Blogulblog's Blog

Näkijä, kokija, tekijä

Näkijä, kokija, tekijä

.

.

näkijä – cel care vede, văzătorul, martorul ocular, kokija – cel care trăiește experiența (pe piele lui), tekijä – cel care face, făcătorul, agentul, actorul

Kokija, unul dintre multiplele cuvinte și noțiuni finlandeze care nu se pot traduce direct, care nu au echivalente în alte limbi.

syväsijat – situațiile, cazurile profunde (nu se aplică numelor gramaticale, ci verbelor)

  • agentiivi – cel care face acțiunea, agentul, actorul (cel care acționează, cel care face)
  • hyötyjä – [benfaktiivi] cel pentru care se face acțiunea, beneficiarul
  • instrumentti – [instrumentaali] cu ajutorul a ce se face acțiunea
  • kohde – unde sfârșește acțiunea, în ce scop se face acțiunea
  • kokija* – [eksperientatiivi] cine suportă acțiunea, asupra căruia se răsfrânge acțiunea, subiectul semantic [al acțiunii subiectul gramatical]; [eng. patient, experiencer]. În alte situații este cel care trăiește afectiv o situație,
  • lähde – de unde începe acțiunea
  • neutraali – acțiune neprecizată
  • voima – forța necesară acțiunii, motorul acțiunii

.

*kokija

Määritelmä verbin täydennyksen elollisen tarkoitteen semanttinen rooli, jonka tajuntaan, tunteisiin tai tilaan jokin tapahtuma tai tila vaikuttaa

Selite Kokijan rooli on usein tunne- ja tuntemusverbien täydennyksillä, esimerkiksi: Mies suri vaimoaan vuosiaVaimon kuolema suretti miestäMinä rakastan sinua.

Väkivallan kokija on se, joka joutuu väkivallan kohteeksi. – Victima violenței este acela care trăiește clipe de violență, care suportă violența, care este subiectul unei violențe. Mies on sodan kokija ja näkijä. – Omul a văzut și a trăit războiul [experiența războiului].  Războiul este ärsyke – impulsul, incitantul, excitantul, iritantul, stimulul care incide asupra omului, iar omul este kokija care suportă acțiunea impulsului, iritantului, incitantului, excitantului, stimulului – ärsyke.

Lisätiedot 

VISK2008 Kokija on semanttinen rooli, jota edustaa mentaalisen tapahtuman tai tilan tajunnallinen ja siis elollinen osallistuja, esim. Minua harmittaa tuollainen käytös, Lapsi toivoi koiraa. (» § 465.)

Remarcă. În teatru, kokija are cu totul alt sens care nu este legat de semantica lingvistică.

.

  1. kokija
  2. semanttinen rooli
  3. ärsyke

» kokija (semanttinen rooli) § 446

» § 465 tunne- ja tuntemusverbien yhteydessä

tunneverbi » § 467 tunteen kokija objektina

tunneverbi » § 466 tunteen kokija subjektina

tuntemusverbi » § 467 tuntemuksen kokija objektina

.

ärsyke (yllyke, kiihoke)

Ärsyke on nimitys semanttiselle roolille, jota edustaa tunneverbien yhteydessä tunteen aiheuttava ilmiö tai olio, esim. Minua harmittaa tuollainen käytösLapsi pelästyi koiraa. Toinen tunneverbien kuvauksessa käytetty rooli on kokija. (» § 465.)

.

§ 465 Yleistä; kokijan ja ärsykkeen roolit

Tunne- ja tuntemusverbit edellyttävät elollista, aistimiskykyistä kokijaa, yleensä ihmistä. Ne voidaan jakaa tunnetta ja ruumiillista tuntemusta tarkoittaviin. Sama verbi voi ilmaista molempia:

Holmin ylimielinen käytös sattui Lauraan. (k) | Ja remmi tuli taas, ja taas sattui, ja vieläkin remmi tuli, ja häneen sattui. (k)

Ruumiillisten tuntemusten ilmaisemiseen erikoistuneita verbejä on mentaalisiin tunneverbeihin verrattuna vähän. Tuntemuksia ilmaistaankin metaforisesti, erityisesti kosketus- ja muilla tekoverbeillä: koskeasärkeäpakottaapistääpistellänipistäänipistellä, repiäpolttaa.

Tunne- ja tuntemusverbien keskeisten täydennysten roolit ovat kokija ja ärsyke. Kokija on käsitteellisesti välttämätön, vaikka jäisikin ilmipanematta: ilman kokevaa osallistujaa kyse ei ole tunteesta. Ärsykkeen ilmaiseva täydennys ei ole pakollinen eikä esim. tuntemusverbillä palella edes mahdollinen. Kokija ja ärsyke voivat kumpikin edustua joko subjektina (Minä pelkäänMeteli pelottaa» § 466) tai objektina (Minua pelottaaPelkään meteliä» § 467). Tämä heijastaa sitä, että kummallakin on subjektin ominaisuuksia: kokija on tunneverbin keskeinen ja usein ainoa elollinen argumentti, ärsyke taas esitetään tunteen aiheuttajana, vaikka onkin tyypillisesti eloton.

.

Paragrafele care urmează pot fi coroborate cu Tunnekausatiivi – Care face să.

.

§ 466 Tunnetila ja tunnetilaan joutuminen: pelätäpelästyä

Eräitä keskeisiä tunnetiloja ilmaistaan statiivisilla eli tilaverbeillä, joiden yhteydessä kokija on subjektina ja ärsyke partitiiviobjektina:  Pelkään pimeää.

Statiivisia tunneverbejä: aristella, halveksia, himoita, hävetä, ihailla, ikävöidä, inhota, jumaloida, jännittää, kadehtia, kaivata, kammota, katua, pelätä, rakastaa, sääliä, vihata

Verbeillä surra ja murehtia voidaan kuvata paitsi tunnetilaa myös surevalle ominaista käyttäytymistä. Muita tällaisia toiminnallisia  tunneverbejä ovat iloitariemuita ja raivota, joiden yhteydessä ärsyke on elatiivissa. Tunneverbin toiminnallisuutta osoittaa seuraavissa esimerkeissä sen rinnastaminen juhlia-verbiin sekä se, että verbiä voidaan käyttää tunteen sanallisen ilmaisun merkityksessä. Toiminnalliset tunneverbit ovat tyypillisesti le-johdoksia.

Edellisen kerran pääkaupungin hallissa iloittiin mestaruudesta keväällä 1983 HIFK:n juhliessa ja Jokereiden murehtiessa. (l) | – Kahdessa viimeisessä esityksessä on ollut lähes täysi tupa, Carlander iloitsee. (l)

Toiminnallisia tunneverbejä: hämmästellä, ihastella, ihmetellä, kauhistella, tuskailla, tuskitella, ällistellä | Intransitiivisia:  hermoilla, intoilla, raivota, vihoitella, äkäillä

Inkoatiiviset tunneverbit ilmaisevat kokijan joutumista verbin tarkoittamaan tunnetilaan. Ne ovat säikähtää-verbiä lukuunottamatta U-vartaloisia.

Inkoatiivisia tunneverbejä: ahdistua, haltioitua, hermostua, hikeentyä, huolestua, huvittua, hämmentyä, hämmästyä, ihastua, ilahtua, järkyttyä, kiusaantua, kyllästyä, liikuttua, loukkaantua, masentua, pahastua, pelästyä, rakastua, suuttua, säikähtää, tuskastua, tympääntyä, yllättyä, ärtyä

Inkoatiivisen tunneverbin subjektina on kokija. Ärsykettä voi lähes kaikkien verbien yhteydessä ilmaista elatiivimuotoisella lausekkeella. Suuttumusverbit voivat saada myös allatiivisijaisen, ihmistarkoitteisen täydennyksen. Ärsykettä ilmaistaan myös illatiivilla ja eräiden pelästymistä ja yllättymistä tarkoittavien verbien yhteydessä partitiiviobjektilla. Ärsyke ei ole pakollinen: Hämeenpuisto on älytön pikataival ja kuskit hikeentyvät herkästi (l).

yllättyä ~ ihastua ~ pelästyä jostakin | suuttua ~ loukkaantua ~ hermostua jostakin jollekulle | ihastua ~ kyllästyä ~ hermostua johonkin | pelästyä ~ hämmästyä jotakin

Lisäksi Virtanen teki sen kokemattoman edustajan virheen, että hikeentyi välihuudoista. (l) | – – hän tiesi että ennemmin tai myöhemmin isä suuttuisi hänelle ja tarttuisi kiinni, ja silloin hän lähtisi. (k) | Nukuin yön levottomasti ja aamulla tuskastuin  nopeasti taukoamattomaan juoruiluun naapureista. (k) | Minä saatan pelästyä, säikähtää kovaa ääntä tai odottamatonta näkyä, – –. (k)

.

§ 467 Ärsykkeen vaikutus kokijaan: nolottaahuimata, suututtaa

Kokijaobjektilliset tunne- ja tuntemusverbit ilmaisevat ärsykkeen vaikutusta kokijaan; mahdollinen ärsyke on subjektina. Verbit ovat muodoltaan enimmäkseen kausatiivijohdoksia, tunnekausatiiveja (» § 316). Osa niistä esiintyytunnekausatiivilauseessa, osa sen lisäksi transitiivilauseessa (» § 891905). Tunnekausatiivilause ilmaisee tunnetilaa. Se esittää kokijan jonkin, usein spesifioimattoman ärsykkeen vaikutuksen alaisena; kokijaa edustaa partitiiviobjekti tai nolla (a).

(a)                    Tunnekausatiivilause: Minua pelottaa.

Merjaa kiukutti Lassen hyväluontoisuus ja typeryys, – –. (k) | Haluaisin juosta kohti, mutta ujostuttaa. (k)

Tunneverbejä: ahdistaa, harmittaa, hermostuttaa, hirvittää, huvittaa, hävettää, ihmetyttää, inhottaa, jännittää, kaduttaa, kammottaa, kiukuttaa, korveta, miellyttää, nolottaa, pänniä, risoa, sapettaa, surettaa, säälittää, tympiä, ujostuttaa, vituttaa, ällöttää | Tuntemusverbejä:  aivastuttaa, heikottaa, heitättää, hikoiluttaa, hiukoa, huimata, janottaa, jomottaa, kihelmöidä, kirvellä, kutista, kuumottaa, kuvottaa, nikottaa, nukuttaa, närästää, oksettaa, palella, pissattaa, puistattaa, pyörryttää, raukaista, vihloa, viluttaa, yskittää

Vastaava transitiivilause puolestaan ilmaisee reaktion aikaansaamista objektin tarkoitteessa. Verbillä on tällöin normaali kausatiivinen merkitys (» § 463), ja toiminta voidaan osoittaa rajatuksi mm. totaaliobjektilla (b). Subjekti voidaan ymmärtää tahalliseksi aiheuttajaksi, ja lauseessa voi olla välineen adverbiaali (hurmasi yleisön karismallaan) tai tuloksen ilmaus (pelottaa joku suunniltaan).

(b)                    Tunnekausatiivi- tai transitiivilause

Kuvatekstinne Kaksi kiusausta, parempi ja huonompi – – suututti minut. (l) | vrt. En osta, sanon ja lähden tallaamaan takaisin. Suututtaa. Rupeaa väsyttämään. (l) | Jeltsin osasi nokkelilla letkautuksilla naurattaa mediaa – –. (l) | vrt. Minua  naurattaa.

hengästyttää, huolestuttaa, häkellyttää, hämmentää, hämmästyttää, ilahduttaa, ikävystyttää, järkyttää, katkeroittaa, kauhistuttaa, masentaa, nolostuttaa, pelottaa, pelästyttää, raivostuttaa, suututtaa, säikäyttää, tuskastuttaa, väsyttää, ällistyttää

Kokijaobjektillisten tunneverbien joukko karttuu myös metaforien ja idiominmuodostuksen kautta: Minua hitsaa ~ kaivelee ~ rassaa ~ riepoo ~ hiertää yksi juttuMinua pistää vihaksi ~ ottaa päähän ~ pannuun ~ aivoon. Kokijan tuntemusta ilmaisevat lisäksi ajatteluverbien johdokset kuten ajatteluttaaarveluttaaaskarruttaaepäilyttäämietityttääpohdituttaa (c) sekä mielitekoa tarkoittavat johdokset kuten  laulattaatanssi(tu)ttaalapsettaakahvituttaa (d).

(c)                    Kun ei ole muuta, niin silloin mietityttää se, miten suuri osa päivästä menee rutiineihin. (k) | – – että varsinkin nuorilla maataloustuottajilla usko horjuu. EU pohdituttaa yhä. (l)

(d)                    Minua hihityttää, mutta varon näyttämästä sitä Andylle. (k) | Sen naamasta näkee kaiken, sillä lukee otsassa jos sitä vituttaa  tai hävettää tai naitattaa. (k)

Myös ruumiillista tuntemusta ilmaistaan tunnekausatiivilauseella; verbien koskea ja sattua yhteydessä kokijaa voi edustaa illatiivilauseke (e). Kun tuntemus paikallistuu johonkin ruumiinosaan, käytetään tyypillisesti erottamattoman omistuksen muottia (f) (» § 468). Ärsykettä ei yleensä ilmaista (e–f), mutta etenkin metaforisissa käytöissä se on mahdollinen (g).

(e)                    Minua huimaa. | Kieltäni polttaa. | Päähäni sattuu. | Minuun koskee.

(f)                     Minua sattuu päähän. | Minua polttaa vatsasta.

(g)                    Poraaminen sattuu. | Vaikka Simon vauhti huimaa sivullisen päätä, mies ei ole ahdistunut tilanteestaan. (l) | Eduskunnan lainvalmistelussa Suomista närästää salityöskentelyn monikerroksisuus. (l)

Eräät tuntemusverbit ja verbi jännittää esiintyvät paitsi tunnekausatiivilauseessa myös intransitiivilauseessa, jossa kokija on subjektina (h).

(h)                    Minua palelee. ~ Minä palelen. | Niska ja hartiat jomottivat, silmiä kirveli ja vasemmassa silmässä oli elohiiri viikkokausia. (E) | Luulin ensin, että hän jännitti näitä minun juhliani, mutta ei tietenkään. (k) | vrt. Häntä jännitti mennä sen luo vaikka hän rakastikin sitä (k)

.

konkreettinen kokija – cel care se apleacă concret de/pe învățat

pohdiskeleva havainnoija – un observator care discută și speculează

abstrakti käsitteellistäjä – un teoretician care recurge la noțiuni abstracte

osallistuva kokeilija – un aspirant care participă, experimentează în practică

kokelas – elev, ucenic, practicant, aspirant, probant; stagiar; novice, neofit, începător

kokenut – profesionist, experimentat, rutinat, priceput, abil, expert, capabil, ingenios

.

.

näkijä12 Tapauksella ei ollut näkijöitä. Silminnäkijä.

Erik. henkilö jolla on kyky nähdä yliluonnollisia asioita t. tulevaisuutta, tietäjä, ennustaja, profeetta, noita. Näkijän lahjat. Suuri runoilija ja  näkijä.

näkijä, selvänäkijä, silminnäkijä

.

näkijä 1 ● martor (la ceva); martor ocular ■ (silminnäkijä) ögonvittne, vittne (jnk till ngt)

tapauksella ei ollut näkijöitä ● la cele întâmplate nu au fost martori oculari ■ det fanns inga [ögon]vittnen till händelsen

siinä näkijä missä tekijä (sanonta) ● ceea ce este ascuns în zăpadă se vede la dezgheț ■ det som göms i snö kommer upp i tö

näkijä 2 ● clarvăzător; vizionar, profet ■ (tietäjä, ennustaja) fjärrskådare; siare

hänellä on näkijän lahjat ● este un medium; are darul clarviziunii; este clarvăzător ■ han är synsk; han är klärvoajant (clairvoyant)

suuri runoilija ja näkijä ● un mare poet vizionar ■ en stor siare och skald

.

.

tekijä12

  1. tav. vain ihmisistä: se joka tekee, on tehnyt jtak, valmistaja, suorittaja, aikaansaaja. Tämän kirjan tekijät. Heinäntekijä. Aloitteentekijä. Kiusantekijä. Työntekijöiden vuosilomat. Viihteentekijät. Työ tekijäänsä neuvoo [= ihminen oppii työn tekemällä]t. kiittää [= hyvin tehty työ palkitsee tekijänsä] SL.
  2. taituri, mestari. Vanha, täysi, tunnettu tekijä. Hän on tekijä alallaan.
  3. kiel.predikaatin ilmaiseman toiminnan suorittaja. Passiivissa tekijä jää ilmaisematta.
  4. mat.kukin niistä suureista (luvuista t. polynomeista), jotka keskenään kerrottuina antavat tuloksi jnk määräsuureen (luvun, lausekkeen). Tulon tekijät. Suurin yhteinen tekijä.
  5. jhk (muun ohella) vaikuttava seikka, vaikuttaja, faktori (1); elementti (2); momentti (1). Taudin parantumiseen vaikuttavat tekijät. Liikenneyhteydet taloudellisina tekijöinä. Huomattava, vähäinen tekijä. Inhimillinen tekijäks. inhimillinen 2. Ilmastotekijä, ympäristötekijät. Alkutekijä. Kasvutekijä. Perintö-, taustatekijä. Lisätekijä, osatekijä, yllätystekijä. Pahimman haittatekijän muodostaa – – paremmin: pahin haitta on – –.

.

alkutekijä, aloitteentekijä, ammattityöntekijä, avaintekijä, diakoniatyöntekijä, epävarmuustekijä, etätyöntekijä, haittatekijä, heinäntekijä, huipputekijä, huorintekijä, hyväntekijä, häiriötekijä, ihmeidentekijä, jalkinetyöntekijä, jengityöntekijä, kasvutekijä, katulähetystyöntekijä, kausityöntekijä, kenttätyöntekijä, kirjatyöntekijä, kitkatekijä, korintekijä, kotitaloustyöntekijä, kuninkaantekijä, lapsityöntekijä, lasityöntekijä, lauluntekijä, leipomotyöntekijä, liiketyöntekijä, lähetystyöntekijä, maalintekijä, maataloustyöntekijä, mahtitekijä, metallityöntekijä, metsätyöntekijä, monitekijäinen, nuorisotyöntekijä, osapäivätyöntekijä, osatekijä, pahantekijä, paperityöntekijä, parannuksentekijä, perintötekijä, perustekijä, pikkutekijä, politiikantekijä, pätkätyöntekijä, päätekijä, päätöksentekijä, rauhantekijä, ravintolatyöntekijä, ravitsemistyöntekijä, reesustekijä, rikoksentekijä, riskitekijä, sahatyöntekijä, sanakirjantekijä, sekatyöntekijä, siirtotyöntekijä, sosiaalityöntekijä, stressitekijä, suojatyöntekijä, synnintekijä, säätekijä, taloustyöntekijä, taustatekijä, tehdastyöntekijä, tekijä, -tekijäinen, tekijämies, tekijänkappale, tekijännimi, tekijänoikeus, tekijänpalkkio, tekijätieto, tekstiilityöntekijä, tekstintekijä, telakkatyöntekijä, teollisuustyöntekijä, tietotyöntekijä, torventekijä, tulityöntekijä, tuotannontekijä, työntekijä, työntekijäjärjestö, uittotyöntekijä, ulkomaantyöntekijä, vaaratekijä, vahingontekijä, vaihetyöntekijä, valkokaulustyöntekijä, vanhustyöntekijä, vapaaehtoistyöntekijä, varastotyöntekijä, veneentekijä, veriryhmätekijä, viihteentekijä, voimatekijä, vuokratyöntekijä, vuorotyöntekijä, väkivallantekijä, väärintekijä, ympäristötekijä

.

tekijä (12)

  1. se, joka tekee jotakin; valmistaja

Terassin tekijä oli naapurin Eino.

Pitäisi löytää luotettava keittiöremontin tekijä.

  1. erityisesti teoksenluoja

Kuka on tämän kuvan tekijä?

Tekijällä on tekijänoikeus teokseensa.

  1. syyllinenjohonkin tekoon

Pommi-iskun tekijät saatiin kiinni.

  1. asia, joka vaikuttaa johonkin

Se riippuu monesta tekijästä.

  1. (matematiikka) kertolaskun jäsen; kerroinkokonaisluku, jolla toinen luku on jaollinen

Harjoitellaan polynomien jakamista tekijöihin.

Luvun 12 positiiviset tekijät ovat 1, 2, 3, 4, 6 ja 12.

  1. (kielitiedepersoona, persoonapäätteiden avulla ilmaistava tekijä

.

tekijä 1 ● autor; artist; compozitor; creator, inițiator; care are drepturi de autor; făptaș, infractor, delincvent ■ (kirjan, artikkelin tms.) författare (jnk till ngt); (taideteoksen) konstnär; (sävellyksen) kompositör; (luoja) skapare (jnk av ngt); (oik): (tekijänoikeuslaissa, teoksen aikaansaaja) upphovsman (jnk till ngt); (rikoksen tekijä) gärningsman

ruumiillisen työn tekijä ● muncitor manual; artizan; meseriaș ■ kroppsarbetare

työ tekijäänsä neuvoo (sananl) ● meșterul la lucru se cunoaște ■ övning ger färdighet

työ tekijäänsä kiittää ● lucrarea îl laudă pe meșter ■ verket prisar mästaren

siinä näkijä, missä tekijä (sananl) ● ceea ce este ascuns în zăpadă se vede la dezgheț ■ det som göms i snö kommer upp i tö

tekijä 2 ● maestru; viruoz; gigant; meseriaș bun, persoană foarte pricepută la ceva ■ (taituri, mestari) mästare; (virtuoosi) virtuos; (puhek) baddare; överdängare

hän on vanha tekijä ● este un lucrător vechi, este la noi de mult timp ■ han är ingen nybörjare precis; han har vanan inne; han har varit med länge

hän on tunnettu tekijä ● el este cunoscut pentru priceperea sa, calificarea sa ■ han är känd för sin duktighet (skicklighet)

hän on tekijä alallaan ● își face bine treaba; este unul dintre cei mai buni din ramura sa ■ han kan sitt yrke; han hör till de bästa inom sin bransch

hän on aikamoinen tekijä alallaan ● în domeniul său este un meseriaș cu renume ■ han är ett tungt namn inom sitt område; (puhek) han är en riktig baddare inom sitt område

tekijä 3 ● persoană ■ (kiel) person

suomen passiivi ilmoittaa tekijäksi epämääräisen persoonan ● în finlandeză, pasivul denotă o persoană neprecizată ■ passiv anger i finskan att handlingen utförs av en obestämd person

tekijä 4 ● factor ■ (mat) faktor

tulon tekijä ● factor al unei operații matematice ■ faktor

suurin yhteinen tekijä ● cel mai mare divizor comun ■ [den] största gemensamma faktorn

tekijä 5 ● factor; element constitutiv; element; moment ■ (muun ohella vaikuttava seikka) faktor; (piirre) inslag; (elementti) element; (momentti) moment

liikenneyhteydet taloudellisina tekijöinä ● căile de comunicație ca element economic ■ kommunikationerna som ekonomiska faktorer

maisemaa rumentava tekijä ● un element care urâțește peisajul ■ ett förfulande inslag i landskapsbilden

kehitystä edistävä tekijä (kuv) ● un factor care promovează dezvoltarea ■ en faktor som främjar utvecklingen

.

» subjektiargumentti (eli tekijä) § 908 ↓

» § 1325 tulkinta passiivilauseessa

  1. agentti
  2. samasubjektisuus
  3. subjekti
  4. subjektiargumentti

.

.

Introdus / lisätty 19.11.2018

Actualizat / päivitetty 31.3.2019

.

Reclame

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: