Foarte

.

.

Se pare că finlandezul este născut cu un oarecare simț al măsurii. Străinul poate fi de altă părere cum că tocmai i-ar lipsi simțul măsurii. Depinde cu ce măsură măsori. Cu măsura străinului, deci din punctul lui de vedere, s-ar putea să aibă dreptate; finlandezul nu împărtășește toate punctele de vedere ale străinilor. Nici nu i-ar putea mulțumi pe toți. Măsurat, însă, cu măsura finlandeză reiese că simțul măsurii, al proporțiilor, al realității finlandeze este demn de lăudat. Finlandezul rareori exagerează, își organizează mediul înconjurător potrivit nevoilor lui, casele din orașe nu depășesc înălțimea copacilor din jur, grandiozitatea nu-i este caracteristică. Cam pierde măsura la băutură, dar asta se întâmplă pe toată centura la nord de paralela 50. Cică și o genă ar fi de vină. Tot aici se leagă și violența, fără băutură finezu’ e blând ca un mielușel.

Am plecat prea de departe pentru lucrul simplu despre care voiam să vorbesc. Am remarcat că deși au verbul liioitella – a exagera (yliarvioida, suurennella, paisutella, mennä liiallisuuksiin) și corespunzătorul liioittelu – exagerare, n-am auzit să fie folosite curent; finezu’ le înțelege dar nu le folosește pentru că nu are nevoie de ele.

Foarte este folosit în românește pentru a crea un superlativ relativ, foarte mare, superlativul absolut fiind cel mai mare. Pentru a spune foarte, considerat în finlandeză vahvistin, finlandezul se folosește de expresii perifrastice care sunt mai dificile pentru străini. Pentru ei pare să fie suficient cuvântul erittäin care se leagă de erittely – analizare, detaliere, deosebire, pentru români amintind de echivalentul exact deosebit de ex. erittäin kaunis – deosebit de frumos. Erittäin este pentru începători, pentru avansați se adaugă hyvin, kovin, oikein, sangen, ylen, erityisen. (Echivalentul suedez ar lua o pagină întreagă, așa că-l lăsăm deoparte). Mai are finezu’, în buzunarul de la spate, o rezervă de expresii care pare inepuizabilă și monstruoasă pentru străini, pentru că ei nu știu niciodată dacă sensul expresiei este pozitiv sau negativ; în fapt, dacă are sensul de foarte, sensul este neutru pentru că expresiile s-au depărtat mult de sensul cuvântului de origină. (Vezi și linkul de mai jos)

.

.

În mare, este vorba de un buchet de adjective care, doar în forma asta, au sensul de foarte. Uneori și adverbul provenit din adjectiv poate avea același sens ( huikea, huikeasti). Rudele lor, familia de cuvinte nu mai au acest sens, ci doar sensul normal, motiv pentru care nu apa.

Aici intră următoarele (atenție la acord!):

.

hirmuinen³⁸  hirveä, hirvittävä, kamala, kauhea, kaamea.

1. vars. ark. valtava, suunnaton, tavaton, mahdoton, huikea, hirmu. Hirmuinen myrsky. Hirmuinen meteli, kiire. Hirmuinen hinta. Hirmuisen pitkä, paljon.

2. kauhistuttava, kammottava, pelottava. Hirmuinen peto. Hirmuinen verityö.

.

hirveä¹⁵ hirvittävä, kamala, kauhea.

1. pelottava, kammottava, kauhistuttava, kaamea, julma, hirmuinen. Hirveä ase, myrkky. Hirveä onnettomuus. Kärsi hirveitä tuskia. Tuntuu hirveältä ajatella, että – -. Sehän on hirveää! Voi hirveää t. hirveätä!

Substantiivina hirveä asia, hirveys. Kohta tapahtuu hirveitä.

2. vars. ark. erittäin epämiellyttävä, vastenmielinen, ruma, tyylitön, epämukava tms. Hirveä ihminen. Aivan hirveä puku. Hirveä haju.

3. vars. ark. valtava, suunnaton, tavaton, huikea, huima, hirmuinen, kauhea, mieletön, älytön, kamala, hurja. Hirveä summa. Hirveä jano, melu. Hirveä sekamelska. Mennä hirveää kyytiä. Hirveän suuri, kallis. Hirveän mielelläni.

.

huikea¹⁵  valtava, tavaton, suunnaton, hurja, huima(ava). Huikea määrä, nopeus. Vetää esityksistään huikeita palkkioita.

Ark. mainio, hieno, rautainen, posketon. Huikea tunnelma, juttu.

.

huima¹⁰

1. hillitön, raisu, raju, vallaton, hurja, huimapäinen. Huimaa vauhtia. Trapetsitaiteilijan huima ohjelmanumero.

2. = huimaava. Kehitys alalla on ollut huimaa.

.

hurja¹⁰

1. raju, hillitön, silmitön, raivokas, riehaantunut, villi(intynyt), vimmattu, mieletön. Hurja mies. Hurja joukko. Hurjana raivosta. Hän oli aivan hurjana ja haukkui kaikki. Hänellä on hurja luonto. Hurjat juomingit. Viettää hurjaa elämää. Ajaa hurjaa vauhtia. Kaupungissa kiersi hurja huhu.

2. ark. huikea, huima, tavaton, mahdoton, yletön, älytön, hirveä. Hurjat hinnat. Hurjan jännittävä. Hurjan kivaa! Voi hurja!

.

hyvin

1. mainiosti, oivallisesti, erinomaisesti, kiitettävästi. Kuulla hyvin. Voida hyvin. Ehdin hyvin. Ruoka riitti hyvin. Kohdella jkta hyvin. Työstä maksetaan hyvin. Sopii hyvin. Nuku hyvin! Hyvin kävi! Hyvin kasvatettu lapsi. Hyvin säilynyt. Loppu hyvin kaikki hyvin SP.

2. vahvistus- ja tehostussanana.

a. Sen voi hyvin [= mainiosti, huoletta] jättää huomiseksi. Kysyi vaikka hyvin tiesi. Ymmärrän hyvin, että – -.

b. erittäin, kovin, varsin, sangen. Hyvin suuri, harvinainen, huono. Hyvin moni heistä. Hyvin nopeasti. Hyvin paljon, vähän. On hyvin luultavaa, että – -. Onko se hyvinkin kallis?

3. Hyvinkin myönnyttelyä, varovaisen myönteistä suhtautumista ilmaisemassa: kyllä(kin), tietenkin, sittenkin, sentään, ainakin, ehkäpä, juuri, toki, -pa, -kin. Jospa meitä hyvinkin onnistaisi. Tämä voi hyvinkin olla viimeinen kerta. Matkaa on hyvinkin kilometri. „Tuletko?” „Tulenpa hyvinkin.”

4. Yhtä hyvin kuin samoin kuin, yhtä paljon kuin, siinä kuin. Se koskee sinua yhtä hyvin kuin minuakin. Niin hyvin — kuin sekä — että. Niin hyvin pojat kuin tytöt(kin).

.

kamala¹⁰

1. hirveä, hirvittävä, hirmuinen, kauhea, kammottava, kaamea, karmea. Kamala tapaus, tilanne. Kirkaisi kamalalla äänellä. Voi kamalaa!

Substantiivina Puhut kamalia!

2. vars. ark.

a. ruma, tyylitön, mauton, tylsä, vastenmielinen. Kamala puku, esitys. Kamalan näköinen. Olet ihan kamala [= kauhea, mahdoton, kelju tms.]!

b. valtava, tavaton, suunnaton, kova, hirveä, kauhea. Kamala meteli, kiire. On kamala nälkä. Kamalan huono, kylmä. Kamalan kiva juttu. Kamalan paljon ihmisiä.

.

kauhea¹⁵

1. kauhua herättävä, hirveä, hirvittävä, hirmuinen, kamala, kammottava, kaamea, karmea, kauhistuttava, pelottava. Kauhea onnettomuus, rikos. Kuului kauhea kirkaisu. Kauhea tarina. Kauheinta oli epätietoisuus. Voi kauheaa!

Substantiivina Sinusta kerrotaan ihan kauheita.

2. vars. ark.

a. ruma, tyylitön, mauton, tylsä, kehno, vastenmielinen. Kauhea hattu, esitys. Kauhean makuista ruokaa. Tuli töihin kauheassa kunnossa kohmelossa, sairaana tms. Olet ihan kauhea [= kamala, mahdoton, kelju tms.]!

b. valtava, tavaton, suunnaton, mahdoton, kova, hirveä, kamala. Kauhea kiire, meteli. Kauhea nälkä. Kauhea myrsky. Kauhean kuuma. Kauhean mukavaa! Kauhean paljon väkeä.

.

kovin

1. erittäin, hyvin, perin, ylen, (kielteisissä yhteyksissä:) järin. Kovin sairas, levoton. Kovin innostunut. Kovin kauan. Ei kovin paljon. Ei kovinkaan moni. Ota voileipää, jos tulee kovin [= kova] nälkä.

2. tavallisemmin: kovasti. Hämmästyi kovin. Minun tekee kovin mieleni lähteä.

.

mahtava¹⁰

1. ihmisestä, ihmisryhmästä tms.

a. jolla on mahtia, vaikutusvaltainen, voimakas, rikas tms. Mahtava hallitsija, järjestö. Mahtava valtakunta. Mahtava tietäjä, noita. Mahtavat maanomistajat. Kansakunta oli tuolloin mahtavimmillaan.

Substantiivina Maan, maailman mahtavat.

b. mahtaileva, mahtipontinen, pöyhkeä, kopea, ylpeä, leuhka, leveä. Mahtavat eleet, puheet. Hän oli kovin mahtavaa esiintyi kovin mahtavasti.

2. esineistä, asioista tms.

a. erittäin iso, suuri, kookas, komea, uhkea, valtava, jättimäinen. Mahtava puukko. Mahtava silta, rakennus. Mahtava vuoristo. Mahtavat aallot. Mahtava kuoro. Pyramidien mahtava koko. Mahtavat voimat.

b. (suuruudellaan, komeudellaan tms.) vaikuttava, voimakas, väkevä, komea, uljas. Mahtava näky, näköala. Mahtava romaani, sävellys. Laulajan mahtava basso. Aatteen mahtava voima. Mahtavat juhlamenot.

Ark. Mahtava haju.

c. mat. Äärelliset joukot ovat yhtä mahtavia, jos niissä on yhtä monta alkiota.

.

mieletön^34*C

1. jossa ei ole mieltä, järjetön, hullu, älytön, tolkuton. Mieletön kysymys, päähänpisto. Mieletön väkivalta. Oletko aivan mieletön? Olisi mieletöntä enää perääntyä.

Substantiivina Puhua mielettömiä.

2. vars. ark. valtava, suunnaton, tavaton, mahdoton, huikea, huima, hirmuinen, hirveä, kauhea, kamala. Mieletön määrä. Mieletön nälkä. Mielettömän suuri, nopea. Mielettömän onnellinen.

.

oikein (oikeammin ks. erikseen)

1. oikealla tavalla, virheettömästi, paikkansapitävästi, totuudenmukaisesti. Äänsi sanan oikein. Lasku on oikein. Seitsemän oikein lotossa. Oikein arvattu! Kuulinko oikein? Jos nyt muistan oikein, niin – -. Pelkäsin vilustuneeni, ja aivan oikein [= juuri kuten arvelin], aamulla oli kuumetta. Nyt eivät asiat ole oikein hyvin, kunnossa. Se on oikein [= viisasta, järkevää], pidä vain puoliasi.

2. siten että oikea t. päällyspuoli on päällä, esillä, tarjona tms. Käänsi vaatteen oikein päin myös » «. Pane kirja oikein päin hyllyyn.

Käs. Neuloa kaksi oikein, kaksi nurin vuoroin kaksi oikeaa ja kaksi nurjaa silmukkaa.

3. eettisesti, moraalisesti oikealla tavalla. On oikein ja kohtuullista vaatia oikeuksiaan. Ei ole oikein, että puoli maailmaa näkee nälkää. Mielestäni et menetellyt oikein. Se on hänelle aivan oikein.

4. täysin, kunnolla, kokonaan. En oikein ymmärrä. Ei tahdo oikein nähdä hämärässä. Hän ei tainnut oikein pitää leikinlaskustamme. Mitä sinä oikein [= oikeastaan] haluat?

5. erittäin, hyvin, kovin, sangen, perin, varsin. Oikein hyvä! Katseli oikein tarkkaan. Nukuin oikein hyvin. Oikein paljon kiitoksia.

6. suorastaan, kerrassaan, todella, ihan. Oikeinkos johtaja itsekin tulee? Oikeinko totta?

7. kovasti, voimakkaasti. Viisainta pysyä varjossa, kun aurinko oikein porottaa. Kyllä se onnistuu, kun oikein yrität.

.

raju¹

1. hurja, hillitön, raisu, riehakas, väkivaltainen, villi. Luonteeltaan, käytökseltään raju. Raju tunteenpurkaus, yhteenotto. Raju vatsatauti. Rajuja hyväilyjä. Poikien rajut leikit. Rajut juhlat.

2. ankara, kova, voimakas, roima, nopea. Raju tuuli, maanjäristys. Raju verenvuoto. Raju hintakilpailu. Raju väestönkasvu, hinnannousu.

3. ark. rohkea, uskalias, tehoava. Kirjoittaa rajua tekstiä. Raju uudistus. Raju kannanotto. Raju elokuva. Rajua musiikkia.

.

suunnaton^34*C

1. kooltaan, vaikutukseltaan tm. ominaisuudeltaan tavattoman suuri, valtava, tavaton, ääretön, rajaton, määrätön, mittaamaton, ylenpalttinen. Siperian suunnattomat lakeudet. Suunnaton ruokahalu. Herätti suunnatonta huomiota. Suunnattoman vahva, rikas. Suunnattoman paljon.

2. harv. jolla ei ole suuntaa. Suunnaton harhaileminen.

.

tavaton^34*C

1. hyvin epätavallinen; outo, kummallinen. Tavaton näky. Se on harvinaista mutta ei tavatonta. Jotain tavatonta oli tekeillä.

Erik. päivittelyissä, harmittelun, ihmettelyn, ihailun ilmauksissa tms. Voi hyvä tavaton!

2. suunnaton, mahtava, valtava. Aivan tavaton muisti. Tavattomat rikkaudet. Tavattoman suunnattoman, valtavan, erittäin, hyvin. Tavattoman iso, kirkas, vahva, hieno, pieni.

.

valtaisa¹⁰  valtava. Valtaisa omaisuus. Valtaisa suosio.

.

valtava¹⁰  suunnattoman suuri, suunnaton, tavaton, mahtava, huikea, valtaisa. Valtava rakennus, alue. Valtava määrä. Valtavat voimat. Teki valtavan vaikutuksen. Valtava suosio. Valtavan pitkä, suuri, nopea, kaunis.

.

älytön^34*C

1. järjetön, mieletön, tolkuton; typerä, hullu. Älytön eläin. Älytön katse silmissä. Älytön idea, määräys. Lopeta tuo älytön rehkiminen.

Substantiivina älytön asia, älyttömyys. Puhua älyttömiä.

2. ark. tavaton, suunnaton, valtava, hirveä, mieletön, kamala. Älytön nälkä. Älyttömän pitkä matka.

.

Yleisimmät vahvistimet lienevät hyvin, kovin ja oikein. Niiden merkitysten välillä saattaa olla sävyeroja mutta vain pieniä. Hyvin viisas on lähes sama kuin kovin viisas tai oikein viisas. Joka tapauksessa erot ovat huomattavasti vähäisemmät kuin niiden sanojen väliset erot, joihin vahvistimet pohjaavat. Itse asiassa emme tule edes ajatelleeksi, että sanojen hyvin, kovin ja oikein taustalla ovat hyvä, kova ja oikea.

.

.

Eikä tässä vielä kaikki.

.

Am plecat de la cuvântul foarte și era să ne scape tocmai expresiile favorite ale finezilor. Ele sunt perifrastice, nu se pot găsi în dicționare pentru sunt legate de cuvântul care le generează. Astfel o expresie cu sens de superlativ absolut se poate construi cu adjectivul la genitiv plus același adjectiv la nominativ. De ex.: ohuen ohut – foarte subțire, cel mai subțire; pienen pieni – cel mai mic (dintre toate); suuren suuri – cel mai mare (dintre toate) ș.a.m.d. Fenomenul este numit de finlandezi toistoyhdyssana eli iteratiivinen yhdyssana on yhdyssanatyyppi, jossa sama sana esiintyy kahdesti, esim. ruokaruoka (mâncare adevărată), kirjekirje (scrisoare pe hârtie). Sanat ovat yleensä epämuodollisia, mahdollisesti leikillisiäkin. Ne korostavat kyseisen sanan tarkoitteen tyypillisyyttä, esim. kirjekirje ’paperikirje (erotuksena sähköisistä viesteistä)’, tai ominaisuuden suurta astetta, kuten genetiivialkuiset adjektiivit pienenpieni. (→ § 425.) Vezi și Ristiin rastiin – perechi celebre.

Un joc de cuvinte: Kun rakas rakastaa rakastaan, niin rakkaan rakas ei tiedä kuinka rakas on rakkaalle rakas ja kuinka paljon rakas rakastaa rakastaan. Kun rakas rakastaa rakastaan, niin rakkaan rakas ei tiedä kuinka rakas, rakas on rakkaalle!

Ar mai fi un fel și anume forma de foarte alb, alb ca varul, ar zice românul, vitivalkoinen sau lumivalkoinen. La prima vedere te duce gândul la cuvântul suedez vit care înseamnă alb dar nu de-acolo vine. Viti înseamnă zăpadă proaspătă în careliană. Totuși, se pare că finezii au luat cuvântul de la laponi unde are același sens și se scrie vahca dar se pronunță aproximativ viti. Ex.: Vitivalkoinen lakana.

Millainen oli metsästäjän tekemä paisti? – Hirveä.

Dacă te interesează mai mult, HyväYstävä, ai mai jos

Articolul de bază este:

Erinomaisen ilkeä ihminen

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1113

iar ca supliment:

Sirpa Timosen artikkeli: Hirmuudesta hämmästykseen. Havaintoja useaan kertaan käännetyistä raamatunkatkelmista vanhan kirjasuomen aikaisissa Biblioissa.

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2486

Introdus  / lisätty 22.5.2010

Actualizat / päivitetty 8.6.2010

.