Blogulblog's Blog

Hyvä, hyve & Co

Hyvä, hyve & Co

.

& Co2.

Cuvintele singulare nu au fost traduse, sensul lor se găsește ușor cu motoarele de traducere; mai greu este cu expresiile pe care, sau nu se traduc sau se traduc anapoda, motiv pentru care am încercat să le traduc aici.

.

Ambele sugerează o calitate, ceva pozitiv, bun, bunătate, demn de admirat.

.

hyvä (adj.; adv.; subst.) ● bun; bine ■ bra; god

parempi ● mai bine ■ bättre

paras ● cel mai bine ■ bäst

.

hyve ● virtute ■ dygd

yks. nom. hyvä (adj.; subst.) hyve (subst.)
gen. hyvän hyveen
part. hyvää hyvettä
ill. hyvään hyveeseen
mon. nom. hyvät hyveet
gen. hyvien, hyväin hyveiden, hyveitten
part. hyviä hyveitä
ill. hyviin hyveisiin, hyveihin
komparatiivi parempi
superlatiivi paras, parhain, ylät. parahin

.

hyvä10  (komparatiivi: parempi, superlatiivi: paras) jstak myönteisenä, edullisena, arvostettavana tms. pidettävästä.

 1.  laadukas, korkeatasoinen, erinomainen; sopiva, tarkoituksenmukainen, riittävä. Hyvä auto. Hyvä tie. Puhua hyvää englantia. Hyvä palkka, virka, arvosana. Hyvä valaistus. Hyvä kielipää, muisti. Hyvällä maulla valittu. Kengät ovat vielä hyvät. Talo on hyvässä kunnossa. Sai hyvän neuvon. Suunnitelmassa on paljon hyvää.

 2.  taitava, etevä, kyvykäs, lahjakas, pätevä. Hyvä maalari, laulaja, uimari. Hän on hyvä oppimaan. Hyvä kielissä. Hyvä käsistään kätevä. Hyvä suustaan nokkelasanainen. Tuli maaliin hyvänä kakkosena.

 3.  miellyttävä, mukava. Hyviä uutisia! Tehdä hyvä vaikutus jhk. Olla hyvissä [= ystävällisissä, läheisissä] väleissä jkn kanssa. Olla hyvää pataa [= hyvissä väleissä] jkn kanssa. Heillä on hyvät suhteet. Hän on hyvä [= läheinen] ystäväni. Hyvä veli -järjestelmä (vaikutusvaltaisten) miesten keskinäisestä suosinnasta virkojen täytössä, etujen ajamisessa yms. Olla hyvällä tuulella iloinen. Hyvillä mielin. Hyvän näköinen, makuinen, tuoksuinen myös » «. Maistua hyvältä, hyvälle. Keitto on hyvää maukasta. Vanhaan hyvään aikaan. Hyvää tekevä kosketus. Täällä on hyvä olla. Hyvähän sinun on puhua helppohan sinun on puhua, mikäs sinun on puhuessa.

 Substantiivina Se ei tiedä hyvää. Nyt tekisi hyvää päästä lomalle. Tekee mieli jotain hyvää [syötävää].

 4.  edullinen, suotuisa, otollinen, hyödyllinen, onnekas. Hyvä onni. Teki hyvät kaupat. Jätti hyvän tilaisuuden käyttämättä. Ei ole hyvä tehdä niin. Sinne ei ole hyvä [= ei auta, ei parane] mennä. Ruumiillinen kuritus ei ole lapselle hyväksi. Tee mitä hyväksi näet. Teltta on hyvä olemassa. Asialla on hyvätkin puolensa etunsa, ansionsa. Pääsi hyviin naimisiin.

 5.  vahva, voimakas, hyväkuntoinen, terve. Hyvä terveys. Hyvä ruokahalu. Olla hyvissä voimissa, hyvässä kunnossa.

 6.  eettisesti arvokas, puhdas, jalo, ylevä, hieno; hyväsydäminen, lempeä, ystävällinen. Hyvä ihminen. Hyvät harrastukset. Päivän hyvä työ. Näyttää hyvää esimerkkiä. Olla hyvä eläimille.

 Substantiivina Kaikki hyvä ja kaunis ihmiselämässä. Uskoa ihmisistä vain hyvää. Palkita paha hyvällä. Puhua jksta hyvää.

 7.  hieno, arvostettu, kunnioitettu, maineikas. Hän on hyvästä perheestä. Hänellä on hyvä nimi tiedemiehenä.

 8.  aikamoinen, melkoinen, sievoinen, runsas. Ansaitsi hyvät rahat. Sai hyvän hinnan autostaan. Hyvän joukon toista sataa. Hyvän aikaa, matkaa. Hyvissä ajoin ajoissa.

 9.  kohteliaisuuksissa, puhutteluissa, huudahduksissa, toivotuksissa, tervehdyksissä. Hyvät naiset ja herrat! Ole hyvä ja auta! Olkaa hyvä! Älä hyvä mies huuda! Voi hyvät ihmiset! Hyvää huomenta, päivää, iltaa, yötä. Hyvää joulua!

 Substantiivina Toivotan sinulle kaikkea hyvää.

 10.  hyväksymistä, suosiota, myöntymistä tms. ilmaisemassa. Oikein hyvä! Hyvä Matti! Hyvä on, lähdetään sitten. No hyvä niinkin.

 11.  Pitää jkta hyvänä hyväillä, helliä. Hyvällä syyllä [= syystä, aiheellisesti] voi sanoa, että – -. Työ on hyvällä alulla päässyt hyvin alkuun. Hyvässä uskossa vakaassa uskossa, luottavasti, epäilyksettä. Juttu on näin ja sillä hyvä asia on loppuun käsitelty, sille ei voi mitään. Eikä sillä hyvä ei siinä vielä kaikki. Vai vielä opastamaan, hyvä jos [= tuskin] osaa itsekään. Hyvä jos [= tuskin, parhaassa tapauksessa] puolet pystyy maksamaan. Hyvä, etten pudonnut [= olin pudota], kun vene keikahti. Mistä hyvästä [= mistä ansiosta, mistä syystä] sinä tämän sait? Sai palata niine hyvineen siihen tyytyen, tyhjin toimin. Ei hyvällä eikä pahalla ei suosiolla eikä pakolla. Jnk hyväksi eduksi, hyödyksi. Peli on 3—2 kotijoukkueen hyväksi. Tehdä jtak jkn hyväksi. Käyttää jtak hyväkseen käyttää jtak edukseen, hyödykseen, hyödyntää jtak;  erik. hyötyä jstak, käyttää jtak moraalisesti tuomittavalla tavalla. Käyttää tilaisuutta hyväkseen. Käytti hyväkseen toisen rahapulaa. Pitää hyvänään omanaan. „Kiitos!” „Eipä kestä, pidä hyvänäsi.”

.

Cuvinte care încep cu rădăcina hyv-

hyve, hyveellinen, hyveellisesti, hyveellisyys, hyvike, hyvilleen, hyvillään, hyvin, hyvinvointi, hyvinvointikeskus, hyvinvointipalvelu, hyvinvointivaltio, hyvinvointiyhteiskunta, hyvinvoipa, hyvinvoiva, hyvis, hyvite, hyvitellä, hyvittely, hyvittää, hyvitys, hyvityslasku, hyvityssakko, hyvyys, hyvä, hyväenteinen, hyvähermoinen, hyvä-huuto, hyväillä, hyväily, hyväkasvuinen, hyväksikäyttö, hyväksyjä, hyväksymys, hyväksyntä, hyväksyttävyys, hyväksyttävä, hyväksyttävästi, hyväksyttää, hyväksyä, hyväkuntoinen, hyväkuuloinen, hyväkäs, hyväkäytöksinen, hyvälaatuinen, hyväluonteinen, hyväluontoinen, hyvämaineinen, hyvämuistinen, hyvänahkainen, hyvänahkaisuus, hyvänen, hyvänhajuinen, hyvänlaatuinen, hyvänmakuinen, hyvänmiehenlisä, hyvännäköinen, hyvänolontunne, hyvänpäiväntuttu, hyvänsuopa, hyvänsuopuus, hyvänsuovasti, hyvänsä, hyväntahdonlähettiläs, hyväntahtoinen, hyväntahtoisesti, hyväntahtoisuus, hyväntapainen, hyväntekeväisyys, hyväntekeväisyysjuhla, hyväntekeväisyyskonsertti, hyväntekijä, hyväntuntuinen, hyväntuoksuinen, hyväntuulinen, hyväntuulisesti, hyväntuulisuus, hyvänyönsuukko, hyvänäköinen, hyväonninen, hyväoppinen, hyväosainen, hyväosaisuus, hyväpalkkainen, hyväpäinen, hyväryhtinen, hyvästellä, hyvästely, hyvästi, hyvästijättö, hyväsydäminen, hyväsydämisesti, hyväsydämisyys, hyvätapainen, hyvätasoinen, hyvätuloinen, hyvätuoksuinen, hyvätuottoinen, hyväuskoinen, hyväuskoisesti, hyväuskoisuus, hyvää tarkoittava, hyvää tekevä, hyvä-ääninen

.

Alte cuvinte care conțin rădăcina hyv-

huippuhyvä, ikihyvä, ikähyvitys, jäähyväiset, jäähyväisjuhla, jäähyväiskonsertti, jäähyväiskäynti, jäähyväisnäytäntö, jäähyväistervehdys, jäähyväistilaisuus, kouluhyvinvointi, mielihyvin, mielihyvä, mielihyvähormoni, mielihyväperiaate, oikeushyvä, omahyväinen, omahyväisesti, omahyväisyys, omenahyve, ostohyvitys, ritarihyve, röyhyvihvilä, sikahyvä, tyyppihyväksyntä, tyyppihyväksyä, työhyvinvointi, työhyvinvointitoiminta, yhteishyvä

.

hyvä ● bun; bine ■ bra

hyvä 1 bra (taipum); (joskus myös) god; [vertailuasteet – gradul de comparație: bra bättre bäst; god gott goda; bättre bäst; (t. ruoasta tms.) godare godast; (hieno) fin]

hyvä auto ● o mașină bună ■ en bra bil

hyvä kirja ● o carte bună; o carte valoroasă ■ (kirja, joka on mukava lukea) en bra bok; (eettisesti arvokas kirja) en god bok

hyvä laatu ● o calitate bună ■ god (bra) kvalitet

hyvä maku ● un gust bun ■ en god smak

hyvä matkalaukku ● o valiză bună ■ en bra resväska

hyvä neuvo ● un sfat bun ■ ett gott råd

hyvä palkka ● un salariu bun ■ en bra (hög) lön

hyvä sää ● timp bun ■ fint väder

hyvä tie ● un drum bun ■ en bra väg

talo on hyvässä kunnossa ● casa e în stare bună ■ huset är i gott skick

suunnitelmassa on paljon hyvää ● planul are multe părți bune ■ planen har många goda sidor

siinä on se hyvä puoli ● aia e partea bună ■ det har den fördelen (det goda med sig)

he ovat yhtä hyviä molemmat ● amândouă sunt la fel de bune ■ de är lika bra bägge två

 

hyvä 2 (etevä – excelent, eminent) bra (taipum); (joskus myös) god; (taitava) skicklig; (kelpo) duktig

hän ei ole kovinkaan hyvä puhuja ● nu e un  vorbitor bun ■ han är ingen bra talare; (puhek) han är inte mycket till talare

hän on hyvä hiihtäjä ● este un bun schior ■ han är bra på att åka skidor; han är en bra (god, duktig) skidlöpare

hän on hyvä keksimään selityksiä ● e bun să găsească scuze, motive ■ han är bra på att hitta på förklaringar

hän on hyvä kielissä ● e bun la limbi străine ■ han är bra på språk; (puhek) han är slängd i språk

hän on hyvä laskemaan ● e bun la socotit ■ han är bra [] att räkna

hän on hyvä maalari ● este un pictor bun; este un vopsitor bun ■ han är en bra målare

hän on hyvä matematiikassa ● e bun la matematică ■ han är bra i matematik

hän on hyvä oppimaan ● el învață repede ■ han har lätt för att lära; han lär sig snabbt

hän on hyvä suustaan ● e bun de gură ■ han är slagfärdig; (puhek) han är slängd i käften

hän on hyvä uimari ● e bun înnotător ■ han är bra på att simma; han är en bra (god, duktig) simmare

hän tuli maaliin hyvänä kakkosena ● a sosit bine la finiș, al doilea ■ han gick i mål som god tvåa

hyvä käsistään ● e îndemânatic ■ händig; (näppärä) fingerfärdig

 

hyvä 3 (miellyttävä, mukava – plăcut, agreabil) god

hyvät uutiset ● vești bune ■ goda nyheter

hyvä käytös ● bună purtare ■ gott uppförande

hyvä sää ● timp bun ■ fint (vackert) väder

hyvä sää ikkunanpesuun ● timp frumos, bun de spălat geamurile ■ ett bra väder för fönstertvätt

tehdä hyvä vaikutus jkhun ● a face cuiva impresie bună ■ göra ett gott intryck på ngn

olla hyvissä väleissä jkn kanssa ● a fi în relații bune cu cineva ■ stå på god fot med ngn

heillä on hyvät suhteet ● au relații bune ■ de har ett gott förhållande [till varandra]

hän on hyvä ystäväni ● este bunul meu prieten ■ han är en god vän till mig

olla hyvällä tuulella ● a fi în pasă bună; a fi bine dispus ■ vara på gott humör; (puhek) vara uppåt

hyvällä tuulella ● bine dispus ■ på gott humör; (puhek) uppåt

hyvillä mielin ● cu plăcere ■ gärna; med nöje

hän on hyvän näköinen ● arată bine  ■ han ser bra ut

hyvän makuinen ● arată bine ■ välsmakande, god

hyvän tuoksuinen ● miroase frumos ■ väldoftande

maistua hyvältä ● are gust bun; e gustos ■ smaka gott

keitto on hyvää ● ciorba e bună ■ soppan är god; soppan smakar bra (gott)

vanhaan hyvään aikaan ● pe vremurile bune ■ på den gamla goda tiden

hyvää tekevä ● binefăcător ■ välgörande

he saivat hyvän vastaanoton ● a avut o primire frumoasă ■ de blev väl mottagna; de fick ett gott mottagande

täällä meidän on hyvä olla ● aici ne simțim bine ■ här har vi det bra; (ylät) här är oss gott [att vara]

hyvähän sinun on puhua ● e ușor de zis ■ det är lätt för dig att säga; skall du säga

 

hyvä 3a (substantiivisesti – ca substantiv) se tietää hyvää ● e de bine ■ det bådar gott

se ei tiedä hyvää ● e de rău ■ det bådar inte gott

nyt tekisi hyvää päästä lomalle ● acum ar fi bine de plecat în concediu ■ nu skulle det göra gott (puhek: sitta bra) med semester

tehdä hyvää ● a face [un] bine ■ göra gott

hyvät ja pahat ● bune și rele; bunii și răii ■ de goda och de onda

se teki hänelle hyvää ● i-a făcut bine ■ det gjorde honom gott

hänen teki mieli jotain hyvää ● voia ceva bun ■ han var sugen på något gott

tahdon sinulle pelkkää hyvää ● îți doresc numai bine ■ jag vill dig bara väl

tarkoittaa hyvää ● a dori bine; înseamnă / intenționează bine ■ mena väl

hyvää tarkoittava ● care se vrea de bine; bine intenționat ■ välmenande; välment (ei henk)

tehdä jtak hyvää tarkoittaen ● a face ceva bine întenționat ■ göra ngt i bästa välmening

aineellinen hyvä ● bine material ■ det materiella goda

 

hyvä 4 (edullinen, otollinen – convenabil, favorabil, propice, oportun) bra (taipum); (joskus myös) god; (suotuisa) gynnsam

hyvä onni ● noroc; șansă ■ god tur

hyvä kauppa ● o afacere bună ■ en god affär

jättää hyvä tilaisuus käyttämättä ● a pierde o ocazie ■ försitta ett tillfälle; (puhek) sumpa en chans

ei ole hyvä tehdä niin ● nu e bine să faci așa ■ det är inte bra att göra så

sinne ei ole hyvä mennä ● nu e bine să te duci acolo ■ det är inte värt att gå dit; där har man ingenting att göra (skaffa)

olla hyväksi jklle ● a fi bun cu cineva ■ vara bra för ngn

tee mitä hyväksi näet ● fă cum crezi ■ gör som du tycker (finner för gott)

hän katsoi hyväksi häipyä ● a considerat că e mai bine să plece ■ han fann för gott att försvinna

teltta on hyvä olemassa ● n-ar fi rău un cort; e bine să fie un cort ■ det är bra att ha ett tält; det är bra med ett tält

menetelmällä on hyvätkin puolensa ● procedeul are părțile lui bune ■ metoden har också sina goda sidor

päästä hyviin naimisiin ● a face o partidă bună ■ göra ett gott parti

 

hyvä 5 (voinnista, voimista tms. – bunăstare, starea de bine; putere, forță) god

hyvä terveys ● sănătate bună, perfectă; aprox. sănătos tun ■ god hälsa

olla hyvissä voimissa ● a fi viguros; a fi în formă ■ vara vid god vigör

olla hyvässä kunnossa ● a fi în formă ■ vara (befinna sig) i gott skick; (henkilösta) ha bra (god) kondition; (urheilijasta) vara i bra (god) form

 

hyvä 6 (eettisesti hyvä – etic) god

hyvä ihminen ● un om bun ■ en god människa

hyvä teko ● faptă bună ■ välgärning; en god gärning

tehdä hyvä teko ● a face o faptă bună ■ göra en god gärning

päivän hyvä työ ● fapta bună a zilei; ceva bun / bine realizat într-o zi ■ dagens goda gärning

näyttää hyvää esimerkkiä ● a da [un bun] exemplu ■ föregå med gott exempel

olla hyvä eläimille ● a se purta frumos / prietenos cu animalele ■ vara snäll mot djuren

hyvä 6a (substantiivisesti – ca substantiv) kaikki hyvä elämässä ● toate lucrurile bune în viață ■ allt det goda i livet

 

toimia yhteisen hyvän puolesta ● a acționa spre binele general ■ verka för det gemensamma bästa

uskoa ihmisistä vain hyvää ● a considera lumea doar bună, doar părțile bune ■ tro bara gott om folk

palkita paha hyvällä ● a plăti binele cu rău ■ löna ont med gott

puhua jksta hyvää ● a vorbi de bine pe cineva ■ tala gott om ngn

 

hyvä 7 (hieno, arvostettu – apreciat, rafinat) god

hän on hyvästä perheestä ● e dintr-o familie bună ■ hon är av god familj

hänellä on hyvä nimi tiedemiehenä ● ca om de știință are un renume ■ han har ett gott namn om sig som vetenskapsman

 

hyvä 8 (aikamoinen, melkoinen – excelent, magistral; deosebit) bra (taipum); (joskus myös) god

hän ansaitsi hyvät rahat ● a făcut bani buni ■ han tjänade bra [med pengar]; han tjänade en vacker slant (summa pengar)

hän sai hyvän hinnan autostaan ● a luat un preț bun pe mașină [pe mașina sa] ■ han fick ett bra pris för sin bil

hyvän joukon toista sataa ● ceva peste sută ■ en bra bit över hundra

hän on hyvän joukon yli 50 ● e puțin peste 50 [de ani] ■ han är ett gott stycke över 50

hyvän aikaa ● un moment potrivit / favorabil ■ en god stund

hyvissä ajoin ● la timp ■ ett gott stycke; i god tid

hyvän matkaa ● o bună distanță [Atenție! Nu e urarea „Drum bun!” – hyvää matkaa!] ■ en bra bit; ett gott stycke

oltiin jo hyvän matkaa elokuussa ● în august am fost într-o călătorie departe ■ vi var redan långt (ett gott stycke) inne i augusti

 

hyvä 9 (kohteliaisuuksissa – politețe; urări) Hyvät naiset ja herrat! ● Doamnelor și domnilor! ■ mina damer och herrar!

hyvät herrat ● Domnilor! ■ mina herrar

hyvät katsojat ● stimați spectatori ■ bästa tittare

ole hyvä ja auta! ● fii drăguț(ă) și ajută-mă ■ var snäll och hjälp till!

ole hyvä; olkaa hyvä! ● te rog!; vă rog (pe dvs.)! ■ var så god!

olkaa hyvät ● vă rog! (pe voi, pe dvs.) ■ var så goda!

 

hyvä 9a (kehotuksissa – îndemn, apel, îndrumare) olkaa hyvä ja sulkekaa ovi! ● fii drăguță și închide ușa ■ var vänlig [och] stäng dörren!

ole hyvä ja sulje ikkuna ● fii amabil și închide fereastra ■ var vänlig och stäng fönstret

 

hyvä 9b (tervehdyksissä – urări) hyvää huomenta ● bună dimineața ■ god morgon

hyvää päivää ● bună ziua ■ god dag

hyvää yötä ● noapte bună ■ godnatt

hyvää matkaa! ● drum bun ■ trevlig resa!

 

hyvä 9c (sanonnoissa – în expresii) oikein hyvä! ● foarte bine!; excelent! ■ jättebra!; finfint!

hyvä Matti! ● bravo Matti! ■ bravo Matti!

hyvä on! ● fie dară!; bine!; accept! ■ bra!; fint!; okej!

hyvä on, lähdetään sitten ● bine, să plecăm ■ okej (nåväl, låt gå), vi ger oss av då

hyvä niinkin, no hyvä niinkin ● fie și așa ■ vackert så

”Mitä kuuluu?” ”Hyvää, kiitos!” ● „Ce mai faci?” „Bine, mulțumesc!” ■ ”Hur står det till?” ”Tack bra!”

 

hyvä 9d (substantiivisesti – ca substantiv) toivotan sinulle kaikkea hyvää! ● îți doresc doar bine; tot binele ■ jag önskar dig allt gott!

 

hyvä 10 (muissa sanonnoissa – în alte expresii) hyvällä syyllä voi sanoa, että … ● foarte bine s-ar putea spune [justificat] ■ det kan med fog sägas att …

työ on hyvällä alulla ● treaba a început bine ■ arbetet har kommit i gång bra

hyvässä uskossa ● de bună credință ■ i god tro

juttu on näin ja sillä hyvä ● treaba-i așa și gata ■ så ligger det till och därmed jämnt (därmed basta)

eikä sillä hyvä ● nu-i destul; treaba nu rămâne aici ■ inte nog med det

vai vielä opastamaan, hyvä jos osaa itsekin! ● ca să-i îndrume pe alții ar trebui, ca mai întâi, să știe el ■ så han skulle handleda andra, han som knappast kan själv!

hyvä jos hän pystyy maksamaan puolet ● ar fi bine dacă ar plăti [măcar] jumătate ■ man får vara glad om han kan betala hälften

hyvä, etten pudonnut ● bine că n-am căzut ■ (olin lähellä pudota) jag höll [nästan] på att ramla; jag var nära att ramla; (onneksi en pudonnut) vilken tur att jag inte föll

olisi hyvä jos … ● ar fi bine dacă / să … ■ det vore bra om …

mistä hyvästä sinä tuon sait? ● Doamne, unde-ai găsit asta? ■ på vilket vis har du gjort dig förtjänt av den där?

hän sai palata niine hyvineen ● a trebuit să se mulțumească [cu atât] ■ han fick nöja sig med det

hän ei saanut asiaansa toimitetuksi ● a trebuit să se întoarcă cu mâna goală ■ han fick återvända med oförrättat ärende

ei hyvällä eikä pahalla ● nici cu bine, nici cu rău; nu chiar cu orice preț ■ varken med lock eller pock; (puhek) inte på något vänster

ei parempi tai huonompi kuin … ● nici mai bun, nici mai rău decât … ■ varken bättre eller sämre än …

sopia hyvällä ● a se împăca amiabil ■ göra upp (förlikas) i godo

sitä ei katsota hyvällä ● asta nu-i bine; nu se consideră pozitiv / acceptabil ■ det ses inte med blida ögon

uskotko hyvällä vai haluatko selkääsi? ● mă asculți sau o iei pe coajă? ■ tänker du lyda eller skall du ha stryk?

voi hyvät ihmiset! ● Doamne, oameni buni! ■ men kära nån!

älä hyvä mies huuda! ● nu striga / țipa, omule! ■ låt bli att skrika!; skrik inte för guds skull!

 

hyvä 10a (hyväksi – spre binele, în favoarea) peli on 3–2 kotijoukkueen hyväksi ● scorul e 3–2 pentru gazde ■ ställningen är 3–2 till hemmalaget

tilanne on 2-0 Suomen hyväksi ● scorul e 2–0 pentru finlandezi ■ ställningen är 2-0 till Finland

tehdä jtak jnk hyväksi ● a face ceva în favoara cuiva ■ göra ngt [till förmån] för ngn

teen sen hänen hyväkseen ● o fac în favoarea lui ■ jag gör det för honom (för hans skull)

keräys köyhien hyväksi ● colectă pentru săraci ■ en insamling till förmån för de fattiga

 

hyvä 10b (laajasti, harvoin – în general; mai rar) ● a exploata; a se folosi de ■ exploatera

käyttää hyväkseen ● a exploata ■ utnyttja

käyttää jtak hyväkseen ● a exploata ceva, a beneficia de ceva (o situație) ■ använda [sig av] ngt; (vars kielt merk) utnyttja ngt; dra nytta av ngt

 

hyvä 10c (hyvänä – ca bun, în chip de bun) hän tuli maaliin hyvänä kakkosena ● a sosit la finiș al doilea; a ocupat un merituos loc doi ■ han gick i mål som god tvåa

pitää jkta hyvänä ● a se purta frumos cu cineva; a-l îmbrățișa; a-l mângâia; a-l cinsti, trata ■ behandla ngn väl; vara hygglig (vänlig) mot ngn; vara god mot ngn; (halata, syleillä) krama (om) ngn; (hyväillä) smeka ngn; klappa (om) ngn (kestittää) bjuda (jkta jllak ngn på ngt); bestå (jkta jllak ngn på ngt); traktera, undfägna (jkta jllak ngn med ngt)

pidä hyvänäsi! ● poți să-l / s-o ții [pentru tine]; poți s-o păstrezi [sănătos] ■ behåll den!

”Kiitos!” – ”Eipä kestä, pidä hyvänäsi.” ● „Mulțumesc!” – ”Pentru puțin / cu plăcere, poți s-o păstrezi sănătos” ■ ”Tack skall du ha!”” – ”Varsågod. Håll till godo.” (leik  ”Varsågod. Slit den med hälsan.”)

.

Ro2.

parempi16*H (käytetään hyvä-adjektiivin komparatiivina)

 1.  laadukkaampi, korkeatasoisempi, erinomaisempi, sopivampi, tarkoituksenmukaisempi, oikeampi. Vaihtaa paremmat vaatteet päälleen. Tie muuttui vähitellen paremmaksi. Sai paremman arvosanan kuin odottikaan. Pitää itseään muita parempana. Otti mukaan paremman puoliskonsa leik. vaimonsa. Kakku oli kadonnut parempiin [leik. muihin, vieraisiin] suihin. Korjata jk parempaan talteen ottaa jk talteen heitteiltä, ajelehtimasta. Särkikin kelpaa ruoaksi paremman puutteessa. Heitto kantoi 80 metrin paremmalle puolelle yli 80 metriä. Siirsi ennätyksen 10 sekunnin paremmalle puolelle alle 10 sekunnin. Niin hyvä esitys, ettei paremmasta väliä. Asiasta ei ole saatu parempaa [= tarkempaa] tietoa. Puhua vastoin parempaa tietoaan valehdella.

 Ark. Panna paremmaksi (yrittää) tehdä jtak paremmin, ylittää toisen saavutus tms.

 2.  taitavampi, etevämpi, kyvykkäämpi, lahjakkaampi, pätevämpi. Hän on parempi tiedemies kuin opettaja. Hän on minua parempi uinnissa. Minkäs paremmalleen mahtaa!

 3.  miellyttävämpi, mukavampi. Keitto maistuu paremmalta yrteillä maustettuna. Tuli jo hiukan parempi olo. Tulla paremmalle tuulelle, mielelle. Minulla on parempaakin tekemistä kuin kuunnella teitä!

 4.  suotuisampi, edullisempi, hyödyllisempi, onnekkaampi. Ilma muuttui paremmaksi. Muutos parempaan päin. Täytyy odottaa parempaa tilaisuutta. Toivottavasti ensi kerralla on parempi onni. Kuuluu jo hiukan parempaa. On parempi, että sinäkin tulet. Parempi katsoa [= pitää varansa, varoa] kuin katua SP. Parempi [tehdä jtak] myöhään kuin ei milloinkaan SP. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla  [= yksi varma saavutus tms. on parempi kuin monta epävarmaa] SL.

 Leik. Takki on nähnyt parempiakin päiviä on jo vanha, huono.

 5.  vahvempi, voimakkaampi; terveempi. Paremman käden heittotulos. On paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Potilas on tullut jo paremmaksi.

 6.  arvokkaampi, jalompi, puhtaampi, ylevämpi. Aloittaa uusi parempi elämä. Parempi minäni [= luonteeni jalompi, sivistyneempi, kiltimpi puoli] voitti ja tarjosin sovinnon kättä.

 7.  us. iron. hienompi, arvostetumpi. Parempien ihmisten lapsi. Sellaista sattuu paremmissakin piireissä, perheissä.

 8.  runsaampi, suurempi; yl. jnk asian suurempaa astetta ilmaisemassa. Paremmissa varoissa kuin koskaan. Tule sitten paremmalla ajalla.

.

parempi ● mai bun; mai bine ■ bättre

parempi 1 bättre

vaihtaa paremmat vaatteet päälleen ● a se schima în haine mai bune; a schimba hainele cu altele mai bune ■ byta till snyggare kläder

hän sai paremman arvosanan kuin odottikaan ● a primit o notă mai bună decât s-a așteptat ■ han fick ett bättre betyg än han hade väntat sig

kakku oli kadonnut parempiin suihin ● cineva a mâncat tortul / prăjitura ■ någon hade ätit upp kakan

korjata jk parempaan talteen ● a pune ceva deoparte pentru mai târziu ■ ta vara på ngt; (vars ruotsr) ta rätt på ngt

paremman puutteessa ● în lipsă de ceva mai bun ■ i brist på bättre

heitto kantoi 80 metrin paremmalle puolelle ● a aruncat peste 80 de metri ■ kastet bar över 80 meter

niin hyvä esitys, ettei paremmasta väliä ● un spectacol așa de bun, mai bun nici că se putea ■ bättre kan en föreställning inte bli

asiasta ei ole saatu parempaa tietoa ● despre problemă / chestiune nu sunt date mai bune / precise ■ man har inte fått bättre (närmare) information om saken

puhua vastoin parempaa tietoaan ● a spus altfel decât știa ■ tala mot bättre vetande

hän otti mukaan paremman puoliskonsa (leik) ● și-a luat cu el jumătatea (mai bună) ■ han tog med sig sin bättre hälft

sitä parempi ● mai bine decât asta ■ så mycket bättre

 

parempi 2 (taitavampi, etevämpi – mai abil, inteligent) hän on parempi tiedemies kuin opettaja ● e mai bun ca om de știință decât ca profesor ■ han är bättre som vetenskapsman än som lärare

hän on minua parempi uinnissa ● la înot, e mai bun decât mine ■ han är bättre än jag i simning

olla jkta parempi ● a fi mai bun decât altcineva ■ vara bättre än ngn; överträffa ngn

pitää jtak jtak muuta parempana ● a considera ceva mai bun decât altceva ■ föredra ngt framför ngt annat

pitää itseään muita parempana ● a se considra mai bun decât alții ■ anse sig vara bättre (förmer) än andra; anse sig [vara] förmer än andra

hän on heistä kahdesta parempi ● el este mai bun dintre cei doi ■ han är den bästa av dem två

minkäs paremmalleen mahtaa! ● și-a găsit nașul!; ce să-i faci dacă e mai bun! ■ har man mött sin överman så har man!

 

parempi 3 (miellyttävämpi, mukavampi – mai plăcut) tuli jo hiukan parempi olo ● mă simt un pic mai bine ■ nu mår jag redan bättre

tulla paremmalle tuulelle (mielelle) ● începe să se dispună, să fie mai bine dispus ■ bli på bättre humör

minulla on parempaakin tekemistä ● am lucruri mai bune de făcut ■ jag har minsann annat att göra

minulla on parempaakin tekemistä kuin kuunnella teitä! ● am lucruri mai bune de făcut decât să vă ascult ■ jag har annat att göra än att lyssna på er!

 

parempi 4 (suotuisampi, edullisempi – mai convenabil, favorabil) odottaa parempaa tilaisuutta ● a aștepta o ocazie mai bună ■ vänta på ett lägligare (bättre) tillfälle

ilma muuttui paremmaksi ● vremea s-a îmbunătățit ■ vädret blev bättre

tie muuttui vähitellen paremmaksi ● drumul s-a îmbunătățit trepat ■ vägen blev [] småningom bättre

muutos parempaan päin ● o schimbare în bine ■ en förändring till det bättre

toivottavasti ensi kerralla on parempi onni ● poate data viitoare [are] mai mult noroc ■ bättre lycka nästa gång

kiitos, kuuluu jo hiukan parempaa ● mulțumesc, e un pic mai bine ■ tack, det har blivit litet bättre; tack, litet bättre än förut

on parempi, että sinäkin tulet ● ar fi bine să vii ■ det är bäst att du också kommer; det är bättre om du också kommer

parempi katsoa kuin katua (sananp) ● mai bine să nu te grăbești, decât să regreți ■ bäst att inte förhasta sig; bäst att skynda långsamt

parempi myöhään kuin ei milloinkaan ● mai bine mai târziu decât niciodată ■ bättre sent än aldrig

parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla (sananp) ● nu da vrabia din mână pentru cioara de pe gard ■ bättre en fågel i handen än tio i skogen

takki on nähnyt parempiakin päiviä (leik) ● haina [asta] a trăit și vremuri mai bune ■ jackan har sett bättre dagar

 

parempi 5 (voimakkaampi, terveempi – mai puternic, tare; mai sănătos) hän on paremmassa kunnossa kuin aikoihin ● a mai bine ca niciodată ■ han är i bättre form (skick) än på länge

potilas on tullut jo paremmaksi ● pacientul s-a înzdrăvenit; starea pacientului s-a îmbunătățit ■ patienten har redan blivit bättre

 

parempi 6 (arvokkaampi, jalompi – mai valoros, nobil) aloittaa uusi parempi elämä ● a începe o viață mai bună ■ börja ett nytt och bättre liv

parempi minäni voitti ● eul meu mai bun a învins ■ mitt bättre jag segrade

 

parempi 7 (iron hienompi, arvostetumpi – ironic: mai fin, delicat, apreciat) parempien ihmisten lapsi ● copilul unor oameni [de] bine ■ bättre mans barn

sellaista sattuu paremmissakin perheissä ● se întâmplă și la case mai mari ■ sådant händer i de bästa familjer

 

parempi 8 (runsaampi, suurempi – mai mare, mult, bogat) olla paremmissa varoissa kuin koskaan ● situația economică e mai bună ca niciodată ■ vara bättre stadd vid kassa än någonsin

tule sitten paremmalla ajalla ● vino atunci când poți, când ai mai mult timp ■ kom på nytt (igen) [någon gång] när du har mera tid

.

yks. nom. parempi
gen. paremman
part. parempaa
ill. parempaan
mon. nom. paremmat
gen. parempien, parempain
part. parempia
ill. parempiin

.

Ro2.

paras41  (käytetään hyvä-adjektiivin superlatiivina;  rinn. parhain, ylät. rinn. parahin; yks. genetiivi: parhaan, yks. essiivi: parhaana, mon. nominatiivi: parhaat jne.; parahiksi, paraiksi, paraillaan, paraiten, parhaastaan, parhaiksi, parhaillaan, parhaiten ks. erikseen)

 1.  laadukkain, korkeatasoisin, erinomaisin; soveliain, tarkoituksenmukaisin. Paras arvosana. Paras pukuni. Lähiön paras ruokakauppa. Hakijalla oli mitä parhaat paperit. Paras elokuva, jonka olen nähnyt. Tarjottiin parasta, mitä talossa oli. Paras menetelmä asian tutkimiseksi. Parhaan kykyni mukaan. En parhaalla tahdollanikaan muista enempää.

 Substantiivina Pukeutua parhaimpiinsa parhaisiin, tav. juhlavaatteisiinsa.

 2.  taitavin, etevin, kyvykkäin, lahjakkain, pätevin. Luokan paras oppilas. Paras joukkue palkitaan. Paras uimaan joukkueesta. Hakijoista valittiin paras mahdollinen.

 Iron. Komentelee kuin paraskin [= mikäkin] vääpeli.

 3.  miellyttävin, mukavin; läheisin. Päivän paras hetki. Olut maistuu parhaalta viileänä. Lukeminen on parasta mitä tiedän. Hän on paras ystäväni. He ovat mitä parhaat toverukset.

 4.  suotuisin, edullisin, onnekkain, otollisin, hyödyllisin. Paras lääke unettomuuteen. Mies parhaassa iässä. Paras puoli asiassa on se, että – -. Paras ratkaisu olisi, jos – -. Parhaassakin tapauksessa tulos on heikko. Parhaan [= selvimmän] käsityksen asiasta saa katsomalla kuvaa. Puku on jo nähnyt parhaat päivänsä puku on jo kulunut, ikäloppu. Selittää kaikki parhain päin. On paras(ta), että lähdet heti. Katsoi parhaaksi vaieta. Vannomatta paras.

 Substantiivina Ajatella omaa parastaan, toisten parasta.

 5.  vahvin, tervein, voimakkain. Mies parhaissa voimissaan. Paras kunto vuosikausiin.

 6.  arvokkain, puhtain, jaloin, ylevin; hyväsydämisin. Parhaat kiitokseni! Hänen paras ominaisuutensa on uskollisuus. Hän oli miesten parhaita.

 Substantiivina Uskoa jksta vain parasta.

 7.  hienoin, arvostetuin. Seurustelee vain parhaissa piireissä.

 8.  runsain, suurin; yl. jnk asian enintä astetta ilmaisemassa. Paras sato moneen vuoteen. Tulla herätetyksi kesken parhaiden uniensa. Tulitte juuri parhaaseen ruoka-aikaan.

 9.  Tehdä parhaansa voitavansa, minkä pystyy, minkä osaa. Panna parastaan yrittää kaikkensa, käyttää kaikki taitonsa. Hän on parasta aikaa [= paraikaa, parhaillaan, juuri nyt] lomalla. Kuulijat olivat parhaasta päästä [= enimmäkseen, etupäässä, parhaastaan] naisia.

.

paras ● cel mai bun ■ bäst

paras 1 bäst

hakijalla oli mitä parhaat paperit ● candidatul avea cel mai bun dosar ■ den sökande hade de bästa papper

tämä oli paras elokuva, jonka olen nähnyt ● e cel mai bun film pe care l-am văzut vreodată ■ det här var den bästa film jag någonsin sett

tarjottiin parasta, mitä talossa oli ● am oferit ce-aveam mai bun prin casă ■ man bjöd på det bästa huset hade att erbjuda

teen sen parhaan kykyni mukaan ● am făcut ce-am putut mai bine ■ jag skall göra det efter bästa förmåga

en parhaalla tahdollanikaan muista enempää ● oricât m-aș chinui, nu-mi pot aminti mai mult ■ jag kan inte komma ihåg mera med bästa vilja [i världen]

ei parhaalla tahdollaankaan ● nici cu cea mai mare bunăvoință ■ inte med bästa vilja i världen

 

paras 1a  (substantiivisesti – ca substantiv) pukeutua parhaimpiinsa ● a se îmbrăca cu hainele bune [de sărbătoare] ■ klä sig i sina bästa kläder; klä upp sig

 

paras 2 (taitavin, etevin – cel mai talentat, dotat) luokan paras oppilas ● cel mai bun elev din clasă ■ klassens bästa elev; klassens primus

paras joukkue palkitaan ● cea mai bună echipă se premiază ■ det bästa laget belönas

hän on paras uimaan koko joukkueesta ● este cel mai bun înotăror din echipă ■ han är den bäste simmaren i hela laget

hän komentelee kuin paraskin vääpeli (iron) ● poruncește / ordonă ca un căprar ■ han går på som den värste domptör

paraskin sanoja! ● așa să spui! ■ och det ska du säga!

 

paras 3 (miellyttävin, mukavin) ● cel mai plăcut ■ bäst

olut maistuu parhaalta viileänä ● berea e mai bună rece ■ kall öl smakar bäst

lukeminen on parasta, mitä tiedän ● cititul este ce știu mai bine ■ att läsa är det bästa jag vet

 

paras 3a  (läheisin – cel mai apropiat) he ovat mitä parhaat toverukset ● ei sunt cei mai buni prieteni ai mei ■ de är bästa vänner

 

paras 4 (suotuisin, edullisin – favorabil, convenabil) mies parhaassa iässä ● un om în floarea vărstei ■ en man i sina bästa år

paras puoli siinä on se, että … ● partea cea mai bună este că … ■ det bästa är att …

paras ratkaisu olisi, jos … ● cea mai bună soluție at fi dacă, … ■ den bästa lösningen vore om … ; det bästa vore om …

parhaassa tapauksessa ● în cel mai bun caz ■ i bästa fall

auto on jo nähnyt parhaat päivänsä ● mașina a văzut și zile mai bune ■ bilen har sett sina bästa dagar

selittää kaikki parhain päin ● a lămuri lucrurile cât se poate de bine ■ förklara allt till det bästa

on paras[ta], että lähdet heti ● cel mai bine ar fi să pleci imediat ■ det är bäst att du går genast

sinun olisi paras[ta] lähteä ● cel mai bine e să pleci ■ det är bäst att du går

hän katsoi parhaaksi vaieta ● a considerat că e mai bine să tacă ■ han fann [det] för gott att tiga

katsoa parhaaksi tehdä jtak ● a considera că cel mai bine este să facă ceva ■ finna det bäst att göra ngt; finna för gott att göra ngt

vannomatta paras ● n-am zis și nu mai zic nimic, e mai bine; să nu spui niciodată, niciodată ■ jag säger ingenting så har jag ingenting sagt; bäst att inte säga någonting; säg aldrig aldrig

 

paras 4a  (substantiivisesti – ca substantiv) ajatella omaa parastaan ● a se gândi în favoarea sa, la ce-i mai bine / bun pentru sine ■ tänka på sitt eget bästa

 

paras 5 (vahvin – cel mai tare, puternic) mies parhaissa voimissaan ● on um în floarea vârstei ■ en man i sina bästa år

 

paras 6 (arvokkain) ● cel mai valoros ■ värdefullast; bäst; (ylevin – sublim) förnämst; (hyväsydämisin, sydämellisin – cel mai cordial) hjärtligast

parhaat kiitokseni ● cu mulțumiri cordiale ■ mitt hjärtligaste tack

hänen paras ominaisuutensa on uskollisuus ● loialitatea este trăsătira lui cea mai de preț ■ hans bästa egenskap är tro[fast]het

hän oli miesten parhaita ● era cel mai bun dintre toți [oamenii] ■ han hörde till de bästa av män

 

paras 6a  (substantiivisesti – ca substantiv) uskoa jksta vain parasta ● a crede doar de bine despre ceva ■ tro bara gott om ngn

toiseksi paras ● al doilea clasat; al doilea cel mai bun ■ näst bäst

 

paras 7 (hienoin, arvostetuin) ● cel mai fin, delicat, apreciat ■ finast, förnämst; bäst

hän seurustelee vain parhaissa piireissä ● socializează doar în cele mai înalte cercuri ■ han rör sig endast i de finaste (förnämsta, bästa) kretsarna

 

paras 8 (yl jnk asian enintä astetta ilmaisemassa – un grad înalt) paras sato moneen vuoteen ● de mulți ani, cea mai bună recoltă ■ den bästa (rikligaste) skörden på många år

tulla herätetyksi kesken parhaiden uniensa ● a fi trezit din visele cele mai dulci, din somnul cel mai adânc ■ bli väckt mitt i sin djupaste sömn

tulitte juuri parhaaseen ruoka-aikaan ● ați venit la vremea mesei ■ ni kom lagom till maten

 

paras 9 (rakenteissa – în expresii) tehdä parhaansa, panna parastaan ● a face tot posibilul ■ göra sitt bästa; göra sitt allt; göra sitt yttersta

parhaansa mukaan ● cu toate eforturile [sale] ■ efter bästa förmåga

parasta mitä tiedän ● nu știu ceva mai bun ■ det bästa jag vet

hän on parasta aikaa lomalla ● pentru moment, el este în concediu ■ han har semester för närvarande

kuulijat olivat parhaasta päästä naisia ● ascultătorii erau, în cea mai mare parte, femei ■ åhörarna var till största delen kvinnor

.

yks. nom. paras
gen. parhaan
part. parasta
ill. parhaaseen
mon. nom. parhaat
gen. parhaiden, parhaitten
part. parhaita
ill. parhaisiin, parhaihin

.

Ro2.

parhain36  (parhaimmin, parhaimmillaan ks. erikseen) = paras. Parhaimmat ystäväni. Parhaimmat onnentoivotukset. Sai mitä parhainta hoitoa. Parhaimmassakin tapauksessa ehdimme perille vasta huomenna. Keli ei ollut parhaimpia. Katsoi parhaimmaksi poistua.

.

parhain ● cel mnai bun ■ bäst

parhaimmat ystäväni ● cei mai buni prieteni ai mei ■ mina bästa vänner

parhaimmat onnentoivotukset ● cele mai bune urări de noroc ■ hjärtliga gratulationer

hän sai mitä parhainta hoitoa ● a primit cel mai bun tratament / cea mai bună îngrijire ■ han fick den bästa möjliga vård

parhaimmassakin tapauksessa ehdimme perille vasta huomenna ● în cel mai bun caz, ajunegem abia mâine ■ i bästa fall hinner vi fram i morgon; inte ens i bästa fall hinner vi fram förrän i morgon

keli ei ollut parhaimpia ● starea drumului / condițiile de drum n-au fost dintre cele mai bune ■ väglaget var inte det bästa

hän katsoi parhaimmaksi poistua ● a considerat că e mai bine să plece ■ han tyckte det var bäst att gå sin väg; han fann [det] för gott att avlägsna sig

hän teki niin kuin parhaiten taisi ● a făcut cum a știut mai bine ■ han gjorde så gott han kunde

.

yks. nom. parhain
gen. parhaimman
part. parhainta
ill. parhaimpaan
mon. nom. parhaimmat
gen. parhaimpien, parhainten, parhaimpain
part. parhaimpia
ill. parhaimpiin

.

Ro2.

Corespondentul lui hyvä ca adverb este hyvin cu comparativul paremmin și cu superlativul parhaiten sau parhaimmin.

.

Hyvä-sanan monikon instruktiivi, jota käytetään adverbina

.

hyvin

 1.  mainiosti, oivallisesti, erinomaisesti, kiitettävästi. Kuulla hyvin. Voida hyvin. Ehdin hyvin. Ruoka riitti hyvin. Kohdella jkta hyvin. Työstä maksetaan hyvin. Sopii hyvin. Nuku hyvin! Hyvin kävi! Hyvin kasvatettu lapsi. Hyvin säilynyt. Loppu hyvin kaikki hyvin SP.

 2.  vahvistus- ja tehostussanana.

 a.  Sen voi hyvin [= mainiosti, huoletta] jättää huomiseksi. Kysyi vaikka hyvin tiesi. Ymmärrän hyvin, että – -.

 b.  erittäin, kovin, varsin, sangen. Hyvin suuri, harvinainen, huono. Hyvin moni heistä. Hyvin nopeasti. Hyvin paljon, vähän. On hyvin luultavaa, että – -. Onko se hyvinkin kallis?

 3.  Hyvinkin myönnyttelyä, varovaisen myönteistä suhtautumista ilmaisemassa: kyllä(kin), tietenkin, sittenkin, sentään, ainakin, ehkäpä, juuri, toki, -pa, -kin. Jospa meitä hyvinkin onnistaisi. Tämä voi hyvinkin olla viimeinen kerta. Matkaa on hyvinkin kilometri. „Tuletko?” „Tulenpa hyvinkin.”

 4.  Yhtä hyvin kuin samoin kuin, yhtä paljon kuin, siinä kuin. Se koskee sinua yhtä hyvin kuin minuakin. Niin hyvin — kuin sekä — että. Niin hyvin pojat kuin tytöt(kin).

.

Sana hyvin on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva.

hyvinvointi, hyvinvointikeskus, hyvinvointipalvelu, hyvinvointivaltio, hyvinvointiyhteiskunta, hyvinvoipa, hyvinvoiva

.

hyvin ● bine ■ bra

hyvin 1 ● bine ■ bra; (mainiosti – excelent) utmärkt; (yhd) väl-; [vertailuasteet – gradul de comparație: bra, bättre, bäst; gott,  bättre, bäst; (vars yhd) väl, bättre, bäst]

kuulla hyvin ● a auzi bine ■ höra bra

voida hyvin ● a se simți bine ■ må bra; må gott; (kuv) må som en prins

ehdin hyvin ● ajung tocmai bine ■ jag hann bra

ruoka riitti hyvin ● mâncarea a fost suficientă, a ajuns tocmai bine ■ maten räckte bra

kohdella jkta hyvin ● a trata / considera bine pe cineva ■ behandla ngn väl

työstä maksetaan hyvin ● munca e bine plătită; pentru muncă se plătește bine ■ det betalas bra för arbetet; arbetet är välbetalt

sopii hyvin ● e convenabil; merge!; e OK! ■ det passar bra

nuku hyvin! ● somn ușor! ■ sov gott!

nukkua hyvin ● a dormi bine ■ sova gott

hyvin ansaittu ● meritat ■ välförtjänt

hyvin harjoitettu ● bine exersat ■ väl[in]övad; vältrimmad

hyvin järjestelty ● bine organizat ■ välorganiserad; välarrangerad

hyvin kasvatettu ● bine educat ■ väluppfostrad

hyvin kävi! ● a mers bine! ■ det gick bra!

hyvin tehty! ● bine făcut / executat! ■ bra gjort!

hyvin tehty kori ● un coș bine făcut ■ en välgjord korg

kaikki hyvin! ● toate bune!; totul bine! ■ allt väl!

loppu hyvin kaikki hyvin (sananp) ● totul e bine când se termină cu bine ■ slutet gott allting gott

 

hyvin 2a ●  ■ (tehostussanana – cuvânt de întărire) gott; väl; mycket väl; gott och väl

sen voit hyvin jättää huomiseksi ● asta poți s-o lași pe mâine ■ det kan du gott [och väl] låta vara till i morgon; (huoletta) det kan du lugnt låta vara till i morgon

hän kysyi vaikka hyvin tiesi ● a întrebat deși știa bine ■ han frågade fast han mycket väl visste det

tiedät aivan hyvin, että … ● știi foarte bine că … ■ du vet mycket väl (mer än väl) att

ymmärrän hyvin, että … ● înțeleg foarte bine că … ■ jag förstår mycket väl att …

 

hyvin 2b (kovin, varsin, sangen) ● foarte ■ (kovin) mycket; (määrästä – dimensional, cantitativ) väldigt; (erittäin – foarte, deosebit de) synnerligen; högst; ytterst

hyvin suuri ● foarte mare ■ mycket (väldigt) stor

hyvin harvinainen ● extrem de rar ■ mycket (ytterst) sällsynt

hyvin huono ● deosebit de rău ■ väldigt (mycket) dålig; (puhek) urdålig; (ark) skitdålig

hyvin kiinnostunut ● foarte interesat ■ mycket intresserad

hyvin moni ● foarte mulți ■ väldigt många

hyvin moni heistä ● mulți dintre ei ■ bra (väldigt) många av dem

hyvin paljon ● foarte / extrem de mult ■ väldigt mycket

on hyvin luultavaa, että … ● este foarte probabil că … ■ det är mycket (högst) sannolikt att …

onko se hyvinkin kallis? ● e foarte scump? ■ är den mycket (väldigt) dyr?

 

hyvin 3 (kyllä[kin], myönnyttelyä ilmaisemassa – exprimând aprobarea) jospa meitä hyvinkin onnistaisi ● ce bine ar fi dacă am reuși ■ tänk om vi rentav skulle lyckas

tämä voi hyvinkin olla viimeinen kerta ● s-ar putea, foarte bine, să fie ultima dată ■ det här kan mycket väl bli sista gången

sinne on hyvinkin kilometri ● [până] acolo e cel puțin un kilometru ■ det är gott och väl en kilometer dit

”Tuletko?” – ”Tulenpa hyvinkin.” ● „Vii?” „Sigur că da” ■ ”Kommer du?” – ”Visst [gör jag det].”

 

hyvin 4 (vertailuissa – în comparații) se koskee sinua yhtä hyvin kuin minuakin ● ne privește pe amândoi, atât pe mmine cât și pe tine ■ det gäller dig lika väl som mig

 

hyvin 4a (sekä – että / atât – cât și) niin hyvin pojat kuin tytöt[kin] ● atât băieții cât și fetele ■ såväl pojkarna som flickorna; både pojkarna och flickorna

.

Ro2.

paremmin

 1.  (käytetään hyvin-adverbin komparatiivina) oivallisemmin, taitavammin, mainiommin, erinomaisemmin tms. Osasi läksynsä paremmin kuin muut. Voin paremmin kuin vuosikausiin. Mitä lujempi side, sen paremmin pitää. Kävi paremmin kuin hyvin erittäin hyvin.

 Ark. Olipa urakka, en paremmin sano [= ei muuta voi sanoa]!

 2.  Paremminkin ennemminkin, pikemminkin. Pieni saari tai paremminkin luoto. Ei sen paremmin täällä kuin muuallakaan ei täällä eikä muualla, yhtä vähän täällä kuin muuallakaan.

.

Sana paremmin on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva.

.

paremmin ● mai bine ■ bättre

paremmin 1 ● mai bine ■ bättre

hän osasi läksynsä paremmin kuin muut ● și-a făcut lecția mia bine decât ceilalți ■ han kunde läxan bättre än de andra

mitä lujempi side sen paremmin pitää ● cu cât este mai trainică legătura, cu atât ține cu atât mai bine ■ ju stramare förband desto bättre håller det

voin paremmin kuin vuosikausiin ● mă simt mai bine decât în [ultimele] decenii ■ jag mår bättre än på åratal

kävi paremmin kuin hyvin ● a mers foarte bine, mai bine decât bine ■ det kunde inte ha gått bättre; vi hade tur; det gick riktigt bra

en paremmin sano! (puhek) ● altceva ce să mai zic; nu zic mai mult; n-am ce să mai zic ■ annat kan man inte säga!

 

paremmin 2 paremminkin (ennemminkin, pikemminkin) ● mai curând; mai degrabă; mai bine zis ■ snarare; rättare sagt

pieni saari tai paremminkin luoto ● o mică insulă sau, mai de grabă, o insuliță ■ en liten holme, eller snarare ett skär

ei sen paremmin täällä kuin muuallakaan ● nu este mai bine aici decât oriunde altundeva ■ lika litet här som någon annanstans

.

Ro2.

parhaiten (käytetään hyvin-adverbin superlatiivina;  rinn. parhaimmin) oivallisimmin, taitavimmin, mainioimmin, helpoimmin, mukavimmin tms. Kilpailussa parhaiten menestyneet. Itsehän sen parhaiten tiennet. Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa [ks. nauraa] SL. Puhdistus sujuu parhaiten karkealla harjalla.

Sana parhaiten on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva.

Sana parhaimmin on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva.

.

parhaiten ● cel mai bine ■ bäst

kilpailussa parhaiten menestyneet ● cei mai bine plasați în clasament; cei mai reușiți ■ de som har lyckats bäst i tävlingen; de framgångsrikaste i tävlingen

itsehän sen parhaiten tiennet ● tu știi cel mai bine ■ det vet du nog bäst själv

puhdistus sujuu parhaiten karkealla harjalla ● se curăță cel mai bine cu o perie aspră ■ rengöringen sker bäst (lättast) med en grov borste

hän teki niin kuin parhaiten taisi ● a făcut cum a știut mai bine ■ han gjorde så gott han kunde

se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa (sananp) ● cine râde la urmă râde mai bine ■ skrattar bäst som skrattar sist

.

Ro2.

hyve48

 1.  eettisesti arvokas inhimillinen ominaisuus t. luonteenpiirre, avu, ansio. Rehellisyys on hyve. Kristilliset hyveet. Kasvattaa hyveeseen. Tehdä välttämättömyydestä hyve.

 2.  ruok. Omenahyve eräs jälkiruoka. ● plăcinta cu mere este un desert / ca desert ■ äppelpaj som efterrätt

hyve ● virtute ■ dygd [antonyymi: pahe]

tehdä välttämättömyydestä hyve ● a îndeplini o obligație cu bunăvoință prefăcută (Victor Eftimiu spunea: „Dacă-i ordin, cu plăcere”) ■ göra en dygd av nödvändigheten

.

yks. nom. hyve
gen. hyveen
part. hyvettä
ill. hyveeseen
mon. nom. hyveet
gen. hyveiden, hyveitten
part. hyveitä
ill. hyveisiin, hyveihin

hyveellinen, hyveellisesti, hyveellisyys

.

pahe48 eettisesti huono inhimillinen ominaisuus t. luonteenpiirre, paha taipumus t. tapa. Juoppouden pahe. Paheiden orja. Hänellä on paljon paheita.

pahe ● viciu, patimă, patimă rea, defect ■ last; (paha taipumus t. tapa) olat, osed
juoppouden pahe ● patima beției ■ dryckenskapens last
olla jnk paheen orja ● a fi sclavul unei patimi ■ vara slav under en last
olla paheiden orja ● a fi sclavul viciilor ■ vara hemfallen åt laster
harrastaa jtak pahetta ● a fi dependent de un viciu ■ vara hemfallen åt en last; ha en last

Hänellä on paljon paheita. ● E plin de vicii. ■ Han har en hel del laster.

paheellinen, paheellisesti, paheellisuus, paheksua, paheksunta, pahemmanpuoleinen, pahemmin, pahennus, pahentaa, pahentua, paheta

.

Introdus  / lisätty 29.8.2012

Actualizat / päivitetty 22.3.2016

Actualizat / päivitetty 24.2.2017

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: