4. Ulkopaikallissijat: b) ablatiivi

Ablatiivi – ablativul

4. Ulkopaikallissijat: b) ablatiivi

ablatiivi, ulkoeronto ● ablativ ■ ablativ

Amintesc: ulkopaikallissijat ovat: adessiivi, ablatiivi, allatiivi

.

Ablatiivi (ulkoeronto)

Ablatiivin pääte on +ltA. Se liittyy vokaalivartaloon.

Kielenkäyttäjien olisi syytä muistaa seuraava selvä ja näppärä ablatii­vin käyttötapa: Lapsi on luonteeltaan iloinen. Hän on vartaloltaan sopusuhtainen. Luokka on oppilasainekseltaan hyvä. Sinänsä myös oikeita mutta pitempiä ja kömpelömpiä ovat sanonnat luonteensa puolesta, oppilasaineksen osalta jne.

Răspunde la întrebările substantivelor: singular: keneltä – de la cine? miltä – de la ce? mistä? plural: keiltä? miltä?

Răspunde la întrebările adjectivelor: singular: millaiselta? kummalta? plural: millaisilla?

1 Sijapäätteet

Ablatiivin pääte on sekä yksikössä että monikossa –ltA (-lta/-ltä). Vokaalisoinnun vuoksi päätteestä on kaksi muotoa. Yhdistynyt muoto on –ltA. Desinența -ltA se întrebuințează ca pereche a desinențelor -lla și -lle!

.

2 Muodostus

Yksikön ablatiivi muodostetaan genetiivivartalon avulla ja monikon ablatiivi monikkovartalon avulla. Ablatiivin pääte liitetään suoraan näihin vartaloihin.

.

nominatiivi	ablatiivi yks.	ablatiivi mon.
jalka	jalalta	jaloilta
talo	talolta	taloilta
varas	varkaalta	varkailta
vene	veneeltä	veneiltä

.

Deci, cazul ablativ se formează adăogând la rădăcina în vocală desinența -ltA (-lta / -ltä). Forma de plural se obține adăogând aceeași desinență la rădăcina pluralului. Gradul rădăcinii în vocală este de obicei în gradul slab dar sunt și excepții.

.

nominativ	rădăcina în vocală sing.	ablativ sing.	rădăcina pluralului	ablativ pl.
katto	kato-	katolta	kattoi-	katoilta
mies	miehe-	mieheltä	miehi-	miehiltä
silta	silla-	sillalta	siltoi-, silloi-	silloilta
työtön	työttömä-	työttömältä	työttömi-	työttömiltä

.

Mai speciale:

aie	aikee-	+ lta	aikeelta	+ i	aikeilta
kohta	kohda-	+ lta	kohdalta	+ i	kohdilta
maa	maa-	+ lta	maalta	+ i	mailta
mansikka	mansika-	+ lta	mansikalta	+ i	mansikoilta
nainen	naise-/nais-	+ lta	naiselta	+ i	naisilta
äiti	äidi-	+ ltä	äidiltä	+ i	äideiltä

.

2.1. Cuvinte care se termină într-o singură vocală (-A,-U, -O): adaugă -ltA

.

nominativ	ablativ	nominativ	ablativ	nominativ	ablativ
kala	kalalta	tyyny	tyynyltä	talo	talolta
seinä	seinältä	työ	työltä	melu	melulta

2.2. Gradația consonantică

Cuvânt de tipul A
nominativ	ablativ	nominativ	ablativ	nominativ	ablativ
tyttö	tytöltä	pankki	pankilta	puku	puvulta
pöytä	pöydältä	hattu	hatulta	kauppa	kaupalta
silta	sillalta	kampa	kammalta	hiekka	hiekalta
Cuvânt de tipul B
nominativ	ablativ	nominativ	ablativ	nominativ	ablativ
savuke	savukkeelta	opas	oppaalta	keitin	keittimeltä
tavoite	tavoitteelta	rakas	rakkaalta	hammas	hampaalta
soitin	soittimelta	puhallin	puhaltimelta	allas	altaalta

2.3. Cuvinte care se termină în -e: adaugă un al doilea -e înaintea lui -ltA

nominativ	ablativ	nominativ	ablativ	nominativ	ablativ
huone	huoneelta	perhe	perheeltä	kappale	kappaleelta
kirje	kirjeeltä	lentokone	lentokoneelta	taide	taiteelta
parveke	parvekkeelta	koe	kokeelta	aste	asteelta

2.4. Cuvinte care se termină în -nen: înlocuiește pe -nen cu -se înainte de -ltA

nominativ	ablativ	nominativ	ablativ	nominativ	ablativ
nainen	naiselta	hevonen	hevoselta	suomalainen	suomalaiselta
eteinen	eteiseltä	iloinen	iloiselta	ihminen	ihmiseltä
sininen	siniseltä	toinen	toiselta	tavallinen	tavalliselta

2.5. Cuvinte care se termină în -i

.

2.5.1 Neologisme care se termină în -i: adaugă -ltA

nominativ	ablativ	nominativ	ablativ	nominativ	ablativ
banaani	banaanilta	paperi	paperilta	kahvi	kahvilta
pankki	pankilta	posti	postilta	maali	maalilta
tili	tililtä	adverbi	adverbilta	dollari	dollarilta

2.5.2. Cuvinte neaoșe care se termină în -i: înlocuiește -i- cu e și adaugă -ltA

nominativ	ablativ	nominativ	ablativ	nominativ	ablativ
suomi	suomelta	ovi	ovelta	järvi	järveltä
kivi	kiveltä	suuri	suurelta	nimi	nimeltä
pieni	pieneltä	lehti	lehdeltä	pilvi	pilveltä

2.5.3. Cuvinte care se termină în -si: înlocuiește -si- cu -de și adaugă -ltA

nominativ	ablativ	nominativ	ablativ	nominativ	ablativ
uusi	uudelta	vuosi	vuodelta	käsi	kädeltä
kuukausi	kuukaudelta	vesi	vedeltä	reisi	reideltä

2.6. Cuvinte care se termină în a consoană in diferite cazuri

.

Pentru o mai bună înțelegere au fost alese cazurile partitiv, genitiv, inesiv, allative, ablativ și esiv.

2.6.1. Cuvinte străine

Cocktail și diesel
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
cockailia	cocktailin	cocktailissa	cocktailiin	cocktaililta	cocktailina
dieselia	dieselin	dieselissä	dieseliin	dieseliltä	dieselinä
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
cockaileja	cocktailien	cocktaileissa	cocktaileihin	cocktaileilta	cocktaileina
dieseleita	dieselien	dieseleissä	dieseleihin	dieseleiltä	dieseleinä

2.6.2. Cuvinte care se termină în -in

Puhelin, keitin și puhallin
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
puhelinta	puhelimen	puhelimessa	puhelimeen	puhelimelta	puhelimena
keitintä	keittimen	keittimessä	keittimeen	keittimeltä	keittimenä
puhallinta	puhaltimen	puhaltimessa	puhaltimeen	puhaltimelta	puhaltimena
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
puhelimia	puhelimien	puhelimissa	puhelimiin	puhelimilta	puhelimina
keittimiä	keittimien	keittimissä	keittimiin	keittimiltä	keittiminä
puhaltimia	puhaltimien	puhaltimissa	puhaltimiin	puhaltimilta	puhaltimina

2.6.3. Cuvinte care se termină în -ton

Onneton, rahaton și avuton
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
onnetonta	onnettoman	onnettomassa	onnettomaan	onnettomalta	onnettomana
rahatonta	rahattoman	rahattomassa	rahattomaan	rahattomalta	rahattomana
avutonta	avuttoman	avuttomassa	avuttomaan	avuttomalta	avuttomana
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
onnettomia	onnettomien	onnettomissa	onnettomiin	onnettomilta	onnettomina
rahattomia	rahattomien	rahattomissa	rahattomiin	rahattomilta	rahattomina
avuttomia	avuttomien	avuttomissa	avuttomiin	avuttomilta	avuttomina

2.6.4. Cuvinte care se termină în -nen

Nainen, hevonen și iloinen
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
naista	naisen	naisessa	naiseen	naiselta	naisena
hevosta	hevosen	hevosessa	hevoseen	hevoselta	hevosena
iloista	iloisen	iloisessa	iloiseen	iloiselta	iloisena
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
naisia	naisten	naisissa	naisiin	naisilta	naisina
hevosia	hevosten	hevosissa	hevosiin	hevosilta	hevosina
iloisia	iloisten	iloisissa	iloisiin	iloisilta	iloisina

2.6.5. Cuvinte care se termină în -is

Kaunis, kallis și ruumis
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
kaunista	kauniin	kauniissa	kauniiseen	kauniilta	kauniina
kallista	kalliin	kalliissa	kalliiseen	kalliilta	kalliina
ruumista	ruumiin	ruumiissa	ruumiiseen	ruumiilta	ruumiina
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
kauniita	kauniiden	kauniissa	kauniisiin	kauniilta	kauniina
kalliita	kalliiden	kalliissa	kalliisiin	kalliilta	kalliina
ruumiita	ruumiiden	ruumiissa	ruumiisiin	ruumiilta	ruumiina

2.6.6. Cuvinte colocviale care se termină în -is

Futis, tennis și roskis
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
futista	futiksen	futiksessa	futikseen	futikselta	futiksena
tennistä	tenniksen	tenniksessä	tennikseen	tennikseltä	tenniksenä
roskista	roskiksen	roskiksessa	roskikseen	roskikselta	roskiksena
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
futiksia	futiksien	futiksissa	futiksiin	futiksilta	futiksina
tenniksiä	tenniksien	tenniksissä	tenniksiin	tenniksiltä	tenniksinä
roskiksia	roskiksien	roskiksissa	roskiksiin	roskiksilta	roskiksina

.

2.6. 7. Cuvinte care se termină în –As

.

Lounas, taivas și eräs
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
lounasta	lounaan	lounaassa	lounaaseen	lounaalta	lounaana
taivasta	taivaan	taivaassa	taivaaseen	taivaalta	taivaana
erästä	erään	eräässä	erääseen	eräältä	eräänä
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
lounaita	lounaiden	lounaissa	lounaisiin	lounailta	lounaina
taivaita	taivaiden	taivaissa	taivaisiin	taivailta	taivaina
eräitä	eräiden	eräissä	eräisiin	eräiltä	eräinä

.

.

.

2.6. 8. Cuvinte care se termină în -Os sau –Us

.

Keskus, yritys și kerros
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
keskusta	keskuksen	keskuksessa	keskukseen	keskukselta	keskuksena
yritystä	yrityksen	yrityksessä	yritykseen	yritykseltä	yrityksenä
kerrosta	kerroksen	kerroksessa	kerrokseen	kerrokselta	kerroksena
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
keskuksia	keskuksien	keskuksissa	keskuksiin	keskuksilta	keskuksina
yrityksiä	yrityksien	yrityksissä	yrityksiin	yrityksiltä	yrityksinä
kerroksia	kerroksien	kerroksissa	kerroksiin	kerroksilta	kerroksina

.

2.6.9. Cuvinte care se termină în -UUs și căteva care se termină în -Us

Osuus, rakkaus și hyvyys
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
osuutta	osuuden	osuudessa	osuuteen	osuudelta	osuutena
rakkautta	rakkauden	rakkaudessa	rakkauteen	rakkaudelta	rakkautena
hyvyyttä	hyvyyden	hyvyydessä	hyvyyteen	hyvyydeltä	hyvyytenä
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
osuuksia	osuuksien	osuuksissa	osuuksiin	osuuksilta	osuuksina
rakkauksia	rakkauksien	rakkauksissa	rakkauksiin	rakkauksilta	rakkauksina
hyvyyksiä	hyvyyksien	hyvyyksissä	hyvyyksiin	hyvyyksiltä	hyvyyksinä

2.6.10. Cele mai multe cuvinte care se termină în -es

Ilves, vihannes și juures
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
ilvestä	ilveksen	ilveksessä	ilvekseen	ilvekseltä	ilveksenä
vihannesta	vihanneksen	vihanneksessa	vihannekseen	vihannekselta	vihanneksena
juuresta	juureksen	juureksessa	juurekseen	juurekselta	juureksena
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
ilveksiä	ilveksien	ilveksissä	ilveksiin	ilveksiltä	ilveksinä
vihanneksia	vihanneksien	vihanneksissa	vihanneksiin	vihanneksilta	vihanneksina
juureksia	juureksien	juureksissa	juureksiin	juureksilta	juureksina

2.6.11. Cuvinte care se termină în -el, -en, -er sau -ar

Sisar, askel și jäsen
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
sisarta	sisaren	sisaressa	sisareen	sisarelta	sisarena
askelta	askelen	askelessa	askeleen	askelelta	askelena
jäsentä	jäsenen	jäsenessä	jäseneen	jäseneltä	jäsenenä
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
sisaria	sisarien	sisarissa	sisariin	sisarilta	sisarina
askelia	askelien	akselissa	askeliin	askelilta	askelina
jäseniä	jäsenien	jäsenissä	jäseniin	jäseniltä	jäseninä

2.6.12. Cuvinte care se termină în -tAr

Kuningatar, tytär și ystävätär
partitiv	genitiv	inesiv	ilativ	ablativ	esiv
kuningatarta	kuningattaren	kuningattaressa	kuningattareen	kuningattarelta	kuningattarena
tytärtä	tyttären	tyttäressä	tyttäreen	tyttäreltä	tyttärenä
ystävätärtä	ystävättären	ystävättäressä	ystävättäreen	ystävättäreltä	ystävättärenä
Pl. partitiv	Pl. genitiv	Pl. inesiv	Pl. ilativ	Pl. ablativ	Pl. esiv
kuningattaria	kuningattarien	kuningattarissa	kuningattariin	kuningattarilta	kuningattarina
tyttäriä	tyttärien	tyttärissä	tyttäriin	tyttäriltä	tyttärinä
ystävättäriä	ystävättärien	ystävättärissä	ystävättäriin	ystävättäriltä	ystävättärinä

.

§ 1255 Lähde, luovuttaja ja muita abstrakteja merkityksiä

Ablatiivi on ulkopaikallissija, joka on lokatiivisen ja habitiivisen adessiivin erosijainen vastine, mutta sillä on myös omaa, erikoistunutta käyttöä. Monista tehtävistään huolimatta se on paikallissijoista esiintymätaajuudeltaan harvinaisin (» § 1227 taulukko 10), muttei silti vajaakäyttöinen (näistä » § 1261 – 1264). Ablatiivista paikan ja tilan ilmauksissa » § 1240 – 1246, kosketuskohdan ilmauksissa » § 1243 sekä temporaalisissa ilmauksissa » § 1249.

Erilaisissa habitiivisissa ja habitiivisen tyyppisissä konstruktioissa ablatiivilausekkeen tarkoite ilmaisee lähdettä, jolta saadaan jotain konkreettisesti tai abstraktisti (» § 986). Toiseksi se ilmaisee sitä, joka menettää jotakin, jolta estetään jotain tai joka välttyy joltakin.

Lähde:Saimme heiltä sähkeen hääpäivänä, ja myös äidiltä ja siskoilta tuli sähke. (k) | Kuulin tänään lääkäriltä että – –. (E) | Älä kysy minulta liikaa, – –. (k)

Menettäjä, tahaton luovuttaja(entiteetin menetys tai vahingoittuminen, kontrollin menetys): Sitten minulta katosivat ne uudet tulipunaiset hansikkaat. (k) | – – häneltä paloi n. 70–90 % selkänahkasta. (E) | Silloin tällöin voi kokonaiselta kansalta unohtua maalaisjärki. (k) | Meiltä puuttuu asunnosta hattuhuone. (k) | Pitkältä kuljettajalta loppuu istuimen säätövara kesken, – –. (l) | Tuulalta pääsi itku. (k) | Luulen, että minulta tuli lapsivesi, – –. (k)

Se jonka pääsy, vaikutus, kokemus tms. ei toteudu: kielletty alle 18-vuotiailta | Rata suljetaan kaikelta muulta toiminnalta – –. (l) | Suklaan syöminen salaa lapsilta on parasta herkkua. (E) | Ikään kuin hän haluaisi suojella naista lumihiutaleilta, – –. (k) | Koulu säästyi sodalta, – –. (E)

Lähteen merkitys sisältyy ilmauksiin, joissa ablatiivilausekkeella osoitetaan tekijä toiminnan lähteenä (» § 995). Ablatiivilla ilmaistaan myös entiteettiä, joka – tai jonka osa – läpikäy jonkin toisen suorittamaa toimintaa.

Tekijä: Meiltähän tämä käy. | D.E.D. Europaeukselta ilmestyi Helsingissä vuonna 1847 Pieni Runon-seppä – –. (a) | Se on rohkeasti sanottu mieheltä, joka ei ole ilmakehän tutkija. (L)

Toisen suorittaman toiminnan läpikävijä:– – hän leikkasi Utulta hiukset, – –. (k) | meet sä nyt pyyhkii siltä pepun. (P)

Ablatiivilauseke ilmaisee jonkin entiteetin erottamatonta osaa tai ominaisuutta, jonka suhteen entiteetin sanotaan olevan jonkinlainen: Hän on ammatiltaan kätilö; Hylly on sivuilta umpinainen (» § 1244). Osan merkitys ilmenee mitan ja osuuden ilmauksissakin, jollaisia ovat lisäksi ’vähitellen, yksitellen’ ‑merkityksiset kiteymät kuten Kisa kovenee vuosi vuodelta (l); – – olet mukanamme rakentamassa yhdessä pala palalta parempaa maailmaa (E).

Mitta, määrä; ’per’, jakso:Huone maksoi 905 markkaa vuorokaudelta, – –. (l) | Yksi yönseutu Kreshatikin normaalihuoneessa maksaa sata dollaria hengeltä. (l) | Tällä menetelmällä maidon tukkuale on kymmeniä pennejä litralta – –. (l) | Työvuoro on tältä päivältä ohitse, – –. (k)

Ablatiivisijaisella lausekkeella ilmaistaan myös entiteettiä, jonka vuoksi puheena oleva tilanne ei toteudu:

Estävä syy:– – en itkultani enää pystynyt puhumaan. (k) | Tenho ei nähnyt tähtiä tulen kirkkaudelta. (k)

Vaikutelmaverbin täydennys on tavallisimmin ablatiivissa; vaihtoehtona on allatiivi (» § 1257).

Vaikutelma: Näytät hyvältä, – –. (k) | Tuntuu mukavalta, että sinä olet taas kotona, – –. (k) ~ mukavalle | Lyön vetoa, ettet muista miltä äidinmaito maistuu. (k) ~ mille

Huom. Ablatiivin pääte sisältyy eräisiin leksikaalistuneisiin adverbeihin: kuiviltaan, kylmiltään, äkikseltään; arviolta, lopulta, toisaalta, sattumalta, korvakuulolta (» § 387).

.

§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo

Ulkopaikallissijalla ilmaistaan ensinnäkin sijaintia entiteetin ulko- tai yläpinnalla, siirtymistä tuollaiselle pinnalle tai siitä pois.

Entiteetin ylä- tai ulkopinta:Keittiön pöydällä on sulaessaan kovettunut pullapitko. (k) | Siinä oli syvällä lautasella nakkikeittoa ja höystöä laakealla. (k) | – – yritin kuvitella hänet lokoisaan asentoon sohvalle, vuoteelle tai lattiamatolle. (k) | Avatulla kämmenellä oli onkimato. (k) | Hänelle suurin unelma – – on jonakin päivänä kiivetä maailman korkeimmalle vuorelle ilman happilaitteita. (l) | Arvid oli napattu kiinni Oulun torilla. (k) | Julia on pannut kortin nastalla seinälleen. (k) | – – ihan kyynel vierähti poskelle liikutuksesta! (L) | Kaveri otti aurinkolasit silmiltään. (k)

Esineistä puhuttaessa ulkopaikallissijan käyttö tarkoittamassa sijaintia pinnalla edellyttää yleensä, että entiteetillä on käyttötehtävältään vakiintunut ylä- tai ulkopinta. Esimerkiksi kirja voi olla hyllyllä, pöydällä tai tuolilla, koska näillä on käyttöön tarkoitettu yläpinta. Muussa tapauksessa suhdetta ilmaistaan tavallisimmin genetiivin sisältävällä substantiivi- tai adpositiolausekkeella: Kirja on auton katolla ~ television päällä.

Toiseksi ulkopaikallissijoilla ilmaistaan sijaintia jonkin tai jonkun läheisyydessä tai luona, äärellä taikka jossakin alueella vailla selvää kiintopistettä. Näin on varsinkin silloin kun puhe on rakennuksista tai suuremmista esineistä, joiden ylä- tai ulkopinnalla ei ole varsinaista käyttötehtävää, esim. kioskilla, kaupalla, näkötornilla. Vastaavasti ilmaistaan siirtymistä tällaiselle alueelle tai siitä pois.

Rajaamaton paikka, läheisyydessä, äärellä, luona: Kuulin kirkolla teistä. (k) | Näitkö hänen myös palaavan rantasaunalta? (k) | Kaarle Rauta pysähtyi huoltoasemalle kahville. (k) | Kuka on käynyt torttutaikinalla! (k) | Meille tulee vieraita kaukaakin – –. (E)

Äärellä olemista ilmaistaan muissa tapauksissa adpositiorakentein: Vuode oli seinän vieressä; Odota tuon katulampun luona ~ ^?tuolla katulampulla; Istuin puun juurella ~ ^?puulla (vrt. horisontaalinen pinta: Istuin kaatuneella puulla).

Jotkin substantiivit voivat ulkopaikallissijoissa saada lauseyhteydestä riippuen joko ulko- tai yläpinnalla tai äärellä olemisen merkityksen:

Melontasafari järvellä (L) | Petolinnuista ruskosuohaukka ja nuolihaukka pesivät järvellä. (L) | Tuolla se ryijy on seinällä edelleen, – –. (E) | Innostuin – – juoksemaan vastakkaisella seinällä olevalle sohvalle. (E)

.

3. Întrebuințarea ablativului

În situațiile în care cuvântul primește la adesiv (-lla), primește la ablativ (-lta) când vrei să spui că ceva vine de la altceva sau de undeva.

Românul l-ar folosi și în următoarele situații:

-lta (elävältä – de viu)

-lta (vaikuttaa siltä – face impresia de)

-lta (maistuu siltä- are gust de)

-lta (näyttää siltä – arată, pare să fie)

3.1. Cazul ablativ exprimă complementul de mișcare dintr-un loc, de separare sau proveniență.

.

Anna on juuri tullut kaupungilta	Anna abia a venit din oraș.
Otin kirjan pöydältä	Am luat cartea de pe masă.
Mikä luo lunta talonsa katolta	Mika dă zăpada de pe casă.
Mummo nousee penkiltä	Bunica se scoală de pe bancă.
Sain kirjeen Sepolta	Am primit o scrisoare de la Seppo.

.

3.2. Când este vorba de timp

Desinența -lta adăugată la numere desemnează timpul de când începe acțiunea. Se întrebuințează exclusiv pentru ore întregi sau pentru jumătăți de oră de ex. puoli kymmeneltä – de la nouă și jumătate, dar trebuie spus kvartti yli nejä – patru și un sfert, kvartti vaille viisi – cinci fără un sfert sau kymmenen vaille viisi – cinci fără zece.

kello yksi	yhdeltä
kello kaksi	kahdelta
kello kolme	kolmelta
kello neljä	neljältä
kello viisi	viideltä
kello kuusi	kuudelta
kello seitsemän	seitsemältä
kello kahdeksan	kahdeksalta
kello yhdeksän	yhdeksältä
kello kymmenen	kymmeneltä
kello yksitoista	yhdeltätoista
kello kaksitoista	kahdeltatoista
Opetus alkaa [kello] yhdeksältä	Cursul începe de la nouă.

.

3.3. Cu verbele percepționale

Se tuoksuu hyvältä.	Miroase frumos.
Hän näyttää onnelliselta.	Arată fericit.
Ehdotus tuntuu huonolta	Propunerea nu mi se pare bună [mi se pare rea].
Tämä musiikki kuulostaa hyvältä	Muzica asta sună bine, îmi place.
Ruoka maistuu sipulilta	Mâncarea are gust de ceapă.

.

3.4. Cu verbul kysyä (a întreba, a cere) indică persoană care a fost întrebată sau de la care se cere ceva

Oppilaat kysyivät apua opettajalta

Elevii au au cerut ajutorul profesoarei.

.

3.5. Cu pronumele personal:

minulta, sinulta, häneltä, meiltä, teiltä, heiltä; cu pronumele demonstrativ de loc: tältä, tuolta, siltä, näiltä, noilta, niiltä

.

Altfel așezate:

.

• Ablatiivi ilmaisee lähinnä liikettä pois jonkin päältä tai läheisyydestä, esim.
  • Otatko maton lattialta?
  • Reino nousi penkiltä.
  • Tuula tulee kaupungilta.
  • Lakaisen roskat lattialta.
  • Lumi sulaa katoilta.

• Se on yleinen myös merkityksessä saada tai pyytää jotakin joltakulta henkilöltä (ns. habitiiviadverbiaali, vrt. adessiiviin ja allatiiviin), esim.
  • Lainaa rahaa äidiltä.
  • Pyydän sinulta anteeksi.
  • Ano rehtorilta lupaa.
  • Sain kirjeen veljeltäni.
  • Pyydän apua ystävältäni.
  • Äiti kätki sakset lapselta.
  • Pääsy asiattomilta on kielletty.

• Ablatiivi ilmaisee myös aikaa, määrää ja ominaisuutta, esim.
  • aika
    • Opetus alkaa kello yhdeksältä.
    • Tämä veitsi on pronssikaudelta.
    • Tapahtuma on viidenneltä päivältä heinäkuuta.
    • Kokous alkaa kello kuudelta.
    • Päivä päivältä
    • Vuosi vuodelta
• määrä
  • Perunat maksavat markan kilolta.
  • Neljä euroa metriltä.
  • Viisi sentneriä hehtaarilta
• ominaisuutta
  • Hän on luonteeltaan vilkas.
  • Hän näyttää iloiselta = Hän on iloisena.
  • Poika näytti aikuiselta.
  • Hän on iloinen luonteeltaan. = Hänellä on iloinen luonne.
  • Rosvo Roope oli kaunis kasvoiltaan ja nuori iältään.

• Aistivaikutelmaa ilmaisevat verbit [verbele percepționale] saavat usein määritteekseen ablatiivin. Verbele percepționale răspund la întrebarea miltă? Aici limba română se dovedește mai săracă și toate traducerile sunt reduse la formula cum ți se pare?

haista

• o Miltä täällä haisee? A ce miroase aici?
• o Täällä haisee homeelta. Miroase a mucegai.
• o Tämä haisee pahalta. Miroase urât.

kuulostaa

• Miltä lintu kuulostaa? Cum ți se pare pasărea?
• Se kuulostaa iloiselta. Îmi pare veselă.
• Sinähän kuulostat masentuneelta. Îmi pari deprimat.
• Miltä se kuulostaa? Cum ți se pare?
• Tuo kuulostaa aivan tyhmältä. Sună destul de idiot.

maistua

• o Maistuuko ruoka hyvältä? Îți place mâncarea?
• o Ruoka maistuu hyvältä. Mâncarea are gust bun.
• o Miltä suklaa maistuu? Ce gust are ciocolata?
• o Suklaa maistuu makealta. Ciocolata e dulce.

näyttää

• o Miltä ilma näyttää? Cum ți se pare vremea?
• o Ilma näyttää kauniilta. Vremea pare să fie frumoasă.
• o Miltäs minä nyt näytän? Cum arăt acum?
• o Sinä näytätkin väsyneeltä ja mietteliäältä. Arăți obosit și gânditor, dus pe gânduri.
• o Sinä näytät tyytyväiseltä. Arăți mulțumit.
• o Ankaralta näyttävä herra. Pare să fie un domn dificil.
• o Tämä näyttää kummalta. Arată straniu.
• o Miltä hän näyttää? Cum ți se pare?
• o Tuo näyttää aivan tyhmältä. Arată destul de prost, ca un prost.

tuntua

• o Minusta takkisi tuntuu liian pieneltä.
• o Ehdotus tuntuu huonolta.
• o Hän tuntui onnelliselta.
• o Miltä tämä asia tuntuu?
• o Se tuntuu painavalta.

tuoksua

• o Miltä ruusu tuoksuu?
• o Ruusu tuoksuu ihanalta.
• o Tuo ruusu tuoksuu ihanalta.

vaikuttaa

• o Hän vaikuttaa tutulta.

.

Alte cuvinte care cer ablativul, în special verbe de mișcare care răspund la întrebările mistä?, keneltä?

• etsiä
  • Etsin pöydältä kirjat.
• jäädä + -mattA (de la infinitivul III al verbului)
  • Minulta jäi lehti lukematta. Ziarul [mi-]a rămas necitit.
• lähteä
  • Juna lähti asemalta.
  • Lähdin työpaikalta myöhään.
  • Lähdimme Paasosilta iltayöllä.
  • Tytöt lähtivät tunnilta.
• löytää
  • Löysitkö kadulta lompakkosi?
• matkustaa
  • He matkustavat maalta kaupunkiin.
• mennä
  • Ihmisiä meni torilta.
• muuttaa
  • Hän muutti maalta viime vuonna.
• onnistua
  • Ystävältäni onnistuu mikä vain.
• ostaa
  • Ostin tomaatteja torilta.
• ottaa
  • Otin Pekalta auton.
• puuttua
  • Häneltä puuttuu rohkeutta.
• tulla keneltä? kenen luota?
  • Juna tulee Rovaniemeltä illalla.
  • Tulitko jo yliopistolta?
  • Tulen Pekalta.
  • Lapset tulivat ongelta.

• ottaa jkn hengiltä
  • Ottaa hengiltä tarkoittaa surmata tai tappaa. A lua viața cuiva înseamnă a omorî, a ucide.

• saada hengiltä
  • Poika sai käärmeen hengiltä. Băiatul a omorât șarpele.

• alte situații:
  • cauza
    • Laiva ei lähde sumulta (sumun vuoksi).
    • Etkö uskalla äidiltäsi mennä?.
  • situația în care ceva/cineva se găsește
    • Olen ammatiltani fyysikko.
    • Me söimme omenoita tuoreeltaan.
    • Mies ojensi kätensä seisaaltaan.

.

§ 1244 Ablatiivin ja elatiivin käyttöä

Osan ominaisuutta voi ilmaista rakenteella, jossa osa esitetään ablatiivi- tai joskus elatiivisijaisen lausekkeen muodossa ja ominaisuus tai muu luonnehdinta adjektiivi- tai substantiivilausekkeella: ulkonäöltään vaatimaton, ammatiltaan opettaja. Rakenteella ilmaistaan mm. ulkoista olemusta, luonnetta tai mitattavia piirteitä (a), nimeä, ammattia, koulutusta tai ikää (b) tai esim. ominaisuuden sijoittumista johonkin ruumiinosaan (c). Erosijainen substantiivi on ryhmissä (a–b) ablatiivissa ja ryhmässä (c) elatiivissa, ja siihen sisältyy possessiivisuffiksi.

(a)

Työ on luonteeltaan ennen kaikkea aivotyötä, – –. (l) | Audi on ajo-ominaisuuksiltaan hyvin perinteinen. (l) | Ahon pelinavaus on ajoitukseltaan yllättävä. (l) | Ohjeet ovat kieliasultaan ja käännöstermeiltään heikot, – –. (l) | – – kuvaruutunäyttö on sisällöltään runsas ja hyvä. (l) | Mikä on Yhdysvaltain pinta-alaltaan suurin osavaltio? (l) | Lisähaastattelut parantavat lukijamääriltään pienten lehtien tutkimustulosten luotettavuutta. (l)

(b)

Tyttönimeltäni olen Tenni. (k) | Ohjaajat ovat koulutukseltaan lähi- tai perushoitajia. (E) | Varsinaiselta ammatiltaan hän on ulosottomies. (l) | – – Kiinalla on ylivoimaisesti vanhin säilynyt kulttuuri, iältään ehkä viitisen tuhatta vuotta. (l)

(c)

– – loman voi pilata joku sormistaan näppärä rosvo keskellä kirkasta päivää. (k) | Hän on taitava käsistään, – –. (k) | Gepardi on jaloistaan nopea ja kolibri tikkaavasta nokastaan. (k)

Rakenteeseen liittyy monia semanttisia rajoituksia; kaikki tarkoitteeltaan jotenkin rajatummat tai konkreettisemmat osa–kokonaisuusilmaukset eivät ole mahdollisia: *Huone on ikkunoiltaan runsaslukuinen (vrt. korkeudeltaan 4 metriä); *Museo on huoneiltaan suuri (vrt. tiloiltaan avara), *Hän on hatultaan omaperäinen (vrt. pukeutumiseltaan omaperäinen).

Kun kokonaisuus tarkoittaa esinettä tai vastaavaa, sen luonnehdittavaa osaa ilmaistaan erosijaisella lausekkeella. Erosijaisessa lausekkeessa ei ole possessiivisuffiksia, kuten ryhmien (a–c) tapauksissa on.

(d)

– – [takki] on liian pieni hihoista ja hartioista. (E) | – – housutkin olivat polvista kuluneet. (E) | O-vartaloiselle taas eivät sovi vyötäröltä tiukat paidat ja lyhyet jakut. (L) | Ikkuna oli takaa murskana, – –. (E) | Kaappi, päältä, pohjasta ja sivuilta umpinainen. (E) | Rakkaus on helppo juttu ymmärtää, ellet satu olemaan vähän latvasta laho. (E)

Huom. Partitiivisijaisella lausekkeella voi eräissä tapauksissa ilmaista samantapaista suhdetta kuin possessiivisuffiksillisella ablatiivilausekkeella: Hän on syntyjään ~ omaa sukua Tenni; Hän on kokoa L.

.

§ 986 Minulla on rahaa, sain sen Maijalta, annan sen Liisalle

Habitiiviadverbiaali on tyypillisesti omistuslauseen adessiivisijainen lauseke, jonka tarkoite on tavallisimmin elollinen olento tai omistamiseen tai hallussa pitämiseen kykenevänä esitetty entiteetti: Minulla ~ firmalla on auto. Tässä rakenteessa habitiiviadverbiaali on lausetyypin edellyttämä täydennys (» § 895). Habitiivinen adverbiaali esiintyy myös lauseissa, jotka tarkoittavat tilassa olemista tai muuta kokijana olemista, esim. Hänellä oli asiat hyvin; Minulla on hyvä olla; Meillä ei ole mitään valittamista.

(a)

Et tiedäkään, kuinka paljon minulla on rahaa. (k) | Ja sitten sitä huomaa, että pomolla on ruoanmuru suupielessä. (k) | Kuinka monta maailmanmestaruutta Häkkisellä ja Schumacherilla on? (E) | Onko sinulla jotain sanottavaa, lapsi? (k) | Poikieni firmalla on hyvät toimitilat – –. (l) | – – mulla menee hermot kohta tässä jo (p) | – – klamydia on naisilla usein oireeton. (l) | Meillä miehet paiskovat 80 metrin kaaria – –. (l) | Espoolla on Suomenojalla oma puhdistamonsa – –. (l)

Habitiiviadverbiaali sijaitsee tietyin ehdoin lauseen loppukentässä (» § 897):

(b)

Omakohtaista kokemusta sodasta oli viidenneksellä haastatelluista. (l) | Ford valmisti Falconista kevyttä pakua, josta oli myös pikkubussiversio. Vastaava malli oli myös Chevroletilla. (l) | Vaihtoehdot ovat Katilla kovin harvassa, – –. (k) | Hieno hattu sinulla. (K)

Habitiivisia ovat myös ablatiivisijaiset adverbiaalit, jotka ilmaisevat sitä, jonka hallusta tai hallintapiiristä jokin siirtyy tai joka muuten esitetään jonkin menetyksen tai muun vastaavan tapahtuman kokijana (c), sekä allatiivisijaiset adverbiaalit, jotka ilmaisevat sitä, jonka haltuun tai hallintapiiriin jokin siirtyy tai joka muuten esitetään tapahtuman kokijana (d) (» § 896). Laajassa mielessä habitiivisia ovat myös mm. kommunikaatioverbien lähdettä ja kohdetta ilmaisevat adverbiaalit (» § 1247).

(c)

Olin saanut kirjeen Eevalta. (k) | – – suomen kieltä olen oppinut vain kavereiltani ja naapureiltani. (l) | Älä kysy minulta liikaa, – –. (k) | Siellä ryöstettiin minulta iso omaisuus – –. (l) | Jänikseltä menee henki. (l) | – – vanhemmiten asiat rupesivat monilta unohtuilemaan. (k) | Useilta autoilijoilta loppui bensa kesken matkan, – –. (l) | – – meiltä meni vähän yli kolme tuntia ennen kuin löysimme hänet. (k)

(d)

Annoin lottorahani Kääpiäiselle – –. (k) | Todellinen valta siirtyy pääsihteerille ja sihteeristölle. (a) | Hirvelle tuli yöllä jano – –. (k) | – – ja sitten meille tuli bänät. (k) | Lundahl ennustaa naisille suurvoittoa. (l) | Kansallispankille tuli kiire vaihtaa pääjohtajaa. (l) | Kerro se minulle, tyttäreni. (k) | No oikeen hyvä juttu nimittäin mulle tuli yks semmone pikku este (p)

Habitiiviadverbiaalina voi olla myös adpositiolauseke, esim. olla jonkun hallussa, joutua jonkun haltuun. Habitiivisuutta sisältyy lisäksi genetiivi-ilmaukseen Hänen on jano (» § 906).

.

Introdus  / lisätty 16.11.2010

.