Blogulblog's Blog

Denumiri generale pentru obiecte

 Denumiri generale pentru obiecte

.

Verb - obiect

.

Finlandeza e ușoară dintr-un anume punct de vedere și anume, pentru că are denumiri generale pentru obiecte, potrivit funcției lor. Ăsta e unul din motivele principale pentru care finlandeza trebuie învățată înăuntru, la fața locului și nu afară, după carte. Astfel de cuvinte nu au, întotdeauna, corespondent exact în alte limbi și, adesea, trebuie doar explicate. Gândind doar românește, cea mai mare parte din cuvintele de mai jos, rămân neabordate.

Toată lumea știe ce este fermoarul dar cum se numește piesa de care tragi nu știe nimeni, pentru că în românește nu are nume; sigur că ai putea să-i spui trăgător, dar nu e sigur că vei fi înțeles.

DEX-ul ne luminează. FERMOÁR ~e n. 1) Dispozitiv format din două șiruri de dinți, ce se îmbucă unii în alții cu ajutorul unei mici piese metalice mobile, folosit pentru încheiere. Ei bine, piesa asta are nume în finlandeză, este vedin.

În general, sunt substantive provenite din verbe, cunoști verbul, afli imediat instrumentul care execută verbul. Foarte rare sunt verbele din care nu se poate face un astfel de substantiv; în general, este vorba doar de verbe care desemnează noțiuni abstracte.

Astfel, în finlandeză, toate obiectele de care tragi se numesc vedin, toate pe care apeși cu piciorul, se numesc poljin, toate de care ții cu mâna se numesc kahva, toate care sunt lângă ceva, atașate la ceva se numesc korva. Dacă ține ceva este pidin sau pidike iar dacă unește ceva, (două sau mai multe) este kiinnike.

korva: organul auditiv (atașată capului); kupin korva (astian korva) – toarta ceștii (atașată ceștii) uneori sinonime sanka, kahva; sillankorva – cap de pod (atașat podului), sillan korvassa – la capul podului; Koskenkorva – lângă, la marginea pragului de apă, a cascadei; kateenkorva – timus (inițial kate – acoperiș iar kateenkorva era streașina (atașată acoperișului), timusul, prin poziția sa, a fost comparat cu streașina);

hiirenkorva – ureche de șoricel, vârful frunzei care iese din mugure;

kirjan lehteen tehty korva, taite – colțul paginii îndoit ca demn de carte (în românește mai sunt și urechile paginilor făcute involuntar, rezultate din răsfoirea cărții cu degetul muiat în gură!);

punamerikorva, merikorva (Haliotis) – scoica abalone (potrvit formei ei, nu e vorba de a fi atașată undeva);

juudaksenkorva – ciuperca Auricolaria auricula-judae, urechea iudei, burete de soc (care ține de copacul pe care crește);

kello kolmen korvissa – în jur de ora trei (care ține de ora trei);

joulun korvilla – înainte de Crăciun (care ține de Crăciun);

korvake – urechiușă: sydänkorvake, sydämen korvake – auricul, atriu cardiac (care ține de inimă);

.

Dar să le luăm sistematizat, potrivit obiceiului casei. Deși aici apar doar unele cuvinte-bază, din ele se formează nenumărate cuvinte compuse.

.

Definițiile sunt preluate, fără aprobare, din Kielitoimiston sanakirja (ediția electronică).

 ← trimiterea se referă la lemă (cuvânt explicat într-un vocabular; element lexical), cuvântul-intrare și nu la traduceri.

.

astptbr14-a

.

ahdin ● compresor ■ kompressorahtaa – a comprima, a îndesa

 1.  tekn. kompressori joka suurentaa polttoaineseoksen t. palamisilman tulopainetta polttomoottorissa. Turboahdin.

 2.  mer. köysi jolla järjestellään raa’an asentoa, ohjain.

aistin ● organ de simț ■ sinnesorganaistia – a simți; elin joka ottaa vastaan ärsykkeitä ulkomaailmasta, aistinelin. Iho tuntoaistimena.

ajastin ● temporizator ■ tidur, timmerajastaa – a temporiza; tekn. ajastuslaite.

alasin ● nicovală ■ städalas – jos

 1.  metallinen takoma-alusta. Takoa alasimella.

 Kuv. Olla vasaran ja alasimen välissä kahtaalta uhattuna, ahtaalla. – A fi între ciocan și nicovală.

 2.  anat. yksi kuuloluista.

asetin, asetinlaite ● aplicator ■ ställverkasettaa – a pune; a așeza; a regla; asettamisväline. Rautatien vaihteiden asettimet.

askellin ● „pășitor” ■ (urh) trappmaskin; (ark) stepperaskeltaa – a face pași; urh. kuntoiluväline jota käytetään polkemalla vuorotellen kahta pystysuunnassa liikkuvaa poljinta, askelluslaite.

astin ● „treaptă” ■ steg; fotstegastua – a păși pe, în; porras, askelma, astuin. Vaunujen astin. Tikkaiden astimet puolat, puolapuut

aukaisin ● deschizător ■ öppnareaukaistaavata – a deschide; aukaisuväline. Säilyketölkin aukaisin.

avarrin ● alezor ■ brotschavartaa – a mări; a lărgi; tekn. reikien avartamiseen käytettävä monihampainen teräskanki.

ehkäisin ● mijloc de prevenire ■ preventivmedelehkäistä – a preveni; ehkäisyväline. Kohdunsisäinen ehkäisin.

elin ● organ ■ organelää – a trăi

 1.  määrätehtäväinen ihmisen, eläimen t. kasvin osa. Sisäelimet. Hengitys-, sukupuolielimet.

 Erik. siitin.

 2.  tekn. määrätehtäväinen koneen t. laitteen osa. Kone-elimet.

 3.  jnk yhteisön määrätehtäväinen yksikkö. Valtion, kunnan elimet. Päättävät, toimeenpanevat elimet. Hallinto-, lainsäädäntö-, yhteistyöelin. Puolue-elimet.

 Sot. määrätehtävää hoitava yksikkö t. sen osa. Puolustusvoimien huolto-, lääkintäelimet.

eläin ● animal ■ djurelää – a trăi; eliöitä joiden ominaispiirteitä ovat mm. org. ravinnon käyttö, soluseinämien puuttuminen ja tav. kyky liikkua aktiivisesti. Yksi-, monisoluiset eläimet. Metsän, viidakon eläimet. Koti-, peto-, vesieläin. Nauta-, sorkkaeläin. Ihminen ja eläimet.

 Erik. koti-, vars. karjaeläin. Teuras-, siitoseläin. Eläinten ruokinta, laiduntaminen.

 Kuv., us. halv. Riehuu kuin eläin. Teki töitä kuin pieni eläin leik. paljon.

eristin ● izolator ■ isolatoreristää – a izola; sähk. kappale johon sähköjohto kiinnitetään ja joka eristää sen johtoa kannattavasta rakenteesta. Sähköpylväiden eristimet. Posliini-, muovieristin.

erotin ● separator ■ separatorerottaa – a separa; erotusväline, -laite. Rasvan-, vedenerotin.

 Sähk. laite jolla jk sähköverkon osa voidaan erottaa muusta verkosta.

estin ● barieră ■ spärrestää – a împiedica; a opri; estolaite. Öljysäiliön ylitäytön estin.

etsin ● căutător ■ sökareetsiä – a căuta; kameran suuntauslaite, jonka avulla nähdään kuvaan tuleva kohteen osa.

haihdutin ● evaporator ■ evaporatorhaihduttaahaihtua – a se evapora; haihdutuslaite. Vedenhaihdutin.

haketin ● mașină de tocat crengi, lemn ■ flishugg; flisarehakettaa – a măcina crengi; haketuskone.

hapatin ● acidifiant; plămădeală ■ syrningsmedelhapata – a acidifia; paremmin: hapate.

hapetin ● oxidant ■ oxidationsmedelhapettaa – a oxida; paremmin: hapete.

heijastin ● reflector, ceva care reflectă ■ reflektorheijastaa – a reflecta; heijastava levy tm. rakenne; erik. teillä pimeän aikaan liikkujille turvaksi tarkoitettuja, valo(j)a hyvin heijastavia (riipus)levyjä, (vaate)tarroja tms. Takinhihaan kiinnitetty heijastin. Pyörän, peräkärryn heijastin.

heitin ● aruncător ■ kastareheittää – a arunca; väline jolla heitetään jtak; vars. jälkiosana eril. laitteiden nimityksissä. Valonheitin. Kuvanheitin. Piirtoheitin. Kranaatin-, raketin-, liekinheitin.

helistin ● sunătoare, zornăitoare pentrui copii ■ skallrahelistä – a suna; a zornăi; a zdrăngăni; ravistettaessa ääntä synnyttäviä soittimia ja leluja.

hidastin ● inhibitor; încetinitor ■ retardator; inhibitorhidastaa – a încetini; hidastuslaite.

hiekoitin ● împrăștietor de nisip ■ sandspridarehiekoittaa – a împrăștia nisip; hiekoituslaite.

hierrin ● răzător; frecător ■ rivjärnhiertää – a freca; a răzui; hiertämisväline.

hihastin, hihanpidin ● „brățară” pentru mâneca cămășii ■ ärmhållarehiha – mânecă; joustava nauhalenkki, joka paidanhihan ympäri asetettuna estää sitä valumasta, hihanpidin.

hiihdin ● schi ■ skidahiihtää – a schia leik. suksi.

hilavitkutin (vezi explicația mai jos, la urmă) ● dispozitiv, accesoriu cu întrebuințări diferite; instrument; unealtă; piesă ■ manick; mojäng; mackapär

houkutin (rinn. houkute) ● atrăgător (subst.); atractant; momeală ■ lockelse; lockmedel; (syötti) lockbete ← houkuttaa ← houkutella – a atrage; houkutteleva esine t. asia. Riistan houkutin. Erikoistarjoukset myymälöiden houkuttimina.

hyvike ● compensație ■ gottgörelse; kompensationhyvittää – a compensa; a recompensa; hyvitys, korvaus, hyvite. Sai rahaa hyvikkeeksi.

 Erik.

 a.  moottoriajoneuvovakuutusmaksun laiminlyönnistä ajoneuvon omistajalle määrättävä maksu.

 b.  provisio.

hälytin ● alarmă ■ larmapparat; (tekn) larmdonhälyttää – a alarma; hälytys-, varoituslaite. Palo-, murtohälytin.

höyrystin ● vaporizator ■ förångare; ånggeneratorhöyrystää – a vaporiza; tekn. nesteen höyryksi muuttava laite.

höyrytin ● aburitor, generator de abur ■ ånggenerator; förångare höyryttää – a aburi; höyryttämislaite; höyryttää kirje auki – a ține scrisoarea la abur pentru a o deschide

ilmaisin ● detector ■ uttrycksmedel; detektorilmaista – a detecta

 1.  ilmaisuväline. Kieli ajatusten ilmaisimena.

 2.  detektori.

 a.  fys., tekn. aistein havaitsemattoman ilmiön osoittava laite. Radioaktiivisen säteilyn ilmaisin. Metallin-, tutkanilmaisin. Paloilmaisin.

 b.  teletekn. laite joka erottaa suurtaajuisesta signaalista informaatiota sisältävän osan.

ilmastin ● aerator ■ luftareilmastaa – a aera; ilmastuslaite. Vedenpuhdistamon ilmastin.

istuin ● loc de șezut; scaun ■ säte; sits; stol; sittplatsistua – a sta jos;

1.  istuma-alustana käytettävä huonekalu tms. Tuoli, penkki ym. istuimet. Auton, leikkuupuimurin istuin. WC:n istuin. Turva-, pesuistuin. Puunkanto istuimena.

2.  sanaliittojen ja yhdyssanojen jälkiosana: hallituspaikka, korkean viranomaisen t. viraston toimipaikka t. tällainen viranomainen. Hallitsijan, piispan istuin myös » «. Pyhän Pietarin istuin, pyhä istuin paavin istuin. Oikeus-, tuomioistuin. Valtaistuin.

jalustin ● scăriță (la șa) ■ stigbygeljalusta – piedestal; expresia ”nostaa jku jalustalle” – a ridica pe cineva pe un piedestal; satulan sivulla hihnasta riippuva metallisilmukka, johon ratsastaja tukee jalkansa; anat. tämän muotoinen välikorvan kuuloluu.

jauhin ● măcinător; moară ■ kvarnjauhaa – a măcina; jauhamisväline, jauhava osa koneessa. Uurrepintaiset jauhimet.

johdatin johdin ● condctor, cablu, fir ■ ledarejohtaa – a conduce; harv. ohjain, johde, johdin. Ukkosenjohdatin.

johdin ● conductor, cablu, fir ■ ledarejohtaa – a conduce

 1.  sähk. sähkövirran johtamiseen tarkoitettu kappale (tav. yksi- t. useampisäikeinen metallilanka); vrt. johto. Alumiini-, kuparijohdin.

 2.  anat. eräiden tiehyiden nimityksissä. Munan-, virtsanjohdin. Siemenjohdin.

 3.  kiel. kielenaines jolla sanasta muodostetaan uusi sana. Tekijännimijohdin. -ja, -jä.

joustin ● elastic; arc ■ resår; fjäderjoustaa – a arcui; a fi flexibil

 1.  yl. joustava osa, jousi. Sohvan joustimet. Veneen kiinnitysköysien kumijoustimet.

 2.  tekn. jousen tavoin toimiva kone-elin, jossa joustavuus ei aiheudu kiinteän aineen kimmoisuudesta, esim. auton „ilmajousi”.

juoksutin ● fondant ■ (tekn) flussjuoksuttaa – a face să curgă un fluid; paremmin: juoksete.

juotin, juotoskolvi ● letcon, ciocan de lipit ■ lödkolvjuottaa – a lipi (de fapt îndeamnă a da de băut sau a alimenta cu un lichid dat aici este imagine umplerii unui gol cu cositor lichid); metallinjuottoväline. Sähkö-, nestekaasujuotin.

jyrsin ● freză ■ (tekn) fräs; fräsverktygjyrsiä – a roade; a freza;

 1.  tekn. jyrsinkoneen leikkuuhampainen pyörivä terä.

 2.  maat. vars. puutarhamaan muokkauslaite, jossa on pyörivät, leikkaavat terät. Maanjyrsin.

jäähdytin ● răcitor; radiator (la mașină) ■ kylarejäähdyttää – a răci; jäähdytyslaite. Auton jäähdytin. Vesi-, ilmajäähdytin. Maidonjäähdytin.

kaadin ● carafă; ulcior ■ kannakaataa – a turna; a răsturna; nokallinen kannu. Mehukaadin.

kaasutin ● carburator ■ förgasare; karburatorkaasuttaa – a gaza; a da gaz; tekn. polttoaineen ja ilman sekoitin polttomoottorissa.

kaavin ● chiuretă; râcâitor ■ skrapa; kyrett, curettekaapia – a râcâi; a chiureta; kaapimisväline, -työkalu. Lääkärin kaavin. Maalikaavin. Laakeripinnan viimeistely kaapimella.

kaihdin ● stor; persiană de soare ■ gardinkaihtaa – a evita; a proteja; suojaava t. varjostava verho. Auton jäähdyttimen kaihdin. Rulla-, sälekaihdin. Laskea kaihtimet alas

kaiutin ● difuzor (audio) ■ högtalarekaiutellakaiuttaa – a face să sune, să răsune; laite joka muuttaa äänentoistossa sähkövärähtelyn ääneksi ja säteilee sen etäämpänä kuultavaksi. Radiovastaanottimen kaiuttimet. Basso-, diskanttikaiutin.

kaiverrin ● instrument de gravură ■ gravyrnål; gravstickelkaivertaa – a grava; kaiverrusväline.

kaivin ● instrument de săpat ■ grävredskapkaivaa – a săpa; kaivuväline. Toukka käyttää puruleukojaan kaivimina.

kalistin, kilistin ● sunătoare, zornăitoare pentrui copii ■ skallrahelistä – a suna; a zornăi; a zdrăngăni; vars. leluna t. alkeellisena soittimena käytettävistä kalisevista laitteista.

kalvin ● alezor ■ (tekn) skavjärnkalvia – a aleza; a freca; tekn. vars. metalliin porattujen reikien viimeistelyssä käytettävä teräväsärmäinen työkalu, kalvinpora.

kannatin ● suport ■ stödkannattaa – a susține; kannattava tuki t. väline, kannate. Katon-, parvekkeen kannattimet. Puhelimen luuri on kannattimessaan, kannattimensa varassa. Housunkannattimet olkaimet.

 Anat. Kohdun leveä kannatin.

kannike (rinn. kannin) ● mâner ■ handtagkanniskella – a duce (ținând de mânere) ← kantaa – a duce; se josta jtak kannetaan, kahva, sanka, korva tms. Korin, laukun kannike. Repun kannikkeet viilekkeet.

kannin ● unealtă de transportat ■ hämtarekanniskella – a duce (ținând de mânere) ← kantaa – a duce;

 1.  kantoväline. Puunkannin.

 2.  = kannike.

 Kuv. Kahvi irrotti kielen kantimet. Liikkeen talous oli heikoissa kantimissa heikolla pohjalla, heikolla kannalla.

kannustin (rinn. kannuste) ● stimulent ■ drivfjäder; incitamentkannustaa – a stimula; a încuraja; a incita; a entuziasma; se mikä kannustaa jhk, kiihoke, yllyke. Raha oli hänen ainoana kannustimenaan.

karike ● uscături, vreascuri ■ skogsförna, förna ← compară cu karikko – recif, ceva grosier, neregulat; vars. metsät., us. mon. puista karisevat lehdet, neulaset, kävyt ym. sekä kuollut aluskasvillisuus. Karikkeet metsän lannoitteena.

kartoitin ● scaner industrial (nu de calculator!); dispozitiv de röntgen; ecograf; sonograf ■ scanner, skannerkartoittaa – a cartografia; tekn., lääk. laitteita joilla saadaan kuvia tm. graafisia esityksiä esineiden t. elimistön sisäisestä rakenteesta. Kaiku- eli ultraäänikartoitin. Röntgenkartoitin.

kastike ● sos ■ såskastaa – a scufunda; (Suomen sana kastike on alun perin ollut käytössä muodossa kasti, aine, johon jotain (ruokaa) kastetaan. Se on yksinkertaisimmmillaan ollut vain suolaa, kalansuolavettä, paistinrasvaa, lihan tai kalan keitinlientä tai vaikkapa parhaassa tapauksessa voisulaa. Syöjä leikkasi palan ruokaa, pisti sen puukkonsa nokkaan ja kastoi astiaan, jossa kastia oli); liemimäisiä ruokien höysteitä t. kostukkeita; myös ruokalajien nimityksenä. Ruskea kastike. Valkokastike. Paistin kastike. Salaatin-, salaattikastike. Kermakastike. Maustekastike. Suklaa-, vaniljakastike. Hollannin-, bearninkastike. Makkara-, sianlihakastike. Perunaa ja kastiketta. Silliä tillikastikkeessa

katkaisin ● întrerupător ■ avbrytarekatkaista – a întrerupe; katkaisulaite. Putkenkatkaisin. Sikarinkatkaisin.

 Sähk. kytkin joka on tarkoitettu virtapiirin katkaisuun.

kehitin ● generator ■ generatorkehittää – a genrea; a dezvolta; jtak kehittävä laite. Kaasun-, lämmönkehitin.

keitin ● fierbător ■ kokarekeittää – a fierbe; keittolaite. Sähkö-, kaasukeitin. Kahvinkeitin. Retkikeitin. Sellunkeitin.

kierrin ● instrument de răsucit; șurub; butonul de la ceasul de mână ■ skruv; vred; skruvnyckel; (viritystappi) stämskruv kiertää – a răsuci; a învârti; (ruuvimainen) kiertämisväline. Ovikellon kierrin. (pentru cei ce nu știu: soneria mecanică montată în ușă se acționează prin răsucire făcând să sune clopoțelul (ca la bicicletă) Viulun kiertimet. Tuubin tyhjentämisessä auttava kierrin.

kiharrin ● drot ■ lockborste; locktång; rullborstekihartaa – a bucla, a aface bucle; kihartamisväline. Höyry-, lämpökiharrin.

kiihdytin ● accelerator ■ acceleratorkiihdyttää – a accelera; fys., tekn. kiihdytyslaite. Hiukkaskiihdytin.

kiihotin, kiihoke ● impuls, stimulare ■ impuls; stimuleringkiihottaa – a stimula; Erikoistarjoukset ostohalun kiihottimina.

kiillotin ● lustruitor; lustruitor de parchet ■ polermaskin; golvbonarekiillottaa – a lustrui; kiillotuslaite.

kiinnike ● legăturå; aderență; bridă ■ fäste; infästning; (lääk) sammanväxningkiinnittää – a lega; kiinnitin, kiinnipidin, pidike, side. Teräskiinnike. Verhotangon kiinnikkeet. Myrsky irrotti veneitä kiinnikkeistään.

 Lääk. kahta elintä yhdistävä epänormaali kudossäie. Arpikiinnike.

kiinnitin ● clemă; mașină de legat ■ fäste; (liitin) klämma; (kiinnityslaite) fästanordningkiinnittää – a lega; kiinnityskappale, -laite, side tms. Turvavyön kiinnittimet.

killutin ● pandantiv; cercel (care atârnă) ■ hängsmycke; (korvakoru) örhängekillua – a se balansa; a se bălăbăni; a atârna; leik. riipus, riippuva koru. Korvissa mahtavat killuttimet.

kiristin ● stent; bridă ■ spännanordningkiristää – a strânge; kiristyslaite. Rummun kiristimet. Langan-, letkunkiristin.

kirjasin ● literă de tipografie ■ typkirjoittaa – a scrie; ← kirjo- – a desena / lăsa un semn; compară cu kirjoa – a broda și kirjoite – scris; kirjap. kirjakkeen päässä oleva kohokuvio; myös kirjoituskoneen ja kirjoittimen vastaavista osista. Antiikva-, kursiivikirjasin. Puhdistaa kirjoituskoneen kirjasimet.

kirjoitin ● imprimantă ■ skrivare; printerkirjoittaa – a scrie; automaattinen kirjoituslaite. Tietokoneen kirjoitin. Laserkirjoitin.

koetin ● sondă (medicală, anatomică) ■ (lääk) sondkoettaakokea – a încerca; a explora; lääk. putkimaisten elinten tms. tunnusteluun käytettävä puikko, sondi.

kohdistin ● cursor ■ markörkohdistaa – a ținti: a aținti; atk liikkuva merkki, joka osoittaa määräpaikan näyttöruudulla, kursori.

kolkutin ● cicănitor de ușă ■ klappkolkuttaa – a ciocăni, a bate; oveen t. porttiin kiinnitettävä riippuva rengas tms., jolla voi kolkuttaa.

korvike ● surogat; înlocuitor ■ surrogat, ersättningkorvata – a înlocui

1.  esine t. asia, joka korvaa jnk alkuperäisen t. paremman, tällaisen asemesta käytettävä esine t. asia, vastike. Kalikka vasaran korvikkeena. Hän oli orvoille jonkinlainen isän korvike.

2.  (us. teko)aine jota käytetään jnk alkuperäisen t. paremman asemesta. Nahan, lasin korvike. Mehua viinin korvikkeena. Sikuri ym. pula-ajan kahvinkorvikkeet.

kosketin ● clapă ■ tangentkoskea – a atinge;

 1.  soittimen osa, jota painettaessa syntyy sävel. Pianon, urkujen koskettimet.

 2.  sähk. kytkimen tms. liikkuvia osia, jotka muodostavat johtavan yhteyden.

kostutin ● umidificator ■ fuktarekostuttaa – a umidifica; kostutuslaite. Ilmankostutin – luftfuktare.

kovasin ● tocilă; piatra tocilarului ■ bryne, brynstenkova – dur; hiomakivi. Hioa, teroittaa puukkoa kovasimella.

koverrin ● excavator (stomatologie) ■ exkavatorkovertaa – a escava, a scobi; koverrusväline; lääk. väline jolla koverretaan hampaankoloa.

kovike ● întăritură; apret ■ styvning; stärkelsekovettaa – a întări, a face să fie tare, rigid, țeapăn; jäykistävä kappale, kovite. Housujen vyötärön kovikkeena käytettävä nailonnauha.

kudin ● tricot; tricotat ■ stickningkutoa – a țese; a împleti, a tricoata; kudottavana oleva esine, neule. Sukan kudin myös » «. Istua kudin kädessä.

kuidutin ● defribor ■ defibrörkuiduttaa – a scoate fibrele (în industria hârtiei); pap. kuidutuskone.

kuivatin ● uscător ■ torkarekuivattaa – a usca; kuivatusväline t. -laite.

kuivike, kuivate ● sicativ ■ torrströ; torkmedel; sickativkuivata – a usca;

1.  tav. mon. pehkut tm. kosteutta imevä aine, jota käytetään pitämään jtak, vars. kotieläinten makuualustaa kuivana. Oljet karjan kuivikkeina. Panna käymälään kuivikkeeksi turvetta.

2.  = kuivate.

kuljetin ● transportor; port-ac (chirurgie) ■ transportör; transportanläggning; transportanordningkuljettaa – a transporta; tavaraa tav. jatkuvatoimisesti lyhyen matkaa kuljettava laite. Hihna-, ketjukuljetin. Rehunkuljetin.

kumistin ● gong ■ gonggongkumahdellakumista – a bubui; a dudui; a tuna; lautasmainen metallinen lyömäsoitin, gonggongi, gongi.

kuristin ● strangulator; clapeta de aer la supapa motorului cu ardere internă, „șocul”; o bobină care face ceva curentului alternativ ■ choke; luftspjäll; strypventil; (sähk) strypspolekuristaa – a strangula; a sufoca;

1.  sähk. vaihtosähkön kulun estävä t. vaihesiirron aikaansaava kela.

2.  tekn. polttomoottorin kuristusläppä.

3.  mer. purjeenkokoamisnuora.

kuorike ● tocătură de coajă de copac ■ barkströkuoria – a coji; puunkuoresta tehty rouhe, jota käytetään kuivikkeena tms.

kuorikko ● concă nazală; cămașă (a dintelui îmbrăcat) (stomatologie.) ■ 1. näsmussla; 2. jacketkronakuorikko – cojiță ← kuori – coajă

 1.  anat. lehtimäinen poimu nenäontelon ulkoseinässä.

 2.  lääk. (muovi)kuori joka kiinnitetään tappimaiseksi muotoiltuun hampaaseen t. hampaan juureen upotettuun metallinastaan.

kuvastin ● oglindă ■ spegelkuvastaa – a oglindi; vanh., ylät. peili.

 Kuv. Nainen aikamme kuvastimessa.

käynnistin ● starter ■ startanordningkäynnistää – a porni; käynnistyslaite. Perämoottorin käynnistin.

kytkin ● comutator; cuplator; cuplă; ambreiaj ■ kopplingkytkeä – a cupla; kytkentälaite.

1.  moottoriajoneuvoissa laite, jolla moottori kytketään irti voimansiirtolaitteista. Auton kytkin. Painaa kytkin [= kytkinpoljin] pohjaan.

 Kuv. ark. Nostaa kytkin, kytkintä lähteä pois.

2.  tekn.

 a.  kone-elin jolla pyörimisliike siirretään akselilta toiselle.

 b.  junissa, raitiovaunuissa ja autoissa laite, jolla vaunut yhdistetään toisiinsa ja vetovaunuun t. veturiin.

3.  sähk. virtapiirin sulkeva ja avaava laite. Verkko-, käynnistyskytkin. Vipu-, hipaisu-, pitokytkin.

laahustin, laahus ● trena unei rochii ■ släplaahustaa – a târî; a târșăi; laahus maata viistävä pidennys naisten juhlapuvun takaosassa.

lajike ● varietate ■ variant; underartlaji – soi; sort; varietate; jnk kasvilajin jalostettu viljelymuoto, jonka ominaisuudet periytyvät, alalaji. Kaura-, omenalajike. Aikainen, satoisa lajike.

lajitin ● trior; aparta, mașină de triat, sortat ■ sorteringsmaskinlajitellalajittaa – a sorta; a tria; lajittelulaite, -kone. Paperimassan lajitin. Viljanlajitin.

lannoitin ● împrăștietor de îngrășăminte; fertilizator ■ konstgödselspridarelannoittaa – a împrăștia îngrășăminte; maat. lannoituskone. Kylvö-, rivilannoitin.

laskin ● calculator electronic (de masă, de buzunar); mașină de calculat ■ räknarelaskea – a calcula; elektroninen laskulaite. Elektroni-, taskulaskin. Ohjelmoitava laskin.

lauhdutin ● condensor ■ (tekn) kondensorlauhduttaa – a condensa; tekn. laite joka jäähdyttämällä tiivistää höyryn t. kaasun nesteeksi. Höyryturbiinin lauhdutin.

laukaisin ● declașator; trăgaci ■ utlösare; (liipaisin) avtryckare; (mekanismi) utlösningsanordninglaukaista – a declanșa; laukaisulaite. Kameran, laskuvarjon laukaisin.

leike ● tăietură; decupaj; escalop ■ (suikale) strimla; remsa; (tekn) sträng; (lehtileike) [ur]klippleikata – a tăia;

1.  jstak leikattu (ohut) kappale, suikale tms.; tällaisista koostuva massa. Kuivattu leike [= ohuet sokerijuurikassuikaleet] karjanrehuna.

 Erik. lehdestä leikattu artikkeli tms. (Sanoma)lehtileike.

2.  ruok.

 a.  isohko, ohut, rasvassa kypsennetty, us. leivitetty (koko)lihaviipale. Vasikan-, porsaanleike. Wieninleike Myös fileoidun kalan viipaleesta. Lohileike.

 b.  eril. leikkeletuotteista. Kinkkuleike.

leikkele ● mezel; mezeluri feliate ■ (ruok) pålägg; (viipaloidut leikkeleet yleensä) kallskuret; (ruotsr leikkeletuotteista) charkuterier (mon); (puhek) charkleikata – a tăia; ruok. voileivän päällysteenä, alkuruokana tms. syötäviä kylmiä, tav. viipaloituja lihavalmisteita, juustoja yms.

leimasin ● ștampilă ■ stämpel; stampleimata – a ștampila  (leima – ștampilă este urma lăsată de leimasin!); leimaamisväline. Kumi-, nimileimasin.

lennätin ● telegraf ■ telegraflennättää – a face să zboare; a telegrafia; vars. vanh. eräistä (sähkömagneettisista, vars. johdinyhteyksisistä) viestintäjärjestelmistä. Morsen lennätin. Sähkölennätin. Langaton lennätin.

levike ● depărtător (chirurgie); pană, ic ■ skarvstycke; skarvbit; killevittää & leventää – a depărta; a lărgi; jtak leventävä osa. Hameen kiilamainen levike. Tien levike.

levikki ● răspândire; zăcământ; tiraj ■ (levinneisyys) utbredning; spridning; (leviämisalue) utbredningsområde; (esiintyminen) förekomst; (painatteen) upplagalevitä – a răspândi;

 1.  esiintymis-, leviämisalue, levinneisyys. Murresanan, eläinlajin levikki.

 2.  painatteen leviämismäärä. Laaja levikki. Sanomalehden levikki on 100 000 kpl.

leviäin, leviämiselin ● diaspor ■ spridningsorgan; diasporlevitä – a răspândi; kasv. siemen, itiö tms., jonka avulla kasvi leviää, leviämiselin.

lievike ● paliativ ■ lindringlievittää – a ușura; lievittävä aine t. asia. Ryyppy murheen lievikkeeksi. Hakea tautiinsa lievikettä lievitystä.

liike ● mișcare ■ rörelseliikkua – a se mișca;

1.  paikan, asennon t. aseman muutos.

 a.  liikkuminen (jatkuvaksi t. rajalliseksi tapahtumaksi ajateltuna), liikkumisen yksityinen vaihe t. osa; liikahdus. Hidas, nopea, nykivä liike. Virtaavan veden liike. Silmien liikkeet lukiessa. Männän, potkurin liike. Heilurin liike ääriasennosta toiseen. Pyörimis-, aalto-, heiluriliike. On rivakka, kömpelö liikkeissään. Ranne-, heittoliike.

 Voim., urh. Rekki-, puomi-, permantoliike.

 Sot. Panssaridivisioonan, laivaston liikkeet. Harhautus-, saartoliike.

 Kuv. psyykkisestä tapahtumasta. Mielen-, sielunliike.

 b.  kulkeminen; kulku, kierto. Olla liikkeessä liikkua, kulkea. Olla liikkeellä olla kulussa, menossa; kiertää. Juna on jo liikkeessä, liikkeellä. Koko kaupunki oli liikkeellä ulkosalla kävelemässä; osallistumassa jhk. Lähteä liikkeelle. Flunssaa on liikkeellä flunssaa esiintyy yleisesti. Oli liikkeellä monenlaisia huhuja. Liikkeessä [= käytössä] oleva setelistö. Laskea obligaatioita liikkeeseen t. liikkeelle.

 Kuv. Pani liikkeelle [= käytti, otti avukseen] koko viehätysvoimansa.

 c.  liikehtiminen, liikehdintä; toiminta. Talosta ei näkynyt minkäänlaista liikettä. Liikkeelle paneva [myös » «] voima vars. toimintaa aikaansaava tekijä. Uutinen pani tiedotusvälineisiin liikettä ark. pani tiedotusvälineet toimimaan. Jo tuli päättäjiinkin liikettä ark. päättäjätkin alkoivat toimia asian hyväksi. Liikettä niveliin t. liikettä, liikettä [ark. kiiruhtamiskehotuksena]!

2.  liik.

 a.  liikeyritys, kauppa, myymälä. Sähkö-, vaate-, valokuvausliike. Hoitaa liikettä. Käydä liikkeessä ostoksilla.

 b.  Raha-, maksuliike tavallisemmin: rahaliikenne, maksuliikenne.

3.  aatesuunnasta (kannattajineen), virtaus. Poliittinen, uskonnollinen liike. Kansan-, työväenliike. Herätys-, protesti-, kapinaliike.

liipaisin ● trăgaci ■ avtryckareliipaista – a apăsa; ampuma-aseen laukaisuvipu; vastaavanlainen laitteen t. koneen osa. Kiväärin, naulaimen liipaisin. Painaa, vetää liipaisinta. Sormi liipaisimella.

lennin ● aripă ■ vingelentää – a zbura; tav. mon. siivistä t. siipimäisistä ruumiinosista.

levitin ● răspânditor; distribuitor ■ spridarelevittää – a răspândi; levityslaite, -väline. Lannanlevitin.

liidin ● plutitor în aer; planor, care palnează (dar nu avion-planor!) ■ vinge liitää – a plana în aer; liitoväline. Riippuliidin.

liipotin ● balansier (de ceas) ■ balans; oroliplattaa – a face mișcarea de du-te-vino; compară cu Laineet liplattavat rantakiviä vasten – valurile se izbeau de pietrele de pe mal; eräs kellon käyntiä ohjaava osa.

liitin ● cuplă, conexiune, jack, conector; agrafă / clemă de birou / hârtie ■ skarvstycke; kopplingsanordning; förbindning; uttag; anslutningsdon; (paperiliitin) gem; pappersklämma; klämmaliittää – a uni;

1.  liitoskappale. Hihnan-, letkunliitin. Rakennustelineiden liittimet.

2.  metallilangasta taivutettu (asia)papereiden yhdistin, pinne, „klemmari”. Paperiliitin.

limitin ● multiplexor ■ multiplexorlimittää – a așeza alături astfel încât două margini ă se suprapună (ca țiglele pe acoperiș!); atk tiedonsiirrossa laite, joka limittää eri kanavista tulevan tiedon yhteen tietokanavaan.

liuotin ● solvent ■ lösningsmedelliuottaa – a dizolva; paremmin: liuote.

lujike, lujite ● întăritură; armătură ■ förstärkning; (rak) armeringlujittaa – a face tare, dur; vahvike, vahviste, lujite. Teräs betonin lujikkeena.

luistin ● patină (pentru patinaj) ■ skridskoluistaa – a aluneca; erikoisvalmisteisesta kengästä ja sen pohjaan kiinnitetystä kapeasta teräksisestä teräosasta koostuva, jäällä liikkumiseen tarkoitettu (urheilu)väline. Jääkiekko-, pikaluistimet. Taitoluistimet. Teroituttaa luistimensa. Luistimet ovat hyvässä terässä, terävät. Taitoluistimen kärkikokka.

 Laajemmin Rullaluistimet.

lukitsin ● închizătoare; încuietoare; dispozitiv de blocare ■ låsanordning; låsningsanordninglukita – a închide; a încuia; a bloca; lukitsemislaite.

lähetin ● emițător; trimițător ■ sändarelähettää – a trimite; a emite; tekn. laite jolla lähetetään radio- tm. viestejä. Lähetin ja vastaanotin. Tutkan lähetin. Radio-, televisiolähetin. Lyhytaaltolähetin.

läike ● sclipire; clipocit ■ (läikehtiminen) vattring; (välke) skimmer; glittrande; (valon läike) ljusspel; (läikyntä) kluck, kluckande; (loiskinta) skvalpläikehtiä – a sclipi, a face valuri de sclipire (mătase, aurora boreală); läikehtiminen; läikyntä, välke. Aaltojen, värien läike.

lämmike ● ceva cald (băutură, îmbrăcăminte) ■ (lämmittävä neste) värmande dryck; (lämmittävä vaate) värmande plagglämmetä – a se încălzi; lämmittävä neste, vaate tms. Ottaa ryyppy lämmikkeeksi. Villasukat lämmikkeenä kumisaappaissa.

lämmitin ● încîlzitor; radiator; boiler ■ värmare; värmeanordning; värmeaggregat; (vedenlämmitin) varmvatten[s]beredare, vattenuppvärmarelämmittää – a încălzi

1.  lämmityslaite. Sähkö-, öljylämmitin. Vedenlämmitin.

2.  Polvenlämmitin.

lävistin ● perforator ■ hålslaglävistää – a perfora; lävistämisväline, -laite.

mehustin ● aparat de făcut suc de fructe ■ saftmajamehustaa – a face suc de fructe (prin fierbere în abur); (höyryttämis)laite jossa hedelmiä, marjoja tms. mehustetaan.

muunnin ● convertor; modem ■ (tekn) omvandlare; konverter; (modeemi) modemmuuntaa – a converti; a transforma; tekn. laitteita jotka muuntavat energiaa, signaaleja tms. toiseen muotoon. Analogia-digitaalimuunnin

mäike ● zgomot; tumult; troznet; bubuit; tunet ■ (jytinä, jyske) dunk, dunkande; smällande; (jylinä) dunder, dån, dånande; (melu) bullermäikyämäikää – a suna; a răsuna; a face un zgomot; jytinä, metakka, melu. Rakennustyömaalta kuului vasaroinnin mäike.

mäystin ● legătură de schi ■ skidrem; tårem ← (nu cred co provine dintr-un verb); (nahkainen) suksen sidelenkki, johon jalkineen kärki sovitetaan.

nesteytin ● lichefiator; condensator ■ kondensornesteyttää – a condensa; tekn. tavallisemmin: lauhdutin.

nimike ● categorie; nume; rubrică; titlu ■ [kategori]beteckning; benämning; rubrik; titelnimetä – a denumi; dar și nimikoida – a personaliza;

1.  jssak luokituksessa t. jaotuksessa tunnuksen tapaan käytettävä nimitys. Tullitariffin tavaranimikkeet. Ammattinimike. Virkanimikkeenä erikoistutkija. Kirjastoluettelossa oli noin 60 000 nimikettä.

2.  (rinn. nimeke) painatteen nimiössä sen varsinainen nimi.

nipistin ● clemă ■ klämmanipistää – a ciupi; pieni nipistämällä kiinnittävä puristin t. pidin. Verhot kiinnitetään tankoon nipistimillä.

nostin ● levier; ridicător ■ lyftanordningnostaa – a ridica; nostamisväline, nostolaite. Auton sähköiset ikkunannostimet.

näppäin ● buton; clapă ■ knapp; (tietokoneen tms.) tangent; (huilun) klaffnäppi – vârful degetului; sormella painettava pieni sähkökytkin tms. painike, (harmonikan tms.) pieni tav. pyöreä kosketin. Kirjoituskoneen, taskulaskimen näppäimet. Painaa näppäintä.

näverrin ● burghiu pentru lemn ■ navarenävertää – a găuri; pieni (puusepän)pora.

näytin ● ecran ■ (tietokoneen tms.) [bild]skärm; (näyttöruutu) [tecken]ruta; [tecken]fönster; (laskimen tms.) sifferfönsternäyttää – a arăta; näyttölaite.

opastin ● semafor ■ (rautat) semafor; (liikennevalot) trafikljusopastaa – a îndruma; laite jolla annetaan opasteita. Kadunristeyksen valo-opastimet liikennevalot.

osoitin ● indicator; ac indicator; indice ■ visare; (indikaattori) indikator; (todiste) bevis; (osoitus) indikation; fingervisning; teckenosoittaa – a indica

1.  osoittava neula, kärki tms. osa jssak laitteessa t. koneessa. Kellon osoittimet. Nopeusmittarin osoitin.

2.  ilmaisin, ilmaus, osoitus, todiste, indikaattori. Autojen määrä maan elintason osoittimena.

otin ● tacâm pentru luat ■ bestickottaa – a lua; tav. mon. ottamisväline. Salaatinottimet.

paahdin ● prăjitor ■ rostpaahtaa – a prăji; a rumeni; paahtamislaite. Leivänpaahdin.

painike ● ceva care se apasă; buton ■ tryckknapppainaa – a apăsa;

1.  lukon tm. mekanismin avaava t. laukaiseva painettava kahva t. nappula, painin, painokytkimen nappi. Oven painike. Soittokellon painike. Hälytyspainike. Pölynimurin johdon kelauspainike.

2.  Palan painikkeeksi [myös » «; = ruokajuomaksi] olutta.

painin ● ceva cu care se apasă; apăsător (subst.) ■ press; pressapparatpainaa – a apăsa;

 1.  väline t. laite, jolla painetaan t. puristetaan jtak. Mehulingon syöttöpainin.

 2.  = painike 1.

 3.  Vettä palan painimeksi (myös » «) painikkeeksi.

paistike ● friptură mică de mușchi de vițel ■ noisettpaistaa – a frige; ruok. = noisetti, pieni paistettu fileen viipale t. luuton kyljys, paistike. Vasikannoisetti.

pakastin ● congelator ■ frysbox; frysskåp; fryspakastaa – a congela; pakastukseen ja pakasteiden säilyttämiseen tarkoitettu kylmäkaluste. Kaappi-, säiliöpakastin.

paljastin ● detector ■ detektorpaljastaa – a detecta; a descoperi; paljastuslaite. Tutkanpaljastin.

paljin ● acul cataramei ■ nål ← (provine din palkia care are altă semnificație dar compară cu palkki – bârnă); soljen neula t. kieli. Palkimen reiät vyössä.

pehmike ● umplutură se înmuiere, amortizare; emolient; dedurizator ■ stoppning; uppmjukningsmedel; mjukgörarepehmittää – a înmuia; a face să fie mai moale; pehmentävä aine t. kappale, pehmite. Vaahtomuovia pakkauksen pehmikkeenä.

pehmitin ● care face să fie mai moale; înmuietor; emolient ■ (pehmitysväline) uppmjukare; mjukgörarepehmittää – a înmuia; a face să fie mai moale;

1.  pehmitysväline.

2.  aineesta paremmin: pehmite.

pelkistin ● reductor; simplificator ■ (kem) reduktionsmedelpelkistää – a simplifica; paremmin: pelkiste.

pelotin ● sperietoare (care sperie) ■ (yhd) –skrämmapelottaa – a speria; pelotusväline, pelote, pelätin, pelätti.

pelätin ● sperietoare (de care se sperie) ■ (yhd) –skrämmapelottaa – a speria; (rinn. pelätti) pelotin. Linnun-, variksenpelätin

peräsin ● timonă, cârmă ■ roderperä – partea din spate; laite t. levymäinen rakenne, jolla alusta t. lentokonetta ohjataan, vrt. ruori. Laivan, purjeveneen peräsin. Lentokoneen sivu- ja korkeusperäsin. Seisoa, istua, olla peräsimessä alusta ohjaamassa, peräsintä hoitamassa.

 Kuv. Olla peräsimessä olla johdossa, johtaa, ohjata jtak.

pesin ● spălător ■ (pesemisväline) tvättredskap; (pesusieni) tvättsvamp; (pesuriepu) tvättlapppestä – a spăla; pesemisväline. Lattianpesin. Hangata karkealla pesimellä.

pidike, pidin ● stativ; ținător; suport; punct de fixare; mâner ■ hållare; (tuki) stöd; (kiinnityskohta) fäste; (kahva) handtag pitää – a ține; laite t. kappale, joka pitää jtak paikoillaan t. jossa jtak pidetään. Käsisuihkun pidike. Kertakäyttömukin pidike.

pidin ● stativ, suport ■ hållare = pidike. ← pitää – a ține; Lasinpidin.

 Kuv. Tekee töitä vain henkensä pitimiksi tullakseen juuri toimeen.

pidätin, pidäke ● clichet; zăvor; frână; barieră; piedică; obstacol ■ spärr, spärranordning; (haka) spärrhake, spärregel; (puomi) spärrbom, stoppbom; (jarru) broms; (esto) hämning; (kompleksi) komplex; (este) hämskopidättää – a opri; a frâna; a obstacula; a împiedica, a îngreuna, a bara;

1.  kappale t. osa, joka pidättää t. pysäyttää jtak, pidätin. Kirjoituskoneen vaunun pidäkkeet.

2.  este, esto. Vapautua sielullisista pidäkkeistä.

piirrin ● creion / peniță de desen; instrument desenator; instrument de gravat ■ ritstift; (kojeessa) stift; (vetopiirrin) dragstift; (kaiverrin) gravyrnål, gravstickel piirtää – a desena; eräistä piirtämisvälineistä. Suuntapiirrin.

pingotin ● care ține întins, în tensiune ■ spännarepingottaa – a ține întins, în tensiune; laite joka pitää kankaan t. maton leveänä kangaspuissa.

pistin ● baionetă; ac de albină ■ (sot) bajonett; (el) gaddpistää – a înțepa;

1.  sot. kivääriin kiinnitettävä veitsimäinen t. puikkomainen lähitaisteluase.

2.  el. myrkkypistiäisten takaruumiissa myrkkyrauhasen sisältävä elin. Myrkkypistin.

poistin ● care scoate ceva ■ borttagarepoistaa – a scoate; poistamisväline. Kosteudenpoistin.

poljin ● pedală ■ pedal; trampapolkea – a pedala; poljettava vipu tms. laite, polkusin, pedaali. Polkupyörän polkimet. Auton kytkin-, jarru- ja kaasupoljin. Ompelukoneen poljin.

polkusin ● pedală ■ pedal; trampapolkea – a pedala; poljin. Kangaspuiden polkusimet.

poltin ● arzător (subst.) ■ brännarepolttaa – a arde; valaistus- t. lämmityslaitteen osa, jossa polttoaine palaa. Öljylampun, kaasulieden poltin. Öljypoltin.

ponnin ● stimul; stimulent; stimulare; încurajare ■ (kiihoke) incitament; (kannustin) sporre; drivfjäder ponnistaa – a stimula; a se forța; kannustin, kiihotin, ponnistin. Sisäinen, taloudellinen ponnin. Ehdotus oli pontimena toiminnan aloittamiselle.

poretin ● care face spumă sau bule de aer în apă; jacuzzi ■ bubbelmaskinporeilla – a face bule de aer ← porista – a fierbe la foc mic, cât sț clocotească ușor (făcând bule!); laite joka muodostaa veteen tm. nesteeseen poreita.

puhallin ● ventilator; suflantă; instrument de suflat ■ fläkt; (tekn myös) blåsmaskin; (lietso) bläster; blåsinstrumentpuhaltaa – a sufla;

 1.  vars. tekn. ilman, hiekan tms. puhaltamiseen käytettävä laite. Auton lämmityslaitteen puhallin. Lämminilma-, hiekkapuhallin.

 2.  puhallussoitin. Orkesterin puhaltimet. Puu-, vaskipuhallin.

puhdistin ● curățitor; care curăță, face curat ■ (yhd) –rensare; –renarepuhdistaa – a curăța; puhdistuslaite. Piipunpuhdistin.

puin ● îmbrăcăminte ■ [klädes]plaggpukea – a îmbrăca; tav. mon. vaatekappale, asuste, pukine. Miesten pukimet. Hiihto-, juhla-, sotilaspukimet. Olla ohuissa, vähissä pukimissa.

purasin ● sulă; ac; țeapă; piron ■ (terävä puikko) håljärn; puns; (naskali) syl; (piikki) piggpurattaa – a mușca; terävä puikko, naskali, piikki.

puristin ● clemă de strângere; presă; menghină; pensă chirurgicală ■ press; (ruuvipuristin, liimapuristin) tving; (nipistin) klämma; (kompressori) kompressor; (lääk) peang, åderklämmapuristaa – a strânge; a strivi; puristuslaite, puserrin, nipistin, kompressori (2). Ruuvipuristin. Liimauspuristin. Hedelmän-, sitruunanpuristin. Valkosipulinpuristin. Suonenpuristin. Kasvipuristin. Kuivata kasveja puristimessa. Puristimella suljettu suonen pää.

pursotin ● șpriț de glazat ■ spritspursottaa – a șprița; pursotusväline. Voipaperista tehty pursotin.

puserrin ● storcător ■ press; (puserruslaite myös) pressanläggningpusertaa – a stoarce; puserruslaite, puristin. Mehunpuserrin. Sitruunanpuserrin.

puskin ● tampon ■ järnvägsbuffert; stötdämpare; stötfångare; buffert; (mer suojuri) fenderpuskea – a împunge; a împinge; veturin ja rautatievaunun päissä oleva töytäyksiä vaimentava laite, puskuri.

pysäytin ● ceva care oprește, împiedică ■ stoppanordning; stoppmekanismpysäyttää – a opri; a împiedica; pysäytyslaite.

pyyhin ● ștergător; uscător ■ torkarepyyhkiä – a șterge; a usca; pyyhkimisväline. Auton tuulilasin pyyhkimet.

pöyhin ● mașină de întors fân ■ (maat) vändarepöyhiä – a afâna; maat. karhetta pöyhiviä heinänkorjuukoneita. Pyöröharavapöyhin.

raaputin ● racletă ■ skraparaastaa – a rade; raaputtaa – a racla; a râcâi; raaputusväline, raavin.

raastin ● răzătoare ■ (raastinrauta) rivjärn; (raastemylly) råkostkvarn ← raastaa – a rade; raastinrauta, -mylly tms. ruoan raastamisväline.

raavin ● racletă ■ skraparaappiaraapia – a rade; raapimisväline, raaputin.

raikastin ● care împrospăteazî aerul; deodorant de încăpere ■ luftrenareraikastaa – a împrospăta; raikastusväline t. -laite. WC:n raikastin.

rajoitin ● limitator ■ begränsarerajoittaa – a limita; rajoituslaite. Nopeudenrajoitin.

ratsastin ● de călărit; curea de căpăstru care leagă zăbala de hăț ■ ? ← ratsastaa – a călări; ohjaksissa hihna, jonka toinen pää kiinnitetään kuolaimiin ja toinen ohjasperiin.

ravistin ● șeicăr ■ shakerravistaa – a scutura; astia jossa cocktaileja sekoitetaan ravistamalla. Cocktailravistin.

rei’itin ● perforator ■ [hål]stans; (paperin) hålslagrei’ittää – a perfora; rei’ittämislaite.

rikastin, ryypytin ● care îmbogățește; clapeta de aer la supapa motorului cu ardere internă, „șocul” ■ chokerikastaa – a îmbogăți; tekn. polttomoottorin kylmäkäynnistystä helpottava kaasuttimen lisälaite, „ryypytin”, „ryyppy”. Automaattirikastin.

rike ● infracțiune, delict; eroare; greșeală, gafă ■ förseelse; förbrytelse; överträdelse; (vars moraalisen normin vastainen teko) försyndelse; (virhe) fel; (erehdys) misstag; missgrepp; (tahaton rike) blunder, lapsus rikkoa – a sparge; a strica; a călca legea; a săvârși o infracțiuen, un delict, o greșeală; vähäinen rikkomus, virhe, erehdys. Tehdä rike. Rikkeitä kielenkäytössä. Tyylirike. Liikennerike. Rikkeestä sakotettu autoilija.

rinnustin, rintaremmi ● chingă de ham (la piept) ■ nedre lokremrinnustarinta – piept; hihna jolla länkien alapäät vedetään valjastettaessa yhteen.

ripustin ● agățătoare ■ hängareripustaa – a agăța;

1.  koukku tms., jonka varaan jk esine ripustetaan. Tiskiharjan ripustin. Hame-, housuripustin. Panna takki ripustimeen.

2.  raksi, rengas, koukku tms., josta esine ripustetaan naulaan tms. Pyyheliinojen ripustimet. Verhojen liukuripustimet. Tarjottimen ripustin.

rohdin ● câlți ■ blår, blånorrohtua – a se crăpa; a deveni grunțuros, văluros, zbârcit; tav. mon. aivinaa huonolaatuisemmat (lyhyet ja karheat) pellavan t. hampun kuidut.

rouhin ● concasor; sfărâmător ■ kross, krossmaskin; krossverkrouhia – a sfărâma; a mărunți; rouhintalaite t. -väline.

ryypytin, rikastin ● care îmbogățește; clapeta de aer la supapa motorului cu ardere internă, „șocul” ■ chokeryypätä – a bea; a lua o gură; ark. rikastin.

räike ● zgomot; tropot; zornăit ■ smatter; skrammel; harskramlaräikääräikyä – a produce un zgomot strident; (rinn. räikinä, räikynä) jänisräikän tms. terävä, repivä ääni.

räjäytin ● detonator ■ detonator; tändhatträjäyttää – a detona; a face să explodeze; ammuksen t. räjähdyspanoksen sytytyspanos.

sadetin ● stropitor ■ vattenspridaresadettaa – a uda prin stropire cu stropitorul; sadettamiseen käytettävä vesijohtoon liitettävä laite, jossa on vettä pisaroina laajalle suihkuttava suutin, sadetuslaite. Pyörö-, sektorisadetin.

sadin ● cursă, capcană ■ fälla; gillersataa (cu sensul vechi: a cădea sau a lăsa să cadă); (pienten eläinten) loukkupyydys.

 Kuv. Joutua, mennä satimeen joutua kiinni, ansaan, käpälälautaan, kiikkiin. Vihollisjoukko oli satimessa.

salvain, ponttiliitos ● nut (nut și feder) ■ knut; not och spontsalvata – a bloca; (rinn. salvoin) kahden seinähirren lovettu nurkkaliitos.

sammutin ● stingător ■ brandsläckaresammuttaa – a stinge; palon sammutukseen käytettävä väline, jossa on sammutetta ja sen suihkuttamiseen tarkoitetut laitteet. Käsisammutin. Jauhe-, vaahtosammutin.

sanelin ● dictafon ■ diktafonsanella – a dicta; puheen tallennukseen ja toistoon käytettävä pienoisnauhuri, sanelukone, -laite.

saostin ● sedimentator ■ sedimentationsapparat, sedimenteringsapparatsaostaa – a sedimenta; saostuslaite.

sauvoin ● prăjină ■ stakesauvoa – a împinge barca cu ajutorul unei prăjini (în loc de vâslit); sauvomiseen (1) käytettävä pitkähkö seiväs tms. Käyttää airoa sauvoimena.

savustin ● afumător ■ rökaresavustaa – a afuma; savustuslaite.

sekoitin ● mixer; amestecător ■ blandare; mixersekoittaa – a amesteca;

1.  sekoituslaite. Tehosekoitin. Betoninsekoitin.

2.  kylmän ja kuuman veden sekoitushana. Termostaattisekoitin.

selkeytin ● sedimentator ■ (kem, fys) sedimentationsapparat; lutklarareselkeyttää – a clarifica; (fiz., chim.) a sedimenta; kem., fys. selkeytyslaite.

selustin ● [inițial selustin a însemnat spătarul locului de șezut sau loc de șezut; la cal poate fi șa dar nu șaua pe care stă călărețul, ci o curea întărită, în formă de șa, care trece peste spatele calului și ține curelele laterale] ■ däckel ← setonka, setolkka, valjaiden (silojen) osa, joka koostuu kahdesta hevosen selkään tukeutuvasta soikeasta levystä ja niitä yhdistävästä teräs- t. puukaaresta.

sikiäin ● ovar ■ fruktämne (bot.); äggstock (anat.) ← sikiö – făt; kasv. emilehden tyviosa, jossa siemenaiheet sijaitsevat.

siirrin ● transportor ■ (kuljetin) transportör; (nostolaite) lyftanordningsiirrelläsiirtää – a muta; a transfera; a transporta; siirtolaite. Voimansiirrin.

siitin ● penis ■ lem; (miehen) penis (myös nisäkäskoiraan); manslem; (siitoseläimen) hanlem; (biol) manlig könslem ← siittää – a însămânța o femelă; a fertiliza o femelă; miehen (t. nisäkäskoiraan) sukupuolielinten osa, joka viedään jäykistyneenä yhdynnässä emättimeen ja jonka kautta siemenneste siirtyy naisen (naaraan) elimistöön, penis.

sirotin ● presărător (dacă e de sare, solniță) ■ ströaresirotella – a presăra; väline jolla jtak sirotellaan. Sokeri(n)sirotin.

sivellin ● pensulă ■ penselsivellä – a pensula; maalin, lakan tms. levittämiseen, tasoittamiseen yms. käytettävä väline, jossa on (eläin- t. teko)karvoista tehty harjaskimppu varren päässä, pensseli, „suti”. Pyöreä, litteä sivellin. Siveltimen karvat, harjakset. Maali-, liima-, vesivärisivellin.

soidin ● cântat; sunet scos de un animal, cel mai adesea, de o pasăre ■ spelsoida – a scoate sunete; a suna; a cânta; lintujen (vars. kanalintujen ja eräiden kahlaajien) kosintamenoista; el. yl. eläinten parinmuodostukseen johtavasta ja sitä vahvistavasta käyttäytymisestä. Teeret pitävät soidintaan. Metsot ovat soitimella. Ampua metso soitimelta. Nisäkkäiden, kalojen soidin.

soitin ● instrument muzical; instrument electronic de redare ■ instrument, musikinstrumentsoitella ← soittaa – a cânta la un instrument; a reda [muzică];

1.  sävelien tuottamiseen t. rytmin ja soinnin korostamiseen käytettäviä välineitä, instrumentti (3). Viulu, piano ym. soittimet. Soittimen viritysoitin. Jousi-, kielisoitin. Lyömäsoitin. Orkesteri-, soolosoitin. Soittimena peltitynnyri, saha.

2.  jälkiosana eräissä äänentoisto- ja videolaitteiden nimityksissä. Levysoitin. CD-, laser(levy)soitin. Kuvalevysoitin. Kasettisoitin paremmin: kasettinauhuri.

sormustin ● degetar ■ fingerborgsormi – deget; sormus – inel; käsin ommeltaessa sormenpäässä pidettävä pieni kuppimainen (metalli)suojus.

sovitin ● adaptor ■ adaptersovittaa – a potrivi; tekn. liitäntälaite, sovite, adapteri.

suihkutin ● pulverizator; injector; spray ■ spruta; (suihkutuslaite) sprutapparat; (suihke) sprej, spray; (nesteen levittäjä) spridare; (vars tekn) injektor suihkuttaa – a pulveriza; a injecta; suihkuttaa suihkutuslaite. Suihkupullot ym. suihkuttimet.

suljin ● inchizător; închizătoare; obturator ■ (koje) förslutningsapparat; (puristin) klämma; (automaattinen) tillslutare; (valok) [objektiv]slutaresulkea – a închide; sulkemisväline. Kirjeensuljin.

 Valok. järjestelmä jolla säädetään valotusaikaa. Keskus-, verhosuljin.

sumutin ● pulverizator ■ sprej, spray; spridare; (haihduttava) dunstapparat, dimspridare; (ruisku) sprutasumuta – a pulveriza; sumutuslaite. Kasvinsuojeluaineen sumutin. Lääkesumutin.

suodatin ● filtru ■ filtersuodattaa – a filtra;

1.  vars. nesteen t. kaasun suodattamiseen käytettävä väline t. laite, „filtteri”. Savukkeen suodatin. Hiekka-, aktiivihiili-, paperisuodatin. Öljyn-, veden-, kahvin-, ilmansuodatin. Bakteerisuodatin. Juomaveden puhdistus suodattimella.

2.  tekn.

a.  laite joka poistaa määräosan sähkömagneettisesta tm. säteilystä; valok. läpinäkyvä levy, joka muuttaa sen läpi kulkevan valon koostumusta (taajuutta, värejä). Kelta-, ultraviolettisuodatin.

b.  laite jolla erotetaan eritaajuisia signaaleja toisistaan t. poistetaan t. vaimennetaan signaalista määrätaajuuksia. Kohinasuodatin.

suodin ● filtru ■ filtersuodattaa – a filtra; paremmin: suodatin.

suomustin ● curățitor de solzi ■ fiskfjällaresuomustaa – a curăța de solzi; suomustusrauta.

suoritin ● procesor ■ processorsuorittaa – a executa; tekn. (mm. tietokoneen keskusyksikköön kuuluva) laite joka käsittelee vars. numeerista tietoa muistiin tallennetun ohjelman ohjaamana, prosessori.

survin ● strivitor; pistil (de mojar) ■ stöt; stampsurvoa – a strivi; a pisa; a mărunți; survomisväline. Perunasurvin. Huhmaren survin eli petkel.

survoin ● strivitor; pistil (de mojar) ■ stöt; stampsurvoa – a strivi; a pisa; a mărunți; tavallisemmin: survin.

suunnin ● orientator de direcție ■ kursgivaresuunnistaa – a (se) orienta; suuntimislaite. Radiosuunnin.

suutin ● muștuc; (tekn) ajutaj ■ munstyckesuutia – a pleca în grabă; a o șterge; suu – gură;

1.  tekn. kappale joka antaa sen läpi paineenalaisena virtaavalle nesteelle, kaasulle tm. aineelle muodon ja suunnan, suukappale. Kasteluletkun suutin. Polttoainesuutin.

2.  Pölynimurin suuttimet imuletkuun yhdistettäviä vaihdettavia osia. Matto-, tekstiilisuutin.

sytytin ● aprinzător; brichetă; detonator ■ tändare; elddon; tändrörsytyttää – a aprinde;

1.  sytytyslaite. Savukkeen-, tupakansytytin. Kaasulieden sytytin.

2.  sot. ammuksen tms. osa, joka saa räjähdyksen alkamaan. Kranaatin, pommin, miinan sytytin. Aika-, heräte-, iskusytytin.

syötin ● alimentator ■ (syöttölaite) matare; matarverk; matarmaskinsyöttää – a alimenta; syöttölaite. Ompelukoneen syötin hammastettu levy, joka kuljettaa ommeltavaa kangasta paininjalan alla.

sädetin ● aparat de iradiere ■ bestrålningsapparatsädettää – (lääk) a iradia; sädetyslaite.

särvin ● gustare cu sau fără băutură; sandviș ■ sovel; (leivän päällinen) pålägg; (pikkupurtava) tilltugg; (juoma) dryck; (kuv) levebröd; brödfödasärpiä – a sorbi cu zgomot; a hăpăi; leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka t. juoma. Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.

 Leik. Särpimen [= elatuksen] hankkiminen.

säteilin ● radiator ■ radiatorsäteillä – a radia; säteilevä laite.

säteilytin ● aparat de iradiere terapeutică ■ strålapparatsäteilyttää – a iradia (terapeutic) säteilytyslaite. syöpäkasvaimen säteilyttäminen – strålbehandling av en cancertumör

säädin ● reglaj; regulator ■ reglagesäätää – a regla; tekn. säätökytkin t. -laite. Lämpötilan säädin. Radion äänenvärin säädin. Television kaukosäädin. Kirkkaus-, voimakkuussäädin. Liukusäädin.

säärystin ● jambieră ■ benvärmare; (damaski) damasksääri – gambă; säärys, säärtä suojaava sukanvarsimainen tms. vaatekappale; damaski. Balettitanssijan säärystimet.

tahdistin ● sincronizator; pacemaker ■ (tekn, lääk) pacemaker; (tekn) synkroniseringsdon, fasningsdontahdistaa – a sincroniza; tekn. tahdistuslaite. Sydämentahdistin.

taivutin ● mașină, aparat, clește de îndoit ■ (taivutusväline) böjare; (taivutuspihdit) böjtång; (tekn myös) bockningsmaskintaivuttaa – a îndoi; taivutusväline. Putkentaivutin.

tallennin ● înregistrator; aparat de înregistrare ■ (tallennuslaite) inspelningsapparat; (nauhuri) bandspelare; (kuvanauhuri) videobandspelaretallentaa – a înregistra; a depozita; tallennuslaite.

talutin ● lesă ■ (kissan, koiran) koppel; (kuv talutusnuora) ledbandtaluttaa – a duce în lesă, a conduce; talutushihna, -ketju tms. Totuttaa koira kulkemaan taluttimessa.

tarjotin ● tavă ■ brickatarjota – a servi; tav. reunuksellinen levy, jota käytetään astioiden kantamiseen, ruoan yms. tarjolle tuomiseen tms.; se tarjolla olevine ruokineen. Puinen tarjotin. Muovi-, metallitarjotin. Kantaa lasit tarjottimella. Aamiais-, kahvitarjotin. Juustotarjotin.

 Kuv. Kuin tarjottimella, tarjottimelta vaivattomasti, helposti saatavilla, valmiina, tarjolla; kaikkien nähtävänä. Saalis oli metsästäjien edessä kuin tarjottimella. Skandaali tuotiin (kuin) tarjottimella kaikkien tietoon.

tarvike ● accesorii; articole mărunte necesare; accesorii, ustensile, efecte; echipament; articol; material ■ tillbehör; förnödenhet; attiraljer (mon); utensilier (mon); effekter (mon); (varusteet) utrustning (koll); (artikkeli) artikel; (aineisto) material tarvita – a avea nevoie; us. mon. jnk valmistamisessa, jssak työssä tms. tarvittava väline t. aine; yl. jokapäiväisessä elämässä tarvittavista esineistä ja aineista. Ompelu-, rakennus-, urheilutarvikkeet. Koulu-, sairaalatarvikkeet. Elintarvikkeet. Ampumatarvikkeet. Autoalan tarvikkeita myyvä liike.

 Erik., tav. mon. lisävarusteet. Sähköuunin tarvikkeisiin kuuluva grillivarras

tasoitin ● pensulă de nivelat ■ (maal) moddlare; slätningspensel ← tasoittaa – a nivela; tasoitusväline; maal. maalin tasoittamiseen käytettävä litteä suorateräinen sivellin.

tehostin ● eficiențiator; servo ■ (tekn) servo; servomotortehostaa – a face eficient; tekn. laite joka pienentää auton tms. hallintalaitteen käyttöön tarvittavaa lihasvoimaa. Jarru-, ohjaustehostin.

teroitin ● ascuțitor ■ vässareteroittaa – a ascuți; teroitusväline. Veitsen-, kynänteroitin.

tuike ● sclipire ■ glimt; blänk; (tuikkiminen) glimtande; (välkkyminen, vilkkuminen) blänkande; blinkande; (välähteleminen) gnistrande; blixtrande; (loiste) lysande; skinande; (vars tähtien) tindrande tuikea – a sclipi; tuikkiminen; välke, pilke. Tähtien tuike. Silmien ystävällinen tuike.

tulistin ● supraăncălzitor ■ (tekn) överhettaretulistaa – a supraăncălzi; tekn. höyrykattilan osa, jossa höyry tulistuu.

tulostin ● imprimantă ■ skrivare; printertulostaa – a imprima cu imprimanta; a obține un rezultat; atk tulostuslaite.

tunnistin ● senzor; detector ■ detektortunnistaa – a detecta; a recunoaște; tunnistuslaite. Vaarallisten kaasujen tunnistin.

tunnustin ● aparat de recunoaștere, de cercetare ■ sond; känselspröttunnustaa – a accepta; a recunoaște; tunnusteluelin, -väline. Tunnustimina toimivat tuntosarvet

tuuletin ● ventilator ■ fläkttuulettaa – a ventila; moottorin pyörittämä potkuri, joka panee ilman liikkeeseen. Auton moottorin tuuletin. Sähkö-, liesituuletin.

tyydytin ● care satisface, care mulțumește ■ (aprox.) tillfredsställatyydyttää – a mulțumi; a satisface; tyydyke, se millä jk halu, tarve tms. tyydytetään. Söi marjoja nälän tyydykkeeksi. Etsiä tyydykettä kunnianhimolleen.

tähtäin ● țintitor; cătare ■ sikte; siktanordningtähdätä – a ținti;

1.  vars. aseen tähtäyslaite. Kiväärin tähtäin. Avo-, reikätähtäin. Kiikaritähtäin. Maali oli tähtäimessä. Sai linnun tähtäimeensä. Kameran tähtäin paremmin: etsin.

2.  tähtäimen asento. Määräetäisyyttä vastaava tähtäin.

3.  kuv.

    a.  Jklla on jtak tähtäimessä, tähtäimessään tarkoituksena, päämääränä, kohteena. Hänellä on voitto tähtäimessä, tähtäimessään. Yhtiön tähtäimessä oli viennin aloittaminen.

    b.  Tähtäimessä, tähtäimeen hyökkäyksen, moitteiden, arvostelun tms. kohteena. Oppositio otti tähtäimeensä hallituksen talouspolitiikan. Pitkällä, lyhyellä tähtäimellä paremmin: pitkällä, lyhyellä aikavälillä tms. Pitkän tähtäimen [paremmin: pitkän aikavälin t. ajan tms.] ohjelma.

tähystin ● endoscop ■ endoskoptähystää – a se uita atent; a observa; a cerceta; tähystyslaite, vars. putkimainen (us. kuituoptiikkaan perustuva) väline, jolla voidaan tarkastella sisältäpäin ruumiinonteloita ja eril. rakenteiden sisäosia, endoskooppi. Keuhkoputkentähystin eli bronkoskooppi. Mahantähystin eli gastroskooppi.

tärytin ● vibrator ■ vibratortäryttää – a face ceva să vibreze; tärytyslaite. Sauvatärytin. Betonin tiivistys täryttimellä.

töllötin ● tembelizor ■ dumburktöllöttää – a se holba; leik. televisio.

törmäytin ● accelerator de particule ■ lagringsringtörmäyttää – a se ciocni; fys. hiukkaskiihdytin jossa kahta hiukkassuihkua törmäytetään yhteen.

uistin ● nadă ■ drag; svirveluistellauistaa – a pescui cu nadă; ← uida – a înota, a pluti; veto- t. heittokalastusviehe. Heitto-, vetouistin. Haukiuistin. Lippa-, lusikkauistin. Heittää uistinta. Vetää, soutaa uistinta.

uudin ● perdea ■ gardinudella – a fi curios; tav. mon. tavallisemmin: verho.

vaahdotin ● (agent) spumant ■ (vaahdotuslaite) utrustning för flotationvaahdottaa – a spuma; a înspuma; vaahdotuslaite.

vahvike ● întăritură ■ förstärkningvahvistaa – a întări; ← vahva – tare; vahvistava osa, rakenne, lisä tms., vahviste. Putken liitoskohdan vahvike. Sauman vahvikkeeksi ommeltu kangaskaitale. Kulma-, reunavahvike. Metallivahvike. Lorautti viinaa kahvin vahvikkeeksi.

 Kuv. Kirosi sanojensa vahvikkeeksi.

vaihdin ● schimbător ■ växlare; skiftarevaihtaa – a schimba; vaihtolaite, -väline. Kirjoituskoneen rivinvaihdin. Lämmönvaihdin.

vaimennin ● amortizor ■ dämparevaimentaa – a amortiza; vaimennuslaite. Iskun-, äänenvaimennin. Värinänvaimennin.

vahvistin ● amplificator ■ förstärkarevahvistaa – a întări; vahvistuslaite, -väline.

 Teletekn. signaalia voimistavia sähkölaitteita. Vahvistimen teho. Sadan watin vahvistin. Etu-, päätevahvistin. Stereovahvistin. Viritin-vahvistin.

vaikutin ● stimulent; impuls; forță motrice; motiv; bază ■ drivfjäder; drivkraft; pådrivande kraft; bevekelsegrund; (virike) incitament; (motiivi) motiv; (peruste) grund vaikuttaa – a acționa; a influența; teon t. toiminnan psyykkinen syy, peruste, motiivi. Uskonnolliset, isänmaalliset, poliittiset vaikuttimet. Kunnianhimo tekojen vaikuttimena. Toimia epäitsekkäistä vaikuttimista.

valaisin ● corp de iluminat; lampă ■ (lamppu) lampa; armatur; lykta; (laitteisto) belysningsanordningvalaista – a ilumina; valaisuun käytettävä (sähkö)laite, lamppu (2). Keittiön valaisimet. Valaisimen johto, varjostin. Katto-, pöytävalaisin. Kohde-, yleisvalaisin. Loistevalaisin. Käsivalaisin. Öljyvalaisin. Kynttilä sai toimia valaisimena.

valin ● matriță de turnare ■ gjutformvalaa – a turna în matriță (ceva topit); valumuotti.

vannike ● obadă; jantă; volovan ■ (ruok) volauvent; (pikkuleipä) kransvanne – obadă; jantă; cerc;

1.  ruok. (muhennoksella täytettävä) voitaikinapaistos, vol-au-vent.

2.  eräitä renkaan muotoisia pikkuleipiä. Vaniljavannikkeet.

varjostin ● abajur ■ skärmvarjostaa – a umbri; valaisimen häikäisyä estävä t. valoa suuntaava suojus. Jalkalampun varjostin. Lampunvarjostin. Silkki-, metallivarjostin.

varmistin ● care face ceva sigur, asigurå; siguranță; piedică ■ säkerhetsspärr; (vars aseen) säkringvarmistaa – a confirma; a asigura; koneiston, koneen t. laitteen osa, joka määräasennossa estää jnk toimintavaiheen, vars. aseen mekanismi, joka määräasennossa estää laukeamisen liipaisinta painettaessa. Kiväärin varmistin. Poistaa varmistin.

varoitin ● avertizor ■ varnarevaroittaa – a avertiza; varoituslaite. Palovaroitin.

vastaanotin ● receptor ■ (tekn) mottagarevastaanottaa – a recepta; tekn. laite jolla otetaan vastaan radioviestejä tm. signaaleja. Tutkan lähetin ja vastaanotin. Radio-, televisiovastaanotin. Lyhytaalto-, ulavastaanotin.

vastike ● surogat; înlocuitor; compensație (pentru întreținnere, curățenie, de ex.) ■ 1 (korvike) surrogat, ersättning, substitut; ersättningsmedel; 2 ([rahamääräinen] korvaus) vederlag (jstak för ngt); ersättning (jstak för ngt); kompensation (jstak för ngt) ← vastaava – corespunzător;

1.  korvike. Äidinmaidon vastike.

2.  (rahamääräinen) korvaus t. hyvitys jstak edusta, oikeudesta tms. Yhtiövastike. Antoi puutavaraa kalastusoikeuden vastikkeeksi, vastikkeeksi kalastusoikeudesta.

vastin ● ceva care este corespunzător, echivalent; care stă împotrivă sau dimpotrivă ■ (vastakappale) motstycke, motbleck; (pidäke) spärr, spärranordning; (haka) spärrhake; spärregel; (puomi) spärrbom, stoppbom; (jarru) broms; (tuki) stöd; (sot vastin[levy]) stödplatta vasta – proaspăt, recent; abia; vasta– – de partea opusă;

1.  vastakappale, pidätin, pidäke, tuki, vastin. Oven vaste.

2.  lääk. elimistön reaktio hoitoon t. ärsykkeeseen. Vaste lääkitykseen oli hyvä. Immuunivaste. Hoitovaste.

3.  teletekn. syötetyn signaalin aiheuttama toiminta äänentoistolaitteessa tms. Taajuusvaste.

4.  kiel. harv. korrelaatti.

vedike ● trăgător [mai mic decât vedin] ■ handtagvetää – a trage; tavallisemmin: vedin (1).

vedin ● trăgător ■ handtagvetää – a trage;

 1.  vetolaite t. -väline, vars. kädensija, kahva, ripa tms. Ovenvedin. Lankavedin.

 2.  lehmän (tm. lypsettävän kotieläimen) nänni.

 3.  mon., ark. Vetimet varusteet, tamineet, kamppeet. Kalastus-, urheiluvetimet.

vekotin ● ceva; gadget, invenție; aparat; accesorii; lucruri; haine; podoabe ■ (puhek) grej, grunka; pryl; (vekotin) mojäng; manick; (laite) apparat; (väline) attiralj; (kapine) tingest; (vaatteet, yleisk) kläder (mon); (hienot vaatteet, puhek) stassvekkuli, veijari, vetikka – șmecher (șmecherie) ark. koje, laite, vehje, vempain. Leikkuupuimuri on monimutkainen vekotin.

viestin ● media ■ mediumviestiä – a informa; a da de veste; viestintä-, tiedotusväline. Joukkoviestimet. Sähköviestimet.

vihmoitin ● nebulisator ■ nebulisator; (suuttimesta) dimmunstycke; stril, strilmunstyckvihmoittaa – a nebuliza; a face aerosol; suutin joka hajottaa nestesuihkun vihmaksi. Kasteluletkun vihmoitin.

viivoitin ● lineal; riglă ■ linjalviivoittaa – a linia; viivain, (suorien) viivojen piirtämiseen käytettävä (lastamainen) apuväline. Kolmio-, kulma-, käyräviivain.

virike ● impuls; stimul; stimulent; pinten; ghiont; forţa motrice; motiv; îndemn ■ (heräte) impuls; (kimmoke) incitament; (kannustin, ponnin) sporre; drivfjäder; drivkraft; pådrivande kraft; (vaikutin) bevekelsegrund; (kiihoke) eggelse; (sysäys) påstöt, påstötningvirittää – a încorda; a acorda; sysäys, heräte, kannustin, kiihoke, kimmoke, ponnin, yllyke. Väärinkäytökset antoivat virikkeen lakiuudistukselle. Lapsi tarvitsee älyllisiä virikkeitä. Epäluulot saivat huhuista virikettä.

viritin ● cară acordează, acordor; potențiometru ■ tuner; avstämningsenhet; radiodel; radioenhetvirittää – a încorda; a acorda; radiovastaanotin jossa ei ole päätevahvistinta eikä kaiutinta (ja joka on tarkoitettu liitettäväksi muihin äänentoistolaitteisiin).

virroitin ● pantograf colector de electricitate ■ (sähk) strömavtagare, kontaktbygel, släpkontakt, släpskovirroittaa – a alimenta cu electricitate; sähk. raitiovaunun t. sähköveturin katolla oleva laite, joka välittää virran johdosta.

väistin ● gardă ■ parerstångväistää – a evita; a para; vars. miekan kädensuojus.

välike ● piesă intermediară ■ 1 (välissä oleva kappale) mittstycke; mellanstycke; (väliseinä) mellanvägg; 2 (tekn välikappale) mellanlägg; mellanläggsdetalj; distansstycke; distanskloss; (välirengas) distansring; (välihylsy) distanshylsa; 3 (mus) övergång, överledning väli – interval; välissä oleva kappale, osa tms. Kotelon muoviset välikkeet.

 Kuv. Kanavatunnukset ym. television visuaaliset välikkeet.

 Mus. lyhyehkö säveljakso rakenteeltaan kiinteämpien jaksojen välillä. Sonaatin pää- ja sivuteeman välike.

yllytin ● îndemn, ațâțare, încurajare ■ incitament; (kannustin) sporre; drivfjäder; drivkraft; pådrivande kraft; (rohkaisu) uppmuntran; (vaikutin) bevekelsegrund; (virike, impulssi) impuls; ingivelse, tillskyndan; (kiihoke, kiihotin) eggelse; (sysäys) påstöt, påstötning yllyttää – a îndemna; a ațâța; a încuraja; compară cu virike; tavallisemmin: yllyke, kannustin, kannuste, virike, kiihoke, kiihotin, impulssi. Antaa yllykettä huhuille. Sai yllykkeen jatkaa tutkimuksia. Talousvaikeudet yllykkeenä rikokseen.

väännin ● care este de răsucit ■ vredvääntää – a răsuci;

 1.  sähkökytkimen tms. väännettävä nuppi. Sähkölieden vääntimet.

 2.  vääntöväline. Hylsyavaimen väännin. Räikkäväännin.

ydin ● nucleu ■ kärna ← (verb reconstruit: wiδз-mз) sisin osa, sisus, keskus, sydän. Lyijykynän ytimenä on grafiittipuikko. Kaupungin ydin keskusta.

 Kuv. Tarinan historiallinen ydin. Persoonallisuuden ydin. Ytimeltään tervettä nuorisoa. Kysymyksen, ongelman ydin. Osui suoraan asian ytimeen. Villakoiran [= asian] ydin.

 Erik.

 a.  luuydin. Hampaan, luun ydin.

 Kuv. Kylmä viima tunki luihin ja ytimiin. Ytimiin asti tunkeutuva katse.

 b.  fys. atomiydin. Vety-ydin.

 c.  kasv. vars. kaksisirkkaisten varren johtojännekehän sisällä oleva keskussolukko.

.

S-a pus întrebarea ce este hilavitkutin?  – Mi on hilavitkutin?

Răspunsul a fost următorul:

Voisi sanoa, että hilavitkutin on se laite tai nappula, jonka käyttötarkoitusta ei tiedetä. Suomen kielen perussanakirjan mukaan sana on leikkillinen ilmaisu erilaisille laitteille ja niiden osille, eli synonyymi sanoille vimpain, vempain. Sitä onko jossain oikeasti ollut tämänniminen laite ei tiedetä, mutta epäilemme sanaa jonkin uudistusvihamielisen luddiitin keksimäksi.

.

Hilalla on monta merkitystä:

  • riukuveräjä – înrgrăditură / gard împletit din nuiele
  • ristikko – grilă; grilaj; împletitură cu ochiuri
  • säleikkö (esim. säleikkö, jota käytetään siivilöimään kiinteitä kappaleita virtaavasta nesteestä) – sită strtecurătoare; grilaj
  • ritilä – grilă; gratii; zăbrele; grilaj; împletitură; plasă; spalier
  • erilaisissa optisissa mittauksissa käytetty, läpinäkyvä tai heijastava levy, jossa on hienoja, tasavälisiä rakoja tai viivoja tai ruudutus, elektroniputken anodin ja katodin (hehkulangan) välissä oleva metallielektrodi – grilă în electronică

Vitkutin on tietenkin jokin joka vitkuttaa, eli viivyttää, pitkittää tai kuluttaa aikaa hukkaan. – ceva care vitkuttaa, vitkutella, viivyttää, hidastaa, întârzie, prelungește, sau face să treacă timpul, trage de timp.

Lähteenä Nykysuomen sanakirja (WSOY 1992) ja Suomen kielen perussanakirja (VAPK 1990)

hilavitkutin (vezi explicația mai jos, la urmă) ● dispozitiv, accesoriu cu întrebuințări diferite; instrument; unealtă; piesă ■ manick; mojäng; mackapär

hilavitkutin33*C leik. eril. laitteista ja niiden osista, vimpain, vempain. Ohjauspöydän nippelit, nappelit ja hilavitkuttimet.

.

Introdus  / lisätty 2.2.2013

Actualizat / päivitetty 15.4.2013

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: