Puhuttelu ja -tellA & -tellU

 

..

Pagină corelată: Cum ne adresăm folosind titlurile finlandeze.

Dacă la pagina menționată mai sus consideram limbajul elevat, formulele de adresare reverențioase, în prezenta pagină trecem de partea cealaltă și discutăm formulele de adresare colocviale. Pentru început este bine să fie amintiți câțiva temeni necesari prezentării.

.

puhuttelu²

1. puhutteleminen. Kolmannessa persoonassa puhuttelu.
2. esimies- t. auktoriteettiasemassa olevan pitämä ohjaus- t. vars. nuhtelutilaisuus. Opettaja piti pojille kovan puhuttelun. Ottaa jku puhutteluun.
3. ks. turvapaikkapuhuttelu.

.

puhutella^67*C

1. kääntyä jkn puoleen sanomalla hänelle jtak, kohdistaa sanansa jklle, aloittaa keskustelu jkn kanssa, ryhtyä puheisiin jkn kanssa. Puhutella jkta. Herra kapteeni,saanko puhutella? Puhuja ja puhuteltava.

Erik. Puhutella turvapaikanhakijat vrt. turvapaikkapuhuttelu.

2. käyttää jksta hänelle puhuessaan jtak arvo- tms. nimeä. Puhutella jkta etunimeltä, etunimellä. Puhutella jkta rouvaksi, johtajaksi.
3. kuv. vaikuttaa, tehota (vars. myötätuntoa, sääliä herättämällä). Puhutteleva elokuva.

puhutella, puhuttaa, puhuttelija, puhuttelu, puhuttelunimi, puhuttelusana, puhuttelutapa

puhuttelusana sana jota käytetään puhuteltavasta henkilöstä. Rouva naimisissa olevien naisten puhuttelusanana. Puhuttelusanat Sinä ja Te.

nimitellä^67*C kutsua haukkumanimillä, pilkkanimillä. Nimitteli naista huoraksi.

nimittää^53*C

1. käyttää jstak jtak nimeä, kutsua jtak jksik, jllak nimellä (us. epävirallisesti). Naapurin tyttöä nimitettiin Lissuksi. Nimittää isäpuolta isäkseen. Vadelmaa nimitetään myös vatuksi ja vaaraimeksi.
2. asettaa, määrätä (virallisesti), antaa nimitys jhk virkaan t. toimeen. Presidentti nimittää puolustusvoimien upseerit. Testamentin toimeenpanijaksi nimitetty henkilö. Komitean jäsenet on nimitetty.
3. = nimetä 1. Saari nimitettiin löytäjänsä mukaan.

PORECLÍ, poreclesc, vb. IV. Tranz. 1. A da cuiva o poreclă; a supranumi. (persoane) A numi cu o poreclă.. 2. (Înv. și reg.) A da cuiva un nume; a numi. [Var.: (reg.) poroclí vb. IV] – Din poreclă. sursa: DEX ’09 (2009)

.

puhuttelu ● mod de a se adresa cuiva; discuție, convorbire; : mustrare, reprimandă, dojenire, săpuneală, morală ■ tilltal; (ohjaus– t. nuhtelutilaisuus; nuhtelu) samtal; förmaningstal; tillrättavisning; (puhek) uppsträckning, uppläxning; skrapa; straffpredikan

puhutella ● a se adresa cuiva [verbal]; a se adresa cuiva [personal]; a se adresa cuiva cu titlul potrivit ■ tilltala; (kääntyä jkn puoleen) vända sig till ngn; (kohdistaa sanansa jklle) rikta sig till ngn; (käyttää arvo- tms. nimeä) tilltala; (arvonimellä) titulera; (kutsua) kalla

liikanimi, pilkkanimi, haukkumanimi ● poreclă ■ öknamn

lempinimi ● nume de alintare, de dezmierdare, de mângâiere ■ smeknamn

kutsumanimi ● numele de botez sau derivatul său folosit în mod obișnuit ■ tilltalsnamn

nimitellä ● a porecli ■ kalla (jkta jksik ngn [för] ngt); kalla ngn vid öknamn; ge ngn ett öknamn; (haukkua) skälla (jkta jksik ngn för ngt)

nimittää ● a numi ■ kalla (jkta jksik ngn [för] ngt); (antaa nimitys virkaan tms.) utnämna; tillsätta

nimetä ● a denumi ■ (antaa nimi) kalla; namnge; uppkalla (jkn mukaan efter ngn)

.

.

Formule de adresare rezultate din trăsături caracteristice

Sana siskotella [< sisko – soră, surioară; expresie; siskoseni – soro! surioaro!] tarkoittaa siskoksi nimittämistä tai puhuttelemista. Samanlaisia verbejä ovat esimerkiksi äiditellä [< äiti – mamă], täditellä [< täti – tanti] ja seditellä [< setä – unchi; uncheș]. Naisia voidaan tilanteen mukaan myös rouvitella [< rouva – doamnă], neiditellä [< neiti – domnișoară], muijitella [< muija – muiere] tai ämmitellä [< ämmä – bătrâna] ja miehiä herroitella [< herra – domn] tai äijitellä [< äijä – bătrân(ul); tip(ul)].

Puhutteluun liittyy usein arvolataus. Kun naista tytötellään [< tyttö – fată], monet kokevat sen seksistiseksi vähättelyksi tai ammatilliseksi aliarvioimiseksi. Sävy riippuu kuitenkin myös siitä, kuka puhuttelee ja missä tilanteessa.

Monet yleiset puhuttelujohdokset tarkoittavat nimittelyä, kohteen kutsumista kasvotusten tai selän takana nimellä tai pilkkanimellä. Läskittelyllä [< läski – slănină], lehmittelyllä [< lehmä – vacă] ja blondittelulla [< blondi, blondiini – blondă] ivataan toisen olemusta tai henkistä suorituskykyä. Seksuaaliseen suuntautumiseen tai käyttäytymiseen viitataan lesbottelulla [< lesbo – lesbiană], homottelulla [< homo – homosexual] ja huorittelulla [< huora – curvă]. Myös kansallisuus tai etninen alkuperä on joillekuille nimittelyn aihe ja laukaisee hurrittelun [< hurri – suedez din Finlanda], ryssittelyn [< ryssä – rus], mannettelun [< manne – țigan], jutskuttelun [< jutsku – evreu, jidan] tai nekruttelun [< neekeri – negru].

Ei suomalaisten puhuttelukulttuuri sentään pelkkää sättimistä ole. Kyllä meillä hellittelysanojakin käytetään. Omaa pikku mussukkaa voi mussutella [< mussu, mussukka – drag] ja kullanmurua voi murutella [< muru – fărâmitură (aici: de aur)] tai kullitella [< kulta – aur]. Jälkimmäinen verbi on joidenkuiden mielestä erityisen sytyttävä.

Puhuttelujohdosten vanhinta kerrostumaa ovat sanat sinutella [ – a tutui] ja teititellä [ – a se adresa cu dumneavoastră]. Teitittelyllä on osoitettu ja osoitetaan kunnioitusta ja kohteliaisuutta vanhempia ja asemaltaan arvokkaampia sekä vieraita ihmisiä kohtaan. Sinuttelu ilman lähemmän tuttavuuden esittämistä on aikaisemmin ollut huonoa käytöstä. Kun herrat hiukan riitelivät, oli tapana leikillisesti sanoa, että he sinuttelivat toisiaan.

Lähes kokonaan lienee jo väistynyt kolmannessa persoonassa puhuttelu eli hänettely [< hän – el, ea]: ”Mistäpäin hän on kotoisin?” Usein puhuttelu on kohdistettu sosiaalisesti ylempiarvoiselle: ”Opettaja on hyvä ja antaa anteeksi.” [„(D-l) profesor e bun și iartă” pentru „Vă rog d-le profesor să fiți bun și să mă iertați”] Tällä tavoin on toisaalta puhuteltu myös sosiaalisesti alempiarvoisia: ”Mari tarjoilee ruustinnalle ensin.”

Toinen entisaikojen epäsuora puhuttelu on ollut heitittely [< he – ei, ele; aici Domnia sa], jolloin puhuttelusanana on käytetty monikon kolmannen persoonan pronominia he. Satakunnassa Siikaisissa isäntä tiedusteli taloon poikenneelta nuorukaiselta: ”Ollaanko he ylioppilas?” [„(Acum) suntem student?] Voiko sanansa enää kohteliaammin asettaa?

Apud Presidenttiä ei siskotella

.

Introdus / lisätty 21.7.2019

Actualizat / päivitetty 11.8.2022

.