Poreclele lucrurilor – despre băutură
Fοstă Frazeologie despre alcoolism
Image published without permission. That’s generally permitted for non-profit purposes.
Pagină coroborată cu Băuturi, Băutură – Juomia, Juomisesta
”Rakkaalla lapsella on monta nimeä.”
Motto:
”Jumala suojelee hulluja ja humalaisia. Ja niin myös meitä suomalaisia. Porsaita äidin oomme kaikki!” ~ Kari Suomalainen
.
aj. | adjektiivi – adjectiv | oen. | oenologie, viinitiede; viinin ominaisuudet – oenologie; calitățile vinului | |
amm. | ammatti – profesie | oik. | oikeus termi – termen juridic, drept | |
ark. | arkikielessä, arkikielinen – limbaj curent, colocvial | pan. | panimo – tehnologia fabricării berii | |
halv. | halventava, halventavasti – disprețuitor, înjositor | rav. | ravintolakieltä, kahvilakieltä, baarikieltä – termen folosit în alimentația publică (și termeni necunoscuți marelui public) | |
iron. | ironinen, ironisesti – ironic | ruok. | ruoka, ruoanvalmistukseen käytetty – aliment sau ceva folosit în bucătărie | |
juoma | juoma, juotava – băutură; de băut | sb. | substantiivi – substantiv | |
kans. | kansankieli; murteissa, murteellinen – dialectal | SL, SP | sananlasku, puheenparsi t. sutkaus – proverb, expresie consacrată | |
kasv. | kasvi, kasvitiede – botanică | slg. | slangissa – argou, slang, jargon | |
kaupp. | kauppatermi – termen comercial | std. slg. | Stadin slangi – jargonul din Helsinki | |
kem. | kemia – chimie, substanță chimică | t. | tai – sau | |
kirk. | kirkko – termen bisericesc | tav. | tavallisesti – de obicei | |
ks. | katso – vezi | u.s.() | uusi sana (vuodelta) – cuvânt nou (din anul) | |
kuv. | kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva – metaforic; abstract | vanh. | vanhentunut – învechit | |
lak. | laki; sääntö – prevedere legală; regulă | vars. | varsinkin – în special | |
leik. | leikillinen, leikillisesti – glumeț | vb. | verbi – verb | |
louk. | loukkaava – ofensator | viininv. | viininvalmistustekniikka; viininviljelytaito – vinificație | |
lyh. | lyhenne – abreviere | vrt. | vertaile – vezi, compară, cf | |
lääk. | lääketiede – medicină; termen medical; domeniu medical | <=> | vastakohta – antonim | |
maat. | maatiede – geografie, regiune geografică | ←→ «» | kyseinen yhdyssana voidaan kirjoittaa myös erilleen (sanaliitoksi) – se pot scrie și separat | |
mitt. | mitta – măsură | →← »« | sanat voidaan kirjoittaa myös yhteen (yhdyssanaksi) – se pot scrie și împreună | |
mon. | monikko – plural |
.
.
Clicând pe thumb, vezi imaginea mare.
În cazul în care browserul tău nu-ți afișează tot tabelul, partea dreaptă rămâne acoperită, micșorează ecranul cu [Ctrl]+[-], revenirea cu [Ctrl]+[0].
cuvântul, expresia | explicația, exemple și, uneori, traduceri | |
. | ||
A | std. slg. A-olut Tuos tänne pari aata ja punanen mallu! | |
AA | ark. Alcoholics Anonymous, alkoholiongelmaisille ja ongelmista eroon haluaville suunnattu vertaistukiryhmä. Noudattaa hyvin pitkälle samaa menetelmää, 12 askeleen ohjelmaa, kuin AA (alkoholisti) ja NA (narkkari) ryhmät. Korkki kiinni! – Dependenții Anonimi de Alcool. A-kilta – Ghilda A a foștilor alcooliști. | |
Abee | std. slg. rav. Aperita-viini | |
absintti | juoma koiruoholla (Artemisia absinthium) ja muilla yrteillä maustettu aniksenmakuinen viina | |
absolutismi | ark. ehdoton raittius, ehdottomuus | |
absolutisti | ark. absolutismin kannattaja, ehdottoman raitis (henkilö). | |
addiktio | lääk. riippuvuus huumeesta t. lääkeaineesta Alkoholiaddiktio | |
aine | ark. alkoholista t. huumeista Hankkia ainetta, aineita. Tony ryyppäsi ja käytti aineita. | |
after dinner drink | juoma Makeahko juomasekoitus, joka nautitaan aterian päätteeksi jälkiruuan tapaan. Esimerkiksi Irish Coffee. | |
aggressiivisuus | lääk. oik. alkoholi tekee osan ihmisistä aggressiiviseksi. Juovuksissa aggressiiviseksi muuttuvilla ihmisillä on muista ihmisistä poikkeava sokeriaineenvaihdunta ja aivojen serotoniini-pitoisuus. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan yksi serotoniinia säätelevä geeni vaikuttaa myös siihen, kuinka herkästi ihminen käyttäytyy impulsiivisen väkivaltaisesti humalassa. Näillä ihmisillä verensokeri heittelee rajusti ja nimenomaan juovuksissa. He voivat olla silloin ärtyisiä ja jopa aggressiivisia. Rähinäviina. | |
AKG | slg. aamukänni-gang Ennen vuotta 1940 syntyneiden herrasmiesten kerho, joka saapuu anniskeluravintolaan 2-5 minuuttia avaamisajan jälkeen. Kerhon tavoite on saavuttaa humalatila ennen puoltapäivää. Ja heidän yleisiä puheenaiheita ovat mm. maailmojen sodat ja bingo. AKG liikkuu yleensä 3-6 hengen ryhmissä, mutta suurempiakin miehistö määriä on tavattu. AKG ei kuulu 1%-järjestöihin ja ovat yleensä hyvinkin asiallisia. AKG:n ansiosta taksikuskeja työllistetään myös aamupäivisin. Jaahas sieltä se AKG taas saapuu. (Kaadan valmiiksi 2 ballentinesiä ja yhden veden) | |
akku | std. slg. kuuden pullon lonkero- tai olutpahvikko Ota se akku messiin. | |
akvaviitti | ark. juoma norjalaista tai tanskalaista viinaa, jonka päämauste on kumina | |
alan mies | slg. iron. alkoholisti, rikollinen tai muuten epämääräinen henkilö Alan miehet oli jo Alkon nurkalla oottelemassa. | |
Ale; ale-olut | juoma Ale on yleisnimitys pintahiivaoluille ja on tyypillinen oluttyyppi Brittein saarilla. Yleisnimitys eräälle englantilaiselle pintahiivaoluttyypille. Ale-oluille tyypillistä on hedelmäisyys ja täyteläisyys, jotka johtuvat sen valmistustavasta. Ale käy suhteellisen nopeasti melko lämpimässä, ja käymisen aikana ja sen päätyttyä hiiva nousee pintaan. Ale on olutharrastajien arvostama oluttyyppi, mutta sen kulutus maailmanlaajuisesti on pienempää kuin lagerin. Ale‑oluita ovat mm. Bitter, Brown Ale, Cream Ale, India Pale Ale, Mild Ale, Pale Ale, Scotch Ale ja Barley Wine.
➣ Pale ale – Pintahiivaolut pale ale on kattotermi lukuisille oluttyypeille, joita yhdistää raikas humalointi ja vaalea tai kuparinruskea väri. Perinteisesti pale ale on tarkoittanut bitterin pullotettua versiota. Lähtöisin Englannista. o American pale ale (APA) – Amerikkalainen, keskitäyteläinen ja raikas pintahiivaoluttyyppi, jolle on ominaista amerikkalaisten humalalajikkeiden runsas käyttö. Täyteläisen keltainen tai meripihkainen väri. Tärkein elementti on humalan tuomat sitrushedelmäiset aromit. o India pale ale (IPA) – Pintahiivaolut IPA kehitettiin 1700-luvun lopulla Britanniassa. Tuohon aikaan oli kehitettävä olut, joka säilyisi pilaantumatta pitkän merimatkan ajan Britanniasta Intiaan. Oluesta tehtiin alkoholipitoisempaa ja siihen lisättiin reilusti humalaa pilaantumisen es-tämiseksi. Nykypäivän moderni IPA kehittyi 1970-1980-luvuilla Yhdysvalloissa ja se on yleensä alkoholipitoisuudeltaan vahvempaa kuin 1700-luvun brittiedeltäjänsä. (6-7 %). Yli 7-prosenttisia India pale aleja kutsutaan double India pale aleiksi tai imperial pale aleiksi. Brittiläiset India pale alet ovat yhdysvaltaisystäviään miedompia alkoholipitoisuudeltaan ja humaloinniltaan. Monet brittiläiset IPA-oluet lasketaan nykyisin bitteriksi. |
|
alki, alkkis | 1 ark. std. slg. alkoholisoitunut, alkoholisti Eno on ihan täysi alkkis. Mä en kestä noita alkkiksia. Maken faija on täys alkkis, se pitäis kuskaa hoitoon. 2 slg. alkoholi | |
alkkomahooli | ark. slg. alkoholin lämpinimi | |
Alko | ark. kaupp. Alko Oy on Suomen valtion omistama monopoliyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa, ja joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallintoon ja valvontaan. Alkolla on Suomessa yksinoikeus yli 4,7-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin, poikkeuksena suomalaiset tilaviinit. Alkon mannekiini juopunut. Lähetää Alkoon hakee kaks jalista. Menimme paikalliseen alkoon ostoksille. Sit se alko kato oikee briljeeraa uudella strigillää. Alko (Finlanda) · Rúsdrekkasølan (Faroe) · Vínbúðin (Islanda) · Vinmonopolet (Norvegia) · Systembolaget (Suedia) · Provincial Liquor Crown Companies – Canada · National Alcohol Beverage Control Association – United States · Swiss Alcohol Board (SAB) – Elveția · Kerala State Beverages – India · Tekel – Turcia · Qatar Distribution Company – Qatar; Alcohol monopoly; category Alcohol monopolies | |
Alkon alahyllyt | ark. kaupp. kyykkytuotteet Alkossa, halpoja viinejä, joita valittaessa alkoholiliikkeessä täytyy kumartua alahyllyille. Markiisi. | |
alkoholi | 1 ark. käyneiden juomien päihdyttävä aineosa (etyylialkoholi). Olut sisältää vähän alkoholia. 2 ark alkoholijuoma, väkijuoma. Pirun Kusta. Paha kuningas. Vain viisaille. Nauttia alkoholia. Alkoholin väärinkäyttö, liikakäyttö. Alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholi heikentää suorituskykyä. Alkoholi laajentaa verisuonia. Alkoholi on elimistölle myrkkyä. Alkoholi vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Alkoholijuomavero Alkoholin kulutus. Alkoholin palaminen maksassa. Alkoholin rasvoittama maksa. Alkoholin vahingolliset vaikutukset elimistöön. Alkoholin vaikutuksen alainen alkoholia nauttinut. Alkoholin kulutus, nauttiminen. Alkoholin vaikutuksen alainen. Alkoholin väärinkäyttäjä. Herralla taitaa jo olla pohjaa herra on tainnut jo nauttia alkoholia. ark. Huono alkoholin sieto. Hän ei sylje lasiin hän käyttää alkoholia. Istuttiin iltaa ja maisteltiin nautittiin alkoholia. Juomasekoitus, joka sisältää 10 % alkoholia. Joutua alkoholin kahleisiin. Kosteat juhlat juhlat joissa käytetään runsaasti alkoholia. Kostuttaa kurkkuaan juoda, ryypätä (vars. alkoholia). Kuningas alkoholi. Käyttää runsaasti alkoholia. Mikä on suhteesi alkoholiin? Monissa liikenneturmissa alkoholi on mukana kuvassa, kuuluu kuvaan. Osasyynä avioeroon oli alkoholismi. Pitkä lounas leik. pitkään kestävä (liike)lounas (jolla nautitaan runsaasti alkoholia). Poistui ravintolasta hiukan [alkoholia] nauttineena. Tehdä, sekoittaa kuppi sekoittaa kahvikuppiin alkoholia. Energiajuoman käyttö alkoholin buusterina on terveydelle vaarallista. | |
alkoholihumala | lääk. Alkoholihumalan vahvuutta mitataan yleensä sillä, kuinka monta promillea veressä on alkoholia. Veren promillemäärän fysiologiset vaikutukset:
Seurauksena tajuttomuus, hengityshalvaus ja kuolema. Useimmiten ihminen kuitenkin oksentaa juodessaan liikaa, jolloin veren alkoholipitoisuus ei pääse nousemaan hengenvaaralliselle tasolle. |
|
alkoholijuoma, väkijuoma | ark. (yli 2,8 tilavuusprosenttia) etyylialkoholia sisältävä juoma, väkijuoma. Yli 5,5 % alkoholia sisältävien juomien vähittäismyyntiä hoitaa Suomessa valtion hallinnoima Alko. Miedot [enintään 21 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät] ja väkevät [yli 21 tilavuusprosentin] alkoholijuomat. Miedot alkoholijuomat. Tislatut alkoholijuomat. Yhdet [alkoholijuomat] vielä ja sitten lasku. juoma akvaviitti, brandy, calvados, cava, gini, grappa, grogi, katkero, konjakki, likööri, ouzo, retsina, rommi, sake, sherry, siideri, tequila, vermutti, viski, vodka | |
alkoholijuomien käyttö | ark. alkoholijuomien päihdekäyttöä eli päihtymistarkoituksessa tapahtuvaa käyttöä | |
alkoholikassa | ark. alkoholin annostelu- ja myyntipiste anniskelupaikassa, viinikassa. Ravintolan alkoholikassa. Työskennellä alkoholikassana [alkoholikassan hoitajana] yökerhossa. | |
alkoholikäyminen | kem. sokerin hajoaminen alkoholiksi ja hiilidioksidiksi | |
alkoholikierre | ark. Joutua rundiin vars. alkoholikierteeseen | |
alkoholilainsäädäntö | lak. yli 2,25-painoprosenttisia alkoholijuomia koskeva lainsäädäntö | |
alkoholimyrkytys | lääk. etanolin nauttimisesta aiheutunut äkillinen myrkytystila | |
alkoholimyymälä | ark. viinakauppa | |
alkoholin etämyynti ja etäosto | lak. Suomessa alkoholilakia on perinteisesti tulkittu niin, että alkoholin etäosto on sallittu, mutta etämyynti kielletty rikoksena. Nykyisin etämyynti on sallittu ja myyjä on verovelvollinen. Ns. etäostossa tilaaja on verovelvollinen. | |
alkoholinkäyttäjä, alkoholin käyttäjä | ark. Vastuulliseksi alkoholinkäyttäjäksi vastaajat kuvasivat henkilöä, joka ei houkuttele muita juomaan alkoholia, joka itse juo vain muutaman annoksen kerrallaan ja joka nauttii alkoholia osana juhlaa tai sosiaalista tilannetta. Hän ei sylje lasiin hän käyttää alkoholia. | |
alkoholinkäyttö | ark. Nuorison alkoholinkäyttö. Alkoholin käyttö, kulutus, nauttiminen. Alkoholinkäyttö tutkimusten valossa perusteella. Kuvaava esimerkki alkoholinkäytön vaaroista. Liiallinen alkoholinkäyttö. Pitää rajansa alkoholinkäytössä. Sairauden taustalla oli alkoholin liikakäyttö. Sosiaalinen [tavanomaiseen kanssakäymiseen liittyvä; yleisesti hyväksyttävä] alkoholinkäyttö. Suomalaisten alkoholinkäytöstä tehty tutkimus. Nuorison alkoholinkäyttö. | |
alkoholinsurkuluttaja | slg. alkkis, deeku, dogu, doku, happo, juoppolalli, pultsari, rantojen mies, koditon juoppo, laitapuolen kulkija, ryyppyveikko, spurgu, tenu, viinamäen mies |
|
alkoholiongelma | ark. alkoholinkäyttö ongelmana, alkoholismi. Henkilö, jolla on alkoholiongelma. Alkoholiongelma yhteiskunnassa. us. leik. Henkilökohtainen ongelma alkoholiongelma. ark. Se on sitä itseään kiertoilmauksena vars. viinasta (alkoholiongelmasta) ja ulosteesta. | |
alkoholiongelmainen | ark. alkoholistista | |
alkoholipitoinen | ark. Alkoholipitoiset juomat. | |
alkoholipitoisuus | ark. Viinien alkoholipitoisuus. | |
alkoholipolitiikka | ark. alkoholin valmistuksen ja käytön hallinnollinen ohjailu | |
alkoholiprosentti | ark. alkoholipitoisuus prosentteina | |
alkoholiriippuvainen | vrt. alkoholiriippuvuus | |
alkoholiriippuvuus | ark. riippuvuus alkoholista. Alkoholiriippuvuuden hoito. | |
alkoholirikos | lak. Suomen rikoslain mukainen rikos johon voi syyllistyä esimerkiksi välittämällä alkoholijuomia alaikäiselle, välittämällä alkoholia luvatta palkkiota vastaan, salakuljettamalla maahan alkoholia, valmistamalla pontikkaa taikka pitämällä luvatta hallussaan väkiviinaa. | |
alkoholismi | ark. pitkäaikainen t. toistuva alkoholin liikakäyttö, juoppous; sen aiheuttama sairaustila. Alkoholismi ja sen lieveilmiöt. Alkoholismi kaikkine sivuilmiöineen. Alkoholismin raunioittama avioliitto. Alkoholismin taustasyyt. Jatkuvasta runsaasta alkoholinkäytöstä on lyhyt matka [jatkuva runsas alkoholinkäyttö saattaa nopeasti johtaa] alkoholismiin. | |
alkoholisoitua | ark. tulla alkoholistiksi | |
alkoholisti | ark. alkoholismiin vajonnut henkilö, juoppo. Rappioalkoholisti. Alkoholistin psyyken rikkinäisyys. Asunnottomat alkoholistit. | |
alkoholistihuolto | ark. lääk. tavallisemmin: päihdehuolto | |
alkoholiton | ark. Alkoholiton juoma on juoma, joka ei sisällä alkoholia. Alkoholijuomista on alkoholittomia muunnelmia, kuten alkoholiton olut, siideri ja viini. Alkoholittomat juomasekoitukset (drinkit, cocktailit) ovat tarjoiltavia juoma-annoksia. Alkoholittomat juomat. | |
alkoholivero ja alkoholijuomavero | laki on Suomessa alkoholijuomiin liitettyä välillistä kulutusveroa | |
alkolukko | ark. ajonestin joka tunnistaa kuljettajan uloshengitysilman alkoholipitoisuuden; hengitysilmaa mittaava laite, joka estää päihtynyttä henkilöä käynnistämästä ajoneuvoa; laite, joka estää yli 0,2 promillen humalassa olevan kuljettajan käynnistämästä autonsa | |
alkometri | ark. laite jolla määritetään veren alkoholipitoisuus uloshengitysilman sisältämän alkoholin perusteella | |
alkujuoma | ark. kutsujen tm. tilaisuuden alkajaisiksi nautittava (tav. alkoholi)juoma, alkudrinkki, alkumalja, tervetuliaismalja). Juhlavieraille tarjotaan yleensä heti alkuun tunnelmaa kohottava alkumalja. | |
Alt | juoma Düsseldorfista lähtöisin oleva kuparinruskea pintahiivaolut | |
Altia Oyj | kaupp. suomalainen pörssiyhtiö, joka valmistaa, markkinoi, maahantuo ja vie omia ja päämiestensä alkoholijuomia Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä valmistaa teollisuudelle etanolia, ohratärkkelystä ja rehua. | |
alvariinsa | std. slg. koko ajan, tavan takaa, jatkuvasti Sen faija on kännissä alvariinsa, ei selvää päivää nää. | |
amarone | juoma alkuaan Italiasta Veneton alueelta kotoisin oleva kuivatuista rypäleistä valmistettu punaviini | |
American pale ale (APA) | juoma Amerikkalainen, keskitäyteläinen ja raikas pintahiivaoluttyyppi, jolle on ominaista amerikkalaisten humalalajikkeiden runsas käyttö. Täyteläisen keltainen tai meripihkainen väri. Tärkein elementti on humalan tuomat sitrushedelmäiset aromit. | |
angostuura | juoma eräs vars. juomasekoituksissa, cocktaileissa pieninä määrinä käytettävä yrttikatkero | |
animaaliset tuoksut | oen. rav. viini, josta aistittavissa eläimellinen tuoksu, esimerkiksi hevosen hiki | |
anislikööri | ark. juoma aniksella maustettu likööri, anisetti | |
anisviina | ark. juoma aniksella maustettu viina | |
ankkana | std. slg. humalassa Tulit taas yöllä himaan ankkana. | |
anniskella | ark. myydä alkoholijuomia myyntipaikalla nautittavaksi. Alle 18-vuotiaille ei saa anniskella. | |
A-oikeudet | ark. vahvojen alkoholijuomien anniskeluoikeudet | |
Appellation d’Origine Contrôlée (AOC) | lak. Valvotun alkuperän nimitys ja se koskee ranskalaisia likööreiä ja väkeviä alkoholijuomia sekä viineja | |
aperitiivi | ark. ruokahalua kiihottava, ennen ateriaa nautittava alkoholijuoma | |
Aperol | juoma on italialainen aperitiivi joka sisältää muun muassa appelsiinia, raparperia ja erilaisia yrttejä. Se muistuttaa paljon Camparia, mutta sen alkoholipitoisuus on alhaisempi, noin 11 prosenttia. Aperol Spritz on suosittu drinkki, joka koostuu Aperolista, prosecco-kuohuviinistä ja soodavedestä. Se nautitaan yleensä viinilasista appelsiiniviipaleen ja jäiden kera. | |
Apinajuoma | slg. viina, votka; Koskenkorva | |
apricot brandy | juoma Aprikoosimehusta ja aprikoosiviinasta valmistettu likööri. | |
armanjakki | ark. juoma Armagnacin alueella Ranskassa valmistettu konjakin tapainen rypäleviina, armagnac | |
aromi | pan. Oluessa aistittava haihtuva ainesosa. | |
arrakki | ark. juoma eräs itämainen alkoholijuoma | |
astua korkin päälle | leik. olla (vähän) humalassa Oot tainnu vähän astua korkin päälle. Sit siihen tuli joku korkin päälle astunu äijä selittämään. – A călca pe dop. A fi beat. | |
avec-juoma | ark. konjakki tm. kahvin kanssa tarjottava alkoholijuoma | |
baari | std. ark. anniskeluravintola, kapakka, kahvio, kahvila, olutravintola Pyöri baareissa kaiket viikonloput. | |
baarihyppely | leik. u. s. (2013) baarikierros, baarista baariin kiertely. Sana yhdistyy meillä sanaan saarihyppely, jolla on kuvattu saarelta toiselle matkaamista esim. Kreikassa. Kyseessä lienee käännös englannin kielen sanasta bar‑hopping. | |
baarikaappi | ark. alkoholijuomien (ja -lasien) säilytyskaappi | |
baarikärpänen | ark. henkilöstä joka viettää paljon aikaansa baaritiskien ääressä | |
baarimestari | ark. amm. baarissa henkilö, joka sekoittaa ja myy alkoholijuomat | |
baarimikko | 1 ark. slg. baarimestari, viinuri 2 std. slg. baarin isäntä Mä kysyn baarimikolta, mikä olis oikein hyvä paukku. Mä oon nähny ton jätkän, se on jossain baarimikkona. | |
Balling | pan. Yksikkö, joka ilmaisee prosentteina oluenpanoon käytetyn vierteen uutepitoisuuden. | |
barista | slg. kahvin, espressokahvin valmistaja | |
Barley Wine | juoma Pintahiivaolut. Erittäin vahva brittiläinen ale. Nimestään huolimatta barley winella ei ole muuta yhtäläisyyttä viinin kanssa kuin korkea alkoholipitoisuus. (9-13 %). Oluen väri vaihtelee kuparisesta syvään meripihkaan. Hedelmäinen ja maltaan aromeilla täytetty barley wine on parhaimmillaan maltillisesti humaloitu, todella täyteläinen ja sopii hyvin lämmittämään kylmiä talvi-iltoja. Sopii vaikka yömyssyksi. | |
basilikalla maustettua lager | ark. kauan odotettu basilikaolut, eli Birrificio La Superban basilikalla maustettu, 4,5-prosenttinen lager Genova. | |
beaujolais | ark. juoma eräs bourgogneviini, beaujolaisviini. Beaujolais nouveau noin kuukausi sadonkorjuun jälkeen myyntiin tuleva beaujolais | |
before dinner drink | juoma Juomasekoitus, joka nautitaan useimmiten ennen ateriaa aperitiivina. Juoma on useimmiten vain vähän sokeria sisältävä. Esimerkiksi Dry Martini. | |
benediktiinilikööri, Bénédictine D. O. M | juoma munkkilikööri, alkuaan eräässä benediktiiniluostarissa useista yrteistä ja mausteista valmistettu yrttilikööri | |
Berliner Weisse | juoma Vehnäolut, jonka syntysijat ovat Berliinissä. Oluen maulle on tunnusomaista happamuus, joka syntyy maitohappobakteerikäymisen vaikutuksesta. Berliner Weisse ‑oluille on tyypillistä myös alhainen alkoholipitoisuus. | |
betonivesi | slg. juoma lonkero | |
Bière de Garde | juoma Pohjoisranskalainen pintahiivaolut, jota kypsytetään tynnyrissä ennen pullottamista. Oluen väriä verrataan usein meripihkaan. | |
bilsa, bilsu, bisse; bise, birra, birre, bishe; bisoshooffen, bissukka, stobe | juoma std. slg. olut, kalja, pilsneri Nyt kyl parit birret ois asiaa. Parit bishet ja aski Malluu … nii ja stidit tai sytkä. Mä voisin ottaa yhen bissen. Sikspäkissä on kuus bisee. Lähetään bisselle! (bisoshooffen on muunnos sanasta bisse; alun perin mäkiviikon yhden osakilpailupaikan nimi) Onks siellä jääkaapissa yhtään bisoshooffenia? Otetaaks bisoshooffenit? Pari huurteista bissee tekis ny vitun gutaa. | |
binit | slg. kalja, tulee sanasta bisse Käyn ostaa tuolt parit binit. | |
bistro | ark. (ranskalainen) viini- t. oluttupa | |
bitter, bitter ale | juoma Pintahiivaolut brittiläinen vaalean Pale ale- tyyli, kuiva, katkera ja kuparivärinen. Kohtalaisen maltainen, vahvasti humalan makuinen, humalan aromi on selvästi aistittavissa. Aromikas, perinteinen brittipubien olut, jossa on rapsakkaa katkeruutta ja pientä hedelmäisyyttä. Maultaan kuivahko ja „katkera” (engl. bitter). Sen alkoholipitoisuus on 3–7 prosenttia; Sen alkoholipitoisuus voi olla alle 3%, nimeltään Boys Bitter, ja korkean alkoholipitoisuuden, jopa 7%, kutsutaan usein Premium– tai Strong Bitter. | |
bitteri | juoma katkero, karvailla kasviuutteilla maustettu alkoholijuoma Otatsä sen bitterin kanssa? | |
blandata, blandaa | std. slg. juom sekoittaa juomia, varsinkin laimentaa juomia, laimentaa alkoholia, lantrata, lantata, Blandata viinaa kahviin. Blandata viskiä vedellä. Kossua voi blandata vaikka tuoremehulla. Millä sä oot oikein blandannu tätä? Me blandattii kokiksella kossua. Onks sul mitää mil vois blandaa kossuu? | |
blandaus | juoma std. slg. blandaaminen | |
blandinki, blandis, blandrinki, blanninki | 1 std. slg. juoma alkoholijuomaa sekoitettaessa käytettävä vettä t. virvoitusjuoma, mehu tai muu neste, laimenne, jolla alkoholijuomia laimennetaan, lantinki, lantrinki Kokis on hyvä blandis. Ei ollu blandista, piti juoda raakana. 2 std. slg. juoma juomasekoite, juomasekoitus, laimennusjuoma Duunaaks mä sulle kossusta jonkun blandiksen? Kuossuu ois viel hiki mut blandikset on finis. | |
blankkari | std. slg. valkoviini, valkkari, lankkari Otetaanko blankkaria? | |
blekkis | std. slg. humala | |
blender | rav. Tehosekoitin, jota käytetään jäämurskaa sisältävien, esimerkiksi Frozen Daiquirin, tai hedelmämaltoa sisältävien juomasekoitusten valmistamiseen. | |
Bloody Mary | juoma tomaattimehusta, vodkasta ja erilaisista mausteista sekoitettu alkoholijuoma. Drinkin mausteista yleisimpiä ovat worcesterkastike, tabasco, lihaliemi, retikka, varsiselleri, suola, mustapippuri, cayennepippuri ja sitruunamehu. Drinkki voidaan valmistaa myös alkoholittomana, jolloin sitä kutsutaan Virgin Maryksi. Jotkut baarit käyttävät valmiiksi maustettua mehusekoitusta, johon lisätään vain vodka. Varsiselleri on perinteinen sekoitustikku. | |
Blue Nun | juoma saksalainen viinimerkki | |
Bock | juoma Vahva saksalainen pohjahiivaolut. | |
B-oikeudet | ark. mietojen alkoholijuomien anniskeluoikeudet | |
booli | ark. isosta maljasta tarjoiltava (alkoholipitoinen) juomasekoitus | |
boolimalja | ark. boolin tarjoilemiseen käytettävä malja | |
booze | 1 slg. sb. viina 2 slg. vb. juoda viinaa, ryypätä, kännätä | |
Bordeaux blanc | juoma ranskalainen valkoviini Bordeaux Blanc („Porvoon lankku”), 1970-lukuun liitettyjä alkoholijuomia | |
bordeauxviini | ark. juoma lähinnä Bordeaux’n ympäristössä tuotettuja puna- ja valkoviinejä, bordeaux | |
Boston shaker | rav. Kahdesta osasta, lasi- ja peltiosasta, koostuva cocktailien sekoittamiseen tarkoitettu astia. | |
botlari, botle | std. slg. pullo | |
bourgogneviini | ark. juoma Bourgognen alueella tuotettuja puna- ja valkoviinejä, bourgogne | |
brandy & konjakki | juoma Korkeinta laatua olevista viinistä valmistettuja tisleitä. Vain Cognac:in maakunnassa Ranskassa valmistetuista rypäletisleistä saa käyttää cognac eli konjakki nimitystä.
|
|
brasserie | ark. panimoravintola t. olutravintola | |
brena, brenkku | std. slg. brene, brenikka, broina, viina, alkoholi Brenkku meni nopeesti päähän. Ootko sä taas ottanut brenkkua? Brenkkuu on olkkarin skobes, mut jätä hiet mulle. Brenkusta sai karmeen jysärin. | |
Brown Ale | juoma Englantilainen ale, jonka makeus syntyy karamellimaltaasta. | |
brut | oen. samppanjasta erittäin kuiva, eikä makea | |
buglata, buglaa | std. slg. oksentaa Meinasin buglaa heti ku tulin himaan. Sit mä buglasin. | |
bukee | ark. rav. oen. kypsyneen, kehittyneen viinin tuoksu, bouquet | |
bulttari, bultteri, bulttis | std. slg. krapula Aamulla ku heräsin, iski kauhee bulttari päälle. Viikon putkesta tulee tajuttoman karsee bulttis. Dokaamisest tuli hirvee bulttis. | |
Burgundi | maat. ranskalainen viinialue, Bourgogne | |
buteli, butle, butlu, bytta, fisu, flesa | std. slg. pullo Meil oli joka jätkällä oma buteli fikassa, fikkassa. | |
byyttaa | std. slg. oksentaa Broidi byyttas rabariin. | |
börje | std. slg. oksennus | |
Cabernet Sauvignon | juoma yleisin viinin valmistukseen käytettävä punainen rypälelajike | |
caipirinha | juoma brasilialainen drinkki. Se valmistetaan cachaçasta (sokeriruokoviina)limetistä. Caipiroska eroaa caipirinhasta siten, että sokeriruokoviinan tilalla käytetään vodkaa, Caipiríssimassa taas rommia. Caipifruta valmistetaan käyttämällä limetin sijasta esimerkiksi kiiviä, sitruunaa, ananasta tai mansikkaa (aina tuoretta hedelmää, ei koskaan mehua). Grapirinha puolestaan valmistetaan käyttämällä grappaa. Cachaçaa ja hedelmiä yhdistelevistä juomista käytetään Brasiliassa myös nimeä „batida de (hedelmä)” | |
Calvados | ark. juoma calvados eräs Ranskasta Normandialaisesta omanaviinistä tislattu hedelmäviina | |
Campari | juoma Alkoholista, appelsiininkuoresta ja lehdistä valmistettu katkero | |
cava | juoma samppanjan tapaan valmistettu espanjalainen kuohuviini | |
Chablis | maat. ranskalainen viinialue, chablis | |
chardonnay | viininvalm. vihreä viinirypälelajike, josta tehdään valkoviiniä | |
Chartreuse | juoma maat. ranskalainen likööri, jota valmistavat kartusiaanimunkit Voironissa Ranskan Alpeilla Chartreusen massiivin kupeessa. | |
Châteauneuf-du-Pape | maat. ranskalainen viinialue | |
chianti | juoma eräs Italiassa Toscanan alueella valmistettu punaviini, chiantiviini | |
châteauviini | ark. juoma korkealaatuisia bordeauxviinejä | |
Cinzano | juoma Alkoholista ja lehdistä valmistettu katkero
|
|
cobblerit | juoma Jälkiruokajuomia, jotka sisältävät useimmiten viiniä, hedelmämehua, hedelmäpaloja ja jäämurskaa. Cobblerit on tapana tarjota teelautaselta, jolle asetetaan lusikka hedelmäpalojen nauttimista varten. Lasiin kuuluu myös yleisesti pilli. | |
cocktail, koktaili | ark. juoma kimara, useista alkoholilajeista sekoitettu kylmä juoma; koktail t. kokteil | |
cocktailkirsikka | ark. säilötty kirsikka, jollaisia käytetään koristeena cocktaileissa ym. | |
cocktailkutsut | ark. kutsut joilla nautitaan tav. seisten pikkusuolaisia ja alkoholijuomia | |
cocktaillasi | ark. kimaralasi | |
cocktailleipä | ark. tav. mon. vrt. cocktailpala | |
cocktailpala | ark. tav. mon. cocktailtilaisuuksissa tarjottavia pikkusuolaisia | |
cocktailravistin | ark. ravistin, astia jossa cocktaileja sekoitetaan ravistamalla – Șeicăr. | |
cocktailtikku | ark. (koristeellinen) cocktailin sekoituspuikko; cocktailpalatikku | |
cocktailtilaisuus | vrt. cocktailkutsut | |
Cointreau | juoma triple sec -tyyppinen appelsiinin ja pomeranssin kuorista valmistettu likööri jonka alkoholipitoisuus on 40 tilavuusprosenttia. Sitä valmistetaan Saint-Barthélemy-d’Anjoun kylässä Angers’n kaupungin Ranskassa. Cointreaun valmistukseen käytettäviä appelsiineja tuodaan Espanjasta | |
collinsit | juoma Pitkiä juomia, jotka sisältävät väkeviä alkoholijuomia, sitruunamehua, sokeria, soodavettä sekä jäitä tai jäämurskaa. | |
coolerit | juoma Pitkiä miedohkoja juomia, jotka sisältävät väkeviä alkoholijuomia ja/tai viinejä, hedelmämehua, sokeria ja pidentäjiä kuten ginger alea, soodavettä tai muuta virvoitusjuomaa. Juomalle on tyypillistä sitruunakuorispiraali. Coolerit tarjoillaan korkeista grogilaseista runsaiden jäiden kera. | |
Cordial | juoma Voimakkaasti sekoitettu hedelmämehu. | |
Cream Ale | juoma Yhdysvalloissa valmistettava makeahko ja mieto ale‑olut. | |
Curaçao | juoma Curacao-appelsiineilla maustettu likööri. | |
daagenefteri, dagis | std. slg. krapula, kohmelo Mä jään löhöön bunkkaan, mullon karsee daagenefteri. Sul kans on aina dagis. | |
daisyt | juoma Makeahkoja cocktaileja, jotka sisältävät jotakin väkevää alkoholijuomaa, sitruunamehua ja grenadiinia. Ne tarjotaan matalista grogilaseista tai viinilaseista ja koristellaan monesti kirsikoilla tai mintunlehdillä. | |
darra, D-virus | std. slg. krapula Älä jauha mitää paskaa, mullon jumalaton darra. Mulle tulee punkusta kauhee darra. Siltä meni kortti, ku se ajo autoo darrassa. | |
dash | mitt. Pieni, juoman maustamiseen käytettävä juomamäärä, noin puoli senttilitraa. | |
deekiksellä, deekikselle | ark. std. slg. ihmisestä: olla rappiolla, alkoholisoituneena; alkoholisoitunut, masentunut Kyllä mä joskus otan, mutta en mä nyt sentään missään deekiksellä oo. Kun se jäi työttömäks, se joutu deekikselle. Se on menny ihan deekikselle. Krisse oli menny ihan deekikselle. Se on ihan deekiksellä, budjaa kai jossai roskikses. | |
deekis | ark. std. slg. rappio, juopotteluputki | |
deeku, deegu, degu | ark. std. slg. juoppo, rappioalkoholisti, puliukko, pultsari Deekut juo vaikka tuulilasinpesuainetta. Sit siihen tuli joku deeku äijä selittämään. Yks vanha deeku tuli bummaa mult fyrkkaa. | |
dekantoida | rav. erottaa neste saostumasta kaatamalla, kaataa viini pullosta niin, että sakka jää pulloon | |
dekantteri, dekantterilasi | rav. karahvi johon ilmattava viini kaadetaan ennen tarjoilua; myös karahvista tarjoiluastiana. | |
dena | std. slg. rappioalkoholisti Jokunen dena tsittas siin botskien vieres. | |
denaturointi | kem. denaturoinnilla tarkoitetaan yleensä kaupallisen etanolin eli spriin tekemistä juomakelvottomaksi lisäämällä siihen aineita jotka tekevät sen pahanmakuiseksi | |
digestiivi | ark. ruokailun jälkeen ruoansulatuksen edistämiseksi nautittu alkoholijuoma vrt. aperitiivi | |
ding, dong, diudiu | slg. olla ihan sekaisin, kännissä. Diudiun voi korvata käsieleellä, jossa osoitetaan päätä sormella ja pyöritetään rannetta. „Sekoittamisliike” Otin eilen pari kaljaa ja olin iha diudiu. | |
divaa, dogaa | std. slg. juoda Divaa toi glasari tyhjäks, nii lähetään menee. Sepi dogas nii et se joutu dorgikseen. | |
dogu, deno, densa, denso | std. slg. juoppo, rappioalkoholisti Ei kantsu pyytää, se on ihan dogu nykyään. Yks densa makas raban edes ku lähin duuniin. Talvisin noit densoi ei nää tos rantsus dokaamas. | |
dokaa, dokailee, dokata, doksoo | std. slg. juoda viinaa, ryypätä, juopotella, juoda (yl alkoholia) Lopeta ny jo noi duunit, mennään dokaan. Mä dokaan kyllä melkein joka viikonloppu. Tiina dokaa aina siideriä. Monta päivää te oikein ootte dokannu? | |
dokata päänsä täyteen | std. slg. juopotella – A bea până cade jos. | |
dokaus, dokaaminen | std. slg. alkoholijuomien nauttiminen. myös: vetää perseet, ottaa yhdet ym. Lähetäänkö dokaa perjantaina? | |
doku, dogu; dokussa | 1 std. slg. juoppo, alkoholisti, humalainen (dokata ryypätä). Toi äijä on täys doku. Portsari ei päästä dokuja sisään. Mies on vanha doku. Joku doku tsittas tos meidän rabassa. 2 std. slg. dokussa, humaltuneena Olla dokussa, olla juovuksissa, humalassa. Ajoi autoa dokussa. Väiski lähti himaan ihan dokussa. | |
Domppa | rav. slg. juoma Dom Pérignon | |
Doppelbock | juoma Erittäin vahva bock‑olut. | |
Dortmunder | juoma Dortmundista lähtöisin oleva pohjahiivaolut. Täyteläisempi ja vähemmän humaloitu kuin pilsner. | |
drinkki, drinksu | 1 slg. sb. alkoholipitoinen juomaseos Sekoittaa drinkit. Käydä drinkillä. Alkudrinkki. 2 std. slg. juomaryyppy, ryyppy; lasillinen siemaisu pullonsuusta, drinksu: muunnos drinkki-sanasta. Mennään drinksuille. Ampiainen, Bloody Mary, Cuba libre, Sininen enkeli, Tukkajumi, Valkovenäläinen. Lumipallo (Snowball). | |
drop | juoma Tippa tai kaksi. Käytetään esimerkiksi Angostuuran lisäämisen yhteydessä. | |
EBC | pan. European Beer Color Unit. Euroopan panimoliiton standardisoima mittayksikkö oluen värin määrittelyssä. Mitä pienempi oluen EBC‑arvo, sitä vaaleampi olut. | |
egg–nogit | juoma Keskipitkiä juomia, jotka sisältävät munaa ja maitoa. Alkoholina käytetään useimmiten konjakkia, rommia, viskiä tai portviiniä. Perinteisesti Yhdysvalloissa jouluna tarjottu juoma. | |
Egri Bikavér | juoma unkarilainen punaviini („Erkin pikakivääri”), 1970-lukuun liitettyjä alkoholijuomia | |
ehtoollisviini, kirkkoviini | kirk.ehtoollisella tarjottava yleensä makea punaviini Kirkkoviini on espanjalaista, tyypiltään Malaga Cruz -viiniä, Málaga Larios. Kirkkoviinin alkoholipitoisuus on 15 % ja sokeripitoisuus 190 g/l. Valamon kirkkoviini. Alkoholiton kirkkoviini | |
Eisbock | juoma Erittäin vahva saksalainen pohjahiivaolut. Eisbock‑olut valmistetaan jäähdyttämällä olut valmistusprosessin aikana alle nollapisteen, jolloin oluen sisältämä vesi jäätyy. | |
elämän haasteen vastaanottanut | slg. rappioalkoholisti – Bețiv înrăit, notoriu. | |
enologi | ark. viinintuntija | |
enologia | ark. viinioppi, viinintuntemus | |
ensisuoja | ark. asunnottomien alkoholistien tilapäinen majoitustila | |
erkin pikakivääri | std. slg. Egri Bikaver unkarilainen valkoviini | |
etanoli, etyyliakoholi | kem. mm. nautintoaineena käytettävä tavallinen alkoholi, etyylialkoholi | |
etkot | 1 slg. alkoholin nauttiminen seurassa jonkun kotona ennen ravintolaan siirtymistä 2 ark. “pre-party” vastakohta jatkot Bileet alkoivat etkoilla. Etkoilla tarjoiltiin kuohuviiniä. | |
evakko | std. slg. Karjalaviini, Karjalaolut Pari evakkoo jos sais tähän pöytään. | |
Faro | juoma Belgialaisen lambic‑oluen karamelloidulla sokerilla makeutettu versio. | |
fenkoli | kem. eräs kamferintuoksuinen alkoholi | |
festata | slg. suupata, syyppätä, syyppää, juoda alkoholipitoisia juomia | |
fiksu känni | slg. sen verran iisi humala, että pystyy toimimaan seuraavana päivänä – Beție ușoară. | |
filmi katkeaa, filmi pysähtyy; filmi pokki | ark. std. slg. menettää tajunta tai muisti, varsinkin humalatilan vuoksi Onkse pakko aina ryypätä niin kauan et filmi kätkee? Se olikin sellasta boolia et filmi poikki. Vedin kuustoist viskii, sit filkka meni poikki. Sit multa katkes filmi, ja seuraavaks mä heräsin sairaalassa. Filmi katkesi, meni poikki. – A-și pierde mințile. A nu mai ști nimic. A nu-și mai da seama. | |
fingerporillinen, vingerporillinen | ark. pieni määrä nestettä, vain sormustimellinen (când se referă la o cantitate de alcool, doar o sorbitură) Otettiin fingerporilliset pienet ryypyt – Cât un degetar. | |
fizzit | juoma Ovat collienssien serkkuja, sisältäen väkevää alkoholijuomaa, sokeria ja sitruunamehua. Fizz:eistä tekee fizz:jä valmistustapa: ne valmistetaan voimakkaasti ravistelemalla ja niihin lisätään pirskahdus soodavettä, jolloin niihin saadaan nimensä mukainen sähinä. | |
flaska, flasu | std. slg. pullo, yl. viinapullo | |
flavori | pan. Oluen aromin ja maun „suutuntuma”. Osa oluen flavorista on aistittavissa tuoksuna. slg. oluen maku sekä tuoksu; kokonaisnautinto | |
flinda, flindari, flinderi | std. slg. pullo, vars viinapullo Aina mulla joku flinda on skobessa. Mul oli flindari povarissa. Voisitsä järkkää meille flindan. | |
flipata, flippaa | ark. seota päästään, kadottaa järkensä, tulla humalaan | |
flipit | juoma Sisältävät kananmunaa ja usein myös kermaa. Flipit ovatkin usein varsin kaloripitoisia. Tavallisimmin käytetyt alkoholijuomat ovat sherry, madeira, omenaviini, viski ja konjakki. Juoman päälle on tapana raastaa muskottipähkinää. | |
flisa, flisu | std. slg. pullo Mulla oli flisu povarissa. | |
flänä | std. slg. humalatila, juopumus | |
flänänen | std. slg. humalainen | |
flänäpäissään, flänässä | std. slg. humalassa Jengi joras flänäpäissään kartsalla. Se on taas nii flänäs, ettei kukaa tajuu mitä se bamlaa. | |
forttis | std. slg. pirtu, sprii | |
Framboise | juoma Belgialainen lambic‑pohjainen vadelmaolut. Oluelle on tunnusomaista punertava väri. | |
frappét | juoma Tunnistaa jäämurskasta, jota on koko lasin täydeltä. | |
Fresita | juoma Ainutlaatuinen Fresita-kuohuviini on chileläinen taidonnäyte, jossa yhdistyvät maan pitkät viininteon perinteet sekä aidon mansikan parhaimmat ominaisuudet. | |
fylla | std. slg. humala | |
fyllanen | std. slg. päihtynyt, humalainen | |
fyllaslaagi | std. slg. alkoholista johtuva aivojen verenkiertohäiriö | |
fyllassa, fyyris, fyyrissä | std. slg. humalassa Onks tos jotai järkee olla aina ihan fyllassa? Fyllassa törttöiltii. | |
genever | ark. hollantilainen katajanmarjaviina | |
georget | std. slg. oksennus | |
gerberos, kherberos | std. slg. ravintolan vahtimestari | |
Gin tonic (GT, G&T, GNT) | juoma alkoholipitoinen juomasekoitus, jonka pääasialliset valmistusaineet ovat gini ja tonic-vesi | |
ginger ale | juoma Alkoholiton inkiväärilimonadi, hiilihappopitoinen, inkiväärillä maustettu virvoitusjuoma, inkiväärijuoma, inkivääriolut | |
gini | ark. juoma englantilainen katajanmarjaviina | |
glyseroli | kem. kasvi- ja eläinrasvojen pääaineosana esiintyvä alkoholi | |
glögi | ark. juoma punaviinistä, mehusta tms. valmistettu us. manteleiden ja rusinoiden kera tarjottava kuuma mausteinen juoma. Jouluglögi. Punaviiniglögi. | |
grappa | ark. juoma puristusjätteistä tislaamalla valmistettu italialainen viina | |
grogi, grogit | ark. juoma väkevästä alkoholijuomasta ja (sooda)vedestä sekoitettu kylmä juoma. Termillä tarkoitetaan erityisesti pohjoismaissa juomaa, joka valmistetaan matalaan grogilasiin kaatamalla parin jääpalan päälle alkoholijuoma ja täyttämällä lasi jollakin pidentäjällä kuten virvoitusjuomalla. Pohjoismaiden ulkopuolella grogista käytetään yleisesti termiä high–ball. Anglosaksisissa maissa grogilla tarkoitetaan puolestaan kuumaa juomaa, josta Suomessa käytetään toti termiä. Viskigrogi. Otettiin pari grogia. | |
Gueuze | juoma Uuden ja vanhan lambic‑oluen sekoitus. Kun uutta olutta sekoitetaan vanhaan, se alkaa käydä uudelleen. Gueuzelle on tunnusomaista myös pullossa tapahtuva jälkikäyminen. | |
gänä, el gänä | 1 std. slg. kannettava puhelin, kännykkä 2 std. slg. humala Mä olin kauheessa gänässä. Mä olin karsees gänäs. Joo jätkä iha el gänäs. | |
haarikka | ark. tav. puinen juoma-astia, jossa on kaksi kädensijaa Oluthaarikka. | |
haistella | 1 ark. us. nuuhkia, nuuskia. On tainnut haistella pullonkorkkia 2 leik. nauttia alkoholia | |
hakkuri, hagari | ark. aikuinen joka pientä rahaa vastaan ostaa savukkeita tai alkoholia teinille, hakuryyppy | |
hanaolut | rav. ravintolassa myytävä pullottamaton, säiliöstä laseihin laskettava olut | |
hanapakkaus | kaupp. toinen yleinen viinin pakkausmuoto. Siinä viini on pakattu foliopussiin, jonka suojana on pahvikotelo, ja viini annostellaan hanasta. Hanapakkaukset ovat kooltaan yleensä 2–3 litraa. Hanapakkauksen viini säilyy tuottajien mukaan hyvänä 8–10 kuukauden ajan pakkaamisesta. | |
handeli | 1 std. slg. viinapullo 2 std. slg. viinakauppa, Alko Handelist förbittii kamaa. Millo handeli menee tänään kii? Isot kundit kävi handelist tsöpaamas brenkkuu. | |
hapan, hapanta | std. slg. viina, alkoholipitoista juomaa Otetaas vähän hapanta. | |
hapessa | std. slg. humalassa | |
hapokas | ark. jossa on runsaasti happoa Hapokas viini. | |
hapotella, hapottelee | std. slg. ryypätä, juoda viinaa, juoda alkoholia Ne lähti Mustiksee hapottelee. | |
happo | 1 std. slg. juoppo, alkoholisti Juohan ne tosi hapot vaikka kynsilakkaa, jos ei muuta saa. Se on ihan mahoton happo. 2 std. slg. viina Siit on tullu aika happo. | |
happoveikko | slg. kova alkoholinkäyttäjä, ryyppymies, happo | |
haulikkopaska | slg. krapulapaska, varpuspaska, hulivilikakka | |
hedelmäinen | ark. Hedelmäinen [hedelmänmakuinen] viini. Makea-, runsashedelmäinen. | |
hedelmäviina | ark. hedelmistä valmistettavia väkeviä alkoholijuomia | |
hedelmäviini | ark. muiden hedelmien kuin viinirypäleiden mehusta valmistettavia mietoja alkoholijuomia Hillaviini. Mansikkaviini. Omenaviini ym. hedelmäviinit. Kirsikaviini Kirsch de Fougerolles. Mustikkaviini. Väkevät hedelmäviinit: mesiviini, tyrniviini. Tilhi, pihlajanmarjaviini. | |
hehkuviini | ark. kuumennettuna nautittava väkevä mausteviini Hehkuviini tarjoillaan kuumana. | |
heikos hapes | std. slg. krapulassa | |
heinäkenkä | slg. leik. Heineken–merkkinen olut Juoda heinäkenkää. | |
heittää helttaan | std. slg. juoda, vars alkoholipitoista Heitäs toi kossu helttaas, niin mä tilaan toiset. | |
heittää huiviin | std. slg. juoda, syödä (nopeasti) Heitetääs noi kaljat huiviin ja lähetään baariin. Oota, mä heitän ensin jotain safkaa huiviin. | |
heittää latta, laatat, laattaa | std. slg. oksentaa Joku oli heittäny laatat kioskin eteen. Mulloli karsee krapula, mä heitin laattaa koko aamun. Gimmat heitti laattaa rabassa. – A vomita. | |
heittää perseet olalla | std. slg. juoda juovuksiin Mennää illalla heittää perseet olalle. | |
heivata, heivaa | std. slg. syödä, juoda | |
helttaan, heittää, stikkaa | std. slg. juoda | |
henkilökohtainen ongelma | ark. Henkilökohtainen ongelma us. leik. alkoholiongelma – Acoolism. | |
herne | std. slg. ryyppy | |
herukka | Herukat eli viinimarjat (Ribes) on herukkakasvien heimon (Grossulariaceae) ainoa suku. vrt. mustaherukkaviini | |
hetulaan, heittää | std. slg. syödä tai juoda | |
hiilihappo | kem. (hiilidioksidi) muodostuu olueen käymisen seurauksena. Hiilihapon voi aistia oluessa kielellä tuntuvana „pistelynä”. | |
hiiva | pan. Yksisoluinen sieni, joka muuttaa olutvierteen sisältämän sokerin alkoholiksi ja hiilidioksidiksi | |
hiivassa | std. slg. humalassa, humaltuneena Ville sai sakot, ku se ajo autoo pienessä hiivassa. Sä taisit olla eilen vähän hiivassa. Mä näin sen aika hiivas Käbiksen Essol. | |
hiivat | std. slg. oluet | |
hiki | std. slg. tippa, esim. viinaa pullossa | |
hilseessä | std. slg. humaltuneena | |
himmee | slg. std. pimeä pullo | |
hinkki | std. slg. pullo | |
hiprakassa | std. slg. humaltuneena; päihtynyt, hiprakassa oleva – Cherchelit | |
hiprakka | ark. slg. (lievä) humala, hutikka Kyllä siitä kotiviinistäkin kunnon hiprakka tuli. Se oli mökillä koko viikonlopun pienessä hiprakassa. Olla pienessä hiprakassa. | |
hissata, hissaa | std. slg. juoda alkoholia | |
hoitoonohjaus | ark. Päihdeongelmaisen työntekijän hoitoonohjaus. | |
holi, holisti | ark. std. slg. alkoholi; alkoholisti, juoppo Sen faija on kuulemma täys holisti. Raikasta tuli ihan holisti. | |
holitrokari | std. slg. laiton viinan myyjä | |
Hollolan plöö | slg. viina, votka; Koskenkorva | |
Huberin olut | slg. kraanavesi, hanavesi, vesijohtovesi, häppä, putkikalja, putkiviski Kauhee jano, mä tempasen tosta lasillisen huuberin putkiviskiä ja sit mentiin. | |
huikka, huikat | 1 ark. std. slg. kulaus, siemaus, ryyppy, ryypyt Pane mulle huikat tost Kossusta. Huikka murheeseen! Nyt ei tekis huikka pahaa. Ota huikka! Otti pullosta pitkät huikat. Tiina veti huikan pullon suusta. Otetaas pienet huikat! 2 ark. juotava, (alkoholipitoinen) juoma. Tää mustaryssä onkin hyvä huikka. Onks sulla yhtään huikkaa mukana? Vedettiin vähän huikkaa pohjiks. | |
huiviin | slg. (nopeasta) juomisesta tai syömisestä Mä aloin vetää kossua huiviin heti kun päästiin perille. Ville kippas koko pullon huiviin. Eiköhän vetästä noi loputkin eväät huiviin. Heitä ny ne ranskikset huiviis et päästään lähtemään. Ei muuta ku kahvit huiviin ja sit jatketaan. | |
humala | 1 ark. pan. oluen mausteeksi ja koristekasvina viljeltävä monivuotinen köynnöskasvi us. mon. humalan emitähkistä. Oluen mauste joka parantaa säilyvyyttä ja antaa oluelle katkeruuden ja humalan aromin. Oluenpanossa humalasta käytetään vain hedelmöittymättömät emikukat. Humala on myös oluen luonnollinen „säilöntäaine”. kuv. Hukkaan meni hyvät humalat hyvin alkanut hanke meni myttyyn tms. 2 ark. (tilanne) humalatila, alkoholin t. huumeen aiheuttama päihtymys, juopumus, huumaus, runsaan oluenjuonnin aiheuttamaa olotilaa. Oluthumala. Nousuhumala, laskuhumala. Pillerihumala, narkoosihumala. Olla humalassa päihtynyt, juovuksissa; vrt. päissään, kännissä (ks. känni), tuiskeessa (ks. tuiske 2), tinassa (ks. tina), kaasussa (ks. kaasu 3), hutikassa (ks. hutikka), hiprakassa (ks. hiprakka). Tuli kotiin umpihumalassa. Juoda itsensä humalaan. On astunut korkin päälle on humalassa. Olla pierussa humalassa. Niin humalassa, ettei pystyssä pysynyt. slg. nakit silmillä humalassa. slg. krapularyypyn aiheuttama humala. Olla takatuupparissa. 3 lääk. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan yksi serotoniinia säätelevä geeni vaikuttaa myös siihen, kuinka herkästi ihminen käyttäytyy impulsiivisen väkivaltaisesti humalassa. vrt. känni
alkoholihumala, humala, humalahakuinen, humalainen, humalajuominen, humalankäpy, humalanvieras, humalapäissä, humalapäissään, humalasalko, humalatila, laskuhumala, lääkehumala, maahumala, narkoosihumala, niittyhumala, nousuhumala, oluthumala, oopiumihumala, pillerihumala, sikahumala, sokerihumala, syntymähumala, tinnerihumala, tukkihumala, umpihumala, umpihumalainen |
|
humalahakuinen | ark. Suomalaisten humalahakuinen [juopumiseen tähtäävä] alkoholinkäyttötapa | |
humalainen | ark. humalassa oleva, päihtynyt, juopunut Humalainen mies. Joukko humalaisia | |
humalapäissä, humalapäissään | ark. humalassa, juovuksissa, juovuspäissä. Ajoi humalapäissään kolarin. Humalapäissä tehty rikos. | |
humalassa | ark. humalassa oleva, juovuksissa, juovuspäissä, päihtynyt, juopunut Olla humalassa päihtynyt, juovuksissa; vrt. päissään, kännissä, tuiskeessa, tinassa, kaasussa, hutikassa, hiprakassa. Tuli kotiin umpihumalassa. Juoda itsensä humalaan. On astunut korkin päälle on humalassa. Olla pierussa humalassa. Niin humalassa, ettei pystyssä pysynyt. slg. nakit silmillä humalassa. Olla takatuupparissa. std. slg. Hokkarit vinosssa, homeessa. | |
humalatila | ark. vrt. humala, känni Alkoholin, huumeiden aiheuttama humalatila.aamt, AKG, botslojot, deffyyri, diego, dokabiliteetti, Dopplerin ilmiö, el gänä, flanagan, happi, hulinat, hulina, hölse, hönössä, Joelit, joulumieli, juupeloisissa, jynkyttää, kiikkuset, kokovartalopuudutus, kynällään, laitamyötäinen, lampiset, liiska, maistissa, Mortal Kombat tila. Muka päissäää! myötälaitainen, myötälaitasessa, mäkelät, Nakuttaa pelti kiinni. nilkkatulehdus, nuttura(t) vinossa, Olla faaraona. Olla juubassa. Olla liivit auki. Olla lärvit. Olla pörrissä. Olla tiltissä. Olla tinassa. Olla tupee silmillä. Parin leivän kirous. pelikaanipleksit, pellit, perse, perseet, persikkakossut, perunoiden keittely, pöhinä, pöhnä, Rack City, rikubehm, rälläkkä, röytää, Sarvet tantereessa. Se oli se sauna. seipäät, selviämisasema, Semmosta se on kun rapuja syödään. sihtikurkku, sivuluisu, slight pole, slööri, sokerihumala, taikinointi, taloudellinen alkoholismi, tasottavat, tibsi, tuiteri, tuplasuokka, turpajurrit, tuurijuoppo, töhvinki, vakuuttava etukeno, walkingdead, änkyrä, örveltäminen, örveltää, öyhöttää Observație! Multe dintre aprecierile gradului de beție sunt subiective. Suomalaiset suhtautuvat alkoholiin kaksijakoisesti. Sitä nauttinut voi toisen mielestä olla vain pienessä sievässä, toisen mielestä räkäkännissä. | |
humalikas | ark. humalainen Mitäne ämmänturvakotsiellä rollaa! joku humalikas möyrähti oven takana. | |
humaltua | ark. tulla humalaan, päihtyä, juopua. Humaltui jo parista lasillisesta | |
hunajaolut | juoma hunajalla mausteltu olut | |
huoltola | ark. slg. (esim. päihdeongelmaisten) hoitolaitos | |
huoltolaitos | ark. Päihdeongelmaisten huoltolaitos. | |
huppeli | ark. humala, hutikka, kekkuli, hiprakka Naapurin äijä tais olla pienessä huppelissa. Tulliinhan me sitten aika huppeliin. Nyt ootat vähän aikaa, et menee pahin huppeli ohi. Oli aika huppelissa. | |
huppelissä | std. slg. lievästi humaltuneena | |
hutikka | ark. humala, hiprakka, huppeli Onpas jätkät taas hutikassa. Se oli niin tuhti paukku, et jo yhestä tuli hutikkaan. Kyllähän tommonen pikku hutikka auttaa siihen, et ei jännitä niin paljon. Olla hutikassa. | |
huumata | ark. hurmata, lumota, humalluttaa, päihdyttää, juovuttaa | |
huumaus | ark. huumaaminen, huumaantuminen, huuma. Päihteiden aiheuttama huumaus. Olla huumauksessa, huumauksissa. Herätä huumauksesta. | |
huurteinen (olut) | ark. std. slg. (kylmä) olut, kaljatuoppi Huurteinen [huuruinen] olutlasi. Yks huurteinen teki hyvää pitkän työpäivän päälle. Pistä mulle tulee yks huurteinen. Otettiin yhdet huurteiset. Otettiin parit huurteiset. – Bere cu brumă. | |
hylsy | slg. tyhjä pullo Viedään noi hylsyt kauppaan. Pikkupojat keräs hylsyjä nurmikolta. | |
Hyttysmyrkky | slg. viina, votka; Koskenkorva | |
hyvässä otteessa | std. slg. melko lailla juopunut Hemmo alko olla jo aika hyväs ottees. | |
häppä | std. slg. alkoholi, viina, juoma (Tampereen murteella) Kyllä sille äijälle häppä maistuu. Saiks siellä juhlissa yhtään häppää? Sä oot tainnu ottaa vähän häppää. Mentiin kämpille vetää häppää porukalla. | |
häppää, häppäilee | std. slg. juopotella | |
hölökön kölökön | ark. maljoja juotaessa, laseja kilistettäessä (tuttavallisesti): terveydeksi! sen kunniaksi! kippis! hei! | |
hömpsy, hömpy | ark. ryyppy, naukku, moukku, paukku Otetaan hömpsyt! | |
hönttö | slg. itse käymällä tehty juhlajuoma, eli tunnetaan myös paremmin kiljuna Hei kuka on vetänyt meidän höntöt? | |
hönässä, hönössä | std. slg. humaltuneena, humalassa, juovuksissa, kännissä, päissään Porukka oli jo alkuillasta aika lailla hönössä. Jätkät tuli parista kossupullosta ihan hönöön. | |
hönö, hönöt | slg. hiprakka, känni, kekkuli, huppeli, humala, känni, kekkuli Olla pienessä hönössä. Eiköhän oteta illalla kunnon hönöt? | |
hörppiä | ark. ryyppää, särpiä, ryystää Hörppiä olutta. | |
hörppy | ark. väkevä viina-annos; siemaus (alkoholijuomaa), ryyppy, kulaus Otti pitkän hörpyn. Etkö tarjoopullostas ees hörppyä? Mennääs ottaan kunnon hörpyt tohon kapakkaan? Onks jätkät tarjonnu sulle taas liikaa hörppyjä? Jätä mulle hörpyt! | |
hörppää, hörpätä | std. slg. juoda; juoda pikaisesti (us alkoholia); ryypätä (kuuluvasti), siemaista, kulauttaa | |
hörpyt, ottaa | std. slg. väkevä viina -annos, juoda Ota vään, mut ihan snadit. | |
ihmisbisse | slg. bisse, joka juodaan ihmisten ilmoilla | |
ihmisraunio | kuv. Juoppo ihmisraunio – Epavă. | |
ilkivaltaisuus | lak. ilkivallan harjoittaminen, ilkivaltainen käytös. Saada rangaistus juopumuksesta ja ilkivaltaisuudesta. | |
ilmajuoppo | oik. ilma-alusta juopuneena kuljettavasta henkilöstä | |
iloliemi | leik. slg. alkoholijuoma, viina Kuski oli tainnu nautiskella vähän ilolientä. Iloliemi ei kyllä sovi liikenteeseen. Hakisitko viinakaupasta paripulloo ilolientä? Maistella ilolientä. | |
imaista, imasee | std. slg. juoda pikaisesti (us alkoholia) Imas toi kossuhiki tost lasist, nii saat kunnon viskii. | |
India pale ale (IPA) | juoma Maultaan hedelmäinen ja humalainen vaalea ale‑olut. Pintahiivaolut IPA kehitettiin 1700-luvun lopulla Britanniassa. Tuohon aikaan oli kehitettävä olut, joka säilyisi pilaantumatta pitkän merimatkan ajan Britanniasta Intiaan. Oluesta tehtiin alkoholipitoisempaa ja siihen lisättiin reilusti humalaa pilaantumisen es-tämiseksi. Nykypäivän moderni IPA kehittyi 1970-1980-luvuilla Yhdysvalloissa ja se on yleensä alkoholipitoisuudeltaan vahvempaa kuin 1700-luvun brittiedeltäjänsä. (6-7 %). Yli 7-prosenttisia India pale aleja kutsutaan double India pale aleiksi tai imperial pale aleiksi. Brittiläiset India pale alet ovat yhdysvaltaisystäviään miedompia alkoholipitoisuudeltaan ja humaloinniltaan. Monet brittiläiset IPA-oluet lasketaan nykyisin bitteriksi. | |
inkivääriolut | 1 juoma käymismenetelmällä valmistettu, mutta alkoholiton hiilihapollinen virvoitusjuoma, joka on valmistusmenetelmästä riippuen miedosti tai hyvinkin voimakkaasti inkiväärillä maustettu 2 juuriolut: edellisen kaltainen, mutta usein myös hiilihapoton, inkiväärin sijasta sassafrasilla tai sarsaparillalla maustettu virvoitusjuoma 3 juoma eräs karibialaistyyppinen alkoholijuoma: inkiväärillä maustettu olut – ginger ale, ginger beer | |
inventaario | std. slg. oksennus | |
iso, pitkä | ark. iso tuopillinen olutta, noin ½ litran ravintola-annos olutta Yks iso mulle, kiitti! Juotiin parit isot ja lähettiin veks. | |
IVA | std. slg. nelos-olut (IV A) | |
jalis | std. slg. jaloviina | |
jalla, jysy | std. slg. krapula | |
jaloviina, jallu | ark. slg. jalis, jalkkari Leikattu konjakki, suomalainen brandysta ja viinasta valmistettu alkoholijuoma, jonka brandypitoisuus vaihtelee. Jaloviina, konjakista ja viljaviinasta valmistettu alkoholijuoma (38-40%). Kolmen tähden jaloviina sisältää 75 prosenttia brandya. | |
janojuoma | ark. Kylmä tee janojuomana. leik. alkoholijuomista | |
Joiku | juoma lakkaviini Joiku (Makea jälkiruokaviini) Lapin hillan hienostunut maku. | |
jolt | rav. juoma kolajuoma, jossa on kaksi kertaa niin paljon kofeiinia kuin normaalikolassa, nörtit juovat Joltia paljon. | |
Jonnekänni | slg. Juodaan karmeat raivokännit ja sen jälkeen oksennetaan lavuaari täyteen burjoa.Tapahtuu varsinkin risteilyillä (esim. Abiristeily) ja juhlapäivinä (Vappu). | |
joron jäljillä | ark. huonoilla teillä, hunningolla, rappiolla Pojat taitaa olla taas jossakin joron jäljillä. Tota menoo sä joudut pian joron jäljille. – Pe căi greșite. | |
juhlatuuli | ark. Olla juhlatuulella juhlamielellä; päihtyneisyyttään hyvällä tuulella | |
juhlia | ark. slg. bailata, bilettää, döyksätä, fiirata, humputella, juhlia, heilua, hullutella, hummailla, hummata, hurvitella, huvitella, häilää, irrotella, krympätä, kuoppajuhlat, liehua, lirrutella, mällätä, metelöidä, norkoilla, panna haisemaan, panna ranttaliksi, partyt, pistää hulinaksi, pitää hauskaa, pämpätä, reivata, rellestää, remuta, riehua, riekkua, rymistellä, rällätä, shäftää, tampata, tanssia, tötteröt otsalle; rällästää, rällätä, rällää: ark. std. slg. juhlia mekastaen, juhlia meluisasti, tuhlaillen, juopotellen tms. rellestää, mekastaa, mellastaa Porukat rällästi meillä aamuun asti. Missäs sitä oltiin taas koko yö rälläämässä! Lähetääs vähän rälläämään kaupungille! | |
julepit | juoma Amerikan etelävaltioista kotoisin olevia juomia, jotka valmistetaan perinteisesti erityisesti bourbonviskistä, mintunlehdistä ja jäämurskasta. | |
julkijuopottelu | oik. juopottelu julkisella paikalla | |
juoda | ark. (juominen, juotava ks. myös erikseen) nauttia nestettä; vrt. hörpätä, hörppiä, imeä, kulauttaa, ryypätä, ryystää, siemaista, särpiä. Juoda mehua lasista. Juoda lasillinen viiniä. Juoda pillillä. Juoda janoonsa. Juoda aamutee, kahvit. Juoda lasi tyhjäksi. Juoda jkn malja. Antaa hevoselle juoda. Erik. nauttia väkijuomia, juopotella. Hän ei juo eikä tupakoi. Juoda [juhlia juomalla] häitä, harjakaisia. Ratketa juomaan. Juoda suruunsa; Juoda [käyttää alkoholia, juopotella] suruunsa. Juoda itsensä humalaan, rappiolle. Juoda jalat altaan niin paljon, ettei pysy jaloillaan. Juoda itsensä pöydän allesammuksiin. Juoda [menettää juopottelun vuoksi] rahansa, virkansa. Joi perä perään kaksi pulloa olutta. Juoda jku pöydän alle nauttia jkn kanssa alkoholia niin, että toinen sammuu mutta itse ei. Juoda kaljaa kioskilla. Juoda kaljapullo pois kuljeksimasta leik. Juoda lasillinen viiniä. Juoda päänsä täyteen juoda itsensä juovuksiin. Juoda viski kuivana laimentamattomana, siltään. Juoda, ottaa ryyppy palan painikkeeksi. | |
juoja | ark. henkilö joka juo – Băutor. | |
juoksukalja | ark. kaupasta, kioskista tms. varastetuista oluista; myös baarissa tms. juodusta mutta maksamatta jätetystä oluesta Haki lähikaupasta juoksukaljat. | |
juomahimo | ark. alkoholinhimo | |
juomakausi | ark. runsaan alkoholinkäytön kausi alkoholistilla, ryyppykausi | |
juomalaulu | ark. alkoholijuomia, iloista juomaseuraa yms. ylistävä laulu t. runo | |
juomari | ark. slg. tavallisemmin: juoppo | |
juomatapa | tav. mon. alkoholinkäyttötapa. Suomalaisten juomatavat. | |
juoponnapissa, juoponnappiin | slg. leik. juoponnappiin, napit väärissä napinlävissä Napittaa puseronsa juoponnappiin. Takki on juoponnapissa. Sun villatakkis on juoponnapissa. Älä nyt pistä sitä palttoota juoponnappiin. | |
juopotella | slg. nauttia (jatkuvasti) kohtuuttomasti alkoholia, juoda, ryypätä, ryypiskellä Ratketa, sortua juopottelemaan. Olla juopottelemassa. Elää humussa ja sumussa hummata, juopotella Seurustella pullon kanssa ryypiskellä, juopotella. | |
juopottelu | slg. juopotteleminen Työmaajuopottelu. En hyväksy juopottelua. Juopottelun jäljet kasvoissa. Juopottelutuuri juopottelukausi. Kun tuli vaikeuksia, hän tarttui pulloonryhtyi juopottelemaan. Ryhdistäytyi ja lopetti juopottelun. Syöpöttely ja juopottelu. Terveydelliset jälkilaskut juopottelusta. Faija sai kenkää juopottelun takia. | |
juopotteluputki | slg. pitkäaikainen yhtäjaksoinen juopottelu Hänellä oli tässä joulun jälkeen kunnon juopotteluputki kun tuli ero naisystävästä, kaikki meni, asunto ja huonekalut. | |
juopottelutuuri | slg. juopottelukausi Penalla on menossa taas juopottelutuuri. vrt. tuurijuoppo | |
juoppo | slg. juopottelija, yhtenään, vähän väliä juopotteleva (henkilö), alkoholisti. Parantumaton juoppo. Kaappijuoppo, rapajuoppo. Juoppo mies. Kännikala. Hänellä oli juoppo mies taakkanaan. Hänellä on juoppo mies ristinään. Hävetä juoppoa isäänsä. Mies oli juoppo heittiö. Juopot kuseksii aina tos porttikongissa. Suuri [kova] juoppo. Joutua juopon miehen kelkkaan tav. juopon kanssa naimisiin. Juopolla isällä oli turmiollinen vaikutus poikaansa. Sai juoposta miehestään iänikuisen vastuksen. ilmajuoppo, ilmaliikennejuopumus, julkijuopottelu, junaliikennejuopumus, juoponnapissa, juoponnappiin, juopotella, juopottelu, juoppo, juoppohullu, juoppohulluus, juoppojuna, juoppokööri, juoppolalli, juopporatti, juopporenttu, juopottelija, juoppous, juopua, juopumus, juopumuspidätys, juopumussakko, juopunut, kaappijuoppo, kausijuoppo, kausijuoppous, liikennejuopumus, olutjuoppo, raidejuoppo, raidejuoppous, raideliikennejuopumus, rapajuoppo, rattijuoppo, rattijuoppous, rattijuopumus, ruorijuoppo, ruorijuoppous, ruorijuopumus, salajuoppo, tankojuoppo, tankojuoppous, tuurijuoppo, tuurijuoppous, työmaajuopottelu, vesiliikennejuopumus | |
juoppohullu | ark vrt. juoppohulluus. Juoppohullu potilas. Juoppohullulle ominainen levottomuus. | |
juoppohulluus | ark. lääk. delirium tremens; pitkäaikaisesta alkoholin liikakäytöstä aiheutuva akuutti mielisairaus. | |
juoppojuna | leik. myöhäisin taajamasta lähtevä iltajuna (t. bussi) | |
juoppokuski | ark. alkoholijuomien nauttimiseen ryhtyneen ryhmän jäsenelle, joka pidättäytyy juomasta kuljettaakseen sanottua ryhmää kulkuvälineellä paikasta toiseen | |
juoppokööri | std. slg. leik. juopposakki, juoppojoukko, juoppojengi, juoppoporukka Mikä helkutin juoppokööri tuolla möykkää? | |
juoppolalli, juopporatti, juopporenttu | halv. juoppo, juopporatti, juopporenttu; juoppolalli ● bețiv, bețivan; alcoolist ■ fyllbult, fyllhund, fylltratt, fyllkaja; alkis | |
juoppous | ark. pitkäaikainen t. toistuva alkoholin liikakäyttö, alkoholismi Jjuoppouden kirot. Juoppouden pahe. | |
juopua | ark. päihtyä, humaltua alkoholista, tulla juovuksiin Juopua oluesta. Räyhätä juopuneena | |
juopumus | ark. oik. humala, humalassaolo, päihtymys Liikennejuopumus. Juopumuspidätys. Juopumustapaus.Saada rangaistus juopumuksesta. | |
juopumuspidätys | oik. juopuneen säilöönottaminen; pidätys juopumuksen takia | |
juopumussakko | oik. juopumuksen takia annettu sakko | |
juopunut | ark. päihtynyt, humalainen, havaittavasti alkoholin vaikutuksen alainen vrt. juovuksessä Juopuneet rähinöitsijät. Juopuneiden remuaminen. Jengi käänsi juopuneita. Juopuneen sameat silmät. Juopuneen tahmeina liikkuvat ajatukset. Juopuneena tavattu kuljettaja. Juopuneet möykkäsivät läpi yön. Juopunutta ei päästetty rattiin. On nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta juopuneesta. Poliisi korjasi juopuneet talteen. Röhötti juopuneena sohvalla. Juopunut kuski aiheutti kolarin. | |
juottola | leik. halv. slg. ravintola tai baari, jossa keskitytään lähinnä vain alkoholijuomien nauttimiseen | |
juovukkeessa, juovukkeeseen juovuksissa, juovuksiin, juovuspäissä, juovuspäissään | slg. leik. humalassa, päihdyksissä, kännissä, hutikassa. Toikkaroida juovuksissa. Juoda itsensä, juottaa jku juovuksiin. Aivan ilmeisesti juovuksissa. Esiintyä julki juovuksissa. Hän on taas juovuksissa. Jorista juovuksissa. Lippa vinossa juovuksissa. Mono vinossa juovuksissa. Naula päässä ark. vahvasti juovuksissa. Oli joltisestikin juovuksissa. Oli kelpo lailla, tavalla [tuntuvasti, kovasti, aika lailla] juovuksissa. Oli ympäri päissäänvahvasti juovuksissa. Olla iloisella tuulella, päällä joskus: juovuksissa, päissään. Olla käsi maassa Olla nakit silmillä vahvasti juovuksissa. Olla pätkässä juovuksissa. Olla tinassa juovuksissa. Päissään kuin ampiainen vahvasti juovuksissa. Tuli juovuksissa töppäillyksi. Juottaa vieraansa juovuksiin. Vahvasti juovuksissa. Porukka oli jo ihan tööt. Horjahti juovuspäissään veneestä. Juovuspäissä tehty tappo. Alkoi juovuspäissään räyhätä. Horjahti juovuspäissään ojaan. Juovuspäissään aikamoinen suupaltti. Törmäili juovuspäissään. Pojat tais olla pienessä juovukkeessa. Miten toi Pena tuli noin äkkiä juovukkeeseen? | |
juovuttaa | ark. päihdyttää, humalluttaa; huumata, hurmata Juovuttavat juomat. – Băuturi care amețesc. | |
jurri, jurris, jurrissa | ark. std. slg. vahva humalatila, känni Tänään kyllä otetaan kunnon jurri. Se jätkä oli jo aika jurrissa, kun päästiin sen kämpille. Älä juo ittees taas ihanjurriin! Olla ihan jurrissa, tulla jurriin. Olin niin vitun jurrissa, mitenköhä pääsin himaan? | |
juua, juuaan | slg.kans. juoda, juodaan Etsä saisjuua tota viinaa noin hirveesti! Me juuaan vaan teetä. Juuaan nää kaljat ja lähetään! | |
juubelis on | std. slg. humalassa | |
jysy, jysäri | std. slg. krapula, kohmelo, kankkunen Aamulla iski karsee jysäri. Mä en selvii tästä jysäristä ilman ryyppyä. Oliks sul aamulla jysäri? Brenkusta sai karmeen jysärin. | |
jytky | std. slg. alkoholi, känni; jytky – alkoholipitoista juomaa; iso jytky – vahvaa alkoholia Tässä boolissa on tosiaan jytkyä. Voisin lähtee tästä jytkykaupoille. Viitsisiköhän hakee oikeen isoa jytkyä alkosta? Olla jytkyissa, olla kännissä. Oli eilen melkonen jytky päällä. Meinaakko ottaa tänäänki jytkyt? | |
Jägermeister | juoma saksalaisen Mast-Jägermeister AG:n tuottama likööri jonka alkoholipitoisuus on 35 %. | |
jälkikäyminen | pan. Panimotekninen prosessi, jossa olueeseen jääneet uuteaineet pyritään käyttämään alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. vrt. pääkäyminen | |
jälkimaku | orn. Viinin pehmeä jälkimaku. | |
jälkiruokaviini | juoma viini joka sopii nautittavaksi jälkiruoan kanssa | |
jämä; jättää hikiset | 1 ark. std. slg. tav. mon. tähde, jäte. varsinkin savukkeesta tupakantumppi ja juotavasta: jäännös, tähde, loppunsa, natsa, pohjat Stikkaa mulle toi jämä! Jätä mulle jämä. Anna mulle jämät siitä pullosta! Jätä mulle jämä! Anna jämät [loput pullosta tms. ]! Vain jämät jäljellä. 2 std. slg. jättää jämät, jättää pohjat, jättää savukkeesta tai pullosta jäännös toiselle, vähäinen loppuosa esim. tupakasta, oluesta Jätä jämä! Voitko jättää mulle jämät? Jätä hei pohjat mulle siitä kossusta! – A lăsa și celuilalt din țigară, din băutură. | |
järjestyshäiriö | ark. Juopuneiden aiheuttamat järjestyshäiriöt. | |
jäädä hihna, remmi päälle | std. slg. jäädä juoma- ryyppykierteeseen Penalla on taasjääny hihna päälle. Jätkillä jäi viikonlopun yli remmi päälle. – A continua să tragă la măsea. | |
kaappijuoppo | leik. salajuoppo Vaari taitaa olla vähän kaappijuoppo. Meijän mutsi on ruvennu kaappijuopoks. | |
kaasu, kaasussa | ark. leik. std. slg. juovuksissa, humalassa, päissään, humaltuneena Systeri oli eilen ihan kaasus ku se konttas himaan. Ne oli hirveessä kaasussa. Jätkät pörräs vappuna kauheessa kaasussa ympäri kaupunkia. Miten joku voi olla noin kirveessä kaasussa! Olla pienessä kaasussa humalassa. | |
kaataa | ark. slg. kumota, juoda alkoholipitosta juomaa Lähetääs kaataan parit oluset tohon baariin! Mikähän faijaa vaivaa, kun se on ruvennu kaataan tota viinaa kaiket illat? Kaadettiin parit kaljat. | |
kaatis, kaatokänni | ark. std. slg. kova humala, räkäkänni, perskänni, sammumispisteessä, erittäin vahva humalatila, kova humala, umpihumala, vahva humalatila Onks sun pakko tulla himaan aina kaatokännis? Illalla otetaan sitten oikeen kaatokänni. Broidi tuli taas kaatokännissä himaan. Lissu olijuonu ittensä ihan kaatokänniin. Äijä oli kaatokännissä raflassa ja sitte sut heitettiin ulos. Iskä oli ihan kaatiksessa loppuillast. Oo keennot täynnä. | |
kaatoryyppy | slg. Otetaan suurriistan metsästyksessä, kun kohde on saavutettu. Kaatoryypystä tuli kaatokänni | |
kabbis | slg. ruok. Cabernet Sauvignon -rypäle | |
kakskyt syvällä | slg. juotu 20 kaljaa, hiphop-kieltä Shoppaa uusii kicksei, rullaa kakskyt syvällä. | |
kalja | ark. oluesta, usein käytetty lempinimi oluelle vaikkakin eri asia Joulukalja, kotikalja. Keskikalja. Joi parikaljaa pari pulloa olutta.ark. slg. alkoholiton t. hyvin mieto mallasjuoma; Mennä kaljalle. Olla kaljalla. kuv. ark. Olla kaljassa, kaljoissa, kaljoissaan humalassa. Kaadettiin parit kaljat. Killittää kaljaa. Lähdetäänkö kaljalle?” „Sait ylipuhutuksi. ” (m-ai convins). Lähdettiin kaljalle koko konkkaronkka. Pistä mulle yks kalja. Ryystää [juoda] kaljaa. Joulukalja, kotikalja. Joi parikaljaa pari pulloa olutta. Äijäkin vaan kittaa kaljaa kaiket illat. Lähetääs ottamaan muutamat kaljat! Kyl saunan jälkeen pari kaljaa maistuu syntisen hyvältä. Kyllä saunan jälkeen pari kaljaa tekee eetvarttia. Mä otan vaan yhen kaljan ja lähen himaan. | |
kaljabaari | ark. olutbaari – Berărie. Braserie. | |
kaljabasso | leik. römeä basso, hyvin matalasta ja karheasta äänestä, römäkkä, rämeä, möräkkä, möreä. Möreä kaljabasso. | |
kaljakori | ark. olutkori | |
kaljalla, kaljoilla | ark. olutta juomassa, oluella, olusilla Kävästääs parilla kaljalla! Tuolla ne jätkät istuu baarissa kaljoilla. Eiköhän mennä välillä kaljalle? Lähetäänkö illalla kaljoille? | |
kaljamaha | leik. (vars. miehen) iso, pyöreä maha. Löllö kaljamaha. Tolia isännällä on oikee kaljamaha. Painukaas siitä kaljamahat jo hommiin! | |
kaljanpano | pan. kaljan valmistaminen | |
kaljapullo | ark. olutpullo. kaljaa varten tehty pullo; pullollinen kaljaa | |
kaljasaavi | ark. Kaljasaavin peitto (myös →←) vanhasta, huonokuntoisesta (päällys)vaatteesta | |
kaljassa, kaljoissa, kaljoissaan | ark. humalassa, huppelissa, juovuksissa, päissään Pienessä kaljassa on mukava pelailla. Sä taidat olla vähän kaljoissasi Oliks se kuski kaljoissaan? | |
kaljateltta, olutteltta | slg. rav. ulkotiloissa, yleensä kesäjuhlissa ja festivaaleilla sijaitseva tilapäinen oluenmyyntipiste | |
kaljoitella | ark. nautiskella olutta, istuskella oluella Vaari on ruvennu taas kaljottelemaan. Pitääkö sunkin kaljotella baarissa kaiket päivät, senkin juoppo! | |
kaljoittelu | ark. kaljoitteleminen | |
kallistella | kuv. < kallistaa. Kallistella lasia, laseja, pulloa juoda alkoholia, ryypätä, naukkailla. | |
kalsarikänni | slg. kotona laittautumatta ja arkivaatteissa, esim. kalsareissa tapahtuva juopottelu | |
kaltsu | std. slg. olut, kalja, vanhastaan oluen lempinimi Stikkaas mulle yks kylmä kaltsu. | |
kamari, kammari | ark. std. slg. poliisilaitos, poliisiasema, putka Joutua kamarille poliisiasemalle, putkaan. | |
kambäkit | std. slg. oksennus | |
kammaa | std. slg. avaa viinapullon korkki rengasta rikkomatta | |
kanikka | std. slg. kanisteri, sammio, pirtukanisteri | |
kankkunen | ark. std. slg. krapula, kohmelo, pohmelo, kanuuna, darra, jysäri Aamulla iski karsee kankkunen. Kauhea kankkunen. Olla kankkusessa. Piti ottaa pari bissee kankkuseen. Ei taho kankkusessa työ oikeen maittaa. Sil oli kaamee kankkunen. Kauhea kankkunen. Olla kankkusessa. | |
kannuittain | ark. kannu kerrallaan, useita kannullisia, kannukaupalla. Kannuittain olutta. | |
kantavierre | pan. Kantavierteellä tarkoitetaan keittämössä vierteeseen liuenneiden aineiden määrää prosentteina. Esim. kantavierre 12% tarkoittaa, että sataan grammaan vierrettä on liuennut 12 grammaa sokeria. | |
kantis | 1 ark. std. slg. kanta-, kanta-asiakas, vakioasiakas 2 std. slg. vakiopaikka, yl ravintola. kantapaikka, kantapöytä | |
kapakanpitäjä | ark. rav. ravintolanpitäjä | |
kapakka, kapakki | ark. rav. (huonotasoinen) anniskeluravintola, krouvi Johan oli rähjänen kapakka! Siinä kapakassa ei oo oikeen hyvä ruoka, mennään jossai muualle. Lähetäänkö illalla kapakkaan? Olutkapakka, merimieskapakka. Istua kapakassa. Lähetääs iskeen naisia kapakasta! Pääsiks sinne kapakkaan sisään ilmatteks? Tossa kapakassa on aika outo meininki. Mä en tollaseen rupiseen kapakkaan mee! Tohon räkäseen kapakkaan en kyllä suostu menemään. | |
kapakoitsija | vanh. leik. rav. kapakanpitäjä, ravintolanpitäjä | |
kapseli | ark. viini- tms. pullon muovitulppa t. korkin päällä oleva lehtimetallinen suojus | |
karahvi | ark. rav. pullomainen viinin ym. juomien tarjoiluastia | |
karahviviini | ark. rav. karahvista tarjoiltava (mieto) viini | |
Karhu | pan. mesikämmen, suomalainen olutmerkki, tyypiltään vaalea tai tumma lager sekä India pale ale. Karhua valmistaa tanskalaisen Carlsberg-konsernin omistama Sinebrychoff Keravalla. Karhu-oluen nykyreseptin on kehittänyt Porin panimolla tuotantopäällikkönä ja panimomestarina toiminut Ilkka Vanhatalo. | |
karjalaviini | juoma Karjalaviini on suomalaisen viininvalmistuksen klassikko jo vuodesta 1934. Tuottaja, Marli, suosittelee kevyesti maustettua Karjalaa erityisesti glögi- ja totiviiniksi. Karjala-viinin viimeiset erät myytiin vuonna 2006. Maustettu väkevä viinihän oli kyseessä. | |
karkkiviina | juoma karkeilla maustettu viina (votka); salmiakkikossu, salmari; turkinpippurikossu | |
karpalo | kasv. viinan mausteena; Chymos Karpalo Väkevä Marjaviini | |
karvalakkipuoli | rav. leik. halv. ravintolan baari tms. jonne pääsee arkisemmassa asussa kuin ravintolasaliin | |
karvasvesi, Tonic water, tonikki | juoma Tonic-vesi on kiniinillä maustettu karvas hiilihapotettu virvoitusjuoma. | |
kastanjaolut | juoma Brooklyn Lager on kastanjalla mausteltu olut | |
kastanjaviini | juoma kenguruviini, Aasiassa, Malesiassa ja Australiassa kasvavasta viinirypälelajikkeista valmistettu viini. Kastanjevin. Chesnut wine, Lizard wine. Viiniköynös: Tetrastigma voinierianum t. Vitis voinieriana | |
katajanmarjaviina | juoma katajanmarjoilla maustettu viina; akvaviiti, gini, genever, ratafia, Steinhäger | |
katkaisuhoito | lääk. alkoholistien ja huumeenkäyttäjien lyhyt vieroitushoito | |
katkaisuhoitoasema | lääk. päihdeongelmaisille lyhytaikaista katkaisuhoitoa antava palveluasema | |
katkero, katkerot | 1 pan. IBU- (International Bittering Units) ja EBU (European Bitterness Units) -arvot mittaavat oluen katkeruutta. Mitä korkeampi IBU- tai EBU-arvo, sitä katkerampaa olut yleensä on. Siihen miten katkeralta olut maistuu, vaikuttavat myös maltaat ja suodattamattomuus. Perinteisen lager-oluen katkeruusarvo on yleensä noin 8-20. IPA-oluissa katkeruus arvo on noin 60:stä 100:aan, tai jopa enemmän. IBU- ja EBU-asteikoilla ei ole juurikaan eroa. 2 juom karvailla kasviuutteilla maustettu alkoholijuoma | |
katkola | ark. slg. katkaisuhoitola | |
kausijuoppo | ark. kausittain juopotteleva henkilö, tuurijuoppo | |
kausijuoppous | ark. kausittainen juoppous, tuurijuoppous | |
kausiolut | ark. vain määräaikana vuodesta valmistettava ja myytävä olut. Talvioluet, jouluoluet ym. kausioluet. | |
kehikko | slg. ruok. olutkori | |
keijo | std. slg. olut, keskiolut Pojat juovat hieman keskikeijoa. | |
keijota | slg. ryyppäämistä, juomista Meinaakko keijota tänäänkin? | |
keiku | slg. olut, kalja | |
keitto | pan. vierteen keittäminen ja humalan lisääminen | |
keitto, soppa | ark. std. slg. väkijuoma, iloliemi, viina; III-olut Vähänkö keitottaa. Mennäänkö keitolle. Perjantai on keittopäivä. | |
keissi | kaupp. pullokori | |
kekkuli, kekkulissa | ark. std. slg. humalassa, juovuksissa, kännissä, hiprakassa, hutikassa Eno on taas aikamoisessa kekkuhssa. Juotetaan ne kimulit ensteks vekkuliin. Ootetaan, kunhan se selviää tosta kekkulista. Me oltii vähä kekkulissa ku mentiin mutsille. Tuli kotiin aikamoisessa kekkulissa. | |
kellari | ark. vars. erisnimissä: kellariravintola, kellarikrouvi. Olutkellari. Kaupunginkellari. viinikellari. | |
kellarikypsytys | viininv. kellarointi. Viinien kellarikypsytys. | |
kellaroida | viininv. kypsyttää kellarissa viiniä | |
kellarointi | viininv. kellaroiminen, kellarikypsytys Viinin kellarointi. | |
keppana | ark. slg. keskiolut, keskari | |
keppi, kepsu | slg. kalja | |
kerberos, kherberos | rav. std. slg. ovivahtimestari ravintolassa, ravintolan ovimies Se kerberos kusetti, et rafla on ihan täynnä. | |
keskari, keskikalja, keskiolut, keskiketterä | juoma keskiolut, olut joka sisältää 2,9—4,7 (vanha: 2,25—3,7) painoprosenttia alkoholia ark. std. slg. keskiolut, kolmosolut, keppana Ei täältä saa kun keskikaljaa. Vaari lipittää tota keskikaljaa kaiket päivät. | |
keskiolutbaari | rav. vrt. keskiolutravintola | |
keskiolutravintola | rav. ravintola jolla on lupa keskioluen anniskeluun | |
keskivahva | juoma vrt. keskiolut Keskivahva olut. | |
kevytolut | juoma olut jonka energiasisältö on pieni | |
kieltolaki | lak. vars. alkoholijuomien valmistuksen ja myynnin kieltävä laki Suomessa oli kieltolaki 1919—32. | |
kieltäytyä | ark. Kieltäytyä alkoholista kstso: pidättyä; Ei ole nauttinut tippaakaan alkoholia. En ole juonut pisaraakaan (alkoholia). | |
kierre | kuv. ark. itsestään jatkuva ja vaikeutuva tila Palkankorotusten aiheuttama hintakierre. Inflaatiokierre. Joutua kierteeseen. Olla kierteessä. Huumeiden käyttö johtaa helposti kierteeseen. Katkaista viikkoja kestänyt juomakierre. Tuli kotiin kovassa kierteessä humalassa. | |
kierrekorkki | ark. kiertämällä avattava korkki, kierretulppa Viinapullon kierrekorkki. | |
kierros | ark. järjestely, jossa ravintolassa jokainen tarjoaa vuorollaan toisille Mä tarjoon kierroksen koko porukalle! Kierros pöytään mun piikkiin! Isäntä tarjosi kierroksen paikallista ”votkaa”. | |
kierteessä | ark. humalassa, päissään, kännissä Pena tuli kotiin taas aikamoisessa kierteessä. Miten joku voi olla noin kauheessa kierteessä! | |
kihota hattuun, päähän | ark. alkoholista: nousta päähän Miksei tää viina oikein taho kihota päähän? – A i se urca la cap. | |
kilistellä | ark. < kilistää.Kilisteltiin laseja [juotiin maljoja, otettiin ryyppyjä] pitkin iltaa. | |
kilju | ark. väkevä kotitekoinen kalja, jonka valmistuksessa on lainvastaisesti käytetty sokeria | |
killittää, killitellä | leik. juomisesta, juoda, ryypätä, kitata Vaarikin killittää kaljaa kaiket illat. Jätkät rupes heti killitt ele en viinaa takapenkillä. | |
kipata, kippaa | std. slg. juoda Mä kippaan tän mukin, tuun sitte. | |
kipinä | 1 std. slg. sysäys ryyppäämiseen 2 std. slg. mahdollisuus saada viinaa | |
kippis! | ark. maljoja juotaessa, laseja kilistettäessä (tuttavallisesti): terveydeksi, sen kunniaksi, hei! Otetaanpa taas, kippis! | |
kippistää | ark. nostaa malja, kilistää lasia jkn kanssa, skoolata. Kippistivät kaverien kesken menestykselle. | |
Kippurahäntä, kippura | ark. std. slg. Vaakunaviina, väkijuoma Pari lestii ois Kippurahäntää, käyks sulle ne? Juodaan kippurahäntää. | |
kirkas, kirkasta | ark. väritön viina, väritöntä viinaa Mä ostin mukaan pari pulloo kirkasta. En mä ota ollenkaan mitään kirkasta. Pullo kirkasta. | |
kirsch, kirschwasser | juoma lähinnä Saksassa ja Sveitsissä valmistettava kirsikkaviina | |
kirsikkalikööri | juoma kirsikalla maustettu likööri – Vișinată. | |
kirsikkaviini | juoma hedelmäviini, kirsikkaviini Kirsch de Fougerolles, Ranskassa; Kirsberry Cherry, väkevä kirsikkaviini on klassikko, jonka valmistetaan yli 100 vuotta vanhalla reseptillä. | |
kiskaista | 1 ark. nopeasta, äkkinäisestä toiminnasta tai tekemisestä Eiköhän kiskasta koko pullo tyhjäks. Kiskastaan vielä sauhut ennen lähtöä! Mä pystyn kiskasemaan satasen vieläkin alle yhentoista. Sua pitäs kiskasta turpaan, saakeli soikoon! 2 ark. siemaista Kiskaista pitkä ryyppy. | |
kiskoa, kiskoo | ark. std. slg. juoda (yl alkohol ja tiuhasti) Kiskottiin vappuna kahteen pekkaan korit ja viinapullot. Jätkät kisko koko ajan viinaa takapenkillä. | |
kiskoa, kiskoo brenkkuu sisäänsä | std. slg. juoda viinaa suuria määriä nopeasti | |
kiskoa, kiskoo huiviin | std. slg. juoda (sisäänsä) | |
kiskoa, kiskoo huolella | std. slg. juoda rankasti | |
kiskoa, kiskoo jotai pohjia, kiskoo pohjii | std. slg. juoda pulloonjääneitä | |
kiskoa, kiskoo keimoo, kiskoo soppaa | std. slg. juoda keskiolutta | |
kitata, kittaa | ark. std. slg. juoda paljon, jatkuvasti, ryypiskellä (alkoholia) Älähän kittaa koko pulloo kerralla! Toi ukkokin vaan kittaa kaljaa aamusta iltaan. Enne mä kittasin mölee. Kittasin pari jalluu kitaan ja tulin aika jurriin. | |
knorri, norri | ark. kahvin ja alkoholin sekoitus, plörö Otetaas pienet norrit! | |
knyybi | std. slg. viinaryyppy | |
Koffu | slg. viina, votka; Koskenkorva | |
kohmelo | slg. krapula. Olla kohmelossa. Ottaa ryyppy kohmeloonsa. | |
kohmeloinen | slg. krapulainen | |
kohtuukäyttäjä | ark. jtak (vars. alkoholia) vain kohtuullisesti käyttävästä henkilöstä | |
kohtuullisesti | ark. Käyttää alkoholia kohtuullisesti. | |
Kokis, kokis | ark. std. slg. Coca-Cola erityisesti Coca Cola®, coca, kolajuoma Syötiin makkaraa ja juotiin kokista. Mulle yks votka kokiksella! Kokista ei kande vetää iha raakana. | |
kokkarit | ark. cocktailkutsut, cocktail-tilaisuus, juhlat, kutsut Siel oli jotkut ihme kokkarit, jengii oli ku pipoo. Meillä oli eilen tosi kivat kokkarit, oli samppakaljaa, äyriäisiä ja vaikka mitä. Tavattiin kai viimeks siilon Kaivohuoneella kokkareilla. | |
kokopullo | rav. kaupp. 3/4 litran alkoholijuomapullo; tällainen pullollinen | |
kokovartalopuudutus | leik. kova humala, känni Eno on tainnu ottaa taas kokovartalopuudutuksen. Oli pakko vetää kokovartalopuudutus, otti päähän niin rankasti. Kokovartalopuudutus kun velat muuttuu saataviksi. – Beat mort. | |
Kolina, kolsa | std. slg. Eau de Cologne, kolinalesti, kolinavesi, Kölninvesi (laitapuolen kulkijoiden väkijuomana, alkoholijuomana, päihtymistarkoituksessa nautittuna) Ne akatkin kisko kolinaa siellä puistossa. Ei tosta kolinasta tuu kun pää kipeeks ja maha sekasin. Densat veti pitskun perällä kolinaa. Cândva, finezii beau pe litoral frecția „Diana”. | |
kolmonen, kolmosolut | 1 ark. keskiolut, kolmosolut (pullon etiketissä veroluokan merkintä III) Ostettiin kori kolmosta. Mä otan ison kolmosen. Iso olut. – Kolmosta vai nelosta? 2 lak. keskiolut, kolmosolut, olut joka sisältää 2,9—4,7 painoprosenttia alkoholia | |
kolpakko, kolpis | rav. isohko, korvallinen (olut)lasi, tuoppi; kolpakollinen Puolen litran kolpakko. Kolpakko olutta. | |
koluta | ark. kulkea, vaeltaa, kierrellä (etsimässä, kokemassa tms.). Koluta kaikki kapakat. | |
konjakki | juoma Ranskassa määräalueen viinistä tislattu alkoholijuoma; myös brandystä Kahvia ja konjakkia. Kolmen tähden konjakki. leik. konjamiini – konjakki Konjamiini on hyväksi ruoansulatukselle. Monopol VSOP | |
koomassa | slg. olla hyvin humalassa, väsynyt, sekaisin, lähes tajuttomassa tilassa Ville heitettiin baarista ulos, ku se oli niin koomassa. Eiks sitä viinaa voi juoda, ilman et vetää ittensä ihan koomaan? Mä olin sen tentin jälkeen ihan koomassa. | |
koppa | ark. std. slg. olutkori tai muu juomakori Jääkaapissa oli koppa kaljaa. Osta saman tien koko koppa. Kopassa on kakskytneljä pulloa. | |
koppajuoksu | slg. keskiolutkorin varastaminen juoksemalla kassan ohi | |
kopsu | ark. us. mon. ryyppy, naukku, moukku, hömpsy Otetaas pienet kopsut. Töiden ja saunan jälkeen otettiin kopsut. Otetaaks snadit kopsut? | |
koreittain | ark. kori kerrallaan, korikaupalla Ostaa olutta koreittain. | |
korkata, korkkaa | ark. std. slg. korkittaa, korkita, avata pullo, avata uuden pullon korkki, avata ennen avaamattoman pullon korkki, harv. korkittaa Tiina korkkas siiderin heti ku päästiin moottoritielle. Tää pullohan on jo korkattu. Korkkasi pullon. Nyt korkataa kossu. Korkkaa nyt se flinda, ei tääl oo hullukaan kuivin suin … | |
korkittaa, korkita | ark. sulkea korkilla Korkittaa viinipullot. | |
korkkaamaton | ark. avaamaton pullo; avaamaton, täysi, käyttämätön, uusi Järkkärit vei helkutti multa korkkaamattoman pullon. Osta tästä korkkaamattomat laskettelusukset. | |
korkkari | ark. korkkiruuvi | |
korkki | ark. korkkitammen pintasolukosta tehty pullon tulppa Vetää korkki viinipullosta. | |
kornulit | slg. oppipojan vanhemmalle asentajalle ostamat viinat | |
korpikuusi | leik. Korpikuusen kyyneleet, leik. pontikka | |
korpiroju, roju | leik. pontikka; eräs omatekoinen alkoholijuoma | |
korttelikapakka | ark. vrt. korttelikauppa | |
korvikealkoholi, tenttu, tenu, liekkiviina | ark. alkoholijuoman korvikkeena käytetty etyylialkoholia sisältävä mutta ei juotavaksi tarkoitettu seos. Suomessa on arvioitu olevan tuhat korvikealkoholien vakituista ja lisäksi 3 000 – 5 000 satunnaista käyttäjää. Korvikealkoholina on käytetty etyylialkoholia sisältäviä pesunesteitä, kuten kölninvettä eau de cologne eli suomalaisittain kolinaa, ikkunanpesuun ja polttonesteeksti tarkoitettua talousspriitä, polttonesteitä kuten Sinolia, käsihuuhteita ja alkoholipitoisia kasvirohdosuutteita. Nykyään yleensä Suomessa käytetyt lasinpesunesteet sisältävät etanolia tai isopropanolia. telaketju | |
Kosanderi, kosanderi, Koskis, Kossu, kossu | ark. slg. juoma rav. Koskenkorvan viina, Koskenkorva-viina; Koskenkorvaa sisältävä drinkki Ostin mä yhen Kosanderin. Juodaas nyt tää kosanderipullo pois. Täs boolissa taitaa olla aika reilusti Koskista. Koskis tekis nyt tissii. Tiina veti Kossua suoraan pullon suusta. Eiköhän oteta Kossut. Saisinks mä yhen Kossun vissyllä. Divattii parit Kossuvissyt ja sit lähettii baanalle. Me dokattii kossua. | |
Koskenkorva |
slg. viina, votka; Kossu – Koskenkorva; Apinajuoma, Hollolan plöö, Hyttysmyrkky, Koffu, Korvalehti, Korvalääke, Korvatipat, Korvavesi, Kosaani, Kosamiini, Kosamiitti, Kosanderi, Kosenovitch, Koshnitsha, Kosikka, Koskematon korvalääke, Kosken Jorma, Kosken korvalääke, KoskenJorma, Koskenkuohu, Koskenlaskija, Koskikalja, Koskinen, Koskis, Koskisen, Koskisen korvatipat, Koskisen korvavesi, Koskisen kovalääke, Koskisen kurlausvesi, Kosmonautti, Koso, Kosovo, Kosperiini, Kossu, Kosu, Kosu, Kosukka, Kosumentti, Kova‑Koskinen, Kuiva valkoviini, Latoviina, Vakoviski, Viina | |
kostuke | ark. erik. (vars. alkoholi)juomasta Kielen, suun kostuke. Olutta kurkun kostukkeeksi. | |
kostuttaa | kuv. Kostuttaa kurkkuaan juoda, ryypätä (vars. alkoholia) | |
kotikalja | juoma kotitekoinen kalja Kalja on kotoisa tapa puhua oluesta. Kalja saa usein etuliitteen koti‑. | |
kotipoltto | ark. viinan poltto kotona. Kotipoltto kiellettiin 1866. | |
kotipolttoinen | ark. Kotipolttoinen viina. | |
kotitekoinen | ark. kotona tehty Kotitekoinen viini | |
kotivalmistus | ark. valmistaminen kotona Viinien kotivalmistus. | |
kotiviini | ark. kotitekoinen viini Kaksi vuotta varastoitua kotiviiniä. | |
Kova-Koskinen | slg. viina, votka; Koskenkorva | |
krabbis, krapis | std. slg. krapula, kohmelo; pahoinvointi alkoholin nautinnan seurauksena Vedin koko illan punkkuu, mut ei tietookaa krabbiksest. | |
krapula | 1 slg. suuren alkoholimäärän juomisesta aiheutuva epämiellyttävä jälkitila, kohmelo, „kankkunen”. Olla krapulassa. Potea krapulaa. Karmee krapula. Kauhee skraaba. Hoidella krapulaansa. Ei ollut ajokunnossa krapulan vuoksi. Pahemmanpuoleinen krapula. Paremmanpuoleinen krapula. Vietävänmoinen krapula. Villellä oli armoton krapula. Olla tukka kipeenä. Kenonen. 2 lääk. Itseaiheutettu sairaustila johon usein kuuluu pahoinvointia, päänsärkyä, kova jano (vaikka kuinka olisi edellisenä iltana juonut) sekä väsymystä. Noin vuorokauden kestäviä ensioireita ovat vapina, pahoinvointi, oksentelu, hikoilu, kuume ja jopa hallusinaatiot. Lisäksi voi tulla yleistyneitä kouristuskohtauksia. Hyvin rankan alkoholinkäytön seurauksena seuraavien päivien aikana voi kehittyä niin sanottu juoppohulluus. | |
krapula-aamu | ark. Juhlien jälkeinen ankea krapula-aamu. | |
krapulainen | ark. Krapulainen mies. Krapulainen olo. | |
krapularyyppy | std. slg. krapulan lievitykseksi otettava ryyppy. Pitkään juomiskierteeseen johtanut krapularyyppy. | |
Kriek | juoma Kirsikkaolut, joka syntyy kun lambic-olueen käymisastiaan lisätään kypsytysvaiheessa kokonaisia kirsikoita tai kirsikkamehua. Tummanpunertavan oluen maussa on selvästi erottuva kirsikkainen aromi. Kriek on perinteisesti melko kuiva ja hapan, modernimmat versiot ovat makeampia. | |
kuiva | ark. Kuivat [alkoholittomat] juhlat. | |
Kuiva valkoviini | slg. viina, votka; Koskenkorva | |
kuivilla, olla | ark. std. slg. päässyt irti viinasta, huumeista, olla erossa alkoholista, huumeista tai muusta riippuvuudesta Meijän faija on ollu pitkään kuivilla, ei se oo ryypänny pariin vuoteen. Kyllä mä oon jo kuivilla niistä aineista. Sun pitäis päästä kuiville, jos sä meinaat säilyä hengissä. Reiska on ollu koko vuoden kuivilla. | |
kukkaisa | ark. vars. viinin aromista: kukkamainen, kukkainen | |
kulahtaa | ark. nesteen nielemisen aiheuttamasta äänestä Olut kulahtaa kurkussa, kurkusta alas. | |
kulaus | ark. kerrallaan nielaistava nestemäärä, siemaus, ryyppy, hörppäys Juoda pitkin kulauksin. Kumosi ryyppylasin yhdellä kulauksella. | |
kulauttaa | ark. ottaa suuhunsa ja niellä (kuuluvasti) nestettä, siemaista, ryypätä, hörpätä Kulauttaa juoma kurkkuunsa. Kulauttaa lasi tyhjäksi. | |
kumauttaa | harv. ryypätä, siemaista, kulauttaa, kaataa, kumota Kumauttaa ryyppy kurkkuunsa. | |
kumissi | juoma hevosen, kamelin t. aasin maidosta valmistettu mieto keskiaas. alkoholijuoma | |
kumota, kumoo | ark. std. slg. juoda (alkoholia) Tuli kumottuu muutama keskari. | |
kun sen pään ottaa | ark. kun sattuu sille päälle, tuulelle Voi se joskus ryypätäkin, kun sen pään ottaa. – Când i se pare potrivit. Când îi vine. | |
kuohuviini & samppanja | juoma hiilihappopitoinen, poreileva viini. Samppanja valmistetaan punaisista Pinot- ja valkoisista Chardonnaye-rypäleistä Champagnen maakunnassa Ranskassa. Muista kuohuviineistä ei saa käyttää samppanja nimitystä vaikka ne valmistetaan samalla menetelmällä. Kuohuviineistä käytetään seuraavia nimityksiä: extrabrut, brut = erittäin kuiva, extra sec = kuiva, sec = puolikuiva ja demi-sec = puolimakea. Cocktaileihin parhaiten soveltuvat kuohuviinit ovat useimmiten kuivia tai erittäin kuivia. Sihisevä ja poreileva kuohuviini. | |
kuohuviinilasi | rav. Lasi sopii esimerkiksi lambic- ja hedelmäoluiden nauttimiseen. | |
kupariseppä | leik. krapulasta Kuparisepät takovat päässä. | |
kuperkaikkavesi | std. slg. erittäin väkevä viina, kuperkaikkavesi, kupé Se polskien votku oli aika kuuperkeikkavettä. | |
kupit, tekee | std. slg. kaataa viinaa lasiin | |
kupittaa, kupitella | ark. std. slg. juoda alkoholia Löysi aina syyn kupitella. | |
kuppi | 1 ark. tehdä, sekoittaa kahvikuppiin alkoholia 2 std. slg. viina-annos Tees tosta meille pari kuppii. Ottaa kuppia juoda alkoholia. | |
kuppikunta | slg. ryhmäkunta, klikki, nurkkakunta, ryhmäkunta, kopla; juopottelukunta | |
kuppila | 1 ark. std. slg. kahvila, ruokala, baari Mä syön yleensä siellä meiän työmaakuppilassa. Aja tonne, kai siellä joku kuppila on. Onks täs missää jotai kuppilaa? 2 std. slg. viina-annos | |
kuppilameininki | std. slg. ravintola-elämä | |
kuusikko | erik. kuuden (olut)pullon kartonkipakkaus, sixpack | |
kvassi | juoma perinteinen venäläinen, läheisesti kotikaljaa muistuttava janojuoma, jota tehdään käyttämällä viljasta, yleensä rukiista, tai ruisleivästä. Sen alkoholipitoisuus on melko matala, korkeintaan 2,2 prosenttia. – Bragå alcoolizată. | |
kymppikassi, kympisäkki, kympin säkki | slg. muovikassi, jossa on kymmenen olutta; kassillinen olutta, yleensä noin kymmenen zipaletta Oltiin viikonloppuna kavereiden kanssa baanalla ja join kymppisäkin. | |
kymä | std. slg. oksennus Koita nyt pidättää sitä kymää senverra et pääset taksist ulos. | |
kyykkyviini | kuv. u.s. (2012) halpoja viinejä, joita valittaessa alkoholiliikkeessä täytyy kumartua alahyllyille | |
kyynel | leik. pontikka, korpikuusen kyyneleet | |
kyyppari, kyyppi | ark. tarjoilija, viinuri, sommelier | |
kyytipoika | leik. särpimestä, ruokaryypystä tms. sakuska, alkupalat; ryyppyjen kanssa nautittava pikkupurtava | |
kyytipoikana | leik. ruokajuomana, ruokaryyppynä, lisukkeena, kyytipojaksi Me syötiin hyvin ja otettin vielä snapsit kyytipoikana. Puolukkahillo on hyvää verilettujen kyytipoikana. Mä otan pitsan ja kyytipojaks olutta. | |
käki, käkenä | ark. humalassa, kännissä (kuin käki) Olla käkenä vahvasti humalassa. Kello on vasta viis ja sä oot jo ihan käkenä. | |
känni, kännissä | ark. std. slg. humalassa, humaltuminen, humala, alkoholin avulla aikaansaatu epämääräinen olotila (Erityisesti suomalaisten miesten suosima tapa parantaa sosiaalisia taitojaan.) Kaatokänni, räkäkänni. Ottaa kunnon känni. Olla kännissä. Juoda itsensä känniin. Siit viskistä tuli kauhee känni. Eiköhän oteta kännit. Helvetti ku mä oon kännissä. Tänään otetaa kunnon kännit. Oltii kännis ku Ellun kanat. Sen ei tartte ottaa ku pari kaljaa, ni se tulee känniin. Kaatokänni, umpikänni, räkäkänni. Ottaa kunnon känni. Olla kännissä. Juoda itsensä känniin. On dorkaa ajaa kännissä. Me oltiin kaikki päivät kännissä ku ellun kanat. | |
kännit | slg. Alkoholin avulla aikaansaatu epämääräinen olotila. Erityisesti suomalaisten miesten suosima tapa „parantaa” sosiaalisia taitojaan. vrt. humala(tila) kaatokänni, kalsarikänni, känni, kännikala, känninen, kännipäissä, kännipäissään, perskänni, räkäkänni, umpikänni, umpikänninen, änkyräkänni;
2, 2, 5e huora, AADA, ajaa, AKG, akuutit amsut, alvariinsa, Anna lisää kaljaa tai lähden, Artjärvi, asiameininki, bilehile, Bishe, blitzikänni, Blönni, bofoori, booris, byyttapussi, Cittyily, Cockblock, Darude, Dens tactic, ding dong, diudiu, dokabiliteetti, draikka, dujuis dojoo, Erika, festaripillu, fylla, fylladen, Föngö, gänessä, gänä, gänäs, gänät, gänäz, Hakkarainen, hanaviini, happikännit, helikopterikänni, henkinen krapula, hepata, heppi, holkit ojossa, hpk, humaloidi, humppis, humppu, hutikka, hypnoosissa, häissä, hölökyn kölökyn, höpinäpönttö, imeläkänni, itsemurhakandidaatti, jakaa nollalla, jankkauskänni, jazzkikkeli, Jonna, Jonnekänni, jorata, jouluissa, jubonnit, jumiin, jumissa, juoda itsensä pöydän alle, juopon tuuri, juopotuttaa, jurri, juuba, jätkä, kaatokänni, kaatoryyppy, kaljahessu, kalsarikänni, kalsarikännit, kalsarit, kanepimies, kanki, kantsukännit, karhunkaato känni, karjalamummo, kasarifisu, katolla, keitto, kennot täynnä, kielokänni, kiikkuset, kilistää, kilpparikeitto, Kirppusirkus, kirsikoissa, kkk, KKVKK, klesana, knebassa, komukka, kopata, kori, Korso, kostea ilta, kostokännit, kouria, KP, kuivakänni, Kunnolla on kännissä, kuoseis, KÄJÄ, Känisä käpäsä. känni, känniankka, känniemi, kännijänis, kännikala, kännikalagäng, känninen, Känninen jack sparrow hämähäkki. känninki, känninpuolella, känniolento, kännipappa, kännipuhelin, kännipuhelu, kännipäissä, kännissä, kännissä & läpällä, kännISÄ, kännitalo, känni-ukemi, känniääliö, kännäri, kännääjä, känä, känät, kääliö, könytä, kötinät, laivakänni, liputtaa varikolle, lisätä lyijyä kynään, lumekänni, luuskarotta, lähteä vantaalle, läppä, lärvit, läsärit, maaginen, maansiirtokänni, maljalla, mankeli, Megaforce (megis), Meri-Anttila, metrikänni, metrinen tonni, Mielummin överit kuin vajarit. Mitäs pienistä jos tykkää sienistä. momio, monot vinossa, moraalinen krapula, morkkis, morrismini, mustekalakännit, Myllyn Paras, mäyräkänni, möyhöttää, naamat, nahat, nakit, nakit silmille, nakkikioski, namijuonti, nasse, nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta, nauttinut, neliveto, nokia, normaalia kovemmat, normipäivä, nupittaa, nurkkahumala, nyrkillä tapettava, Nässy, oksat pois, Olla Cannesissa. Olla faaraona. Olla finaalissa. Olla huuruissa. Olla ihan jarina. Olla juubassa. Olla lärvit. Olla malagassa. Olla muusseissa. Olla naamat. Olla naula päässä. Olla perseet. Olla pätkässä. Olla sooseissa. Olla tiltissä. Olla tinassa. Olla tumut. olliosaa, ottaa kuppia, ottanut häppää, ottanut keittoa, ottanut neuvoa-antavaa, ottanut, otteessa, paavikännit, pajakänni, Parin leivän kirous. pasiradio, pellehermanni, perhoskänni, persarit, perseet, perseet olalla, perseet olalle, perseet, perskänni, perskännit, perstai, pierussa, pillijäätee, pim pom, pippelimiekkailu, pissis, pitti, PK, pohjat, poliisihiki, popedakänni, possujuna, potkis, pubikänni, pultsari, pähinä, päikkärit, päisn, päizn, päkä, päkät, pälä pälä, pässy, pöhnä, pöhönä, raivokänni, rakettikännit, Rambo-känni, ravintolakänni, rektaalikänni, rekyyli, rempula, reunaralli, riipaista, riipasta, riipasta, rojjauttaa, rutsku, Ruusunen -känni, rynnäkkökännit, ryynit, räkkyäminen, räkäkänni, rännittää, röykky, saada spädät, Sampsa-kännit, seipäässä, seipäät, seitin ohut, semivegaani, shamaanikänni, sienisoppa, siiderikännit, Siilinjärvi, sika, simahevari, smirdeily, soija, Sonni Maaku, soossi, soossissa, soppaa, sossukeitto, speissii, ste, sunistaa, sunistaminen, sunistus, suohirvi, suojakännit, säkeis, särkkis, Särkkä, taikinointi, tapiokalja, tasottavat, tennarit olalla, tennarit selässä, tenu, tenukeppi, terminaalikänni, tibsi, toilailu, toivarit, top1%-range, torpedokänni, tsiguna, tuikata, tuksuuntua, tulk, tulpata, tumut, tuplasuokka, turre, tuuba, tuubassa, täti kansliassa, ulkoruokinta, panna ulkoruokintaan, umpitunnelissa, unk, UPI, urostelu, uusi vuosi, vajarit, Vedetään kunnon uponaalit, ventti, vetää dunkkuun, vetää Kangasalat, vetää larpat, vetää pleksit, vetää pohjat, vetää ryynit, vieterikänni, viheltäjä, willis, Vilppu, virokänni, Virtuaali-Seppo, VKK, wknd-festivaali, vutu gäbäd, välikänni, yhdet, yllis, yökerhokänni, yön silmä, äijäkulttuuri, ällöpylly, änkyrä, änkyräkänni, öissä, ördätä, örveltää, örveltäminen, öyhkintä, öyhöttää |
|
kännikala, känninen | ark. std. slg. juoppo, humalainen Se sun ukkos on kauhee kännikala. Kaikki illat saa katella niitä samoja kännikaloja. Siin penkil goisas joku kännikala. Pari kännist tsittas siin raban edesim. Sit siihen tuli joku känninen äijä höpöttämään. Mitä sä välität tommosista kännisten jutuista. | |
kännipäissä, kännipäissään | ark. std. slg. humaltuneena, humalassa, juovuksissa, kännissä Siltä meni kortti ku se lähti kännipäissään ajelemaan. No siilon kännipäissä tuntu, et se on hyvä idis. Riehua kännipäissä, kännipäissään. Kamoon, kännipäissää sitä ny sanoo kaikenlaista. Taisit töppäillä kännipäissäsi. | |
kännätä, kännää | ark. std. slg. juopotella, ryypätä, juoda humalaan Ei se muuta tee ku kännää kaikki päivät. Taasko sä oot ollu jossain kännäämässä? Lähetäänks kännään? Poliisilla riitti työtä, kun alaikäiset kännäsivät Kaivopuistossa. | |
kännäys | ark. kännääminen | |
känässä | slg. humalassa, kännissä En mä muista mitään, ku mä olin niin känässä. | |
kärynpyöräkänni | slg. humaltumisen aste | |
käsi maassa | std. slg. humalassa, juovuksissa, kännissä Eiköhän sun kannattas mennä kotiin, ku sä ootjo ihan käsi maassa. Broidi tuli taas himaan käsi maassa. – Beat mort. | |
käyminen | pan. Prosessi, jossa hiiva muuttaa sokerin alkoholiksi. Viinin käyminen. Alkoholikäyminen | |
Kölsch | juoma Kölnistä lähtöisin oleva kuiva ja vahvasti humaloitu pintahiivaolut. | |
hömpsy, hömpsyt, hömpyt | ark. std. slg. ryyppy, viinaryypyt, naukku, moukku, paukku, kulaus, siemaus Otas tost kunnon hömpsy! Tilattiin tarjoilijalta yhet hömpsyt. Otetaan hömpsyt! | |
kööky | slg. keiku, kalja | |
laatoittaa | slg. oksentaa, yrjötä, ryynätä En sit ehtiny vessaan, ni latotin eteisen joutessani. Laatoitin kylppärin uudestaan, ku tuli niin hirvee olo. | |
laatata, laatta | 1 std. slg. vb. oksentaa, yrjötä, ryynätä lentää, stikkaa, vetää, heittää laattaa vrt. laatoittaa Tiina oli niin kännissä et se meinas laatata taksissa. Kuka sika on laatannu lavuaariin? Mara stikkas laattaa jo ekas raflas. Broidi heitti laatat portsarin syliin. 2 std. slg. sb. oksennus, yrjö Se kilju oli niin kauheeta paskaa, et meinas tulla laatta. Pysäytä, tai kohta multa lentää laatta! | |
lager; lagerolut | pan. Maailman yleisin oluttyyppi. Yleisnimi vaalealle pohjahiivaoluelle, on pohjahiivaolut (us. vars. vaaleista laaduista), lagerolut eli erittäin tyypillinen oluttyyppi Suomessa. (esim Karhu, Koff). Lagerilla tarkoitetaan yleisesti kaikkia pohjahiivaoluita. Lager käy kylmemmässä kuin pintahiivaolut (ale), ja sen valmistuminen kestää yleensä pitempään. Käymisaromeja on vähemmän kuin aleissa. Valtaosa tuotetusta oluesta on vaaleaa lageria, joka on myös Suomessa juoduin oluttyyppi. Tarjoilulämpötila on yleensä alhainen. Tumma lager on nimensä mukaisesti tummempaa. Sen piirteitä ovat punertavanruskea väri ja pehmeän paahteinen maku. Lager-sana tulee Saksasta ja tarkoittaa varastoa. Lager voi olla myös tummaa. Tummat ja vaaleat lagerit. | |
laimi, lime | ark. vars. alkoholijuomaseoksissa käytettävä sitruuna- t. limettimehu; Limetti-hedelmä. Vihreä sitrushedelmä, jonka mehu on alkujaan Daiquirin mehuosa. | |
laimis | std. slg. laimea, esim. ryyppy | |
laita-alkoholisti | vanh. rappioalkoholisti | |
laitamyötäisessä | slg. humalassa, hiprakassa Taitaa toi naapurin äijä olla pienessä laitamyötäsessä. Sehän oli niin laitamyötäsessä, et ei meinannu pysyä pystyssä. | |
laitapuolen kulkija | slg. alkoholisoitunut, syrjäytynyt ihminen Siihen tuli joku laitapuolen kulkija rahaa kerjäämään. Täytys vähän ymmärtää myös noita laitapuolen kulkijoita. – Proscris. Alcoolic. | |
lakkalikööri | juoma lakalla maustettu likööri | |
Lambic, lambic-olut | juoma Brysselin alueella, Belgialainen erikoisuus vehnäoluiden joukossa ‑ eräänlainen „perusolut”, niin sanottu spontaanikäynyt olut jota muuntelemalla syntyy useita muita olutlajeja. Oluen panemisen yhteydessä ei käytetä perinteistä panimohiivakantaa. Olut saa käymiseen tarvittavat hiivasolut ilmassa leijailevista itiöistä. Lambicin käymisen saavat aikaan panimoiden vintillä ja Senne-joen laaksossa viihtyvät kymmenet villihiivakannat. Lambic on maultaan hieman tai selkeästi hapan, hivenen tallimainen, hedelmäinen ja siinä on hyvin vähän hiilihappoa tai on lähes hiilihapoton. Ei sisällä humalan katkeruutta tai aromia. Lambicin eri muunnokset tunnetaan nimillä kriek, faro, framboise ja gueuze. | |
Lankku | std. slg. Bordeaux Blanc valkoviini Tuo mulle handelist pari Lankkuu. | |
lankkulikööri | std. slg. Pöytäviina – aprox.: Țuică de pufoaică, Vin de surcele. | |
lantata, lantrata, lantraa | ark. std. slg. blandata, sekoittaa juomia, laimentaa alkoholijuomaa, blandata Se on semmosta mehutiivistettä, sitä pitää lantrata. Mä ihmettelin ku ei viina nouse päähän, ni sitähän oli lantattu vedellä. Jalluu kandee lantraa, eihä sitä voi muute dokaa. Millä tää on lantrattu. | |
lantinki, lantrinki | ark. std. slg. blandis, neste, jolla alkoholijuomia laimennetaan, laimennusjuoma, blandinki Onks sutta mitään lantrinkia? Pannaan vaikka appelsiinimehua lantingiks. Eiks sul oo mitää lantrinkii? | |
laseittain | rav. lasillinen kerrallaan, useita lasillisia. Laseittain myytävä viini. | |
1 rav. erik. juomalasi Jalallinen lasi. Viinilasi, ryyppylasi. Olutlasi. Samppanjalasi. Juoda jtak lasista. Lasi [lasillinen] viinia. 2 ark. slg. alkoholijuomien nauttimista tarkoittavissa sanonnoissa. Kallistella lasia. Kohottaa lasinsa jkn kunniaksi. Ei sylje lasiin ei kieltäydy alkoholista, käyttää hanakasti alkoholia. Otettiin parit lasilliset pari annosta alkoholijuomaa. Otti lasillisen liikaa juopui liikaa | ||
lasku | ark. rav. asiakirja jolla sen antaja vaatii suoritusta saatavastaan. Kirjoittaa jstak lasku. Esittää lasku. Maksaa, suorittaa, kuitata lasku. Yhdet [alkoholijuomat] vielä ja sitten lasku. | |
laskuhumala | ark. laskussa olevaa, heikkenevää humalaa <=> nousuhumala | |
Lasol | kem. kaupp. auto. suomalaisen Bernerin valmistama lasinpesuneste. Aine koostuu pääasiassa etanolista (80–100 %) ja denaturointiaineena käytetystä metyylietyyliketonista (2 %). Lasolia käytetäänkin myös väärin korvikealkoholina. | |
lasti | ark. std. slg. kantamus vars. kantamus viinaa, maksimimäärä viinaa kaupasta Hain jo koko lastin handelista. Se osti kauheen lastin ruokaa. Meinaatko, et toi lasti riittää koko viikonlopuks? Ville toi laivalta täyden lastin kaljaa. Hakea kaupasta lasti [= kantamus] olutta. | |
latikka, lattapullo | slg. litteä viinapullo vrt. taskumatti | |
latkia, latkii | ark. std. slg. ihmisestä: juoda, ryypiskellä, kitata, juoda ahneesti, ryypätä, litkiä; juoda (alkoholia) Sinäkin se vaan latkit kaljaa kaikki päivät. Lauri latkii olutta kaiket illat. Maraki latkii tota Kossuu ku se ois jotai Peikkolimuu. | |
Latoviina | slg. viina, votka; Koskenkorva | |
Leffe, Abbaye de Leffe | juoma belgialainen premium-luostariolutmerkki, jonka omistaa InBev Belgium | |
leikata; leikattu | ark. slg. laimennettu, sekoitettu Leikattu [= halvemmalla alkoholilajilla, tav. väkiviinalla sekoitettu] konjakki. | |
leili, lekkeri | viininv. puu- t. nahka-astia, jossa ennen kuljetettiin ja säilytettiin juomia, lekkeri. Viinaleili. Viinalekkeri. Kuv. Uutta viiniä vanhassa leilissä ks. viini. – Burduf. | |
leipomohiiva | ark. oluthiiva | |
Leijona Viina, leijona | juoma suomalainen Altian valmistama viina. Vahvuudeltaan se on 32-tilavuusprosenttista. | |
leka, lekkeri | std. slg. pullo, vars. viinapullo, lesti Ville kävi hakemassa lekan kossua. Älä ny koko lekaa kerralla juo! Puolen litran leka. Tuliks sulle leka ja röökit megeen? | |
lekassa | std. slg. humalassa | |
lekkeri | 1 std. slg. pullo 2 ark. leili. Piimälekkeri, viinalekkeri. | |
lesti | ark. std. slg. pullo, viinapullo, leka On mulla yks lesti pöytäviinaa. Järkkärit kokeili, ettei oo lestiä taskussa. Lattial oli vaan pari tyhjää lestii. Vasiksella heitettii lestii. Hankkia lesti. Heittää lestiä myydä viinaa salaa. | |
lestinheitto | std. slg. laiton viinan, viinapullonmyynti Kulmilha sillo joka toinen jätkä heitti lestii. | |
lestinheittäjä | std. slg. laiton viinanmyyjä, viinan salakauppias, viinatrokari, pimeän viinan myyjä | |
Libis | std. slg. Liebfraumilch, saksalainen valkoviini Perjantaisin mä hain handelist aina lastin Libistä. | |
liekkiviina | ark. talousspriistä alkoholijuomana | |
liemi, liemiruoka | leik. viina; alkoholijuomista Se se sellaseks liemiruoan nauttimiseks. | |
liikakäyttö | ark. lääk. Alkoholin liikakäyttö. | |
liikennejuopumus | oik. ajoneuvon t. vesi- t. ilma-aluksen kuljettaminen juopuneena | |
liikutetussa, liikuttuneessa tilassa | slg. humalassa, juovuksissa (alun perin kiertoilmaus) Johtajaa ei näkyny tänään, ku tais olla vähän liikutetussa tilassa. Loppuillasta oltiin sen verran liikuttuneesa tilassa, et nää kuvatkin on aika epätarkkoja. – Beat. | |
liikuttunut | slg. humalassa, juovuksissa (alun perin kiertoilmaus) Herra taisi olla hieman liikuttunut, ku se salkkukin unohtu sinne ravintolaan. – Beat. | |
likööri | juoma makea, väkevä alkoholijuoma. Kirsikkalikööri, mesimarjalikööri. Kahvia ja likööriä. Liköörejä ovat hedelmäliköörit (Cointreau appelsiinilikööri), kahviliköörit (Jamaikan pavuista tehty Tia Maria), kermaliköörit (Baileys), marjaliköörit (lakkalikööri), mausteliköörit (Toffee tai chilinen Naga Shot), munaliköörit (Bols Advocaat) ja salmiakkiliköörit (syntyy myös kossusta ja Turkinpippureista). Päråla. Smakbyns Päråla päärynälikööri. Tunturi-Lapin Kultalikööri lakkalikööri. Bols Advocaat munalkööri. | |
lime | ark. vars. alkoholijuomaseoksissa käytettävä sitruuna- t. limettimehu; Limetti-hedelmä. Limetti-hedelmä. Vihreä sitrushedelmä, jonka mehu on alkujaan Daiquirin mehuosa. | |
limsaviina, limuviina | ark. vähintään 1,2 mutta enintään 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävä limonadilta maistuva juoma, limsaviina. | |
lipittää | ark. juoda tiuhaan Helteellä sai lipittää vettä yhtenään. Alkoi lipittää viiniä harva se päivä. Nyt otetaan tiukkaa huikkaa, niin loppuu se kaljan lipittäminen. | |
lippa vinossa | std. slg. humalassa, humaltuneena, juoviksissa; kovassa vauhdissa, meno päällä; surullisena, allapäin Sit se tuli kotiin neljältä yöllä lippa vinossa. Tuolla se lapsi vaan painaa lippa vinossa, ku siilon uus polkupyörä. Sit alko sataa ja me vaan istuttiin puun alla lipat vinossa. . . Broidi tuli aamuyöstä lippa vinos himaan. Se oli iha lippa vinossa. – Beat. | |
liru | 1 ark. laiha, huono juoma, litku, luiru Tää kahvi on kyllä ihan lirua. Ei tommoset halvat lirut oo mitään viinejä, ne voi kaataa suoraan viemäriin. 2 ark. pieni nestemäärä, tilkka, liraus; pissa, liri Pullon pohjalla oli enää pieni liru. Paa siihen liru kossua sekaan. | |
lisäaineet | pan. Oluen makua turmelevan hapen vaikutusta voidaan ehkäistä lisäämällä olueen askorbiinihappoa eli C‑vitamiinia. | |
litkiä, litkii | ark. std. slg. juoda ahneesti, juoda jokseenkin haluttomasti, ryypätä, latkia Tiina litki kaikki siiderit. Nyt saa riittää toi litkiminen! Litkiä olutta. – A bea cu aviditate. | |
littiin | std. slg. puoliksi Juodaan toi pullo littiin. Dokattiin se kossu littiin. | |
lohduke | slg. Etsiä lohduketta pullosta alkoholista | |
loikkari | ark. slg. loiventavat, eli krapulaan juotavat palauttavat oluet, ym muut alkoholituotteet Otetaampas muutamat loikkarit! | |
loiventava, loiventavat | ark. std. slg. krapularyyppy, kohmeloa lieventävät 2-3 ryyppyä Mennää stikkaa parit loiventavat. | |
lonkero, long drink | ark. std. slg. juoma lonkeron, lonkka, lonkku, long drink, gin long-drink-juoma, mieto alun perin ginistä ja greippilimonadista sekoitettu alkoholijuoma Juoma, jossa laimentajan osuus on noin kaksi tai kolminkertainen alkoholijuomaan verrattuna. Kokonaisuudessaan juoma on tavallisesti noin 25–35 cl. Usein valmiina myytävä alkoholi-virvoitusjuomaseos, „lonkero”. Lonkero on janojuomista paras. Saisko yhen lonkeron jäillä? Vai lonkkua sä täällä juot? Heitä tähän pari lonkeroo ja sit lasku, kiitos. Kuka ottaa viel lonkkuu? | |
lotrata, läträtä, läträillä, läträä | ark. std. slg käyttää runsaasti alkoholia, juopotella, ryypätä Koko viikonlopun äijä lotras kapakassa. Kyllä tommonen viinan kanssa lotraaminen jo rupee käymään kunnon päälle. Systeri on taas lotraillu sen viinan kanssa. Ei sun kannattais läträtä aina ton viinan kanssa. Vaari on taas ruvennu läträileen sitä kiljua. Läträtä viinankanssa käyttää runsaasti viinaa. | |
Lumumba | juoma juomasekoitus, jonka pääainekset ovat konjakki tai brandy ja maitokaakao | |
luola | ark. rav. pieni, ahdas ja rähjäinen kapakka Mä en lähe enää ikinä sinne kapakkaan juopottelemaan. | |
luostariolut | ark. luostareiden omissa panimoissa t. luostareiden luvalla muualla valmistettavista oluista; us. myös oluista, joita valmistavat panimot vain käyttävät jnk luostarin nimeä. | |
luumuviina | juoma luumuista valmistettu hedelmäviina – Țuică. (rachiu, pălincă, horincă) | |
lähtiäiset | ark. läksiäiset. Otettiin ryypyt lähtiäisiksi hyvästiksi. | |
lärvit | slg. känni, humala Eiköhän oteta viikonloppuna kunnon lärvit! Veettiin illalla jätkien kans kovat lärvit. Ei faija oo tollasia lärvejä ennen vetässy. Vetää, ottaa lärvit juoda itsensä humalaan. | |
lärvit, vetää | std. slg. humaltua Lomilla on ihan pakko vetää lärvit. | |
maakalja | slg. pilsneri maistuu maissa makeammalle | |
madeira, madeiraviini | juoma Madeiran saarella valmistettuja väkeviä (jälkiruoka)viinejä | |
magnumpullo | kaupp. suuri, tav. 1, 6 litran pullo. Magnumpullo kuohuviiniä. | |
maistaa | ark. alkoholin nauttimisesta, juoda, ottaa viinaa Hän taisi olla hieman maistanut. Maistetaanpas taas! Oot tainnu jo vähän maistaa, vai? Eiköhän illalla pikkasen maisteta. | |
maistaja | oen. Viininmaistaja. | |
maisti, maistissa | ark. std. slg. (vähän) humalassa, juovuksissa, kännissä, hiprakassa, huppelissa Olla maistissa. Se kuski oli ollu maistissa. Et kyllä lähe maistissa rattiin! Jaaha, herra taitaakin olla jo vähän maistissa. Meijän talon talkkari on yleensä jo aamusta alkaen maistissa. Systeri oli kyl aika maistissa. | |
maitopoika | ark. absolutisti, raitis, raivoraitis | |
makea | juoma Makea viini. | |
makeahko | juoma Makeahko viini. | |
malaga, malagaviini | juoma Espanjassa Málagan seudulla valmistettuja voimakasmakuisia väkeviä (jälkiruoka)viinejä. | |
malja | rav. tav. samppanjamalja, viinimalja, ryyppymalja tms. lasi juomineen vars. juhlavassa käyttöyhteydessä Tervetuliaismalja, lähtömalja. Alkumalja. Veljenmalja. Täyttää maljat. Kilistellä maljoja jkn kanssa koskettaa onnittelumalja t. tervehdyseleenä tms. kevyesti omalla (samppanjamalja tms. ) lasillaan jkn toisen kädessä olevaa lasia. Juoda jnk t. jkn malja (us. muodollisen juhlavasta) menettelystä jossa juodaan lasista hieman jtak (tav. alkoholi)juomaa jnk t. jkn kunniaksi. Morsiusparin, isänmaan malja. Kohottaa malja[lasiaan nostaen ehdottaa onnittelu- tms. maljan juomista] jklle, jkn kunniaksi, menestykseksi. Juoda malja pohjaan lasi tyhjäksi yhdellä kertaa | |
mallas | pan. Oluen pääraaka‑aine, joka on valmistettu mallasohraa idättämällä ja kuivaamalla. Viljasta idättämällä valmistettu oluen pääraaka-aine. | |
mallasjuoma | juoma maltaista käyttämällä valmistettu alkoholipitoinen juoma. Kalja, olut, pilsneri ym. mallasjuomat. Miedot, väkevät mallasjuomat. | |
mallasviski | juoma viski, joka tehdään kokonaan ohramaltaasta. Sanalla mallasviski viitataan yleensä Single Malt -viskiin, joka sekoitetaan yhden tislaamon eri mallastisleistä. Mallasviskiä valmistetaan pääasiassa Skotlannissa, mutta myös muissa maissa, kuten Irlannissa,Japanissa ja Kanadassa. | |
Malt Liquer (Mallaslikööri) | juoma Erittäin vahva amerikkalainen lager | |
Margarita | juoma drinkki joka koostuu triple secin ja limetti- tai sitruunamehun sekoituksesta tequilan kanssa. Juoman lisänä tarjotaan useimmiten suolaa. | |
marjaviini | juoma marjoista tehty viini. | |
Marlin Helmeilevä | juoma omenaviini („omppupomppu”), 1970-lukuun liitettyjä alkoholijuomia | |
marsala, marsalaviini | juoma Marsalan seudulla valmistettu ital. väkevä viini | |
Martini | juoma klassinen cocktail joka koostuu ginistä ja Martini vermutista. Juomaan kuuluu myös koristelu oliivilla tai sitruunankuorella.
|
|
Mastika | juoma kuuluu maustettuihin väkeviin viinoihin, joissa tuntuu anetolin maku ja jotka ovat erityisen suosittuja Balkanin alueella. Saman tyyppisiä väkeviä viinoja ovat Pastis, Pernod Ranskassa, Anicado Espanjassa, ouzo Kreikassa ja Raki Turkissa. Koiruohoa (Artemisia absinthium) sisältävä absintti on myös huomionarvoinen. | |
matala‑alkoholiset juomat | lak. matala-alkoholisissa viineissä alkoholia on 0,6–9,9 % ja matala-alkoholisissa oluissa 0,6–4,4 %. | |
mellakka | std. slg. keskiolut Paa mulle yks mellakka. | |
mennä, menee deekikselle | std. slg. mennä rappiolle Keka oli menny aika deekikselle. | |
mennä, menee lettiin, nousta lettiin | std. slg. humaltua Viides kossupaukku meni sit jo lettiin. | |
mennä, menee päähän | ark. std. slg. alkoholin juovuttavasta vaikutuksesta: juopua, päihdyttää, nousta päähän Tää viini menee hyvin päähän. Eihän tollanen keskikalja ees mee päähän. – A i se urca la cap. | |
menopaikka | ark. rav. tanssiravintolasta tms. (suositusta) huvittelupaikasta Kaupungin parhaat menopaikat. | |
menovesi, metelivesi | slg. leik. viinasta, alkoholista juhlimisen yhteydessä | |
mervi | ark. iron. pubiruusu, alkoholisoitunut naispuolinen henkilö | |
messuta | ark. metelöidä, rähistä, riehua, huutaa, mekastaa, mesota, meluta, hälistä, marista, moittia Naapurin akka messuaa taas juopolle ukolleen. | |
mesta | ark. std. slg. paikka, alue; kapakka Tää kapakka on hyvä mesta iskee miehiä. Jyväskylä on ihan nasta mesta. | |
metanoli, metyylialkoholi | kem. vars. liuotteena käytettävä erittäin myrkyllinen alkoholi, metyylialkoholi | |
Metaxa | slg. metakka, juoma kreikkalainen brandynkaltainen alkoholijuoma | |
Meukow | juoma Tunnettu korkealuokkainen konjakkimerkki. Meukow’n kellarit sijaitsevat Cognacin kaupungissa Ranskassa. | |
Mezcal | juoma tislaamalla agaavesta valmistettavaa väkiviinaa. Mezcaliksi voidaan kutsua eri puolilla Meksikoa valmistettuja agaaveviinoja, mutta arvostetuimmat laadut tulevat Oaxacan osavaltiosta. Mezcal-sanaa ei pidä sekoittaa myös meksikolaisista kasveista eristettyyn meskaliini-huumeeseen. | |
miestä väkevämpää | leik. alkoholia, viinaa Kuski oli tainnu ottaa vähän miestä väkevämpää. On mulla mukana pikkasen miestä väkevämpääkin. – Tărie. | |
mieto | ark. Mieto viini. Miedot ja väkevät viinit. | |
miksauslasi | rav. Hämmennettävien eli sekoitettavien juomasekoitusten valmistamiseen käytettävä lasinen astia. Sen vetoisuus on yleensä noin litra. | |
mild | pan. Pintahiivaolut mildin nimi tulee matalasta humalan määrästä, joka tekee siitä helposti juotavan ja antaa maltaalle suuremman roolin. Pehmeä ja kevyt olut, jossa on vähän alkoholia ja usein tavallista vähemmän hiilidioksidia. | |
Mild Ale | juoma Makeahko ja kevyesti humaloitu ale‑olut. | |
minibaari | ark. hotellihuoneiden baarikaapeista, joista voi ostaa alkoholia ja virvoitusjuomia | |
minipullo | ark. pienikokoisista (3—5 senttilitran) pulloista, joissa myydään alkoholijuomia. | |
Mirin | ruok. (味醂) makeaa kellertävää alkoholipitoista nestettä, jolla on tärkeä osa maustamisessa japanilaisessa ruoanlaitossa. Mirin valmistetaan riisistä ja alkoholista, ja valmistukseen käytetään hiivasientä Aspergillus oryzae. Sen alkoholipitoisuus on alkujaan ollut yleensä noin 14 %, mutta alkoholisääntelyn vuoksi myynnissä olevassa mirinissä on alkoholia yleensä vain hiven. | |
Moët & Chandon | kaupp. ranskalainen samppanjan tuottaja Épernayssa Champagnessa. Se on maailman suurin samppanjan tuottaja. | |
mojito | juoma Cocktail johon sekoitettaan rommia, sokeria, sitruunamehua, soodavettä ja minttua. | |
Mojito | juoma Alun perin kuubalainen cocktail-juoma. Se tehdään perinteisesti vihermintusta rommista | |
monikalorien heittämine | slg. oksennus | |
monopoli | ark. lak. Alkoholimonopoli. Alkoholin myynti on meillä valtion monopolina. | |
monot vinossa | leik. humalassa, juovuksissa Iskä tuli pikkujouluista monot vinossa. Pena on jo ihan monot vinossa. | |
morkkis | ark. std. slg. lievä alakulo + katumus; std. slg. huono omatunto, moraalinen krapula, itsensä syyttäminen Mulla on hirvee morkkis eilisistä juopottelusta. Tuolla se nyt katuu tekosiaan morkkiksessa. Kyl tää muuten, mut toi morkkis painaa. | |
Mortal Kombat tila | slg. humalatila missä päihtynyt huojuu eikä meinaa pysyä pystyssä, niinkuin Mortal Kombat pelissä kun ottelun päätyttyä ruutuun tulee teksti „FINISH HIM!” ja huojuvan vastustajan voi viimeistellä Fatalityllä. „Paljos sä oot oikeen juonu tänään? Meinaan aika vahva Mortal Kombat tila sulla päällä.” | |
mosel, moselviini | maat. juoma Moselin seudulla tuotettuja valkoviinejä. | |
moukari, moukku | ark. std. slg. juoma viinaryyppy, snapsi; ryyppy, naukku, paukku, tuikku; halpa (1-2 euron) alkoholiannos (shotti, 0,33 l olut) ravintoloissa ja baareissa Onnelassa on tänään euron moukarit. Otetaan moukut tapauksen kunniaksi Ei oikeen passaa joka ilta ottaa moukkuja. Montaks moukkua sä oot jo juonu? Otetaanpa kunnon moukut! | |
muistiaukko | ark. vars. tiettyä aikaväliä koskeva muistamattomuus Runsaan alkoholinkäytön aiheuttama muistiaukko. | |
muki | ark. std. slg. vars alkoholia sisältävä juoma-astia, cocktailannos, juomasekoitus (alkoholia), kuppi Tehään sitten saunan jälkeen mojovat mukit. Oot tainnu ottaa jo aika monta mukia, kun jo tolleen ohi katot. Kaada mukit vaan täyteen… me kumotaan ne heti. | |
mukiin, sylkee | std. slg. kieltäytyä alkoholiannoksesta No enhä mä koskaan oo mukiin sylkeny, tattist vaan. | |
munatoti | juoma juoman pääainekset ovat maito, kevyesti vatkattu kananmunan keltuainen ja sokeri. Juomaa saatetaan terästää pienellä määrällä alkoholia, kuten viskillä, rommilla, brandyllä, portviinillä,sherryllä tai konjakilla. Muut yleiset ainesosat ovat mausteita kuten muskotti, kaneli jamaustepippuri. Alkoholiksi voidaan valita myös lämmintä olutta, jolloin mausteena käytetään tavallisesti sitruunankuorta, kanelia ja lisänä hyppysellinen suolaa. | |
muovipullo | kaupp. muovinen yläosastaan suippeneva, tulpalla suljettava nesteensäilytysastia | |
muovituoppi | rav. muovinen olutlasi | |
muskatelliviini, muskatti, muskattiviini | juoma muskatelli eräitä vars. Välimeren maissa valmistettuja makeita väkeviä viinejä, muskatelliviini, muskatti, muskattiviini. Muscat. Muscatelli. | |
mustaherukkaviini | juoma mustaherukasta rypäleviinien tavoin viinihiivalla käyttäen valmistettu viini | |
mustamaija, musta maija | std. slg. pakettimallinen poliisiauto, maija Mustamaija tuli pihaan varmaankin hakeen Penaa putkaan. Arska oli ajanu mustamaijaa karkuun, mut saihan ne kytät sen kiinni. | |
mustaolut, schwarzbier | juoma on perinteinen saksalainen pohjahiivaoluttyyli Mustaoluessa on pehmeän makeaa maltaisuutta ja usein paahtuneita, tumman suklaisia aromeja. Mustaolut on dunkelia tummempi ja kuivempi. | |
Münchener | juoma Maltainen pohjahiivaolut Münchenistä. Oktoberfestin kotikaupungissa pannaan tummaa ja vaaleaa münchener‑olutta (Münchener Dunkel ja Münchener Hell). | |
myllyhoito | lääk. eräs alkoholismin hoitotapa | |
myrkkyvaikutus | lääk. Alkoholin myrkkyvaikutus | |
myssy silmillä, myssyt silmillä | ark. std. slg. humalassa, juovuksissa, kännissä, päissään, jurrissa Pena on jo ihan myssy silmillä. Eiköhän vetästä kunnolla myssyt silmille! | |
mäiskeessä | ark. std. slg. humalassa, juovuksissa, päissään, kännissä, tuiskeessa, junissa, mällissä Taisit olla illalla aika mäiskeessä, ku et muista mitään. Pena oli ajanu helkutinmoisessa mäiskeessä mopollansa mettään. Faija oli taas aika mäiskeessä ku tuli himaan. | |
mällissä | std. slg. humalassa, juovuksissa, päissään, kännissä, tuiskeessa, junissa, mäiskeessä Se jätkä oli jo aika mällissä, kun mä sain sen kämpille. Voi hitto, kun meikä oli eilen mällissä! | |
Märzen | juoma Täyteläinen ja maltainen baijerilainen pohjahiivaolut. Tunnettu myös Oktoberfestin „nimikko‑oluena”. | |
mäski | pan. Maltaan ja veden sekoitus, joka mäskätään. Ylijäävä jäte kuivataan panimossa karjanrehuksi. Oluen ja viinan valmistuksessa maltaiden ja veden tärkkelyspitoinen seos. | |
mäskäys | pan. Panimotekninen prosessi, jossa rouhitut maltaat sekoitetaan n. 50‑asteiseen veteen ja tärkkelys hajoitetaan maltaan omien entsyymien avulla käymiskelpoisiksi soke | |
mäsäri | std. slg. ryyppysekoitus | |
mäsässä | std. slg. humalassa Ootsä noin mäntti vai ootsä vaan mäsässä? Faija oli mäsässä. | |
mäyris, mäyräkoira | ark.leik. kaupp. pitkä, kahdentoista olutpullon/oluttölkin kartonkipakkaus; myös muista vastaavista pullopakkauksista Viittiks samalla tuua kaupasta meille pari mäyräkoiraa? Mäyräkoira maksais vaan karvan verran alle kympin, sikspäkki melkein seittemän egee. | |
möykätä, möykkää | ark. std. slg. metelöidä, pitää melua, pitää möykkää, mölytä, meluta, mekastaa, mölistä Juopuneet möykkäsivät läpi yön. | |
naamat | slg. humala, känni, perseet Illalla otetaan sitten kyllä kunnon naamat. Tuli vaihteeks oltua taas kunnon naamoissa. | |
nakit | slg. snapseja, kännien vetämistä Otetaan samantien nakit, nakit, koolmet nakit. | |
nakit silmillä, silmissä | std. slg. kovasti juovuksissa, humalassa, vetää olalle nakit Faija tuli kotiin taas nakit silmillä. Tais tulla illalla vetästyä ihan nakit silmille. Lisbeth on aina lauantaisin nakit silmillä. | |
Napa Valley | maat. viininviljelyalue Yhdysvalloissa Kaliforniassa Napan piirikunnassa | |
napanderi, napanteri, napanderit | ark. std. slg. leik. viina-annos, ryyppy, ryypyt, viinaryyppy, viinahörppy, snapsi, paukku, napsu Otetaanko pienet napanderit juhlan kunniaks? Otetaan pienet napanterit. Oot tainnu ottaa jo muutaman napanterin liikaa? Otetaaks himassa parit napanderit? | |
napannu geimot | std. slg. ottaa oluet | |
napata, nappaa | ark. std. slg. juoda viinaa, siemaista alkoholiryyppyjä, olutta tms. Napataan muutamat kaljat tossa baarissa ja lähetään sitten meille. Oot tainnu napata jo vähän liikaa. Ootsä napannu jo tänää jotai? | |
napsu | ark. std. slg. ryyppy, viinaryyppy, viinahörppy, snapsi, paukku, naukku, napanderi, napanteri Nyt tekis napsu hyvää. Otetaanko pienet napsut? | |
naskali | std. slg. pullo, esim. viinapullo | |
nassakka | ark. pieni (puu)tynnyri, lekkeri. Nassakka viiniä. | |
naukata, naukkaa, naukkailla | ark. std. slg. ottaa naukku, ottaa ryyppyjä, ryypätä, ryypiskellä viinaa, ottaa (viina)ryyppy, maistella, naukku, snapsi Annas, kun mäkin naukkaan! Naukataanko pienet sievät? Naapurin ukko on ruvennu taas päivälläkin naukkaileen. Ootkohan vähän naukkaillu jo etukäteen? Miehet olivat hiukan naukkailleet. Naukata pullosta. Miehet olivat hiukan naukkailleet. | |
naukku | ark. (alkoholi)ryyppy, paukku, snapsi, hömpsy, napsu Otetaas pienet naukut tapauksen kunniaks! Nyt kyllä tekis naukku helkutin hyvää! Pena tarjos naukkuja kaikille. Mies ottaa naukun. Ottaa naukut. | |
naula päässä; naulakko päässä | std. slg. vahvasti juovuksissa, umpihumalassa Broidi tuli pikkujoulusta taas naula päässä. Pena on ollu jo pari päivää ihan naula päässä. Tolla äijällä oli ihan naula päässä. – Beat criță. Beat mangă. Beat rangă. | |
nautintoaine | ark. yleisesti käytettäviä virkistäviä t. huumaavasti t. kiihottavasti vaikuttavia aineita Nautintoaineita ovat mm. kahvi, tee, tupakka ja alkoholijuomat. | |
nautiskella | ark. < nauttia Istuimme iltaa ja nautiskelimme viiniä. | |
nauttia | ark. slg. Nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta. (juopunut, nauttinut alkoholia). Laitinen on tainnut nauttia muutakin kuin kansalaisluottamusta. | |
nekku | std. slg. viinapullo | |
nelonen, nelosolut | 1 lak. vahva olut, jota myytiin ennen vuoden 2018 lakiuudistusta vain ravintoloissa ja Alkoissa, olut joka sisältää yli 3,7 painoprosenttia alkoholia, Alkoholia enintään 5,5 %, entinen veroluokka IV, A-olut. 2 ark. A-olut, nelosolut (etiketissä veroluokan merkki AIV) Mä taidan ottaa yhen nelosen. Tää taitaakin olla nelosta, kun tää nousee vähän päähän. | |
nenän valkaisu, nenänvalkaisu | std. slg. leik. ilman viinaa -kausi, pidättäytyminen alkoholista, raittius Tekis tässä varmaan hyvää muutaman viikon nenänvalkasu. Penalta ei kyllä onnistu mikään nenänvalkasu. Voishan sitä joskus yrittää tota nenänvalkasuakin. – Perioadă de abstienență. | |
nenässä | std. slg. humalassa Sellanen vanha stara, se oli vähä nenässä. | |
neuvoa antava; neuvoo-antavat | std. slg. leik. alkuryyppy, alkoholiryyppy, joka on rohkaisevinaan ennen päätöksen tekoa tai ryhtymistä työhön Täytyy kyllä ottaa pienet neuvoo antavat ennen maljapuheen pitoo. Ootte tauinnu ottaa jo liian monta neuvoo antavaa. Tarjoilija, tuos tänne parit neuvoo antavat. – Șnaps în chip de consilier. | |
niisson, niiston | kans. niissä on, niistä on Niisson viinaa niissä pulloissa. | |
nollatoleranssi | lak. oik. sietokynnyksen pitämisestä nollassa, (poliisin) välittömästä puuttumisesta vähäiseenkin ilkivaltaan, häiriköintiin, päihteiden käyttöön tms. Nuorten juopottelua hillitsemään kaivataan nollatoleranssia. | |
norjata, puhua norjaa | slg. oksentaa | |
notkeessa | std. slg. humalassa | |
nousta päähän, hattuun mennä | slg. päähän; humalluttaa, juovuttaa; tehdä ylpeäksi, ylpistyä Tää booli taitaa olla aika vahvaa, ku tää jo nous päähän. Varo vaan, ettei tommonen menestys nouse hattuun. Tiinalla on tainnu vähän nousta päähän, ku sen faija on niin rikas. – A i se urca la cap. A se îmbăta. | |
nousuhumala | slg. alkavaa humalaa <=> laskuhumala. Nousuhumalassa velatkin muuttuvat saataviksi. | |
nousussa | slg. nousuhumalassa Siel oltiin jo hyvässä nousussa, ku mä vasta pääsin töistä. | |
nubbi, nubbit | std. slg. ryyppy, ryypyt Otatsä snadit nubbit? | |
nuija | std. slg. pullo, viinapullo Montaks nuijaa sä oon raahannu tänne? | |
nuorisoasema | lääk. päihteitä käyttävien nuorten hoitoasema | |
nuppi turvoksissa | std. slg. humalassa Sil oli taas nuppi ihan turvoksis. Väiski tuli kartsalla vastaan nuppi turvoksissa. | |
näkäräinen, näkäräiset | ark. std. slg. leik. viinaryyppy, ryyppy, paukku; ryypyt, naukut, paukut, hömpsyt No tulihan sitä muutama näkäräinen otettua. Eiköhän tilata ruokaa ja parit näkäräiset. Juotiin yhet näkäräiset. Otettiin pienet näkäräiset. | |
ochikrasiphobia | lääk. viinin keskenloppumisen pelko | |
oenophobia | lääk. viinin pelko | |
ohimarssi | slg. Tehdä ohimarssi. luvata hankkia toiselle esim. viinapullo mutta livistää siihen rahat saatuaan | |
ohranjyvä silmässä | leik. humalassa, juovuksissa Naapurilla tais olla vähän ohranjyvä silmässä. – Îi sticlesc ochii la beție. | |
ohrapirtelö | slg. leik. olut, voidaan käyttää oluen synonyymina vaikka sen tarkkaan ottaen tulisi olla ohramaltaista valmistettua olutta. Nyt maistuis ohrapirtelö. Vedettiin äkkiä yhet ohrapirtelöt. | |
ohuet | std. slg. pieni annos alkoholia Ohuet ois nyt poikaa. | |
oikeus, oikeudet | erik. mon. Ravintolalla t. ravintolassa on täydet (anniskelu)oikeudet t. A-oikeudet [oikeus tarjoilla kaikkia alkoholijuomia], B-oikeudet [oikeus tarjoilla mietoja alkoholijuomia]. Kahvila sai viinioikeudet. Ravintolan täydet [myös väkevien alkoholijuomien anniskelu] oikeudet.
|
|
oksennus | ark. oksentaminen; oksennettu mahan sisältö. Lääke aiheutti oksennusta. Tulee oksennus. Vaatteet oksennuksessa. | |
oksentaa, oksentella | ark. Eräskin oli niin kännissä, et oksenteli pitkin lattioita. Joku sika oli oksentanu lavuaariin. Täällä porukka oksentelee pitkin olkkaria ja kikattaa siideripäissään. | |
Old Ale | juoma Tumma ja keskivahva englantilainen ale‑olut. | |
olla aivohöyryssä, olla humalassa, juovuksissa | ark. olla juovuksissa, humalassa, synonyymeja: olla + (aivohöyryssä, Alkon mannekiini, ankkurissa, antabusta vailla, dokussa, filmi poikki, hellureituulella, hiivassa, hilseessä, hiprakassa, hotelli Sorbuksessa, humalassa, huppelissa, hutikassa, hömpsyssä, höyryssä, ilmakuopassa, iloliemessä, iltakoulussa, jossakin, joulupukkina, juopporättinä, juopunut, juovuksissa, jurrissa, jytkyissa, järkivapaassa tilassa, kaasuissa, kaljassa, kaljoissa, kaljoissaan, kallellaan, kekkulissa, kellonvetotuulella, kemuissaan, kippurassa, kirpilässä, kolinassa, komiteassa, konjakissa, kopsussa, korpikuusen kyynelissä, kuoseissa, kännissä, kännissä, laitamyötäisessä, lanttarat vinossa, lasiruusussa, luteenmyrkyssä, lämmikkeessä, löntökässä, maistissa, maltaissa, mehussa, mykkyrässä, mäkäräisissään, nakit silmillä, napanderissa, napsussa, naukussa, naula päässä, naurutuulella, ohranjyvä silmässä, oloisella tuulella, oluessa, omenissaan, onnelassa, pienessä sievässä, pienissä häissä, pierussa, pihalla, plegessä, pleksissä, pontikassa, poroissa, pulissa, puolikupposissaan, puuteris, pyörteessä, pähkinöissä, päihtyneenä, päissään, pätkässä, pää täynnä, pöhnässä, rähmäkäpäläisillään, räkä poskella, soosissa, spädässä, stakas, stakassa, stimmessä, stimmis, takapää epäkunnossa, tappuroissaan, tattimaassa, tippa päässä, tossut vinossa, trällissä, tuiterissa, tunnelissa, tupenkoettelemistuulella, tuubassa, tynnyrityössä, täystuhossa, törönlörössä, uitterissa, vaalityössä, villissä, virtapäällä, vörkaakelissa – A fi beat. | |
olla dokussa, kaljassa, kaljoissa, kaljoissaan, maistissa | ark. olla humalassa – a fi băut, beat, a fi a fi beat criță ■ vara aspackad (asfull, plakat) | |
olla jytkyissa | ark. olla kännissä Oli eilen melkonen jytky päällä. Meinaakko ottaa tänäänki jytkyt? | |
olla pellit | slg. olla juopunut, olla puuteris, olla tuubassa, olla kuoseissa, olla pihalla, ei tajuta | |
oluenjuonti | ark. oluen juominen | |
oluenmyynti | ark. oluen myynti | |
oluenpanija | pan. panimotoiminnan harjoittaja | |
oluenpano, oluenvalmistus | pan. oluen valmistaminen panimossa | |
olunen | leik. slg. olut. Joivat muutaman olusen. – Berică. | |
oluset | leik. oluet, kaljat Juotiin terassilla yhet oluset. Nyt tekis oluset hyvää. | |
olusilla | leik. oluella, kaljalla Kävin mä olusilla töitten jälkeen. Eiköhän mennä olusille? | |
olut |
1. ark. juoma kalja, bisse, bini, bisukka, börsta, birra, olvi, öölihuurteinen, keppana, pöllerö, ohrapirtelö, mallaspirtelö; maltaista, humalista ja vedestä käyttämällä valmistettu alkoholipitoinen mallasjuoma; vrt. kalja Ykkösolut eli pilsneri. Keskiolut. A-olut eli nelosolut. Vehnä-, jouluolut. Vaaleaa, tummaa olutta. Oluen valmistus. Tuhlata rahansa olueen. Kori olutta. Käydä, olla oluella (ravintolassa, baarissa tms. ) olutta juomassa. 2. ark. annos (pullo t. kolpakko) olutta. Joi yhden oluen. Tilattiin kolme olutta, kolmet oluet. Hörppiä olutta. Juoksuttaa olutta tynnyristä. Kiskoo [juo] olutta kaiket illat. Kitata olutta kaiket illat. Kori olutta. Kävi kaupasta korin olutta. käydä noutamassa, noutaa. Käyttää olutta, sahtia. Lasillinen olutta vei janon. Olut maistuu parhaalta viileänä. Olut tarjotaan kylmänä. Olutta kurkun kostukkeeksi. Osti koko rahalla olutta. Otan mieluummin olutta kuin teräviä. Otettiin pari olutta. Pahvinen olutlasin alusta. Ruokajuomana oli vettä tai olutta. Tuopeissa vaahtoava olut. Suosituin olut nykyään. Tanskalaista olutta. Tumma olut. Vetäistä pari olutta. Väkevä olut teki juojilleen kepposet. Väljähtynyttä olutta. 3. sortit: ale, bitter, bock, kriek, lager, lambic, pale ale, pilsener, portteri, sahti, stout, trappist. 4. olutmerkit: Aura, Karhu, Karjala, Koff, Kukko, Lapin Kulta, Olvi, Sandels, Sininen; Mallaskosken Kuohu Vaalea; Oluenluokitus Ruotsissa ja Suomessa; Beer and breweries by region; Olut Suomessa, Romaniassa, Belgiassa, Czech Republic, Irlannissa, Saksassa.
hanaolut, inkivääriolut, kakkosolut, kausiolut, keskiolut, keskiolutbaari, keskiolutravintola, kevytolut, kolmosolut, lagerolut, luostariolut, nelosolut, oluenjuonti, oluenmyynti, oluenpano, oluenvalmistus, olut, olutbaari, oluthana, oluthiiva, oluthumala, olutjuoppo, olutkapakka, olutkolpakko, olutkori, olutkulttuuri, olutlasi, olutmakkara, olutpanimo, olutpullo, olutravintola, oluttankki, olutteltta, oluttuoppi, oluttupa, oluttynnyri, oluttölkki, pintahiivaolut, pohjahiivaolut, pullo-olut, tynnyriolut, tölkkiolut, vehnäolut, ykkösolut |
|
oluthana | rav. ravintolan olutsäiliön hana; oluttynnyrin hana | |
oluthiiva | pan. oluen valmistuksessa ja leipomoteollisuudessa käytettävä hiiva, leipomohiiva | |
oluthumala | ark. oluen aiheuttama humala | |
olutjuoppo | ark. juopporenttu | |
olutkapakka, olutkerho | rav. olutravintola – Berărie. | |
olutkolpakko | rav. oluttuoppi | |
olutkori | kaupp. olutpullojen kuljetus- ja säilytyskori Olutkorin lokerot. | |
olutkulttuuri | ark. oluenjuonnin kulttuuri Tutustua maan olutkulttuuriin. | |
olutlasi (hanaoluelle) | 1 rav. kookas lasi, josta juodaan olutta. Olutta juodaan lukuisista erilaisista laseista. Listasimme muutaman yleisimmän lasin, joita tavataan Suomessa, pint-lasi, tulppaanin mallinen olutlasi, pilsner-lasi, vehnäolutlasi, ”snifter”, kuohuviinilasi. 2 ark. lasillinen olutta | |
olutpanimo | 1 pan. olutpruuki, tehdas tai laitos jossa valmistetaan olutta 2 ark. yritys, joka on erikoistunut oluen valmistukseen | |
olutpullo | ark. pullo, jossa on olutta tai on ollut olutta; oluen vähittäismyynnissä käytetty lasipullo, perinteisesti 1/3 litran vetoinen ruskea Olutpullon etiketti. Patteri olutpulloja. | |
olutravintola | rav. ravintola, jonka valikoimissa on normaalia enemmän oluita, ravintola joka on erikoistunut eri olutlaatujen tarjoiluun; pubi – Berărie. Braserie. | |
oluttankki | pan. oluen kuljetus- ja säilytystankki | |
olutteltta | rav. oluen tarjoilupaikkana käytettävä teltta. Festivaalien olutteltat. | |
oluttuoppi | rav. olutkolpakko | |
oluttupa | rav. Saksalaiset oluttuvat olutravintolat. | |
oluttynnyri | 1 rav. oluen säilytys- ja kuljetusastia; Jokainen oluttynnyri on uniikki. Vaikka sama olut laitetaan kymmeneen tynnyriin, niin lopputuloksena tulee kymmenen erimakuista olutta. Ne ovat lähellä toisiaan, mutta erilaisia. Sen vuoksi kannattaa juoda joka tynnyristä sanoo olutjuoppo. 2 rav. tynnyriolut –Bere la butoi. | |
oluttyypit | pan. Oluet jaetaan niiden valmistuksessa käytettävän hiivan mukaan pinta- ja pohjahiivaoluisiin. Pohjahiiva laskeutuu käymisen aikana käymisastian pohjalle, kun taas pintahiiva nousee astian pinnalle. | |
oluttölkki | ark. tav. lieriön muotoinen pienehkö säilytysastia, purkki, purnukka. Peltinen oluttölkki. | |
olvi | vanh. leik. olut (olvit, olvet) | |
oma-apuryhmä | lääk. ryhmä jossa mielenterveydellisestä, sosiaalisesta tms. ongelmasta kärsivät etsivät yhdessä apua ongelmiinsa. Päihdeongelmaisten oma-apuryhmät. | |
omaisryhmä | lääk. ryhmä jossa esim. mielenterveysongelmaisten, päihdeongelmaisten t. vanhusten omaiset tukevat toisiaan ja etsivät ratkaisuja hoito- ym. ongelmiinsa. | |
omat eväät | leik. (salaa) mukana tuotu alkoholi Ravintolasta lentää heti ulos, jos on omat eväät mukana. Bussissajuotiin takapenkillä omia eväitä. – Băutură adusă la restaurant pe blat. | |
omenaviina | juoma omenista valmistettu viina | |
omenaviini | juoma omenista valmistettu viini, siideri | |
ongelmainen | ark. Huume-, päihdeongelmainen. Moniongelmainen. | |
ongelmakäyttö | ark. Päihteiden ongelmakäyttö. | |
ottaa | ark. std. slg. erik. alkoholin nauttimisesta, juoda viinaa, ryypätä Sä oot tainnu ottaa vähän liikaa. Eiköhän oteta taas. Ville on kova poika ottamaan. Väiski, kuule, eiköhä otettais taas.Otettiin pari olutta. Mies oli hiukan ottanut. Hän ei ota lainkaan. Ottaa pienet. Ottaa pää täyteen. Otetaan toisellekin jalalle [toinen ryyppy]! Ota ryyppy, se helpottaa. Otan mieluummin olutta kuin teräviä. Otatko ryypyn?” „No mikä ettei. ” Otetaan pienet ryyppy, kulaus. Otettiin pari olutta. Otettiin parit ryypyt. Otettiin yhdet neuvoa-antavat ryypyt, naukut. Otin ryypyn, kun tyrkyttämällä tyrkyttivät. Ottaa [viina] ryyppy, tuikku murheeseen. Ottaa ryyppy lämmikkeeksi. Ottaa ryyppy. Ottaa toisellekin jalalle toinen ryyppy. Otti joskus ryypyn. Otti lasillisen liikaa juopui liikaa. Otti ryypyn ja muikisti suutaan. Otti ryypyn muka lääkkeeksi. | |
ottaa hapanta, keittoo | std. slg. juopotella | |
ottaa kuppia | ark. juoda viinaa, ryypätä, ryypätä, kännätä Mä en oo ottanu kuppia puoleen vuoteen. Otettiin vähän kuppia poikien kanssa. Erkki ja Tuomo ottivat kuppia kotona ennen baariin lähtöä. – A lua un păhărel. | |
ottaa neuvoa antavat | slg. juoma ottaa pieni alkoholiannos – A lua o dușcă. | |
ottaa pienet | ark. ottaa ryyppy, huikka, kulaus Otahan tosta pienet. No ei me oteta ku yhet pienet. Sil äijäl oli pullo povarissa, ja siit se otti aina välillä pienet. – A trage o dușcă. | |
ottaa soppaa | std. slg. juoda keskiolutta | |
ouzo | juoma kreikkalainen anisviina | |
paavikännit | slg. Vedin lauantaina järkyttävät paavikännit. | |
painike | slg. Palan painikkeeksi [myös » «; ruokajuomaksi] olutta. | |
pakkasneste | ark. lääk. kem. Pakkasneste on nesteeseen sekoitettava lisäaine, jonka tarkoitus on alentaa sen jäätymispistettä. Kaikki pakkasnesteinä käytetyt aineet ovat joitain alkoholeja. Etyleeniglykolia alettiin käyttämään vuonna 1926. Etyleeniglykolia sisältävät pakkasnesteet värjätään vihreiksi. Propyleeniglykoli on vähemmän myrkyllinen kuin etyleeniglykoli. Propyleeniglykolia sisältävät pakkasnesteet värjätään punaisiksi. | |
palaa ratista | slg. jäädä kiinni alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta, rattijuoppo – A fi prins băut la volan. | |
Pale Ale | juoma Kuparinvärinen ja hedelmäinen brittiale. Pintahiivaolut pale ale on kattotermi lukuisille oluttyypeille, joita yhdistää raikas humalointi ja vaalea tai kuparinruskea väri. Perinteisesti pale ale on tarkoittanut bitterin pullotettua versiota. Lähtöisin Englannista. | |
pálinka, palincă | juoma perinteinen viina, jota valmistetaan Unkarissa, Slovakiassa jaTransilvanian alueella Romaniassa. Pálinka valmistetaan hedelmistä, yleensä luumuista, omenoista, päärynöistä, aprikooseista tai kirsikoista ja tislataan kahdesti. Alkoholia pálinkassa on yleensä 50–70 prosenttia. Miedompaa noin 40-prosenttista juomaa kutsutaan Romaniassa nimellä ţuică. | |
palmuviini | juoma eräiden palmulajien mahlasta valmistettava alkoholipitoinen juoma | |
paloviina | juoma vanh. leik. viina, väkiviinan kotipolton aikainen nimitys Väkiviinaa tehtiin polttimoissa. | |
panimo | pan.. tehdas jossa valmistetaan olutta tm. mallasjuomia. Olutpanimo. | |
panimoravintola | ark. rav. omaa olutta valmistava ravintola | |
panos | ark. kerrallaan käsiteltävä erä (jssak prosessissa) Uusi panos viiniä on käymässä. | |
parantola† | ark. lääk. hoitolaitos t. kuntoutuslaitoksesta. Alkoholistiparantola†. | |
pastörointi | pan. Panimotekninen menetelmä, jossa olut kuumennetaan nopeasti +72 asteeseen ja jäähdytetään sen jälkeen +10‑12 asteeseen. Pastörointi parantaa oluen säilyvyyttä. | |
patenttikorkki | ark. patenttikorkki● flip-top, dop meanic cu pârghie ■ patentkork ► flip-top, swing-top, Quillfeldt stopper, swing stopper, lever lock | |
paukku | ark. std. slg. viinaryyppy, naukku, snapsi, cocktail Tilaas mulle joku paukku. Äijät on tainnu ottaa vähän paukkuja. Ottaa, tarjota paukut. Mennä paukulle. Pari paukkuu. No vaikka viskii. | |
peel of orange / lemon | rav. Appelsiinin/ sitruunan kuoren palanen. Baarissa käytetään erityisiä veitsiä appelsiinin- ja sitruunan kuoren palojen leikkaamista varten. | |
pelistä, veks | std. slg. sammunut humalaan | |
pelit seis | std. slg. humaltunut (lähes) tiedottomaksi Karju oli ihan pelit seis. | |
pellit, pelti kii | std. slg. alkoholista väsähtänyt, sammunut, umpihumalassa Lissu oli ihan pelti kii jo raflassa. | |
pelti kiinni | slg. kovassa humalassa, juovuksissa, umpijuovuksissa Mitä sä tuut tänne pelti kiinni rähjäämään! Jätkät oli ihan pellit kii. Siellä oltiin jo ihan peltikiinni. Faija oli jo alkuillasta ihan pelti kii. – Beat (criță) | |
perhehelvetti | kuv. vaikeista olosuhteista, joissa perhe elää alkoholismin, perheväkivallan tms. vuoksi | |
perjantaipullo | leik. viikonlopuksi kotiin ostettavasta viinapullosta | |
perunaviina | ark. perunasta tislattu viina | |
perseet (olalla) | alat. humalatila, känni; humalassa, kännissä, naamat Niitten kokeiden jälkeen mä otan kyllä perseet. Eiköhän vedetä perseet olalle. Sit me oltiin ihan perseet. Sähän oot perseet olalla, Mee nukkumaan. | |
perseet olalle, perseet vetää | std. slg. juoda itsensä juovuksiin Vedettii perseet olalle. | |
perskänni, pers’känni | ark. std. slg. alat. kova, voimakas humalatila, umpihumala, kaatokänni, räkäkänni, känni Et sä vielä voi ajaa, sähän olit eilen ihan perskännissä. Nyt vedetäänki oikeen perskännit. | |
petollinen | ark. Petollinen [huomaamatta juovuttava] juoma. | |
pettävä | ark. Pettävä [huomaamatta päihdyttävä, petollinen] juoma. | |
Pick Me Up`it | juoma Suolaisia ja muutenkin maustettuja cocktaileja. Esimerkiksi Bloody Mary. | |
pidättyä | ark. Pidättyvyys alkoholin suhteen. Pidättyä alkoholista. katso: kieltäytyä | |
pidättää | ark. ottaa jku säilöön esim. rikoksesta epäiltynä tutkintaa varten t. juopumuksen takia | |
pienes hutikas | std. slg. pienessä humalassa | |
pienes ottees | std. slg. lievässä humalassa Faija oli taas eilen pienes otteesim. | |
pienessä (sievässä) (olla); pienessä, olla | std. slg. (vähän) humalassa, lievässä humalassa, hiprakassa Isä oli jo lentokentällä pienessä sievässä. Äijiltä alko tulla tarinaa heti ku ne oli pienessä. Se oli aina pienessä kuse kävi meillä. | |
pienet, ottaa | std. slg. juoda viinaryypyt Otetaas pienet, kundi! | |
pieni | ark. Otetaan pienet ryyppy, kulaus | |
pienjuominen | u. s. (2016) vähäinen alkoholin käyttö humalahakuisen juomisen vastakohtana (tutkija Antti Maunun luoma termi) | |
pierussa (olla) | std. slg. humaltuneena, humalassa, juovuksissa Taisit olla eilen vähän pierussa. Nuoria tyttöjä vasta ja tommosessa pierussa! Ne oli taas ihan pierussa ku mä ne viimeks. | |
piikki | ark. velaksi, piikkiin mennyt rahasumma, maksettava (alun perin piikki, johon maksettavat laskut kerättiin) Juoda piikkiin ravintolassa sellaisesta menettelystä, että asiakas maksaa kaikki juomansa kerralla lähtiessään (ja antaa esim. pankkikorttinsa pantiksi ensimmäisen tilauksen yhteydessä) Pitää maksaa se piikki, ennenku lähetään. Hitto ku tuli kalliiks, ku mulla oli koko ilta ravintolassa piikki auki. Paljon siellon piikissä ‘velkaa, maksettavana’? | |
piikkiin | ark. std. slg. velaksi, jonkun laskuun (panna laskulipukkeet ravintolan piikkiin) Pistä se vain mun piikkiin. Ville anto kortin tarjoilijalle, ja sit me dokattiin koko ilta piikkiin. Pane se kalja piikkiin. Sä jäit mulle kakskymppiä piikkiin. Paa piikkiin, mä hoidan sen huomenna. – Cont deschis. | |
piiskaryyppy | leik. matkaan lähdettäessä tms. otettavasta viinaryypystä. | |
pikakalja | slg. (mallasuutteesta) nopeasti valmistettava kalja. | |
pikari | ark. metallinen korvaton juoma-astia; pieni, kapea ja korkea (ryyppy)lasi; tällaista muistuttava jäätelön tms. annospakkaus. Hopeapikari, kirk. ehtoollispikari. Täyttää pikarit. | |
pikarillinen | ark. pikarin täysi. Pikarillinen viiniä. | |
pikkolopullo | ark. pieni, tav. 0,2 litran pullo. Kuohuviiniä pikkolopullossa. | |
pikku-ukko | ark. juoppohulluuteen liittyvistä aistiharhoista. Nähdä pikku-ukkoja | |
pilkku | ark. std. slg. valomerkki ravintolassa Monelta täällä on pilkku? Vielä ehitään hakea yhet ennen pilkkua. Me istuttiin siellä pilkkuun asti. | |
Pilsner (Pils, Pilsener) | pan. on vaaleaa pohjahiivaolutta Böömin Pilsenistä, mutta myös mitä tahansa olutta tai varsinkin ykkösolutta kutsutaan suomen puhekielessä pilsneriksi. Termiä käytetään laveasti kuvailemaan kuivia ja vaaleita lagereita. Voimakkaasti humaloitua vaalea lagerolut. Sille on tunnusomaista vaalea väri ja täyteläinen jälkimaku. Saksalainen pils on kuivaa, kun taas tsekkiläinen hieman pehmeämpää ja pyöreämpää. Perinteisesti pils on täysmallasolut ja rapsakasti humaloitu. | |
pilsneri | 1 juoma pilsneri vaalea mieto mallasjuoma, vaalea mieto olut 2 juoma pils (myös pilsneri) vaalea voimakkaasti humaloitu pohjahiivaolut. | |
pilsner-lasi | rav. Pitkän mallinen lasi auttaa pitämään oluen kylmänä ja korostaa oluen makua. Suositellaan nimensä mukaisesti pilsner-oluille. | |
pilsu | slg. pilsneri, ykkösolut, laimea olut Me juotiin vaan pilsua. Ei tost pilsust känniintuu. | |
pimee (pullo) | std. slg. laiton pullo Voitsä järkkää mulle pimeen lestin, vaik kossun? | |
pimpia | std. slg. juoda, litkiä | |
Piña Colada | juoma makea rommipohjainen drinkki. Piña Colada valmistetaan vaaleasta rommista | |
pintahiiva | pan. Hiiva, joka nousee käymisen jälkeen käymisastian pinnalle. | |
pintahiivaolut | pan. olut jonka valmistukseen on käytetty pintahiivaa, joka on pantu pintahiivalla.. | |
pint-lasi | rav. Tuttavallisemmin tuoppina tunnettu yleislasi sopii hyvin perusoluiden, kuten vaaleiden lagerien ja esimerkiksi brittityylisten ale-oluiden juomiseen. Lasia on helppo tehdä ja varastoida. | |
pirjo, pirjot | std. slg. oksennus Vittu, mä vedin pirjot faijan syliin… | |
pirtu | ark. sprii, 96-prosenttinen alkoholi; väkevä viina, väkiviina Pirtua ei saa apteekista ku reseptillä. Mitä helkutin pirtua tää on? Juoda pirtua. Pirtun salakuljetus. | |
pirtukanisteri | ark. kanisteri jossa salakuljetettiin pirtua | |
pirtupullo | ark. votkapullo | |
pirturesepti | ark. Kärtti lääkäriltä pirtureseptiä. | |
pirtutrokari | ark. pirtu + trokari | |
Pisse, Bisse | slg. tarkoittaa puhekielessä olutta. Ei tarkoita pilsneriä. | |
pissis, pissaliisa; pissalasse, pissalauri | ark. slg. nimitys, jota käytetään runsaasti alkoholia käyttävistä, yleensä myös tupakoivista ja ”massamuodin” mukaisesti pukeutuvista teini-ikäisistä, erityisesti teinitytöistä, jotka tulevat siideristä känniin. | |
pitkä! | 1 ark. std. slg. sb. iso, on lyhyt ja ytimekäs tapa tilata iso olut täydessä baarissa. Pitkä tarkoittaa pitkää lasillista olutta. Ravintolassa hanasta myytävä olut, (korkea) lasillinen olutta, iso tuoppi, iso (noin ½ litran oluttuoppi). Annas yks pitkä! Tilasi pitkän. En mä oojuonu ku kaks pitkää. Hän tilasi pitkän. Kaks pitkää, ja onks teil valkosta Malluu? 2 ark. Tilasi viskin pitkänä (sooda)veteen sekoitettuna, grogina. | |
pitkä sylki | std. slg. oksennus | |
pitkäripainen | std. slg. leik. viinakauppa, alkoholiliike, Alko Haes pitkäripasesta vaikka pari kossua. Mä lähen käymään pitkäripasessa. | |
pleksi, pleksit, plexit | std. slg. leik. känni, humaltuminen, huumeessa | |
pleksissä | std. slg. humalassa | |
plokkari | ark. rav. amm. ravintolatyöntekijä, joka kerää tyhjät lasit, tuopit ja vastaavat pöydistä, tyhjentää tuhkakupit ja ehkä myös siivoaa. vrt. ruots. plocka – poimia, noukkia. Plokkari keräsi stobet pöydistä valtavaksi torniksi ja vei ne pestäväksi. | |
plörö, plöröt | 1 ark. std. slg. rav. knorri, norri, kahvin ja alkoholin (vars. viinan) sekoitus Kahviplörö. Tehdä plöröt. 2 std. slg. alkoholilla terästetty juoma Äijä duunas aina joskus iltasin kahvi-plöröö. | |
podeli | std. slg. pullo | |
pohjahiiva | pan. Hiiva, joka käymisen jälkeen laskeutuu käymisastian pohjalle. | |
pohjahiiva & pintahiiva | pan. Oluet jaetaan käymistapansa mukaan karkeasti kahteen pääryhmään: pintahiivaoluisiin ja pohjahiivaoluisiin Pintahiiva nousee nimensä mukaisesti käymisen aikana astian pinnalle, kun taas pohjahiiva painuu pohjalle. Pohjahiivakäyminen on suosituin käymismenetelmä. Kypsyminen ja käyminen ja kestävät lämpötilasta riippuen jopa viikkojen ajan. Pintahiivakäyminen on taas perinteinen käymismenetelmä. Se käy lämpimämmässä ja sen käyminen ja kypsyminen kestää noin kaksi viikkoa. | |
pohjahiivaolut | pan. Olut jonka valmistuksessa on käytetty pohjahiivaa. Olut, joka on pantu pohjahiivalla. Väriltään vaaleaa tai tummaa lageria ja maultaan täyteläisen makean maltainen mutta ei katkera. Sisältää runsaasti alkoholia. Vahvempi versio Bockista. Sopii juotavaksi erityisesti kylminä kuukausina. | |
pohjat | 1 ark. std. slg. loput juomasta, loput, viimeinen tilkka pullosta tai lasista, pullonpohjat, lasinpohjat Juoks sä noi pohjat? Pulloon eijääny ku vähän pohjia. 2 ark. std. slg. alkujuoma tai juomia, etukäteen juotu alkoholi, humalatila ennen ravintolaan tms. menoa Otettiin y het pohjat tos ennen ku lähettiin. sulla on kohta liikaa pohjia, et me ei päästä ollenkaan sisään. Ottaa, juoda pohjat t. pohjia nauttia alkoholia ennen ravintolaan, juhliin tms. menoa. | |
pohmelo | ark. krapula, kohmelo | |
poika | std. slg. viinapullo Pannaas poika piiloo ku anoppi tulee poikkeen. | |
poke, portsari | std. slg. rav. portieeri, portieri, portsari, vahtimestari, ovimies (esim. eteisvahtimestari ravintolassa tai hotellissa) Poke ei päästäny enää sisään. Poke lemppas meiät ulos. Heitä tolle pokelle hyvät tipit. | |
polski | ark. std. slg. sb. puolalainen Polski-votkaa tääl on koko lodju. | |
polttimo | ark. viinantislauslaitos – Distilerie. | |
pomeranssiviina | juoma hapanappelsiinilla maustettu viina | |
pommi | ark. rav. liian juopunut asiakas, jonka aamuvuoro on päästänyt sisään ja jättänyt iltavuoron siivottavaksi | |
pontikka | juoma laittomasti tai erikoisluvalla tav. viljasta t. sokerista käyttämällä ja tislaamalla valmistettu viina. Keittää pontikkaa. | |
ponu | std. slg. pontikka, epämääräinen alkoholijuoma Porukat keitti vessassa ponua. Hyi helkkari, ku tää ponu on pahaa. Mitä ihmeen ponua tää on? Jätkät keitteli ponua metsässä. Mul on tuol klitsussa 30 litraa ponua. | |
pop‑up‑ravintola | u.s. (2011) (engl. pop up = ponnahtaa) tilapäisravintola, väliaikaisravintola, vain lyhyen määräajan (esim. jonkin tapahtuman ajan) toimiva ravintola | |
porsastella | std. slg. käyttäytyä porsasmaisesti, juopotella, renttuilla | |
portimo, portsari, poke | ark. std. slg. rav. eteisvahtimestari, portinvartija, portieeri, vahtimestari, poke; vars. ravintolan eteisvahtimestari Portsari pani sun takin narikkaan. Kysys tolta portsarilta, voisko se soittaa taksin. Portimo lykkäs handusa eteen ja vaati femmaa. | |
porttis, porttari | std. slg. rav. porttikielto, porttikielto ravintolaan, sisäänpääsyn kielto ravintolaan Ola sai vuoden porttarin Vinkkeliin. | |
Portteri, portteri, Porter | juoma eräs hyvin tumma ja vahva, täyteläinen englantilainen pintahiivaolut. Maussa paahtuneisuutta ja jopa „kahvimaisia” sävyjä. Pintahiivaolut portteri on tehty paahdetuista maltaista, ja väriltään se on tummanruskeaa tai jopa mustaa. Portteri on täyteläisen paahteinen ja monikerroksisen maltainen. | |
Portviini | juoma portugalilainen makeahko väkevä viini. Se on saanut nimensä Porton kaupungin mukaan. Portviiniä käytetään erityisesti jälkiruokajuomana. | |
posket sylissä; posket täynnä, posket täys | std. slg. aivan humalassa, oksentamaisillaan Se oli ihan posket täynnä ku se tuli eile himaan. Se oli posket täys. | |
posliinibusilla ajaminen | slg. oksentaminen – A vomita. | |
pottu | ark. std. slg. (viina)pullo Äijällä oli joku pottu taskussa. Joks sä joit koko potun? | |
pousaa | std. slg. juhlissa pitää paussi tansseista, juoda vain | |
Pousse Cafét, sateenkaaricocktailit | juoma Makeita juomia, jotka rakennetaan erivärisistä alkoholijuomista sekoittamatta niitä keskenään. Juoman valmistaminen perustuu siihen, että ominaispainoltaan (käytännössä eniten sokeria sisältävä) juoma pannaan alimmaiseksi lasiin ja sitä keveämmät rakennetaan järjestyksessä sen päälle. Juomat rakennetaan kaatamalla juomat lusikan kuperaa puolta käyttäen lasin sisäpintaa pitkin hitaasti paikalleen. | |
promille | ark. Olla promilleissa juovuksissa, humalassa erik. Kahden promillen humala humala jossa veren alkoholipitoisuus on 2 ‰. | |
propanoli | kem. mm. liuotteena käytettävä alkoholi, propyylialkoholi. | |
prosentiton | ark. Prosentitonta [alkoholitonta] viiniä. | |
prosentti | ark. alkoholipitoisuudesta. Juoma, jossa on runsaasti prosentteja. | |
pränni | kans. < alkoholbrännare; viinapränni, viinapolttimo. pränmestari, viinankokki, syyspränni, kevätpränni | |
pubi, pub | rav. (englantilaistyyppinen) oluttupa, kapakka. | |
pubiruusu | slg. iron. baarissa alati hilluva naiseläjä, yleensä reilusti 40 iäkkäämmällä puolella Joku kuppanen pubiruusu roikku sen käsivarressa koko illan! Kaveri on nii kiltti ei kehannu vaan työntää sitä pois. | |
pubistuminen, pubiutuminen | u.s. (2014) olutravintoloiden lisääntyminen ja muiden palveluiden väheneminen, minkä on sanottu leimaavan tiettyjä asuinalueita | |
pudeli | std. slg. pullo | |
puglaa | std. slg. oksenta | |
puistokemisti | std. slg. leik. rappioalkoholisti, puliukko, spurgu Tos pusikos on aina niitä puistokemistejä. | |
Pukkiolut | slg. Bock tai Doppelbock. | |
puklata, puklaa | ark. std. slg. oksentaa, antaa ylen, yrjötä, ryynätä, heittää laatat Tuolla se Pena puklaa, sillä on hirvee kankkunen. Muksut rupee puklaamaan heti auton kyydissä. Joku kännipää on puklannu veskin lattialle. Poika puklasi helposti pienenä. | |
puklu | ark. (vars. vauvan) oksennus. Vauvalta tuli puklu röyhtäyttämisen jälkeen. | |
puli, pulari, puliukko, puliveikko | ark. slg. alkoholisoitunut (mies), rappioalkoholisti, rappiolla oleva asunnoton ja työtön alkoholisti, laita-alkoholisti, pultsari, puistokemisti, spurgu Koko puisto oli täynnä puleja dokaamassa. Nyt sitä Arskaakin voi sanoo jo täyeks pulis, ryyppää koko ajan. Pena on ruvennu luusaamaan puliukkojen porukoissa. Joku puliukko tuli tossa vippaamaan multa rahaa. Tota vauhtii ku jatkat, oot pian puliukko. Puliukkojen rullaaminen. | |
pulituuri, polituuri, puusepänlakka | slg. yleisnimike pintakäsittelyn viimeistelyyn käytetyille kiillotusnesteille. Tunnetuin merkitys pulituurille on niin sanotussa ranskalaisessa kiillotuksessa käytetty spriipohjainen sellakkaliuos. Tästä sai alkunsa nimitys „puliukko”. | |
pullo | kaupp. tav. lasinen yläosastaan suippeneva, tulpalla suljettava nesteensäilytysastia. Puolen litran pullo. Pullon kaula, hartiat, pohja, suu, tulppa, korkki. Lasi-, muovipullo. Konjakki-, viinapullo. Ryypätä suoraan pullosta, pullon suusta. Juoda pullo tyhjäksi. Joi koko pullon pullollisen. erik. alkoholin nauttimiseen ja alkoholismiin liittyvissä ilmauksissa. Kallistella pulloa ahkerasti. Etsiä lohdutusta pullosta. Perjantaipullo. Pullo kippurahäntää. vars. aik. eräistä viinamerkeistä, joiden etiketissä on ollut leijonavaakuna. | |
pullonavaaja, pullonavaajasormus; korkinavaaja | ark. pullonkorkin aukaisin, korkinavain, korkinaukaisin, pullonavaaja | |
pullonsuu | ark. Ryypätä pullonsuusta. – Gura sticlei. | |
pullo-olut | kaupp. pulloissa myytävä olut Tynnyriolut ja pullo-olut. | |
pullote | ark. pullotettu juoma Viiniä alkuperäispullotteena. | |
pullotus | ark. pullottaminen Vatsan pullotus. Viinin pullotus. | |
pultsari | ark. std. slg. halv. rappioalkoholisti, puliukko, puli, spurgu, rappiolla oleva asunnoton ja työtön alkoholisti, laita-alkoholisti Joku pultsari tuli kerjäämään multa rahaa. Ton sillan alla on aina pultsareita. Mä haistatin huilut sille pultsarille. | |
punaolut, Rotbier | ark. lueellisesti erotellaan belgialainen punainen olut ja Nürnbergin punainen olut , muilla alueilla savustettu olut tai ruskea olut kutsutaan punaiseksi oluksi. Vuonna anglosaksisen kulttuurin alueella ovat Red Ales kuin perinteisen oluita. | |
Punapää | std. slg. Nordfors punaviini Punapäätä löytyis, se on kaks kertaa Alkon hinta. | |
punaviini | juoma punainen mieto viini. Tollo Rosso. | |
punaviinilasi | rav. lasi käytetty punaviinin juontiin | |
punkku | ark. std. slg. punaviini, punkkari Ostetaan yks kossuja pari pulloo punkkua. Mulle tulee tosta punkusta aina jotenkin äklö olo. Punkku on finis, mut valkkarii ois viel pari lekaa. | |
punssi | juoma liköörimäinen alkoholijuoma, joka sisältää arrakkia, rommia, sokeria ja vettä, arrakkipunssi; myös (kuumana tarjottavista) juomasekoituksista, jotka sisältävät rommia, konjakkia t. arrakkia, sokeria, sitruunamehua, mausteita ja vettä. | |
puolimakea | ark. melko makea, makeahko. Puolimakea viini. | |
puolipullo | ark. 0, 37 litran (alkoholijuoma)pullosta. Puolipullo viskiä. | |
pussikalja | ark. vars. nuorison muovikasseissa kantamista, us. ulkosalla juotavista oluista. Tuolla leikkipuistossa se remmi taas kittaa pussikaljaa. Ootelkaa, niin mä käyn hakeen tosta kaupasta vähän pussikaljaa. | |
puteli, putelli | 1 ark. std. slg. pullo Osta samalla mulle pari putelia kossua. Älä juo sitä koko putelia tyhjäks! Poliisi otti jätkiltä putelit pois. Missä mun sista puteli on, tänne mä sen panin. 2 kans. pieni pullo, esimerkiksi muovinen 100 ml | |
putki | ark. kuv. pitkään jatkuva saman asian harjoittaminen; erityisesti alkoholinkäytöstä Pikkujoulusta alkanut viikon juopottelu)putki. Ma join kolme viikkoo putkeen. Penalla on taas ryyppyputki. Tässä firmassa joutuu vaskisin uraputkeen. Sillon taas toi ryyppyputki päällä. | |
putki päällä | slg. alkoholikierre ryyppykierre Taitaa olla naapurin ukolla taas putki päällä. Penalla jäi viikonlopun jälkeen putki päälle. Penalla on taas ryyppyputki. Pikkujoulusta alkanut viikon juopottelu)putki. kehityskulku (hyvä tai paha) On tää putkessa opiskelu tylsää! Majoin kolme viikkoo putkeen. Töitä on paiskittu taas viikkotolkulla putkeen. Tässä firmassa joutuu vaskisin uraputkeen. Sillon taas toi ryyppyputki päällä. | |
puuteris | std. slg. humaltuneena | |
pystäri | std. slg. rav. ravintola, jossa ei ole tuoleja, pystybaari | |
pysyä tolpillaan | ark. pysyä pystyasennossa, jaloillaan Pekka oli niin kännissä, ettei pysyny ees toipillaan. Vaari tuskin enää pysyy tolpillaan. – A se ține pe picioare | |
päihde | lääk. alkoholi, huume tm. päihdyttävä aine. Päihteet ovat farmakologisen määritelmän mukaan ilman hoidollista tavoitetta käytetyt, psyykkisiin toimintoihin vaikuttavat aineet. Päihteiden väärinkäyttö. Päihteiden liika-, väärinkäyttö. | |
päihdehuolto | lääk. päihteiden väärinkäyttäjien ja heidän omaistensa huolto | |
päihdeklinikka | lääk. päihteiden käyttäjille tarkoitettu ensiapuklinikka | |
päihdelääketiede | lääk. lääketieteen haara, joka tutkii päihteiden vaikutuksia elimistöön ja päihteiden käytöstä aiheutuvia sairauksia | |
päihdeongelmainen | ark. päihteiden väärinkäyttäjästä | |
päihderiippuvuus | ark. riippuvuus päihteistä | |
päihdetyö | lääk. päihdeongelmaisten ja päihteiden liikakäytöstä aiheutuvien sos. ongelmien hoito- ja tukityö. Ehkäisevä päihdetyö. | |
päihdyksissä, päihdyksiin | ark. päihteiden vaikutuksen alaisena, päihtyneenä; juopuneena, juovuksissa, humalassa Olla päihdyksissä. Tuli liiman haistelusta päihdyksiin. | |
päihdyttää | ark. saattaa päihdyksiin Päihdyttävät aineet päihteet. | |
päihinsä | slg. humalaan, juovuksiin, känniin Kyllä kai nyt parista kossupullosta päihinsä tulee. Me juotettiin ne likat ensiks päihinsä. | |
päihtymys | ark. päihdyksissä olo; humala, juopumus, huumaus Alkoholi-, kannabispäihtymys. Selvitä päihtymyksestään. | |
päihtymystila | ark. Alkoholijuomien sisältämä etanoli aiheuttaa päihtymystilan jota kutsutaan humalatilaksi, jossa koordinaatio, reaktionopeus, arvostelukyky, ja tarkkaavaisuus heikkenevät. | |
päihtynyt | ark. päihdyksissä oleva; juopunut, humalainen Esiintyä päihtyneenä. Päihtyneenä tai muuten sekavassa mielentilassa. Päihtynyt voidaan ottaa säilöön vrt. säilöönotto. | |
päihtyä | ark. tulla päihdyksiin; humaltua, juopua. Päihtyä alkoholista. | |
päissään | ark. humalassa, päihdyksissä, juovuksissa, kekkulissa, kännissä, hiprakassa, hutikassa hirveesti päissäs? Pena rähjää aina päissään. Miten sä voit olla taas noin. Olla päissään. Oletko päissäsi? Päissään kuin käki. Juovuspäissään. | |
pämistää, pämistella | ark. hummata juopotellen, pämpätä, pamppailla Jätkät rupesjo puolilta päivin pämistään. Lähetään voiton kunniaks vähän pämisteleen! | |
pämpätä, pämppää, pämppäilee, pamppailla | ark. std. slg. ryypätä, ryypiskellä, juoda itsensä humalaan; hummata juopotellen, pämistää, pämistella Tuolla se äijä taaspämppää omia litkujaan. Pena on pämpänny jo aamusta alkaen. Pamppailtiin jätkien kanssa kaupungilla pikkutunneille asti. Jali on pämpänny taas koko viikonlopun. Usein pämpättii spittaa. | |
päreessä, olla | std. slg. humalassa, olla | |
pärinäjuoma | slg. Juotava joka toimii kuin on tarkoitus, eli ei ainoastaan energiajuoma Tää vodka pärisee. kalja pärinät Jaa taas mikolla on kalja pärinät. | |
pätkässä | halv. Olla pätkässä humalassa, juovuksissa, päissään, kännissä, kekkulissa, hiprakassa Pena on aina pienessä pätkässä. Jätkät tuli bileisiin aika pätkässä. | |
pää | slg. Juoda, vetää päänsä täyteen | |
pää täynnä | ark. vahvasti humalassa Iskä tuli pikkujouluista pää täynnä. Arska vetää joka ilta pään täyteen. | |
pääkäyminen | pan. Pääkäymisen aikana suurin osa vierteen sisältämistä uuteaineista (sokeri) muuttuu alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. vrt. jälkikäyminen | |
päärynäviini | juoma päärynöistä valmistettu viini; siideri | |
päästä kuiville | ark. selviytyä jostakin, erityisesti päästä eroon alkoholin tai muun huumaavan aineen riippuvuudesta Mä luulin, et Penakin pääs jo kuiville, mutta se ratkes taas ryyppäämään. – A scăpa de dependență, de viciu. | |
pöhnä | ark. humala Olla pöhnässä. Tulla pöhnään. | |
pöhnäinen | ark. humalainen, juopunut Pöhnäinen olo. Pöhnäinen äijä. | |
pöhöttää | ark. saattaa pöhöttymään, turvottaa Alkoholin pöhöttämä maksa. | |
pöhnässä | ark. std. slg. humalassa, kännissä, juovuksissa Jätkät oli jo alkuillasta ihan pöhnässä. Älä sitten taas juo ittees pöhnään! Ootetaan nyt vielä, kunhan se selviää tostapöhnästä. | |
pöllerö | std. slg. olut | |
pölly, pölyssä | ark. humalassa, juovuksissa, kännissä Jätkät oli pienessä pölyssä jo alkuillasta. Isä tuli kotiin ankarassa pölyssä. Olla pöllyssä olla humalassa. | |
pöllö-öljy | ark. kalja | |
pöndhö | slg. savolainen nimitys itsevalmistetulle oluelle taikka kaljalle. | |
pörräillä, pörrätä, pörrää, pöristä | ark. std. slg. kierrellä juhlien, huvitella, hummata, hummailla; juopotella, ryypiskellä Me lähettiin Pirren kans alennusmyynteihin ja muutenkin kaupungille vähän pörräileen. Pena pörrää kaiket illat kapakoissa. Istuivat kapakassa pörräämässä. No mitäs me, pörrättii Hampurissa ja Köpiksessä. Istuivat kapakassa pörräämässä. | |
pöytäviina, pöytis, Pöytis; tikkuviina |
ark. std. slg. pöykky, pöytäviina, bordis, buurdis, stidi; Sulfiittisprii, sulfiittiselluloosatehtaan jäteliemestä talteenotettu etanoli. Pöytäviina tehtiin aikoinaan sulfiittispriistä. Pöytiäinen oli joskus menneinä vuosikymmeninä sulfiittiväkiviinapohjaista eli perustui puunjalostusteollisuuden sivutuotteisiin. Siitä nimi ”tikkuviina”. Hemiselluloosien hapan hydrolyysi sulfiittimassan aikana tuottaa monosakkarideja, ääasiassa mannoosia havupuille ja ksyloosia kovapuulle, jotka voidaan käydä fermentoimaan etanolin tuottamiseksi. Sulfiittisprii eli tikkuviina. ● „suc de scândură” ■ planksaft; skämts om brännvin av cellulosasprit, sulfitsprit. Tuos mulle viinakaupasta pari pulloo Pöytistä! Ei toi nykynen Pöytis enää mitään tikkuviinaa oo, se on tehty viljasta ja etikettikin on vaihettu. Tee siitä Pöytiksestä kupit! Ei mul oo ku Pöytistä, mut sitä on ihan täys lesti. pöytäviina ● alcool de maså ■ bordsbrännvin |
|
pöytäviini | ark. ruokaviinistä – Vin de masă. | |
pössis | ark. slg. humala, tms. sekavuustila | |
raaka, raakana | ark. slg. alkoholijuomasta: laimentamattomana Veettiin vaan härskisti pontikkaa raakana naamaan. En mä ota mitään viinaa raakana. Ryyppäsi raakaa viinaa. Juoda viskiä raakana sellaisenaan, paljaaltaan. | |
rafla | std. slg. ravintola, kuppila, yms. juomapaikka. statuksensa arvoinen vain mikäli tarjoilee ainakin kolmea eri olutmerkkiä Mentäskö tohon raflaan syömään? Mä varasin siitä raflasta pöydän koko porukalle. Pena oli heitetty raflasta pihalle. Piti mennä viel raflaan ottaan parit, mut ei päästy sisää. | |
raideliikennejuopumus | oik. junan kuljettaminen juopuneena, raidejuoppous | |
raitis | ark. raittiutta noudattava; myös tilaisuudesta, jossa ei käytetä alkoholia Ehdottoman raitis mies. Hän on ollut raittiina jo vuoden. Raittiit elämäntavat. Raittiit juhlat. Leik. Raivoraitis. | |
raitishenkinen | kuv. Raitishenkinen tilaisuus. | |
raitistaa | ark. tehdä raittii(mma)ksi. Raittiusseurojen toimet kansan raitistamiseksi. | |
raitistella | ark. pysytellä (välillä, jonkin aikaa) raittiina, olla juomaltta alkoholia Mun juoppo eno on yrittäny vähän väliä raitistellakin. Kannattas sunkin siilon tällön raitistella. Ootko sä ruvennu raitisteleen, kun juot pelkkää vissyä? Raitistella pitkän ryyppykauden jälkeen. Aion raitistella [olla juomatta alkoholia] juhlissa. Kannattas sunkin siilon tällön raitistella. | |
raitistua | ark. tulla raittii(mma)ksi Raitistui myöhempinä vuosinaan. | |
raittiisti | ark. vrt. raitis Tuulee raittiisti. Elää raittiisti. | |
raittius | ark. pidättäytyminen alkoholin käytöstä nautintoaineena Ehdoton raittius. Noudattaa raittiutta. | |
raittiusaate | ark. periaate joka tuomitsee alkoholin ym. päihteiden käytön nautintoaineina | |
raittiusjärjestö | ark. raittiusaatetta kannattava järjestö. | |
raittiuskasvatus | ark. raittiuteen ohjaava kasvatus | |
raittiusliike | ark. raittiusaatetta ajava liike | |
raittiuslupaus | ark. vars. julkinen lupaus noudattaa raittiutta | |
raittiusseura | ark. vrt. raittiusjärjestö | |
raittiustyö | ark. raittiuden edistämiseksi tehtävä työ. Tehdä raittiustyötä nuorison keskuudessa | |
raittiusvalistus | ark. vrt. raittiustyö | |
raittiusyhdistys | ark. vrt. raittiusjärjestö | |
raivokänni | std. slg. Päätettyään pyrkiä kovaan humalatilaan, henkilö nauttii alkoholiajuomia nopeaan tahtiin kunnes päätyy heikkoon kuntoon. Silloin hän on raivokännissä. Jape ei kyl osaa dokaa yhtään chillisti, se iskee aina hirveen raivokännin päälle. | |
raivoraitis | leik. halv. ehdottoman raitis absolutisti, joka vaatii muiltakin täyttä raittiutta Mun juoposta enosta tuli vanhoilla päivillään raivoraitis. Ei mun mutsi ja faija mitään raivoraittiita oo. | |
raki | juoma turkkilainen anisviina | |
rankki, rankit | viininv. viinan valmistuksessa raaka-aineista tehty käynyt seos t. tislauksen jäljiltä jäävä liukenematon sakka, mäski | |
rankkitynnyri | kuv. Haisee (viinalta) kuin rankkitynnyri. | |
rantaremmi | halv. rannoilla vakituiseen oleskelevien rappioalkoholistien eli puliukkojen joukko Penakin on ruvennu porukoimaan niissä rantaremmeissä. Enhän mä mihkään rantaremmiin sentäs kuulu! | |
ranttaliksi, pistää, panna | ark. std. slg. aiheuttaa epäjärjestystä, luopua; leikiksi, lossiksi, valloilleen; risaiseksi, piloilleen Loppuillasta pantiin kemut ranttaliks. Eiköhän pistetä ranttaliks ja lähetään kapakkaan! Koko elämä on menny naapurissa ihan ranttaliks sen ukon juomisen takia. Panna ranttaliksi ryhtyä riehumaan, hulinoimaan, juhlimaan rajusti, panna elämä risaiseksi; lakata yrittämästä, lyödä lossiksi. | |
rapa | harv. oluen t. kaljan sakka, mäski. | |
rapajuoppo | halv. pahasti alkoholisoituneesta. Rapajuoppo koko mies! | |
rapakalja | ark. huonosta kaljasta, sahdista t. oluesta; huono tai mieto olut, pilsneri, ykkösolut; talouskalja Eikö tästä baarista saa kun rapakaljaa? Ei tällasesta litkusta rapakaljasta tuu kun vihaseks. | |
rappeuttaa | ark. saada, saattaa rappeutumaan. Alkoholismin rappeuttava vaikutus. | |
rappio | ark. Alkoholisoitunut ja rappiolla oleva mies. | |
rappioalkoholisti, rappiomiehii | ark. rappiolla oleva asunnoton ja työtön alkoholisti, laita-alkoholisti, puliukko, pultsari, spurgu | |
rapsa, rapsanderi | slg. krapula, darra Oli ihan hirveä rapsa eilen. Onko rapsanderi eilisen jäljiltä? | |
raskaasti | ark. kovasti, paljon, kunnolla Tais tulla otettua illalla raskaasti viinaa. Ryypätä raskaasti. | |
ratkea, ratkee | std. slg. sortua (yl. ) juopottelemaan Ons broidis ratkennu taas? | |
ratti, tratti | halv. Juopporatti. | |
rattijuoppo | oik. vrt. rattijuopumus Ennen rattijuopotkin joutu heti kuokkimaan. Joutui rattijuopon yliajamaksi. Ratsiassa käräytettiin pari rattijuoppoa. Kärähti ratista jäi kiinni rattijuopumuksesta. | |
rattijuopumus | oik. moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaminen juopuneena Törkeä rattijuopumus. Tuomittiin sakkoihin rattijuopumuksesta. Käryttää naapuri rattijuoppoudesta. Rattijuopolta otettiin kortti kuivumaan. | |
Rauchbier, savuolut | juoma Saksalaisen Bambergin kaupungin erikoisuus ‑ kirjaimellisesti savuista olutta. Tämän tumman pohjahiivaoluen omintakeinen maku saadaan maltaista, jotka ovat kuivatusvaiheen aikana kosketuksissa pyökkipuun savun kanssa. | |
ravinteli | std. slg. ravintola | |
ravintola | rav. ravitsemisliike jossa tarjotaan ruokaa ja virvokkeita (ja alkoholijuomia vrt. ruokala. Kiinalainen [= kiinalaista ruokaa tarjoava] ravintola. Hotellin ravintola. Kalaravintola, kasvisravintola. Tanssiravintola. Anniskeluravintola. Mennä ravintolaan. Syödä ravintolassa. Anniskeluravintola. Ravintolassa oltiin tappiin asti ja lähdettiin vielä jatkoillekin. | |
ravintolapanimo | rav. ravintolan yhteydessä toimiva panimo | |
Real Ale | juoma Englantilainen ale‑olut, joka jatkaa kypsymistään vielä tynnyrissä. Real Alea ei pastöroida tai suodateta. | |
Reinheitsgebot | juoma Vuonna 1516 Baijerissa säädetty oluen puhtauslaki, jonka mukaan oluenpanoon saa käyttää vain mallasta, humalaa, hiivaa ja vettä. | |
reininviini | juoma Reinin seudulta peräisin oleva viini. | |
rellestää | slg. viettää railakasta elämää, hummata, rällästää; hulinoida, mellastaa Pena on ryypännyja rellestäny kaikki rahansa. Missähän se ukko rellesti taas koko yön? Jotkut skidit rupes rellestään assalla. Mitä siihen tuut rellestämään, painu muualle! | |
remmi päällä | ark. vauhdissa, menossa; ryyppykierteessä Bileissä oli täys remmi päällä. Enolla on jääny taas iso remmi päälle. Iso remmi päällä työ tms. täydessä vauhdissa. | |
rempallaan | ark. sekaisin, hunningolla, rappiolla Äijä ryyppää, ja meijän asiat on muutenkin rempallaan. | |
remu | ark. juhlinnan, juopottelun tms. aiheuttama melu, meteli | |
renttu | halv. vars. juopottelevasta tm. huonotapaisesta miehestä, hulttio, retale, retku. Juopporenttu. Pojasta tuli renttu. En mä jaksa enää elää sen rentun kanssa. Sille rentulle pitäs antaa kenkää. Senkin renttu! Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin? | |
renttuilla | halv. elää renttuna, juopotella. Renttuilla kapakoissa. Siellä se ukko renttuilee kapakoissa kaiket illat. Älä vaan sitten taas rupee renttuileen lomilla! | |
retale | halv. vars. miehestä: renttu, heittiö, ketale, kutale. Miehen retale. Juopotteleva retale. | |
retkahdus | ark. retkahtaminen Alkoholistin retkahdukset. – Relaps, recădere. | |
retkahtaa | kuv. sortua, erehtyä, haksahtaa jhk. Retkahti juopotteluun. Eno retkahti taas juopottelemaan. | |
retku | halv. miehestä: renttu, retale, juoppo, heittiö, hulttio, hunsvotti Mä en kestä enää sitäjuoppoo retkua! Älä hemmetissä mee sen retkun kanssa naimisiin! Samanlaisia retkuja ootte kaikki miehet! Juopporetku. | |
retsina | juoma perinteinen kreikkalainen pihkalla maustettu viini. Retsína luokitellaan pöytäviineihin. | |
rickeyt | juoma Makeuttamattomia, sitruunamehuisia juomia, joita tarjotaan varsinkin ennen ateriaa. Rickeyt nautitaan yleensä pillillä. | |
risu | slg. olutkori | |
riippuvainen | ark. Tulla riippuvaiseksi alkoholista. | |
riippuvuus | ark. Riippuvuus alkoholista. | |
riisiviina | juoma riisistä valmistettu viina | |
riisiviini | juoma riisistä valmistettu viini, sake | |
rinnakkaiskäyttö | ark. Alkoholin ja lääkkeiden rinnakkaiskäyttö. | |
riskikäyttäytyminen | ark. omasta t. muiden turvallisuudesta piittaamaton käyttäytyminen t. elämäntapa. Nuorten kuljettajien riskikäyttäytymisen syyt. Tupakointi, päihteiden liikakäyttö yms. riskikäyttäytyminen. | |
risaiseksi | ark. piloille, huonoon kuntoon, tilaan; lossiksi, valloilleen, ranttaliksi Taas meni elämä risaseks, kun ukko alko juua. Eiköhän panna tää ilta risaseksja ruvetaan ryyppäämään! | |
roikkua, roikkuu | ark. slg. kuv. Roikkua illat [= viettää iltansa] kapakoissa. | |
roiskii ryynejä | std. slg. oksentaa | |
rommi | juoma Etenkin Karibianmeren alueella sokerimelassista useilla eri menetelmillä tislattu alkoholijuoma. Valkoiset rommit ovat kirkkaita ja tummat sokerivärillä värjättyjä tai runsasaromisia rommeja. Vaalea, tumma rommi. | |
rommiviina | juoma rommilla sekoitettu viina, leikattu rommi. | |
roseeviini, rosé, roséviini, rosee | juoma vaaleanpunainen mieto viini | |
rubiininpunainen | juoma Rubiininpunainen viini. | |
rubu-äijä | std. slg. rappioalkoholisti | |
rundi, rondi | ark. slg. kierros, lenkki, pyrähdys; kiertue; kierre. Tehdä rundi. Lähteä rundille. Joutua rundiin vars. alkoholikierteeseen. | |
ruokaryyppy | ark. ennen ateriaa t. sen aikana otettava (viina)ryyppy, snapsi. | |
ruokaviini | ark. viini jota nautitaan t. joka sopii nautittavaksi ruoan kanssa. | |
rupu | ark. std. slg. rappioalkoholisti, pultsari, puli, spurgu Sataman puistossa on aina noita rupuja. Kävi vähän sääliks sitä yhtä rupua. | |
ruukku | slg. olut | |
rybari, röbari | std. slg. ryyppy, viinaryyppy | |
rymistellä, rymistelee | ark. < rymistää, juhlia vars. juopottelemalla, rällätä Lähetäänkö illalla kylille vähän rymisteleen? Jätkät oli rymistelly kapakoissa aamuun asti. | |
rypäleviini | ark. viinirypäleistä valmistettu viini. | |
ryynit | slg. oksennus, yrjö(t), laatta Tuli hirvee olo ja piti heittää ryynit. Oli niin paskaa safkaa, et meinas lentää ryynit. Keitä on tullu ryynit paskahuusin lattialle? | |
ryynit, heittää | std. slg. oksentaa Kimuli heitti ryynii kartsalle. | |
ryynätä, ryynää | std. slg. oksentaa, yrjötä, puklata, heittää laattaa Mirkku sammu alkuillasta ja sit se rupes ryynään. Joku on ryynänny tohon oven viereen. Kundi alko ryynää busan takapenkil. | |
ryypiskelijä | slg. Oluen ryypiskelijät. | |
ryypiskellä | slg. vars. alkoholijuomien toistuvasta nauttimisesta; ryypätä, juopotella, „tissutella”. Isännältä meni taas loma ryypiskelemiseen. Kallistella kannuja ryypiskellä. Oli taittu ryypiskellä. (înclinat spre băutură). Ryypiskelivät ja sikailivat koko matkan. | |
ryypiskely | slg. ryypiskeleminen. Viikon yhtämittainen ryypiskely. | |
ryyppy | 1 slg. annos alkoholijuomaa, pieni kulaus juomaa, siemaus, kulaus vars. viinaa tm. (väkevää) alkoholijuomaa, paukku, naukku. Viinaryyppy. Krapularyyppy, rohkaisuryyppy. Ruokaryyppy. Ryyppy konjakkia. Ottaa, tarjota ryyppy. Pyytää jkta ryypylle. Kastaa kaulaa leik. ottaa ryyppy, ryypätä. Kiskaista[siemaista] pitkä ryyppy. Minulla ei olisi mitään pientä ryyppyä vastaan ottaisin mielelläni pienen ryypyn. Nakkasi [kumosi] ryypyn kurkkuunsa. Ota ryyppy, se helpottaa. Otatko ryypyn?” „No mikä ettei. ” Otetaan pienet ryyppy, kulaus. Otetaan toisellekin jalalle [toinen ryyppy]! Otettiin parit ryypyt. Otettiin yhdet neuvoa-antavat ryypyt, naukut. Otin ryypyn, kun tyrkyttämällä tyrkyttivät. Ottaa [viina]ryyppy, tuikku murheeseen. Ottaa ryyppy lämmikkeeksi. Ottaa ryyppy. Ota nyt oikein ronski ryyppy! Ottaa toisellekin jalalle toinen ryyppy. Otti joskus ryypyn. Otti ryypyn ja muikisti suutaan. Otti ryypyn muka lääkkeeksi. Poikia alkoi jo muutaman ryypyn jälkeen laulattaa. Rohkaista itseään ryypyllä. Ryyppy murheen lievikkeeksi. Siemaisi lasistaan pitkän siivun. (viina)ryyppy. Tarjosi ystävilleen ravintolassa kierroksen kertaalleen juotavaa, yhden ryypyn. Tehdä mukeja kaataa, sekoittaa ryyppyjä. Sekoittaa ryyppy, grogi. Vahvistaa itseään ryypyllä. Nyt täytys saada ryyppy vettä. Tarjoo ees ryyppy! Me ruvettiin ottaan ryyppyjä jo alkumatkasta. Oot tainnu ottaa jo montakin ryyppyä? Ei nyt parista ryypystä voi noin känniin tulla! Täytyi hörpätä ryyppy mehulasista, kun niin kuivasi suuta. 2 slg. annos alkoholijuomaa, pieni kulaus juomaa Nyt täytys saada ryyppy vettä. Tarjoo ees ryyppy! Me ruvettiin ottaan ryyppyjä jo alkumatkasta. Oot tainnu ottaa jo montakin ryyppyä? Ei nyt parista ryypystä voi noin känniin tulla! Täytyi hörpätä ryyppy mehulasista, kun niin kuivasi suuta. 3 slg. ryyppylasillinen Tapauksen kunniaksi otettiin ryypyt pohjanmaan kautta. krapularyyppy, piiskaryyppy, rohkaisuryyppy, ruokaryyppy, ryyppy, ryyppykaveri, ryyppykierre, ryyppymies, ryyppyreissu, ryyppyseura, ryyppyveikko, viinaryyppy
ryyppy ● o dușcă; un gât (de rachiu); țoi; șnaps ■ sup; (snapsi) snaps; (puhek) hutt, nubbe; pärla; styrketår; jamare, järn, dragnagel; klämtare; [d]jävel; borre, geting; pilleknarkare; knapp i västen, tår på tand (taiv tåren); (yömyssy ● un păhărel înainte de culcare) sängfösare; (krapularyyppy ● un păhărel de trezire din mahmureală) återställare; (kulaus ● o înghițitură, un gât) klunk; smutt ryyppy konjakkia ● un gât de coniac ■ en klunk (smutt) konjak ottaa ryyppy ● a lua un gât, o sorbitură ■ ta sig en sup |
|
ryyppy päällä, jäädä | std. slg. alkoholikierteessä olemisesta tai siihen jäämisestä, kykenemätön lopettaa jatkuvaa alkoholinjuontia Sirkalla on taas jääny ryyppy päälle. Enolla on taas ryyppy päällä. Penalle jäi ryyppy päälle vielä viikonlopun jälkeen. | |
ryyppykaveri | ark. slg. juopottelukaveri | |
ryyppykierre | ark. juomakierre Enon ryyppykierre on kestäny pian pari viikkoo. Alapäästä sit ittees enää sellaseen ryyppykierteeseen! | |
ryyppylasi | ark. ryyppylasillinen | |
ryyppymies | ark. alkoholinkäyttäjä Kova, ahkera ryyppymies. Hän taitaa olla ryyppymiehiä. Huono ryyppymies. | |
ryyppyputki | ark. vrt. deekis Pitkään jatkunut kausittainen alkoholin käyttö. Pena oli kolme päivää tiputuksessa sen ryyppyputken jälkeen. | |
ryyppyreissu | ark. juopotteluretki, juopottelumatka Olla ryyppyreissulla. | |
ryyppyseura, ryyppyremmi | ark. juomaseura, nurkilla oleskelevien rappioalkoholistien eli puliukkojen joukko | |
ryyppyveikko | ark. juopottelija, juomari. | |
ryyppäjäiset | ark. (riehakkaista) juhlista tms. , joissa käytetään runsaasti alkoholia. Oli illalla kovat kisat pirskeet, ryyppäjäiset | |
ryypyksissä, ryypyksiin | ark. juovuksissa, humalassa Oli vähän ryypyksissä. | |
ryypätä, ryyppää | 1 ark. ottaa ryyppy, kulauttaa, hörpätä, siemaista, juoda. Ryypätä vettä, viinaa. Ryypätä suoraan pullosta. 2 std. slg. juoda alkoholia, juopotella, kännätä; myös juopottelun aiheuttamista menetyksistä, alkoholin kohtuuttomasta nauttimisesta: juopotella, juoda. Eno on ruvennu taas ryyppäämään. Se äijä on taas missä lie saunaillassa ryyppäämässä. Isoisä oli aikoinaan ryypänny talonsa ja koko omaisuutensa. Rupesi ryyppäämään. Mun broidi ryyppäs lopulta ittensä kengiltään. Ratkesi ryyppäämään. Ryypätä itsensä humalaan. Ryypätä [menettää juomalla] rahansa, työnsä, terveytensä. Ryypätä itsensä humalaan. Ryypätä [menettää juomalla] rahansa, työnsä, terveytensä. Ja sitten me ryypättiin. Jatkoi ryyppäämistä elimistön vastalauseista huolimatta. Kastaa kaulaa leik. ottaa ryyppy, ryypätä. Kurkistaa lasiin leik. naukata, ryypätä. Mies ei [tee] (muuta) kuin ryyppää. Mitä pahaa siinä on, jos silloin tällöin ryyppää? Paha taipumus ryypätä liikaa. Ryypätä kohtuuttomasti. Ryypätä raskaasti. Vannoi, ettei ikinä enää ryyppäisi. | |
ryyppääminen | slg. liiallinen juominen Sulle tulee vielä noutaja, jos sä jatkat tota ryyppäämistä. | |
ryystää | ark. std. slg. hörppiä, juoda äänekkäästi; ryypätä, kitata, juoda viinaa Mummo aina ryysti kuumaa kahvia kupin reunasta. Älä ryystä vaan juo kunnolla! Meijän iskä ryystää joka ilta kaljaa. | |
rähinöidä | ark. pitää rähinää, rähistä. Juopuneet alkoivat rähinöidä keskenään. | |
rähjätä, rähjää | 1 ark. std. slg. räyhätä, rähistä, huutaa vihaisena; haastaa riitaa Se juoppo ukko rupes yhtäkkiä rähjäämään meijän muksuille. | |
räkä poskella | slg. tolkuttomasti juopuneena, räkäkännissä, tukkihumalassa Pena tuli himaan taas ihan räkä poskella. Joku puliukko tuli siihen räkä poskella örveltään. | |
räkäkänni | ark. std. slg. vahva humalatila, kova humala, vahva, tolkuton päihtymys, juopumus, tukkihumala, umpihumala, sikahumala, perskänni, kaatokänni Eiköhän oteta illalla oikee räkäkänni! Pena juo joka kerta ittensä räkäkänniin. Ei jätkät päässy enää räkäkännissä mihkään kapakkaan. | |
räkälä | ark. epäsiisti, huono, epämääräinen ja rähjäinen ravintola, baari t. kahvila, siivoton baari, ruokala, kaljabaari, keskiolutpaikka, ruokala tms. Tohon räkälään en suostu meneen ees kahville. Tossa räkälässä on aina ihan pimeetä porukkaa. Se on semmonen räkälä, emmä siel usein käy. | |
rällästää, rällätä, rällää | ark. std. slg. juhlia t. huvitella tuhlaillen ja juhlia mekastaen, juhlia meluisasti, tuhlaillen, rällästää, mekastaa, mellastaa, hummailla. tms. vars. juopotellen, alkoholia nauttien, Joivat ja rälläsivät koko yön kaupungilla. Sillä rahalla ei kauan rällätä. Porukat rällästi meillä aamuun asti. Missäs sitä oltiin taas koko yö rälläämässä! Lähetääs vähän rälläämään kaupungille! | |
sabayon | ark. ruok. viinavaahto, viinistä, munankeltuaisesta ja sokerista valmistettu jälkiruokana t. jälkiruokakastikkeena tarjottava vaahto | |
sahti | juoma kansanomainen, nyk. vars. Päijät-Hämeessä valmistettava väkevä mallasjuoma. Pintahiivaolut sahti on perinteinen suomalainen suodattamaton olut. Jo vuosisatojen ajan Suomessa valmistettu perinteinen pintahiivaoluttyyppi. Sen tekemiseen käytetään yleensä ohra- ja ruismaltaita. Sahdin mausteena voidaan käyttää katajaa, katajanmarjoja, katajavettä, katajaoksilla ja humalilla. Sahdin maku on täyteläinen ja banaanimainen, ja siihen yhdistyy kirpeä katajan maku. Maultaan maltainen, hedelmäinen ja kirpeähkö. Suomessa sahtia valmistetaan ohra‑, ruis‑ ja kauramaltaista. Sahti käytetään aina tavallisella leivinhiivalla. Sahti-nimi on suojattu EU:n toimesta vuonna 2002. Hämäläinen sahti. Hää-, joulusahti. Panna, tehdä sahtia. Käyttää olutta, sahtia. Ryypätä kiulusta sahtia. Sahdinjuonti. | |
Saison | juoma Belgialainen „kesäolut”. Pintahiivaolut saison on lievästi hapan, korostuneen hedelmäinen ja pirteä kesäolut Belgian maaseudulta. Katkeruutta vaihtelevasti, myös mausteita saatetaan käyttää. Saison‑oluille on tunnusomaista hedelmäisyys, happamuus ja suuri hiilihappopitoisuus. Maustetaan joskus yrteillä tai mausteilla. | |
sake | juoma japanilainen riisiviini | |
sakka | pan., viininvalm kaljan, viinin sakka, rapa, mäski | |
Saku | kaupp. Õlletehas -panimon päätuote. Saku Tume 6,7%. | |
sakuska | ruok. alkupalat; ryyppyjen kanssa nautittava pikkupurtava, „kyytipoika”. | |
salajuoppo | slg. salaa juopotteleva, „kaappijuoppo” | |
salakauppa | ark. oik. luvaton, laiton kauppa. Viinan salakauppa. | |
salakuljettaa | ark. oik. vrt. salakuljetus. Salakuljettaa alkoholia. | |
salakuljetus | ark. oik. Alkoholin salakuljetus. | |
salapolttaja | ark. oik. laittomasti viinaa polttavasta t. salaa tupakoivasta henkilöstä. | |
salapolttimo | ark. oik. luvattomasti toimiva viinanpolttimo, pontikkatehdas. | |
salapoltto | ark. oik. luvaton viinanpoltto. | |
salkku | leik. kaupp. pitkä, 24 olutpullon/oluttölkin kartonkipakkaus; myös muista vastaavista pullopakkauksista; ark. slg. 24 tölkinlaatikko olutta | |
saluuna | 1 ark. std. slg. ravintola Koska täs saluunas tulee valomerkki? 2 ark. amerikkalainen baari, kapakka; vars. Villin lännen kapakoista | |
samaa rataa | ark. entiseen malliin, samalla tavalla Ei tästä mitään tuu, sama raataa se äijä taas juopottelee. | |
sameta | ark. samentua. Anisviina samenee veteen sekoitettuna maidonvalkoiseksi. | |
sammahtaa | std. slg. nukahtaa, menettää tajuntansa liiallisen juopumuksen takia, sammua alkoholista Pena oli sammahtanu pikkujouluissa jo alkuillasta. Kunhan se äijä tosta sammahtaa, niin toi hirvee örvellyskin loppuu. Älä nyt sentäs siihen pöytään sammaha! Ykä sammahtaa bileis aina ekana. | |
sammio | pan. allasmainen t. tynnyrimäinen iso astia. Olutsammio. | |
sammua, sammuu | ark. kans. sammahtaa, simahtaa; nukahtaa; nukahtaa t. menettää tajuntansa juopumuksen takia; nukahtaa nopeasti, menettää äkkiä tajuntansa varsinkin liiallisen juopumuksen vuoksi, väsyä alkoholista Pena sammu kun saunalyhty jo alkuillasta. Poliisi korjasi sammuneita putkaan. Sammui kuin saunalyhty. Faija oli sammunu pöydän alle. Älä nyt hemmetti siihen sohvalle sammu! Kale sammu jo ennenku alettii edes kunnolla dokaa. | |
sammuke | leik. juotavaa | |
samppakalja | std. slg. leik. samppanja, kuohuviini, skumpa Aluks meille tarjottiin samppakaljat. Palkintopallilla roiskuteltiin taas samppakaljaa ympäriinsä. Tuntuu ihan kun menis jalat alta tästä samppakaljasta. | |
samppanja, sampis, skumpa |
juoma Champagnen alueella Ranskassa valmistettu kuohuviini; myös muista kuohuviineistä. Samppanja valmistetaan punaisista Pinot- ja valkoisista Chardonnaye-rypäleistä Champagnen maakunnassa Ranskassa. Muista kuohuviineistä ei saa käyttää samppanja nimitystä vaikka ne valmistetaan samalla menetelmällä. Samppanjasta käytetään seuraavia nimityksiä: brut = erittäin kuiva, extra sec = kuiva, sec = puolikuiva ja demi-sec = puolimakea. Cocktaileihin parhaiten soveltuvat samppanjast ovat useimmiten kuivia tai erittäin kuivia. Veuve Clicquot. | |
samppanjalasi | rav. kuohuviinin tarjoamiseen käytettävä tav. pitkä kapea jalallinen lasi. | |
samppanjavispilä | rav. pieni (us. hopeinen) vispilä, jolla varovasti vatkaten poistetaan hiilihappo lasissa olevasta kuohuviinistä. | |
sangareet | juoma Valmistetaan useista erilaista alkoholijuomista maustamalla sokeriliemellä ja juomaan lisätään jäämurskaista vettä. Mausteena käytetään yleisesti muskottipähkinää. Sekoituslusikka: Pitkävartinen baarilusikka, jonka toisessa päässä on vahvennus sokeripalan murskaamista varten. | |
sangria | juoma punaviinistä, sitrushedelmien mehusta, vedestä ym. tehty kylmä juoma. | |
sataprosenttinen | slg. sadan prosentin (suuruinen); täydellinen, läpikotainen. Viinan kulutus sataprosenttiseksi alkoholiksi laskettuna. | |
satapäkki | u.s. (2017) sadan tölkin olutlaatikko, 100‑pack, 100‑päkki | |
saunakalja | ark. saunottaessa t. saunomisen jälkeen juotava kalja t. (ark. us. mon. ) olut. | |
savuolut | juoma vrt. Rauchbier Pohjahiivaolut. Savuoluen maltaat paahdetaan savulla, joka on saatu aikaan polttamalla tammi- ja pyökkihalkoja avotulella. Väriltään savuolut on kuparinen tai tummanruskea. Erittäin savuinen, yleensä kevyesti humaloitu olut. | |
sbuglaa | std. slg. oksentaa | |
Scotch Ale | juoma Maltainen ja vahva skottilainen ale‑olut. | |
seilissä | std. slg. juopuneena, humalassa, kännissä, päissään Me oltiin jo alkumatkasta aika seilissä. Broidi tuli himaan taas täyessä seilissä. Oliks se kuski sit ollu seilissä? Ei täs oo mitää järkee ku o kaikki viikonloput seilissä. | |
seis, semi | slg. umpihumalassa, umpikännissä, pelit seis Pena oli jo ihan seis, öris vaan. Miten joku voi olla noin seis! Olla (pelit) seis uuvuksissa; umpihumalassa. tosi kännissä Juha oli iha semii. | |
sekakäyttäjä | lääk. Huumeiden ja alkoholin sekakäyttäjä. | |
sekakäyttö | lääk. vars. alkoholin ja lääkkeiden t. alkoholin ja huumeiden samanaikaisesta käytöstä. Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden sekakäyttö. Myrkytystilan aiheuttanut päihteiden sekakäyttö. | |
sekoilla, sekoilee | ark. std. slg. toimia vailla täyttä ymmärrystä, käyttäytyä (juhlissa tms. muiden nähden), toimia sekapäisesti, älyttömästi tms. tehdä hölmöyksiä, möhliä, törmäillä, töppäillä Tuli taas illalla vähän sekoiltua juovuksissa. Sekoilivat viinapäissään kaupungilla. | |
sekti, Sekt | juoma Saksassa samppanjan tavoin valmistettu kuohuviini | |
selviämisasema | lääk. päihtyneinä pidätettyjen hoitopaikka, useimitten poliisin putkassa | |
selviämistila | tav. mon. Päihdeongelmaisten asuntolan selviämistilat päihtyneinä asuntolaan tulevien hoitotilat. | |
selvä | ark. joka ei ole (alkoholista tm. päihteistä) humalassa; täysissä järjissään t. tajuissaan oleva. Vesiselvä. Olla selvä(nä). Selvin päin hän on hiljainen. Olla selvin päin. | |
Sémillon | kasv. tunnetaan Etelä-Afrikassa nimellä Wyndruif, on viiniköynnöksen lajike, rypäleet ovat kullanvärisiä. Sémillonia käytetään sekä makeiden että kuivien valkoviinien valmistukseen. Erityisen paljon Sémillonia viljellään Ranskassa ja Australiassa. | |
seurustelujuoma; seurusteluviini | ark. juoma makeista viineistä ym. alkoholijuomista, jotka sopivat esim. kahvin t. jälkiruoan kanssa nautittaviksi. | |
shaker | rav. Tarkoittaa yksinkertaisesti ravistinta. Ravistimia on kolmenlaisia: tavanomainen käsiravistin, Boston shaker ja sähköinen ravistin. – Șeicăr. | |
Shandy | juoma juomasekoitus, jota valmistetaan yleensä sekoittamalla olutta ja virvoitusjuomaa.
|
|
sherry, serri, Jerez | juoma eräs väkevä espanjalainen viini, serri. Finot ja olorosot | |
Shiraz, Syrah | kasv. Syrah-rypäle, eurooppalaisittain nimettynä, tai shiraz, uuden maailman nimen mukaan, on yksi arvostetuimmista punaisista rypälelajikkeista. | |
shot, shotti; shotit | juoma Lyhyistä, yleensä 4 cl snapsilasista tarjottavista juomista käytetty nimitys. Shotit juodaan usein yhdellä kulauksella. ark. tavallisesti pienessä lasissa tarjottava (alkoholi)juomasekoitus. | |
sidukka | ark. slg. siideri Oisko kellää sidukkaa? | |
siemaista | ark. juoda t. imaista ahnaasti, nopeasti; hörpätä, kulauttaa. Siemaista kupillinen kahvia. Siemaista olutta pullon suusta. | |
siemaus | ark. kulaus, ryyppy, hörppäys. Tyhjentää lasi yhdellä siemauksella. | |
sieni | ark. slg. juoppo, juomari Sähänjoit koko loman ajan kun sieni. Toi jätkä on hirvee sieni. Luulet sä mua ihan sieneks? | |
sieppo | leik. ryypiskelijä, naukkailija. Viskisieppo, viinasieppo, olutsieppo. | |
sihijuoma | juoma poreileva, hiilidioksidia sisältävä juoma. yleensä alkoholipitoinen Korkataan vappuna pullo sihijuomaa. Toin Räävelistä pari lootaa sihijuomaa. | |
siideri | juoma omena- t. päärynäviini. tav. hedelmäpohjainen mieto (poreileva) alkoholijuoma. Kuivat ja makeat siiderit. | |
siipeillä, siipeilee | ark. std. slg. elää t. olla mukana jssak toisten kustannuksella, elää t. olla tois(t)en siivellä, juoda toisen kustannuksella Kapakassa siipeilevät tyhjätaskut. | |
siipi maassa | ark. std. slg. olla alla päin masentunut, surullinen; olla humalassa Mä olin sen eron jälkeen pitkän aikaa siipi maassa. Nyt tuut mukaan, etkä vaan istu siipi maassa siellä kotona. Mun piti ottaa vaan pari kaljaa, mut sit mä olinkin jo ihan siipi maassa. | |
siivellä, siivestää | std. slg. elää tai juoda toisten kustannuksella, ansiosta; mukana, samalla Se jätkä ryyppäs koko illan toisten siivellä. | |
siivu, siivut | ark. std. slg. ryyppy, viinaryyppy Saanks mä siivut tosta pullosta? Siemaisi lasistaan pitkän siivun. Otetaaks viel yhet siivut ennenku mennää goisaa. | |
sika | slg. halv. Sähän oot humalassa ku sika. Taasko se sika istuu sielä kapakassa? | |
sikailla, sikailee | ark. std. slg. käyttäytyä norminvastaisesti, käyttäytyä (juovuksissa) törkeästi, sikamaisesti; ryypätä, juoda tolkuttomasti Ryypiskelivät ja sikailivat koko matkan. Ei se haittaa, vaikka olis kännissäkin, kuhan ei sikaile. Jätkät alko sikailla heti alkumatkasta. Ei sit aleta kundit sikailee, ainakaa heti kättelyssä, heh. |
|
sikailu | ark. std. slg. sikaileminen | |
sikakunnossa | ark. std. slg. umpihumalassa | |
sikana | slg. sikamaisesti, kuin sika Onks sun pakko aina ryypätä noin sikana? | |
sikspäk, sikspäkki | slg. kuuden olutpullon/tölkin pakkaus Käys hakemassa yks sikspäkki. Joks säjoit sen koko sikspäkin? Sikspäkki olutta on tänään tarjouksessa. Hain töiden jälkeen sikspäkin. | |
sikuna | ark. sikunaöljyä sisältävä raaka viina. | |
silliaamiainen | ark. (juhlinnan jälkeinen) aamiainen, jolla tarjotaan silliä yms. us. kuohuviinin ja snapsin kera. Vappuaamun silliaamiainen. | |
sima | ark. käyttämällä valmistettava alkoholi- ja virvoitusjuoma. Suomessa sima on suosittua etenkin vappuna. | |
simassa | std. slg. humalassa Voi helkkari, me oltiin ihan simassa … | |
sivumyötäinen | ark. laitamyötäinen, humala | |
skaali, skagu, skaku | std. slg. pullo, viinapullo | |
sknubi, snubi | std. slg. ryyppy, viinaryyppy, sknubbit, snuubit, snubbi, | |
skool | std. slg. kippis, terveydeksi, hölkyn kölkyn Eiköhän juoda maljat päiänsankarille, skool! | |
skoolata, skoolaa | ark. std. slg. juoda malja, kilistää lasia jkn kanssa Heti ku kaikki vieraat on saanu lasit, ni sit skoolataan. Kyllä se ny jaksaa puhua, skoolattais jo. Vieraat skoolasivat isäntäväen kanssa. | |
skoolaus | ark. skoolaaminen | |
skraaba | std. slg. krapula | |
skumppa | std. slg. kuohari, kuohuviini. | |
slaissit | std. slg. oksennus, oksennukset | |
slingit | juoma Collins-tyyppisiä juomia, joihin käytetään useampia alkoholijuomia. Pidentäjänä käytetään yleisemmin soodavettä ja koristeena sitruunankuorispriraalia. Slingien joukossa on sekä kylmiä että kuumia juomia. | |
slivovits | juoma luumuviina, brandy-tyyppinen juoma, ja sitä kutsutaankin joskus englanniksi nimellä plum brandy (‘luumubrandy’). Slivovits kuuluu rakia-alkoholijuomiin. | |
snadissa | std. slg. pienessä humalassa Likka oli jo snadissa kuse tuli eile duunist himaan. | |
snadit | std. slg. pienet ryypyt Yhet snadit vaa, sit mennään bastuun ja sköneen. | |
snapsi, snapsit | juoma std. slg. viinaryyppy, ruokaryyppy. Kuten shotti, yleensä 4 cl snapsilasista tarjottava juoma. Snapsi on useimmiten raakaa vahvaa alkoholia, joka juodaan sellaisenaan yhdellä kulauksella. Ottaa snapsit. | |
sneikata | ark. slg. etuilla, esim. ravintolajonossa | |
snifter | rav. aromilasi on tarkoitettu todelliselle nautiskelijalle. Lasi säilyttää oluen aromeja ja juomaa voi lämmittää pitämällä kättä lasin pohjalla. Sopii muun muassa barley wine –oluen juomiseen. | |
Soave; soave | maat. juoma Soave-viinit ovat italialaisia viinejä, joita tuotetaan Soaven kaupungin seudulla Veronankaupungin itäpuolella Venetossa Koillis-Italiassa. | |
soittoruokala | leik. tanssiravintola | |
soodassa | std. slg. humaltunut | |
soodavesi | juoma Hiilihappoinen pöytävesi. Myös monet kivennäisvedet soveltuvat cocktailien tekemiseen, kunhan ne eivät sisällä mitään makuaineita. | |
sooosit | slg. keittoilut eli juomingit. Myös soosittelut. Tänään ois soosittelut tuolla Maken pihalla. | |
soppa, Soppa | slg. olut; alkoholi us. väkevä viini nimeltänsä Sorbus Anna sitä soppaa tännekki! std. slg. Sorbus-viini Paljo sä pyydät yhest flindast Soppaa? Anna sitä soppaa tännekki! | |
soppaa, ottaa | std. slg. nauttia alkoholia; ottaa kaljaa | |
sorbetti | ark. mehujäätelö; jäinen viinijuoma | |
Sorbus |
ark. Sorbus, makeaa, väkevää viiniä on esihistoriallisena aperitiivijuomana ollut Alkon listoilla heti kieltolain kumoamisesta lähtien. Pihlajanmarjat olivat väkevän Sorbus-viinin (soppa) raaka-ainetta. Sorbus kuuluu korvikealkoholeihin ja on suunnattu lähinnä köyhille, syrjäytyneille, vähävaraisille opiskelijoille, punkkareille ja puliukoille. Sorbuksella on ollut aikojen saatossa useita rinnakkaistuotteita, joista tunnetuimpia ovat Vinetto, Gambina ja Minttu Suklaa. Kaikille näille juomille yhteistä oli se, että niistä tuli lääkehumalan kaltainen epätodellinen olotila ja hirmuinen krapula. Näin pysyäkseen terässä niitä tuli nauttia päivittäin.
Kun taru Sorbuksen herrasta koitti | homma oli samantien kerrasta poikki | siis paluuta ei oo ku maistat pihlajanmarjan | edelleenkin tunnen maun on vihlovan karvaan. – Sorbus este numele latin al scorușului – pihlaja. http://hikipedia. info/wiki/Sorbus |
|
sosiaaliorpo | ark. vanhempiensa (alkoholismin tms. takia) heitteille jättämästä ja yhteiskunnan huostaan otetusta lapsesta. | |
sosiaalisairaala | ark. lääk. päihteiden väärinkäyttäjiä hoitava sairaala. | |
sourit | juoma Ovat pitkiä, happamia juomia. Happamuuden antaa sitruunamehu, jota yleensä pehmennetään sokerilla. Koristeena käytetään monesti sitruuna/appelsiini viipaletta ja cocktailkirsikkaa. | |
sparvari | std. slg. pimeä viinapullo | |
special drink | juoma Juoma joka poikkeaa tavanomaisesta tarjoilun, valmistuksen tai valmistusaineiden osalta. Spiraali: Spiraali on erityisellä spiraaliveitsellä sitrushedelmästä tai esimerkiksi kurkun kuoresta tehty pitkä yhtenäinen koriste. | |
spitta, spitti | std. slg. alkoholi, 96% sprii, pirtu Usein pämpättii spittaa. | |
spontaanikäyminen | pan. Käymisprosessi, joka tapahtuu luonnon omien hiivojen vaikutuksesta.
|
|
sprii | ark. väkiviina Denaturoitu sprii. Taloussprii. | |
spudari, spuge | ark. std. slg. juoppo, alkoholisti, puliukko, pultsari, rappioalkoholisti, rappiolla oleva asunnoton ja työtön alkoholisti, laita-alkoholisti, spuge-äijä, spuimi, spurgu, spusse Taasko se spurgu on jossain ryyppäämässä. Tost äijäst on tullu ihan spurgu. Ei sinne puistoon uskalla yksin mennä, ku siellon kaikkia spurguja. Spurgut dunkkas. | |
spuglata, spuglaa, spuge lentää | std. slg. oksentaa, antaa ylen Kandee yrittää spuglaa ennenku menee koisaa. Ja sit spuglattii. | |
spuglinki, spuge | std. slg. oksennus | |
spumante | juoma kuohari, italialainen kuohuviini. | |
spytata, spyttaa | std. slg. oksentaa, sylkeä | |
spyttis | std. slg. oksennus Se spyttis döfas viel aamul tos rabas. | |
spädässä | std. slg. humalassa | |
stakas, stakassa | std. slg. juovuksissa, humalassa | |
starttikännit | slg. vetää pohjat, ennen baariin lähtöä, juoda esim. kotona alkoholia, sopivasti, että pääsee vauhtiin | |
stidis, stidissä | std. slg. humalassa Olikse stidis eilenki? Oli ne vähä stidissä. | |
stikkaa soppa | std. slg. anna olut(pullo) | |
stobe, bisse | std. slg. olutannos, tuoppi (olut), kalja (yl. puoli litraa), iso, pitkä Yks stobe. Paljon iso stobe maksaa? Join mä jotain neljä viis stobee. | |
stout, stout-olut | juoma Erittäin tumma, lähes musta, väkevä ja aromeiltaan hyvin paahtunut ja täyteläinen ja vahvan makuinen brittityylinen pintahiivaolut. Stout voi olla myös makeahkoa. Irlantilainen stout on maailmalla tunnetumpi ja maultaan paahtuneen kuiva ja intensiivinen. Kuuluisin stout-olut on irlantilainen Guinness. Russian imperial stout on alkujaan Englannissa tehtyä olutta, jota vietiin Venäjän tsaarille. Imperial stoutissa on korkea, yleensä yli kahdeksan prosentin alkoholipitoisuus. Voimakas ja tukeva olut. portteri. | |
Stroh | juoma itävaltalainen alkoholijuoma | |
sulkemisaika | rav. ravintolan sulkemisaika vrt. valomerkki | |
suodatus | pan. Varastoinnin jälkeen olut on sameaa, koska se sisältää hiivasoluja ja saostuneita yhdisteitä. Panimo voi käyttää oluen kirkastamiseen esim. piimaasuodatusta. Liukenematon piimaajauhe sekoitetaan olueen ja seos johdetaan suodattimen tiheälle metalliverkolle, johon piimaa, hiivat ja muut oluen sisältämät kiinteät ainesosat tarttuvat. Piimaasuodatus voidaan „varmistaa” vielä levysuodatuksella. | |
suojakänni, suojakännit | 1 ark. std. slg. känni, joka suoraa esimerkiksi kuskiksi joutumiselta, olla sen verran juopunut, ettei tarvitse kuskata ketään Jää auton avaimet kotiin ja sinä sinne baarin, meikä on ottanu muutaman! 2 ark. std. slg. edellisenä päivänä otettava känni, joka suojaa todellisesta kännäyspäivästä seuraavalta krapulalta; ts. etukäteen otettava tasoittava, jos lähtee ryyppämään parin päivän ryyppyputken jälkeen, silloin vallitsee tila, jolloin ei niin helposti mene päihin Suojakännit alla niin saa lipittää vähä reilummin sitä ööliä. | |
suomalainen alkoholikulttuuri | ark. Suomalainen alkoholikulttuuri tarkoittaa etyylialkoholia sisältävien juomien käyttöä Suomessa sekä juomien käyttöön liitettyjä tapoja ja tottumuksia. | |
Suomen alkoholipolitiikka | lak. Suomen linja on useimmiten pidetty alkoholin haittojen minimointia mihin on pyritty rajoittamalla kohdistamalla interventio kaikkiin kansalaisiin vähentämällä kokonaiskulutusta hinnan ja saatavuuden sääntelyn kautta. | |
suuntaanäyttävät | std. slg. ensimmäiset oluet | |
suupata, suuppaa | std. slg. juoda alkoholia, ryyptätä | |
suurkuluttaja | slg. Alkoholin suurkuluttajat. | |
systeemi | slg. Ruotsin alko, Systembolaget; Alko | |
säilytys | 1 pan. Olut säilyy parhaiten jää‑ tai viileäkaapissa alle 10 asteen lämpötilassa. 2 viininv. Vinkit viinin säilytykseen:
|
|
säilöönotto | oik. määräsyistä tapahtuva henkilön väliaikainen otto poliisin huostaan. Päihtyneen säilöönotto. Ulkomaalaislakiin perustuvat säilöönotot. | |
särpiä, särpii | std. slg. juoda, syödä | |
säännöstellä | lak. pitää jtak määrärajoissa, määräsuuruisena, säännellä, säätää, säädellä. Säännöstellä alkoholinkäyttöään. | |
taari | slg. autenttisesti leivästä valmistettu ja leivinhiivalla käytetty kalja | |
taju poissa | ark. tajuttomana Onks sun pakko juoda niin paljon, et sit suita on ihan taju poissa? | |
takatuuppari | slg. krapularyypyn aiheuttama humala Olla takatuupparissa. | |
takatuupparissa | ark. std. slg. humalassa (krapularyyppyjen jälkeen), krapulassa Naapurin äijä tais olla pienessä takatuupparissa heti aamusta. Ainahan se soittelee takatuupparissa ja kerjää rahaa. Aamulla mä heräsin kauheessa takatuupparissa. | |
takkuperse | rav. Karhu-olut. ks. myös Töpöhäntä | |
tallimaisuus | rav. oen. viinin tuoksu, joka muistuttaa lantaa. Tulee erityisesti Burgundin viineistä ja Pinot Noir -rypäleestä | |
talonmiehen jaffa | leik. keskiolut | |
talonviini | juoma ravintolan viinilistalla tav. tuotenimettömänä tarjolla oleva (halpa) viini. | |
talouskalja | ark. kalja; kotikalja. | |
taloussprii | kem. T-sprii, tenttu, tenu, liekkiviina kotitalouskäyttöön tarkoitettu tekninen etyylialkoholivalmiste, joka tunnettiin suosittuna alkoholijuomien korvikkeena. Suomessa myyty vuoteen 1972 asti. | |
tamminen | 1 ark. tammipuusta valmistettu 2 oen. tammitynnyristä itseensä aromeja saanut viini Viinin tamminen [tammitynnyrin antama] maku. | |
tankojuoppo | ark. polkupyörää tms. juopuneena ajavasta henkilöstä. | |
tanniini | kem. lääk. eräissä kasveissa esiintyviä org. yhdisteitä, joita aik. käytettiin mm. parkitsemisessa, nyk. vars. ripulilääkkeenä ja viinin lisäaineena, parkkihappo. | |
Tapio-viina | juoma Pernod Ricard Finlandin valmistama viina. Se on nimetty metsänjumala Tapion mukaan. Se valmistetaan ulkomaisesta etanolista, toisin kuin aiempi vastaava tuote Pöytäviina, joka tehtiin suomalaisesta ohraetanolista. Tapsa-viina. | |
tappi | rav. valomerkki Tappiin (asti, saakka) t. hamaan tappiin (asti, saakka) loppuun asti, viimeiseen asti. Ravintolassa oltiin tappiin asti ja lähdettiin vielä jatkoillekin. | |
tarjoilija; tarjoilijatar | rav. amm. vrt. tarjoilla 1; naistarjoilija. Ravintolan tarjoilijat. | |
tarkistushuikka | std. slg. laittoman viinapullon ostoon liittyvä osio | |
taskumatti | std. slg. taskuunmahtuva, taskussa kannettavaksi tarkoitettu litteä (viina)pullo tms. viinaastia. Hopeinen taskumatti. | |
tasoittava | std. slg. drinkki, jointti tms. joka otetaan krapulassa tai kun ollaan vajareissa; edellisenä päivänä otettava känni, joka suojaa todellisesta kännäyspäivästä seuraavalta krapulalta; ts. etukäteen otettava tasoittava; vrt. starttikännit Otetaan tasoittavat! | |
tasottavat | std. slg. oluet, kohmelossa otetut | |
tasting | oen. viinien ym. alkoholijuomien maistajaistilaisuus. | |
tattimaassa | std. slg. kovassa humalassa | |
temperoida | ark. rav. saattaa viini tm. (alkoholi)juoma nautittavaksi sopivaan lämpötilaan. Temperoida punaviini. | |
tempoo sikana | std. slg. vetää voimakkaasti, juoda ylenmäärin Tane tempo bissee sikana koko illan. | |
tennarit vinossa | slg. olla juovuksissa, monot vinossa – Beat mort. | |
tenttu, tenu | ark. std. slg. sprii, denaturoitu sprii, taloussprii Kyllä se tenttu on niin kauheen hajusta, et en mä tajuu kuka sitä pystyy juomaan. Tää on spriiliukonen tussi, ei tää lähe veks ku tentulla. Mä otan retkikeittimen ja tenua mukaan. Se pultsari hais ihan tenulle. | |
tenukeppi | std. slg. rappioalkoholisti | |
tenuremmi | std. slg. puliukot, rappioalkoholistien joukko Siel oli taas se tenuremmi koossa. | |
tenussa | std. slg. humalassa, kännissä Tais naapurin äijä olla vähän tenussa. | |
tenuttaa, tenuttelee | std. slg. ryypiskellä, juoda, ryypätä, dokata Mehän tenutettiin koko viikonloppu. Ei sun maksas kestä, kun sä aina tenutat. | |
terminaalikänni | slg. tarkoittaa kohotettua humalatilaa, joka on saavutettu baarien sulkemisajan ja aamuyhdeksän välisenä aikana kansainvälisessä matkaterminaalissa. Aloitettiin dokaaminen illallisella, jatkettiin siitä olutravintolan kautta yökerhoon, sieltä terminaaliin, laivalle ja Tallinnaan. Kierrettiin siis seitsemän kännin vaihetta: ravintolakänni, pubikänni, yökerhokänni, terminaalikänni, laivakänni, virokänni ja krapula! | |
tequila | juoma Meksikolainen, eräästä agaavelajin mehusta valmistettu viina. | |
terassikeli | slg. leik. rav. ravintoloiden terasseilla, terdellä istuskeluun sopiva kaunis ja lämmin sää | |
terästää | std. slg. lisätä alkoholipitoisuutta, blandaa | |
terävä | ark. std. slg. sb. väkevä alkoholijuoma Teepäs mulle oikein terävä paukku. Otetaanks pienet terävät? Noita teräviä ei pitäs ikinä juoda, ku niistä menee pää ihan sekasin. | |
terävä, terävät | ark. subst. tav. mon. väkevistä alkoholijuomista. std. slg. viinaryyppy Otan mieluummin olutta kuin teräviä. Maistuisiko pienet terävät? Otan mieluummin olutta kuin teräviä. Maistuisiko pienet terävät? | |
tietoo | std. slg. viinapullo (laiton myyntitapahtumassa) Onks tietoo? | |
tikkuviina, pöytäviina, pöytis, Pöytis | ark. std. slg. pöykky, pöytäviina, bordis, buurdis, stidi; Sulfiittisprii, sulfiittiselluloosatehtaan jäteliemestä talteenotettu etanoli. Pöytäviina tehtiin aikoinaan sulfiittispriistä. Pöytiäinen oli joskus menneinä vuosikymmeninä sulfiittiväkiviinapohjaista eli perustui puunjalostusteollisuuden sivutuotteisiin. Siitä nimi ”tikkuviina”. Hemiselluloosien hapan hydrolyysi sulfiittimassan aikana tuottaa monosakkarideja, pääasiassa mannoosia havupuille ja ksyloosia kovapuulle, jotka voidaan käydä fermentoimaan etanolin tuottamiseksi. Sulfiittisprii eli tikkuviina. ● „suc de scândură” ■ planksaft; skämts om brännvin av cellulosasprit, sulfitsprit. Tuos mulle viinakaupasta pari pulloo Pöytistä! Tee siitä Pöytiksestä kupit! Ei toi nykynen Pöytis enää mitään tikkuviinaa oo, se on tehty viljasta ja etikettikin on vaihettu. Ei mul oo ku Pöytistä, mut sitä on ihan täys lesti. pöytäviina ● alcool de maså ■ bordsbrännvin | |
tilaviini | ark. viinitilalla valmistettu ja myytävä marja- t. hedelmäviini. | |
tilkka, tilkkanen | ark. pienestä määrästä nestettä, pieni tilkka. Viinitilkka. Viinatilkkanen. Tilkkanen vettä. | |
tillikka | std. slg. ravintola | |
tillin tallin, olla | std. slg. sekaisin, tokkurassa; humalassa; tajuton, sammunut Olin aamulla kellon soidessa aivan tillin tallin. Poliisit jahtasivat tillin tallin ollutta varasta. | |
tina, tinassa | ark. std. slg. humalassa, kännissä Olla tinassa juovuksissa. Olikse äijä ihan tinassa? Sit tää sankari tuli kotiin yöllä kauheessa tinassa. | |
tinktuura | kem. lääk. yleensä lääkkeenä käytetty jonkin kuivatun kasvin alkoholiuute. Spriipitoinen rohdosuute t. uuteseos. Tinktuuroita valmistetaan useimmiten joko perkoloimalla tai maseroimalla. Karvainen tinktuura – Tinctura gentiana. | |
tinnerihumala | slg. tinnerin haistelun aiheuttamasta päihtymyksestä. | |
tinnerismi | slg. tinnerin käyttö päihteenä. | |
tinneristi | slg. tinneriä päihteenä käyttävä henkilö. | |
tintata | slg. juoda, ryypätä, kännätä Tulihan sitä lomalla tintattua melkein joka päivä. | |
tipaton | 1 ark. kuv. aj. Tipaton tammikuu tammikuu jonka aikana ei nautita alkoholia. 2 ark. kuv. sb. Aiotko olla tipattomalla? | |
tislaus | 1 ark. pannu, raakatislaus, ensimmäinen, karkea tislaus, kerta tai erä tislauks. 2 kolonni, jatkuva tislaus | |
tisle | ark. tislaamalla saatu tuote, viinistä tislatun väkevän alkoholijuoma Viinitisle. | |
tissutella, tissuttelee | 1 std. slg. juoda yksikseen, juopotella, ryypiskellä vars. itsekseen (ja vähän kerrallaan), juoda hitaasti; juopotella, naukkailla Juoda tissutella. Ei must tuntunut et mä öisin ollu yhtään kännissä, vaikka oltiinhan me tissuteltu pitkin päivää. 2 harv. tissuttaa – A bea câte puțin, dar continuu. | |
tiukka | std. slg. väkevä alkoholi On se pirtu tiukkaa tavaraa. Teitpäs aika tiukan paukun. Nyt otetaan tiukkaa huikkaa, niin loppuu se kaljan lipittäminen. | |
toffeekänni | slg. humaltumisen aste | |
tokaji, tokaj, tokajinviini, tokai | juoma unkarilaisia valkoviinejä, jotka valmistetaan jalohomeen rusinamaisiksi muuttamista, hyvin makeista rypäleistä. | |
tokkura | ark. sekava humalatila tm. sekavuustila Aamuinen tokkura alkoi haihtua. Lääketokkura. Olla unen tokkurassa (unen)pöpperössä. Oli lääkityksestä tokkurassa. Juoda itsensä tokkuraan. | |
tokkurainen | ark. sekava, samea, pöpperöinen; humalassa | |
tokkurassa | ark. sekavassa tilassa, sekaisin Mä heräsin just, mä oon vielä vähän tokkurassa. Mä en ota enää niitä lääkkeitä, ku niistä menee ihan tokkuraan. | |
tokamarket | slg. Alko | |
Torres Sangre de Toro | oen. Maailman tunnetuimpia espanjalaisia viinejä. Viinin nimi tarkoittaa härän verta. | |
torveilla, torveilee | ark. std. slg. sählätä, toimia tyhmästi käyttäytyä taitamattomasti tai typerästi, möhlätä, munia, töpeksiä, tonttuilla, toheloida Torveilla humalapäissään. Pena torveili taas kännissä eilen illalla. | |
toti | juoma tuutinki, väkevästä alkoholijuomasta, sokerista ja kuumasta vedestä sekoitettu juoma. Rommitoti. | |
trapist; Trappistiolut | juoma Hedelmäisiä, voimakkaita ja sakkaisia pintahiivaoluita. Pintahiivaolut trappist on voimakas, hedelmäinen ja pullossa jälkikäyvä ale. Trappist on aito luostariolut, joita muutamat Belgian ja Hollannin trappistimunkit tekevät. Trappist-nimi on suojattu. Olut pannaan luostareiden tiloissa, ja panimoiden tuotot käytetään luostarien. Nimitystä „Trappistiolut” tuotteistaan saa käyttää maailmassa vain kuusi luostaripanimoa. | |
tremolo | std. slg. krapula, vapina | |
trokari | 1 ark. std. slg. laittoman kaupan, varsinkin viinan ja huumeiden myynnin harjoittaja, salakauppias, (epämääräinen) välittäjä Näillä nurkilla pyörii yleensä helkutisti trokareita. Yöllä piti ostaa pullo trokarilta. Pengerkadun nonaris tsiigattii Tsapeja. Ostaa viinaa trokarilta. Huumetrokari. 2 std. slg. urh. kampitus, jalkakamppi, kampittaminen, kamppaus Kaataa jku jalkakampilla. Sai kampituksesta kahden minuutin jäähyn. | |
trokata, trokaa | ark. std. slg. myydä, myydä salaa yl. viinaa, harjoittaa varsinkin viinan ja huumeiden salakauppaa; harjoittaa salakauppaa t. (epämääräistä) välitystoimintaa, myydä (usein laittomasti) Vasiksel trokattii brenkkuu. Piti ruveta trokaamaan kamaa, kun en saanu mistään kunnon hommia. Ne jätkät trokas alaikäsille viinaa satamassa. Trokata viinaa alaikäisille. | |
trokaus | ark. trokaaminen | |
juoma [´tsuikə] perinteinen romanialainen alkoholijuoma. Se on periaatteessa luumuista valmistettavaa hedelmäviinaa jolla on omat valmistus- ja käyttöperinteensä. vrt. sliboviță, tescovină | ||
tuikku | ark. viinaryyppy, ryyppy, naukku, paukku, huikka, snapsi Eno on tainnu ottaa taas muutaman tuikun liikaa. Otetaan tästä pullosta tuikku murheeseen! Mä voin tarjota sulle pienet tuikut. Ottaa tuikku murheeseen. | |
tuimis | std. slg. väkevä, esim. ryyppy | |
tuiskeessa, tuiterissa, tuiteriin | std. slg. juopuneena, humalassa, kännissä, päissään Hjallis oli aika tuiskeessa Bottalla eilen. Sit oltii iha tuiskeessa. Jätkät oli jo alkuillasta aikamoisessa tuiskeessa. Pomo tuli töihin täyessä tuiskeessa. Pena oli niin tuiskeessa, ettei pystyssä pysyny. Miten sä oot taasjuonu ittes tollaseen tuiskeeseen! Porukat oli jo sen verran tuiterissa, ettei me päästy kapakkaan. Älä sitten juo taas ittees tuiteriin! Näin sen kahen maissa karseessa tuiterissa. | |
tujaus | ark. viinaryyppy, paukku, huikka, naukku; myös muista pienistä nestemääristä: loraus, liraus, tilkka Otetaas pienet tujaukset tästä pullosta! Lisätään siihen kastikkeeseen tujaus etikkaa. Tujaus tabaskoo antaa hyvän maun soosille. Lorauta sinne kaasariin tujaus bensaa! Otti pienet tujaukset pullosta. | |
tuju | ark. väkevä, voimakas. Tuju ryyppy. | |
tukkihumala | ark. tolkuton päihtymys, vahva humala, umpihumala, umpikänni Pena ei kyllä herää tosta tukkihumalasta ennen aamua. Pena joi ittensä taas tukkihumalaan. Faija tuli pikkujoulusta tukkihumalassa. | |
tukossa | std. slg. tolkuttomasti humalassa, sammuneena, umpihumalassa Hitto, sä olet tukossa. Toi äijä näyttää olevan ihan tukossa. Pena joi ittensä taas tukkoon. Turha silt on mitää kysyy, se on ihan tukossa. Ukko näytti olevan ihan tukossa umpihumalassa | |
tuliliemi | leik. väkijuoma | |
tulppaanin mallinen olutlasi | rav. Tulppaanilasi on myös hyvä yleislasi. Lasin muoto auttaa vaahdon muodostamisessa. Tulppaanilasissa oluen aromit pääsevät oikeuksiinsa. | |
tumut | std. slg. kännit | |
tunnelissa | std. slg. umpihumalassa, kovasti juopuneena, humalassa Pate juo ittensä aina umpitunneliin. Loppuillasta jätkät oli ihan tunnelissa. Olla umpitunnelissa umpihumalassa, tukkihumalassa. | |
tuopillinen | rav. tuopin täysi, tuoppi. Tuopillinen olutta. | |
tuoppi | rav. korvallinen iso tasapohjainen juoma-astia, kolpakko; tuopillinen. (engl. pint) tarkoittaa täyttä olutlasia. Tuopin koko vaihtelee Suomessa pienestä (0,3 tai 0,33 l), keskikoon (0,4 l) kautta isoon (0,5 tai 0,6 l). Hopeatuoppi, tinatuoppi. Puinen tuoppi. Kaljayuoppi, oluttuoppi. Tuoppi olutta. | |
tuoppi! | slg. tarkoittaa baaritiskillä sitä, että asiakas haluaa mitä tahansa halvinta olutta mahdollisimman nopeasti. | |
tuopponen | leik. (olut)tuoppi, (olut)tuopillinen. Käydäänpä nappaamassa tuopposet. Tuopponen olutta. | |
tuotteessa | std. slg. alkoholin vaikutuksen alaisena | |
tupla | subst. us. mon.kaksinkertainen annos vars. alkoholijuomaa. Mä ottasin viskin tuplana, siis tuplaviskin. Tilata tuplat. Tuplaviski. Tilasi viskin tuplana. | |
turpajurrit | std. slg. kova humalatila. | |
turvoksissa | std. slg. juovuksissa Sä olit eile nuppi aika turvoksissa. | |
tuuba | ark. Olla tuubassa humalassa, kännissä. | |
tumma olut, ruskea olut | ark. on ohran oluiden vanhentunut nimi. | |
tuurijuoppo, dipsomaani | ark. aika ajoin juopotteleva henkilö, kausijuoppo. Henkilö, joka voi olla pitkänkin jakson raittiina, mutta yhden varomattoman paukun jälkeen kontrolli pettää tyystin ja ryyppyputki hirttää kiinni. Dipsomania eli tuurijuoppous on yksi alkoholismin muoto. Ei siitä tuurijuoposta maalarista koskaan tiiä, millon se tulee taas hommia jatkamaan. Mun eno on vähän sellanen tuurijuoppo. | |
tuurijuoppous | ark. kausijuoppous | |
twist | ark. rav.kynnen kokoinen sitrushedelmän kuoren palanen, joka taitetaan juoman päällä aromia antamaan ja voidaan pudottaa juomaan antamaan lisämakua. Esimerkiksi twist of lemon. | |
tynnyrillinen | viininv. tynnyrin täysi, tynnyri. Tynnyrillinen viiniä. | |
tynnyriolut | pan. tynnyrissä säilytettävä olut | |
työmaajuopottelu | slg. juopottelu työssä, työpaikalla | |
tähkäviina | ark. tähkäviinassa oli leveää, viljaista aromia, jota voisi luonnehtia jopa hieman pontikkaiseksi. | |
tärinä | std. slg. vahva humalatila | |
tärsky, tärskyt | slg. viinaryyppy, vahva sekoitus alkoholijuomaa Otetaanko pienet tärskyt? Teepäs siitä votkasta nyt oikeen mojovat tärskyt. Ottaa tärskyt. | |
täyteläisyys | oen.Viinin täyteläisyys. | |
tölkillinen | ark. tölkin täysi. Tölkillinen olutta. | |
tölkkiolut | kaupp. tölkitetty olut | |
tömpsy, tömpsyt | std. slg. viinaryyppy, huikka Otetaan tästä pienet tömpsyt! Oot tainnu ottaa muutaman tömpsyn liikaa? | |
tömäys, tömähdys | kuv. ark. ryyppy. Otettiin pienet tömäykset. | |
töpöhäntä | rav. Karhu-olut | |
töpötti | slg. raha yleensä (ei ainoastaan suomen markka tai euro.) | |
töttöröö | slg. olla humalassa Toikin on taas ihan töttöröö. | |
tööt | slg. vahvasti juovuksissa. Porukka oli jo ihan tööt. Mä oon ihan tööt, ketä tulis nostaa mut ylös? | |
ulosheittäjä | leik. ravintolan ovimies, huvitilaisuuden järjestysmies | |
ulostaa | ark. leik. heittää ulos, järjestää, toimittaa ulos Noi häiriköt pitäis jotenkin ulostaa täältä kapakasta. Hänet ulostettiin ravintolasta. | |
umpihumalassa, umpikännissä, umpitunnelissa | ark. slg. vahvasti, tolkuttomasti humalassa, kännissä, olla tennarit selässä, nakit silmissä, perseet olalla Pena ajo autonsa umpihumalassa mettään. Ei oojärkeejuua ittensä umpihumalaan. Tulit pikkujoulusta taas umpikännissä! Eno juo ittensä aina umpikänniin. Koko porukka alko olla loppuillasta umpitunnelissa. Tuo Horoqvist kaataa kyllä siihen tahtiin, että sekoilee taas naula päässä loppuillasta. Mulla oli viime yönä perseet olalla. | |
umpikänni | ark. umpihumala Olla umpikännissä. Juoda itsensä umpikänniin. | |
umpikänninen | ark. umpihumalainen | |
umpitunnelissa | std. slg. täysin humaltuneena Ne oli kumpiki ihan umpitunnelissa. | |
vaarinkalja | ark. (talous)kalja. | |
Vakoviski | slg. viina, votka; Koskenkorva | |
valkkari, valkkis | ark. slg. juoma valkoviini Ota pari lestii valkkarii megeen Pihlikseen. Otaks sä visää valkkaria? Tuo samalla mulle viinakaupasta pari pulloo valkkista. | |
valkoviini | juoma valkku, valkkari, lankku, vaalea mieto viini. Kevyttä valkoviiniä. | |
valkoviinilasi | rav. lasi käytetty valkoviinin juontiin | |
valomerkki, pilkku, salama | rav. ravintoloissa anniskelun lopettamisesta ilmoittava merkki, joka annetaan sammuttamalla valot hetkeksi. Hän juhli tappiin asti – tilasi sampanjapullon 5 minuuttia ennen valomerkkia. | |
Valvira | lak. Alkoholi Alkoholin valmistus Alkoholijuomien kotivalmistus Yksityishenkilöillä on oikeus valmistaa kotitaloudessa yksinomaan käymisen avulla mietoja alkoholijuomia. Kotitaloudessa valmistettu alkoholijuoma on tarkoitettu yksityiseen käyttöön eikä sitä saa myydä tai tarjoilla kaupallisen toiminnan yhteydessä tai maksullisissa tilaisuuksissa. | |
varpunen | std. slg. litteä, laiton viinapullo | |
vartti | ark. neljännes Mä ostin papalle kolmen vartin pullon viskiä. Kolmen vartin [= 3/4 litran] pullo. | |
varvi | ark. kiertävä pullo, vuoro Pullo kiersi jo toista varvia. Mä jätän tän varvin väliin. – Rând, tură. | |
vegetaalituoksut | rav. oen. viinin tuoksu, joka muistuttaa kaalia, juureksia ym. | |
vehnäolut; Weize, weizze Weizen (Weizenbier) | pan. olut jonka valmistukseen käytetystä mallasseoksesta suuri osa on vehnää. Pintahiivalla käynyt saksalainen vehnäolut. Vehnäolut on oluttyyli, jonka valmistuksessa on käytetty noin puolet vehnämallasta ja puolet ohramallasta. Hyvin hedelmäinen, runsaasti vaahtoava pinta-tai pohjahiivaolut, joka on usein pullossa jälkikäynyt ja sen myötä luonnollisen samea. Tunnetuimmat vehnäoluet tulevat Saksasta ja Belgiasta. Weizenin valmistuksessa käytetään ohramaltaiden lisäksi myös vehnämaltaita. Vehnää on maltaiden määrästä vähintään puolet.
|
|
vehnäolutlasi | rav. Vehnäoluelle sopii korkea ja kapea, ylhäältä hieman levenevä lasi. Lasissa oluen väri ja maku pääsevät parhaiten esiin. | |
veke, veks pelistä | std. slg. tajuton, humalassa, tms Lare oli ihan veke pelistä, se örisi siin penkil vaan jotain. Pena heitettiin kapakasta veke. | |
ventterissä | std. slg. melkoisessa humalassa | |
vermutti | juoma eräs yrttimausteinen väkevä viini. Viinitisleellä vahvennettu yrttiviini, josta valmistetaan erityyppisiä vermutteja. Vermouth Dry on kuivaa vermuttia, punainen Rosso ja valkoinen Bianco ovat taas maultaan makeita. | |
vesi | pan. Oluen pääraaka‑aine. Puhdistetaan ja käsitellään ennen valmistusprosessia. | |
vesiliikennejuopumus, ruorijuopumus | oik. aluksen kuljettaminen juopuneena. | |
vetäistä | ark. ahmaista, siemaista, imaista, hotkaista Vetäistä pari olutta. | |
vetää brenkkuu, brenaa | std. slg. juoda viinaa Lissuh veti brenkkuu ku sieni. | |
vetää ikenistä | std. slg. tehdä mieli viinaa | |
vetää jurrit | std. slg. juoda itsensä humalaan Vedit sä eilen taas jurrit? | |
vetää lonkkaa | slg. juom. long drink | |
vetää lärvit, vetäistä lärvit | std. slg. juoda humalaan, juoda viinaa humaltumistarkotuksessa, vetää känni, kännätä Pännii niin helkutisti, et tekis mieli vetää lärvit. Illalla vetästään sit kunnon lärvit, eiksjoo? Sit ku tuli liksapäivänä, mä vedin kunnon lärvit. | |
vetää nakit | slg. ark. vetää pleksejä, vetää umpikänniä mennä umpihumalaan. Olla umpikännissä. Juoda itsensä umpikänniin. | |
vetää perseet (olalle) | std. slg. juoda humalaan Tuli vedettyy eile perseet … onks sul heittää parit kaljat? | |
vetää pohjat | 1 slg. ottaa viinaa ennen baariin menoa 2 slg. tehdä pohjameikki eli laita meikkivoide. Käy vetämässä pohjat. | |
vetää pää täyteen | 1 std. slg. juoda umpihumalaan, vetää huiviin, dokata, ryypätä Älä vedä sit päätä täyteen. Älä vedä sit heti päätäs täyteen. 2 slg. juoda lasi nopeasti tyhjäksi, ja se liittyy yleensä johonkin alkoholijuomaan Juo se huiviin ni sit mentiin. | |
vetää ryynit | slg. juoda itsensä humalaan Ei vittu muija soitti ja jätti mut, vedän kyllä kunnon ryynit tänään. | |
vetää viinaa | ark. slg. juoda alkoholia Jätkä veti viinaa ja lääkkeitä yhtä aikaa. Pena on vetäny viinaa jo aamusta asti. | |
vetää, vetäistä huiviin, huiveriin | ark. juoda tai syödä nopeasti Vetäkääs ne kaljat äkkiä huiviin, niin lähetään! Kunhan noi jätkät vetäsee noi kaljat huiveriin, niin päästään lähteen. | |
vetää, vetäistä känni | ark. juoda itsensä humalaan, kännätä, vetää lärvit Ei oo tuullu veettyä känniä pitkään aikaan. Eiköhän vetästä kunnon känni illalla! | |
vetää, vetäistä lärvit | slg. juoda viinaa humaltumistarkotuksessa, vetää känni, kännätä Pännii niin helkutisti, et tekis mieli vetää lärvit. Illalla vetästään sit kunnon lärvit, eiksjoo? | |
vetää, vetäistä naamaan(sa) | ark. slg. syödä tai juoda jotakin Jätkät veti kossua naamaan raakana. | |
vetää, vetäistä päänsä täyteen | ark. slg. juoda itsensä humalaan, juopotella, kännätä Pena vetää joka kerran päänsä täyteen. Nyt kyllä vetästään pää täyteen. | |
Vienna | juoma Itävallasta lähtöisin oleva kullanruskea ja makeahko lager. | |
vieroitusoire | lääk. oire joka ilmaantuu riippuvuutta aiheuttavan aineen pitkäaikaisen käytön lopettamisen jälkeen. Alkoholistin vieroitusoireet. | |
vierre | pan. Mäskäyksessä syntynyt sokeripitoinen liuos, joka käy keiton ja hiivan lisäyksen jälkeen olueksi. Myös kotoisen sahtimme pääraaka‑aine. | |
vieterikänni | slg. humalatila, jolloin pää heiluu puolelta toiselle Hokkanen veti taas vieterikännit | |
viina |
Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu tislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin. Tislattuja alkoholijuomia; yl. (väkevistä) alkoholijuomista, alkoholista. Maustetut, maustamattomat viinat. Anisviina, luumuviina, hedelmäviina, riisiviina. Vappuviina, jouluviinatvapuksi, jouluksi hankittavat alkoholijuomat. Juoda, ryypätä viinaa. Ei ole maistanut viinan tippaa. Viinaan menevä alkoholin liikakäyttöön taipuva. Viina nousee, kihahtaa päähän humalluttaa. Viina vei miehen mies alkoholisoitui; kuoli alkoholiin. Sortua viinaan ryhtyä juopottelemaan. Viina on viisasten juoma [viinaa on käytettävä harkiten] SP. Jos ei sauna, terva ja viina auta, niin tauti on kuolemaksi SL. kuv. Hukuttaa surunsa viinaan. Viina katosi parempiin [toisten] suihin. Viina kihahtaa päähän, tukkaan juovuttaa äkkiä, nousee päähän. Viina kihahti tukkaan nousi päähän. Viina kihoaa päähän. Viina kirvoittaa kielet. Viina menee jalkoihin vaikuttaa tasapainoon. Viina menee päähän päihdyttää. Viina menee, nousee päähän. Viina nousi hattuun. Viina on hänelle kauhistus. Viina teki hänet puheliaaksi. Viina, menestys nousee päähän humalluttaa. Viinaa en pane suuhuni viinaa en juo. Viinaa viljelemätön mies. Viinakaupan nurkalla t. nurkilla maleksiva joukko. Viinalla terästettyä kahvia. Viinalle haiseva hengitys. Viinan hinnannousu. Viinan hämärryttämä tajunta. Viinan sumentamat aivot. Viinanhöyryinen sumea katse. Viinan viljeleminen. Viinan haju. Ahnas viinalle. Alaikäiset ostattavat viinaa vanhemmilla kavereillaan. Alkoi lipittää viiniä harva se päivä. Etsiä lohtua viinasta. haisee vanhaa viinaa, haisee vanha viina. (miroase a bautura ieftină) Haista väkevästi viinalle. Hakea kaupasta lasti[kantamus] viinaa. Henki haiskahti viinalle. Hukuttaa surunsa viinaan. Hänellä on heikko viinapää hän ei voi juoda paljon alkoholia, ei kestä viinaa. Hänen heikkoutensa on viina. Juhlat, joissa viina virtasi juotiin paljon viinaa. Kova hinku viinaan. Kulutti ansionsa viinaan. Lemahtaa viinalta, viinalle. Lemuta viinalta, viinalle. Lorautti viinaa kahvin vahvikkeeksi. Läträtä viinan kanssa käyttää runsaasti viinaa. Monet on viina villinnyt. Nauttia miestä väkevämpää viinaa. Olla viinaan menevä juopotteluun taipuvainen. Poika oli päässyt viinan makuun alkanut pitää viinasta, alkanut juoda. Polttaa [valmistaa tislaamalla] viinaa. Pysytellä loitolla [erossa] viinasta. Ryyppäsi raakaa viinaa. Se on sitä itseään kiertoilmauksena vars. viinasta Tirauttaa kahviinsa tilkka viinaa. Tiukkaa viinaa. Veti pillereitä ja viinaa yhtä aikaa. Yritti upottaa murheensa viinaan. | |
Viina |
slg. viina, votka; viinoiksi lasketaan vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat ja calvadosit ja maustetut viinat. EU-komission päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa viski, brandy ja tumma rommi. Nimityksellä viina on Suomessa perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa. Koskenkorva, Savon Viina (kuusenjuuripaikkakuntia), Kiteen Kirkas, Finlandia, Ritarin Ryyppy (isänmaallisia), Pohjan Poika, Shamaanivodka, Nordfors Wirta, Saunalahti, Tapioviina, Sisuviina, Suomiviina, Metsästäjänviina, Kaatoryyppy, Perinneviina, Jaloviina, Katajanmarjaviina, Pomeranssiviina, Perinteistä pöytäviinaa (kansallisperinteellisiä), Lejonaviina, Salmisaarenviina, Tähkäviina (edesmenneitä merkkejä). Rähinäviina.
hedelmäviina, katajanmarjaviina, liekkiviina, limuviina, luumuviina, omenaviina, paloviina, pomeranssiviina, riisiviina, rommiviina, tikkuviina, viina, viinabasso, viinahuuru, viinahuuruinen, viinahöyry, viinahöyryinen, viinainen, viinakauppa, viinakortti, viinakset, viinalesti, viinamäki, viinanhimo, viinanhuuru, viinanhuuruinen, viinanhöyry, viinanhöyryinen, viinanjuonti, viinankeitto, viinanmyynti, viinanpoltto, viinanvalmistus, viinapannu, viinapikari, viinapullo, viinapäissä, viinapäissään, viinapää, viinaryyppy, viinatehdas, viinaton, viinatrokari, viljaviina, väkiviina |
|
viinaanmeneva juoppo | ark. Mun eno on pikkasen viinaanmeneva. Älä helkutissa ota ja nai sitä viinaanmenevää äijää ristikses! | |
viinabasso | leik. vars. alkoholin römeäksi tekemästä äänestä. Römeä viinabasso. | |
viinahuuruinen | kuv. viinanhuuruinen. | |
viinahöyry | kuv. Viinahöyryjen [alkoholin] sumentamat aivot. | |
viinainen | 1 ark. viinaa muistuttava, viinalta maistuva, viinalta haiseva Maku viinainen ilman isompia vivahteita viinainen hengitys 2 ark. humalainen, känninen Viinaisiin [humalaisiin] aivoihin jäänyt muistikuva. | |
viinakauppa | 1 kaupp. Alkon myymälästä. Käydä viinakaupassa. 2 kaupp. viinalla käytävä kauppa. Harjoittaa laitonta viinakauppaa. | |
viinakortti | ark. vuosina 1943–1970 käytössä ollut alkoholiliikkeen asiakkaiden henkilökortti, jonka avulla alkoholiostoja tarkkailtiin. Liikojen ostojen takia viinakortti pantiin kuivumaan otettiin väliaikaisesti pois. | |
viinakramppi | ark. alkoholista johtuvia kouristuksia | |
viinakset | kans. väkevät alkoholijuomat. Hankkia viinaksia. Viinakset pääsivät loppumaan. Lähetääs hakeen Tallinnasta lasti viinaksia! Sovitaan, että viinakset jätetään sitten kotiin. | |
viinalesti | ark. viinapullo, leka. Hankkia lesti. Heittää lestiä myydä viinaa salaa. | |
viinamäki | leik. On viinamäen miehiä alkoholin käyttäjä, ryyppymies. | |
viinan kirot | ark. – Blestemul băuturii. | |
viinanhimo | ark. akloholistin viinanhimo | |
viinanhimoinen | ark. akloholisti | |
viinanhuuru, viinahuuru | kuv. tav. mon. alkoholiin t. humalaan viittaamassa. Viihtyi kapakan viinanhuuruissa. Selvitä viinanhuuruistaan. | |
viinanhuuruinen, viinahuuruinen | kuv. vrt. viinanhuuru. Viinanhuuruinen elämä. Viinanhuuruinen kertomus. | |
viinanjuonti | ark. Kieltolaki muokkasi kansalaisten viinanjuontia tavalla, joka sinetöi “suomalaisen viinapään” osaksi kulttuurista omakuvaa.(Kaleva, L. Kolbe) | |
viinankeitto | vars. laittomasta viinan valmistamisesta, viinanpoltto. Sai syytteen viinankeitosta. | |
viinanmyynti | oik. Laiton viinanmyynti. Palaa viinanmyynnistä. | |
viinanpoltto | oik. viinan valmistaminen tislaamalla, viinankeitto. Jäädä kiinni viinanpoltosta. | |
viinanvalmistus | ark. viinan polttaminen | |
viinapannu | ark. pontikan tislaamiseen kotioloissa käytettävä laitteisto, kansanomainen yksinkertainen viinantislauslaite. | |
viinapikari | rav. snapsilasi | |
viinapullo | ark. Humalaiset tappelivat viinapullosta. Lasikantinen laulukirja leik. viinapullosta. Pimeä pullo salakaupasta ostettu viinapullo. Sopiva piilo viinapullolle. | |
viinapäissä, viinapäissään | ark. (valinnainen omistusliite persoonittain vaihteleva) juovuksissa, humalassa, kännissä, päissään Mitä helkuttia sä oot taas menny viinapäissäs tekemään! Pate riehu koko illan viinapäissään. Olikohan se viinapäissä tehty tappo? Viinapäissä tehty tappo. Riehuu viinapäissään. | |
viinapää | ark. alkoholinsietokyvystä. Suomalaisten huono viinapää. Sekoilivat viinapäissään kaupungilla. On tolia Penalla aika rankka viinapää. Usko jo, että sulla ei oo tota viinapäätä! | |
viinaralli | ark. vilkkaasti tehtävät lyhyet ulkomaanmatkat halvan alkoholin saamiseksi Tähän viinaralliin on ehdottomasti löydettävä ratkaisu. Rajakaupunkien viinaralli | |
viinaryyppy | ark. Viinaryyppy alkupalojen painikkeeksi. | |
viinasieppo, viskisieppo | leik. hanakka alkoholinkäyttäjä | |
viinat | juom. Viinat voivat olla maustettuja tai maustamattomia. | |
viinatehdas | ark. Rajamäen viinatehdas. | |
viinaton | juom. jossa ei ole t. käytetä viinaa; raitis. Viinaton talo. Oli pitänyt jo monta viinatonta päivää. | |
viinatrokari | ark. laittomasti viinaa myyvä henkilö. | |
viini |
juoma viinirypäleiden (tm. marjojen t. hedelmien) mehusta käyttämällä valmistettu alkoholijuoma. Vinkku. Mai exact: Viini on tuoreista viinirypäleistä tai rypälemehusta käyttämällä valmistettu mieto alkoholijuoma. Viineissä on alkoholia yleensä 10–15 prosenttia, ja niiden alkoholi on yksinomaan käymisteitse muodostunut. Viinejä ovat punaviini, valkoviini ja roseeviini sekä hiilidioksidia sisältävät kuohuviinit. Väkevät viinit, kuten sherry, portviini ja vermutti, valmistetaan viinistä lisäämällä siihen tislattuaväkiviinaa ja usein myös rypälemehua. Kuivissa viineissä on vähän sokeria ja makeissa paljon; näiden välissä ovat puolikuivat ja puolimakeat viinit. Kuiva – sec; puolikuiva – demisec; puolimakea – demidulce; makea – dulce. Miedot, väkevät viinit. Makea, kuiva, puolikuiva viini. Saksalaisia, unkarilaisia viinejä. Ranskan, Italian viinit. Punaviini, valkoviini, roseeviini, kuohuviini. Madeira, portviini, sherry ym. väkevät viinit. Omena-, marjaviini. Jälkiruoka-, hehkuviini. Bordeauxviini, bourgogneviini, reininviini. Châteauviini. Vuosikertaviini. Viinin maku. Pullo viiniä. Viinin bukee. Kuv. Viini, laulu ja naiset viittaamassa kevytmieliseen juhlintaan. Viini virtasi juotiin paljon viiniä. Uutta viiniä vanhassa leilissä viittaamassa siihen, että jk on uudistettu t. uudistunut vain osittain. Viini paranee vanhetessaan. Viini, olut, sima käy. Viinin käyminen. Viinin kukkea aromi. Viinin kypsyttäminen säilyttäminen käymisen lakattua. Viinin pehmeä hedelmäinen maku. Viinin terävä metallinen maku. Viinin täyteläinen maku. Viinin, oluen kukkainen aromi. Viinin, pullon loppu. Ummehtuneen makuinen viini. viininkorjuu; viinitahra; viinitarha; viinitarhuri. Hapanta viiniä. Kuiva [vähäsokerinen, hapahko] viini. Kypsymätön hedelmä, viini. Kypsä, täyteläinen viini. Maistella viiniä. Makustella viiniä. Nuori [kypsymätön] viini, olut. bordeaux(viini), chardonnay, chablis, châteauneuf-du-pape, côtes du rhône, madeira, mosel, portviini, reininviini, riesling, rosee (tai rosé), samppanja, tokaji (tokai) cahors, sherry; Chardonnay, Merlot, Pinot Noir, Pinot Gris, Riesling, Rioja, Torres Viña Sol. Sauvignon Blanc, Tempranillo; Bordeaux, Côtes du Rhône, Loire, Madeira, Mosel, Rein. Lambrusco. Rothschild Mouton Cadet Réserve Saint-Émilion.
beaujolaisviini, bordeauxviini, bourgogneviini, châteauviini, chiantiviini, ehtoollisviini, hedelmäviini, hehkuviini, herukkaviini, jälkiruokaviini, karahviviini, kiinaviini, kirkkoviini, kirsikkaviini, kotiviini, kuohuviini, kyykkyviini, laatikkoviini, luomuviini, lääkeviini, madeiraviini, malagaviini, marjaviini, marsalaviini, moselviini, muskatelliviini, muskattiviini, mustaherukkaviini, omenaviini, palmuviini, portviini, punaviini, punaviinilasi, päärynäviini, pöytäviini, reininviini, riisiviini, roseeviini, roséviini, ruokaviini, rypäleviini, seurusteluviini, talonviini, tilaviini, tokajinviini, valkoviini, valkoviinilasi, viini, viinialue, viinibaari, viinietikka, viinihappo, viinihiiva, viinikaappi, viinikarahvi, viinikassa, viinikellari, viinikulttuuri, viinikumi, viiniköynnös, viinilaji, viinilasi, viinilista, viinimaa, viininjumala, viininjäähdytin, viininkorjuu, viininlehti, viininlehtikääryle, viininpunainen, viinintuntija, viininvalmistus, viininviejä, viininvienti, viininviljelijä, viininviljely, viininviljelyalue, viinipullo, viinipussi, viiniravintola, viiniruukku, viinirypäle, viinirypälemehu, viinirypäleterttu, viinisato, viinisuolaheinä, viinitarha, viinitarhuri, viinitila, viinitilkka, viinitynnyri, viinivaahto, viinivaahtokastike, viiniviljelmä, viiniviljelys, viinivuosi, villiviini, vuosikertaviini |
|
viinit, väkevät | juoma Mesiviini, Mansikka Väkevä Viini, Mesikämmen, Suomuurain, Gambina, Monika, Ruska Väkevä Puolukkaviini – Ota Ruskaa, et tunne tuskaa! | |
viinihiiva | ark. viininvalmistuksessa käytettävä hiiva. | |
viinikaappi | ark. sähköjäähdytteinen viinin varastokaappi. | |
viinikarahvi | ark. Kristallinen viinikarahvi. | |
viinikassa | ark. slg. alkoholikassa | |
viinikellari | ark. viinin kypsytys- ja varastointikellari. | |
viinikulttuuri | ark. viininjuonnin kulttuuri. Välimeren maiden vanha viinikulttuuri. | |
viinilaji | ark. eri sortti viiniä rypälelajikeistä riippuen | |
viinilasi | 1 ark. tav. jalallinen lasi, josta juodaan viiniä. 2 ark. lasillinen viiniä. | |
viinilista | ark. Ravintolan viinilista luettelo ravintolassa saatavilla olevista viineistä. | |
viininjäähdytin | ark. astia jossa viinipullo pysyy viileänä. – Frapieră. | |
viinintuntija | ark. oenologi | |
viininvalmistus | viininv. viininvalmistus prosessi | |
viinioikeudet | ark. viinin anniskeluoikeudet | |
viinipullo | ark. Kaapissa oli pari viinipulloa varastossa. Viinipullot säilytetään makaavassa asennossa paremmin: vaaka-asennossa. Viinipullot säilytetään makuuasennossa vaakasuorassa | |
viiniravintola | ark. vars. viineihin erikoistuneesta ravintolasta | |
viiniruukku | ark. Kaivauksissa löydettyjä roomalaisia viiniruukkuja. – Amforă. | |
viinitarha | ark. viiniviljelmä. | |
viinitilkka | slg. Pulloon jäi enää tilkka. | |
viinitupa, viinikluubi | rav. viinikapakka | |
viinitynnyri | ark. tynnyri, jota käytetään viinin kuljettamiseen ja varastoimiseen | |
viinivuosi | ark. viinisatovuosi. Hyvä, huono viinivuosi. | |
viinuri, kyyppari, sommelier | ark. vanh. anniskeluravintolan miestarjoilija. | |
vlisu | std. slg. leik. pullo | |
viljaviina | ark. viljasta tislattu viina. | |
viski, whisky |
juoma whiskey, whisky, eril. mallas- ja viljatisleistä valmistettuja väkeviä alkoholijuomia. Skottilainen viski. Mallasviski. Bourbonviski. Juoda viskiä raakana sellaisenaan, paljaaltaan. | |
viskisieppo, viinasieppo | leik. hanakka alkoholinkäyttäjä | |
viskoo helttaan | std. slg. juo (alkoholia) | |
Witbier | juoma Belgialainen vaalea vehnäolut, joka maustetaan korianterilla ja appelsiininkuorella. | |
votka, vodka | juoma kirkas maustamaton viina. Maustetut vodkat ja viinat voivat olla makeutettuja, maustettuja, kypsytettyjä tai värjättyjä. Hallitsevana makuna voi olla esimerkiksi lime, greippi, puolukka, karpalo, hunaja, vanilja, lakritsa tai muut yrtit ja mausteet. | |
votkaturisti | ark. vars. Venäjän-matkalaisista, jotka käyttävät runsaasti alkoholia. | |
V.S.O.P. | kaupp. (Very Superior Old Pale) t. Reserve tarkoittaa sekoitusta, jossa nuorinta brandyä säilytetään vähintään neljä vuotta tynnyrissä. | |
vuosikerta | ark. määrävuoden viinistä. Vuosikertajuomia ovat hienot viskit ja konjakit sekä monet viinit. | |
vuosikertaviini | ark. juoma (laatu)viini joka on valmistettu etiketissä ilmoitettuna vuonna | |
väkevyinen | ark. < väkevä. 3 %:n väkevyinen olut. | |
väkevyys | ark. Alkoholijuoman tilavuusprosentteina ilmaistu väkevyys. | |
väkevä | slg. erik. alkoholijuomista. Miedot ja väkevät viinit. Substantiivina Litra viiniä ja litra väkeviä väkeviä alkoholijuomia. Ei ota tippaakaan väkeviä alkoholia. Nauttia miestä väkevämpää. | |
väkeväviini | ark. Miedot ja väkevät viinit. | |
väkijuoma | vars. aik. alkoholijuomista. Väkijuomien kirot. | |
väkiviina | slg. etanoli, sprii, „pirtu”. | |
välikalja | std. slg. keskiolut | |
väri | pan. (EBC) EBC-yksikkö (European Brewing Convention Scale) kuvaa oluen väriä. Mitä suurempi luku, sitä tummempi olut. | |
väärinkäyttö | ark. väärin käyttäminen. Alkoholin väärinkäyttö. | |
yhdet | std. slg. 5-15 annosta alkoholipitoista juomaa | |
yhe- | ark. yksi-lukusanan vartalo yhde- Otetaan vielä yhet kaljat! | |
yksi (olut) | slg. Ensimmäiset 1-16 olutta (Pohjanmaa). Noin 1-4 olutta (muu Suomi). Lähdenpä tästä yhdelle kavereiden kanssa. | |
yksinoikeus | lak. Alkoholin myynti valtion yksinoikeutena. | |
ykä(t) | std. slg. oksennus, yrjö(t), laatta Joku oli heittäny ykät vessan lattialle. Vähältä piti, ettei lentäny ykät aamulla. Vieläkin on hirvee ykän maku suussa. Multa meinas tulla ykät rinnuksille. | |
ykätä | slg. oksentaa, yrjötä, tulla ykä(t), heittää laattaa, laatat Meinasin ykätä siinä karusellissa. Lissu oli ruvennu heti ykäämään, kun se pääs veskiin. | |
ykkösolut | lak. pilsnerit, ykkönen, mieto, enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävä olut, aiemman I veroluokan olut | |
ylipuhua | 1 ark. suostutella, houkutella puhumalla 2 leik. „Lähdetäänkö kaljalle?” „Sait ylipuhuttua t. ylipuhutuksi. „ | |
ympäripäissään | slg. vahvasti juovuksissa, umpihumalassa, umpitunnelissa, kaatokännissä. Eno oli ajellu autolla taas ympäripäissään. Pena joi ittesä taas ympäripäihinsä, mitenkäs muuten. Oli ympäri päissään (myös →←) vahvasti juovuksissa. Miehet olivat ympäripäissään. Sinähän olit ympäripäissäsi. | |
yrjö, yrjöt | ark. std. slg. oksennus, ykä, laatta Multa taitaa tulla kohta yrjö. Täällä haisee ihan yrjöltä. Kenen saakelin yrjöt tuolla vessan lattialla on? Heseltä tuli yrjöt dösan kuskin syliin. Tuli yrjöt. | |
yrjöttää | 1 ark. oksettaa, etoa, yököttää, äklöttää Mua yrjötti koko matkan. Oonkohan mä raskaana, kun aamulla aina yrjöttää? – A face să vomite. 2 ark. inhottaa, tuntea vastenmielisyyttä, yököttää, äklöttää Oikeen yrjöttää, kun näkeekin sen saakelin jätkän! – A i se face greață. | |
yrjötä, yrjöö | std. slg. oksentaa, heittää laatat, laattaa, yrtsittää Mä yrjösin koko yön. Pena oli sammunuja yrjönny punkkaansa. Älä nyt hyvä ihminen siihen rupee yrjöömään! Älä ny vaa yrjöö. Masa yrjös skoilen veskii. – A vomita. | |
yrtsittää | std. slg. oksentaa Mua alko yrtsittää heti ku lähettii menee raflasta. | |
yty, öty | ark. kuv std. slg. voima, teho, tenho, väkevyys; tehokas, väkevä, voimakas, vahva Onpas sun pullossas ytyä ainetta! Tää booli on aika ytyä. | |
yömyssy | leik. viimeinen lasillinen, viimeinen ryyppy, lasillinen alkoholia ennen nukkumaan menoa (ennen maatamenoa) Eiköhän oteta vielä yömyssy t! Pariyömyssyä ramasee niin mukavasti. Tulkaa meille yömyssylle. | |
zembalot | slg. pirskeet, bileet, juhlat, yms. | |
zoomit | juoma Alkuperältään ranskalaisia makeita jälkiruokajuomia, jotka sisältävät alkoholin lisäksi hunajaa ja kermaa. | |
änkyrä, änkyräkänni | ark. std. slg. änkyrä, kova humala, vahva humalatila, juopumus Pena joi ittensä taas änkyräkänniin. Ootetaan, kunhan se selviää tosta änkyrästä. Miten sä voit olla noin änkyrässä? | |
änkyrässä | std. slg. humalassa Taisto oli ihan änkyrässä telkussa. | |
änkyräkänni | ark. änkyrä, kova humala | |
ökää | std. slg. oksentaa | |
ölffi | std. slg. olut | |
ölistä | ark. ihmisen t. eläimen kovaäänisestä epämääräisestä ääntelystä, mölistä. Öliseviä humalaisia. Karja ölisi nälissään. | |
ölkki, ölkkis | std. slg. olut, ööli Kenen hugi hakee ölkkisatsi? Ja sit otettii ölkit. Ostetaanko kiskolta muutamat ölkit? Onks meillä sit varmasti tarpeeks ölkkistä mukana? | |
ölövi | slg. Olutta tarkoittava sana, oletettavasti peräisin Olvi olutmerkistä. | |
ölövinä | kans. (Oulu) Ihan ölövinä, olla muina miehinä, kuin ei mitään ois tapahtunut | |
ördätä, ördäilee | std. slg. kuljeskella juovuspäissään | |
örveltää, ördätä | 1 ark. slg. olla humalassa, mölistä, ölistä, möykätä (humaltuneena), sekoilla vahvasti juovuksissa; puhua öristen juopuneena; käyttäytymistä, johon kuluu viinaa ja ronskia puhetta Loppuillasta jätkät rupes jo örveltään. En mä saanu selvää, mitä se puliukko örvels. 2 std. slg. oleilla juovuspäissään Jengi örvelsi kaupungilla. | |
örveltäminen | slg. Epäasiallinen käyttäytyminen humalatilassa. Taas joku örveltää | |
överi, överit | slg. sb. yliannostus, yliannostuksen yhtyedessä oksennusta, joka johtuu joko alkoholista Mulla lens överit eile. Taisi tulla otettua överit eilen kun mitään en muista ja heräsin putkasta. Tais vetää Martti överit keittämästään pontikasta. | |
överiksi, mennä överiksi | std. slg. tilanteen, asian tms. liiallisuuksiin menemisestä, ylettömyyksiin, käsistä karkaamisesta, riistäytyä käsistä Varohan, ettei toi juopottelu mee sulla taas överiks! Sit ku hommat alko menee överiks, ne oli pakko sluuttaa. | |
öykkäri | ark. slg. öyhkeilijä, kerskailija, pöyhkeilijä, mahtailija, rehvastelija, rehentelijä; metelöitsijä, häirikkö, räyhääjä, häiritsevä ihminen Toi öykkäri pitäis heitää baarista ulos. | |
öykätä | ark. slg. vetää lärvit Vetää, ottaa lärvit juoda itsensä humalaan. | |
öölberi | std. slg. olut Tuos likka tänne lisää öölberii. | |
ööli | std. slg. olut, ölkki(s) Otetaas parit öölit tossa kapakassa! Vedä toi öölis, niin päästään menee. Ei kai vaan ööli |
.
.
În tabelul mare sunt incluse cuvintele referitoare la băutură și la restaurant folosite și de clienți; aici sunt doar cele din slangul folosit de personal.
.
amuse, snöbäri | rav. keittiön tervehdys |
animaaliset tuoksut | rav. oen. viini, josta aistittavissa eläimellinen tuoksu, esimerkiksi hevosen hiki |
anoppi | 1 rav. raastinrauta 2 rav. anislikööri |
antti | rav. entrecôte (ilman rasvaa) |
appari | rav. apupöytä |
basse | rav. basilika |
beecee | rav. Bacardicola |
blondi | rav. matalahiilihappoinen kivennäisvesi |
bongata | rav. lyödä hinta kassakoneeseen |
bongi | rav. kuitti |
börre | rav. vehnäjauho-voiseos |
CS | rav. Cabernet Sauvignon -rypäle |
dekantoida | rav. kaataa viini pullosta niin, että sakka jää pulloon |
demari | rav. tyylitön asiakas |
diesel-riisi | rav. kurkumariisi (haisee väärintehtynä dieselille, toim. huom.) |
diskreetti | rav. hienostunut, ryhdikäs viini |
Domppa | rav. Dom Pérignon |
edari | rav. edustuspiikki |
ei nollat mittarissa | rav. työntekijä juovuksissa |
ekstraaja | rav. ark. slg. ravintola‑alan tilapäistyöntekijä, ylimääräinen työtekijä Pysyvän työsuhteen sijasta sai töitä ekstraajana. |
ekstrata | ark. tehdä ravintola‑alan tilapäistöitä Kävi ekstraamassa tarjoilijana. |
ekstraus | ark. ekstraaminen |
ellit | rav. etanat |
Finu | rav. Finlandia-vodka |
genari | rav. metalliastia |
GT | rav. Gin Tonic. Mä otan yhden GT:n. |
HDF | rav. mystinen pullo, jota uusi työntekijä lähetetään hakemaan varastosta |
henksu, henksuruoka | rav. henkilökunnan ruoka |
hiftis | rav. työvuoron jälkeinen juoma |
holopaiska | rav. pienien erikoissalaattien toimittaja |
horikka | rav. lihaliemi (ensimmäisen kerran keitetty) |
häpyheinä | rav. persilja |
hörppy | rav. drinkki |
irtopää | rav. asiakas jolla ei ole pöytävarausta |
jiivee, JV | rav. jäävesi |
kabbis | rav. Cabernet Sauvignon -rypäle |
kalla | rav. kylmäkkö |
karvaranne | rav. pizzakuski |
keltainen leski | rav. Veuve Cliquot Ponsardin, samppanja, jossa on keltainen etiketti. Tilalta, jota aikoinaan johti leskeksi jäänyt Cliquot – Ponsardin |
kermakastike | rav. kokki on heittänyt vittumaisen asiakkaan annokseen syljet tai mällit |
konepuukko | rav. kokkiveitsi (sahalaitainen) |
konkka | rav. valkoviinipohjainen juures-tomaattikastike |
Kosamiitti | rav. Koskenkorva |
krapulalääke | rav. ruskistettu sokeri |
Krisse | rav. Cristal (samppanja) |
kundi, turska | rav. asiakas (toim. huom. tarkoittaa osakemarkkinoilla tappion tekemistä) |
kuolemantuomio | rav. kaksi peräkkäistä työvuoroa |
kura | rav. peruskahvi |
käsikortsu | rav. kumihanska |
köke | rav. keittiö |
kölvi | rav. harjoittelija |
legot | rav. jääpalat |
legyymi | rav. kasvislisuke |
leiska | rav. annoksen ulkoasu |
LJ | rav. leivinjauhe |
Luiska | rav. Ludvig XIII -konjakki (myös Louis Vuitton -merkin lempinimi, toim. huom.) |
läski | 1 rav. pihvi 2 rav. yleisnimitys liharuualle |
läskiantti | rav. entrecôte (aito) |
lätty | rav. katelautanen |
Maija keittää -vatkain | rav. lankavatkain (pallonmuotoinen) |
maikkari | rav. majoneesi |
makkonen | rav. kattila (leveä ja matala) |
marmorikuulat | rav. lohenmäti |
Matti Nykänen, K-juna | rav. päärynäsiiderin ja salmarin samanaikainen tilaus |
medikka | rav. medium |
mesu | rav. baarimestari |
mintti | rav. minttu |
misata, naputtaa | rav. esivalmistella |
MP | rav. mustapippuri |
muikkari | rav. muikunmäti |
mähönen | rav. hankala asiakas |
mälli, mokko, soiro | rav. kastike |
mätinä, mäiske | rav. ruoka |
naapuribasaari | rav. naapuriravintola |
naksu | rav. mittari, jolla lasketaan kävijöitä |
no show | rav. asiakas, joka ei peruuta varausta eikä tule paikalle |
nopee napee | rav. annostella vähän kastiketta |
norsunvittu, terästussu | rav. teräsharja |
nostaa | rav. koota annos lautaselle |
näyttää pingismailaa | rav. vahtimestari käännyttää asiakkaan |
onnahdella | rav. kiirehtiä |
paskakasa | rav. tarjoilija |
patalaakso | rav. patatiskihuone |
pieni noppa | rav. pieni kuutio vihanneksista |
piikkari | rav. piikkikampela |
piisi | rav. hella |
poseeraus | rav. keittäminen |
possautus | rav. ryöppäys (nopea) |
pp | rav. asiakas, joka tilaa paikan päällä |
rambo, moottorimulkku | rav. sauvasekoitin (iso) |
rapata | 1 rav. myydä nopeasti 2 rav. tehdä huonosti |
rapea | rav. olut |
ratikka | rav. ratatouille |
rokkihäly | rav. baarin takana oleva nappi, jolla hälytetään poket apuun |
RTD | rav. valmisjuoma (esim. breezer) |
ruuhkalapio | rav. paistinlasta (iso) tai suuri annostelukauha |
rysä, juna | rav. kiire |
sammakko | rav. kirjolohi |
sisukka, SF | rav. sisäfile |
skumppa | rav. kuohuviini, samppanja, ruotsin kielen sanasta Skumvin |
Smirre, Suomenruotsalaisen | rav. Smirnoff |
snadi, björkka | rav. Karhun III-pullo |
sneikata | rav. etuilla, esim. ravintolajonossa |
svedu koistinen | rav. krapula |
syyläri | rav. pullon jäähdytysastia |
sälä | rav. baaritarvike |
takkuperse, töpöhäntä | rav. Karhu-olut |
tallimaisuus | rav. oen. viinin tuoksu, joka muistuttaa lantaa. Tulee erityisesti Burgundin viineistä ja Pinot Noir -rypäleestä |
tappi | rav. valomerkki |
tepa | rav. vahtimestari, jolla on kuiva kausi |
tikkanen | rav. Woodpecker-siideri |
timppa | rav. timjami |
toho | rav. kaasupuhallin |
tolppa | rav. pöytävarauslista |
topi, kärki | rav. Cayenne-pippuri (tai Tabasco) |
tulisuudelma | rav. imukuppi |
turre | rav. tournedot |
turska, kundi | rav. asiakas (toim. huom. tarkoittaa osakemarkkinoilla tappion tekemistä) |
tähti, kylppäri, prikkari, piika | rav. tarjoilija |
töpöhäntä, takkuperse | rav. Karhu-olut |
UF | rav. ulkofile |
urea-pussi | rav. laatikkoviini |
weedi | rav. ruohosipuli |
vegetaalituoksut | rav. oen. viinin tuoksu, joka muistuttaa kaalia, juureksia ym. |
vempula | rav. huono kokki |
vetää vapaalla | rav. annostella alkoholia ilman mittaa |
vinkkari | rav. wieninleike |
vinuri | rav. viineri |
VJ | rav. vehnäjauho |
VP | rav. valkopippuri |
värmäri | rav. lämpöhaude |
yrtti | rav. Jägermeister |
zuppa | rav. keitto |
.
.
Asiakkaiden luokittelut suosiojärjestyksessä
După cum reiese din tabel, se pare că orice cuvânt ai spune finezului, el înțelege ceva legat de beție (deși gândul îi este, mereu, la sex). Unele cuvinte sau expresii se găsesc și în tabelul de mai sus, cu explicațiile de rigoare. Altele au înțelesuri absconse pe care le știe doar cel care le-a creat și le întrebuințează în cerc restrâns.
.
1 |
seipäät, pelikaanipleksit, kokovartalopuudutus, Se oli se sauna. känni, mustekalakännit, lumekänni, kännijänis, kaatokänni, rynnäkkökännit, kännissä, känninen, pissis, kännipäissä, raivokänni, Olla huuruissa. seipäässä, kännipuhelu, popedakänni, kääliö, oksat pois, kostokännit, ehjin nahoin, känniläisvitsit, Darude, Olla sooseissa. VKK, pitti, kostea ilta, olla muusseissa, Käsi maassa. tennarit olalla, kilistää, yllis, kännäri, tumut, möyhöttää, seisake – kalajuoma. |
2 |
juupeloisissa, tuurijuoppo, pöhinä, pöhnä, hölse, torpedokänni, sampsa-kännit, Kolumbus-känni, känniääliö, tenukeppi, perseet olalle, morkkis, alvariinsa, perskännit, shamaanikänni, sunistaa, riipasta, asiameininki, Mielummin överit kuin vajarit. torpedokänni, turre, särkkä, päisn, Julia, pöhkö, ajaa, ventti, maaginen, Korso, kennot täynnä, Tennarit selässä. komukka, tulk. |
3 |
töhvinki, happi, nakuttaa pelti kiinni; olla faaraona, perskänni, känniläisvitsit, imeläkänni, kalsarikänni, festaripillu, vetää dunkkuun, paavikännit, umpitunnelissa, riipaista, olla tumut, jätkä, moraalinen krapula, willis, nakit silmille, gänät, jazzkikkeli, päizn, bofoori, kännipappa, fylladen, pierussa, tuikata, ällöpylly, mustekala, kalsarit, rempula, draikka, nasse. |
4 |
diego, sihtikurkku, tibsi, helikopterikänni, siiderikännit, shamaanikänni, kännISÄ, helikopterikänni, känniääliö, jurri, kalsarikänni, känni-ukemi, tasottavat, räkäkänni, imeläkänni, vetää pohjat, öyhöttää, yhdet, vutu gäbäd, känät, persarit, jorata, normaalia kovemmat, poliisihiki, takatuuppari, kanki, lumekänni, suohirvi, matruuna, sossukeitto, monot vinossa, kantsukännit. |
5 |
joulumieli, nuttura(t) vinossa, vakuuttava etukeno; aamt, popedakänni, maansiirtokänni, känni-ukemi, kännipappa, neliveto, heppi, läppä, olla naamat, raivokänni, perseet olalla, normipäivä, nässy, diudiu, toilailu, juopon tuuri, soossi, mustekalakännit, bilehile, kirppusirkus, sunistaminen, särkkis, maansiirtokänni, tenu, tulkkaa, tulkata, tsiguna, juopotuttaa, kasarifisu, nupittaa. |
6 |
semmosta se on kun rapuja syödään; Olla tupee silmillä; myötälaitainen, röytää, perskännit, välikänni, kaatokänni, suojakännit, soija, urostelu, kalsarikännit, suojakännit, kaatoryyppy, känni, vetää pleksit, henkinen krapula, känä, kännipuhelin, olla finaalissa, tulpata, AKG, vedetään kunnon uponaalit, jouluissa, itsemurhakandidaatti, prässi, juopata, maljalla, turusen pyssy, psöö, tibsi, Lisätä lyijyä kynään. gänäz. |
7 |
Olla liivit auki; kostokännit, kännipuhelin, änkyrä, änkyräkänni, Ruusunen –känni, vajarit, änkyrä, änkyräkänni, älypää, jumiin, jumissa, päikkärit, kännääjä, pissis, Saada spädät. Olla pätkässä. Olla herra ja hidalgo. äijäkulttuuri, höpinäpönttö, dujuis, dojoo, läsärit. |
8 |
Kunnolla on kännissä. kantsukännit, kännikala, känninki, pöhnä, pultsari, keitto, tumut, kännikala, perseet, ellun kana, tuplasuokka, siiderikännit, yön silmä, kouria, kirsikoissa, ryynit, könytä, sunistus, kännijänis, morrismini, päkät, gänäs, KP, juuba, kori, Akuutit amsut. Meri-Anttila, djpate246, humaloidi, KKVKK, Ei köyhä eikä kipee. nahat, speissii, unk, Juoda itsensä pöydän alle. hepata, gänessä. |
9 |
känninpuolella, kielokänni, räkäkänni, kännipuhelu, Cockblock, nyrkillä tapettava,, Olla ihan jarina, tuuba, känninpuolella, rutsku, viheltäjä, pohjat, gänä, humppu, päkä, nakkikioski, hpk. humppis, helikopterikänni, giniviina, mäyräkänni, olla naula päässä, rekyyli, miehinen mies, Hölökyn kölökyn. öyhkintä, sienisoppa, säkeis. |
10 |
rynnäkkökännit, mäyräkänni, paavikännit, kalsarikännit, tuubassa, ottaa kuppia, häissä, kuoseis, pasiradio, naamat, ulkoruokinta, panna ulkoruokintaan, riipasta, perskänni, ördätä, Kolumbus-känni, liputtaa varikolle, fylla. kännISÄ, olla faaraona, ryyppykierre. pöhönä. kaljahessu. knebass.a, luuskarotta. smirdeily, räkkyäminen, Ky, katolla. |
.
.
Un capitol succint românesc nu poate lipsi.
BĂUTURI ALCOOLICE. Subst. Băutură, băuturică (dim.), licoare; ambrozie, nectar (fig); băutură alcoolică, băutură spirtoasă, spirtoase, alcool, spirt, țucsuială, udeală (pop.), udătură (pop. și fam.), udăturică (dim., rar), pileală (fam.). Băutură tare; băutură slabă, poșircă (pop. și fam.), vurt (reg.), țîșpoacă (reg.), bulearcă (reg.). Vin, vinișor (dim.), vinuț (pop.), vinuleț (pop.), vinaț, apă de sapă (glumeț); must, tulburel, zaibăr (reg.); vin spumos, șampanie, tizană (înv.); șpriț, mișmaș (fam.), carcalete. Rachiu, rachiaș (dim.), răchie (reg.), țuică, țuiculiță (dim.), țuiculeană, zeamă de prune (pop.), trăscău (reg.), palincă (reg.), pălincuță (reg.), vinars (reg.), șliboviță, votcă, basamac, holercă (reg.), șnaps (reg.), prăștină (reg.), palincă, rachiu de drojdie, tescovină, baștină (reg.); secărică. Bere, porter (înv.), zitum (ant.). Hidromel, mied (pop.). Vișinată, vișinap; afinată; cherry-brandy. Vișinată. Lichior. Absint. Mastică. Vermut. Bitter. Chartreuse. Gin. Whisky. Coniac. Rom. Grog. Punci. Coctail. Adj. Alcoolic, spirtos. Vb. A prepara o băutură; a face vin; a face (a fierbe) țuică; a alcooliza; a șampaniza, A consuma băuturi (alcoolice), a bea, a se îmbăta, a o da pe ulei, a se țuicări, a se țuicui.
.
BĂUTURĂ ALCOOLICĂ adio, mamă!, adormire, agheasmă, albitură, basamac, bibliotecă, calciu, calmant, ciorbă, cocârț (amestec de băuturi alcoolice ieftine), combinată (votcă cu lichior), dezinfectant, doctorie, genocid, glicerină, insecticid, întăritor, lichid, macheală, matrafox, pileală, pimos, pișvaser, pivo, poșircă, prescură, specială, stropeală, șampanie penală, șnaps, șoricioaică, șterge-mă din cartea de mobil, tărie, te-am zărit printre morminte, trăscău, trotil, țuischi, udătură, udeală, ulei, verde, visichi, zăhărel.
.
„Basamac” și „trascău” definesc o băutură alcoolică de calitate inferioară făcută în casă prin distilare, fără ca originea sursei de zaharuri fermentabile să fie clar precizată. De obicei basamacul se referă la o vodcă de proastă calitate, provenind din cereale sau din cartofi, iar trascăul se referă la rachiuri slabe și proaste, obținute din fermentarea și apoi distilarea unor diferite categorii de fructe – proaspete sau conservate sub diferite forme: compoturi, gemuri etc; tot de calitate inferioară se presupune și „macheala”, „poșirca” (vezi insăși definiția cu sinonimele și regionalismele (reg.) holercă, poașcă, spălătură, țâșpoacă, vurt, (Mold. și Transilv.) leoarcă, (Transilv.) liur, (Mold.) liurcă) și „matrafox” – acesta din urmă mai având și conotația unei „băuturi” potențial toxice, gen spirt medicinal sau frecții alcoolice, de ex. Diana); „adio, mamă”, „doctorie”, „dezinfectant” definesc de regula direct alcoolul sanitar folosit pentru baut (ca atare sau „strecurat” prin paine pentru a i se pierde culoarea și a i se corecta gustul și mirosul specifice); „albitură” (după cum arată și numele) se referă la băuturile alcoolice incolore (gen votcă sau rachiu); „pișvaser” definește o „tărie” mai slabă (bautură distilată cu o concentrație redusă de alcool); șnapsul este numele rachiului german (la fel cum țuica este rachiul românesc); „tărie” este numele generic al băuturilor distilate (de regulă mai „tari”, cu o concentrație alcoolică mai mare), în contrast cu băuturile fermentate natural, gen bere, mied etc. vinul are categoria sa de fermentație alcoolică, ca tărie este în grupa medie, sub 8% este vin de masă, alfel alcoolul este între 10 și 18%; vinurile aromate românești sunt vinul pelin și vermutul; „visichi” este numele popular al whisky-ului.
.
STICLĂ CU BĂUTURĂ ALCOOLICĂ capsulă, fiolă, glajă, perfuzie, torpilă, volum.
.
BEȚIE. Subst. Beție, patima beției, șumeneală (reg.), alcoolizare, alcoolism, etilism. Îmbătare, aghesmuire (fig., fam.), stare de beție, stare de ebrietate, ebrietate, amețeală, afumare (fig., fam.), chercheleală (fam.), turtire (fig., fam.), mahmureală, mahmurie (rar). Beție, pileală (fam.), chef, chefuleț (dim., fam.), chefușor (fam.), petrecere, zaiafet, benchet (pop.), benchetuială (fam.), chiolhan (pop. și fam.), agapă, bacanală. Bețiv, bețivan, pilangiu (fam.), sugător (fam.), sugativă (fig., fam.), băutor, alcoolic; petrecăreț, petrecător (înv. și reg.). Adj. Bețiv, bețivan (augm.), bețic (reg.), pilaci (fam.), băutor, bun de pahar, chefliu, petrecăreț, petrecător (înv. și reg.), fluieră-n bute, butoi fără fund, alcoolic. Beat, băut, îmbătat (rar), pilit (fam.), turmentat (livr.), afumat (fig., fam.), mahmur, aghesmuit (fig., fam.), cherchelit (fam.), grizat (livr. și fam.), amețit, chiurluit (reg.), turtit (fig., fam.), abțiguit (fig., fam.), șumen (reg.), făcut (fam.), obosit (fig.), beat mort (turtă, lemn, lulea, criță, tun, cuc, ciocârlan, cute, frânt). Bahic, dionisiac. Vb. A se bețivi, a fi bețiv, a fi bolnav de oală, a se pupa cu clondirul (fam.), a umbla cu plosca în nas, a trage la măsea, a da cu paharul, a face gura pâlnie, a bea pe rupte, a sufla în fundul paharului, a suge (fam.), a pili (fam.), a-și bea și cămașa, a bea cât șapte, a-și bea și mințile, a-și face gâtul (gura) leică și pântecele balercă. A se îmbăta, a se îmbăta lulea (tun, turtă, criță), a se chercheli (fam.), a se griza (livr. și fam.), a se ameți, a se șumeni (reg.), a se chefălui (reg.), a se face țușcă, a se aghesmui (fig., fam.), a-și stropi măseaua, a se afuma (fig., fam.), a se face cocă (fam.), a se trăsni (fig.), a se turti (fig., fam.), a o lua în cloanță, a se turmenta (livr.), a se pili (fam.), a i se urca la cap, a turna în el, a bea mult, a bea peste măsură, a se trece din pahare, a nu duce la ureche. A fi băut, a fi amețit, a fi grizat (livr. și fam.), a fi cu chef, a fi cherchelit (fam.), a fi clei, a fi lulea, a fi afumat (fig., fam.), a vedea dublu, a merge (a umbla) pe două (șapte, nouă) cărări, a se clătina, a se împletici, a fi mort de beat, a fi criță, a fi în patru ițe, a-l bate pe cineva cărbunii la cap. A chefui, a petrece, a benchetui (fam.), a o face lată, a se pune pe chiolhan. A se alcooliza, a deveni alcoolic. A da de băut, a ameți, a griza (livr. și fam.), a îmbăta, a trăsni (fig.). Argou ciupeală, macheală, machescu, matoleală, matosire, văruială. a avea darul beției / suptului expr. a fi alcoolic, a consuma multe băuturi alcoolice.
.
BĂUT adj. amețit, beat, cherchelit, îmbătat, turmentat, (livr.) grizat, (rar) trecut, (înv. și pop.) candriu, (pop.) turlac, vîjîit, (reg.) amnărit, învinoșat, rătutit, vinos, (prin Ban.) chermeleu, (Transilv. și Maram.) șumen, (prin Transilv.) șumenit, (fam. fig.) afumat, aghesmuit, făcut, oțelit, pilit, sfințit, tămîiat, tîrnosit, trăsnit, turtit, (arg.) mahit, matol, matosit. (Om foarte ~.)
.
BEAT adj. amețit, băut, cherchelit, îmbătat, turmentat, (livr.) grizat, (rar) trecut, (înv. și pop.) candriu, (pop.) turlac, vâjâit, (reg.) amnărit, învinoșat, rătutit, vinos, (prin Ban.) chermeleu, (Transilv. și Maram.) șumen, (prin Transilv.) șumenit, (fam.) abțiguit, (fam. și fig.) afumat, aghesmuit, făcut, oțelit, pilit, sfințit, tămâiat, târnosit, trăsnit, turtit, (arg.) mahit, matol, matosit. (E un om ~.)
.
BEAT abțiguit, achiu, afanisit, afazit, afumat, aghesmuit, arămit, aromit, atins, chilacciu, chiurluit, ciobit, clei, cleios, cu chef, cu șprițu’ / cu țuica-n nas, drogat, flecuit, împărtășit, împușcat, împușcat în aripă, într-o dungă, mache, machit, matol, matolit, matosit, matrafoxat, mazgugur, obosit, ochit, șprițuit, trăscănit, trosnit, trotilat, tuflit, turlac, turtă, turtit, văruit, vopsit.
.
A FI BEAT a se afuma, a da cu căciula-n câini, a se face, a se face afiș / cobză / cocă, a fura luleaua neamțului, a intra cu liftul în pom, a se îmbăta turtă, a lua ciocârlanul de coadă, a lua luleaua neamțului, a lua purceaua de coadă, a se machi, a se matofi, a se matoli, a se matosi, a mirosi a ceață, a se pili, a prinde prepelița / purceaua de coadă, a i se sui la cap, a se tămâia, a se trosni, a se trotila, a se tufli, a se turci, a se turti, a umbla pe șapte cărări, a i se urca la cap, a se vărui, a se vopsi.
.
VASE DE BĂUT Subst. Pahar, păhărel (dim.), păhăraș (pop.), păhăruș (pop.), pocal, bocal (reg.); potir, potiraș (dim.), cupă, stacană (pop. și fam.). Cană, căniță (dim.), cănățuie (rar), țâț (reg.). Ulcea, ulcelușă (dim.), ulceluță, ulcică, ulcicuță, bărdacă, bărdăcuță (dim.). Ceașcă, ceșcuță (dim.), ceșculiță, tas (înv.), felegean (înv.), șol (reg.), năstrapă (înv. și reg.). Cinzeacă, țoi, ciocan (pop.), ciocănaș (dim., pop.), clondir, clondiraș (dim.). Regală (ieșit din uz), țap, halbă. Urcior, urcioraș (dim.), urcioruș. Ploscă, ploscuță (dim.), ploschiță. Vb. A bea; a soarbe; a da pe gît; a înghiți.
.
RECIPIENT. Subst. Recipient, vas, butelie. Sticlă, sticluță (dim.), sticlișoară, sticluliță (rar), uiagă (reg.), butelie (rar), butelcă (reg.), butelcuță (dim.), garafă, gărăfioară (dim.), șip (reg.), șipușor (dim.), șipurel, glajă (reg.), glăjuță (dim.), paporniță (rar), clondir, clondiraș (dim.). Borcan, borcănaș (dim.). Flacon, flaconaș (dim.), fiolă. Ploscă, ploscuță (dim.), ploschiță. Damigeană. Urcior, urcioraș (dim.), urcioruș; bidon, canistră. Cofă, cofiță (dim.), cofăiel (reg.), cofăieș (reg.), cofei (reg.), doniță, donicioară (dim.), donicuță. Amforă. Butoi, butoiaș (dim), bute, poloboc, polobocel (dim.), antal (reg.), balercă (reg.), balercuță (dim., reg.), buriu (înv. și reg.), fedeleș, botă (reg.), saca. Putină, putinică (dim.), putioară, putinei, budăi (reg.), ghiob (reg.), ghiobuleț (dim., reg.), borșincă (reg.), șteand (reg.); ciubăr, ciubăraș (dim.), hîrdău, hîrdăiaș (dim.). Găleată, căldare. Cazan; ceaun, ceaunaș (dim.). Cisternă; rezervor. Vb. A umple; a îmbutelia; a astupa, a înfunda, a pune dop. A desfunda, a destupa, a scoate dopul.
.
Așaa! Să nu uităm specialitățile românești care au dus faima peste hotare:
Țuică sometimes referred to as „white lightning” due to its clarity and potency, is a plum fruit brandy, that is distilled in a brass still, using traditional fire sources such as wood and charcoal. Țuică is traditionally drank prior to meals and at celebrations.
Socată or suc de soc is a traditional Romanian soft drink made from the flowers of the European elder (or elderberry) shrub, Sambucus nigra (soc in Romanian). It may be non-alcoholic or, usually, low-alcoholic, and can be carbonated or non-carbonated, depending on the fermentation type and duration.
Altele: „Doi ochi albaştri“ (o etichetă cu două prune) Verde (rachiu de izmă), trăscău, trotil, rachiu alb, Secărică (Adio, mamă! Te–am zărit printre morminte), Venim la tine, Beloyannis! Matrafox; pufoaică; genocid, neutron, insecticid, şoricioaică; Moartea durerii, Binladen, Rupe gâtu, Băşică limba, Sparge mațul.
.
.
Några exempel på termer som använts vid provningar:
[termenii suedezi despre calitățile berii nu se pot traduce precis nici în finlandeză și nici în română]
Om skummet – despre spumă:
bra skum, medelskum, kvardröjande, vitbrunt, offwhite, präddliknande, gipsartat, mögelartat restskum
Om färgen – despre culoare:
mahognybrun, ebenholtsbrun, varmt sävsparvsbrun, dystert jordgubbsröd, svagt asprödgul, papayagul, mellanmässingsgul, djupt gyllengul, lejongul, blekt mellangul, mossgul, apelsingul, fiolbrun, grumligt svartbrun, vetegul, koppargul, lättmetallgul, furugul, Pommacgul, matt havregul, blekt majsgul, karatgul, knappt gul, istefärgad, milt plasmagul, omotiverat gul
Om kolsyran – despre aciditate:
breda bubblor, frisk, återhållen, ihålig rörkänsla
Om lukten – despre miros:
frisk, butylgummi, bränd halm, blöt säd, toffee, svampmycel, jäst, kolstybb, aromatisk humle, melass, ospolad toalett, knubbigt gummiartad
Om smaken – despre gust:
harmonisk, osannolikt vattnig, underbar, frisk, fantastisk, insmickrande, helgad, originell, fadd, dammig, wellpappartad, extremt obalanserad, blaskig, påträngande humle, ihålig, äm, speciell, tuggbar, pittoresk, otroligt viskös, mossig, kvalmig, träig, mesig, snäll, sötjolmig, som död råtta i jordkällare, mättande, som klister, hinnbildande, krämig och mjuk, med bismak av lysol, som jordgubbar, som körsbär, som tepåse använd 20 gånger, stygg efterbeska, oförglömlig chilismak, lätt äcklig redan som kall, bra till fotboll, barnöl, hostmedicin, hängmatteöl, tropisk
Eftersmaken – despre gustul care rămâne în gură:
snabbt bortdöende, saknas, rälig, plötslig, tydlig, som bränd tjära
Huvudintryck – impresia generală:
trevlig, en njutning för gommen, rik maltbouquet, rajtans, ger härlig mättnadskänsla, inte min typ idag, ej enormt tilltalande, bör ej serveras, möjligen ej fyllig, ett pseudoöl, solid, kan drickas i alla lägen, ger tomhetskänsla vid inmundigandet, tvi vale, vedervärdig, äm, „good session beer”, „a beer for lying down and avoiding”, „detta kallar inte jag öl””
.
.
.
.
International Bartenders Association Official Cocktails | |
List of IBA official cocktails | |
The Unforgettables | Alexander, Americano, Angel Face, Aviation, Bacardi cocktail, Between the Sheets, Casino, Clover Club, Daiquiri, Derby, Dry Martini, Gin Fizz, John Collins, Manhattan, Mary, Pickford, Monkey Gland, Negroni, Old Fashioned, Paradise, Planter’s Punch, Porto flip, Ramos Fizz, Rusty Nail, Sazerac, Screwdriver, Sidecar, Stinger, Tuxedo, Whiskey Sour, White Lady |
Contemporary Classics | Bellini, Black Russian, Bloody Mary, Caipirinha, Champagne cocktail, Cosmopolitan, Cuba Libre, French Connection, French 75, Godfather, Godmother, Golden Dream, Grasshopper, Harvey Wallbanger, Hemingway Special, Horse’s Neck, Irish coffee, Kir, Long Island Iced Tea, Mai Tai, Margarita, Mimosa, Mint julep, Mojito,
Moscow mule, Piña colada, Rose, Sea Breeze, Sex on the Beach, Singapore Sling, Tequila Sunrise |
New Era Drinks | Barracuda, Bramble, B-52, Dark ‘n’ Stormy, Dirty Martini, Espresso Martini, French Martini, Kamikaze, Lemon drop, Pisco Sour, Russian Spring Punch, Spritz Veneziano, Tommy’s Margarita, Vampiro, Vesper, Yellow Bird |
See also | List of cocktails |
.
–
International Bartenders Associations officiella drinkar | |
De oförglömliga | Alexander · Americano · Angel face · Aviation · Bacardi cocktail · Between the sheets · Casino · Clover club · Daiquiri · Derby · Dry martini · Gin fizz · John Collins · Manhattan · Mary Pickford · Monkey Gland · Negroni · Old fashioned · Paradise · Planter’s punch · Porto flip · Ramos fizz · Rusty nail · Sazerac · Screwdriver · Sidecar · Stinger · Tuxedo · Whiskey sour · White lady |
Kontemporära klassiker |
Bellini · Black russian · Bloody mary · Caipirinha · Champagne cocktail · Cosmopolitan · Cuba libre · French connection · God father · God mother · Golden dream · Grasshopper · French 75 · Harvey wallbanger · Hemingway special · Horse’s neck · Irish coffee · Kir · Long island iced tea · Mai tai · Margarita · Mimosa · Mojito · Moscow mule · Mint julep · Piña colada · Rose · Sea breeze · Sex on the beach · Singapore sling · Tequila sunrise |
New Era-drinkar | Barracuda · Bramble · B-52 · Dark’n’stormy · Dirty martini · Espresso martini · French martini · Kamikaze · Lemon drop martini · Pisco sour · Russian spring punch · Spritz veneziano · Tommy’s margarita · Vampiro · Vesper · Yellow bird |
.
.
Jälkipuhe – Internetista poimittuja
„Moni se kännissä kaelottaa vaan harva se rapulassa rallattaa.” „Käy koneella hakemassa töpöttiä ja käydään ostamassa kymppikassit kaupasta” tai „juodaan nämä ruukut ja mennään vasta sitten johonkin raflaan.”
Kuulostaako kummalliselta? Kenties humalaisen mongerrukselta? Se voi olla sitäkin mutta sanoilla on myös selväkielinen merkityksensä.
Ja eikun sitten vapunviettoon keksimään lisää humalasanoja!
Hohhoh, en voi muuta sanoa. “rakkaalla lapsella on monta nimeä”, mihin onkaan Suomi hukkumassa, jos alkoholi saa meillä rakkaan lapsen aseman? Toisaalta joissain paikoissa siistimpi kielenkäyttö ja asioiden ilmaisutapa on otattava huomioon ja on hyvä että asiat voi ilmaista usealla tavalla. Mutta on se aika laiha ilon aihe, että voi ilmaista humalatilaa 500 eri tavalla. Mutta eipä siinä mitään, 500 sanontaa/sanaa ja yksi merkitys, suomenkielen rikkautta sekin.
Humala on todellakin suomalaisten kansallisharrastus! Ei tarvitse kauan houkutella suomalaista saadakseen tämän lähtemään parille tuopille – varsinkin jos juoma on ilmaista. Tälle rakkaalle perusolotilalle keksityt nimet luovat rikkautta suomen kieleen. Vanhan ”känni” -sanan rinnalle ilmestyneet variaatiot ovat huvittavia jo lausuttaessa ja kuvaavat hyvin humalaisen olotilaa. Ihminen voi olla ”tuhannen tuiterissa”, ja kaikki ymmärtävät merkityksen.
Tämä humalan ihannointi on toki hieman surullista, mutta eihän tässä Jumalanhylkäämässä kolkassa paljon muuta tekemistä ole. Paitsi tietenkin saunominen. Erilaiset slangisanat antavat humalalle jotenkin hyväksyttävämmän ja hauskemman nimen. Tietysti kun kyseessä on näin suuri osa kulttuuria, on asiaa pystyttävä kuvailemaan monipuolisesti.
humalaa kuvaavat ilmaukset.
Useimmat ovat varmasti kuulleet eskimoiden kymmenistä, joidenkin lähteiden mukaan jopa sadoista, lunta kuvaavista sanoista. Lukuisten lumisanojen on katsottu ilmentävän lumen merkitystä kyseisissä kulttuureissa. Ajatellaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Mille meillä suomalaisilla sitten on monta nimeä? No, ainakin humalassaololle.
Yleisradio ja Suomalainen Sanakirjasäätiö järjestivät 1950-luvulla perinnekilpailun, jolla kerättiin päihtymystilaa tarkoittavia ilmauksia. Kilpailun antia arvioidessaan Matti Kuusi totesi ilmauksia kertyneen kaikkiaan kymmenisentuhatta, kun otettiin huomioon harvinaisimmatkin. Yleisesti käytettyjä oli tuhatkunta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti 1970-luvulla vastaavanlaisen kilpailun. Sen tuottamasta aineistosta Maria Hakokorpi-Jumppanen ja Matti Virtanen tekivät Kippurahäntä-nimisen kirjan. Siinä on juopumuksen ja juopon nimityksiä tuhatkunta, alkoholin nimityksiä lähes sata, parikymmentä viinapullon nimitystä, nelisenkymmentä alkoholiliikkeen peitenimeä sekä viisi ja puolisataa alkoholijuoman lempinimeä.
Alkoholin ympärille on kieleemme kehittynyt varsinainen varianttien viidakko, mutta ilmaukset ovat usein lyhytikäisiä: kukin aika luo omat sanontansa. On myös muutamia sellaisia, jotka ovat pitäneet pintansa. Tällaisia ovat esimerkiksi sanat juovuksissa/juopunut ja humalassa/humalainen.
Pisimpään oltu juovuksissa
Ilmaukset juovuksissa, juoppo, juopunut jne. on johdettu juopua-verbistä, joka on juoda-verbin johdos. Sana esiintyy paitsi kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä, siis suomen lähisukukielissä, myös kaukaisimmissa sukukielissämme: esimerkiksi karjalassa on juolaš ’juomari, juoppo’, lyydissä d’uobukšis ’tainnuksissa, pyörryksissä’, vatjassa jo¯pua, virossa joobuda ’juopua’, unkarissa ivó ’juomari, juoppo’.
Nämä ilmaukset ovat todella vanhoja, ehkä vanhimpia itämerensuomalaisissa kielissä vieläkin käytössä olevia päihtymystilaa tarkoittavia sanoja. Saattavat hyvinkin olla yli viisituhatta vuotta vanhoja.
Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola käyttää näitä sanoja Uuden testamentin suomennoksessaan. Matteuksen evankeliumin jakeessa 24:49 sanotaan: semmengin sömen ia ioman iomariten cansa (vuoden 1992 suomennos: ja syö ja juo juoppojen seurassa). Johanneksen evankeliumin jae 2:10 sanoo: Jocainen andapi ensin hyue wina / ia quin he iopuuat sijtte site honombata (Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa).
Kauan sitten myös humalassa
Humalassa-sanankin pitkäikäisyydestä kertoo se, että sana esiintyy eri muodoissa kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Esimerkiksi karjalassa on humala, humaldu- ’humaltua, juopua’, humalahkoz ’vähän humalassa’, lyydissähumal’nik ’humalainen, juopunut’, vatjassa umalikaz’juopunut’, virossa humalas ’humalassa’. Sana mainitaan usein myös itämerensuomalaisessa kansanperinteessä.
Ensimmäinen suomalainen sanakirja, Daniel Jusleniuksen Suomalaisen Sana-Lugun Coetus vuodelta 1745, mainitsee sanan humalainen, latinaksi ’lupulo conditus’, ruotsiksi ’humlebåtsk’.
Tähän Henrik Gabriel Porthan lisäsi myöhemmin esimerkin: Hän on humalasa / päissän / litet drucken / humalainen drucken. Christfrid Gananderin hiukan myöhemmin keräämä, vasta 1900-luvulla painettu Nytt Finskt Lexicon tuntee sanonnat hän on humalasa / päissäns, se mies oli humalissans.
Sanan lähtökohta on humalakasvi, jota yhä käytetään oluen valmistuksessa. Sana on lainautunut itämerensuomalaisiin kieliin slaavilaisista tai germaanisista kielistä, jotka puolestaan lainasivat sen turkkilaisista kielistä. Germaanisia sanoja on ruvennut tulemaan itämerensuomalaisiin kieliin joskus Kristuksen syntymän aikoihin, slaavilaisia aikaisintaan 400-luvulla.
Kasvinnimenä humalalla olisi näin ollen kielessämme ikää parituhatta vuotta. Päihtymystä tarkoittavana ilmauksena se ei voi olla niin vanha, koska ainakin Suomessa humalaa alettiin käyttää oluen valmistuksessa vasta keskiajalla.
Päissään vain suomalaiset
Millaista päihtymyssanastoa suomalainen rahvas käytti menneinä vuosisatoina, voi vain arvailla. Vanhimmat sanakirjat eivät juuri asiaa valaise. Pidemmälle ei päästä myöskään itämerensuomalaisten kielten sanastojen vertailulla.
Sana päissään esimerkiksi lienee melko uusi. Sitä ei näet esiinny muissa itämerensuomalaisissa kielissä. Daniel Jusleniuskaan ei sitä tuntenut, mutta Porthanille se oli hänen tekemästään lisäyksestä päätellen tuttu.
Päissään-sanan alkuperästä kielimiehet ovat kiistelleet. Sanan humalapäissään on oletettu kehittyneen sanasta humalapäivissään, mutta ilmeisesti lähtökohtana on pää. Verbistä päihtyä Achilles Westling johti 1969 sanan päihde.
Harvinainen päihtymystilaa tarkoittava sana on kahjassa, joka esiintyy eräissä suomen murteissa ja karjalan kielessä. Martti Haavio selitti sanan kahi: kahja olevan arabialaista alkuperää, lähtöisin sanasta kahwa, joka arabiassa alun perin tarkoitti viiniä. Kun Muhammed 600-luvulla kielsi viinin juonnin, sana rupesi merkitsemään kahvia. Itämerensuomalaiset eivät juuri viiniä juoneet, ja niinpä sana kahi: kahja rupesi meillä tarkoittamaan olutta ja myöhemmin huonoa viinaa. Sana kahjo lienee johdettu siitä.
Suomessa ja virossa on muutamia yhteisiä ilmaisuja, mutta ne lienevät puolin tai toisin lainautuneet kielestä toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi astunut korkin päälle -pudeli korgi peale astunud, juovuksissa kuin seinäkello -purjus nagu seinakell ja liian syvälle lasin pohjaan katsonut – liiga sügavale klaasi põhja vaatanud. Ilmaisu kännissä on lainautunut Tallinnan koululais slangiin; Suomeen se tuli ruotsin puhekielestä (vara i känning).
Viimeistään 1800-luku toi sellaiset sanonnat kuin olla ankkurissa (ankkuri oli eräänlainen juoma-astia), parrunpätkä (suurikokoinen kantikas viinapullo) sekä puolikupponen ja norri (kahvin ja viinan sekoituksia).
Kekkulista rommeliin ja kippuraan
Epäilemättä 1900-luku poiki kieleemme kaikkien aikojen rikkaimman alkoholiin liittyvän sanaston. Vuosina 1919-1932 Suomessa oli voimassa kieltolaki, ja alkoholista puhuttiin peitellysti. Kehittyi muun muassa sellainen sanonta kuin korpikuusen kyyneleet, joka saattoi tosin olla peräisin jo kotipolton kieltämisen ajalta 1800-luvulta. Salakuljetukseen liittyivät varpunen ja lahna (pirtuastioita), olla kekkulissa (kekku oli pieni pirtuastia), taskumatti ja kova tee (ravintoloissa laittomasti tarjoiltu pirtun ja teen sekoitus). Kun kieltolaki kaatui neuvoa antavaan kansanäänestykseen, kansa saattoi ottaa neuvoa antavia.
Sota-aika loi oman sanastonsa. Päihtynyt oli tavannut tutun kapun tai vääpelin, toinen oli rommelissa (eli saksalaisen viinan vaikutuksen alaisena). Nikskonjakiksi sanottiin saksalaista konjakkia siksi, että saksalaiset usein sanoivat: „Nix Kognak”, kun suomalaiset sotilaat kyselivat konjakkia.
Valtion alkoholimonopoli synnytti paljon päihtymystilaa tarkoittavia termejä. Nyt oltiin vaikkapa Alkon tuotteissa, mannekiinina tai mainoksena. Joku oli kannattanut Fagerholmia (Alkon eli silloisen Oy Alkoholiliike AB:n pääjohtaja), toinen käynyt pitkäripaisessa (Alkon oven pitkä ripa).
Alkossa myydyt tuotteet synnyttivät monia sanontoja. Sellaisia olivat esimerkiksi olla kippurassa (Vaakunaviina eli kippurahäntä) ja olla jallussa tai jalkkarissa (Jaloviina). 1950-luvulla puhuttiin paljon mahdollisesta atomisodasta, ja A-olut sai lempinimen atomiolut, josta luonnollisesti oltiin atomissa. Vuonna 1953 markkinoille ilmestyi Koskenkorvan viina, jolle keksittiin heti suuri joukko lempinimiä: Koskisen korvatipat, Koskis, Kossu, Latoviina, Vakoviski jne.
Alkosta myös ulkomaista
Myös ulkomaiset alkoholijuomat saivat Suomessa lempinimiä. Hyvä esimerkki tällaisesta on eteläafrikkalaisen Kap Brandyn nimitys Lumumba. Todellisuudessa Patrice Lumumba oli itsenäisen Kongon, nykyisen Zairen, ensimmäinen pääministeri 1960-1961 – jossakin Afrikassa joka tapauksessa. 1960- ja 1970-luvun suosikkeja oli ranskalainen valkoviini Bordeaux Blanc, joka täkäläisessä suussa vääntyi Porvoon lankuksi.
1960-luvun lopulla uusi alkoholilaki toi tullessaan käsitteen keskiolut eli keskari. Sana keskiolut oli käännöslaina ruotsin sanasta mellanöl. Suomalainen saattoi olla niin keskarissa kuin mellakassa.
Jokainen vuosikymmen synnyttää oman alkoholisanastonsa. Melko uusia ovat sellaiset sanonnat kuin olla naula päässä, änkyrässä, perseet olalla tai vaikkapa ihan notre daamena.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Humalan jälkitila krapula ei liene yhtä rakas. Kippurahäntäkin tietää sille vain kolmisenkymmentä nimitystä.
Sen ainakin voi sanoa, että suomalaisilla on suhde alkoholiin, hyvä tai huono tai välinpitämätön. Useimmilla on kokemuksia, joko itse tai joku sukulainen tai tuttava on nauttinut sitä liikaa, saattanut kehittää riippuvuuden. Muillakin kansoilla on riippuvuus, venäläiset ja votka liittyvät yhteen. Ilmari Susiluodon mukaan Gorbatsovin ajan rajoitukset votkan saatavuudessa olivat yhtenä syynä Neuvostoliiton kaatumiseen. Minun venäläiset rouvani käyttivät hekin runsaasti alkoholia. Joku piti säännöllisesti poissaolopäiviä maanantaisin ja valehteli muka syitä. Jollakin oli termospullossa blandinkia. Ettenkö muka olisi nähnyt.
Oma isäni oli kausijuoppo. Jouduin katsomaan niitä nöyryyttäviä ja hävettäviä juomaviikonloppuja. Vanhemmiten hän ei enää pystynyt. En kyennyt ymmärtämään, mitä iloa siitä kovasta ottamisesta oli.
Olen toki kokeillut itsekin, voisin tissutella ja tassutella, mutta sekään ei tunnu hyvältä. En myöskään sen kummemmin vapaudu ja muutu iloisemmaksi tai surullisemmaksi. En ehkä ole sattunut sopivaan seuraan.
Alkoholi ja muut päihteet ovat selvästikin ongelma suomalaisille. Minun mielestäni ne täyttävät jotakin tarvetta: elämä tuntuu vajavaiselta ja pitää saada jotakin iloa. Saatan tuntea samoin, mutta tuskin siinä päihteistä olisi apua. En usko, että on muuta mahdollisuutta parempaan kuin saada meikäläisten elämä jotenkin mielenkiintoisemmaksi, luovemmaksi ja antoisammaksi. Harrastukset ja ihmissuhteet tietenkin. Pidän tässäkin nettiä sellaisena harrastuksena, jota voi tehdä kotoa käsin ja joka valtaa aivot. Liikunta antaa myös parempia kicksejä kuin päihteet ja huumeet.
Alkoholin ympärille on tietysti nivoutunut paljon kulttuuria, ei sitä voi kieltääkään. Se tuo elämään alamäkiä ja vaihteluja, tasapaksua elämää on vaikea kestää, jollei opi tekemään matkoja omissa aivoissaan mielikuvien avulla.
Asiantuntijat puhuvat ristiin alkoholin terveysvaikutuksista. Vähäinen määrä on milloin eduksi, milloin pienikin ryyppy on terveysriski.
Olen kiinnostunut alkoholin vaikutuksesta historiaan, kieleen ja yhteiskuntaan. Kieltolakiaika, keskioluen tulo, muutokset alkoholin nauttimisessa.
.
.
Image published without permission. That’s generally permitted for non-profit purposes.
Image published without permission. That’s generally permitted for non-profit purposes.
.
Documentație – kirjallisuus
VALVIRA – Alkoholiasiat ravintolassa; Alkoholijuomien anniskelu
Juomasanasto Oluesta Maistelusanasto Sahti
http://www.city.fi/ilmiot/nykysuomen+sanakirja/648
http://www.city.fi/opas/ravintolaslangin+xyz/2126
Kuuluisia sanontoja samppanjasta Viinasananlaskut Epigramele de geniu ale lui Păstorel
Alcoholic drinks images Diagrame Urbaani sanakija
Pentru pagina veche despre băutură
.
Introdus prima versiune / lisätty vanha versio 31.12.2014
Introdus versiune nouă / lisätty uusi versio 17.9.2019
Actualizat / päivitetty 15.4.2021
.