellut asiaa vielä, mutta mikä ettei, jos jaksan henkisesti. (l)

Taipumaton ei on lisäksi prefiksi yhdyssanan alussa, esim. ei-akateeminen, ei-minnekään(» § 1630 – 1631).

.

§ 1626 Tuskin ja tokko kieltoverbin sijasta

Partikkeli tuskin ilmaisee varauksellista kieltoa, kielteisen vaihtoehdon todennäköisyyttä (» § 1614). Koska verbi on myöntömuotoinen (Tuskin tulen), tuskin-lause ei ole kieltolause, mutta se käyttäytyy muutoin pitkälti kieltolauseen tavoin: objekti, e-subjekti ja osma ovat yleensä partitiivimuodossa (a) ja polaarisuuselementti negatiivinen, esim. -kAAn pro -kin (b).

(a)  Ylityöllistetty henkilökunta tuskin ottaa ajatusta omakseen kovin helposti mutta yrittäkää! (E) | – – maapallolla tuskin tulee syttymään ydinsotaa. (yo) | Tämä liitto kesti tuskin kahta vuotta. (l)

(b)  – – miksi meidän pitää olla Natoon intoilemassa? Tuskin ne meitä sinne ottaisivatkaan. (l) vrt. *tuskin ottaisivatkin | Eikä Suomella ole varaa tuoda ruokaa 30 miljardin markan edestä ulkomailta. Tuskin tänne kukaan ryhtyy ainakaan nestemäisiä maitotuotteita tuomaankaan. (l) | Elämisen nykymuodot näkyvät tuskin ollenkaan kotien ratkaisuissa. (l)

Partikkeli tokko(pa) ilmaisee epäilevää tai varauksellista kieltoa (» § 1598). Senkin yhteydessä objekti on partitiivissa ja polaarinen elementti negatiivinen.

(c)  Jos hän olisi ollut varaton, tokko häntä olisi otettu minnekään. (k) | Alkoi tuntua niin kurjalta, että mietin tokko kehtaan edes SM-kisoihin lähteä. (l)

.

§ 1627 Kielteisen infinitiivin käyttö

MA-infinitiivin abessiivi on merkitykseltään kielteinen. Se muodostaa kielteisenä tavan adverbiaalina toimivia lausekkeita, joissa on kieltolauseen tavoin kieltohakuisia aineksia sekä objekti partitiivissa (» § 515):

(a)  Hän seisoi totisena ovensuussa sanaakaan sanomatta, – –. (k) vrt. ilman että sanoi ~ niin että ei sanonut sanaakaan | Ohjain kiinnitetään auton ohjauspylvääseen tai vaihdekepin viereen, minkä jälkeen sitä on helppo käyttää irrottamatta katsetta tiestä. (l) | Mieluimmin hän purjehtisi vaimonsa ja pienen tyttärensä kanssa kaikessa rauhassa kenenkään tietämättä. (l) | tuo sana on saanu tällasen kaiun meikäläisessä viestinnässä nin on parempi olla sitä käyttämättä jos se ärsyttää (p)

MA-infinitiivin abessiivi muodostaa verbiliiton jäädä– ja jättää-verbien kanssa. Jäädä-verbin kanssa ilmauksessa voi olla tekijää ilmaiseva ablatiivisijainen adverbiaali: Häneltä jäi työ tekemättä (» § 1341). Kun hallitseva finiittiverbi on myöntömuotoinen (b), ilmauksen kokonaismerkitys on kielteinen: esim. Matka jäi tekemättä ’matkaa ei tehty’. Kun hallitsevaan rakenteeseen taas sisältyy kieltoverbi, se ja mAttA-kielto kumoavat toisensa ja kokonaismerkitys on myönteinen: Työ ei jäänyt tekemättä ’työ tehtiin’ (c) (» § 1632). Pragmaattisesti ilmaukset eivät kuitenkaan ole samanarvoiset.

(b)  – – kupposet jäivät tungoksessa koskematta. (l) | Hänen uudet teoksensa voidaanjättää julkaisematta, – –. (k) | Suurella osalla autoilijoista on kevään ikävä velvollisuus vielä hoitamatta. Tämän vuoden ajoneuvovero on vielä monelta maksamatta. (l)

(c)  Tarkkaavaisena lehdenlukijana häneltä ei ole jäänyt huomaamatta, että – –. (l) | Ikinä en ole jättänyt vuokraani maksamatta, – –. (K) | Minäkään en voinut olla nauramatta, – –. (k) | Se ei voi olla vaikuttamatta ajotapoihin – –. (l)

Verbiliitto olla -mAttA voi toimia infiniittisissä rakenteissa korvaamassa kieltoverbillisen kiellon puutetta: Meitä kehotettiin olemaan välittämättä…; En malta olla sanomatta…

Abessiivimuotoisessa MA-infinitiivilausekkeessa kielto sisältyy siis infiniittiseen verbinmuotoon: teke-mättä. Näin myös modaaliverbin ja abessiivimuotoisen infinitiivin liitoksessa kielto koskee vain infinitiiviä, ei modaaliverbiä. Esimerkiksi lause Kuinka kauan voit olla syömättä? tarkoittaa ’kuinka kauan voit olla niin, että et syö’. Tällaista kutsutaan sisäiseksi kielloksi. Itse modaaliverbi on kiellon vaikutusalassa esim. ilmauksessa Et voi syödä pitkään aikaan (» § 1612).

Eräät MA-infinitiivin abessiivimuodot ovat leksikaalistuneet adverbeiksi ja adpositioiksi, esim. epäilemättä, kieltämättä, (jostakin) huolimatta (» § 390, 696

.

§ 1628 Substantiivin abessiivimuoto, ilman ja paitsi

Abessiivimuotoisella substantiivilausekkeella ilmaistaan sanan tarkoittaman entiteetin olemassa olemattomuutta tai puuttumista. Yleisimpiä abessiivimuodot ovat sellaisista substantiiveista, joihin sisältyy negatiivinen merkitys, esim. epäilys, ongelma, vaikeus (a) (» § 1262). Substantiivin abessiivimuoto on paljon harvinaisempi kuin MA-infinitiivin abessiivi.

(a)  Evakuointi on sujunut ongelmitta. (l) | Valepukujen kuningas on epäilyksettä kivikala, – –. (l) | Suomalaisia sieniä voi syödä rajoituksetta. (L) | – – hän aloitti pitemmittä esipuheitta. (k) | Jokaista vertailun tulostinta voi varauksetta suositella. (l)

Puuttumista ilmaisevan adposition tai adverbin ilman, vailla ~ vaille sisältävät rakenteet (» § 689) ovat huomattavasti yleisempiä kuin abessiivisijaiset substantiivilausekkeet (b). Yhdyslauseessa alisteinen ilman että ‑lause esittää odotuksenmukaisen mutta toteutumattoman asiaintilan (c).

(b)  Muut saasteet eivät kuitenkaan vähene ilman katalysaattoria. (A) | Ihmisten suhtautuminen on vailla realistisia perusteita. (l) | He jäivät siis vaille vastarakkautta, – –. (k)

(c)  Poikien kanssa voi tapella ilman että ne heti kiljuivat apua – –. (k) | Halusin, että autoni kertoo kaiken nykyisestä tilastani ilman että minun täytyy suutani avata – –.(k)

Paitsi esiintyy paitsi eksklusiivisena adpositiona myös partikkelina, joka ilmaisee, että muu pätee, vain mainittu ei. Adpositiona sitä vastaa lukuun ottamatta (d). Paitsi-sanan yhteydessä esiintyy myös kieltosana ei (e). (» § 708, 1109.)

(d)  Lopulta paikalle tulivat neljää paitsi kaikki kutsutut – erinomaista! (E) | – – kaikkipaitsi purjehdus on turhaa. (l) | – – kaikki halusivat olla nuoria, nuoria ehkä lukuun ottamatta. (k)

(e)  Maailman kielistä [Guinnessin ennätysten] kirja on käännetty lähes kaikille paitsi ei kiinaksi. (l) vrt. kaikille paitsi kiinaksi | Lahjakas kaikissa uimatyyleissä paitsi eiselkäuinnissa. (E)

Eksklusiivinen on myös adpositiomainen ilmaus pois lukien: Yleisesti opintotukea nostetaan yhdeksän kuukautta vuodessa kesäkuukaudet pois lukien (a).

Huom. Postpositiot asemesta ~ sijaan ~ sijasta ~ tilalle ovat merkitykseltään kielteisiä: x:n asemesta y ’ei x vaan y’. Myös pikemmin(kin) kuin merkitsee korvaavuutta.

.

Voimakastahtoista naista ihaillaan, mutta usein myös pelätään: jospa hän turvallisen lämpöisen sylin asemesta onkin murskaava loukku? (k) | Tilaa rohmuavan ja pölyä keräävän pöytämikron sijaan hankitaan yhä useammin – – kannettava tietokone. (l) | Pakkoruotsin tilalle kongressissa ei kuitenkaan haluttu pakkoesperantoa – –. (l) | Nyky-Amerikan perhesarjoissa yksinhuoltaja on sääntöpikemmin kuin poikkeus. (a) ’ei ole poikkeus vaan sääntö’

.

Karitiiviadjektiivit (care denotă lipsa)

.

§ 292 tOn-adjektiiven muodostus ja merkitys

Karitiivijohdokset ovat johtimen ‑tOn (: ‑ttOmA-) sisältäviä adjektiiveja, jotka tyypillisesti ilmaisevat kantasubstantiivinsa tarkoitteen puuttumista luonnehdittavan substantiivin tarkoitteelta ja ovat absoluuttisia adjektiiveja (» § 606). Johdin liittyy kantasanan genetiivivartaloon (lai-ton, kritiiki-tön, tuntee-ton). Johdostyyppi on produktiivinen, sanakirjalekseemejä on runsaat 300. Karitiivisten tOn-johdosten morfologisen alaryhmän muodostavat verbikantaiset mAtOn-johdokset eli kieltopartisiipit (» § 293, 526), esim. vetämätön, ohittamaton; niissä puuttumisen merkitys ilmenee kantaverbiin kohdistuvana kieltona (» § 1615).

Karitiiviset tOn-johdokset ovat merkitykseltään vastakohtaisia possessiivijohdoksille:

kuopaton ’sellainen, jossa ei ole kuoppia’ vrt. kuoppainen | eloton vrt. elollinen | varaton vrt.varakas

liivitön toppi (k) | kynnön korvaaminen sänkimuokkauksella eli ns. auraton viljely (sl) | Johtajaton Venäjä on sijaisten käsissä (L) | Suomi on viime vuosina ollut suhteellisen passiivinen ja aloitteeton ydinaseiden vastaisessa rintamassa. (l) | Ahtisaari kertoo, että  matkattomina viikkoina hän työskentelee Mäntyniemessä kirjoituspöytänsä ääressä kahtena päivänä viikossa. (L)

Karitiiviadjektiivin kantasubstantiivi voi olla myös yhdyssana, kuten sanoissa ennakkoluuloton, maksukyvytön, mutta sanaliitosta karitiivijohdosta ei voi muodostaa: *pitkätukaton (vrt. pitkätukkainen < pitkä tukka), *kaksipaikaton (vrt. kaksipaikkainen < kaksi paikkaa). Adjektiivikantaisia tOn-johdoksia on vain muutama, esim. kelvoton, kesytön. Lähinnä verbiin perustuvia ovat sanat hillitön ja mahdoton  (vrt. hillitä, mahtaa). Kantasanattomia, mutta korrelaatillisia ovat mm. alaston, hervoton, mitätön ja tahaton.

tOn-johdostyyppiin kuuluu runsaasti myös merkitykseltään erikoistuneita leksikaalistumia. Ne ilmaisevat muutakin kuin kantasanan tarkoitteen suoranaista puuttumista, kuten koruton’vaatimaton’, päätön ’hullu, mieletön’, tarpeeton ’turha’, vallaton ’raisu, villi’, verraton’ vertaistaan vailla oleva’, viaton, välitön. Monet ovat käännöslainoja, mm. ruotsin lös-loppuisista adjektiiveista: ajaton (< tidlös), tahditon  (< taktlös). Karitiivista ja erikoistunutta käyttöä voi esiintyä myös rinnan, esim. päätön patsas – päätön ajatus.

Semanttinen keskittymä ovat suurta määrää tai kokoa ilmaisevat tOn-johdokset, kuten määrätön, silmitön, suunnaton, tolkuton, yletön. Tällaiset sekä eräät muutkin leksikaalistuneet tOn-johdokset esiintyvät usein intensifioivina genetiivimääritteinä, esim. jumalattoman ~  mahdottoman ~ äärettömän (paljon ~ suuri).

Joskus tOn-johdos on pikemmin antonyymi vastaavalle llinen-johdokselle kuin suoranaisesti absoluuttinen, kantasanan tarkoitteen puuttumista ilmaiseva adjektiivi (vrt. epä-alkuiset adjektiivit » § 1630):

asiaton ’aiheeton, epäasiallinen’ vrt. asiallinen jaoton vrt. jaollinen | laiton vrt. laillinen | luonnoton vrt. luonnollinen | tahaton vrt. tahallinen | tavaton vrt. tavallinen

Myöskään komparoituna tOn-johdos ei ilmaise kantasanan tarkoitteen absoluuttista puuttumista, vaan toimii asteilmauksena, esim. parrattomampi ’vähäpartaisempi’, tunteettomampi.

Huom. Karitiivijohdosta voi merkitykseltään vastata vapaa- tai köyhä-loppuinen yhdysadjektiivi, esim. huumevapaata aluetta (L); julkkisvapaa ruokaohjelma (L); tapahtumaköyhä viikko (E). Tällaisten mallina ovat olleet ruotsin fri– tai englannin free-loppuiset adjektiivit. Myös olla-verbin partisiippi ja sen täydennyksenä oleva ’ilman’-merkityksinen adpositiolauseke voivat ilmaista samaa kuin karitiivijohdos, esim. työtä vailla olevat (skt) (vrt. työttömät); ilman VIP-korttia ollut lentostuertti (l) (vrt. VIP-kortiton).

.

§ 293 mAtOn-adjektiivit toimivat myös partisiippeina

Johdinaineksen ‑mAtOn (: ‑mAttOmA-) sisältävät verbikantaiset adjektiivit ovat kieltopartisiippeja (» § 122, 297, 526). Ne ilmaisevat kantaverbin aktiviteetin tapahtumattomuutta tai mahdottomuutta. Kieltopartisiippien muodostus verbikannoista on produktiivista; johdin ‑mAtOn kiinnittyy (vahvaan) vokaalivartaloon. Tyypistä on vajaat kolmesataa sanakirjalekseemiä.

hellittämätön ’joka ei hellitä, pääty’, kestämätön ’jota ei voi kestää’, korvaamaton, lyömätön, mittaamaton

mAtOn-johdoksen merkitysvastakohtana esiintyy jokin neljästä myönteisestä partisiipista (» § 526).

Yleisimmät mAtOn-johdokset ovat tyypillisesti adjektiivistuneita (» § 630 – 632). Adjektiivileksikaalistumia ovat esim. huolimaton, häikäilemätön, kärsimätön, lukematon ’lukuisa’, mitäänsanomaton, naimaton, riippumaton, saamaton, tyytymätön, vaatimaton, välttämätön, vääjäämätön.

.

§ 1629 Työtön, hävytön, asumaton

Karitiiviadjektiiveja ovat nominikantainen tOn-päätteinen adjektiivi ja verbikantainen mAtOn-loppuinen kieltopartisiippi. Ne ilmaisevat kantasanalla esitetyn puuttumista, olemassa olemattomuutta tai tapahtumattomuutta (» § 292–293, 526). Esimerkiksi työtön henkilö merkitsee henkilöä, jolla ei ole työtä, työtä tekemätön henkilö taas sellaista, joka ei tee työtä. Ilmaustyyppi on produktiivinen, mutta siihen kuuluu myös merkitykseltään erikoistuneita leksikaalistumia kuten hävytön, mahdoton, vaatimaton, välttämätön, välitön, älytön, ääretön.

Palkattomalla virkavapaalla olen tilanteessa, jolloin voin lähteä. (l) | – – hallituksen jäsenyys konkurssiin menneessä rakennusliike Hakassa uhkasi tehdä hänestä kirjattoman ja karjattoman tai pikemminkin autottoman ja talottoman miehen. (l)

Osa myymättömistä lipuista on E-katsomoon – –. (l) | Pisin juoksematon kauteni vihon mukaan on parin vuoden takaa – –. (l) | Kun kerroin nepalilaiselle ystävälleni Suomessa olevan laajoja, tasaisia asumattomia alueita, hän kysyi: ’Miksi?’ (l)

Karitiiviadjektiiviin sisältyvä kielto mahdollistaa ilmaukseen kieltohakuisia aineksia, esim. Hän on mitään tekemätön tyyppi; Nyt olis älytöntä soittaa kellekään.

Karitiiviadjektiivien edelleenjohdokset UUs-substantiivit esittävät käsitteenä kantasanan ilmaiseman puuttuvan ominaisuuden: työttömyys < työtön, rakkaudettomuus < rakkaudeton (» § 175).

Huom.

Eräillä substantiivikantaisilla karitiiviadjektiiveilla on vapaa-loppuinen merkitysvastine, esim. veroton ~ verovapaa, useimmilla kuitenkaan ei: asiaton ~ *asiavapaa, rauhaton ~ *rauhavapaa. On myös vapaa-loppuisia adjektiiveja, joilla ei ole tOn-loppuista vastinetta: Siitä mitä on arvovapaa opetus ja tutkimus voisi keskustella paljonkin (E) ≠ arvoton (» § 292 huom.).

.

§ 1630 Epävarma, epäluuloinen, epäonni

Sanan alkuun liittyvät kieltoprefiksit muuntavat sanan merkitykseltään vastakkaiseksi tai muuten negatiiviseksi. Prefiksejä ovat epä– ja ei– sekä vierasperäiset dis‑, anti‑, pseudo‑, de‑, a-, in– ja non– (» § 172).

Epä- on alkuaan kieltoverbin partisiippimuoto; se kohdistaa kiellon yksittäiseen sanaan ilmaisten yleensä sen kontraarista vastakohtaa. Epä-alkuiset sanat ovat useimmiten adjektiiveja. Epä-alkuisen adjektiivin sisältävä lause vastaa merkitykseltään kieltoverbillistä ilmausta, jossa on epä-alkuisen sanan edusosa.

Hän on asiasta epävarma. | Hän ei ole asiasta varma.

Epä- liittyy – periaatteessa produktiivisesti – abstraktia ominaisuutta ilmaiseviin adjektiiveihin, esim. epämiellyttävä, epäkiitollinen, epäolennainen, sekä vierasperäisiin adjektiiveihin, esim. epäeettinen, epämoraalinen, epäsosiaalinen. Se ei liity sellaisiin adjektiiveihin, joilla on kontraarinen vastine, esim. hyvä : paha, suuri : pieni, kaunis : ruma. Sellaisia epä-sanoja ei siis ole kuin *epäsuuri, *epäpieni, *epäpaha, *epäkaunis. Toisaalta kaikkien epä-alkuisten adjektiivien myönteisenä vastineena ei ole niiden edusosa. Esimerkiksi semanttisesti läpinäkyvillä adjektiiveilla epävarma ’ei varma’ ja epäselvä ’ei selvä’ on myönteiset vastineet varma ja selvä, mutta adjektiiveilla epäluuloinen ja epätoivoinen ei ole vastineita *luuloinen ja *toivoinen.

Osalla epä-alkuisista adjektiiveista on tOn-johtiminen vastine; monet tällaisista pareista ovat keskenään lähimerkityksisiä, eivät kuitenkaan kaikki:

epäasiallinen ~ asiaton | epäjatkuva ~ jatkumaton | epäkelpo ~ kelvoton | epäkiitollinen ~ kiittämätön | epäluonnollinen ~ luonnoton | epäsäännöllinen ~ säännötön | epätavallinen ~ tavaton

epätyydyttävä ≠ tyydyttämätön | epäuskottava ≠ uskomaton | epämiehekäs ≠ miehetön | epäuskoinen ≠ uskoton

On myös epä-alkuisia substantiiveja, esim. epäjärjestys, epäluottamus, epäonni, epäusko; tilapäisemmätkin ovat mahdollisia: epäjoulu, epäjääkiekko. Monet substantiivit ovat leksikaalistumia, jotka eivät ole merkitykseltään edusosan kieltäviä, esim. epäkohta (ei tarkoita ’ei-paikkaa’), epäsikiö, epäsuhta.

Epä-alkuisissa sanoissa on lisäksi adverbeja ja joitakin verbejä, esim. epätarkasti, epäedukseen, epäkunnossa; epäonnistua.

.

§ 1631 Ei-toivottu, ei-suomalainen, ei-kukaan

Myös ei-alkuiset sanat ovat pääasiassa adjektiiveja tai substantiiveja, esim. ei-toivottu, ei-sosialisti(nen), ei-tiede. Prefiksinä ei liittyy tavallisimmin sellaisiin sanoihin, joilla ei ole selvää leksikaalista vastakohtaa. Ei-alkuinen sana (kuten ei-toivottu) merkitsee kaikkea tai mitä tahansa edusosan tarkoittaman asian (toivottu) ulkopuolelle jäävää; ei-alkuinen sana ja sen edusosa ovat siis kyseisen dimension ainoat, toisiaan implikoivat vaihtoehdot.

Sitten ilmoitin olevani – – ei-johtavassa asemassa työskentelevä toimihenkilö – –. (l)|Vuoden parhaaksi ei-syötäväksi tuotteeksi nimettiin valkosipulin olomuotoja analysoivat grafiikkataulut. (l) | Ne äidit, jotka tänä päivänä ihmettelevät vielä viattoman tyttärensä käytöstä, oppivat itse jo varhain, kuinka olla mahdollisimman ei-nainen. (l) | – – olin komiteassa ainoa ei-musiikki-ihminen. (l) | – – viranomaisten on eroteltava Schengenin ja ei-Schengenin matkustajat. (l)

Joskus ei– ja epä-alkuiset sanat ovat keskenään jokseenkin synonyymisia, esim. ei-toivottava ja epätoivottava tai ei-poliittinen ja epäpoliittinen, mutta usein sanojen välillä on selvä merkitysero, esim. ei-inhimillinen ’käsitteen inhimillinen ulkopuolella, muu kuin ihminen’ ja epäinhimillinen ’inhimillisen vastakohta, kohtuuton, julma’.

– – Campbell olisi halunnut sf-kertomuksia joissa ihmiset aina selvisivät voittajina ja ei-inhimilliset olennot häviäjinä. (l) | – – olosuhteet rintamilla olivat epäinhimilliset. (a)| Viiden pisteen vihje: kysymyksessä on ei-suomalainen kirjailija, jo edesmennyt suuruus. (k) | Paavolainen piti Mannerheimin päiväkäskyn sanavalintoja epäsuomalaisina ja epäaitoina. (l)

Ei liittyy myös mi/ku-aineksen sisältäviin pronomineihin ja adverbeihin.

 – – kunnes hän lopulta tietää kaiken ei-mistään. (l) | Hän tekee myös ei-kenellekään suunnattuja lauluja, – –. (l) | Koiviston Suomesta tuli ei-kenenkään maa, – –. (l) | Mies, joka oli opittu yhdistämään kiinteästi Pahkasika-lehteen ja sen ei-mihinkään-liittyvään huumoriin julkaisi tasokkaan romaanin. (l)

Vierasperäiset kieltoprefiksit esiintyvät vierassanoissa; yleensä sanat ovat lainautuneet kokonaisina, esim.afasia, dysfasia, disinformaatio, diskriminoida, dekoodaus, infiniittinen. Vain prefiksi anti– liittyy muihinkin kuin vierassanoihin, esim. antisankari, anti-ihminen, anti-ahtisaarelainen (l).

.

§ 1632 Ei voi olla tekemättä, ei jää huomiotta

Yhteen lauseeseen saattaa sisältyä kahdentyyppisiä kieltomerkityksisiä aineksia. Kieltosanan kanssa voi esiintyä esim. MA-infinitiivin (a–c) tai substantiivin (d) abessiivimuoto. Kiellot kumoavat toisensa niin että lauseen kokonaismerkitys on myönteinen. Ilmaus ei kuitenkaan ole synonyyminen myöntölauseen kanssa. Tällaisiin tapauksiin sisältyy tyypillisesti mahdollisuuden merkitys, jolloin ilmaukseen tulee – myöntölauseeseen verrattuna – kiellon vaikutuksesta välttämättömyyden sävy.

(a)  Se ei voi olla vaikuttamatta ajotapoihin – –. (l) ’täytyy vaikuttaa’ | Rupesin nauramaan, ja Kaisukaan ei saattanut olla nauramatta. (k)

(b)  Presidentin läsnäolo ei jäänyt huomaamatta festivaalivierailta. (l) ’huomattiin’ | Stichin yrittäminen nelinpelissäkään ei välttämättä suju irvistelemättä. (l)

(c)  Ensin ajattelin peesata. Pedersen jarrutteli alussa niin paljon, että en uskaltanut olla ohittamatta. Takaa olisi voinut tulla joukkueita, Sundqvist totesi. (E) ’oli pakko ohittaa’ | Iltapäivä kului pihalla puuhaillessa; kevättyöt pukkaavat kohta päälle. En malttanut olla tarttumatta haravaan. (l)

(d)  Tehty työ ei jäänyt huomiotta. Anttoselle myönnettiin joulukuun alussa Oulun läänin taidemitali. (l) ’sai huomiota’ | Rajojen avaaminen ei suju ongelmitta – –. (l) | Minä en koskaan pyytänyt lupaa lähteä minnekään, enkä saanut; minä olin kiltti tyttö, luvatta en tehnyt mitään. (k)

Varsinkin puhutussa kielessä lauseeseen saattaa sisältyä myös useampi kieltosana samassa kieltävässä tehtävässä. Kiellot voivat esim. vahvistaa toisiaan: tiällä ei nimittäi oo ei minkäännäköstä pakastinta (p).

Huom. Murteelliseen ilmaustyyppiin ilman tekemättä, ilman rahatta sisältyy näennäisesti kaksinkertainen muodollinen kielto, mutta sen voi tulkita myös rektioksi (ilman + abessiivi); merkitykseltään kielteiset muodot eivät kumoa toisiaan.

.

§ 1633 Ei ole epäselväävs. ongelmatonta

Kun kieltolauseessa on epä-alkuinen sana, kiellot kumoavat yleensä toisensa (a). Sama koskee modaalisia karitiiviadjektiiveja (b).

(a)  Kenellekään ei voinut jäädä epäselväksi, kenen poika hän oli. (k) ’kaikille täytyi tulla selväksi’ | Sen [yhteisvastuukeräyksen]  tarpeellisuudesta ei ole epätietoisuutta. ’keräyksen tarpeellisuus on selvä’ (E)

(b) Uskomattomalta kuulostava ajatus ei ole mahdoton toteuttaa. (l) ’on mahdollista toteuttaa’ | – – maksua ei ole välttämätöntä suorittaa viikonloppuna. (a) ’on mahdollista että ei suoriteta viikonloppuna’

Kiellot eivät kuitenkaan kumoa toisiaan silloin, kun epä-alkuinen (c) tai karitiiviadjektiivi (d) on merkitykseltään skalaarinen.

(c)  Epävarman arvonnousun myyminen ei ole suomalaisille – – epämieluisa ajatus. (l) |En ole niin epätoivoinen kuin luulen. (E)

(d)  Testi ei ole ongelmaton. | Kaikki leikkikalut eivät ole harmittomia. (l) | WHO:n toive ei ole mitenkään kohtuuton. (l) | – – tulos ei ollut onneton. (A) | – – kilpailua tukahduttavat kaupan tukkuliikkeet eivät ole tuntemattomia täälläkään. (l)

Tämä perustuu siihen, että lauseen kielto koskee vain ominaisuuden ääripäätä, joten vähempi kuin se voi silti päteä: ei epämieluisa saattaa tarkoittaa ehdottoman mieluisan ja epämieluisan väliin jäävää astetta, ei ongelmaton taas erittäin ongelmallisen ja täysin ongelmattoman väliin jäävää. Esimerkiksi lause Testi ei ole ongelmaton implikoi ongelmien olemassaoloa, mutta ei kuitenkaan merkitse samaa kuin lause Testi on ongelmallinen.

.

Kieltohakuisuus

.

§ 1634 Kieltohakuisuus ja myöntöhakuisuus

Kieltohakuisuus tarkoittaa sitä, että jokin sana, sananmuoto, liitepartikkeli tai muu ilmaus esiintyy ensisijaisesti tai pelkästään kiellon vaikutusalassa. Kieltohakuisia aineksia ovat mm. negatiiviset polaariset partikkelit (a) (» § 1635) sekä tietynlaiset verbit, adjektiivit ja adverbit (b) (» § 1636 – 1637).

(a)  En syö tätäkään. | En halua enää olla täällä.

(b)  Hän ei häikäile käyttää valtaansa. | Korko ei ole häävi.

Osalla kieltohakuisista aineksista on tehtävänään kiellon vahvistaminen. Kieltoa vahvistavat ainekset (c) ovat intensiteetti-ilmauksia, jotka edustavat asteikon alinta arvoa (» § 1722):

(c)  alkuunkaan, ensinkään, hiukkaakaan, ikänä, lainkaan, laisinkaan, likimainkaan, läheskään, lähestulkoonkaan, nimeksikään, ollenkaan, vähääkään, yhtään, yhtikäs; pätkän vertaa, pätkääkään, paskaakaan, tippaakaan, tuumaakaan

 Kuoleman jälkeisistä asioista en ole pätkääkään kiinnostunut. (l) | Riesling on rypälelajike, jota syystä sanotaan maailman jaloimpien valkoviinien lajikkeeksi. Chardonnayta tippaakaan väheksymättä. (l) | Em mä tiä oonko mä lähössä ollenkaa (p) | Mä en tiiä nyt yhtää mitää yhtää mistää (p)

Kieltohakuisten elementtien käyttö on vakiintunut myös eräisiin muodoltaan myönteisiin ilmaustyyppeihin kuten ehto‑, kysymys- ja vertailulauseisiin sekä yksilöinti-ilmauksiin (» § 1640 – 1642):

(d)  Tämä kirja on hyvä, jos ymmärrän yhtikäs mitään. | Haluaakohan Maija lähteä enää milloinkaan minnekään? | Kirja oli parempi kuin hän oli luullutkaan. | Hän on ainoa, joka on koskaan ymmärtänyt asiasta mitään.

Kieltohakuisuutta ovat myös kiellon pakolliset saattoilmiöt: pääverbin kieltomuoto sekä objektin, e-subjektin ja osman partitiivimuoto: Hän ei lue tätä kirjaa kauaa; Pihassa ei ollut autoa (» § 108, 918, 932, 973).

Myöntöhakuisuus tarkoittaa sitä, että jokin sana, sananmuoto, liitepartikkeli tai muu ilmaus esiintyy ensisijaisesti myöntölauseissa: kuitenkin, melkoinen, juuri ja juuri, pikku hiljaa (» § 1644).

.

Negatiivinen ja positiivinen polaarisuus

.

§ 1635 Polaarisia pareja: lapsikin vs. lapsikaan

Fokusoivat ’myös’-merkityksiset liitepartikkelit ‑kin ja ‑kAAn muodostavat polaarisen parin:‑kin esiintyy myöntölauseissa sekä ilmauksissa, jotka eivät ole merkitykseltään täysin kielteisiä (a) (» § 1644). ‑kAAn puolestaan esiintyy kieltolauseissa sekä ilmauksissa, jotka eivät ole merkitykseltään aivan myönteisiä (b) (» § 1638 – 1643). Tällaiset elementit ilmentävät siis polaarista vaihtelua: positiivinen vs. negatiivinen.

(a)  lapsikin ymmärtää | Eikös Maija haluakin vielä yhden omenan? | *Hän ei liikahtanutkin. | *Kumpikin ei tullut.

(b)  lapsikaan ei ymmärrä | Sain enemmän kuin uskalsin toivoakaan. | *Hän liikahtikaan.

Monilla indefiniittisillä pronomineilla ja pronominivartaloisilla sanoilla sekä partikkeleilla ja adverbeilla on myöntö- ja kieltolauseissa eri muodot (» asetelma 189). Useisiin sanoihin sisältyy kiinteänä osana ‑kin ~ –in tai ‑kAAn ~ ‑An (» § 137).

Asetelma 189: Polaarista vaihtelua ilmentäviä sanapareja

.

	Positiivisia	Negatiivisia
Pro-sanoja	joku, kukin, jompikumpi, kumpikin, jokin, jotakin ~ jotain, jotenkin, jonkinlainen	kukaan, kumpikaan, mikään, mitään, mitenkään, minkäänlainen
Temporaalisia partikkeleita	joskus, aina, vielä, jo	koskaan, milloinkaan, ikinä, enää, vielä
Fokuspartikkeleita	ainakin, etenkin, myöskin, vallankin, varsinkin, jopa	ainakaan, etenkään, myöskään, vallankaan, varsinkaan, edes
Likimäärän partikkeleita	likimain, lähestulkoon	likimainkaan, läheskään, lähestulkoonkaan
Modaalisia partikkeleita	arvatenkin, pakostakin, tietenkin, varmaankin	arvatenkaan, pakostakaan, tietenkään, varmaankaan
Konjunktioita ja konnektiiveja	joskin, kuitenkin, kumminkin, sittenkin	joskaan, kuitenkaan, kumminkaan, sittenkään

.

Meillä ei ollut mitään luettavaa, ei ketään kenen kanssa keskustella – –. (l) vrt. meillä oli jotakin luettavaa, joku jonka kanssa keskustella | Los Angelesissa katoaa päivittäin pieniä poikia ja tyttöjä, joita vanhemmat eivät koskaan enää näe. (l) vrt. – – jotka vanhemmat vielä joskus näkevät. | Rahaa tietysti menee, mutta ei läheskään niin paljon kuin eräiltä muilta. (l) vrt. lähes yhtä paljon kuin muilta | Resiinalla ajo ei varsinkaan ylämäessä ole lasten leikkiä. (l) vrt. on varsinkin ylämäessä

Liitepartikkelin ‑kin sisältävät summittaisuutta ilmaisevat sanat kuten hyvinkin, jokseenkin, joltinenkin, jotakuinkin, kutakuinkin esiintyvät vain myönteisissä lauseissa, esim. Terhi saattaa hyvinkin ilmaantua Hesburgerin myyntitiskin taakse (l). Niillä ei ole polaarista vastaparia: *hyvinkään, *jotakuinkaan. Kieltolauseessa eivät esiinny myöskään partikkelit melko, melkoinen eivätkä idiomaattiset ilmaukset kaikin mokomin, nipin napin, niukin naukin, juuri ja juuri, pahan kerran, pikku hiljaa. Kaikki voivat kyllä esiintyä sanakiellon sisältävässä lauseessa: hyvinkin iloton, melko mahdoton, nipin napin lyömätön.

Huom. Adverbiaalina toimivassa abessiivisijaisessa MA-infinitiivilausekkeessa on kieltohakuisia elementtejä, esim. Eduskunta hyväksyi lait saman tien muuttamatta pilkkuakaan (E). Sen sijaan verbiliitto jäädä ~ jättää -mAttA ei edellytä kieltohakuisuutta: – – palkkakin jäi saamatta (l).

.

Kieltohakuisia adjektiiveja, adverbeja ja verbejä

.

§ 1636 Häävi, kehuttava, liiemmin

On joukko adjektiiveja, jotka esiintyvät vain kielteisissä yhteyksissä, tavallisesti predikatiivilausekkeessa joko yksin tai määritteenä:

häävi, hääppöinen, kaksinen, kehuttava, kummoinen, sanottava | hullumpi, hassumpi, kummempi

Korko ei ole häävi (l) vrt. ^?on häävi | – – äänestysprosentti ei ollut kehuttava – –. (l) | Joku tosin on nimennyt päivänkakkaran päivänkakkaraksi, mutta ilman mitään sen kummempia perusteluja – –. (k) | – – en tiedä, olisiko se kovinkaan kummoinen idea. (E) | Tokko painonnosto olisi hullumpi kuntoilulaji, jos olisi riittävästi aikaa, – –. (l)

Toiseksi vain kielteisissä konteksteissa esiintyy kirjava joukko adverbeja, partikkeleita ja idiomaattisia ilmauksia, joista osa on kieltoa vahvistavia, esim. lainkaan, yhtään, pätkän vertaa (» § 1634).

hölkäsen ~ höykäsen pöläystä, tuon taivaallista ’ei minkään verran, ei mitään’ | ihmeemmin, kummemmin, liiemmin, liioin; järin ’ei paljoa, ei juuri’ | millään muotoa ’ei millään tavalla, ei ollenkaan’ | kuinkaan ’ei mitenkään’ | vainkaan ~ vai(ne)skaan | moksiskaan, millänsäkään ~ milläänkään, tietääkseen ’ei välitä’ | hevin, hevillä ’ei helposti’

Minä en välittänyt jutusta tuon taivaallista. (k) | Matkaan voi lähteä nyt miettimättä ihmeemmin, ovatko paperit kunnossa, – –. (L) | – – kuljettajalle ei käynyt kuinkaan.(l) | Opettajat ovat vanhoja ja raihnaisia, joten heille oli järjestetty majoitus laavussa. Ei vaineskaan kaikki vanhoja ole, – –. (E) | Muut hallituspuolueet eivät olleet moksiskaan edustajiensa väärinäänestämisestä. (l) | Apartheidin perintö ei häviä hevillä E-Afrikasta (l) [otsikko]

Huom. Kieltäviksi vakiintuneita ovat myös mm. kiteymät ei ristin sielua, ei mailla halmeilla, ei pahitteeksi, ei hätäpäivää(kään), ei (ota) kuuleviin korviinsa, ei ikimaailmassa ~ ikipäivänä, ei pitkälle pötkitä, ei päätä palella ~ palele, ei paljon naurata.

.

§ 1637 Kieltohakuisia verbejä

Verbeistä merkitykseltään kielteisiä modaalisia konteksteja suosivia ovat mm. sellaiset, jotka infinitiivitäydennyksensä kanssa ilmaisevat tekemisen mahdollisuutta tai rajoituksia esim. uskaltamisen ja soveliaisuuden akselilla; monilla verbeistä on muitakin merkityksiä. Tällaisissa ilmauksissa on tavallisesti joko inhimillinen subjekti tai nollapersoona (» § 469,1567).

(a)  arvata, auttaa, hennoa, hirvitä, häikäillä, iljetä, joutaa, kannattaa, kehdata, kärsiä, malttaa, parata, passata, ra(a)skia, tahtoa (’meinata’), tarvita, tohtia, toimittaa, uskaltaa, viitsiä + A-infinitiivi

Harjoituksia ja kilpailuja on runsaasti. Pitkille lomareissuille ei arvaa lähteä, kun työt jäisivät tekemättä. (E) | – – presidentinkään ei auta odottaa palkanlisäyksiä. (l) | Enkä yksinkertaisesti hirviäisi hypätä laiturilta pää edellä. (k) | Kuolleiden muusikoiden vanhoja nauhoja käytetään häikäilemättä uusien levyjen vauhdittajina. (l) | Televisioon ei parane mennä nikottelemaan – –. (l) | Putkia ei tietenkään toimita kaivaa ikiroutaan, vaan ne kulkevat maan päällä, – –. (l)

Kyseiset verbit esiintyvät myös myöntömuotoisissa kO-kysymyksissä tai sellaisissa konteksteissa, joissa on kyse mm. viitsimisestä tai raskimisesta (b). Myös ihmettelyä tai paheksuntaa ilmaisevat kiteymät mahdollistavat kieltohakuisen verbin esiintymisen tietyissä myöntömuotoisissa affektisissa konstruktioissa (c).

(b)  Kärsiikö kysyä mitä maksoi? (k) | En tiedä passaako täällä puhua politiikkaa – –. (l) | Ainoa tapa jolla kehtaan tätä työtä tehdä, – –. (l) | Mutta olojen pitää olla sellaiset, että sinne ylipäätään viitsii mennä, – –. (l) | Aaro K. on niin nuuka, että juuri ja juuri raskii pistää palkkalistan maksuun. (k)

(c)  Ettäs kehtaakin, ihan vieraalle ihmiselle hymyillä! (L) | Että viitsitkin aikaihminen leikkiä. (L)

Tosin myös tyyppi (c) tulkitaan kiellon avulla: ’ei ole sopivaa’.

Tyypillisesti kielteisissä konteksteissa esiintyviä verbejä ovat huolia ja välittää niin infinitiivi- kuin NP-täydennyksenkin kanssa. Kieltohakuisia ovat lisäksi piitata, perustaa ’välittää’, häikäillä, siekailla, sumeilla (d). Tavallisia verbeistä ovat myös MA-infinitiivin abessiivimuodot sekä karitiiviadjektiivit (e).

(d)  Ei huoli ajatella sitäkään, että auto ajoi kesällä Ahvenanmaalla päälle – –. (l) | Maorit eivät huoli Cookin laivaa – –. (l) | – – elämäni olisi helpompaa, jos en välittäisi hänestä. (E) | Osmo Soininvaara ei juhlapuheista paljon perusta. (L) | – – kirja ei sumeile sanoa suoraan, kun jotakin asiaa on varaa parantaa. (l) | – – Milosevic tuskin paljoa piittaa hädänalaisten heimoveljiensä asemasta. (l)

(e)  Ostaja – – käytti tilannetta sumeilematta hyväkseen – –. (l) | – – [ihminen] on ahne ja kanssaihmisistä piittaamaton – –. (l)

Kielteisissä konteksteissa esiintyvät myös elollisen olion minimaalista liikkumista tai ääntelemistä ilmaisevat verbit hievahtaa, hiiskahtaa, hiiskua, inahtaa ja pukahtaa (f). Kielteinen on lisäksi olla-verbillinen partitiivimuotoisen minen-substantiivin sisältävä rakennetyyppi ei ole kehumista (g) (» § 452).

(f)  Valonen kuitenkin ilmoitti, että ei hievahda paikaltaan mihinkään. (l) | Jari seisoi hievahtamatta. (k) | Talvisodan taustasta ei hiiskuta sanallakaan – –. (l) | Tässä vaiheessa vallitsi toimituksessa hiiskumaton hiljaisuus. (ou) | Hänen runonsa levisivät pääasiassa kädestä käteen eikä kukaan inahtanutkaan hänen ja hänen perheensä kohtalosta. (l)

(g)  – – hotellitilanteessa ei ole kehumista – –. (l) | Koulutustaustaa siis löytyy, eikä virkamiesurassakaan ole moittimista – –. (l) | – – valtio määrää ehdoista eikä meillä ole niihin mitään sanomista. (l) | Kappeliin ei vammaisella ilman avustajaa ole menemistä – –. (l) | Näytä niille Supi, muuten ei ole kotiin tulemista! (k)

Huom. Puhutussa kielessä tartte-vartaloinen verbi esiintyy niin kielto- kuin myöntölauseissa, esim. Ei tartte onneks enää mennä sinne (l); Nyt mun kyllä tarttee lähtee (P), vaikka yleiskielessä modaalinen tarvita on lähinnä kieltohakuinen: Minun ei tarvitse lähteä (» § 1613).

.

Kieltohakuisia aineksia myönteisessä lauseessa

.

§ 1638 Katsaus kieltohakuisen aineksen salliviin yhteyksiin

Muodoltaan myönteisessä lauseessa voi tietyin edellytyksin esiintyä kieltohakuisia aineksia. Tyypillisiä tällaisia konteksteja on koottu asetelmaan 190.

Asetelma 190: Kieltohakuisen aineksen mahdollistavia myöntökonteksteja

.

Konteksti	Esimerkkejä
Harvoin, harva, ainoa	Hän haluaa harvoin yhtään mitään. Harva ymmärtää tästä mitään. Hän on ainoa vähänkään varteenotettava hakija.	» § 1639
Vertailu	Hän on kauniimpi kuin koskaan. Tiedän asian paremmin kuin arvaatkaan. Se on parasta mitä milloinkaan on tapahtunut.	» § 1640
Kysymys	Oletko milloinkaan syönyt tattaripuuroa? Tunnetko täältä ketään?	» § 1641
Ehtolause	Saat selkääsi jos kerrot tästä kenellekään.	» § 1641
Liiallisuuden, vaikeuden tai erikoisuuden merkitys	On liian myöhäistä ostaa yhtään suklaata enää. On vaikea tehdä yhtään mitään. On kumma että hän on ollenkaan käynyt siellä.	» § 1642
Kielteisesti implikatiiviset verbit	Estin häntä syömästä enää mitään. Hän kiisti sanoneensa yhtään mitään.	» § 1643

.

Kyseiset kontekstit eivät ole kieltovaikutuksiensa suhteen yhtä vahvoja kuin kieltoverbi. Toisin kuin kieltolauseessa, verbi ei ole näissä konteksteissa kieltomuodossa eivätkä objekti, e-subjekti ja osma välttämättä partitiivissa: Söisitkö sen ~ sitä? On liian myöhäistä syödä se ~ sitä; vrt. En syö sitä ~ *sen.

.

Kieltohakuisia aineksia sisältyy myös lauseisiin, joissa on MA-infinitiivin abessiivi (Kasviolla olkoon oikeus olla sanomatta mitään (l) » § 1627), ilman- ~ vailla-lauseke (– – haltuunotot ovat onnistuneet ilman yhtään katastrofia tai edes suurempaa ongelmaa (l) » § 1628) tai karitiiviadjektiivi (EU on ollut täysin haluton tekemään mitään tilanteen rauhoittamiseksi (l) » § 1629).

.

Harvoin-, vain‑, ainoa-kontekstit

.

§ 1639 Harva tietääkään…

Monet kvantifioivat ja yksilöivät ilmaukset voivat aiheuttaa kieltohakuisuutta. Esimerkiksi sanat harvoin ja harva ovat merkitykseltään kielteisiä toistuvuuden ja määrän ilmauksia: ’ei usein’, ’ei moni’. Niiden kanssa partitiiviobjekti on mahdollinen, mutta ei kovin yleinen.

(a)  Vaikka New York on Yhdysvaltain kallein kaupunki, se ei silti merkitse sitä, etteikö kannattaisi maksaa. Sitä paitsi hinnat harvoin ylittävät Suomen tasoa. (l) | Harva helsinkiläinen tuntee hotelli Annan. (l) | Kasvun hulluina vuosina vain harvat tekivät arvonnousuilla tilin, suurin osa ei. (l)

Harva– tai harvoin-sanan sisältävässä lauseessa on tavallisesti kieltohakuisia elementtejä (b), mutta myös positiivisia aineksia esiintyy (c).

(b)  Hyvä koulutus voi vapauttaa lahjakkuuden – –, mutta harvoin huonokaan koulutus voi lahjakkuutta kokonaan tukahduttaa. (l) | Pyynikillä on tehty maailmanennätyksiäkin, mutta harvoin mitään näin somaa. (l) | Harva tietääkään, että minulla on Norjan ennätys myös 400 metrillä. (l) | Silti harvat naiset rohkenevat vieläkään puhua asiasta. (l)

(c)  Moskovalaiset tuntuvat tietävän, mikä puolue on. Harva sanoo kuitenkin äänestävänsä puoluetta. (l)

Eksklusiiviset fokuspartikkelit vain (~ vaan), ainoastaan, pelkästään, yksinomaan, yksistään sisältävät kielteisen merkityksen: ’ei enempää kuin’, ’ei muunlainen kuin’, ’ei muu kuin’ (d) (» § 844). Ne voivat esiintyä kieltohakuisen aineksen kanssa silloin kun vaihtoehtoina ovat kaikki kyseeseen tulevat (e).

(d)  – – biotuotteiden syntyvistä markkinoista kilpailee tätä nykyä vain muutama yritys.(l) ’ei enempää’ | – – onnuin ainoastaan ollessani lopen uupunut – –. (k) ’en muulloin’

(e)  Vain muutama Hämäläisen kirjan henkilöistä sanoo mitään nykyisille lukijoille – –. (l)vrt. *muutama sanoo mitään

Myös yksilöivät adjektiivit (ainoa, järjestysluvut, superlatiivit) (f), universaaliset kvanttoripronominit jokainen ja kaikki (g) sekä numeraali-ilmaukset (h) esiintyvät kieltohakuisen aineksen kanssa silloin, kun puheena oleva asia suhteutetaan kaikkiin kyseeseen tuleviin vaihtoehtoihin. Kieltohakuinen aines on samassa lausekkeessa kuin yksilöivä tai kvantifioiva sana.

(f)  Ainoan ikinä edes aloittamani demon, – – käsikirjoitus on tuolta ajalta. (E) | Lehtonen oli samalla ensimmäinen suomalainen, joka tänä vuonna on edes osallistunut EM-sarjan osakilpailuun. (l) | Ydinaseet ovat tehokkain pelote mitä maailmassa on milloinkaan ollut. (l)

(g)  Ginnyllä on ollut vaikeaa, koska lähes kaikki jotka koskaan ovat tavanneet hänet ovat haastaneet hänet oikeuteen. (E)

(h)  Tilastot osoittavat että kaksi kolmasosaa ihmisistä, jotka koskaan ovat saavuttaneet 65 vuoden iän, elävät juuri nyt. (E)

Geneerinen NP on merkitykseltään universaalisen kvanttoripronominin sisältävän NP:n kaltainen ja mahdollistaa kieltohakuisten ainesten esiintymisen:

Se joka yhtään paremmin tuntee pääministeri Paavo Lipposta ei sano häntä jäyhäksi eikä juroksi vaan paremminkin savolaiseksi ilopilleriksi. (E)

Positiivinen polaarinen variantti on yksilöivien adjektiivien ja universaalikvanttorien yhteydessä mahdollinen määrän ilmauksissa ja tällöin pitkälti samanmerkityksinenkin negatiivisen kanssa: vähänkin ~ vähänkään, hiukankin ~ hiukankaan.

(j)  Laktoosi-intoleranssi ei aiheuta mitään seurauksia eli jälkitauteja. Oikeastaan ainoa vähänkin hankalampi seuraus on seuraus hoidosta, eikä taudista. (E) | Brahmsin ja Schumannin teokset kuuluvat siihen musiikkiin, jota kaikki vähänkin kykenevät mielellään soittavat – –. (l)

Huom. Partikkeli enää esiintyy yleensä kieltosanan yhteydessä. Silloin kun se on myöntölauseessa, se tarkoittaa ’vain, ei enempää tai muuta kuin’: YK:lla on enää kymmenen vuotta aikaa onnistua väestöohjelmissaan (l) (» § 850).

.

Vertailuilmaukset

.

§ 1640 Nopeampi kuin koskaan

Vertailevien kuin-rakenteiden merkitykseen sisältyy asteikollisuutta: entiteettejä verrataan toisiinsa esim. ominaisuuden, kuluvan ajan tai muun vastaavan piirteen suhteen. Tällaisiin rakenteisiin kieltohakuiset ainekset ovat vakiintuneet (a). Kieltohakuisia aineksia käytetään myös vertailevissa ennen kuin ‑lauseissa (b) sekä muissakin temporaalisissa ilmauksissa, jotka vertaavat ajankohtia toisiinsa (c). (Superlatiivista » § 1639.)

(a)  Poika oli hyvin sairas, sairaampi kuin hän oli luullutkaan. (k) ~ *luullutkin | Tekniikkani on nyt parempi kuin koskaan ennen, – –. (l) | Muoviautoja Rauman ”autotehdas” valmistaa – – enemmän kuin yksikään muu tehdas. (l)

(b)  Ennen kuin huomaatkaan, olet tullut kertoneeksi itsestäsi kaiken – –. (l) ’et ehdi huomata’ | Nyt kai ymmärrät, miksi sinun pitää lähteä täältä, ennen kuin kukaan osaa vielä epäillä mitään. (k)

(c)  Sen sijaan siitä on aikaa kun kukaan on halunnut tietää miten selvitä jostain ongelmallisesta pelaajasta. (E) | Siitä on kovasti paljon aikaa kun viimeksi sitä laulua edes tapailin. (l)

Huom. Komparatiivisessa partitiivirakenteessa tai paljaassa kuin-rakenteessa ei esiinny kieltohakuisia aineksia: *Hän on ketään kauniimpi; *Hän on kuin kukka koskaan.

Kuin-ilmauksissa voi esiintyä positiivisiakin polaarisuuselementtejä, nimittäin indefiniittinen pronomini tai adverbi, joka viittaa spesifiseen vertailukohtaan: Pystyn ehkä eläytymään osaan paremmin kuin joku muu (l), vrt. kukaan muu; – – ongelmista keskustellaan rehellisemmin kuin joskus aikaisemmin (l).

.

Kysymys- ja ehtolauseet

.

§ 1641 Tuleeko tästä mitään; jos yhtään kiinnostaa

Kysymys on ilmaustyyppi, jossa asiaintilan pätevyys jää avoimeksi. Kieltohakuisia aineksia esiintyy etenkin sellaisissa interrogatiivisissa lauseissa, jotka ovat merkitykseltään epäileviä, arvelevia tai ihmetteleviä. Odotettava vastaus on usein kielteinen, mutta saattaa olla neutraalikin. (» § 1204 – 1205.)

 .

Tulisiko tästä yhtään mitään? (yo) | Noinko se tarttui, miten kukaan koskaan uskalsi lukea kirjaston kirjoja. (k) | Tai mitä mahtaakaan naarasvästäräkin keikutus todellisuudessa merkitä. (k) | Ja kuinka monta vuosisataa tuleekaan Balkanin sodan herättämä viha säilymään? (yo) | Oottekste pakannu yhtään vielä (p) | Vittuako se kenellekään kuuluu! (E)

Asiaintilan pätevyys jätetään avoimeksi myös ehtolauseissa. Kieltohakuisten ainesten käyttö on vakiintunut tapauksiin, joissa ilmaistaan jonkin asteikon alapää. Tavallisimpia kieltohakuiset ainekset ovat epärestriktiivisissä lisäyksinä toimivissa ehtolauseissa (» § 1114 – 1115, 1136).

Uuden öljyn muodostumiseen tarvitaan miljoonia vuosia – jos sekään riittää. (E) | Se eilinen tulee olemaan riesana vielä aika pitkään. Jos minä mitään ymmärrän. (k) | Vanhat ajat palaavat takaisin, mikäli hiukkaakaan galluppeihin on luottamista. (l) |Jos yhtään kiinnostaa niin vastaa ihmeessä ja kerro itsestäsi! (E)

Sekä positiivinen -kin että negatiivinen -kAAn ovat asteikon alapäätä korostavassa ’edes’-merkityksessä mahdollisia ehtolauseissa, jollainen toimii joskus myös uhkauksena tai varoituksena. Käytännössä kin– ja kAAn-liitteellisillä ilmauksilla ei näissä tapauksissa ole juurikaan merkityseroa (vrt. myös » § 1639 esimerkki j).

.

Hän on pannut merkille, että jos poliisi on asemalta päivänkin pois, veivarit panevat heti piknikin pystyyn. (l) ~ päivänkään ~ edes päivän | Jos se olisi tullut askeleenkaan lähemmäksi, olisin lyönyt sitä tarjottimella (k) ~ askeleenkin | Ja sä voit teloontua vielä lisää, jos sä jatkat vielä sanankaan tota valehtelua! (E) | Jos sanot vielä sanankin, niin mä kajautan tän kiikarin päin näköö. (k)

Ehdon merkityksen sisältävä uhkaus on myös pA-liitepartikkelillinen imperatiivi-ilmaus (» § 1672):

– – uskallapas häiritä meitä enempää…! (E) | Päästäpä ääntäkään, niin…

Ylipäänsä monet uskaltamista ja viitsimistä tarkoittavat ilmaukset esiintyvät usein ehtokonteksteissa: Tuollaisia naiset olivat, heti suojelemassa tyttäriään, kun nämä uskalsivat katsahtaakaan miesten puoleen (k).

Huom. Konsessiivisissa myöntömuotoisissa jos-lauseissa vain ‑kin on mahdollinen: Jos osakkeen kurssi olisikin laskenut, optio olisi käynyt arvottomaksi, – – (l).

.

Liiallisuutta, vaikeutta tai erikoisuutta merkitsevät ilmaukset

.

§ 1642 Liian myöhäistä tehdä mitään

Kieltohakuisia aineksia esiintyy liiallisuutta ilmaisevissa lauseissa, joissa ne selittyvät lauseiden herättämistä implikaatioista. Esimerkiksi ryhmän (a) lauseissa liian myöhäistä implikoi ’ei enää’ ja toisaalta liian aikaista implikoi ’ei vielä’. Molemmat siis implikoivat, että asiaintila ei toteudu. Liiallisuuden ilmauksen mahdollistamat negatiiviset polaarisuusainekset esiintyvät myös mm. finaalisissa että– ~ jotta-lauseissa ja infinitiivilausekkeissa (b).

(a)  – – silloin on jo liian myöhäistä tehdä mitään. (yo) | Oli vielä liian aikaista sanoa mitään lopullista. (l)

(b)  Olin liian väsynyt, että olisin jaksanut yhtään hillitä itseäni. (k) | Moni nelikymppinen miettii, onko liian vanha oppimaan mitään. (L) | – – ehkä se oli liian päissään kelvatakseen kenellekään. (k)

Kieltohakuisia aineksia esiintyy lisäksi sellaisissa lauseissa ja infinitiivilausekkeissa, joiden sisältö kuvataan vaikeaksi tai poikkeavaksi esim. ilmauksella (on) vaikea(a) ~ ikävä(ä) ~kummallista ~ outoa ~ turha ~ ihme (c). Harmittelua, pahoittelemista ja yllättyneisyyttä ilmaisevat konstruktiot aiheuttavat saman: ne voivat kiinnittää huomion asteikon alapäähän (d).

(c)  Niistä kilpailuista on vaikea sanoa yhtään mitään, – –. (l) | Minusta on joka kerta ihme, että se toimii ollenkaan – –. (l) | Uusien [virsikirjojen] mukaan on turha yrittääkään veisata. (l) | – – unessakin tiedän, ettei niin pitkää matkaa pysty taivaltamaan jalan, että on sulaa hulluutta yrittääkään. (k)

(d)  – – olen pahoillani että lainkaan tulit. (E) | Pahoittelen, että kerroin sinulle asiasta yhtään mitään. | Yllätyimme, että hän oli käynytkään paikalla.

Edellisiin merkitysryhmiin niveltyvät sellaiset karitiiviadjektiivit kuin kyvytön, kykenemätön, sopimaton, tottumaton ja voimaton, jotka voivat esiintyä illatiivisijaisen lausekkeen kanssa.

(e)  – – olin kyvytön tuntemaan mitään tunteita edesmenneitä vanhempiani kohtaan – –.(k) | Auto on täysin sopimaton enää mihinkään kovempaan kisaan.

.

Kielteisesti implikatiiviset verbit

.

§ 1643 Varoo sanomasta mitään

Kielteisesti implikatiiviset verbit kuten välttyä, välttää, pelastua, pidättyä, suojella, lakata, loppua implikoivat myönteisessä lauseessa, että niiden täydennyksenä olevan infiniittisen lausekkeen tai lauseen tarkoittama tilanne ei toteudu tai ole toteutunut (a), ja kieltolauseessa puolestaan, että tilanne toteutuu tai on toteutunut (b) (» § 479).

(a)  Tyttö välttyi katsomasta Pekkaa silmiin. ’tyttö ei katsonut’

(b)  Tyttö ei välttynyt katsomasta Pekkaa silmiin. ’tyttö katsoi’

Myös sellaiset verbit kuin ehkäistä, estää, estyä implikoivat myönteisessä lauseessa täydennyksenään olevan infiniittisen lausekkeen tai lauseen tarkoittaman tilanteen toteutumattomaksi (c), mutta kieltolauseessa jättävät toteutumisen mahdollisuuden periaatteessa avoimeksi (d). Kontekstista riippuen kieltolause on tulkittavissa niinkin, että täydennyksen ilmaisema asiaintila esitetään toteutuneena tai toteutuvana, ei avoimena (e).

(c)  Tyttö esti Pekkaa lähtemästä. ’Pekka ei lähtenyt’

(d)  Tyttö ei estänyt Pekkaa lähtemästä. ’Pekka lähti tai ei lähtenyt’

(e)  Voi vain todeta, että mikään ei estänyt loppukilpailuun kutsuttuja tulemasta Yhtyneiden Kuvalehtien pääkonttoriin elokuisena lauantaina. Yksi kilpailijoista joutui käyttämään kainalosauvoja. Mutta laskuvarjohypyssä loukkaantuneella oli kaikkein dramaattisin saapuminen, sillä hänet tuotiin ambulanssilla. (l) [kutsutut tulivat]

Kielteisesti implikatiivisen verbin sisältävässä lauseessa voi olla kieltohakuisia aineksia:

(f)  – – loukkaantumiset estivät viemästä läpi yhtään täysimittaista kymmenottelua. (l) | – – lakkasin toivomasta mitään ihmeellisyyksiä. (k) | Giovannella Marasco varoo sanomasta mitään negatiivista, – –. (l) | Unohdin kysyä mitään keneltäkään. | Minä vastustan Elementin laajentamista yhtään enää. (k)

Myös verbeihin kiistää, kieltää ja kieltäytyä sisältyy kiellon implikaatio, ja ne voivat esiintyä kieltohakuisen aineksen kanssa, esim. Irakin viranomaiset kiistävät mitään kapinaa olleenkaan (l); Hän kieltäytyi jyrkin sanoin kommentoimasta mitenkään huhuja (l).

Huom. Eräillä kielteisesti implikatiivisilla verbeillä on vastineena (positiivisesti) implikatiivinen verbi, joka implikoi täydennyksenään olevan proposition päteväksi (» § 471). Esimerkiksi unohtaa-verbin pari on muistaa: Unohdin laittaa kirjeen postiin ~ En muistanut laittaa kirjettä postiin; vrt. Muistin laittaa kirjeen postiin ’laitoin postiin’.

.

Myönteisiä aineksia kieltolauseessa

.

§ 1644 Eikö olekin mukavaa

Positiivisesti polaarisia elementtejä esiintyy erityisesti eikö-alkuisessa kysymyksessä, johon odotetaan myönteistä tai neutraalia vastausta (a); kysymys tulkitaan usein retoriseksi. Tavallisin elementti on ‑kin. Myös myönteistä lausetta seuraava vahvistuskysymys on tällöin muodoltaan kielteinen mutta tehtävältään väitettä vahvistava (b) (» § 1058, 1697) .

(a)  Eikö vanhuuden viisaudessa olekin jotain suurta ja hienoa? (l) | Eikö nainen ole erityisesti ortodoksisessa uskossa jopa miehen yläpuolella, Jumalanäitinä? (l) | Olisiko se enää hyvää, eikö siinä jo tuntuisi raa’an viinan maku? (l)

(b)  Hän on suloinen lapsi, eikö olekin. (k) | Näinhän se menee, eikö menekin, – –. (L)

Kielteisessä imperatiivilauseessa voi olla myöntöhakuinen ‑kin, kun se liittyy nominaaliseen lausekkeeseen (c). Esimerkiksi verbissä tai partikkelissa muoto on kiellon edellyttämä -kAAn(d) (» § 842).

(c)  Älä nyt ala sinäkin, Helmi! (k) | Älä tee sitäkin! vrt. Älä tee sitäkään.

(d)  Älä luulekaan että annan sinun laiminlyödä aviollisia velvollisuuksiasi – –. (k) ~ *Älä luulekin – –. | Älä nyt kuitenkaan oikein kallista, – –. (k)

Positiivisesti polaarinen pronomini kuten jokin voi esiintyä kieltolauseessa, kun se jää kiellon vaikutusalan ulkopuolelle (» § 1617). Seuraavassa esimerkissä ilmaistaan, että ’on jokin yksi entiteetti, joka suljetaan puheena olevan ulkopuolelle’.

(e)  Liiketuttavuuksia voi kulttuuritilaisuuksissa syventää perhetasolle. Joitakin kontakteja ei edes saa ilman tätä. (l)

Myös ei – vain ‑ilmauksen vain-jaksossa polaarinen elementti on kieltolauseesta huolimatta positiivinen, sillä lauseessa kielletään merkitys ’ainoastaan’:

(f)  – – siviiliväestöön kohdistuva täysimittainen sota ei voi missään oloissa olla vain jonkin maan sisäinen asia. (l) | Kauneus ei ollut vain jotakin katsottavaa; sitä saattoi myös tehdä. (l)

.

Introdus / lisätty 29.01.2018

Actualizat / päivitetty 12.3.2018

Actualizat / päivitetty 23.1.2019

Actualizat / päivitetty 31.12.2019

.