Blogulblog's Blog

Nu înseamnă … ci

Nu înseamnă … ci

.

Nu Ci

.

Vezi și explicațiile de la pagina Cuvintele abstracte finlandeze pot fi arătate în loc să fie explicate.

.

Acum, HyväYstävä, ai crescut mare, stăpânești suficient finlandeza ca să poți afla cutremurătorul adevăr care o să-ți zdruncine cunoștințele. Multe dintre cuvintele ale căror înțelesuri ți se păreau precise, cu corespondent perfect și corect în limba română, au cu totul altă semnificație, atunci când sunt luate la bani mărunți. Mă refer la semnificația lor inițială, cea pe care finezu’ o simte, pe când tu ai învățat-o doar în situații individuale. Desigur că le poți folosi în continuare în sintagmele cuoscute, dar nu strică să le știi și sensul abscons, originar.

.

BD21512_.

eläm䠑‘‘‘‘‘«« elo nu înseamnă viață ci trăire; elo mai înseamnă și recoltă

ikä nu înseamnă vârstă ci viață cf koko ikänäni – toată viața mea

jää nu înseamnă gheață ci rece cf ruoka jäähtyy – mâncarea se răcește

kenkä nu înseamnă doar pantof și ai să vezi de ce. Pentru încălțăminte finezu’ spune jalkine (pl. jalkineet) de la jalka – picior, adică ce se pune în picioare, „îmbrăcăminte” pentru picioare. Kenkä mai are și alte sensuri tot legate de „picior”.

kenkä10*G

  1. nauhalla, soljella tms. kiinnitettävä t. avonainen (varreton t. lyhytvartinen) jalkine. Nahka-, kangas-, puukenkä. Nauha-, remmikenkä. Kävely-, hiihtokenkä. Kesä-, talvikenkä. Matalat, korkeakorkoiset kengät. Panna kengät jalkaan. Kengät jalassa. Ottaa, riisua, vetää kengät jalasta. Kiillottaa kengät. Kengät puristavat, ovat liian pienet. Kenkä hiertää. Kengät ovat rikki. Kenkä irvistää kengän pohja on auennut. – pantof

 Kuv. Siitäkö se kenkä puristaa [= sekö on todellinen tarkoitus, syy]? Saada, antaa kenkää ark. potkut. – șut

  1. hevosenkenkä. Panna hevonen kenkään kengittää hevonen. Hevonen on hyvässä kengässä. potcoavă
  2. tekn. – talpă, sabot, papuc
    • isohkolla pinnalla liukuva anturallinen koneenosa. Jarrukenkä.sabot de frână
    • sähköjohtimen päähän kiinnitetty liitinosa. Kaapelikenkä.papuc
    • Maston kenkä jalusta johon maston alapää on kiinnitetty. – talpa stâlpului / catargului

[te invit să le vezi imaginile pe Google-imagini]

.

BD21512_

.

 

niistää nu înseamnă a sufla în sintagma „a sufla nasul” ci a scoate mucozitățile. Astfel niistää mai poate însemna și a tăia mucul [ars] al unei lumânări.

niistää 1 ● a elimina ceva [suflând]; a scurta ■ snyta

niistää nenänsä ● a sufla nasul ■ snyta sig

niistää nenäliinaan ● a sufla nasul în batistă ■ snyta sig i en näsduk

niistää lapsen nenä ● a face copilul să sufle nasul ■ snyta ett barn

niistää 2 ● a tăia mucul [ars] al unei lumânări ■ (kynttilää) snoppa

.

BD21512_

.

pyyhkäistä nu înseamnă a șterge [cu guma] ci a parcurge [îndepărtând ceva]; și ștersul cu guma este o parcurgere dintr-o parte în alta. TEORIA: pyyhkäistä66 < pyyhkiä. Pyyhkäistä kädellä suutaan. Pyyhkäistä hiukset otsalta. Kuv. Tulva pyyhkäisi kaiken tieltään. Auton valokeila pyyhkäisi tien vartta. Pyyhkäistä juoksuun. Pyyhkäisi 100 m ennätysajassa.

pyyhkiä nu înseamnă doar a șterge cu o mișcare dintr-o parte în alta; are și un sens mai larg precum: kuv. Väsymys oli kuin pois pyyhitty. Pyyhin koko asian mielestäni. kuv. nopeasta etenemisestä: viilettää, kiitää. Pyyhkiä pakoon, ohi. ark. Miten pyyhkii [= menee]? Hänellä pyyhkii hyvin. Pyyhkiä yli (hilseen) mennä yli ymmärryksen.

.

BD21512_

.

kysyä nu înseamnă a întreba, ci a cere

kysyä52  (kysyvä ks. myös erikseen)

  1. koettaa kysymyksen t. kysymysten avulla saada selville jtak, pyytää vastausta, tehdä kysymys, tiedustella, perätä. Kysyä jklta jtak. Kysyä hintaa, tietä, jkn vointia. Kysyä syytä jhk. „Minne mentäisiin?” hän kysyi. Isä kysyi, missä olin ollut. Sopii kysyä [= on epäiltävää], oliko ratkaisu oikea. Hän ei kysy [= välitä siitä], mitä työ maksaa. Arvaa sen kysymättäkin. Vielä kysyt [= se on itsestään selvää]! Ei kysyvä tieltä eksy SL.
  2. ilmaista haluavansa saada t. nähdä jtak, tiedustella, pyytää. Kysyä kirjaa kirjastosta. Kysyä asuntoa, työtä. En kysy lupaa keneltäkään. Rajalla ei kysytty passia. Kysyä kunniansa perään kans. nostaa kunnianloukkausjuttu.

 Liik. Tuote, jota kysytään [= jolla on kysyntää] ulkomaillakin. Kysytty [= kaupaksi käypä, kurantti] tuote.

  1. tiedustella, onko jku tavattavissa, halukas jhk tms. Johtajaa kysyttiin puhelimessa. Onko kukaan kysynyt minua? Kysyä jkta työhön. Kaupungin kysytyin [= suosituin, käytetyin] lääkäri.
  2. vaatia, tarvita. Voimia kysyvä urheilulaji. Sellainen yritys kysyy pääomaa. Siinä kysytään todellista miestä.

.

În românește este definit cam așa:

A ÎNTREBÁ întréb 1. tranz. 1) (persoane) A determina să dea un răspuns; a chestiona; a interoga. ♢ Întreabă-mă să te întreb se spune, când ți se cere o informație despre ceva ce nu cunoști nici tu. 2) (elevi sau studenți) A supune unui examen oral; a asculta; a interoga; a examina. 2. intranz. (urmat de un complement indirect cu prepoziția de) 1) A manifesta interes; a se interesa. ~ de sănătate. 2) A încerca să afle, chestionând. ~ de Ion.~ de cineva a cere permisiunea cuiva. 3) (mai ales la pasiv sau reflexiv pasiv) A dori cu insistență; a căuta. Cărțile sunt întrebate. Marfa se întreabă. Lat. *interroguare (= interrogare). Sursa: NODEX (2002)

Mai ales sensul al treilea apropie, oarecum, verbul de sensul finlandez. Trecând rapid în revistă limbile romanice vedem franceza și italiana folosesc sensul de a cere pe când spaniola și portugheza sensul de a interoga. Şi în limbile germanice verbul a întreba are sensuri secundare cu semnificația a cere.

.

Aici câteva construcții cu sensurile variabile ale lui kysyä

pomo kysyi

pomo kysyi äsken sinua (sinä la part.) – șefu’ a-ntrebat de tine.

pomo kysyi sinusta (sinä la elativ) kävitkö eilen työmaalla – șefu’ a-ntrebat [despre tine] dacă ai fost ieri pe șantier.

pomo kysyi eilen sinulta (sinä la ablativ) tuletko illalla juhliin – șefu’ te-a-ntrebat [a întrebat de la tine] ieri dacă vii diseară la chef.

.

BD21512_

.

 

Entinen sana on yleinen sananparsissa jonkun nimeltä mainitsemattoman henkilön attribuuttina, tarkoittaa samaa kuin eräs, muuan, kaskusta, sananparresta tms. tunnettu, kerrallinen. Nurin kuin entisen miehen housut.

.

BD21512_

.

 

Românul consideră că a găsit corespondentul lui de ce în miksi. Sigur că, în anumite situații se poate folosi miksi cu sensul lui de ce, mai ales ca întrebare. De fapt miksi este mi la cazul translativ și înseamnă întru ce. (cu perechea lui siksiîntru aceea) Pentru de ce, cu adevăratul sens românesc [de a afla motivul: de ce plângi? pentru care motiv plângi?] avem în finlandeză minkä vuoksi, minkä takia care sunt construcții cu genitivul lui mikä și el, la rândul lui, partitiv al lui mi-. (vezi pagina Despre mi- și ku- de unde afli fel și chip de întrebări formulate cu mi-). Poetic: [mi (genetiivi: min) runok. = mikä. Mi ikävyys, / mi hämäryys sieluni ympär ALEKSIS KIVI.]

.

mikä (mon. nominatiivi: mitkä; muut sijat yksikössä ja monikossa samanlaiset: minkä, mille, mistä jne.; puhekielessä myös: mihinkä, millekä, minnekä; miksi, mitä, missä, mistä, mihin ks. myös erikseen) esineeseen t. asiaan (joskus myös henkilöön) viittaava pron.

  1. kysymyslauseissa (viittaamassa henkilöön vain jos kysytään tietoa asemasta, ominaisuuksista tms.). Mikä kirja sinua kiinnostaa? Missä kaupungeissa kävitte? Mikä kiire sinulla on? Kuka hän on ja mikä hän on miehiään? Miksi minua oikein luulet? Mikä hätänä? Mitä kuuluu? Minkä arvoinen, ikäinen, näköinen [myös » «]? Minkä takia, tähden, vuoksi? Mistä syystä? Mistä johtuu, että – -? Mikä sinua vaivaa? Mistä te puhutte? Mitä [= paljonko] kello on? Mitä tämä maksaa? En tiedä, mitä tekisin. Näytä, mitä olet saanut aikaan.
  2. hämmästystä, ihastusta, mielipahaa tms. ilmaisevissa huudahduksissa. Mitä ihmettä! Mitkä silmät! Mikä vahinko, ettet päässyt mukaan! Voi sinua, mitä teit!
  3. myönnytystä ilmaisevissa t. painokkaasti toteavissa ilmauksissa. Mikäs hänen on ollessa! Mikä ettei tottahan toki, kyllä vain, miksei. / „Tuletko?” „Mikäpä(s) siinä.”
  4. torjuvissa, väheksyvissä t. kieltävissä ilmauksissa. Mitä vielä! Vielä mitä! Mitä se minuun kuuluu. Mikäs kiire teillä on! Mikä sinä olet minua komentamaan! Minkäs asialle mahtaa.
  5. epävarmuutta, mahdollisuutta ilmaisevissa yhteyksissä. Muuan mies, mikä lie ollut kulkuri. Mitä niitä mahtaa olla viisi mahtaisiko niitä olla, kai niitä on viitisen. Mitä(hän) jos, mitäpä jos, mitäs jos aloittamassa jtak uutena mahdollisuutena t. ehdotuksena esitettyä ajatusta: entä(pä) jos, entäs jos. Mitähän jos myisin auton. Mitäpä jos menisimme uimaan.
  6. kiinnittämässä puhuteltavan huomiota. Tiedätkö mitä! Ja arvaa mitä!
  7. relatiivipronominina, vrt. 2.  joka (vars. 5.a—e).

a. korrelaattina eli viittauskohteena kokonainen lause. Hänet valittiin virkaan, mikä olikin odotettavaa. Pelistä oli paras pelaaja poissa, mikä vaikutti lopputulokseen. Mikä oli todistettava. Tilanteesta ei annettu tietoja, mistä syystä pelko vain kasvoi. Satoi, minkä takia lähtö lykkääntyi. Pysähdyttiin aterioimaan, minkä t. jonka [ks. 2.  joka 5.c] jälkeen jatkettiin matkaa.

 Erik. huomautuksissa viittaamassa seuraavaan virkkeen osaan. Lapsi on kaunis ja mikä tärkeintä täysin terve.

b. korrelaattina johonkin asiaan viittaava (adjektiivinen) pronomini. Se, mitä sanoit, ei ole totta. Sen lisäksi, mitä on säädetty. Kaupungin väkiluku on kasvanut siitä, mitä se oli vuosi sitten. En tehnyt mitään sellaista, mitä joutuisin katumaan. Kaikki, mitä sanot, on totta. Nuoriso tarvitsee jotakin, mistä t. josta innostua.

c. korrelaatti puuttuu; mikä = se mikä. Saat mitä haluat. Hänellä ei ole millä maksaa velkansa. Mitä edellä on sanottu puusta, koskee muitakin raaka-aineita.

 Erik. lopullisuutta, ehdottomuutta tms. ilmaisevissa rakenteissa. Kauppa mikä kauppa [= kauppa on kauppa], ei se siitä muutu. Kuollut mikä kuollut.

d. korrelaattina (vars. muuhun kuin esineeseen viittaava) superlatiivinen ilmaus. Parasta, pahinta, ihaninta, mitä tiedän. Vaikein tehtävä, mitä ajatella saattaa. Parasta apua, mitä rahalla saa. Hän on parhaita työntekijöitä, mitä meillä on ollut. Urakka on suurimpia, mitä suomalaiset ovat tehneet. Paras kirja, minkä t. mitä t. jonka olen lukenut.

 Laajemmin Ainoa asia, minkä t. jonka muistan tarkkaan.

e. adverbin tavoin paikallissijoissa; korrelaattina paikkaa merkitsevä ilmaus (ks. myös hakusana missä, mistä, mihin). Paikka, missä t. jossa talo sijaitsee. Tiedän ravintolan, mihin t. johon (minne t. jonne) kannattaa mennä syömään. Pääsi kauniin tytön viereen, missä näkyi hyvin viihtyvän. Pallo vieri kaapin alle, mistä sitä oli vaikea tavoittaa.

f. korrelaattina substantiivi t. muu kuin asiaan viittaava pronomini, tav. paremmin toisin. Ne virheet, mitä aloittelija usein tekee. Talo, minkä [paremmin: jonka] ostimme. Palautitko jo ne (kirjat), mitkä [paremmin: jotka] olit lainannut?

g. tarpeetonta käyttöä. Mikä on arveluttavinta, on [paremmin: Arveluttavinta on,] että – -. Mitä minuun tulee, [paremmin: Minä (puolestani)] en ole aikonutkaan osallistua.

  1. vertailua ilmaisevassa relatiivilauseessa. Huutaa minkä [= niin paljon kuin] jaksaa. Lapset poimivat kukkia minkä ennättivät. Väkeä tuli tilaisuuteen enemmän kuin mihin oli varauduttu. Työ oli vaikeampaa kuin miksi sen kuvittelin. Ongelmasta kehittyy vaikeampi kuin mitä [paremmin: vaikeampi kuin] se nykyään on. Lama on syvempi kuin mitä [paremmin: syvempi kuin] on ennustettu. Tämä oli vaikeampaa mitä [pitää olla: kuin] luulin.
  2. indefiniittisenä.

a. rajoituksettomuutta ilmaisemassa. Olkoon mikä hyvänsä. Työ mikä työ, kaikki kelpaa. Tuli mikä t. mitä tuli. Mihin hintaan tahansa. Keinolla millä hyvänsä. Tämä ei ole mikä tahansa auto. Sanoopa hän mitä hyvänsä – -. Jäätelöä, karamelleja ja vaikka mitä. Kaloja tuli vaikka millä mitalla. En peräänny vaikka mikä olisi.

b. jnk ominaisuuden runsasta määrää tähdentävissä ilmauksissa. Maa oli kovaa kuin mikä. Totinen kuin mikä. Kahvi jos mikä piristää.

c. toiminnan, tapahtumien tms. vaihtelevuutta, kirjavuutta ilmaisevissa rakenteissa. Mikä mitäkin, missäkin, kulloinkin yms.; myös henkilöstä. Tekivät mikä t. kuka mitäkin. Syötiin mitä milloinkin.

d.  us. ark. vähättelyä ilmaisevissa rakenteissa. Mitä(pä)s pienistä. Rahat meni, mutta mitäs siitä. En ole mikään pianisti, mitä nyt omaksi ilokseni soittelen.

.

BD21512_

.

aurinko – päivä

Inițial soarele s-a numit päivä și s-au păstrat expresii legate de asta. Aurinko are rude îndepărtate precum lapona de est åvrudehhelle (caniculă) sau aūrhehkuhiillos (tăciuni incandescenți) sau liekki (flacără). Cum etimologia este neclară, dar a fost întrebuințat încă de pe vremea lui Agricola, s-a decis că trebuie să fie un împrumut timpuriu; probabil rudă cu latinescul aurora combinat cu lituanianul aušrà care înseamnă, ca și aurora, zorii zilei.

Soarele s-a mai numit, în limbile proto-uralice kåjå din care au rămas în finlandeză kajo și kajastaa.

kajo ● licărire, sclipire, lucire; lumină strlucire, luciu, licărire; semiîntuneric; reflex, reflectare ■ skimmer; sken; (puolivalo) halvdager; (heijastus) återglans, återsken

kajastaa ● licări, a sclipi, a luci; a lumina, a străluci; a se întrezări; a se vedea vag; a se contura; a se lumina de ziuă ■ (kuultaa) glimma; skimra; (loistaa) lysa, skina; (häämöttää) skymta; hägra (myös kuv); (sarastaa) gry

aamurusko kajastaa ● zorile zilei se întrezăresc ■ det är morgonrodnad

päivä kajastaa ● se ivesc zorile ■ dagen gryr

sataman valot kajastavat kaukana ● luminile portului sclipeau în depărtare ■ hamnens ljus skymtar (hägrar) i fjärran

verhojen läpi kajastaa valo ● lumina se întrezărea printre perdele ■ det sipprar ut ljus genom gardinerna

voitto alkoi kajastaa mielessämme (kuv) ● victoria a început să licprească în mintea nostră ■ segern började hägra för oss; segern började stå för vår syn

kirkkaana kajastava tulevaisuus ● strălucirea unui viitor luminos ■ en ljust hägrande framtid

kajastus ● lumină, licărire, lucire, sclipire; luciu; strălucire; reflex, reflectare ■ skimmer; sken; (loiste) glans; (hehku) glöd; (heijastus) återsken, återglans, avglans

aamun kajastus ● licărirea zorilor ■ gryningssken

valon kajastus ● sclipire de lumină ■ ett skimmer av ljus

etäisen tulipalon kajastus ● reflexele unui incendiu îndepărtat ■ återskenet av en eldsvåda i fjärran

toivon kajastus (kuv) ● licărire de speranță ■ en glimt av hopp

.

Päivä înseamnă în toate limbile surori și zi și soare, legate logic între ele.

.

aamupäivä, ajopäiväkirja, alkamispäivä, alkupäivä, aprillipäivä, arkipäivä, arkipäiväinen, arkipäiväistyä, arkipäiväistää, arkipäiväisyys, arvopäivä, asettamispäivä, avajaispäivä, eilispäivä, eilispäiväinen, elinpäivä, elonpäivä, ensipäivänkuori, ensipäivänleima, eräpäivä, erääntymispäivä, hellepäivä, helluntaipäivä, henkilötyöpäivä, hoitopäivä, hopeahääpäivä, huomispäivä, huomispäiväinen, hyvänpäiväntuttu, hätäpäivä, hääpäivä, ikipäivänä, ilmestymispäivä, ilmestyspäivä, iltapäivä, iltapäivähoito, iltapäiväkahvi, iltapäiväkerho, iltapäivälehti, iltapäiväohjelma, iltapäiväruuhka, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, jokapäiväinen, jokapäiväisyys, joulunaluspäivä, joulupäivä, joutavanpäiväinen, juhannuspäivä, juhlapäivä, juhlapäivällinen, jättöpäivä, kansalaispäivälliset, kansallispäivä, karenssipäivä, karkauspäivä, karkkipäivä, katumuspäivä, keskipäivä, kesäpäivä, kesäpäivänseisaus, kevätpäivä, kevätpäiväntasaus, kiitospäivä, kilpailupäivä, kirkkopäivät, kissanpäivät, kokopäivähoito, kokopäiväinen, kokopäiväosasto, kokopäivätoiminen, kokopäivätyö, kolmepäiväinen, kolminaisuudenpäivä, kolmipäiväinen, koronmaksupäivä, koulupäivä, koulutuspäivä, kuolinpäivä, kuukaudenpäivä, kuusikymmenvuotispäivä, kuusipäiväinen, kynttilänpäivä, laiskanpäivä, laivapäiväkirja, laskutuspäivä, lauantaipäivä, lentopäiväkirja, lepopäivä, liittopäivät, liputuspäivä, lomapäivä, loppupäivä, luentopäivä, lupapäivä, lähipäivä, lähtöpäivä, maakuntapäivät, maapäivät, maapäivävaalit, merkkipäivä, miestyöpäivä, mikkelinpäivä, monipäiväinen, muistopäivä, muuttopäivä, myyntipäivä, myyntipäiväys, myötäpäiväinen, myötäpäivään, määräpäivä, naistenpäivä, nettipäiväkirja, neuvottelupäivät, nimipäivä, nimipäiväkahvit, nimipäivälahja, nimipäiväonnittelu, nimipäiväsankari, nykypäivä, odotuspäivä, oirepäiväkirja, omaistenpäivä, omavastuupäivä, onnenpäivä, osapäiväapulainen, osapäivähoito, osapäiväinen, osapäivätoimi, osapäivätoiminen, osapäivätoimisesti, osapäivätyö, osapäivätyöntekijä, osasairauspäiväraha, paastopäivä, pahanpäiväinen, pahanpäiväisesti, pakkaspäivä, palkanmaksupäivä, palkkapäivä, paluupäivä, pekkaspäivä, perhepäivähoitaja, perhepäivähoito, perhepäiväkoti, peruspäiväraha, poutapäivä, puolipäivä, puolipäiväinen, puolipäiväosasto, puolipäiväpiiri, puolipäivätoimi, puolipäivätoiminen, puolipäivätyö, pyhäinmiestenpäivä, pyhäinpäivä, pyhäpäivä, päivä, päiväaika, päiväaikainen, päiväannos, päiväansio, päiväapulainen, päiväeläin, päivähoitaja, päivähoito, päivähoitolaitos, päivähoitolapsi, päivähoitomaksu, päivähoitopaikka, päivähuone, -päiväinen, päiväjumalanpalvelus, päiväjuna, päiväjärjestys, päiväkahvi, päiväkausi, päiväkerho, päiväkirja, päiväkirjamerkintä, päiväkirurgia, päiväkirurginen, päiväkirurgisesti, päiväkoti, päiväkotipaikka, päiväkuntoutus, päiväkylpylä, päiväkäsky, päivälehdistö, päivälehti, päivälepo, päivälleen, päivällinen, päivällisaika, päivälliskortti, päivälliskutsu, päivällispöytä, päivällisruoka, päivällisseurue, päiväluotto, päiväluottokorko, päivälähetys, päivälämpötila, päivämarssi, päivämatka, päivämäärä, päivämääräleima, päivämääräraja, päivänavaus, päivänhattu, päivänkakkara, päivänkierto, päivänkohtainen, päivänkoite, päivänkoitto, päivänlilja, päivänokoset, päivänopeus, päivänpaiste, päivänpaisteinen, päivänpoliittinen, päivänpolitiikka, päivänpolttava, päivänpuoleinen, päivänsankari, päivänsappi, päivänsarastus, päivänseisaus, päivänseisauspiste, päivänselvä, päivänselvästi, päivänsilmä, päivänsini, päivänsäde, päiväntapahtuma, päiväntasaaja, päiväntasaajavirta, päiväntasaus, päivänvalo, päivänvalolamppu, päivänvarjo, päivänäytäntö, päiväohjelma, päiväosasto, päiväpalkka, päiväpalkkio, päiväpeite, päiväpeitto, päiväperho, päiväperhonen, päiväpuoli, päiväraha, päiväruokinta, päiväsaikaan, päiväsaikainen, päiväsairaala, päiväsakko, päiväseltään, päiväsokeus, päiväsähkö, päivätalletus, päivätanssit, päivätoiminta, päivätorkut, päivätyö, päivätyökeräys, päivätä, päiväunelma, päiväuni, päiväurakka, päivävaate, päivävaihto, päivävaunu, päivävoide, päivävuoro, päivävuorolainen, päiväys, pääsiäispäivä, päättymispäivä, päättäjäispäivä, päättäjäispäivällinen, päätöspäivä, pörssipäivä, rohtopäivänhattu, rokulipäivä, rukouspäivä, ruokapäiväkirja, saapumispäivä, sadepäivä, sairauspäivä, sairauspäiväraha, samanpäiväinen, saunapäivä, seitsenkymmenvuotispäivä, seitsenpäiväinen, senpäiväinen, siivouspäivä, sotapäiväkirja, sunnuntaipäivä, surunpäivä, suvipäivä, sydänpäivä, syntymäpäivä, syntymäpäiväkahvit, syntymäpäiväkutsut, syntymäpäivälahja, syntymäpäiväonnittelu, syntymäpäiväsankari, syntymäpäivätervehdys, syyspäivä, syyspäiväntasaus, säätyvaltiopäivät, taksvärkkipäivä, talvipäivä, talvipäivänseisaus, tapaninpäivä, teemapäivä, tilipäivä, toissapäiväinen, toripäivä, tulopäivä, tuomiopäivä, turhanpäiväinen, tyhjänpäiväinen, tyhjänpäiväisesti, tyhjänpäiväisyys, työkyvyttömyyspäivä, työpäivä, työttömyyspäivä, työttömyyspäiväraha, tämänpäiväinen, täysipäiväinen, täysipäiväisesti, täysipäiväisyys, täyspäiväinen, täyspäiväisesti, täyspäiväisyys, ulkoilupäivä, unikeonpäivä, unipäiväkirja, urheilupäivä, uudenvuodenpäivä, vaalipäivä, valmistuspäivä, valtiopäiväedustaja, valtiopäiväjärjestys, valtiopäivämies, valtiopäivät, vanhempainpäiväraha, vanhojenpäivä, vanhuudenpäivät, vapaapäivä, vapunpäivä, vastapäiväinen, vastapäivään, verkkopäiväkirja, veteraanipäivä, viikonpäivä, viisikymmenvuotispäivä, viisipäiväinen, voitonpäivä, vuoropäivä, vuosipäivä, välipäivä, ystävänpäivä, äitienpäivä, äitienpäiväkortti, äitienpäiväruusu, äitiyspäiväraha, äänestyspäivä

päivänkierto ● zi; ciclul de o zi, 24 de ore ■ solvarv; (yleisk vuorokausi) dygn [Atenție pentru solvarv: (ad litt.) år; dygn, dag; (astr.) solcirkel, solcykel – ciclu solar]

ei moneen päivänkiertoon ● nu peste multe zile ■ inte på flera dygn

.

päivänpaiste, auringonpaiste ● soare; lumina soarelui; căldura soarelui ■ solsken

maata päivänpaisteessa ● a sta tolănit la soare ■ ligga i solen

tyttö oli kodin päivänpaiste (kuv) ● fata era soarele casei ■ flickan var hemmets solstråle

hän oli pelkkää päivänpaistetta ● era cordialitatea în persoană; strălucea ca un soare ■ han sken som en sol; han var hjärtligheten själv

.

päivänpaisteinen ● însorit ■ solig

päivänpaisteinen rinne ● versant, povârniș însorit ■ en solig sluttning

päivänpaisteinen luonne (kuv) ● un caracter pozitiv ■ en positiv karaktär

päivänpaisteisuus ● însorire ■ solighet

päivänseisaus ● solstițiu ■ solstånd

päivänseisauspiste ● solstițiu ■ (täht) solstitium, solståndspunkt

.

päivänsäde ● rază de soare ■ solstråle

perheen päivänsäde (kuv) ● raza de soare a familie ■ familjens solstråle

.

päiväntasaaja ● ecuator ■ ekvator

päiväntasaajavirta ● curent ecuatorial ■ (maant) ekvatorialström; passadström

.

BD21512_.

paiste ← paistaa

aici nu au fost incluse cuvintele compuse

paistaa1 a străluci; a lumina 2 a prăji; a coace; a frige (la grătar); a bruna, a rumeni; a perpeli; a bresa, a fierbe înăbușit ■ 1 (auringosta t. kuusta) skina; lysa (myös näkyä, erottua); (loistaa) glänsa, stråla; (kuumasta auringonpaisteesta) gassa; 2 (ruok) steka; (uunissa myös) ugnssteka; (leipää) grädda; (avotulella): (makkaraa tms.) grilla; (loimuttaa) halstra; (ruskistaa) bryna; (kevyesti) bräcka; (nopeasti) fräsa upp; (padassa) bräsera

paiste ● sclipire, luciu, strălucire; arșiță, dogoare; caniculă ■ sken; (loiste) skimmer; glans; (hohde) glöd; (kuuma auringon t. lampun paiste) gass; (kuumuus) hetta

paisteinen ● însorit; dogoritor ■ solig; (helteinen) gassig, gassande

paisti ● friptură la cuptor; biftec; filé ■ (ruok): (kokonaisena paistettuna) stek; (pihvinä paistettuna) biff; (filee) filé

paistikas, haudikas ● cartofi sau napi copți în jăratec sau în cuptor; cocă prăjită cu ulei (gogoașă, clătită) ■ (ruok): (uunissa haudutettu) [ugns]bakad potatis (rova jne.); (hiilloksessa haudutettu) glödstekt potatis (rova jne.)

paistike, noisetti [pieniä paistettuja tai pariloituja vasikan- tai lampaanfileeviipaleita] ● noisette ■ (ruok) noisett

paisto ● prăjire; coacere; frigere; rumenire; bresare ■ (ruok) stekning; (uunissa myös) ugnsstekning; (leivän, laatikkoruoan) gräddning; (avotulella): (makkaraa tms.) grillning; (loimuttaminen) halstring; (ruskistus) bryning; (kevyesti) bräckning; (padassa) bräsering

paistos ● plăcintă ■ (leivonnaisesta) paj

paistua ● a se prăji, frige, coace ■ stekas, bli stekt; (leivästä, laatikosta) gräddas, bli gräddad; (avotulella) grillas, bli grillad

paahde ● arșiță, dogoare ■ solgass

.

Atât auringonpaiste cât și päivänpaiste se referă la efectul tranzitiv al soarelui care arde, luminează [trimite căldură și lumină]. Asta pentru că doar strălucirea soarelui, fără efectul său tranzitiv, este helo, un cuvânt mai rar.

heloharv. helotus, hehku, loiste, kilo. Auringon, kesäpäivän helo.

helo ● strălucire, luciu; lumină ■ (loiste) sken [solens sken – lumina soarelui]

.

auringonpaiste, päivänpaiste. Lämmin, kesäinen auringonpaiste. Loikoa auringonpaisteessa.

auringonpaiste ● soare; lumina soarelui; căldura soarelui ■ solsken

kesäinen auringonpaiste ● luina, căldura soarelui de vară ■ sommarsol; sommarsolens sken

istua auringonpaisteessa ● a sta la soare ■ sitta i solen

kuivata auringonpaisteessa ● a usca la soare ■ soltorka

 .

auringonpaisteinen aurinkoinen

auringonpaisteinen päivä  ● o zi însorită ■ solskensdag; en solig dag

auringonpaisteinen rinne  ● o pantă însorită ■ en solig (soldränkt, solbelyst) sluttning

.

päivänpaiste Lekotella päivänpaisteessa.

Kuv. Pikkutyttö oli kodin päivänpaiste. Hän oli pelkkää päivänpaistetta tavattoman kohtelias, ystävällinen, sydämellinen.

.

päivänpaiste ● soare; lumina soarelui; căldura soarelui ■ solsken

maata päivänpaisteessa ● a sta tolănit la soare ■ ligga i solen

tyttö oli kodin päivänpaiste (kuv) ● fata era soarele casei ■ flickan var hemmets solstråle

hän oli pelkkää päivänpaistetta ● era cordialitatea în persoană; strălucea ca un soare ■ han sken som en sol; han var hjärtligheten själv

.

päivänpaisteinen aurinkoinen. Päivänpaisteinen rinne.

Kuv. Päivänpaisteinen luonne.

.

päivänpaisteinen ● însorit ■ solig

päivänpaisteinen rinne ● versant, povârniș însorit ■ en solig sluttning

päivänpaisteinen luonne (kuv) ● un caracter pozitiv ■ en positiv karaktär

.

BD21512_.

ilta – ehtoo

ilta9*I

  1. päivän loppuosa, tav. klo 18:sta eteenpäin. Elokuun illat. Itsenäisyyspäivän illat. Kesäilta. Lauantai-ilta. Huomisilta. (Hyvää) iltaa! Ilta tulee, joutuu, hämärtyy. Päivä kallistuu, painuu iltaan. Illan suussa (myös →←) alkuillasta, illan hämärtyessä. Iltaan mennessä. Myöhän illalla. Tule illalla, illemmalla. Tänä, seuraavana iltana. Olimme illalla kylässä. Eilen illalla t. eilisiltana. Huomenna illalla t. huomenillalla t. huomeniltana t. huomisiltana. Illalla syyskuun 2. päivänä, syyskuun 2. päivän iltana. Myöhään iltaan (asti). Uurastaa aamusta iltaan koko päivän. Aamuin illoin joka aamu ja ilta.

Kuv. Elämän ilta.

  1. illanvietto. Peli-ilta. Saunailta. Viettää rauhallista koti-iltaa. Istua, viettää iltaa.

Erik. illalla pidettävä taide- tm. tilaisuus. Lausuntailta. Musiikki-ilta. Ensi-ilta. Illan solisti.

.

ehtoo17 murt., ylät. ilta. Lauantaiehtoo. Ehtoo joutuu. Eilen ehtoolla. Ehtoota [tervehdyksenä]!

Kuv. Elämän ehtoo.

ehtoo, ehtoollinen, ehtoollisastiat, ehtoollisjumalanpalvelus, ehtoolliskalkki, ehtoolliskirkko, ehtoollislautanen, ehtoollisleipä, ehtoollisleipälautanen, ehtoollismalja, ehtoollispikari, ehtoollispöytä, ehtoollisvieras, ehtoollisviini, ehtoopalvelus, ehtoopuoli

Ehtoo, cuvânt dialectal vestic, apate în construcția ehtoollinen, ilta-ateria adică masa de seară dar cu sensul religios se referă la Cina Cea De Taină și cu sensul mai nou ehtoollinen înseamnă împărtășanie.

.

BD21512_.

huomenta – huomenna

huomen cu patitivul huomenta, un cuvânt care apare în toate limbile surori, dar despre a cărui origine nu se știe prea mult. Ambele sensuri, dimineață și mâine se calchiază, după părerea mea, pe sensurile germnane și suedeze.

huomenta «« huomenna (o formă de esiv a lui huomen; acum esivul este huomenena, cu altă semnificație decât huomenna)

aamu ● dimineață ■ morgon [germ. Morgen]

huomenna  ● mâine ■ i morgon [germ. morgen]

huomenna aamulla ● mâine dimineață ■ i morgon bitti [germ. morgen früh]

.

BD21512_.

Siltarumpu nu înseamnă „toba podului” ci șanț de scurgere pe sub drum sau șanț peste care este un podeț.

rumpu1*H

  1. mus. lyömäsoitin jonka sylinterimäisen kehyksen kumpaankin t. toiseen päähän on pingotettu kalvo. Rummun pärinä. Pikkurumpu elisotilasrumpu. Isorumpu eli bassorumpu. Patarumpu. Noitarumpu. Lyödä rumpua. Rummut rummusto. Soittaa rumpuja. Rummuissa[= rumpuja soittaa] Matti Meikäläinen.

Kuv. Lyödä rumpua jstak, jkn puolesta mainostaa t. tehdä propagandaa suuriäänisesti, pontevasti. Mainosrumpu.

  1. erilaisista (us. pyörivistä) sylintereistä. Revolverin rumpu. Pesukoneen rumpu. Jarrurumpu. Lajittelu-, sekoitusrumpu.
  2. viemäriä, puroa tms. varten tien alitse rakennettu putkimainen aukko. Sillat ja rummut.

.

siltarumpu-initial

vechiul sistem, de unde și numele

siltarumpu-modern

și noul sistem

.

rumpu 1 ● tobă, darabană ■ (mus) trumma

rummun pärinä ● răpăit de tobă ■ trumvirvel; smatter, trumsmattret

lyödä rumpua ● a bate toba ■ slå på trumma

soittaa rumpuja ● a bate la baterie ■ spela trummor

rummuissa N.N. ● la baterie C.C. ■ vid trummorna NN

tehdä mainosta, lyödä rumpua jstak (kuv) ● a face reclamă pentru cineva/ceva ■ slå på trumma (stora trumman) för ngt

.

rumpu 2 ● tobă; cilindru ■ (tekn sylinteri) trumma; cylinder

rumpu; tela; kela; päästöaukko; kulvertti, holvirumpu ● rolă; bobină; orificiu de evacuare; canal de scurgere ■ trumma

revolverin rumpu ● butoiul revolverului ■ revolvertrumma; kammarstycke (på revolver)

pesukoneen rumpu ● tamburul mașinii de spălat ■ tvättrumma

kuivausrumpu ● tambur uscător de rufe ■ tumlare

jarrurumpu ● tanburul frânei ■ (tekn) bromstrumma

puhdistusrumpu ja seulontarumpu, triööri ● trior, vânturătoare ■ triör

.

rumpu 3

noitarumpu ● toba șamanului ■ trolltrumma

viidakkorumpu ● telegraful junglei ■ djungeltelegrafen

Deși în suedeza actuală rumpu este trumma cu sensul de tobă, în suedeza mai veche cuvântul era trumba care venea din germană și care mai însemna și goarnă, trompetă, [în italiană tromba, trombetta, o goarnă mai mică].

Sensul se lărgește de la siltarumpu la maantierumpu.

maantierumpu,  holvisilta; maanalainen käytävä, tunneli ● canal de scurgere; canal tehnic subteran pentru cabluri, țevi, instalații etc.; pasaj pietonal subteran; tunel [scurt] ■ kulvert

.

Eikä vielä kaikki! – Și încă nu e tot!

siltarumpupolitiikka iron. poliittisesta toiminnasta, jossa kansanedustaja t. ministeri ajaa voimakkaasti oman vaalipiirinsä tie- yms. hankkeita.

siltarumpupoliitikko iron. vrt. siltarumpupolitiikka.

.

Compară cu sensurile românești.

TÓBĂ, tobe, s. f. 1. Instrument muzical de percuție, format dintr-un cilindru scurt, larg și gol, de lemn sau de metal, pe fundurile căruia este întinsă câte o membrană de piele, care, lovită (cu două baghete), produce sunete. ◊ Expr. A bate toba: a) a bate ritmic cu degetele într-un obiect (de nervozitate sau de nerăbdare); b) (fam.) a avea accese de tuse, a tuși; c) (fam.) a divulga un secret, a lansa tot felul de știri. A bate toba (la urechea) surdului = a vorbi cuiva degeaba, a sfătui pe cineva zadarnic, a nu fi ascultat. A face (pe cineva) tobă de bătaie sau a face (cuiva) pântecele (sau spinarea) tobă = a bate zdravăn (pe cineva). A fi (sau a ieși) tobă de carte (sau de învățătură) = a fi foarte învățat. A umbla cu toba sau a-i bate (cuiva) toba sau a vinde averea (cuiva) cu toba = a vinde lucrurile sau averea cuiva la licitație publică. 2. Nume dat mai multor obiecte de lemn sau de metal, fixe sau mobile, în formă de cilindru gol. ◊ Tobă de eșapament = cutie cilindrică la motoarele cu ardere internă, care amortizează zgomotul produs la evacuarea gazelor de ardere. ♦ Organ de mașină folosit pentru transmiterea unei forțe de tracțiune prin intermediul unui cablu sau al unui lanț. ♦ Cutie metalică de formă rotundă sau dreptunghiulară, în care se bobinează filmul pentru unele aparate de proiecție. 3. Mezel preparat din bucățele de carne, de slănină, de măruntaie etc. introduse în membrana care formează stomacul porcului. 4. (La jocul de cărți) Caro.

.

BD21512_.

Introdus  / lisätty 3.9.2014

Introdus / lisätty 11.1.2017

.

 

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: