Blogulblog's Blog

Sika & Co.

Sika & Co.

.

.

Acum, că se apropie Ignatul, este momentul să discutăm despre subiectul sezonului: porcul.

 

.

Etimologie

Din Proto-Finnicul *cika. Cognat cu estonul siga, livonianul sigā, võro tsiga.

Pronunție

  • IPA(cheie): [ˈsikɑ]
  • Silabisire: si‧ka
  1. Noun

sika

  1. porc
  2. Persoană care se poartă ca un porc
  3. (derogator, slang) polițist
  1. Adverb

sika

  1. (slang, colocvial) Parte a adjectivului compus cu semnificația extrem de sau absolut ca în sikahyvä („porc” + „bun”)

Se on sikahyvä. – Este extraordinar.

.

Declinarea lui sika (Kotus tip 9/kala, gradația k- )
singular plural
nominativ sika siat
acuzative nom. sika siat
gen. sian
genitiv sian sikojen, sikainrar
partitiv sikaa sikoja
inesiv siassa sioissa
elativ siasta sioista
ilativ sikaan sikoihin
adesiv sialla sioilla
ablativ sialta sioilta
alativ sialle sioille
esiv sikana sikoina
translativ siaksi sioiksi
instructiv sioin
abesiv siatta sioitta
comitativ sikoineen

.

Sinonime

Termeni derivați

siankärsämö, sianpuolukka, siansaksa, sikailla, sikala, sikamainen, sikamaisuus, sikolätti, sikotauti,

Vezi și emakko, karju, porsas, possu

emäsika, lihasika, metsäsika, minisika, napasika, pahkasika, piikkisika, sianharjas, sianjalostus, siankasvattaja, siankasvatus, siankyljys, siankylki, siankärsämö, sianliha, sianlihakastike, sianmarja, sianpuolukka, sianruoka, siansaksa, siansaparo, siansivu, siansorkka, sika, sika-, sikaeläin, sikahalpa, sikahumala, sikahyvä, sikailla, sikailu, sikainfluenssa, sikala, sikalanhoitaja, sikalauma, sikamainen, sikamaisesti, sikamaisuus, sikamokka, sikana, sikanauta, sika-nautajauheliha, sikapossu, sikariporras, sikarotu, sikasiisti, sikatalous, sikatarha,

sovinistisika, teurassika, villisika, yorkshiresika

 

sika9*D

  1. kotieläimenä pidettävä kesy sikaeläin, vars. täysikasvuinen yksilö; vrt. karjuemakkoporsaspossunasu, 1. nassuSian kärsä, harjakset. Sian ihra. Lihotussika, rotusika. Maatiaissika. Sika porsaineen. Sika röhkii.

Kuv. Ei ymmärrä enempää kuin sika hopealusikasta ei mitään. Heittää helmiä sioille ks. helmi kuv. c. Ostaa sika säkissä ks. ostaa. Sika söi eväät aikomus meni myttyyn. Lyödä, piestä jkta kuin vierasta sikaa armotta, säälittä.  Elivät t. olivat kuin siat vatukossa t. pellossa muista t. mistään piittaamatta.

Ark. Iskeä (kiinni) kuin sika limppuun käydä sumeilematta käsiksi jhk.

Halv. siivottomasta t. siivottomasti t. törkeästi käyttäytyvästä ihmisestä. Senkin sika! Päissään kuin sika.  Meidän ukko se oli taas sikana juhlissa.

  1. jälkiosana eräiden muiden sikaeläinten nimityksissä. Pahkasika. Metsä-, piikkisika.
  2. ark.Sikana oikein paljon, todella kovasti. Niillä oli ihan sikana rahaa. Tykkäsin siitä ihan sikana.

 

sika (colocvial – puhekieli)

1 halv. epäsiisti, siivoton, törkeä ihminen Pureskele kunnolla, äläkä syö siinä ku sika! Taas ne siat sotki koko pöydän. Sähän oot humalassa ku sika. Taasko se sika istuu sielä kapakassa? Joku vanha sika yritti kähmiä Tiinaa. 2 slg. törkeä, härski, sikamainen Toi oli sika temppu, kun petit mua! Jätkähän pelaa ihan sikaa ‘härskisti’. 3 slg. adv. vahvistamassa seuraavaa sanaa: todella, oikein, erittäin Mutsi oli sika vihanen, kun mä tulin kännissä himaan. Ois sika siistiä kävästä joskus Amerikassa. Tässä kaupassa sika kalliit hinnat. Sikana oikein paljon, todella kovasti. Niillä oli ihan sikana rahaa. Tykkäsin siitä ihan sikana. 4 ark. lasten korttipeli 5 std. slg. poliisi

.

sika [Sus] ● porc; purcel ■ svin; (porsas) gris

sian kärsä ● rât ■ tryne, svintryne; gristryne

sian ihra ● osânză, untură ■ ister, svinister

sianliha ● carne de porc ■ svinkött

siankamara ● șorici ■ fläsksvål

silava, läski ● slănină ■ späck

silava, ihra ● osânză topită ■ isterflott

sikailu, siivottomuus; sikamaisuus ● porcărie, scandal, rușine; fapte/vorbe dezgustătoare ■ svinaktigt beteende; svineri

sikala ● cocină ■ svingård, svinhus

sikamainen ● porcesc ■ svinaktig

sikamaisuus ● porcărie, scandal, rușine ■ svinaktighet; svineri

sika-nautajauheliha ● amestec de carne tocată ■ (suomr) malet kött av gris och nöt; (ruotsr) blandfärs

hän ei ymmärrä siitä enempää kuin sika hopealusikasta (kuv) ● habar n-are; nu înțelege nici boacă ■ det förstår han sig på som märren på muskot; han begriper inte ett skapande grand av det

heittää helmiä sioille ● a da mărgăritare porcilor ■ kasta pärlor för svin

ostaa sika säkissä ● (aprox) a cumpăra pisica/mâța în traistă ■ köpa grisen i säcken

sika söi eväät ● a eșuat; s-a dus pe apa sâmbetei ■ det hela rann ut i sanden; det blev bara pannkaka av alltsammans

lyödä jkta kuin vierasta sikaa ● a bate pe cineva măr ■ slå ngn gul och blå; ge ngn stryk efter noter

mitenkäs sika maata kaivaa, maa on kova tai kärsä kipeä ● Muiați sunt posmagii? Omul leneş se duce la prăşit fără sapă. ■ jorden är alltid frusen för lata svin

iskeä [kiinni] kuin sika limppuun (ark) ● a înșfăca fără jenă ■ kasta sig över ngt; (ruoasta) hugga för sig ogenerat

senkin sika (halv) ● porcule! ■ [du,] ditt svin

olla päissään kuin sika ● a fi beat criță; a fi beat ca un porc ■ vara full som ett svin

meidän iskä se oli taas sikana juhlissa ● la chef, tata s-a îmbătat iar ca un porc ■ farsan bar sig åt som ett svin på festen igen

sikahumala; olla sikahumalassa ● beție cruntă; a fi beat criță; a fi beat ca un porc ■ vara stupfull (asberusad); (ruotsr myös) vara aspackad

.

sikailla käyttäytyä törkeästi, sikamaisesti; ryypätä, juoda tolkuttomasti Ei se haittaa, vaikka olis kännissäkin, kuhan ei sikaile. Jätkät alko sikailla heti alkumatkasta.

sika limppuun (kuin) ahneesti, häikäilemättä Käy kimppuun ku sika limppuun! Me iskettiin työhön kiinni ku sika limppuun. Mitään ei voi sanoo, kun kaikki käy heti päälle kun sika limppuun.

sikamainen epäsiisti, siivoton; törkeä; härski Tää kämppä pitäs siivota, ku tää on ihan sikamaisessa kunnossa. Se auto oli sikamaisen kallis. Ville kerto tosi sikamaisia vitsejä.

sikana slg. sikamaisesti, kuin sika; paljon, kovasti Naapurin äijä tuli baarista ihan sikana. Onks sun pakko aina ryypätä noin sikana? Mutsi huus ihan sikana. Niina luki sikana niihin ylppäreihin. Semmoset kengät maksaa ihan sikana.

.

Sika slangissa

(formele de slang, nerecomandate, țin de textul original)

.

  • sian kärsä – Aine tai materiaali, joka on todella kestävää hankaavassa käytössä. – „sun pitää tehdä se jostain sienkärsästä, niin ei kuluisi noin nopeasti puhki” „nuo ikivanhat Nokian 08 talvirenkaan oli kuin sian kärsä, ei ne kulunut ollenkaan”
  • sian maine – siku, sikainfluenssa eli H1N1 virus – Jaaha, Esko taitaa olla sian maineessa kun tolla tavalla köhii.
  • siankelli – Lempinimi Giannelli tehoputkesta – päriseekö siankelli?!
  • sianpieremä – (Oulu) varhainen aamu
  • Sianpään Pekka – Pehr Evind Svinhufvud
  • siansaksa – Puhua jotain epämääräistä mikä ei tarkoita mitään. Toi puhuu jotaa siansaksaa.
  • siansanko – laskiämpäri, biojäteastia – „Laita perunankuoret siansankoon”
  • siansorkka – solmu esim veneen kiinnittämiseen
  • siansorkkahihat – Revityt hihat Ks. Simpsoineden Nelson Muntzin liivin hihat – No huhhuh, mitkä siansorkkahihat Japella on liiveissä.
  • poliisi – ajoin vöittä puhelin kädes ylinopeutta päin punasii, tietty ne oli siin, siat siis
  • käytetään kuvastamaan todella hyvää ja todella huonoa – „Sulla on ihan sikahieno auto!” „Tää on ihan sikahuono leffa!”
  • etuliitteenä erittäin, erinomainen – sikamakee
  • sika käytetään yleisesti haukkuma sanana. Voimaa sanaan voidaan lisätä lisäämällä etu-liiteeksi natsi-. Joillekin tämä voi olla kohteliaisuus. Yleensä sanaa käytetään miehiin jotka käyttäytyvät kuin siat konsanaan. Joillekin tämä voi olla myös vertaus äijä sanalle. – saatanan natsisiat
  • sika-auto – poliisi – siat olivat ahtautuneet pakuun
  • sika-päivät – Tavaraa lähtee tosi halvalla, määrättynä päivänä tavaratalo Kärkkäisellä. – Täytyy mennä ostamaan torstaina 7.4 betonimylly sika-päivän
  • sikahätäseen – pikaisesti, hyvin nopeasti – Reissugaidi kertoo sikahätäseen, et mitkä ois tyypille jees tsargoi reesaa. 
  • sikailla – käyttäytyä sopimattomasti – mennään sinne sikaileen
  • sikainfluenssa – siku
  • sikakunnossa – umpihumalassa
  • sikakyösti – 1.varas – Kuka sikakyösti on vienyt mun lakkini? kaasunaamari
  • sikala – poliisiasema – Pääsin sikalasta vast aamul kuulusteluiden jälkee himaan ja koko kämppä oli pengottu, mut eivät silti löytäneet mun lirpakkakätköä.
  • sikaleipä – Arhipan sikaleipäaddiktio kulminoitui Kampin mäkin vessassa, jossa hän häpeissään toteutti pitkäaikaisen fantasiansa ja yhtyi tuplajättijuustohampurilaiseen.
  • sikamulkku – pettäjä – Sä oot sikamulkku! Häivy!
  • sikana – Henkilö joka käyttäytyy epäasiallisesti. – Olit sitten sikana eilen.
  • sikanasse – Hengityssuojain. Usein muistuttaa sian kärsää. – Siel on niin paljon pigmenttipölyy, et paa sikanasse päähän ennenku meet sinne.
  • sikansika – Lihaksikas mies, jonka niska on yhtä paksu kuin pää. Sikaniskojen tunnusomaiset piirteet ovat neuvottelun niukkuus heidän kanssaan (poliisi, portsari) ja uhkaava ulkonäkö. – Ei se sikaniska päästäny mua sisään.
  • sikaosasto – 1. Ruotsinlaivan seisova pöytä. Mennäänksme skruudaan sikaosastolle vai Food Gardeniin? lentokoneen turistiluokka – porukkaa oli kyydissä niin paljon että jouduin sikaosastoon – 3. pakettiauton tavaratila
  • sikareenit – kovaa, täysillä harjoitella – tänään on perjantai taidan vetee sikareenit salilla

.

.

possuark. porsas, sika. Possua kermakastikkeessa. Joulupossu, säästöpossu. Olet aika possu epäsiisti, sottapytty.

.

kultapossukerho, minipossu, munkkipossu, nyhtöpossu, possu, possunliha, sikapossu, säästöpossu

.

possu ● porc, purcel ■ gris; nasse

syödä possua ● a mânca carne de porc ■ (suomr) äta griskött; (ruotsr) äta fläsk

olet aika possu! (leik) ● ești un porc! ■ (vad) du grisar!

.

.

karju(kuohitsematon) urossika. Maatiaiskarju, yorkshirekarju.

Slg. poika, mies, kaveri, kundi, heppu, häiskä, jätkä.

karju ● vier; tip, frend ■ 1 galt 2 (slg) häiskä

karju, karjua, karjunta, villikarju, villikarjuammunta

.

karjua ● a urla, a a rage, a mugi; a zbiera; a face larmă, scandal ■ ryta (jklle åt ngn); vråla (jklle åt ngn); (ärjyä) gorma

leijona karjuu ● leii rag ■ lejonet ryter

.

karjunta ● urlet, răgnet, muget; zbieret; scandal ■ rytande; vrålande; (ärjyntä) gormande

maatiaiskarju ● soi local de vier ■ galt av lantras

.

.

emakko4*A täysikasvuinen, tav. porsinut naarassika, emäsika.

emakko ● scroafă ■ sugga, so

.

.

Atunci când se referă la oameni, sika este o jignire, o ofensă care poate avea urmări juridice, în timp ce possu este o observație-alintare.

.

porsas41

  1. sian poikanen, possu. Juotto-, pikkuporsas. Jouluporsas. Kasvattaa porsaita.

Kuv. epäsiististä, porsastelevasta ihmisestä. Syödä kuin porsas.

Leik. Äidin pieni porsas.

  1. em. eläimen lihasta; myös ruokalajien nimissä. Hapanimelä porsas ym. kiinalaiset ruoat.

.

porsaanfile, porsaanfilee, porsaankyljys, porsaanliha, porsaanpaisti, porsaanreikä, betoniporsas, jouluporsas, porsas, porsaskarsina, porsasmainen, porsasmaisesti, porsastella, porsastelu, syöttöporsas, säästöporsas

.

porsas ● purcel; purcel de lapte; porc ■ smågris; kulting, griskulting; (kuv) gris

syöt kuin porsas! (kuv) ● mănânci ca un porc! ■ vad du grisar!

äidin pieni porsas (leik) ● purcelușul mamei; (mereu murdar!) ■ mammas lilla lortgris

.

 

porsaanreikä ● portiță ■ (leik) kryphål

porsaskarsina ● poiată de porci ■ griskätte

kymmenen porsaan pahnue ● turmă de zece porci ■ en kull på tio grisar

talouskyljys ● spinare de porc ■ (suomr) hushållskotlett; (ruotsr läh) fläskkarré

.

Porcul în alimentație

aivot ● creier ■ hjärna

braatvursti, makkara ● cârnat proaspăt ■ bratwurstkorv

etuselkä ● antricot; spată, garf ■ (suomr) framrygg; (ruotsr) högrev

jauheliha ● carne tocată ■ köttfärs; malet kött

kasleri, porsaanniska, sian niska ● ceafă de porc ■ kassler, nacke av gris

lapa ● spată ■ bog

lihahyytelö, syltty ● tobă; răcitură ■ aladåb; sylta

läski ● carne de porc albă (grasă?) ■ fläsk

maksamakkara ● lebăr, lebărvurșt ■ leverkorv

mustamakkara; veripalttu, rössy ● sângerete ■ blodkorv; blodpalt

paahtopaisti ● rosbif ■ rostbiff

paisti ● spată de la coadă; rosbif ■ (kokonaisena paistettuna) stekar; (pihvinä paistettuna) biff

paistijauheliha ● carne tocată de chiftele ■ stekmaletkött

pekoni ● costiță, bacon ■ bacon

porsaan lihasuikale ● carne de porc mărunțită ■ griskött, strimlat

porsaan saparo ● coadă de porc ■ knorr

porsaan sisäfilee ● mușchiuleț de porc ■ (ruotsr) fläskfilé; (suomr) inre filé av gris

porsaan ulkofileepihvi ● mușchi porționat ■ biff av yttre grisfilé

porsaanfilee ● mușchi file de porc ■ fläskfilé; (suomr) grisfilé

porsaankyljys ● cotlet de porc ■ fläskkotlett; (suomr) griskotlett

porsaanliha, sianliha ● carne de porc ■ fläsk; svinkött; (porsaanliha) griskött

porsaanpaisti ● friptură de porc ■ fläskstek; (suomr myös) grisstek

porsaanpotka ● picior de porc ■ fläsklägg

raaka liha ● carne crudă ■ rå kött

rasvapitoisuus enintään ● maximum de grăsime ■ fethalt högst

sian ihra ● osânză, untură ■ ister, svinister

sian kärsä ● rât ■ tryne, svintryne; gristryne

siankamara ● șorici ■ fläsksvål

siankorva ● ureche de porc ■ grisens öra

sianliha ● carne de porc ■ svinkött

sianpotka ● ciolan de porc ■ fläsklägg

sika-nauta jauheliha ● amestec de carne tocată de porc și de vită ■ gris-nöt maletkött; malet gris- och nötkött

silava ● slănină ■ späck

silava, ihra ● osânză topită ■ isterflott

silava, läski ● slănină ■ späck; (rasvainen sianliha) fläsk

sisäfilee ● mușchiuleț ■ inre filé

sisälmykset, teurasjätteet ● măruntaie ■ inälvor; innanmäte; (teuraseläimen) ränta

sisälmysmakkara; veripalttu ● caltaboș ■ ≈ leverkorv; blodkorv

sulatettu rasva, ihra ● untură topită ■ flott

suolattu kinkku ● jambon sărat ■ saltad skinka

suomalainen porsaanliha ● carne de porc finlandeză ■ finsk griskött

talouskyljys ● spinare de porc ■ (suomr) hushållskotlett; (ruotsr läh) fläskkarré

talouskyljys, porsaankyljys ● cotlet de porc ■ kottlett av gris

teurastettu sika ● porc sacrificat ■ slaktat gris

tirripaisti (apox.), läskipaistos ● jumări ■ stekt sidfläsk

ulkofilee, filee ● mușchi ■ (ruotsr) utskuren biff, yttrefilé, (suomr) yttre filé

vuoanliha ● carne la tavă ■ köttlåda

.

porsasmainen (adj.) ● porcesc; nepoliticos, mojic; grosolan, necioplit; nepotrivit, inadecvat, inoportun; inadmisibil, intolerabil ■ grisig, grisaktig; (puhek) snuskig; sjaskig, sjabbig; nergrisad; (huonotapainen) ohyfsad; oborstad; (sopimaton) olämplig; otillständig

porsasmaiset pöytätavat ● maniere grosolane la masă ■ grisfasoner vid matbordet

porsasmaisesti (adv.) ● în mod: porcesc; nepoliticos, mojic; grosolan, necioplit; nepotrivit, inadecvat, inoportun; inadmisibil, intolerabil ■ grisigt, grisaktigt; (huonotapaisesti) ohyfsat; oborstat; (sopimattomasti) olämpligt; otillständigt

käyttäytyä porsasmaisesti ● a se coporta ca un porc ■ bära sig åt (bete sig) som en gris; bära sig grisaktigt åt; svina ner sig; grisa ner sig

porsastella ● a se comporta ca un porc; a murdări, a porcăi; a see îmbăta; a chefui ■ (käyttäytyä porsasmaisesti) bära sig åt som en gris, bete sig som en gris, bete sig som en svin; bära sig grisaktigt åt; svina ner sig; grisa ner sig; (tehdä epäsiistiksi) grisa ner; svina ner; snuska ner; sjaska ner; smutsa ner; (juopotella) supa; (renttuilla) ruckla, rumla; svira

porsastella yökaudet ● a se porcăi în fiecare noapte ■ ruckla (rumla, svira) nätterna i ända

kuka täällä on porsastellut? ● cine a porcăit aici? ■ vem är det som har grisat ner här?

porsastelu ● porcăială; porcărie; murdărie, jeg; beție, alcoolism;  ■ (porsasteleminen) griseri; svineri; (epäsiisteys) snusk; (juopottelu) superi; supande; chefuit, beție (renttuilu) ruckel, rucklande, rumlande; svir, svirande

porsia ● a făta purcei; a murdări, a porcăi ■ grisa

porsiminen ● fătatul purceilor; murdărit, porcăială ■ grisning

porsittaa ● a făta purcei ■ grisa

emakkoa ei pidä porsittaa liian usein ● scroafa nu trebuie să fete prea des ■ en sugga bör inte få grisa för ofta; man bör inte ha en sugga att grisa för ofta

porsitus ● fătat; murdărit, porcăit ■ grisad

.

.

nasu(rinn. nassu) leik. possu.

nassuleik. nasu.

nasu ● porc; purceluș ■ nasse

höpönassu, nassu

.

.

Din enunțurile de mai jos lipsește, intenționat, subiectul Se – acela (care) înlocuit de joka. de ex.: Se, joka …

.

Joka menee vieraisiin, on sika. – Cine umblă prin vecine e un porc.

Joka menee usein vieraisiin, on iso sika. – Cine se duce des prin vecine e un mare porc.

Joka lakkaamatta menee vieraisiin, on villisika. – Cine se duce neîncetat prin vecine e un porc sălbatic.

Joka saadaan teosta kiinni, on tyhmäsika. – Cine e prins asupra faptului e un porc prost.

Joka selviä pelkällä säikähdyksellä, on onnenpossu. – Cine se alege doar cu sperietura are un noroc porcesc.

Jolla on vain yksi, on säästöpossu. – Cine are doar una este econom, porcușor-pușculiță.

Jolla ei ole ketään, on köyhä possuraukka. – Cine n-are niciuna este un porc amărât, jigărit.

Joka vierailla kehuu, on törkypossu. – Cine se laudă prin străini comite o porcărie.

Joka aina istuu kotosalla, on kotisika. – Cine stă mereu acasă este un porc domestic.

Joka menee partaisena vieraisiin, on piikkisika. – Cine se duce la vecine nebărbierit este un porc spinos.

Joka lutsusttelee vierasta tissiä, on nännisika. – Cine mângâie/freacă țâțele vecinelor este un porc țâțos.

Joka menee vieraisiin ja tekee lapsia, on siitossika. – Cine face copii vecinelor este un vier.

Joka ei enää pysty [käymään vieraissa], on teurassika. – Cine nu mai poate este un porc de abator.

.

Observație! În timp ce în limba română subiectul nu poate fi despărțit de predicat prin virgulă, în finlandeză propoziția secundară introdusă cu joka este despărțită prin virgulă de propoziția principală care conține predicatul, aici on. Altfel formulat ar fi:

  • Se [subiect] on [predicat] sika [obiect/complement], joka menee vieraisiin. SAU
  • Se, joka menee vieraisiin, [subiect] on [predicat] sika [obiect/complement].

În traducerea românească, virgula nu este necesară:

  • Cine umblă prin vecine [subiect] e [predicat] un porc [complement]. SAU
  • Acela care umblă prin vecine [subiect] e [predicat] un porc [complement].

.

.

Frazeologie

Pentru expresiile finlandeze transpuse în alte limbi, germană și estonă, nu am pus traducerea pentru că, sau au fost traduse mai sus, sau nu se calchiază pe ambele limbi.

.

  • lyödä jkta kuin vierasta sikaa; mukiloi (lyö) kuin vierasta sikaa a bate pe cineva măr ■ slå någon skoningslöst; slå ngn gul och blå; ge ngn stryk efter noter; (puhek) klå upp (spöa) ngn
  • ostaa sika säkissä [ostaa tavaraa (t. hyväksyä jk) sitä näke­mättä, tuntematta] ● (aprox) a cumpăra pisica în traistă; a cumpăra mâța-n sac ■ köpa grisen i säcken 
  • elää kuin herran kukkarossa ▼ heute weniger frequent ist, während
  • elää kuin pellossa (urspr. sika pellossa) elää kuin sika pavussa/hernepellossa ▼ (leben wie das Schwein auf dem Erbsenfeld)
  • elää kuin sika pellossa rukiissa
  • se etsii kuin sika aidan rakoa
  • hiljaa kuin sika pavussa ≈ tăcut ca porcu-n păpușoi▼ (still wie das Schwein im Erbsen-feld)
  • petraa/parantaa kuin sika juoksuaan ▼ (etw. verbessern wie das Schwein seinen Lauf) sich entwickeln, immer besser werden

.

sika (în alte limbi)

  • päästää sika säkistä (das Schwein aus dem Sack lassen) ▼ die Katze aus dem Sack lassen
  • (tietää ymmärtää asiasta niin paljon) kuin sika hopealusikasta t. auringonnoususta ((von etw. soviel wissen t. verstehen) wie das Schwein vom Silberlöffel t. vom Sonnenaufgang) ▼ von etw. soviel verstehen wie der Ochse t. Bär vom Tanzen, wie der tote Hund vom Bellen, wie die Krähe vom Sonntag, wie die Kuh vom roten t. grünen Tor, wie der Hahn vom Eierlegen
  • ei ymmärrä enempää kuin sika tuulimyllystä tuulimyllyn päälle (nicht mehr von etw. verstehen als das Schwein von der Windmühle) ▼ von etw. soviel verstehen wie der Ochse t. Bär vom Tanzen, wie der tote Hund vom Bellen, wie die Krähe vom Sonntag, wie die Kuh vom roten t. grünen Tor, wie der Hahn vom Eierlegen
  • (musta) sika söi eväät (das (schwarze) Schwein hat den Proviant (pl.) gefressen) ▼ als Antwort auf die Frage, warum eine Fahrt Reise doch nicht angetreten wurde/ daraus wurde nichts! ist ins Wasser gefallen!
  • puhua siansaksaa (Schweinedeutsch sprechen) ▼ kauderwelschen, ein Kauderwelsch sprechen
  • (sian)saparo /kampaus/ ((Schweine)schwänzchen t. Ringelschwänzchen) ▼ Rattenschwänzchen

.

  • ei sika sikana olisi, jos ei toista tonkaisisi ▼ siga polekski siga. kui ta teist ei tongiks
  • sika t. susi söi eväät ▼ pilli plaanitsetud üritus läks luhta
  • kävelee kuin sika hanko kaulassa ▼ käib v. kõnnib kui siga. rangid kaelas
  • juoksee kuin sika heinikossa
  • hieno kuin sika satula selässä; menee kuin sika satula selässä
  • hän ei ymmärrä (t. tiedä) siitä sen enempää kuin sika hopealusikasta; hän ei tiedä enempää kuin sika pohjantähdestä
  • on itse niin kuin pappilan emäsika (musta sika) t. paska mättäällä; on itse niin kuin pappilan emäsika musta sika
  • juoksee kuin lehmä (t. päätön kana t. sika heinikossa t. vasikka emänsä perässä)
  • sika kaatoi kaukalonsa
  • menee maata kuin kana, nousee ylös kuin sika; menee maata kuin sika ja nousee ylös kuin mies ▼ läheb magama kui kana, tõuseb üles kui siga (s.o. hilja hommikul); kanadega magama, sigadega üles
  • pitää kiinni kuin Pietari pukin hännästä (t. satiainen t. sika (t. susi) leivästä) ▼ hoiab kinni nagu Peetrus soku sabast (v. satikas v. siga (v. hunt) leivast)

.

sika (siga; noors., hah: politseinik)

ei ymmärrä enempää kuin sika hopealusikasta ▼ ei taipa rohkem v. taipab sama palju kui siga pühapäevasest päevast (s.o. mitte midagi)

ei sika sikana olisi, jos ei toista tonkaisisi

heittää helmiä sioille ▼ pärleid sigade ette heita e. pilduda

käyttäytyä kuin sika ▼ käituda (inetult) nagu siga

lyödä t. piestä jotakuta kuin vierasta sikaa ▼ kedagi (armutult) peksta nagu võõrast siga

olla sikahumalassa ▼ purujoobnud e. täis nagu siga olla

ryyppäsi itsensä siaksi ▼ jõi ennast maani täis e. seaks

sika t. susi söi eväät  ▼ plaan läks luhta, kavatsused nurjusid

sian pistäminen ▼ sea torkamine v. tapmine (jõulumäng)

silloin sika säkkiin kun päin on ▼ siis siga kotti, kui on peaga koti poole; vrd. pista põrsas kotti, kui tal pea sinnapoole

sitä sikaa vingutetaan, joka aidan raosta tavataan  ▼ seda siga vingutatakse, keda aia vahelt kätte saadakse

täytenä sikana ▼ täis kui siga, purujoobnud

uittaa sikaa ▼ mõlaga sõudmata paati juhtida (näit. koses)

ylpeä kuin sika valjaissa

.

Kimppuun kuin sika limppuun

  • Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan.
  • Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa.
  • Kyllä sika syitä löytää: maa kova, kärsä kipeä.
  • Kyllä sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa.
  • Soma/Sievä/Nätti kuin sika pienenä
  • Paljon porua ja vähän villoja sanoi piru kun sikaa keritsi.
  • Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree.
  • Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.
  • Ei sika sinistä tiedä, lammas langan painiosta.

parantaa kuin sika juoksuaan

Epäsiisti kuin sika

Syödä kuin sika

ajaa kuin pulloperse sika ● aleargă ca un porc cu o sticlă-n fund; zboară ca o muscă beată ■ kör som en gris med flaska i röven

.

Hyvä sika kestää mitä tahansa

Kyllä sika syitä löytää, milloin on maa jäässä, milloin kärsä kippee.

Kyllä sika syitä löytää: maa kova, kärsä kipeä.

Kyllä sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa.

Kyllä sika syitä saa, kun ei maata kääntää viitsi: maa kylmä, kärsä kipeä.

Kyllä sika syyn löytää.

Lotskuttaa kun sika.

.

sika

  • ei tiedä enempää kuin sika hopealusikasta (pohjantähdestä) ‘ei yhtään mitään’
  • sika söi eväät ‘suunniteltu retki tai matka meni myttyyn’
  • piestä kuin vierasta sikaa ‘armotta’
  • täytenä sikana ‘tuhkajuovuksissa’.

 

  • sikahan purtilonsa kaataa
  • huutaa kun pistetty sika
  • huutaa kuin sika aidan raossa
  • kyllä routa porsaan kotiin ajaa când ți se face foame, vii acasă ■ har de vana på mat, så kommer de väl hem; nöden driver hund[en] i band
  • röhkii kuin Rämäsen luppakorva-emakko (erityisen huonokuntoinen auto esim.)
  • ja sitten se alkoi porsimaan… (siis tämä erityisen huonkuntoinen auto hajosi)

.

Natsi sika

Natsi sika on yli-innokas pikkupomo, joka käyttää saamaansa näennäistä valtaa omahyväisesti ja piittaamatta toisten ihmisten mielipiteistä tai tunteista. Sukulaisilmauksia: ilonpilaaja ja mikkihiiri.

.

.

Proverbe și expresii consacrate legate de sika.

Aina sika rapakon löytää.

Ei hullu hyvää tunne, sika suolaista kalaa.

Ei kukko lypsä, ei sika vasikoi.

Ei ole ostamista sikaa säkissä.

Ei saita sikaa ruoki, visu vierasta ravitse.

Ei se sikaan tule, joka sukuunsa tulee.

Ei sika luo edes silmäystä siihen, joka ravistelee tammenterhot maahan.

Ei silloin sikaa syödä, kun on vuohta keitetty.

Ei ymmärrä enempää kuin sika hopealusikasta.

Harvoin sika taivaan näkee, ja takareen pankolta silloinkin.

Hiljainen sika syö kaiken solkun /mäskin …hillitön juoksee ohi.

Istuta sika pöydän ääreen, niin se nostaa sorkkansa pöydälle.

Jollei sika tongi päivällä, se tonkii yöllä.

Kaakko vie kalan merestä, itäkaakko kattilasta, luode lusikastakin.

Koiran puuttuessa sikakin haukkuu.

Kun sika löytää porkkanakuopan, se ei kainostele.

Kun sika pääsee kaukalolle, se nostaa jalkansa kaukalolle.

Kyllä myllärin sika lihava on.

Kyllä sika sian tuntee.

Kyllä vielä sika riihen eteen tulee.

Leseistä sika aina unta näkee

Lyö kuin vierasta sikaa!

Mikä tapa tallukkana, se emäsikana.

Mistä sika unta näkee ellei ruokapurtilostaan

Olkoonpa olleheksi, sika salmen uineheksi.

Oma sika, oma papu.

Paha sika: monta vikaa: maa kylmä, kärsä kipeä.

Rumaa se on, että purtilo sikaa etsii.

Rumaa se on, että ruuhi sikaa ajaa = tyttö poikaa.

Seppä (ja sika) saa vanhasta uuden.

Sika ja vanhapoika ovat yhdenmukaiset: kumpikin vasta kuolemansa jälkeen hyödyksi tulee.

Sika muistaa syömisensä muttei lyömistänsä.

Sika on köyhän pankki.

Sika rikkoi seulan pohjan, lammas kattilan kalusi – ne on kaikki miniän syytä.

Sika satula selässä.

Sika syöpi eväät.

Silloin sika säkkiin, kun päin on.

Siveä sika säkin naapuri.

Suuhunsa sikaa ruokkii, kylännaista vahingokseen.

Syksyistä maitorieskaa syödään oraisella, ei lusikalla.

Syyhytellen (= rapsuttamalla) sikakin kaatuu.

Vie sika Saksaan, tuo sika Saksasta, sika sika sittenkin on.

Vieras sika, vieras pelto.

Villisika kuulostelee, kun se kaivaa.

Älä ennen karsinaa tee, kuin sian saat.

Älä potkaise piikkisikaa.

Älä rakenna sikolättiä ennen pahnueen tuloa

.

Introdus / lisätty 13.12.2017

.

Reclame

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: