Blogulblog's Blog

Slaavilaisia lainasanoja suomen kielessä

Slaavilaisia lainasanoja suomen kielessä

Venäjästä mahdolliset johdetut sanat

Venäläis titlu.

Limba este un „organ” viu care se modifică în timp, în funcție de mediul înconjurător, de vorbitori și de apariția unor noțiuni noi pentru care sunt necesare cuvinte respective. Împrumuturile de la vecini sunt frecvente și, dacă un cuvânt este „mai puternic”, îl dislocă și îl elimină pe cel mai vechi aborigen; și nu rareori, doar pentru că este mai „modern”. De exemplu franceza, limbă de cultură și de diplomație, a influențat multe limbi neromanice precum rusa, suedeza (prin dinastia Bernadotte) sau chiar engleza britanică. Limba franceză a fost limba oficială în Anglia începând cu anul 1066, odată cu cucerirea ei de către normanzi în frunte cu William Cuceritorul. În 1362 odată cu adoptarea de către Parlamentul Englez a Actului Dezbaterii în Engleză (Pleading in English Act), limba franceză a fost exclusă din dezbaterile judiciare şi a fost înlocuită cu limba engleză, astfel pierzând calitatea de limbă oficială. Pe stema Marii Britanii încă mai scrie în franceză: ”Dieu et mon droit” iar pe Ordinul Jartierei ”Honi soit qui mal y pense”. Mai mult, suverana Regatului Unit vorbește curgător franceza.

.

Slaavilaiset lainasanat

Venäjän ja Suomen läheiset naapuruuskontaktit eivät voineet olla vaikuttamatta myös kieleen. Vanhimmat venäjästä suomeen tulleet lainasanat ajoitetaan n. 500-luvulle, ja lainautuminen on jatkunut vuosisatojen ajan nykypäiviin saakka. Suomen kielen slaavilaisissa lainoissa erotetaan tavallisesti kaksi ikäkerrostumaa. Vanhimmat lainat lienevät tulleet muinaisvenäjästä tai tätä ennakoivasta esivenäjästä ensimmäisen kristillisen vuosituhannen loppupuolella, ja niitä on alettu saada noin vuoden 600 jKr. tienoilla. Nuorempi kerrostuma on peräisin nykyvenäjästä. Vuonna 1703 perustettiin Pietarin kaupunki, jonka vaikutus tuntui laajalti etenkin kaakkoismurteiden alueella. Uudenkaupungin rauhassa 1721 liitettiin Ruotsi-Suomen maakokoismaat osat valtiollisestikin Venejään, ja Turun rauhassa 1743 luovutettiin koko Vanha Suomi eli Kymijoen itäpuoliset alueet. Suomen sodan jälkeen (1808 – 1809) tuli Suomesta Venäjän autonominen suurruhtinaskunta, ja vaikka maan virallisena kielenä säilyikin ruotsi, saatiin venäjästä etenkin monia arkisessa puhekielessä käyttökelpoisia sanoja. Jokapäiväinen kanssakäyminen venäjänkielisten kanssa synnytti erityisesti Itä-Suomeen Karjalan kannakselle ja Laatokan Karjalaan suuren joukon lainasanoja, joista osa on siirtynyt myös yleiskieleen.

Suomen (ja muidenkin itämerensuomalaisten kielten) venäläislainat jaetaan äänteellisin perustein vanhempiin ja nuorempiin, mikä jako on peräisin jo Mikkolalta (1894). Nuoremmat lainat ovat selkeästi peräisin nykyvenäjästä, ja niiden katsotaan lainautuneen pääasiassa 1700-luvulta lähtien. Vanhempien lainojen äänneasu taas on sellainen, että niitä ei voida palauttaa nykyvenäjään vaan johonkin varhaisempaan kielimuotoon. Lähinnä kysymykseen tulee muinaisvenäjä tai sitä edeltänyt esivenäjä, mutta joidenkin sanojen osalta jopa vielä varhaisempi kantaslaavi. Tämä on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että yleensä lainauksia on pidetty historiallisesti mahdollisina vasta silloin, kun esivenäläiset ovat edenneet etelästä Ilmajärven–Laatokan tienoille (500-luvulla), siis kantaslaavilaisen ajan jälkeen. Lisäksi vanhemmissakaan lainoissa ei ole kuin vähän sellaisia, jotka ovat yhteisiä kaikille itämerensuomalaisille kielille, ja liivissä venäläislainoja on hyvin vähän. Ristiriita on johtanut siihen, että toiset tutkijat ovat äänteellisistä syistä olettaneet vanhimmat lainaukset kantaslaavilaisiksi, jolloin ne olisivat peräisin ajanlaskumme alusta, kun taas toiset pyrkivät palauttamaan vanhimmatkin lainat muinaisvenäjään. (Vesa Jarva)

Pe lângă cele de mai sus, demn de menționat este Vîborgul, placa turnantă a cosmopolitismului regional care, ca și Turku, era oraș hanseatic, în care se vorbeau pe lângă finlandeză, suedeza, rusa și germana, dar nobilimea folosea și franceza iar negustorii evrei idișul și, eventual, ebraica.

De amintit, de asemenea și limbile surori de pe teritoriul Rusiei care, vrând-nevrând, sunt în contact cu limba rusă, limbă oficială, de la care au împrumutat foarte multe cuvinte.

.

BD21325_.

Rusa s-a inspirat substanțial, ea însăși, din limbile baltice, din finlandeză și din franceză dar și din suedeză (Rurik – vikingul varjag, întemeietorul Novgorodului și părintele numelui „Rusia” din Rus – un trib norse Ruslagen). S-a sugerat că vikingii au avut influenţe durabile în limba rusă, aşa cum arată cuvintele de împrumut яабеда (iabeda) – „petiţionar” (din ämbätti – „birou”), скот (skot) – „bovine” (din skattr – „taxă”) şi „кнут (knut)” – „bici” (din knutr – „lemn noduros”). Ar mai fi de adăugat я din jag („eu”), сама din samma („același”), два din två („doi”), стул din stol („scaun” dar pronunțat stul). De asemenea, trei nume vikinge ale unor conducători au devenit foarte populare: Oleg (din Helgi sau Ole), Olga (din Helga) şi Igor (din Ingvar, Ivar). Ucrainiana păstrează un cuvânt scandinav la loc de cinste pentru Parlamentul Ucrainei, Verhovna Rada – Верховна Рада (råd – consiliu, sfat).

.

Pentru că am pomenit de limbile baltice, nu pot trece mai departe fără să precizez că ele și-au dovedit vechimea în zonă, lituaniana, mai veche, se pretinde rudă cu sanscrita. Alături de lituaniană și de letonă (ca limbi baltice de est) mai erau câteva, astăzi dispărute, prusaca veche, galindiana de vest, sudoviana sau iotvinghiana (din limbile baltice de vest), curoniana veche, jatviana, seloniana, zemigaliana (și ele ca limbi baltice de est). Nu le-am înșirat doar de dragul de a concura Wikipedia, ci pentru a arăta că erau limbi care au influențat lingvistic toată zona. Limbile slave fac parte din grupul balto-slav. Față de celelalte limbi slave, de nord și centrale, limba rusă este, poate, cea mai tânără. Limbile menționate mai sus au influențat, mai întâi poloneza, belarusa, ucrainiana și ruteana, pe lângă poloneză, ceha și prin cehă, slovaca. Ușor, ușor ajungem la limbile slave de sud, sârba, croata și slovena. Bulgara, macedoneana și slavona bisericească nu intră aici, ele sunt, mai curând legate de rusa vorbită la gurile Volgii, de unde au emigrat bulgarii.

Siirtyessään Volgan keskijuoksun tienoilla luoteeseen Itämeren allasta kohti suomalaisten esi-isät ovat joutuneet kosketuksiin liettuaa, latviaa ja muinaispreussia puhuvien balttilaisten kanssa. Näiltä on lainattu sanoja kuten: ahdas, aina, aisa, ankerias, ansa, hammas, hanhi, harja, harmaa, heimo, heinä, herne, hilma, hirvi, härkä, härmä, kaima, kappale, karsina, karva, kauha, kaula, kela, keli, kelta, kinnas, kirves, kypärä, käärme, lahti, laiha, lohi, luhta, luuta, malka, meri, morsian, mäntä, napa, nepas (serkku), niisi, ohdake, oinas, orsi, paimen, puuro, rako, rastas, ratas, reisi, reki, routa, salo, seinä, seitti, seiväs, seura, siemen, silta, sisar, talkoot, tapa, tarha, taulo, terva, torvi, tuhat, tuohi, tuulastaa, tyhjä, tytär, vaaja, vaha, vako, vielä, villa, virka, vuohi, vuota.

Un cuvânt rusesc белый – alb, potrivit etimologilor ruși, vine prin lituaniană bālas, baltas, bálnas care înseamnă alb. Bāls înseamnă alb și în letonă, dar în celtică e belo și e rudă cu bhālam și cu bhāti din indiana veche, hindi, care înseamnă palid, albicios. Deci, dacă și rușii au luat de la baltici cuvinte pe care le au și finlandezii, se pune întrebarea oare cuvintele așa zise slave, sunt ele, oare chiar slave. [Белый nu are legătură cu finlandeza, este doar un exemplu.]

.

În rusă, ca și în română, termenii tehnici provin, în principal, din germană. Pe la 1600 achizițiile cuvintelor germane în rusă au fost masive, de ex. абзац < Absatz (ștaif) болт < Bolzen (bolț), шуруп < Schraube (șurub), бормашина < Bohrmaschine (bormașină), штаб < Stab (stat major), масштаб < Maßstab (scală), лагерь < Lager (tabără; lagăr), вексель < Schuldwechsel (poliță, cambie), бухгалтер < Buchhalter (contabil), тушь < Tusche (tuș), клевер < clover (eng.) și Klee (trifoi), бинт < Binde (bandaj), парикмахер (coafor) < парик Perücke (perucă). Mai noi: бюстгальтер < Büstenhalter (sutien) și бутерброд < Butterbrot (sandviș, pâine cu unt).

Mai târziu, pe la 1700, a fost rândul francezei, limbă de curte a țarului, din care provin cuvinte ca: пьеса (piesă de teatru), афиша (afiș), антракт (antract), атака (atac), батальон (batalion), камзол (camizol) лейтенант (locotenent), экипаж (echipaj), шоссе (șosea), этаж (etaj), кабинет (cabinet, birou), костюм (costum), пальто (palton), комплимент (compliment), вальс (vals), комфорт (confort), курьер (curier).

Petru cel Mare a lucrat ca dulgher în Olanda de unde a adus termeni de construcții navale și de navigație. Alte cuvinte гавань (haven – port), каюта (cabine – cabină), лоцман (piloot – pilot devenit în finlandeză luotsi), вымпел (vlag – fanion, flamură), шкипер (schipper – căpitan), штраф (straf – pedeapsă; amendă). Printre altele, водка – votca a fost cadoul făcut rușilor de către Petru; nu cuvântul, ci prepararea ei; altfel cuvântul înseamnă, în rusă, doar apșoară, apică, diminutivul lui apă. Unul dintre cele mai vechi documente rusești oficiale, care au menționat cuvântul водка – votcă, este un decret dat de Petru I.

Cuvinte împrumutate direct din latină монета (monedă), церемония (ceremonie), канцелярия (cancelarie), каникулы  (vacanță, concediu), гитара (chitară), серенада (serenadă) sau din greacă демон (demon), монастырь (mănăstire), история (istorie), философия (filozofie), театр (teatru), крокодил (crocodil), корабль (corabie), парус (pânză de corabie), фонарь (felinar).

Tot aici sunt menționate și cuvinte cu altă origine existente în limba rusă care au intrat în finlandeză din/prin rusă, de ex. almaz – diamant care e pătruns în rusă din turcă, greacă sau din arabă. Etimologiștii ruși atestă, onest, că și limba rusă a preluat cuvinte germanice sau de altă origină.

După Г. П. Цыганенко: Этимологический словарь русского языка, Г. А. Крылов: Этимологический словарь русского языка și Pokorny-Vasmer.

.

Cum finlandeza are un foarte bogat vocabular provenit din suedeză (cam 60% din toate cuvintele împrumutate), aici se amestecă cuvinte de origine romanică, unele comune cu româna, altele de origine germanică, comune cu limbile germanice din vestul Europei. Curioase sunt cuvintele finlandeze care se regăsesc în olandeză; dar și mai curioase sunt cele care nu se mai regăsesc în suedeza actuală, ci în norvegiană, limbă care a fost mai conservatoare. Toate limbile germanice nordice au la origine ”Old Norse” – vechea limbă nordică. Cât de mare este influența suedezei asupra finlandezei se poate vedea, măcar parțial, în Kyökkisuomi – finlandeza de bucătărie.

Dar să nu ne depărtăm de subiect, cuvinte suedeze pătrunse în rusă au pătruns direct și în finlandeză, pe de o parte, iar pe de altă parte, au revenit în finlandeză prin filiera rusă. Las lingviștilor rezolvarea relației finlandeză-suedeză-rusă, care, pe unde și de unde au apărut cuvintele cu formă comună în cele trei limbi. Nu pot să trec peste un cuvânt comun celor trei limbi care mi se pare interesant, turska – cod (pește) care se conservă uscat, bacala, batog, morugă (Gadus morrhua). Grămăticii finlandezi spun că turska a venit prin suedeză unde se spune torsk legat de tork – uscat. Veijo Meri spune că are la origine germana timpurie thurska care a dat thorskr în norvegiana timpurie, thorskur în islandeză, thorsker și thorsk în suedeza timpurie devenit în suedeza contemporană torsk. În germană îi zice Dorsch. Toate au la origine rădăcina indo-europeană ters- care înseamnă uscat. Să vedem ce zic rușii unde codul se numește, încă de prin secolul XVIII, треска [treska] și are forma veche трѣска, în ucrainiană трiска toate însemnând surcică, așchie, uscătură. Din cauza ambiguității originii, turskaтрескаtorsk nu a fost cuprinsă în lista mea. La fel cu turska sunt multe cuvinte în finlandeză care pot fi considerate ca venind fie din/prin suedeză fie din/prin rusă. Vezi palttoo – paletå – пальто – palton, pardesiu, cuvânt inserat, totuși.

.

Începând de pe la 1700 lingviștii s-au aplecat asupra relațiilor lingvistice dintre Finlanda și Rusia. Inițial, comparațiile au privit asocierile de cuvinte, sintagmele dar, mai apoi, s-au extins și la aspectele lingvistice generale și cultural-istorice. Aici merită menționată, ca deschizătore de drumuri, lucrarea Angelei Plögren: ‘Die russischen Lehnwörter der finnischen Schriftsprache’. Hänen mainitsemastaan 352 sanasta 280 on SSA:nkin (Suomen sanojen alkuperä 1992-2000) mukaan ainakin ‘todennäköisesti’ tai ‘ilmeisesti’ venäläisperäisiä.” sanoo Vesa Jarva în dizertația sa.

Cu bona fide m-am inspirat din lucrarea sus-citată, iar din internet, din lucrările lui Vesa Jarva: ‘Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa’, Veikko Ruoppila: ‘Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa’, fi.Wikipedia: Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista, din lucrarea tipărită a lui M. Dubrovin: ‘Venäläiset sanonnat kuvina’, dar și din ‘Nykysuomen sanavarat’ sub redacția lui Joukko Vesikansa. Verificarea am făcut-o consultând ‘Nykysuomen sanakirja’ și ‘Suomen sanojen alkuperä’. Bibliografia la sfârșit.

Cei peste o sută de ani de apartenență, relativă, la Imperiul Rus, (Carelia, peste două sute de ani), și-au lăsat, și ei, amprenta asupra limbii finlandeze.

.

Sofiegatan

.

Acuma, HyväYstävä, să nu crezi că în tabelul de mai jos sunt cuvinte pe care le poți auzi în limba de toate zilele, foarte multe apar doar în dialecte, altele au ieșit din uz, dar ele fac parte, în continuare, din fondul de cuvinte al limbii finlandeze. Referitor la dialecte, trebuie să precizez că m-am limitat la dialectele vobite actual în Finlanda, lăsând la o parte dialectele finalndeze vorbite în zonele cedate ale Careliei, către care apar doar linkuri. Nici cuvinte din limba careliană nu prea apar în listă. Așa cum am spus mai sus, lemele, cuvintele-cheie, intrările au fost verificate cu Nykysuomen sanakirja pentru a avea confirmarea că fac parte din fondul de cuvinte al finlandezei, cât și cu dicționarele curente finandez-rus și rus-finalndez.

Deși mi-am propus ca în pagina de față să prezint doar spicuiri din cuvintele împrumutate de limba finlandeză din limba rusă, deci cuvinte care se folosesc, fie ca atare, fie ușor adaptate pronunției finlandeze, nu pot trece peste posibila influență a limbii ruse asupra unor noțiuni pentru care finlandezii au găsit cuvântul corespunzător, l-au tradus și l-au calchiat peste cel original rusesc – käännöslaina. Un exemplu elocvent este mustikka (afină, afine) pe care finlandezii l-au preluat din черника (cernica) și l-au tradus. După câte știu, în limbile slave fructul este legat de cuvântul negru. [ucr. чорниця, pol. czarne jagody, ceh. černá jahoda]. Un alt exemplu este opisto (oppilaitos) care ar însemna „instituție de învățământ” mai curând decât „școală” (în alte limbi, instutut, colegiu, liceu, academie). Este, probabil, o calchiere după cuvântul rusesc училище, unde terminația -ище este un augmentativ, adică scoală mai înaltă, școală superioară; nu chiar universitate, dar o școală cu o treaptă mai sus. Tot atât de bine s-ar putea ca expresia sau cuvântul în discuție să apară și în limbile din familia finlandezei, lucru care complică și mai mult ideaa, cine de la cine a luat cuvântul.

.

Înainte de a trece mai departe trebuie precizat că nu puteau fi evitate realitățile specifice țării vecine, realități-cuvinte pentru care trebuia găsită forma potrivită în finlandeză: царь – tsaari, колхоз – kolhoosi, агитатор – agittaatori, космонавт – kosmonautti etc. adaptate, de altfel, și în românește.

.

Pomenind și de română, în timpul Războiului Rece, finlandezilor li s-a spus că în România se vorbește rusește! Da, da! Unii mai cred asta și acum. Și românii, și finlandezii avem un bagaj de cuvinte de origine slavă, dar asta nu înseamnă că în țările noastre se vorbește rusește. Cuvintele slave au ajuns în limba română pe mai multe căi, direct din rusă sunt extrem de puține, mai ales cele mai moderne sau cele specifice regionale; cele mai multe cuvinte de origine slavă pătrunse în română provin din limbile slave de imediata vecinătate, ucrainaină, polonă, bulgară sau din sârbă. Pentru că românii nu s-au învrednicit să-și creeze proprii lingviști și lexicografi, majoritatea celor din ramură au fost evrei din Galiția; așa se explică de ce avem așa de multe cuvinte „de origine slavă”, au spus și ei ce știau de-acasă. Ungara, de exemplu, are mult mai multe cuvinte de origine slavă și transilvănenii le folosesc fără să le știe originea, crezându-le ungurești. Mai trebuie remarcat că, prin rusă, au ajuns în finlandeză cuvinte de altă proveniență, turcă, franceză sau persană. Vezi mai sus almaz!

Poate că unele semnificații actuale par să nu aibă nicio legătură cu semnificațiile originare, dar trebuie luată în considerație adaptarea și înțelegerea lor corectă. Făcând o mică divagație, ne amintim cum a ajuns în Europa numele cangurului, primii exploratori i-au întrebat pe băștinașii australieni cum se numește animalul și răspunsul a venit „kanguru” care abia mai târziu s-a dovedit că înseamnă „nu înțeleg”!

.

BD21325_.

Mai jos am alcătuit o listă cu câteva dintre cuvintele care au venit în limba finlandeză din slavă sau din rusa clasică într-un stadiu incipient de dezvoltare sau mai târziu din rusa modernă. Se consideră că, în total, din rusă și din slavă, limba finlandeză a împrumutat cam o mie de cuvinte (aici incluzând și împrumuturile în dialecte). Multe dintre ele sunt încă discutabile.

Totuși, după limbile baltice și cele germanice, limbile slave sunt, cantitativ, a treia cea mai importantă sursă de cuvinte împrumutate în finlandeză. Din primele două, împrumuturile sunt semnificativ mai timpurii, mai multe și mai importante pentru vocabular. Împrumuturile din rusă priveau preponderent religia, vechile tehnologii, altele erau legate de meserii, de fabricarea îmbrăcăminții cu materiile prime și uneltele aferente. Semnificativi sunt, de asemenea, termenii împrumutați pentru gătit, bucătărie, tacâmuri și vase, precum și nume de mâncăruri sau produse alimentare.

Creștinarea finlandezilor s-a făcut, într-o primă fază, în sânul bisericii catolice după care, sub influența lui Luther, s-a născut biserica protestantă evanghelico-luterană, folosind în continuare un vocabular preponderent latin. În estul Finlandei, creștinismului a pătruns primul ca religie ortodoxă; a doua biserică importantă în Finlanda este Biserca Ortodoxă, care a adus, ca și în România, un vocabular slav. [Un dicționar religios plurilingv este în pregătire.]

.

Fenomenul cunoscut de români în Basarabia, unde multe cuvinte și sintagme rusești au luat locul cuvintelor și sintagmelor românești, îl regăsim în limba careliană. Un exemplu este cuvântul rotu care apare în poemul Kalevala, considerat un cuvânt carelian vechi, și care a fost adoptat, în ciuda faptului că alte derivate din rusă erau, în același timp, evitate. Limba careliană are mult mai multe cuvinte de origine rusă decât finlandeza. Și în interiorul Finlandei, dialectele estice folosesc mai multe cuvinte de origine rusă decât dialectele occidentale.

Pentru unele cuvinte provenite din slavă sau din rusă a fost dificil să se găsească termenul original din care provin și a fost nevoie ca acest temen să fie reconstruit de către lingviști. (formele reconstruite sunt notate cu *) În lucrările citate în bibliografie, lingviștii consideră mult mai multe etimoane, dar și multe cu etimologie nesigură. În tabel, acolo unde nu am fost nici eu sigur, am lăsat locul liber.

.

Și, ca o glumă, vezi cuvintele slave comune în română și finlandeză din tabel și coroborează-le cu paginile Limba finlandeză și limba română, Cât de departe este finlandeza de română, Cuvinte comune în română și finlandeză ca să vezi de ce am spus că în Finlanda, cândva, s-a vorbit românește!

Nu este exclus ca același cuvânt să apară și în pagina Poreclele lucrurilor – Puhekieli.

.

BD21325_

.

karj. – karjalan kieli (limba careliană, doar acolo unde a fost strict necesar)

 finlandeză, cu dialecte

 

rusă, slavă veche, slavonă

semnficație în română, cu etimologii sau cu un cuvânt apropiat
a – (interj.) kas, no; (konj.) mutta а dar
a vot – Ok, hyvä; Se on siinä; Kas noin. а вот bine; iată, deci
aaspukit, aspukka; aaspukit – aakkoset, kirjaimisto; aaspukist alkaan – alusta loppuun азбука azbuche, azbucoavnă, bucoavnă, abecedar (cu caractere chirilice)
aatresnoi – osoitetoimisto адресное бюро biroul de adrese
aatu, aatuimet, aatumi ‘iidut ja aadut’, ‘iivot ja aavot’, ‘eevut (ja) aavut’, ‘sitä ja tätä’, kaikenlaista; ‘sieltä täältä’; missä, mistä t. mihin tahansa; ‘aatuun’, ‘hiiteen, hittoon’ < ad – helvetti, (karj.) oadu, (veps.) ad ад iad
affitseri – upseer < oficér. (karj.) afitsieru офицер ofițer; fr.: officier; germ.: Offizier
ahrain, atrain – varrellinen, väkäpiikkinen kalastusväline острога ostie, harpon
ahtii, ahtimenii – interj. ilmaistaessa esim. pahoittelua tai ihastusta ah, voi, ei; voi minua; ahtimemi; ahtimenuu; ahtii ахти; ахтимне vai; vai de mine
ak – ~ aka ~ aki ~ ako – (part.) ehkä, jospa, mutta jos, entäpä; (part. vahv.) kylläpä. < murt. ak, áki, áko. Kirjakielen tak-sanan (mm. partikkelina siis; niin, kyllä; niinpä; konjunktiona mutta; niin, siinä tapauksessa) ак < так aici: dar, poate
akkuna → ikkuna окно < окъно fereastră
akroska pätkä, pala(nen), tynkä огрызокь, огрызка bucată de; rest; căpețel de ceva
akuraatti, akuraatnoiHittaa puoleine hää on, mut tekköö nii akuraatist. аккуратный curat; punctual, precis, exact; minuțios
akurkki, akurtsi kurkku (kasvi) огурець, огурца castravete
akuserkka – kätilö акушерка moașă
almasi – lasinleikkuuveitsi, timantti алмаз diamant de tăiat geamul; almas – turc.: almas, arb.: الماس – (elmas), gr.: αδάμας (adámas).
alttina – 3:n, 20:n tai 25:n kopeekan rahasta алтын monedă de trei copeici
ampari, ampaari – aitta, varastohuone, makasiini ампари hambar, grânar; maced. ambare, megl. ambar. turc. (pers.) ambar; cf. ngr. ὰμπάρι „cală”, alb., bg., sb., rut., rus. ambar, mag. hámbár
anheli – tottelemattomasta ihmisestä, riiviöstä < angeli, ángel – enkeli анхель înger
ansari – < uranssari vanh. – kasvihuone оранжерея, ранжерея seră, oranjerie; fr.: orangerie
anspuka, anspukka laivassa ankkuripeliin kuuluva vääntökanki аншпуг drug de fier, ștangă
antsikka – pula, pulma, kiipeli < antíhrist antikristus; (vanh. ark.) lurjus, murt. antikristus, piru, piru; näitä käytetään myös voimasanoina антихрист; dialect: анчубал, анчибил antihrist
anvalitna, antvalitna – epäkelvosta vähävoimainen, invalidi-, pystymätön, инвалидный дом – invalidikoti инвалидный, инвалидна, антвалитьна < eng. invalid, fr. invalide invalid < fr. invalide, it. invalido, sp. & port. inválido; necorespunzător; casa invalizilor.
apea – alakuloinen, masentunut, surullinen обида cf. апатиа întristare, durere sufletească; mâhnire, amărăciune, jale; necaz; ciudă, obidă
aporkka, apporkka, aporkat, aborkat – matala kenkä, puolikenkä, saapas; (vanhan) saappaan varreton terä; huonosta, epäsopivasta jalkineesta; jalka опорокь, опорка, опорки pantof uzat
apotsikka – verhoilija < obójšcčik. обойщик tapițer
aprakka – tav. muuna kuin rahana ansaittu palkka t. (pyynnöstä) saatu lahja; hyvä, runsas ateria, eväs; saalis.vrt aproska оброк dijmă, plată în natură
apreski – leivonnaisesta leikattu reuna tms. < obrézok – suikale, viipale, pala, tilkku, pätkä, kappale (verbistä obrezát´ – leikata). обрезок; обрезать coltuc; croitor; a croi;
aproska, aproskoo – tekemistä, tehtävää < obrócčka, dim. sanasta obrók – maaorjilta peritty vero (> aprakka). оброк; оброчка dijmă, plată în natură
apsatti – jalkineen kantalappu – Lnr. apsatti – skoklapp (kantakorko) (Absatz). (< абзаць – kappale) (absat, apsat Absatz (am Schuh od. Stiefel) абзац < абзаць paragraf, alineat (prin extensie: bucată); ștaif cf germ. Absatz
apteekarski; apteekarskimakasiini – apteekkia koskeva аптекарский farmaceutic; farmacie
arbuusi – vesimeloni арбус harbuz < rutenă < pers. herbuz, herbuze, „castravete măgăresc” harbuz, turc. karpuz, ngr. karpúzi, bg. karpúz, pepene verde, lubeniță
arestantti – vanki, arestilainen – arestantti – arrestant. Sanalla on äänteellinen vastine paitsi ruotsissa myös venäjässä (арестанть – vanki, arestilainen). арестант (<) cf sued. arrestant < fr. veche arrest arestat < a aresta < fr. arrester
arkangeli – itäkarjalaisen kulkukauppiaan kotiseudusta, epämääräisestä etäisestä seudusta; laukkukauppiaasta < paikannimi Arhángel´ sk – Arkangeli. Архангельск Arhanghel, Arhangelsk
arkkana – nahasta t. nuorasta valmistettu (hevosen) kaulain. – nuorarengas hevosen kaulan ympärillä < аркань – suopunki. аркань arcan
armakka – päällystakki, sarkatakki < армякь – viitta – armjakka, jarmakka, ärmäkkä армякь suman, țundră, zeghe, dulamă, contăș, recăl, gubă, ghebă
arsina – venäläinen pituusmitta; tämän pituinen mittakeppi t. viivoitin. аршин arșin (turc. aršin; rus. aršin); cot turcesc, cot rusesc
arsintka ~ arsiniekka – arsinan pituinen halko < murt. aršínnik – arsinan kokoinen esine, aršínka – arsinan korkuinen tynnyri. аршинка arșin (turc. aršin; rus. aršin); cot turcesc, cot rusesc
artteli – kalastus-, hylkeenpyynti- tms. työkunta; joukko, parvi, lauma. артель artel, cooperativă
astalo – ase (muinaisvenäjä: ostén eli keppi, sauva) tilapäinen lyömäase, kepakko, kalikka; työväline. astala germaanisena lainana? остен < остину legat de unealtă: în ungurește asztalos este tâmplar, să fie vreo legătură?
astassi – осташи (макары) – Venäjältä tuotettu, tasakärkinen, yhdellä lestillä tehty, nurin neulottu saapas pitkävartiset saappaat erotuksetta oikeaa vasemmasta осташи cizme ușoare de vânătoare Astassi
astrakaani – miesten lierikäs turkishattu, turkikaulus Астрахнь astrahan; Astrahan
atamaani – kasakkain päämies, kasakkapäälikkö, hetmani атаман atman; hatman< pol. hetman
atavoida, etavoida – epäröidä, arvella, aprikoida; hamuilla, haparoida < a togó [atavó] – tuota, tuota noin. а того (aprox.) da, dar …
atrain, ahrain – varrellinen, väkäpiikkinen kalastusväline. острога ostie, harpon
atsainoi Paavo emäntäkkii se on hyvin atsainoi, tahto tulla [uunia rakennettaessa] arkkiteehtiks – neuvojaksi < otcčájannyj (puhek.) hullunrohkea, uhkarohkea, hurja, hurjapäinen. Vrt. karj. ottšaijannoi – uhkarohkea. отчаянный înverșunat, tare
atsinoillaan – paikoillaan, sijoillaan, samalla kohtaa, otsina. отцина < отцовский < отец de loc din …
atska, atškat – silmälappu hevosen suitsissa < ocčkó – silmä очки ochelari [de cal]
attoo – muutoin, muussa tapauksessa < a to – muuten. а то (aprox.) da, dar …
atva, atvo, otva – ohjepuomi tukinuitossa; seiväs, paalu отвод abatere; țeavă de derivație
atvata, otvata – anastaa < отхватать – siepata, repäistä; ahnehtia, koota, anastaa – Meiltä atvasi rajanoapuri niityn. отхватить a pune mâna, a fura
atvörka – ruuvimeisseli, taltta < otvërtka, atvjorkka. отвёртка șurubelniță
bajukka – isohko paketti тюк balot; pachet mare
balalaikka – mandolinia muistuttava (venäläisperäinen) soitin. балалайка balalaică
berkovets – 10 puuta берковец bercoveț
besorkkaa – käydä kiellettyä kauppaa („musta pörssi”), besorgata – jääkärien kilessä, sitten myös yleisemmin: ottaa luvattomasti, omavaltaisesti, kähveltää, ”pihistää”; hankkia t. puuhata jtak salavihkaa, salaa; besorkkaus безорка? без? cf germ. besorgt – îngrijorat, neliniștit
blini – ohukainen, lettu < блинь ‘lini, pannukakku – Blinit olivat suhteellisen harvinaista ruokaa talonpoikaisissa perheissä. блинь blini, clătitiă mică
bobrikov – ylpeästä, ilkeästä, puheliaasta miehestä; voimasana, poprikoffit – mustat nahkateräiset huopasaappaat < henkilönnimi Bobrikov. Nikolai Bobrikov oli Suomen kenraalikuvernööri 1898-1904. Бобриков Bobricov
bolševikki – bolševismin edustaja t. kannattaja Venäjällä; eri jalkineista? большевик bolșevic
bolševismi – vallankumouksellis-sosialistinen poliittinen suunta Venäjällä большевисм bolșevism
bonjata slg. – понимать, ponimat – ymmärtää понимать a înțelege
borssi, borši, borštš – borssikeitto, mm. lihalla t. makkaralla höystetty (venäläinen) punajuurikeitto, jota tarjoillaan smetanan kanssa борщ borș, ciorbă
briha, priha – nuorukainen, briha (karjala) бриха? tinerel
bulusniekka – leipuri, leipäkauppias булочник franzelar
bulvaani – bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, „pölkkypää”; imbesilli, idiootti, tyhmä болван bolovan
bumaga, pumaska – paperi, dokumentti, virallinen paperi, todistus, kauppakirja. Me tehtiin bumagat siitä autokaupasta. бумага bumașcă – bancnotă rusească
burlakat – (careliană), purlakka, purlakko, vagabond; burlakki (fin) edec бурлак – edecar burlac
butka – koppi, koju будка gheretă
desantti – toisen maailmansodan aikaan vihollisen selustaan vakoilu- tai sabotaasitarkoituksessa lähetetyistä neuvostoliittolaisista laskuvarjomiehistä; (ven. десантник, desantnik, ranskan kielen verbistä descendre ‘laskeutua alas’) laskuvarjomies. Venäjällä laskuvarjojoukot tunnetaan nimellä Vozdušno-desantnyje voiska (ven. Воздушно-десантные войска) eli VDV. десант desant
desiatiina, desjatiina – venäjän hehtaari десяина desetinădeseatină
droska – issikka, pirssi, vosikka, vossikka, ajurinrattaat дрожки droșcă; droska (sv.); Pferdedroschke (ger.)
durak – tyhmä; hullu дурак prost
ekkai – mokoma, kumma < – mikä mokoma, interj:n tapaan osoittamassa hämmästystä, ihmettelyä, kummastusta ~ jekoi? – pienestä miehestä. – Ekkai turakka! Ekkai mies koit (= kun et) käy syömiä. Compară și cu expresia finlandeză: ei+kai экой < экий, эка ce, ce mai
elehvä – kiiltomaali, väri, jolla Venäjältä tuodut laakeat puukupit, elehväkupit oli koristeltu.< олифа – kiiltoöljy, vernissa – elehväkuppi, lakattu puukuppi (Venäjältä tuotu). олифа firnis
esorja – ylpeilevästä ihmisestä, oikuttelevasta pojasta. Vrt. ozorník, murt. ózo´r, ozor´– rasavilli, vintiö. озорник ștrenar, poznaș, zurbagiu
ettatiela – erikoinen, vaikea asia. Puheentavassa: Se onkii ettattiela itseksee se mei Saara poukupesu = Se onkin omalaatuista se meidän Saaran pyykinpesu. это дело < это дѣло treaba asta
fartukka – säkkikankainen pitkä esiliina; iso villahuivi. фартук șorț
flottari – venäläinen matruusi флотский marinar; matroz rus
fortuška, vortuska – tuuletusruutu форточка ferestruică
fukantka – pitkähöylä < fugánok. фуганок gealău, rindea lungă
funttapulla, junttapulla, funttabulla – arkivehnänen, suuri vehnälimppu, n. 500 g funt, naula фунт+булла jimblă mare
furaasi – lehmien rehu ~ vuratsu – tarveaine < furázč – rehu фураж furaj
furaška – päähine; lakki фуражка chipiu, caschetă, șapcă
föklä – punajuuri. (vatj.) fekla, vöklä. свёкла sfeclă
gaarasta – villainen ostonauha, jota käytetiin esim. hameenhelmassa koristeena < gárus – kirjontavilla, villalanka. Vrt. karj. koarosta – tehdasvalmisteinen villakangas, koarosnoi – villa-, villainen. гарус lânică
galuška liemessa tai maidossa keitettuja taikinakokkareita галушка gălușcă
garnietsa – vanha ven. viljamitta 3,28 l. гарнец garniță pol. garniec, din sl. grŭnĭcĭ
glasnost – itse asiassa julkisuus, läpinäkyvyys гласность transparență
haahhali – nuoresta ja veiterästä pojasta; haukkumasanana miniästä, huolimattomasti pukeutuneesta ihmisestä < háhal´ – heila. хахаль ibovnic
haaleri, – perunarutto < holéra – kolera. haliera – kolera; karj. haliera ~ haleera – kolera, rutto, kulkutauti; haju; soimaussana. холера holeră < lat. cholera, ngr. χολέρα
haatta, haattana –, alkeellinen tai huonokuntoinen asumus, hatara rakennus < хата – mökki, tölli, kota – Tää mei tupa on sellane haatta, jot päivä paistaa salvamist. Kehno hoatta. хата casă țărănească
halatti – leveästä, suuresta vaatekappaleesta: kaapu, viitta, kauhtana tms. халат halat < (turc. hal’át, halyat, ar. hil’át; rut. halát
hamutsa, hamutta – länkien alla käytetyt hevosen olkapäitä suojaavat (irto)pehmikkeet, paatsa, mallo, kaulapaita хомут; хомутина gâtar, hamut, pernițele care căptușesc jugul de lemn
hapari – haaksirikkoutuneesta laivasta rannalle ajautunut t. otettu tavara; helpolla, ilmaiseksi saatu t. pyydetty tavara. хапарь < хапать a înșfăca, a pune mâna
haparssina, kaparssina – ylimitta, ylimäärä, kaupanpäällinen. – yli mitan annettu osa <хабарець, хабарца – voitto, etu; lahjus. хабарець, хабарца câștig, avantaj
harakka – mustan ja valkoisen kirjava, pitkäpyrstöinen variksiin kuuluva lintu. Harakka nauraa, räkättää. Venäjällä myöskin naisten päähine. сорока coțofană
harasoo, harosa, harosi – < horóšij – hyvä, horošó – (adv.) hyvin, (part.) selvä, hyvä on. karasoo. haastaa (laskea) hyvää harasoota, laskea leikkiä, haroossi maroossii. хороший bun; bine
harmonikka – sylissä pidettävä näppäimistöllinen paljesoitin, hanuri, haitari. Piano-, näppäinharmonikka. гармоника armonică < fr. harmonique, lat. harmonicus
harsniekka – karjan (tav. nautakarjan) ostaja; rinn. parisniekka. горский muntean, aici: geambaș
hartsoona – (venäläinen) majatalo, ruokala, kahvila. харчевия birt
hartsu – ruokatavara, (savotan) muona, eväät; yleensä tavaroista, matkatavaroista, törystä; ampumatarvikkeista. харчи merinde
hartsuva – (uitto)savotan ruokailu- ja majapaikka sekä ruokavarasto < harcčevój – (ark.) muona-, ruoka-; harcčevája – ruoan säilytyspaikka veneessä tai lautassa. Adjektiivijohdos sanasta harcč – muona, ruoka, eväät (> hartsu); rinn. hartsuvoi. харчевия birt
hatka (tav. mon. hatkat) hódkij tarkoittaa joutuisaa ja nopeakulkuista.

Murre: hatkaastihatkahtaahatkaistahatkalähtö, hatkanhyppyhatkata ja hatkattaa sekä hatakka ja hatjakka. hatka 1 – äkkilähtö, matkapassit, kyyti, selkäsauna, löylytys; kiire, hoppu, touhu. hatka 2 – tupakkasätkä: Tehrään hatka.

ходкий iute, rapid
hauki – Suomessa yleinen pitkäruumiinen petokala. Hauen vonkale. šč(j)aukā щука < щяука щяука știucă
hiisa, hiiska – lato, vaja < híza, híza – tupa, mökki, maja. хижина colibă
hiitra – ovela, viekas; taitava, täsmällinen, tarkka; saita, kitsas < hítryj – viekas, ovela, juonikas. хитрый hâtru
hirsi – jykevähkö pyöreä t. kahdelta sivulta tasainen rakennuspuu. Pyöröhirsi, höylähirsi. Kurkihirsi, seinähirsi. Hirsistä, hirrestä rakennettu talo. жердь < джирздй, жирдй джирздй, жирдй, жьрдь par, bârnă, grindă; buștean
hohottaa, hohoti – hohottaa, nauraa хохотать a hohoti
holostoi, holosniekka – kiertolainen, irtolainen, kulkuri; itsellisestä; poikamies, naimattomasta (nuoresta) miehestä; vapaa. < холостой холостяк; холостой celibatar, holtei, burlac
holotna – kolea, kylmä, viileä ~ holentka – vilu < holódnyj – kylmä, holódno on kylmä, paleltaa. холодно frig
holotniekka – sammakko, joka on pantu maito- t. piimäastiaan pitämään juoma kylmänä < holódnik, johdos adjektiivista holódnyj – kylmä (> holotna). Myös kylmäkomero. холодильник răcitor, frigorifer, refrigerator
hootomi ei hootomi – ei lainkaan, ~ täyvessä hootommissa – innokas, tarmoa uhkuva, ~ aika hootomija – kyytiä < hódom, esim. pólnym hódom – täydellä vauhdilla, täyttä vauhtia, instrumentaali sanasta hod – kulku, meno; vauhti (> hotu). ход mers; curs; funcționare
horkka – Mustela putorius, hilleri < horëk (: ho´rká). хорёк dihor
horkkatupakka – mahorkka. махорка mahorcă
hos – vaikka, jos < murt. hoš. хоть deși, cu toate că
hosaikka – vaimo < hoz ´ ájka – emäntä; (ark.) vaimo. хозяйка gospodină, stăpâna casei
hosain – isäntä < хозяинь – isäntä, omistaja – Onko hosain koton? rinn. hasain хозяин gospodar, stăpânul casei
hospodi, hospoti – herra jumala, herra < господь – herra jumala. Oma paska (= lika) h. (= herra), vieras paska vie pois. ~ hospotikka – ortodoksien käyttämänä siunauksena t. huudahduksena; hokemasanana loruissa ja lasten leikkiluvuissa ~ hospottaa – puhua venäjäksi. (karj.) hospod´i Господь Domnul Dumnezeu
hostrokupsit – pinsetit tms. < ostrogúbcy – katkaisupihdit. острогубцы clește de tăiat
hot, hoti – jos, vaikka, edes; vahvistussanana; rinn. hoti. хоть deși, cu toate că
hotavoi – köysi, jonka avulla vedettiin verkko jään alla emäreiästä häntäreikään ~hotavoinaan – valtoimenaan, vapaasti < hodovój – kulku-; (tekn.) juokseva, liikkuva. Adjektiivijohdos sanasta hod – kulku, meno, vauhti (> hootomi, hotu). ходовой referitor la funcționare, partea motoare
hoti < хоть – vaikka ”jonkinlainen vahvistussana” – Ei hoti ikänään siitä tulek kunnom miestä. Kerisyrjää (kylä) meijän on kerittävä hotj lentämällä, sanoi Pekka. хоть deși, cu toate că
hotka 1 – joutuisa < ходкий – nopealiikkeinen – a). Kävelöö notkaa (= kiireesti). b). innokas, halukas jhk, taitava, etevä; joutuisa, nopea, ripeä. Hää ko on sellane h. ulkotöil, ei hää tupa-askareist hotsi (= välitä) eisikää.

Sanue: ‘kyltymättä jotain haluava, ahne; joutuisa, nopea, ripeä; innokas, halukas, taitava, etevä’, vrt. ven. hódkij ‘joutuisa, nopea’; hódka ‘kulkeminen, siirtyminen paikasta toiseen’; hodók ‘nokkela, taitava; halukas’. Sana liittyy hotk-alkuisiin ekspressiivisiin sanoihin, kuten hotkaista, hotkia ‘syödä ahneesti, hätäisesti’ ja hotkahdella ‘puuhata, hommailla hätäisesti’. Niiden rinnalla on hatk-alkuisia, kuten hatkaista, hatkia ‘nopeasta, kiireellisestä kulkemisesta; juoksemisesta’ ja hatka ‘kiire, hoppu, touhu; äkkilähtö (saada hatkat jne.). Hatk-, hotk-alkuiset ekspressiiviset sanat (hatk-, hotk-pesyeet) taas liittyvät laajemmin hVtk-alkuisiin sanoihin (hVtk-sikermä).

ходкий iute, rapid
hotka, hotku 2 – (kylä)kokous < shódka. сходка întrunire, adunare
hotna – helppo; innokas < ohótnyj – halukas, kernas, altis, kerkeä, adv. ohótno – mielellään, mielihyvin, kernaasti. охотно cu plăcere
hotniekka, hotniekki – halukas, innokas; ahne, perso < ohótnik, надкий – halukas; jonkin asian ystävä, harrastaja, kova tekemään jotakin; rinn. ohotniekka. охотник doritor; amator; voluntar
hotsia – haluta, tahtoa; välittää ~ hotsittaa – haluttaa, huvittaa, tehdä mieli. хотя deși, cu toate că
hotsittaa slg. – хотеться, hotetsja eli haluta хотеться a dori, a vrea
hotu – tie, väylä, reitti; suunta; uittoväylä, vesiväylä. ходить a umbla
hotulkka, hotulit – tav. mon. hotulkat – puujalat < hodúli, hotulkka < ходулька Pitkä ja hoikka ja hotulkat jalassa = uuniluuta, patahanko. ходули catalige
hovatta – pitkävartinen rautahaarukka, jolla nosteltiin ruokaruukkuja uunista; rinn. uhvatta. ухват furcă de scos oalele din cuptor
huja – miehen siitin. хуй penis
hurasko – < фуражка – lakki, lippalakki, miesten kiiltävälippainen kesäpäähine; rinn. vuraska фуражка șapcă
hurmintka – putki, jonka kautta ilma virtaa palkeista ahjoon < *fúrminka, sanasta fúrma – hormi; palkeentorvi. фурминка < фурма horn < ucr. horn
hurtta, hurtti – iso (pelottava) koira; vainukoira; muista eläimistä, etenkin sudesta. хорт < хъртъ javră
husa – tav. mon. husat tai husanuorat husanuora ~ hosanuora – etu- ja takarekeä yhdistävä ristiköysi t. ketju, ristiköydet etu- ja takareen välillä < гужь – rahkeet, paksu köysi; rinn. kusa. Murt. gužat – ristiköydet (karj.) huzča гуж curea de ham
hutoi, hutoinen, huutoi – huono, heikko, kelvoton, mitätön; mennä ”hutoi” – hukkaan, pilalle, tyhjiin; (iskusta, laukauksesta) ohi < hudój – huono. худой rău, slab
hvastaida – kehua < hvástat´´sa – kehu[skell]a, leuhkia, levennellä. хвастать, хвастаться a se lăuda, a se făli
hvastuniekka – kerskaaja < hvastún, hvastuníška – (puhek.) leuhka, kehu[skeli]ja, kerskuri. хвастунишка lăudăros, fălos
hyi, hyh, huh – vastenmielisyyttä, inhoa tms. pahan hajun aiheuttamaa vastenmielisyyttä, väsymystä, kuumuudentunnetta, helpotusta tms. ilmaiseva huudahdus. Hyi, mikä löyhkä! Hyi olkoon! Hyi häpeä, mitäsinä puhut! Huhhuh, kun väsyttää! Huh, kuinka  kuuma! Huh, mikä urakka! Hyi sinua! фу, фуй pfi!, ptiu!
i – ja, sekä; i – i – sekä – että (karj.). и – ja și
ies – vetohärkien valjastuslaite; sitä muistuttava kantolaite. Kuv. sorto, orjuus; rasitus, kuorma, taakka иго, игеса < *iues jug < jugum (lat.)
iimnikka – nimipäiväsankari, nimipäivä < imenínnik – nimipäiväsankari. именинник aniversare
iitua – kulkea verkkaisesti < идти – mennä, tulla, kulkea, käydä; huom. esim. fraasi кто идёт – kuka tulee – Nii iituu hiljua ko täi. Pitkä i suomessa edellyttää lähtömuotoa, jossa on avoin painollinen tavu. идти a merge, a umbla
iivana – venäläisen nimityksenä; haukkumasanana < henkilönnimi Iván. Иван Ivan
ikkuna – (okno) Karjalassa tunnettu muoto akkuna on lähempänä kyseistä venäjän sanaa. окно < окъно fereastră
ikoni – kreikkalaiskatolisten pyhäinkuva. икона icoană
ikra – mäti < ikrá – mäti, kaviaari. икра icre
ikraida ~ ikraittaa ~ ikramoida ~ ikrata ~ ikrua ~ ikruilla – ilakoida, kisailla, pitää lystiä; laskea leikkiä, ilveillä; kiusata; juonitella ~ ikramoinen ~ ikrasti ~ ikru ~ ikruska ~ itruska – kujeilu, ilveily ~ ikruska – soittopeli < igrát´ – leikkiä, leikitellä; pelata; soittaa, igrúška – lelu, leikkikalu; rinn. ikraida; ikruilla; ikruska. играть a juca; a se juca
ikruska – leikinlasku, leikki, ilonpito < игрушка – leikkikalu, lelu – Nuo ko pittiät ikruskua, pojat ja tytöt keskenään. игрушка jucărie
ilja – ukkonen < Ilija, Il´ ja – (profeetta) Elias. Iljan muistopäivä (20.7.) on huomattava merkkipäivä ortodoksisen kirkon piirissä, ja profeetta on kansan uskomuksissa perinyt ukkosen jumalan ominaisuuksia. Yksi Iljanpäivän venäläisistä nimityksistäkin on Ilija-gromonósnyj – Ilja ukkosentuoja. Илия, Илия-громоносный Ilie; Sf. Ilie, stăpânul fulegerelor și trăsntelor
imenia, imenja – omaisuus, maatila < имение – omaisuus, tavara – Vaik mänköö koko imenia! rinn. imeniä, imenia. имение moșie, domeniu; posesiune, proprietate, avere
inoi – eto, mokoma, pahalainen < inój – toinen, muu; joku, jokin. иной alt, altă
intelligentsija – älymystö, sivistyneistö интеллигенция intelectualitate
intikka, inteikka – kalkkuna < indéjka. индейка curcan
intuska – kalkkuna < ind´ úška – kalkkunakana. индюшка curcă
ismen – huono tapa, oikku, vika; kuje, kolttonen; hiukkanen. измена trădare, vânzare
ispotilleen, ispotiilleen – säntilleen, täsmälleen, huolellisesti, исполнительный – tunnollinen, täsmällinen; esim. и. работникь – tunnollinen työntekijä. Tein työt niin ispottiileen. исполнительный conștiincios, punctual; executiv
issetellä – oleskella < изсидѣться – istua itsensä uuvuksiin – Tuoliako se tuo pikkupoika uuninpiällä issettellöö? – Eihän se raukka pakkasilla alempana tarkene. Naoroo issetellä. сидеться a sta așezat, a ședea
issikka, vossikka, vosikka – maksusta kyydittäviä kuljettava hevosajoneuvo ajureineen; tällaisen ajuri, vuokra-ajuri;. Kaupungin viimeinen vossikka. Ajaa vossikalla. воссикка? < возка – transport, cărat; возчик – birjar, căruțaș; cărăuș birje, trăsură-taxi
istinä, istinnäinen – pysyvä, vakituinen; (adv.) erittäin, todella. < истинный – oikea, todellinen, tosi – Ei ou istinä pappii sinä kirkolla; istinnäinen – henkilö, joka jää johonkin hyvin pitkäksi aikaa. истинный reral, adevărat, veritabil, veridic
isuma – rusina < iz ´ úm (koll.) – rusinat; rinn. issuuma. изюм stafidă
isvossikka – vuokra-ajuri, vossikka. извозчик căruțaș
jaakkari – aluksen ankkuri; ankkurina käytetty kiviriippa, ~ jaakkuroida – ankkuroida. якорь ancoră
jaala – pienehkö haarukkapurjeinen rannikkoalus ял jolă
jaalikka – pieni huvivene < jálik – jolla, (pieni) vene. ялик luntre, barcă mică
jaalova – maho lehmä < jálovyj – maho. яловый, яловая sterp, stearpă
jaama1 – kuoppa, kaivanto, oja, syvänne < яма Kyl siin jaamaa heitettii (= harkittiin eri puolilta) mite tehhää. Myös yhdyssanassa po(m)moijäämä – likakaivo. jaama 2 – salotaival, (salon läpi kulkeva) polku t. tie. яма; помойная яма, помойка groapă; groapă de lături
jaaplakka – omena < jábloko. яблоко măr
jaaros – < járus ’rivi, parvi, parveke, kerros; lautatapuli; suuri kasa, läjä; tavararivi lastauspaikalla – Jauhotavarakaan ei saanut parempaa varastoimispaikkaa kuin taivasalle ilman mitään peittoa, 10 säkin jaarroksiin, toinen toisiinsa kiinni sivuttain.– lautatapuli < ven. jarus (ярусь) – rivi, parvi, kerros; lautatapuli. Samasta lähteestä on ilmeisesti myös suomen jaarros ярус etaj, cat; nivel
jaati, jaatu – myrkky < jad яд venin
jampsikka – ajuri, postinajaja < jamšcčík – kyytimies, ajuri. (karj.) jamššiekku. ямщик surugiu, poștalion
jantukka – peltinen maidonkuljetusastia; pitkävartinen kauha; teekannu яндуга vas de tablă
jarmakka – miehen pitkä, väljä sarkatakki tai sarkaviitta; harv.: naisten sarkahame; huonosta päällystakista; kangas, jossa on pellavainen loimi ja villainen kude; sarka. сермяга suman
jarmankka – markkinat; kylätanssit, talkootanssit, tanssipaikka; – Merkitys – markkinat – on suomen murteissa harvinainen; jarmakka, jarmahka, jarmanka – riitely, riita, tora, väittely, rähinä; jarmakoida – riidellä, rähistä. (jarmarka, tulee saksalaisesta sanasta Jahrmarkt kun ennen oli perheenisällä tapana ostaa raaka-aine suurilta vuosimarkkinoilta.) ярмарка iarmaroc; bâlci
jefreettari, jefreitteri – korpraali (entisessä Suomen sotaväessä ja Venäjän armeijassa); päällysmies, määräilijä < jefréjtor – korpraali. ефрейтор fruntaș; caporal
jelentkat – matalat, pitkälavaiset puupyöräkärryt, joita käytettiin lyhteitä ajettaessa; rinn. telikkä, telekka. тележка < tòåëlĕãa teleagă, telegă, teligă, tileagă, cotigă
jenka – raha tenka < ven. dénga денег, деньги (pl) ban, bani
jepiä, jäpiä, jepitsoida – naida, paritella ~ jepitvoimat – kirosana < jebat´ – (kark.) nussia, naida, ëb tvajú mat´ – (kark.) haista vittu, kirj. ”nussi äitiäsi”. jävin-sanaa on venäjässä “hyvin tuttu”. ёб твою мать fute-o pă mă-ta! vezi și Imprecațiile finlandezilor
jeresti – temppu; perinnäinen tapa < jére´s – harhaoppi, harhausko; kerettiläisyys; (puhek.) pöty. ересь erezie < fr. hérésie, lat. haeresis
jesonikka – kama, rihkama дёшевка – halpa tavara дёшево; дешёвый ieftin
jetakoittain – henkilöluvun mukaan < jedók – syöjä, na jedoká – syöjää (suuta) kohti. едок; на едока mâncător; de persoană
jetiinöi, jeti Ei jetiinöitä, jetiä(kään) – ei ainoatakaan, yhtään < jedínyj – (tav. kieltosanan yhteydessä) ainoa, ainut, esim. ne jedínoi minúty – ei hetkeäkään, ei ainoatakaan hetkeä. единый singur
jielo – homma, työ < дѣло – asia – Missäpä jielossa out? jiela – homma. dielo, tielo: Pois mie hylkiän koko tiän homman, ei tästä Helosta ni mitä kostu. дело treabă
jietää, jiesiä, jietää; iesiä – syödä Ei sillä Martalla tai ja olla mini jana kaksiset olot. Ei tai ja kukkaa käskijä jiesimhä. „syödä iesiä” < ѣсть – syödä. Muodossa jietää esiintyy sama konsonantti kuin vartalossa ѣдать. Karjalan kielessäkin jeta – ruoka < jedá – syöminen, syönti, ruokailu. Jiesiä, iesiä-verbille on annettu myös merkitys – leikata tylsällä veitsellä kovaa leipää, hoastella iesii, syyä iesin. Jietää-verbissä on – kaluamisen, kalvamisen vivahde. Vastaavia verbejä ovat Pello ieskata – jyrsiä kivikovaa leipää, syyvvä ieskittää, syyvvä jieristöö, jirittää – syödä, leikata jierii, kävellä jierittää, jiertää – tehdä pahkakuppeja puukolla, jieskata – hakata. есть < ѣсть; едать < ѣдать a mânca
jolkka, jolkki – joulukuusi. ёлка brad; pom de Crăciun
jonattavainen – < енотовый muusta kuin lammasnahasta tehty (osto)turkki – pesukarhun-, supinnahka-, supinnahkainen, esim. енотовый воротникь – supinnahkakaulus; < еноть – pesukarhu, supi – jonattavaine turkki = ruskeasta tai harmaasta nahasta (ei lammasnahasta) valmistettu ostoturkki. Jonattavainen turkki tai kaulus kuului ylellisyystavaroihin, joita saatiin Venäjältä kaupan välityksellä 1800-luvulla. енот; енотовый raton, urs spălător; din piele de raton
jontka ~ jantka – notko, syvänne, kuoppa; jorpakko ~ jontkanne – pitkä notko < jámka – pieni kuoppa, dim. sanasta jáma (> jaama 2). ямка gropiță
jorssi – kiiski; muista kaloista; ongen koukun väkä ~ jorssipiikki – iso naula. ерш ghigorț, răspăr
juhmuri – puunuija, jolla isketään hirret salvottaessa paikalleen, tiivistetään maata tms. ~ juhmuroida – nuijia; rinn. suhmuri, juhmuri. чохмарь sonetă
juhmuri – puunuija, kurikka – Rinnakkaismuoto sanalle suhmuri (< ven. murt. чохмарь) чохмарь sonetă
juntta – ~ funtta ~ juntti ~ jyntti ~ jänttä (-kakko, -pulla, -vehnänen) – veteen leivottu (palmikoimaton) vehnäleipä, juntta. junttapulla, funttapulla vars. halv. – isoiksi pitkoiksi leivottu pulla, juntta. фунт pfund
junttapulla, funttapulla, funttabulla – arkivehnänen, suuri vehnälimppu, n. 500 g funt, naula фунт+булла jimblă mare
juota – lautanen, kulho < блюдо – lautanen – juota. Vrt. luotanen, lyytyskä, lyytä блюдо < bláëèudu blid
jupka, juhka, juppa – hame, röijy, vartalon mukainen naisten puolitakki < юбка. юбка fustă
juska – uunin savukanavan suljin; uunin pelti; savuaukko t. savuaukon suljin, räppänä, lakeinen. юська opritor
jäitsä – kananmuna < jájco. яйцо ou
jäsni – saarnipuu < jásen´. ясень frasin
jässikkä ~ jässi ~ jatsake – rasia, aski, laatikko, arkku; käärö, pussi, paketti, kartonki, puntti tms.; kantamus, taakka, nyytti’ jassikka. (Vrt. jässäkkä vankasta, tukevasta, vantterasta ihmisestä, eläimestä, esineestä, jassikka lyhyestä, tanakasta pojasta tai miehestä.) ящик ladă, cutie
jäväköitellä – matkia < явить – näyttää, osoittaa, karjalan jeävie – näyttää; ilmoittaa. явить a arăta, a da dovadă
jääpenniekka – selvittämätön tilanne, epävarma < jábednik – kantelija, kielijä, kantelupukki. ябедник pârâtor, bârfitor
jökötti – kerman, tervan ja pikiöljyn seoksesta, jota käytetään iholääkkeenä; yskänrohdosta; väkevästä kahvista ~ jötki – tuohiterva, tökötti; jodi ~ jötkötin – tervasta, rihmasta tms. sakeasta t. paksusta aineesta ~ jötti – tahmeasta, kankeasta tms. aineesta tökötti. дёготь gudron, catran
kaanjavoinen kaanjavoiset täkit – hienot (kesä)täkit < tkánevyj – kangas-, kankainen. тканевый < ткань țesătură; țesut (adj.)
kaara – tietyn värisistä hevosista: voikko, ruskeanharmaa < kaúryj, kárij, karakóvyj – rusehtavista hevosista; rinn. koa´ra. каурый; караковый cal roib; cal murg
kaaru – käry, katku, koaru – rasvan tm. käry; koaru, verbi koaruta – kärytä < гарь – käry, esim. пахнеть гарью – haisee käryltä; rinn. karu ~ kaaruta – kärytä. гарь miros de ars
kaasitsa, kaassa – liemiruoka, velli < kášíca – velli. кашица terci subțire, coleașă; chiseliță
kaasna – tavara- t. rahakätkö, säiliö, varasto; tavara, ”kama”; kapiot ~ kaasnaavainen – hamstraava, rohmuava ~ kasnata panna kätköön, varastoon ~ kasnautua – rahasta: kerääntyä. казна hazna (visterie) < cf. ngr. χαζνές, alb. haznë, tc. hazine, hazne
kaassa, kaasitsa – ~ kaassu – (ryyneistä keitetty) puuro t. velli – kaasa. кашица terci subțire, coleașă; chiseliță
kaatenitsat – ~ katankat – huopasaappaat < kátanki, (murt). kátancy. катанок (sg.), катанки (pl.) cizme de pâslă
kaatina – harmi, kiusa, vaiva, hankaluus < гадина – ilkiö, roisto – Kyl siu kansais on aika koatinas ku ei milleä irt peäse. No on siint kaatinan jättänt. Missä koatinassa lie olleet meijäm porsaat kevätkesän, olivat rupien vaivaamia. kuatina – sotkuinen asia. гадина canalie, nemernic
kaatiot – jalkojen yhtymäkohta, reisien väli; haarat; lanteet; (alus)housut; housujen haarakohta; vaatteista ~ kaateida – pukeutua, sonnustautua. гачи cusătura crăcanei, a bifurcației pantalonilor (eng. crotch seam)
kaattere, kaatteri – naisen pukuun kuuluva, vyöhön kiinnitettävä pitkä koristeliina. скатерть șorț; față de masă
kaavina – satama-allas; muusta altaasta, karsinasta; lahti, lahdelma kaavana. гавань port; avanport
kaftaani – vars. naisten väljä itämaistyylinen (ilta)puku; kauhtana. кафтан caftan; zeghe; anteriu
kaikka – ruuvi, mutteri; kärrin akselin päässä oleva mutteri < гайка – mutteri гайка piuliță; gaică (cu altă semnificație!);
kajuutta – oleskelutiloja t. suojia pienehköissä aluksissa. Kapteenin  kajuutta. Purjeveneen, moottoriveneen kajuutta. каюта cabină
kak poschuvaite – mitä kuuluu как поживаете, как поживайте ce mai faceți
kakkuna – hihhuli, lahkolainen < skakún – kirj. hyppijä. скакун zglobiu, zburdalnic
kakoi – mitä? < kakój – millainen; minkälainen; mikä. какой care
kakunassi – jokin (venäläisperäinen) tanssi; katrilli < kak u náših (u vorót) – venäläisen tanssilaulun sanojen alkua. как у наших у ворот ca la noi la poartă
kalakoida – puhella, rupatella, pälpättää, laverrella, lörpötellä < kal´ ákat – разговаривать, беседовать – Kyl siint ihmiest piisaś kal’akoimista kuuks kotvoa, pitkäksi aikaa; rinn. kal’akoija. калякать a sporovăi, a conversa
kalantka 1 – kamarin uuni < gollándka голландка godin, sobă olandeză
kalantka 2 (vulg.) – kätilö < gollándka голландка de fapt: olandeză, vulg. moașă
kalatsu – hevosenkengän muotoinen kahvileipä – kolatsu. калач colac
kalattuska – eräänlainen kalistin: laudanpätkä, jonka toisesta päästä lähtevään nauhaan on kiinnitetty puukalikka < kolotúška – kurikka, karttu, nuija; kalistin; rinn. kolottuska. колотушка mai, ciocan de lemn
kalavoida, kalania – liikuttaa venettä melaa pyörittäen, kuljettaa venettä liikuttamalla airoa edestakaisin veneen perässä.< галанить – meloa käännellen melaa – Myö kalavoitii tasakolla (= ruuhella) yli salmen. Karj.: kaloanie – meloa (käännellen melaa) esim. mie opassuin galoaańimah. Galuańii – meloo. галанить un fel de vâslit
kalekka – rammasta ihmisestä < kaléko – raajarikko, vaivainen, rampa. калека schilod, mutilat
kalekuori – eräs tehdastekoinen (vaalea) palttinakangas, sertinki. ks kalinkuori коленкор calico, percal
kalenat – kansanomaiset iltahuvit, iltaleikit, (nurkka)tanssit; juhlat, kekkerit.– kalenat, kal’enat < коляда Kalenat – koko perheen iloinen kesätapahtuma. коляда colindă; petrecere sătească
kaleskat – isot, nelipyöräiset (kuomulliset) ajelurattaat – Rinn. kaleesi, kalaskat, kalaskat, kaleskat. Näistä ensin mainittu vastaa tarkimmin lähtömuodon коляска – vaunut. Toisen tavun e selittyy samalla tavalla kuin kalenat-sanassa. коляска caleașcă
kalihvee – saapashousut < galifé. галифе pantalon bufant, pantalon pană
kalikka – kerjäläinen калека schilod, mutilat
kalinkuori – sertinki < – ohut pumpulikangas, kloottikangas – Valkoisesta kalekuorist tehtii paitoi enne. kalinkuor(i). kalinkuorine (adj.) коленкор calico, percal (pânză care imită pielea, folosită în legătoria de cărți) < engl. calico, fr. calicot, pânză de Calcutta; percal (pânză de bumbac subțire și netedă) < germ. Perkal, fr. percale
kalintka – isossa portissa t. sen vieressä oleva pikkuportti < kalítka – portti. калитка portiță
kalintora – eteinen, käytävä tms. lämmittämätön sisätila; rinn. kalitori. < калить a încălzi, a încinge
kalitori – korridori < коридор – kalitoori – kapea käytävä. Kivennapa. Kasarmeissa ja muissa julkisissa rakennuksissa, ei juuri talonpoikaisasumuksissa. Suomen l pro r perustuu dissimilaatioon коридор coridor < fr. corridor, germ. Korridor.
kaljotta – jokin kaksimastoinen purjealus < galiót – vähäinen kevyt alus, galiotti. галиот galiot < fr. galiote
kalkkala, kalkkara, kalkkalo – kulkunen, aisakello; pieni lehmän t. lampaan kello; perunan, pellavan tms. siemenkota.

Sanue: ‘kulkunen, aisakello; lehmän- tai lampaankello’, vrt. ven. kólokol ‘kello’, kolokólčik ‘kulkunen’. Samassa merkityksessä tunnetaan myös kalkkara, kalkkaro, kilkeri ja kilkkaro, jotka liittyvät laajaan kVl(k)kVr-alkuisten ekspressiivisten sanojen ryhmään (kalkkare-sikermä). Siihen kuuluvat esim. kalkkare (~ kelkkare ~ kolkkare ~ kölkkäre) ja kalkkarehtaa (kelkkarehtaa ~ kölkkärehtää). Sikermän sanoilla on sellaisia merkityksiä kuin ‘jää-, sontaym. kakkara; lapsi; kivekset; olla jaloissa, tiellä; pitää kalisevaa ääntä’. Niillä on myös selvä yhteys kV(k)kVr-alkuisiin sanoihin (esim. kakkare).

колокол talangă; clopoțel
kallita – ohentaa takomalla (ja samalla teroittaa) vanhan viikatteen tai muun teräaseen terää; uudistaa vanhaa ruokaa tai kahvia lämmittämällä tai aineita lisäämällä; muusta korjaamisesta, uusimisesta, paikkaamisesta. < калить a încîlzi, a încinge
kalpassi – makkara < kolbasá; rinn. kalpaassi. колбаса cârnat; salam
kalstukki – kravatti < gálstuk. галстук cravată
kalsu, kalsut ~ kalsokas ~ kalsukka ~ kalsutin yl. mon. – sukanvarresta tehty t. kankaasta kiedottu säärensuojus, säärystin. калоша jambieră
kalteri – ulkoeteinen, (avo)kuisti; aittarakennuksen edessä oleva lakka t. avokatos; aitan ovien edessä oleva (koko rakennuksen pituinen) matala porrastasanne; luhdinsola; luhdinsolan alapuolella oleva avoin tila. галтьери acoperiș
kaltsa – närelenkkipareilla päittäin toisiinsa kiinnitetyistä tukeista tehty uittopuomi; koltsa. кольцо inel; laț
kaluna – iso kirves < kolún – halkokirves, halkomuskirves. колун topor de despicat
kamassi – varrellinen nahkakenkä < gamáši – säärykset, damaskit. гамаши ghetre; jambiere
kamelkka – kelkan tapainen mäenlaskuväline, jossa on jakkaran tapainen istuin < skaméjka – penkki, istuinlauta, (murt.) skamél´ ka – penkki, rahi. Dim. sanasta skam´ á – penkki (> kammi). скамейка bancă, laviță
kamessi – vahinko, onnettomuus; kaupantekoon, mittaamiseen liittyvästi < komíssija – komissio, välityskauppa; (vanh.) työtä teettävä, hankala tilanne; (murt.) – pitkäveteinen, kauan kestävä asia. комиссия comisie < fr. commission
kammi – rahi, jakkara. скамеечка taburet pentru picioare
kampela – litteitä merikaloja, joiden silmät ovat samalla kyljellä камбала calcan (iht.)
kamsoli – jokin vaatekappale < камзоль – pitkä alusliivi – Silmä on ko kampsuoli nappi. камзол camizol, camizolă < fr. camisole
kanapoida – tilkitä < конопатить – kanapoija. Vrt. konopatsia. конопатить a astupa; a călăfătui, a câlțui
kanatti – vahva köysi, varppi < kanát – köysi, nuora. konotta. канат frânghie
kanava – канава, kanava eli oja; veden johtamista varten tehty suurehko uoma, viemärioja, piirioja, maantienoja. канава rigolă de scurgere, șanț; canal
kani slg. – panttilainaamo; pelipankkia, pelikierrosta, pelierä – postavit’ na kon – panna pannos pelipankkiin кон > поставить на кон banca, locul unde se depune miza jocului; joc; a miza
kanisteri – tav. kulmikas metallinen t. muovinen nesteensäilytysastia. Bensiini-, öljykanisteri. Vesi-, mehukanisteri. κанистра < κάνιστρονkaislakori canistră < germ. Kanister
kanoppi – makuusohva tai makuulavitsa < канапе – sohva; vars. sohva, joka voidaan leventää makuuta varten sivusta ja jonka selkänoja on varvoista. канапе recamier, canapea < fr. canapé, germ. Kanapee
kansukka, kantsakka, kantsukka, kańtsukka – iso vitsa, ruoska, piiska tm. lyömäase, käytettiin mm. karjanajossa ja lapsia kuritettaessa; karahka; puunjuurakon kappale < канчукь, -а – pamppu – Kertoja käskee lapsen olla hiljaa: muutem mamma hakee kansuka! канчук ceva de bătut [cf. belarusă]
kanterpantti – salakuljetus контрабанда contrabandă < fr. contrebande
kantka, kantko – huonosta, laihasta eläimestä, etenkin hevosesta: kaakki, kanttura < konëk (gen. kon´ ) – (pieni) hevonen, dim. sanasta kon´ – hevonen (> sm. koni). κонёκ căluț
kantohka, kantokka – kivien t. hirsien vääntövipu, vääntökanki ~ kantakka – tukkien siirtelyssä käytettävä teräväkärkinen koukku, tukkihaka < kantóvka – vieritys, vierittäminen; substantiivijohdos verbistä kantovát´ – vierittää, kääntää. Vrt. kanttui. κантовκа răsturnare
kantrakka – sopimus < kontrákt. κонтраκт contract < fr. contrat, lat. contractus
kanttui – (mennä) kumoon, nurin, päistikkaa tms. < kantovát´ (imperatiivi yks. 2. p. kantúj) – vierittää, kääntää. κантовать a răsturna
kanttuvei ark. – lopen väsynyt, ”poikki”; tajuton, kuollut; lopussa, mennyttä. Vrt. kanttui. κантовать a răsturna
kantvorkka – hellanrengas < konfórka, kamfarkka. κонфорκа inel, cerc de plită
kapakka – кабак, kabak, anniskeluravintola, krouvi. кабак cârciumă
kapana – jäälohkare, erityisesti myöhempää käyttöä varten irrotettu kuutio < кабань – jäälohkare; möhkäle; kokkare, kimpale. – Ens kesäks pittää nostaa enemmä kapanoi. кабан bloc
kapitulantti kanta-aliupseeri; myös muista kantahenkilöstöön kuuluvista sotilaista капитулант capitulant, capitulard < fr. capitulant
kapkana – metallinen rotanpyydys, rautalangasta väännetty jäniksen paula; päästä kapkanasta – pulasta, pinteestä < kapkán – raudat, (kuv.) ansa, sadin. капкан capcană < tc. kapkan
kapli, kaple~ kaplin ~ kaplotin – kahdella kädensijalla varustettu vuoluhöylä, kavahöylä. Kavahöylä2Kavahöylä1
kaplukka – kengän korko, kanta. каблук toc de gheată
kapotti – karkea sotilaskauhtana; hartiahupullinen kauhtana капот capot
kapsukka, kaptsukka – rahakukkaro, nahkainen tupakkakukkaro < kapcúk, kaptšukki. капцук? копилка? pușculiță
kapusta 1 ~ kapuska – puukauha, lusikka, eli puukauha itämurteissa (kopytska eli keppi tai keittokauha) копуцка? lingură mare de lemn
kapusta 2 – Brassica, kaali. капуста varză
kapuuni – salvukukko каплун clapon < pol. kaplon.
kaputta – sukanvarren tapainen (naisten) säärys, varreton tupakenkä < kopýto – kavio, (puoli)sukka. копыто copită cf căpută la pantof
karantassi – kynä < karandáš. (karj.) karandaššu. карандаш creion
karappaska, karppaska kaksipyöräiset kärryt, kiesit < koróbocčka, dem. sanasta kórob – koppa, kontti; (ajoneuvon) kori; kärryt. корбочка cutioară
karassi – kultakala, ruutana < kará´s – ruutana. карась caras; caracudă
karauli – vahdinpito < карауль – vartio, vahtiminen – On ollu sellaast karauulii jo usiamman yän, kun on odotettu lehmän poikimista. Jouvatha sie karauulimaa (= vahtimaan) omeniijais. караул gardă; pază
karavuuli – vartio, vahdinpito ~ karavuulia – vartioida, vahtia. Mikkola 1894: 118 (karj.) karavula, (vir.) karaul, karauli. караул gardă; pază; caraulă < bg. karaul, ngr. καραούλι.
karavuulssikka – tukkilautan yövahti < karaúl´ šcčik – (puhek.) vahti, vartija. караульщик paznic, păzitor
karelkka – öljylampun poltin < gorélka. горелка arzător; bec
karetti, karetta – vaunut < karéta. (karj.) korieta. карета caretă < it. carretta
karisnavoinen – ruskeasta väristä < korícčnevyj – ruskea. коричневый brun, cafeniu, maro
karonkka – päättäjäiskekkerit (varsinkin tohtorinväitöksen jälkeen). коронка < корона sărbătoare de încoronare; prin extensie, sărbătoare, banchet (pentru laureați)
karopka, karopka, koroppa – pieni laatikko, rasia < корбка – lipas, arkkunen, laatikko корбка cutie
karpio – vanha suomalainen kuivan tavaran tilavuuden mittayksikkö. Tavallisesti yksi karpio vastasi kolmasosa tynnyriä, kymmentä kappaa tai 21 kannua. Kun yksi kappa on 4,58 litraa, on yksi karpio 45,8 litraa. Joillakin paikkakunnilla karpio tarkoitti tilavuusmittaa, jonka suuruus vaihteli välillä 5–10 kappaa. Karpionmaa tarkoitti pellon tai kasken pinta-alaa, johon voitiin kylvää yksi karpio viljaa. Sen suuruus vaihteli siten, että yksi karpionmaa vastasi puolta panninmaata tai 1/4–1/2 tynnyrinalaa. коробья Karpio
karsina slg. – корзина, karzina eli kori корзина coș, paner
karsta – короста, korosta eli syyhelmä – syyhytaudista, ihottumasta; ruvesta, rohtumasta tms. karsta короста scabie, râie
kartsitsa – sinappi < gorcčíca. горчица muștar
karu – palaneen haju, käry – Nämä ovat hyviä puita, ei sielt hiile karu käy, kun ovat palaneet. Karussaahan lapset kasvaa. Vaikeata. Vrt. kaaru гарь miros de ars
kasakka – казак, kazak – tilapäinen apulainen, renki, palvelija, päiväläinen; johonkin työhän lainaksi tai vuokralle annettu hevonen; venäläinen ratsusotilas; villistä, vallattomasta lapsesta. La origine cuvânt turcesc. казак cazac; inițial servitor
kasanska – eräs ortodoksinen juhla < kazánskij – Kazanin, kazanilainen. Vrt. karj. kasanskoi – kazanilainen (Jumalansynnyttäjä); juhla Jumalansynnyttäjän kazanilaisen ikonin tähden (22.10.). казанский din Kazan
kasanski – pieni (kaarevakeulainen) ajelureki < kazánskij – Kazanin, kazanilainen, kazánki – kazanilainen reki. казанский din Kazan
kasari – eli pieni kattila (monia mahdollisia venäläisiä etymologioita, ehkä alun perin turkin kielestä) кесарь, новгородское кѣсарь; кастрюля? kaserolă < fr. casserole
kasarmi – (joko venäjästä: kazárma, tai ruotsista: kasarm, tai molemmista. Alun perin italian kautta provensaalista). казарма cazarmă < germ. kaserne, fr. caserne, it. caserma, prov. cazerna
kasatska – jokin neljän hengen ryhmätanssi < kazacčók (: kazácčka) – kasakkatanssi. казачок cazacioc
kasetti – sanomalehti < gazéta. газета ziar; gazetă < fr. gazette, it. gazzetta.
kasia – ~ kasinoida ~ kasivoida – jutella, keskustella, tarinoida; pohtia, miettiä, keskustella, vatvoa jotakin asiaa < skazát´ (yks.3.p. skazít) – sanoa, skazyvát´ – kertoa, kertoilla. сказать, (он скажит), сказывать a spune
kasku – сказка, skazka eli satu, kertomus, tarina, satu, (pila)juttu; juoru, valhe. сказка poveste; banc, snoavă
kasona – valtiolta vuokrattu pelto ~ kasontka – valtion viinakauppa < kazënnyj – (vanh. puhek.) valtion, kruunun, kazënka – (ark. vanh.) valtion viinakauppa. казенный oficial
kassa – palmikko. ks. kossa ~ kassakas ~ kassale – (naisen) tukka, hiukset; (hius)palmikko; nuttura ~ kassapää – pörröpää, takkutukka. коса coadă, cosiță cf mr., megl. cusiță. bg., sb. kosica, dim. de la sl. kosa „păr, plete”
kassara, kassari – kosár eli vesuri – työkalu, jota käytetään puiden tai vesojen karsimiseen, havujen pilkkomiseen tms., vesuri; pienestä, kuluneesta, tylsyneestä kirveestä. косарь < косорь cosor
kasseli – (tuohi)kontti ~ kassilo – pärekori. кассило? coș din curmei
kassintka – neulottu tai virkattu naisten huivi < kosýnka – huivi, liina; rinn. kosinkka. косынка năframă, fișiu, batic, casâncă, casuncă, bariz de matasă sau de lînă; dermea, dirmea, grimea, digrimea, durmea. dermie
kastari 1 – kirkon kellotapuli; (perä)kajuutta. костёл biserică catolică poloneză
kastari 2 – ~ kasseri ~ kasteri – (ruis)kattara, viljaluste (etenkin rukiissa kasvava rikkaruoho). костёр iarba ovăzului
kastjuma – miesten takki tai puku < kost´ úm. kastuma. костюм costum
kastorkka – ulostuslääke < kastórka – risiiniöljy. касторка ulei de ricin
kastuska – puoli vaterkkaa, kahvikupillinen < kosúška – mitta, 1/4 tuoppia/kannua косушка măsură de volum, o ceașcă
kasukka – papin juhla-asuun kuuluva kirjailtu kaapu; nahkanuttu; huonosta turkista ~ turkkikassukka – vanha, pieneksi käynyt turkki ~ kasuturkki – turkki, jossa ei ole kangasvuoria. кожух cojoc; haină de blană (uzată); prin extensie: casulă (catolic), felon (ortodox)
kataida – kattaija – käydä laskiaisajelulla < katát´´sa – ajella. кататся a se plimba [cu sania]
katata – tasoittaa (tietä) < ukatát´ – jyrätä, ajaa kovaksi (tasaiseksi). укатать a bătători, a tăvălugi
katiska – (muinaisvenäjä: cotici; monikko sanasta häkki) – kalanpyydyksenä; muita pyydyksiä tai aitauksia. котцы < slav. котьци vârșă, leasă de prins pește
katka – tynnyri < kádka – pytty. кадка putină; hârdău; cadă
katokka – läpileikkauksettaan pyöreä puu, tela, telapuu, jyrä; < кат/окь, катка – tela, teli, rullapuu, kaulaustukki, pyörä, jyrä ym. – k., käytetään varren alla, kun uhvatalla vedetään sukunaa uunista, katka, puutela veneen alla venettä ylös vedettäessä, hinkelkatka eli hinkelpuu, hyljeveneessä oleva poikkipuu, josta venettä työnnetään jäällä. каток tăvălug; cilindru compresor; măngălău pentru rufe
katsaveikka – (miesten pitkä tai naisten lanteille ulottuva) poimuhelmainen päällystakki ~ kassaveekka – hauskasta tai kummallisesta hameesta; kasavaikka. кацавейка cațaveică < ucr. кацавеіка, scurteică
katska – nelipyöräiset linjaalirattaat ~ ketska – nelipyöräiset kärryt, joilla kuljetetaan tavaraa kauppoihin < kácčka – keinunta; pienet, jouselliset rattaat. качка legănare, balansare
kattia – kovasta (reen, tukkien) vetämisestä tai työntämisestä < katit´ – vierittää, kierittää; työntää. катить a împinge
katuska – rulla, kella < katúška, kattuuška. катушка mosor, bobină
kauha – ковш, kovs eli kousikka, todennäköisemmin kuitenkin varhaisempi balttilainen laina ковш căuș < lat. *cau (< cavus) + suf. -uș
kauhtana – (vanha venäjä: kavtan, nykyvenäjä: kaftán eli pitkäliepeinen takki. Venäjään turkin kautta persiasta) – papin kaapu, kasukka; pitkä, väljä vyöllä sidottava, (vaalea) päällystakki; viitta; hillitön, villi; kaheli, höpsö; kalpeasta, värittömästä, laihasta, huonosta, usein liian suuresta takista tai muusta vaatteesta. Vrt. kauhtua haalistua, virttyä; ihmisestä: tulla huonon näköiseksi, kalveta. кафтан caftan < tc. kaftan
kauriska, kauruska – (karjalaisten tai venäläisten kulkukauppiaiden myymä) jauhoista ja siirapista tehty ruudutetussa muotissa paistettu levymäinen leivonnainen. каурижка turtă
kaveerata – govorit’ eli puhua, kertoa; kaveri говорить a vorbi
kavio – hevoseläinten raajan kärkiosaa ympäröivä paksu yhtenäinen sarveismuodostuma. Hevosen kavio. Etukkavio, takakavio. Kavioiden kapse. Kengittää kavio. копыто copită
kelja – suuresta, kolkosta tuvasta; munkin kammio, koppi. келья chilie
kenetti – puute, pula, harmi, vastus; olla jonkun kenetissä – seurassa, kimpussa, vallassa < gnët – paino; sorto, ies; murt. gneteníca ~ gnëtka ~ gnetké ~ gnetkó – uskomusolento, joka aiheuttaa painajaisia. Substantiivijohdoksia verbistä gnestí (vanh.) painaa, puristaa; painaa (mieltä), ahdistaa. гнёт greutate; povară; opresiune, asuprire, jug
kepka – miesten lippalakki кепка caschetă, șapcă
kerettiläinen – henkilöstä, mielipiteistä ym., jotka poikkeavat kirkon opista tai yleensä vallitsevista käsityksistä, harhauskoinen, vääräoppinen, vääräuskoinen; körttiläinen ~ keretti ’körttiläisyys. еретик eretic
kesla – happamasta maidosta. Vrt. кислый – hapan, happaman makuinen; happamaksi käynyt. кислый acid; acru; chișleag < ucr. kysljak.
kiipeli – gibel eli perikato, tuho, paha paikka, tuho, turmio гибель pieire, moarte, nimicire
kiisseli – kisel eli hyytelö, kiisseli, hyytelö, jauhopuuro кисель chiseli
kiiveri – sotitaspäähine, kypärä; kiiverilakki – lipallinen lakki (suojeluskuntalakin muotoinen) киверь chivără
kimalainen – mesipistiäisiin kuuluvia yhteiskuntahyönteisiä, joilla on paksu, tuuheakarvainen ruumis. шмель bondar
kinuska – paulanuora, kerrattu pehmeä nuora – ohutta tervattua narua, jota käytettiin rysän siipien pauloiksi, tuotiin Pietarista, Viipurin pitäjä. шкимушка sfoară gudronată; laț
kinuski, tšinuski – sokerista ja kermasta keittämällä valmistettu seos, jota käytetään leivonnaisten kuorrutteena, jälkiruokakastikkeena yms.; sellaisesta valmistettu makeinen. щанучкй < щануться caramea
kirpitsät – tiilet (mon.) кирпич cărămidă; chirpici
kirssi (kirsi) – villakangas, punaisesta kirsilangasta – Sana puuttuu suurista leksikoistamme, mutta kansatieteellisessä kirjallisuudessa sitä on jonkin verran käytetty. Se oli ohutta värjättyä villalankaa, jolla ommeltiin rekko ja nästyykin päät sekä koristeltiin kreikanuskoisten harakka; ruskean kirssihameen ja röijyn palvelustytölle. Kirssihuivi, -lanka ja -rekko. кирза – talonpoikaisverka кирзовый < кирза referitor la pânză impermeabilă
kohmelo, pohmelo slg. – pohmel, krapula похмелье, похмел mahmureală, mahmurie
koittana – reunanauha < гайтань – nyöri, nauha – Karj. kaulassa kannettavan ristin nauha tai vitjat. – hyvin huono, katkeillut nauha, joka on solmittu гайтан găitan
kolhoosi – kollektiivitila колхоз colhoz; gospodărie agricolă colectivă, GAC†
kolohka – vangin jalkaan kuljetuksen ajaksi sidottu pölkky, joka esti vankia karkaamasta – Kolohka saattoi tarkoittaa muutakin puisevaa ja painavaa kappaletta; niinpä primitiivisiä suksia kuvattiin: Ne olliit voa semmoset metrihalost tehyt kolohkat. – колодка – lesti; jalkapuu; höylätukki; pölkky. колода buștean, buruc; ciubotă, butuc în care se prindeau picioarele deținuților
kolpakko – eli tuoppi (колпак, kolpak eli yömyssy) колпачок – pieni lasi, pieni pullo, pullon korkki колпак – vas de băut; șapcă; acoperiș < turk. kalpak – căciulă halbă < germ. Halbe
kombinaatti – tuotantolaitosten yhtymä комбинат combinat
komka – möykky, iso kokkare < комок, комка – mykky, pallonen, mykyrä; комкать – pusertaa palloksi – kompka, jääkompka, savkompka, kompka, kopka комок ghem; nod; bulgăre; cocoloș
kommunalka – usean perheen yhteisöasunto коммуналка locuitul „la comun”
komotti – piironki < комодь – Komotti oi musta, viistaatikkoine, kaks pientä, kolme pitkää laatikkoo. комод comodă
koni – eli kaakki, huonokuntoinen hevonen (конь, kon’ eli hevonen) конь cal
konjus – hevostani, konjustalli. Hevonen sai kävellä konjuksessa irrallaan vapaasti. Vuoteiksi hakattiin havunlehviä pitkin talvea, jotka keväällä ajettiin lannan mukana pellolle. Tallin yhteydessä oleva suoja, jossa varsat pidettiin. Viekee varsat konjukseen. konuska, konussi – talli. конюшня grajd de cai
konnoi – hevosia myyttiin hevosmarkkinoilla конная ярмарка târg de cai
konopatsia – tilkitä, rivetä < конопатить – Hää käyp nykyää konopatsimaas. Tilkitsemistä ammatikseen harjoittava rakennusmies oli konopatsikka (конопатчикь). Vrt. kanapoida конопатить; конопатчик a astupa; a călăfătui, a câlțui; călăfătuitor
kontkalohi – maultaan heikkolaatuinen lohilaji – końtkalohi, końtka – laiha ja tummapintainen lohi. Venäjässä kontkalohi olisi siis hevoslohi. конька < конёк <конь căluț
kontkat – luistimet < коньки – eräänlaiset kotitekoiset (sepän valmistamat) luistimet. Puukontkilla luisteltiin (Viipurissa). Kenkäosa oli puuta, teränä sahanterä, kenellä ei parempia ollut. коньки patine (uneori și de lemn)
kontrata – moittia, riidellä – Lapset, ei saa kontrata ruua kans! voitiin huomauttaa, jos lapset osoittivat tyytymättömyyttään tarjolla olevaan ruokaan. Eräs emäntä on kova vaatimaan palvelijoiltaan: Se kontrovvaa myotääsäk (= alituiseen). Vrt. ven. они вь контрахь – he ovat riidassa; контра контра ceartă
kopeekka, kopeikka – venäläistä vaihtoraha, 1/100 ruplaa. копейка copeică
kopka – U-kirjaimen muotoinen korkorauta – скобка – deminut. sanasta скоба, jolla on mm. merkitykset – sinkilä, ankkurirauta, korkorauta). Samaan yhteyteen kuuluu myös kopitsa – sinkilä, haka, esim. ikkunan kopitsat = rautasarenat, haat ja niiden vastikkeet. Vrt. juppa скобка < скоба scoabă
korma, kormu – karjanruoka, rehu – On meil täks talveeks kyl kormaa. Vieläks kormut mite riitteä? Kyseessä näyttää olevan vanha kahtalaisuus. (кормь – rehu, ape, ruoka; venäjässä on sekä a että u-loppuisia muotoja, esim. mon. корма, dat. корму) корм nutreț, furaj
kornetti 1 mus. eräs korkeaääninen vaskipuhallin. 2 sot., vanh. ratsuväen upseerinarvo, joka vastasi muiden aselajien vänrikkiä. корнет cornet (grad militar)
kornitsa – huone, kamari – Minkä kormhtan se teki, tuollaisen paksupuisen, jäykän reen. ukon kornihta, halventava ilmaus. kornitsa – främmanrum (vierasten tupa) (горница) горница casă mare
koroppa, karopka, karopka – pieni laatikko, rasia < корбка – lipas, arkkunen, laatikko – vakka, rasia. корбка cutie
korotniekka – vihannesten viljelijä, puutarhuri < огородникь Sen pittää olla oikie korotniekka ku kannattaa ellää herroiks iha joutilaan. огородник grădinar, legumicultor
korpuli – vajaakanttinen lauta < горбыль – pintalauta, kelles – sahauksessa jäänyt pintalauta; Suomelle vieras ы on tässä substituoitu u:lla. Vrt. koseri горбыль lătunoaie
korridori – ks. kalitori коридор coridor < fr. corridor, germ. Korridor.
korsokka – saviruukku, pata, ruukku, saviastia горшок oală de lut
kortavoi – poliisi (etenkin Pietarissa) – Siel kaupunis tahto tulla välisi kortavoikii niskaa kii. городовой gardist, vardist, sergent de stradă
kortikka – pistoase, tikari < кортикь ‘tikari, jahtiveitsi’ кортик stilet
kortteli (lichide), luoti – vanha pituusmitta: 1/4 kyynärää (14,8 cm); vanha tilavuusmitta: 1/4 tuoppia (0,327 l). ока (solide), кварта (lichide) oca, ocă, lot
kosana – sadetakki < кожань – nahkatakki кожанка scurtă de piele
koseri – valtti – Koseriloiheen kanskii vällee jääp turakaaks. SP. Kauniskin tyttö voi jäädä naimatta. Uusikirkko. Sana on venäläisperäinen: козырь ‘valtti’; kengänpäällys; lippa (lakissa), (adjektiivisesti) uljas, uhkea. козырь atu
koserkka, kosuri – lakin lippa козырёк, козырька cozoroc
kosla – vuohi козёл, козлы capră, capre
kosmonautti – neuvostoliittolainen avaruuslentäjä космонавт cosmonaut, astronaut
kossa – viikate – коса viikate, hakkuri; palmikko, letti – Heinäkuun alkupäivinä alotettii heinänteko. Viikatteet tahkottii ja isäntä laitto vartee, eräät niitti viärällä varrella, nuoremmat niitti kossalla, pitkällä varrella. kossa – leveä tehdasviikate Paitsi viikatetta kossa voi tarkoittaa myös palmikkoa tai nutturaa, siis samaa kuin Kalevalasta tuttu mutta kansankielessä harvinainen kassa. Pikkutytölle esim. voidaan sanoa, jos hän on jo solminut hiuksensa palmikolle: Eto kissalla häntä kossalla! коса coasă; aici și codițe
kosuri – valtti, lakin lippa ym. ks. koseri козырь atu
kotitsa – sopiva, kohdallinen < годиться ‘kelvata, sopia’; yksipersoonaisesti – kelpaa, sopii – En ole oikie kotitsa, uon nii muokkuoksillua, mikä hiä muokannuo, nuo ilmat vai mitkä. Ilma ei ole oikein kotitsa. годиться a fi bun la ceva, a se potrivi
kotsana, kofsana – kaalin kanta < кочань – kaalinkupu, kaalinpää – Luoja kaalmaas on monenlaista päätä, mis on leht leviämp, mis taas kotsana kovemp. SP. Äiti, anna kotsana miule, pyytelivät lapset. кочан căpățână; știulete; cocean
kruška, tuoppi, kolpakko – isohko, korvallinen (olut)lasi.  Puolen litran kolpakko. кружка crujca, halbă
krääsä (ark.) – rihkama, roju, sälä <g´ra´z ’lika, kura, loka, rapa. грязь noroi, glod, tină; murdărie
kuharkka – keittiöpalvelija < кухарка keittäjä – Sanaa käytettiin erityisesti venäläisten perheiden naispuolisista talousapulaisista кухарка bucătăreasă
kuitsa – sysimiilu < куча ‘kasa, läjä’ – hiilkùitśa ‘hiilimiilu. kùitśa, kuitsa, kuutsa. куча grămadă, morman, maldăr
kulakki kulakit kolhooseihin liittymistä vastustaneet tilalliset Neuvostoliitossa кулак chiabur
kulebjaka, kulibjaka – pitkulainen, vehnäkuorinen, mm. kovaksi keitettyä munaa sisältävä liha- t. kalapiirakka, coulibiac. кулебяка pateu cu carne, pește, ou, varză
kuljata, kulailla, kullaija, kulailla, kullailla – kävellä jouten tai huvikseen < гулять ‘kävellä, huvitella – Vai kul’jaimassa sie oot olt. Kävellä kuljäillä. Poika joutilaana voan kuljail. Älä kulijaile. Meil tul Mennä ämmä kullaimoa, ja eukvainoa sattu just kirnuumoa. гулять a se plimba
kuoma, kummi, kummi- – (kumá eli naiskummi, myös mieskummin taivutusmuoto) кум, кума < кумъ cumătru, cumătră cf it. compare
kuomino – navetta, vilja-aitta, lato, talli гумно < гумьно hambar; arie
kuontalo – (muinaisvenäjä: kudélja eli langanteossa käytettävä tukko pellavaa tai hamppua; villatuppo) rohdin, aivinaa huonolaatuisemmat (lyhyet ja karheat) pellavan t. hampun kuidut кудель < кѫдѣль câlți; caier; fuior
kuparus – vihtrilli* (värjäysaineena) < купорос купорос vitriol
kupetsa, kupetsi, kupsa – kauppias – kupetsa: ne ol’ kupsii ja kupetsoi, kupsa: Se Antkii o taint piUaituu iha hevoskupsaks, kupsu. Konsonantistoltaan poikkeuksellinen on kuksa. Kauppiaat muodostivat oman ryhmänsä Venäjän kaupungeissa. Kaupunkien asukkaista: Kaupunkilaisväestö voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kauppiaihin (kuptsi), porvareihin rajoitetummassa merkityksessä (meshtanje) ja käsityöläisiin (tsekhovije). Hevoskupsan lisäksi mainitaan murresanoina kalakupsa ja voikupsa. (kupitsa < ven. купец) купец negustor
kurnitsa, kurniekka < курник ‘kanapiirakka’, курица ‘kana – Suhteellisen harvinaisia sanoja, joita käytettiin enimmäkseen vain eräissä sanonnoissa: Korassa (= kurjuudessa) syyvää kurnitsaakii. Koras syyveä kurniekkoa. Suomessa on kansanomainen nimitys kurniekoille kukko. курник piroșcă cu carne de pasăre
kusat, husatKatkesiko suita kusat, kun siinä olet kuorman kanssa? кус bucățică
kutri, kutrit – (кудри, kudri eli kiharat) кудри bucel, cârlionți
kutseri, kutser, kuskar – kuski, ajomies < кучерь кучер vizitiu
kutska – kimppu < кучка ‘kasa, läjä – Sil oi suur kutska kainalos koivuvarpoi, taitua käyvä metla (= luudan) tekkuo. Vrt. putska кучка < куча grămăjoară
kuutsa ks. kuitsa куча grămadă, morman, maldăr
kvassi – vaassa, kalja квас cvas
kyynärä – pituusmitta n. 60 cm локоть cot
käämi – käämitys, kela; puola cĕvĭ, êĕvĭ bobină; ghem
laapa – heikko, voimaton; laiha Hyvvää se kiissel tulloo karpaloistkii, mut pittää olla hyvi laapa karpaloi puolest. слабый slab
laari kellarin tms. osasto, hinkalo, purnu. Perunalaari, viljalaari, jauholaari. Mitä ennen juhannusta sataa, sataa laariin [= on hyväksi kasveille, sadolle] SP. ларь ladă de alimente, provizii
laatana – suitsuke < ладань ‘hyvänhajuinen suitsutuspihka – Luatana on aine, jota pappi ryssän kirkossa polttaa ja huiskuttaa pyhää luatan savuu ihmisten silmät, korvat, sielut ja ruumiit täyteen. Pirumpaskoa ja loatanoa oli ennen karjalaesilla, niillä kaopparyssillä matkassa. Sana on kantana verbissä laatanoida: Sinut ois luatanoitava, katajoitava muista hajuista puhtaaksi. ладан tămâie
laatia – ладить, laditđ eli järjestää, sovittaa, sopia, laatia ладить a fi în raporturi bune cu cineva
laatna – hyvä, oivallinen < ладный ‘kelpaava, sopiva – Vrt. lotna ладно bine, fie, de acod
laatu – sopu, tapa Käydä laatuun kelvata, sopia, olla mahdollinen t. mahdollista, käydä päinsä, menetelläVrt. laatnaладно лад acord, înțelegere; fel, chip, mod;
laava – maine (sekä hyvä että huono) < слава (sekä hyvä että huono) – Laskiit sellaise loava suottaikojoa (= aiheetta) toise peäl. Eräs palvelijatar on lähtenyt kotipuoleensa vakituisesti olemaan: se om männyt ommaam muahasal luavaks. Vrt. launoi слава renume, reputați
lafka slg. – лавка, lafka eli yritys лавка prăvălie
lahankka, lahanka, lahankka, lahantka – pesusoikko, pyykinpesuastia < лоханка лоханка < лохань lighean, balie, albie
lakeija – miespalvelija лакей lacheu < fr. laquais
lastinki – satiini < ластикь – villa-atlassi, erääni, vuorikangas – lastink(i) ластик lastic (țesătură)
latovoi, latavoi – aitta, varastohuone < кладов/ая, -ой кладовая cămară; magazie, antrepozit
launoi – näkyvä; vapaa, esteetön < славный – mainehikas, mainio, oiva – Kyl tuo hovin rouva oi ylpiä, istukii nii launoist yksinää penkil, vaik siihe ois mahtut toinekii henk. Mää huoletta, launoi tiehä sin männyö, et sie sielt mihikää eksy. Perässä tulija voi kapealla tiellä huutaa edellä ajavalle: launoi torooku! tie auki, pois tieltä. Vrt. laava славный excelent, renumit, cu reputație
lava, laveri, lavitsa – лавица, lavica eli penkki, seinänvieruspenkki, sanasta лава, лавка, < лавочка, лавица лавица; лава, лавка, лавочка laviță; poliță
leima – клеймо, kleimo клеймо < forma veche germ. & sued. kleima – marcă, semn ștampilă
leipä – хлеб hleb Suomen sanojen alkuperä-teoksen mukaan kuitenkin germaaninen laina. хлеб < got. hleifs cf formele vechi: germ. hlieb, isl. hléifr, eng. hloaf, lit. klepos, let. klàips pâine
leiviskä– 8½ – 10kg лиспунд; (Evang.) талант < таланўтў talant < Mgr. τάλαντος
lentää – liikkua ilmassa siivillä t. jnk laitteen avulla. летать < лѣтати, летѣти a zbura
leposka, lepuska – ohut leipä < лепёшка ‘kakkara – potattileposka – ohut leipä, seassa survottua perunaa keitettynä. лепёшка lipie, turtă
letka (1) – ladelma, pino < клѣтка ‘lade, kasa – Sanaa on käytetty erityisesti pinoista, joihin tiilet (kirpitsät) ladotaan polttamisen jälkeen клетка colivie; cușcă
letka (2) – piiska, pamppu < плетка – ruoska, piiska Aika tytöl letka ‘lihava, pulska. Vrt. letti; letku плётка cravașă
letku – taipuisa putki, letkaus – ilkeämielinen, pilkallinen huomautus tai lausuma, letkautus. плётка cravașă
letsiä – lääkitä < лѣчить ‘lääkitä – Joks on letsitty? лечить a trata; a lecui
letti 1 palmikko. Pikkutytön letit. Paksu letti niskassa. Hiukset  pienillä leteillä. Pullaletti. Valkosipuliletti. 2. ark. tukka. Rasvaletti. Menestys nousee lettiin menee päähän. плеть cozi, codițe; plete; cf a împleti
liitta – hellalevy, hella < плита ‘laatta, levy, hella – Älä sähriä Hitas, poltat itseis, sano äit lapsel. плита plită
limoni – sitruuna < лимонь – Limonii laittoit saju sekkoa. Kansanomaisessa taloudessa limonin käyttö oli harvinaista. лимон lămâie < ngr. λεμόνι.
lini – ohukainen, lettu < блинь – lini, pannukakku – Blinit olivat suhteellisen harvinaista ruokaa talonpoikaisissa perheissä. Liinavoita linnii, munavoita munnii, kuvailtiin Viipurin venäläisen kirkon kellojen soittoa. блин blinea, blinie
litania – papin ja seurakunnan vuorolauluna esitettävä rukous. Kuv. pitkä yksitoikkoinen vuodatus. Pitkä litania valituksia. литания litanie
litentsi – karamelli < леденець, mon. леденцы – litentsi, litessi (: litessilöi, mon. partit.) Karamelleja ostettiin joskus lapsille tuliaisiksi Pietarin-matkalla. леденцы pl < леденец caramelă, acadea
liuhki – tuoreesta maidosta erotettu kerma – livusniekka, livisniekka, liuhkkannu – kerma-astia, kermakannu. Lönnrotin leksikossa mainitaan liuhki murteellisena sanana ‘grädde (сливки); livusniekka (сливочникь). Kansanomaisessa taloudessa oli tuoreen kerman käyttö suhteellisen harvinaista 1800-luvun loppuun, mutta venäläiset sitä ostivat. сливки caimac, cremă de lapte
liusniekka – kermakko, kerma-astia, kermakannu сливочник cremieră
lomka – kivilouhos – Se oli siel tompkas töis. Lönnrotin leksikossa on lomkka ‘stenbrott (ломка). Vrt. lonkka. Yhtymästä mpk ks. komka  ломка spargere, stricare, dărâmare, sfărâmare
lomovoi – kookas työhevonen – Kyl on oikein lomovoin pelit. lomovoi-isvossikka ‘kuorma-ajuri’, ‘mittasuhteiltaan suuri tai painava’, esim. hevosen lomu. Kymmenä lomukuormaa tul’ kaloja apajasta. Vrt. лошадь ходит в лому ‘hevonen on kuormanvedossa tai raskaassa työssä’ ломовой căruțaș, cărăuș; cal de povară
lonkka – särkemis- tai pilkkomispaikka -halko-, kivlonkka. Kangasniemi. Rinn. lomka (ks. t.) Venäjän mk on suomelle vieraana äänneyhtymänä korvattu nkk:lla (ломка? n.m.) ломка spargere, stricare, dărâmare, sfărâmare
loska – lohko, palanen < клоч/окь, -ка, dem. sanasta клокь – Joi rytyst (kahvia) mist loskasi vaa sattu. Seinään nauloilla kiinnitetty laudanpätkä, jonka varassa on orren pää. Kiihtelysvaara / Loskat, suutarin tarvitsemia nahanpalasia, joita pannaan lestin päälle, ellei lesti ole tarpeeksi paksu. клок petec; bucată (din ruptură)
lota, charlotte russe – kääretortunpaloista ja maustetusta kermasta vuoassa kupumaiseksi hyydytetty jälkiruoka, charlotte russe. Puolukkalotta. шарлотка șarlotă
lotja – hinattava kuljetusalus, proomu; proomun tapainen purje- t. moottorialus лодья, лодка inițial: lotcă; azi: șlep, barjă
lotna – mukava, laatuunkäypä – lotnaast ‘mukavasti. Etymologisesti ehkä samaa alkuperää kuin laatna (ks. t.). ладно bine, fie, de acod
lotniekka – kirvesmies, rakennusmies < плотникь – Lotniekat tek tuvat. lotnikka – vastaava mestari tervahaudalla. плотник dulgher
louhka, louhki – antelias, kohtelias, hyväluontoinen < ловкий ‘sukkela, ovela – Hää o oikee louhka mies. Vaikk ois mielessä mitä ni pitäs olla kuitennii louhkanna. Muut jo kankaita kuttuot, mie vast louhka loukuttelen. SP. ловкий agil, dibaci, îndemânatic, abil
luho – kuuro < глухой – Hän on auttamaton luho. глухой surd
luokka; luokki – kaari, kaareva esine; länkivaljaissa hevosen niskan yli kulkeva kaari, jolla länget kytketään aisoihin, vemmel; olla kaarella, kumarassa. vrt. лука – taive, mutka. лук arc (inițial sinonime, ulterior s-a detașat luokka – clasă prin formele kimppu, nippu)
luokki – kaari, kaareva esine; länkivaljaissa hevosen niskan yli kulkeva kaari, jolla länget kytketään aisoihin, vemmel; olla kaarella, kumarassa. vrt. лука – taive, mutka. лук jug de ham, hamut, gâtar
luotipainomitta лот lot (12,8 g)
lusia – eli istua vankilassa (служить, služit’ eli palvella armeijassa) служить a servi, a sluji
lusikka – (ложка, ložka) ruokailuväline ложка < лъжька lingură < lingula (lat.)
lutka (halv.) – (bludnyi eli haureellinen, irstaileva) – prostituoitu, huora, lunttu, lumppu. – lutkaluuska (lutka+luuska) блудница desfrânată; curvă
luukari – tuuliviiri < флюгерь флюгер giruetă
luusia – palvella < служить ‘auttaa, palvella’; служба ‘palvelus, virka, toimi – Turhua luusitta nii paljo (tyttöä), marjan siint siit suattakii, oikuttelijan. luuspa ‘palvelu, palveluksessa olo. служить a aervi, a sluji
luuska – (лощадь, loštšad’) huono (hevonen, ihminen eritt. nainen); luuskahevonen, hevosluuska. лошадь cal
lyydi – (люди, ljudi eli ihmiset, kansa), kyseenalainen люди oameni; lume
lyydi, lyydiläismurteet – murreyhtymä, joka on vepsän ja karjalan välimuoto. людики ludieni
lyytyskä, lyytä – teevati < блюдечко – Vanhat saunoit alustassiks, oikee vanhat et syt (= tuskin) muistan lyytyskäks. Vrt. juota блюдечко farfurioară
läjät – mäki vyöt < шлея – mäki hihnat шлея șleau, trăgătoare, ștreang
lästi – lasti, tavara- t. ainemäärä, joskus eläin- t. ihmisjoukko, jota kulloinkin kuljetetaan jssak kuljetusneuvossa, kuorma. ласт încărcătură
lääppä, liäppä, leäppä – hattu < шляпа – Enne venäläisil rouvil oi lääppä pääs ja harso silmil. Lippalakin pilkkanimi. Lönnrotin leksikossa: lääppä ‘mössa’ шляпа pălărie
läävä – navetta itämurteissa (muinaisvenäjä: hlev) хлев < хлѣвъ grajd, staul, ocol, cocină
maalasto – vähät < малость ‘pienuus, vähyys – Mut maalasto ko elämä oi nii hitsin luokkii, mukavaa. малость fleac, nimica toată
maasi, muasi – voide < мазь ‘voide, rasva; pyöränrasva’ -maasi, kärrimaasi ‘kärrynvoide. maasii (inf.) ‘voidella’ мазь alifie, cremă; unguent
maasla – (siemen)voi < масло ‘voi, öljy – Mitähä tuoki musta moasla mahtoa tuos roppies olla? Yhd. poslamasla, posnimaasla масло ulei, untdelemn
maaslitsa – laskiainen < масленица (etenkin venäläisten suosimasta laskiaisen ajosta puhuttaessa, jossa kannakselaiset tarjosivat hevoskyytiä maksua vastaan) – maaslitsa, maalitsa, mualitsa(n) ajo. Lönnrot: maslinitsa (Rk.) ‘fastlagsvecka, veckan näst före fastan’ масленица lăsata secului de brânză
maasteri, moastermies, maastar, moastaŕ – mestari < мастерь – Kyllä se on nii muasjter, jotta kaikki mitä hiä käsistää irt suap on putllista, kelvollista. мастер meșter; maestru
maatka – isorysä (Laatokalla) < матка ‘äiti, emo – moatka. матка mamă, femeie; aici vârșă mare
maatuska – матрёшка, matrjoška eli „eukkoseni” матрёшка femeie bătrână
mahorkka – halpa lehtitupakka махорка mahorcă
maina, mainas – suuri avanto, jäänottoavanto < майна майна copcă în gheață
mainiekka, maisniekka, maistikka – seinäkellon heiluri < маятникь – Muoto mainiekka lienee lyhentymä: majatniekka > mainiekka. Suomen kielen kannalta on edellinen äänteellisesti hankala маятник pendul
majakka – маяк, majak eli majakka, tanko, seiväs маяк far
malts’ aikaa – odotahan, maltapa – Näyttää ainakin alkuosaltaan liittyvän venäläiseen ilmaisuun молчи ‘ole vaiti’ молчи taci! aici: stai o clipă
maltsikka – poika < мальчикь – maltsikkapoika – pieni poika pojan maltsikka мальчик băiat
marata – liata, töhrätä < мрать – marauta (3. p.marahuu) rypistyä, tuhrautua. марать a murdări, a mânji, a păta
markonki – käypä palkka марево? salariu potrivit, acceptabil
marossi, karoosi – jäätelö мороженое înghețată
maršrutka, marshrutka – linjataksi, reittitaksi маршрутка < маршрутное такси maxi-taxi
masla – voi масло unt
masoli – känsä, liikavarvas мозоль bătătură
masurikka, masurniekka, marusniekka – petollinen ihminen, lurjus < мазурикь veijari, taskuvaras Se vast on masurniekka, sen kaupoist on oltava irt. мазурик borfaș, coțcar, pungaș
matlakka – kaupanvälittäjä, keinottelija маклак samsar, geambaș
matsalkku – niinivihko < мочалка – Matsalkku oli nimenä sellaisella tupolla, jolla pestiin lattiaa tm. kovin likaista esinettä. Valmistettu niinistä tai poltikaissäkistä isonlainen tuppo, sillä sitten hangattiin lattiaa pestessä. Käytetty myös maitoastioiden pesussa. мочалка spălătoare; aici: mănunchi de crenguțe de tei pădureț
mehoiniekka, mehhoiniekka – Merkitys jonkin verran epävarma, selitetty ‘äveriäs kaupustelija’. Vrt. ven. мехь ‘turkisnahka, turkikset’, меховой ‘turkis-, turkki-‘ ja меховщикь ‘turkkuri’, hh kuten sanoissa nahhalnoi ja suhhari. меховщик blănar
mekatia – huomata, hoksata < мекать ymmärtää, hoksata – mekatin ottoa. смекать a se pricpe
mellitsä – mylly < мельница – Paikannimien yhteydessä melko yleinen Karjalassa Myllypelto; asukkaat olivat melitsoisia tai meltsoisia. Myö jeätii toisie messuu ku melitsoiset tai A nyt sie jäit ko meltsoist toisie messuu, sanottiin kun joku myöhästyi tilaisuudesta, jossa hänen olisi pitänyt olla. Lönnrotin leksikossa: mellitsä ‘qvarn. Ven. ln > suom. ll мельница moară; meliță
mesta, miestä slg. – paikka, alue; tilaisuus, mahdollisuus < место – tila, paikka, sija Yleiskielessä mesta on nykyään tavallisempi kuin 1900-luvun alkupuolella. Murteissa mesta, miesta on ahdasalainen, joten sana on Helsingin slangissa suora laina venäjästä. место < мѣсто, mon. мѣста loc
meteli – (pyry) hälinä, melu, rähinä, metakka, mekkala метель viscol
metka – hauska, hupaisa, mukava, hassu; outo, osuva, sattuva Siehä se vast metka mies oot. меткий, метко nimerit, precis, fără greș
miekka – kädensijallinen, pitkäteräinen lyömä- t. pistoase меч sabie
miero – eli kiertolaisuus, vieraus, kodittomuus, kuten ilmaisussa „mieron tiellä” (mir eli maailma, rauha) мир < миръ rătăcitor; lume; pace
miettiäсметить, смутить ajatella, harkita, pohtia, punnita, tuumia, aprikoida, järkeillä, mietiskellä думать a gândi
mirna; smirnaa – sovussa, sovinnossa, maltillisesti; hilja, rauhallisesti, lauhkeasti мирно, смирно pașnic, astâmpărat, liniștit
mitta – = 1 cetveric/tšetverikia четверик măsura
molosniekka, molotniekka – maitomies молочник lăptar
molotsa – nuori raavas mies молодец, молодца (gen.) tinerel
morski, mörsky, morski, morska, mörski, mörsky – korvasieni – Kijasen mukaan ‘huhtasieni (Morchella) mutta sanalipuissa ‘korvasieni (Gyromitra). Suomalais-venäläisessä sanakirjassa (Vahros – Scherbakoff) on huhtasieni käännetty сморчок, korvasieni строчок mutta Kijasella on vain viittaushakusana строчокь ks. сморчокь. Näyttää siltä, että eivät venäläiset eivätkä suomalaiset kansanihmiset ole tehneet selvää eroa huhta- ja korvasienen välillä. Suomen morski etc. < ven. сморчокь, -ка сморчок zbârciog
mosna, moosna. moosnast – käy laatuun, on mahdollista < можно – voipi – mosna. Moshna (sh = s) tulj ku lyön vai keskelle kantua yhen tenkelikön. Taas ovat kengät lilja pienet, eiks moosna tehhä vähä välkimmät. Sisäpuolella (saunassa) oli mosna kuivatam märkiä vaatteitansa. можно se poate
mossenniekka – (merkitykseltään epämääräinen sana) – Lapsista: Van nuo mossenniekat kun siellä jytältää! Nii niverä, nai näverä, mone miehe mossoiniekka. = piippu. ( мошенникь ‘petkuttaja, peijari, riiviö; taskuvaras’) мошенник escroc, potlogar, șmecher
most, mostpuit – ehkä < можеть быть – Kävele allaittai, most ei päähäis (= pääsi) kolahtais kelleri lakkee. можеть быть poate
motrokka – uittopomo < смотрок tarkka-, teräväsilmäinen henkilö смотровый; смотритель de observat; supraveghetor
muitra, muittera – ylivertainen – muittera – viisas. On se tok muita muitterampi. (rinn. muitra, muitrempi). (мудрый – viisas, älykäs). Vrt. mutrea мудрый înțelept
muokata – (muinaisvenäjä, rekonstruktio: moka eli kidutus, vaiva) мука < мѫка a pregăti terenul, pământul (printre alte semnificații)
murju – murja eli ahdas pimeä huone, hökkeli, koirankoppi, korsu, tumma ja ahdas asuminen, luola мурья încăpere strâmtă și întunecoasă
mutrea, muutrea, muitra, muutraUonk mie muist muutriaamp. Onha se ain vähä mutriaamp muita pyhhii se juhanus. мудрный straniu, curios, greu de înțeles, acceptat
mutrinaine – mutrana, mutrena, mutrina, mutrona Mitä sie ostit sellase mutrinaise lampun? мудрный straniu, curios, greu de înțeles, acceptat
mutsukka – soittojousi (viulun, virsikanteleen) < смычокь – viulun jousi смычок arcuș
määrä; määrätä – paljous, kvantiteetti мера < мѣра cantitate
määtsikkä, mätsikkä, maatsikka – kumipallo < мячикь мячик minge mică
mättää – luoda, ammentaa, nostella (lapiolla, lusikalla tms.) syytää, ahtaa, sulloa мeтать < мѣтати a pune; a face căpițe
mörsky – onttojalkaisia poimulakkisia korvasientä muistuttavia sieniä. morski – huhtasieni, korvasieni < smorcčók ’huhtasieni. morski, morska, mörski ja mörsky (s.v. morski) Muita venäläisperäisiä sienennimiä ovat kirjakielessäkin tunnettu valmuska ja murteelliset porovikka, ruusti ja sirajeski. сморчок zbârciog
naata – tarpeellinen < надо – on tarvis, pitää – Ukko noata, ukko noata, uko vieres hyvä moata, SP. Akka naata, a. n., aka vieres hyvä maata. Ei se ny niin naataa oi (= väliä ole) kunhan on. надо trebuie
naatti – (muinaisvenäjä, rekonstruktio: nat’ eli juurikasvin varsi) нать, натина partea aeriană a unei plante rădăcionase; aici: plăpând, debil; obosit, sfârșit
nafta – öljy нефть petrol
nagaikka – piiska нагайка cravașă
nahhalnoi – omavaltainen – Nahhalnoiksi sanotaan, kun joku tavara otetaan omavaltaisesti tai puoli-ilmaiseksi. Vrt. ven. нахаль – julkea, hävytön, нахально – julkeasti нахально impertinență, obrăznicie
nahturi – tervasuti, sivellin – Nahturin rinnakkaismuotoina tässä yhteydessä mainitaan nahtari, natturi, nattari, nattšuri ja nassari. Nämä olen palauttanut lähtöasuun *natsuri. Myöskin tervanattšuri on mainittu. On pidätty venäläisperäisenä ja yhdistety verbeihin на/чернивать l. – чернять l. – чернить, joilla on merkitys ‘tahrata, tahria, mustata’. мазилка pensulă pentru catran
nakoma – tuttava, tuttu – Kylnään se ny on nakumaa kun meinaa mukah päästä. Tanssatar renkutaan yhresä ja ollaan nakumia (= ystävää) kovasti. – Lönnrotin sanakirjan lisävihko: nakoma ‘god van – знакомый знакомый cunoscut
naperkka, naporkka – marjakori – pankaniekka – pieni kori / ‘pieni (viina)pullo. наперникь – kynäkotelo наперник penar
narikka slg. – eli naulakko, tulee vanhasta vaatekaupustelijan kojua tai vaatteidenmyyntitoria tarkoittavasta sanasta narinkka, joka tulee venäjän ilmaisusta на рынке, na rynke, – torilla на рынке garderobă
narinkka – puotirakennus на рынке dependință
nassakka – eli pieni tynnyri насадка așezare; călare; nadă
nassili – vähällä, vaivoin < насилу – tuskin – Kaheltaa souvettie oikei henkesi hipijäst mut se voa oi nassilo jot Väiväre soare kostiehe peästie. Kyl se voa olj nasjsili jot mie en vetänt sinnuu sil kirviel peähä. насилу abia, cu greu
nastajassi, nastoiassi, nastojassi, nastajassii – tarkoin, aivan < настоящий – todellinen, tosi, oikea. Mie koittelinkii neuvot pittää mielessäi iha nastajassi. Elä tekeevy, tunnusta pois sie nastojassii rosvo. настоящий prezent, actual
natsallikka – (alempi) päällysmies < началникь ‘päällikkö’ начальник șef
natsia – olla merkityksellinen, merkitä < значить – merkitä – Sen vertane nyt ei natsi mittää, ei ole minkään arvoinen. значить a însemna; a semnifica
naverkatti – kiristyskapula – puu, jolla väännettiin vitsalenkki tiukaksi; kiristyskapula, käytetään esim. veneen laitojen sitomisessa. Vrt. ven. навёртка – kerintä, kiertäminen. навёртка < навертеть a înfășura; a depăna
nelikko, tšetverik; tšetvertti – vanha tilavuusmitta; vastaavan vetoisia puuastioita. Silakkanelikko. четверик bușel, cetveric (sfert), baniță
nettoiKoha myö päässää Pietarii viemää nettoi maitoo, kui paljo hää nyt lienöö putel? снятой; снятое молоко lapte smântânit
Neuskoi – Nevalainen невский Nevschii prospect la Petersburg
-niekka – -ник – în cuvintele compuse cu semnificația profesiei, „persoană care face ceva”. -ник -nic particula își are originea într-un plural leton: pescar – zvejnieks (sg.), zvejnieki (pl.)
niepeli – huonekalu < мебель – Oha teil tätä sisusniepelii jo karttunt vaik tyhjän läksittä. мебель mobilă
niesna – hellyys; hellä, lempä; vieno, hieno, pehmeä нежный tandru, afectuos, măgulitor; plăpând
niesnaju – en tiedä (hullu) не знаю nu știu
nietosti – heikosti, vähän – Kylläpä sinne nietosti ennään mennee, sanoo syöttäjä, kun lapsi alkaa tulla kylläiseksi. Lähtökohtana on todennäköisesti ven. нѣть ‘ei’, murt. нѣту > nietu. нет < нѣть, нѣту nu
nietu – ei нет < нѣть, нѣту nu
nikeri – punatulkku < снигирь снегирь botroș
njanja – lastenhoitaja няня dădacă
noska – munan terävämpi pää < нос/окь, -ка – kärki, nokka, nenä. Vrt. puuka носок partea ascuțită a oului
nuusa – puute – Kyllä on olluk kova nuusa lehmän ruuasta tänä kesänä. Etymologiasta ks. nuusta нужда nevoie, sărăcie
nuusainen – tarpeessa oleva, huonokuntoinen – Vene on tervan nuusaine, kun siintä on aurinko polttanut entisen tervan pois. Mie oon nyt nii nuusaine, jotta en kykene ehkis piällen panemaa. нужный necesar
nuusniekka – нужник, nužnik eli käymälä нужник latrină
nuusta – tarve, puute – Enneku siekii lapseis suureeks saat, ni kyl oot saant nähhä monta nuustaa. Sanoille nuusa ja nuusta on esitetty venäjästä vertauskohdaksi нужа ja нужда, joilla on sama merkitys ‘puute, tarve’. Suomessa nuusalla ja nuustalla on kummallakin oma alueensa, joten kysymys on kahdesta erillisestä lainauksesta. Muista ims. kielistä karjala, lyydi ja vepsä viittaavat lähtökohtaan nuža, vatja pitempään muotoon nužda. нужда nevoie, sărăcie
näätä – näätäeläimiin kuuluva solakka tummanruskea petoeläin; sen turkis. гнедой < гнѣд murg; cafeniu
ohrana – tsaarin Venäjän salainen valtionpoliisi. охрана pază; proteecție; apărare
oplakka, oploat – ehtoollisleipä, öylätti < облатка облатка capsulă
oposa – hevosjono, kuormasto – Niitä pietarmiehii (= Pietarin-kävijoita) ajo pitkät oposat suurel tiel. Sana tavataan myös inkeroismurteissa: oṕpōza (primul p cu breve) ‘hevosjono (обозь ) обоз convoi
opotta – hevoshaka ободя, ободья obadă; aici: incintă, padoc
oprosa – pyhäinkuva < образь – kuva, muotokuva, pyhäinkuva – Nii istuu ku oprosa nurkas. Oprosa on Jumalan kuva. Nurkassa pöydän kohdalla on oprosa, jumalankuva. Virpovitsoja on laitettu sen yläpuolelle koristukseksi. образ icoană, chip
orehka, orehti – piparkakku орех, орехка nucă, nucă mică
osmiini, osmina, hehtolitra – tilavuuden mittayksikkö: 100 litraa. осьмина osmin, hectolitru
osmuska, vosmoska, vosmuska – kahdeksasosa < осьмушка – Osmuska saijuloi = teetä 1/8 naulasta. osmuska mahorkkapakkaus. Mahorkkaa oli vosmuska ja setvertti pakettia kaupoissa myytävänä. осьмушка чаю – kahdeksasosa (naulaa) teetä. осьмушка o optime dintr-un funt
ostaukku – virkaero < оставка ‘ero, virkaero’ оставка demisie
ostjakki = (hanti) – eräs Luoteis-Siperiassa asuva suomalais-ugrilainen kansa; em. kansan kieli. остяк ostiac
osviitta – valaistus – освет; ohje, vihje, viite. Pieneksi osviitaksiteille sanoisin, että – –. Tilasto antaa osviittoja tuotannon kehittämiseksi.  освещение lămurire
otvata, atvata – ottaa omin luvin < отхватить – siepata, repäistä; ahnehtia, koota, anastaa – koko tilan (= vuoteen) otvasi ja pèitonnii, anisti (= anasti) yksinnään. отхватить a pune mâna, a fura
paamätti – järki, tapa памятка < память îndrumător, înderptar
paapoa – ark. helliä, hemmotella; palvoa, paapo баловать a alinta, a răsfăța, a răzgâia
paaru, paru – höyry, kuumuus – Lyö löylyy, paa paaruu. Akan ja saunan ei oo vällii ku vua puaru piisoa. Naimise puaru käyp ihmises kolme kertua: lapsuuve hupeluuves, nuoruuve hulluuves ja harmua karva puhetes. On nyt löylym paařruu. пар: пара: пару – höyry, löyly пар abur, vapori
paasma, pasma – kaarto, tietty erä vyyhdettyä lankaa пасма, пасмо un fir din scul, jurubiță; > basma?
paasto – täydellinen t. osittainen pidättäytyminen ravinnosta määräajaksi uskonnollisista, terveys- tm. syistä. пост < постў post
paatakka – siirappi; melassi патока glucoză alimentară, melasă
paatasteet – harjeet – puzderie; kuiduista, joita jää harjaan, kun pellavia puhdistetaan. Käteen jäävät lopuksi parhaat kuidut eli aivinat – fuior. Vrt. ven. падать, пасть – pudota alas, varista, lähteä, волос падает – hiukset lähtevät падать, пасть puzderie
pahosa – samaan tapaan; samannäköinen, samantapainen, samankaltainen похожий < похоже la fel, asemănător
pai1 osuus, osuusmaksu 2 kiltti, hyväkäytöksinen, tottelevainen 1 пай 2 пай < паинька 1 parte socială, aport social 2 cuminte, ascultător
paituu – matkaan < пойти – mennä, lähteä – Mitä siin muuta ko hynttyyt kainaloo ja paituu. Vrt. esim. fraasiin я пойду за вами – minä seuraan teitä пойти a merge; a porni; a se duce
pajari – bojarin eli venäläinen ylimys боярин boier
pajatus, pajo – venäläisperäinen karjalainen kansanlaulu, hoilaus (bajat eli puhua); pajattaa баять; баюкать a legăna cântând „nani, nani”
pakana – saastainen; pakanallinen поган, поганый păgân < lat. paganus
pakosti – välttämättä, pakon sanelemana Joutui pakosti turvautumaan naapuriin. Autossa onpakosti [= täytyy olla] jotain vikaa. пакость < пакость fortuit, forțat; cf. pacoste
pakra – keksi, haka багор cange
palakka, (mon.) palakat – kalastajan tuulensuojan tukikepit < палатка – teltta, vaatemaja, ym. палатка cort
palsta – kaistale, suikale, vyöhyke; maalohko, maapala, maakappale полоса bandă, fâșie
palttina – 1 kankaan perussidos, jossa loimilangat menevät vuorotellen joka toisen kudelangan yli ja ali, palttinasidos. 2 palttinasidoksisista (vars. puuvilla- ja pellava)kankaista. полотно < полтьно pânză de in; pânză topită
palttoo slg. – ’pitkä päällystakki, palsa – ehkä osittain lainaa venäjästä: пальто, palto eli pitkä takki, myös ruotsissa samankaltainen sana: paletå пальто palton < fr. paletot
pamina – puhe, juttelu Siitä matsista riitti paljon paminaa. помина pomenire, menționare
pantka – tölkki < банка panjtka (tarkemmin: pańtka) банка borcan
paperossi – pillisavuke, savuke папироса țigară; țigaretă
pappi, poppa – поп, pop поп < ïîïó popă
papu – syötävien palkojen ja siementen vuoksi t. koristeiksi viljeltäviä hernekasveja, vars. eräs Suomessa viljeltävä laji, tarhapapu; em. kasvien siemen t. palko боб < бобъ bob
paraveikka – ks. porovikka боровик mânătarcă
parisniekka – kulkukauppias, ostelija барышник geambaș, precupeț
paritsa – kaupanpäälliset парица cadou la cumpărătură
parsa – liljakasvi jonka sormenpaksuisia versoja käytetään ravintona, ruokaparsa спаржа sparanghel
parta – miehillä suun ympärillä, leuassa ja poskissa kasvavat ihokarvat; Bard (germ.) борода barbă
parnikka – taimi lava < парникь Kertoja juottaessaan vasikkaa: Mokoma parnikka ko juop isseese nii täytee. Täs (huoneessa) on niiv vari ku parnikka. парник seră; pat cald, răsadniță
paru, paaru – kova kuumuus, höyry – Anna sen uunin seisuu ripaleh, toillain paru korventaa leivät karrel. Täys paru piälen (= päälle) sano myllärin tyttö, kun söi ja pieras. пар abur, vapori
pasaski – satamatyöläinen, lastaaja < босякь – kerjäläinen, kulkuri; ryysytäinen Yks Rannan poika tappeel pasaski kans eikä hääkää kehno mies olt. босяк vagabond, golan
pasha – ruok. rahkasta valmistettu makea venäläinen pääsiäisruoka. пасха pască (cocătură cu brânză)
pasma, paasma – kaarto, tietty erä vyyhdettyä lankaa пасмо un fir din scul, jurubiță; > basma?
pasnimaasla ks. poslamaasla постное масло; подсольнечное масло untdelemn; ulei de floarea soarelui
passikka – hakkuuaukio < пасека – hakkuumetsä – Lehmät ol’liit Esa passikas. пасека; лесосек prisacă; parchet de exploatare
pastoi – annahan olla, odota < постой – pysähdys, levähdys; majapaikka постой cazare, încartiruire
patiinit – nilkan yli ulottuva miesten nahkakenkä, patinkka ботинки < fr. bottin ghete, bocanci; cf botină
patsolnusnoi – auringonkukasta подсольнечный de floarea soarelui
patukka – беточка, betotška eli keppi беточка < батон baton < fr. bâton
patuska potuska – pehmustettu päänalanen, tyyny, patja < подушка – tyyny rässipatuska – olkatyyny, jota räätälit käyttivät takin prässäyksessä. подушка pernă
patvari – asuinpaikka tai majapaikka < подворье ‘majatalo, vierasmaja; kauppiaantalo Pitääpään tästä lähteel lopultaak omaam patvariisak. patvarniekka – kortteerilainen. patvaroijak – majailla, oleskella подворье han
pelmeni – pieni täytetty keitinpiiras t. pastatyyny пельмени colțunași cu carne crudă
penaali – kynäkotelo пенал penar < fr. pen; germ. Pennal
perestroika – Neuvostoliitossa 1980-luvun lopulla vallinneesta uudistuspolitiikasta. перестройка < пере+стройка reconstrucție
perina – patja (itämurteissä) перина saltea sau plapumă de puf
permiläinen – permiläiset kansat: komit ja udmurtit; permiläiset kielet: komi ja udmurtti. laukkupermi – vienankarjalainen kulkukauppias пермский permian (de la n. pr. Perm, oraș în Rusia)
pertuska – berdýs eli hilpari, sotakirves, tappara; alkujaan latinasta: barducium бердыш halebardă
petsonka, petsonkka – eläinten sisälmyksistä valmistettu syltty < печёнка – maksa печёнка ficat
pielai, pielaja – valkea < pielai paltto – valkea päällystakki. Pietarist sai enne vanhaa hyyvvää pielai pullaa.Vrt. puolipielai белый, белая < бѣлый alb
pierrä – пердеть perdet пердеть a se băși
piessa – eli piru varsinaiskarjalassa (bes eli paha henki) бес drac, diavol
pietnoi – puutetta kärsivä < бѣдный – köyhä – Sil ei uo vuatetta piäl eikä ruokua vatsas, on iha pietnoi. бедный < бѣдный sărac, sărman
piirakka – piiras пирог, pirog пирог piroșcă
piiva – kalja – Piittinää oli (torimyyjillä) vain talvella. Kesällä myötiin piivaa eli kaljaa. piva – väkevä juoma. пиво – olut пиво bere
pirkka – pykäläpuu бирка răboj; fiță, etichetă, tăbliță
pirssi1 vanh., leik. taksi. 2 leik. henkilöautosta. Osti uuden  pirssin.

 

биржа (sl) azi înseamnă bursă de valori, cândva birjarii stateau in Piata Bursei din Sankt Petersburg birje
pirta, pirtta – kutomakoneen t. kangaspuiden osa, jolla ohjataan loimilankoja ja lyödään kude kankaan suuhun, kaide бердо < бьрдо spată
pirtti – tupa, muinaisvenäjä: pirti eli sauna перть, пьрть; паперть cabană; sală de zi; pridvor
pirtu – spirt eli väkiviina, alkujaan latinasta: spiritus eli henki спирт spirt < lat. spiritus
pitski, pitska – tulitikkuja спичка, спички chibrituri
pogosta – pitäjä погост cimitir sătesc; terenul bisericii
pogromi – погром, sanasta громить, gromit eli tuhota погром < громить pogrom
pohatta, puhatta – äveriäs, rikas ihminen, porho, pösö богатў, богатый, богач bogătaș, bogat < *bogatŭ ‘rich’ correspond to Avestan baga ‘god’, Sanskrit bhagas ‘distributor’ and bhagavant- ‘honorable’, and Phrygian (Zeus) Bagaios ‘lord’.
pohmelo, kohmelo slg. – pohmel, krapula похмелье, похмел mahmureală, mahmurie
pohu – eli eräänlainen kansanparantaja (Bog eli Jumala) бог Dumnezeu
pokkuroida – kumarrella; kuv. mielistellä, hännystellä, liehakoida, nöyristellä < pokornyj – nöyrä, alistuvainen; Pokkuroida esimiesten edessä. Ei pokkuroi ketään. pokata, pokkuroida, pokkaroida, pokoroija; Pokkasi parhaan pelaajan palkinnon. поклон plecăciune
poklomi, poklonoida – palvova kumarrus, armollinen pyyntö, venäläinen jumalanpalvelus; anteeksipyyntö. poklami – kohtelias kumarrus. Talonpojat laittoit kuvernyöril pokloavi (= anomuksen) veroloist, ko halla olj vient vilja. поклон – kumarrus, tervehdys. Nöyrät kumarrukset ovat tunnusomaisia ortodoksiselle jumalanpalvelukselle. poklonoija – rukoilla поклон plecăciune
pokramo, pokramovyö – kangasvyö – kotikutoinen palttinavyö, joka on villalangoilla somistettu. покрома – reuna, syrjä; naisten vyö. покрой croială
poloska – tieosuus, palsta, tieosuus (tiepoluska) tientekovelvollisilla. полоска, demin. sanasta полоса – juova, kaistale, nauha, vako, sarka ym. polossu – kaistale Vrt. palsta полоска < полоса fâșie de pământ
polsoi – iso, suuri большой mare
pomiloida – rukoilla, siunailla; pomilointi – armahtaa, armahdus помиловать a milui; a grația, a ierta
pominka – ryyppy < поминки – muistojuhla, syömingit vainajan kunniaksi – pomintkat (mon.) – ryypyt. поминки praznic; pomană
pomo, pomosniekka – помощник, pomoštšnik eli apulainen помощник ajutor
pomoi jaama, pommoijaama – likakaivo, saostuskaivo < помойная яма – Jos joku pitää toisen tarjoamaa antia itselleen sopimattomana ja kelvottomana, hän voi torjua sen sanoen: Uonks mie mikä pommoijuama. Se on ko pommoi, siihe kelpua kaik, sanotaan sellaisesta, kuka syöp rokuttoman ruuvan, ei inhuo mitteä. помойная яма; помойка groapa de lături; puț absorbant
pomokaida – neuvoa, auttaa < помогать – auttaa – pomokaija. помогать a ajuta
pomppa – paksu miesten päällystakki; turkiskauluksineen takki бомба țesătură de lână
pontari – astiantekijä < бондарь – tynnyrintekijä – Pontar-Pekko ol hyvä asteihe tekijä, hiä tek maitokannut, lypsinkapat, maitopytyt. бондарь dogar, butnar
popaaska – juttu, kasku < побаска – ähäinen satu – sillä niitä piisovvaa niitä popoaskoja. побасёнка, побасенка istorioară, povestioară
poppana – tekst. jäykkä kansanomainen kudos, jossa loimena on tavallisesti kalastajalanka ja kuteena ohuita puuvillaräsyjä; tällaisesta tehty liina, seinävaate tms. попона pătură de cal, ipingea, cergă
poppolam – kahtia, puoliksi < пополамь – Ostettii ne heinät urakat yhes ja siit pantii poppolam. пополам în două; pe jumătate
porkkana – murt. боркан, borkan боркан morcov < bg. морков
poronitsat – lataustarvikkeet < пороховница – ruutisarvi – poronitsat joihin kuului ruutisarvi, kuulapussi, nallipussi, uppuri, tappurapussi ja vuipuska (= ruutimitta). poronitskat, porovitsat – metsämiehen pahkat. пороховница corneci
porovikka, poroviehka, poroveikka, paraveikka – herkkutatti < боровикь – herkkutatti, kivitatti – Kerättiin venäläisille huvila-asukkaille ja vietiin myös kauppatavarana Pietariin. боровик mânătarcă
porukka – порука, poruka eli takaus, takuu; yhteisvastuujärjestelmä ven. kylissä, johon kuuluivat kaikka kylän asukkaat – круговая порука – kylän-, ketju(piiri)vastuu. порука chezășie, garanție; responsabilitate
poslamaasla – auringonkukkaöljy < постное масло – paastoöljy – poslamaasla, poslimasla. Voi työ raukat rautulaiset, kui työ syöttä siemenvoita, pasnimuaslua makuna. Vrt. potsonnuskoi постное масло; подсольнечное масло untdelemn; ulei de floarea soarelui
posmittaa, posmentaa, puhuap posmittaa – puhua äänekkäästi vierasta kieltä käyttäen, puhua vilkkaasti käsittämätöntä kieltä, vars. venäjän puhumisesta – Kun venäjän pappi lukee liturgiaa, sanotaan hänen posmentavan. Lukkoo posmittaa ko vennäin pappi. Posmittoa rysseä. En miä kuult mitä ne siellä oikeen posmitti. Posmittamalla ol’ se pohu (= taikuri, noita) suanna karhus suusta hampaat. Tuo posmittaa ku ryssä. Posmenti niin että sylyky suusta pärisi. Kylläpä se siitä asiasta posmittiki, torui. – Nämä muodot pohjautuvat todennäköisesti ilmaisuun боже мой – jumalani, hyvä jumala, jossa боже on vokatiivi sanasta богь (бог) – jumala. Nehän liittyvät useasti konneksioihin, joissa yhtenä osatekijänä on „venäjän pappi” ja toisena vieraan kielen, yleensä venäjän, puhuminen. боже мой! < бог Doamne, Dumnezeule!
posol – mene – Kun kyntäjä oli sivuuttanut kiven, hän sanoi hevoselleen posol merkiksi siitä, että se sai taas kävellä vapaasti. – пошёль on tässä yhteydessä imperat. verbistä пойти – mennä пошол < пойти mergi!
possakka – päivätyöt подёнщина munca cu ziua
potehka – vanhanaikainen takki, nuttu – potehka, potjähka. – ven. потягь? –polvihihna? потеха caraghios, caraghiosclâc
potesta – ulko-oven edusta < подѣьздь – luokseajo; paraatiportaat – Jok hevonen on potestas? pihalla valmiina lähtöä varten. подъезд < подѣьздь apropierea cu un vehicul; intrarea principală
potra – hyvä, reipas, virkea, pirteä бодрый vioi, viguros, bine dispus
potsinoida – korjata, kohentaa < починять – korjata, paikata – Kylhä mie oon koittant tätä mökkii posennoija jotta saisin lämpimäks.pot’śinoija(k) починять, починить a repara, a drege
potsojoksi, potsojona, potsojonnaa – pitkälleen, pitkällään < почи/вать, -ть – nukkua, maata, olla levolla – Alkait mennä siint potsojoks. Sie käitkii jo potsojoks, nukkumaan. почивать, почить a dormi; a se odihni; a zăcea
potsonnuskoi, poslamaasla – Vrt. ven. постное масло – auringonkukkaöljy постное масло; подсольнечное масло untdelemn; ulei de floarea soarelui
povotta – aihe, syy повод prilej, pretext, motiv
praasniekka, praasnikka – ortod. suojeluspyhimysten muistopäiviä; kyläjuhla праздник praznic
preferanssi, preferenssi – eräs korttipeli префранс preferans (joc de cărți)
prenikka slg. – kunniamerkki (prjanik eli piparkakku) пряник turtă dulce
priha – nuorukainen, briha (karjala) бриха? tinerel
prissakka – ripaska присадка cazacioc
proopuska, roopuska – kulkulupa пропуск referitor la permis, permisiune
psalttari – psalmeista псалтирь, псалтырь psaltire
puikat – kattotuolit < быкь – nojapylväs, tukipatsas – Nyt soap käyvä kattamoa, jo o puikatkii pistys. бык pilă de pod
pujani – veijari < буянь – reuhtoja, räyhääjä, tappelija – Kyl uot aika pujan koit (= kun et) muuta tie ko narruat vua tyttölöi. Kyl se issäis nyt siul pujanoip ku et totelt. pujenaija – uhkailla, komennella буян zurbagiu, bătăuș, scandalagiu
pujeri – jääpursi < буерь – Pańńiit (kelkkaan) seili ja ajjoit kieräl (= sileällä) jääl. pujeŕ tai puijeŕ. буер spărgător de gheață
pulittaa – maksaa velka (venäläinen slangisana: púlit eli hieroa kauppoja) пулить < πωλητ vânzător; a plăti
pulusniekka – leipuri, leipomoliikkeen pitäjä < булочникь – leipuri, nisuleivän myyjä – kiertelevä vehnäleipien kaupustelija булочник franzelar
pumaska, bumaga – paperi, dokumentti, virallinen paperi, todistus, kauppakirja. Me tehtiin bumagat siitä autokaupasta. бумага hârtie cf bumașcă – bancnotă rusească
puolipielai – vaalea, osittain vehnäjauhoista leivottu leipä, полубѣлый – puolivalkea, puoliksi valkaistu – polupielava, puolpielava. полубелый < полубѣлый semialb; aici intermediar
purlakka – kulkuri бродяга vagabond
pusinapuu – seljapensas < бузина бузина soc; boz
puskaj – OK пускай fie!
pustoi – onto, autio; tylsä Siint tul pustoi reisu. пустой gol, deșert; inutil; fără temei
puteli, putelli, putilkka – pullo < бутылка бутылка sticlă
putjom – kunnollisesti < путёмь – selvästi Ko mie putjom hänel selitin ja käskin tekemää nii. – hyvässä kunnossa, hyvin pukeutunut путём cum trebuie, cumsecade
putka – будка, budka eli koju, vaja, koppi будка cabină, gheretă
puuhka – пух, puh eli untuva, untuvahöyhen пух puf
puuka – munan leveämpi pää, tylppä pää – (пуга, гузка яйца). Vrt. noska пуга partea rotundă, „coada oului”
puura – rautakanki < бурь, -а kaira, pora бур, бурав sfredel, burghiu
puuta – venäläinen painomitta 16,38 kg пуд funt, pud
päistär, päistäre, päistäret1 pellavan luut 2 tukassa, parrassa t. eläimen karvapeitteessä muunväristen karvoijen seassa olevista valkoisista t. harmaista karvoista костра puzderie (de cânepă)
pätinäkunta – suuresta perheestä пятьна referitor la cinci
pätkä 1 – 5 kappaletta – Rintkalla eli torilla tehtiin kauppaa siten, että ostajalle luettiin toiseen käteen 3 ja toiseen 2 kalaa. Tämä oli pätkä. Tapa oli vallalla noin vuoteen 1885. пять cinci
pätkä 2 pätäkkä – 5 kopeekan raha. Muita vastaavan rahayksikön nimiä olivat petakka ja pätäkkä. (пятокь – 5 kopeekan kupariraha) пяток pitac, petac, patac, patacă
pätsi – helvetti tai uuni (pec’ eli uuni) печь sobă, cuptor
pöräntkä – järjestys, järki – Sil ei uo minkiälaista pöräntkiä talo pijos, ei mitään järjestystä. Laiska se on, kyl Miko puhheis pöräntkää on. Sanalla on vastine inkeroismurteissa ja karjalassa: poŕatka – järjestys, komento. Salmin murteessa on myös verbi poŕatkoija – pitää järjestystä. (порядокь – järjestys, esim. у нихь вь доме болшой порядок – heidän talossaan on hyvä järjestys.) Suomessa ensimm. tavun ö on liudentuneen r:n vaikutusta порядок ordine, rânduială
raakku – jokihelmisimpukka, näkinkenkä раковина; ракушка scoică
raamattu – pyhien kirjojen kokoelma, jota kristillinen kirkko pitää oppinsa perustana, Vanha ja Uusi testamentti грамата < грамота Biblie cf gramatica; < γράμματα literă, inscripție
raata – ilo рад bucurie
raataa – tehdä kovasti työtä, ahertaa, uurastaa, puurtaa, rehkiä, ponnistella, puskea. Karjal. roatoa, veps. rata. страдать a suferi; a fi slab cf a se strădui
raatuska – lämpömittari < градусь – aste, pykälä; градусникь – lampömittari – roatuska, raatusnikka, ruatossi Kyl se ol’ kylmä, mut heil ei olt raatussaa mist ois katsoneet. градус; градусник grad; termometru
raaviutua – parantua < править korjata, laittaa, parantaa – Jos tauti ei ollu kuolemaks ni se raavehu tietyillä taioilla. raavihuu – parantuu. Jo on roavehummoa päi. Joha tiä nyt alkaa ruveta tästä tauvista ruaveetumaa. править a corecta, a îndrepta
rahmali – tärkkelys < крахмаль – rahmali. крахмаль amidon
rahvintka – karahvi < графинь Rahvintka on täynä portviinii. rahvitsikka. графин carafă < ngr. καράφα, fr. carafe, it. caraffa
raja – eril. hallinnollisia t. omistusoikeuteen perustuvia maa- ja vesialueita erottava linja maastossa t. kartassa; valtioiden, läänien, kuntien tms. alueita erottava linja. край frontieră, graniță
rajoni – hallintopiiri район raion
rakuvoida – valita < браковать – hylätä – Kyl ne piiraat on kaik yhtä hyyvvii elä aina rakuvoi. Äit neuvo, jotta pinosta pitää ottua järestää kai halot, ei niitä soa rakuija. браковать a rebuta; a brăcui
ranautua – menettää terveytensä < рана – haava; ранить – haavoittaa – Se ranahuis tuol puuloaki tois ja puuloak anto elinkie sil. Joutu sottaa ja ranahus siel. Rannautunt ruumis. рана; ранить rană; a răni
raspi, raspilla – karkea viila. < рашпиль Ota tuo raspilla ja hankua tuo kirvesvars siljaks. Jalkaraspi. рашпиль rașpel, rașpă, rașpal, rașpil
ratto – hupi, huvi, viihdyke рад bucuros; bucurie
rauta – hopeanvalkoinen kiiltävä metallinen alkuaine руда minereu de fier
ravelliini – on bastionijärjestelmässä käytetty takaa avoin ulkovarustus, missä on kaksi teräväkulmaista toisiaan vastaan olevaa vallinkylkeä. Se antaa yhteistoiminnassa päävallin kanssa joko ristitulta etumaastoon tai suojaa tulellaan taaempana olevaa päävallia. Se sijaitsee usein kurtiinin edessä linnoitusportin suojana. равелин mic echipament de fortificație; eng.: ravelin; it.: ravellino; fr.: ravelin
ravita – antaa ravintoa, ruokkia наритать a hrăni
remontti – eli korjaus tai urakka (ремонт – remont) ремонт reparație
renska – Rheinviini рейнское вейн, рейнвейн, рэйнвейн vin de Rhin; vin de împărtășanie
repentka – keskonen < ребёнок, ребёнка – lapsi ребёнок copil; aici avorton
repsikka ark. apumies; jässikkä, jössikkä. Olla repsikkana rakennuksella. кребщик < крепыш
resiina (rautat.) – ihmisvoimalla tai pienellä moottorilla kulkeva (avoin) kevyt kolmi- tai nelipyöräinen kiskovaunu. дрезина < fr. draisine drezină < fr. draisine
reska – turska треска batog (uscat)
resla – suurehko, us. pehmustettu tuoli, lepotuoli кресло fotoliu; scaun (pliant)
ressi – metallirahan numeropuoli < решка – rahan nimipuoli. Kun pikkupojat ennen hypitti hatussa rossaa tahi 5-pennistä ja kun oli jonkun raha hypännyt, sai se kaataa kaikki rahat, jolloin se sanoi kaataessaan esim. koverii! Ne rahat, joissa oli ruunupuoli ylöspäin, sai hän kaikki. Jos sanoi ressii, sai hän ne rahat, joissa oli numeropuoli ylöspäin. решка rișcă
reuhka – eli karvahattu tai huono hattu (треух, treuh eli tietyn tyyppinen karvalakki, talvilakki) треух căciulă
revohka – eli sekamelska, sekasorto (trevoga eli huoli, hälytys) тревога neliniște, îngrijorare; aici talmeș-balmeș
riepkaivotka, ripkoivotka – vrt. Hot Shot turkinpippurilla maustettua votkaa крепкая водка acid azotic diluat; apă tare
riesa – граза, graza eli tunkeileva ihminen гроза groază; groază de om
riesiä – leikata, viiltää < рѣзать Ellei taskuista löydetty yhtään nappia, ne riesittiin takista tai housuista, kun ruvettiin heittämään nappikuoppaa. вырезать < рѣзать a retaza
riipressissä – joukossa, mukana – Isä laitto kaik, kuka vaa kelpais (kansakouluun), ja siel miekii mani loisii riipressiis, vaikka olinkin heitä nuorempi. Vrt. ven. припряжка – lisävaljastus; sivuhevosen valjaat. припряжка cataramă secundară (la ham)
riisi, riisitauti – (gryza, eli tyrä tai kalvava kipu) грыжа, грыжка hernie
ripaska – venäläinen kansantanssi < ven. трепак+присадка трепак, присадка cazacioc
risti – крест, krest, muinaisvenäjän krst крест < крьстъ < крст < Krist[us] cruce
rohotti – pitkähkö, syvä ja jyrkkäreunainen notko < прходь – läpikulku, läpikäynti; горный прходь – vuorensola; – rohotti. приход venire, sosire; intrare
roikka – joukko, sakki, porukka, remmi. Sitten mentiin ulos koko roikka. тройка  troică; grup de trei; prin ext.: gașcă
rojia – rakentaa < строить Työ ootta ruvenneet rojimaa. Ne oi sin rojineet kaikenlaisi! Laitoksii ja katoksii lauvoist. строить a construi
rokka – vars. herneistä valmistettu sakea keitto. Hernerokka. Rohkea rokan syö  [se joka uskaltaa yrittää, saa nauttia tuloksesta] SL. рок aici: urluială pentru vite
rokuli – progul eli laiminlyöty työaika, poissaolo прогул chiul, absență nemotivată
ropati(n) – itse edestään – Lönnrot: ropatin on ruotsinnettu – förgäfves, till ingen båtnad – ja sitä on verrattu samaan sanaan kuin verbiä propatia – kuolla. ropatinRopatin se asia meni. ropati – itse edestään. propatia < ven. пропадать пропадать a dispărea
ropilospuut – kattotuolit liistekattoisissa ja olkikattoisissa rakennuksissa – inkeriläisessä Tuuterin murteessa: stroppilaat – kattotuolit. Sanat on saatu venäjästä: стропило – vuoliainen. стропило grindă; căprior
ropina – ropiseva ääni. Sateen ropina. ропот ropot (de ploaie)
ropka – korkki < пробка. пробка dop
ropotti – työ работа muncă
ropotsikka, roposniekka, ropusniekka – korkkiruuvi < пробочникь. пробочник tirbușon
roskota 1 – hammasjako sahassa – Ota roskotarauta (= jakorauta) ja kiännä sahhaa roskota. roskarauta, roskatak – hammastaa sahaa. Avvaimel sitä tehtii (sahaan) rosvotuu. rosvotu. Vrt. разводить mm. – taivuttaa eri tahoille, harittaa sahanhampaita. разводить referitor la dinții fierăstrăului
roskota 2 – kulunki – Tänne sai (= saakka) reissutessa on miulen kertynyt ylen äijält roskotua. Lähtiessä piti varustaa täydelliset matkatamineet, vahva hevonen, lujat valjaat ja riittävät eväät, roskotat. Vrt. ven. расходь – makso, kulunki. – Omat ja hevosen eväät olivat suoranaisia kuluja lähtijälle. расход cheltuială, consum
rosolli – vars. kuutioiduista keitetyistä juureksista tehty salaatti рассол saramură; rasol (fiert scăzut)
rospuutto – kelirikko распутица drumuri defundate, impracticabile
rostoi – yksinkertainen простой simplu
rossukka – aukeama – Yksi suovan alar rossukka sakiaa kulontakkua – vielä niittämättä. Vrt. ven. просяка – läpihakkaus metsässä, metsään hakattu raja. просяка luminiș de defrișare
rosuvoi – vaaleanpunaisesta, ruusunpunaisesta розовый roz
rosvo – разбойник, razboinik eli ryöväri разбойник tâlhar, bandit
rotakka – retku – Tietäähä tään, ko ei mistää komenneta eikä neuvota (lapsia), ni rotakkoiha niist tulloo. Heitsii (= heittäytyi) rot’akaks. rotjakka (< ven. бродяга), merkitykset – roisto, konna (suom.), – kulkuri, irtolainen (ven.). Murteessa t’a (<d’a) osoittaa, että sana ei ole omaperäinen. бродяга vagabond, haimana
rotiaiset, rotinat – varpajaiset – Se akka or ruvennu leviämmää, pian kai päästää rotiaisille. rotinat, родины – lapsivuode, synnytys. Loppuosa sanassa rotiaiset johtuu luultavasti liittymisestä sellaisiin sanoihin kuin kihlajaiset, ristiäiset, tuliaiset, hautajaiset, raviaiset, varpajaiset. родины lohii
rotu – (vanha venäjä: rodu, nykyvenäjä: rod, eli laji, syntyperä, heimo, laatu) род gen; neam; fel
rouhia – hienontaa jtak kovaa karkearakeiseksi vars. murskaamalla, murentaa рушить a măcina
rukaita – haukkua, sättiä < ругать Välist äkäel ja rukkaitti ja löi kulakkaa (= nyrkkiä) pöytää. ругать a certa, a ocărî; a înjura
rukkanen – рука, ruka eli käsi, nahkainen kinnas рука mână
ruoska – (rozga) – jäykän varren ja sen päässä olevan punotun (nahka)siiman muodostama lyöntiväline. зга bici; vargă, nuia
ruossali – astiaan suolattu kaali; keitetty, tiinuun suolattu kaali, ei hapatettu. Vrt. ven. просоль – riimisuolaus, esim. рыбавьпросоль – riimisuolattu kala. просоль sărat bine sau ușor sărat (!)
rupaska – paita < рубашка Vanhat ukot sano paitua rupaska. рубашка rubașcă
rupla – Venäjän, Valko-Venäjän ja ent. Neuvostoliiton rahayksikkö. рубль rublă
rusakko – русак, rusak eli peltojänis русак iepure de câmp
ruskea – ruskea väri. Sävyttää tukkaa kastanjanruskealla. русый castaniu-deschis
russakka – prusak eli preussilainen русак, пруcак gândac de bucătărie
rutka – putki, torvi – Rukissa rullalaitteen akseli on harakkarauta, sen toisessa päässä oleva putkimainen osa on rutka. Paksua lankaa kehrätessä sanottiin, että kyl joutuu ku männyö rutka täyvelt. rutka – letku; rutku – piippu. Vrt. ven. трубка – putki, torvi, piippu. Äänteellisesti lähempänä olisi rupka, mutta koska pk on suomelle vieras yhtymä, se on voitu korvata tk:lla. Vrt. jupka, kopka. трубка tub, țeavă
rääty – rivi, jono ряд rând
räätää – paistaa kuumasti – Nythä päivä reäteä ihmiest. Aorinko ku oekee reäti tässä murkinaruppeemala. Vet aijanseläle (saran) keyväisen auringon riäteese kuivamaa. Venäjässä on verbi грѣть – lämmittää, kuumentaa, jonka liittäminen tähän yhteyteen on myös äänteellisesti perusteltavissa, koska venäjän ě:n jatkajana ims. taholla voi olla ä. Näin ainakin sanoissa määrä, läävä ja räähkä. Yhdistelmän tekee kuitenkin epävarmaksi se, että sana näyttää puuttuvan lähisukukielistä. грѣть; гореть a dogorî
šaali – hartiahuivi tm. sen tapaan käytettävä vaatekappale шаль șal
saani, sani, sanki suom. itämurt. (ks. Lonnrot: saani). cани, cанки sanie
saapas – pitkävartinen jalkine cапог cizmă
safka slg. – ruoka < závtrak – aamiainen, aamupala; eine; eväs. шавка, хавка – воровской жаргон „еда” (shafka, varkaiden slangia, tarkoittaa ruoka) завтрак mic dejun; gustare
saira – makrillihauki сайра Atlantic saury, Scomberesox saurus, balalou (fr), paparda (sp), agulhão (pt)
sakonavako – viimeinen vako – Jos kyntö aloitetaan saran reunoilta, on viimeinen vako nimeltään sakonavako. Vrt. ven. законь – sisäänajo; maakaistale, sarka. законь parcelă
sakuska, sakusta, sapuska – alkupala, suupala закуска gustare, aperitiv; zacuscă
saltakka – sotilas < солдат – sotamies, sotilas, солдатка – sotamiehen vaimo – Saunan sitten sowittawat Zaaren suuren sotajoucol Syhywille saltacoille. Joskus merkityksessä ”vilkas lapsi”, esim. Nyt ne nuo saltakat hieroo jauhoks hyppiissään nuo kuivat heinät. Kyllä se on semmonen saltakka ettei parempaa parteen tarvita. Muuten saltakko, saltakkokarja – suuri lapsi joukko. солдат soldat
šamaani – vars. arktisissa kulttuureissa, muinaisuskonnoissa, noita, tietäjä, henkinen johtaja tai parantaja, jonka uskotaan transsissa ”loveen lankeamalla” saavan yhteyden yliluonnolliseen maailmaan. шаман șaman
samojedi – Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa asuvia kansoja; em. kansojen kieliä. самоеды samoed
samovaari – aik. hiilillä, nyk. tav. sähköllä lämmitettävä ja lämpimänä pidettävä messinkinen t. kuparinen ven. teenkeitin самовар samovar
santarmi – sotilaallisesti järjestetyn poliisikunnan jäsen. жандарм jandarm < fr. gendarme
sapiska – (zapiska) nuhteet, moitteet, torut, satikuti записка zapiscă
sapotniekka – latauspuikko – sapotniekka – laastikku, puukeppi, jolla luoti painettiin luodikkoon tai tulppa haulipanokseen. zabońńiekku – puhdistuspuikko (забойникь mm. ружейный шомполь – latauspuikko). Avoimeksi jää kysymys, miksi suomalaisessa muodossa on t eikä i, kuten odottaisi. забойникь vergea de armă
saprikehtaa – kisata, lähennellä – Mitäs sie siinä saprikehat. запрыгать – ruveta hyppimään tai häärimään. запрыгать a începe să sară
sapuska, sakuska, sakusta – (закуска, zakuska eli alkupala) закуска zacuscă
sarkka – (pikari) metallinen korvaton juoma-astia; pieni, kapea ja korkea (ryyppy)lasi чарка potir
sašen, syli – vanha pituusmitta: 1,78 m t. 2 m.  сажень sajen, stânjen, braț (deschis)
šašliki – hiilloksella vartaassa paistettu lampaanliha шашлык șașlâc < tăt. šašliq
sassiin – сейчас sejčas eli heti paikalla сейчас acum
sata – perusluku, merkitään numeroin 100 сто / сот sută, suta »grupul satem«
satakku – ”käsiraha” Itä-Kannaksen murresanakirjassa on satakku, satatku, – käsiraha kaupanteossa; zadankku – käsiraha (kaupassa), sulhasen kihlamatkalla morsiamen isälle viemä raha. Vrt. ven. задатокь, задатка – käsiraha, pesti, ennakkomaksu. Paremmin odotusta vastaava olisi *satatka (vartalosta задатка). задатокь, задатка arvună, avans (la plată)
satniekka – jalkineen takakappale < задникь – takaosa, takakappale. задник ștaif
saverikko – kääriminen, kietoutumine; kelaus завертка împachtare, înfășurare, învelire
savotta – завод, zavod eli tehdas завод fabrică
se – substantiivinen ja adjektiivinen demonstratiivipronomini се (slavă bisericească) acela
seljanka, soljanka – vahvalieminen kasvispitoinen ven. keitto. Liha‑, kala‑, sieniseljanka. селянка varză călită cu pește sau carne; aici: ciorbă sărată de legume
sentaali, sentneri – sentaali, 100 kiloa центнер chintal
sepeli – щебень, kivimurske щебень piatră concasată
sernautua – mustua – Heinät sernautuut, tummuvat sateella ollessaan hajalla. sernata – puhua halventavasti, moittia. Vrt. ven. чернить – mustata, чернѣть – mustua. чернить < чернѣть a se înnegri; a ponegri
sertakka – ullakko < чердакь – eteisen komero. чердакь cerdac
sesnoi – hyvä, hyvin tehty < честный – rehellinen, vilpitön, moitteeton, kunnollinen. честный cinstit
setrinä – sampi – Selälleä ku setrinä, sanotaan laiskasta. Se on ku setrinä selälleä. Nii makkua ko sampi. Sampi on paikattua, ko kärsiä (= kärsään) reijä kaivuat mist ylös veestä nostuat, suu on kärsä al. Vrt. ven. осётрь – sampi, осётрина – sammenliha. осётрь; осётрина carne de nisetru < bg. esetăr
seuna – kaskenpolttossa muualta tuottu lisäpuu, rahna жегун lemn de foc adus la defrișarea prin pârjolire
sihti – (pienireikäinen) seula t. siivilä сито sită cf cf. ngr. σίτα, calabr. sita.
siinu – arvo, hyvä maine – Pien nyt sinä tuota leskensiinnuu niinkum muuttil lesket tällä kylällä. tšiinu – arvo, arvonimi, asema, virka; tšiinusovat – juhlavaatteet, häävaatteet; tšiinukas – arvokas. Vrt. ven. чинь – arvo, asema, tapa, meno, järjestys. чинь cin
siisti – чистый, tšistyi eli puhdas чистый curat
siitnava – seulottu; siivilöity ситный, ситного cernut
siitta 1 – olkimatto – Siit ku saatii se nuotta koparehesse, siit pantit siität (= oljista tehdyt suojukset) pääle ja lumel peitettii. (щить, -а, -a – ristikkolaite. suojus, tuiskusuojustin) 2 siitta (сито – seula, siivilä). 1 щить; 2 сито 1 rogojină; 2 sită
simpukka – жемчуг, žemtšug eli helmi, alun perin kiinasta жемчуг perlă
sininen – sininen väri, sini синий; синь < синева albastru; siniliu; albăstreală, sineală
sinohka – olkimatto < циновка – niinimatto, olkimatto – suuret sinohkat tehtii siel olista. циновка rogojină
sirkatsu – tšrkessilainen sonni черкесский бык taur cerchez
sirppi – vars. viljanleikkuuvälineenä aik. käytetty lyhytvartinen käyräteräinen käsityökalu. серп, сьрпъ, лъжька seceră < sicilis (lat.)
siski, siska – vuosikasvain, kerkkä < шишка – pahka, käpy – Petäjä sisket sajun (= teenä) ja syyves keuhkotauvi liäke entisaikaan. шишка con; gogoașă de pin
sissi – säännöllisiin sotajoukkoihin kuuluva tiedustelu-, häirintä- ym. sissisodan tehtäviin koulutettu sotilas шиш hoinar, vagabond
slobo halv. – venäläinen, ryssä < slobodá – asutus(alue), kaupunginosa; esikaupunki(alue). Ilmeisesti alun perin venäläisen varusväen asumapaikasta käytetty nimitys. Vrt lopotti. слобода suburbie, mahala
smetana – сметана, smetana сметана smântână
snaijata slg. – знать, znat eli tietää знать a ști
sokka – usein kaksin kerroin taivutettu pieni metallipuikko, jota käytetään varmistaman koneenosien kiinnitystä. чека (azi: шплинт) cui spintecat; pană
solkkuna – näpäytys sormella, luunappi – Nii on tuo taps kasvant net en uo solkkunallai ampunt, kevyestikään kurittanut. щёлкать, щёлкнуть – näpäyttää, naksauttaa; antaa luunappi щёлкать, щёлкнуть a da un bobârnac
solkkuva, solkkova, sotkkovoi, selkkova – hopearupla; Lönnrotin sanakirjassa onsilfverrubel”, enrubels stycke (целковый) Muutos e > o lienee sanaan sisältyvien labiaaliäänteiden vaikutusta. целковый rublă
solotnik, zolotnik – n. 4,25 g золотник zolotnic
sontikka, sontsa slg. – (зонтик, zontik eli päivänvarjo) ark. – sateenvarjo. зонтик umbrelă de soare, prin ext. umbrelă de ploaie
soopeli – (соболь, sobal) eräs näädän sukuinen petoeläin, jonka nahka on erittäin arvokas turkis соболь sobol < Zobel cf sued. sobel, eng. sable
sopottaa, sopoti – puhua hiljaa ja epäselvästi, höpöttää. шептать, șopti, șușoti < bg. шептя
sopuli – arktisten alueiden tuuheaturkkisia ja lyhythäntäisiä myyriä; vars. tunturisopuli соболь samur; leming < fr. lemming cf sued., nor. & eng. lemming
sormi – leveydenmitta n 25 mm палец deget
sornaja – musta черный, черная cernit; negru
sorokoska – kolmasosalitranpulloсороковка вина.” сороковка o treime dintr-o sticlă de un litru
soromno, sorovno – saman tekevä minulle все равно mi-e indiferent
sortune – sortti, sorttinen сорт sort
sotka, sotku – slg. pieni pullo < сотка – pieni pullo viinaa – Sotka veti noin 100 gr. Sotku ol noin neljäis osa pullost, pullos ol kolme varttii. сотка < сто – sută aprox. cinzeacă (⅛ l.= 0,125 l.) ≈ sotka 0,100 l.
soussi – sianlihakastike, ”soosi” < соусь – kastike – Melko yl. käytetty sana 1900-luvun alkupuolella Etelä-Karjalassa соусь sos < sauce cf sued. sås
sovhoosi – valtiontila Neuvostoliitossa совхоз sovhoz; gospodărie agricolă de stat, GAS
spruju, pruju – tein muutamat prujut kätee et pystyisin lunttaa kokees сбрую < сбруя notițe la școală; rechizite, mărunțișuri
sputnik – tekokuu спутник satelit artificial
stara slg. – stadin slangissa merkityksessä ”vanha mies”; uudempi merkitys ”rock-tähti” tulee englannista (старость, starost eli vanhuus) старик < старость bătrân
statisti – pienen sivuosan esittäjä näytelmässä t. elokuvassa, avustaja статист figurant, statist < germ. Statist cf sued. statist
suhari – autokuski сухарь șofer
suhmuri ks. juhmuri чохмарь sonetă
suka – valloittava – On siin aika suka tyttö, kyl tuo pannuo pojat pussii. Vrt. ven. щука 1 hauki, 2 viekas ihminen, viekastelija; etevä kaupantekijä. щука știucă < bg., sb. štuka
sukkula – kangaspuissa ja kutomakoneissa käytettävä kudelangan pujotusväline скалка, скалья < сўкалѣя, сўкало suveică, suceală < bg. совалка
suntio – (muinaisvenäjä, rekonstruktio: sodija, tuomari) судья < сѫдиıа, судиıа inițial: judecător; azi: paracliser
supukka – piipunvarsi; tšupukka – eräänlainen leivonnainen: syötiin voisulan kera rullalle käärittynä. Vrt. ven. чубукь – piipunvarsi. чубукь ciubuc (de fumat)
sutka, sutkaus – nokkela, leikillinen lausuma, sukkeluus шутка glumă
suunta – asento, suuntautuminen t. kurssi jhk nähden; suuntaus, suuntautuminen, pyrkimys, taipumus, trendi; aatesuunta, liike, virtaus судья inițial: judecător, persoană care indică direcția
syrjääni = komi – eräs Uralin länsipuolella asuva suomalais-ugrilainen kansa; em. kansan kieli, komin kieli. зыряне; зырянский Komi
syt – juuri ja juuri < чуть – tuskin – Oikee vanhat (ihmiset) et syt’ muistan. чуть puțin, abia, pic
säplä – paistinpannun irtovarsi чапля piciorul samovarului
säppi, seppi – ketju; oven, ikkunan tms. haka; salparauta, aspi. Ovi on säpissä säpillä suljettuna. Panna ovi, ikkuna säppiin. цепь < цѣпь lanț
säryyttää – paistaa, käristää – Särryytettääl lammaslihhoonis sopaks; särryytöspaisti – paistinpannussa tai padassa hellalla ruskistettu liha. Etymologiasta ks. sääriä. жарить; жареный prăjit; fript
sääli – murteissa on myös takavokaalinen salkka, joka on samaa kantaa; жалко – sääli, säälittävä. жаль jale
sääriä, säryyttää siärittyi tarttuloi, paistettuja perunoita. säärii, säärittää – paistaa. Vrt. ven. жарить – paistaa lihaa (cf särä Lemi) жарить; жареный prăjit; fript
taarai nakoma – A vot sie karhu, miu taarai nakoma. Käy kohvil! старый знакомый veche cunoștință
takoskoi – kelvollinen, uuras < таковский – kelpaava, sopiva – Siihe työhö hiä on iha takoskoi. takosnoi – oikein hyvä. таковский potrivit
talkkuna – talkkunajauhoista piimään t. viiliin sekoittamalla t. veteen keittämällä valmistettu kansanomainen ruoka толокно < толкъно [fiertură din] făină de ovăz
taltta – terään päättyvä pitkänomainen työkalu, jota käytetään us. lyömällä sitä vasaralla tms. долто < долото < длато daltă
tammi – vankkarunkoinen ja laajalatvuksinen lehtipuu дуб < дѫбъ, дамби < дамби stejar
tappara – topór eli kirves топор topor
tarakka – polkupyörän tavarateline, pakkari торока port-bagajul bicicletei
tarina – starina eli muinaisuus старина cântec bătrânesc
taro – viljelty seutu, rintamaa, kylä дор ogor; front; sat
taruhka – salakaupasta ostettu arsenikista. Harjaukkoloilt sai sitä vanhaa taruhkaa. Vrt. staruha – vanha eukko; staruhha – vanha mummo, eukko (старуха) старуха bătrână
tasku – housuihin, hameeseen tms. asusteeseen pikkutavaran mukana pitoa varten t. koristeeksi ommeltu litteä pussi t. lokero; pienehköistä (litteistä) säilytys- tms. pusseista t. lokeroista. ташка buzunar (prin ext. tașcă)
tauno, taunoo – aikoja sitten, kauan < давно Joks teillä tupa lämpis? – Jo taunoo. давно demult
tavara 1 esineistä omistuksen kohteina. 2 esineistä tms. kaupan kohteena, hyödyke, valmiste, tuote, tarvike. товар marfă
tensikka – sotilaspalvelija денщик ordonanță
tepenii – (a vot) tepenii < А вот тебе на! A vot tepenii sano Rauvun mies ko se ihmeuutisen kuuli. вот na-ți-o bună!; na-ți-o frântă că ți-am dres-o! unde dai și unde crapă!
teplikka – ohut leipä, liedellä paistettu vehnätaikinakakkara, teplikas, teplikko, teplu – ohut kakkara, valmiiksi ajeltu piiraankuori. Esim. jos ajeltuihin piiraan kuoriin ei riitä sydäntä, ne paistetaan ja syödään tepluina. Vrt. ven. тёплый – lämmin, lämmitetty. тёплый cald
tiakka – ortodoksinen kirkonpalvelija дьак < dijakŭ diac
tiite – isoisä < дѣядь Tiitein minnuu polvellua körötti. Teppanan tiite el sata vuotta. (ortodoksiperheessä) дядя < дѣядь bunic
tohnaida – hengähtää, levähtää – Tohnaiha välist, älä nii kovast tie työtä. Vrt. ven. дохнуть, вдохнуть – hengittää, puhaltaa. дохнуть, вдохнуть a respira; a sufla
toi tuo; toi, toi той < тот (та) acela
tojasnainen – vakituinen, pysyväinen – Siinhän n-oon ollu tojasnaiseh monet vuolet läp talven sekä kesän, kangaspuut tuvassa; tojasnaiset juhlat – vuotuiset kirkkojuhlat. Vrt. ven. (по)стоянный – vakituinen, постоянно – pysyvästi. (по)стоянный; постоянно permanent, continuu
tokko – usein liitepartikkelien -han, -pa lieventämänä ilmaisemassa arvelua tai epäilyä: tuskin; varsinkin kielteisissä yhteyksissä aloittamassa epäsuoraa kysymyslausetta. тот acela; așa
tolkku – толк, tolk eli ajatus, järki толк < толкъ tâlc, noimă; rost
toloi – pois < долой – pois, alas – Jos saa voimakkaan sähköiskun, niin se o henki toloi (pääpaino jälk. tavulla). долой jos, afară
tolppa – pylväs, paalu столб < стўлпў, стлўпў stâlp
tolvana – bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, „pölkkypää” балван bolovan < bg. балван
tonkka – puolen kopeekan raha тенка jumătate de copeică
topra – hyvä добрый bun
torakka – (tarakan) suorasiipisiä litteäruumiisia hyönteisiä, joista eräät (esim. russakka) vars. aik. loisivat asunnoissa. таракан libarcă; gândac negru
torrakko slg. – ase; pyssy, kivääri, haulikko
toveri – товарищ, tovarištš товарищ tovarăș
trappi – suurikokoinen kurkilintu, joka elää Euraasian lauhkeilla alueilla дрофа; дропля, дропла (bg) dropie
troika – kolmivaljakko тройка troică
tsaari – Venäjän, Serbian ja Bulgarian miespuolisten hallitsijoiden (keisarien) arvonimi; hallitsija jolla oli tämä arvonimi. царь țar
tšaikka, saikka, tsaiju, saiju – tee (alun perin kantoninkiinaa) чай < cantoneză 茶 ceai
tšasouna, tsasouna, säässynä, sässöönä – casóvnja eli ortodoksinen rukoushuone часовня paraclis, capelă
tšetvertti, tservertti – tilavuus-, pituus- ja pintamitta четверть sfert, un sfert de arșin
tšinovkikka – tsaarinaikainen alempi virkamies чиновник cinovnic, funcționar rus
tšinuski, kinuski – sokerista ja kermasta keittämällä valmistettu seos, jota käytetään leivonnaisten kuorrutteena, jälkiruokakastikkeena yms.; sellaisesta valmistettu makeinen. щанучкй < щануться caramea
tšort vasmi – perkele! haista! чёрт возьми să te ia dracu’
tšotut – helmitaulu счёты abac
tšuhna, tsuhna, suhna halv. – venäläisten suomalaisista käyttämä nimitys < чухонец, чухонка, чухонцы tsuhna, suomalainen; virolainen. [эстонец, талап, финн, турмолай, суомец, карел] чухна porecla finandezului și a finicilor
tšuudi – slaavien vieraista kansoista чуак străin; intrus
tundra – metsärajan pohjoispuolinen puuton kasvillisuusalue. Saame: duoddâr, tūndar – tunturi. тундра tundră
tupakki – tupakka тобак tabac
tyrakka – dorkka дурак prost
Turku – tori, markkinapaikka торг < търгъ târg
tuska1 kova fyysinen kipu. 2 psyykkinen kärsimys, ahdistus, piina. 3 harmi, kiusa, vaiva, vastus; ikävä, kaiho. тоска < тъска dor, mâhnire, urât
tussa – omaisuus – Sellaisena kahden tussan tilalla oli 5-6 lehmää. Tällä pojalla on tussoo ostook vaikka kaksi hevosta. Vrt. ven. душа mm. – ihminen, henki, sielu, maaorja; varat. Kahden tussan tila alkuaan ehkä kahden perheen tila. – у нея за душой ни копейки – hänellä ei ole kopeekkaakaan. душа suflet, suflete
tussi – tekn. ja taidepiirustukseen yms. käytettävä kestävä värineste тушь tuș < germ. Tusche
tusurkka – takki, nuttu < тужурка – työtakki, virkapuku (esim. upseerin, virkamiehen ja koululaisen). тужурка tunică
tuuma, duuma – дума, dúma eli ajatus, miete дума gând, cugetare
tyrmä – (тюрьма, turma) vankikoppi, vankiselli; vankila. тюрьма temniță, închisoare
tytinä, tyyteni, tytenä, tytinki – aladobi, vrt. ven. stúdeń – aladobi. Sanan yleisin variantti on tytinä, jolla on myös merkitys ‘vapina, tärinä, hytinä’. Jälkimmäisessä merkityksessä tytinä on selvästi ekspressiivinen, ja se liittyy hut-, hyt-, tut-alkuisiin sanoihin (hut-, hyt-, tut-pesyeet). Näitä ovat mm. hutista hytistä tutista tytistä ‘täristä, vapista’, hutjua tutjua ‘heilua, huojua; vavahdella, vapista’ ja hutuuttaa hytyyttää ) tutuuttaa ‘heiluttaa, ravistaa, pudistaa, tärisyttää; puistattaa’. студень piftie
tökötti, jökötti, ökötti, tötki, jötki – terva, tuohiterva

Sanue: tuohiterva; omatekoinen saapasrasva tai lääke; pahanmakuisesta, liian paksusta tai tahmeasta, tuntemattomasta tai epämääräisestä aineesta’, vrt. ven. dëgot‘ ‘tuohiterva’. Tökötti ja jökötti -sanoilla on myös merkitys ‘vähäpuheinen, juro, jäykkä, ylpeä’, mikä liittää ne tök-, jök-alkuisiin ekspressiivisiin sanoihin (tök-, jök-pesyeet), kuten tökö(tin) jökö(tin) ‘juro, vähäpuheinen, itsepäinen, yksinkertainen’ ja tököttää jököttää ‘olla paikoillaan, liikkumatta, jäykkänä, puhumatta’. Edelleen tök-, jök-alkuisilla sanoilla on vertailukohtia kök– ja pök-alkuisiin, kuten kököttää ja pököttää ‘olla liikkumatta paikallaan’.

дёготь gudron, catran
ukaasi – keisarin tai halitsevan senaatin antama määräys указ decret, ucaz
uoma – virtaavan veden maaperään uurtama tm. samantapainen ura яма groapă; săpătură
utala – urhoollinen, rohkea, peloton удалой îndrăzneț, voinic, brav, viteaz
urakka – урок, urok eli läksy, oppitunti, oppikappale урок, gen. урока sarcină; lecție
usuttaa – yllyttää (varsinkin koiraa jonkun kimppuun), kiihottaa уськать, науськать a asmuți
vaalia – pitää (hartaasti, antaumuksellisesti) huolta jostakin, hoitaa, hoivata. валить, валять [nu se leagă!]
vaarti – kaarti < гвардия Nii o ko vaarti kasakka. гвардия gardă
vaassa – kalja, kotikalja квас cvas, bere de casă
vaino – (mahdollisesti: vojná, sota) 1 vainoaminen. 2 ylät. sodasta. Vainon ajat. война persecuție; război
vainu – eläimen aistima haju; eräiden nisäkkäiden herkkä hajuaisti. вынюх adulmecare
vaksali – rautatieasema вокзал gară feroviară
valii – kiireesti – Hätää leipäviulon haukkasin ja valii pellul. Valii anna mennä. Vrt. ven. валить – lähetä, työntyä, валять, imperat. валяй – anna mennä валить, валять

валом валить

(expresia) a merge valvârtej
valmi – aumakaton, valmikaton kolmikulmainen päätylape вальма „apa” triunghiulară a unui acoperiș în patru ape
valmuska – Tricholoma, keltavalmuska, sinivalmuska вальмушка nicorete, burete-de-spin
valuutta – vieraan maan raha валюта valută < it. valuta.
vanja – venäläinen ваня rus; Vania
vanna slg. – eli kylpyamme (ванная, vannaja eli kylpyhuone) ванная vană, cadă
vapaa, vapaus – joka ei ole muiden määräysvallan alainen, riippumaton. Henkilökohtainen, valtiollinen vapaus. Akateeminen vapaus. Mielikuvituksen rajaton vapaus. Lehdistön vapaus. Suomelle koitti vapaus. Nauttia vapaudestaan. Menettää vapautensa. Ehdonalaiseen vapauteen päästetty vanki. свобода; свободный liber, libertate; liber
var – piki; сапожный вар – suutaripiki вар smoală, catran, gudron
varpunen – paksunokkainen harmaanruskea pikkulintu. воробей < ворбъ, vorobьjь vrabie cf. bg. vrabĕi, slov. vrabelj
vasta – muinaisvenäjän hvost eli häntä хвост coadă; aici vihta
vaterka – mukki; mitta, 1/4 tuoppia/kannua cf четверть sfert
vatiini – päällystakkien ym. välivuorina käytettävä kangas. ватин vatelină
vatruska1 pieniä mannapuurolla, riisillä tms. täytettyjä avonaisia t. umpipiirakoita. 2 rahkapiirakka. ватрушка brânzoaică
vedro – tilavuusyksikkö, nestemitta = 10 ocale = 12,3 l ведро găleată; vadră(vsl. bg. vĭedro [de unde și alb. vedră, ngr. Epir védra, turc. vedre, ung. veder], rudă cu vgr. ῾ydría, urcior)
vehje – kalu, kapine, väline, koje, laite, värkki, vekotin вещь lucru, obiect
velho – (pahansuopa) noita, taikuri, tietäjä волхв < vъlhvъ magic
veranta – kuisti, vilpola веранда verandă < fr. véranda, cf. it., port. varanda < cuv. englez din India.
verna – oikein, totta; uskollisesti; luultavasti верно adevărat, exact; drept; fidel, credincios
versokka – pituuden mittayksikkö = 4,4 cm вершок palmac, verșoc
veräjä – aidan kulkuaukko ja sen sulkeva (yksinkertainen, kevyt) portti, portinpylväs. Laidunhaan veräjä. Riuku-, lautaveräjä. Avata, sulkea veräjä. Pääsi kuin koira veräjästä livahtamaan helpolla, vähällä. верея stâlpul porții
vesseli, vessellä – весёлый, vesjolyi eli iloinen; 1. lapsista (vars. iloisen touhukkaista pojista). Pojan vesseli. 2. veitikka, vekkuli. весёлый vesel
viesti – весть, vest eli sanoma, uutinen весть < весть veste
vihta – (länsisuomalaisessa kielenkäytössä) tavallisesti koivun lehvistä kimpuksi sidottu saunomisväline, vasta vrt. vehot/vihot – tukko, pesurätti, huosiain вихор? moț, șuviță, ciuf; aici vasta
vihuri – tuulispää, tuulipyörre; kova tuulenpuuska. Vedenpintaa ryöpyttävä vihuri. вихрь, вихърь < vihrу vârtej, vâltoare; rafală; cf vifor bg. scr. vihor
viila – tasoitukseen, teroittamiseen tms. käytettävä tankomainen teräksinen (käsi)työkalu, jonka pinnassa on karhennuksena hammasuurteita. Viilan lape, ruoto, kahva. Karkea viila eli raspi. Hieno viila. Kynsiviila. Poistaa epätasaisuudet viilalla. пила < пила de fapt fierăstrău; aici: pilă
viitta – hartioilta riippuva väljä hihaton (päällys)vaate; vrt. kaapu, vaippa, kappa, mantteli, halatti, keeppi, tunika, poncho. Turkiksella reunustettu viitta. Taikurin viitta. Kruunajaisviitta. Samettiviitta. Kylpyviitta, sadeviitta. свита (одежда, мантия) mantie
vilisteri – tilhi < свирестель vilister(i), vilisteeri, vilistier, viliska, vilikki. Likvidametateesi suomessa. свирестель mătăsar (Bombycilla garrulus)
vilja – runsaus; paljous обилие belșug, abundență, prisosință
virsta – vanha pituusmitta, 1,6 km верста verstă
virsu – eli virsut (verzen eli virsu); niinivirsu вьрза (лапоть, лапти) opincă/opinci din coajă de tei/mestecăn
vitsina – savustettu kinkku < ветчина – kinkku – Vitsinaa ostettii herkuks kaupungissa käydessä. ветчина șuncă, jambon
voda slg.вода, eli vesi ja tietenkin vodka, pieni vesi < vodá вода apă
vodjanoi – on slaavilaisen kansanperinteen miespuolinen veden henki, vetehinen. водяной de apă; hydraulic; aici personaj de basm
vodka – вода, eli vesi ja tietenkin vodka, pieni vesi < vodá водка votcă
voguli (mansi) – eräs Luoteis-Siperiassa asuva suomalais-ugrilainen kansa; em. kansan kieli, vogulin kieli. вогулы voguli, mansi
vokuski – temppu < фокусь – silmänkääntötemppu, temppu – Monet vokustitha myö siel ain tehtii pääsiäispyhinä. фокус scamatorie, truc
vola 1 – pyssyn piippu < стволь – torvi, putki, pilli, pyssyn piippu. vola 2 – ankkurin varsiosa ствол trunchi, tulpină; țeavă
volna – sotilaskiel. lepo вольно pe loc repaus!
volnoi poselenia – vapaa ratkaisu вольное поселение colonizare de voie
vonu – meno – Talkuosakki (= tatkooväki) ko kennen pellol kuhaht nii kyl vilja näk vonut, tuli nopeasti korjatuksi. Vrt. ven. вон – ulos, pois, esim. пошёл вон – mene pois, mene tiehesi. вон afară
vorniekka, vornikka – talonmies < дворникь. дворник vornic; aici portar
voro – вор, vor eli varas вор hoț, tâlhar
vorokki, vorotta – kelalaite ворот vârtej
vortsia – kerskata – Hää o oikee paha vortsimaa. Vrt. ven. форсить – keikaroida, kerskua, mahtailla. форсить se fuduli; a se lăuda
vortuska, fortuška – tuuletusruutu форточка ferestruică
vorua – loikoa – Soatta siint noussa pois vorumast. Älä kehtoa vorruu, nous pois koi (= kun ei) nukuta. Vrt. ven. воротиться – kääntyä, käännellä itseään, esim. я долго ворочался на почтели – kääntelin pitkään vuoteellani. On voinut saada vaikutusta suomen virua-sanasta. воротиться a reveni; a se întoarce; nu se leagă!
vorvana – hylkeenrasva, traani < ворвань ворвань grăsime de animale; aici de focă
vosmoska, vosmuska ks. osmuska осьмушка o optime dintr-un funt
vossi – täi < вошь – Otetoa vossit pois peäst, puhellaan lapsille. iso täiv – vossikka. вошь păduche
vossikka, vosikka – maksusta kyydittäviä kuljettava hevosajoneuvo ajureineen; tällaisen ajuri, vuokra-ajuri; issikka. Kaupungin viimeinen vossikka. Ajaa vossikalla. воссикка? < возка – transport, cărat; возчик – birjar, căruțaș; cărăuș birje, trăsură-taxi
vot – kas, kappas, katsos, kas vain, hyvä, no hyvä; a vot! [а] вот! iată! uite! p. ext. bine; iată, deci
votjakki (udmurtti) – eräs Itä-Venäjällä asuva suomalais-ugrilainen kansa; em. kansan kieli, udmurtin kieli. вотяки; удмурты udmurți; limba udmurtă
vunukka – lapsenlapsi внук nepot
värttinä – 1 alkeellinen kehruuväline, joka koostuu pyöreästä, ainakin toiseen päähän suippenevasta puikosta ja tav. siinä olevasta kiekosta. Kehrätä värttinällä. 2 rukin lankaa muodostava pyörivä osa, kehrä; vastaavan tapainen kehruukoneen osa. веретно < веретено; радиус fus
värttinäluu – anat. peukalon puoleinen kyynärvarren luu. веретно < веретено; радиус osul radius
värtääjä – kontti – tuohinen eväskontti, värteäjä, tuohipönttö – iso kontti. веретье – suuri säkki, niinimatto; kantoväline – värtsi: pussi, säkki, laukku вещи (pl) lucruri; bagaj
ärmäkkä, ärmäkki – ткань армяк 1 laaja takki, kauhtaana 2 kärtyisä, äreä армяк suman

.

BD21325_.

Epävarmoja etymologioita

  • halosnoi halosnoita hyvyyttä ‘ilmaista, halpaa. Sanassa näyttäisi piilevän venäjän adjektiivinpääte –oi, mutta en löytänyt sopivaa originaalia. Äänteellisesti lähinnä ja semanttisestikin mahdollinen on hólenyj, holënyj (> *holonoi) ’hoidettu; hellitelty, lellitelty, hemmoteltu (adjektiivijohdos verbistä hólit´ ’hellitellä, lellitellä, hemmotella’).
  • iitua ’hitaasta kulkemisesta: madella, laahustaa; ylenmääräisestä touhuamisesta t. liikkumisesta’ ~ ietua ’ehättää, joutua, kiiruhtaa. Ruoppilan (1986) mukaan iitua < idtí ’mennä kulkea, käydä. Tässäkin on äänteellisiä ongelmia. Ensinnäkin äännesuhteet edellyttäisivät venäjässä painollista ensimmäistä tavua, mutta tästä ei ole murresanakirjoissakaan tietoja. Toisekseen venäjästä lainatuissa verbeissä u-vartalo on harvinainen. Sanaluettelossa edellä on esitetty ikraida-verbin (< igrát´ ’pelata, leikkiä’) yhteydessä ikrua ~ ikruilla, joiden u on todennäköisimmin peräisin substantiivista igrúška tai igrá (: yks. akk. igru > sm. ikru). Mahdollisesti venäläisperäinen on nuutua (SSA), mutta sekin palautuu venäjässä substantiiviin núda ’vaiva, kipu, tauti. Jotta iitua-verbiä voisi pitää venäläisperäisenä, pitäisi sen olettaa saaneen vaikutteita jostain idti-verbin idu-alkuisesta substantiivijohdoksesta. Suoraan verbistä odotuksenmukainen laina olisi *itiä ~ ittiä.
  • isvoliliemi ‘ruisjauhoista, maidosta, vedestä ja kaloista, tavallisesti särjestä keitetty keitto. Sanassa näyttäisi piilevän venäjän prefiksi iz- ~ is– (vrt. ispotilleen ja isvossikka). Sopivaa originaalia en kuitenkaan ole löytänyt. Äänteellisesti lähellä on venäjän izvólit´ ’suvaita’, jota käytetään kohteliaassa pyynnössä izvolíte ’olkaa hyvä (”suvaitkaa”); tästä on lainattu karjalan kieleen izvol´ i ’ole hyvä, otapas, tuossa on.
  • jetova ’pikkupojasta. Alkuosaltaan lähellä venäjän det-alkuisia (> sm. *tet- ~ *jet-) lapsen nimityksiä: esim. déti, detvorá ’lapset’, detína ’roteva poika tai nuori mies’, détocčka ’lapsukainen.
  • kalaskoi ~ kalanski ~ kalasko ~ kaleska ~ kaliskoi ’jokin ohut nuora; kalastajalanka. Myös karjalan kielessä galanskoi langa (~ n´ iit´ t´ i) ’uistinlanka. (KKSK s.v. kalanskoi.) Adjektiivin päätettä myöten selvä venäläinen laina (karjalan kielen n´ iit´ t´ i <ven. nit´ ’lanka’), mutta originaalia en löytänyt sanakirjoista. Äänteellisesti originaaliksi sopisi hyvin gollandskój ’hollantilainen’, mutta sen käytöstä langan nimityksenä ei ole tietoja. (Vrt. gollándka, jonka kirjaimellinen merkitys on ‘hollanitar’ ja josta on lainattu kalantka sekä merkityksessä ’uuni’ että ’kätilö.)
  • kampi ’kone-elin jolla pyöritetään akselia käsin tai jonka liike saattaa akselin pyörimään, ”veivi”’;
  • kanalja ’lurjus, vintiö’; vrt. ransk. canaille
  • kantsikka ’perunapiirakka. Voisi hyvinkin olla laina sanasta kóncčik ’pää, kärki, nenä’, joka taas on diminutiivi sanasta konéc ’pää, kärki; loppu; (murt.) piirakan pala (SRNG). Tietoja ei kuitenkaan ole siitä, että juuri kóncčik-sanaa olisi käytetty piirakan tai piirakan palan merkityksessä. Lisäksi suomen murteissa on muitakin äänteellisesti läheisiä venäläislainoja ja myös ekspressiivistä ainesta, vrt. kansukka ja kantka.
  • kaplas ’jalakset reen runkoon yhdistäviä tukipuita, ketara’;
  • kapskoi ’huonoista saappaista. Jälleen venäjän adjektiivin pääte -oi, mutta sopivaa originaalia ei löydy. Suomen murteissa on useitakin kaps-alkuisia ekspressiivisiä verbejä, joilla voidaan kuvata myös kenkien aiheuttamaa ääntä: kapsaa ’kapista, kopista; kapistaa, kopistaa’, kapsia ’lyödä kopautella, napsia’, kapsuttaa ’tekemisestä, johon liittyy kopiseva ääni; kopistaa. Todennäköisesti kapskoi onkin pseudovenäläinen sana, jossa ekspressiiviseen ainekseen on lisätty venäläislainoista tuttu pääte, tai sitten sen taustalla on joku äänneasultaan ja merkitykseltään hämärtynyt adjektiivilaina, joka on assosioitunut ekspressiiviseen sanastoon.
  • kerenski ~ kerensi ~ kereski ’eräs vanha piirileikki tai tanssi; naisten hiuslaite, nuttura; ahvenesta (leik.). Ilmeisesti sanojen taustalla on henkilönnimi Kerenski, mutta niillä voi olla muitakin lähtökohtia. Aleksandr Kerenski (1881-1970) toimi Venäjän pääministerinä vuonna 1917 heinäkuusta lokakuun vallankumoukseen asti. Nimi on tunnettu myös pilkkalaulussa: ”Kerenski se leipoi kuivan taikinan / Suolaksi hän aikoi pienen Suomenmaan. / Ai, ai, Kerenski, turha on sun toiveesi / Suomi on jo vapaa maa ryssän vallasta.” (Helsingin Sanomat 30.3.1917).
  • kurttu ’ryppy, poimu’; vrt. ruots. skrutta – rypistää
  • liesu: olla liesussa ’menossa, juoksussa, liikkeellä, lennossa’;
  • mättää ’luoda, ammentaa, nostella (lapiolla, lusikalla tms.); syytää, ahtaa, sulloa’;
  • paunikko ’rantavesissä kasvava pieni maksaruoho; eräs huonekasvina viljeltävä paksulehti (SSA pauni);
  • peto ’petoeläin; hirviö, julmuri; huomattava kyky jollakin alalla, haka, hai, mato, tekijä’;
  • rasti ’puun kylkeen teräaseella tehty polun tms. merkki, pilkka; paperiin varsinkin kynällä tehty merkki (vinoristi), ”kruksi” (SSA:n mukaan ”saattaisi olla lohkeama” sanonnasta ristiin rastiin, ts. muodostunut venäläisperäisen risti-sanan pohjalta);
  • ratto ’hupi, huvi, viihdyke’;
  • seitti ’hämähäkin tai eräiden muiden hyönteisten mm. ravinnonpyyntiä varten kehruurauhastensa eritteestä valmistama ohut rihma’;
  • setviä ’selvitellä; ruotia’;
  • särpiä ’juoda (varsinkin äänekkäästi), hörppiä, ryystää’;
  • vihta ’(varsinkin länsisuomalaisessa kielenkäytössä) tavallisesti koivun lehvistä kimpuksi sidottu saunomisväline, vasta’;
  • vikuroida ’varsinkin hevosesta: käyttäytyä hillittömästi, tottelemattomasti, äksyillä, oikutella, konstailla, temppuilla (SSA vikuri).

. BD21325_.

Pentru unele unități de măsură vechi, sau s-au preluat numele ca atare, sau a fost tradus și adaptat limbii finlandeze. Multe dintre ele sunt și forme arhaice românești și ele preluate ca atare din limbile slave de vecinătate, pentru că nu au avut corespondente autohtone.

arsina аршин arșin (turc. arşin; rus. aršin); cot turcesc sau rusesc
berkovets берковец bercoveț
desiatiina, desjatiina, venäjän hehtaari десяина desetină, deseatină
garnietsa гарнец garniță, pol. garniec, din sl. grŭnĭcĭ
kortteli (lichide), luoti ока (solide), кварта (lichide) oca, ocă, lot
kruška, tuoppi, kolpakko кружка crujca, halbă
kyynärä локоть cot
leiviskä лиспунд; талант talant, gr. veche τάλαντος, cf. sl. talanŭtŭ
lästi ласт încărcătură
mitta = 1 cetveric/tšetverikia четверик măsură
naula, pauna фунт livră, pfund
nelikko, tšetverik; tšetvertti четверик bușel, cetveric (sfert), baniță
osmiini, osmina, hehtolitra осьмина osmin, hectolitru
sašen, syli сажень sajen, stânjen, braț (deschis)
sentaali, sentneri центнер chintal
solotnik, zolotnik золотник zolotnic
sormi палец deget
sotka, sotku сотка < сто aprox. cinzeacă (⅛ l.=0,125 l.) ≈ sotka 0,100 l.
tšetvertti четверть sfert, un sfert de arșin
vedro ведро vadră, (v.sl., bg. vĭedro [alb. vedră, ngr. Epir védra, turc. vedre, ung. veder], rudă cu v.gr. ῾ydría, urcior) (= 10 ocale) (12,3 l)
versokka вершок palmac, verșoc
virsta верста verstă

.

BD21325_.

Câteva nume de persoane sau de locuri. Numele de persoane provenite din rusă sunt mai frecvente în Carelia finlandeză unde sunt și cei mai mulți ortodocși.

Ahti, Aki, Akim (Аким – Ioachim), Aleksi (Алексей – Alexe), Alina, Aliina (Акулина – Alina), Anja, Arhippa, Arsi, Gorki, Gruusia, Halonen, Herman, Iivo, Ilari, Ilarion, Irina (Irina), Jorma, Jyri, Jyrki, Yrjö < Юрий, Kari, Karppinen, Katinka (Catinca), Katja (Catia), Koponen, Kuisma, Kuismanen < Кузьма, Kyösti (Constantin, Costel) Luka (Luca), Luosa (лужа – baltă), Makkonen, Malinen, Mila, Milla, Minja, Miska (Миша – Mișu), Moilanen, Nikolai (Nicolae), Niina (Nina), Oili, Olga (Olga), Outi, Parviainen, Pekka, Petri (Petre), Pirhonen, Raija, Raisa, Riku, Rissanen, Senja (Senia), Senni, Taina, Tanja (Tania), Tarja (Darie, Daria), Tero, Timo, Turku (търгъ, търгъ, трўгў, торг – târg), Turunen, Veera (Вера [вера] – Vera – credință, încredere), Virpi (верба – salcie, răchită), Vladimir, Vola, Voloti, Volodja, Volotinen, Volotti, Vuokko(järvi), Vuotsanlampi, Vuotsansalo, Vuotsenjoki, Vuotsijärvi, Vuotso. [Un calendar onomastic comparativ este în pregătire.]

.

BD21325_.

Cum s-au transformat cuvintele rusești în cuvinte finlandeze.

Venäjänkieliset esimerkit esitetään yleensä nykyisen oikeinkirjoituksen mukaisesti.

Vanhassa oikeinkirjoituksessa oli myös grafeemi ѣ (jat = ě), jolla on ollut oma äännearvonsa; (ѣ nykyisessä oikeinkirjoituksessa sen tilalla on ě). Translitteraatiossa ě on merkitty vain silloin, kun sitä on pidetty äännesuhteiden kannalta tärkeänä.

Vanhaa oikeinkirjoitusta on käytetty noin vuoteen 1920 asti, ja sitä noudattavat esimerkiksi Dal’in sanakirja (1880 – 1882) ja Kijasen Venäläis-suomalainen sanakirja (1912). Myös Ruoppila (1986) esittää venäläiset originaalit vanhan oikeinkirjoituksen mukaan.

Kielihistoriallisissa rekonstruktioissa muinaisvenäjän lyhyitä vokaaleita esittävät kyrilliset aakkosmerkit ъ (ŭ) ja ь (ĭ) on jätetty translitteroinnissa ennalleen: esim. *лъжька ’lusikka’, nykyvenäjässä žka. ложка

Kirjainmerkkien е, ё, ю ja я edellä merkitään j seuraavissa tapauksissa:

1) absoluuttisessa sanan alussa: jest´ есть’ olla’, jëlka ёлка ’kuusi’, jug юг ’etelä’, jábloko яблоко ’omena.

2) vokaalin, ъ:n ja ь:n jäljessä: pajëk паёк ’annos, osa’, baján баян ’hanuri’, s´jest´ съесть ’syödä’, v´júška вьюшка ’uuninpelti. Muulloin я = a ja ю = u, mutta edeltävän konsonantin liudennus osoitetaan: r´ad ряд ’rivi’, ind´úška индюшка’ kalkkuna. Pehmeää merkkiä ь ei translitteroida, mutta edeltävän konsonantin liudennus osoitetaan: stúdeń студень ’aladobi’.

Paino, jota venäjän oikeinkirjoituksessa ei yleensä merkitä, osoitetaan akuutilla: kólokol колокол, ё on aina painollinen.

.

Aikaisemmin ilmestyneissä tutkimuksissa (J. J. Mikkola 1894, Jalo Kalima 1952 ja Angela Plöger 1973) on käsitelty monipuolisesti äänteelliseltä kannalta venäjästä suomeen omaksuttua sanastoa. Omassa tutkimuksessani julkaistu suppea aineisto tuskin tuo merkittävää uutta tietoa nykyisiin tutkimustuloksiin. Joitakin täydennyksiä voidaan kuitenkin esittää. Otan ensiksi puheeksi vokaaliston, sitten konsonantiston ja viimeiseksi palatalisaatioon perustuvia äänneilmiöitä.

Despre a ja o

Mikkola toteaa, vastaa vanhoissa lainoissa venäjän o:ta suomessa a kuten sanoissa akkuna, kassara, pakana, pappi ja saapas. Nuoremmissa lainoissa on ven. o:n vastineena yleisesti o, esim. sanoissa koni, kosti, pohatta, rotu, toveri. Mutta näissäkin saattaa vastineena olla a, varsinkin jos ven. o on painottomassa asemassa, kuten esim. sanoissa apea, aprakka ja tavara. Näin venäjän o:n vastineena on a seuraavissa: akroska, aporkka, astassi, atvata, kaleskat, kalinkuori, kalitori, kanapoida, karopka, kassa, lahankka, malts, masoli, paituu, paraveikka, pasaski, pasnimaasla, pastoi, patuska, patvari, saltakka. Venäjän a:n vastineena on o sanoissa koittana ja roskota. Sekä a että o esiintyvät seuraavissa sanapareissa: atvata ~ otvata, kanapoida ~ konopatsikka, karopka ~ koroppa, kassa ~ kossa, paraveikka ~ porovikka, pasnimaasla ~ poslamaasla.

Lyhyt- ja pitkävokaalisia rinnakkaismuotoja: karu ~ kaaru, mosna ~ moosna, mutrea ~ muutrea, paru ~ paaru, säryyttää ~ sääriä.

Kahtalaisuutta eräiden konsonanttien ja konsonanttiyhtymien edustuksessa (äänteet merkitty suomalaisilla kirjaimilla): (g) husa ~ kusa; (f) hurasko ~ vuraska; (nk) kalinkuori ~ kontkat, pantka, repentka; (mk) kompka, lompka, lonkka; (pk) jupka juppa, kopka, ropka, koroppa, rutka.

Takavokaali muuttunut etuvokaaliksi palatalisaation vaikutuksesta. Tätä ilmiötä käsitellessään Angela Plöger huomauttaa: „- – doch war dessen Artikulation (nim. takavokaalin sanan ensimmäisessä tavussa) durch den Einfluss benachbarter palataler Konsonanten/gruppen so welt nach vorn verschoben, dass die Finnen seinen Ersatz durch einen vorderen Vokal als adäquat empfanden: päistär, pätinäkunta, pätäkkä, rääty, sääli, säässynä, tyrmä, tökötti, ärmäkkä” (s. 267).

Tutkimukseeni sisältyvistä sanoista voidaan samaan ryhmään liittää seuraavat: (l’u > ly), lyytä, lyytyskä; (l’a > la) lääppä; (ḿä > mä) määtsikkä; (ŕa > ra) pöräntkä; (ža) säryyttää, sääriä; (tš) mörski, syt. Etuvokaali ei kuitenkaan ole säännöllisesti takavokaalin paikalla edellisiin rinnastettavissa tapauksissa. Niinpä syt’-muodon rinnalla ja sitä yleisempänä on murteissamme sut’ tai sut (чуть). Venäjän чай-sanan vastineena on murteissa yleisesti saiju tai saju, mutta näiden ohella esiintyy myös etuvokaalinen säijy (SKES sub saiju). Venäjästä omaksuttu sääli palautuu lähtömuotoon жаль, mutta murteissa on myös takavokaalinen salkka, joka on samaa kantaa (жалко ‘sääli, säälittävä’) (SKES sub sääli ja salkka). [SKES – Suomen kielen etymologinen sanakirja 1955–1981]

.

BD21325_.

Ven titlu

Vezi și Kapakka on siisti mesta

Die russischen Lehnwörter der finnischen Schriftsprache

Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista

Luovutetun Karjalan murresanasto

Venäjästä johdetut sanat

Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa

Заимствованные слова русского языка в диалекте Рауту

Русские заимствования в финском литературном языке и заимствованные из русского языка прилагательные в восточных диалектах финского языка.

Участник:Phersu/Финско-русские соответствия

Заимствованные слова русского языка в диалекте Рауту

Dubrovin: Venäläiset sanonnat kuvina, Moskova, Kustantamo Ruskij jazyk 1984

.
Introdus / lisätty 6.2.2016

Actualizat / päivitetty 14.3.2016

Actualizat / päivitetty 20.4.2016

Actualizat / päivitetty 2.4.2017
.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: