Blogulblog's Blog

Nimeni nu-i profet în țara lui – Ce greșeli face finlandezul

Nimeni nu-i profet în țara lui – Ce greșeli face finlandezul

.

Pagina s-ar mai putea numi și „Să învățăm din greșelile localnicilor”!

.

.

În tinerețea mea finlandezul cult de vârstă mijlocie vorbea corect limba și începuse, deja, să dea semne de nemulțumire auzind limba folosită de tineret. Astăzi, adulții de ieri, sunt de vârstă înaintată și au ieșit din circulație. Practic, în ziua de azi foarte rar mai poți auzi o finlandeză corectă. Acum, în școală se bate monedă pe limba vorbită considerând că finlandeza teoretică este prea grea pentru elevi și, la urma urmei, inutilă. Greșeli se făceau și înainte dar acum sunt tot mai frecvente.

Kuka oikeastaan päättää siitä, mikä on ”oikeaa suomea” tai ”hyvää suomea”? Kielelle aset­ta­vat sääntöjä monet eri tahot. Keskeisimmässä asemassa on kielitoimisto, joka on ny­kyi­sin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) osa. Kielitoimisto hoitaa lähinnä yleis­kiel­tä. Yleisesti, ja myös tässä oppaassa, puhutaan kielitoimiston suosituksista, vaikka todel­li­suu­des­sa kyse on virallisuudeltaan ja voimakkuudeltaan vaihtelevista kannanotoista. Osa kannan­otoista on itse asiassa Kotuksen yhteydessä toimivan suomen kielen lauta­kunnan suosi­tuksia.

Din lucrearea extrem de interesantă ” Suomen kielen tulevaisuus” publicată de KOTUS am luat citatul de mai jos.

[ http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk7/suomen_kielen_tulevaisuus_kotus_verkkojulkaisuja_7.pdf ]

Vaikka jo peruskoulun opetussuunnitelmassa edellytetään, että lapset havaitsisivat eroja puhutun ja kirjoitetun kielen käytänteissä, tätä eroa ei siis ole opittu vielä lukiossakaan. Ylioppilaskirjoitusten tekstit sisältävät runsaasti kielivirheitä ja avuttomia lauserakenteita ja kertovat yleisestä tottumattomuudesta kirjoitettuun kielimuotoon. Yliopistoon tullessaan suurella osalla opiskelijoista ei ole sellaista äidinkielen kirjallista hallintaa, jota teoreettinen opiskelu edellyttäisi.”

Greșeli de pronunție.

O problemă de pronunție care, la finlandezi trece neobservată și nesancționată dar pentru care străinul este imediat taxat. Este vorba de sunetul despre care am mai pomenit ‚ŋ-äänne’ (‚äng’), care este un alt fonem decât /n/, dar care nu are un semn grafic propriu. Sunetul se marchează, după complicate reguli, fie ca n sau ca g: /ŋ/ scurt în cuvântul keŋkä se scrie ‚ken’, pe când /ŋ/ lung la genitiv keŋŋän se scrie ‚kengän’. Sunt numeroase excepții și reguli suplimentare în special în neologisme: eŋlanti se scrie ‚englanti’, maŋneetti se scrie ‚magneetti’, koŋgestio se scrie ‚kongestio’, jne.

Tot mai mulți finlandezi scriu și pronunță ajottain în loc de ajoittain. Greșeli în alternanța consonantică: Regional, dar și prin Helsinki se poate auzi tot mai des äitin în loc de äidin sau ei kerto în loc de ei kerro. Exemple de genul acesta sunt multiple, trebuie doar urmărite.

Greșeli de ortografiere

Și consoanele duble, dificile pentru străini, sunt o problemă și pentru finlandezi. Sau scriu o singură consoană în loc de două precum în cuvântului kuningatar care se mai scrie cu un singur t doar la partitiv, kuningatarta, și la al doilea genitiv plural, kuningatarten pentru că în rest, în declinare, se scrie cu doi de tt, kuningattaren, kuningattareen, kuningattaret, kuningattarien, kuningattaria, kuningattariin; sau scriu cu consoane duble acolo unde n-ar trebui, de ex. sydän la genitiv sydämmen corect sydämen chiar dacă în pronunție pare să se audă doi de m. (Google dă pentru sydämmen, mai în glumă, mai în serios, 15.200!)

Tot aici mi-aduc aminte de actrița Ulla P. care participând la emisiunea ‚Kymppitonni’ a Riittei Väisänen nu reușea să găsească cuvântul potrivit considerând greșit că în cuvântul kana sunt doi de n. Pentru un absolvent al cursului primar, greșeli de genul ăsta sunt de nepermis.

Greșeli de acord. Acordul este foarte strict în finlandeză și nu permite prea multe excepții. Foarte mulți omit i-ul care este semnul pluralului, folosind combinații de genul o parte la singular și alta la plural. Un exemplu recent de la radio, cântăreața Katri H. spune jonain päiviä sitten care s-ar vrea sau jonain päivä sitten, (ehkä paremmin: joku päivä sitten sau mai simplu: päiviä sitten) totul la singular sau, joinain päiviä sitten, dacă se vrea la plural, dar prima formă jonain päivä sitten îmbracă sensurile atât pentru singular și pentru plural, forma joinain päiviä sitten rămâne doar teoretică dacă nu cumva o fi regională. Despre lucrurile simple părerile sunt multiple.

Crainicii de radio și de televiziune își pregătesc ei înșiși textele pe care le vor citi. Cu toate astea, nu rareori, vedem/auzim câte-un crainic care, dând peste un cuvânt compus pur finlandez dar mai dificil, mai lung, se-mpiedică, cred că și roșește, silabisește cu greu cuvântul, greșește măcar o dată și, când sfârșește de pronunțat, zice: huh!, että oli vaikea! Cum toți, fără excepție, exclamă aceleași cuvinte, mă bate gândul că așa au fost învățați la școala de crainici.

Redactorii televiziunii la Text-TV  fac următoarea confuzie: suojatyö cu suojelutyö

Deși ambele nu fac parte din fondul curent de cuvinte, un finlandez școlit ar trebui să le deosebească.

suojatyö vammaiselle t. psyykkisesti sairaalle järjestetty palkallinen työ avoimelta kilpailulta suojatussa erityistyöpaikassa.

suojelutyö jnk suojelemiseksi tehtävä työ; erik. ihmishenkien, terveyden ja omaisuuden tms. suojelemiseksi työtaistelun ulkopuolelle rajattava työ. = gărzile muncitorești†, apărarea civilă. Numite acum și maakuntajoukot se vor numi din 2011 maakuntakomppania, formațiune paramilitară subordonată forțelor armate.

.

.

Kielitoimisto kysyi lokakuussa 2007 Helsingin kirjamessuilla kävijöiltä suomen kielen ärsyttävintä sanaa perusteluineen.

Eniten sietokykyä näyttävät koettelevan sanat, jotka toistuvat ja joilla ei ole selvää sisältöä, esimerkiksi elikkä, niinku, tota. Tällaiset sanat ”eivät merkitse mitään; turhaa täytettä; tarttuvat puhujasta toiseen kuin tauti”. Toistuvana ärsyttää myös sana vittu. Perusteluissa vain muutama mainitsee sanan rivoksi tai rumaksi. Despre asta mai pe larg la pagina „Täydennyssanoja – Cuvinte de umplutură”

Tötteröt ja pöperöt

Jotkin sanat ärsyttävät ”äänteellisellä rumuudellaan”. Tällaisia ovat esimerkiksi hyytää (”iho tulee kananlihalle”), rusina (”en pidä r-kirjaimesta edessä, se sorraa s-kirjaimen kanssa”) ja rupsu (”hermoja raastava ja vastenmielinen”). Se vasta ärsyttää, kun kauniista asiasta käytetään rumaa sanaa, esim. tötterö (”miksi tämä esine on saanut tällaisen nimen?”) ja pöperöt (”kun sitä käytetään kunnolla ja rakkaudella laitetusta ruoasta”).

Ärsytys on taattu, jos rumana pidetty äänneasu yhdistyy negatiiviseen sisältöön. Kaksinkertaisesti rumia ovat mm. räkä (”kuulostaa lausuttuna ihan hirveältä, eivätkä mielikuvatkaan ole kovin mukavia”) ja ripuli (”kuulostaa äänteellisesti juuri siltä, millainen se on, epämiellyttävä assosiaatio itse asiaan”). Myös sana paituli ärsyttää: ”sielu särkyy kun tuon sanan kuulee; puistattavan lässyttävä, keinotekoinen jokseenkin kelvottoman vaatekappaleen nimitys”.

Ruohonjuuritasolla

Jotkin sanat ovat ärsyttäviä sen vuoksi, että niiden edustama asia tai niihin liittyvä mielikuva on ikävä. Joku ei siedä sanaa reipas: ”sana on aina ärsyttänyt minua, koska sen sävy on ollut ja on niin opettavainen”. Toista taas ärsyttää sana kernaasti: ”rasittavuuden huippu kaikessa pikkusievyydessään”. Tähän ryhmään voisi lukea myös sanan pojat: ”koska ne kiusaavat; koska en pidä pojista”.

Nykyisen elämänmenon symboleina ärsyttävät sanat uraohjus (”edustaa kaikkea epämiellyttävää tämän päivän elämässä”) ja tuottavuusohjelma (”kiteyttää nykyelämän julman perustan”). Tärkeilyä ja itsensä ylentämistä edustavat sanat palaveri (”kokous on ihan hyvä, tämä on värittynyt tärkeilijöiden käytössä”) ja ruohonjuuritaso, joka ”halventaa tavallisia ihmisiä”.

Forme greșite, unele chiar aberante, care irită urechea finezuului, sunt enumerate mai jos.

Voi­daan kuitenkin päätellä, että ainakin seuraavat kielenkäytön piirteet ärsyttävät joitakin ihmisiä (ja jotkin niistä epäilemättä monia ja paljon):

  • Morfologiaa ja syntaksia (muoto- ja lauseopillista)
    • possessiivisuffiksien puuttuminen, esim. hänen auto corect hänen autonsa
    • väärä taivutus, kuten viini : viintä corect viiniä, Thaimaa : Thaimaaseen corect  Thaimaahan, ketä-muodon käyttö nominatiivina, esim. Ketä soitti? corect Kuka soiti?
    • ”sä-passiivi” eli sanan käyttö merkityksessä ’kuka tahansa’ tai puhujaan itseensä viittaamassa (!)
    • väärä verbinmuoto teitittelyssä, esim. olette olleet tai „Mitä olette ajatelleet…” (yhdelle puhuttaessa) Fenomen cunoscut și la românii moldoveni!
    • olette ollut vs olette olleet Lisää: Perässähän sitä pitää yrittää kulkea, mutta yksi asia kalahtaa korvaan aina, kun toimittaja kysyy haastateltavaltaan esim: „Oletteko sanoneet ….?”, kun hän tarkoittaa tätä yhtä henkilöä. Mieleen on jäänyt opistoajoilta vanhan äidinkielen opettajan vastaus: „Missäs neiti J näkee vieressäni muita?” (silloin puhuteltiin noin virallisesti). Tietenkin pitäisi olla yksikkömuoto „sanonut”.
    • myöskin corect myös care este suficient. Myöskin ar fi în românește un pleonasm.
  • Semantiikkaa (merkitystä koskevaa)
    • keli ’sää’ (alkujaan vain ’säästä riippuva kulkukelpoisuus’) acum s-a diversificat, se referă la starea vremii.
    • reivata ’muuttaa suuntaa’ (alkuperäinen merkitys: ’pienentää purjeita’),
    • selkeä ’selvä’
    • vääräksi koettu merkityksen laajeneminen tippua ’pudota’ (esim. rekka tippui sillalta)
    • ”matemaattisesti vääräksi” koettu (vaikka yleiskielen mukainen) merkitys, esim. kaksi kertaa suurempi ’kaksi kertaa niin suuri kuin’
    • merkitysten sekoittuminen, esim. pakastin ~ pakaste ~ pakkanen (kuten panna pakasteeseen tai panna pakkaseen ’panna pakastimeen’)
    • kiertoilmaukset, esim. laittaa ja pistää sanan panna tilalla tai -rajoitteinen-loppuiset sanat (muita kuin liikuntarajoitteinen, painorajoitteinen, työrajoitteinen)
    • vääräksi koettu kuvaannollisuus kuten siunata ’hyväksyä’
    • mieluummin” kun tarkoitetaan „ennemmin” tai „pikemmin
    • kohtuullisen” kun tarkoitetaan „kohtalaisen
    • erinomaisen” kun tarkoitetaan „erittäin
    • äärettömän” kun tarkoitetaan „äärimmäisen
    • jokin” kun tarkoitetaan „joku„: „siellä oli ammuttu jotakin miestä” kun tarkoitetaan „jotakuta miestä”
  • Pragmatiikkaa ja muuta kielen käyttöön liittyvää
    • sana ”väärän ihmisen” käyttämänä, esim. ihana miehen sanomana
    • naisten luokittelu kielen avulla rouviksi ja neideiksi
    • etunimien käyttö kielteisesti kuvailevina, esim. Urpo ’tyhmä’
    • teitittelyn ja sinuttelun sekoittaminen
    • konditionaalin epäselväksi koettu käyttö, esim. ottaisinko tuollaisen (pyyntö vai ääneen miettimistä?); kyllä mä voisin ottaa vaikka on selvää että haluaa ottaa.
  • Sanasto
    • rasittaviksi koetut muoti-ilmaukset, aikuisten oikeesti, allekirjoittanut, haastava, henkilökohtainen, hulppea, ihan oikeesti, itse asiassa, kohu-, kokonaisvaltainen, käytännössä, laatuaika, loppupeleissä, loppuviimeksi, lähtökohtaisesti, ongelmatiikka, periaatteessa, pitkällä tähtäimellä, pitkässä juoksussa, puitteissa, pääsääntöisesti, salarakas, selkeä, seksikäs, suorittaa, tavallaan, tyyliin, täsmä-, viitekehys, ulkoistaa ja öky-.
    • turhiksi koetut sanat puheenvuoron alussa, kuten eli(kkä), no ja siis despre asta o pagină specială
    • turhiksi koetut sanat lausuman sisällä, kuten niinku ja tuota noin și despre asta o pagină specială
    • aloitusfraasit kuten minä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että, olen antanut itselleni kertoa, pakko kysyä, nythän on niin että, ollakseni rehellinen, rehellisesti sanottuna
    • lopetusfraasit kuten että sellainen tapaus
    • meinata voidaan käyttää arkisen yleispuhekieleen muttei kirjoitettuun tekstiin
    • kiroilu
  • Leikiten voidaan sanoa
    • kymysys kun oikein olisi kysymys

Jollekulle erityisen ärsyttäviä ovat: haastava, laatuaika (Mitä se on, voiks sitä ostaa? Kellon viisarit liikkuu koko ajan, samaa sieltä tulee.), finaaleissa tai loppupeleissä, lähtökohtaisesti, ongelmatiikka tai ongelmatikka (keksijällä ollut luovuus huipussaan), pitkässä juoksussa (kuinka pitkässä?), pääsääntöisesti (mikä se sääntö on?), salarakas (niitä on vain uuniperunamiehillä ja tekstiviestitanssitytöillä), ulkoistaa (mä korvaan sen aina mielessäni sanalla ulostaa).

.

Astfel de statistici se fac în fiecare an. Mai jos sunt cele din anul 2012.

Avokki. „Sana tuotteistaa puolison, yleensä miehen, lemmikin tasoiseksi pullanmussuttajaksi, jolla ei ole mielipidettä edes omista alusvaatteista.” Mies, 30

Breinstormaus. „Luovassa taloudessa kaiken tulee olla ‘myrskyisää’ ja ‘energistä’. Me jumittelevat fennougrit voimme vastedeskin häpeilemättä sanoa: ‘Ajatellaanpa asiaa yhdessä.'” Mies, 33

Broisku. „Arkisen, mutta herkullisen ruuan nimestä on tehty lapsen suuhun sopiva muussattu höttö. Termi näyttää ja kuulostaa kuin roiskeelta.” Nainen, 36

Haasteellinen. „En ole yrityksistäni huolimatta onnistunut nielemään arkistunutta epäilmaisua, jolla korvataan kaikki epämiellyttävältä kuulostava, kuten ‘vaikea’, ‘hankala’ tai ‘käytännössä mahdoton’.” Mies, 54

Isäntä. „Assosioituu omistamiseen. On isot tilukset. Siinä sivussa omistetaan sitten oma vaimo ja lapset myös.” Nainen, 38

Jaxuhali. „Se on liian helppo heittää ongelmistaan kertoneelle. Aivan kuin ei jaksaisi erikseen toivottaa jaksamista ja halata.” Nainen, 35

Jess. „Ärsyttää erityisesti palveluammatissa toimivan suusta, tyyliin tilausta vastaanottavalta tarjoilijalta. Tulee mieleen ABC.” Nainen, 41

Kenkulit. „Minkä tahansa sanan muuntaminen lapsenkieliseksi lässyttämiseksi on kauheaa kuunnella.” Nainen, 35

Masuasukki. „Miksi järkevät ihmiset taantuvat käsittämättömän infantiilille tasolle, kun he tulevat raskaaksi?” Nainen, 33

Paituli. „Sanalla yritetään kuvata rentoa ja nuorekasta vapaa-ajan puseroa, mutta kantajansa päällä paituli näyttää perunasäkiltä.” Nainen, 50

Parhautta. „Ärsyttäviä tuollaiset yhtäkkiä kaikkialle leviävät muka-keveät uudissanat, joissa on falski kaiku. Kuulostaa ainoastaan juntilta.” Nainen, 37

Rakkauspakkaus. „Ärsyttävää samalla tavalla kuin se, kun joku lässyttää omalle lapselleen. Sanan käyttäminen on yhtä tuomittavaa kuin pienten koirien pukeminen muka söpöihin vaatteisiin.” Nainen, 24

Resurssi. „Tarkoittaa työtä tekevää ihmistä. Ikään kuin työnantaja omistaisi koko ihmisen.” Nainen, 37

Tissittely. „Siinä yhdistyy kaikki paha. Yksinkertainen, helppo sana on korvattu söpöilyverbillä. Tarkoittaa vauvan ruokkimista, mutta kuulostaa vanhan äijän pornofantasialta.” Nainen, 37

Voimaantuminen. „Tekemällä tehty sana. Puoskarimaisen, höttöisen self-help-meiningin sanallistuma.” Nainen, 24

Öpauttiarallaa. „Ärsyttää näennäislupsakkuudellaan. Serkkuni sanoo ‘miten ois öpauttiarallaa kolmelta’, vaikka tarkoittaa kello 15. Joskus hän täsmentää, että ‘viistoist reikäleipä’.” Mies, 42

Nämäkin ärsyttivät: Alkkomahooli, elikkä, juurikin, kalvosulkeiset, kreata, läpändeeros, ongelmatiikka, päräyttävä, soppari, teeppari, Thaikut, toimari, tulokulma, äippä.

Ce-mi pare de reținut din toate astea. Chiar dacă nu folosești cuvintele ponegrite mai sus, de înțeles trebuie să le înțelegi. Am zis!

.

.

Prin vara lui 2007, Taru Kolehmainen era de părere că:

Tavallisimpia virheitä ovat ne, joissa sananloppuisen liitepartikkelin kin, kaan (kään) eteen oli kirjoitettu toinen k: ”ollakkin”, ”jollekkin”, ”ihmisellekkin”, ”selvästikkään”, ”tiedäkkään”. Tähän on kyllä ilmeinen syy: tottumaton kirjoittaa korvansa mukaan, ja näitä sanoja lausuttaessa kuullaan kaksi k:ta. Se taas johtuu siitä, että näiden sanojen lopussa, siis ennen liitettä, on useimmissa murteissa rajakahdennus (eli loppukahdennus: olla’, jolle’, tiedä’ jne.), jolloin liitteen alku-k kuuluu kahdentuneena. Samasta syystä näkee myös pa () -liitteen edellä p:n kahdentumista: ”tuleppa”. Suomen kielen oikeinkirjoitusta vakiinnutettaessa on kuitenkin päätetty, että rajakahdennusta ei kirjoituksessa merkitä, vaan kirjoitetaan yksi k: ollakin, jollekin, millekään, tiedäkään ja myös tulepa.

Monista muistakin kirjoitusvirheistä voidaan syyttää ääntämistä: ”niimpä”, ”kumpa”, ”ompa”. P:n edellä n ääntyy m:ksi, joten pitää vain tietää, että  pa () -liitteen edellä säilyy kirjoitettaessa sama n, joka on sanan lopussa (niinpä, kunpa, onpa). Tavallisia virheitä ovat myös ”sydämmen”, ”avoimmuus”, joissa perusmuodon (sydän, avoin) loppu-n muuttuu monissa taivutusmuodoissa tai johdoksissa m:ksi, mutta toista m:ää niihin ei kirjakielessä kuulu.

Päinvastaisiakin virheitä näkyy: ”useinmiten”, ”suurinpana”, ”äärinmäistä”. Syynä ei näissä voi olla korvan mukaan kirjoittaminen vaan pikemminkin sen vastustaminen: ehkä kirjoittaja muistaa, että joissain tapauksissa pitää kirjoittaa n vaikka kuullaan m, mutta soveltaa oppia väärässä paikassa. Pitää siis kirjoittaa: useimmiten, suurimpana, äärimmäistä.

Puhekielestä johtunevat seuraavienkin sanojen kirjoitusvirheet: ”viellä”,”kuullostaa”, ”arvelluttava”, ”erillainen”, ”erinlainen” (po. vielä, kuulostaa, arveluttava, erilainen), ja etenkin nämä: ”asijoita”, ”utelijaita”, ”ei aijo”. I:n ja seuraavan tavun vokaalin välissä tosin usein äännetetään j, mutta sitä ei kirjoiteta (po. asioita, uteliaita, aio). Päinvastaista virhettä näkee tekijännimissä, joissa pitäisi olla j, kuten ”taiteilia” (po. taiteilija).

Suomen kieltä sanotaan helpoksi sen tähden, että sitä kirjoitetaan samalla tavoin kuin äännetään. Se ei pidä täysin paikkaansa, niin kuin edeltäkin näkyy. Näitä ”pieniä eroja” hinkataan koulussa 12 vuotta, mutta oppi ei vain mene perille kaikille. Olisiko asialla yhteyttä siihen, että entistä useampi nuori lukee entistä vähemmän kirjoja, joista oikeinkirjoituksen malli voisi siirtyä aivoihin kuin itsestään?

.

.

Actualizat / päivitetty 7.6.2013

Suomen nuorten oikeinkirjoitustaito romahti – katso 10 esimerkkiä

Väärin: Ketä täällä on lukenu uusimman twilight kirjan?
Paremmin: Kuka täällä on lukenut uusimman Twilight-kirjan?

Väärin: Onhan tän kirjan kieli loppupeleissä aika simppeliä. Mutta tykkäsin kyllä tästä jokatapauksessa tosi paljon!
Paremmin: Tämän kirjan kieli on lopulta aika simppeliä, mutta pidin tästä joka tapauksessa tosi paljon.

Väärin: Toisaalta olin vähän kujalla kun, en aina tajunnut niitä vertauskuvia, mitä ilmeisesti kirja vilisi.
Paremmin: Toisaalta olin vähän kujalla, kun en aina tajunnut vertauskuvia, joita kirja ilmeisesti vilisi.

Väärin:
 Kirjan nimen Suomennos kuullostaa jotenkin niin tönköltä ettei välttämättä tee mieli lukee.
Paremmin: Kirjan nimen suomennos kuulostaa jotenkin niin tönköltä, ettei sitä välttämättä tee mieli lukea.

Väärin: Tykkäsin eniten kohdasta kun bella ja edward juoksee pakoon jamesii.
Paremmin: Pidin eniten kohdasta, jossa Bella ja Edward juoksevat pakoon Jamesia.

Väärin: 
Luin heti ekan luvun, kun sain kirjan, mut sit tajusin et turhaan luen sen heti, kun sit en muista enään mitään, kun tää keskustelualue tänne tulee, joten luin sen nyt viikon loppuna-alkuviikosta ja eilen sain päätökseen.
Paremmin: Luin ensimmäisen luvun heti, kun sain kirjan. Sitten tajusin, että sen lukeminen heti on turhaa, koska en enää muista siitä mitään, kun tämä keskustelualue tulee tänne. Luin kirjaa viikonlopun ja alkuviikon aikana ja sain sen eilen päätökseen.

Väärin: Olikse Bella, ketä joutui piiloutumaan kaappiin.
Paremmin: Oliko Bella se, joka joutui piiloutumaan kaappiin?

Väärin: Niimpä! Edward on niinku söpöin vamppyyri ikinä!
Paremmin: Niinpä! Edward on söpöin vampyyri ikinä!

Väärin: Mun kirja tippu vahingossa wc pönttöön.
Paremmin: Minun kirjani putosi vahingossa wc-pönttöön.

Väärin: musta tuntuu että täällä on jo sanottu iha kaikki mitä mä ajattelen tästä kirjasta.
Paremmin: Minusta tuntuu, että täällä on sanottu jo ihan kaikki, mitä minä ajattelen tästä kirjasta.

Elisa Rimaila

Osateksti on kopioitu luvatta rehellisen käytön perusteella.

.

.

Aici spicuiri din experiența altora:

  • pitkät vokaalit merkitään kahdentamalla vokaali
    • peräkkäiset lyhyet vokaalit pitää siten erottaa välimerkillä: „tasa-arvo”, „ruo’on”
    • vokaalin pituus oikeinkirjoituksessa määräytyy usein lähdekielen eikä suomen lausumisen perusteella: symbooli → „symboli”, Austraalia → „Australia”; nykyään tosin kirjoitetun kielen mukainen lausumisasu valtaa alaa yhä enenevässä määrin
  • h äännetään soinnillisena „huomenna” tai soinnittomana „kahden”
  • loppukahdennuksen merkitsemättä jättäminen: Tulep pian → „Tule pian”
  • assimilaation merkitsemättä jättäminen: Olempa → „Olenpa”
  • konsonanttien kahdentaminen tai kahdentamatta jättäminen lainasanoissa
    • kaksoiskonsonantti kirjoitetaan yhtenä: kamppanja → „kampanja”, samppoo → „sampoo”
    • yksi konsonantti kirjoitetaan kahtena: penisiliini → „penisilliini”, asistentti → „assistentti”
  • lainasanojen alkuperäisen kirjoitusmuodon säilyttäminen: pitsa → „pizza” (myös „pitsa”), siti → „city”
  • soinnillisten klusiilien g and b merkitseminen vaikka ne voidaankin arkikielessä lausua soinnittomina: kreippi → „greippi”, panaani → „banaani”; toisaalta sivistyneeseen lausumiseen b ja g kuuluvat p:stä ja k:sta erillisinä äänteinä
  • „nf”, ja „mf” luetaan µf: „sinfonia” → siµfonia
  • tarkoituksella erotetut homonyymit: sian/sijan, haltia/haltija
  • yksittäiset poikkeukset: ruuan → „ruoan”, sydämmen → „sydämen”

Din punct de vedere teoretic sian/sijan, haltia/haltija nu sunt omonime, nu sunt omografe pentru că se scriu diferit, nu sunt omofone pentru că se pronunță diferit; sunt doar câte două cuvinte cu forme apropiate care, în declinare, dau bătaie de cap și localnicilor, nu numai străinilor.

Acum, că tot avem timp, să le analizăm puțin.

sian este genitivul cuvântului sika (porc): sika, sian, sikaa, sikaan, siat, sikojen, (sikain), sikoja, sikoihin

sijan este genitivul cuvântului sija (loc, poziție): sija, sijan, sijaa, sijaan, sijat, sijojen, (sijain), sijoja, sijoihin

haltija (deținător; proprietar; zână) este nominativul restul formelor uzuale sunt următoarele: haltija, haltijan, haltijaa, haltijaan, haltijat, haltijoiden, haltijoitten, (haltijain), haltijoita, haltijoihin

haltia† este forma veche, ieșită din uz pentru haltija și care se declina cam așa: haltia, haltian, haltiaa, haltiaan, haltiat, haltioiden, haltioitten, (haltiain), haltioita, haltioihin. Poetic s-ar mai putea folosi doar pentru semnificația ‚zână’.

.

.

Probleme comune cu româna

Pentru asta vezi și Puhekieli sau Poreclele lucrurilor – introducere 

Se consideră analfabet românul care spune ‚este mulți’. Așa e? Ei bine și finlandezul folosește on în loc de ovat doar că, Kielitoimisto a explicat situația în felul următor:

Pentru străin expresia on monta pare incorectă pentru că moni (nominativ) cu forma monta (partitiv) este, de fapt, un singular care se traduce în alte limbi cu pluralul. Pentru că finezu’ de rând a crezut că monta este la nominativ și este un sinonin al lui moni a făcut din el partitivul montaa (sic!). Până aici nimic curios. Mai curios este faptul că Kielitoimisto a aprobat forma populară și înscris-o în dicționare.

Dar ne-am depărtat de subiectul on vs ovat.

S-a considerat că în anumite situații forma la singular on nu este leagtă de restul frazei și exprimă doar existența. Compară cu corespunzătoarele expresii în celelate limbi europene:  il y a (fr.); c’è (it.); es gibt (germ.); it is (eng); hay (sp.). Și în românește am putea considera două semnificații ale lui este. Despre asta mai pe larg ceva mai târziu.

Românește este:

1. este mult [(este = pers.3-a sg. prezent a verbului „a fi”)]

2. este mulți [(este = există, se află; se găsește = il y a (fr.); c’è (it.); es gibt (germ.); it is (eng); hay (sp.)]

Deosebit de asta sunt substantivele colective care, și în românește, se supun acelorași reguli adică cer singularul. Exemple:

Yhdysvallat on tiukentanut alkoholilainsäädäntöään.  | Venäjän merivoimat sai jättiläismäisen risteilijän. | Tv-uutiset haastatteli Turun Sanomien toimitusjohtajaa – –. | Ylioppilaskunnan Laulajat etsii riveihinsä uusia laulajia. | Ässät oli Lukkoa terävämpi ja innokkaampi joukkue.  | Välskärin kertomukset päättyy Kustaa III:n elokuun 19. päivänä toteuttamaan vallanvahvistuksen apoteoosiin.

O altă problemă comună cu româna este următoarea:

Aiheeton monikon käyttö: „Kolme suurinta puoluetta ovat lisänneet eniten kannatustaan.”. Tässä viitataan kolmen suurimman puolueen muodostamaan ryhmään, ei kuhunkin puolueeseen erikseen. Oikea muoto saattaisi siis olla: „Kolme suurinta puoluetta on lisännyt eniten kannatustaan.”

.

.

Pentru unele neologisme, dar și pentru cuvinte pur finlandeze, finezul se bâlbâie, le scrie sau le pronunță cum îi vine mai bine.

.

väärin oikein
ameeba ameba
apparaatti aparaatti
apsidi absidi
biisami piisami
bubi pubi
kamina kamiina
tvistata twistata
alunperin alun perin
ennenkuulumaton ennen kuulumaton
ennen kuin ennen kuin
totta kai totta kai
viivotin viivoitin

.

Pentru unele situații s-au acceptat două feluri de scriere, ambele oficiale, astfel numărul celor care scriu „greșit” scade simțitor.

Formele din coloana din stânga nu sunt greșite total pentru că în diverse faze ale dezvoltării limbii ele au fost formele oficiale.

.

tavallisesti kirjoitetaan oikein kirjoitetaan
aaltopituus aallonpituus
aiai ai-ai
alkaa tekemään alkaa tehdä
alkujaan alkuaan
Beetlehem Betlehem
bolsevikki bolševikki
bolsevismi bolševismi
bolsevistinen bolševistinen
bramaani brahmaani
bramiini brahmaani
bushmanni bušmanni
busmanni bušmanni
Celsius celsius
emalji emali
geisir geysir
ghetto getto
gujarati gudžarati
hasis hašiš
Ilmestyskirja ilmestyskirja
Iso Karhu Iso karhu
isot aivot isotaivot
katharsis katarsis
kulman puolittaja kulmanpuolittaja
otselotti oselotti
OY Oy
OyJ oyj
OYJ oyj
paasi paaši
pisuaari pisoaari
redi reti
riebekkiitti riebeckiitti
saga saaga
samaani šamaani
sekki sekki
shaahi šaahi
shaahitar šaahitar
shakaali šakaali
shamaani šamaani
shekki šekki
shillinki šillinki
shintolaisuus šintolaisuus
sintolaisuus šintolaisuus
sokeerata šokeerata
sosialidemokraatti sosiaalidemokraatti
tarkk’ampuja tarkkampuja
tugrik tugrug
xylografia ksylografia
yht’aikaa yhtaikaa

.

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 147 (ISSN 0355-5437). ISBN 978-952-5446-46-3. Helsinki 2009. Nid., 272 sivua.

.

În rândurile de mai sus s-ar părea că-l critic pe finez pentru folosirea neglijentă a propriei limbi materne dar departe de mine gândul de a face așa ceva. Fiecare e liber să vorbească cum îi place. Intenția mea a fost de a-ți atrage atenția, HyväYstävä, asupra greșelilor de care trebuie să te ferești chiar dacă le auzi din guri ce par a fi autorizate. Sunt greșeli pe care le fac doar unii finezi, ceilalți doar le observă; finlandezii nu se corectează între ei. Nu s-ar cădea. Alții le adună, le dau la ziar și mai scot și ei un ban. Se știe că, în vorbirea curentă, finezul are o marjă largă de mișcare și o multitudine de moduri de exprimare chiar pentru noțiunile cele mai simple. Dar să trecem mai departe.

.

.

Varsin yleinen on tapa olla aloittamatta virkettä numerolla. Lakiteksti noudattaa sitä ehdottomasti. Sen sijaan että aloitettaisiin: 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa…, sanotaan esim.: Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Pyrkimyksenä on tietysti saada virkkeen alku osoitetuksi isolla kirjaimella.

Kielilautakunta keskusteli asiasta 20.5.68. Se oli sitä mieltä, että tätä sääntöä tietysti voi noudattaa, jos se hankaluudetta käy päinsä, mutta sitovana sitä ei tarvitse pitää. Tekstissä, jossa on paljon numeroita, se on turhan kahlehtiva (care încătușează). Jäähän virkkeen alku erityisesti osoittamatta aina, kun siinä on erisnimi tai isokirjaiminen lyhenne, eikä näitä kuitenkaan karteta. Altfel spus, ar fi de dorit ca fraza să nu înceapă cu o cifră sau cu un nume propriu, ci cu un cuvânt din limbajul curent care, scris cu majusculă, să marcheze clar începutul frazei.

*

Ajankohtaisen olut-sanan taivutus tuottaa vaikeuksia. Tässä teema: olut – oluen – olutta – oluita. Kielessä on vain harvoja ut-, yt-loppuisia sanoja, ja niiden taivutus pyrkii sekaantumaan paljon tavallisempien ue-, ye-loppuisten taivutukseen (alue – alueen – aluetta – alueita). Yksikön illatiivit ovat alueeseen, mutta olueen.

*

”Vahinkojen kokonaissummasta eikä myöskään palon alkusyystä ole vielä tarkkoja tietoja.”

”Tapaturma on laskettava yksinomaan kokemattomuuden tilille, sillä olosuhteissa eikä mäessä ollut mitään vikaa.”

Tällaiset esimerkit, joissa eikä lauseen ainoana kieltosanana (singura negație) sitoo kahta rinnasteista sanaa ulottaen kiellon myös edelliseen, ovat varsin tavallisia. Ne eivät kuitenkaan ole hyväksyttäviä, sillä eikä ei riitä kahteen eri kieltoon, siihen tarvittaisiin ei–eikä, tai sitten rakenne on korjattava muuten, esim. seuraavasti: ”Vahinkojen kokonaissummasta ei vielä ole tarkkoja tietoja, ei myöskään palon alkusyystä.” ”Tapaturma on laskettava yksinomaan kokemattomuuden tilille, sillä olosuhteissa ja mäessä (tai: olosuhteissa enempää kuin mäessäkään) ei ollut mitään vikaa.” Mai pe românește spus eikä nu poate funcționa aici singur, el face parte din perechea ei–eikä, de care nu poate fi despărțit ușor. Confuzia apare din cauza inflectării negative a verbului de negație ei. (enkä, etkä, eikä, emmekä, ettekä, eivätkä). Corespondentul românesc ar fi “ba nu + verbul” Vezi exemplele la Despre expletive – täytesanoista. la capitolul Răspuns la întrebare.

*

”Myymälä on tänään suljettu.” (Exact, finlandezul ar înțelege că cineva a închis magazinul azi.) Tällainen ilmoitus on varsin tavallinen – mutta hyvää suomea se ei ole, jos tarkoitetaan, että myymälä ei tänään ole avoinna. Ensiksikin ovi siinä tapauksessa on epäilemättä suljettu jo eilen. Tämän virheen välttäisi käyttämällä essiivisijaa suljettuna. (în situația de închis) Mutta vielä parempi on ilmoittaa: ”Myymälä on tänään kiinni.” Suljettu on koneellinen käännös ruotsin sanasta stängd. Huomattakoon, että vastaavasti ei sanota ”Myymälä on tänään avattu” tai ”avattuna”, vaan avoinna tai auki. Suomessa käytetään usein ilmausta, joka viittaa vallitsevaan olotilaan, silloin kun ruotsin ilmaus viittaa tapahtuneeseen muutokseen. De observat: sanotaan (pozitiv) – ei sanota (negativ)

Sama koskee seuraaviakin esimerkkejä:

”Hän istui siinä suljetuin silmin. (După părerea mea o formă literară rar folosită de străini)” Paremmin: silmät kiinni (formă prozaică), silmät ummessa, ummessa silmin.

”Annette katseli häntä pää ylpeästi kohotettuna. (arată situația în care se găsește capul ca urmare a unei acțiuni, aceea de ridicare, kohottaa – a ridica, kohotettu – l-a ridicat cineva în mod pasiv, kohotettuna – situația ca urmare a acțiunii verbului.)” Paremmin: pystyssä, koholla (arată situația în care se găsește capul fără să fie legat de verb. Capul, în mod normal, este în sus.)

”Vaunuosastoon astui kymmenkunta aseistettua miestä.” Paremmin: aseellista. (Procesul decurge așa: ca o persoană să devină aseellinen – care posedă armă, trebuie să fie mai întâi aseistettu – înarmat, adică cineva aseistaa – înarmează persoana, sau persoana se înarmează singur – aseistautuu)

Tarpeetonta on sanoa: ”Alus oli n. 10 m pitkä ja kannella varustettu” (prevăzut cu punte), kun voi sanoa kannellinen. (cu punte).

”Yritys oli varsin uskallettu (sugerează mai curând aventurier decât curajos).” Paremmin: uskalias, uhkarohkea.(îndrăzneț, curajos)

Linkul către pagina din Kielikello no. 1 /1968 Tähdenvälejä este inutil pentru că accesul este permis doar abonaților.

.

Nu de puține ori te iei cu mâinile de păr și regreți cu amărărciune că te-ai străduit inutil să le înveți limba când auzi cum o vorbesc băștinașii în ziua de azi. Emisiunea ’Kymppitonni’ mazilită pe Suomi TV continuă să disemineze enormități. Spuneam mai sus despre actrița Ulla P. care într-o emisiune ‚Kymppitonni’ a Riittei Väisänen nu reușea să găsească cuvântul potrivit considerând greșit că în cuvântul kana sunt doi de n. Recent mi-a fost dat să aud următoarea:  Nuori ’supisuomalainen’ încercând să definească cuvântul  ’hirvi’ a zis ’ampuva eläin’ la care toți ceilalți patru concurenți au dat semne că se gândesc la un animal care ‚împușcă’ exact așa cum a sunat formularea. Acel ’supisuomalainen’ s-a minunat cumplit cum de n-a știut nimeni când era așa de simplu. Nici el și mai mult ca sigur că nici moderatoarea n-au știut că forma corectă pentru ‚animal care se poate împușca’ esteammuttava eläin’.

.

Adăogat 23.11.2010

.

Yhdyssanavamma

Perussääntö suomen oikeinkirjoituksessa on, että se, mikä sanotaan yhteen, myös kirjoitetaan yhteen.

Älä kyllittele!

Lapsena laulettiin „on äiti laittanut kystä kyllä”, eivätkä kaikki ymmärtäneet, mitä se kyllä oikein tarkoitti. Siinähän sana esiintyy alkuperäisessä merkityksessään, kyllin eli toisin sanoen riittävästi.

Suomalainen ei sano luonnostaan kyllä, vaan toistaa verbin. „Oletko ollut” saa automaattisesti myöntävän vastauksen „olen” tai kieltävän „en ole”. Sen huomaa hyvin jo lasten luontevassa puheessa – eihän lapsi koskaan vastaa kyllä, vaan toistaa verbin aivan automaattisesti. Sana „kyllä”, usein erityisen painokkaasti lausuttuna, merkitsee vahvennettua myöntämistä, samaa kuin alkuperäinen „kyllin”. Se on siis oikein painotettuna vastine esimerkisi englannin sanonnalle yes indeed tai ruotsin javisst. Vain laiska tai epäpätevä suomentaja kääntää joka ainoan yes– tai ja-sanan kylläksi. Sellainen raastaa kielikorvaa todella pahasti! Ajatelkaapa, miten suomalainen ko. tilanteessa vastaisi, kun elokuvan henkilö sanoo yes. Jollei haluta toistaa verbiä („oletko ollut – olen”), voi useimmiten sanoa „niin”, „aivan” tms. – tai jopa jättää sana kääntämättä, jos vastauksen laatu selviää muuten kontekstista. Eikö se olisi paljon luontevampaa kuin liioittelevan ja teennäisen tuntuinen „kyllä”?

Kyllittelyä on osaltaan lisännyt 1960-luvun televisiotähti Esko ‘Kyllä’-Kivikoski, joka saakoon anteeksi tapansa, koska hän aina todella painotti kylläänsä siten, ettei sen merkitys ehdottomana myöntämisenä jäänyt kenellekään epäselväksi.

Joskus on sattunut, että kirkkohäissäkin on vihittävänsä huonosti valmentaneen papin edessä vastattu „kyllä”. Kyllä silloin on seurakunta kohahtanut!

Hinnan merkintä

Jo ennen vuoden 1963 rahanuudistusta, pennien käytännössä menetettyä käyttöarvonsa, olivat suomalaiset ehtineet unohtaa, että markkojen ja pennien väliin oli hintamerkinnöissä tapana panna joko vanhanaikaisesti kaksoispiste (mikä oli perua Ruotsin „epädesimaalisen” riikintaalerin ajalta ennen v. 1873), SI-järjestelmän mukaisesti desimaalipilkku, tai Amerikan mallia seuraten piste. Kun inflaation jatkuessa pennejä käytettiin entistä harvemmin, alkoivat laiskat kirjanpitäjät ja hintalappujen tekijät merkitä pennisarakkeeseen kahden nollan tilalle viivan. Näin oppi historiaa tuntematon kansa merkitsemään tasaiset markkasummat pilkulla ja viivalla tai vanhanaikaisesti kaksoispisteellä ja viivalla. Ei ole ihme, että „pennittömänä” aikana rahaa käsittelemään alkanut sukupolvi tosissaan luuli, että :– (tai ,–) olisi jonkunlainen „markan merkki”.

Eurojen tulo ei paljonkaan muuttanut tilannetta – koko tiedotuskampanjan aikana ei tietääkseni missään tullut ilmi, että senttien puuttuminen eli tasalukuinen eurohinta voitaisiin merkitä joko kahdella nollalla tai ‘laiskemmin’ viivalla. Kansa jäi yhä vielä luulemaan, että :– tai ,– olisi hinnan merkki. Tilanne ei siitä parantunut, että suomalaiset oppivat oikein viranomaisten luvalla pyöristämään hinnat lähimpään viiteen senttiin. Yhä vielä, kesällä 2009, näkee kaupoissa väsättävän hintalappuja „4,50:–”.

Hinnat kahdella desimaalilla!

Toinen hintalappuja lukemaan tottuneen silmää häiritsevä piirre on, että hinta ilmoitetaan vain yhdellä desimaalilla, eli senttimäärä annetaan vain yhdellä numerolla tyyliin „4,5 €”. Lukijan, erityisesti ulkomaalaisen, on vaikea ymmärtää, että kyseessä on hinta. Onhan kaikissa maissa ja kaikissa valuutoissa kautta aikojen aina ilmoitettu hinta kahdella desimaalilla, jos käytössä on rahayksikkö ja sen sadasosat, kuten meillä eurot ja sentit.

Älä sano viiva

Joskus 1970-luvulla tuli muotiin käyttää sanaa kautta kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa tilanteissa. Se alkoi tietysti siitä, että joku luki kirjoitettua tekstiä, jossa kirjoittaja oli käyttänyt kauttaviivaa (/), ja sai päähänsä lukea sen sanalla ‘kautta’. Jostain omituisesta syystä tämä kummallinen tapa levisi kulovalkean tavoin. Hurjimman esimerkin näin kerran televisiossa, kun joku nuori ‘kansan mies’ puhui niin, että lähes joka viides sana oli ‘kautta’. Onneksi tuo kummallinen muoti hävisi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.

Nyt, 2000-luvulla, on alkanut lähes yhtä kiusallinen muoti, joka on tietysti hiukan ymmärrettävämpi kuin tuo typerä kauttaviivan ääntäminen. Onhan puheessa varsin usein tarve ilmaista arvio „jostakin – johonkin”.

Hyvää kieltä puhuessaan osaa suomalainen painottaa sanansa siten, että asia tulee selväksi tarvitsematta lausua sanaa ‘viiva’. Näin tekevät esimerkiksi pätevät uutisten lukijat televisiossa ja radiossa. Asia opetettiin jo 1940-luvun alakoulussa, kun lapset saivat lukea runon huolestuneesta kanaemosta:

Oli minulla piilossa pesä uusi,
munia siinä jo viisi, kuusi

luettiin runossa, ja jo runomitta vaati korostamaan pilkkua viiden jälkeen. Samalla tavalla voidaan kaikki lukumääräarviot tehdä kuulijalle selviksi tarvitsematta sanoa ääneen viivaa. Sivistynytkin ihminen putoaa ainakin minun arvostusasteikollani heti luokkaa alemmaksi sanoessaan „viiva”.

Jos ollaan tarkkoja, ei viivaa saisi esiintyä kirjoitetussakaan tekstissä. Muistaakseni 1970-luvulla meilläkin voimaan tulleessa SI-järjestelmässä ei lukualueen ääriarvojen väliä merkitä viivalla, vaan kolmella pisteellä. Kuten tämän sanaston lukijat ehkä ovat huomanneet, olen pyrkinyt noudattamaan tätä hyvää standardia kaikissa teksteissäni. En niinkään standardin takia, vaan siksi, että lukijat eivät mieltäisi viivaa lukualueen välimerkiksi ja tulisivat siten ajatelleeksi, kuinka typerältä viivan lausuminen kuulostaa.

Yhdyssanojen painotus

Uutisten lukijoilla, selostajilla ym. on paha tapa painottaa varsinkin kolmiosaisia yhdyssanoja väärin.

Bruttokansan tuote

Lähes jokapäiväinen esimerkki väärästä painotuksesta on bruttokansantuote, jonka useimmat puhujat painottavat typerästi bruttokansan tuote. Mikä se bruttokansa on?

Vuollejoki simpukka

Keskiviikkona 2.9.2009 kerrottiin MTV3:n Kymmenen uutisissa vuollejokisimpukan pelastustöistä Vantaanjoessa. Molemmat kuuluttajat äänsivät ensimmäisen osan niin epäselvästi, että asiantuntematon, vuolteesta koskaan kuulematon katsoja ei saanut sanasta selvää. Lisäksi molemmat painottivat typerästi loppuosaa. Katsoja ei ymmärtänyt, että kyseessä on eräs jokisimpukan laji. On siis jokisimpukoita ja on vuolle-jokisimpukoita, mikä ei tullut katsojalle selväksi väärän painotuksen vuoksi.

Käytä sanontoja oikein!

Suomen kansan vanhoja, hyviä sanontoja on urbanisoitumisen mukana alettu käyttää väärin, kun niiden alkuperäistä merkitystä ei enää ymmärretä.

Kirves, hohtimet ja rukkaset

Kirvestä ei heitetä kaivoon, vaan sanonnat kuuluvat iski kirveensä kiveen, kun joku on tehnyt virheen, ja sinne meni kuin hohtimet kaivoon, kun työväline putosi saavuttamattomiin. Työn päätyttyä voidaa lyödä rukkaset naulaan.

Huomaa possessiivisuffiksi

Uskomattoman monella, muuten erinomaista kieltä puhuvalla suomalaisella lakkaa kielikorva toimimasta, kun on kyseessä vaikkapa termi mielellään. Kas näin pitäsi olla:

minä teen sen mielelläni
sinä teet sen mielelläsi
hän tekee sen mielellään
me teemme sen mielellämme
te teette sen mielellänne
he tekevät sen mielellään

Vai kuinka?

Tavallisia asiavirheitä

Keräilen tähän viime aikoina julkisuudessa usein esiintyneitä epätarkkoja tai muuten virheellisiä käännöksiä:

(Melkein) kaikki persilja on lehtipersiljaa

Aika kummalliselta tuntuu suomalaisten lumoutuminen kähäräpersiljaan, niin että vanha hyvä ja paljon maukkaampi silopersilja on unohtunut. Kauppiaat matkivat Ruotsissa tehtyä virhettä ja käyttävät siitä väärää nimitystä lehtipersilja. Ruotsiksi nämä persiljat ovat kruspersilja ja slätpersilja, molemmat lehtipersiljoita (bladpersilja).

Solmua tunnissa ei merkitse mitään

Aina silloin tällöin sattuu maakrapu-suomentajalle teksti, jossa puhutaan veneiden tai laivojen nopeudesta. Useimmat alkavat jo tietää, mutta silti näkee vielä virheen: Nopeus ilmoitetaan solmuina, ei solmuina tunnissa. Jos se tunti halutaan mukaan leikkiin, on sanottava solmuväliä tunnissa, koska solmu jo sisältää tunnin. (solmuväli on matkan yksikkö). Laivan nopeus on siis esim. 9 solmua.

Huonoja käännöksiä

Laiska suomentaja ei aina jaksa ottaa selvää sanan oikeasta merkityksestä, vaan etenee helpoimman kautta:

Henki vai elämä?

Aivan liian usein käännetään fighting for one’s life suomeksi muotoon taistella elämästään. Eihän suomeksi taistella elämästä, vaan hengestä! Tyylitajua, hyvät suomentajat!

  • viață – elämäkoko elämäni – toată viața mea dar și koko ikänäni cu același sens doar că aici se referă la durata vieții. elämä ● viață ■ liv; (ihmiselämästä myös) levnad;
  • viață – elo → olla elossa – a fi în viață. elo ● viață ■ liv; (ihmiselämästä myös) levnad
  • viață – henki → olla hengessä – a fi în viață. henki ● viață; suflet, suflare ■ 1 (hengitys) anda; 2 (tuulahdus) fläkt; 3 (elämä) liv; selvitä hengissä ● a scăpa cu viață ■ klara sig levande; klara sig med livet i behåll
  • viață, vârstă – ikä → koko ikänsä ● toată viața lui ■ hela sitt liv; ei koko iässään ● niciodată în viața lui ■ inte i (under) hela sitt liv; aldrig i sitt liv; 2 (kestoaika, elinaika) livstid – timpul vieții; livslängd; (elämä) liv; pitkän iän salaisuus ● secretul unei vieți lungi, secretul de viață lungă ■ hemligheten bakom (med) ett långt liv

Cumin ei ole kumina

Jollei kyseessä ole ruoan resepti, ei ole kovin vaarallista, jos tv-ohjelman suomentajan käytössä olevaan rajoitettuun tekstitilaan ei mahdu cumin-mausteen oikeaa nimeä roomankumina (tai juustokumina, ks. kumina) ja suomentaja siksi kirjoittaa kumina, mutta hänen olisi hyvä tietää, että kyseessä on melko lailla eri makuinen, kitkerämpi ja polttavampi mauste kuin kumina.

Kielioppivirheitä

Eräs lukija muistuttaa jopa television uutislukijoiden virheestä viisitoista ihmistä kävelivät sateessa, siis ei viisitoista ihmistä käveli sateessa, kuten pitäisi sanoa. Sääntö on helppo: Kun tunnettu, määrätty ryhmä tekee jotakin, esimerkiksi kolme suurta (Churchill, Roosevelt ja Stalin helmikuussa 1945 Jaltalla) kokoontui, sanotaan, että kolme suurta kokoontuivat. Sen sijaan kolme mitä tahansa tavallista ihmistä kokoontui.

Muita pikkuharmeja

Tähän tulee sellaisia pikkuasioita, jotka harmittavat vain vähän:

Hatut ja myssyt

Tällä en nyt tarkoita 1700-luvun Ruotsi-Suomen tapahtumia, vaan aivan konkreettisesti sitä, että Suomessa on uskomattoman paljon asukkaita, jotka eivät tiedä, minkälainen päähine hattu on. Naisen hattu voi olla melkein minkälainen tahansa, mutta miehen hattu on useimmiten huopaa ja siinä on lieri. Jos siinä on lippa, se on yleensä lippalakki. Miehen päähine sotaväessä on aina lakki, kuten kaikki sotaväen käyneet miehet tietävät. Upseerit käyttävät lippalakkia, jota joskus koppalakiksi sanotaan. Mutta hattu se ei missään tapauksessa ole. Numele generic pentru un acoperământ pentru cap este päähine ●  ■ huvudbonad

Ei – tai vai ei – eikä?

Kielen käyttäjiltä näyttää kokonaan unohtuneen, että suomen kielessä on sellainenkin konjunktio kuin eikä. Usein osataan sanoa se ei ole punainen eikä sininen, mutta kiusallisen usein näkee eikä-konjunktion korvattuna sanalla tai. Jokainen ymmärtää, että se ei ole punainen tai sininen kuulostaa typerältä, aivan kuin puhuja tai kirjoittaja ei olisi varma asiastaan.

Olut ei ole kaljaa eikä ykkösolut pilsneriä

Oluen ystävänä minua hiukan harmittaa, että oluesta käytetään halventavaa nimitystä kalja ja ns. ykkösoluesta eli halvimman veroluokan oluesta nimitystä pilsneri. Kalja on vanhastaan kotona tehtyä, piristävää ja ravitsevaa, korkeintaan ykkösoluen verran eli n. 2 % alkoholia sisältävää juomaa, jota ennen vietiin isolla maitotonkalla pellolle heinänkorjuutalkoisiin. Ennen sitä pullotti monen litran jättipulloihin mm. Elanto ja nykyisin löytyy netistä valmistaja Olvi. Pilsneri taas on viralliselta nimeltään vaaleaa varasto-olutta, jonka alkoholipitoisuus voi olla mikä tahansa, vaikkapa vahvan oluen verran. Nimitys on peräisin Sinebrychoffin kieltolain jälkeen valmistamasta, ainakin Helsingin alueella erittäin suosituksi tulleesta ensimmäisen veroluokan oluesta, jonka etikettiin merkitty tuotenimi oli Presidentti-pilsneri. Sitä minunkin isäni joi aina ruokajuomana.

Sana pilsneri ei siis viittaa oluen voimakkuuteen, vaan tshekkiläiseen, Plzenin kaupungista peräisin olevaan vaaleaan, vahvasti humaloituun oluttyyppiin, esimerkkinä meilläkin tunnettu Pilsner Urquell.

Aikaiseksi – aikaan

Mikä olisi aikaisen vastakohta? Myöhäinen?

Teknologia

Englannin sana technology käännetään lähes aina teknologiaksi. Se on laiskan suomentajan käännös – teknologia tarkoittaa itse asiassa oppia tekniikasta, se on teknisiä asioita käsittelevien tieteiden yhteisnimitys. Substantiivi teknologi tarkoittaa tekniikan opiskelijaa, teekkaria. Oikea käännös technology-sanalle olisi useimmiten tekniikka.

Syynä virhekäännökseen on amerikkalaisten haluttomuus käyttää lainasanoja. ‘Tekniikka’ on englanniksi joko ranskasta lainattu sana technique tai saksasta lainattu technics – molemmat vaikeita ääntää englanninkieliselle. Niinpä käytetään väärää sanaa technology, mutta se ei oikeuta suomalaista puhumaan teknologiasta, kun tarkoitetaan tekniikkaa.

Teknologiateollisuus on tietysti hankala sanoa muulla tavalla, siinä yhteydessä täytynee teknologia hyväksyä. Mutta high technology ei missään tapauksessa ole „korkea teknologia”, vaan huipputekniikka.

Kasvien ja eläinten tieteelliset nimet

Yhteisen sopimuksen ja vanhan tavan mukaan kirjoitetaan tieteellinen sukunimi, siis se nimen ensimmäinen osa, aina isolla alkukirjaimella ja lajinimi, nimen toinen osa, aina pienellä. Voikukka on siis nimeltään Taraxacum officinale.

http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/kielipide.html

.

Sanonta ”aina silloin tällöin” on jatkuvasti käytössä. Kumpaa se oikein tarkoittaa? Onko jotain siis aina, vaiko vain silloin tällöin? Molempia ei voi olla yhtä aikaa. Ja niitä esimerkkejä riittää pilvin pimein. Ja katsellaan ikkunasta perusharmaata marraskuun päivää, samalla kuunnellen radiosta meteorologin ennustusta, jossa maatamme lähestyy ”syvä matala”!

Pentru prima expresie nu mă raliez autorului pentru lui îi scapă ultimnul sens al cuvântului polisemantic aina. Kielitoimistonsanakirja ne învață că:

aina … 9. vaihtelua merkitsevän ilmauksen yhteydessä: Aina sen mukaan kuin – -. Aina silloin, kun – -. Aina tarpeen mukaan, aina tarvittaessa, unde aina rămâne netradus. În românește ar suna mai bine: de fiecare dată când…, atunci când la nevoie …

Aina este destul de dificil pentru români, vezi discuția la Să disecăm un cuvânt, o expresie.

La a doua remarcă aș îndrăzni să spun că matala nu este singular ci parte din sintagma matalapaine care poate fi pinnalista tai syvää!

Pe de altă parte, este îmbucurător faptul că finlandezii s-au erijat în polițiștii limbii și încearcă s-o aducă din nou pe făgașul natural.

.

La adjective ținem seama de acordul adjectivului cu numele gramatical, cu substantivul pe care-l determină. Ce-ar fi dacă l-am auzi pe străin spunând fată frumos? (Aici îmi vine în minte gluma despre „O, brad frumos” care, cică ar fi compus de unguri; pentru că dacă l-ar fi compus un român, ar fi spus „Un brad frumos”!

Să nu ne depărtăm de subiect. În poza de mai jos în loc de ”Eteläinen rautatiekatu” (un adejectiv cu substantivul pe care-l determină) apare „Etelä rautatiekatu” (două substantive fără nicio legătură între ele; în suedeză e corect: söder – södra) și, după sesizare, considerând numele prea lung, a apărut ”Etel. rautatiekatu” ceea ce este, oricum, mai corect.

Etelä

Image published without permission. That’s generally permitted for non-profit and educational purposes.

.

 

Vierasperäiset sanat

– Suomen kieleen on juurtunut jonkin verran vierasperäisiä sanoja. Osan kirjoitusasu on suomalaistunut, mutta mitään yleispätevää sääntöä ei ole. Esimerkiksi sana tussi on lainasana venäjästä, ja sen kirjoitusasu on suomalaistunut. Sen sijaan sanaa shakki ei voi kirjoittaa muodossa sakki, koska silloin koko sanan merkitys muuttuu, Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen vertaa.

– Esimerkkeinä tulevat mieleen sanat naiivi jakollega. Toinen [kollega] on säilyttänyt alkuperäiskielen kirjoitusasun, mutta toiseen [naiivi] on lisätty vokaali. Tästä käy hyvin ilmi, että vierasperäiset lainasanat eivät ole oikeinkirjoitusasultaan aina kovin loogisia. Oikea kirjoitusasu pitää vain tietää, sillä aina sitä ei voi päätellä, kiteyttää Suomensuojelija-blogistaan tunnetuksi tullut suomen kielen tutkija, tohtori Lari Kotilainen.

Oikein: naiivi
Väärin: naivi

Oikein: kollega
Väärin: kolleega

Oikein: albiino
Väärin: albino

Oikein: foorumi
Väärin: forumi

.

Yhdyssanat

– Yhdyssanat ovat ikuinen ongelmakohta, myös aikuisilla. Niiden hankaluus johtuu varmaankin siitä, että ne ovat kirjoitusasultaan usein sopimuksenvaraisia, eikä niissäkään ole mitään selkeää, yhtenäistä sääntöä. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa nimenomaan ja alun perin, Hyytiäinen kertoo. 

Yhdyssanoilla on maine monen nuoren kirjoittajan kompastuskivenä. Ylioppilasaineita työnsä puolesta lukevalla Lari Kotilaisella on kuitenkin rohkaiseva käsitys nykynuorison yhdyssanojen oikeinkirjoitustaidoista.

– Sellainen näkemys on melko yleinen, että nykynuoriso ei osaa yhdyssanoja ollenkaan. Minun lukemissani teksteissä yhdyssanavirheitä on kuitenkin pääsääntöisesti yllättävän vähän. Voi olla, että nuoret kirjoittelevat verkossa mitä sattuu, mutta tosipaikassa yhdyssanat tuntuvat olevan yllättävän hyvin hallussa.

Oikein: alun perin
Väärin: alunperin

Oikein: nimenomaan
Väärin: nimen omaan

Kun sanaparin jälkimmäinen sana on adverbi „päin”, sen oikeinkirjoitus aiheuttaa usein päänvaivaa.

Tällaiset sanaparit voidaan kirjoittaa sekä yhteen että erikseen silloin, kun sanaparin ensimmäinen osa on adverbi (esim. siellä) tai partikkeli (esim. ylös).

Oikein: alaspäin, ylöspäin
Oikein: alas päin, ylös päin

.

„Väärin” lausuttavat sanat

Suomen kielessä pätee usein sääntö, että sanat kirjoitetaan samalla tavalla kuin ne lausutaan. Kirjoittajan harmiksi tämäkään sääntö ei ole kiveen hakattu.

– Ylioppilasaineissa sanat niinpä ja kunpa aiheuttavat usein ongelmia. Päätteet – ja –pa aiheuttavat puhuttaessa sen, että n-kirjain lausutaan kuin m-kirjain. Sen vuoksi moni käyttää myös kirjoittaessa m-kirjainta, Kotilainen toteaa.

– Toinen tyypillinen virhe on lisätä sanan enää perään ylimääräinen n-kirjain. Se saattaa olla yleistynyt puhekielessä, mutta eihän se siihen kieliopillisesti kuulu.

Välillä käy päin vastoin. Sanojen ääntäminen hämää kirjoittajan jättämään pois kirjaimen, joka ei äännettäessä välttämättä erotu selvästi. 

– Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi tekijäompelija ja aggressiivinen. Kahdessa ensimmäisessä sanassa j-kirjain jää usein pois ja jälkimmäisessä toinen g-kirjain, Hyytiäinen kertoo.

Oikein: niinpä, kunpa
Väärin: niim, kumpa

Oikein: enää
Väärin: enään

Oikein: tekijä, ompelija
Väärin: tekiä, ompelia

Oikein: aggressiivinen
Väärin: agressiivinen

.

Aleksi Ylä-Anttila

.

.

Vezi și

Oikeinkirjoitusohjeita news-kirjoittajille ja web-sivujen ylläpitäjille

.

Verbejä eli teonsanoja yleisesti koskevat ohjeet on esitetty tehdä-verbin avulla.
Adjektiiveja eli laatusanoja yleisesti koskevat ohjeet on esitetty
suuri-adjektiivin avulla.

NSSK = Nykysuomen sanakirja, SKP = Suomen kielen perussanakirja.

Oikein Väärin Lisätietoja
aboriginaali aborginaali Alku-, kanta-asukas, erityisesti Australian alkuasukas.
absorboida; absorptio absorpoida; absorbtio Imeä itseensä, pidättää; imeytyminen, pidätys
(argumentum) ad hominem ad hominim Väitteen sijasta väitteen esittäjään kohdistuva argumentti.
adrenaliini adredaliini Lisämunuaisen ydinkerroksen hormoni, lat. ad = lisä-, renes = munuaiset.
aggressiivinen agressiivinen Hyökkäävä, vihamielinen.
aiemmin aijemmin
aika lailla, käy myös aikalailla
aikaan (ks. saada aikaan)
aion(kantasana aikoa) aijon, aijjon
aivan kuin aivankuin
ajan tasalla; ajantasainen ajantasalla; ajan tasainen
aksiooma; aksiomi aksioma Perusolettamus, selviö.
alaspäin alas päin
albiino albino Normaaleja väriaineita vailla oleva.
alkaa tehdä (mutta ruveta tekemään) alkaa tekemään Kaikille verbeille
alla mainittu allamainittu
alla oleva allaoleva
allitteraatio alliteraatio Alkusointu.
aloit|taa, -us, -ella, -telu alot|taa, -us, -ella, -telu
alun alkaen alunalkaen
alun perin, alkuperin alunperin, alumperin
alun pitäen alunpitäen
ameba ameeba Alkueläin.
Amerikka Ameriikka Useimmiten tämä virhe varmaan tehdään pilke silmäkulmassa.
ampeeri amppeeri Sähkövirran yksikkö.
ani harvoin, ani varhain aniharvoin, anivarhain (mieluummin ei näin) NSSK: ani adv. aivan, erittäin, hyvin, sangen.
aparaatti apparaatti Laite, koje.
aplodi aploodi
appelsiini appelssiini
approksimaatio aproksimaatio Likiarvo
areena arena
arkeologia argeologia Muinaistiede, muinaistutkimus
arveluttaa arvelluttaa
arvottaa arvoittaa SKP: sijoittaa arvoasteikkoon, antaa tietynsuuruinen arvo, määrittää jnk arvo, arvioida.
asema|ssa, -sta aseme|ssa, -sta (mieluummin ei näin)
asiaan kuulu|maton, -va, asiaankuulu|maton, -va
asiakas asijakas
asteittain asteettain
-astelainen, -asteelainen Esim. ala-astelainen, yläasteelainen. Kielikello 2/1990.
atrappi attrappi Reaktion laukaisevan ärsykkeen jäljitelmä.
attribuutti atribuutti Lisämäärite, olennainen ominaisuus.
avoimuus avoimmuus
balladi ballaadi
baptismi, baptisti babtismi, babtisti
baramini baramiini Kreationismin eli luomisopin termi, luotu alkulaji.
binaari|, -nen, -sena, binääri|, –nen, -senä Lukuun 2 perustuva. Säilytä vokaalisointu taivutuksissa, siis a:n kanssa a ja ä:n kanssa ä.
dekadi dekaadi Kymmenluku.
debatti debaatti (Julkinen) väittely, keskustelu, sanomalehtikiista.
diplomi diploomi, diblomi Todistus, kunniakirja.
dogmi dogma Opinkappale, oppilause, uskonkappale.
edellä mainittu edellämainittu
edellä oleva edelläoleva
ehdoin tahdoin ehdointahdoin
elektroni|, -nen elektrooni|, -nen
eli elikkä, elikä Yleensä aina tarpeeton lauseen alussa
elämäkerta, elämänkertomus elämänkerta
enempää enenpää
ennen kuin ennenkuin, ennenkun, ennen kun
ennen kuulumaton, ennen näkemätön ennenkuulumaton, -näkemätön (mieluummin ei näin)
ennen pitkää ennenpitkää (mieluummin ei näin), ennen pitkään
ennen vanhaan ennenvanhaan (mieluummin ei näin)
enpä empä
ensimmäinen ensinmäinen
ensin mainittu ensinmainittu, ensimainittu
entsyymi entsymi Katalyyttinen valkuaisaine, käyte.
enää enään
epäilys, epäilyttää epäillys, epäillyttää
erikokoinen eri kokoinen
eri lailla, eri tavalla erilailla (mieluummin ei näin), eritavalla
erilainen erillainen, eri lainen, erinlainen
eriste eristin, eristäjä Eristävä aine
eristin eriste, eristäjä Eristysaineinen valmiste
eristäjä Eristystyön tekijä
erot|taa, -us, -ella, -telu eroit|taa, -us, -ella, -telu
etummainen, etumainen Suomen kielen lautakunta 1999. Välttäisin kuitenkin jälkimmäistä muotoa harhaanjohtavana.
falsifioida falsifoida, falsivoida, falsivioida Todeta tai todistaa vääräksi, kumota
fileerata, fileoida fileroida
floora flora Kasvisto, kasvilajisto, erityisesti määritellyn alueen.
fluoresoida fluorisoida Tuottaa loistevaloa eli fluoresenssia.
folio foolio Ohut kalvo.
foorumi forumi Tapahtumapaikka, näyttämö
gallup gallub Gallup-yhtiön kyselytutkimus. Mm. Suomessa rekisteröity tavaramerkki.
gepardi gebardi
-gogi, -gogia, -goginen -googi, -googia, -googinen
graafinen graaffinen
Oikein Väärin Lisätietoja
hahmot|taa, -us, -ella, -telu hahmoit|taa, -us, -ella, -telu
hajot|taa, -us hajoit|taa, -us
harjoit|taa, -us, -ella, -telu harjot|taa, -us, -ella, -telu
hauskuttaa hauskuuttaa
heprea hebrea
hellyttävä hellyyttävä
helpot|taa, -us helpoit|taa, -us
hierarkia hierarkkia Arvoasteikko, -järjestys.
hierarkkinen hierarkinen Hierarkiaa noudattava.
hiha, hihat hiat
homogeenisuus homogeenisyys Tasalaatuisuus, -rakenteisuus.
humanitaari|nen, -sena, humanitääri|nen, -senä Ihmisystävällinen, hyväntekeväisyyteen liittyvä. Säilytä vokaalisointu taivutuksissa, siis a:n kanssa a ja ä:n kanssa ä.
huomioida (ks. ottaa huomioon)
huuhkaja huuhkaaja
hädin tuskin hädintuskin
hylätä, hyljätä (vanhahtava)
hälytys hälyytys
iankaikkinen iänkaikkinen(mieluummin ei näin)
iiris iris Silmän värikalvo.
ikään kuin ikäänkuin (mieluummin ei näin)
ikäsyrjintä ikärasismi (ikärotusorto? mieluummin ei näin)
ilman muuta ilmanmuuta
ilmaus (yksittäinen sanonta), ilmaisu (tapa tai tyyli sanoa)
ilmoit|taa, -us, -ella, -telu ilmot|taa, -us, -ella, -telu
inhot|taa, -tava inhoit|taa, -tava
innoit|taa, -tava innot|taa, -tava
Internet, Internetiin, Internet-yhteys internet, internettiin, internetyhteys Tekniikan Sanastokeskuksen termisuositus. Harvinaisissa tapauksissa voidaan kuitenkin kirjoittaa pienellä alkukirjaimella, jos halutaan tehdä ero muiden verkkojen välisten verkkojen ja tämän maailmanlaajuisen Internetin välillä.
intuitiivisuus intuitiivisyys Näkemyksellisyys.
invalidi invaliidi Vammainen.
irrot|taa, -us, -ella, -telu irroit|taa, -us, -ella, -telu
itse asiassa itseasiassa
itse kukin, itse kullekin itsekukin, itsekullekin
itsekin, itsekään itsekkin, itsekkään
jalapeño, jalapeno jalopeno Voimakasmakuinen maustekasvi.
jaot|taa, -us, -ella, -telu jaoit|taa, -us, -ella, -telu
joka ainoa, jok’ainoa joka-ainoa (mieluummin ei näin)
joka ikinen, jok’ikinen jokaikinen (mieluummin ei näin)
joka kohdassa, joka tapauksessa jokakohdassa, jokatapauksessa
jollekin jollekkin
jollakulla, jolloinkulloin, jommankumman, jomminkummin, jompikumpi, jonnekunne, jotenkuten jolla kulla, jolloin kulloin, jomman kumman, jommin kummin, jompi kumpi, jonne kunne, joten kuten
jonkalainen jonka lainen
jonkinlainen jonkillainen, jonkin lainen
jonnekin jonnekkin
joskaan (ei ole niin), joskin (on niin) Eri sana lauseen myönteisyyden tai kielteisyyden mukaan.
jotensakin jotensakkin
joukkue joukkoe
joukoittain joukottain
joutua tekemään joutua tehdä Kaikille verbeille
juurikään, juur’ikään
järjestään (kautta linjan) järjestäen (luoden järjestystä)
jäähtyä jähtyä (murteellinen)
kaiken kaikkiaan kaikenkaikkiaan
kaiutin, kaiuttaa kaijutin, kaijuttaa
kakso|nen, -set kaksoi|nen, -set
kaksos|veli, kaksois|kappale
kalkkiutua kalkkeutua
kampanja kamppanja
kandidaatti kanditaatti Kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, ehdokas.
kantarelli kanttarelli
karkot|taa, -us karkoit|taa, -us
kartoit|taa, -us kartot|taa, -us
katalyysi|a; katalyytti|a; katalyyttinen, katalyyttista katalyysiä, katalyyttiä, katalyyttistä Reaktiota kiihdyttävä vaikutus; reaktiota kiihdyttävä aine; reaktiota kiihdyttävä.
katastrofi katastroofi Romahdus, mullistus, suuronnettomuus, tuho.
katolinen (kirkko) katollinen (katolla varustettu)
kauan kauaa (mieluummin ei näin), kauvan
kehot|taa, -us, -ella, -telu kehoit|taa, -us, -ella, -telu
kenties ken ties
kerta kaikkiaan kertakaikkiaan (mieluummin ei näin)
keskinkertainen keskenkertainen
kielitaju kielikorva (mieluummin ei näin)
kiikari kiikarit Itse uhmaan tätä ohjetta, koska on olemassa myös monokulaari (kuin prismakiikarien puolikas), mikä on monikkomuodolle parempi peruste kuin housuilla tai saksilla on.
kiillot|taa, -us, -ella, -telu kiilloit|taa, -us, -ella, -telu
kiinni|, -ttää kiini|, -ttää
kiisto kiistö Kiistäminen.
kiivi kivi, kiwi, kiiwi Hedelmä, lintu
kilpailuttaa kilpailluttaa
kirjasin kirjaisin
kirjoit|taa, -us, -ella, -telu kirjot|taa, -us, -ella, -telu
koe (testi) koje (laite)
koettaa (yrittää) koittaa (esim. aamu) Subjektiivisten havaintojeni mukaan yleisin virhe news-kirjoittelussa. Ja nykyään myös TV-ohjelmien tekstityksissä, laulujen sanoituksissa, lehtien teksteissä ja toimittajien puheissa.
kohtalainen (melkoinen), kohtuullinen (sopiva)
koko ajan kokoajan
koko lailla kokolailla (mieluummin ei näin)
kokona, kokonsa (koko) koona, koonsa
kollega kolleega Virkaveli.
kollegio kolleegio Viraston päätöksentekoon osallistuva jäsenistö.
kolonia kolonnia Siirtokunta, yhdyskunta.
kompassi kompanssi
konkreettinen kongreettinen Esineellinen, aineellinen, kouriintuntuva, havainnollinen, todellinen.
ko’oilla, ko’oissa (koko) koilla, kooilla, kokoilla, koissa, kooissa, kokoissa
koommin (ks. sen koommin)
koon (koko) kokon
korottaa koroittaa
koska (esim: koska näin on) kerta (esim: kerta näin on)
kouraista kourasta
kraatteri kraateri Tulivuoren purkausaukko tai meteoriitin maahan iskeytyessään tekemä kuoppa.
kuka (esim: onko kukaan nähnyt) ketä (esim: onko ketään näkynyt)
kummemmin (ks. sen kummemmin)
kunpa kumpa
kutakuinkin kuta kuinkin
kuulemma kuulema, kuullemma
kuullottaa kuullostaa Maalata läpikuultavalla maalilla; keittää kuultavapintaiseksi, glaseerata.
kuulostaa kuullostaa
kuvaannollinen kuvainnollinen
kyetä tekemään kyetä tehdä
käsitys (näkemys t. mielikuva jstkn) käsite (jtkn edustava ajatus t. mielle)
laittaa (ks. panna)
laji lajike (kasvilajista jalostamalla tehty viljelymuoto)
laser laaser
leopardi leobardi
lienee liennee
liipaista, liipaisu liipasta, liipasu
likaantua, likautua likastua
liu’u (kantasana liukua, esim. ei liu’u) liu, liuu
-logi, -logia, -loginen -loogi, -loogia, -looginen
lopultakaan, lopultakin loppupeleissä, loppupelissä, lopunpeleissä
luiska (kalteva pinta), liuska (kaistale)
lukija, lukijoiden (mutta lukio, lukioiden) lukia, lukioiden
lukuun ottamatta lukuunottamatta
luumen lumen (mieluummin ei näin) Valovirran yksikkö.
lyhytjännitteinen lyhytjänteinen (esim. silta)
lähestulkoon lähes tulkoon
Oikein Väärin Lisätietoja
markeerata markkeerata
media meedia Tiedotusväline.
metafora metafoora Kielikuva, vertaus.
meteori meteoori Avaruudesta maan ilmakehään saapunut (luonnollinen) kappale tai hiukkanen.
meteoriitti, meteoriittia meteoriittiä Maan pinnalle asti saapunut meteori.
meteoroidi Avaruudessa lentävä (luonnollinen) kappale tai hiukkanen.
mielin määrin mielinmäärin
mieluusti, mieluummin, mieluimmin mielusti, mielummin
mihin mihinkä, mihkä
mikrofoni mikrofooni
minkälainen minkä lainen
missäpäin, mistäpäin, minnepäin, missä päin, mistä päin, minne päin
mitali, mitalin mitalli, mitallin
modeemi(mutta mopedi) modemi
moduuli moduli
moiré moire, moirè Moaree, läikekangas, päällekkäisten rastereiden aiheuttama näennäinen ‘korkeuskäyrästö’.
monoliittinen, monoliittisena monoliittisenä
monopoli monopooli
monta montaa (voi käyttää, jos selvä merkitysero)
montako monta (kysymyssanana)
mormoni mormooni Puhekielinen nimitys Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon eli MAP-kirkon jäsenistä.
mukaan lukien mukaanlukien (mieluummin ei näin)
muun muassa muunmuassa
muunlainen muullainen, muun lainen
myi(perusmuoto myydä) möi(perusmuoto myödä, vrt. syödä, söi; voi käyttää, mutta sävyltään vanhahtava) Verbin yksikön kolmannen persoonan imperfekti.
määritellä (kuvailla yksilöivästi), määrittää (ottaa selville tai todeta jksik)
naiivi naivi
nauhoit|taa, -us, -ella, -telu nauhot|taa, -us, -ella, -telu
negatiivinen, negatiivisena negatiivisenä
nestemäinen nestemmäinen
niin kauan kuin niin kauan kun Vaikka verrataan aikaa, kyse on vertauksesta. Vrt. „niin pitkä kuin” / „niin pitkä kun” ja „silloin kun” / „silloin kuin”.
niin kuin niinkuin
niin kutsuttu niinkutsuttu (mieluummin ei näin)
niin sanottu niinsanottu (mieluummin ei näin)
niinpä niimpä
nimenomaan nimen omaan
nipin napin nipinnapin
-nomi, -nomia, -nominen -noomi, -noomia, -noominen
nykyisin, nykyään, nykypäivänä nyky päivänä
näemmä näymmä
näin ollen näinollen
näyttää (jltkn) näyttäytyä (jltkn)
objektiivisuus objektiivisyys Ulkokohtaisuus, asiallisuus, puolueettomuus, yleispätevyys.
oheinen, ohellinen oheellinen
ohessa oheessa
oikaisuluku, korjausluku oikoluku
oksidi oksiidi Alkuaineen ja hapen yhdiste.
oksymoron oksymoroni, oxymoron Keskenään ristiriitaiset väitteet sisältävä ilmaus.
olemassa oleva olemassaoleva
olemassaolo olemassa olo
-oli, -omi, -oni, -ori ja -ovi-loppuiset sanat -ooli, -oomi, -ooni, -oori ja -oovi
olot olosuhteet (mieluummin ei näin)
omatunto, omassatunnossa oma tunto, omassa tunnossa, omatunnossa
ompi onpi
onpa ompa
originelli, originellia originelliä Omituinen, omalaatuinen, erikoinen.
ottaa huomioon huomioida (tehdä huomioita)
-pa, -pä-pääte liitetään sanaan ilman astevaihtelua Testaa poistamalla pääte, esim: „niinpä” > „niin” (oikein), „kumpa” > „kum” (väärin). Vrt. „ompi”.
paikkansapitämätön, paikkansapitävä, pitää paikkansa, ei pidä paikkaansa paikkaansapitämätön, paikkaansapitävä, pitää paikkaansa
paikoittain paikottain
painot|taa, -us painoit|taa, -us
paneeli paneli
panna (jonnekin, älä kaihda arvovärityksen vuoksi) pistää (terävällä esineellä), laittaa(ruokaa) (mieluummin ei näin)
paraikaa, parastaikaa par’aikaa, parast’aikaa
pelot|taa, -us, -ella, -telu peloit|taa, -us, -ella, -telu
perin pohjin perinpohjin
peräkanaa perä kanaa
perä perää, perä perään peräperää, peräperään
pistää (ks. panna)
piilot|taa, -us, -ella, -telu piiloit|taa, -us, -ella, -telu
piirustus, piirros piirrustus
piisami biisami
pitkäjännitteinen pitkäjänteinen (esim. silta)
pitkällä tähtäyksellä, pitkälle tähdäten, kauas tähdäten, pitkän päälle, ajan oloon, ajan mittaan pitkällä tähtäimellä, pitkässä juoksussa
pitää paikkansa, ei pidä paikkaansa pitää paikkaansa
plagioida plakioida, blagioida Varastaa kirjallisesti tai taiteellisesti.
poispäin pois päin
pompöösi pömpöösi Pramea, mahtipontinen.
potentiaalinen potenttiaalinen Mahdollinen.
probleema propleema Ongelma.
propaganda probakanda(ja muut variaatiot)
propelli propeli
psyykkinen psyykinen Sielullinen, henkinen.
pudota(kappaleesta tai kokonaisuudesta) tippua(nesteestä) (mieluummin ei näin)
puolustaa puollustaa
purkamo purkaamo
pyramidi pyramiidi
pyrkiä tekemään pyrkiä tehdä Kaikille verbeille
pystyä tekemään pystyä tehdä Kaikille verbeille
pyörätuoli rullatuoli
päinvastoin päin vastoin
päällekkäin päälekkäin
päällikkö päälikkö
päällimmäinen päälimmäinen
Oikein Väärin Lisätietoja
rajoit|taa, -us rajot|taa, -us
rangaista rankaista
rauhoit|taa, -us, -ella, -telu rauhot|taa, -us, -ella, -telu
reagoida reakoida Vastata ärsykkeeseen.
reiän (kantasana reikä) reijän
renessanssi renesanssi Kulttuuri-, taidevirtaus. Elpyminen, uudistuminen, uudelleen syntyminen.
resoluutio resolutio Päätös, ratkaisu (erityisesti viranomaisen).
riepot|taa, -us, -ella, -telu riepoit|taa, -us, -ella, -telu
rinta rinnan rintarinnan
romani (mustalainen) romaani (kirja) (mieluummin ei näin) Suomen kielen lautakunta 9.11.1992.
ruoan, ruuan (kantasana ruoka)
ruoikko, ruo’ikko, ruoisto, ruo’isto ruovikko Usein, kun puhutaan kaislikosta (kaisla), kyseessä onkin ruoikko (ruoko).
ruutana (kala) ruuttana
ryväs, rypään, rypääseen rypäs, ryppään, ryppääseen (joissakin murteissa)
röntgen röngten
saada aikaan saada aikaiseksi (siis ei myöhäiseksi)
saada tehdyksi saada tehtyä Kaikille verbeille
saanut saannut
saati, saatikka saatika
sairausloma sairasloma (mieluummin ei näin)
sakottaa sakoittaa
samankokoinen saman kokoinen
samanlainen saman lainen, samallainen
samantapainen saman tapainen
saman tien samantien (mieluummin ei näin)
samastaa, samaistaa, samastua, samaistua
samalla kun samalla kuin
sampoo samppoo
samppanja sampanja Ranskalainen, Champagnen alueella valmistettu kuohuviini.
sapeli sapelli
seepra seebra
sekoittaa sekottaa
sekunti, sekunnin sekuntti, sekuntin
sen hetkinen sen hetkellinen
sen koommin (sen jälkeen kun) sen kummemmin
sen kummemmin (sen enempää kuin) sen koommin
sen kun, sen kuin senkun, senkuin (mieluummin ei näin)
sen sijaan sensijaan
sen verran senverran (mieluummin ei näin)
senhetkinen, käy myös sen hetkinen(ja vastaavat)
siilin(kantasana siili) siilen
sikäli kuin sikäli kun
sillä hetkellä, sillä lailla, sillä tavalla sillähetkellä, sillälailla, sillätavalla
sinne päin, sinnepäin
sinänsä sinäänsä
sisäänpäin sisään päin
sitä mukaa sitä mukaan, sitämukaa
sitä mukaa kuin sitä mukaa kun
sitä paitsi sitäpaitsi
siviili sivili
skalpeerata skalppeerata Nylkeä päänahka viholliselta.
skenaario skenario
skeptisismi skeptismi, skepsismi Epäilevyys, epäilyn filosofia.
sponsoroida bonsoroida Tukea yl. taloudellisesti.
spontaani sponttaani Itsestään syntyvä, tahaton, vaistomainen, omaehtoinen, oma-aloitteinen.
standardi standarti
suomen kieli suomenkieli, Suomen kieli
suomenkielinen suomen kielinen
suomennos (tuotos), suomennus (työ) Suomennos, Suomennus
suomenruotsi suomen ruotsi, Suomenruotsi, Suomen ruotsi Kielikello 3/1989
suomi (kieli), Suomi (maa)
(puhua)suulla suuremmalla suuta suuremmalla Sanonta, joka tarkoittaa esiintymistä suuremmalla itsevarmuudella kuin mihin on edellytyksiä.
suurempi suurenpi Kaikille adjektiiveille
suurestikin suurestikkin Kaikille adjektiiveille
suurin piirtein suurinpiirtein
sveitsinsaksa sveitsin saksa, Sveitsinsaksa, Sveitsin saksa Kielikello 3/1989
sydämellinen sydämmellinen
symbioosi sympioosi Molemminpuolisesti hyödyllinen yhteiselämä.
synonyyminen, synonyymisena synonyymisenä Samamerkityksinen.
synteesi, synteesinä synteesina Yhdistävä menetelmä, yhdistäminen.
säie säije
sääolot, sääsuhteet sääolosuhteet
taaksepäin taakseppäin
taimmainen, taaimmainen, takimmainen Suomen kielen lautakunta 1999.
tarkoit|taa, -us tarkot|taa, -us
tasoit|taa, -us, -ella, -telu tasot|taa, -us, -ella, -telu
tavuittain tavuttain
teekään teekkään Kaikille verbeille
teenpä, teinpä, teenpäs, teinpäs teempä, teimpä, teempäs, teimpäs Kaikille verbeille
teepä. teepäs teeppä, teeppäs Kaikille verbeille
tehdä johtopäätös, päätellä vetää johtopäätös
tehdä|kin, -kään tehdä|kkin, -kkään Kaikille verbeille
tehdäänpä tehdäämpä Kaikille verbeille
tehnee, ei tehne tekenee, ei tekene Mahdollisesti tekee, luultavasti ei tee.
tehtäneen, ei tehtäne tehtänee Kaikille verbeille
tekemättä ilman tekemättä(kaksoiskielto) Kaikille verbeille
tekijä tekiä Kaikille verbeille
teroit|taa, -in terot|taa, -in
terve tuloa, käy myös tervetuloa
Thaimaahan Thaimaaseen
tiedot|taa, -us tiedoit|taa, -us
tieteiden välinen, tieteidenvälisyys poikkitieteellinen, poikkitieteellisyys (mieluummin ei näin)
tinnitus tinnitys Korvien soiminen.
tippua(ks. pudota)
toisin kuin, toisin sanoen toisinkuin, toisinsanoen
toisin päin toisinpäin (mieluummin ei näin)
totta kai tottakai (mieluummin ei näin)
totuudenmukainen totuuden mukainen
tuiki tavallinen tuikitavallinen NSSK: tuiki adv. erittäin, ylen, kerrassaan, täysin, tyystin.
tukkeutua tukkiutua
tulla tehdyksi tulla tehtyä Kaikille verbeille
tuskinpa tuskimpa
tutkija tutkia
tyhjiö tyhjö (erit. fysiikka, tekniikka, ei suositeltava)
tähänastinen tähän astinen
täkyn(kantasana täky) tädyn
tällainen tälläinen
tällä hetkellä, tällä lailla, tällä tavalla tällähetkellä, tällälailla, tällätavalla
tämänhetkinen, käy myös tämän hetkinen(ja vastaavat)
tänne päin, tännepäin
tässä kohtaa, tässä tapauksessa, tässä yhteydessä tässäkohtaa, tässätapauksessa, tässäyhteydessä
ulkomaalainen ulkolainen Myös adjektiivina, Suomen kielen lautakunta 1999.
ulkomainen(vrt. kotimainen) ulkolainen(vrt. kotilainen)
ulospäin ulos päin
useimmiten useinmiten, usein miten
vaientaa, vaieta vaijentaa, vaijeta
vaijeri vaieri
vain (esim: tule vain) vaan (ei yleiskielessä, esim: tule vaan)
vajavainen vajaavainen
valhe vale
valokiila valokeila
valot|taa, -us valoit|taa, -us
vanilja vanilija, vanillija, vanilia, vanillia
varmaan, varmasti (epäilyksettä), varmaankin, varmastikin (luultavasti) varmastikkin
varta vasten vartavasten
varoittava (jkn, joka varoittaa), varottava (jkn, jota pitää varoa)
vastikään, vast’ikään
veloit|taa, -us velot|taa, -us
vielä viellä
vieri vieressä vierivieressä (mieluummin ei näin)
vihkiäiset(mutta vihkijä) vihkijäiset
viikoittain viikottain
viimeisin (toistaiseksi viimeinen) Suomen kielen lautakunta 1999.
viimeksi mainittu viimemainittu
viipeen, viiveen; viivettä (kantasana viive) viipettä Suomen kielen lautakunta 1995.
viitoit|taa, -us viitot|taa, -us
viivoit|taa, -in viivot|taa, -in
virus viirus
vuor|i, -en (maastossa), vuor|i, -in (vaatteessa)
vuoroittain, vuoroittainen vuorottain, vuorottainen
vähintään vähintäin
yhtä aikaa, yhtaikaa yhtäaikaa
yhtä kaikki, yhtäkaikkinen yhtäkaikki (mieluummin ei näin)
yhtä kuin yhtäkuin
yhtäkkiä, yht’äkkiä (lähinnä lyriikassa) yhtä äkkiä (eri merkitys)
yksiniitinen yksiniittinen
yksinomaan yksin omaan
yksioikoinen yksioikeinen
yleensäkin yleensäkkin
yleiskieli (yl. hyvä yleiskieli) kirjakieli (väistyvä termi)
yllin kyllin yllinkyllin
yllä mainittu yllämainittu
yllä oleva ylläoleva
ylöspäin ylös päin
Oikein Väärin Lisätietoja

.

Yleiset lyhenteet. tunnukset ja symbolit

.

Laajempi lyhenneluettelo löytyy Kotuksen sivulta

aamupäivällä, alempi palkkausluokka ap.
aiemmin tapahtuneen kokemus déjà-vu (jo nähty)
alkuaan, alkaen alk.
also known as, tunnetaan myös nimellä aka
anno Domini, Herran vuonna a.D., A.D.
ante meridiem, ennen puoltapäivää a.m.
arkisto, arkisin ark.
arkki ark
asianomainen ao.
asukas, asunto, asema as.
asunto-osakeyhtiö as.oy.
care of, osoitteessa, jnkn luona c/o
circa, noin ca, c:a
desibeli dB
edellä mainittu em.
edustaja, edellinen, edellä ed.
eli (mieluummin lyhentämättä) l.
ennen ajanlaskun alkua eaa.
ennen Kristuksen syntymää eKr.
entinen e., ent.
et cetera, muita, ym., jne. etc.
euro (mieluummin lyhentämättä. ks. myös) [euron merkki], e
exempli gratia, esimerkiksi e.g.
high fidelity, mahdollisimman luonnonmukainen (yleensä äänentoistosta) Hifi, hifi
honoris causa, kunnian vuoksi, kunnia- h.c.
huomautus, huomaa huom.
iltapäivällä ip.
inch, tuuma in.
ja niin edelleen jne.
jatkoa, jatkuu jatk.
jonkin tapaan, mukaan, mukainen à la jokin
jälkeen ajanlaskun alun jaa.
jälkeen Kristuksen syntymän jKr.
kansainvälinen kv.
kansainvälinen yksikkö ky
kappale kpl
katso ks.
kello klo
kihlakunta, kirkonkylä kk.
kommandiittiyhtiö ky.
kuukausi kk
kyseessä oleva, kysymyksessä oleva ko.
lisensiaatti, lisätty, lisäys lis.
luokka lk.
lyhenne, lyhennetty lyh.
lähettäjä, lähemmin läh.
mieluummin, mieluiten miel.
mukaan luettu, moottorilaiva ml.
muun muassa mm.
niin kutsuttu nk.
niin sanottu, nuorisoseura ns.
nimimerkki nimim.
nimittäin, nimitetty nim.
noin n.
nota bene, huomaa N.B.
numero nro
omaa sukua o.s.
oman toimen ohella oto.
omistaja, omistaa om.
osakeyhtiö oy.
osoite, osasto os.
palkkausluokka, pääluokka, puolilihava(a) (kirjap.) pl, pl.
paremmin par.
parsek (pituuden yksikkö, parallaksisekunti) pc
pascal (paineen yksikkö) Pa
per annum, vuodessa p.a.
personal computer, mikrotietokone PC
pinta-ala pa.
pitää olla po.
pluralis, monikko pl.
post meridiem, puolenpäivän jälkeen p.m.
post scriptum, jälkikirjoitus PS
puheenjohtaja pj.
puheenjohtajisto pjsto
puolesta psta
päivämäärä pvm.
päivänä pnä
rekisteröity yhdistys ry.
ruokalusikallinen rkl
sama s:a
samoin s:n
sentti (euron sadasosa, mieluummin euron osina, tilanne vielä epävakaa) snt, c
seurakunta srk.
syntynyt synt.
tai (mieluummin lyhentämättä) t.
tai jotain sellaista tjs.
tai muu tm.
tai muu sellainen tms.
televisio TV, tv
toiminimi tmi
toisin sanoen ts.
unidentified flying object, tunnistamaton lentävä esine UFO
usein, usea us.
vakinainen, vakuutus vak.
valokuvannut valok.
vastausta pyydetään Vp, VP
vertaa vrt.
viikko vk
viime kuu vk.
viimeksi mainittu vm.
vuonna v.
vuorokausi vrk
vuosi v
väliaikainen va.
yhdistys yhd.
yhteensä, yhteinen, yhteisesti yht.
yksikköhinnan merkki à
yksityinen yksit.
yleinen, yleisesti, yleensä yl.
ylimääräinen ylim.
ynnä muuta ym.

.

Introdus  / syötetty 10.2.2010

Actualizat / päivitetty 17.5.2010

Actualizat / päivitetty 7.8.2010

Actualizat / päivitetty 15.10.2010

Actualizat / päivitetty 23.11.2010

Actualizat / päivitetty 23.1.2011

Actualizat / päivitetty 17.1.2013

Actualizat / päivitetty 7.6.2013

Actualizat / päivitetty 19.2.2014

Actualizat / päivitetty 2.4.2015

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: