Poreclele lucrurilor II – Puhekieli
Lista principală L – T
.
limbaj colocvial, exprimări perifrastice, esineiden lempinimet t. hyväilynimet
.
Vezi și A – K
Vezi și U – Ö
.
AVERTIZARE!
Cuvintele din listă nu trebuie luate ca atare ci doar în sensul lor figurat sau glumeț,
ele pot avea și un sens propriu care, însă nu este menționat aici!
Așa cum limba finlandeză este infinită, tot așa și poreclele lucrurilor nu par să aibă limită.
.
Câteva cuvinte despre pagină
.
Limbajul colocvial pare să fie reacția finlandezilor la dificultățile gramaticale ale limbii. În coloana din stânga sunt cuvintele colocviale, unde mai toate cuvintele se inflectează la fel și mai toate substantivele se termină în -ri, comparate cu coloana din dreapta, cea a explicațiilor, a cuvintelor ‘normale’, unde mai toate cuvintele se inflectează diferit și dificil.
Dat fiind că prolificitatea finlandezei este de nestăpânit, mereu se nasc cuvinte noi, consider lista încheiată în forma actuală. Cândva, o eventuală anexă cu noutăți nu este exclusă. Lista include și cuvintele noi intrate în limbă prin limbajul colocvial, între anii 2010 – 2017. Ultimele înregistrări sunt cuvintele noi intrate în limbă până la sfârșitul anului 2017.
Pentru includerea unui cuvânt în tabel, am respectat principiul potrivit căruia cuvântul nu trebuie să apară cu sensul principal, ci doar cu cel secundar, colocvial. Dacă știm că paha însemnă rău în limbajul literar, în limbajul colocvial înseamnă, dimpotrivă, bun, mare, tare, fain, emorm, teribil, nemaipomenit. Nu toate cuvintele colocviale din tabel au și un sens normal și nici nu sunt toate în forma de bază. Excepție fac cuvintele mai nou intrate în limbă, direct în limbajul colocvial, cuvinte pentru care apar definițiile normale. Ele pot intra în Kielitoimiston sanakirja, doar dacă se permanentizează.
Pentru sensul normal al cuvintelor vezi Kielitoimiston sanakirja. |
.
.
De mare folos în alcătuirea listei de ma jos a fost noul link Kielitoimiston sanakirja unde găsești sensul normal, literar al cuvintelor.
Paginile sau capitolele numite Poreclele lucrurilor, Puhekieli sau Frazeologie despre … fac un corp comun.
.
Observație importantă!Cu excepția literaturii beletristice, cuvintele din vocabularul colocvial, din limba vorbită, nu au ce căuta în scris. |
.
Pentru a evita mirarea interlocutorilor, într-o discuție elevată, întrebuințarea unui cuvânt colocvial sau se argou nu este recomandată. Dacă, totuși, este necesară, cuvântul trebuie marcat cu un zâmbet, cu „ghilimelele” marcate cu două degete de la ambele mâini sau în orice alt fel, pentru a arăta că termenul colocvial este introdus cu bună știință și că nu este o scăpare.
Nu este exclus ca același cuvânt să apară și în paginile Kyökkisuomi – finlandeza de bucătărie sau în Slaavilaisia lainasanoja suomessa.
.
.
Abrevierile folosite – lyhenteitä
.
| adv. | adverbi – adverb |
| aik. | aikaisemmin – anterior |
| aj. | adjektiivi – adjectiv |
| alat. | alatyylissä, alatyylisesti – limbaj vulgar |
| ark. | arkikielessä, arkikielinen – limbaj curent, colocvial |
| atk. | tietotekniikatetermi; web-termi – tot ce e legat de comunicații electronice, computer, internet, telefon mobil |
| auto. | auto, moto – mașini, automobile, motociclete |
| biol. | biologia – biologie (doar termeni cunoscuți marelui public) |
| dop. | doping-sanasto – termen de doping |
| engl. | englanti – engleză |
| fysiol. | fysiologia – fiziologie (doar termeni cunoscuți marelui public) |
| halv. | halventava, halventavasti – disprețuitor, înjositor |
| huum. | huumeet (sanasto vaihtelee ja vanhenee) – stupefiante, limbajul narcomanilor |
| iron. | ironinen, ironisesti – ironic |
| juom. | juomisesta – băut; băuturi |
| kans. murt. | kansankieli; murteissa, murteellinen – dialectal |
| kaup. | kauppatermi – termen comercial (doar termeni cunoscuți marelui public) |
| korttip. | korttipelissa – la jocul de cărți |
| kosmet. | kosmetiikka – cosmetică |
| koul. slg. | koululaisslangissa – slang școlăresc (doar termeni cunoscuți marelui public) |
| ks. | katso – vezi |
| kuv. | kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva – metaforic; abstract |
| käs. | käsityö – lucru manual |
| last. | lastenkielessä, lapsille puhuttavassa kielessä – limbajul copiilor; termen folosit de adulți cu copii |
| leik. | leikillinen, leikillisesti – glumeț |
| louk. | loukkaava – ofensator |
| lyh. | lyhenne – abreviere |
| lääk. | lääketiede – medicină; slang medical (doar termeni cunoscuți marelui public) |
| mer. | meritermi – termen marin, de navigație (doar termeni cunoscuți marelui public) |
| mon. | monikko – plural |
| murt. kans. | murteissa, murteellinen; kansankieli – termen dialectal |
| mus. | musiikki – muzică |
| ns. | niin sanottu – așa-zis; altfel spus |
| oik. | oikeus – justiție, drept |
| onom. | onomatopoeettinen – onomatopee |
| pol. | politiikka – politică |
| prn. | pronomini – pronume |
| rav. | ravintolakieltä, kahvilakieltä, baarikieltä – termen folosit în alimentația publică (și termeni necunoscuți marelui public) |
| ruok. | ruoka – termen de gastronomie |
| ruots. | ruotsista, ruotsin kielesta – din suedeză |
| sb. | substantiivi – substantiv |
| SL, SP | sananlasku, puheenparsi t. sutkaus – proverb, expresie consacrată |
| slg. | slangissa – argou, slang, jargon |
| sot. | sotilaskielessä, sotilasala – termen militar, armată, război (doar termeni cunoscuți marelui public) |
| sot. slg. | sotilasslangissa – jargon militar (doar termeni cunoscuți marelui public) |
| std. slg. | Stadin slangi – jargonul din Helsinki |
| t. | tai – sau |
| tal. | talous – economie |
| tav. | tavallisesti – de obicei |
| tekn. | tekninen termi – termen tehnic (doar termeni cunoscuți marelui public) |
| tiet. | tiede, tieteellinen termi – termen științific (doar termeni cunoscuți marelui public) |
| urh. | urheilu – sport, dar și unele jocuri care nu fac parte din sport |
| u.s.() | uusi sana (vuodelta) – cuvânt nou (din anul) |
| us. | usein – de obicei |
| vaat. | vaatetusalan termi – îmbrăcăminte |
| vanh. | vanhentunut – învechit |
| vars. | varsinkin – în special |
| vb. | verbi – verb |
| vrt. | vertaile – vezi, compară, cf |
| ylät. | ylätyylissä, ylätyylisesti – stil elevat |
| <=> | vastakohta – antonim |
| ←→ | kyseinen yhdyssana voidaan kirjoittaa myös erilleen (sanaliitoksi) – se pot scrie și separat |
| →← | sanat voidaan kirjoittaa myös yhteen (yhdyssanaksi) – se pot scrie și împreună |
| * | intrările marcate cu asterisc au un link în Kielitoimiston sanakirja |
.
.
| cuvântul, expresia | explicația, exemple și, uneori, traduceri |
| laadun intohimo | ark. tavoite, jonka eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen asettaa koulun äidinkielen kurssien ennalleen palauttamisen edelle – Mândria calității. |
| laagi | 1 std. slg. isku, lyönti, laukaus 2 std. slg. joukkue |
| laajakaista | atk. tietoliikenneyhteydellä tarkoitetaan joko laajakaistaista modulointitekniikkaa tai laajakaistaista Internet-yhteyttä. – Bandă largă. |
| laajennettu itsemurha | ark. itsemurha, jonka suorittaja tappaa samalla muitakin – Crime urmate de sinucidere. |
| laajennettu todellisuus | u.s. (2016) ks. täydennetty todellisuus |
| Laajis | ark. std. slg. Laajasalo Helsingissä |
| laaki | 1 ark. std. slg. isku, lyönti, laukaus, tälli Oli niin paha laaki, et maalivahti ei saanu sitä kiinni. Koko päivä vaan kytättiin metässä eikä laakin laakia ammuttu. Hevonen potkas semmosen laakin, et meinas mennä jalka poikki. Mä ku vedän jotai daijuun, se on laaki ja vainaa. Laaki ja vainaa joka kerta osumisesta tms. Keilat kaatuivat laakista ensimmäisellä heitolla, yhdellä kertaa. 2 lääk. sydänkohtaus Sydän hakkas niin et meinas tulla laaki. Mutsi sais varmaan laakin jos näkis mut rööki suussa. Sai sellaisen laakin, että silmissä säkenöi. |
| laakista | ark. std. slg. yhdellä iskulla, yhdellä kerralla, ensimmäisellä kerralla, heti, suoraan, ensikerrasta, ensilyönnistä Oli niin kova tälli, et taju lähti laakista. Auto lähti käyntiin heti laakista. Ei se tupakka ny ihan laakista tapa. Se on laakista kanttuvei ku meitsi lyö. |
| laama | atk. henkilö, joka ei osaa käyttää tietokonetta niin hyvin, mutta pelaa paljon (voidaan sanoa myös pelilaama). Elitet käyttävät laamoista nimitystä lamerz. |
| laatata | std. slg. oksentaa, lentää, stikkaa, vetää, heittää laattaa Tiina oli niin kännissä et se meinas laatata taksissa. Kuka sika on laatannu lavuaariin? Mara stikkas laattaa jo ekas raflas. Broidi heitti laatat portsarin syliin. |
| laatikko | std. slg. jääkiekkokaukalo; jääkiekon, salibandyn tms. kaukalosta Kakkosketju hyppäs laatikkoon. Oli ykkösketjun vuoro mennä laatikkoon. |
| laatikkoajattelu | kuv. u.s. (2014) pitäytyminen tutuissa toiminta‑ ja ajattelutavoissa. Jotta luovat ideat pääsisivät esiin, pitäisi tulla ”ulos laatikosta” (engl. out of the box). |
| laatikkopyörä | u.s. (2017) kottipyörä, polkupyörä, jossa on laatikko lasten‑ tai tavarankuljetusta varten. Kulkuvälineelle etsittiin nimeä Pyöräilykuntien järjestämässä kilpailussa keväällä 2017. Laatikkopyörä voitti ja kottipyörä sai kunniamaininnan (kotti viittaa kottikärryihin). |
| laatoittaa | slg. oksentaa, yrjötä, ryynätä. En sit ehtiny vessaan, ni latotin eteisen joutessani. Laatoitin kylppärin uudestaan, ku tuli niin hirvee olo. |
| laatta | 1 std. slg. vb. oksentaa, yrjötä, ryynätä vrt. laatoittaa 2 std. slg. sb. oksennus, yrjö Se kilju oli niin kauheeta paskaa, et meinas tulla laatta. Pysäytä, tai kohta multa lentää laatta! 3 ark. std. slg. urh. sb. jääkiekko, lätkä, limppu Laatta vaa inee, siinä koko juttu! Ampui laatan [= kiekon] maaliin. |
| laatukärry | std. slg. loistoauto Mist sä oot vieny tollasen laatukärryn? |
| labari | std. slg. lappu |
| labbis | 1 std. slg. laboratorio 2 std. slg. labradorin noutaja, koirarotu Meil oli labbis, mut se täyty lopettaa. |
| labra, labris | ark. std. slg. laboratorio, laboratoriotutkimus Mun pitää käydä labrassa ennen sitä lääkäriä. Millaset ne oli ne labran tulokset? Vein kuset labraan, skeidat pidin himassa. |
| labradori | ark. labradorinnoutaja |
| ladata, ladaa | 1 ark. std. slg. lyödä, iskeä, potkaista Ville latas lisää kolikoita peliautomaattiin. Varo vaan etten mä lataa sua turpaan! Litmanen latas hirveen rankkarin. Mä lataan sua kuonoo. Latasi [= iski] kovan oikean suoran. Latasi [= potkaisi, ampui] pallon maaliin. 2 std. slg. juosta 3 ark. Pöytä oli ladattu herkkuja täyteen. |
| ladata akkuja | ark. levätä, virkistäytyä, rentoutua Mulle on paras tapa ladata akkuja, ku mä pelaan jotain hyvää tietokonepeliä. Onneks kohta tulee kesäloma, ni pääsee mökille vähän akkuja lataamaan. – A se odihni, relaxa. A-și încărca bateriile. |
| lafka | ark. std. slg. liikelaitos tm. laitos, työpaikka, putiikki, kauppa, puoti, liike, yritys, firma Mistähän lafkasta sais tämmösiä lamppuja? Toi lafka kannattaa kuulemma tosi hyvin. Tiina menee kesätöihin sen faijan lafkaan. Mikko hoiti yksin koko lafkan. Siitä lafkasta sain vaan lämmintä handuu. |
| lagaa | atk. hidastua, käytetään tiedonsiirrosta tietokoneella |
| lagittaa, lagii | atk. koul. slg. jumittaa, kun tietokone (myös: ihminen) jumittaa ja kestää, ennen kuin jotain tapahtuu |
| lahdata | ark. teurastaa, tappaa; surmata (joukoittain) Eihän nää nykyajan kaupunkilaispennut pysty lahtaamaan ees kanaa. Ne saamarin terroristit pitäs lahdata kaikki. Siinä leffassa lahdattiin ihmisiä ihan älyttömästi. Lahdata sika. Sotavankien tunnotonlahtaaminen. |
| lahfa | std. slg. kahvila, ruokala |
| lahjakas | ark. paha, kömpelö, taitamatton Teki lahjakkaan [= todella pahan, emä]munauksen. |
| lahjakkaasti | ark. pahasti, kömpelösti, taitamattomasti Siis miten joku voi mokata niin lahjakkaasti? Jotenkin mä olin taas lahjakkaasti myöhässä. Sit me eksyttiin oikein lahjakkaasti. Meni lahjakkaasti [= komeasti] nurin. Nukuin lahjakkaasti [= kerrassaan, täydellisesti] pommiin. |
| lahjakkuusreservi | ark. henkilöistä joiden lahjakkuus ei pääse esiin esim. kouluttamattomuuden takia |
| ‑lahkeinen | leik. miehestä |
| lahna | std. slg. ruma tyttö Lantrinki oli iha finito, slumppasin sit naapurista. |
| lahopää | halv. tyhmä, typerä, huonomuistinen Etsä lahopää nyt tätäkään tajuu? Se meiän pomo on kyllä yks halvatun lahopää. Soita sille lahopäälle, ku ei se kuitenkaan muista muuten tulla. |
| lahota | ark. hajota, mennä rikki Pitäs ostaa uudet kengät ku nää alkaa jo lahoomaan. Toi autohan lahoo käsiin. |
| lahtaa | std. slg. tappaa, teloittaa |
| lahtari | std. slg. kans. lahtaaja, teurastaja, teloittaja, oikeistolainen Lahtari, perkele, nyt tuli turpaan! |
| laidasta laitaan | ark. kaikenlaisia, erilaisia Siellä torilla myytiin tavaraa laidasta laitaan. Ei se oo mikään nuorten disko, siellä on porukkaa laidasta laitaan. Mä kuuntelen kaikenlaista musaa, ihan laidasta laitaan. – De tot felul. De la un cap la altul. |
| laiha | std. slg. pieni, olematon Se on aika laiha lohtu. |
| laiha kirje | ark. < engl. thin letter; hakijan saamaa hylkäyskirjettä oppilaitoksesta. Näin vastaajakin on laihan kirjeen merkityksen mielessään ajatellut. Kun oppilaitoksesta saapui paksu kirje joka sisälsi mahdollisesti opinto-oppaan ym. materiaalia, saattoi vastaanottaja iloita todennäköisestä valinnastaan jo postia hypistellessään. Hylkäyksestähän yleensä ilmoitettiin vain A4-arkilla lyhyesti. Eikä ollut kivaa kun luukusta tipahti laiha kirje. |
| laiha lohtu | ark. asia, joka ei paljon lohduta On täs työttömyydessä se laiha lohtu, et ei ainakaan oo kiire. Semmosen pelin jälkeen tasapeli oli aika laiha lohtu. – Ușoară mângâiere, consolare. |
| laiheliini | leik. laihasta ihmisestä, laiha ihminen Kävisit säkin laiheliini salilla, ni saisit vähän lihaksia. Kauhee kattoa noita malleja, ku ne on tommosia laiheliineja. |
| laihis | ark. slg. laihdutuskuuri, laihduttaminen, dieetti Eiks sun pitäny olla laihiksella? Tänään mä kyllä mässään, ku huomenna alkaa sit laihis. |
| laimis | std. slg. laimea, esim. ryyppy |
| lainata, lainaa | iron. omin luvin ottamisesta, varkaudesta |
| laiskajaakko | leik. laiskuri |
| laiskamato | leik. laiskottelusta, laiskuudesta, laiskajaakko halv. laiskuus, lorvikatarri; laiskuri, lorvailija Vai muka sairas, sitä ei kuule vaivaa mikään muu ku laiskamato. On tainnu vähän päästä laiskamato purasemaan. Ärsyttää ku kaikki menee pieleen tommosen laiskamadon takia. |
| laiski | std. slg. laiva |
| laistaa | 1 ark. slg. korttip. lyödä pöydässä olevaa pienempi kortti (vaikka käytettävissä olisi myös suurempi) 2 std. slg. väistää, kiertää, välttää; paeta velvollisuuksiaan, olla tekemättä jotain tehtävää Laistoi hankalan kysymyksen. Yritti laistaa työnteosta. Kundi laistaa hommist aina ku silmä välttää. |
| laitamyötäisessä | slg. humalassa, hiprakassa Taitaa toi naapurin äijä olla pienessä laitamyötäsessä. Sehän oli niin laitamyötäsessä, et ei meinannu pysyä pystyssä. |
| laitapuolen kulkija | slg. alkoholisoitunut, syrjäytynyt ihminen Siihen tuli joku laitapuolen kulkija rahaa kerjäämään. Täytys vähän ymmärtää myös noita laitapuolen kulkijoita. – Proscris. Alcoolic. |
| laitimmainen | ark. äärimmäinen, viimeinen Tämä on kyllä laitimmainen [= viimeinen] kerta, kun – –. |
| laitimmainen kerta | ark. viimeinen kerta Anna olla laitimmainen kerta, ku tuut kotiin tossa kunnossa. Ton tempun sä kuule teit nyt laitimmaisen kerran. – Pentru ultima oară. |
| laitos | 1 ark. synnytyslaitoksesta. Vaimoni on laitoksella. 2 leik. laite, kapine, vehje, hökötys, rakkine, vempain |
| laitsika | std. slg. laituri |
| laittaa | 1 ark. panna, asettaa, lähettää, panna kuntoon, järjestää; käytetään usein panna-verbin tilalla tabusyistä Laita ne tavarat siihen pöydälle. Mä laitoin oven kii. Miks sä laitoit telkkarin pois päältä? Laitetaan se paperi tulemaan postissa. Lahtasit nyt hyvä ihminen ittes kuntoon. Eiköhän nyt olis aika laittaa asiat uuteen järjestykseen. 2 ark. Laittaa [siittää, synnyttää] lapsia maailmaan. |
| laittaa itseään | ark. kaunistautua, meikata, ehostaa Tiina ei oo valmis, se laittaa vielä itteensä. Mä en tajuu, kuinka jotkut jaksaa laittaa itteään tuntikaupalla. – A se aranja. A se dichisi. |
| laittaa ruokaa | ark. kokata, valmistaa ruokaa |
| laittaa tekstari | ark. lähettää teksiviesti |
| laituri | ark. std. slg. urh. laitahyökkääjä jääkiekossa, jalkapallossa tai muussa pallopelissä Laituri keskitti molelle ja sentteri duunas kassin. Ketjussa on keskushyökkääjä ja sit laiturit. Vasen laituri teki maalin. |
| laivahuora | std. slg. laivatyttö (oik tai haukkumanimi) |
| lakana | 1 ark. korttip. korttipakan tyhjä varakortti 2 ark. yl. isokokoista paperista t. isoista kankaisista mainoksista tms., esim. aikakauslehden sisään taitettu iso juliste Hulmuava mainoslakana. |
| laki | ark. oikeustiede, juridiikka Lukea, opiskella lakia. |
| lakka | ark. gammabutyrolaktoni |
| lakkokenraali | ark. voimakkaasta lakkojohtajasta |
| lakra, laku | ark. std. slg. lakritsi, lakritsa Annas mullekin sitä lakua! Mä tykkään lakusta ihan älyttömästi. Musta laku on parasta! 2 std. slg. lippu |
| laku | std. slg. halv. musta, mustaihoinen, tummaihoinen, neekeri, mutakuono, lakunaama, lakupekka, lakupelle Mee sinä lakupekka takasin Afrikkaan! Meiän taloon muutti jotain lakupekkoja. Menisivät töihin, saamarin lakupellet. |
| lamee | std. slg. tyhmä, surkea |
| lamettaa | std. slg. ei uskalla tehdä |
| lammas | ark. kun rahaa on paljon sanotaan Rahaa on vaikka lampaat söisi. |
| Lammis | std. slg. Lammassaari Snadina käytii Lammikses tsimmaamas. |
| Lamppari | ark. Lamminpää Tamperella |
| lamppu | 1 ark. valaisin 2 ark. radioputki – Lampă de radio. |
| lamppuauto | slg. ambulanssi |
| lamppuharja | leik. pienestä pitkäkarvaisesta koirasta |
| lampsia, lampsii | ark. kävellä kiiruhtamatta (vars. veltosti, kiireettä, pitkin, rennoin askelin), mennä hitaasti, laiskasti, välinpitämättömästi, talsia, löntystää Kävele kunnolla äläkä vaan lampsi tolleen kädet taskussa! Ei kai täs auta muu ku lähtee lampsimaan. Lampsia pitkin katuja. Alahan lampsia [= painu tiehesi]! |
| lampuri | ark. lampaanhoitaja, lammaspaimen |
| landaa | std. slg. laskeutua, tulla maihin Flygari landas siististi, vaik stikkas vodaa koko ajan. |
| lande | 1 slg. maaseutu, Helsingin ulkopuolinen Suomi Se on kotosin jostain landelta. Lande alkaa siit mihin ratikkakiskot loppuu. Lande alkaa tost Paavalin tsyrkasta. – Restul Finlandei în afara Helsinkiului. 2 std. slg. maalainen Ootsä joku lande vai? Nehän on just ne landet ku yrittää puhuu kauheesti slangia. – Țăran. 3 std. slg. kesämökki, kesäpaikka Me ollaan koko heinäkuu meijän landetta. – Cabană de vacanță. |
| landebunde, landebuugi, landelainen, landepöpö | std. slg. halv. maanviljelijä; bunde, bönde, heinis, heinähattu, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landepaukku, nurmikiila, olkimoukari, ruispipo, savipläägä, skeidavarvas, turvenuija |
| landepaukku | 1 halv. maanviljelijä; bunde, bönde, heinis, heinähattu, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landebunde, nurmikiila, olkimoukari, ruispipo, savipläägä, skeidavarvas, turvenuija – Țăran. Necivilizat. 2 std. slg. maalainen, lande Pari landepaukku tuli kysyy mis on steissi. Sit siihen tuli joku landepaukku eteen traktorinsa kanssa. No oikeestaan me kaikki suomalaiset, me ollaan pohjimmiltaan landepaukkuja. – Țăran. Provincial. |
| landero | std. slg. lankkipurkki kengänkillottajapojilla |
| landestadi | std. slg. muu kaupunki S:ssa kuin Helsinki |
| landis | std. slg. maalainen |
| landslaagi | std. slg. maajoukkue |
| langata, langaa | ark. std. slg. heittää, slangaa |
| langennut enkeli | ark. finanssialan kielessä yrityksistä, joiden lainat putoavat luokituksessa roskalainoiksi |
| lanittaa, lanit | ark. pelata lähiverkossa, lanit pidetään jonkun luona / kerhotilassa / assemblymessuilla jne. |
| lanka | ark. sähköjohto tms. johdin |
| lankapuhelin | ark. vanhaiakainen kotipuhelinliittymä; kiinteä puhelinliittymä, siihen kuuluva johdollinen puhelinkoje Ei mutta ees oo enää lankapuhelinta. Ei lankapuhelimesta oo välttämättä sen halvempi soittaa ku kännykästä. Ku toi lankapuhelin hajoo, mä kyl lopetan koko liittymän. |
| lankata, plankata | ark. kiillottaa kenkiä (jalkineita) Katohan, sä oot oikein lankannu kenkäs. Intissäpiti aina lankata saappaat, et pääs lomille. Muista lankata kengät ennen lähtöä! |
| lankee loveen | std. slg. rakastua |
| lankkaus, plankkaus | ark. lankkaaminen |
| lankki, plankki | ark. kengänkiilloke Onks sitä kenkälankkia missä? Varo ettet sotke mattoo siihen lonkkiin! |
| lankkipoika | ark. kengänkiillottaja(poika) |
| Lankku | std. slg. Bordeaux Blanc valkoviini Tuo mulle handelist pari Lankkuu. |
| lankkukitara | std. slg. umpipuinen sähkökitara |
| lankkulikööri | std. slg. Pöytäviina – aprox.: Țuică de pufoaică, Vin de surcele. |
| lankkumaalari | leik. tavallisesta maalarista taidemaalarin vastakohtana |
| lankomies | ark. lanko |
| lankonki | 1 ark. (laivan) maihinnousuportaat, laskuportaat; maihinnoususilta, laskusilta; (tilapäinen) kulkusilta rakennustyömaalla Veneestä pääsee helpommin maihin, jos on lankonki. Ei meinannu pysyy lankongilla, ku ne oli niin pirun painavat ne kottikärryt. – Scară de acostare. 2 ark. lankuista tehty kulkusilta rakennustyömaalla |
| lannan riuku | alent. pohjoisen saamelaisten suomalaisesta naisesta (ei saamelaisesta) asemaan katsomatta käyttämä nimitys |
| lannehelma | u.s. (2012) lanneröyhelö, peplum, vaatteen vyötäröltä alkava tav. lyhyt ja poimutettu, lantiota korostava helmamainen osa. Lannehelma voi olla myös irrallinen asuste. |
| lanseerata | ark. tuoda julkisuuteen, tehdä tunnetuksi |
| lanslaagi | std. slg. maajoukkue Finskien lanslaaki otti taas daijuu hurreilta. |
| lanssi | slg. ambulanssi |
| lantalainen | 1 slg. saamelaisten kielenkäytössä 2 halv. etelän asukas; ei‑saamelainen |
| lantapaukku | std. slg. maalainen |
| lantata, lantrata, lantraa | ark. std. slg. blandata, sekoittaa juomia, laimentaa alkoholijuomaa, blandata Se on semmosta mehutiivistettä, sitä pitää lantrata. Mä ihmettelin ku ei viina nouse päähän, ni sitähän oli lantattu vedellä. Jalluu kandee lantraa, eihä sitä voi muute dokaa. Millä tää on lantrattu. |
| lantinki, lantrinki | ark. std. slg. blandis, neste, jolla alkoholijuomia laimennetaan, laimennusjuoma, blandinki Onks sutta mitään lantrinkia? Pannaan vaikka appelsiinimehua lantingiks. Eiks sul oo mitää lantrinkii? |
| lantinpummaajaa | std. slg. rahankerjääjä |
| lantsari | std. slg. maalainen |
| lantsarit | ark. std. slg. kumisaappaat, kumi(terä)saappaat; yksinkertaiset matalakorkoiset nahkasaappaat Paa lantsarit jalkaan, siellon tosi märkää. Noissa lantsareissa hikoo jalat ihan älyttömästi. Jätä ne lantsarit dörtsin vieree ku tuut himaan. |
| lanttu | ark. std. slg. kuv. pää, nuppi, kaali, kupoli, polla; järki Helkkari ku mutta on lanttu kipee. Paina ny tää asia lanttuus, mä en sano enää toista kertaa. Eiks lanttu säteile. |
| lanttu leikkaa | ark. std. slg. ymmärtää, tajuta, älytä, hoksata Kyllä sil kaverilla lanttu leikkaa. Mulla ei ny oikein lanttu leikkaa. Hänellä ei lanttu leikkaa hän ei ymmärrä, oivalla. Eiks ees sulla lanttu leikannu? – A înțelege. A pricepe. |
| lapa | ark. std. slg. käsi Pelotti niin että lapa tärisi. Kassa ootti lapa ojossa, ja mummo vaan laski kolikoita kaikessa rauhassa. |
| lapanen, hanska | 1 ark. pehmeäluonteisesta, tahdottomasta ihmisestä t. eläimestä. Koirani on kyllävarsinainen lapanen. 2 slg. avuton mies Se äijä oli ihan hanska. Se oli kyl tosi lapanen, vittu lapanen oli, joo. Observație! käytetään vain miespuolisesta henkilöstä, ei naisesta! 3 ark. Homma lähti lapasesta tilanne riistäytyi hallinnasta. – A pierde controlul. |
| lapata | std. slg. käydä Täällähä lappaa jengii. |
| lapikas | ark. saapas jonka kärki kivertyy ylöspäin, vrt. pieksu |
| lapinhullu | leik. Lappiin ihastuneista ja siellä jatkuvasti käyvistä ihmisistä |
| lapinpolttaja | std. slg. saksalainen |
| lapioida | ark. siirtää t. nostaa lapiolla jtak jhk, luoda; syödä, lusikoida Lapsi lapioi ruokaa niin et se meni väärään kurkkuun. Lapioi ny se keitto naamaas et päästään lähtemään! Vois sitä ruokaa vähän pureskellakin eikä vaan lapioida suuhunsa. |
| lapota | ark. juoksuttaa nestettä letkulla, lapolla Ku viini on käyny tarpeeks, sen voi lapota vaikka ämpäriin. Jotkut helkutin roistot oli laponnu bensatankin tyhjäks. |
| lappaa | 1 ark. std. slg. tulla joukoittain, tulla yhtenään, astua, kulkea, solkenaan Taitaa kauppa käydä hyvin, ku asiakasta lappaa ovista ja ikkunoista. Sinne bileisiin lappo jotain ihan outooporukkaa. Väkee lappas dörtsistä sisään koko illan. 2 ark. mättää, lusikoida, lapioida Lapa noi kaikki tavarat kyytiin! Äiti lappo mulle ihan liikaa kiisseliä. |
| Lappari | std. slg. Lapinlahti, Lapinlahdenkatu |
| lappari | std. slg. lapio Se dorka veti mua lapparilla pollaan. |
| lappu | 1 ark. pelikortti Lyö ny se lappu pöytään! Tulipas huonot laput. Kari sai jaossa hyvät laput. 2 kuv. Kulkea laput silmillä nähdä asiat yksipuolisesti. |
| lappu luukulla | ark. std. slg. liikkeestä tai laitoksesta: lopetettu, konkurssissa; kiinni, suljettu; sanoa ei Tos kaupas käy niin vähän porukkaa, et kohta on varmaan lappu luukulla. Mä luulin et se olis ollut kaheksaan asti auki, mut siel olikin jo pantu lappu luukulle. Nii saitki, mut tänää on lappu luukulla. Lappu luukulla tavara, näytäntö tms. on myyty loppuun; liike tms. on kiinni t. lopetettu. Panna lappu luukulle vars. lopettaa liike tms. – [Cu] Biletu-n geam. Închis. Stare de faliment. |
| lappuliisa | ark. std. slg. naispuolinen pysäköinninvalvoja, parkkipirkko vrt. lappulasse Olin poissa hyvä ku viis minuuttia, nijo oli lappuliisa ehtiny kirjottaa sakot. Ei kai täällä mitään lappuliisoja käy. |
| lapsellinen | ark. joku, jolla on lapsi, perheellinen varsinkin lapsettoman vastakohtana Mun kavereista suurin osa on lapsettomia, jaa no on sit yks lapsellinen pariskunta. Lapsellisia opiskelijoita pitäs tukea enemmän. |
| lapsenkengissä | ark. alussa, vaatimatonta, vähäistä Tää meiän yrityksen toiminta on vielä ihan lapsenkengissä. – Modest. În fază incipientă. |
| lapsenlikka, lapsenpiika | ark. vanh. lapsenvahti, (tilapäinen) lastenhoitaja, lastenkaitsijatyttö, lapsenpiika Pitäs saada joku lapsenlikka illaks. Joutasko se teidän tyttö meille lapsenlikaks. Olla perheessä lapsenlikkana. |
| lapsenruokko | kans. lapsen elatusavusta Lapsenruokko on kait jotain elatusapua avioliiton ulkopuoliselle lapselle. – Pensie de întreținere. |
| lapsenteko | ark. lapsen t. lasten hankkiminen, sen yrittäminen Se on kova paikka, ku lapsenteko ei onnistu. Nykyään monet alkaa lapsentekoon vasta kolmekymppisinä. Mä en kestä, ku toi sun äitis kyselee koko ajan siitä lapsenteosta. |
| lapsi | ark. vauva, imeväinen, pienokainen, lapsukainen, lapsonen; pallero, pirpana, tyllerö, taapero, typykkä; ipana, kakara, kersa, muksu, mukula, penska, pentu, tenava, toukka; kloppi, nulikka, vekara, vesseli, viikari; mon. yl. jälkeläiset; jälkipolvet, tulevat polvet. Tehdä [= synnyttää t. siittää](jklle) lapsi. Ottaa jku lapsekseen ottolapsekseen, kasvattilapsekseen. |
| lapsiasiavaltuutettu | ark. sosiaali-ja terveysministeriön yhteyteen perustettu virka, jonka haltijan tärkein tehtävä on lasten oikeuksien valvonta |
| lapsijalanjälki | kuv. u.s. (2014) yhteiskunnallisten päätösten vaikutus lasten elämään ja hyvinvointiin. Lapsijalanjälki pitäisi Lastensuojelun Keskusliiton mukaan saada näkyväksi päätöksenteon yhteydessä tapahtuvalla lapsivaikutusten arvioinnilla. |
| lapsikatras | leik. lapsijoukko, lapsilauma |
| lapsikylä | ark. SOS-Lapsikylä on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansainvälinen järjestö, jonka tehtävänä on suojella lasten oikeuksia ympäri maailmaa; lapsikylä-äiti, sosiaaliäiti; (kasvatusäiti) lapsikylä-isä, sosiaali-isä (kasvatusisä) – SOS Satele Copiilor |
| lapsiparkki | ark. paikka johon vanhemmat voivat jättää lapsensa hoitoon jssak asioinnin ajaksi, tilapäinen lastenhoitopaikka Se on hyvä kuntosali, ku siellon lapsiparkki. Vanhemmat voi jättää lapset lapsiparkkiin ja lähtee ite shoppailemaan. – „Parcare” pentru copii. Loc de joacă supravegheat pentru copiii clienților. |
| laput | std. slg. jaetut kortit pelissä Millaset laput sait? |
| laput silmillä | ark. yksipuolisesta suhtautumisesta, ahdasmielisyydestä, puolueellisuudesta Eihän sitä koskaan opi mitään, jos vaan kulkee koko ajan laput silmillä. Tiinalla on pahasti laput silmillä, eikse tajuu et se jätkä on idiootti? Ota ny hyvä ihminen ne laput silmiltäs. – Limitat. Îngust la minte. Cu ochelari de cal. |
| laputtaa | 1 ark. varustaa lapu(i)lla, panna johonkin lappu, varustaa lapulla; sakottaa. Kaikki autot jotka oli pysäköity nurmikolle, ne oli laputettu. 2 ark. kirjoittaa lapu(i)lle. Näissä tavaroissa ei oo vielä hintalappuja, sun täytyy laputtaa ne. Laputtaa väärin pysäköityjä autoja. 3 ark. kävellä tai juosta nopeasti Mitä me täs seistään, lähetään laputtamaan. Pojat juosta laputtivat rantaan. Ala jätkä laputtaa! Ala laputtaa, painu tiehesi! – Șterge-o de-aici. Fă pași! |
| larpata | ark. slg. osallistua liveroolipeliin, harrastaa liveroolipelejä pelata live-roolipeliä Jengi tuli illalla puistoon larppaamaan. Noi varmaan menee larppaan, ku niill on tommoset ihme kamppeet. – A juca LARP (Live Action Role Play). |
| larppaaja | ark. slg. Henkilö, joka harrastaa larppausta eli LARP:ia (live action role play. Larppaaja pukeutuu yleensä omatekoisiin fantasia/sci-fi kuteisiin, keksii itselleen roolinimen ennakolta sovittuun teemaan ja menee muitten larppareitten kanssa metsään tai jonnekin muualle harrastamaan larppia. Larppaaja rakastaa styroksia siinä missä daredevil lateksia. |
| larppaaja | ark. vrt. larpata. Keskiaikatapahtumaan osallistui yli sata larppaajaa. |
| larppaus | ark. std. slg. larppaaminen, larpataan, roolipelien pelaaminen, larppaamista maanantaina kutsutaan marppaukseksi vrt. liverooli -peli |
| larppi | ark. liveroolipeli Osallistua larppiin. |
| Laru | std. slg. Lauttasaari Hima Larussa. |
| lasaretti | std. slg. leik. ensiapuasema, sairaala Ville katkas jalkansa ja joutu lasarettiin. Tota menoo sä oot pian lasaretissa. Eki sai niin turpaansa et tsirra vei sen lasarettiin. Se vietii lasarettii. |
| laserprintteri | ark. lasertulostin |
| lasi | 1 kuv. ark. määrästä Ajoi sata lasissa sadan kilometrin tuntinopeutta; hyvin lujaa. Joukkue pelasi sata lasissa täysillä, kaikkensa yrittäen. 2 erik. juomalasi Viinilasi, ryyppylasi. Juoda jtak lasista. Lasi [= lasillinen] vettä. 3 ark. ikkuna, ikkunalasi Voiko lasin rikkoa laulamalla? 4 ark. slg. alkoholijuomien nauttimista tarkoittavissa sanonnoissa. Kallistella lasia. Kohottaa lasinsa jkn kunniaksi. Ei sylje lasiin ei kieltäydy alkoholista, käyttää hanakasti alkoholia. 5 mon. silmälasit, monokkeli. Lukulasit, aurinkolasit. Käyttää laseja. Lasia käytettiin varsinkin ennen keimailuvälineenä. Lasit nenällä saa tihrustaa kun näkö aina vain huononee. 6 mer. lasi, puolituntinen, aika joka mitattiin muinoin tiimalasilla, laivakellolla puolen tunnin välein annettava merkki. Lyödä [nelituntisen vahdin päättyessä] kahdeksan lasia. 7 std. slg. lasissa 110 – nopeusmittari näyttää 110 km/h |
| lasikatto | ark. asenteista ja perinteistä muodostuva este, joka vaikeuttaa naisen tai jonkun vähemmistöön kuuluvan etenemistä uralla Liisan ylennys törmäsi lasikattoon. |
| lasisilmä | ark. silmää korvaava proteesi |
| laskarit | std. slg. laskuharjoitukset Meil oli tänään matikas laskarit. |
| lasku | ark. Tehdä jtak omaan laskuunsa omissa nimissään, omalla vastuullaan; omaksi ansiokseen, hyödykseen. Hoitaa liikettä jkn laskuun jkn nimissä, valtuuttamana. Matkustaa valtion laskuunvaltion kustannuksella. Ostaa jtak laskuun niin että ostos laskutetaan myöhemmin, luotolla. |
| lasiturkki | huum. kimalteleva hasis |
| laskari, laskarit | ark. slg. laskuharjoitus, laskuharjoitukset – Exerciții de aritmetică. |
| laskea kuin lehmän häntä | kans. laskea, heiketä paljon, nopeasti, rajusti Näitten osakkeiden arvo on laskenu ku lehmän häntä. Puolueen kannatus laskee kun lehmän häntä. – A cădea rapid. A scădea rapid. |
| laskea kylmä pieru | slg. pieraista tyhjää, kuolla Kylmän pierunpieraisussa paino laskee, koska samalla sielu poistuu ruumiista. – A deceda. |
| laskea tiilenpäitä | slg. olla vankilassa, linnassa, lukea tiilenpäitä Jos me jäädään tästä kii, me joudutaan vielä laskemaan tiilenpäitä. Olihan ne jätkät jotain pari vuotta tiilenpäitä laskemassa. – A fi la închisoare. |
| laskea, lasketella luikuria | ark. puhua joutavia, perättömiä, lööperiä Taisit laskee vähän luikuria. Tiina lasketteli sille jätkälle luikuria päin naamaa. – A trăncăni. A vorbi prostii. A vorbi aiurea. |
| laskiainen | ark. laskiaistiistai |
| laskisanko, laskiämpäri | ark. likasanko, likaämpäri Heitä ne ruuanjätteet sinne laskiämpäriin. Älä aina viitti huutaa mulle, ihan ku mä öisin joku laskiämpäri. – Găleată de gunoi. |
| lassa | std. slg. koul. slg. laskento, alakoulussa Eka tunti oli lassaa. |
| lassie | ark. skotlanninpaimenkoira, collie Lassie on semmonen pitkäkarvanen. Sitä sanotaan lassieks, ku telkkarissa oli sen niminen koira. |
| lastaa | std. slg. kuormata Älä lastaa noita lodjuja sit ihan täyteen. |
| lastari | std. slg. kuorma-auto |
| lastenleikki | ark. helppo asia Työ sujui ku lastenleikki. Mikä siinon, et toiset ei tajuu matikkaa millään ja toisille se on pelkkää lastenleikkiä. Tää on raakaa bisnestä eikä mitään lastenleikkiä. – Simplu. „Floare la ureche” |
| lastentauti | ark. jonkin uuden laitteen tai järjestelmän alkuvaiheessa tulevat ongelmat Ei kannata ostaa ikinä ihan uusinta kännykkämallia, ku niissä on aina kaikkia lastentauteja. Näistä digi-tv:n lastentaudeista päästään kyllä ajan kanssa eroon. – Necazurile începutului. |
| lasti | 1 std. slg. ark. kantamus vars. kantamus viinaa, maksimimäärä viinaa kaupasta Hain jo koko lastin handelista. Se osti kauheen lastin ruokaa. Meinaatko, et toi lasti riittää koko viikonlopuks? Ville toi laivalta täyden lastin kaljaa. Hakea kaupasta lasti [= kantamus] olutta. 2 std. slg. sperma, siemensyöksy/siittiöt Heittää lastit. |
| lataa | 1 std. slg. lyödä Latasin sitä feisiin niin et blode vaan tirsku. 2 std. slg. kavaltaa |
| lataa (paristoja, akkuja) | std. slg. rauhoittaa, valmistautua tulevaan Mä olin pari viikkoo lataamas mökillä. |
| lataamo, akkulataamo | std. slg. mielisairaala, hullujenhuone Joskus must tuntuu et mä joudun vielä lataamoon näitten pentujen kanssa. Se on kuulemma ollu joskus lataamossa. Skoudet kuskas sen akkulataamoon. |
| latari | std. slg. talonmies Latarin fiude oli böllitty. |
| latauslista | u.s. (2010) lista musiikkikappaleista, joita verkko‑ ja mobiilikaupassa on ladattu (myyty) eniten |
| lati | std. slg. raha Ei jääny latin latia, se nussi kaikki kolikotki. |
| latia | slg. rahaa Oisko sul heittää pari latia? Ei näistä hommista niin paljon latia saa, et sil kannattais leveillä. Vielä viikko palkkapäivään eikä tilillä oo latin latia. |
| latingissa | ark. ladattu, ladattavana, latauksessa; vireessä, toimintakunnossa Älä helkutissa huido sillä haulikolla, se on meinaan latingissa. Mis täällon töpseli, tää puhelin pitäs saada latinkiin? Auto ei vaan lähteny käyntiin, vaikka akku oli täydessä latingissa. Joukkue ei oikein ollu oikeessa latingissa tässä ottelussa. |
| latinki | 1 std. slg. raha 2 ark. lataus, lataus(tila), latautuneisuus, panos; se jolla jk ladataan t. on ladattu Hirvi meni nurin heti ekalla latingilla. Onkohan tässä akussa latinkia yhtään? Bändillä oli kauhee latinki, heti ku ne tuli lavalle. Kivi räjäytettiin kovalla latingilla. Haulikko on latingissa ladattu. – Încărcare. Încărcătură. 3 std. slg. kerta-annos, esim. spermaa |
| latino | std. slg. latinalais-amerikkalainen |
| latkia, latkii | ark. std. slg. ihmisestä: juoda, ryypiskellä, kitata, juoda ahneesti, ryypätä, litkiä; juoda (alkoholia) Sinäkin se vaan latkit kaljaa kaikki päivät. Lauri latkii olutta kaiket illat. Maraki latkii tota Kossuu ku se ois jotai Peikkolimuu. |
| latoo | std. slg. kasata, pinota Latoo fyrkkaa tiskiin. |
| latoo pinoon | std. slg. voittaa tappelussa Mä latosin ne kaikki kolme jätkää pinoon siihen pitskulle. |
| lattajalkainen | ark. jolla on lattajalka, latuskajalka, lättäjalkainen – Cu picior plat. |
| lattana | ark. tasainen, litteä, littana Hollannissa ei oo yhtään mäkiä, se on ihan lattana koko maa. Noi nuoret mallitytöt on niin lattanoita et tekee ihan pahaa kattoo. |
| lattari | 1 ark. std. slg. latinalaisamerikkalainen sävelmä, musiikki(kappale), musiikinlaji (esim. salsa, son), tanssi t. seuratanssi; käytetään myös määreenä (lattarikulttuuri) Soittakaa välillä joku lattarikin eikä aina vaan tota iskelmää ja humppaa. Lattareita on salsa, cha-cha-cha ja mambo. Faija tykkäs joraa aina lattareita. 2 ark. std. slg. [prin extensie:] Lăutar, lăutari. |
| lattarirytmi | 1 ark. latinalaisesta Amerikasta peräisin olevalle musiikille tyypillinen rytminen rakenne 2 ark. lattarimusiikki |
| lattarit | 1 ark. latinalaistanssit Rumba, samba, tango ym. lattarit. Lattareiden [= latinalaistanssien] suomalainen huippupari. 2 ark. urh. lyhyet sukset (suksista etu- ja takaosa sahattu pois) Jotkut sanoo lattareit nykysi mini-skimboiks. |
| latte | ark. caffè latte |
| latteisä | ark. koti-isänä oleva isä, joka käy kahvilla muiden koti-isienja -äitien kanssa (lähde: cafe latte) |
| latuhiihto | ark. hiihto ladulla, perinteisen tyylin hiihto |
| latva | ark. std. slg. pää; ihmisen Hän on latvasta laho; häntä heittää latvasta hän ei ole täysijärkinen. |
| latvabee | halv. slg. tyhmä, typerä; hullu, mielisairas; alun perin psykiatrisista syistä alennettu armeijan palvelusluokka B2, latvabeekakkonen Tommonen latvabee pitäs panna hoitoon. Netissä kaikki latvabeet voi kirjotella mitä niitä huvittaa. Se on varmaan joku latvabeekakkonen, ku siltä jäi inttikin kesken. |
| latvasta laho | std. slg. halv. hölmö, tyhmä, typerä, huonomuistinen, lahopää Toi äijä taitaa olla vähän latvasta laho. Muistuta mua vielä, jos mä vaikka unohdan, mä oon niin latvasta laho. Onks faijallas latva vähän laho? – Prost. Stupid. Uituc. |
| latvasta, heittää | std. slg. ei järjissään Unskilla alko sit heittää latvasta. |
| laudassa (nasta) | std. slg. mennä kovaa Nasta laudassa. |
| laueta, laukee | 1 slg. saada orgasmi Ei kai se oo mikään pakko laueta joka kerta. Kundi laukes melkein heti. 2 ark. std. slg. hajota, mennä rikki, levitä, virtyksen purkautuminen, rikkoutua Nää kengät ei kestä yhtään vettä tai ne laukee heti. No sit mä myöhästyin ku auto laukes matkalla. Meidän telkkari laukes eilen illalla. |
| laukata, laukasee | 1 ark. edetä nopeasti, juosta paikasta toiseen, kiiruhtaa Tiina vaan laukkas koko päivän kaupasta toiseen eikä löytäny mitään. Töissä ei ehdi enää tehä mitään muuta ku laukata kaiken maailman kokouksissa. Lapset laukkaavat [= juoksevat] pitkin pihaa. Laukata kaupungilla asioillaan. 2 std. slg. päästää suustaan yllättäen Lise laukas sit pöydäs, et se on raskaana. 3 kuv. Ajatukset laukkaavat asiasta toiseen. Inflaatio laukkasi pelottavaa vauhtia. |
| laulaa | 1 halv. puhumisesta: hölöttää, kuuluttaa, julistaa, laverrella, juoruta; vatvoa, jauhaa, paljastaa, tunnustaa Tästä ei sit lauleta kenellekään. 2 std. slg. ilmiantaa, antaa ilmi, kannella, visertää, paljastaa Nyt alat jätkä laulaa, kuka sen teki? Ku skoudet vähä rutisti sitä nii se alko laulaa. 3 huum. vasikoida, kertoa poliisille – A ciripi. A denunța. A pârî. |
| laulu | halv. puhe, puheenaihe, (puhuttu) asia, juttu, kulunut juttu, puheenaihe Se on aina se sama laulu, pitää olla kokemusta, pitää olla koulutusta. Taas alko se vanha laulu, et mikään ei saa maksaa mitään. Älä taas viitti jatkaa tota samaa vanhaa laulua. – Aceeași poveste veche. |
| laulukuoro, laulukuoroon | urh. urheilussa: karsiutumisesta, putoamisesta Taas kerran Ruotsi lähetti Suomen laulukuoroon ‘pudotti jatkosta’. Se kumpi häviää, lähtee laulukuoroon ‘karsiutuu’ saman tien. Jos peli ei tästä parane, me ollaan kohta laulukuorossa. – (in sport) Eliminat. Necalificat. Retrogradat. |
| lauluviiva | u.s. (2017) päiväkodissa teipillä merkitty paikka, jossa lapsi voi laulaa muiden edessä. Lauluviivan kerrotaan helpottavan esiintymisjännitystä. |
| lauma | halv. itsenäistä mielipidettä vailla oleva (alamais)joukko, massa |
| laumahenki | halv. (suuren) joukon yhtenäinen ajatus‑ ja tuntemistapa |
| laumahenkinen | halv. laumahengen läpitunkema, joukon tavoin ajatteleva |
| laumaihminen | halv. laumahenkinen ihminen |
| laumasielu | halv. laumaihminen, joukkosielu |
| lauta | std. slg. halv. lattarintainen tyttö, pienirintainen nainen, pienirintaisesta naisesta käytetty halventava nimitys; muodoton nainen Kato mikä lauta, ei mitään kunnon tissejä. Se on nuorelle tytölle kauheeta, ku koulussa haukutaan laudaks. Tosi nuijaa mennä sanoo jotai gimmaa laudaks. |
| lautanen | ark. lautasen muotoinen antenni, lautasantenni Antenni voi olla harava tai sit lautanen. Sä tarttet oman lautasen, jos sä haluut katella niitä taivaskanavia. |
| lauteet, lauteilla | slg. esiintymislava; esiintymislavalla, estradilla Bändi hyppäs lauteille. Ei niitä soittajia meinannu saada lauteilta pois millään. |
| lautis | std. slg. lautatarha Lautis alko eldaa illalla. |
| Lauttis | std. slg. Lauttasaari Lauttikseen mentii enne lautalla…. |
| lava | 1 std. slg. yksinkertainen, hölmö 2 ark. eroperheissä: lastenvalvoja, jonka kanssa neuvotellaan elatukseen liittyvät asiat |
| lavaraakki | ark. halv. kauan esiintyneestä, parhaat päivänsä ohittaneesta artistista tms. Hanna ei ole mikään lavaraakki, aika lailla samalla linjalla vetää keikkansa kuin ennenkin eli hyväntuulista ja maanläheistä, ottaa myös yleisön huomioon. |
| lavarunous | u.s. (2010) (engl. poetry slam), runot, joita niiden kirjoittajat esittävät julkisilla paikoilla, esim. ravintolassa, järjestettävässä kilpailussa. Lavarunouden ensimmäinen suomenmestaruuskilpailu järjestettiin Helsingin juhlaviikoilla 2010. |
| lavatanssijumppa | u.s. (2015) ryhmäkuntoilumuoto, jossa voimisteluun liitetään lavatanssien askeleita |
| lavi | ark. laudatur: ylioppilaskokeen ylin arvosana, ällä; syventävät opinnot yliopistossa. Ei Tiinalla ollu mitään mahollisuutta saada ruotsista lavia. Äidinkielen opettajalla pitää olla lavi suomesta tai kirjallisuudesta. |
| lavuaari | ark. (käsien‑ ja kasvojen)pesuallas, pesuallas Kylppärin lavuaari on tukossa. Sä voisit joskus tiskata noi astiat, ku ne haisee tossa lavuaarissa. Joku sika oli oksentanu lavuaariin. |
| layout | huum. huumausaineen pistosvälineet |
| Leba | std. slg. Lepakko Lebas oli kliffa Höyry-klubi … |
| Lebuski | std. slg. Leppävaara Kyl Lebuski on musta jo aika landee. |
| ledi | ark. sähk. hohtodiodi |
| ledi, leedi | std. slg. vapaa |
| ledu | std. slg. kirje |
| leedaa, ledaa | 1 std. slg. päästä vapaaksi 2 std. slg. taluttaa, ohjata |
| leedi | std. slg. vapaa Mä oon koko tän viikon leedinä. |
| leedii skolesta | std. slg. vapaata koulusta |
| leegi | std. slg. jalka |
| leegot | std. slg. hampaat Ukki, onks sul viel omat leegot? |
| leesata, leesaa | std. slg. lukea |
| leffa, leffassa | 1 ark. std. slg. elokuvat; elokuva, filmi, pätkä, filkka; Ooksä nähny tätä leffaa? Kaurismäki on ohjannu sen leffan. Siin leffas on hyvä juoni. Jännä leffa. ark. elokuvissa Käydä leffassa. Me käytiin eilen illalla leffassa. Lähetäänks leffaan? Leffa oli ihan kreisi, lähettii nostelee jo iha alussa. Me oltii tsiigaamas tsapen leffaa. 2 std. slg. elokuvateatteri |
| leffateatteri | ark. elokuvateatteri |
| legendaa, heittää, stikkaa | std. slg. tarinoida Jusa heitti mäsässä aina legendaa sen muijista. |
| leggingsit, legginssit, leggarit | ark. tiukasti jalanmyötäiset trikoiset (naisten t. tyttöjen) pitkäthousut, naisten pitkät, tiukasti jalanmyötäiset (trikoo)housut, pitkikset No naiset sanoo että leggingsit, mut miehillä on pitkät kalsarit. Legginssejä voi käyttää hameen kanssa. Mä en niin välitä noista legginsseistä, must sukkahousut on mukavammat. |
| legoakkitehtuuri, legoproosa | ark. Lego Architecture -tuotteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: Maamerkit ja Arkkitehdit. |
| legot | std. slg. hampaat |
| leguri, lekuri | std. slg. lääkäri Sehän oli ihan nasta leguri. |
| legurikeikka | std. slg. lääkärissäkäynti |
| lehe- | ark. – lehti-sanan vartalo lehde- Annaks sen lehen tänne? Mä luin sen tän aamun lehestä. Kesä tulee, ku puissakin on jo isot lehet. |
| lehmipoika | leik. cowboy |
| lehmä | halv. itikka; (alatyyliä) haukkumasana, yleensä naiselle suunnattu, (lihava, ruma) nainen, muija, ämmä Oo sä lehmä hiljaa! Jättäsit sen lehmän. Ei tommosta lehmää jaksa kukaan katella. |
| lehmähaikara | ark. etelästä Ahvenanmaalle ilmestynyt valkoinen haikara, joka syö lehmien ympärillä pyöriviä hyönteisiä |
| lehmäkauppa, lehmänkauppa | 1 halv. kuv. vastapalveluksiin perustuva 2 pol. vaihtokauppa, (poliittinen) moraalisesti arveluttava vaihtokauppa Ne siellä eduskunnassa vaan juonii ja tekee lehmänkauppoja keskenään. Se oli kyllä varsinainen lehmänkauppa. – Negociere. O mână spală pe alta. |
| lehmänkäännös | leik. autolla risteyksessä tehdystä laajasta, kömpelöstä käännöksestä |
| lehtiroskis | ark. keräyspaperiastia, paperinkeräyslaatikko |
| leidi | ark. std. slg. hieno nainen tai tyttö, nainen, tyttö Lissustaha on tullu ihan leidi … (< lady) |
| leija | 1 ark. std. slg. ylpeä ihminen, kopea Joku voi olla tosi leija. 2 slg. alat. pieru Hyi helvetti, mikä leija! Kuka päästi leijan? Mulla on jotenkin maha sekasin, ku meinaa lentää leija koko ajan. |
| leijata | ark. sommitella painatteen ulkoasu, layout |
| leijona | ark. Lions-järjestön jäsenistä Osallistui leijonien tempaukseen syöpälasten hyväksi. |
| Leijona | std. slg. Vaakunaviina Katos, oot slumpannu oikeen Leijonaa. |
| leijonaliba | huum. keltainen hasis |
| leijua, leijuu | ark. std. slg. rehvastella, diivailla ylpeillä, lesota |
| leikari | 1 ark. keskiaikainen vaeltava soittaja, laulaja ja ilveilijä. 2 ark. liitoskappale joka estää esim. uistimen siiman |
| leikata, leikkaa | 1 ark. std. slg. oivalluskyvystä, ajattelukyvystä, järjestä: olla terävä, oivaltaa, säteillä, älytä, ymmärtää, tajuta, hoksata, sytyttää Sillä kaverilla leikkas tosi nopeesti. Anteeks vaan, mutta mulla ei nyt leikannu yhtään. Siinei lihakset auta, jos ei järki leikkaa yhtään. Tyttö, jolla (järki) leikkaa [= joka oivaltaa, älyää, jolla säteilee] hyvin, nopeasti. Eikö (sinulla) leikkaa [= etkö ymmärrä]? Eiks sul ala pikkuhiljaa leikkaa, taukki? Leikkaaks sulla. 2 urh. Hyvin rinnettä leikkaava [= rinteeseen pureutuva] suksi. |
| leikata kiinni | 1 ark. tekn. koneesta, moottorista tms: hajota (ylikuumenemisen vuoksi), palaa kiinni Mäntä leikkas kiinni sylinteriin. Älä ota liikaa kierroksia tai se kone leikkaa kii. Tästä tietokoneesta on kovalevy leikannu kii. Laakeri, moottori leikkaa [= leikkautuu] (kiinni). – A se ambala/bloca de supraîncălzire. 2 slg. hermostua, suuttua, palaa kiinni Oo ny helkutti hiljaa tai mulla leikkaa kii. Sit opella leikkas kii ja se alko huutamaan. – A se enerva. A se ambala. |
| leikattu | ark. slg. laimennettu, sekoitettu Leikattu [= halvemmalla alkoholilajilla, tav. väkiviinalla sekoitettu] konjakki. |
| leikisti | last. etenkin lasten puheessa: kuvitellusti, leikissä, leikittäessä, ei oikeasti Tää olis leikisti syömässä. Oo sä leikisti lääkäri. Älä nyt suutu, tyhmä, se oli vaan leikisti! |
| leikkaa kii | std. slg. katketa, hermostua |
| leikki | last. leikkipaikka leluineen yms |
| leikki leikkinä | ark. nyt leikittely saa riittää, jätetään leikki sikseen; sehän oli vain leikkiä No leikki leikkinä, mutta eiköhän mennä jo asiaan. Leikki leikkinä, eksä nyt ton vertaa ymmärrä? – Lăsând gluma deoparte. |
| leikkikaveri | ark. leikkitoveri |
| leikkilähetti | u.s. (2014) henkilö, jonka tehtävänä on elvyttää perinneleikkejä. Leikkilähetit ovat osa Suomen Kulttuurirahaston käynnistämää ja rahoittamaa kolmivuotista Koko Suomi leikkii ‑hanketta. |
| leikkiskole | std. slg. leikkikoulu (nyk päiväkoti) |
| leikkuri | 1 slg. leikkaussali 2 ark. -leikkuri esim. ruohonleikkuri, hiustenleikkuri 3 ark. urh. pesäpallossa: lähelle kotipesää jommallekummalle sivurajalle lyötävä lyönti, joka maahan osuttuaan suuntautuu rajan leikaten voimakkaasti ulos kentältä. Löi väärästä syötöstä kakkosrajanleikkurin. |
| leini | kans. reuma |
| leipiintyä | ark. kyllästyä, saada tarpeekseen, leipääntyä Mä alan pikkuhiljaa leipiintyä tän gradun kirjottamiseen. |
| leipäauto | slg. ambulanssi |
| leipälaji | ark. erikoislaji, ala jonka hallitsee parhaiten Jääkiekkohan se on kanadalaisten leipälaji. Toi matikka ei oikein oo mun leipälaji. |
| leipäluukku, leipäläpi | ark. suu, kita Pidä ny toi leipäläpes kiinni! Leipäläpi umpeen! Johan meni leipälävet tukkoon. Jos ei kerran osaa aukasta leipäläpeensä ajoissa, ni ihan turha valittaa jälkikäteen. Mitä säkin siinä tuijotat leipäläpi auki. Pidäs tota leipäluukkuus vähä pienemmällä. Leipäläpi kii niinku ois jo. |
| leipäpappi | halv. pappi, joka hoitaa tointaan vain ansiotarkoituksessa pappi, joka tekee työtään vain rahan takia Taitaa olla sekin vaan pelkkä leipäpappi. Mä en jaksa kuunnella tommosia leipäpappeja. |
| leipäressu | kans. kuivista leivänpaloista tehtäviä ruokia |
| leipäsusi | halv. aik. vihkimättömästä vaimosta, pullahiiri |
| leipääntyä | ark. kyllästyä, saada tarpeekseen, leipiintyä Tää on niin monipuolinen työ, että ei tähän leipäänny. Ei siel ollu muita töissä kujoku leipääntynyt virkailija. |
| leiska | ark. slg. layout, painotuotteen tai Internet-sivun ulkoasu, taitto, sommittelu, asettelu Tällä sivulla on hyvä leiska. Mainostoimisto saa tehä meiän esitteeseen uuen leiskan. |
| leitsu | std. slg. leiri |
| leivari | std. slg. leivos, leivonnainen |
| leka | 1 ark. moukari, iso vasara Mitä pienempi vika, sitä isompi leka. Rautakanki ei menny maahan, vaikka kuinka lekalla lyötiin. Lyödä lekalla. 2 urh. Leka lensi sektorin ulkopuolelle. 3 std. slg. pullo, vars. viinapullo, lesti Ville kävi hakemassa lekan kossua. Älä ny koko lekaa kerralla juo! Puolen litran leka. Tuliks sulle leka ja röökit megeen? 4 std. slg. tupakka-aski |
| lekari | 1 ark. slg. leikkipuisto 2 std. slg. leikkikoulu Mä en oo käynny lekarii. |
| lekassa | std. slg. humalassa |
| lekkeri | 1 std. slg. pullo 2 std. slg. leikki |
| lekkeriksi, lyö | std. slg. panna leikiksi, pelleilyksi Älä nyt lyös aina kaikkee lekkeriks. |
| lekkeripeli | ark. std. slg. huonosti hoidettu, pilattu asia, leikki, pelleily Jk menee lekkeripeliksi jstak ei tule mitään, jk sujuu huonosti, menee plörinäksi, pipariksi, hulinaksi, piirileikiksi. Kilpailut menivät lekkeripeliksi. Pannaan nyt vauhtia tai tää homma menee ihan lekkeripeliks. Tää on menny nyt ihan lekkeripeliks. Jos ei tuu lisää rahaa, niin me pistetään työt lekkeripeliks. Nyt saa riittää tämmönen lekkeripeli. |
| lekuri | ark. std. slg. lääkäri Lekuri anto kaks päivää sairaslomaa. Lekuri unohti skeglesä Unskin magaan. Lekuris mä oon käynny. Mun piti jonottaa lekurille melkein tunti. Terveyskeskukseen ei meinaa saada lekureita millään. |
| lelu | ark. std. slg. yksinkertainen, halpa, huono esine kuv. Halpa soitin, pelkkä lelu. Kohtelee naisia kuin leluja. Se oli ihan lelu-skitta, täys paska. |
| lemmenlukko | u.s. (2010) lukko, johon rakastunut pari kaiverruttaa nimensä ja jonka he kiinnittävät julkiselle paikalle (esim. sillankaiteeseen) rakkautensa merkiksi |
| lemmenluritus | leik. rakkaudentunnustuksista, rakkausrunoista, ‑lauluista tms. |
| lemmenpesä | leik. rakastavaisten kuhertelupaikasta |
| lemnaa | std. slg. jättää, hylätä |
| lemonade | huum. heroiini |
| lempata, lemppaa | 1 ark. std. slg. ajaa, heittää ulos, menemään, vars. erottaa, heittää ulos, antaa potkut, antaa lemput, fudut, hylätä Sut lempataan vielä, jos sä meet kännissä töihin. Sit aamulla Ville vaan lemppas kylmästi sen muijan. Älä ala tappeleen tai tarjoilija lemppaa sut pihalle. Häirikkölempattiin ravintolasta miesvoimin. Lempata jku koulusta, työpaikastaan. Ne lemppas mutsin pihalle, ku se oli nii vanha. 2 ark. syrjäyttää, jättää huomioimatta |
| lempi | 1 ark. rakastelu, rakasteleminen, lemmiskely 2 ark. suosikki: lempileffa – lempielokuva, lempibiisi – lempikappale. – Favorit. |
| lempiä | ark. rakastella, lemmiskellä Porttikäytävässä lempivä pari. |
| lempo | ark. lievähkönä kirosanana: hiisi, hitto, peijakas, juutas Voi lempo, mikä sitä jätkää vaivaa? Se lemmon akka! Lempo soikoon! |
| lemppari | std. slg. suosikki, lempi- mieli-, esim. lempiohjelma, TV‑ohjelma Mikä on sun lemppariväri? Tää piisi on mun lemppari. Se on tylsä deejii, ku se soittaa vaan omia lemppareita. Biitlet oli sillo mun lemppareit. Mun lempparibändi. Spice Girls on mun lemppari! |
| lemput | ark. std. slg. lopputili, potkut, erottaminen, hylkääminen, lemppaaminen Ooksä saanu lemput töistä? Seija anto mulle lemput. Saada lemput työpaikasta. Rami kärys brenkust ja sai heti lemput duunista. Mä sain lemput. |
| lemu | std. slg. paha haju Tääl on hei ihan kauhee lemu. |
| lemuta | std. slg. haista Mikä tääl lemuu. |
| lendaa | std. slg. lainata |
| lendi | std. slg. pullapitko Pullalendi ja milkki tekee gutaa. |
| lengdi | std. slg. pullapitko |
| lenkata | ark. ontua, nilkuttaa, linkata, klenkata Onkohan toi koira satuttanu tassunsa vai mitä se lenkkaa? Mulla meni nilkka niin pahasti et piti lenkata terveyskeskukseen. Kuukauden se lenkkas kainalosauvojen kanssa. Lenkkasi oikeaa jalkaansa. |
| lenkittää | ark. ajaa pillurallia, ajaa kartsaa |
| lenkkari, lenkkarit | ark. std. slg. lenkkitossu, lenkkitossut, juoksukengät; urheilujalkineet; myös Leningrad Cowboys-yhtyeen lempinimi Hyi hitto, noi sun lenkkarit haisee! Sinne ravintolaan ei pääse lenkkareissa sisälle. Lenkkarit klabbeissa en päässy sisään pubiin. Käyttää lenkkareita. Ostaa uudet lenkkarit. vrt. talvilenkkari, tarralenkkari |
| lenkki | 1 ark. lenkkimakkara Sauna-, grillilenkki. Puoli kiloa lenkkiä. 2 ark. std. slg. kävelymatka, juoksumatka, pitkähkö kävelykierros, hiihtokierros tms. kierros (vars. harjoitus- t. kuntoilutarkoituksessa). Ai sä kävit lenkil, se oli himas vai, heh. 10 kilometrinlenkki. Hiihtolenkki, juoksulenkki, kävelylenkki. Olla lenkillä, lähteä lenkille. Käydä lenkillä. |
| lenksu | ark. lenkki Pyyhkeestä meni lenksu poikki. Nää lenksut vedetään kenkien alle, niin ei nouse lahkeet ylös. Laatikossa oli klemmareita, kumilenksuja ja muuta roinaa. |
| lennossa, lennosta | ark. heti, suoraan, suoralta kädeltä, vauhdissa, vauhdista Yhtään ei ehitty harjotella, kaiken piti sujua heti lennossa. Vois sitä ny vähän odottaa, ettei vaihda poikaystävää ihan lennossa. Aina kaikki hyvät ideat tyrmätään jo lennosta. Ei tarvinnu tilata taksia, ku me saatiin se suoraan lennosta. |
| lennosta, ampuu | std. slg. torjua väärä tieto ennen leviämistä Se uutinenha ammuttii jo lennosta. |
| lennosta, ottaa | std. slg. ottaa taksi ajosta, ei odotustolpalta Saaks niit tähä aikaa lennostkaa? |
| Lenski | std. slg. Leningrad Mentii dösällä Lenskii ja oltii kaikki iha mäsässä. |
| lenssu | ark. flunssa, nuhakuume, lentsu Mä en oo tänä talvena ollu vielä kertaakaan lenssussa. |
| lentis | ark. std. slg. urh. lentopallo Me pelattiin koulussa lentistä. Suomi ei ikinä pärjää lentiksessä. Pelata lentistä. Mutsi skulas lentistä Eltsussa 50-luvulla. |
| lentoemo | ark. leik. lentoemäntä |
| lentokonekaappari | ark. lentokonekaappaaja |
| lentomäki | 1 urh. hyppyrimäki jossa hyppyjen pituudet ovat n. 150-200 metriä; 2 ark. tällaisessa mäessä suoritettava kilpailu Hyppy lentomäestä. Lentomäen suomalainen voittaja. |
| lentsari | ark. std. slg. lentokone, lentsiga, lentsika, lentskari, lentsikka Lentsikka oli pari tuntia myöhässä. Pikkujätkät ihaili lentsikoita. Kai me ny lentskarilla mennään, ku firma kerran maksaa. Ootsä menny koskaan lentsikalla? Kertsis duunattii sellasii palsa-lentsikoita. Palsapuusta duunattii lentsikoita. |
| lentsu | ark. flunssa, nuhakuume Kauhee lentsu ollu jo viikon. Tosi harmi olla koko loma lentsussa. |
| lentävä | 1 ark. mon. sb. lentävät liikkuvan poliisin mies; liikkuva poliisi, poliisin valtakunnallinen yksikkö, joka erityisesti valvoo liikennettä Lentävät piti ratsiaa. Ei ne ollu paikallispoliisista, ne oli jotain lentäviä. Lentävien liikenneratsiat. 2 ark. kulmahiomakone |
| lentää | 1 ark. kaatua, mennä nurin Toi pihapitäs Hekottaa ennenkujoku lentää nurin. Mä lensin oikein komeesti selälleni. 2 ark. tulla ulos tai pois ajetuksi, lentää pellolle, pihalle; tulla erotetuksi, saada potkut, saada lemput Nyt oot kunnolla tai sä lennät täältä! Me oltiin niin kännissä, et lennettiin heti ulos. Lentää ulos ravintolasta. Lentää koulusta. – A fi dat afară. 3 huum. olla LSD:n vaikutuksen alaisena |
| lentää kuin leppäkeihäs | ark. lentää vauhdikkaasti, äkkiä Joku keppi meni etupyörän pinnojen väliin, ja mä lensin tangon yli ku leppäkeihäs. Ootas ku vartijat tulee, ni toi äijä lentää ulos kuin leppäkeihäs. – A cădea foarte repede. A fi aruncat violent. |
| lentää liukkaalla jäällä | slg. olla huono jossain asiassa |
| lentää nurin | std. slg. kaatua Mä lensin nurin eilen fillarilla. |
| lentää pellolle | ark. tulla ulos tai pois ajetuksi, lentää pihalle Jos se juippi kehtaa vielä tulla tänne, niin se lentää heti pellolle. No sen kaverin alamäki alko siitä, ku se lensi duunista pihalle. – A fi dat afară. A fi zburat. |
| lentää perseelleen | alat. kaatua; hämmästyä, yllättyä Oli niin liukasta, et meinasin lentää perseelleen. Varo ettet lennä perseelles. Isä lensi perseelleen, kun se näki mun todistuksen. – A cădea în fund. [adesea, de surpriză] |
| lentää retkuun | std. slg. haksahtaa, tulla huijatuksi Siihen vaaleeseenks sä lensit retkuun? |
| lentää, läppä | std. slg. juttelu sujuu Ku gamlat frendit treffaa, kyl läppä lentää. |
| leonidi | ark. meteoreja, jotka tulevat Leijonan eli Leon tähtikuviosta päin |
| lepa | ark. std. slg. Alepan myymälä |
| lepakko | std. slg. lesbo, naisp homoseksualisti |
| lepakoita tapulissa | std. slg. hullu Onks sulla lepakoita tapulissa? |
| leppis | 1 ark. std. slg. leppäkerttu Leppikset skruudaa kirvoja. 2 slg. lesbo |
| leppy, leppyä | 1 ark. lakata vihaamasta, antaa anteeksi Leppyä jklle, jkhun. Helposti leppyvä luonne. 2 ark. menettää aktiivinen suuttumuksen tunne kokonaan tai osittain 3 ark. lauhtua 4 ark. heltyä vrt. lepyttely, lepyttäminen, lepyttää, leppyminen, lepytys, lepyttää |
| leppäkeihäs | std. slg. nopea erottaminen Ku mä tulin kuvioihin, se jätkä lens ku leppäkeihäs. |
| lepsa | std. slg. 5 euroa |
| lepso | std. slg. naispuolinen homoseksualisti, lesbo Mitä te pussailette siinä, ootteks te jotain lepsoja vai? |
| lepsu | 1 ark. std. slg. ihmisestä: periksi antava, ponneton, leväperäinen, liian kiltti, saamaton; pehmeä, vetelä, veltto, löysä, huolimaton, löysäotteinen, veltto Siinon niin lepsut vanhemmat, et ei oo mikään ihme, et lapsi on tommonen kauhukakara. Eka erä oli meiltä tosi lepsu. Sitä asetta pitää puristaa kunnolla eikä tolleen lepsusti. 2 std. slg. ei tavanomaisen ankara tai tiukka Se oli ihan lepsu maikka. Liian lepsu opettaja. |
| lepsuilla | ark. olla lepsu, toimia ponnettomasti, tehdä jotakin pehmeästi, leväperäisesti, vetelästi, veltosti, löysästi Et sä saa mitään kuria aikaseks, jos sä vaan myötäilet ja lepsuilet. Nykyään töissä on niin kova paine et ei auta lepsuilla yhtään. Hyökkäys toimi ihan hyvin, mut puolustuspäässä lepsuiltiin liikaa. Virasto lepsuili valvontatoimissa. – A fi prea bleg. |
| lepsuilu | ark. lepsuileminen |
| lepsusti | ark. vrt. lepsu Työskennellä lepsusti. |
| lepsuus | ark. vrt. lepsu |
| Lepuski | std. slg. Leppävaara |
| lerppakulli | std. slg. veltto siitin, myös: haukkumasana Vitun lerppakulli, vielä mä sulle näytän! |
| lerppu | std. slg. atk. taipuisa 5¼ tuuman tietokonelevyke, pehmeä levyke, disketti Lerpuil voi stikkaa nykysin vesilintuu. Lerput oli käytössä kaheksankytluvulla. Lerppuja saatto väännellä miten vaan, ei ne menny ees rikki. |
| lerssi, lertsa | std. slg. miehen sukupuolielin, siitin Fitti juttu tosiaan ku lertsa ei alkanukaan stondaa! |
| lesata, lesaa | std. slg. lukea Ootsä lesannu jo Stadarin? Ootsä lesannu läkät. |
| lesbo | 1 std. slg. homoseksuaalinen nainen Mä vähän luulen, et se on lesbo. Siinä baarissa käy kaikki homot ja lesbot. 2 halv. haukkumasanana naisesta Älä sä lesbo inise! Pidä tavaras, helkutin lesbo! |
| lese | std. slg. lesbo |
| leso, leuhka | ark. std. slg. ylpeä, kopea Se oli joku ihme leso hemmo. |
| lesoilla, lesota, lesoo | ark. std. slg. ylpeillä, leveillä, leuhkia, lesota. Lesoili uudella autollaan. Lesosi kielitaidollaan. |
| lesottaa | ark. vouhottaa, leuhkia |
| lesottaja | ark. vouhottaja |
| lespata | ark. s-vikaisen puheesta: sammaltaa, sihauttaa s– äännettä puheessa tai ääntää se muuten virheellisesti, sössöttää Puhu kunnolla äläkä lespaa niinku oisitjoku hesalainen. Mä en meinannu saada selvää, mitä se puhu, ku se lespas niin älyttömästi. |
| lespaus | ark. lespaaminen |
| lesti | ark. std. slg. pullo, viinapullo, leka On mulla yks lesti pöytäviinaa. Järkkärit kokeili, ettei oo lestiä taskussa. Lattial oli vaan pari tyhjää lestii. Vasiksella heitettii lestii. Hankkia lesti. Heittää lestiä myydä viinaa salaa. |
| lestinheitto | std. slg. laiton viinan, viinapullonmyynti Kulmilha sillo joka toinen jätkä heitti lestii. |
| lestinheittäjä | std. slg. laiton viinanmyyjä, viinan salakauppias, viinatrokari, pimeän viinan myyjä |
| letka | ark. std. slg. jono, kulkue Olikauhee ruuhka, letka ajo hitaasti ja aina välillä pysähty. Juoksijat meni ensimmäisen kierroksen yhessä letkassa. No sitä sanotaan letkajenkaks, ku sitä tanssitaan letkassa. Letkan tokassa bilikassa tsittas Urkki. |
| letkeys | ark. vrt. letkeä |
| letkeä | ark. rennon, leppoisan sujuva t. mukava |
| letkeästi | ark. vrt. letkeä |
| letkis | ark. letkajenkka, pitkässä jonossa tanssittava tanssi Letkis oli kova sana joskus kuuskytluvulla. Mentiin leikistä oikein porukalla. |
| letku | std. slg. sähköjohto |
| letku, letkuissa | ark. letkuilla hoitolaitteisiin kytkettynä, tiputuksessa, hengityslaitteessa tms. Mummo makaa sairaalassa letkuissa. Kun sais kuolla nopeesti eikä tarttis kitua vuosikaupalla letkuissa. Se oli aika paha kolari, yks kaveri joutu letkuihin. |
| letsgou | std. slg. nyt mennään Letsgou, lähetään hoitaa heti se jobi. |
| letti | 1 ark. std. slg. tukka, hiukset (pitkä) tukka Kyllä hevimiehellä pitää olla pitkä letti. Pesisit joskus ton lettis. Se muija perhana alko repiä mua letistä. Letti ei saanu kasvaa korvien päälle. Mul oli pitkä letti. Rasvaletti. 2 std. slg. pää Sil oli ihan sika-makee letti. |
| lettiin, nousee | std. slg. ylpistyä Kakelle se juttu tais nousta lettiin. Menestys nousee lettiin menee päähän. |
| lettu | std. slg. ohukainen, räiskäle Mutsi duunas aina viikonloppusin lettui. |
| Letukka, Liisa | 1 ark. std. slg. vanha amerikkalainen auto yleensä erik. Chevrolet-automerkki; kuorma-auto Viiskasi Letukka on hieno auto. Ajettiin pihaan komeesti Letukalla. Joku amerikanauto se oli, semmonen iso letukka. Näitsä, nasta 50-luvun Letukka!! 2 std. slg. auto (yleensä) 3 std. slg. halv. huonotapainen nainen röyhkeästä tm. pahennusta herättävästä nuoresta naisesta, (nuori, huonotapainen) nainen Se tyttö on kans oikee letukka. Tommosia letukoita kulkee kaupungilla napa paljaana. |
| leuhka | ark. std. slg. koppava, mahtaileva, mahtava, rehentelevä, kerskaileva, ylpeä, ylimielinen, leveä Vitsit, ku toi Ville on leuhka. No ootpas sä nyt leuhka, ku sullon uus auto. Ei kai hesalaiset oo sen enempää leuhkoja ku muutkaan. Leuhka kaveri. On niin leuhka, leuhkaa autostaan. Sepest oli tullu aika leuhka jätkä. |
| leukailla, leukailee | std. slg. kehua itseään, vitsailla |
| leuhkasti | ark. vrt. leuhka Käyttäytyä leuhkasti. |
| leuhkia | ark. ylpeillä, leveillä, kehuskella t. kerskailla jllak, levennellä, rehennellä, rehvastella, ylvästellä, mahtailla Aina se leuhkii niillä rahoillansa. Tommosissa jutuissa ei oo mitään leuhkimista. Leuhkia rahoillaan. Älä leuhki! |
| leuhkuus | ark. vrt. leuhka |
| leuka | ark. puhumisesta vars. Aukoa, repiä leukojaan mahtavasti, levennellen |
| levari | 1 ark. std. slg. (vinyyli)levysoitin Osta tästä hyvä levari. Noihin vanhoihin levareihin voi olla vaikee löytää neuloja. 2 slg. atk. tietokoneen levyasema Villen pikkuveli vaihto uuen levarin. Täs levariss on joku vika, ku se ei lue diskettejä kunnolla. 3 std. slg. urh. koripallossa: levypallo, korilevystä tai -renkaasta takaisin kimmonnut pallo Ne levarit pitää saada kiinni! Se on niin lyhyt kaveri et se ei ulotu kunnolla levareihin. 4 std. slg. elokuva 5 std. slg. elokuvateatteri Me käytiin levaris Kalevas ja Tuulensuus. |
| levata | ark. levitä |
| leveillä, leveilee | std. slg. mahtailla, esiintyä itseään korottaen tai kehuskellen, ylpeillä, rehennellä, kerskua, levennellä, leuhkia, brassailla, lesota Tulitsä tänneki vaa leveilee. |
| leveä, levee | 1 ark. std. slg. mahtaileva, ylpeä, diiva, ylimielinen, leuhka Toi Ville on vähän levee jätkä. Siilon aika leveet jutut. Jätkä on nii levee, ettei byysiinsa mahu! 2 kans. sellainen, jolla on paljon mittaa ja ulottuvuutta leveyssuunnassa, laaja sivusuunnassa Tie on pitkä ja levee. |
| levikset | ark. std. slg. Levi’s®-merkkiset farkut, farmarihousut Tiinalla osti uudet levikset. |
| levis ku Elanto | std. slg. nopea leviäminen (pos.) |
| levis ku Jokisen eväät | std. slg. hajota (neg.) |
| levitä, levii | ark. hajota, mennä rikki, prakata, rikkoutua, särkyä, levähtää Nää olis muuten hyvät farkut mut vetskari levis. Mä ostan uuden telkkarin vasta jos toi vanha joskus leviää. Nää vanhat huonekalut on hyviä, ei ne levii millään. Siltä levis fillari. Sit koko haussi levis, meinasin alkaa spiidaa. |
| levitä käsiin | ark. hajota, mennä rikki kesken kaiken, kokonaan; karata käsistä, hallinnasta Ei tätä autoo kannata enää korjata, se leviää kuitenkin kohta käsiin. Se kassi oli niin mätä et se levis käsiin. Mä aattelin ensin juoda ihan vaan pari kaljaa, mut sit homma levis käsiin. Jos sä et pysty pitämään järjestystä siellä, se tilanne leviää käsiin. – A se strica. A scapa de sub control. |
| levoton | 1 ark. outo, kummallinen, mahdoton Se on jotenkin levoton tyyppi. 2 ark. sb. Puhua levottomia sopimattomia, outoja, mahdottomia. Aamuyöllä heitettiin jo aika levotonta juttua. Onks toi tyyppi jossain aineissa, ku se puhuu niin levottomia? |
| levyri | ark. std. slg. urh. koripallossa: levypallo, leväri Toi jenkki on hyvä levyreissä. |
| levyttää | std. slg. olla pitkällään, maata, levää, nukkua Piru ku väsyttää, mä taidan mennä levyttämään. Kaveri levytti sohvalla kengät jalassa. Vessa auki, kuka siellä levyttää! |
| levyy, vaihtaa | std. slg. muuttaa puheenaihetta Hei, vaihda jo levyy, pliis. Toi on tullu jo selväks. |
| levähtänyt | std. slg. hajonnut |
| levähtää | ark. std. slg. kokonaan hajota, mennä rikki, levitä Dösän motti levähti siin meidän ylämäessä. Jääkaappi levähti ja kaikki ruuat meni pilalle. Ovi levähti auki. Eteen levähti [= avautui äkkiä] upea maisema. |
| levällään, levälleen | ark. epäjärjestyksessä, sekaisin, huonossa jamassa, retuperällä Ei tartte olla ku viikko pois, ni täällä on heti kaikki levällään. Mun raha-asiat on menny jotenki ihan levälleen. Koko firman asiat olivat levällään. |
| liaba | std. slg. leipä ryssänlimppu |
| liba | 1 std. slg. lippalakki 2 huum. punainen hasis |
| libailla | slg. suudella |
| libari | std. slg. lippu (pääsy- tai matkalippu) Onks sul ne libarit messis? |
| Libis | std. slg. Liebfraumilch, saksalainen valkoviini Perjantaisin mä hain handelist aina lastin Libistä. |
| liekki | 1 ark. Olla liekeissä olla vauhdissa, innoissaan. Joukkueen ykköskenttä oli liekeissä. 2 kuv. Rakkauden, lemmen, vihan liekki palo, hehku; voima. Elämän liekki [= elämä] sammuu. Kapina puhkesi ilmiliekkiin. |
| liekkiviina | ark. talousspriistä alkoholijuomana |
| liemessä | ark. std. slg. olla vaikeuksissa, pulassa, pinteessä, kiikissä Sä olet vissiin aika pahassa liemessä. Me joudutaan vielä liemeen sen pankkivelan kanssa. Muista sit, et tää oli viimenen kerta, ku mä pelastan sut liemestä. |
| liemi | std. slg. viina |
| liemiruoka | std. slg. leik. alkoholipitoisia juomia Se se sellaseks liemiruoan nauttimiseks. |
| liepa | std. slg. leipä |
| liepeillä | std. slg. lähistöllä, vieressä, seutuvilla, myös: ajankohtaisesti lähellä Vapun liepeillä lähetään motskaril saareen. |
| liepuska | std. slg. leipä, ryssänlimppu |
| liero | ark. katala, kiero, kavala Siihen lieroon ei voi luottaa yhtään. Noi kauppiaat on joskus kans yksiä lieroja. |
| liesu, lietsu, liesussa, lietsussa | ark. menossa, liikkeellä Taasko se Tiina on jossain liesussa? Kyllä mä nyt haluun liesuun, ku täällä kotona tulee hulluks. Sano että soittaa mulle, ku se tulee sieltä lietsusta. Olla alituiseen liesussa menossa, juoksussa, liikkeellä, lennossa. Lähteäliesuun. |
| liesuta, lietsuta | ark. olla liesussa Liesuaa kaupungilla kaiket päivät. |
| lievästi | 1 std. slg. erittäin Lievästi paha blosis. 2 std. slg. paljon Lievästi se oli ottanu brenaa. |
| liffa | std. slg. hauska |
| lifkaa | std. slg. pakoon Lähettii lifkaan. |
| liftaaja, liftari | ark. std. slg. peukalokyytiläinen Otetaan toi liftari kyytiin. Liftareita näkee nykyään aika vähän. |
| liftata, liftaa | ark. std. slg. matkustaa peukalokyydillä peukalokyyti, kulkea peukalokyydillä Kuin sä uskallat liftata yksin? Inttiaikana mä liftasin aina kotiin. Liftasi Oulusta Helsinkiin. Intistä liftattii himaan. Lähetääks liftaa ens kesänä jonneki Eurooppaan? 2 ark. kohottaa kasvoja t. kasvojen piirteitä kirurgisesti t. kosmetiikan avulla. Hänen kasvojaan on liftattu. Kasvoja liftaavat voiteet. |
| liftaus | 1 ark. liftaaminen 2 ark. kasvojen kohottaminen |
| lifti | ark. std. slg. peukalokyyti, peukalomatka Tiina sai heti liftin. Se pääsi yhellä liftillä kotiin asti. |
| liftillä | std. slg. peukalokyydillä |
| lifuksi | std. slg. tyttö |
| liha | std. slg. nainen |
| lihaa piiloon panee | std. slg. penis vaginaan Pantasko lihaa vähä piiloon? |
| lihaksilla | ark. epäillen tai ironisesti: (huonoilla, vaatimattomilla) voimilla, voimavaroilla; kyvyillä, edellytyksillä Noil lihaksilla ei kannattas kyllä paljon aukoo päätään. Tuskin onnistuu sun lihaksillas. Mun lihaksilla ei kannata ees yrittää. Näillä lihaksilla Suomi ei ikinä pärjää jalkapallossa. |
| lihaksilla, millä | std. slg. millä kyvyillä, miten ihmeessä Millä lihaksilla sä aiot saada ton dörtsin auki? |
| Lihalaakso | std. slg. Alppilan tanssilavan halv nimitys |
| lihatiski | std. slg. baari, josta tapana hankkia (nais)seuraa Espiläs on ihan laadukas lihatiskiki, eikun sinne! |
| lihasoppa | ruok. ark. lihakeitto |
| lihatikku | kans. kynnen viereen joskus repeytyvä ihokaistale, lihapiikki |
| lihis | 1 std. slg. lihakauppa Rinteen lihis oli Pengerkadun kulmas. 2 ark. std. slg. ruok. lihapiirakka lärtsy, lörtsy Lihis kahelia nakilla ja kaikki mausteet. Mä otan lihiksen. Mentiin valomerkin jälkeen vielä syömään lihikset. Steissin lihikset oli enne Stadin parhaat. |
| liian kanssa | ark. liika, liikaa Ensin ei satanu kuukauteen, ja sit vettä tuli liiankin kanssa. Saatiin sadetta liiankin kanssa liikaakin. No siel sitä porukkaa oli jo liian kanssa. – Prea mult. |
| liibaa | std. slg. itkeä |
| liideri | std. slg. johtaja |
| liidi | std. slg. hauska, mukava, vähän |
| liiga | std. slg. rikollisjoukko, urheilusarja |
| liigajunbo | ark. urh. liigan viimeisenä oleva joukkue. |
| liika | ark. adv. liian Emma osta sitä, se on liika kallis. Parempi liikaa ku liika vähän. Tulee liika kalliiksi. Liika vähän. |
| liikauttaa eväänsä | ark. tehdä tuskin mitään, hievahtaa Siellä se vaan makaa ja hyvä kun eväänsä liikauttaa. Tiina ei liikauttanu eväänsäkään, vaikka kaikki muut lähti tanssimaan: Tuskin poliisit tommosen takia eväänsä liikauttaa. – A face cu greu o mutare, o mișcare. |
| liike | 1 ark. Uutinen pani tiedotusvälineisiin liikettä pani tiedotusvälineet toimimaan. Jo tuli päättäjiinkin liikettä päättäjätkin alkoivat toimia asian hyväksi. Liikettä niveliin t. liikettä, liikettä [kiiruhtamiskehotuksena]! 2 ark. kuv. Pani liikkeelle [= käytti, otti avukseen] koko viehätysvoimansa. 3 ark. urh. Voimistelijan rekkiliikkeet, puomiliikkeet, permantoliikkeet. 4 sot. Panssaridivisioonan, laivaston liikkeet. Harhautusliike, saartoliike. 5 ark. kuv. psyykkisestä tapahtumasta. Mielenliike, sielunliike. |
| liikekannalla, liikekannalle | 1 ark. ihmisistä: liikkeelläVierailu sai koko kaupungin liikekannalle. 2 sot. Panna, saattaa armeija, teollisuus liikekannalle saattaa sotavalmiuteen, mobilisoida. |
| liikenne | ark. Lähdin liikenteeseen [= liikkeelle] vasta iltapäivällä. |
| liikennekaari | u.s. (2016) liikennettä koskevien säädösten kokonaisuus. Ruotsin vallan ajalta peräisin oleva sana kaari on edelleen käytössä eräiden laajojen lakien nimissä. |
| liikenneraivo | u.s. (2015) liikenteessä muihin tienkäyttäjiin kohdistuva raivo, joka voi johtaa vaaralliseen ajotapaan ja onnettomuuksiin |
| liikennevalo | leik. tav. mon. ovivalo, vastaanotto- tms. huoneen oven ulkopuolella olevia merkkivaloja, joilla annetaan sisään pyrkijöille eriväristen valojen avulla viestejä ”sisään”, ”odota” ja ”varattu” |
| liikenteeseen lähtee | std. slg. lähteä asioille, ulos (kotoa) |
| liikenteessä | ark. liikkeellä, pois kotoa, kaupungilla Tiedäks sä, onks Tiina tänään liikenteessä? Eiköhän lähetä jo liikenteeseen. |
| liikettä (niveliin), liikettä nivelii | ark. std. slg. edettävä kiiruhtaen, kehotuksena: nyt vauhtia, toimeksi; alkaa liikkua, toimia, mennä nopeasti Liikettä, liikettä! Mitä sä siinä seisot, nyt liikettä niveliin! Mä karjasin kerran, ni johan tuli liikettä. Jonkun pitäs panna tolle laiskurille vähän liikettä niveliin. Liikettä nivelii! Ja sassiin! – Mișcă-te! Dă-i drumul! Hai odată! |
| liikka, liikkatunti, liikkis | std. slg. koul. slg. liikunta kouluaineena, liikuntatunti Liikkatunnit oli aina vikoja. Liikkatunnit on kivoja. Meillon tänään liikkaa. – Educație fizică. |
| liikkamaikka | koul. slg. liikunnanopettaja |
| liikkis | ark. std. slg. liikuttava, tunteitaherättävä, söpö, sympaattinen, hellyttävä, suloinen (yl. ihminen tai eläin) Toi sun koiras on tosi liikkis. Onhan se liikkistä, ku noi lapset on niin tosissaan. Eiks mun pikkusysteri oo ihan liikkis? |
| liikuntarajoitteinen | ark. liikuntaesteinen, vamman tms. vuoksi huonosti liikkuva tai liikuntakyvytön |
| liikutetussa, liikuttuneessa tilassa | slg. humalassa, juovuksissa (alun perin kiertoilmaus) Johtajaa ei näkyny tänään, ku tais olla vähän liikutetussa tilassa. Loppuillasta oltiin sen verran liikuttuneesa tilassa, et nää kuvatkin on aika epätarkkoja. – Beat. |
| liikuttunut | slg. humalassa, juovuksissa (alun perin kiertoilmaus) Herra taisi olla hieman liikuttunut, ku se salkkukin unohtu sinne ravintolaan. – Beat. |
| liimaletti | std. slg. halv. rasvaiset hiukset; pitkätukka, hippi, hämy Mee liimaletti parturiin! |
| liimanhaistaja | huum. imppaaja, liuottimien, liiman, maalien tms helposti haihtuvien yhdisteiden sisäänhengittäjä päihtymistarkoituksessa Ei tommosta liimanhaistajaa kukaan töihin ota. Imppaus on retardien hommaa. |
| liimanäppi | 1 ark. yksinkertaisesti varas Tämä liimanäppi yritti varastaa omaisuuttani. 2 urh. maalivahti, jonka käsissä pallo pysyy |
| liina | kans. pellava; hamppu |
| liinailu | last. kantoliinassa kantaminen |
| liipaa | std. slg. itkeä |
| liipata, liippaa | 1 ark. hioa, tehdä sileäksi Pane siihen vähän pakkelia, sit liippaat ja maali päälle. Tämmösiä halpoja veitsiä ei paljon kannata liipata. Liipata viikatetta. Sileäksi liipattu betonilattia. 2 ark. std. slg. liipata liki, likeltä, olla täpärällä, vähällä, läheltä piti, oli vähällä, mennä läheltä, hipaista, koskettaa, osua; koskea jotakuta Liippas se auto sen verran siihen kiveen, et oveen tuli naarmu. Tää asia kyllä liippaa vähän suokin. Se liippas kyllä liki. Tänään liippas likeltä, ettei menny hermot. Läheltä liippas, et olis se hirvi tullu suoraan alle. Viime arvonnassa liippas tosi läheltä. Liki liippasi, ettei myöhästytty. Läheltä liippas, mut ei osunu., Ei se mua paljoo liipannu. – A fi cât pe-aci. Aproape că... Puțin a lipsit să… |
| liipattu | ark. epämiellyttävän, epäluotettavan, sulava-, liukaskäytöksinen, sliipattu Liipattu seuramies. |
| liippa | kans. viikatteen teroituskovasin, hiomakivi, kovasin Vedät vaan tost pari kertaa Hipan kanssa. |
| liippari, sliippari | ark. liipattu mies |
| liippasee | std. slg. lyödä Liippasin sitä näköön, ku se tuli siihe leveilee. |
| liirata, liiraa | ark. std. slg. liirtää, liukastella, luistaa, liukua, luisua (sivuttain) Auto lähti liiraamaan. Oli niin liukas keli, et perä liiras heti ku vähänkin jarrutti. Fillarit liiras hyvin tos mutkas. |
| liirumlaarum | leik. jonninjoutavuus, tyhjänpäiväisyys, lirunlaru, liirumlaarumi, joutava, tyhjänpäiväinen asia, höpötys Ei näissä papereissa oo mitään asiaa, kuhan pelkkää liirumlaarumia. Menee hermot tommosen liirumlaarumin kanssa. |
| liisa | ark. leik. pissaliisa; pissis, lissu |
| liisata, liisaa | ark. std. slg. ottaa leasingilla, vuokrata auto, laite tms. pitkäksi ajaksi No jos sä liisaatjonku vehkeen, niin sä saat käyttää sitä vapaasti mut sä et omista sitä. Firma liisas mulle auton. Eiks sun kantsuis liisaa se fiude? |
| liisaus | ark. leasingilla ottaminen, auton, laitteen tms. vuokraaminen pitkäksi ajaksi, leasing Ohan se liisaus tietysti pitemmän päälle kalliimpi kujos ostais oman. |
| liisterissä | ark. std. slg. olla vaikeuksissa, pulassa, pinteessä, liemessä Jos mä en saa mistään rahaa, niin mä oon kyllä liisterissä. Tuu jelppaa mua, mä oon aika liemesim. |
| liite | std. slg. vähän |
| liitoksista, repee | std. slg. suuttua, raivostua, innostua liikaa Faija repee koht liitoksistaa. |
| liitte | std. slg. vähän Tsiigaa ny liitte mihin sä tätä koslaa tsöraat! |
| liituraita, liituraitainen | ark. isokenkäinen |
| liiva | std. slg. hauska, mukava |
| liivari | ark. liivi, liivihame, liivimekko |
| liiveihin, ui | std. slg. käydä käsiksi Mä vaan tsittasin siin, ni portsari ui liiveihin. |
| likka | 1 ark. std. slg. tyttö, flikka, plikka Kuinkas vanha se teidän likka jo on? Me ei kyllä oteta likkoja mukaan! Lapsenlikka. Nätti likka. Vanhaks sun likkas nyt on? 2 std. slg. tytär |
| likkafrendi | std. slg. tyttöystävä Onks Lissu sun uus likkafrendis? |
| likoon, panee ittesä | std. slg. osallistua kaikin voimin, tehdä antaumuksella |
| liksa, slige | std. slg. palkka Kyl näin rankasta työstä pitäs saada enemmän liksaa. Lääkäreillä on hyvät liksat. Paljo sä saat liksaa handuun kuussa? |
| lillinki | ark. epämääräinen neste tai tahnamainen aine Minähän en tommosta lillinkiä juo. Piha meni sateessa ihan lillingiksi. |
| lilliä, lillua | 1 ark. slg. kellua, uiskennella, ajelehtia Ei tos lammessa voi ees uida, ku siel lilluu kaiken maailman rojua. Se pihvi oikein lillu semmosessa ruskeessa kastikkeessa. Keiton päällä lillivä rasva. Vedessä lilluva levälautta. 2 ark. slg. maata tai laiskotella, olla paikallaan, lähes liikkumatta Meiltä loppui tuuli, nyt ollaan lilluttu tässä jo kohta tunnin. |
| lillukanvarret | ark. epäolennaiset asiat, pikkuseikat, yksityiskohdat Eiköhän nyt unohdeta ne lillukanvarret. Ihan sama mitä siellä sanoo, ku kaikki vaan takertuu lillukanvarsiin. Ajattele mikä tässon tärkeetä, äläkä sotkeennu koko ajan niihin lillukanvarsiin. |
| lima | kuv. ark. ylen määrin ponnistellen Raataa niska limassa. |
| limalaudat | std. slg. sukset Mitkä hikilaudat sul oli, mut oli Lampiset. |
| limanuljaska | std. slg. halv. epämielyttävä henkilö, vastenmielinen, inhottava, ällöttävä ihminen Sit siihen tuli joku limanuljaska ja yritti iskee Tiinaa koko ajan. Mist tommosia limanuljaskoita oikein tulee? Yök, maikka on karsee limanuljaska. |
| limassa, niska | std. slg. ponnistella kovasti, yrittää täysillä Mä sain painaa niska limassa … |
| limbo | 1 ark. std. slg. sb. ala-arvoinen esitys tms. riman alitus, epäonnistuminen; leikkimielinen kilpailu, jossa yritetään jalkojen varassa pujottautua mahdollisimman alhaalla olevan riman alitse sitä pudottamatta. Ottaa toisistaan mittaa limbossa. Pede teki pahat limbot eile niiden mutsille. 2 ark. adj. mahdollisimman huono, kehno, surkea Limbo juttu. |
| limboilla | ark. tehdä ala-arvoisia suorituksia, limboja Koko kilpailu meni limboilemiseksi. |
| limboilu | ark. limboileminen |
| Limis | std. slg. Limingantie Kumpulassa Limikselt sai ennen tsöbaa pimeen lestin. |
| limo | 1 std. slg. limonaadi Vedetään yhet limot tos kiskalla. 2 std. slg. iso amerikkalainen auto, limousine, dollarihymy Se skujas sellasel helvetinmoisel limolla. |
| limppa | ark. std. slg. limonaadi, limppari, limpsa, limsa, limska, limu, limo, limukka, limunaati Se on vissiin kuski, ku se joi pelkkää limpparia. Otettiin limpsat evääksi. Ota pari limpparii messiin. Käytsä hakee kiskalt muutaman limsan. Onks sul vadelmalimuu? Ei toi limsa oo hyvää hampaille. Mä vien noi limsapullot kauppaan. Lapset sai saunan jälkeen limsaa. Limska on namia! Mitä limua sä otat? Koulun eteisessä oli iso limuautomaatti. Kai sitä lihoo, jos vetää joka päivä pitsaa ja limukkaa. |
| limppi | ark. kokkare, möykky, klöntti, klimppi Hyi hitto, pyyhi toi räkälimppi nenästäsi Täs kiisselissä on kauheesti limppejä. |
| limppu | 1 std. slg. jääkiekko Limppu byyriin, ei se sen kummempaa oo. 2 std. slg. urh. leik kiekko, heittoväline yleisurh kenttälaji Mä stikkasin limppuu nelkyt metrii. 3 huum. tavallisesti 250 gr hasislevy |
| limudisko | ark. std. slg. alkoholiton disko disko jossa ei tarjota alkoholia; us. murrosikäisiä nuoremmille tarkoitettu disko Lintsil on limudisko. |
| limuviina | ark. vähintään 1,2 mutta enintään 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävä limonadilta maistuva juoma, limsaviina |
| Lindis | std. slg. Lintulahdenkatu Helsingissä Ja Lindistä alas tselillä melkeen rantsuun asti. |
| linja | std. slg. tyyli, käyttäytymistapa Keka heitti eile aika tylyy linjaa. |
| linja‑auto | ark. bussi, dösä, nysse, onnikka, linjuri, linjavaunu |
| linjamentti | ark. linimentti, iholle siveltävä nestemäinen lääkevalmiste. Kamferilinjamentti, sinkkilinjamentti. |
| linjamies | 1 ark. urh. linjatuomari 2 ark. urh. amerikkalaisessa jalkapallossa: hyökkäyksen t. puolustuksen pelaaja, jonka tehtävänä on linjassa suojata palloa vastustajilta. |
| Linjat | std. slg. viisi samansuuntaista katua Kalliossa Mun mutsi ja faija duunas mut Kolmas linja viidestoissa. |
| linjat | ark. vartalo, vartalon muodot laihduttamisen, painonhallinnan kannalta Ku käy parikin kertaa viikossa urheilemassa, niin pysyy linjat kurissa. Tiina laihduttaa taas, et saa muka kesäks linjat kuntoon. Ei kiitos, täytyy vähän ajatella linjoja. |
| linjavaunu | ark. linja‑auto, bussi, dösä, nysse, onnikka, linjuri |
| linjuri | ark. linja-auto, bussi, dösä, nysse, onnikka, linjavaunu Linjuri lähtee varttia yli kaks. Koko päivän mä istuin linjurissa. – Autobuz de linie†. |
| linkata, linkkaa | 1 slg. käyttää linkkiä hypertekstissä, Internetissä tms.: yhdistää linkillä, painaa linkkiä, siirtyä linkin kautta toiseen paikkaan Hakukoneet näyttää aina ekaks semmoset sivut, joihin on linkattu eniten. Voiks täst kuvasta linkata? Linkkaa tosta ni sä pääset eteenpäin. 2 ark. std. slg. ontua, nilkuttaa, lenkata, linkuttaa Nyt et kävele enää metriäkään, ku kerran linkkaat noin pahasti! Pelaaja irvistelija linkkas vaihtoon. Linkkasi jalkaansa. Maken toinen klabbi on klesa, siks se linkkaa. |
| linkittää | 1 tekn. välittää linkkiyhteyden avulla 2 atk. tehdä tekstiin linkkejä 3. kuv. yhdistää, liittää asioita toisiinsa. |
| linkka, linkki, linkku | ark. linja-auto, linjuri, bussi Taas se linkki on myöhässä. Pääseeks sinne linkillä? Ei niitä linkkuja mee enää näin myöhään. Linkka lähtee yhdeltä. |
| linkkari | 1 ark. linja- auto, linjuri, linkki, linkku Linkkari oli ihan täynnä, et meijän piti seistä koko matka. Yritetään ehtiä siihen puol kahen linkkariin. 2 ark. std. slg. linkkuveitsi, kääntöveitsi Linkkari on reissussa hyvä olla mukana. Täs linkkarisssa on korkkiruuvikin. Joka jätkälhä oli aina linkkari messissä. 3 ark. sellainen joka linkkaa |
| linkku | 1 ark. työkone tai muu ajoneuvo, jota ohjataan runkoa taittamalla pyörien kääntämisen sijaan 2 ark. olotila, jossa joku tai jokin on kaksinkerroin taittuneena 3 kans. linja-auto Mennään linkulla Hesaan. |
| linkoo | std. slg. heittää Make linkos sen kartsalle asti. |
| linkuttaa | ark. ontua, nilkuttaa, linkata Ottaa päähän linkuttaa näitten kainalosauvojen kanssa. Kävellä linkuttaa. |
| linna | ark. std. slg. vankila, vankeusrangaistus Ei siit linnaan joudu, jos ei oo telkkarilupaa. Toi äijä on kuulemma päässy just linnasta. Se on istunu linnassa. Kiitä onnees et tuli vaan ehdollinen, oisit voinu saada linnaakin. Joutua linnaan. Istua linnassa. Saada, tuomita jklle linnaa vankeusrangaistus. |
| linnankundi | std. slg. vankilassa istunut |
| linnareissu | ark. vankilaan joutuminen, vapausrangaistus Ryöstöstä seurasi linnareissu. |
| linnunmaito | ark. nautittavaa, ihanaa |
| linnunrata | ark. galaksi |
| linssi | std. slg. silmä Aurinko paisto suoraan linssiin. Meinas hemmetti näkö mennä, ku meni joku roska linssiin. |
| linssiin, viilaa, kusee | ark. std. slg. pettää, petkuttaa, huiputtaa jkta, sahata jkta silmään. Ne viilas sua taas linssiin. Viilata jkta linssiin. |
| linssilude | leik. lehtikuvissa t. televisiossa mielellään esiintyvästä henkilöstä, ihminen, joka on mielellään kuvattavana, haluaa päästä televisioon tai lehtiin, valokuvaan, tv-ohjelmaan pyrkijä Taasko se linssilude änkes kuvaan. Semmosissa juhlissa käy vaan kaikki turhat julkkikset ja muut linssiluteet. |
| lintassa | std. slg. vinossa Sädän dallaat pahjasti, tsenganpohjatki on ihan lintassa. |
| lintata | 1 ark. taittaa kaksinkerroin, linkata 2ark. litistää, liiskata 3 kans. lyödä, tintata |
| lintsaa | std. slg. pinnata, kävellä jouten Lintsasitsä taas ussantunnilta? |
| lintsaaja, lintsari | 1 std. slg. koulupinnari Olitsä jo skoles tollanen lintsaaja? Mä olin koulussa kauhee lintsari. 2 ark. std. slg. halv. laiminlyöjä, velvollisuuksiaan välttävä henkilö, velvollisuuksien väittelijä, lintsaava henkilö, pinnari Se o sellane lintsari, ku isäsäki. Ei sitä lintsaria taaskaan näy missään. Pitäs antaa potkut tommoselle lintsarille. – Chiulangiu. |
| lintsaaminen | ark. olla luvattomasti pois esimerkiksi koulusta tai työpaikalta |
| lintsata | 1 ark. std. slg. pakoilla t. paeta työtä t. velvollisuuksiaan, olla luvatta poissa, pinnata laiminlyödä tehtävät, olla luvatta pois Se aina lintsas sen hugista. Mä lintsasin tänään koulusta, ku mua nukutti niin armottomasti. Nyt et lintsaa, vaan siivoot samalla lailla ku muutkin. – A chiuli. 2 ark. kuljeskella, majailla kaduilla 3 huum. olla poissa |
| lintsaus | ark. lintsaaminen |
| Lintsi | std. slg. Linnanmäki Landet rynnii ekaks aina Lintsille. |
| lintsillä | std. slg. (kuljeskella) joutilaana, pinnaten |
| lintsu | std. slg. lintu |
| lintta | std. slg. vino Sähän astut kundi ihan linttaan, otas tsenga veks. |
| liossa manii | std. slg. olla sijoitettuna rahaa Paljo panit likoon? |
| lipan, alta pistää | std. slg. huijata, pettää Tais se kimuli pistää sua alta lipan. |
| lipare | ark. pieni pala paperia tms. lappunen, liuska; lehtinen, lehdykkä Kirjan välissä oli jokinlipare. Esite oli aika vaatimaton lipare. |
| lipari | std. slg. pääsy- tai matkalippu Onks sulla lipari sinne keikalle? Konnari tuli kysymään lipareita. Saitsä ne liparit jo? |
| lipat | ark. kaatuminen, nurin meneminen Oli niin pirun liukasta et meinasin vetää lipat. Se heitti lipat tosi komeesti. Mä en osaa kävellä korkkareilla yhtään, mä otan heti lipat. Ville lähti skeittaamaan, ja heti lipat! Kaikki talvet oon ajanu enkä oo kertaakaan vetäny lippoja. |
| lipat, ottaa | std. slg. kaatua, liukastua Otin karseet lipat tos katsan alapääs. |
| lipat, vetää | std. slg. kaatua Vedin lipat niis rabois. |
| lipata | ark. kaatua, mennä nurin, vetää lipat Varo ettet lippaa, ku siell on irtosoraa tiellä. Sit sinne tuli ambulanssi, kujoku oli lipannu prätkällä pahasti. |
| lipettiin, lähtee | ark. std. slg. paeta, mennä pois, karkuun, pakoon, pois, tiehensä, käpälämäkeen Nyt äkkiä lipettiin täältä! Minä kun vähän karjasin, ni johan pojat lähti lipettiin. Ei sen isästä oo mitään tietoa, se on lähteny lipettiin jo ajat sitten. Naapurin äijä käski meijän painua lipettiin. Lähteä lipettiin. Koira ajoi varkaan lipettiin. Marja läti heti lipettii ku skoudet lähti tulee kohti. Jätkät läks lipettiin. |
| lipilaari | 1 kans. sb. adj. kielevä, lipevä, epäluotettava, viekas (ihminen). 2 leik. halv. sb. liberaalisen puolueen jäsen; liberaali, vapaamielinen Eihän tommonen lipilaari saa mitään kuria aikaseks. |
| lipittää | ark. std. slg. juoda pikkuhiljaa, tavanomaisesti,juoda tiuhaan, juoda koko ajan, yhtenään Noi äijät on istunu tos penkillä ja lipittäny kaljaa koko päivän. Ei tota kahviakaan oo hyvä lipittää koko ajan. Tossa se on lipittäny päiväst toiseen … Helteellä sai lipittää vettä yhtenään. Alkoi lipittää viiniä harva se päivä. |
| lippa | 1 kuv. ark. Lippa vinossa juovuksissa. Panna jkta alta lipan pitää pilkkanaan, panna halvalla. Veti lipat kaatui liukkaalla kadulla. 2 slg. Panna jkta alta lipan pitää pilkkanaan, panna halvalla. 3 slg. Veti, otti, heitti lipat [= kaatui] liukkaalla kadulla. |
| lippa vinossa | std. slg. humalassa, humaltuneena, juoviksissa; kovassa vauhdissa, meno päällä; surullisena, allapäin Sit se tuli kotiin neljältä yöllä lippa vinossa. Tuolla se lapsi vaan painaa lippa vinossa, ku siilon uus polkupyörä. Sit alko sataa ja me vaan istuttiin puun alla lipat vinossa… Broidi tuli aamuyöstä lippa vinos himaan. Se oli iha lippa vinossa. – Beat. |
| lippaa pahasti | std. slg. kaatua pahoin Lippasitsä pahasti? |
| lipetti | ark. std. slg. pako Nyt lähdetään lipettiin täältä! |
| lippis, libis, lipis | ark. std. slg. lippalakki Lippis pois ruokapöydässä! Jotain hiphoppareita ne kai oli, lippikset päässä ja housut kintuissa. Mä en hittaa mistää mun lippistä. Ottaa lippis pois päästä! |
| lippo | kans. pitkävartinen haavi |
| lipsii | std. slg. lähteä pois, karata, paeta Mä taidan lähtee lipsiin täst himaanpäi … moi. |
| lipsua, lipsuu | std. slg. liukastella |
| lipsuu | std. slg. herkeää, tulee epävarmaksi Jengin pomon ote alko lipsuu. |
| liput | std. slg. pelikortit Makest hiffaa heti millaset liput sil on. |
| liputtaa | std. slg. roikkua ulkona (paita housuista) Liputatsä ku sul on paita byysien päällä? |
| liputukset | std. slg. kuukautiset |
| liri | 1 ark. pissa, pissi, kusi Koiralta pääs liri lattialle. Nyt äkkiä potalle, ennen ku liri tulee. Lapselta pääsi liri(t) housuun. Hitsi ku mä säikähdin, meinas tulla lirit housuun. Käydä lirillä pissalla. 2 kuv. Olla lirissä pahassa pulassa, pinteessä, liemessä, nesteessä, kusessa. Joutua liriin. |
| lirissä, kusessa | std. slg. olla pahassa tilanteessa, pulassa, vaikeuksissa pulassa, kilkissä, liemessä, kusessa Nyt ollaan lirissä, jos ei päästä äkkiä pois. Mä jouduin aika pahasti liriin niitten pillereitten kanssa. Joutua liriin. Muija näki mut Leilan kans, mä oon nyt ihan lirissä. |
| lirkuttaa | std. slg. mielistellä, kehuskella Vittu toi sun lirkuttelus täs mitään jeesaa. |
| liriä, lirii | ark. std. slg. virtsata, pissata, pissiä, kusta Osaaks toi lapsi jo liriä pottaan? Koirat oli liriny hangen keltaseks. Liri minne sattui. Oliks pikkubroidi lirillä? |
| lirruttelee | std. slg. juhlia, huvitella, pitää hauskaa |
| liru | 1 ark. laiha, huono juoma, litku, luiru Tää kahvi on kyllä ihan lirua. Ei tommoset halvat lirut oo mitään viinejä, ne voi kaataa suoraan viemäriin. 2 ark. pieni nestemäärä, tilkka, liraus; pissa, liri Pullon pohjalla oli enää pieni liru. Paa siihen liru kossua sekaan. On ollu niin kuiva kesä, et toi jokikin on pelkkä liru. Älä naurata mua enää, ettei tuu liru housuun. 3 ark. urh. maata pitkin hitaasti liikkuva kiekko tai pallo Miten tommonen liru voi mennä maaliin? Mä yritin syöttää mut se jäi ihan liruks. Maalivahti päästi helpon lirun maaliin. |
| lirua | 1 ark. pienen nestemäärän virtaamisesta, liristä. Vähän vettä lirui lattialle. 2 urh. kiekon tai pallon liikkumisesta: liikkua liruna Joessa ei lirunu ku vähän vettä. Maalivahti ei ollu oikein hereillä, ja pallo liru maaliin. |
| lirunlaru | halv. joutava, tyhjänpäiväinen puhe, loruilu, liirumlaarum(i) |
| lisko | kans. hernekasvien vielä litteä palko |
| lissu | ark. std. slg. pissaliisa; pissis, liisa Vitun lissut. |
| listahitti | ark. myyntilistalla menestynyt iskelmä, äänilevy tms. Syksyn kuumimmat listahitit. |
| listiä, listii | ark. std. slg. surmata, tappaa, nitistää, teloittaa Sun pitää listiä noi kaikki örkit, ennenku sä pääset pelissä seuraavalle tasolle. Siinä leffassa listittiin roistoja ku kärpäsiä. Teil oli amppari tsöges, mut mä listin sen. Puukottaja listi viisi henkilöä. |
| lisuke | ark. lisä, lisäke |
| lisuri | 1 std. slg. lisäke 2 ark. std. slg. lisensiaatintyö; lisensiaatintutkinto; lisensiaatti Yleensä ekaks tehään lisuri ja sit vasta väitöskirja. Lehtorin virkaan pitää olla vähintään lisuri. Koska saat lisuris valmiiks? |
| lisut | std. slg. pelikortit |
| lisäkummi | ark. kasteen jälkeen lapselle nimettävä uusi kummi, jos aiemmin nimetty kummi on esimerkiksi kuollut tai muuttanut ulkomaille |
| lisätty todellisuus | u.s. (2016) ks. täydennetty todellisuus |
| lisätä kaasua | ark. lisätä, kiristää vauhtia Sit tultiin risteykseen, mut se hullu vaan lisäs kaasua. Parin kappaleen jälkeen bändi rupes selvästi lisäämään kaasua. – A accelera. |
| lisätä löylyä | ark. yllyttää, kiihottaa lisää; lisätä vauhtia Se jätkä oli jo ihan hermona, mut Ville vaan lisäs löylyä. Nyt pitää lisätä löylyä, kun kerran päästiin johtoon. – A împinge. A îndemna. A stimula. A accelera. |
| lisävero | ark. jäännösvero |
| lisää soppaa | std. slg. lisää olutta Kene huki hakee soppaa? |
| litania | ark. std. slg. pitkä lista, luettelo, säännöstö; kyllästyttävä puhe, jaarittelu Pitääks tää ny kattoo läpi koko litania? Loman aikana oli tullu kauhee litania sähköposteja. Se on sitä poliitikkojen litaniaa. Mä en jaksa noita sun litanioita kuunnella. Reksi päästi koko litanian ku se sai meidät fakkiin. |
| lite | std. slg. litra |
| litkiä, litkii | ark. std. slg. juoda ahneesti, juoda jokseenkin haluttomasti, ryypätä, latkia Tiina litki kaikki siiderit. Nyt saa riittää toi litkiminen! – A bea cu aviditate. |
| litku | 1 halv. laiha, huono juoma tai keitto, liru Mitä litkua tää oikein on? Kymmenen euroo on ihan liikaa tommosesta litkusta. 2 huum. amfetamiiniliuos |
| litoon | std. slg. karkuun Kyllä lähti jätkä litoon ku mun isobroidi tuli. |
| litsari | 1 ark. slg. flitsari; luunappi – Bobârnac; 2 std. slg. avokämmenellä lyönti, poskelle lyönti, lätkäisy avokämmenellä poskelle Ku mä vedin parit litsarit poskille nii se virkos. – Pălmuit. |
| litsgi, litski | std. slg. pieni, vähän |
| litsku | 1 std. slg. liiteri Litsku oli siin pihan peräl. 2 std. slg. litimärkä, läpi- |
| littana | ark. tasainen, litteä, lattana Tohon renkaaseen pitäs pumpata ilmaa, ku se on ihan littana. Ruoho oli tallattu littanaks. |
| littiin | std. slg. puoliksi Juodaan toi pullo littiin. Dokattiin se kossu littiin. |
| liueta, liukee | ark. std. slg. lähteä (tiehensä, matkoihinsa), häipyä, poistua paikalta vähin äänin Porukka liukeni paikalta, heti ku poliisit tuli. Nyt taitas olla parempi liueta. Liukeni vähin äänin paikalta. Lähetään hei jo liukeen täältä. Nyt liuetaa. – A se topi. A o șterge. |
| liukenee | 1 std. slg. olla mahdollisuus antaa, lainaa rahaa Liukenisko sulta viis hunttii perjantaiks? 2 std. slg. paeta, mennä pois |
| liuhuletti | halv. pitkä (ohut, sotkuinen) tukka, pitkätukkainen Pitkä liuhuletti vaan roikku kypärän alta. Tommoset liuhuletit pitäs panna parturiin. |
| liuhuparta | halv. pitkä (sotkuinen) parta; pitkäpartainen Ai sä oot kasvattanu tommosen liuhuparran. Kaikkia liuhupartoja täälläkin ramppaa. |
| liukkaalle, pääsee | std. slg. päästä yhdyntään (mies) Pääsitsä liukkaalle? |
| liukkari | ark. std. slg. liukuvoide |
| liukua | ark. olla käytössä liukuva työaika Joko teidän firmassanne liu’utaan? |
| liukumiina | slg. uloste, paska, luonnossa tavattava lehmänläjä, muu ulosteläjä kulkutiellä johon joku astuu tai liukastuu Mä oon kai astunu johki liukumiinaan ku kenkä on ihan paskassa. Tienposket on täynnä koirien liukumiinoja. |
| liukuri | urh. ohjaskelkka; (lapsen) ahkio, pulkka |
| liuta | ark. joukko, ryhmä, lauma, parvi Nyt lähette ulos koko liuta! Oli siel suomalaisiakin aika liuta. Alennusmyynnissä oli liuta hyviä kirjoja. Lapsiliuta. Iso liuta ongelmia. Pitkä liuta autoja menossasamaan suuntaan. – Cf. rom. liotă. |
| livarit | std. slg. liivit |
| live | 1 kans. lipeä 2 ark. Äänittää konsertti, konserttitaltiointi, konsertissa esiintyminen, esitys livenä yleisön läsnä ollessa; suora lähetys Tää on aika hyvä tää Eppu Normaalin levy, tää on live. Onks tää nauhotus vai live? Näki ihailunsa kohteen livenä ilmielävänä. |
| livekala | kans. lipeäkala |
| livenä | ark. std. slg. elävänä, luonnollisena, todellisuudessa; suorana lähetyksenä Mä en oo koskaan nähny tätä bändiä livenä. Niis bileissä voi nähä livenä kaikkii julkkiksia. Se matsi näytetään telkkarissa livenä. Mä olin tsiigaamas Rollareita livenä Stadikalla.. |
| livettää | slg. u.s. (2010) olla paikalla henkilökohtaisesti, ”livenä”, ei esim. tietokoneyhteyden avulla |
| livetysten | ark. u.s. (2017) livenä, kasvokkain |
| livo | std. slg. pako |
| livohkaan, livoon | ark. std. slg. pakosalle Lähteä livohkaan lähteä pakoon, lipettiin, käpälämäkeen, ottaa hatkat. Paasik se snadi kundi livohkaan? Muut läks livohkaan. |
| ljusari | std. slg. kynttilä |
| lobarit | std. slg. lopputili työpaikasta Pomo lätkäs mulle heti lobarit ku manulle illallisen. |
| lobata | ark. lobbaajan toiminta |
| lobbari | ark. std. slg. lobbaaja, asian edistäjä, markkinoija, suhteidenhoitaja |
| lobbaus | ark. poliittisiin päättäjiin vaikuttamista ennen päätöksen tekemistä; tietyn intressin ajamista |
| lodju | std. slg. laatikko, loota Kävin hakemassa laivalta pari lodjua kaljaa. Paa ne kamat tohon lodjuun. Stikkaas noi lodjut veks tost nurkast pölyttymäst. |
| logata, loggaa (inee) | ark. std. slg. atk. kirjoittautua sisään jhkn tietokoneverkkoon, kirjautua Loggasitko jo ulos koneelta? |
| lohi | std. slg. ruma nainen |
| lohkaista, lohkoa, lohkee, lohkasee | 1 std. slg. antaa Lohkeeks sulta yhtää fyrkkaa tähä keräykseen?2 ark. std. slg. vrt. vitsailla, sanoa sattuvasti, nokkelasti, kärkevästi, kertoa vitsi, sanoa osuvasti, murjaista, esittää sukkeluuksia Jusalta lohkee aina dsoukkii. Ville lohkas hyvän vitsin. Se oli aika hyvin lohkottu. Puhu vaan omasta puolestas, lohkas friidu. Lohkoa [= laukoa, murjoa] vitsejä. |
| lohkaisu | ark. sattuva, nokkela, kärkevä repliikki Pääministerin lohkaisu, että – –. |
| lohkee, joltakin | std. slg. antautua sukupuoliyhdyntään Lohkesko siltä punapäältä (persettä) viime yönä? |
| lohko | ark. urh. ryhmä määräalueen joukkueita, jotka pelaavat keskenään sarjan. Suomensarjan itälohko. |
| loikka | kuv. u.s. (2015) merkittävän kasvun, lisäyksen tms. aikaansaaminen; vrt. tuottavuusloikka |
| loikkari | 1 ark. ylivaihde, (automaattivaihteiston) ylimääräinen vaihde, jossa on suurin välitys, yliloikkari Automaattilootassa se OD on loikkari, se on niinku overdrive. Loikkarin kanssa voi säästää bensaa. Volvon loikkarilaatikkoa käytettiin standardina turbomalleissa. 2 ark. slg. loiventavat, eli krapulaan juotavat palauttavat oluet, ym muut alkoholituotteet Otetaampas muutamat loikkarit! |
| loikkarilla | ark. käyttää ylivaihdetta |
| loimi | ark. std. slg. (vanhasta, rumasta) takista tm. (päällys)vaatteesta, rytky, riepu, kaljasaavin peitto, vanha, kulunut takki, peitto tai muu kangas Mikä ihmeen loimi sulla on päällä? No ei sillä peitolla oo niin väliä, kuhan jonkun loimen annat. Ois aika vaihtaa verhot, ku emmä noita samoja loimia jaksa aina katella. |
| loinen | std. slg. pummi, siivelläeläjä |
| loisia | ark. asua, elää ilmaiseksi, toisten kustannuksella, elää toisten kustannuksella, siipeillä; olla tekemättä mitään, vetelehtiä, maleksia Ei se Tiina viitti ees mennä töihin, ku se vaan loisii himassa. Menkää siitä muualle loisimaan. Loisii [= asuu ilmaiseksi, oleskelee] appivanhempiensa luona. – A trăi pe spinarea altora. |
| loiskis | ark. loiskinta, loiskina, loiskiminen; loiske, loiskuna, loiskunta. Laineiden loiskinta. – Pleosc! |
| loisto- | ark. yhdyssanan alkuosana: erinomainen, hieno, loistava, mahtava, mahti Villejä Tiina on ihan loistotyyppejä. Toi oli oikein loistoesimerkki, miten kaikki voi mennä pieleen. Ei mua mikään vaivaa, mä oon loistokunnossa. |
| loiventava, loiventavat | ark. std. slg. krapularyyppy, kohmeloa lieventävät 2-3 ryyppyä Mennää stikkaa parit loiventavat. |
| lojahtaa | ark. hajota, mennä rikki, levitä, räjähtää Sit moottori lojahtija öljyt valu tielle. Mistä sitä voi niin varmasti tietää, ettei se ydinvoimala ikinä lojahda. |
| lokari | 1 slg. mon. lokarit, lokasuoja Toi lokarin pelti on jo ihan mätä. Maastopyörissä ei oo lokareita ollenkaan. 2 ark. amerikansuomalaisten kielessä: metsuri, metsätyömies |
| lokittaa | std. slg. pyytä vanh. ostaan tupakkaa |
| lokkari | std. slg. lokasuoja, esim. polkupyörän Fiudest oli lokkarit lommolla. |
| lokkeilla | 1 std. slg. pummia, odottaa jämille pääsyä, elää siivellä, kerjätä Pertti ei ostanut omia ranskalaisia, ja nyt hän lokkeilee. 2 ark. kärkkyä ja ryöstellä Ahma osaa myös lokkeilla toisten eläinten saaliista. 3 urh. (golf) pelata vieraana Maksan kentänhoitomaksua omalle kentälleni, ja lokkeilen aika usein muilla kentillä. |
| lokki | std. slg. pummi, siivelläeläjä, henkilö joka lokkeilee Senkin lokki. Mikset voinut ostaa omia ranskalaisia? |
| lokkisota | u.s. (2011) kamppailu lokkien hävittämiseksi Helsingin Kauppatorilta |
| lokkivahti | ark. Helsingin kauppatorille palkattu henkilö, joka karkottaa lokkeja |
| lokohomma | std. slg. helppo tehtävä Mut se oliki ihan lokohomma. |
| lokoisa | ark. mukava, rento, leppoisa, lupsakka Ohan täällä mökillä aika lokoisaa. Kyllä näillä nykyajan nuorilla on lokosat oltavat. Se uus pomo on ihan lokosa tyyppi. Lokoisat oltavat. Lokoisa mies. |
| lokoisasti | ark. vrt. lokoisa. Viettää iltaa lokoisasti kotona lueskellen. |
| loksauttaa leukoja, loksauttaa leuat | 1 ark. väljien osien liikkumisesta toistensa suhteen ja tällöin syntyvästä kolisevasta äänestä, lonksua, loksahdella. Se asia on nyt päätetty, turha siiton enää leukoja loksauttaa. Johtajat ovat tavallisia vastustajia neuvokkaampia ja voivat loksauttaa leukoja ensikohtaamisen aikana rohkeilla hyökkäysmenetelmillään. – A trosni fălcile. 2 ark. slg. Amanda bikinipeppu pystyssä – näky loksauttaa leuat. – Face să-ți cadă falca. |
| lolita | 1 ark. tytöstä t. nuoresta naisesta, joka pukeutuu nukkemaiseen (japanilaislähtöiseen) katutyyliin 2 ark. std. slg. alaikäinen tyttö, seksuaalisesti varhaiskypsä, seksuaalisesti kiihottavasta keskenkasvuisesta tytöstä tyttömäinen, seksikäs nainen; alun perin viittaa Vladimir Nabokovin romaaniin Tiinalla on semmonen lolitan tyyli. Vanha sika ja kuolaa nuorien lolitojen perään! |
| lollerson | ark. naurahdus |
| lollot | std. slg. isot naisen rinnat Sil jätskikioskin muijalla on kauheet lollot. Ei kellään voi oikeesti olla noin älyttömiä hiloja. Jumakaut mitkä lollot! |
| lomaosake | ark. lomaosakeasunnon määräaikaiseen hallintaan oikeuttavista osakkeista, myös em. asunnosta |
| lomgit | slg. vieroitusoireet, paluumuuttajien käyttämä sana Himo kovat lomgit. |
| lomis | std. slg. loma, lomapäivät Onks sul jo lomikset pidetty? |
| lompakkoäänestäjä | ark. ihmisestä, joka vaaleissa tekee valintansa taloudellisin perustein |
| lompsa, lomssa | 1 ark. std. slg. lompakko Mullei oo lompsassa kupari kymppiä. Mihin mä sen lompsan nyt panin? Et ois sattunu näkee mun lompsaa? 2 std. slg. naisen sukupuolielin, vagina |
| londata | ark. std. slg. lainata, londaa, londii, londskaa Londaa mulle viis hunttii liksapäivään asti. Londaa mulle hugge. |
| londi | std. slg. laina, lainaus |
| longa, longi | std. slg. pitkä |
| longaan, tsiigaa | std. slg. katsoa pitkään |
| longari, älppäri | std. slg. long-playing levy (LP) |
| Longis | std. slg. Pitkäsilta (silta Helsingissä) Longis on Hagiksen ja Kaisun välis. |
| lonka | std. slg. pitkä ihminen |
| lonkalta | ark. std. slg. heti, nopeasti, huolimattomasti, suoralta kädeltä, harkitsematta, valmistelematta Tommosen homman sä osaat tehä vaikka lonkalta. Mä heitin sille poliisille vaan lonkalta jonkun nimen. No ihan lonkalta voisin vastata, että 25 prosenttia. Se syytti mua iha lonkalta. |
| lonkalta, menee, tekee | std. slg. helppo tehtävä Tonha sä teet ihan lonkalta viides minuutis. |
| lonkero | ark. std. slg. juom. lonkeron, lonkka, lonkku, long drink, gin long-drink-juoma, mieto alun perin ginistä ja greippilimonadista sekoitettu alkoholijuoma Lonkero on janojuomista paras. Saisko yhen lonkeron jäillä? Vai lonkkua sä täällä juot? Heitä tähän pari lonkeroo ja sit lasku, kiitos. Kuka ottaa viel lonkkuu? – Amestec alcoolic cu gheață servit în pahare mari. |
| lonkka | 1 ark. kuv. Tehdä jtak lonkalta nopeasti ja vaivattomasti, puolihuolimattomasti. Vetää lonkkaa olla makuulla, maata, nukkua 2 urh. Heittää, vetää lonkalta suorittaa lonkkaheitto. 3 std. slg. pitkä |
| lonkkalepo | u.s. (2017) rennolta näyttävä mutta vartaloa kuormittava seisoma‑asento, jossa paino on pääosin toisella jalalla ja saman puolen lonkan kudokset ovat venytyksessä. Asentoa on kuvattu myös ”Tex Willer ‑asennoksi”. |
| lonkkaliukumäki | kuv. u.s. (2012) lonkkaleikkauspotilaiden nopeaan kuntoutumiseen tähtäävä hoito‑ohjelma (”heti liikkeelle ja kävelyharjoituksiin”) |
| lonkkavika | ark. koirien lonkkakehityshäiriö |
| lonkku | ark. lonkero, long drink |
| lonskaa, lontskaa | std. slg. lainata |
| loogi | std. slg. leppoisa |
| loojeri | std. slg. lakimies |
| look | ark. pukeutumis- tm. tyyli, muoti, ulkonäkö Uusi kevätlook. Hiuslook. Greta Garbo -look. |
| lookki | ark. pukeutumis- sisustus- tms. tyyli, ulkonäkö, luukki Onks tää nyt sitä uutta lookkia? |
| loonata, loonaa | std. slg. lainata Mä loonasin huntin. |
| loorailee | std. slg. lepäillä laiskana |
| looseri | halv. epäonnistuja, häviäjä, luuseri Ei tos baaris käy ku jotkut työttömät ja muut looserit. |
| loota | ark. std. slg. kans. laatikko Piru kun tää loota painaa. Pitäs saada muuttoo varten lootia jostain. 2 std. slg. laatikko, laatikkotyyppinen ruoka Aina tätä samaa makaroonilootaa. |
| loparit | 1 ark. std. slg. lopputili, erottaminen, potkut Nyt saa riittää, mä otan loparit. Ei kai kukaan ny saa lopareita, jos kerran myöhästyy. Mä en kestäny enää sen lärvii, otin eile loparit. 2 ark. suuseksi (kuten joissakin Thai-hieronta salissa) 3 slg. yhdistelmä häiritsijä, lissu, pissis +hoppari |
| lopo | std. slg. lopo, lehmäntatti |
| loppu | 1 ark. loppuun kulunut, käytetty tms. Vasta kymmenes päivä ja rahat on loppu. Tää paita alkaa olla ihan loppu. 2 ark. henkisesti tai fyysisesti täysin uupunut, lopussa, väsynyt, poikki Ei sen tarvinnu ku kävellä portaat ylös, niin se oli jo ihan loppu. Mä en jaksa enää, mä oon loppu. |
| loppukaneetti | leik. loppuhuomautus, peräkaneetti |
| loppupeli | 1 kuv. ark. Loppupeleissä lopulta, loppujen lopuksi, viime kädessä. Loppupeleissä korjaaminen tulee usein kalliimmaksi kuin uuden hankkiminen. 2 urh. mon. sarjan, turnauksen tms. lopuksi pelattavista peleistä. |
| loppurutistus | ark. viimeinen rynnistys, ponnistus, riuhtaisu, loppurynnistys, loppuriuhtaisu Pitäs jaksaa vielä yks loppurutistus ennen kesälomaa. Joukkue pysty vielä kunnon loppurutistukseen. Budjettineuvottelujen loppurutistus. Jäi kakkoseksi ankarasta loppurutistuksesta huolimatta. |
| lorottaa | ark. heittää vettä, virtsata, kusta Yritä ny lorottaa siihen kouruun äläkä lattialle. Koira kusta lorotti suoraan jalkakäytävälle. Lorottaa nurkalla. |
| lorvia, lorvii | std. slg. olla toimettomana, oleskella toimettomana, velttoilla |
| lorvikatarri | std. slg. leik. laiskuus, laiskottelu, lorvailu; lorvailusta, laiskottelusta, lorvitauti Ei sua kuule vaivaa mikään muu ku lorvikatarri. Taitaa olla lorvikatarrin syytä, kun ei tuu työt valmiiks. Se mitään klesa oo, lorvikatari sil on. |
| losetti | std. slg. käymälä, wc, paskio |
| Losis | std. slg. Los Angeles |
| lossata, lossaa | 1 ark. purkaa (lastia aluksesta) 2 ark. std. slg. teeskennellä, näytellä Lossata nukkuvansa. Ei se oikeesti oo delannu, se lossaa vaa. |
| lossiksi lyö, lössiksi | ark. std. slg. jättää sikseen, hellittää, piloille, kesken, leikiksi, lössiksi Älkää ny pelleilkö tai tää homma menee ihan lossiks! Joskus tekis mieli panna kaikki vaan lossiksi. Ei siitä koulusta tullu mitään, mä heitin lössiks koko homman. Se löi lossiks heti ku se oli päässy lukioon. Heittää, lyödä lossiksi jättää sikseen, hellittää. |
| Lostari | ark. slg. Lost and Found, ravintola Helsingissä |
| lotja | std. slg. laiva, lautta, amerikkal. iso. Henkilöauto |
| lotkauttaa korvaansa | ark. välittää, kuunnella, ottaa kuuleviin korviinsa Tommosille jutuille ei kannata korvaa lotkauttaa. Yritähän se sanoo jotain, mutta Tiina tuskin lotkautti korvaansa. Ihan sama mitä sille puhuu, ei se korvaansa lotkauta. – A nu-i păsa. |
| lotrata, läträtä | 1 ark. std. slg. askarrella, leikkiä veden tai muun nesteen kanssa, läiskyttää, läträtä Ei siel suihkus tarvii tuntia lotrata. Lapset lotras innoissaan vesilätäkössä. Älä lotraa sitä tärpättiä joka paikkaan! Lotrata pyykin kanssa. Mutsi tykkäs lotraa vodan kans, fönstereitki se tvettas. 2 ark. std. slg käyttää (liikaa) alkoholia, juopotella, ryypätä Koko viikonlopun äijä lotras kapakassa. Kyllä tommonen viinan kanssa lotraaminen jo rupee käymään kunnon päälle. Systeri on taas lotraillu sen viinan kanssa. |
| lotta | std. slg. tyttö, nainen |
| lottaa | std. slg. pestä |
| lottopotti | ark. lottokierroksen jakosumma Kaikkien aikojen suurimman lottopotin arvonnassa on löytynyt kaksi täysosumaa. |
| loudaa | std. slg. ladata, etenkin tietokoneohjelmia, jne. |
| loukuttaa, louskuttaa | ark. (puhua) paasata, nalkuttaa, haukkua Loukuttaa leukojaan. |
| lounari, lounastshetti | ark. slg. lounasseteli, ruokailuun tarkoitettu lipuke josta työnantaja maksaa osan; työnantajan antama kuponki, jolla voi ostaa aterian ravintolassa (työpaikkaetu; kupongista maksetaan tietty verotusarvo palkassa)Mä maksan lounarilla. Saaks sä töistä lounareita? Lounareilla ei kai periaatteessa sais maksaa viinoja. Ei sul ois pistää mulle parii lounarii … |
| louskuttaa leukojaan | std. slg. puhua paljon, soittaa suutaan, valittaa, nalkuttaa, kertoa mielipiteensä Älä sä siin louskuta leukojas! Ville se aina jaksaa louskuttaa leukojaan. Se asia on nyt päätetty, turha siiton enää leukoja louskuttaa. Lukijat louskuttaa -palsta. – A trosni fălcile. |
| luffaa | std. slg. juosta, oleskella, vaellella |
| luffari | std. slg. kulkuri |
| luftari, luftis | std. slg. ilmakivääri Faija slumppas mulle jenkkiläisen luftarin. Luftarilla skodattii puluja. |
| luigi | 1 std. slg. halv. italialainen 2 std. slg. kiero |
| luikkaasti | std. slg. nopeasti Kyllä jätkät lähti (ja) liukkaasti, oisit nähny! |
| luikkarit | ark. std. slg. luistimet Mä sain ekat luikkarit neljävuotiaana. Etkö sä oo terottanu noita luikkareita? Jotkut sanoo skrinnareit luikkareiks, heh. |
| luikku | 1 std. slg. laiha 2 std. slg. ase |
| luikuri | ark. joutava, perätön puhe, palturi, lööperi Laskea luikuria. |
| luistaa | 1 ark. std. slg. sujua, edetä, onnistua, mennä hyvin Pari kaljaa ku juotiin, johan alko juttu luistaa. Työt luisti tänään tosi hyvin. Mites täällä on hommat luistanu? Sehän luistaa ku rasvattu. Joo hommat alko luistaa ku slumpattii toi Solna. Työnteko näyttäisi luistavan teiltä hyvin. 2 ark. std. slg. livahtaa tiehensä, luikkia, livistää, liueta, paeta velvollisuuksiaan, välttyä, väistellä, pinnata, väistää, jättää tekemättä, pakoilla, välttää joku tehtävä, laistaa, luistella Mä luistin siitä kokouksesta, ku piti ehtiä viideks kotiin. Nyt pysyt porukassa etkä luista mihinkään! Aina se lintsari luistaa kaikista vaikeista hommista. Luisti porukasta. Luistaa töistään. Jaska luisti aina paskasist hommist. Hän luisti laituritalkoista. 3 kuv. Omaisuus luisti käsistä. |
| luistella | 1 ark. hiihtää luistelutyylillä Se on niin kapee latuura, et siinei voi luistella. Luistelemalla pääsee paljon nopeemmin ku perinteisellä. 2 ark. livahtaa tiehensä, luikkia, livistää, paeta velvollisuuksiaan, luistaa Jotenkin se Ville luisteli siitäkin hommasta. Heti kupiti alkaa töihin, kaikki luisteli tiehensä. 3 kuv. Luistella vaikeasta tilanteesta. |
| luistelu | ark. vapaa hiihtotyyli Luisteluun pitää olla omat sukset. Kyllä mä tykkään luistelutyylistä enemmän. |
| luja | 1 ark. suuri, runsas, vankka, vahva, huomattava Luja aamiainen. 2 ark. sujua, onnistua, menestyä Jklla menee lujaa. Hänellä menee lujaa, kovaa hän menestyy hyvin; hänelle tapahtuu paljon myönteistä. |
| lujaa, menee | std. slg. menestyä Sul taitaa mennä aika lujaa, vai? |
| lujasti | ark. paljon, runsaasti, tukevasti, vankasti, kovasti, rankasti Syyään nyt lujasti, että jaksetaan. Panna lujasti voita leivälle. Pojat pisti lujasti opelle vastaan. Sataa muuten aika lujasti. |
| lujilla | ark. asiantilasta: tiukoilla, kovilla Maikka piti meitä poikia pirun lujilla. Syöpäleikkauksen jälkeen oon ollu aika lujilla. Isän kuoltua joduttiin aika lujille. Otti muuten lujille nousta rinnettä ylös. |
| lukaali | ark. std. slg. (loistelias) huoneisto, hienonpuoleinen asunto, kämppä, koti Teillähän on mahtava lukaali. Mistähän sais vähän isomman lukaalin? Montas neliöö tässä lukaalissa on. Aikamoisen lukaalin oot slumpannu, paljojs kärsit täst? |
| lukari, lukkari | 1 koul. slg. lukujärjestys, lukkari Mun huominen lukari on jo ihan täynnä. Onks sun lukarissa tiistaiaamuna vapaata? Me saatiin tänään seuraavan jakson lukkarit. |
| lukasee | std. slg. lukea nopeasti ja/tai pinnallisesti |
| lukea | ark. opiskella Mä luen matikkaa Jyväskylän yliopistossa. Se luki ittensä aika nopeesti maisteriks. |
| lukea lakia | ark. nuhdella, torua Noille kurittomille pennuille pitäis lukee vähän lakia. – A mustra. A certa. A reproșa. |
| lukihäiriö | ark. lukemis-ja kirjoitushäiriö |
| lukkari | 1 std. slg. koul. slg. lukujärjestys, lukari Tarkistakaa sit lukkarista ne harjotusajat! Onks sun lukkarissa huomenna yhtään vapaatuntia? Millane lukkari teil on? – Orar. 2 ark. vanh. kanttorista; kellonsoittaja, kirkonvartija ja lasten opettaja. 3 urh. pesäpallossa syöttäjä Lukkari heitteli korkeita tolppia ja lyöjät löivät huteja. 4 ark. vrt. sitsien isäntä – Gazda șezătorii. |
| lukkarinrakkaus | leik. erityinen, jopa puolueellinen kiintymys jhk |
| lukkaroida | ark. urh. pesäpallossa: olla lukkarina, syöttää. |
| lukki | std. slg. ulkonäkö |
| lukkiintua | ark. lukittua, lukkiutua |
| lukossa | ark. ajattelu- ja toimintakyvyn hämääntymisestä: ymmällään, pystymättä juuri mihinkään Pena on ihan lukossa sen järkyn jutun jälkeen. Taisit mennä ihan lukkoon, kun näit taas sen kundin. |
| luktaa | std. slg. haista |
| luku | ark. pitää silmällä jtak, jnk määrää; ottaa huomioon, välittää Pitää luku t. lukua jstak. Piti tarkan luvun t. tarkkaa lukua saatavistaan, töistään. Hänen puheistaan ei kannata pitää lukua. Koko perhe isää lukuun ottamatta t. lukuun ottamatta isää koko perhe paitsi isä. Myydä, tehdä jtak toisen lukuun puolesta, tiliin. |
| lukua, lukuu, ottaa | std. slg. tulla tyrmätyksi Tokas eräs se otti jo lukuu. |
| lukukoira, kirjastokoira | u.s. (2011) koira, joka on koulutettu kuuntelemaan kirjastossa varsinkin lukemaan opettelevien lasten ääneen lukemia satuja |
| lukutoukka | 1 leik. tunnollinen opiskelija 2 leik. innokkaasti lukemista harrastava henkilö, kirjatoukka – Vierme de biblioteca. |
| lulla | std. slg. moottoripyörän sivuvaunu – Ataș de motocicletă. |
| lumari | std. slg. lumipallo Mäeltä stikaattii lumareit Pengikselle. |
| lumeavioliitto | ark. näennäisavioliitto joka solmitaan esimerkiksi oleskeluluvan saamiseksi |
| lumi | std. slg. huum. kokaiini; heroiini |
| lumierä | std. slg. urh. pallopeleissä erä, jossa toinen osapuoli ei saa yhtään pelipistettä |
| lumiosaaminen | ark. u.s. (2010) taito ja tekniikka, jonka avulla pystytään hoitamaan liikenne mm. lentokentillä runsaastakin lumentulosta huolimatta, (engl. snow‑how); Alexander Stubbin lanseeraama sana ilmaisee suomalaisten osaamista pakkasella ja lumituiskuissa: esimerkiksi lentokentät toimivat sääolosuhteista huolimatta |
| lumipesu | std. slg. peseminen toisen kasvot lumella, kiusa |
| lumirulla | u.s. (2016) sylinterimäinen luminen muodostuma, joita syntyy tavallisesti aukealle paikalle, kun tuuli pyörittää irtolunta kovalla pinnalla |
| lumiukko, on pihalla kuin | ark. std. slg. täysin tietämätön jostain asiasta, ihmistä karkean tyylitellen kuvaava lumiveistos Mä en tajunnu mitään, mä olin pihalla ku lumiukko! Oli pihalla kuin lumiukko. |
| lumivyöryvaroitus | u.s. (2012) vyöryvaroitus; Ilmatieteen laitoksen antama varoitus lumivyöryn mahdollisuudesta |
| lumppari | ark. std. slg. lumipallo Ketään lumppareilla! Joku oli heittäny Lissua lumpparilla suoraan naamaan. Tost snögest sais jo hyvii lumppareit. Stikattii lumpparei. Välkkärillä ei sitten saa heitellä |
| lumppu, lumput | 1 std. slg. halv. lutka, huonomaineinen nainen, huora, lunttu Minä en sen lumpun kanssa sänkyyn mene! Painu helvettiin senkin lumppu! Mä nain sitä lumppua porttikongissa. Mikä helvetin lumppu sust on oikeen tullu? 2 ark. std. slg. mon. huonokuntoinen tai huononnäköinen vaate, kehnot vaatteet Toi tyyppi kulkee aina hirveen näkösissä lumpuissa. Heitä toi lumppusjo roskiin! Kerääs noi lumppus tost jonneki skobeen. |
| lungi, lunki | ark. std. slg. rauhallinen, tyyni, rento, hätäilemätön Aika lunki tyyppi toi meidän uus valmentaja. Koita nyt vaan pysyä lunkina, ei tässä oo hätää. Jätkät heitti lunkia huumoria. Lomalla otetaan sitten lunkisti. Ajattele sitä asiaa vaan ihan lunkisti äläkä hermoile. Pysyi ihan lunkina. Tane oli vaa ihan lungina. |
| lungisti, lunkisti | ark. std. slg. rennosti, rauhallisesti Ota ny ihan lungisti, ei se mitään meinannu… Ota lunkisti! |
| lunta tupaan | std. slg. saada vastaväitteitä Antaa tulla vaan lunta tupaan. |
| luntata, lunttaa | ark. std. slg. harrastaa kouluvilppiä, katsoa salaa, huijata jossakin kokeessa tai testissä, katsoa kokeessa vastauksia luvatta toiselta tai lunttilapusta Moniha meilki lunttas, mut harvoin maikka sai ketään kii. Kokeissa luntattii. Jätkät lunttas takapenkeillä suoraan kirjasta. Näistä sun vastauksistas näkee selvästi, että sä oot luntannu Lissulta. – A copia după fițuică, din carte sau de la coleg. |
| luntti | std. slg. koul. slg. lunttaaminen; lunttilappu Pena kärähti luntista. Pistä ne luntit äkkiä piiloon! |
| lunttilappu | std. slg. koul. slg. muistio, luvaton muistilappu, kokeissa salaa mukana pidettävä lappu, josta katsotaan mahdollinen vastaus Maikka löys mun lunttilaput, saamari! Ei noista lunttilapuista ollu mitään hyötyä. – Fițuică. |
| lunttu | std. slg. halv. ilotyttö, lutka, huonomaineinen nainen, huora, lumppu Niillä sivukaduilla oli helvetisti lunttuja tyrkyllä. Mä sain siltä saakelin luntulta tippurin. |
| luoja | ark. pelästymistä, kauhistumista, ihastumista tms. ilmaisevissa huudahduksissa tai päivittelyissä Voi hyvä luoja! Luoja sentään! Luoja paratkoon tota touhua! Pidä nyt jo, luojan tähden, toi suus kiinni! Luoja, miten ihanat maisemat! |
| luojan lykky | ark. onni, onneksi Olipa luojan lykky, että ehittiin ajoissa! Selvisit sentään luojan lykky siitä myrskystä hengissä. Luojan lykky, että tulit jelppiin. – Slavă Domnului! Din fericire. |
| luokkabailut, luokkablieet | std. slg. luokkajuhlat koulussa tai muualla |
| -luokkalainen | koul. slg. luokan oppilas Meidän luokkalainen. alaluokkalainen, ekaluokkalainen, ensiluokkalainen, kahdeksasluokkalainen, keskiluokkalainen, kolmasluokkalainen, kuudesluokkalainen, kymmenesluokkalainen, kymppiluokkalainen, -luokkalainen, musiikkiluokkalainen, neljäsluokkalainen, seitsemäsluokkalainen, toisluokkalainen, tokaluokkalainen, viidesluokkalainen, yhdeksäsluokkalainen, yläluokkalainen |
| luokkis | slg. luokanvalvoja |
| luola | ark. pieni, ahdas ja rähjäinen asunto, hämäräperäinen kapakka tms.; kämppä A luks me jouduttiin asumaan sellasessa helkutin kuppasessa luolassa. Sinne peliluolaan ei kaikkia päästetty. Mä en lähe enää ikinä sinne huumeluolaan narkkamaan. |
| luomu | ark. lyh. luonnonmukainen |
| LUOMUS, Luomus | lyh. u.s. (2012) Luonnontieteellinen museo (Kielitoimiston suosittama taivutus: Luomuksen) |
| luonnikas | kans. luonnostaan sopiva, luonteva, mukava, sujuva, sutjakka, pakoton |
| Luonnonvarakeskus, Luke | u.s. (2015) maa‑ ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, joka perustettiin 1.1.2015 yhdistämällä mm. Maa‑ ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla sekä Riista‑ ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL |
| luonto | 1 ark. slg. Kahden oluttuopin jälkeen luonto kutsui oli käytävä vessassa. 2 ark. luonnossa Maksaa jtak luonnossa luontoissuorituksena. Vaati vuokralaistytöiltään vuokranmaksua luonnossa vaati vuokrarahan sijasta sukupuolista kanssakäymistä. |
| luontodokkari | ark. luontodokumentti |
| luontsa | std. slg. koul. slg. luonnontieto (koulussa oppiaine) Eka tunti oli luontsaa. |
| luostariviski | u.s. (2014) luostarissa valmistettava viski, jollaisen tuotanto on aloitettu Suomessakin Valamon luostarissa |
| luottoluokitus | tal. u.s. (2011) velanottajan takaisinmaksukyvyn arviointi tietyllä asteikolla (esim. AAA, AA, A, BBB, BB, B tms.). Jos esim. valtion luottoluokitus on hyvä, lainaa saa alhaisemmalla korolla. |
| luovia | ark. keplotella, yrittää selviytyä epäsuorasti vähemmällä kuin muut tai kuin yleensä pitäisi Älähän jätkä yritä luovia näissä hommissa! Mä onnistuin luovimaan sen jutun Penalle. |
| lupa | std. slg. koul. slg. lupa olla pois koulusta, vapaapäivä Koska teil on seuraava lupa? |
| lupalappu | ark. jtak vähäpätöistä asiaa koskeva kirjallinen lupa |
| luppa | std. slg. naisen alapää, sukupuolielin |
| luppakorva | ark. koira Ootpa hommannu itselles hauskan luppakorvan. Mä haluun meille sellasen luppakorvan tai jonkun muun spanielin näkösen koiran. |
| luppoaika | ark. kans. joutoaika tekemisen tms. välissä, vapaa, toimeton hetki Pidetään nyt välillä vähän luppoaikaakin. Nythän tässä jäikin sopivasti luppoaikaa ennen vieraitten tuloa. Luppoajalla ruvettiin lyömään korttia. Talvisin maanviljelijälle jäävä luppoaika. |
| lupsakkuus | ark. kans. Lupsakkuus on petollista. Itäinen ystävällisyys, johon savolainen lupsakkuus kuuluu, on peiteltyä muukalaiskammoa. Se on näennäistä avoimuutta, jonka takana on samanlaista nurkkakuntaista epäluuloa muualta tulleita ja normista poikkeavia kohtaan kuin missä tahansa. Näennäinen avoimuus on kierompaa kuin avoin umpimielisyys. |
| lurbaano | std. slg. poliisi |
| lurjus | ark. konna, kelmi, roisto, liero, ryökäle, vintiö Pojan lurjus. Senkin lurjukset! Kymppi per lurjus kymppi kullekin. |
| lurjusta kohti | ark. kunkin, jokaisen osuutta johonkin mainittaessa: henkeä, nokkaa, nuppia kohti, per lurjus Sitten on vaan viis lihapullaa lurjusta kohti! Jos ostetaan se kimpassa, niin se tekee vaan viiskymppiä lurjusta kohti. – De căciulă. |
| lusia, lusii | 1 ark. std. slg. huum. olla vankilassa, linnassa, kiven sisässä, istua Pena joutu vuodeks lusimaan. Mä lusin siilon kahen vuoden kakkua. Lusia taposta. Lusia viiden vuoden tuomiota. Joutui vuodeksi lusimaan. Mä lusin Nokalla puoltoist vuotta. 2 iron. Lomat on lusittu vietetty. |
| lusia | istua vankilassa |
| lusikka | 1 kuv. Panna, pistää lusikkansa jhk t. jkn soppaan puuttua, sekaantua, sotkeutua jhk t. jkn asiaan. Ottaa lusikka kauniiseen käteen sopeutua vaatimuksiin, alistua, totella. 2 huum. lusikka, jonka päällä heroiini tai crack kuumennetaan kaasuksi ja poltetaan |
| lusikka nurkkaan, heittää | std. slg. kuolemisesta, kuolla Penakin viskas sitten lusikan nurkkaan. En mä nyt vielä aio tässä heittää lusikkaa nurkkaan. Sinä kesänä Masa heitti lusikan nurkkaan. – A muri. |
| lusikka pohjassa, pohjaan | ark. std. slg. kaasupoljin pohjaan painettuna, täysillä ajamisesta Pitääkö sun aina hurjastella lusikka pohjassa! Painohan lusikka pohjaan, nyt on pirunmoinen kiire! Mä painoin lusikan pohjaan enkä hiffannu sitä rekkaa… – Cu viteză maximă. |
| lusmu | 1 ark. tyhmä, kurja, surkea, veltto, laiska Ne oli ihan lusmut bieleet. On toi jätkien työnteko aika lusmun näköstä touhua! Kyllä oli lusmua porukkaa talkoissa! 2 ark. vastuun välttäjä, pinnari; laiskuri, vätys; epäonnistuja, häviäjä, luuseri Se tyyppi on täys lusmu. Tän luokan pojat on täysiä lusmuja! 3 std. slg. huono-onninen, häviäjä Mä oon sit kai tällanen synnynnäinen lusmu. |
| lusmuilija | ark. vrt. lusmuilla. Ryhmässä ei suvaittu lusmuilijoita. |
| lusmuilu | ark. lusmuileminen |
| lusmuta, lusmuilla | ark. piileskellä, lintsata, pinnata, laiskotella, vätystellä, vältellä vastuuta, paeta velvollisuuksiaan, hidastella toimissa Lusmuileva oppilas. Missä ne pojat taas lusmuaa? Jossain se pinnari taas lusmuilee. Harjoituksissa ei päässyt lusmuilemaan. |
| luti | ark. std. slg. sot. slg. luutnantti Mä sain ylennyksessä lutin jämät. Pakko kait on tehä niinku luti käskee. Olikse joku luti vai mikä? |
| lutikka | ark. (ihmis)lude Joku lutikka oli päässy puraseen vauvaa yöllä. Siinä rähjäsessä kämpässä oli täitä lutikoitakin joka puolella. |
| lutka | std. slg. halv. prostituoitu, lumppu, huonomaineinen nainen, huora, lunttu Älä hullu lähe sen lutkan perään! Minkä helvetin lutkan kanssa sä eilen kuljit? Senkin lutka! |
| lutkaliike | ark. u.s. (2011) (engl. slut movement) lutkamarssi-mielenosoituksissa vaaditaan naisille oikeutta pukeutua minkälaisiin vaatteisiin tahansa ilman että heidän tarvitsee pelätä miesten ahdistelua. Liike on lähtöisin Kanadasta. |
| lutkamarssi | u.s. (2011) lutkaliikkeen mielenosoitus |
| lutku | 1 std. slg. ilmakivääri Päästin sitä lutkulla niskaan. 2 std. slg. kaula |
| lutsi | std. slg. imuke |
| lutskuttaa | std. slg. toimi oraaliyhdynnässä Mirkku lutskutti posket lommolla. |
| lutuna, lutunen | ark. std. slg. pieni, poloinen hellyttävä, suloinen, söpö, herttainen Lutunen koiranpentu. |
| lutviintua, lutviutua | ark. selvitä, järjestyä, sujua, luontua, alkaa luistaa, suttaantua, sujua, onnistua, korjaantua Ei täällä nyt hommat oikeen lutviinnu. Kyllä se asia siitä vielä lutviutuu. Kyllä se siitä lutviutuu. |
| luu | std. slg. vahva, joukon johtaja, kova luu Sähän olit jo hifkissä aika kova luu. |
| luu kurkkuun | 1 ark. std. slg. mykistämisestä tai mykistymisestä Mä pistin sille jätkälle luun kurkkuun. Tais mennä kaverilla luu kurkkuun, kun sanoit sille suorat sanat. – Taci! Înghite-ți limba! 2 std. slg. lyödä tappeluhalut toiselta Löin sille luun kurkkuun. |
| luuhailla, luuhata, luuhaa | ark. std. slg. norkoilla, maleksia, oleskella jouten, oleilla jossain, juosta, vaellella, kuljeskella, vetelehtiä, nuhjata, kierrellä Mitä sinä täällä vielä luuhaat? Toi sama jengi luuhaa kansalla kaiket illat. Mitäs täällää luuhaat? Joskus luuhattii rantsussa. Lähetsä luudaan mun kanssa Eltsuun? Missä olet taas luuhaillut?Luuhasi kaiket illat kaduilla. |
| luuhailu | ark. luuhaileminen |
| luukki | ark. std. slg. pukeutumis- sisustus- tms. tyyli, ulkonäkö, lookki Täytys sunkin alkaa vähän huolehtia omasta luukistas. Koitas nyt vähän parannella tota luukkias! Onks mun luukki jees? |
| luukku | 1 ark. std. slg. urh. jääkiekossa: jääkiekon maali, maalikehikko, veräjä, veska, kassi Pääsin iskeen kiekon tyhjään luukkuun. Kuka onneton moke siellä häärää luukulla? 2 ark. std. slg. asunto, yl kehnokuntoinen, kämppä, bunkka, boksi Saispa vuokrattua jostain luukun. Mä haluisin muuttaa jo omaan luukkuun. Paljo sä joudut pulittaa täst luukust kuussa? 3 ark. asiakaspalvelupiste, (hotellin) vastaanotto Me jonotettiin luukulla vaikka kuinka kauan. Ei siihen luukulle tullu ketään palvelemaan meitä. 4 huum. paikka josta huumeita saa |
| luukulla | 1 std. slg. urh. maalin edessä, jalkapallossa 2 std. slg. naisen sukupuolielimen edessä Make oli jo luukulla ku valot sytty. 3 std. slg. sosturvatoimiston kassalla Vittu, ne juoksutti mua luuukulta toiselle. |
| luukkumies | ark. urh. jääkiekossa tms.: pelaaja (us. lepovuorossa oleva maalivahti), joka avaa ja sulkee vaihtoaition oven pelaajien vaihdon yhteydessä |
| luukuttaa | 1 ark. juoksuttaa jkta virastossa luukulta toiselle 2 slg. ajaa kovaa, lisätä vauhtia 3 std. slg. soittaa stereoita täysillä esim. autossa tai asunnossa niin lujaa, että basson jytke saa lähiympäristön resonoimaan ja yleensä myös jonkun polttamaan hihansa. Kyllähän siinä voi kuulo mennä jos koko ajan täysillä luukuttaa. 4 std. slg. myydä, kaupata varastettua tavaraa tai huumeita. Oisko sul luukuttaa jotain. 5 std. slg. urh. tehdä maali Jone luukutti pari kertaa ihan samasta mestasta. |
| luulla liikoja | ark. (yliarvioida kykyjään), mahdollisuuksia(an), menesty stä(än); arvioida, uskoa pahinta tms. Älä nyt luule ittestäs liikoja! Ei tässä kannata vielä luulla liikoja, ootetaan tuloksia. – A supraestima. |
| luulosairas | ark. luulosairautta poteva, luulotautinen (henkilö) Ihan luulosairas tyyppi. |
| luumu | std. slg. typerys, hölmö |
| luumuilu, lumuilla | sot. slg. luumuilu tarkoittaa (tai tarkoitti ainakin 1970-luvulla) pinnaamista. Sen merkitys on suurin piirtein sama kuin sanalla lusmuilla, joka tarkoittaa saman kirjan mukaan laiskottelemista, vetelehtimistä tai pinnaamista, tai sanalla lusmuta, jonka merkitys on laiskotella, vetelehtiä, oleilla. |
| luumutorttu | 1 std. slg. tedipoikia 50-l rasvahiuksineen 2 std. slg. mummo |
| luupää | ark. std. slg. hevonen, itsepäinen, kovapäinen, puupää, paksupää; tyhmä ihminen Helkkarin luupää, koita nyt jo tajuu! Ei tollasen saakelin luupään kanssa kannata mistään puhua. Vaarikin alkaa olla jo oikee luupää. – Cap de lemn. |
| luurata, luuraa | ark. std. slg. olla piilossa, kurkistella; piileskellä Naapurin äijä luuraa taas verhon raosta. Missäs oot luurannu koko aamupäivän? – A se uita pe furiș. A pândi. A se ascunde. |
| luuri | 1 ark. perinteisen puhelimen kädessä pidettävä osa, jossa ovat kuuloke ja mikrofoni Luurista ei kuulunu mitään. Ootas, mä annan äitille tän luurin. 2 ark. std. slg. matkapuhelin, kännykkä Ostin uuden luurin. |
| luurit | ark. korvakuulokkeet Pistä noi luurit korviis! Eiks niistä luureista kuulu mitään? – Căști auriculare. |
| luuseri | ark. std. slg. huono-onninen, epäonnistuja, häviäjä, lusmu, looseri, huono-onninen Kyllä oot tosi surkee luuseri. Sen luuserin kanssa en rupee mihinkään. Se on ihan luusereitten mesta. |
| luuska | 1 std. slg. halv. laiha ja ruma nainen; vanha nainen, huora Toi naapurin akka on leans yks luuska. Miten se Arskakin viittii kulkee tollasen luuskan kanssa! 2 std. slg. halv. laiha, huono hevonen, kaakki, koni, kopukka |
| luuttu | ark. luutturätti, luutu, lattiarätti |
| luuttuu | 1 std. slg. urh. voittaa toinen ylivoimaisesti (es urheilussa) 2 std. slg. pyyhkiä lattia |
| luuttuuaminen | std. slg. pyyhkiä lattia – A mătura. A șterge podeaua. |
| luutuminen | std. slg. kyllästyminen johonkin Mä olen ihan luutunut opiskeluun. |
| luuvalo | kans. eril. reumaattisista kivuista |
| luuviitonen, luuvitonen | std. slg. leik. nyrkki (lyömäaseena), nahkaviitonen Meinasin täräyttää sitä luuviitosella naamaan. Turpa kiinni tai saat luuvitosesta! |
| luuviulu | std. slg. halv. hyvin laiha, hintelä ihminen, ruipelo Toi murkku on ihan luuviulu, sillä on varmaan anoreksia. Missitkin on nykyään sellasia luuviuluja. Ootsä toi luuviulu tos Lissun vieres? |
| LVI‑lääke | lyh. u.s. (2016) lisäinformaatiota vaativa itsehoitolääke) apteekista reseptittä saatavaksi muutettu lääke, jonka asiakas saa ostaa keskusteltuaan ensin sen sopivuudesta farmaseuttisen henkilökunnan kanssa |
| lyftaa | std. slg. muuttaa Tais olla 53 alkusyksystä, ke lyftattii sit Bärtsille. |
| lyftaa | std. slg. nostaa |
| lyhkäinen | kans. lyhyt Pietäänkö lyhkänen tauko välillä? Nää on ihan liian lyhkäsiä keppejä. Toi sun esityksesjäi kyllä vähän lyhkäseks. |
| lyhytvarvaskiuru | ark. Suomen pesimälinnuston uusi, toistaiseksi kuopiolainen tulokas |
| lyijy | ark. ampuma-aseiden luodeista t. hauleista Saada lyijyä nahkaansa. |
| lyijäri, lyikkäri | ark. std. slg. lyijykynä Lainaa vähän sitä lyijäriä! Hamottele ensteks sitä luonnosta vaikka lyijärillä. Ei sul ois londaa mulle pariks sekunniks lyijärii? |
| lykkatill | std. slg. onnea vain! |
| lykkii | std. slg. naida Repe alko lykkii sitä misuu siin gartsalla. |
| lykkiä | ark. työnnellä, työntää Rupeehan lykkimään puita uuniin! Piti lykkiä alamäessäkin lisää vauhtia, kun sukset ei luistanu. |
| lykky | 1 ark. std. slg. tav. vain määräyhteyksissä: onni, tuuri, menestys Olipa luojan lykky, että tulit. Hyvässä lykyssä [= jos hyvin käy, jos onni on myötä, ehkä hyvinkin] ennätän perille ajoissa. Voit vielä hyvässä lykyssä [= jos huonosti käy, vaikka] menettää virkasi. 2 kans. ompelutyön silmukka |
| lykkyy tykö; lykkyä tykö | ark. std. slg. toivotuksessa: onnea, menestystä Lykkyä tykö ylioppilaskirjoituksiin! Lykkyä tykö sitten niihin kisoihin! Lykkyy tykö ja pidä herra mielessäs. – Noroc [ție]! Succes [ție]! |
| lykkää messiin | std. slg. panna mukaan |
| lykttendari | ark. lampun sytytäjä† – Lampagiu.† |
| lykästää | ark. onnistaa, käydä hyvin, luonnistaa Jos oikein lykästää, mä saan sen duunin. Meitä tosiaan lykasti asuntokaupoissa. Minua lykästi kaupoissa. Jos hyvin lykästää, lähden matkalle. |
| lykätä, lykkää | 1 std. slg. antaa, asettaa Johan se ny myrkyn lykkäs. 2 std. slg. ojentaa (käsi), panna Äijä lykkäs huntin mulle handuun. 3 std. slg. pistää, työntää 4 ark. kuv. Kasvi innostui lykkäämään vartta. Kyllä nyt myrkyn lykkäsi tuli pahoja hankaluuksia. |
| lylynlykkijä | ylät. leik. hiihtäjä |
| lynkata, lynkkaa | ark. std. slg. teloittaa, hylätä, tyrmätä ehdotus tms. No naisethan lynkkas sen hyvän idean heti. Miks sä lynkkaat aina mun hyvät ehotukset! Se juttu lynkattii heti alkumetreillä. |
| lypsää | 1 ark. std. slg. hankkia jotain houkutellen vähitellen, yrittää hankkia vaivalloisesti; udella Mistä kummasta sitä vois lypsää rahaa? Se juoruakka yritti lypsää multa tietoja. 2 std. slg. koettaa hivuttautua eteenpäin persiksessä |
| lysis | std. slg. valo, valaistus |
| lysnaa | std. slg. kuunnella |
| lyssa | std. slg. lyseo |
| lysti | 1 ark. sb huvi, ilo, ratto, riemu, hauskuus, hupi Laskea leikkiä jkn kustannuksella, nauraa jkta. huvikseen, leikinpäiten, sama(ntekevää) Kylläpä muksuilla riittää lystiä koiranpennusta! Sekin lysti loppu lyhyeen, kun rupes satamaan. On se vaan kallista lystiä tää autolla ajo. Paljonks tää koko lysti maksaa? Eiköhän pidetä illalla vähän lystiä ja mennään ulos syömään! Minulle on (ihan) yksi lysti [= sama(ntekevää)], mitä hän tekee. 2 ark. adj. hauska, kiva, hupaisa, rattoisa, riemastuttava, lystikäs Tytöillä oli oikein lystiä synttäreillä. On niin lystin näkönen kissanpentu, että! Meillä oli oikein lystiä. |
| lystätä | ark. haluta, tehdä mieli, mieliä Ja minähän teen, mitä lystään. Antaa tulla mitä lystää, mä en pelkää! Tee sitten niinkun lystäät. Tee niin kuin lystäät. Teen mitä lystään. Sanokaa mitä lystäätte. Tulkoonkuka lystää. |
| lystää, tekee niin kuin | std. slg. haluta (sinnikkäästi) Jos ei tää kelpaa, niin tee sit niinku lystäät. |
| lyttyyn | std. slg. kasaan, lomoille Se fiuden etupelti oli menny ihan lyttyyn. |
| lytyssä | ark. kuv. Esitys haukuttiin lyttyyn perin pohjin, pataluhaksi. |
| lyyli | ark. std. slg. tyttö, nainen, vaimo, eukko Mä tanssitin yhtä lyyliä, ja se rupes ehotteleen. Me mennään lyylin kanssa illalla elokuviin. |
| lyyra | std. slg. (ottaa) koppi |
| lyyraa | std. slg. kurkistaa |
| lyysaa | 1 std. slg. valaista (lampulla) Älä lyysaa silmii, mä en nää mitää. 2 std. slg. (aurinko) paistaa |
| lyysari | 1 std. slg. lamppu Illalist brassailtii lyysareitten kans kaltsilla. 2 std. slg. taskulamppu |
| lyysaata | ark. taskulampulla toisen sokaiseminen |
| lyysata, lyysaa | std. slg. valaista Älä lyysaa (fikkarilla) mun öögaan. |
| lyysis | std. slg. paiste, loiste, säde, auringonpaiste |
| lyyä, lyyään | ark. lyödä, lyödään Ei saa lyyä niin kovaa! Yrittiks se kaveri lyyä sua? Me lyyään sit ovet lukkoon, kun me lähetään. Lyyään turpaan sitä jätkää! |
| lyä handuu | std. slg. sopia joku asia |
| lyö avokkaalla | std. slg. lyödä avokämmenellä |
| lyö dunkkuun | std. slg. lyödä kasvoihin |
| lyö hanskat tiskiin | std. slg. lopettaa työnteko Mä löin hanskat tiskiin, ja sanoin et se on finis nyt! |
| lyö lossiksi | std. slg. antaa periksi |
| lyö läskiksi | std. slg. lakata yrittämästä Älä nyt heti lyö sit läskiks, tsemppiä nyt. |
| lyö mynttiä | std. slg. luoda hyvää mainetta |
| lyö tyhjää | std. slg. käy yli ymmärryksen Mulla löi sillo ihan tyhjää. |
| lyödä | 1 ark. kirjoittaa koneella Lyödä kirje puhtaaksi. Lyödä summa kassaan näppäillä summa kassakoneeseen. 2 ark. [frazeologie diversă]: Liekit löivät korkealle paloivat korkeina. Mielipiteet lyövät ristiin ovat (hyvin) erilaiset. Tulokset lyövät yksiin täsmäävät keskenään. – Rezultatelle coincid. Lyödä laimin – A neglija. Lyödä jk asia lukkoon päättää asia lopullisesti. – A rezolva definitiv. Jk ei lyö leiville ei kannata. – Nu meritå osteneala. Lyödä [= kääntää] asia leikiksi. – A lua în glumă. Lyödä itsensä läpi saavuttaa mainetta, tehdä itsensä tunnetuksi tms. – A reuși să se facă cunoscut. Lehmä lyötiin [= teurastettiin] lihoiksi. Minulla lyö tyhjää en tajua, ymmärrä, muista jtak. – Nu pricep. Löi kovan kuumeen nousi kova kuume. |
| lyödä hanskat naulaan, tiskiin | ark. lopettaa työnteko; luopua (kyllästyneenä) jstak yrityksestä, luovuttaa, antaa periksi Eiköhän lyödä jo hanskat naulaan tältä päivältä. Tekis mieli lyyä hanskat tiskiin koko hommasta. – A înceta lucrul. A renunța. |
| lyödä hynttyyt yhteen | ark. muuttaa yhteen asumaan; mennä naimisiin Eiköhän lyödä hynttyyt yhteen! Me vaan päätettiin ykskaks lyyä hynttyyt yhteen. – A-și uni destinele. |
| lyödä jarruja päälle | ark. lyödä jarrut, keskeyttää työnteko tms.; hellittää työtahtia Kohta lyyään jarrut päälle, jos ei tuu palkankorotusta. Tässä iässä täyty s jo ruveta lyömään vähän jarruja päälle. – A frâna. A încetini. A întrerupe. |
| lyödä jtak kämmenellä | ark. avokämmenellä lyönti, lätkäisy avokämmenellä poskelle. – A pălmui. |
| lyödä kirveensä, kirves kiveen | ark. epäonnistua, tehdä virhe Siinä se syyttäjä löi paheman kerran kirveensä kiveen, kun se yritti väittää, et mun likkakaverikin olis muka ollu siinä jutussa mukana. Varohan vaan lyömästä kirvestäs kiveen niissä kaupoissa! Siinä mä löin kyllä kirveen kiveen, kun perustin oman lafkan. – A nu reuși. A face o greșeală. |
| lyödä käsiään yhteen | ark. lyödä toistuvasti kämmeniä vastakkain vars. suosionosoitukseksi, aplodeerata, läpyttää, läpsyttää. – A bate din palme. |
| lyödä kättä päälle | ark. sopia, kätellä sovinnon merkiksi tai kaupanteon vahvistukseksi Eiköhän unoheta menneet ja lyyään kättä päälle! Lyötiin kättä päälle, ja kauppa oli sillä selvä. – A bate palma. A se împăca. |
| lyödä leiville | ark. kannattaa (tehdä) Ei tää homma kyllä tällä palkalla lyö leiville. Kyllä tää maanviljely nyt vielä jotenkin lyö leiville. – A fi util. |
| lyödä lossiksi, lyödä lössiksi, lyödä läskiksi | ark. std. slg. olla yrittämättä, lakata yrittämästä, panna ranttaliksi, luovuttaa, antaa periksi, hellittää, jättää sikseen; ruveta pelleilemään Ei huvittanu enää jatkaa ja lyötiin koko homma ihan lossiks. Porukka rupes lyömään lössiks koko juhlat. Kun ei saatu palkkaa, lyötiin koko homma läskiks. Pena löi koulunkäyntinsä läskiksja lähti raksalle töihin. – A renunța. A înceta. A transforma într-o glumă. |
| lyödä loukkua | ark. vapista, kalista, täristä Polvet löi ihan loukkua jännityksestä. Ihan hampaat löi loukkua siinä pakkasessa. – A tremura. |
| lyödä lyttyyn | ark. haukkua perin pohjin, masentaa täysin arvostelullaan, haukkua lyttyyn Niitten esitys lyötiin lehtijutussa ihan lyttyyn. Itteensä se aina kehuu ja lyö toiset lyttyyn. – A critica destructiv. |
| lyödä maihin | sot. slg. heittäytyä maahan |
| lyödä nokkiin | ark. korttipelissä: korottaa toisen pelaajan asettamaa panosta, nokittaa Uskallatko vielä lyyä nokkiin? Se pokerinaama löi tyynen rauhallisena sotkun nokkiin. – A plusa. |
| lyödä nyrkkiä pöytään | ark. A bate cu pumnul în masă. |
| lyödä päänsä seinään | ark. epäonnistua, tehdä virhe(arviointi), munata, mokata Moni yrittäjänalku on lyöny päänsä seinään. Että joku voikin lyyä päänsä seinään noin rankasti! – A se da cu capul de pereți. |
| lyödä päätä(än) seinään | ark. menettää tyhmyyttään onnistumisen mahdollisuus, tuhlata aikaansa, olla typerän itsepäinen, jatkaa itsepintaisesti jonkin ylivoimaisen yrittämistä Et sä pärjää yritysmaailmassa, jos lyöt tolleen päätäs seinään jatkuvasti. Välillä sitä tulee lyötyä päätä seinään, mutta ikinä ei kannata luovuttaa. – A se da cu capul de pereți. |
| lyödä rahat kouraan, pöytään | ark. maksaa käteismaksuna, käteisellä Saat tän heti mukaas, jos sulla on lyyä rahat kouraan. Lyö rahat pöytään, niin kauppa on sillä selvä! – A plăti peșin. |
| lyödä rahoiksi | ark. rikastua, ansaita paljon rahaa Mun isoisä löi rahoiks perustamalla sodan jälkeen leipomon. Ei näissä hanttihommissa kukaan lyö rahoiks. – A se îmbogăți. |
| lyödä ranttaliksi | ark. ryhtyä riehumaan, panna elämä risaiseksi; lakata yrittämästä, hellittää, luovuttaa, lakata ottamasta tosissaan, lyödä lossiksi Lyötiin koko homma ihan ranttaliks, kun pomo tuli siihen aukoon päätään. Älkääs nyt ruvetko vielä lyömään koko juhlia ranttaliks! – A strica cheful. A renunța. |
| lyödä rukkaset naulaan | ark. lopettaa työnteko; luovuttaa, antaa periksi Pena löi rukkaset naulaan ja lähti. Ei sun nyt heti kannata lyyä rukkasia naulaan, vaikka kaikki ei onnistukaan. – A înceta lucrul. A renunța. |
| lyödä tyhjää | 1 ark. ajoneuvon pyöristä: luistaa, pyöriä paikallaan, sutia, pyöriä tyhjää Pyörät löi tyhjää, eikä me päästy siitä enää minkään. Siinä ylämäessä pyörät rupes lyömään tyhjää ja koko rekka liuku ojaan. – A se învârti în gol. 2 ark. olla ymmärtämättä, tajuamatta, muistamatta jotakin, pyöriä tyhjää Tossa matikassa mulla kyllä lyö tyhjää. Lyökö tyhjää, mitä illalla tapahtu? – A nu înțelege. A nu pricepe. A uita. |
| lyödä valtti, valtit pöytään | ark. tehdä ratkaiseva esitys, esittää ratkaiseva suositus tms. Siinä se kaveri löi sellasen valtin pöytään, ettei kellään ollu mitään sanomista. Koskas aiot lyyä valtit pöytään neuvotteluissa? – A scoate asul din mânecă. |
| lyödä veikkaa | ark. lyödä vetoa, veikata Lyyäänkö veikkaa, kumpi on oikeessa? Mä lyön satasen veikkaa, että Lewis voittaa. – A paria. A juca la un joc de noroc. |
| lyödä vetoa | ark. kahden t. useamman (jstak asiasta eri mieltä olevan) sopimus siitä, että se, jonka kanta osoittautuu oikeaksi, saa toiselta t. toisilta määräsuorituksen (rahaa, tavaraa tms.); tällainen panoksena oleva suoritus. Lyödä vetoa jstak asiasta. Paljonko, mistä lyödään vetoa, mitä pannaan vetoa, että Suomi voittaa? Lyön vetoa sata euroa, sadasta markasta, että Ruotsi häviää. Hävisi, voitti vedon. – A pune pariu. |
| lyödä viimeinen kortti pöytään | ark. yrittää viimeisen kerran päästä tavoitteeseen, paljastaa viimeinen keino Löin viimesen kortin pöytään, ja näytin niille närhen munat. Saas nähä, kuka tässä lyö viimesen kortin pöytään! – A juca ultima carte. |
| lyödä viimeinen naula, niitti arkkuun | ark. asian tai teon lopullisesta ratkaisusta, tuhota, voittaa joku lopullisesti Rantanen löi loppuminuuteilla viimeisen naulan Tapparan arkkuun, ja peli oli selvä. Katotaan vaan, kuka tässä vielä lyö viimesen niitin arkkuun! – A bate ultimul cui în coșciug. Ultima picătură, ca paharul să de pe dinafară. |
| lyödä vyön alle | ark. käyttäytyä tai toimia katalasti, halpamaisesti, raukkamaisesti (alkuaan nyrkkeilystä), iskeä vyön alle Nyt kyllä löit vyön alle tolia tempullas! Eipiä mennä tolleen katalasti lyömään toista vyön alle. – A lovi sub centură. |
| lyödä yli | ark. mennä liiallisuuksiin Toi sun meikin käyttös alkaa jo lyyä vähän yli. Toi mitä sanoit, lyö kyllä koko lailla yli. – A exagera. A merge prea departe. A sări peste cal. |
| lyödä ällikällä | ark. yllättää, saada hämmästymään, ällistymään, ällistyttää Kyllä se Maken itsari löi mut ällikällä. Penan tempaus löi porukat ällikällä. – A surprinde. A uimi. |
| läget, läket, lägät | std. slg. kotitehtävät, läksyt Ei saatu mitää lägee. Onks lägät tehty, muuten sä et lähe mihkää bileisii. |
| lähe- | ark. – lähteä-verbin vartalo lähde- Nyt mä lähen kotiin, heippa! Mihin sä lähet? Koska te lähette takasin? Me lähetään reisuun. Lähetään jo pois. Me lähettiin jo eeltäpäin. Nyt muuten lähettiin ‘lähdetään’ karkuun, poliisit tulee! Me ollaan täältä jo lähetty, tulkaa sit kun ehitte! |
| lähe lätkii | std. slg. mene pois |
| läheisten päivä, läheistenpäivä | u.s. (2017) eräissä päiväkodeissa esim. isänpäivän sijaan tai sen lisäksi vietettävä juhlapäivä |
| läheltä piti | ark. oli vähällä, hilkulla tapahtua Läheltä piti, että ehittiin junaan. Pitipäs läheltä, ettei kuti osunu kymppiin. – A fi cât pe-aici. |
| lähetysikkuna | u.s. (2013) (engl. shout‑box) verkkoyhteys, jonka kautta kuuntelijat voivat reaaliaikaisesti kommentoida radiolähetystä. Lähetysikkuna on Ylessä käyttöön otettu sana. |
| lähetyssaarnaaja | ark. lähetyssaarnaaja‑asento, leik. yhdyntäasennosta jossa mies on selällään olevan naisen päällä |
| lähi-Itä | std. slg. Sörnäinen (Itä = itä-Helsinki) |
| lähimaksukortti | u.s. (2013) ks. hipaisukortti |
| lähis | ark. eroperheissä: lähilapsi, lapsi on lähis sille vanhemmalle, jonka luona asuu. termiä voidaan käyttää myös vanhemmasta, jonka luona lapsi asuu |
| lähteä | ark. elämästä, olemisesta, tekemisestä: alkaa sujua, kulkea Älä välitä, kyllä se siitä taas lähtee. Eiköhän se siitä taas lähe, kuhan luotat ittees. Kyllä se siitä lähtee alkaa sujua. |
| lähteä baanalle | std. slg. mennä juhlimaan |
| lähteä föliin | std. slg. lähteä mukaan |
| lähteä hiihtään | std. slg. lähteä kävelemään |
| lähteä kiitään | std. slg. lähteä pois, poistua Broidi lähti onneks heti kiitään siit. |
| lähteä käpälämäkeen | ark. karata, livistää, häippäistä, pötkiä pakoon Ne saakelin omppuvarkaat ehti lähtee käpälämäkeen. Eipäs lähetä täältä mihkään käpälämäkeen kesken hommien! – A fugi. A scăpa. A o șterge. |
| lähteä kävelemään | ark. Jos jättää lompakkonsa vartioimatta, se lähtee kävelemään. |
| lähteä leikkiin mukaan | ark. osallistua johonkin, johon liittyy riski En mä uskalla lähtee sijotusmielessä tollaseen leikkiin mukaan. Lähetkö leikkiin mukaan, jos perustetaan kimpassa firma? – A-și asuma riscul. |
| lähteä lipettiin, litomaan, livohkaan | ark. paeta, karata, ottaa hatkat Joko ne tyypit ehti lähtee lipettiin? Lähetään äkkiä litomaan täältä! Jätkät lähti livohkaan heti kun ne kuuli, et kytät tulee. – A fugi. A scăpa. A o șterge. |
| lähteä livohkaan | std. slg. paeta Se lähti livohkaan ennenku skoudet kerkes tulla. |
| lähteä luomueläkkeelle | slg. kuolla |
| lähteä läiskiin, läiskimään | ark. std. slg. poistua, lähteä pois, nostelemaan, nykimään, vetämään, lähteä latkimaan, lätkiin, lätkimään Eiköhän lähetä läiskimään täältä. Lähtiks jätkät jo läiskiin johkin? En mä nyt ihan pikku asian takia lähe kotoo latkimaan. Tekis mieli lähtee lätkiin tästä talosta. Lähes lätkii täältä, vieläku pääset omin avuin. – A pleca. |
| lähteä länteen | slg. kuolla, lähteä matkaan lännen maahan |
| lähteä meneen | std. slg. poistua Tää lähtee nyt meneen. |
| lähteä missä kasvaa horsmaa | slg. kuolla – A pleca unde cresc buruienile / răscoagele. |
| lähteä naisiin | ark. lähteä etsimään naisseuraa, naisseuralaista, mennä naisiin Eiköhän lähetä illalla naisiin. Lähtiköhän se poika taas naisiin? – A pleca la femei. |
| lähteä nosteleen | ark. std. slg. poistua, lähteä pois, latkimaan, läiskimään, vetämään, tiehensä, nostelemaan, nykimään, lähteä nostelemaan, lähteä nykimään, lähteä vetään, lähteä vetämään Me lähettiin nosteleen niistä tylsistä bileistä. Lähes nosteleen siitä, senkin hullu! Onneks ne jätkät lähti nykimään täältä! Kyllä sunkantsis lähtee nykiinja vähän äkkiä. Mä en kestä, mä lähen nosteleen täält. Lähtekääs jätkät vetämään täältä! Tekis mieli lähtee vetään näistä surkeista hommista. – A pleca. |
| lähteä yläpihaan huilaamaan | slg. kuolla |
| lähäri | 1 ark. std. slg. lähihoitaja 2 ark. eroperheissä: lähivanhempi, lapsen kanssa asuva vanhempi |
| läimiä, läimii | std. slg. lyödä (läimäytellä) Sirkka läimi sitä äijää ympäri lärvii. |
| läiskiin lähtee | std. slg. mennä pois |
| läjittäin | ark. läjinä, läjäpäissä, kasoittain, läjäpäin, runsaasti, paljon, vaikka millä mitalla, röykkiöittäin, runsaasti Täällä on taas läjittäin sun joutavia kamojas. Vintille on kertyny kaikkee turhaa romua ihan läjittäin. Tavaraa oli läjittäin. – Cu grămada. |
| läjittää | ark. kasata Kaatopaikalla jätteet läjitetään. |
| läjitys | ark. läjittäminen |
| läjä | ark. (epämääräinen) kasa, röykkiö, keko, röykkiö; määrä Tavarat oli kaikki samassa läjässä. Pihalle on ilmaantunu läjä koiranpaskaa. Autoo varten tarttis hirvee läjä rahaa. Töissä oottaa taas kauhee läjä tenttipapereita. Hiekka-, roskaläjä. Lattialla on läjä lasten vaatteita. Pelaajatkaatuivat yhteen läjään. Lehmän läjä ulostekasa. – Balegă. Aikamoinen läjä [= paljon] rahaa. |
| läjäpäin, läjäpäissä | ark. kasoittain, runsaasti, paljon, läjittäin, vaikka millä mitalla, kasapäin, kasapäissä, hyvin runsaasti Sillä miehellä on rahaa ihan läjäpäin. Toi bändi on julkassu albumeja läjäpäin. Me vietiin ullakolta läjäpäin vanhoja lehtiä roskiin. Rahaa oli läjäpäin. |
| läjässä | 1 ark. hankittuna, kerättynä, koossa, kasassa Mulla on autoo varten jo muutama tonni läjässä. Pitäis saada vähän rahaa läjään. 2 ark. luhistuneena, rutistuneena, kasassa, hajalla Sen vanhan ladon kattokin on ihan läjässä. Etulokari meni kolarissa vähän läjään. Vanha läjässä oleva lato. Luhistua läjään. |
| läjätä | ark. kasata, kerätä, koota Rupeehan läjäämään noita kamppeitakasseihin! Noi puut pitäs vielä läjätä, ennen kun alkaa sataa. Älä nyt sentään kaikkee ruokaa ittelles läjää! Eiköhän me nyt parissa päivässä tommonen paskahuusi pystyyn läjätä. Läjätä ruokaa lautaselleen. |
| läjäys | ark. läjääminen Lannan läjäys. |
| läkkiotsa | std. slg. (järjestys) poliisi |
| läkkipää | std. slg. poliisi |
| läkkitoosa | std. slg. Ford-auto |
| läkä, läkät | std. slg. koul. slg. kotitehtävät, läksyt Onks läkät jo tehty? Ootsä lesannu läkät. |
| läkähtyä | slg. kuolla |
| lälly | 1 ark. std. slg. ihmisestä: (liian) säyseä, arka, pelokas, hampaaton, avuton, surkea, lälläri, säikky, vailla särmää oleva, lepsu, imelä Sääkin oot tollanen lälly, etkä uskalla mitään! Mä en tollasten lällyjen kans viltti leikkiä. 2 ark. std. slg. mitäänsanomaton, kesy; lällärikama Se leffa oli ihan lälly. Bändi soitti koko illan ihan lällyä musaa. Lälly rakkauskertomus. Mihinkään vaikuttamaton, lällykannanotto. |
| lälläri | 1 std. slg. avuton, surkea ihminen, onneton, nynny, pelkuri, lälly Ei tommosen lällärin kanssa kukaan jaksa olla. Oot säkin kans yks lälläri! Skootteri on lälläripyörä. 2 slg. lällärikama, tylsästä, imelästä, liian helposta t. lapsellisesta teoksesta, asiasta tms. 3slg. lyhyillä aalloilla toimiva radiopuhelin, LA-puhelin Mä myin sen lällärin paatin mukana. Aika monet rekkakuskit käyttää vielä lälläriä. |
| lällärikama | ark. mitäänsanomaton, lapsellisen tylsä tai helppo asia, laite, teos, esitys tms. lälly Salkkarit on täyttä lällärikamaa. En mä jaksa kuunnella tollasta lällärikamaa. Ton surkeen tivolin vehkeet on ihan lällärikamaa. |
| lälläröi | std. slg. tehdä jotain arasti, vaisusti Skoudet taas lälläröi niiden huumeveikkojen kanssa. |
| lällättimet | std. slg. kovaääniset |
| lämiskä | ark. std. slg. lompakko Mun lämiskä oli puonnu takataskusta. Kaivahan vaan lämiskäs esiin ja maksa velkas! Joku bölli mun lämiskän ku oltii joraamassa. |
| lämiä | ark. jääkiekossa yms. pallopeleissä: lyödä lämäreitä harjoituksen vuoksi Mennäänkö jäälle vähän lämimään? Jätkät lämiijo tuolla kentällä lämpimikseen. |
| lämmintä kättä | ark. myötätunnosta, johon ei liity konkreettista apua Ei se antanu palkankorotusta, tarjos vaan lämmintä kättä. Kiitoksesks tuli vaan lämmintä kättä. – Doar o strângere de mână. |
| lämmittelybändi | ark. ennen konsertin pääesiintyjää soittava bändi Pääsi lämmittelemään kansainvälistä huippubändiä. |
| lämmittää | ark. liikuttaa, hellyyttää, tuottaa mielihyvää Kyllähän ne pomon reilut sanat lämmitti mieltä. Onneks kossupullo lämmitti taskussa. |
| lämmitä, lämmite | ark. saunasta, tulisijasta: lämpiämään, lämpiämässä Pannaanko sauna lämmitä? Onks uuni jo lämmite? |
| lämmöt | urh. alkuverryttely |
| lämpenee | std. slg. kiihtyä, suuttua |
| lämpimikseen | ark. jotta tulisi tai olisi lämmin olo; huvin vuoksi, muuten vain Hypeltiin siinä pysäkillä vähän lämpimiksemme. Vaari jutteli lämpimikseen kaikenlaista. |
| lämpimiltään | ark. tuoreeltaan, verekseltään, heti kättelyssä, suoralta kädeltä, oitis, lonkalta En nyt osaa ihan lämpimiltäni sanoo, miltä tuntuu. Osaatko lämpimiltäs sanoo, mitätarkottaa ”inehmo”? |
| lämppäri | 1 ark. (auton) lämmityslaite Täällon kylmä, paa sitä lämppäriä vähän isommalle! hampparin kennossa on varmaan jotain roskaa, kun koko vehe ratisee. 2 ark. orkesterista/esiintyjästä, joka esiintyy ennen pääesiintyjää, lämmittelymusiikki ennen varsinaisen (rock- tms.) konsertin alkua; lämmittelybändi, ennen konsertin pääesintyjää soittava bändi Lämppäriks saatiin kuulla muutama Rasmuksen biisi. Jere and the Universe oli Eppu Normaalin lämppärinä. 3 slg. Lämpömiehenkuja Otaniemessä |
| lämpöinen | ark. lämmin |
| lämpöisesti | ark. lämpöisellä tavalla |
| lämpösenä | std. slg. kiihtyä, suuttua, hermostua Äijät rupes käymää vähä lämpösenä. |
| lämäri | 1 ark. std. slg. urh. jääkiekossa: lyöntilaukaus Makee lämäri siniviivalta suoraan verkkoon! Iskekää vaan enemmän lämäreitä, kyllä niistä joku uppoo! 2 ark. suudelman punainen imujälki kaulassa, fritsu Tolia kimulilla on mahtavia lämäreitä. Mä teen sulle lämärin. |
| lämätä | ark. urh. jääkiekossa yms. pallopeleissä: ampua lämäri, lyöntilaukaus Pääsin lämäseen siniviivalta voittomaaalin. Porukan pitäs lämätä enemmän, ei tästä muuten mitään tuu. Lämäsi kaukaa avausmaalin. |
| lämää | std. slg. lyödä Lämäsin sitä kerran päin näköö… |
| länget | ark. urh. jalkojen väli, kun peliväline menee niiden aukosta maaliin Kiekko meni hitaasti liruen Nielsenin längistä yli maaliviivan. Kiekko meni maaliin längistä maalivahdin jalkojen välistä. |
| längistä | ark. maalivahdin jalkojen välistä Vähän otti päähän, kun eka maali pääs livahtaan längistä. Päästiks se imuri kiekon taas längistä sisään? |
| länkkäri | 1 ark. lännenmies, cowboy 2 ark. std. slg. lännenelokuva, Villin lännen aikaan sijoittuva viihde-elokuva, lännenelokuva Tänään tulee kakkoselta hyvä länkkäri. Kyllä oli muuten rankasti lyijyä ilmassa siinä länkkärissä. Tänään tulee telkast joku John Waynen länkkäri. 3 ark. länsimaalainen |
| länkättää | std. slg. valittaa kohtuuttomasti |
| Länskäri | ark. Länsi-Uusimaa |
| läntti | 1 ark. läiskä, läikkä, laikku; maatilkku Tohon pöytään on syöpyny kummallisia tummia länttejä. Mikä läntti sulla on kaulassas? En mää omista muuta kun tän vaivasen läntin. 2 std. slg. pieni maapaikka |
| läntätä | ark. lyödä t. singota jtak jhk kiinni, läiskäyttää, litata; panna (huolimattomasti) jotakin johonkin kiinni Länttääs toi kärpänen kuoliaaksi Kuka on läntänny tarroja vessaan seiniin? Siihen kuoreen pitää vielä läntätä postimerkki. |
| läpeensä | ark. kokonaan, kauttaaltaan, läpikotaisin; keskeytyksettä, koko ajan Pyykit kastu sateessa läpeensä. Olipa poika läpeensä tyytyväinen, kun sai palkinnon. Toi kauppias on läpeensä kiero. Mä oon ihan läpeeni kyllästyny näihin hommiin. Nää koneet jauhaa paperia vuorokaudet läpeensä. |
| läpi | ark. suu, turpa, leipäläpi; reikä Läpi kiinni! Pidä se läpes pienemmällä! Puhua läpiä päähänsä perättömiä, (tietämättömyyttään) asiattomia. |
| läpi, menee | std. slg. tulla hyväksytyksi, onnistua Meniks se sun hikinen ideas läpi? |
| läpiajo | ark. asian saaminen hyväksytyksi tai toteutetuksi Tän ehotuksen läpiajo on sitten vaan runnattava väkisin. |
| läpihuutojuttu | ark. helposti onnistuva asia, helppo juttu, helppo nakki Tentti oli meikäläiselle pelkkä läpihuutojuttu. Ne alkukarsinnat on teille varmaan vaan ihan läpihuutojuttuja. |
| läpilyönti | huum. tablettien suodattaminen |
| läpilyöty | ark. tatuoitu |
| läpipaska | 1 ark. tekn. sb. läpipasko; putkimainen reikienlyöntiväline, jossa reiästä poistettu materiaali poistuu putken toisesta päästä 2ark. aj. sellainen, jolla on nopea aineenvaihdunta, eikä lihoa vaikka söisi paljon |
| läppä | 1 ark. std. slg. vitsi, pilapuhe, herja, huuli Mä en jaksa kuunnella tollasta läppää. Toi on ihan surkeeta läppää. Jätkät heitti korttiringissä armotonta läppää. Hyvä läppä. Heittää läppää puhua, jutella, heittää huulta. Heitin jutun ihan läpällä vitsinä. 2 slg. dieselöljy (motorină) 3slg. kansi Toi läppä on ihan vinossa. |
| läppä lentää | std. slg. vitsailla, kertoa juttuja vitsailusta, juttujen kertomisesta Ja kyl läppä lens ku viimeinki treffattii. Kyllä siinä läppä lens, kun oltiin saunaillassa! Kuulisit vaan, miten läppä lentää tuolla pukuhuoneen puolella. |
| läppäri | ark. std. slg. sylimikro (lap-top), kannettava tietokone Millanen näyttö sun läppärissäs on? |
| läppärityöläinen | u.s. (2017) ks. diginomadi |
| läppää, heittää | std. slg. puhua |
| läppää, heittää, stikkaa | std. slg. pilailla, kertoa vitsejä Raikka heitti vaan läppää.. |
| läpyskä | ark. std. slg. lehti, lehtinen (vähättelevä ilmaus), pienehkö litteä (turhanpäiväinen) paperilappu tms., kappale, lipuke, Pistä vaikka joku läpyskä siihen kellarin oven väliin, että se pysyy kiinni. Kaikenlaisia läpysköitä se pomokin viittii kirjotella uhkauksis ja määräyksiks. Mitähän tässäkin läpyskässä taas lukee? Kyllä on mitätön läpyskä kirjaksi. Kirjaksi aika vaatimaton läpyskä. Luottokortin läpyskä. Muoviläpyskä. Mä sain ton läpyskän jo, thänxit vaa. |
| läpändeerus | 1 ark. slg. vrt. läppä+deerus (huono) idea Tais olla vähän liiankin mielenvikain läpändeerus! 2 ark. slg. (hyvä) idea, fiilinki, fiilis Tutut biisit soi, nimmareja sekä kuvia saa ja tietysti läpändeerus lentää! |
| lärtsy | std. slg. kasvot, naama |
| lärtsy, lörtsy, lihis | slg. ruok. lihapiirakka |
| lärvi, lätty | ark. std. slg. halv. kasvot, naama, turpa, naama, kuono, suu, leipäläpi, pläsi, lasi Piä se saamarin lärvis kii! Alä tu tänne aukoon lärviäsi. Sul on lärvi ihan meloonis. Se tirvas sitä lärvii. |
| lärvi kii, lärvi boseen! | std. slg. vaikene! Paa ny jo se lärvis kii! |
| lärvii | std. slg. puhua valetta |
| lärvit | slg. känni, humala Eiköhän oteta viikonloppuna kunnon lärvit! Veettiin illalla jätkien kans kovat lärvit. Ei faija oo tollasia lärvejä ennen vetässy. Vetää, ottaa lärvit juoda itsensä humalaan. |
| lärvit, vetää | std. slg. humaltua Lomilla on ihan pakko vetää lärvit. |
| läskarit | std. slg. paksut kumipohjakengät – Pantofi cu [takpă de] crep. |
| läsi | slg. naama, kasvot, turpa, kuono, lärvi, pläsi Mä sanoin sille jätkälle suorat sanat päin läsiä. Piä läsis kiinni. Läsi umpeen! |
| läsiä | kans. sairastaa, potea |
| läski | 1 rav. yleisnimitys liharuualle 2 ark. ihra; rasvainen sianliha, vars. sen valkoinen rasvakerros, silava. Tässä hernesopassa on taas pelkkää läskiä. Ton naisen reidetkin on täynnä läskiä. Eiköhän ne läskit lähe, kun oikeen jumppaa. 3 ark. ylipaino; ihmisen ihonalaisesta rasvakerroksesta; liikakiloista. 4 std. slg. halv. adj. sb. lihava (ihminen) Miten toi tyyppi on päästäny ittensä noin läskiks! Mä näytän tässä puvussa ihan läskiltä. Mokoma läski. Läski tyyppi. Se oli se läski rillipää jätkä. |
| läskiksi, läskiks | ark. pilalle, sekaisin, pieleen Asia, homma meni ihan läskiksi epäonnistui, meni myttyyn, pipariksi. Tais mennä läskiks koko hyvä idis. Jätkät pisti homman taas ihan läskiks. |
| läskiksi, lyö | std. slg. lakata yrittämästä Ei sun nyt kande lyödä läskiks, hommaha o ihan oo-koo. |
| läskiksi, menee | std. slg. mennä pieleen Keväällä alko sit kaikki menee ihan läskiks. |
| läskiksi, panee | std. slg. lopettaa yrittäminen Maralta palo sit pinna ja se pani sit kaiken läskiks. |
| läskimaha, läskimooses | std. slg. halv. vatsakkaasta, lihavasta ihmisestä, lihava, vatsakas ihminen, ihramaha Rannalla oli hirveen näköisiä läskimahoja. Pappa on lihonnu ihan läskimoosekses. |
| läskinen | ark. jossa on (paljon) läskiä Läskistä sianlihaa. |
| läskipohjakenkä | ark. läskipohjat, läskärit, creepersit, kävelykenkä jossa on paksu, joustava, raakakumin ja muovin seoksesta tehty pohja – Pantofi cu [talpă de] crep. |
| läskipyörä | ark. u.s. (2016) ks. paksupyörä |
| läskipää | std. slg. halv. typerys, torvi, idiootti, kaheli, kahjo, hölmö, hullu Senkin saakelin läskipää! Se läskipää haistakoon paskat! Gottoni sano mua snadina Ami läskipääks. |
| läskisoosi | ark. sianlihakastike Kylläpäs kunnon läskisoosi maistuu näin pakkasella. Mä en tykkää mistään läskisoosista. – Carne de porc cu sos. |
| läskisoosifilmi | ark. kotimaisia (Päätalo tyypillisiä) elokivia |
| läskitarzan | std. slg. lihava |
| läskärit | std. slg. raakakumipohjaiset kengät – Pantofi cu talpă de crep. |
| lässy | 1 ark. sb. joutava, turha puhe, lässytys, pötypuhe; höpinä, puppu, valhe; joutavan puhuja, lässyttäjä Keskustelu oli pelkkää (lässyn) lässyä. Lässyn lässyn [= höpö höpö]! Se sun siskos puhuu aina täyttä lässyä. En mä jaksa kuunnella to liasta silkkaa lässyä. Äitis on oikee lässy. 2 std. slg. adj. arka, pelokas Se eiline filmi oli iha lässy juttu, ne sekstas vaa. 3 adj. helppo, iisi Täähän on ihan lässy juttu meikäläiselle. Ekat kysymykset oli vähän lässyjä, mut sit ne muut olikin jo vaikeempia. 4 adj. jstak tyhjänpäiväisestä, tylsästä t. liian helposta; mitätön, olematon, tyhjänpäiväinen, typerä Toi oli ihan lässy filmi, ne vaan sekstas koko ajan. Jo oli lässyt bileet. |
| lässyn lässy | ark. turhanpäiväisyys; halveksumista tms. ilmaisemassa Pressan puhe oli taas pelkkää lässyn lässyä. Lässyn lässyn, piä nyt turpas jo kiinni! – Prostii. Aiureli. |
| lässyttäjä | halv. joutavan puhuja, höpisijä, jaarittelija |
| lässyttää | ark. std. slg. halv. puhua joutavia, turhia, höpöttää, höpistä, jutella, huijata Älä siinä lässytä! Naapurin akka kävi täällä taas lässyttämässä ummet ja lammet. Mee siitä muualle lässyttämään noita juttujas! |
| lässytys | halv. joutavan puhe, turhan puhuminen, lässyttäminen Rypee kyllästyttämään toi sun lässytykses. Lopeta toi ärsyttävä lässytys! Älä jaksa lässyttää! (80-90 -lukua jaksa) |
| lässähtää, läsähtää | ark. lopahtaa, latistua, herpaantua Koko joukkueen ote peliin jotenkin lässähti heti toisen jakson alussa. Tunnelma vähän läsähti loppua kohti. |
| lästäfämmä last.fm | slg. listaa käyttäjän kuunteleman musiikin |
| läsy | std. slg. kortti, paperi, todistus Stikkasin läsyt tiskiin ja sanoin, et revi tosta! |
| läsyt | std. slg. pelikortit Mun läsyt on ihan surkeet. |
| lätinä | ark. puhe, jaarittelu, pulina En jaksa kuunnella sitä lätinää. Ei mitään turhia lätinöitä vaan asiaa! |
| lätistä, lätisee | ark. std. slg. puhua, puhua joutavia, höpöttää, jaaritella, pulista, jutustella, rupatella, heittää huulta, lässyttää Mitä siihen taas tuut lätisemään! Mitä älytöntä sä lätiset? Se äijä kävi täällä taas lätisemässä puutaheinää. Tuntikausia lätisee puhelimessa. |
| lätkiä, lätkiin, lähtee | ark. std. slg. poistua, mennä pois, livistää, karata, lähteä pois jstak, lähteä vetämään, nostelemaan, häipyä Jätkät latki tiehensä. Nyt ette latki siitä mihkään, ennen kun kytät tulee! Lähetään latkimaan täältä! Lähettii sit lätkii ennenku kukaan hiffas mitää. Lähetää lätkii. |
| lätkä | 1 ark. std. slg. urh. jääkiekkomaila, jääkiekkopeli, jääkiekko Tuleeks telkkarista tänään lätkää? Ettekö te nyt saakeli saa sitä lätkää reppuun! Löi lätkän maaliin. Pelata lätkää. 2 std. slg. kunniamerkki Uffaril koko koko rinta täynnä jotai lätkii. 3 std. slg. viestilevyke Joku lätkä siihen aitaan oli duunattu. |
| lätkä, lätkäbiitti | std. slg. huum. hashispaakku |
| lätkäistä | ark. varsinkin epämiellyttävän maksumääräyksen antamisesta: lyödä, mätkäistä Kytät lätkäs mulle sakot. Lätkäisivät [= antoivat] 50 euroa sakkoa. Mulle lätkästiin parin tonnin lisäverot. |
| lätkämaila | ark. jääkiekkomaila |
| lätkämatsi | ark. std. slg. jääkiekko-ottelu Moneltaks se lätkämatsi tulee telkkarista? Lähetään kattoon illalla sitä lätkämatsia! Lähetsä illal lätkämatsiin? |
| lätkäsee | std. slg. antaa, määrätä, lyödä Mulle se dumari lätkäs kaks donaa! |
| lätkässä | ark. std. slg. olla ihastunut, rakastunut, pihkassa, lääpällään Mä oon ihan lätkässä siihen kundiin. Noi näyttää olevan vähän lätkässä toisiinsa. Vedin sitä vasurilla lättyyn ja oikeella magaan. Olla lätkässä [= ihastunut, pihkassa, lääpällään] jkhun. |
| läträtä, läträillä, läträä | 1 ark. std. slg. sotkea, leikkiä vedellä tai vedessä, lotrata Tulkaahan kersat pois sieltä kuralammikosta läträämästä! Pennut on lätränny taas vaatteensa märiks. Onks sun pakko pyhänäkin ruveta läträileen sen pyykin kanssa? Lapset läträävät kuralammikossa. 2 ark. käsitellä jotain tahmeaa ainetta; selata papereita tms. Älä läträä sitä liimaa joka puolelle! Iskä läträä taas postimerkkejään. Noikin kuitit pitäs vielä läträillä läpi. 3 slg. käyttää runsaasti alkoholia Ei sun kannattais läträtä aina ton viinan kanssa. Vaari on taas ruvennu läträileen sitä kiljua. Läträtä viinankanssa käyttää runsaasti viinaa. |
| lätsä | ark. std. slg. matala, pehmeä (lippa)lakki, lakki, hattu, myssy, pipo Pistä se lätsä päähäs! Tolia tyypillä on lätsä ihan vinossa. Kokeiles tätä mun lätsää! |
| lätti | huum. asuinpaikka |
| lätty | 1 ark. std. slg. ohukainen, plätty, lettu, räiskäle Paistetaanks tänään lättyjä? Mun herkkuruokaa on lätyt ja vattuhillo. Lättyjen täytteeks voi laittaa mitä vaan. Koska sä taas duunaat lättyjä? 2 ark. std. slg. leik. kasvot, naama, pläsi, läsi, turpa Haluutsä, et mä paukasen sua lättyyn, hä? Piä sinä se lättys vaan kiinni! Sain eile lättyyni. 3 slg. pitsa Aamupalaks krapulalättyä. 4 slg. CD-, DVD- tai LP-levy. äänite, albumi Opethin uus lätty on muuten aika hyvä. Se lätty jäi jumiin mun Wiin sisään. 5 slg. lääkepaketeissa oleva liuska, jossa tabletit sijaitsevat Ostin äsken 2 lättyä Lyricaa. 6 slg. alalt. lättysyöttö jääkiekossa Heitä lätty niin lämään. 7 slg. litteä esine Tää mun uus kännykkä on tämmönen lätty. 8 slg. naisen sukupuolielimet, vittu, pillu Saaks tolla hommalla lättyä? 9 huum. hasis „Poistatko kolmosen lättyä” |
| lätty lätisee | std. slg. joutua hakatuksi Ja sit alko kundin lätty lätisee. |
| lättyyn | std. slg. kasvoihin |
| lättyyn, päästää; lättyyn, vetää | std. slg. lyödä kasvoihin Mä päästin sitä lärviin. Joku oli vetäny sitä lättyyn aika hyvin. |
| lättä, lättähattu | 1 ark. std. slg. 1950-luvulla käytetty matalakupuinen miesten huopahattu; halv. sellaista hattua käyttäneistä pojista, jotka jengeinä aiheuttivat häiriöitä Lättähatut ja villamyssymissit. 2 ark. std. slg. kiskoauto, kiskobussi – Automotor. 3 std. slg. nuorukainen |
| lättäjalka | std. slg. halv. poliisi Saakelin lättäjalat otti multa kortin pois. Lättäjalat tuli vasta puolen tunnin päästä paikalle. Lättäjalat oli jo jakamas siel sakkoja. |
| lättäjalkainen, lattajalkainen | ark. jolla on lattajalka, latuska-, lättäjalkainen [cu picior plat] |
| lättänä, lätyskä | 1 ark. std. slg. matala, litteä, latuskainen Hattu painui lättänäksi. Kylän talot olivat matalia lättänöitä. 2 ark. perin pohjin, lyttyyn Haukkua jku lättänäksi. |
| lättänäksi | ark. perin pohjin moittimisesta, teilaamisesta tms.: huonoksi, lyttyyn; epäonnistumisesta: piloille Meijän esitys haukuttiin ihan lättänäks. Koko homma meni lättänäks, kun Pena mokas. |
| läväri | std. slg. lävistys, rei’itys; läviste, rei’ite Mä haluisin lävärin napaan. Sillä mimmillä oli nänneissä lävärit. |
| läyhä | std. slg. leukava |
| lääh | ark. hengästyneisyyden, väsymyksen tms. ilmauksena. Lääh, en jaksa enää! |
| lääkis | ark. std. slg. yliopiston lääketieteellinen tiedekunta Pääsiks sä lääkikseen! Mä oon nyt toista vuotta lääkiksessä. Sähän pyrit lääkiksee, no miten meni? Tuttuni haki tänä vuonna sekä lääkikseen, oikikseen että kauppikseen. |
| lääkäriys | ark. lääkärin työ; lääkärin ammatti – Pofesia de medic. |
| Lääni | std. slg. Lääninvankila Tsittasin sellasen kuus kuukautta Läänis. |
| lääni | ark. std. slg. tilaa, laajuutta, laaja, suuri huoneisto, tila tms. Onpas teillä tässä talossa lääniä! Mihin te niin hirveesti lääniä tarttisitte, tyytyisitte nyt vähän pienempään kämppään? No tääl on läänii mis voi skulaa vaik futista. |
| lääppiä, lääppii | std. slg. halv. kömpelöstä lähentelemisestä: lähennellä, hipelöidä, kopeloida, hyväillä, nuoleskella Se muija rupes heti lääppimään. Näitsä kun noi jätkät selvästi lääppi toisiaan, mitähän ne on? Älä kuule ala lääppii mua. Älä viitti lääppiä. |
| lääpä | std. slg. kenkä |
| lääpällään, lääpälleen | ark. ihastuksissaan, haltioituneena Taidat olla ihan lääpälläs siihen kimuliin. Mä jouduin ihan lääpälleni, kun se kundi iski mulle silmää. Ollalääpällään [= ihastunut, rakastunut; ihastuksissaan, haltioissaan] jkhun, jhk. Jouduin aivan lääpälleni hänen lauluäänestään. |
| läävä | 1 kans. navetta 2 std. slg. halv. sekaisesta, likaisesta asunnosta tms., sekainen, likainen, huonokuntoinen asunto, kämppä, luukku Miten sä voit asua tällasessa läävässä! Tollaaseen läävään en kyllä suostu muuttaan! Ethä sä voi tällases lääväs budjaa. 3 huum. asuinpaikka |
| läävätsali | std. slg. maalaispoika |
| löde, slöde | std. slg. lihava, (veltto) |
| löfis | std. slg. haju Hirvee löfis! |
| löftää, löfää | std. slg. haista |
| löhöillä | ark. lepäillä (rest back) |
| löhöily | ark. löhöileminen |
| löhötä, löhöillä | ark. makailla, olla toimettomana, lepäillä, loikoa, loikoilla, laiskotella, löhöillä Aina sä löhööt siinä sohvalla! Me löhöiltiin työmaalla koko iltapäivä. Löhöttiin mökillä koko kesäloma. |
| löhöö | std. slg. maata levollisena, loikoilla Gimma vaan löhös bunkas ja skriinas leveesti. |
| lökäpöksy, lökäpöksyt, lökärit | 1 std. slg. leik. poika isoissa housuissa tällaisia housuja käyttävästä ihmisestä, 2 leik. us. miehestä: saamaton mies, nahjus, tyhjäntoimittaja Se hemmetin lökäpöksy ei saa mitään aikaan. Vai sellasen lökäpöksyn se Lissukin meni naimaan! |
| lökärit | std. slg. (liian) väljät housut |
| lökö | 1 ark. vaatteista: löysä, löyhä, väljä Näissä housuissa on kumman lököt lahkeet. Tää on mukavan lökö asu. 2 ark. rento, vapaa Täällä on ollu ihanan lököt oltavat. On niin mukavan lökö meininki. 3 std. slg. huono, veltto |
| lököhomma | ark. std. slg. helppo työ, tehtävä Oon tehny tässä lomilla vaan tällasia lököhommia. Ei nää lököhommat paljon rasita. Se on iha sellane lököhomma vaan. |
| lököttää | ark. vaatteista: roikkua väljänä, löpöttää, repsottaa Onks toi ihan okei, et noi sunfarkkus lököttää persuuksista? Kaikki mun kuteet lököttää, kun on vähän laihtunu. |
| Lönkka | std. slg. Lönnrotinkatu Lönkalt sä sait enne iha mitä vaa jos sul oli kahisevaa. |
| löntti | ark. möykky, kokkare, klimppi, klöntti Mistä näitä savisia länttejä tänne lattialle on tullu? Vaari sylkee aina hirveitä lönttejä kurkustaan. Löntti savea. Räkälöntti. |
| löntystää | ark. kävellä korostetun hitaasti ja raskaasti |
| löpistä | ark. puhua turhanpäiväisiä, lörpöttää, lörpötellä, hölöttää, löpöttää Mene siitä muualle löpisemään juttujas! Löpise mitä löpiset, ei sua kukaan kuuntele! |
| löpö | 1 ark. lehmäntatti Ei sienimetässä ollu kun mätiä löpöjä. Kyllä jotkut noita löpöjäkin kerää. 2 ark. raskas polttoöljy; dieselöljy; myös muista polttonesteistä Kaikki löpö valu siitä kaatuneesta rekasta tielle. Kulkeeks tää vene löpöllä? Pistäs löpöö tankki täyteen! 3 std. slg. bensiini Stikkaa huntti et saan snadisti löpöö. |
| löpöttää | 1 ark. vaatteista: roikkua väljänä, lököttää, repsottaa Niitten housujen kuuluukin vähän löpöttää takaa. Kaikki sun takkis löpöttää. 2 ark. puhua joutavia, löpistä, lörpöttää, lörpötellä, hölöttää Se uus pomo kävi taas löpöttämässä kaikkee roskaa. Mitä siinä taas turhia löpötät, painu muualle! |
| lörpöttää, lörpötellä | ark. puhua tyhjänpäiväisyyksiä, joutavia, löpistä, löpöttää; juoruta, juoruilla Lakkaa jo lörpöttämästä! Et sitten mee taas lörpöttelemään tästä ympäri kylää! Se tyyppi lörpötteli täällä ummet ja lammet toisten asioista. |
| lörtsi | std. slg. penis |
| lörtsy | u.s. (2014) uppopaistettu litteähkö liha‑ tai hillotäytteinen piirakka. Kansa kuohahti, kun Eviran elintarvikeoppaan luonnoksessa ei pidetty lörtsy‑sanaa hyväksyttävänä elintarvikkeen nimityksenä. Evira muutti kantaansa myöhemmin. |
| lörö | std. slg. uloste |
| lössi | ark. std. slg. nuorisojoukko, ryhmä, porukka, seurue, väki, sakki, poppoo, jengi, remmi Kuulutsä meiän lössiin? Sitä lössii et sit tuo tänne himaan hilluun! Et ala roudaa sitä lössii kyl tänne meille himaan! |
| lössiksi, lyö | ark. std. slg. lakata yrittämästä, heretä; piloille, kesken; leikiksi, lossiksi Koko homma meni taas ihan lössiks sun takias. Jätkät pisti hommat lössiks kesken kaiken. Heittää, lyödä lössiksi jättää sikseen, hellittää. Älä sit heti lyö lössiks, tsemppaa ees vähä. |
| löydökki | ark. – animal găsit (pierdut, vagabond, fără stăpân) Antonim: kadokki. Ja tietysti tuo löydökki minkä tällä viikolla sinne kiikutin. Tämä löydökki on arvioitu kuukauden vanhemmaksi |
| löyly, löylytys | ark. selkäsauna, läksytys Saatiin aika löylyt niiltä tyypeiltä, perhana! Toi kuriton pojannaskali tarttis kerrankin kunnon löylytyksen. |
| löylynlyömä | ark. tärähtänyt, hassahtanut, kaistapäinen, (puoli)hullu, kaheli, omituinen, hupsu, päästään vialla oleva Toi tyyppi taitaa olla vähän löylynlyömä. Te ootte ihan löylynlyömiä koko äijälauma! |
| löylyttää | 1 ark. antaa, saada selkään, selkäsauna Tota kaveria tarttis vähän löy lyttää. Kyllä mun piti vähän löylyttää poikia siitä pahanteosta. 2 ark. voittaa, päihittää, kukistaa Kyllä Suomen porukka nyt tollasen vastustajan helposti löylyttää. |
| löysin rantein | ark. jännittämättä liikaa, vapautuneesti, rauhallisesti Tämä homma tehään sitten ihan löysin rantein. Muista sit ottaa lomalla löysin rantein. – Relaxat. |
| löysä | ark. std. slg. sb veltto Antaa löysää löysätä siimaa tms. Siin on sitte löysä kundi. Ottaa jstak löysät pois ottaa jstak liiat, turhat, ylimääräiset pois, supistaa, tiivistää, kiristää. |
| löysä raha | ark. helposti käyttöön otettava raha, ylimääräinen raha Semmonen löysä raha saa vaan ihmiset tuhlaamaan turhaan. Oisko sulla löysää rahaa, mä tarttisin vähän vippiä? Ei firmalla oo nyt löysää rahaa mihkään ylimääräseen. – Bani mărunți. |
| löysässä hirressä (roikkua) | ark. yleinen mielipide tuomitsee/rankaisee etukäteen |
| löysät | std. slg. alat. paskat, (vetelät) ulosteet, paskat, kurapaskat Meinas tulla löysät housuun, kun se jätkä kaivo puukon esiin. Kuka ääliö tänne veskin lattialle on päästäny löysät! Se oli nii mäsässä, et se oli päästäny löysät byysiin. |
| löysät pois (päältä) | std. slg. kiristää, tehostaa, hiostaa, tehostamisessa, kiristämisessä, tinkimisessä, hiostamisessa yms.: liiat, ylimääräiset, tyhjät pois (ennen jotakin tekemistä tai tapahtumista) Otin siltä kaverilta ensin löysät pois, ja sitten rupesin iskemään kunnolla. Hinnasta on otettu jo päältä löysät pois. Otetaan aluks löysät pois, ja naidaan sit kunnolla. Se otti heti alussa löysät pois. – A eficientiza. |
| löysätä, löysää | std. slg. hellittää, hillitä, hiljentää, irrottaa Löysää jo to ta työtahtia, ettet saa sydäriä! Pitäskö vähän löysätä vauhtia? Löysää ny helkkarissa vähä, sähän tapat ittes kohta. |
| löytyä | 1 kuv. tulla tietoon, ilmi Vastaus löytyi lapsuudesta. 2 ark. olla jossakin; par. paikan ilmaus+y. 3. p. verbistä olla Tällä hetkellä Suomesta löytyy monta hyvää stand-up-koomikkoa. ’Tällä hetkellä Suomessa on… ’ |
| lööbailla, lööbata, lööbaa | std. slg. kuluttaa aikaa, maata, levätä rentoutua, olla tekemättä mitään, olla jouten, ottaa rennosti, rentoutua |
| lööbari | std. slg. laiska |
| lööpaa, slööpaa | std. slg. juosta |
| lööperi, lööperiä, puhuu | ark. std. slg. perätön puhe, valhe, juoru, palturi, luikuri Älähän nyt taas puhu ihan lööperiä! Vaari taitaa taas laskee lööperiä. Nyt toi lööperin puhuminen saa riittää! Puhua, laskea lööperiä. Sähän puhut iha lööperii, ei tota usko kukaa. Se puhu iha lööperii. |
| lööppi | ark. std. slg. lehden otsikkomainos, otsikkojuliste, etusivu, mainos Iltapäivälehtien lööpit hehkuttaa aina jos jonkinlaisista skandaaleista. Iltsikan lööpissä taas suurenneltiin sitä juttua. Näitsä Iltiksen lööppii? |
| löövaliba | huum. keltainen hasis |
| m | huum. morfiini |
| m,esc | huum. meskaliini |
| ma | ark. kans. minä |
| maa | 1 ark. Maalla, maalta, maalle maaseudulla. Asua maalla. Maalla syntynyt. Viettää lomansa maalla. Mennä [lomalle] maalle. Muuttaa maalta kaupunkiin. Oltiin viikonloppu meidän maalla kesämökillä Oltiin viikonloppu meidän maalla 2 ark. Maan eräissä yhteyksissä ilmausta vahvistavana. Maan mainio, maanaminio. Pelkäsi niin maan mahdottomasti. Suututti niin maan perusteellisesti. 3 slg. masentunut Olla maassa, mieli, siipi maassa. 4 ark. slg. vahvasti juovuksissa Olla käsi maassa. 5 korttip. jokin neljästä kolmentoista kortin sarjasta, väri. Maat ovat hertta, ruutu, risti ja pata. Tunnustaa maata. |
| maabrändi | u.s. (2010) valtiosta luotava myönteinen mielikuva, jonka avulla maata pyritään tekemään tunnetuksi ulkomailla |
| maahanmuuttokriittisyys | u.s. (2010) kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon |
| maahanpaniaiset | ark. hautajaiset |
| maailmanenglanti | u.s. (2010) ks. globaalienglanti, globish |
| maailmanlopun meininki | ark. kaoottinen, hurja, sekava tunnelma, sekasorto Naapurissa alko taas oikee maailmanlopun meininki, kun Pena konttas kännissä sisään. Siinä kolaripaikalla oli täys maailmanlopun meininki. – Haos. Confuzie. |
| maailmanlotto, YK-lotto | ark. Geneven Monterreyssä pidettyyn YK:n rahoitus- ja kehityskonferenssi jossa ehdotettiin maailmanlaajuisen loton järjestämistä, jotta kehitysmaat saisivat enemmän varoja. |
| maailmanparantaja | halv. ihmisestä joka ilman tarpeellisia edellytyksiä katsoo tehtäväkseen olevien olojen parantamisen, tyhjänpäiväinen ihminen, joka itse katsoo voivansa parantaa vallitsevia oloja, utopisti Mikä helvetin maailmanparantaja sä yrität olla! Luuleeks noi vihreet olevansa jotakin maailmanparantajia? |
| maajussi | halv. maanviljelijä, landepaukku Kysytääs noilta maajusseilta, missäpäin se talo on. Taas joku maajussi oli tien tukkona puimurinsa kanssa. |
| maakari | kans. (käsityöläis)mestari |
| maakrapu | leik. vesilläoloon tottumattomasta henkilöstä, us. vars. merimiehen vastakohtana |
| maakunta | ark. (jtak keskuspaikkaa ympäröivä) maaseutu, provinssi Maakunnan miehiä päättäjien puheilla. Toimi terveyskeskuslääkärinä maakunnassa. |
| maalaisjärki | ark. terve harkinta, käytännönläheinen järki Johan nyt maalais}arkikin sanoo, että noi kädensijat on pantu väärin päin. Ajatteles asiaa ihan maalaisjärjellä! – Bunul simț. |
| maalaismainen | halv. rahvaanomainen, moukkamainen |
| maalaisserkku | leik. maalaissukulainen, maalaistuttava |
| maalaistollo | halv. ark. typerys, tolvana, pöllö, juntti. Maalaistollo. Miksi minä tollo en sitä hoksannut? – Bădăran, necioplit, țărănoi, mitocan, mocofan, prostălău, prostovan (de la țară); Provincial. |
| maalari | ark. urh. maalintekijä Mestaruussarjan paras maalari viime kaudella. |
| maalata, maalaa | 1 ark. halv. ehostaa, meikata, maskata Toi nainen on maalannu naamansa ihan hirveen näköseks. Muija maalaa vielä peilin eessä itteensä, kohta tullaan. Maalata huulensa. On aina niin maalatun näköinen. 2 ark. std. slg. urh. maalata, tehdä maali ottelussa, jalkapallossa Kaitsu maalas kolme putkeen, se oli hattutemppu. Lius maalas toisella jaksolla kahesti. Onneks päästiin maalaamaan tasotus vielä loppuminuuteilla. Toisella puoliajalla joukkue maalasi kahdesti. 3 ark. korttip. eräissä peleissä: ilmoittaa haluamansa pelilaatu ja tikkimäärä, jonka arvioi saavansa. Alkumaalaus. |
| maalata piruja seinille | ark. kuvitella tai ennustaa pahinta Mitä ihmettä sä taas maalaat piruja seinille! Äläs nyt rupee maalaamaan piruja seinille, tässei oo mitään hätää! – A prezice ceva rău. Vorbești de drac [și dracu-i la ușă]. |
| maalaus | ark. urh. maalaaminen – Marcarea unui gol. |
| maali | 1 ark. halv. ehostus, meikki Toliakin tytöllä on naama ihan hirveeessä maalissa. Onks sun pakko tällätä tota maalia niin hirveesti naamaas! 2 ark. urh. – Gol. |
| maaliahne | ark. urh. paljon maaleja tehnyt t. tekevä Maaliahne pelaaja. |
| maalikylä | kans. leik. kaupungista t. (isosta) kirkonkylästä |
| maalis | ark. maaliskuu |
| maalitehtailija | urh. leik. pelaajasta joka tekee paljon maaleja, maalitykki |
| maalitehtailu | urh. leik. paljojen maalien tekemisestä. Ottelussa nähtiin oikeaa maalitehtailua |
| maalitykki | std. slg. urh. leik. hyvä maalintekijä urheilussa, esim. jalkapallossa Maradona oli joskus kova maalitykki. |
| maaliviiva | ark. maaliraja, maalilinja, pääteviiva |
| maaliviivateknologia | u.s. (2014) Brasilian MM‑kisoissa jalkapallossakin käyttöön otettu maalikameratekniikka maalikiistojen ratkaisemiseksi |
| maan | ark. vahvistussana: oikein, kovin, tavattoman Oli muuten maan mainio elokuva! Pelotti niin maan perusteellisesti Penan kyydissä. Ottaa päähän taas niin maan mahottomasti. Kyllä on niin maan mahoton nälkä. |
| maan ja taivaan välillä | ark. tarkoitet taessa kaikkia mahdollisia tai kyseeseen tulevia asioita Juteltiin siinä jonkun aikaa asioista maan ja taivaan välillä. Kylläpä sitä sattuu kaikenlaista maan ja taivaan välillä. – Tot posibilul. |
| maanantaikappale | leik. yksittäisestä heikkolaatuisesta tuotteesta, jonka kehnous johtuu huolimattomuudesta |
| maanittelee | std. slg. houkutella, suostutella |
| maanpinnalla | ark. järjissään, normaalina Koitahan nyt pysyä maanpinnalla, äläkä rupee taas haihatteleen! Musta sä et oo oikeen maanpinnalla noin hullujen ehotustes kanssa. |
| maanrakoon | ark. häpeästä tai hävitetyksi joutumisesta: maan alle, piiloon; moittimisesta tai teilaamisesta: matalaksi, aivan kelvottomaksi Älä nyt ihan pienistä harmeista sentään vaivu maanrakoon. Tekis mieli häipyä maanrakoon sen mokan jälkeen. Koko mun hyvä ehotus vajos maanrakoon. Meidän esitys haukuttiin maanrakoon. – A intra în pământ [de rușine]. |
| maantielle | ark. menettämisestä, tappiosta, luovuttamisesta, häädöstä yms.: perikatoon Tätä törsäilevää menoo koko perhe joutuu pian maantielle. Jos et lopeta tota juomista, mä ajan sut maantielle! Kohta ei auta muu kuin lähtee maantielle, jos työt loppuu. – A se ruina. |
| maantienvärinen | halv. leik. varsinkin suomalaisen naisen hiuksien väristä: harmaanruskea Taatusti tonkin tumman missin aito tukka on maantienvärinen. Mä inhoon tätä mun maantienväristä kuontaloo! |
| maantuntopakko | korttip. sääntö jonka mukaan tikkiin on lyötävä ensisijaisesti tikin ensimmäisen kortin mukaista maata |
| maapaikka | 1 ark. maatila; maaseutuasunto, kesämökki Meidän perheen maapaikka. 2 urh. yksilön t. joukkueen edustamalleen maalle määrätavalla ansaitsema paikka olympialaisiin tm. merkittäviin kisoihin. Suomalaislautailija nappasi maapaikan olympialaisiin. |
| maar, mar, maarin | kans. täytesanana: kai, kyllä tms. Totta maar! – Desigur. Fără îndoială. Firește. Evident. Ei maar! – Firește că nu! Nicidecum. Deloc. În niciun caz. |
| maaru | std. slg. leik. maha, vatsa |
| maasta taivaaseen | ark. kehumisesta, ylistämisestä: tavattomasti, suunnattomasti, perin pohjin Pomo kehu meitä kerrankin oikeen maasta taivaaseen. Sun kirjaas ylistettiin lehessä maasta taivaaseen. – A ridica în slăvi. |
| maastonakki | std. slg. mäyräkoira Sehän on tasan maastonakki, eikä mitään muuta. |
| maasturi | ark. std. slg. nelipyörävetoinen maastoauto, jeeppi Tällä maasturilla pääsee melkein mistä vaan. Pitäs varmaan hommata maasturi, että pääsis tänne mökille kelillä kun kelillä. |
| maasu | std. slg. lahjus |
| maata, maaten | 1 ark. nukkumassa, nukkumaan Mennääs nyt maata! Taitaa olla vaarikin jo maate. Eiköhän panna kohta maaten? 2 kuv. Maata tietojensa päällä ark. pitää tietonsa itsellään, pantata tietojaan. Täällä vain maataan [= ollaan toimettomana, laiskotellaan] ja työt seisovat! |
| maatiainen | 1 halv. sb. adj. ihmisestä: maalainen, maaseudulla asuva henkilö, erityisesti maanviljelijä 2 urh. maanpintaa pitkin kulkeva pallo, maannuoliainen Käpyahon tulinen maatiainen epäsuoran vaparin jälkeen löysi tiensä muurin läpi ja verkon perukoille. |
| maatiaismainen | halv. [referitor la maatiainen]; – Țărănește. |
| maatuska | ark. (vanhahko) ven. nainen; myös lihavasta, tätimäisestä naisesta |
| Mac Gyver -teippi | ark. leveä hopeanvärinen ilmastointiteippi. ks. jeesusteippi |
| machoilla | ark. käyttäytyä machomiehen tapaan, kukkoilla, rehennellä, isotella |
| machoilu | ark. machoileminen Turha machoilu karisi jo heti uran alkumetreillä. |
| maconha | huum. hasis |
| madella | 1 ark. edetä hitaasti, vaivalloisesti Taas jouduttiin neljän ruuhkaan matelemaan. Aika oikeen matelee tässä töistä pääsyä ootellessa. 2 ark. liehitellä, mielistellä, nöyristellä orjamaisesti Sähän näytät ihan matelevan ton pomos eessä. Mitä sä siinä matelet, ei multa heru sentin senttiä! |
| madjaari | std. slg. unkarilainen Joskus 50-luvun alussa madjaareil oli kova futisjengi. |
| madonluku | ark. ankarat moitteet, ankara nuhde, nuhteet, luja määräys En mäjaksanu kuunnella sitä pomon jokapäivästä madonlukua. Taas saatiin kuulla valmentajalta aikamoiset madonluvut. |
| maffi | std. slg. ylpeä, koppava |
| maga, mage | std. slg. maha Mä skruudasin liikaa botlareita, maga on ny ihan gisa. |
| magee | std. slg. hieno, hyvä, ihalua herättävä Mul ei ollu koskaan mahatselii, sellanen rattari vaan. |
| magna | ark. magna cum laude approbatur |
| magnitudi | u.s. (2011) (mm. maanjäristyksen) suuruus, voimakkuus |
| maha | ark. vatsa, ihmisen keskivartalo; lihavuudesta: iso vatsa Onpas tolia isännällä mahaa! Ei mulla nyt niin paljon tota mahaa ole, ei ees kaljamahaa. Kun saiskin tän mahan ja muut läskit veks! |
| mahalasku | ark. surkea epäonnistuminen Koko kisa päätty taas suomalaisten mahalaskuun. Tollasta mahalaskua ei voi kukaan käsittää meijän porukalta. |
| mahanalus jalkoja täynnä | ark. kovaa (pakoon) juoksemisesta; kovassa kiireessä Pojat lähti karkuun mahanalus jalkoja täynnä. Tuolla ne vipeltää mahanalus jalkoja täynnä. Koko päivän on pitäny juosta toisten asioilla mahanalus jalkoja täynnä. – A alerga cât îl țin picioarele. |
| mahanpuru, mahanpurut | ark. mon. (jännityksestä tai harmista aiheutuva) vatsakipu, mahakipu, vatsanpuru Vauvalla on varmaan mahanpuruja, kun se rääkyy koko ajan. Jännittää ja tuntuu, niinkun olis mahanpuruja. Mä saan heti mahanpuruja, kun mä vaan aattelenkin sitä inho tyyppiä. – Fluturi în stomac. |
| mahapalkka | leik. ruokapalkka; myös verottomista henkilökunta‑ ja luontoiseduista |
| mahatseli | std. slg. mahakelkka |
| mahdoton | 1 ark. hirveä, tuskastuttava, sietämätön Toi naapurin pikkupoika on ihan mahdoton suustaan. Naapurin pikkulikka on mahdoton valehtelemaan. Onneks selvittiin hengissä siitä mahdottomasta myrskystä. Saatiin mahdottomasti kaloja. Täällä on mahdottoman kuuma. Mulla on ihan mahdoton päänsärky. 2 ark. suunnaton, tavaton, kauhea Sai mahdottoman kalan. Mahdoton valehtelija. Mahdoton juoruamaan. Helsingissä on mahdoton liikenne. Mahdottoman suuri, kaunis, arvokas. |
| mahee | std. slg. hyvä, hieno |
| mahis, mahku | ark. std. slg. mahdollisuus, mahdollisuudet, senssit On sulla vielä mahikset voittoon. Ei mulla oo mitään mahista päästä lukioon. Meillä on hyvät mahikset päästä jatkoon. Sillä ei ollut mitään mahiksia onnistua. Ei sul oo mitään mahiksii, lähetää lätkii …. |
| mahku(t), mahkuja | std. slg. tilaisuus, mahdollisuus |
| mahollinen, maholline | ark. mahdollinen Miten tää voi olla mahollista? Oisko se mahollista, että säkin pääsisit tulemaan? |
| mahoton | ark. mahdoton Taas on mahoton helle! Mulla on mahotonkankkunen. Toi tuntuu ihan mahottomalta ajatukselta. |
| mahtava, mahtavuutta | 1 ark. std. slg. parhautta, mahtia, helmee, tosi hyvä, erikoisen hieno Bileissä oli mahtava fiilinki. 2 ark. kauhea, hirveä, kova Kylläpä oli veskissä mahtava paskan löyhkä. Mulla on mahtava nälkä. |
| mahti | ark. hyvä, mahtava, loistava, loisto Oli kyllä mahti juttu päästä inssistä läpi. Toihan on mahti idis! |
| mahtimeijerit | std. slg. kookkaat naisen rinnat Näitsä mitkä mahtimeijerit! |
| mahtua kalloon, järkeen, päähän | slg. käsittää, ymmärtää, tajuta Eihän ton tolvanan kalloon mahu mitään! Toi juttu ei kyllä mahu mun järkeen. Eiks tää juttu nyt millään mahu sun päähäs? – A înțelege. A pricepe. |
| mahtua nahkoihinsa | 1 slg. hillitä intoaan, onneaan Koitahan nyt mahtua nahkoihis, vaikka vähän kehastiinkin. – A se potoli. A-și încăpea în piele. 2 ark. kielteisissä yhteyksissä: kyetä olemaan puhkumatta intoaan, onneaan tms. kyetä olemaan kiihtymättä Voittaja ei meinannu mahtua nahkoihinsa kisan jälkeen. Ei toi leventelijä tunnu mahtuvan nahkoihinsa. – A fi plin de zel. |
| mahu- | ark. – mahtua-verbin vartalo mahdu- Kyllä mä siitä jo nyt mahun kulkemaan. Pääset jatkoon, jos mahut kymmenen parhaan porukkaan. Mahutaanks me sakkiin mukaan? Ei nää housut sulle mahu. Mahutteks te sinne takapenkille? Ei me kaikki mahuta yhteen bussiin. |
| Maiami Piitsi | std. slg. tietty ranta Arabiassa |
| maide | std. slg. opettaja |
| maihari | ark. std. slg. ulkoilutakki, maihinnousutakki, kevyehkö Yhdysvaltain armeijassa käytettyä reisipituista takkia muistuttava päällystakki Mä ostin kirppikseltä hyväkuntosen maiharin. Kylläpä on lämpönen tää maihari! Mulki oli sillo tollane maihari. |
| maiharit | ark. std. slg. maihinnousukengät, varrelliset ja nauhalliset (alkuaan sotilassaappaat Eiks oo hyvännäköset maiharit? Et sä voi noissa uusissa maihareissa lähtee sinne pellolle. |
| maihin, mennä | std. slg. hypätä maassakierivän pallon perään, urh. Enemmän maihin, kaikki irtoboltsit himaan! |
| maija, Maija | 1 std. slg. leik. pakettimallinen poliisiauto, mustamaija Jätkät vietiin maijallla putkaan. Eihän ne kytät saanu meitä sillä maljalla kiinni. 2 korttip. (Musta-)Maija, (musta)maija eräs yksinkertainen korttipeli; myös patarouvasta (tässä pelissä). Pelata maijaa, mustaamaijaa. |
| maijari | std. slg. koul. slg. miesopettaja |
| maikka | std. slg. koul. slg. opettaja, naisopettaja (alkujaan miesop.), ope Meijän uus maikka on ihan kiva. Likat oli menny kanteleen meistä maikalle. Maikat ite veti röökii posket lommolla. |
| maikkari, Maikkari | ark. std. slg. MTV3, ent. Mainos-tv, TV-kanava mainostelevisio Maikkarilta tulee tänään yks hyvä leffa. Ne maikkarin sarjikset on musta ihan tylsiä. Tuleeks maikkarist tänää enää mitää? |
| maikki | ark. std. slg. mikki, mikrofoni |
| mailailu, mailaus | vrt. meilailu, meilaus |
| mailata, mailaa, mallailla, meilata | ark. std. slg. lähettää sähköpostia, lähettää e-mail, sähköpostitse, meilata, meileilla Mailaa sitten mulle ne sun tekstisi Moikka, mailaillaan sitten! Mailaa noi brujut/prujut mulle aamulla. |
| maili, meili | ark. sähköpostiviesti, sähköposti, e-mail, sähköposti, meili Luitko sä sen Jussin mailin? Tota turhaa mailia tulee aina niin helkutisti. |
| main | ark. paikan tai ajankohdan likimääräisyydestä: tienoilla, paikkeilla, kohdin Jossakin tässä main ne asuu. Ne avaimet katos jonkin näille main. Kyllä sen talon pitäs olla jossain siinä main olla. Tapahtuks se kahen aikaan? – Niillä main. |
| mainari | ark. std. slg. amerikansuomessa: kaivostyöläinen Mut joku setä oli Jenkeis mainarina. |
| maindaa | std. slg. välittää, piitata Duunaa mitä lystäät, mä en maindaa. |
| mainline | huum. annostella suoraan suoneen |
| mainosspotti | ark. mainospala Kirjailija tuskaili ja pyöri lakanoissaan kuin mainosspotti. |
| mainstream | ark. musiikin, kirjallisuuden, elokuvan tms. tunnetuin suuntaus, pääsuuntaus Mainstreamia edustava elokuva. Siirtyi soittamaan jazzin mainstreamia. |
| maisema | ark. tav. mon. paikallissijoissa: seudut, tienoot Häipyä maisemista, vaihtaa maisemaa. Hänet on taas nähty näissä maisemissa. Pallo katosi maisemiin kentän ulkopuolelle. |
| maisemaa, vaihtaa | std. slg. muuttaa pois Sun kandeis vaihtaa maisemaa pariks viikoks. |
| maisemissa | ark. tavattavissa; seuduilla, tienoilla, paikoilla Ootko sä huomenna maisemissa? Onks mun paitaa näkyny näissä maisemissa? Pena on taas hävinny näistä maisemista. Porukat on tainnu lähtee jo muihin maisemiin. |
| maispeissi | slg. myspace |
| maissa | 1 ark. ajankohdan likimääräisyydestä: paikkeilla, tienoilla, suunnilleen, noin Mä tuun käymään sit tossa viikon puolivälin maissa. Tavataan kahen maissa assalla! 2 ark. std. slg. masentunut, alakuloinen, allapäin Mä jään kosii bunkkaan, mä oon ihan maissa. Enpä tiiä, mä oon ollu viime aikoina vähän maissa. Kotona on tunnelma ihan maissa, kun iskä kuoli. Koko joukkue oli tappion jälkeen vähän maissa. |
| maistaa | ark. juoda, ottaa viinaa Oot tainnu jo vähän maistaa, vai? Eiköhän illalla pikkasen maisteta. |
| maisterinplanttu | ark. yl. planttu, taimi leik. Lääkärinplanttu nuori ja kokematon lääkäri. |
| maisti, maistissa | ark. std. slg. (vähän) humalassa, juovuksissa, kännissä, hiprakassa, huppelissa Olla maistissa. Se kuski oli ollu maistissa. Et kyllä lähe maistissa rattiin! Jaaha, herra taitaakin olla jo vähän maistissa. Meijän talon talkkari on yleensä jo aamusta alkaen maistissa. Systeri oli kyl aika maistissa. |
| maistua | ark. tuntua joltakin, olla mieleen, maittaa Miltäs se uus työ maistuu? Kyllähän tässä taas olo maistuu hyvältä. Saunan päälle se uni vasta maistuu. |
| maistua paskalta | alat. tuntua ikävältä, kyllästyttää, ikävystyttää, harmittaa, vituttaa Kaikki maistuu tänään taas paskalta. Alkaa tää koulunkäyntikin maistua paskalta. – A se plictisi. A se sătura. |
| maistua puulta | ark. kyllästyttää, ikävystyttää Tää sama homma alkaa vähitellen maistua puulta. Mitähän sitä keksis, ettei elämä maistuis aina puulta? – A se plictisi. A se sătura. |
| Maisuli, Majsuli | std. slg. Toukola Ootsä bungannu joskus Maisulis? |
| maitis, maitsika | std. slg. maitokauppa Millo toi maitis menee kii? Viittisitsä käydä maitsikas ku tuut himaa? |
| maito, winsu | dop. stanotsololi |
| maitojuna | ark. lähteä, palata maitojunalla; esim. jääkiekkoilija joutuu palaamaan takaisin Suomeen NHL:sta kesken sopimuskauden – epäonnistuminen |
| maitonaama | std. slg. pelkuri |
| maitoparta | halv. kokemattomasta nuoresta miehestä, piimäsuu, räkänokka, paitaressu; murt. ipara, kissukka, leppana, mokelo, mossi, muoska, puoska, taarukka, tellukka, tirikka, täärä, vanukka, äppö, äpö |
| maitopoika | ark. absolutisti, raitis, raivoraitis |
| maitoressu | ark. pullanviipaleen päälle lämmintä (sokeri)maitoa |
| maittaa | ark. std. slg. tuntua joltakin, olla mieleen, kelvata, maistua Ei taho nyt oikeen hommat maittaa. Siilon kyllä nauru maitto, kun reksi kaatu jorpakkoon. Kyllä nyt unet maittais. Nyt kyl snadit tirsat maittais. |
| majailee | std. slg. oleskella, asua Majaileeks se Oski viel näil kulmil? |
| majoon | huum. hasis |
| makea, makee | 1 ark. std. slg. kans. komea, erinomainen, hyvä, ihana, mukava, mahtava, hauska, rehevä, hyvännäköinen, kiva, hieno, On sulla makeet kuteet! Oli makeeta naida sen jätkän Radiosta tulee tosi makeita biisejä. Olipas saunassa makeet löylyt! Pääsin vetäsemään makeesta paikasta, mutta ohi meni. Kyllä me naurettiin makeesti sen tyypin vitseille. Vau, johan oli makeen näköne lyyli tos Warressa. 2 ark. std. slg. liian hieno, ylvästelevä; imelä, tunteellinen, mielistelevä, makeileva Ottaa päähän tollanen toisten makee elämä. Olihan toi aika makee leffa. Sillä myyjällä on aina semmonen makee hymy naamalla. Miks sä hymyilet tolleen makeesti? Se oli vähä turhan makee jätkä. Oliks teil makeet bileet. 3 ark. kipeää tekevä, kirpaiseva, kivulias Iskin sille jätkälle mäkeen tällin lärviin. Kyllä teki makeeta, kun jätkä potkas pallon täysiä munille. Jalkaan sattu niin saakelin makeesti. |
| makeankipeä | ark. makeasta pitävä, makeaa kaipaava |
| makeilla, makeilee | ark. std. slg. rehennellä, ylpeillä, diivailla, elvistellä Makeili uudella moottoripyörällään. Painu helvettiin makeilee noil kuteillas! |
| makis, makkari | std. slg. makuuhuone Makkarin dörtsii me pidetää aina bosessa. |
| makkara | 1 ark. rasvapoimu (vartalon seutuvilla) Kato, kun tolia mimmillä on hirveen paksut makkarat! Millähän jumpalla sais hävitettyä nää makkarat? 2 ark. katsoa halveksien, väheksyen Katsoi minuaa kuin halpaa makkaraa. |
| makkaralla | ark. sukista: poimuilla, kurtussa Sun sukkas on ihan makkaralla. Ei toi mummu ees ite huomaa, et sen sukat on makkaralla. – Șosete cu cute, încrețite. |
| makkarapötkö | ark. [un salam întreg] |
| makkarasoppa | ruok. ark. makkarakeitto |
| makkari | 1 ark. makuuhuone Faija koisaa jo tuolla makkarissa. Pistä se makkarin ovi kiinni. 2 ark. std. slg. makuupussi Otetaanks makkarit mukaan mökille? Musta on inhoo koisia tollasessa ahtaassa makkarissa vetskari kiinni. Ota makkari messiin sinne saareen. |
| maksaa | ark. std. slg. haitata, hidaste, olla vialla, olla esteenä Mikä siinä nyt maksaa, kun ei peli kulje! Eihän se nyt mitään maksa, vaikka et ihan alkuun pääsiskään, tuut sit kun kerkiät. Mikä maksaa, ku ei lähetä jo menee? – Contează. |
| maksaa hunajaa | ark. olla hyvin kallis, maksaa (jokin tai jostakin) paljon, omaisuuksia, maksaa maltaita, mansikoita Tässä kaupassa kaikki maksaa ihan hunajaa. Ja hitot mä rupee maksaan hunajaa yksistä aluvanteista! – A costa o avere. A costa cât un ochi din cap. |
| maksaa itsensä kipeäksi | ark. maksaa jostakin hyvin paljon En mä rupee maksamaan yhestä asunnosta itteeni kipeeks. Yks mun kaveri joutu maksaan ittensä kipeeks lisäveroja. – A costa o avere. A costa cât un ochi din cap. |
| maksaa kalavelat | ark. kostaa, antaa takaisin samalla mitalla, maksaa potut pottuina Vielä mä sulle kalavelat maksan, senkin liero! Mulla on sille jätkälle vielä kalavelat maksamatta. – A se răzbuna. |
| maksaa luonnossa | leik. yleensä naisesta: korvata jokin asia antautumalla yhdyntään Se akka maksaa mulle vuokrat luonnossa. Mä maksan nää jutut sulle sit luonnossa, käyks? – A plăti în natură. |
| maksaa maltaita | ark. olla hyvin kallis, maksaa (jokin tai jostakin) paljon, omaisuuksia, maksaa hunajaa, maksaa mansikoita Se kämppä maksaa ihan maltaita. Hyvähän tää auto ois, mutta se maksaa kyllä mansikoita. Hommaa ne varaosat jostakin harakiriliikkeestä, niin sun ei tartte maksaa niistä mansikoita! – A costa o avere. A costa cât un ochi din cap. |
| maksaa potut pottuina | kans. kostaa, antaa takaisin samalla mitalla, maksaa kalavelat Ja minähän maksan sille lurjukselle potut pottuina! Maksetaan potut pottuina, kunhan nähään se liero seuraavan kerran! – A plăti înapoi cu aceeași măsură. Ochi pentru ochi și dinte pentru dinte. |
| maksaa viulut | ark. maksaa lasku, kustantaa; korvata vahingot Kuka maksaa viulut tältä illalta? Kukas sit maksaa viulut, jos homma ei onnistukaan? Faija joutu maksamaan viulut siitä kolarista. – A achita nota de plată. |
| maksoi mitä maksoi | ark. tekemisestä kaiken uhallakin; hinnalla millä hyvänsä, mihin hintaan tahansa Kyllä hommat on hoidettava, makso mitä makso. Kannattaa ostaa se asunto, makso mitä makso! – Cu orice preț. |
| maksullinen | ark. sellainen, joka tarjoaa seksipalveluita maksua vastaan; prostituoitu Seuranaan venäläisiä maksullisia naisia. tsiä seuraa maksullisista. |
| maksumuuri | u.s. (2012) (engl. paywall) verkkosisällön, esim. verkkolehden, ja sen käyttäjien väliin luotu este, joka sallii koko aineiston käyttämisen vain maksua vastaan |
| maku | 1 ark. viehätysvoima, vaikuttavuus, teho, tenho Koko hommasta on menny maku. Tääykstoikkonen duuni on alkanu vähän menettää makunsa. 2 ark. std. slg. asian tärkeys Se on yks vitun maku mitä naapurit funtsaa. |
| makuinen | ark. jonkin tuntuinen, joltakin tuntuva Toi tuntuu vähän tekastun makuselta selitykseltä. On aika lailla sen makunen olo, että tekis mieli lähtee lätkiin täältä. |
| makumutteri | std. slg. penis |
| makustella | leik. maistella, tunnustella makua |
| makuukamari | ark. makuuhuone |
| makuusäkki | ark. makuupussi |
| mallata, mallaa | 1 ark. sopia yhteen, olla sopiva, käypä; olla sopivaa, olla kelvollnen soveliasta, sopia, käydä, passata Puku mallaahänelle hyvin. Kokeiles, miten hyvin nää mun housut mallais sulle. Ei tollanen käytös oikeen mallaa näissä piireissä! Noi tsögen verhot mallaa hyvin sun lettis kanssa. Tää mallaa hyvi. 2 ark. sovittaa (yhteen), sovitella, kokeilla; kaavailla, näyttää, esittää, jäljitellä Pitää ensin mallata sitä ovee näihin karmeihin. Mallaas sitä sinistä takkia niitten mustien farkkujen kans! Mallata pukua ylleen. Mallasikäsillään esineen muotoja. |
| malli | ark. tyyli, tapa, tahti, meininki, tola, kanta, jama Asiat ovat hyvässä mallissa, hyvällä mallilla tolalla, kannalla, jamassa. |
| mallilla, mallissa | ark. tavalla, tolalla, kannalla, jamassa, tilassa Sen pojan elämä on huonolla mallilla. Yritetään saada nää hommat edes jonkinlaiseen malliin. Mulla asiat on nyt hyvässä mallissa. |
| Mallu | std. slg. Marlboro-savuke Pane ny pari Malluu, saat joskus kyl takas. |
| Malmin kreikkalainen | leik. romani, mustalainen |
| maltaita, maksaa | std. slg. olla kallis Toi prätkä makso varmaan maltaita. |
| maltsku | slg. maltodekstriini. Maissi- tai muusta tärkkelyksestä tehty hiilihydraattipitoinen valmiste. Eräs kehonrakentajien ja kestävyysurheilijoiden käyttämistä sallituista lisäravinteista Jos sä haluut saada muskelit kasvaa, sun kandee käyttää maltskuu, protskuu, kretskuu, vitskuu, glutskuu |
| mamero, mamis, mamolo, mammari, mamo | std. slg. leik. halv. lellipoika, mammanpoika, nynny, nynnerö, pehmis, lälläri, pelkuri, arka, arkailija, surkea, kokematon Hei, ootsä ihan mamero, kun et uskalla lähtee messiin? Noi skidit on ihan mamiksia, ei me niitä huolita. Se oli sellane mamero, aina mutsii huutamas. Painukaa te surkeet mammarit oman mutsin helmoihin! Oootsä niin mamis ettet voi tulla kimppaan? – Persoană neajutoraată. Puiul mamei. |
| mami | ark. äiti, äiskä |
| mamma | last. äiti; isoäiti, mammeli, mummeli, mummo, mummu Missähän se meidän mamma taas viipyy? Illalla me mennään käymään mammalla ja papalla. |
| mammakaveri | last. toinen äitiyslomalla oleva nainen |
| mammaloma, mammis | last. äitiysloma |
| mammailu | ark. u.s. ≈ äitiys – Maternitate (starea de), îngrijiri materne. |
| mammanpoika | halv. vrt mamero hemmoteltu, arka poika; lapsellisen viaton, kokematon nuorukainen; pelkuri |
| mammeli | ark. äiti; isoäiti, mummeli, mummo, mummu Mennään kattoon mammelia! Me mennään mammelin luo joulunviettoon. |
| mammis | slg. äitiysloma Moppiili o pihassa ja siältä välillä kuuluu kummaa äänttä, iha ku joku mammis siä ja kuarsais |
| mamu | ark. maahanmuuttajista käytettävä lyhenne Mamu-opetus. [Roman Schatz arvostelee koluminissaan mamu-nimittelyä ja sanoi että pitäisikö alkuperäisväestöä kutsua sitten alkkiksiksi. Kieltämättä osuva nimitys aika monille, alkkis.] |
| mamuus | ark. maahanmuuttajuus |
| man | huum. poliisi |
| mana | std. slg. ruoka |
| manalle mennyt | ark. edesmennyt, kuollut, vainaja |
| mandoliinidarra | std. slg. kova kohmelo Oliha varsinainen mandoliinidarra. |
| maneeri | ark. piintynyt, kangistunut, kaavamainen esitystapa, toimintatapa – Manieră, cf manierist. |
| manglaa | std. slg. mankeloida Lopuks sit pyykit viel manglattii. |
| mani | ark. std. slg. raha, hynä, fyffee, taala, fyrkka, kässi, kahiseva, tuohta, riihikuiva, valuutta, käyttöpääoma, vara, käteistä, kyhny Antasitko faija vähän mania? Joks sä tuhlasit kaikki manit? Onks sul yhtään manii, mä oon ihan pee-aa. |
| maniska | ark. std. slg. mandoliini |
| mankeli | 1 vanh. ark. laite joka jäljentää maksukortin kohokirjaimet ja-numerot maksutositelomakkeeseen† 2 vanh. ark. mummo-pyörä, vanha polkupyörä 3 kuv. ark. Mennä mankelin läpi mennä koettelemusten läpi, käydä kova koulu. Hänet oli vedetty mankelin läpi moneenkin kertaan. |
| mankeloida | 1 ark. Mankeloida maksutosite†. 2 kuv. ark. tehdä samankaltaiseksi Sotilaiksi mankeloidut alokkaat. Puolue mankeloitiin valtapuolueen pyrkimysten tukijaksi. |
| mankka, mankku | ark. std. slg. nauhuri, magnetofoni, ääninauhuri Jätkät otti sen mankan rannalle mukaan. Pistä se mankku hiljemmalle! Oliks sullaki kelamankka 60-luvulla? |
| mankku | huum. mandrax-tabletti |
| mankuu | std. slg. pyytää vähän väliä Onks sun pakko mankuu jödää koko ajan? |
| manne | std. slg. leik. halv. mustalaismies eli romanimies; haukkumanimitys romanille, lähinnä miespuoliselle Joku manne tuli siihen pyytään tulta tupakkaan. Mä ostin tän rannekellon yheltä mannelta. Pari mannee siin bamlas raveista. |
| Manse | std. slg. Tampere (Suomen Manchester) Mun anoppi asuu Mansessa. |
| mansikka | urh. slg. salibandypallon aiheuttama punainen jälki |
| mansikkapaikka | ark. mieluisa paikka (kuvaannollisesti) |
| mansikoita | std. slg. paljon Noi byysat makso varmaan mansikoita. |
| Mansku, Mantsku | std. slg. Mannerheimintie Manskun alkupää oli ennen Heikinkartsa. |
| mantsa | std. slg. koul. slg. maantieto (kouluaineena), maantiede Musta mantsa on kivaa. Mantsankokeet meni ihan penkin alle. Mun mantsan kirja on hukassa. |
| manttelinperijä | ark. arvon perijä, seuraaja |
| manu | 1 ark. sb studio-ohjaaja 2 std. slg. aj koppava |
| manuilla, manuilee | std. slg. koppailla |
| manuaali | 1 ark. käsikäyttöisestä laitteesta 2 ark. käsikirja – Manual. 3ark. sormio – Claviatură. |
| mapa | ark. matalapalkkaerä työmarkkinakielessä |
| mappi Ö | ark. std. slg. roskakori Tämä raportti joutaa mappi Ö:hön. Ne matskut löytyy mappi-ö:stä, ö-mapista. |
| marat | ark. murot |
| maratonpuhuja | leik. erityisen pitkien puheiden pitäjä |
| maratoonari | ark. urh. maratonjuoksija |
| margis | std. slg. margariini |
| mari, maris | huum. marihuanaa Haluutsä hatsit mun marisätkästä? Ootsä koklannu koskaan marii? |
| marittaa, konmarittaa | u.s. (2016) järjestää ja poistaa liikaa tavaraa japanilaisen Marie Kondon kirjan KonMari oppien mukaan |
| marjakartta | u.s. (2015) Luonnonvarakeskuksen suunnittelema, mobiililaitteella toimiva kartta, jossa näkyisivät hyvät marja‑ ja sienipaikat |
| marjat | std. slg. asiat, tosiasiat Näin on marjat. |
| markat jonoon | std. slg. sanoutua irti työpaikasta |
| marketti | ark. market, (suuri) valintamyymälä |
| markkeerata, markkeeraa | ark. merkitä, esittää jotakin, tarkoittaa jotakin, merkata, meinata, edustaa, tarkoittaa Mitä toi taas markkeeraa, että sä taas murjotat? Mitä toi niinku oikeen markkeeraa? |
| markkeri | tekn. lääk. ark. merkkiaine |
| markkinat | ark. harmistuksen, ihmetyksen, sadattelun tms. yhteydessä: kumma(llista), hitto Johan nyt on markkinat, että et kerralla usko! Onhan saakeli markkinat, kun ei auto lähe käyntiin! |
| marmattaa | std. slg. sanoa toistuvasti, jäkättää Älä jaksa aina marmattaa siit samasta! |
| mars! | ark. käskynä liikkeelle lähtöön, työhön ryhtymiseen tms. Mars matkaan! Mars nukkumaan! |
| marski | ark. marsalkka Marski puhui suomea heikosti. |
| marssi | ark. kävely, kävelymatka, jalkamatka, patikointi, määrätietoinen jalkaisin kulkeminen; yl. tahdikkaasta käynnistä Olihan siinä aika marssi sieltä naapurikylästä kotiin. Painukaas pojat siitä nyt vaan täyttä marssia suoraan kotiinne! |
| marssia | ark. kävellä, kulkea, mennä, saapastella, patikoida määrätietoisesti Siilon se maikka otti ja marssi tosi vihasena ovesta ulos. Katos, kun sorsaperhe marssii tuolla tien poikki! Lähtekääs nyt vaan marssimaan siitä rehtorin puheille! Marssi ohitse tervehtimättä. Marssi [mieltään osoittaen] ulos huoneesta. |
| marsu | std. slg. naisen sukupuolielin Kai sä voit edes näyttää sun marsuus? |
| Martsari | std. slg. Martinlaakso |
| marttailla | ark. u.s. (2011) hidastaa, rauhoittua ja keskittyä esim. kotona puuhailuun. Sana on peräisin Marttaliiton kampanjasta ”Hidastamalla hyvinvointiin”. Samaan on aiemmin viitattu sanoilla homing eli kotoilu ja downshifting eli hitailu. |
| mary jane | huum. marihuana |
| masi | 1 std. slg. etevä, mestari (ihminen) 2 std. slg. kastemato, onkimato 3 ark. sot. slg. palveluksensa melkein loppuun suorittanut varusmies Vanha masi. |
| masiina, masina | 1 ark. std. slg. kone, laite, vekotin, vempain; auto, moottori Vieläköhän toi vanha masiina lähtee käyntiin? Mikä ihmeen masiina toi on? Pistäs tähän masiinaan vähän vauhtia! Emmä tiä, joku masiina siel nurkas oli. 2 std. slg. nainen |
| masinoida, masinoi | ark. std. slg. pol. järjestää salaa, ohjailla juonitellen Masinoitu kokous. Ketkähän tänkin miekkarin on masinoinu? |
| masinointi | ark. std. slg. pol. masinoiminen Mielenosoituksen masinointi. |
| masis | std. slg. masentunut, alakuloinen, maissa Mutsi on ihan masis kun faija kuoli. Jo äänestä kuulee, et sä oot masis. |
| maskata, maskaa | ark. std. slg. maskeerata, ehostaa, meikata, maalata Noi naiset maskaajoka aamu ainaski puol tuntia peilin eessä. Sanna oli taas maskannu ittensä ihan hirveen näköseks. Sut pitää viel maskaa. |
| maski | 1 ark. (runsas) ehostus, meikki, vars. näyttelijän ehostus, meikki. Älä pistä taas niin hirveesti sitä maskia naamaasi Pitääks mun panna maskia, kun mennään ulos syömään? 2 ark. auton jäähdyttimen säleikkö Johan on mäkeen näkönen maski tossa amerikanraudassa! Kiillottelin tossa vähän maskia ja muitakin kromeja, myyntikuntoon nääs. 3 ark. urh. jääkiekossa: maalivahdin kasvosuojus, kasvonaamari Täytyy vähän aikaa totutella tähän uuteen maskiin. Kyllä siinä vähäks aikaa vintti pimeni, kun kiekko tuli päin maskia. 4 urh. jääkiekossa pelitilanne, jossa maalivahti ei näe kiekkoa kenttäpelaajien takaa: näköeste Moke oli maskissa, siinä se. Ei voinu mitään, kiekko tuli maskista. Yrittäkää aina mennä maskiin, kun puolustajat laukoo! Koittakaa tehä maskia! Kiekko tuli maskin takaa. 5 slg. huono ruoka, moska Minä en tommosta mäskiä suostu syömään! Ei tästä maskista tuu kun maha kipeeks. |
| massadata, iso data | u.s. (2013) (engl. big data) data, jota on paljon, jota tulee nopeasti lisää ja joka on muodoltaan vaihtelevaa |
| massateini | ark. valtavirran mukaan pukeutuva ja käyttäytyvä nuorukainen; kulkea muiden mukana, soluttautua muiden joukkoon |
| massi | 1 ark. suusta kurenauhalla suljettava pieni pussi Rahamassi, tupakkamassi. 2 std. slg. raha Tuliks sulle massit messiin? |
| massiivinen | std. slg. iso, komea, hyvä |
| massit finaalissa | std. slg. rahat loppu, lopussa Nyt on massit finaalissa! |
| massu, masu | last. maha, vatsa Nyt on masu täynnä. Onkos pikkusen pojan massu kipee? |
| mast | ark. pakko, välttämätön, välttämättömyys Tää juttu on ihan mast! Toi leffa on ihan mast kattoo. Nää bileet on ihan mast kaikille uusille. |
| masu, massu | last. leik. vatsa |
| masuasukki | ark. last. u.s. sikiö Masuasukki nahkaisessa yksiössään. – Cuvânt nou care se cerea, are sensul de făt, fetus; finlandeza are doar cuvântul sikiö care înseamnă atât embrion, în primele faze ale sarcinii cât și făt sau fetus în ultumele faze, înainte de naștere. |
| masutuubi | u.s. (2011) putkimainen joustava äitiysvaate |
| matadori | korttip. tärkeitä kortteja eräissä korttipeleissä |
| matala | 1 kuv. alakuloisena, apeana, masentuneena. Mieli matalana. 2 ark. Tervetuloa matalaan [= vaatimattomaan] majaani! 3 ark. huomaamaton, vaatimaton esiintyminen, julkisuuden välttäminen, varovainen toimintalinja. Matala profiili. Hallituksen, presidentin matalaprofiili. Pitää matalaa profiilia. 4ark. panna pahakseen Tykätä matalaa. |
| matalaa, tykkää | std. slg. olla pahoillaan Tykkäskö mutsis matalaa ku pidettii sellast mökää? |
| matalaksi; matalaks, panna | 1 ark. rikki, hajalle, palasiksi, maan tasalle; hävittää, sortaa Pistetäänkö matalaks koko rakennus, ei sitä kantsi korjata? Salama iski sen hökkelin ihan matalaks. Ne pani koko talon matalaks. 2 ark. std. slg. nujertaa, teilata, haukkumisesta, teilaamisesta: haukkua perin pohjin, maanrakoon, lyttyyn Meijän esitys haukuttiin ihan matalaks. Mut pantiin siellä aivan matalaks. |
| matalalento | ark. std. slg. kova (työ)vauhti: kiire, hoppu, tohina Töissä oli taas hirveetä matalalentoo koko viikon. Tuntuu, että koko elämä on ollu yhtä matalalentoo noitten kersojen kanssa. Se on pitäny saakurin matalalentoo mulla koko viikon. |
| matami | vanh. leik. halv. lihavasta naisesta |
| matcha, matcha‑tee | u.s. (2015) japanilainen vihreän teen lehdistä tehty hienojakoinen jauhe, joka jätetään juomaan; tällaisesta jauheesta valmistettu juoma. Suosittu juoma on myös matcha latte, jossa on vahvaksi uutetun matcha‑teen lisäksi maitoa. |
| matelija | kuv. halv. liehittelijä, mielistelijä, pyrkyri, nöyristelijä (mielistelyä, liehittelyä, nöyristelyä) Toi uus pikkupomo on oikee matelija. Kyllä ottaa päähän tollaset matelijat! |
| matelu | 1 ark. hidas, vaivalloinen eteneminen Tää meni taas mateluks neljän ruuhkassa. Sun työntekoskin on lommosta matelua, saakeli! 2 ark. orjamaisen nöyristelevä, mielistelevä, liehittelevä, hännystelevä, pokkuroiva käytös Voisitko lopettaa ton typerän matelus pomon eessä! Mua ärsyttää tollanen toisten matelu. |
| matikka | 1 std. slg. koul. slg. matematiikka Matikan tunnilla on tylsää. Mä en tajuu mitään koko matikasta. Ai sä luet matikkaa yliopistossa? Paljo sul oli matikat spettarissa? 2 ark. made Me saatiin aika paljon matikoita verkoista. Mun mielestä matikasta tulee paras kalasoppa. |
| matikkapää | ark. hyvästä matematiikan ymmärtämisestä ja oppimiskyvystä. Peri isältään hyvänmatikkapään. |
| matka | huum. olla LSD:n vaikutuksen alaisena |
| matkailuporo | u.s. (2017) matkailutoimintaan koulutettu eli hihnassa taluttamiseen, reen vetämiseen ja ihmisiin totutettu poro |
| matkapassi | ark. yksin matkustavien lasten yhteystietokortti |
| matkasynnytys | u.s. (2014) synnyttäminen matkalla synnytyslaitokseen. Matkasynnytysten pelätään lisääntyvän, kun sairaaloiden toimintoja keskitetään. |
| matkis | 1 ark. std. slg. matkalaukku 2 ark. std. slg. matkaradio |
| matla | ark. mattopiiska |
| mato | 1 ark. hyönteisten toukista tms. 2 ark. std. slg. taitava taituri jollakin alalla, hai, haka, kiho, tekijä Pena on aika mato fyssassa. Keka oli aika mato öpnaa klitsuja. On siinä mulla kans aikamoinen mato keksimään selityksiä!Aika mato tekemään puutöitä. Hän on melkoinenmato päässälaskussa. – Îndemânatec. Expert. 3 ark. huijari 4 ark. kirjoitusmerkkinä: tilde 5 atk. viruksen kaltainen itsenäinen tietokoneohjelma Sain ohjelman jossa oli matto. 6 kans. käärmeestä 7 ark. kans. Joutua matojen ruoaksi kuolla. |
| matolaatikko | std. slg. nauhotin |
| matoproteiini | u.s. (2013) syötävien hyönteisten toukista saatava proteiini, jota jo jalostetaan teollisesti |
| matroona | leik. halv. pönäkästä (arvonsa tuntevasta) emäntätyypistä |
| matsata, matsaa | 1 std. slg. otella (es nyrkkeilyottelu), pelata (urh.) Se on matsannu aika tiuhaan. 2 std. slg. väsyttää |
| matsi | 1 ark. std. slg. ottelu, peli Paljonks matsipäätty, tasalukemiin vai? Se matsi alkaa telkkarissa vasta kaheksalta. Koska teillon taas kotimatsi? Meiän matsi meni iha sählingiksi. 2 ark. std. slg. tappelu Jätkät otti pienen matsin takapihalla, ja tietysti Pena sai turpaansa. Riitapukarit ottivat matsin keskellä katua. 3 std. slg. väsynyt Se oli matsi ku pääs maaliin. |
| matsiflengii | std. slg. tappeluita |
| matsintynkää | std. slg. tappelun tapailua No oli siinä sellasta matsintynkää, mut lyhyeen se loppu. |
| matsittaa | std. slg. väsyttää Eiks sua matsita viel yhtää? |
| matsku | ark. std. slg. materiaali, aineisto Onks sulla jo tarpeeks matskua sen jutun tekemiseen? Mitä mä tällä kaikella matskulla teen? Ootsä saanu paljo matskuu kokoon? |
| matsku, matskuu | std. slg. tulitikkuaskin raapaisupinta |
| matso, macho | std. slg. ylimiehekäs mies |
| matti | 1 ark. std. slg. väsynyt Mä olin sen jälkeen ihan matti. 2 ark. std. slg. varma jostakin Saat olla matti [varma] siitä, että – – Mä oon ihan matti et se sano et se lähtee menee. |
| matti kukkarossa | kans. rahat lopussa Mulla on matti kukkarossa aina näin loppukuusta. Onkos päässy matti kukkaroon, kun pitää tulla vippaamaan? – Lefter. |
| mattimyöhäinen | leik. myöhästyneestä t. myöhästelevästä henkilöstä, liian myöhään saapuva henkilö; myöhästelyä Mikäs mattimyöhänen se sieltä vielä yrittää sisään? Sillä kasiluokkalaisella Veskulla on vähän sellaset mattimyöhäsen tavat. – Veșnicul întârziat. |
| mauto | ark. lyh. u.s. (2011) mopoauto, pikkuautoa muistuttava kevyt moottoriajoneuvo |
| mazoilu | std. slg. yltiömaskuliinisuus |
| MDPV | lyh. u.s. (2010) kemiallinen yhdiste metyleenidioksipyrovaleroni, jota käytetään huumausaineena ja josta arkikielessä käytetään myös sanaa aakkoset vai apinahuume |
| me, mee! | kans. mene Me siitä jo eteenpäin! Mä en me mihkään tästä, saakeli! Mee pois mun eestä! En mää enää tähän aikaan mihkään kitskalle mee. Mee muualle siitä törttöilemästä! Mee himaas mussuttaa… |
| medaan | std. slg. mukaan Camoon, lähe nyt medaan vaa. |
| medassa | std. slg. mukana |
| medeka | std. slg. metroasema |
| mediakeisari, mediamoguli | ark. henkilöstä joka omistaa merkittävän osan jnk maan tiedotusvälineistä |
| medioitua | ark. viettää aikaansa tiedotusvälineiden parissa ja omaksua niiden asenteita ja tarkastelutapoja |
| medis | huum. medhedriini |
| medisiina | ark. lääketiede |
| medisiinari | ark. lääketieteen opiskelija. – Medicinist. |
| meedat | ark. jalakset |
| meemi | u.s. (engl. meme) on idea, käyttäytymismalli, tyyli tai käyttötapa, joka leviää kulttuurissa henkilöltä toiselle – Meme. |
| meen | kans. menen, men Nyt mää kyllä meenjo maate. Mä meenkin vasta huomenna sinne hammaslääkäriin. |
| meera | std. slg. enemmän |
| meet | kans. menet, met Miks sä sinne taakse meet istuun? Meetkö sää jo nukkumaan? |
| meetla | std. slg. miehen sukupuolielin |
| meette | kans. menette, mette Jos te meette eellä, niin me tullaan sit perässä. Meetteks te illalla johkin pippaloihin, vai? |
| mega- | ark. std. slg. yhdyssanojen alkuosana: erittäin suuri, kuuluisa tms. huippu‑, super‑ megatähti, megahitti |
| megahitti | ark. vrt. mega- |
| megamagee | slg. tosi makee (nuor.), erittäin hieno Millalla oli megamageetpitkikset! |
| megatrendi | ark. maailmanlaajuinen trendi, valtasuuntaus Megatrendi käsitteen esitti 1982 John Naisbitt tarkoittaen universaaleja kehityspolkuja, jotka koskettavat laajoja ihmisjoukkoja. |
| megatähti | ark. Rockmusiikin megatähdet. |
| megeen, megessä, meggeen | std. slg. mukaan Tuliks se Daven skraitta megeen? |
| megis | koul. slg. energiajuoma |
| mehiläispönttö | ark. mehiläispesä |
| mehna | std. slg. messinki |
| mehno | std. slg. seura |
| mehuissa | std. slg. innostunut |
| mehujää | slg. ruok. ei kerma- tai maitopohjainenjäätelöpuikko |
| mehustelija | ark. jonkun asian innokas harrastaja |
| mehustella | ark. liiallinen tunnelmointi ja fiilistely ihan mistä tahansa asiasta |
| mehut | ark. voimat, energia, into Tää homma on vieny musta kaikki mehut. Viimesellä kierroksella alko olla jo mehut vähissä. |
| meide | std. slg. minä Meide oli vähän tööt, junou? |
| meiherit, meijerit | std. slg. naisen rinnat, tissit, hinkit, daisarit Vaude, mitkä meijerit tolia mimmillä! Jumalaut, sullahan on tosi mahtavat meijerit! |
| meijän | kans. meidän Onks ne meijän kamppeet jo kasassa? Se meijän mökki on Päijänteellä. |
| meijät | kans. meidät Ne näki jo meijät, ei päästy karkuun. Otatteks te meijät mukaan? |
| meikkaa | std. slg. ehostaa Oot säkin alkanu jo meikkaa? |
| meikki | std. slg. make-up Kikka alko spiidaa ja sen meikit valu. |
| meikkis | std. slg. leik. minä, meikäläinen, meitsi, meikku, meikä Kyllä meikkistä siilon vietiin, saakeli! Nyt meikku taitaa lähtee tästä himaan. Meikä taitaa painua nyt maate. Kyllä siilon meikää harmitti! Meikäläiselle sattuu aina kaikenlaista. Eipä oo meikäläisen elossa paljoo kehumista. Meikäläistä ei pyydetty mukaan. |
| Meikku | std. slg. Meilahti Meil oli treenit ennen Meikussa, Kuusitien skolessa. |
| meikä | std. slg. minä itse |
| meikäpitune | std. slg. minun pituiseni |
| meikäpoika, meikämanne | leik. miehestä: minä, meikäläinen |
| meikätyttö | leik. naisesta: minä, meikäläinen |
| meilailla, mailailla, meilata, meilaa | ark. std. slg. lähettää sähköpostia, lähettää e-mail, sähköpostitse, mailata, mailailla Mä meilasin sulle eilen sen lukkarin. Meilaa sit ne tekstit mullekin! Moikka, meilaillaan sit illalla! |
| meilailu, mailailu | ark. meilaus, meilaileminen |
| meilaus, mailaus | ark. mailailu, meilaaminen |
| meili | ark. e-mail, sähköposti, maili Sait sä sen mun meilin? Lähetänks mä ne jutut sulle meilinä? Lähettää meili. Lähettää tiedosto meilinä. |
| meili, maili | ark. sähköpostiviesti, sähköposti |
| meillei, meiltei | ark. meillä ei, meiltä ei, meille ei Meillei ollu ees eväitä mukana. Meiltei tipu yhtään mitään tommoseen keräykseen! Meillei pääse tänne saareen kun veneellä. |
| meillon, meilton | ark. meillä on, meiltä on, meille on Meillon huomenna lomaa koulusta. Meilton suunnilleen viis kilsaa kirkolle. Miks meillon annettu vaan näin vähän? |
| meinaan | ark. täytesanana: näet, nääs, nimittäin Tuli tässä meinaan käytyä johtajan puheilla palkankoritusta hakemassa. Onhan mulla, meinaan, vaikka vipata sulle sen verran kun tarttet. |
| meinata, meinaa | 1 ark. std. slg. aikoa, suunnitella, ajatella, arvella Oon tässä vähän meinannu lähtee jo kotiin. Meinaatko jättää koulun kesken? 2 ark. std. slg. tarkoittaa; merkitä jotakin; olla väliä, haitata Ei se mitään meinaa, vaikka satais, kyllä me kaikki mahutaan sisällekin. Mitähän toikin murjottaminen taas meinaa? Meinaaks se mitään, jos ei vastaakaan kaikkiin kohtiin? Mitä sä oikeen meinaat? Meinaatsä koisii koko päivän? 3 ark. ilmaisemassa tapahtumaisillaan olevaa tekemistä Meinasin ‘olin vähällä’ kaatua noissa liukkaissa rappusissa. En mä aluks meinannu uskoo ‘ollut uskoa’ koko juttua. Meinaakohan se ruveta ‘rupeaakohan’ kohta satamaan? |
| meininki | 1 ark. std. slg. aikomus, aie, hanke, puuha, suunnitelma, tarkoitus, toiminta tapa, menettely Onks teillä meininkiä lähteä johkin reissulle? Semmoinen on meininki, että tänään lähettäisiin lomille. Sellanen meil on nyt meininki. Millainen meininki sinulla on tyttäreni suhteen. Oli vähän meininkiä alkaa rakennustyöt ensi kesänä. 2 ark. std. slg. (hyvä) järjestys, komento; meno, järjestys, tunnelma Täällä työmaallahan vasta on kunnon meininki. Olipahan tansseissa kerrankin oikeen meininkiä! Tossa kapakassa on aika outo meininki. Tansseissa oli kunnon meininki. Maailmanlopun meininki. Millanes meininki siel sit oli? Täällähä on hyvä meininki. Onpa täällä hulvaton meininki. 3 ark. Sellainen on meininki. – Asta e! |
| meislata | ark. taltata – A dăltui. |
| meisseli | 1 ark. (ruuvi)taltta Ruuvimeisseli. 2 std. slg. miehen sukupuolielin |
| meitsi | std. slg. leik. minä, meikkis, meikku, meikä, meikäläinen Meitsi ei ainakaan tuu niihin kekkereihin. Meitsille kävi vähän huono säkä. Meitsin täyty lähtee meneen. |
| meiän | std. slg. kans. meidän Meiän vaari täyttää kohta kaheksankymmentä. Ne lelut on meiän, ei saa koskee niihin! |
| meiät | std. slg. kans. meidät Miks meiät jätetään aina ulkopuolelle? Onkohan Pate unohtanu hakee meiät? |
| mekessä, mekkessä | std. slg. mukana Oliks se mekessä. |
| mekkala | ark. std. slg. meteli, melu, metakka, rähinä, hälinä Töissä synty ihan kauhee mekkala siitä, kenen homma oli hoitaa se juttu. Naapurista kuulu taas hirveetä mekkalaa koko yön. Nyt jumalaut, tää helvetin mekkala saa loppuu. Kadulla pidettiin kamalaa mekkalaa. Asiasta nousi valtava mekkala. |
| mekkaloida | ark. std. slg. pitää melua, meteliä, meluta, mekastaa, metelöidä Porukat juhli ja mekkaloi aamuun asti. Mitä hittoo siellä yläkerrasssa taas mekkaloidaan! |
| mekkeen, mekkessä | std. slg. mukaan |
| mekko | std. slg. naisen sukupuolielin Mennää panee illal vähä melaa mekkoon. |
| Meklu | std. slg. Mechelininkatu |
| mela | std. slg. alat. penis, siitin, miehen sukupuolielin, kulli, kyrpä, vehje Johan on jätkällä iso mela! Työntelin just melaa sen perseeseen, ku ovikello soi. |
| melaa mekkoon | alat. sukupuoliyhdynnästä Sekin vanhapiika tarttis joskus melaa mekkoon. Toi kiltsi haluu taatusti melaa mekkoon. Mennää panee melaa mekkoon. – A avea relație sexuală. (despre femei) |
| mellaan | std. slg. väliin, mukaan |
| mellakka | std. slg. keskiolut Paa mulle yks mellakka. |
| mellassa | std. slg. välissä |
| melliin | std. slg. väliin |
| Melody | dop. meldonium Mildronat |
| meloonit | std. slg. naisen rinnat |
| melu | std. slg. messinki, vanh. muoto |
| memyös‑kampanja, metoo‑kampanja | u.s. (2017) kansainvälinen seksuaalista häirintää vastustava kampanja, jonka rinnalle nousi Suomessa memyös‑kampanja. Ilmiö alkoi sosiaalisessa mediassa, mutta laajeni nopeasti esim. perinteiseen mediaan, työpaikoille ja eduskuntaan (engl. me too ’minä myös’) |
| men | kans. menen, meen Mä men nyt himaan. Menkö mä sun puolestas pomon puheille? |
| menkat, menkut, mensarit | ark. std. slg. kuukautiset, mens(i)s, mens(i)kset, moonikset, monarit, mondikset, monsut Mulla on menkat taas viikon myöhässä. Onks sulla jo menkut alkanu? Apua. Mun menkat on jo kaks viikkoo myöhäs. |
| menkkaränkkä | ark. naispuolisella henkilöllä oleva huono päivä |
| mennen tullen | 1 std. slg. helposti, vaivatta, vaivattomasti, ylivoimaisesti, täysiä yrittämättä Sähän paat ton fiuden kondikseen mennen tullen, vai? 2 ark. sekä mentäessä että tultaessa Poikkesimme baarissa kahvilla mennen tullen. |
| mennä, menee | ark. std. slg. voida, sujua; voinnista, olemisesta, asioiden sujumisesta Miten menee [= miten voit, mitä kuuluu]? – Siinähän tuo menee. Mites menee? – Siinähän toi mennä hurisee. Kyllä tässä nyt jotenkin taas menee, kun vaimokin pääs sairaalasta. Kuis menee, sä oot ollu gisana, mitä mä oon kuullu Hänellä menee lujaa, kovaa hän menestyy hyvin; hänelle tapahtuu paljon myönteistä. Työ meni uusiksi oli tehtävä uudelleen. |
| mennä, menee (johonkin) | std. slg. uskoa (johonkun) puhetta Kerroin et pääsin duunin ja se meni mutsiin ihan täydestä. |
| mennä, menee bommilla, förbommilla | std. slg. maksamatta |
| mennä, menee deekikselle | std. slg. mennä rappiolle Keka oli menny aika deekikselle. |
| mennä, menee duunaa | std. slg. käy tekemään |
| mennä, menee goisuvei | std. slg. mennä nukkumaan |
| mennä, menee halpaan | 1 std. slg. otta leikkipila, leikkipuhe täydestä – A o lua în serios. 2 ark. std. slg. tulla huijatuksi, mennä helppoon, retkuun Se jätkä meni ihan halpaan, kun mä puhuin sille potaskaa. Sä hullu menit halpaan ja uskoit sitä. – A se lăsa păcălit. A lua plasă. |
| mennä, menee haneeen | std. slg. mennä karkuun Asunto (usein huonokuntoinen) |
| mennä, menee harakoille | ark. std. slg. mennä hukkaan Helkutti, kun koko viikon työ meni harakoille. Tästä hatarasta kämpästä lämmötkin menee harakoille. – A se pierde. A se duce de rârpă. A se risipi. |
| mennä, menee hattuun | std. slg. ylpistyä Sillä meni se eka keikka hattuun. |
| mennä, menee helppoon | ark. std. slg. tulla huijatuksi, mennä halpaan, retkuun Menikö jätkä helppoon, häh hää! Meinasin mennä helppoon niissä autokaupoissa. – A se lăsa păcălit. |
| mennä, menee herne nenään, vetää herneet nenää | ark. std. slg. närkästyä, hermostua, ärsyyntyä, suuttua, kimpaantua (pikkuasiasta, vähäisestä) Se on ihan hermo tyyppi, menee herne nenään ihan pienestä. Jätkällä meni herneet nenään ja se rupes raivoon. – A se enerva. |
| mennä, menee himaan, jakeluun | std. slg. tulla ymmärretyksi, mennä perille, mennä päähän Meneeks tää teille himaan, hä? Eiks tää juttu ala jo vähitellen mennä jakeluun! – A se face înțeles. |
| mennä, menee jakeluun, meneejakoon | ark. std. slg. ymmärtää, mennä kuulijalle perille: Se ehdotus ei kyllä mennyt jakeluun Pentillä. Eiks jumalaut mee millään jakeluun? – A înțelege. |
| mennä, menee jiftiksee | std. slg. naimisiin Me mentii jussina jiftiksee. |
| mennä, menee jänis housuihin | ark. std. slg. menettää rohkeutensa, olla uskaltamatta tehdä jotakin, mennä pupu pöksyyn Tais mennä jätkällä jänis housuihin, kun piti mennä pomon puheille. Täytyy vaan toivoo, ettei sillä menis jänis housuihin siinä loppukilpailussa. – A face pe el de frică. |
| mennä, menee kipsiin | ark. std. slg. jäykistyä jännityksestä, tottumattomuudesta tms. Mä menin ihan kipsiin, kun mun vuoro tuli. Älä nyt heti mee tolleen kipsiin, relaa vähän! – A îngheța de frică. |
| mennä, menee konkkaan | ark. std. slg. tehdä vararikko, konkurssi, mennä nurin Faijan firma meni heti eka vuonna konkkaan. Onkohan toi pulju menny konkkaan, kun ovet on kiinni? Firma meni konkkaan pari-kolme vuotta sitte. – A da faliment. |
| mennä, menee kotiin | std. slg. ymmärtää |
| mennä, menee kovaa | std. slg. hyvä tunnelma Meneeks kovaa? |
| mennä, menee kuin kuumille kiville | ark. std. slg. käydä hyvin kaupaksi, kelvata hyvin Tavaraa menee kun kuumille kiville. Mummun leipomat pullat meni kun kuumille kiville. – A avea dever. A se vinde bine. A se vinde ca pâinea caldă. |
| mennä, menee kuppi nurin | ark. std. slg. hermostua, suuttua, vihastua Siinä meni yheltä jos toiselta kuppi nurin. – A se enerva. |
| mennä, menee käsille | std. slg. epäonnistua |
| mennä, menee lakkoon | ark. std. slg. laitteesta: mennä epäkuntoon, lakata toimimasta, tehdä tenä Taas se peräprutku meni lakkoon. Jos se kaapeliyhteys menikin vaan vähäks aikaa lakkoon. – A se defecta. A nu mai funcționa. |
| mennä, menee lankaan | ark. std. slg. erehtyä, haksahtaa, tulla huijatuksi, petetyksi, mennä retkuun, ansaan Älä sitten mee niissä autokaupoissa lankaan. Mä menin lankaan jo eka kysymyksessä. – A lua plasă. A se lăsa înșelat. |
| mennä, menee lekkeriks | std. slg. epäonnistua, mennä sählingiksi |
| mennä, menee lettiin, nousta lettiin | 1 std. slg. ylpistyttää Lissulle se juttu meni lettiin. 2 std. slg. humaltua Viides kossupaukku meni sit jo lettiin. |
| mennä, menee lujaa | ark. std. slg. menestymisestä, hyvin toimeen tulemisesta; liian kiireisestä ja hulvattomasta elämänmenosta; onnistua pyrkimyksissään Nyt menee firmassa lujaa. Viime aikoina mulla on menny aika lujaa. Penalla on ruvennu meneen vähän liian lujaa ton ryypiskelyn kanssa. Sul menee varmaan lujaa … – A duce o viață agitată. A merge întins. |
| mennä, menee läskiks, läskiksi | ark. std. slg. epäonnistua, mennä pieleen, mennä pilalle, mennä myttyyn, mynkään, mönkään, mennä päin honkia, päin seiniä Koko homma meni taas läskiks, kun et auttanu. Miks aina kaikki menee multa läskiks? Mut sit kaikki meni läskiks. – A eșua. A se duce de râpă. A nu reuși. |
| mennä, menee maata, mennä, menee maaten | ark. std. slg. mennä nukkumaan, panna maata, maate(n) Eiköhän mennä jo maate, kun on niin myöhäkin. On tainnu pojatkin jo mennä maata. – A se duce la culcare. |
| mennä, menee metsään, mennä, menee mettään | ark. std. slg. epäonnistua, mennä vikaan, hakoteille, pieleen, myttyyn, mönkään, mynkään, päin seiniä, päin honkia; kuivua kokoon Toi sun vastaus meni ihan metsään. Koko hyvä suunnitelma meni mettään, kun vaimo pisti vastaan. – A fi pierdut. A se duce de râpă. A nu reuși. |
| mennä, menee muki nurin | std. slg. hermostua Eetul meni muki nurin jo kassajonos. |
| mennä, menee mynkään, mennä, menee myttyyn, mennä, menee mönkään | ark. std. slg. epäonnistua, mennä pieleen, metsään, myttyyn, läskiksi, päin honkia, päin seiniä Tentti tais mennä ihan mynkään. Mun hyvä idea meni ihan myttyyn. Bileet meni mönkään, kun Pena rupes riehuun. – A eșua. A se duce de râpă. A nu reuși. |
| mennä, menee naisiin | ark. std. slg. mennä etsimään naisseuraa, vuodekumppania naisista, lähteä naisiin Ootko sä menossa naisiin, kun tollaset kuteet on päällä? Meniks se poika taas naisiin? – A se duce la femei. |
| mennä, menee nappiin | ark. std. slg. onnistua odotusten mukaisesti, täydellisesti; osua oikeaan Kerrankin peli meni ihan nappiin. Mun veikkaus meni taas nappiin. Bisnekset menee nyt nappiin! – A reuși perfect. |
| mennä, menee nenän edestä | ark. std. slg. tilaisuudesta saada hankituksi jokin: ehtiä juuri mennä Vitjat, kun se hyvä vuokrakämppä ehti mennä ihan nenän eestä. Alessa parhaat tavarat meni nenän eestä. – A i se lua de sub nas. |
| mennä, menee nuottien mukaan | ark. std. slg. asioiden kulusta: mennä, sujua niin kuin on suunniteltu, niin kuin pitääkin Kaikki on menny tähän asti ihan nuottien mukaan. Ei näissä hommissa kaiken tartte mennä aina niin nuottien mukaan. – A merge ca pe roate. |
| mennä, menee nurin | ark. std. slg. tehdä vararikko, konkurssi, kaatua, mennä konkkaan Mun firma meni nurin jo ensimmäisenä syksynä. Koko ajan pitää olla varuillaan, ettei lafka mee nurin. – A da faliment. |
| mennä, menee ohi korvien | ark. std. slg. ei kuulla, olla kuu(nte)lematta, välittämättä tai huomaamatta kuunnella Miks kaikki mun neuvot menee ohi sun korvies? Sellaset turhat jutut saa mennäkin ohi korvien. Säätiedotus tais mennä taas ohi korvien. – A nu fi atent. A nu vrea să asculte. A-i scăpa, a pierde. |
| mennä, menee paskaksi | std. slg. alat. mennä hajalle, rikki; epäonnistua, mennä pieleen, perseelleen, pipariksi, poskelleen Auto meni kolarissa ihan paskaks. Suunnitelmat meni taas ihan paskaks, kun ukko alko urputtaa. – A da chix. A merge prost. A nu reuși. |
| mennä, menee penkin alle | ark. std. slg. mennä vikaan, epäonnistua, mennä päin honkia, mäntyä, seiniä Matikankoe meni penkin alle. Ei se esitys ihan penkin alle menny. – A da chix. A merge prost. A nu reuși. |
| mennä, menee perille | ark. std. slg. tulla asia ymmärretyksi, mennä päähän, mennä jakeluun Eikö tää selvä puhe mene perille, helkutti! Ei tolle idiootille mikään mee perille. – A înțelege. A se face înțeles. |
| mennä, menee perseelleen | std. slg. alat. epäonnistua, mennä konkurssiin, mennä myttyyn, mynkään, mönkään, läskiksi, mönkään, pieleen, paskaksi, päin honkia, mäntyä, seiniä, mennä päin helvettiä, persettä, vittua Kaikki meni ihan perseelleen, kun Pena rupes kännäämään. Koko mun elämä on menny perseelleen, kun ukkokin lähti latkimaan. Se kiska meni nyt sitte perseelleen. – A se duce de râpă. A se duce dracului. |
| mennä, menee pieleen | ark. std. slg. epäonnistua pyrkimyksissään, mennä myttyyn, mynkään, mönkään, läskiksi, mönkään, päin honkia, mäntyä, seiniä Miks multa menee naisten kanssa kaikki pieleen? Matikankoe meni pieleen. Pieleen meni toikin arvaus. Vitut – kaikki hommat meni pieleen. – A se duce de râpă. A se duce dracului. |
| mennä, menee pihalle | ark. std. slg. lakata käsittämästä asioita, mennä yli jonkun ymmärryksen, yli hilseen, ulalle Puolet porukasta meni ihan pihalle, kun maikka rupes hössöttään jotain fyssan kaavoja. Nyt mä menin kyllä koko lailla pihalle. – A depăși puterea de înțelegere și a renunța. |
| mennä, menee piippuun | ark. std. slg. väsähtää, uupua, väsyä perin pohjin Mä menin ihan piippuun viimesellä kierroksella. Älä rehki liikaa, ettet mee piippuun! Vikalla kilsalla menin ihan piippuun. – A fi obosit mort, frânt de oboseală. [A se obosi, extenua] |
| mennä, menee pipariksi, mennä, menee pipariks, mennä, menee poskelleen | ark. std. slg. epäonnistua, mennä myttyyn, mynkään, mönkään, päin honkia, mäntyä, seiniä Meijän esitys meni ihan pipariks, kun Lissu mokas. Lomareissu meinas mennä pipariks faijan mahataudin takia. Tää hyvä homma meni poskelleen sun takias. Tentti meni taas poskelleen. Meniks se sun keskaribisnes pipariks? – A se duce de râpă. A se duce dracului. |
| mennä, menee potslojo | std. slg. paneutua nukkumaan Faija meni jo potslojo. |
| mennä, menee puihin, meneekiville | 1 ark. std. slg. epäonnistua, mennä myttyyn, mynkään, mönkään, päin honkia, päin mäntyä, päin seiniä Se idea meni ihan puihin, kun rahat loppu. Ei päästetä tätä hommaa menemään puihin. Sit koko homma meni puihin. – A eșua o lucrare, o idee. 2 ark. std. slg. mennä sanattomaksi, mennä jauhot suuhun; hämääntyä Älä nyt jätkä mee ihan puihin! Arska meni ihan puihin, kun ruvettiin puhumaan rahasta. – A amuți de surprindere. |
| mennä, menee pupu pöksyyn | ark. std. slg. menettää rohkeutensa, olla uskaltamatta tehdä jotakin, mennä jänis housuihin Menikö pupu pöksyyn, kun et uskaltanu tulla esiintymään? Tais mennä pupu pöksyyn tolia pelkurilla. – A face pe el de frică. |
| mennä, menee putkeen | ark. std. slg. onnistua odotusten mukaisesti, sujua hyvin, onnistua hyvin, sattua kohdalleen Keikka meni ihan putkeen. Vihoin ja viimein homma alko mennä putkeen. Menipäs kisat kerrankin ihan putkeen. – A reuși. A merge ceas. A merge ca uns. |
| mennä, menee puurot ja vellit sekaisin | ark. std. slg. sekoittaa asiat keskenään Siltä on mennyt puurot ja vellit sekaisin. – A amesteca lucrurile. |
| mennä, menee päin [helvettiä, honkia, mäntyä, persettä, seiniä, vittua] | std. slg. alat. epäonnistua surkeasti, mennä perseelleen, mennä pieleen, mynkään, läskiksi, mönkään Kaikki asiat menee tänään taas päin honkia. Toi arvaus meni päin mäntyä. Lissulla meni kirjotukset meni päin seiniä. Kyllä tää elämä menee taas päin helvettiä, saatana! Matikankoe meni päin persettä. Treffit meni päin vittua. – A se duce de râpă. A se duce dracului. |
| mennä, menee päin helvettii | std. slg. epäonnistua Nyt menee päi helvettii. |
| mennä, menee päähän | 1 ark. std. slg. alkoholin juovuttavasta vaikutuksesta: juopua, päihdyttää, nousta päähän Tää viini menee hyvin päähän. Eihän tollanen keskikalja ees mee päähän. – A i se urca la cap. 2 ark. std. slg. liiallisen menestyksen vaikutuksesta: kihota, kihahtaa päähän, nousta päähän, hattuun Onkohan sulla menny toi menestys päähän? Sillä uuella pikkupomolla tuntuu virka menneen päähän. – A i se urca la cap. 3 std. slg. tulla asia ymmärretyksi, käsittää, mennä perille, jakeluun Ei ton pojan päähän mee mikään, mitä sille sanoo. Meniks tää juttu sunpäähäs, senkin tollo? – A-i intra în cap. |
| mennä, menee retkuun | ark. std. slg. erehtyä, haksahtaa, tulla huijatuksi, petkutetuksi, mennä lankaan, ansaan Taisin mennä retkuun siinä autokaupassa. Yritetääs saada Lissu meneen retkuun! – A se lăsa înșelat. |
| mennä, menee risaiseksi | ark. std. slg. mennä huonoon tilaan, tolaan, jamaan Kun mutsi kuoli, meijän elämä meni täysin risaseks. Aika risaseks on sunkin elintapas menny. – A ajunge rău. |
| mennä, menee ristiin | 1 ark. std. slg. asioiden eroamisesta toisistaan, eri mieltä olemisesta Käsitykset tais mennä aika lailla ristiin. Meillä meni pomon kans mielipiteet pahasti ristiin. – A fi de altă părere. 2 ark. std. slg. kohtaamisen epäonnistumisesta, lähetysten samanaikaisuudesta johtuvasta hämmennyksestä Mentiinköhän me jossakin kohtaan ristiin? Ne meilit meni varmaan jotenkin ristiin. – A se încrucișa pe drum. |
| mennä, menee sisu kaulaan | ark. std. slg. menettää rohkeutensa, ei uskaltaa tehdä jotakin Tais mennä korkeushyppääjällä sisu kaulaan. Jännässä paikassa multa menee heti sisu kaulaan. – A-și pierde curajul. |
| mennä, menee sivu suun | ark. std. slg. jäädä käyttämättä, mennä ohi Taas meni hyvä tilaisuus sivu suun. Pännii, kun hyvät kaupat menikin sivu suun. |
| mennä, menee skutsiin | std. slg. epäonnistua |
| mennä, menee sormi suuhun | ark. std. slg. tietojen, keinojen loppumisesta Menikö sormi suuhun sen vaikeen sanaristikon kanssa? Meinas mennä sormi suuhun siltä nörtiltäkin mun tietsikan korjaamisessa. – A rămâne năucit, perplex. A fi ca și căzut din cer. |
| mennä, menee syteen tai saveen | ark. std. slg. asioiden käymisestä niin tai näin, miten tahansa Menköön syteen tai saveen, niin kokeillaan vielä kerran. Ainahan yrittää kannattaa, meni sitten syteen tai saveen. – Fie ce-o fi. Fie cum o fi. |
| mennä, menee täydestä | ark. std. slg. jostakin, jonka puutteet jäävät joltakulta huomaamatta, näyttää aidolta, kelvata Mun selitys meni eukkoon täyestä. Esitys meni täydestä, eikä varmaan kukaan huomannu sitä mun mokaa. – A lua ceva drept bun. A accepta ceva (discutabil) fără să se gândească. |
| mennä, menee ulalle | ark. std. slg. lakata käsittämästä asioita, mennä yli jonkun ymmärryksen, yli hilseen, pihalle Mä menin heti alussa ihan ulalle. Melkein kaikki meni ulalle, kun maikka rupes lateleen jotain pilkkusääntöjä. – E prea de tot. Depășește puterea de înțelegere. |
| mennä, menee vipuun | ark. std. slg. erehtyä, haksahtaa Ei noin yksinkertaisessa asiassa pitäs mennä vipuun. Varo sitten menemästä vipuun siinä autokaupassa! Toi vastaus meni kyllä pahasti vipuun. – A fi păcălit. |
| mennä, menee vittuun | std. slg. häipyä Me vittuun siit säkättämästä! |
| mennä, menee vittuupäin | std. slg. suuntana epäonnistuminen Mut viime viikolla kaikki alko menee vittuunpäin. |
| mennä, menee vituraks, menee vituks | std. slg. epäonnistua Mun elämä on menny nykyää iha viturallee…. |
| mennä, menee yli hilseen, mennä yli horisontin | ark. std. slg. olla liian vaikeatajuinen, ei käsittää, ei ymmärtää, mennä yli jonkun ymmärryksen, mennä ulalle Noi fyssan jututmenee välillä yli hilseen. En mä tajuu tota, menee yli horisontin. – E prea de tot. Depășește puterea de înțelegere. |
| mennä, menee överiks | std. slg. mennä liiallisuuksiin Se duunintekoki meni ihan överiks. |
| meno | 1 ark. std. slg. toiminta, riehakkuus (myönt.), vauhti, vilske, tahti; riehakas tunnelma Diskossa on tosi makee meno. Tota hurjaa menoo saat kyllä kohta sydärin! Naapurissa oli yöllä taas kova meno päällä. 2 ark. määrätarkoituksessa käynti jssak. Hänellä on välttämätön, tärkeä meno. Jklla on paljonmenoja. – Treabă. 3 ark. kuolemasta. Manallemeno. Poismeno. 4 erik. tav. mon. (jhk t. jnak aikana) kuluva rahamäärä, kulut, kustannukset. Tulot ja menot. Juoksevat menot. Asuntomenot, korkomenot. Autosta on pelkästään menoja, menoa. |
| meno ja meininki | ark. kova meno, touhu, vauhti, vilske, fiilinki Voi ihme tota nuorten menoa ja meininkiä! No nyt on hommassa menoo ja meininkiä! – Mare tămbălău. |
| meno päällä; menopäällä | ark. std. slg. huvittelunhaluisena, riehakas olo, tunnelma Siel oli aikamoinen meno päällä. Pena on taas menopäällä. Kunhan iskä ei tulis taas känniin ja menopäälle. |
| menomesta | std. slg. riehakastunnelmainen paikka, riehakas- railakastunnelmainen huvittelu- tms. paikka Onks tässä käpykylässä mitään menomestaa? Me löyettiin yks hyvä menomesta tuolta sataman läheltä. Onks se sellanen menomesta? |
| menopaikka | ark. tanssiravintolasta tms. (suositusta) huvittelupaikasta Kaupungin parhaat menopaikat. |
| menopaussi | ark. vaihdevuodet |
| menopeli | ark. ajoneuvo, kulkuneuvo Esitteli ylpeänä uutta menopeliään. |
| menovesi | 1 leik. bensiini, moottorin polttoaine, löpö Paljonks toi kone vie satasella menovettä? Täytyy vielä tankata, ettei pääse menovesi loppumaan. 2 slg. alkoholistajuhlimisen yhteydessä |
| mensarit, mensat, mensit | ark. std. slg. kuukautiset, menkat, menkut, menskat, menskut, mensis, mensikset, menssis, menssikset, mensut, monarit, mondarit, monkut, monsut, moonikset Onks sulla taas menssis? Mulla alko just mensikset. Ottaa päähän taas nää mensut. Systerillä on aina hurjan kivuliaat menssikset. Era, mullon mensat myöhässä, mitä tehään? Mullon menskut, emmä viiti tulla bastuun. |
| mentalisoida | lääk. u.s. (2012) jäsentää ja kuvata tunnetilojaan sekä erottaa omat tunteet muiden tunteista |
| mentalisti | u.s. (2012) henkilö, joka varsinkin esiintyvänä taiteilijana haluaa antaa sen vaikutelman, että hänellä on yliluonnollisia psyykkisiä kykyjä |
| mentiin | ark. lähtemiskehotus: lähdetään heti Mentiin! Nyt muuten mentiin, ja lujaa! |
| mentori | ark. opastaja, ohjaaja; nyt myös henkilöistä, joita kirkko kouluttaa päiväkotien uskontokasvatuksen asiantuntijoiksi |
| menu | ark. menu. ruokalista, menyy |
| meppi | ark. eurokansanedustaja, Euroopan parlamentin jäsen Faija lähti mepiks Brysseliin. Onks taas jotkut hemmetin meppien vaalit? |
| merenneitoilu | u.s. (2017) (engl. mermaiding) harrastus, jossa uidaan ja esiinnytään merenneidoksi pukeutuneena altaassa tai luonnonvedessä |
| merenneitoreidet | ark. u.s. (2016) (engl. mermaid thighs) naisen reisistä, joiden sisäpinnat koskettavat toisiaan jalkojen ollessa vierekkäin. Ilmauksella halutaan vastustaa laihuuden ihannointia ja kannustaa kaikenlaisten vartaloiden arvostamiseen. |
| meriblottari | std. slg. merimies |
| meriläinen | 1 kans. merimies. 2 kans. rannikon t. saariston asukas |
| meriväki | ark. merivoimat Palvella meriväessä. |
| merkata, merkkaa | 1 ark. std. slg. tehdä merkki, kirjoittaa (muistiin), merkit Merkata jtak muistiin. 2 ark. std. slg. merkitä, tehdä merkintä. Ladun merkkaaminen. Koira merkkasi reviiriään. 3 käs. nimikoida Merkkaa niihin lautoihin viivat aina koholleen. Mihkä kohtaan mä merkkaan nimeni? Merkkaahan muistiin, mitä mä sanon! 4 ark. std. slg. tarkoittaa, meinata; olla tärkeä, olla merkitystä Mitä toi oikeen merkkaa, että et suostu mihinkään? Se asia ei merkkaa mulle mitään. Kyl gimman ulkonäkö merkkaa ku menee hakee joraan. |
| merkkari | 1 ark. std. slg. last. lakukarkki, merirosvoaiheinen lakritsakaramelli, merirosvoraha, merimieskarkki (hädälmäkarkki tai salmiakkikarkki) Nää salmiakin makuset merkkarit on hyviä. Merkkareista tulee hampaat ihan tahmeiks. Saaks mä noita mustii merkkareita kympillä. 2 ark. slg. last. merirosvo |
| merkkaus | ark. merkkaaminen |
| merkkauslanka | käs. ark. nimikoimislanka |
| merkki | 1 ark. määräsanoman välittävä liike, ele, valo, ääni tms., signaali. Käsi-, ääni-, valomerkki. Lähtömerkki, hälytysmerkki. Antaa sovittu merkki taskulampulla. Antaa merkki jnk aloittamiseen t. aloittamiseksi. Viheltää merkiksi. Nyökkäsi hyväksymisen merkiksi. 2 urh. pesäpallossa: pelinjohtajan juoksijoille sovitulla tavalla antamista etenemisohjeista. Merkkipäällä 3 ark. urh. tilanne jossa juoksijalle on annettu merkki edetä seuraavalla lyönnillä. 4 ark. jnk asian tunnus-, vertauskuva, tunnus, symboli. Voiton merkki. Kruunu ja valtikka hallitsijan merkkeinä. Kätellä sovinnon merkiksi. 5 ark. pukuun kiinnitettävistä tunnuksista, kunnia-, ansiomerkeistä tms. Urheiluseuran merkki. Upseerien arvomerkit. Rintamerkki. Vappumerkki. Myydä merkkejä invalidien hyväksi. |
| MERS, mers | lääk. lyh. u.s. (2015) (engl. Middle East respiratory syndrome ’Lähi‑idän hengitysoireyhtymä’) vaarallinen hengitystieinfektio, joka puhkesi epidemiaksi toukokuussa 2015 Etelä‑Koreassa, mistä sen pelättiin leviävän muuallekin |
| Mersu | 1 ark. std. slg. Mercedes Benz -merkkinen auto Aika kallis se vaan on toi käytettykin Mersu. Naapuri oli ajanu uuella Mersullaan mettään. Mersut on sakujen duunaamii. 2 std. slg. Messerschmitt (hävittäjälentokone 2. M-sota) |
| mersu | slg. kävelyteline |
| mervi | ark. iron. pubiruusu, alkoholisoitunut naispuolinen henkilö |
| mesa | huum. meskaliini |
| mese | 1 std. slg. Windows Live Messenger, pikaviestin 2 ark. Mercedes-Benz-automerkki |
| mesessä, messeen, messii, messiin | std. slg. mukana Me lähetää tsimmaan Mustiksee, lähe messiin …. |
| mesettäminen, mesettää | ark. käydä mesettää, olla mesessä, lähettää pikaviestejä netin kautta (Windows Messengerillä tai vastaavalla) |
| mesitsi | std. slg. viesti |
| mesoa, mesota, mesoo | ark. std. slg. riehua, mekastaa, metelöidä, meluta, rähistä, huutaa, messuta, mellastaa, elämöidä Ukko mesoo taas hurjana, mä lähin veks. Ei tartte täällä tolleen mesota. Menkää siitä muualle mesoomaan! Se sakki mesos meillä koko yön. Äänekkäästi mesoava poikajoukko. Onks teiän ihan pakko mesoo tollai. Älä viitti mesoo. |
| messari | ark. slg. Messukeskus |
| messevä | kans. ark. mahtava, hieno, upea Messevät palkinnot. Messevä bändi. |
| messikalle | mer. ark. messipoika, messityttö, kalle |
| messinki | kuv. mielihyvän hymyssä Suu messingillä. Parempi naama messinkillä kuin näkkärillä. – Râs larg, cu gura pân-la urechi. |
| Messis | std. slg. Messuhallin kenttä, Messuhalli |
| messissä, messiin | ark. std. slg. olla mukana Hei ootsä messissä? Otetaan vähän evästä messiin. Olla jkn messissä. Ottaa evästä messiin. Onks sul öölit messissä? Mul on spaddut messissä. olla messissä, olla mukana; tulla messiin, tulla mukaan |
| messu | 1 ark. std. slg. meteli, rähinä, melu, huuto, mekastus, metakka, huuto, rähinä, mekkala Kotona alko taas hirvee messu, kun faija oli kännissä. Mä en jaksa kuunnella sunjokailtasta messuas mun asioista. Eukko piti taas helkutinmoista messua koko illan. Asiasta nousi ankara messu. 2 ark. std. slg. atk. matkapuhelimella välitetty tekstiviesti (tekstari) tai sähköpostiviesti, sanoma, vars tietokoneslangissa Mun täytyy skrivaa nää messut ekaks. |
| messuta | ark. metelöidä, rähistä, riehua, huutaa, mekastaa, mesota, meluta, hälistä, marista, moittia Mitä ihmettä sää tänne tuut messuun! Naapurin akka messuaa taas juopolle ukolleen. Huusi ja messusi äkeissään. |
| mesta | 1 ark. tilaisuus, mahdollisuus (saada seurustelukumppani) Nyt sä taas munasit mun hyvän mestan. Tietäsitkö mitään hyvää mestaa? 2 ark. std. slg. paikka, alue Tää kapakka on hyvä mesta iskee miehiä. Jyväskylä on ihan nasta mesta. 3 ark. työpaikka, toimi Millasen mestan sä sait? Mulla on tiedossa maalarin mesta yhellä raksalla. |
| mestat klesana | std. slg. paikat = lihakset kipeinä |
| mestis | ark. std. slg. urh. mestaruus, mestaruussarja, mestika Mun broidi pelaa lätkää mestiksessä. Me noustiin naisten mestikan kärkeen. Pere skulas melkee parikyt vuotta mestiksesim. |
| Mestis | ark. std. slg. ravintola Mestaritalli Töölössä Treenit on keskiviikkosin puolviis Mestiksen kentsul. |
| mestoilla | std. slg. huum. pilveillä |
| mestoille tulla | std. slg. saapua paikan päälle, kokoontumispaikalle |
| mesu | 1 ark. std. slg. mestari, työnjohtaja Mesu tuli vinoilee ku se hiffas et mul oli darra. 2 std. slg. (rakennus)mestari 3 rav. baarimestari |
| met | kans. menet, meet Met sä tänään jumppaan? Mihin sä met? |
| metafysiikka | iron. todellisuudelle vieraasta, hämärästä pohdiskelusta t. todistelusta |
| metakka | ark. hälinä, meteli, melu, mekkala, rähinä, (tappelun) nujakka Pihalta kuulu yöllä hirvee metakka. Siskos järjesti täällä päissään taas kunnon metakan. Lopettakaa toi metakka!Pihalta kuului lastenmetakka. Pitää kovaa metakkaa. Nostaa metakka jstak asiasta. |
| metalli | 1 ark. metalliteollisuudesta; Metallityöväen Liitosta. Metallin palkkaratkaisu. Metallin vaalit. 2 ark. eräs rockmusiikin tyyli |
| metari | slg. lääk. metastaasi, kaukopesäke |
| metelivesi | leik. viinasta |
| meth | huum. metamfetamiini |
| methhead | huum. metamfetamiinin satunnainen käyttäjä |
| metka | 1 ark. std. slg. hauska, hupaisa, mukava, hassu; outo, kummallinen Tehääs tänään jotain metkaa! Onpa metkan näkönen vekotin! Se oli aika metka juttu. Metka tyyppi, tapaus. Meni metkan näköiseksi. Joha oli metka idis tos leffas. 2 std. slg. erikoinen |
| metku | ark. kuje, kepponen, jekku, jäynä, hassutus, hullutus, koirankuri, juoni, konnankoukku, kommervenkki; keino, konsti, temppu Kersoilla on aina metkuja mielessä. Tää homma ei onnistu millään metkulla. Koulupoikien metkuja. Hänellä on aina metkut mielessä. Tunsi kaikki politiikan metkut. Mitkään metkut eivät auttaneet. |
| metkuilla | ark. kujeilla, tehdä metkuja, vehkeillä, juonitella Mitä sä metkuilet? Älähän rupee taas metkuileen mun kanssa! Aina noi pihan pikkupojat on jotain metkuilemassa. Metkuileva pojan vintiö. Metkuilla jssak asiassa. |
| metkuilu | ark. metkuileminen |
| metri | 1 std. slg. euro Se makso metri 15 senttii. 2 huum. 10 viivaa, 1 millilitra |
| metropolialue | ark. Suomessa Helsinkiä ympäröivästä talousalueesta, joka ulottuu Hankoon, Forssaan, Heinolaan ja Loviisaan saakka |
| metroseksuaali | ark. heteroseksuaali mieshenkilö, joka huolehtii itsestään keskivertoa enemmän, panostaa pukeutumiseensa ja ulkonäköönsä. Tule kauemmas sieltä metroseksuaalin luota! Se käy vielä käsiksi sinuun, kun sillä seisovat jo silmätkin päässä! |
| metsi | std. slg. minä Arvaa, et sit meitsi tuli siihe ja mä olin ihan tööt. |
| metskaaja | std. slg. onkija Onnelinen metskaaja. |
| metskaamassa | std. slg. onkimassa |
| metskata, metskaa | std. slg. onkia Lähe metskaa Vantskulle. Vantskulla metskattii. |
| metski | std. slg. onki Joku bölli mun metskin siit rantsusta. |
| metsku | std. slg. metsä |
| metsuriseksuaali | leik. u.s. (2014) rennosti esim. villa‑ tai flanellipaitaan pukeutuva parrakas mies, joka tyyliihanteena on syrjäyttänyt huolitellun ns. metroseksuaali‑miehen |
| metsähallituksen puolelle | ark. metsään, ojaan; väärin, päin honkia Penalta pääs auto karkaamaan käsistä metsähallituksen puolelle. Toi arvaus tais mennä metsähallituksen puolelle. – În peisaj. Aiurea. |
| mette | kans. menette, meette Metteks te jo himaan? Miks te sinne kellariin mette? |
| mettinen | kans. runok. mehiläinen, kimalainen |
| mettä | kans. metsä Oltiin kai jo ihan metän keskellä. Mennään ton mettän kautta. Pena ajo autonsa mettään. Tossa asiassa sä oot ihan metässä. |
| meuhkata, meuhkaa | ark. std. slg. pitää kovaa meteliä, meluta, huutaa, mekastaa, riehua, metelöidä, messuta, mesota Täällä ei saa tolleen meuhkata! Mee siitä muualle meuhkaamaan! Älä meuhkaa siel sit koko yötä. |
| Me-We-sukupolvi | ark. minä ja me -sukupolvi, nuoret, joille he itse ja tuttavat ovat tärkeitä |
| micro-dots, micro-tabs | huum. LSD-tabletteja |
| mie | kans. minä, mä, mää Paljonks mie oon sulle velkaa? Mie meen nyt kotiin. |
| miedosti | std. slg. kovasti, paljon Miedosti siin seas oli styrkkaa brenaa. |
| miehen kylkiluu | leik. vaimosta |
| miehenalku | leik. pikkupoika |
| miehenkipea | halv. naisesta: erotiikkaa tai seksikumppania kaipaava, lemmenkipeä Se miehenkipee vanhapiika tarttis munaa. Ootsä vähän miehenkipee? |
| miehennielija | halv. kaunotar, joka pystyy viettelemään kenen miehen tahansa, viettelijätär, vamppi Mun systeri on vieläkin oikee miehennielija. Pysytkin sitten kaukana siitä miehennielijästä! |
| miehennielijä | halv. viettelijätär, vamppi |
| miehenpuoli | ark. miehestä. (de parte bărbătească) Naisjoukkoon sattui yksi miehenpuolikin. |
| miekkari | ark. std. slg. mielenosoitus Ootko ollu koskaa mukana miekkarissa? Oisko tänää mitää miekkarii tiedos? |
| miekkonen | halv. mies(ystävä) Naapurin akalla on taas uus miekkonen. Minä en sen typerän miekkosen puheita usko. Kyllä toliakin akalla riittää noita miekkosia! |
| miekkonen | leik. halv. mies |
| mieletön | ark. std. slg. suuri, melkoinen, vaikuttava tavaton, kova, suunnaton, valtava, huikea, hirveä, mahdoton, huima, hirmuinen, kauhea, kamala Ulkona on mieletön pakkanen. Mulla on mieletön kankkunen. Täällähän on mieletön määrä porukkaa. Kävi mielettömän hyvä tuuri! Mä oon niin mielettömän onnellinen! Pännii taas ihan mielettömästi. Mieletön määrä. Mielettömän suuri, nopea. Mielettömän onnellinen. Mieletön nälkä. Kaivaris oli mieletön fiilis ku ne veti „Get on´in”. |
| mielin kielin | ark. mieliksi, mielistellen, makeillen, mairitttelevasti, mielistelevällä tavalla, liehitellen Kylläpäs sitä ollaan taas niin mielin kielin pomon eessä! Se oli mun tilipäivänä taas oikeen mielin kielin. – Lingușitor. Cu limbă dulce. |
| mielikuvituksellinen, mielikuvituksellisempi, mielikuvituksellisin | 1 ark. upea, fantastinen Selänne teki mielikuvituksellisen maalin. 2 ark. sellainen, joka on vaikea ymmärtää tai jota olisi vaikeata uskoa todelliseksi, ellei tietäisi sen olevan Avaruusalus on mielikuvituksellinen konstruktio. |
| mieltsin | std. slg. erittäin, hyvin (mielettömän) |
| mieslisä | ark. miehelle samasta työstä maksetun palkan se osa, joka ylittää naisen palkan, munalisä. Palkassa oli selvästi 20 prosentin mieslisä. |
| miesnuttura | u.s. (2015) ks. muttura |
| miessuku | leik. miessukupuoli, miehet |
| miestennielijä | leik. viettelijätär, vamppi |
| miestä väkevämpää | leik. alkoholia, viinaa Kuski oli tainnu ottaa vähän miestä väkevämpää. On mulla mukana pikkasen miestä väkevämpääkin. – Tărie. |
| mihinkä, millekä, minnekä | ark. mihin. – Încotro. [Atenție! Să nu deruteze –kä! Nu este formă negativă!] Mihinkä tää maailma on mennyt? |
| mihis jäätii | std. slg. mihin Mihis me jäätiin, ai niin – kuudes käsky? |
| mihkään | kans. mihinkään Mä en mee minkään hoitooni Tää kansi ei sovi noista mihkään purkkiin. En mä nyt oo mihkään menossa. |
| miikka | 1 std. slg. huono puoli, kielteinen seikka, vika, heikkous, puute Oli iso miikka joukkueelle, että loukkaannuit. Pitkät välimatkat on tietenkin iso miikka täällä landella. Ei siin ollu miikka ku sen hinta. 2 ark. std. slg. koul. slg. miinus (koul.) Sain ysimiikka hissankokeista ja kasiplus ruotsin. Mä sain kokeis kasi miikan. |
| miinuksen puolella | ark. tappion puolella Mun pankkitili on miinuksen puolella. Firman tuotto jäi taas miinuksen puolelle. – În deficit. |
| miinuslasit | ark. kaukolasit |
| miinuspuoli | ark. haitta, haittapuoli |
| miinustaa | ark. vähentää, heikentää Summasta on miinustettava menot. Palvelun heikkoudet miinustivat ravintolan yleisarvosanaa. |
| miitinki, miitti | ark. std. slg. kokous, neuvottelu, tapaaminen Mikäs ihmeen miitinki täällä taas on? Mulla on yks miitinki puol kahelta. Meil on huomenna miitinki Steissii vastapäätä. Se miitti pidettii viime kesänä Pihliksesim. |
| mikes | huum. microgrammat |
| mikki | ark. std. slg. mikrofoni Puhu siihen mikkiin kunnolla, että kuullaan! Arskakin otti mikin käteen ja rupes hoilottaan karaokee. Ne shungaa mikki ihan suussa kii. |
| -mikko | ark. eräiden yhdyssanojen jälkiosana: -mies. Baarimikko, ovimikko, rättimikko. Vezi Poreclele numelor |
| mikro | 1 ark. mikroaaltouuni 2 ark. mikrotietokone, tietsikka Lämmitä se piirakka mikrossa. Mulla oli silloin sellanen vanha mikro, jolla mä kirjottelin. |
| mikroelokuva | ark. lyhyt elokuva, joka on tehty etenkin kämmentietokoneella tai matkapuhelimella esitettäväksi |
| mikrottaa | ark. kuumentaa t. kypsentää mikroaaltouunissa Mikrotti ruokaa pari minuuttia. |
| mikrotukihenkilö | ark. (työpaikan) tietokoneasiantuntija |
| mikrouuni | ark. mikroaaltouuni |
| miks | ark. miksi |
| miksata, miksaa | 1 mus. yhdistää erilaisia ääni- t. kuva-aineksia kokonaisuudeksi. Miksata levy. 2 ark. std. slg. sekoittaa (sanoja, juomia, mus. yht. ääntä), yl. sekoittamisesta Miksata kastikkeeseen erilaisia aineksia. Miksasi itselleen drinkin. |
| miksei | ark. miksi ei; vastauksena mahdollisuudesta: vaikkapa, mikä(pä)s siinä Miksei se bussi jo tuu? Miksei ne varottanu mua? Miksen mä koskaan onnistu? Mikset sä kertonu sitä mulle? Miksette te tullukaan? Lähetäänkö jo kotiin? – Miksei. Voinks mä mennä vielä ulos? – Mikset. Päästäskö me mukaan? – Miksette. |
| mikskä | ark. anan mikä yksikön ja monikon translatiivi |
| mikä ettei, mikä että, mikä jottei | ark. std. slg. kyllä se käy, onnistuu, myöntävä vastaus: miksipä ei, kyllähän se sopii, sopiihan se, ei mitään estettä Tullaan me mukaan, mikä ettei. Mennääkö illalla leffaan? – No, mikä että. – De ce nu? |
| mikä | 1 ark. kirjakielen joka- pronominin sijasta Se on se sama tyyppi, mikä kävi täällä eilenkin. Tuolla on ne jätkät, mitkä hakkas sut eilen. Me puhutaan sen turkkilaisen kans englantia, mitä me molemmat osataan. Toi on varmaan se kaveri, minkä kanssa Lissu styylaa. Oispa meilläkin oma auto, millä pääsis vähän reissaamaan. Onks toi se kaveri, mistä sä tykkäät? 2 ark. – kuin -sanan yhteydessä jotakin ominaisuutta tähdentävä sana Tää savi on kovaa kun mikä. Toi kone on ollu hyvä ja kestävä kun mikä! Se safka oli pahaa kun mikä. – Incomparabil. 3 ark. ark. vähättelyä ilmaisevissa rakenteissa. Mitä(pä)s pienistä. Rahat meni, mutta mitäs siitä. En ole mikään pianisti, mitä nyt omaksi ilokseni soittelen. |
| mikä maksaa | std. slg. miksi ei mitään tapahdu? Mikä maksaa, ku ei lähetä jo menee? |
| mikä nyt? | ark. miksi, mikä on hätänä (emergency)? |
| mikäkin | ark. kuin -sanan yhteydessä tähdentävä sana: kuin ainakin, konsanaan Pena on olevinaan kun mikäkin maailmanparantaja. Masa leuhkii kun mikäkin. |
| mikäpä, mikäs siinä | ark. halmyöntävä vastaus: sopiihan se, kyllähän se sopii Otatko kahvia? – Mikäpä siinä. Tuutko mukaan? – Mikäs siinä. – De ce nu? |
| mikätin | ark. arvotuksellinen esine jonka virka, käyttökohde tai tarkoitus on epäselvä tai tuntematon |
| miliisi | std. slg. poliisi Miliisiki skriinas ku Ipnos-keksi. |
| miljoonalaatikko | ark. laatikko, jossa säilytetään sekaisin suuria määrä pieniä esineitä |
| milkki | std. slg. maito Kaadas kundi faijalles milkkii täys glasari. |
| milkkis, milkkishandeli | std. slg. maito, maitokauppa Käys milkkikses hakemas jotai bulkkii. |
| millai, milleen, milleesti | ark. miten, millä tavalla, millä lailla, kuinka Millai tää kala perataan? Milleen sä teet karjalanpaistin? Kerro, milleesti sä haluut rakastella mun kaa? |
| millei, miltei | ark. millä ei, jolla, ei; miltä ei, jolta ei; mille ei, jolle ei Se on semmonen vehje, millei tee mitään. Onks se se kaveri, millei oo koskaan rahaa? Se on se tyyppi, miltei saa koskaan vippiä. Toi on se bändi, miltei voi mitään hyvää musaa oottaakaan. Mä kerron nyt jutun, millei saa sit nauraa. Noi on sit niitä alaikäsiä, millei saa tarjoilla väkeviä. |
| milli | 1 ark. std. slg. millimetri Sahaa tästä vielä viis milliä pois. Tää lohi saatiin seittemän millin verkosta. Kahdeksan milliä paksu. Mittojen on täsmättävä millilleen millimetrin tarkkuudella. 2 ark. std. slg. miljoona rahaa Voittaispa lotossa millin! Se lukaali maksaispari milliä. On se vanha millikin aika läjä rahaa!Hanke on saanut valtionapua pari milliä. Tulis nyt edes pari millii puhtaana handuu. |
| millilleen | ark. tarkasti, huolellisesti; millimetrin tarkkuudella, millimetrin pituinen, paksuinen, syvyinen tms. Pitääkö niitten hommien olla aina niin millilleen tehty? Ota ne mitat sit ihan millilleen. |
| millinen | ark. millimetrin pituinen, paksuinen, syvyinen tms. Millinen parransänki. Viisimillinen levy. |
| milloin lystää | ark. milloin haluaa |
| milloinka | ark. milloin Milloinka sanoit lähteväsi? Milloinkahan saamme työn valmiiksi? [Atenție! Să nu deruteze –ka! Nu este formă negativă!] – Când. |
| millon | kans. milloin Millon äiskä tulee kotiin? Mä oon ollu viime aikoina millon missäkin. |
| millon, milton | kans. millä on, jolla on; miltä on, jolta on; mille on, jolle on Se on sellanen tyyppi, millon hirveesti tatskoja joka paikassa. No, milton tuntunu olla siellä jenkeissä? Ai se on se tyyppi, milton kuollu vanhemmat. Toi on se porukka, millon varattu toi pöytä. |
| millä lihaksilla | halv. miten ihmeessä, millä ihmeen keinolla Millähän lihaksilla sekin on päässy yliopistoon? Millä ihmeen lihaksilla Penakin sai iskettyä sen hyvännäkösen eukon? – Cum dracu’? |
| millää(n) | ark. mitenkään, millään tavalla |
| miltsi | ark. milli, miljoona |
| mimmi | std. slg. halv. nainen, tyttö, pimu, kimuli, kiltsi, tipu Rannalla oli hyvännäkösiä mimmejä. Mä iskin sen mimmin baarista. Mieläks sä oot sen saman mimmin kanssa? Mikäs mimmi tääl oli tänä aamuna tos sohval? |
| mimmikirjallisuus | ark. u.s. (2013) (engl. chick lit) varsinkin nuorille naisille suunnattu romanttinen ja us. myös huumoripitoinen viihdekirjallisuus. Vastaavaa elokuvan lajityyppiä on nimitetty mimmielokuvaksi tai mimmileffaksi (engl. chick flick). |
| mimmiliiga | ark. std. slg. urh. naisten jalkapalloliiga, jääkiekkoliiga tms. liiga t. sarja |
| mimmoinen, mimmone | ark. std. slg. millainen, minkälainen; kielteisenä: ei hyvä, erityinen, häävi Mimmone jätkä se oli? Ei juuri mimmoinenkaan erityinen, kummoinenkaan, häävi. Mimmonen se uus ruottinope on? No se elokuva ei ollu just mimmonenkaan. Mimmoinen tapaus? |
| mimosa | std. slg. tyttö, nainen |
| mina | ark. minuutti |
| minarit | std. slg. lyhyet sukset |
| minigolf | ark. ratagolf, pienoisgolf |
| miniläppäri | ark. minikannettava tietokone |
| ministerkat | std. slg. korvalappustereot |
| minkään valtakunnan | ark. asiasta: ei mikään, minkäänlainen sulla ei ole minkään valtakunnan asiaa mennä mun tavaroita tonkimaan! Mä en kuuntele minkään valtakunnan selityksiä! – A nu avea niciun drept. |
| minkäännäköinen | ark. kielteisessä tai epäilevässä yhteydessä: minkäänlainen, (juuri) mikään Mulla ei oo minkäännäköstä tietoo sen Penan puuhista. Tuskin Masan garduon vielä minkäännäkösessä allussakaan. Onks sulla ees minkäännäköstä arviota kustannuksista? Siitä ei ollut minkäännäköistä puhetta. |
| minnarit | 1 ark. slg. minisukset 2 std. slg. ministereot Vaihdoin ne vanhat sterkat minnarehi. |
| minne | std. slg. muisto |
| minnekä | 1 ark. mihin, minne – Încotro. [Atenție! Să nu deruteze –kä! Nu este formă negativă!] 2 kans. minnekään – Nicăieri, nici încotro. [Aici este formă negativă] |
| Minnis | ark. slg. Minna-Maaria tms. |
| minsa | ark. std. slg. minuutti Vielä on kymmenen minsaa aikaa jäljellä. Oota pari minsaa, niin mä tuun! Matsi alkaa muutaman minsan päästä. Venaa nyt yks minsa, kyl mä oon tulos. |
| minsku | std. slg. ministeri |
| minuuttiviisari | ark. minuuttiosoitin |
| mirkku | ark. std. slg. tyttö, nainen, mimmi, kiltsi, pimu, mirmeli Oliks siellä bileissä hyvännäkösiä mirkkuja? Mä iskin sen tumman mirkun. Järkkäisitsä mulle jonkun mirkun illaks, pliis! |
| mirri | 1 ark. kissa, kissimirri, misu, kissan hellittelevänä nimityksenä Voi kun söpö mirri! Helkutin mirrit vonku pihalla taas koko yön. 2 ark. std. slg. miesten solmuke, rusetti Tolia lekurilla on aina mirri kaulassa. Pistänkö niihin kemuihin mirrin vai kravatin? Enää ei puutu ku mirri kaulaan ja mennään. – Papion. 3 std. slg. alat. tyttö, nainen; naisen ulkoisista sukupuolielimistä ja häpykarvoituksesta, naisen sukupuolielin: vittu, pillu Sillä kimulilla oli aika tiukka mirri. Ootsä tosiaan ajanu mirris karvat veks! |
| mis | ark. missä |
| misellivesi | kosmet. u.s. (2014) (engl. micellar [cleansing] water) ihonpuhdistukseen tarkoitettu mieto saippuaton neste, joka poistaa epäpuhtauksia misellien avulla (miselli on pallomainen lipidimolekyylirakenne) |
| miss sixty | slg. farkkumerkki, jota erityisesti alle 20-vuotiaat tytöt käyttävät, merkin farkkumalleista moni keikkuu lantioilla |
| missata, missaa | 1 ark. std. slg. urh. epäonnistua, pilata, tyriä, hassata, munata Missasit hyvän tilaisuuden iskee sen jätkän! Menit taas missaamaan hyvän maalipaikan, saakeli! Missasi selvän maalipaikan. Missasi tilaisuutensa. 2 ark. std. slg. hukata tilaisuus, menettää, ohittaa, jäädä paitsi, jäädä pois jostain tilaisuudesta: Missasin sen konsertin. Missasin ensimmäisen numeron. Sitä esitystä ei kannata missata. Sauli missas tuhannen taalan mestan. |
| missei, mistei | ark. missä ei, jossa ei; mistä ei, josta ei Mennään sellaseen paikkaan, missei sada. Mä haluisin karata sellaseen paikkaan, mistei kukaan vois löytää mua. Toi on tommosta käsialaa, mistei kukaan saa selvää. |
| misseys | ark. missiys, missinä, kauneuskuningattarena olo. Missiyden tuoma julkisuus. Missiys tuo julkisuutta. |
| missi | 1 ark. std. slg. epäonnistuminen, moka, munaus Taisin tehä aika missin illalla sen kimulin seurassa. Siitä rankkarista tuli ihan missi. Mä olin ihan luukulla, mut sit tuli missi. 2 ark. kauneuskuningatar |
| missikilpailu | ark. mon. kauneuskilpailu(t) |
| missikisa | ark. mon. missikilpailu |
| missivuosi | ark. missinäolovuosi |
| missiys, misseys | ark. missinä, kauneuskuningattarena olo |
| misson, miston | ark. missä on, jossa on; mistä on, josta on Mennään syömään taas sinne, misson aina isot annokset. Miston lyhin matka stadiin? Katotaan vielä sieltä rinteestä, miston aina löytyny kanttarelleja. |
| mistiin, menee | std. slg. epäonnistua Se homma alko menee heti alus mistiin. |
| mistä mä sen tietäsin | ark. kuinka voisin tietää sen |
| mistään kotoisin | ark. (ei) minkään arvoinen, täysin mitätön Se leffa ei ollu mistään kotosin. Tuskin se vekotin on mistään kotosin. – Nu e demn de luat în seamă. N-are mamă, n-are tată. |
| misu | 1 slg. tyttö, tyttöystävä; nainen, nuori kurvikas, seksikäs nainen Pitäsköhän yrittää iskee joku hyvännäkönen misu täältä? Arska hengailee taas jonkun uuen misun kanssa. Lähettiin eile joraa mun nyyan misun kans. 2 last. kissa. kissa(npentu), mirri, kissimirri Annetaan tästä pikku misulle maitoo. Misu, misu, tule tänne! |
| misääri | korttip. eräissä korttipeleissä erä, jossa vältetään tikin ottamista t. pienempi kortti voittaa suuremman |
| miten hurisee? | ark. miten voit? miten menee? miten kulkee? miten pyyhkii? vointia tms. kysyttäessä tervehdyksen jälkeen: mitä kuuluu, kuinka voit Moi, miten sulla hurisee? Miten elo nyt kulkee? No hei, miten menee? Miten pyyhkii? – Cum merge? Ce mai faci? |
| miten hyvänsä | ark. miten tahansa, miten vain Ota miten paljon [= niin paljon kuin] haluat. Miten usein tahansa, hyvänsä, vain. Vaikka miten monta kertaa. Miten usein tahansa, hyvänsä, vain. |
| miten niin | ark. tarkennusta tai selitystä pyytävä (harmistunut) vastaus: mitä tarkoitat, kuinka niin, entä sitten Kaikki on taas sun syytäs! – Miten niin? Sä oot ihan hullu! – Miten niin? – Cum așa? Ce vrei să spui? |
| miten sattuu | ark. miten kuten, huolimattomasti Tää remontti on tehty vähän niinku miten sattuu. Sun tavaras lojuu ympäri huonetta miten sattuu. – Cum o fi. Oricum. |
| miten suu pannaan, mites suu pannaan | leik. usein ironisena kysymyksenä: mitä nyt tehdään?, miten nyt pitäisi suhtautua? No entäs jos ne korot nouseekin, miten sitten suu pannaan? Mites nyt suu pannaan, kun kaikki rahat uppos remonttiin? – Ce te faci acum? |
| mitenkä | ark. miten [Atenție! Să nu deruteze –kä! Nu este formă negativă!] Mitenkähän tässä mahtaa käydä? Taas hän on myöhässä, mitenkäs muuten tietysti, totta kai. |
| mitens, mites | ark. puheenaiheen vaihtoa tai uutta näkökulmaa ilmaisemassa: muuten, entä(pä), entäs sitten No mites, ootko ollu terveenä? Mitens sit ne, jollei oo omaa autoo, niille kait pitäs hommata joku kyyti, vai? Mä en syö enää lihaa ollenkaan. – Mites kalaa? |
| mitsku, mitsgu | std. slg. mitali Suomi sai viis mitskua kisoista. Iskälle annettiin joku mitsku niissä juhlissa. Mä luudasin satasen 11,7 ja sain mitskun. |
| mitta täynnä | std. slg. sietokyvyn raja saavutettu |
| mittari | std. slg. taxi Missä ne mittarit hilluu aina ku stikkaa vodaa? |
| mittari(auto), mittariauto | leik. taksi, pirssi Tultiin yöllä mittarilla kotiin. Eiköhän oteta mittariauto ja lähetään himaan. |
| mittarissa | std. slg. leik. ihmisen iästä: elettyjä elinvuosia Pajonks sulla on mittarissa? Eihän mulla oo vasta kun vähän yli kuuskymmentä mittarissa. Paljo sul on (vuosii) mittaris? mittaris 18, ikää 18 vuotta, 18-vuotias |
| mittelö | vanh. leik. mittely, kilpailu |
| mittumaari(a) | ark. Toinen suomalainen juhannuksen nimitys on mittumaari(a). Se on käytössä vain paikoin läntisessä Suomessa, ja siitä tavataan myös asut mettumaari(a) ja messumaari(a). Tämä sana on alkuaan ruotsalainen laina (midsommar ’keskikesä’; suomen vanhassa kirjakielessä mitsu‑, metsumaari(a)), mutta meillä se on loppuosaltaan liittynyt kansanetymologisesti Maria‑nimeen – Tăierea capului Sf. Ioan Botezătorul. |
| mitä | 1 ark. miksi, mitä varten, mitä vasten, mistä syystä Mitä sää siihen tulit? Mitä te aina meitä kiusaatte! Anteeksi, mitä (sanoitte)? Mitä? 2 ark. alistuvan t. vähättelevän sävyisissä kommenteissa, mitä sitten, saati sitten. Mitäpä minä hänelle mahdan. Mitäs sitä nyt meikäläinen. Mitäpä minusta. 3 ark. kirouksissa, sadatteluissa, solvauksissa, ihmettelyissä yms., huudahduslauseissa Mitä vittua? No mitä helvettiä sä täällä teet? Mitä hittoo mä nyt tekisin? Mitä ihmettä!Mitä se sinulle kuuluu! Jos vähän liioittelinkin, niin mitä sitten? Mitä ihmettä! Mitä [= miksi] sinä tönit? No mitä sinä siinä, mene pois! Mitäs et pitänyt puoliasi. |
| mitä pienistä | ark. vähättelyä ilmaisemassa: älä välitä, älä huoli Mitä pienistä, antaa asian olla. Älä välitä, mitä pienistä! – Nu contează. |
| mitä siitä, mitä sitten | ark. entä sitten, mitä sillä on väliä, mitä asia kenellekään kuuluu Mitä siitä, jos muilla on kerrankin hauskaa? No mitä sitten, vaikka naisenkin tupakalta! – Ei și? |
| mitä tuosta, mitä turhia | ark. vähättelyä ilmaisemassa: älä välitä, älä huoli, mitäpä siitä Mitä tuosta, ei muistella vanhoja ikäviä asioita. No mitä turhia, ei kannata välittää enää koko asiasta. – Nu contează. |
| mitä varten | ark. Mitä varten miksi, mistä syystä, minkä tähden. Sitä varten siksi, siitä syystä, sen tähden. |
| mitä vasten | ark. miksi, minkä vuoksi, mitä varten Mitä vasten sä itket? Mitä vasten nää kamat tähän on tuotu? – De ce. |
| mitä vielä | ark. torjuva tai vähättelevä vastaus Saitko töitä? – Mitä vielä! Tuliko voitto? – Mitä vielä! – Aș! Nici măcar pe-aproape. |
| mitä vittua? | std. slg. mitä ihmettä?, mitä? Mitä vittua? |
| mitä(s) tässä | ark. vastauksena kuulumisia kysyttäessä: kiitos hyvää, ei mitään erityistä, kummempaa Mitä sulle kuuluu? – Mitä tässä sen kummempia. Ootko voinu hyvin? – Mitäs tässä. – Cu plăcere. |
| mitää, mitään | ark. mitään Ei se mitään [= suinkaan, ollenkaan, alkuunkaan] rikki ole. Ei enää mikään uusi ei enää (kovin) uusi. |
| miuku, miukumauku | std. slg. atk:ssa: ät-merkki, @-merkki, lehmänhäntä, (at)-merkki sähköpostiosoitteissa Mun sähköpostio–on tupu miuku inet piste ji. Tuleeks se fi ennen vai jälkeen miukumaukun? |
| mjesta | std. slg. paikka |
| mjölkki | std. slg. maito Mjölkki on finiito, haes pari litraa sitä punasta. |
| mjölkkihandeli, mjölkkis | std. slg. maitokauppa, milkkis Mjölkkihandeli oli siinä ihan vastapäätä. |
| mm | 1 ark. myöntävä vastaus tai vahvistava toteamus: kyllä, joo, juu, niin Tuuneks sä ton tyypin? – Mm. Tähän soppaan pitäs lisätä varmaan vähän suolaa, vai? – Mm. 2 ark. toteava tai välinpitämätön vastaus: selvä, ymmärsin, okei Sun pitäs varmaan pyytää siltä anteeks. – Mm, niin kai. Eikö voitaski viiä niille kukkia tuliaisiks? – Mm. 3 ark. mielihyvää ilmaiseva huudahdus Mm, kun onkin hyviä pikkuleipiä! Hiero vielä just siitä vähän ylempää, mm! |
| MMS | atk. multimedia messaging service, esim. kännyköiden kuvaviestit |
| mobata, mobbata | ark. kiusata, sortaa, simputtaa, mobbata, mobata, mobbaa, moppaa, mobbatta, retata Koululaisten keskuudessa esiintyvä mobbaaminen. |
| mobbaus | ark. mobbaaminen |
| mobiili | std. slg. auto |
| mobiilikirja | ark. matkapuhelimeen ladattavissa oleva kirja |
| modari, motskari | std. slg. moottoripyörä Onks sun modaris skulannu hyvin? |
| modaus, modata | slg. muokata omien sivujen ulkonäköä |
| mode | slg. u.s. (2011) ks. moderaattori, moderoija |
| moderaattori | 1 ark. keskustelun johdattelija, puheenvuorojen jakaja 2 u.s. (2011) moderoija, verkkokeskustelun valvoja |
| moderoida | u.s. (2011) valvoa verkkokeskustelua |
| moga, mogaus, mogu | std. slg. virhe Mun on pakko sanoo, et oliha se mun moga. |
| Mogadishu Avenue | slg. Meri-Rastilantie Vuosaaressa |
| moglata, moglaa | std. slg. maalata |
| moi; moido; moi! moido! moidu! | 1 ark. std. slg. tuttavallinen tervehdyssana ja hyvästelysana: terve! hei! tervehdys! Moi! No moi! Moi, mitä kuuluu? 2 ark. std. slg. tuttavallinen hyvästelysana: moi sitten, hei vaan, hei sitten Moi sitten. Moi, moi, soitellaan sitten. Moi moi! Mä lähen ny, moi! No, moido. Nähää skolesim. Moido! Moido, tavataan huomenna! Mä meen nyt himaan, moido! |
| moikata, moikkaa | ark. std. slg. tervehtiä, sanoa moi Mennäänkö moikkaan mammelia? Pena moikkas mulle bussin ikkunasta. Naapurin ukko suuttu niin, et se ei enää ees moikkaakaan mulle. Käytiin moikkaamassa tuttuja. Kikka joutu lasarettii, käy moikkaamas sitä. |
| moikka, moicca | ark. std. slg. leik. lähtiäistervehdys, tuttavallinen tervehdyssana ja hyvästelysana: moi, morjens(ta), morjes(ta) Moikka! Moikka, mitä kuuluu? Mä lähen nyt, moikka! Nähää huomen skoles, moikka! |
| moikkaamas käy | std. slg. käydä tervehdyskäynnillä Tultii moikkaan ku dallattii täst ohi. |
| moikkelis koikkelis | ark. leik. erittäin tuttavallinen tervehdyssana |
| moikkuli | ark. Moikkuli moi lapsukaiset!!!Muistuttelen että huomenna alkaa taas kerho!!! Tervetuloa kaikki mukaan!!!! |
| moinen | 1 ark. kirjallissävyisissä ilmauksissa: sellainen, semmoinen; mokoma. Moista taituria ei ole ennennähty. Moinen laiminlyönti on käsittämätön. Suuttui moisesta kohtelusta. Moista ei muistettuennen tapahtuneen.2 ark. adjektiivien jälkiosana: kaltainen, lainen, vertainen. Jonkinmoinen, kaikenmoinen, monenmoinen, toisenmoinen. jnk voimakkuutta t. vaikuttavuutta ilmaisevissa yhdysadjektiiveissa. Aikamoinen. Suurenmoinen. Hitonmoinen, helvetinmoinen. |
| moinenskan, moinenskaan | std. slg. millänsäkään |
| moisio | 1 kans. aidattu viljelysalue (metsän keskellä), uudispelto, raivio. 2 vars. Viron oloista: suuri maatila, kartano – Cf moșie. |
| MOK | lyh. u.s. (2016) monialainen oppimiskokonaisuus) oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joiden suunnitteluun myös oppilaat osallistuvat |
| moka, mokaus, moga | ark. std. slg. virhe, erehdys, möhläys, töppäys, munaus, törttöily Huomaskohan kukaan mun mokaa? Teit pahan mokan, kun et tullu paikalle ajoissa. Tollasia mokia ei sitten enää tässä työpaikassa suvaita! Kyllähän niitä mokia joskus sattuu kelle vaan. Se oli munmokani. Mun entinen mies teki aikamoisen mokauksen. Sitä mokaus ta et saa ikinä anteeks. Karsee moka, veskari skotas oman molen. |
| mokata | 1 ark. std. slg. erehtyä, tehdä virhe, toimia väärin, epäonnistua, erehtyä, pilata, nolata, munata, möhlätä, möhkliä, sählätä, söhliä, töppäillä, töpätä, törttöillä Taisin illalla mokata aika pahasti itteni. Tässä hommassa ei sitten saa mokata. Menit mokaamaan sen hyvän maalintekopaikan, saakeli!Työ, jossa ei saa mokata. Mokasi koko homman. Mokata itsensä. Mutsi, sori siit eilisest, mä vähä mokasin. Älä ny mokaa. 2 huum. pilata |
| moke, mokke | urh. slg. maalivahti, molari, kassari, veskari Moke sai aika tällin naamaansa. Noilla on tosi surkee mokke. Mokelle sattu aika munaus. |
| mokkeri | 1 slg. varusmiehestä palvelusajan alussa: alokas, moku, monni, mopo, mosuri Pistetääs noihin mokkereihin vähän vipinää! Ai ootsä vielä ihan mokkeri? Kyllä otti päähän siilon mokkerina. 2 koul. slg. peruskoulussa: alempiluokkalainen, erityisesti seitsemännen luokan oppilas, mopo Teki s mieli vähän kusettaa noita mokkereita. Maikka väitti, ettei mokkereille saa enää tehä mitään mopokastetta. |
| mokkula | 1 atk. nettitikku, liikkuva laajakaista Kiva mokkula mul onki nettitikku! 2 ark. outoa esinettä voidaan kustua tällä nimellä; yleisimmin sanaa ihme käytetään korostamaan sanaa mokkula Se on vaan joku ihme mokkula! |
| moklaa | std. slg. maalata |
| moklari | std. slg. maalari |
| mokli | std. slg. maali |
| mokoma | 1 ark. halventavasti, halveksivasti, paheksuvasti, väheksyvästi: sellainen, tuollainen tai tällainen outo, huono, kehno, turha, jonninjoutava Minkä mokoman tyypin kanssa sä juttelit? Mokomakin kiusaaja! Senkin mokoma! Ei tollasta mokomaa voi hyväksyä. Ja tollasellako mokoman purkillla pitäis järvelle lähtee, hah! Ei sun kannata mokomasta suuttua. 2 ark. arvostavasti, ihmettelevästi tms.: sellainen, tuollainen tai tällainen niin mainio, erikoinen, ihmeellinen Eipä oo mokomaa taikuria ennen nähty! Eipä olis mokomaa uskonu, että Penakin pääs luokaltaan. 3 ark. harmittelevasti: erikoinen, kumma, merkillinen Johan on mokoma, ettei kone lähe käyntiin! Mikä mokoma tässä on vialla? 4 ark. Toinen mokoma saman verran lisää. Verkossa oli kymmenkunta ahventa ja toinenmokoma särkiä. 5 ark. Kaikin mokomin vastauksissa, kehotuksissa, myönnyttelevissä ilmauksissa: (tottahan) toki, totta kai, kaikella muotoa. | ”Saanko istua viereenne?” ”Kaikin mokomin!” | ”Suokaa anteeksi!” ”Kaikinmokomin!” | Voit kaikin mokomin lainata autoani. |
| moksiskaan | ark. std. slg. ei millänsäkään, olla välittämättä Ei kannata olla noista juoruista moksiskaan. Pena ei ollu moksiskaan, vaikka sen vaimo lähti nosteleen. Kimma ei ollu moksiskaan, vaikka lähin menee. Se ei ollu moksiskaan. |
| moku | std. slg. sot. slg. arusmiehestä palvelusajan alussa: alokas, mokkeri, monni, mopo, mosuri Eiköhän vähän simputeta mokuja! Vanha lähtee, mokut jää! |
| molaa | std. slg. maalata |
| molari | ark. std. slg. urh. maalivahti, moke, mokke, kassari, veskari Meillä on tosi hyvä molari. Mä suostuin meidän joukkueen molariks. Molaria haukuttiin imuriks. Jouduin molariks ku on osannu skodaa. |
| mole | std. slg. urh. maali (pelissä) Mä tein kolme molee, eiks se oo hattutemppu? |
| molempi parempi | ark. vaihtoehdoista: yhtä hyviä Hyvä niin tai näin, molempi parempi. |
| mollata, mollaa | ark. std. slg. moittia, halveerata, puhua halventavasti, haukkua, pilkata, ivata, panna halvalla, pistää lyttyyn Miks sä aina mollaat muita? Ei tolleen saa toisia mollata!Mollasi sumeilematta kilpailijoitaan. Pakkoks sun on aina mutsiis mollaa. Ne rupes mollaa sitä. |
| mollaus | ark. mollaaminen |
| molli | std. slg. kasvot |
| molliin | std. slg. päin kasvoja |
| Molli-Jori | std. slg. George Malmsten |
| mollikka | std. slg. aurinko Mennääks Suokkii ottaa mollikkaa? |
| molluska | lääk., ark. ontelosyylä (molluscum contagiosum) – Neg. |
| molo | std. slg. alat. miehen sukupuolielin, penis, siitin, muna, mulkku, vehje, mela Sillä miehellä oli hirvee molo. Se akka pysty ottaan koko molon suuhunsa. Kauheenäkönen molo, mitä sä oot tehny sillä. |
| molottaa | 1 std. slg. halv. vieraskielisestä puhumisesta 2 std. slg. halv. puhua kuulijalle outoa kieltä; puhua epäselvästi, äänekkäästi, puhua, pälpättää Mitä kieltä noi oikeen molottaa, viroo vai? Se molotti jotain, mutta ei siitä pirukaan ottanu selvää. Aina noi muijat jaksaa molottaa… |
| molski | ark. urh. painimatto Suomalaisilla menestystä EM-molskilla. |
| moltskaa | std. slg. maalata |
| momentti | std. slg. hetki Venaa yks momentti, oon tulos iha just. |
| momo | lyh. u.s. (2013) (engl.) modest modernism ’vaatimaton modernismi’, arkkitehtuurin tyylisuunta, jota edustavat mm. lähiöiden elementtikerrostalot, momo‑talot |
| monarit, mondikset | std. slg. kuukautiset, mensut, mens(s)is, mens(s)ikset, mensut, monkut, monsut, moonikset Mulla alko just monarit. Aina pitää tulla noi saakelin mondikset! |
| monarkki | ark. monarkkiperhonen |
| monde | std. slg. kuoppa (monttua tarkoittava paikannimi) Mennää mondelle braijaa. |
| monee(n)? | ark. mihin asti? |
| monelta? moneltako | ark. std. slg. mihin kellon aikaan, kuinka monelta, mihin aikaan, milloin Monelta mennää? |
| monikalorien heittämine | slg. oksennus |
| monilukutaito | u.s. (2015) erilaisten viestien vastaanottamisen, tuottamisen ja arvioimisen taito |
| monipiippuinen | ark. asiasta, jolla on monta puolta Tää on vähän kimurantti ja aika monipiippunenkin juttu. |
| monitilatoimisto | u.s. (2014) työtila, jossa on avotilan lisäksi muita erilaisia työskentelyalueita |
| monitori | ark. tietokoneen näyttö |
| monkkarit, monkut, monsut | slg. kuukautiset, mensut, mens(s)is, mens(s)ikset, monarit, mondikset, moonikset Hitto, sillä akalla oli monkut! Tuntuu vähän niinku monsut just alkais. Tiätsä mitä, mun monkut on viikon myöhäs. |
| monnari | std. slg. moniste |
| monni | std. slg. sot. slg. varusmiehestä palvelusajan alussa: alokas, mokkeri, moku, mopo, mosuri Kyllä ottais päähän olla vielä monni. Monnit hiljaa rivissä! Monnit tulee, vanha lähtee! |
| mono, monot | 1 ark. yleisesti: kenkä Onpas jätkällä komeet monot! Viitiks vähän putsata noita kurasia monojas, ennen kun tuut sisään. 2 ark. hiihto- tai laskettelukenkä; suksen siteeseen kiinnittyvä hiihtokenkä; kenkä, varsinkin isokokoinen ja kömpelötekoinen Ei nää vanhat monot sovi uusiin siteisiin. Pitäs hommata uuet sukset ja monot. |
| monoa persuuksiin | slg. potkujen antamisesta tai saamisesta Penalle annettiin monoo persuuksiin siitä firmasta. Pitää vähän varoo, ettei tuu monoo peruuksiin. – A primi un șut în fund. |
| monoa vinoon, panee | std. slg. leik. tanssia; tanssimaan Lähetäänks pistään parketille vähän monoo vinoon? Lähetääks panee monoo vinoon? – A dansa. A face un chef de pomină. |
| monoa, antaa, tarjoo | std. slg. potkia, antaa, tarjoo monoo Se tarjos heti monoo. |
| monokansa | leik. sunnuntaireippailijat, -retkeilijät |
| monot vinossa | leik. humalassa, juovuksissa Iskä tuli pikkujouluista monot vinossa. Pena on jo ihan monot vinossa. – Beat. |
| monottaa | 1 std. slg. potkia, potkaista, pahoinpidellä potkimalla Ois tehny mieli monottaa sen kuskin auto paskaks, kun se tuli tönäseen suojatiellä. Se jengi oli monottanu jonkun vanhan äijän henkihieveriin. Ei oo reiluu monottaa ku jätkä on ihat veks pelistä. 2 slg. antaa potkut, erottaa työpaikasta Pitäs kai taas vähän monottaa porukkaa, kun firma tuottaa pelkkää persnettoo. Onks mut siis monotettu, vai? |
| Monsas (City) | std. slg. Maunula |
| monsteri | 1 ark. hirvittävä olio, hirviö 2 slg. Monster Energy -juoma Tuo mulle kaupasta monsteri. |
| monsut | std. slg. kuukautiset |
| monta rautaa tulessa | ark. kiireestä: monta asiaa tai työtä yhtä aikaa tehtävänä, monta hanketta meneillään tms. En mä ehi tulla, koska mullon nyt niin monta rautaa tulessa. sulla taitaa olla liian monta rautaa tulessa? – A fi foarte ocupat. A avea multe pe cap. |
| montaks | ark. kuinka monta |
| montaks vanha | std. slg. kuinka vanha, minkä ikäinen Montaks vanha sä oot? |
| montteerata | 1 ark. asentaa. 2 ark. koostaa 3 ruok. viimeistellä kastike t. keitto esim. kermalla |
| monttu | 1 ark. std. slg. kuoppa, kaivanto, syvänne, syvennys Tähän tiehen on tullu hirveitä monttuja. Ruvetkaas kaivaan sitä monttua! Oopperan orkka oli pantu soittaan näyttämön alle monttuun. 2 std. slg. hauta 3 std. slg. suu Tuijottaa monttu auki. Siinä se katto monttu auki, ku mä en päässy ylös. 4 ark. urh. mäkimonttu |
| Monttu | std. slg. ent. ravintola Kuoppa, nyk. Hamlet |
| monttu auki | std. slg. suu auki, ihmeissään Mitähän toi tyyppi toljottaa meitä monttu auki? Siltä jäi monttu auki, kun mä vähän haistatin sille. – Gură căscată. |
| monttubileet | std. slg. hautajaiset |
| monttuun, muuttaa | std. slg. kuolla |
| monttööri | ark. asentaja |
| moon, moonarit, moonikset | std. slg. kuukautiset, menkat, mens(s)is, mens(s)ikset, mensut, monarit, mondikset Minkä ikäisenä sulla alko moonikset? Ei Lissu antanu, kun siilon nyt moonikset. Mul alko just moonikset. |
| moosua | std. slg. hyvä |
| moottori | ark. urh. jalkapallossa ym.: joukkueensa peliä järjestelevä keskikenttäpelaaja |
| moottoriturpa | ark. suulaasta puhujasta; suunsoittaja, huuliveikko, poskisolisti |
| mopata | ark. puhdistaa mopilla |
| mopo | 1 ark. kevyt moottoripyörä, moottoripolkupyörä, mopedi, kaksipyöräinen moottoriajoneuvo, jonka sylinteritilavuus on enintään 50 cm3 Mä sain rippilahjaks mopon. Mä voin viiä sut mopolla tonne tien varteen. Mopoo sanotaa nykysin kevariks. 2 slg. varusmiehestä palvelusajan alussa: alokas, mokkeri, monni, moku Koskas uuet mopot tulee? Kyllä joskus pelottikin siilon ihan mopona. 3 koul. slg. peruskoulussa: seitsemännen luokan oppilas, mokkeri Käy vähän sääliks noita mopoja, kun kaikki kiusaa niitä. Tehääs vähän jäynää noille mopoille! 4 slg. kävelyteline |
| mopo hukassa? | std. slg. olla käsittämättä jotain Skoudel oli selvästi mopo hukas. |
| mopo karkaa käsistä | ark. tilanne riistäytyy hallinnasta Varohan sitten siellä etelänreissulla, ettei mopo karkaa käsistä! Penalla on ton viinan kanssa vähän tainnu mopo karata käsistä. – A pierde controlul. |
| mopolla, jollai | std. slg. moottoripolkupyörällä |
| mopottaa | std. slg. kiusata (koulussa) |
| moppaus | ark. moppaaminen |
| mora | std. slg. ruotsal puukko (punavartinen) Haluutsä morasta kylkeen? |
| moraalinvartija | halv. ahdasmielisesti toisten ihmisten moraalia tarkkaileva henkilö |
| moraalitalous | leik. sosiaalisen vastuunsa tiedostava talouselämä |
| morfa | std. slg. huum. morfiini |
| morgoonit skulaa | std. slg. korvissa soi |
| morjens, morjensta, morjes, morjenstaa, morjesta, morjestaa | ark. tervehtiä, moikata, tuttavallisia tervehdys- ja hyvästelysanoja: moro, moro(n), terve, hei, moi No morjens, vanha kamu! Morjensta, mitä kuuluu? Morjes sitten, huomenna taas nähään! Morjens taas! Naapurin ukko ei enää morjenstakaan mulle. Miks toi vastaantulija morjesti meille? |
| morkata, morkkaa | ark. moittia, haukkua, sättiä, soimata, panetella, parjata, syytellä Älä morkkaa mun pikkubroidii. Miks sä aina morkkaat meitä? Ope morkkaa toisia ihan pikkuasioista. Morkata ruokaa kehnoksi. On aina muita morkkaamassa. |
| morkkaaja | ark. vrt. morkata |
| morkkaus | ark. morkkaaminen Joutui toisten morkkauksen kohteeksi. |
| morkkis | ark. std. slg. lievä alakulo + katumus; std. slg. huono omatunto, moraalinen krapula, itsensä syyttäminen Mulla on hirvee morkkis eilisistä munauksista. Tuolla se nyt katuu tekosiaan morkkiksessa. Kyl tää muuten, mut toi morkkis painaa. |
| morkku | 1 std. slg. tyttöystävä 2 std. slg. huone 3 huum. morfiini |
| morkollit soi | std. slg. (niin vauhdikasta toimintaa, että:) |
| moro, moron | ark. std. slg. morjens, hei, moikka, tuttavallinen tervehdys- tai hyvästelysana: moi, terve, morjens(ta), morjes(ta) Moro, mitä kuluu? Moro sitten, nähään huomenna! Se on sitten moron! |
| morsetus | ark. viestiminen morseaakkosin |
| morsian | 1 ark. leik. naisesta: heila, kulta, rakastettu 2 sot. slg. varusmiehen henkilökohtainen ase Muista morsiamen valmistusnumero. |
| morsmaikku | ark. morsian; kihlattu Siinä se morsmaikku vielä kieriskelee onnesta. Jussi on hommannu uuen morsmaikun itelleen. |
| mortteli | ark. huhmar |
| mortti | sot. slg. alokas, armeijaslangia |
| Mosa, Mosapakka | std. slg. Tapanila |
| moshaa | std. slg. heiluttaaa päätä musiikin tahtiin |
| moska | 1 std. slg. huono tai turha asia, esitys tms.: roska, joutavanpäiväinen, pöty, jäte (tai sellaisena pidetty); tohjo, liiska Toi leffa oli silkkaa moskaa alusta loppuun. Älä puhu moskaa! 2 ark. lika; kiinteä epäpuhtaus Sadevesikouru on täynnä moskaa. 3 std. slg. huono ruoka, maski Koulussa oli taas kauheeta moskaa, kukaan ei syöny. 4 ark. talttavasara 5 ark. eräs korttipeli |
| Mosse | std. slg. leik. Moskvitsh-merkkinen venäläinen henkilöauto Meijän eka auto oli sellanen piikkinokkanen Mosse. Miten ihmeessä toi vanha Mosse pääs vielä katsastuksesta läpi? Sit ne muutti sen Mossen nimen Eliteks. |
| mosuri | std. slg. sot. slg. varusmies palvelusajan alussa: alokas, mopo moku, mokkeri, monni Pitää aluks vähän säikytellä uusia mosureita. Ainakin meitä simputetiin mosureina, vaikka se oli kiellettyä. |
| motari | ark. slg. moottoritie Ajaa motarilla. |
| motata | ark. std. slg. lyödä, iskeä nyrkillä Pidä turpas kiinni tai mä mottaan! Tota ääliötä tarttis joskus motata turpaan. Mottaa sitä kuonoo. |
| moti | slg. u.s. (2017) motivaatio. Koululaisen haastattelussa esim. ”Ei oo motii!” |
| moto | ark. std. slg. naama, kuono (lyödä), tokkaa motoon, lyödä jkta kasvoihin, turpiin, kuonoon Lyödä, antaa jkta motoon. Saada motoonsa. |
| motskari | std. slg. moottoripyörä, prätkä; moottorivene Et sais ajella motskarilla ilman kypärää. Pete rassailee taas sitä vanhaa motskariaan kuntoon. Lähetäänkö ajeleen motskarilla tonne selälle! |
| mottaa | std. slg. lyödä, heittää |
| motti | 1 ark. std. slg. sylinterilohko; moottori, murikka, mylly Minkäkokonen motti siinä autossa on? Nyt se motti hajos kokonaan. Motti oli ihan tulikuuma. 2 ark. usein peltinen muki, kuppi |
| motu | 1 std. slg. sot. slg. alokas 2 std. slg. modeemi Meillon sellanen kaapelimotu. Tällä motulla servuja saa paljon enemmän. Millanen motu sul on? |
| moukan tuuri | ark. hyvä (odottamaton) onni, onnellinen sattuma, iloinen yllätys Kävipä kerrankin oikee moukan tuuri! Jätkät voitti pelin ihan moukan tuurilla. – Norocul prostului. |
| moukari | 1 ark. urh. moukarinheitto(kilpailu) Heittää moukaria. Moukarin loppukilpailu. 2 urh. moukarinheitossa käytettävä väline, joka koostuu kahvallisesta metallilangasta ja sen päähän kiinnitetystä metallipallosta3 ark. halpa (1-2 euron) alkoholiannos (shotti, 0,33 l olut) ravintoloissa ja baareissa. Onnelassa on tänään euron moukarit. |
| moukaririnki | ark. urh. moukarinheittokehä |
| moukka | 1 halv. ark. (käytökseltään) sivistymätön henkilö, hölmö, tomppeli, ääliö, pölkkypää, torvi Mä en sen moukan kanssa rupee yhteistyöhön! Senkin saamarin moukka! 2 ark. odottamattoman hyvä onni Moukan tuuri. – Norocul prostului. 3 kans. talonpoika†; alhaissäätyinen Herrat ja moukat. 4 ark. šakissa: sotilas, sotamies Siirrä se moukka kunkun eteen! Nyt on sitten kaikki moukat syöty. |
| moukku | 1 ark. isku, lyönti, tälli Sai lujan moukun leukaansa. 2 slg. viinaryyppy, snapsi; ryyppy, naukku, paukku, tuikku Otetaan moukut tapauksen kunniaksi Ei oikeen passaa joka ilta ottaa moukkuja. Montaks moukkua sä oot jo juonu?Otetaanpa kunnon moukut! |
| moulari | ark. moukarinheitto(kilpailu) |
| MRSA-bakteeri | ark. sairaalabakteerina yleistynyt vastustuskykyinen stafylokokki (engl. methicillin-resistant Staphylococcus aureus) |
| mua | ark. kans. minua Rakastaks sä mua? Miksei mua huolita mukaan retkelle? Mua ottaa päähän. |
| mude, mugi | std. slg. äiti, äiskä, mutsi Mude kävi kuumana, kun mä tulin kännissä himaan. Et sitten mee kanteleen mudelle! Mude ja fade lähti joraa. |
| mufa | std. slg. isoisä |
| muggles | huum. marihuana |
| muhina | leik. tav. mon. muhinointi |
| muhinoida, muhinoi | std. slg. leik. hakkailla, kuherrella, pelehtiä; seurustella; rakastella Miten noi kaks kehtaa muhinoida uimarannalla? Jotkut on tuolla puskassa muhinoimassa. |
| muhinointi | leik. muhinoiminen |
| muhun | ark. kans. minuun Muhun ei saa sit koskee sormellakaan! Hiivatti, kun muhun iski karsee kankkunen! |
| muija | 1 std. slg. halv. vanha nainen, akka, muori, ämmä, eukko; Kirkossa oli vain ikäloppuja muijia. Torimuija. Muijien juoruilu. 2 std. slg. halv. nainen, akka, muidu, muikkeli, muikki, muijis; tyttöystävä Joku muija rupes etuileen siinä jonossa. Koskas sä viet sen muijan himaan näytille? 3 std. slg. halv. vaimo, emäntä, eukko, akkavaimo, emäntä Nyt muija ja kakarat autoon, niin päästään lähteen! Muija oli taas pahalla päällä. Muija ja mukulat. Muija oli viikon telakalla. 4 std. slg. slg. tyttö, tyttöystävä Luokan muijat. 5 std. slg. halv. nainen lemmenseuralaisena Mä iskin sieltä baarista yhen helkutin hyvännäkösen muijan. |
| muijantappaja | std. slg. moottoripyörän sivuvaunu, akantappaja Saaks ton muijantappajan irrotettuu tosta? |
| muikkari | std. slg. koul. slg. muistutus, kirjallinen muistutus (koulussa) Mä sain tänään muikkarin, kun mä en ollu tehny läksyjä. Ope anto muikkarin suunsoitosta. Äijä anto mulle muikkarin:”Hymyillyt käytävässä”! |
| muikkeli | slg. muija, nainen |
| muikku | std. slg. savolainen |
| muiluttaa | ark. erik. kyyditä, kyydittää Kommunisteja muiludettiin rajan taakse. vrt. antaa kyytiä – A transporta. |
| muiluttaja | ark. erik. kyyditsijä |
| muilutus | ark. kyyditys, erik. poliittisten vastustajien väkivaltaisista kuljetuksista 1930-luvulla |
| muina miehinä | ark. ölövinä, muina miehinä, muina naisina kuin ei huomaisi jtak t. mitään, jstak välittämättä – Care se face că plouă; nu-i pasă. |
| muiskauttaa | ark. suudella (äänekkäästi), antaa pusu, pussata Tekis mieli muiskauttaa sua. Reksi oikeen muiskautti mua poskelle, kun se onnitteli. |
| muisku | ark. suudelma, suukko, pusu Anna Pekka äidille muisku poskelle! Aattele, mä sain siltä kundilta jo muiskun! |
| muistelo | 1 ylät. leik. muistelu; muisto 2 ylät. leik. muistelma |
| muistitikku | atk. muistikortin tapainen väline, joka liitetään tietokoneeseen ilman lukijaa t. sovitinta. Kopioida tiedostot muistitikulle. |
| muistohuone | u.s. (2013) sairaalaan järjestetty rauhallinen huone, jossa omaiset saavat jättää jäähyväiset vainajalle |
| muistovärssy | ark. muistosäkeet, muistoruno |
| mukavuuslaitos | leik. kiertoilmauksen kaltaisesti: wc, vessa, käymälä, (paska)huus(s)i Missähän täällä ois lähellä sellanen, tiätsä, mukavuuslaitos, kun tarttis päästä? Meijän mökillä on kyllä aika ankee mukavuuslaitos, meinaan vaan et sit tiiätte. |
| muki | ark. std. slg. vars alkoholia sisältävä juoma-astia, cocktailannos, juomasekoitus (alkoholia), kuppi Tehään sitten saunan jälkeen mojovat mukit. Oot tainnu ottaa jo aika monta mukia, kun jo tolleen ohi katot. Kaada mukit vaan täyteen… me kumotaan ne heti. |
| muki, nurin menee | std. slg. hermostua, menettää maltti |
| mukiin, sylkee | std. slg. kieltäytyä alkoholiannoksesta No enhä mä koskaan oo mukiin sylkeny, tattist vaan. |
| mukiinmenevä | ark. std. slg. kelvollinen, siedettävä, laatuunkäypä, tyylikkäännäköinen, hyvännäköinen Pekan uus likkakaveri on ihan mukiinmenevä. Teillähän on ihan mukiinmenevä kämppä. Baarinpuolel tsittas pari mukiinmenevää tammaa. |
| mukikakku | u.s. (2014) (engl. mug cake) mikrossa mukissa nopeasti valmistettava kakku |
| mukkeli | std. slg. miehen sukupuolielin |
| mukkelis makkelis | ark. nurin niskoin, kuperkeikkaa, päistikkaa; sekaisin, hajallaan, mullin mallin Iskä meni mukkelis makkelis kellarin portaissa. Kaikki tavarat on menny mukkelis makkelis auton peräkontissa. Kieri mukkelis makkelis rinnettä alas. – Cu capul înainte, peste cap, de-a berbeleacul. |
| muks | ark. kans. minuksi |
| muksu | 1 ark. std. slg. lapsi, kakara, mukula, penska, pentu Ota muksut messiin. 2 ark. muksahtava isku |
| muksu, mukula | ark. lapsi, tenava, kakara, kersa, pentu, penska Nyt eukkoja muksut autoon, niin mennään! Jokos muksut tuli koulusta? Muija ja mukulat. Onpas teillekin siunaantunu paljon noita mukuloita. Toi jätkähän on vielä ihan mukula. |
| muljaus, muljahdus | ark. tuima, äkäinen silmäys |
| muljauttaa, mulkaista | ark. luoda tuima, äkäinen silmäys Katsoa muljauttaa vihaisesti. – A se uita chiorâș. |
| mulkata, mulkkaa | std. slg. katsoa, tuijottaa, mulkoilla Mitäs jätkä mulkkaat, etsä oo ennen tissii nähny? Mitäs mulkkaat? 2 ark. muuttaa, sovittaa Mulkataas sitä kokousaikaa vielä. 3 ark. muokata omavaltaisesti, manipuloida Parempi on, kun et, jätkä, täällä yritä mulkata yhtään mitään! 4 ark. kaatua, liukastua Varo siellä on liukasta, mulkkasin itekkin tossa mäessä. |
| mulkero | std. slg. halv. epämiellyttävä henkilö, hankala ihminen, mulkku Häivy siitä, senkin mulkero! Mä en sen mulkeron puheille mee! |
| mulkku | 1 std. slg. alat. miehen sukupuolielin, siitin, penis, muna, kyrpä Tolia jätkällä on hirvee mulkku! Katos, kun sen mulkku pullistelee housuissa! Mulkkua kirvelee niin hitosti. Stondaa ku mulkku häissä. 2 std. slg. alat. sb hankalasta ihmisestä, vastenmielisestä, varsinkin miehestä, vittumainen tyyppi: hölmö, hullu, torvi, ääliö, idiootti Se kaveri on varsinainen mulkku. Painu vittuun täältä, senkin mulkku! Se saakelin mulkku tuli taas tänne rehvastelemaan. Reksi oli varsinainen mulkku. Senkin mulkku! Mulkku jätkä. 3 std. slg. alat. aj typerä, inhottava, tyhmä Toi nyt on ihan mulkku idis! Kuka tollasen mulkun tyypin kanssa viittä olla! |
| mulkvisti, mulkku | std. slg. alat. typerästä, vastenmielisestä ihmisestä, varsinkin miehestä: ilkeä ihminen, tyhmä kaveri, hölmö, torvi, ääliö, pässi, kusipää, mulkku On siinä mulla yks mulkvisti! Sellanen mulkvisti tarttis turpaansa. Sä oot tosi mulkvisti jos sen meet tekee. Joku mulkku pölli mun fillarista. stongan |
| mulla | ark. kans. minulla Mulla on kauhee kuume. Onkohan mulla näössä jotain vikaa, kun teksti vilisee silmissä? Ne kirjat on mulla. |
| mulle | ark. kans. minulle Anna se kirja mulle. Miten mulle nyt näin huonosti kävi? Joku on näköjään lähettäny mulle kirjeen. |
| mullei, multei | ark. kans. minulla ei, minulta ei, minulle ei Mullei oo yhtään rahaa. Multei kannata nyt kysellä mitään, mullon hirvee kankkunen. Mullei tartte antaa mitään joululahjoja. |
| mullin mallin | ark. sekaisin, epäjärjestyksessä, sikin sokin Koko sen pojan huone oli ihan mullin mallin. Meillon remontti ja paikat mullin mallin. Sen likan asiat on menny aivan mullin mallin. – Răvășit, dezordonat, cu fundu-n sus. |
| mullon, multon | ark. kans. minulla on, minulta on, minulle on Mullon hirvee päänsärky. Multon kaikki tavarat hukassa. Mullon ihan samantekevää, mitä muut aattelee. |
| mult menee hermot | ark. hermostun |
| multa | ark. kans. minulta Mitä sä pyysit multa? Kuka haluaa multa karkkia? Multa ei onnistu tänään mikään. Siilon multa pääs itku, kun iskä ja äiti kerto, et ne eroo. Oho, multa pääs pieru. |
| multain | ark. lietelannan levityksessä käytettävä laite, jonka vantaat rikkovat pellon pinnan |
| multiin, stikkaa | std. slg. haudata |
| multikka | ark. multimediatietokone |
| multikopteri | u.s. (2016) helikopterimainen ilma‑alus, jossa on vähintään kolme kantoroottoria |
| mummeli | 1 std. slg. leik. last. isoäiti, mummo, mummi, mummu, mamma, mammeli Mä annan nää lapaset mummelille joululahjaks. Piti auttaa tossa yks mummeli tien yli. Mummi ja pappa tulee meille jouluna. Me mentiin jouluaattona käymään mummun ja vaarin haudalla. Joku mummu olijääny tossa kelkallaan auton alle. Mummeli otti ketoo siin pitsgulla. 2 std. slg. halv. vanha nainen |
| mummo | 1 ark. std. slg. vanha nainen. Torimummo. 2 leik. nuori naispuolinen ystävä |
| mummola | last. isoäidin koti – Prin extensie: la bunici. |
| mummolaki | leik. u.s. (2010) ulkomaalaislakiin suunniteltu lisäys, joka olisi mahdollistanut Suomessa asuvien siirtolaisten iäkkäiden vanhempien oleskelun lastensa luona |
| mummomarkka, mummo, mummon markka | ark. std. slg. leik. Suomen markka (euroon siirtymisen jälkeen), mummon raha, luomumarkka Se bungaa alle kuus mummoo, eli yhen euron. Golfsetti maksoi reilut 1 000 mummoa. |
| mun | ark. std. slg. kans. minun |
| muna, munat | 1 std. slg. alat. mon. miehen t. koiraseläimen kivekset t. sukupuolielimet; miehen sukupuolielimistä: siitin, penis, kyrpä, molo, mulkku Kauhee muna tolia jätkällä! Ei ne äijät muuta tee, kun juoksee vaan akkojen perässä muna pystyssä. Pistä nyt housut jalkaan ja munas piiloon! Kyllä sattu, kun jätkä potkas suoraan munille; heppiin Nainen huusi että mä haluan munaa nyt. [Deși este singurul cuvânt pentru ou, din cauza ambiguității oul de găină trebuie numit kananmuna] 2 std. slg. leik. voimaa, tehoa, ytyä, uskallusta, kanttia rohkeutta Kyllä kait jokasessa meissä pitäs olla munaa olla ihan oma ittensä. Musta noihin saundeihin tarttis vähän enempi munaa. Kovaa homaa, se vaati kyllä munaa. Bändissä, elokuvassa, tyypissä on munaa. Tossa biisissä ei oo yhtään munaa (kyrpää). 3 ark. virhe, erehdys, moka, munaus. Tosi paha muna. Homma meni munilleen huonosti, pieleen. |
| munaa | std. slg. nolata itsensä, epäonnistua Eka keikka ja jätkä munas heti. |
| munaa itsensä | std. slg. häpäistä itsensä Mä munasin itteni ku aloin shungaa. |
| munaa, on | std. slg. olla voimaa, (miestä) Onks sussa munaa tulla kragaa? |
| munahaukka | std. slg. huonomaineinen tyttö |
| munalisä | ark. leik. miehelle samasta työstä maksetun palkan se osa, joka ylittää naisen palkan, mieslisä. Ja sitten hänelle tulee vielä munalisää. |
| munamankeli | std. slg. miesten polkupyörä Onks toi munamankeli sun? |
| munari | std. slg. epäonnistuja |
| munasillaan, munasilleen | ark. miehestä: alasti, Aatamin puvussa Olla munasillaan. Juoksimme saunasta munasillamme. Riisua munasilleen. |
| munaskuissa | ark. perin pohjin, juurta jaksaen, läpikotaisin tuntumisesta tai tuntemisesta Toijytä tuntuu munaskuissa asti. Vetäse sitä kuonoon, et se tuntee kans oikeen munaskuissaan. |
| munaskuita myöten | ark. perin pohjin, juurta jaksaen, läpikotaisin, perusteellisesti Tullissa mut tarkastettiin munaskuita myöten. Onhan mut tutkittu munaskuita myöten, eikä mitään vikaa ole löytyny. – A cerceta până în cele mai mici amănunte. A căuta până și-n gaura curului. |
| munat | std. slg. alat. miehen sukuelimet, pallit vrt. muna Täälhä on nii galsa et munatki jäätyy. |
| munata | ark. std. slg. epäonnistua, häpäistä, nolata itsensä, erehtyä pahasti, tehdä tyhmyyksiä, mokata, möhliä, tunaroida, tyriä, töpätä, munia Munasin taas pahanpäiväisesti eilisissä kemuissa. Menit hölmö taas munaamaan hyvän maalintekopaikan. Munata itsensä. Munasi hyvän tilaisuuden. Älä ny munaa jengii. |
| munaus | ark. std. slg. erehdys, virhe, möhläys, moka, töppäys, kömmähdys; epäonnistuminen Se maali oli kyllä moken oma munaus. Tais olla munaus mennä kertoon asiasta pomolle. Teki pahan munauksen. Se oli tosi munaus. |
| Muncca | std. slg. Munkkiniemi |
| munia, munii | 1 ark. nolata itsensä, erehtyä, tehdä tyhmyyksiä, mokata, möhliä, tunaroida, tyriä, töppäillä, munata Kyllä toi tyyppi sitten osaa munia joka asiassa! Jätkä muni taas hyvät senssit! Joukkueen maalivahti muni pahasti. 2 ark. std. slg. antaa odottaa itseään, viivytellä, kuhnailla, kuhnia, kupata Mihin ihmeeseen ne ukot jäi taas munimaan? Kuis pitkään sä aiot munia siellä? Kuinka kauan aiot siellä munia? Mitä sä siel viä munit, lähe tulee jo. – A cloci ceva. |
| munis | std. slg. neppis-auto (ainakin Kontula 60/70 -l munakuppi) |
| munjeekari | std. slg. suuharppu (huuliharppu) |
| munkit | std. slg. naisen rinnat |
| Munkka | std. slg. Munkkiniemi |
| munkki | 1 slg. onni, tuuri, säkä, mäihä, mäsis Kävi tosi hyvä munkki, kun meikku pääs tentistä läpi. 2 std. slg. koripallo Ainoo mahis: nopee peli ja munkki sisään. |
| munkki, käy hyvä | std. slg. onni, tuuri Sul kävi hyvä munkki ku pääsit inee. |
| munnari | 1 std. slg. suu 2 std. slg. suupala 3 std. slg. huuliharppu, munniharppu Skitta tuli megeen, mut munnari unohtu. 4 ark. muna, kananmuna 5 ark. muna, kives 6 ark. munahelistin |
| munnariin, ottaa | std. slg. ottaa suihin, tarjota oraaliseksiä Se ei ottanu munnarii, sil oli jotai estoja. |
| muntsi | std. slg. muuntaja |
| muorinen | leik. (käytössä vain muoto muoriseni) vaimosta käytettävä puhuttelusana |
| muotinukke | halv. pukeutumismuotia tarkoin noudattava nainen |
| muoto | ark. kasvot, naama Iskeä jkta vasten muotoa. Vetää muotoon. |
| muovi | ark. muovikalvosta, muovikelmusta Muoviin pakattu juusto. |
| muoviraha | ark. pankkikortti, luottokortti, maksukortti Mä maksan nykyään kaiken muovirahalla. Onhan toi muovirahan käyttö hirveesti lisääntyny. |
| muovispägä | std. slg. muovikassi |
| mupellus | ark. mupeltaminen Syöminen oli hidasta mupellusta. |
| mupeltaa | ark. mutustaa, mussuttaa, hitaasta t. perinpohjaisesta pureskelusta Mupelsi leipää. – A morfoli în gură. |
| murdarit | std. slg. murtomaasukset |
| muree | std. slg. kaunis, seksikäs nainen |
| murheenkryyni | ark. harmin tai huolen aiheuttaja, kiusankappale, mätämuna Pikkubroidi on meijän perheen murheenkryyni. Sä oot kyllä tän luokan murheenkryyni! Mun juoppo eno on oikee suvun murheenkryyni. – Copil problemă. Oaie neagră. Caz disperat. |
| murikka | ark. moottori, mylly, motti Sen jenkkiraudan konepellin alla jylläs aikamoinen murikka. Nyt se saakelin murikka levis varmaan kokonaan. |
| murjaani | leik. halv. tummaihoinen, neekeri, mutakuono Kaiken maailman murjaaneita tänne Suomeenkin päästetään! Joku murjaani kävi tossa ovella kauppaamassa tauluja. |
| murjaista, murjasee | 1 ark. std. slg. vitsin keksimisestä t. esittämisestä; kertoa vitsi, huuli, heittää herja; sanoa, laukoa, laukaista, töksäyttää jollekulle ilkeästi tms., veistää Pete murjas taas tosi hyvän vitsin. Taisit murjasta maikalle aika pahasti. Faija murjas sille aika pahasti. 2 alat. ulostaa, paskantaa Kuka helvetti on murjassu tänne lattialle paskapökäleen? |
| murju | std. slg. halv. huonokuntoinen, siivoton asunto; mökki, tönö, koju tms., mörskä Noi naapurit asuu ihan hirveessä murjussa. Pitäs kait tähänkin murjuun tehä vähän remonttia. Puretaan toi koko murjuja rakennetaan uus tilalle! Karseessa murjussa ne budjas. |
| murkina | 1 kans. aamulla, aamupäivällä t. puoleltapäivin syötävä ateria. 2 ark. std. slg. ruoka, syötävä, sapuska, ruoka-annos Onks meil mitää murkinaa? Mistäs saatas vähän murkinaa? Ei koulun murkinoissa musta mitään vikaa oo ollu. Heitetään ne loput murkinat veks. Tulkaahan jätkät murkinalle! |
| murkinoida | ark. std. slg. syödä ruokaa, aterioida Eiköhän murkinoida välillä, niin jaksetaan taas tehdä töitä. Kyllä tästä tullaan murkinoimaan, jahka ehitään. |
| murkinointi | ark. murkinoiminen |
| murkku | 1 ark. std. slg. murrosikäinen nuori Meiän perheessä on kaks toivotonta murkkua. Ei noitten murkkujen oikuttelua käsitä kukaan. 2 ark. std. slg. muurahainen Noi kaapin nurkat vilisee murkkuja. Murkut oli tehny pesän seinän väliin. Mä inhoon murkkuja ja kaikkia ötököitä. Siel oli ainaki miljoona murkkuu. |
| murkkuikäinen, murkku | ark. murrosikäinen nuori |
| murrentaa | ark. kääntää tekstiä murteelle musa-musiikki |
| mursa | std. slg. äiti |
| murtarit, murtsikat | std. slg. sukset, murtomaasukset |
| murtis | std. slg. murtovarkaus |
| murtsika, murtsikka | std. slg. urh. murtomaahiihto Mä inhosin jo koulussa murtsikaa. Murtsikka on vapaalla tyylillä aika rankka laji. |
| murtsikat | std. slg. urh. mon. sukset Ota ne murtsikat jalasta ja tuu tänne lämpimään! Ei noilla vanhoilla mursikoilla helkutti pysty mitään hiihtään! |
| muru | 1 ark. hellittelysana, hellyttelynimi naisystävälle: kulta, rakas Kuka se sun ihana murus sitten oikeen on? Voi sua äidin pikku murua! 2 ark. std. slg. leik. ruoasta, syötävästä Tuoda murua pöytään. Pistää murua rinnan alle syödä, aterioida. Nyt täytyy saa snadisti muruu rinnan alle. |
| musa | 1 ark. musiikki, mussa Sit kun musa loppu, lähettiin veks. Toi on ihan sairasta musaa. En mä diggaa tallasta musaa. Millasta musaa sä yleensä diggaat? 2 koul. slg. musiikki oppiaineena 3 std. slg. kans. muutaman kilon painoinen kivi, murikka |
| musak | std. slg. taustamusiikki kaupoissa |
| musamaikka | std. slg. musiikinopettaja |
| musamaku | ark. musiikkimaku |
| musari | std. slg. kivi, kivenmurikka Vippasin karseen musarin siihen fönariin.. |
| museoitua | leik. muuttua museoesineen kaltaiseksi |
| musikantti | leik. halv. soittaja, soittoniekka |
| musikka | 1 ark. std. slg. lapsi, kidi, skidi, kersa, muksu, tenava, kakara Musikat äkkiä autoon, nyt lähetään! Johan on teillekin noita musikoita siunaantunu vaikka kuinka monta! 2 halv. venäläinen talonpoika t. kansanmies |
| muskari | ark. koul. slg. musiikkileikkikoulu, musiikkileikkikerho Pitäs viiä kersat illalla muskariin. Musta muskarissa on aina kivaa! Piät sä kersoille vielä sitä muskaria? |
| muskeli, muskelit | 1 ark. lihas, lihakset, yleensä käsivarsilihakset Katos, kun tolia bodarilla on mahtavat muskelit! Mitä hittoo siinä noita onnettomia muskeleitas pullistelet! 2 kuv. voimasta, tehosta, vaikutusvallasta tms. Uudessa automallissa on enemmän muskeleita. Yhtiöhakee osakeannilla lisää muskeleita. |
| muskelimies | ark. muhkealihaksinen mies – Musculos. |
| muskelivene | ark. isoista ja nopeista moottoriveneistä |
| mussa | 1 ark. kans. minussa Onkohan mussa jotain vikaa, kun kukaan ei välitä musta? Tiiätsä, et mussa taitaa olla syöpä. 2 std. slg. museo |
| Mussa | std. slg. Museokatu |
| mussei, mustei | kans. minussa ei, minusta ei Mussei oo onneks ollu flunssaa koko talvena. Mustei välitä kukaan. |
| musson, muston | kans. minussa on, minusta on Musson varmaan jotain vikaa, kun kukaan ei leiki mun kaa. Muston kurja lähtee täältä sun luotas. |
| mussu | std. slg. söpö tyttö |
| mussuttaa | 1 ark. std. slg. höpöttää, puhua joutavia, tyhmyyksiä, turhuuksia; inttää vastaan; uhua epäselvästi, sössöttää Sun sisares mussuttaa aina ihan turhia. Häivy siitä muualle mussuttaan tarinoitasi Onks sun pakko aina mussuttaa vanhemmillesi. Se alko jotai mussuttaa, mut mä sanoin et pää kii. Mitä se oikeen mussutti siinä? 2 slg. puhua ärsyttävästi, lässyttää Älä tuu tänne mussuttaa mitää tai tulee turpaan! 3 ark. valittaa (turhasta), marmattaa, motkottaa 4 ark. syödä, mutustaa (äänekkäästi), mässyttää Älä mussuta siinä. Musta on kivaa mussuttaa jotain iltasin. |
| mussutus | ark. mussuttaminen |
| must | ark. std. slg. asia joka täytyy tehdä, jstak joka on ehdottomasti nähtävä, koettava, hankittava tms. Toi juttu on ihan must. Elokuva oli ihan must. Vaate oli sen kesän must. |
| musta | ark. kans. minusta; minun mielestäni Hei, tykkäätkö sä musta? Musta noi sun kutees on ihan jees. |
| musta maija | std. slg. poliisiauto |
| musta perjantai | u.s. (2015) (engl. Black Friday) kiitospäivän jälkeinen perjantai, joka aloittaa alennuskampanjoineen joulusesongin Yhdysvalloissa. Siitä tuli marraskuussa 2015 aiempaa vilkkaampi myyntipäivä myös Suomessa. Määrite musta johtui alun perin ostoryntäyksen aiheuttamista liikenneruuhkista, mutta nykyään se usein yhdistetään vanhaan kirjanpitotapaan merkitä tappiot punaisella ja voitot mustalla. |
| musta, kivi | std. slg. biljardi ’kasissa’, tärkeä pallo |
| mustamaalata | 1 kuv. ark. esittää jk asia (liian) synkin värein, pessimistisesti. 2 ark. panetella, mustata |
| mustamaalaus | kuv. ark. mustamaalaaminen |
| mustamaija | std. slg. pakettimallinen poliisiauto, maija Mustamaija tuli pihaan varmaankin hakeen Penaa putkaan. Arska oli ajanu mustamaijaa karkuun, mut saihan ne kytät sen kiinni. |
| mustamultahallitus | ark. kokoomua- ja keskustavetoinen hallitus |
| mustana | ark. kahvikupillisesta ilman kermaa tai maitoa Juoks sä kahvin mustana, vai? Mua on ruvennu närästään, jos mä juon kahvia mustana. |
| mustanaan | ark. jotakin aivan täynnä, hyvin paljon, runsaasti olevasta Koko tori oli mustanaan porukkaa. Metät on tänä syksynä ihan mustanaan sieniä. |
| mustasurma | huum. oopiumi |
| mustikkasoppa | ark. mustikkakeitto |
| mustis | 1 ark. slg. mustasukkainen, mustankipeä Mun broidi on hirveen mustis kimmafrendistään. Taas sä yrität vaan esittää jotain mustista! Yritätkö tehdä mua mustikseksi? 2 ark. slg. Mustanaamio |
| Mustis | std. slg. Mustikkamaa Toiset sano Mustista joskus Blobikaks. |
| musu | std. slg. kivi, heitettävänkokoinen kivi |
| mut | 1 ark. runokielen ja arkikielen mutta-sanan tapaan ilmaisemassa vastakohtaa, ehtoa, uutta näkökulmaa tms. Olis se hyvä, mut se maksaa hekutisti. Voit sä mennä ulos, mut tuu sit pian syömään. Mut jos mä kuiteski jään himaan. Mua harmittaa tosi rankasti, etten mä päässy lukeen matikkaa. – Mut yrität sit taas ens vuonna! 2 kans. minut Hei ottakaa mut mukaan retkelle! Päästäkää mut sisään! Miks mut jätettiin tänne yksin? |
| mutajalka | huum. eteläeurooppalainen tai aasialainen |
| mutakeppi, mutakuono, mutiainen | 1 std. slg. halv. louk. haukkumanimi tummaihoiselle, tummaihoinen ihminen t. yl. muunrotuisesta ihmisestä Mitähän noikin mutakuonot täältä Suomesta ettii? Assalla pyörii aina jotain mutiaisia. 2 huum. eteläeurooppalainen tai aasialainen |
| mutis | std. slg. halv. louk. tummaihoinen esim Afrikasta, alivalottunut, lakunaama, laku, lakupekka, murjaani, mutakeppi, mutakuono, mutiainen, neekeri, nega, negatti, nekru, nokikeppi |
| mutka | std. slg. ase |
| mutkamäenlasku | leik. laskettelu |
| mutkamäki | leik. laskettelurinne |
| mutsi | ark. std. slg. äiti, äiskä, mude Onks mutsi kotona? Me lähettiin mutsin kanssa vähän ostoksille. Mitä sä annat mutsille joululahjaks? Saaksmä ottaa faijan skimbat? |
| mutsifarkut | ark. u.s. (2016) korkeavyötäröiset, takamuksesta tiukat mutta muuten hiukan lököttävät farkut |
| mutsis on … | std. slg. (vastaus loukkaavaan nimittelyyn) – Sä oot yks vitun kusipää! – Mutsis on kusipää! – Ba p-a mă-tii! |
| mutsku | std. slg. mutteri |
| mutteripannu | ruok. hellalla käytettävä espressokeitin, pannuissa on kolme osaa: alaosa, joka täytetään vedellä, suodatinastia, johon kahvijauhe pistetään, vesiputki ja yläosa. |
| muttura, miesnuttura | u.s. (2015) miesten nutturakampaus |
| mutu | 1 std. slg. kans. leik. varsinkin yhdyssanojen alkuosana: perustelematon tunne tai mielipide, intuitioon pohjautuva väite (sanoista musta tuntuu (siltä, että) – oikein: minusta tuntuu); mututieto Tämä on nyt ihan mutujuttu. Ei tollanen pelkkä mutu riitä perusteluksi Toi on taas sitä mututyyliä. Ei näitä asioita voi ratkaista mututuntumalla. Mutulla mennään. Se meni ihan mutu-linjoille sitte … – După părerea mea. vrt. vatu – vaimosta tuntuu 2 ark. halv. halventava nimitys tummaihoisesta, yleensä muslimista |
| mutumenetelmä | leik. epätieteellinen tm. perustelematon tutkimus‑ t. päättelytapa, musta tuntuu ‑menetelmä |
| mutustaa | std. slg. syödä, syödä äänekkäästi |
| muumi | slg. tyhmä tyyppi, vähän hidas ja lihava |
| muumio | std. slg. vanhus |
| muumit laaksossa | slg. Tarkoitetaan ihmista joka ei kulje ihan täysillä tai ymmärtänyt esitettyä asiaa. No ei o sulla kaikki inkkarit kanootissa tai kaikki muumit laaksossa, jonkun lamppu jäi syttymättä. – Greu de cap. |
| muunsukupuolinen | u.s. (2016) henkilöstä, jonka sukupuoli‑identiteetti ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen, vaan näiden väliltä, näiden yhdistelmä tms. |
| muuntokoulutus | slg. esim. sairaanhoitajien poikkeuskoulutus lääkäreiksi |
| muuri | kans. muurattu tulisija, uuni |
| muurikka | ark. laidaton muuripata, muurinpohjalettupannu |
| muusata, muussata | ark. tehdä soseeksi, soseuttaa Mä aina muusaan perunat, jos on kastiketta. Ensin niitten omppujen pitää höyryssä pehmetä, ja vasta sit ne muusataan. Ei hienoilla päivällisillä saa muusata perunoita lautaselle. |
| muusi, muussi | ark. std. slg. sose, muhennos, us (peruna)sose Mun lempiruokaa on nakit ja muusi. Onpa mummo tehny hyvää muussia! |
| muusina, muusiksi | ark. hajallaan, hajalleen, rikki Kaikki tavarat oli peräkärryssä ihan muusina. Penan auto meni kolarissa ihan muusiks. |
| muuten | ark. ilmaisemassa puheenaiheen vaihtumista, sivuhuomautusta tms.: sivumennen sanottuna, kesken kaiken Muuten, mulla ois vielä yks pikku pyyntö. Ai niin muuten, onks sulla sitä Villen numeroo? Mun piti muuten kysyä vielä sitä isäs vointia. Tää on muuten aika hyvää tää kahvi. Oli muuten rankat bileet illalla! |
| muutosturva | ark. heinäkuun alussa 2005 voimaan astunut irtisanottujen tuki- ja työllistymisohjelma |
| muutosturvaraha | ark. SAK:n kehittämä ilmaus, joka tarkoittaa irtisanomiskorvausta |
| muuttaa (päästä) autuaammille metsästysmaille | slg. kuolla |
| muuttolintu | ark. lentää pesästä pesään, pleieri, mies joka saa naisia |
| muzak | mus. taustamusiikki, jota soitetaan hisseissä ja auloissa, syntyi jo vuonna 1925 |
| mykkä, vittu | std. slg. olla hiljaa Se stondas siinä ku mykkä vittu. |
| mykkäkoulu | ark. murjottamisesta, puhumattomuudesta toiselle; olla puhumatta, murjottaa, mököttää Iskä on pitäny taas koko päivän mykkäkoulua. Koskas toi sun mykkäkoulus loppuu? |
| Myllikä | std. slg. Myllypuro, Myllikkä, Myllis, Myltsi, Myltsikä |
| mylly | 1 ark. std. slg. auton moottori, murikka, motti Penan vanhassa Letukassa on kaksataaheppanen mylly. Kyllähän tollanen mylly jo vetää vesihiihtäjääkin. 2 atk. Tietokoneiden uusimman sukupolven tehokkaat myllyt. 3 kuv. Moisessa myllyssä [= rääkissä] en ole ennen ollut. Hullunmylly. Saada (uutta, lisää) vettä myllyynsä saada (uutta) yllykettä, puheen aihetta. Jumalan myllyt jauhavat hitaasti [= paha saa palkkansa, vaikka se näyttää viipyvän] SL. 4 kuv. kampanja; (suuri, tehokas) järjestelmä, systeemi, organisaatio, koneisto. Huhumylly, propagandamylly. Jauhautua byrokratian myllyssä. Panna mylly pyörimään aloittaa (tehokas) toiminta. Joukkueen vauhtimylly jauhoi vastustajan puolustuksen hajalle. 5 urh. voimistelussa: eräs hevosella suoritettava liike. 6 std. slg. tappelu 7 std. slg. työnvälitystoimisto, työvoimatoimisto Saaks myllyn kautta mitää kunnon duunii? 8 urh. (!) myllypeli, lautapeli – Moara. |
| myllykirje | leik. arvovaltaiselta taholta tuleva jyrkkäsävyinen moitekirja, ojennuskirje |
| myllyttää | urh. pelissä, ottelussa: höykyttää, painostaa, pistää lujille Ruotti myllytti toka erän Suomee tosi rankasti. Tarttee vähän varoo, ettei vastustaja pääse myllyttään heti alussa. |
| mynkään, mönkään | ark. epäonnistua, mennä myttyyn, pieleen, päin honkia, päin seiniä Mennä mynkään. |
| myntti | std. slg. raha, kolikko Mulla ei oo antaa sulle myntin mynttiä. Vippaa muutama myntti! |
| mynttiä, lyö | std. slg. maine, mainos Montgomerystä on ny ihan turhaa lyöty karseeta mynttiä. |
| myrde, myrtsi | std. slg. murheinen, murheellinen, nyreä, allapäin Ootsä hani viel mulle myrtsinä? |
| myreä | 1 kans. synkkää ilmaa 2 kans. huono, tylsä, synkkä, hapan, pahantuulinen, nyrpeä 3 ark. myreä moottorin ääni |
| myrkky | ark. kuv. Kateuden, epäluulon myrkky. Karttaa jtak kuin myrkkyä. Jopa nyt myrkyn lykkäsi – kävipä huonosti, tulipa vaikeuksia. |
| myrkky | huum. huumausainepoliisi |
| myrkyn lykkäsi | ark. harmillisesta epäonnesta, takaiskusta tms.: kävipä huonosti, tulipa ongelmia Johan se nyt myrkyn lykkäs, kun rupes satamaan kesken pihapippaloitten. Nyt se vasta myrkyn lykkäs, kun se saakelin hullu tänne tuli. – A avea ghinion. |
| myrkyttäjä! | slg. rav. juom. hakee tarjoilijaa |
| myrskyn merkki | ark. ihmisestä vihaisen näköisenä, raivoon purskahtamaisillaan Miks se sun siskos oli taas koko illan niinku myrskyn merkki? Ope tuli luokkaan naama myrskyn merkkinä. – Furios. |
| myrtsi | ark. slg. myrtynyt, harmistunut, katkeroitunut, masentunut Maikka oli aika myrtsin näkönen, kun se palautti kokeita. Miks sä oot niin myrtsinä? Mirkku on taas vähän myrtsi. kun Pate jätti sen. Olla myrtsinä jostakin. |
| Myrtsi | std. slg. Myyrmäki |
| myrtsinä | std. slg. olla murheellinen, pettynyt |
| myräkkä | 1 ark. std. slg. myrsky, rajuilma Selvittiin sentään hengissä siitä helkutinmoisesta myräkästä. Ei tohon myräkkään kannata lähtee. 2 ark. meteli, mekkala, rähinä Mikä helkutin myräkkä tuolla torilla taas on! Mutsi nosti heti hirveen my räkän, kun mä menin himaan. |
| myssy silmillä, myssyt silmillä | ark. std. slg. humalassa, juovuksissa, kännissä, päissään, jurrissa Pena on jo ihan myssy silmillä. Eiköhän vetästä kunnolla myssyt silmille! – Beat. |
| mytty | ark. epäonnistua, mennä pieleen, mynkään, mönkään, päin honkia, päin seiniä, kuivua kokoon Mennä myttyyn. |
| myydä eioota, myydä ei oota | ark. kertoa ostajalle, että haluttua tavaraa ei ole saatavilla Toi meijän uus kauppias myy koko ajan eioota. Kyllä tonkin tyypin lafka menee just konkkaan, kun siellä myy ään pelkkää eioota. – A vinde „N-avem”. |
| myyntitykki | halv. tehokas, tunkeileva myyjä Täällä kävi taas joku helkutin myyntitykki kauppaamassa imureja. Ja mähän heitin sen myyntitykin pihalle. |
| myyntitykki | leik. tehokas myyjä |
| myyrä | ark. organisaatioon soluttautunut vakooja; |
| myyräntyö | slg. salainen ja vahingollinen toiminta |
| myyä, myyään | kans. myydä, myydään Se kiero kauppias yritti myyä mulle vanhaa makkaraa. En mä aio tätä asuntoo vielä myyä. Myyään se sun moposja ostetaan auto! Me myyään varmaan meijän toinen auto pois, kun mutsi jäi eläkkeelle. |
| myö | kans. me Mitäs myö nyt tehään, kun rahat loppu? Menkää työ eellä, myö tullaan sit vähän myöhemmin. Ollaankohan myö nyt ees oikeessa paikassa? |
| myödä | vanh. kans. (imperfekti: möi, möimme jne.) myydä |
| myötähäpeä | ark. häpeämistä toisen puolesta, joka yleensä ei itse ymmärrä hävetä |
| myötäilijä | halv. jkn mielipiteitä (omaksi edukseen) kannattava, jkn ajatuksia epäitsenäisesti seuraileva henkilö |
| myötäjuoksija | halv. pol. myötäilijä |
| myötämaa | ark. alalmäki <=> vastamaa – ylämäki |
| myötäänsä | ark. alituiseen, alinomaa, yhtä mittaa, yhtenään, myötäänsä, aina, alati, alituisesti, herkeämättä, lakkaamatta. Puhua pälpättää alinomaa. |
| mä | ark. kans. meikä, minä, mää, mie Mä diggaan soulia. Mä tuunjelppiin sua. Mä oon mä ja sä oot sä. [minä muissa sijamuodosissa: mun, mut, mua, muna, muks, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle] |
| mädätä | ark. ikävystyttävästä paikallaanolosta Minä en aio jäädä tänne mätänemään. |
| mähis | std. slg. hyvä tuuri, onni Sul kävi kauhee mähis ettei voda tullu sun päällesim. |
| mähliä, mählätä, mährätä, mährää, mählää | ark. std. slg. sotkea yhteinen asia, epäonnistua, mokata, tunaroida, munia, munata, möhliä, möhlätä, tuhlata mahdollisuus, tupeksia, tehdä virhe Mitä helkuttia sä oot taas mähliny näitä meijän juttuja! Kuka on taas menny mähläämään tän hyvän homman? |
| mähnät | std. slg. spermat Joku oli vetässy mähnät tyynylle. |
| mäihä | ark. std. slg. hyvä onni, tuuri, säkä, mäsis, munkki Kävipä mäihä. Mulla on aina surkee mäihä lotossa. Ei mulla oo oikeen koskaan ollu hyvää mäihää noitten naisten kans. Kävipäs teillä mäihä! Mulla kävi biblussa hyvä mäihä. |
| mäikyä, mäikää | ark. pitää kovaa (varsinkin lyhytkestoisena toistuvaa ja voimakkaasti kaikuvaa) ääntä, mäikää, raikaa, roikaa |
| mäiske | std. slg. mekastus |
| mäiskeessä | ark. std. slg. humalassa, juovuksissa, päissään, kännissä, tuiskeessa, junissa, mällissä Taisit olla illalla aika mäiskeessä, ku et muista mitään. Pena oli ajanu helkutinmoisessa mäiskeessä mopollansa mettään. Faija oli taas aika mäiskeessä ku tuli himaan. |
| mäkimies | ark. urh. mäkihyppääjä |
| mäkimonttu | ark. urh. hyppyrimäen jarrutusalue (katsomoineen) Suomalaishyppääjät juhlivat voittoaan mäkimontussa. Mäkimonttuun ahtautui tuhansia katsojia. |
| mäkirukki, mäkkäri | std. slg. mäkiauto, istuttava ja ohjattava Duunattiin sillo mäkkärii kondikseen.. |
| mäkistartti | ark. moottoriajoneuvon käynnistäminen myötämäkeen liu’uttamalla |
| Mäkki | 1 ark. McDonald’s-hampurilaisravintola 2 atk. slg. Macintoshin tietokone (Apple) |
| Mäkkäri, Mäkki | ark. McDonald’s-hampurilaisravintola, McDonald’s -pikaruokala |
| mäkkärit | std. slg. mäkisukset |
| Mäkläri | std. slg. Mäkelänkatu |
| mäkättää | ark. std. slg. nalkuttaa, motkottaa, jäkättää, huomauttaa toistuvasti Mene siitä muualle mäkättämään! Seija mäkätti koko illan, kun mä tulin kapakan kautta himaan. Mitä siinä taas mäkätät, piä turpas kiinni! |
| mälli, mällit | 1 std. slg. isku, tälli; kolari Sain aikamoisen mällin takaraivoon, kun tikkaat kaatu. Oli se aika mälli, kun se ukko ajo meijän kylkeen. 2 ark. nuuska; purutupakka 3 ark. karamelli Tarjota mälliä. Imeskellä mälliä. 4 ark. purukumi 5 alat. siemensyöksy, sperma, spegge, semmottista, prujukka Mälli irtos tosi herkästi sen pimun kanssa. Ei oikeen tahtonu mälli lentää, kun se eukko oli niin suttunen. Heittää mällit. Löytyi jonkun mälliä. |
| mällissä | std. slg. humalassa, juovuksissa, päissään, kännissä, tuiskeessa, junissa, mäiskeessä Se jätkä oli jo aika mällissä, kun mä sain sen kämpille. Voi hitto, kun meikä oli eilen mällissä! |
| mällätä, mällää | std. slg. juhlia (rahaa tuhlaten), tuhlata (juhlien) rahaa tai omaisuutta, törsätä On millä mällätä. Katos kundi, nyt on millä mällää. Siilon lottovoiton jälkeen oli rahaa oikeen mällätä. On noilla ökyrikkailla vaikka mitä, millä mällätä! |
| mälsä, mälvä | ark. std. slg. kehno, huono, ikävä, tylsä, kurja Täällä landetta on aina ihan mälsää. Musta se uus maikka on ihan mälsä tyyppi. Tääl on ihan mälsää, lähetää menee, nostelee, nykii. |
| mämmi | ark. ruoka, varsinkin ravintola-alalla puhutaan paljon mämmistä Mä en jaksa kantaa tota mämmiä. |
| mämmikoura | std. slg. halv. kömpelö käsistään, kömpelökätinen ihminen Ei toi saakelin mämmikoura osaa tehä mitään. Taas se mämmikoura särki astioita. Vitun mämmikoura, sä et saa mitään kii. |
| mäntti | ark. std. slg. huono, hullu, typerä, tylsä; tyhmä, typerys, mänttipää, paskapää Se leffa oli ihan mäntti. Täällä mökillä on sairaan mänttiä olla syksyllä. Toi uus kaveri on täys mäntti. Mänttiä hommaa. Se on tosi mäntti maikka, anto mulle muikkarin. |
| mänttipää | ark. mäntti, typerys, paskapää Piä senkin mänttipää turpas kii! Sille mänttipäälle ei kannata kertoo mitään. |
| märehtiä, märehtii | 1 ark. syödä hitaasti pureskellen Hän märehti ruokaansa tuntikausia. 2 ark. std. slg. halv. kuv. murehtia, vatvoa, hautoa mielessään, (yhä uudelleen) pohtia, ajatella jatkuvasti vanhoja asioita Älä nyt enää märehi sitä samaa asiaa! Ihan turha sitä vanhaa juttua on enää märehtiä. Älä viiti märehtii vanhoja juttuja. Mitä oikein märehdit? – A rumega. |
| märkä pläntti | std. slg. kostea jälki (kuvaann.) Jos mä vedän sua turpiin, niin sust ei jää ku märkä pläntti. |
| mäsee | std. slg. hieno, upea |
| mäsis | std. slg. onni, hyvä tuuri, säkä, mäihä, munkki Kävi kerrankin hyvä mäsis pelissä. Oli surkee mäsis, kun kaikki kapakat oli jo täynnä. Jätkäl kävi huono mäsis. |
| mäskä, mäsä | ark. rikki, rikkinäinen, tohjo, hajalla Tää kone on ihan mäskä. Telkkari meni mäskäks kait siitä salamaniskusta. Ei tolia mäsällä vehkeellä enää mitään tee. Ne munat meni vähän mäsäks kassin pohjalla. Pena ajo autonsa ihan mäsäks. |
| mäskänä, mäskäksi | ark. murskana, mäsänä Auto meni kolarissa ihanmäskäksi. |
| mässitettää | std. slg. rahat pois |
| mässy, mässyt | 1 std. slg. ruok. makeinen, makeiset, karkki 2 std. slg. hieno, seksikäs 3 ark. huum. kannabiksen poltosta aiheutuva ruokahalun kasvu; sen täyttämiseksi varattu tai hankittava sapuska |
| mässyttää | 1 ark. std. slg. syödä, mutustaa, mussuttaa, pureksia, jauhaa, syödä ajankulukseen Mässyttää suklaata, purukumia. 2 ark. std. slg. maiskuttaa, syödä toisia ärsyttävällä tavalla, esimerkiksi kovin hitaasti Aina säkin siinä jaksat mässyttää, koittasit vähä ryhdistäytyä! Älä viitti mässyttää. |
| mäsä | ark. std. slg. rikki, rikkinäinen, mäskä, mäsä, risa, särkynyt Radio on ihan mäsä. Mäsänä, mäsäksi rikki, murskana, tohjona, liiskana, mäskänä. Kananmunat olivat mäsänä laatikon pohjalla. Mennä mäsäksi. Iskeä, ruhjoa jkmäsäksi. Ajoi autonsa mäsäksi. Kun mä törmäsin telkkariin, niin se meni ihan mäskäksi. Felo meni mäsäks. |
| mäsäksi, lyö | std. slg. rikkoa Broidi löi sen dörtsin ihan mäsäks. |
| mäsäri | std. slg. ryyppysekoitus |
| mäsässä | std. slg. humalassa Ootsä noin mäntti vai ootsä vaan mäsässä? Faija oli mäsässä. |
| mätky, mätkyt | ark. std. slg. mon. mätkäysvero, jäännösvero, veromätky, lisäverot, jälkiverot Taas tuli just joulun alla kirveet mätkyt. Faija pelkää, et se saa taas mätkyjä. – Rest de impozit. |
| mätkähtää | ark. maksun, veron tms. määräyksen saamisesta, tulemisesta: rapsahtaa Penalle mätkähti aikamoiset sakot kaahailusta. Toivottavasti ei taas mätkähä lisäveroja. |
| mätkäistä, mätkäyttää | 1 ark. lyödä t. pudottaa niin että mätkähtää. Mätkäytti toista selkään. – A cădea, a se prăbuși cu zgomot. 2 ark. määrätä lisävero, sakko, tuomio tms.: räpsäyttää Saas nähä, matkastaanko meikäläistä tänä vuonna. Poliisit mätkäytti faijalle aikamoiset sakot sen kaahailusta. Arskalle mätkästiin kolme vuotta taposta. Verottaja mätkäytti kunnolla. |
| mätkäys, mätkäytys | 1 ark. mätkäyttäminen; mätkähdys. Sai lujan mätkäyksen takamuksilleen. – Ceva care vine din spate, din urmă, pe urmă, mai apoi. 2 ark. mätkäysvero; verolla mätkäyttäminen; mätkäysvero Verottaja muisti mätkäyksellä. |
| mätkäysvero | ark. verosta joka määrätään jälkeenpäin ilmoittamatta jätetyistä tuloista ja omaisuudesta; myös lisäverosta |
| mätsätä | ark. sopia (yhteen), natsata Takin väri ei mätsännyt kenkiin. Yritetään saada aikataulut mätsäämään. |
| mättää | 1 ark. jonkin asian vastaan hankaamisesta, takkuamisesta: ei onnistua; vaivata, ärsyttää, kiusata, harmittaa, olla jotain vikaa: Mikä mättää? Jokin mättää tässä hommassa. Mikä ihme siinä hommassa taas mättää? Missäs nyt mättää, kun et saa mitään aikaseks? 2 ark. harmittaa, ottaa aivoon, ottaa päähän Mikäs sua nyt taas mättää, kun naama on happamana? En mä tajuu, mikä tota äijää taas mättää. Mikä siinä asiassa oikein mättää [hankaa vastaan, takkuaa, tökkii]? Mikä sinua mättää [harmittaa, ottaa päähän]? 3 std. slg. syödä todella paljon Mä mätin ruokaa ihan simona. Mättäät lautasen tyhjäks nii voit lähtee menee. 4 std. slg. panna, asettaa, pinota, kasata Mättäät vaan noit patjoja päällekkäi. |
| mättää daijuu | std. slg. lyödä kasvoihin |
| mättää, mikä?, missä? | std. slg. miksi ei luonnistu?, miksi ei toimi? Täällä sä vaan tsittaat, missä mättää? (kts maksaa) |
| mättö | 1 std. slg. ruok. ruoka, mättöruoka. Haettiin grillikioskilta jotain mättöä iltapalaksi. Maittavaa mättöä pikkurahalla. 2 ark. nopea, aggressiivinen musiikki, raskaimmasta metallimusiikista. Yhtye tarjosi lavantäydeltä brutaalia mättöä. Kanadalainen yhtye joka soittaa melodisempaa mättöä. Metalcore on grindcoren ja death metallin ohella melkoista mättöä. 3 ark. tappelu, taistelu, väkivalta, turpiinveto, mättäminen, syytäminen; pieksentä, hakkaaminen. Elokuvassa oli liikaa mättöä väkivaltaa. D&D-taistelut ovat ruudukossa hipsimistä ja suoraa mättöä sen kummemmin miettimättä. |
| mättöruoka | ark. yksinkertainen ruoka t. pikaruoka, jota syödään nälän tyydyttämiseksi |
| mätäkuun juttu | ark. perätön puhe, keksitty juttu En mä tota usko, vaikuttaa ihan mätäkuun jutulta. Taitaa noi sun tarinas olla pelkkiä mätäkuun juttuja. – Istorioară fantastică, extravagantă, rocambolescă. |
| mätämuna | halv. kelvottomasta, moraaliltaan huonosta joukon jäsenestä tms.; vastenmielinen, kelvoton henkilö, murheenkryyni Ei tollasen mätämunan kanssa kukaan tuu toimeen. Mun juoppo eno on oikee suvun mätämuna. Senkin mätämuna! |
| mäyris, mäyräkoira | 1 ark. koirarotu 2 ark. kahdentoista (olut)pullon pitkänomainen kartonkipakkaus Viittiks samalla tuua kaupasta meille pari mäyräkoiraa? Mäyräkoira maksais vaan karvan verran alle kympin, sikspäkki melkein seittemän egee. |
| mää | kans. minä, mä, mie Mää voin kyllä sit tiskata. Mää en pääsekään illalla tuleen teille. Mitäs mää sanoin! |
| möhliä, möhlii, möhlää, möhlätä | ark. epäonnistua taitamattomuuttaan, munata, munia, töpätä, töppäillä, töpeksiä, tupeksia, mähliä, mählätä, sählätä, mokata Möhlit taas koko pelin ajan, torvelo! En mä oo tahallani mitään möhliny. Vaihtakaa se imuri pois sieltä maalilta möhlimästä! Hitto kun mä möhläsin tentissä! Tuli vähän möhlättyä kännipäissä. Möhläsi hyvän tilaisuuden. Maalivahdin möhliminen vei joukkueen mahdollisuudet. Ne oli möhliny siel firmas taas. Sari möhläs koko jutun. |
| möhläys | ark. epäonnistuminen, virhe, töppäys, moka, munaus Meijän mokelle sattujo alussa aika möhläys. Mä en kyllä vastaa sun möhläyksistäs. |
| möhömaha | halv. hyvin pullea vatsa, ihramaha, iso maha; henkilö, jolla on iso maha; möhömahainen Meijän iskällä on möhömaha. Ethän sää möhömaha mahu kohta ovesta sisään! |
| mökellys | ark. mökeltäminen; mökeltävä ääni |
| mökeltää | ark. puhua epäselvästi, sopertaa, sokeltaa, solkata, mumista En mä saanu selvää, mitä se tyyppi mökels. Puhu nyt siinä kunnolla äläkä mökellä! |
| mökkeillä | ark. oleskella kesämökillä |
| mökkeily | ark. mökkeileminen |
| mökkihöperö | leik. paljosta kotona (yksinään) olemisesta sekasin mennyt t. kotona oleskelusta höperöksi tullut, seinähullu Tosta naapurin mummusta tuli sen äijänsä kuoleman jälkeen täys mökkihöperö. Täytyy välillä lähtee vähän ulkoileen, ettei tuu ihan mökkihöperöks. |
| möksä | ark. maja, mökki, mörskä, tölli; kesämökki Naapuri on pystyttäny jonkun helkutin möksän tonne rantaan. Säretään toi jätkien möksä! Me lähetään taas viikonlopuks möksälle. |
| mökä | ark. std. slg. melu, meteli, melske, pauhu, möykkä, mekkala, möly Ulkoo kuulu koko yön aivan hirvee mökä. Noi sun autos subbarit pitää helkutinmoista mökää. Siitä pikkuasiasta nous töissä kauhee mökä. Täältäks se karsee mökä kuulu? Mutsi nosti hirveen mökän. Naapurista kuului kova mökä. Pitää mökää. Nostiasiasta kovan mökän t. möän. |
| mökätä | std. slg. metelöidä |
| mököttäjä | ark. murjottaja, jorottaja Toinen leppyy nopeasti, mutta toinen on mököttäjä. |
| mököttää | ark. std. slg. murjottaa, jorottaa Pate mököttää likkakaverillen kuulemma jo toista päivää. Kersat rupes taas mököttämään, kun niitä ei otettu mukaan. Istua mököttää tuppisuuna. Älä ny viiti alkaa heti mököttää … – A sta îmbufnat, bosumflat. |
| mökötys | ark. mököttäminen Riitaa seurasi monen päivän mökötys. – Îmbufnare, bosumflare. |
| möle | std. slg. maito Enne mä kittasin mölee. |
| mölistä | ark. huutaa, metelöidä, hälistä, möykätä Jätkät mölis takapenkillä umpikännissä. Painukaa siitä muualle mölisemään! |
| mölkky | ark. – Popice finlandeze. |
| mölli | 1 ark. mäntti, tollo, typerä, höhlä, hölmö, höperö, hullu Ihan mölli idis lähtee anopin luo. Toi on ihan mölli tyyppi. Ja tollasten mollien kanssa mä en rupee mihkään! 2 koul. slg. seiskaluokkalainen, monni, mopo, mokkeri, ösky, 7. luokalla oleva opilas jota vanhemmat oppilaat pilkkaavat mölliksi. Hei mölli! |
| möllöttää | 1 ark. töttöttää, töllistellä, tuijottaa, olla jouten, laiskana Se äijä vaan möllöttää telkkaria kaiket illat. Mitä siinä meitä möllötät, painu muualle! 2 ark. laiskotella, olla jouten Täällähän myö vaan kesämökillä olla möllötetään. Siinä se isäntä maata möllöttää sohvalla kaiket päivät. |
| möly | ark. melu, mölinä. Pitää mölyä. kuv. Pitää mölyt mahassaan olla hiljaa, vaieta jstak asiasta. |
| mölyt mahas, magas | std. slg. olla kertomatta, vaieta jostain Sunki on parast pitää mölyt magas, samas liemes oot. |
| mölyapina | halv. äänekäs, puhelias ihminen Meijän uus äikän maikka on oikee mölyapina. Turpa kiinni senkin mölyapinat! |
| mölytoosa | std. slg. radio (yleensä), myös muu meteliä pitävä laite |
| möläyttää, höläyttää | ark. std. slg. sanoa, paljastaa jotain harkitsemattomasti tai vahingossa Menit hullu möläyttään siitä mokasta mun eukollekin! Varokin sitten möläyttämästä tästä kellekään! Ripa meni möläyttää, et se sen duunas. |
| mölö | 1 std. slg. adj. huono, tyhmä, typerä, tyhmännäköinen, höhlä, nolo; typerys Oli ihan mölö idis lähtee landelle! Toi rotsi on mölön näkönen. Se uus kundi on täys mölö. 2 slg. maito |
| mölö, mjölkki | std. slg. maito Divaatsä mölöö bulkin kans? |
| mölöttää | ark. joutavasta (äänekkäästä) puheesta: hölöttää, pölpöttää, höpöttää; sekavasta tai vieraskielisestä, oudosta tms. puheesta: mumista Mee siitä muualle mölöttämään juttujas! Kuka hullu siellä vielä mölöttää, eihän täällä pysty ees nukkumaan! Mitähän kieltä toikin ählämi mölöttää? Älä mölötä! |
| mömmö | 1 ark. epämääräinen seos, massa, ruoka tms.; epämääräisestä (sakeasta) massasta; vrt. löllö. Nää kaikki ainekset pitäs sekottaa mömmöks, vai? Mitä ihmeen mömmöö tää sapuska on?Mutamömmöä. 2 std. slg. huum. huume; (huumaava) lääke, huumaava aine, pilleri tms. us Manrax-tabletti Oisko sulla myyä vähän mömmöö? Pitää kattoo, ettei mömmö pääse loppuun. Se otti jotai mömmöö ja on nyt iha taju kankaalla. |
| mönjä | ark. tahnamaisesta aineesta; epämääräinen seos, massa, ruoka tms. mössö Sun housus on persuuksista ihan mönjässä. Kuka tommosta saakelin mönjää sois!Asfaltista tarttui kenkiin mustaa mönjää. |
| mönkiä | ark. liikkua hitaasti ja kömpelösti, kömpiä, ryömiä. Korrella mönkivä toukka. |
| mönkiäinen | leik. toukista, madoista ja pieneliöistä |
| mönkään | ark. std. slg. epäonnistua, mennä myttyyn, mynkään, pieleen, päin honkia, päin seiniä Mennä mönkään. |
| mördaa | std. slg. murhata |
| mördari | std. slg. murhaaja |
| mörkki | ark. ihmisestä: synkkä, hapan, allapäin, huonotuulinen Se on nyt niin mörkkinä. Toi uus tyyppi on ihan mörkki. Pappa istu koko illan ihan mörkkinä nurkassa. Mörkki ilme. Olla mörkkinä jstak. |
| mörkkis | slg. moraalinen krapula kun hävettää/vituttaa kännisekoilujen jälkeen Eilisillan sekoilujen jälkeen minulle tuli kova moraalinen krapula. |
| mörkö | last. mielikuvitushirviö (jolla pelotellaan lapsia) |
| mörskä | ark. std. slg. huonokuntoinen asumus, murju, läävä; mökki, maja, möksä En suostuis asumaan hetkeekään tollasessa mörskässä. Pojat rakens jonkun mörskän puuhun. Kauan sä aiot viel budjaa täs mörskässä? |
| mörssi | std. slg. ruoka |
| mörssäri | ark. urh. yleisurheilu: kuulantyöntäjä Vieraiden lukkari piti kotijoukkueen mörssärit [= kovat, vahvat lyöjät] aisoissa. Maajoukkueen mörssärit. |
| mörökölli | ark. leik. pahantuulinen ihminen, murjottaja, juro, hapannaama Vaarista on tullut vanhuuttaan yks helkutin mörökölli. Senkin mörökölli! |
| mösa | std. slg. lakki |
| mössö | 1 ark. epämääräinen seos, massa, ruoka tms. mönjä Sekotetaan nää aineet tasapaksuks mössöks. Mitä ihmeen mössöä tää sapuska on? 2 ark. humpuuki, puppu, hölynpöly Se oli pelkkää seksiä ja täyttä mössöä koko leffa! |
| mötikkä, mötti | 1 ark. möhkäle, möykky, kimpale, murikka, mikä tahansa iso epämääräinen esine Kunnon mötikkä toi sun känny, ostaisit jo uuden. 2 slg. nuuska Fug ku ei oo mötikkää – Louie. |
| möyhä | std. slg. laiska, lihava |
| möyhääjä | u.s. (2017) riidanhaastaja varsinkin nettikeskustelussa |
| möykkä | ark. std. slg. meteli, melu, mekastus, metakka, möly, mekkala Sen kännikalan möykkä kuulu sisälle asti. Lopettakaa toi kauhee möykkä! Kadulta kuului kova möykkä. |
| möykätä, möykkää | ark. std. slg. metelöidä, pitää melua, pitää möykkää, mölytä, meluta, mekastaa, mölistä Mitä hittoo te siellä möykkäätte! Älä sit taas rupee päissäs möykkäämään!Juopuneet möykkäsivät läpi yön. Älkää viittikö enää pitää tollast möykkää! Siäl oli karmee möykkä. Painukaa helvettii täält möykkäämäst! |
| mööpeli | ark. std. slg. huonekalu, kaluste Käytiin ostamassa olohuoneeseen uuet mööpelit. Keittiön vanhat mööpelit vietiin kaatikselle. Maksaiskoha joku noista mööpeleistä jotai? |
| möördaa | std. slg. murhaa, tappaa |
| möötti | slg. std. slg. tapaaminen, treffit, tärskyt; miitinki, kokous, neuvottelu Mullon möötti yhen tyypin luona kolmelta. Onks täällä joku ruottinmaikkojen möötti, vai? Koska se möötti oli? |
| . net /. com | ark. välimerkki (…) käytetään lauseen lopussa keskustelussa Vähän mä olin, et ootko vähän nuija. com tai jotain. On joo, mul elämä. net lausutaan: on mul elämä piste net / kom. tai Vähän väsyttää. com |
| NA | ark. Narcotics Anonymous huumeongelmaisille ja ongelmista eroon haluaville suunnattu vertaistukiryhmä. – Dependentii Anonimi de narcotice |
| naakeli | ark. (rauta)naula Kohta alkaa naakelit loppua. Annas muutama naakeli taskustasi |
| naakka | ark. eroperheissä: hankala ex-kumppani |
| naama | 1 ark. kasvot, pärstä; suu Maikalla oli taas myrtsi ilme naamalla. Kohta lyön nyrkillä sua naamaan! Heitäs nyt naamaas ne ruuat, niin lähetään! Mä en viitti katella sun hapanta naamaas!Näyttää hapanta naamaa olla happamen näköinen. Synkkä ilme naamalla. Pestä naamansa. Lyödä jkta vasten naamaa. Pojan naama venähti kasvoille tuli pettymyksen ilme. Kävi näyttämässä naamaansa [= näyttäytyi] tilaisuudessa. Sanoa totuus päin, vasten naamaa siekailematta, suoraan. 2 ark. std. slg. ihmisestä: kasvo, tyyppi Kovanaama. Näillä koulutuspäivillä näkee aina uusia naamoja. Täällä on kaikki mulle ihan outoja naamoja. Siel tsittas iha outoja naamoja. |
| naama happamana | ark. nyreänä, nolona, pettyneenä yms. olemisesta, naama rutussa, vinossa Tossa se sun siskos vaan istu naama happamana koko illan. Miks sulla on aina naama happamana, pänniiks sua? – Mutră acră. |
| naama kii, naama kiinni, naama umpeen | slg. ole hiljaa, vaiti Piä naamas kiinni! Naama kii! Nyt naama umpeen, senkin hullu! – Gura! Ține-ți gura! Taci din gură! |
| naama norsunvitulla | alat. vihaisena, kiukkuisena, nyreänä, nolona, pettyneenä, naama rutussa, vinossa Eukko oli taas naama norsunvitulla, kun mä menin kännissä himaan. Faija tuli verotoimistosta naama norsunvitulla. – Furios. |
| naama peruslukemilla, naama peruslukemille! | 1 std. slg. alat. totisena, ilme vakavana, nauramatta tai hymyilemättä pysymisestä tai pysyttelemisestä: pokkana Oli vähän vaikee pitää naamaa peruslukemilla, kun ope tuli luokkaan housujen vetskari auki. Nyt pojat naama peruslukemille! – Figură serioasă. 2 std. slg. alat. käsky lopettaa virnuilu, hymyily |
| naama rutussa, naama vinossa | ark. std. slg. vihaisena, kiukkuisena, nyreänä, nolona, pettyneenä, olla itkemäisillään Turha sun on naama rutussa olla, nyt pysyt himassa. Toi tyyppi kulkee aina naama rutussa. Miks sulla on taas naama vinossa? Aina on naamas vinossa, kun mä tuun kotiin! – Furios. |
| naamaan, heittää | std. slg. syödä Heitin botlarit ja nakit naamaan. |
| naamaraja | slg. puhujan asettama raja, jonka ylittävät vain ne, jonka kasvot ovat hänen mielestään riittävän miellyttävät No, hei; sentään joku naamaraja! |
| naamari | std. slg. kasvot, naama; suu Mä vetäisin sitä jätkää nyrkillä päin naamaria. Mennään tohon pubiin heittään parit kaljat naamariin. Pistähän ne sapuskas nyt äkkiä naamariis! |
| naamariin, vetää | std. slg. syödä Stikkaas toi buraris nyt naamaas. |
| naamat | slg. humala, känni, perseet Illalla otetaan sitten kyllä kunnon naamat. Tuli vaihteeks oltua taas kunnon naamoissa. |
| naamataulu, naamavärkki | ark. kasvot, naama No nyt on vauvan naamataulu taas pelkkää hymyä. Ton murkun naamavärkki on aina mytryssä. Piähän toi naamataulus poissa näkyvistä, ettet saa turpiis! Kaveilla onhan erikoinen naamavärkki. |
| naamiokissa | u.s. (2013) kissaroduista, joilla kissan naaman ja korvien väri synnyttää naamiomaisen vaikutelman; erityisesti neva masquerade ‑rotuisesta kissasta, jollaisen presidentti Tarja Halonen sai lahjaksi Venäjän pääministeriltä Dmitri Medvedeviltä |
| naamis | ark. naamakirja, Facebook |
| naapurivahti | u.s. (2012) vapaaehtoistarkkailija, jollaisia on ehdotettu poliisin avustajiksi ja jotka toimisivat poliisin ”silmänä ja korvana” erityisesti haja‑asutusalueilla |
| naaras | std. slg. nainen, tyttö (joskus halv) Oks niit naarait näkyny tääl? |
| naassi | std. slg. karamelli |
| naatti | ark. std. slg. adj. olla naatti(na), lopen uupunut, väsynyt, kuitti, lopussa, poikki, rätti Mä olin maratonin jälkeen aivan naatti. Mutsi tuli töistä ihan naattina. Mä olin matsin jälkeen ihan naatti.. |
| naatti, on jostain | std. slg. varma Mä oon ihan naatti siitä, et soli Rale ku shungas. |
| nade, natsku | std. slg. hippaleikki, naatta Aletaa hei nadee, mut mä en jää. – Leapșa. |
| nafta | ark. dieselöljy, löpö Käyks se kone naftalla? Ai se löpö tarkottaakin naftaa! |
| naftaliini | 1 ark. naftaleeni Panna talvivaatteet naftaliiniin pukupussiin tms., jossa on pieni määrä naftaleenia. 2 kuv. Naftaliiniin pantu [= toistaiseksi lykätty] suunnitelma. |
| nafti, knafti | ark. std. slg. hieman liian pieni, vähän liian pieni, niukka, hieman vajaa, tiukka, natku Tässon vaan nafti kilo perunoita. Sahaa tästä vielä nafti sentti pois. Taitaa olla aavistuksen verran nafti pusero sulle. Nafti voitto. Sä oot nafti viis senttii bulimpi ku broidis. |
| naftisti | ark. std. slg. vähän, niukasti; juuri ja juuri, nipin napin Grönholm voitti sittenkin rallin naftisti. Rahaa on siihen hankkeeseen kyllä vähän naftisti. |
| nagani | std. slg. käsiase, pistooli |
| nageli | 1 std. slg. kynsi 2 std. slg. naula |
| nagetti | std. slg. nugget, kanapaistospulla |
| nagla, nagle, naglu | std. slg. naula |
| nahka | 1 ark. ihmisen ihosta; iho Poltitko sä nahkas auringossa? Nyt tää nahka alkaa kesiä. Mun nahka kutisee. 2 kuv. Olla pelkkää luuta ja nahkaa äärimmäisen laiha. Luoda nahkansa muuttaa (jyrkästi) mielipiteitään t. toimintatapaansa, kääntää takkinsa, kelkkansa; uusiutua henkisesti. Pysyä nahoissaan hillitä itsensä. Oli niin innoissaan, ettei tahtonut mahtua nahkoihinsa. Pelastaanahkansa selviytyä vahingoittumattomana, pahemmitta kolhuitta jstak. Selvitä ehjin nahoin vahinkoa tms. kärsimättä. Sai tuntea tekojensa seuraukset (omissa) nahoissaan. Varoa nahkaansa. Myydä nahkansa kalliista antautua vasta kovan taistelun jälkeen. Nieli ehdotuksen nahkoineen karvoineen hyväksyi ehdotuksen sellaisenaan, mitään muuttamatta. Auto luisui nahkoineen pyörät lukkiutuneina. 3 std. slg. tyttö, nainen |
| nahka viitonen | ark. nyrkki, luuviitonen Turpa kiinni tai saat nahkavitosesta! Kohta rupee liivitonen heiluun, jos et lopeta tota keljuiluasl. – Pumn. |
| nahkakuula | leik. jalkapallon nahkapallo |
| nahkapaska, nahkapasko | ark. työkalu, jolla tehdään reikiä nahkaan |
| nahkapusakka | ark. nahkapusero |
| nahkapää | ark. std. slg. halv. skinhead, skini, nahkatukka, kalju, klani, paljaaksiajeltu pää Torilla oli taas joku ihme jengi nahkapäitä. Siihen mun vieruspaikalle tuli joku nahkapää sönkkäämään koko ajan. |
| nahkapäätös | ark. tuomioistuimen tms. päätöksestä, jolla kanne t. syyte hylätään; yl. asian vesittävästä päätöksestä |
| nahkarotsi, nahkis | std. slg. nahkatakki Mä oli kymmenen ku sain ekan nahkiksen. |
| nahkatukka | leik. kaljupää |
| nahkavekkari | leik. vauva (vekkari herätyskello) |
| nahkavitonen | std. slg. nyrkki Sielt alko tulla nahkavitost nii tiuhaa tahti. |
| nahkuri | std. slg. parturi |
| nahoissaan, pysyy | std. slg. hallita intonsa Systeri ei meinannu pysyy nahoissaan. |
| nai | 1 std. slg. varastaa 2 std. slg. olla sukupuoliyhteydessä |
| naida | 1 alat. olla sukupuoliyhteydessä, rakastella, nussia Ootsä nainu sitä akkaa? Mä pääsin naimaan sitä takaapäin. Nyt tekis mieli naida! Me naitiin räsypokan jälkeen kimpassa. Olivat sängyssä naimassa. 2 ark. varastaa, kähveltää, pihistää, nyysiä, nussia Kuka helkkari on nainu mun hanskat? Mun sontsa on naitu narikasta. Kuka on nainut mun kahvikupin? |
| nailonit | std. slg. nylon-sukat Nailoneis piti olla saumat suoras. |
| naikkonen | slg. kevytkenkäinen nainen Oliks siellä baarissa hyvännäkösiä naikkosia? Ja minähän en tommosten naikkosten perässä juokse! – Arzoaică. |
| naimaikä, naimaikäinen | ark. avioliittoikä, avioliittoikäinen Olla naimaiässä, tulla naimaikään. Kylässä on vain pari naimaikäistä nuorta. |
| naimakauppa | ark. mennä naimisiin Tehdä naimakaupat [= mennä naimisiin] jkn kanssa. |
| naimapuuha | ark. olla avioliittoaikeissa; olla rakastelupuuhissa, lemmiskelypuuhissa, naimassa Olla naimapuuhissa. |
| naimatarjous | ark. tarjoutuminen avioitumaan jkn kanssa, avioliittotarjous Missille sateli naimatarjouksia. |
| naiminen | 1 ark. rusina- tai sekahedelmäsoppa. Jouluna jälkiruokana on riisipuuroa ja naimista; 2 ark. naimisiinmeno, avioituminen, avioliitto; 3 ark. yhdyntä, rakastelu, paneminen, nussiminen, hässiminen, bylsiminen, kuksiminen |
| naimisissa | ark. tukalasta (työtilanteesta tai asiasta, josta ei pääse eroon, vaikka haluaisi Nyt se ukko on naimisissa siinä hommassa ties kuinka kauan. Se tais joutua naimisiin ton naapurin remontin tekemisessä. Jäiköhan se mutsi naimisiin sinne äitinsä luo?Olla naimisissa työnsä kanssa aina kiinni työssään, työstään pääsemättömissä. |
| naimiskauppa | ark. naimakauppa |
| nainen | ark. Tuli kutsuille naisensa [= tyttöystävänsä] kanssa. Pojat päättivät lähteä naisiin etsimään naisseuraa, seksikumppania naisista. Käydä naisissa. |
| nainti | ark. yhdyntä |
| naiseläjä | leik. nainen, naishenkilö, naisihminen |
| naisenpuoli | kans. ark. naisesta Talossa ei ollut yhtään naisenpuolta. – De parte femeiască. |
| naisihminen | kans. ark. nainen, naishenkilö, naiseläjä |
| naisimus | ark. naispuolinen homoseksuaali, lesbo |
| naisissa | ark. naisseuralaisen luona, naisesta seuraa tai vuodekumppania etsimässä Taisit olla naisissa. Onks toi teijänkin poika jo ruvennu käymään naisissa? Lähetäänkö illalla naisiin? |
| naisisto | leik. naisista koostuva miehistö |
| naisjuttu, naistenjuttu | ark. naisten hommia Otti eron miehensä naisjuttujen [= naissuhteiden] takia. – Treburi femeiești. |
| naiskentelee | std. slg. naida, panna, olla yhdynnässä Ei mua hotsita paljo ees naiskennella. |
| naispamppu | std. slg. naispuolinen vanginvartija |
| naissi | std. slg. hieno |
| naissuku | leik. naiset, naissukupuoli |
| Naitsika | std. slg. Naistenklinikka |
| naittaa | 1 std. slg. niitata yhteen (esim paperia) Voisitsä naittaa nää pabrut? 2 std. slg. antaa savukkeesta tulta toiseen |
| naittaja | std. slg. nitoja (koje) Naittajast on aina niitit finito. |
| naisvalta | leik. enemmän nais‑ kuin miespuolisia jäseniä |
| naisvaltikka | kuv. leik. akkavalta |
| naisväki | leik. naiset |
| naittaa | 1 ark. toimittaa naimisiin. Naittaa tyttärensä jklle. 2 kuv. leik. yhdistää. Kunnat halutaan naittaa yhteen. 3 ark. nitoa niturilla Naitetaanks nää arkit yhteen? Se päällimmäinen paperi jätetään joka pinosta naittamatta. |
| naittaja | ark. nituri Kuka on vieny naittajan mun työpöydältä? Nyt tais niitit loppua naittajasta. |
| najs | std. slg. hieno |
| nakari, nakkari, nakkis | std. slg. nakkikioski |
| nakata, nakkaa | std. slg. heittää Nakkasin sen menee. Nakkaa munkki sisään. |
| nakeli | std. slg. naula |
| nakella niskojaan | ark. käyttäytyä halveksuen, ylimielisesti tai mielenosoituksellisesti Ei tartte tulla tänne nakkelemaan niskojaan! Mitä sä siinä nakkelet niskojas, mokomakin nirso! – A clătina din cap (in semn de neîncredere, dispreţ). |
| nakit | 1 std. slg. sormet Oli niin kylmä, että nakit melkein jääty. Hitto, kun jäi nakit oven väliin. Nakit lipsuu, nakit lipsuu. Tsemppiä verkolla! 2 slg. snapseja, kännien vetämistä Otetaan samantien nakit, nakit, koolmet nakit. 3 slg. (moottori)ajoneuvon renkaat On noijo aika huonokuntoset nakit. Pitäs kohta vaihtaa talvinakit alle. |
| nakit silmillä, silmissä | std. slg. juom. kovasti juovuksissa, humalassa, vetää olalle nakit Faija tuli kotiin taas nakit silmillä. Tais tulla illalla vetästyä ihan nakit silmille. Lisbeth on aina lauantaisin nakit silmillä. – Beat. |
| nakittaa | 1 slg. määrätä jokin asia toisen tehtäväksi (pieni tehtävä) Yritetäänks tää homma taas nakittaa mulle? Ei sille tyypille kannata mitään ruveta nakittaan, ei se tajuu mitään. Alikersantti nakitti alokkaat siivoamaan. Tiskaaminen nakitettiin lapsille. 2 mus. Kitaransoittotermi, jota käytetään kun henkilö soittaa käyttäen sointuja, joissa kaikki kielet soitetaan samasta välistä, jolloin sormet näyttävät nakeilta kitaran kaulalla. Nykyhevi koostuu lähinnä droppinakituksesta ja oikeasta ranneliikkeestä. 3 ark. std. slg. huiputtaa, kusettaa 4 ark. slg. sattua yksiin jonkun kanssa, olla samassa linjassa jonkun kanssa 5 ark. slg. sutittaa autolla niin että kumit palaa Lähetän kaupungille nakittaan. 6 slg. pippelittää Hei, kuumis voisin nakittaa pipariasi. 7 slg. masturboida (mies) Voi saatana tuo yks alko nakittaan! |
| nakkari | 1 ark. slg. ruok. nakkikioski, snagari, rysäri 2 ark. slg. näkkileipä Kaapissa oli vaan kuivaa nakkaria. Kyllä mä tykkään nakkarista. |
| nakki | 1 ark. std. slg. asia, juttu, homma, temppu, saavutus, työ, tehtävä Ihan paska nakki koko reissu! Todella paha nakki että oot kipeenä uutena vuotena. Broidi iski mulle sellasen nakin etten pääse lähtee viel tuntiin. Se ostarin rafla on ihan varma nakki. 2 std. slg. taloudellisesti kannattava toimi Sen kanikonttorin putsaamine oli helppo nakki. 3 std. slg. hauska, mukava 4 ark. (varma) saalis, tapaus Toi kimuli on mulle ihan varma nakki. 5 slg. auton, moottoripyörän tai vastaavan rengas Turbon takanakit on kovin leveät. 6 slg. punkero jolla on läskit sormet Tuolta se nakki tulee. 7 ark. hiirenloukku Pitää kokeilla, saisko ne saakelin hiiret nakilla kiinni. Nakki oli tarttunu harakan pyrstöön, ja se vei sen tiehensä. 8 std. slg. siitin, penis, miehen sukupuolielin Joku äijä heilutti nakkiansa tänään kadulla. Paa vittu toi nakkis jo housuihis! |
| Nakki | std. slg. Pukinmäen bussi Nakki on taas myöhässä. |
| nakki, helppo nakki | slg. helppo juttu Oli tosi helppo nakki voitaa mestaruus. |
| nakkikiska | ark. nakkikioski Tule niin vien sinut kahville, ja nakkikiskalle jatkoille. Kyllä tulis turpaan jos tännäkösenä menis perjantai-iltana nakkikiskan jonoon. |
| naklu | std. slg. naula |
| naksauttaa | alat. sukupuoliyhdynnästä: naida, nussia, panna, napsauttaa Pääsitkö naksauttamaan sitä akkaa? Tekis mieli joskus naksauttaa tota työkaverin muijaa. Käytiin Pirren kaa ruokiksella vähän naksauttamassa. |
| naksu, naksut | ark. tav. mon. perunalastu tms. pikku purtava Otetaan naksuja mukaan elokuviin! Nää sokerihuurretut naksut on ihania! |
| naku | ark. std. slg. alaston, nude Ne pimut otti rannalla aurinkoo ihan nakuina. Me riisuttiin sen kämpillä heti nakuiksja ruvettiin naimaan. Katos, mä löysin netistä tosi hemasevia nakujen kuvia! Muistaks sää, kun pienenä juostiin rannalla nakuina?Loikoa nakuna. Riisuutua nakuksi. Emmä ny nakuna tsimmaan mee. |
| nakuilla | leik. olla alasti, esiintyä alastomana, nakuna Meinaatko nakuilla koko päivän, vai? |
| nakuilu | leik. nakuileminen |
| nakukakku | ruok. u.s. (2015) (engl. naked cake ’alaston kakku’) täytekakku, jonka reunoja ei kuorruteta, vaan kakkupohja‑ ja täytekerrosten annetaan jäädä näkyviin |
| nakukuva | ark. alastonkuva Miestenlehtien nakukuvat. |
| nakupelle | ark. alastomasta ihmisestä Senkin nakupelle!Äidin pieni nakupelle. Nukkua nakupellenä alasti. |
| nakuranta | ark. nudistiranta |
| nakutettu | kuv. Kaikki käy kuin nakutettu täsmälleen, juuri oikein, suunnitelman mukaan. |
| nakutyttö | ark. alastonkuvissa poseeraava nainen Miestenlehtien nakutytöt. |
| nalkissa, nalkkiin jäädä | ark. std. slg. juuttua kiinni, jäädä kiinni pahanteosta, kärähtää Olla nalkissa kiinni, kiikissä, satimessa, kiipelissä, pinteessä, jumissa, pulassa, tukalassa tilanteessa Nyt ollaan kyllä pahassa nalkissa. Tää ikkuna on nalkissa. Multa jäi avain tohon lukkoon nalkkiin. Me jäätiin nalkkiin sinne kellariin. Siltä koiralta jäi muna nalkkiin. Koirat jäivät nalkkiin paritellessaan kiinni toisiinsa. Mä jäin aika harvoin siitä nalkkiin. Tehtii jäynää ja sit jäätii nalkkiin. Sahanterä jäi nalkkiin. Jäi nalkkiin ryöstöstä. Hei tää dörtsi on nalkissa. |
| nallari | std. slg. nallipyssy Mutsi slumppas mulle Elannosta nallarin. |
| nalle, nallekarhu | last. (lelu)karhu |
| nalleentua | leik. u.s. (2012) omaksua pankinjohtaja Björn (= Nalle) Wahlroosin talouspolitiikkaa koskevia ajatuksia |
| nallekriisi | u.s. (2012) Ruotsin ja Valko‑Venäjän välinen selkkaus, joka aiheutui siitä, että ruotsalaisen viestintätoimiston tempauksena Valko‑Venäjän pääkaupunkiin Minskiin pudotettiin pienkoneesta pehmonalleja, jotka sisälsivät sananvapautta käsitteleviä viestilappuja |
| nallena | std. slg. alasti Mä olin nallena ku se friidu tuli meille…. |
| nalleneuvola | u.s. (2015) eräillä terveysasemilla tms. toimiva leikkimielinen pehmoeläinten neuvola, jonka tarkoitus on vähentää lasten neuvolajännitystä |
| nalli kalliolle | std. slg. jäädä joukosta (hitauden vuoksi) Ku muut lähti luudaa, tsilari jäi ku nalli kalliolle. |
| nambouan | std. slg. ykkönen Ykä on namböuan pesiksesim. |
| nami | last. makea, herkullinen, nanna; makeinen, karamelli Kylläpä jätski on namia näin helteellä. Äiti ei anna mun syödä namia. Tykkääks sä namista? |
| namikka, namikat | ark. std. slg. kosketinnappula, nappula, nippeli, hanikka; säätimet Mitä tapahtuu, jos mä vetäsen tästä namikasta? Älä koske niihin kojetaulun namikoihin! Auton kojelaudan namikat. Paa namikat täböille, nyt rokataan. |
| Namika | std. slg. NMKY Et kai Namikaa voi mennä skulaa… |
| namu | 1 last. makeinen, karamelli, nami Onks sulla namuja? Anna mullekin yks namu! 2 ark. std. slg. kuv. hemaiseva nainen Tyttö oli oikea namu. Hänen uusi autonsa on varsinainen namu. Aika namu tuol kiskan vieres, eiks ooki? |
| namu(pala) | slg. hemaiseva, seksikäs nainen tai mies; houkutteleva, haluttu esine Kato mikä namu tuolla kävelee! Vaude mikä namupala toi mimmi! Toi punonen Ferrari on oikee namupala. |
| namusetä | ark. makeisten tms. avulla tarjoamalla lapsia seksuaalisiin suhteisiin houkutteleva mies Joku saakelin namusetä on hiippailtu näillä nurkilla. Pitää varottaa lapia siitä namusedästä. |
| nanna | 1 last. ark. hyvästä suuhunpantavasta: makeinen, karamelli, karkki, nami Äiti antaa sulle kohta nannaa. Ei saa syyä liikaa nannaa, ettei mee maha kuralle. 2 ark. makea, herkullinen, mojova, mukava, ihana Kyllä teki nannaa, kun voitettiin! Oli tosi nannaa, kun se jätkä nai mua takaapäin. Hallitukseen pääsy oli puolueelle nannaa. |
| nanosukset | u.s. (2010) ”nanot”, nanopinnoitteisen pohjansa ansiosta sää‑ ja latuoloihin mukautuvat sukset, joita ei tarvitse voidella |
| napa | 1 ark. std. slg. maha, vatsa Pistäs nyt vaan napaas ne ruuat! Nyt mulla on napa ihan täynnä. Ahtaa napaansa [= syödä, ahmia] valtavat määrä truokaa. Vedettiin portsuat napaan ja lähettiin. 2 slg. naispalkkaerä työmarkkinakielessä 3 ark. Luulee olevansa maailman napa. Maailman poliittiset navat Moskova ja Washington. |
| napalanko | leik. miehistä, jotka ovat olleet sukupuoliyhteydessä saman naisen kanssa Mehän ollaankin sitten napalankoja, saakeli! Ei naapurin ukko tää, et mä oon sen napalanko. |
| napamies | ark. tärkeä, keskeinen henkilö, johto-, nokkamies, tappi Puolueen napamiehet. |
| napanderi, napanteri, napanderit | ark. std. slg. leik. viina-annos, ryyppy, ryypyt, viinaryyppy, viinahörppy, snapsi, paukku, napsu Otetaanko pienet napanderit juhlan kunniaks? Oot tainnu ottaa jo muutaman napanterin liikaa? Otetaaks himassa parit napanderit? |
| napannu geimot | std. slg. ottaa oluet |
| napata, nappaa | 1 std. slg. ottaa 2 std. slg. syödä (pillereitä) 3 ark. std. slg. juoda viinaa, siemaista alkoholiryyppyjä, olutta tms. Napataan muutamat kaljat tossa baarissa ja lähetään sitten meille. Oot tainnu napata jo vähän liikaa. Ootsä napannu jo tänää jotai? 4 ark. std. slg. osua kohdalleen, sopia, onnistua; innostuttaa; Jk ei nappaa ei kiinnosta, innosta, huvita. 5 huum. käyttää aineita |
| napataatta | kans. halv. lyhytkasvuisesta ihmisestä |
| napatanssi | ark. vatsatanssi |
| napatanssija | ark. vatsatanssijatar, napatanssijatar |
| napero, taapero | ark. pienestä lapsesta: taapero, paapero, pallero, ipana, tytön tylleröinen, pojan palleroinen, lapsi kulta, äidin silmäterä, isän silmäterä, nupukka |
| napis | slg. napanuora |
| napit vastakkain | ark. std. slg. kiistelemisestä: eri mieltä, etujen ristikkäisyys sukset ristissä Olla napit vastakkain kiistellä jstak, ottaa yhteen. Me ollaan pomon kanssa napit vastakkain. Meillä meni Pirren kanssa napit vastakkain. Vähä välii oltii napit vastakkain. – Dezacord |
| napittaa, tapittaa | ark. tuijottaa |
| nappari | std. slg. huum. narkomaani |
| nappi | 1 ark. pienen kiekon muotoinen esine; nappula. Voinappi. (Vesi)värinappi. Käynnistinnappi, hälytysnappi. Ovikellon nappi. 2 ark. kiva, hyvä, oiva Toihan on tosi nappi juttu, mitä sä ehotit. Siinä nähtiin taas hiuksen nappi syöttö maalille! Nappi juttu. Nappi heitto. 3 std. slg. huum. (huume)tabletti, tabu, LSD- tai ekstaasitabletti 4 ark. std. slg. lääkepilleri Jätkät veti joitain nappeja naamaansa. Oisko sulla mitään nappia päänsärkyyn? 5ark. Upseerin napit kaulusruusukkeet 6 ark. std. slg. raha, pikkuraha Ei täs millää meillä napilla t. napeilla pelata olla turhan nuukia, pikkumaisia tms. Tuliks yhtää nappii messii? 7 kuv. Katsella silmät napilla, napillaan pyöreinä. Kuin nappia painaen t. napista painamalla helposti, itsestään. |
| nappi otsaan, ottaan | std. slg. teloittamisesta ampumalla, tappamisesta Se oli nappi otsaan jokuselle vangille, joka pani vastaan. Toi vanha katti tarttisjo napin ottaan. Saada nappi [= luoti]otsaansa. Jos et ollu kunnolla, se oli nappi otsaan. – Ucidere, execuție. |
| nappiin | ark. std. slg. täydellisestä onnistumisesta, oikeaan, kohdalleen osumisesta Juhlat meni ihan nappiin. Mun tärpit osu tentissä nappiin. Panna suu nappiin sulkea suunsa; vaieta. Hyppy meni ihan nappiin onnistui täydellisesti. Arvaus osui nappiin naulan kantaan. Homma meni muuten nappiin, mut fyrkkaa ei saatu. Tää homma meni nappiin. |
| nappijumala | std. slg. saituri |
| nappikauppa | ark. kuv. vähäpätöinen, vähämerkityksinen, mitätön liiketoiminta Sen firman toiminta on surkeeta nappikauppaa. Tää on menny vähän nappikaupaks koko touhu näin laman aikana. |
| nappiotsa | std. slg. poliisi Nappiotsat kyylas siin handelin dörtsil, |
| nappisuoritus | ark. täydellisesti onnistunut suoritus |
| nappo | kans. vesikauha, kuuppa |
| nappula | 1 std. slg. leik. pikkulapsesta: lapsi, pikkupoika, kersa, mukula, kidi, skidi, tenava, ipana, napero, pipana, pirpana, nassikka, nalli(kka) Nappulat autoon, nyt lähetään! Ei tollaset nappulat vielä diskoon pääse. Se jätkä oli vielä ihan nappula, en mä saanu siltä. Pojan nappula. Pari sellast nappulaa skulas siin pitskulla. 2 urh. alle 11-vuotias juniori Pelata urheiluseuran nappuloissa. Valmentaa nappuloita. 3 ark. painike, nappi, väännin, vipu tms. Ovikellon nappula. Radion nappulat. Painaa, vääntää nappulaa, nappulasta. 4 std. slg. raha Oisko sulla heittää vähän nappulaa mulle? Onks sul heittää mulle snadisti nappulaa?Mistähän sais sen verran nappulaa, et vois ostaa auton? 5 std. slg. penis |
| napsauttaa | alat. sukupuoliyhdynnästä: naida, nussia, panna, naksauttaa Pena oli napsauttanu sen mimmin paksuks. Käytiin Penan kaa tossa ruokiksella napsauttamassa. |
| napsu | ark. ryyppy, viinaryyppy, viinahörppy, snapsi, paukku, naukku, napanderi, napanteri Nyt tekis napsu hyvää. Otetaanko pienet napsut? |
| napukka | ark. nappula, nuppi, pieni tappi tms. |
| naputtaa | 1 std. slg. sättiä yhtenään Älä enää naputa siit eilisillasta. 2 ark. std. slg. valittaa, kritisoida, moitiskella, moittia, motkottaa, haukkua, nalkuttaa, jäkättää Mitä helkuttia toi sun vaimos aina naputtaa? Pomo on aina naputtamassa millon mistäkin. Naputtaa lapsille rahankäytöstä. Heikkisen täti se aina jaksaa naputtaa meidän likaisista kengistä. |
| narahtaa | 1 ark. std. slg. jäädä kiinni, kiikkiin, kärytä, kärähtää; jäädä kiinni valehtelusta, rikkeestä, rikoksesta Jätkät narahti varastelusta. Varo vaan, ettet naraha siitä vieraissa käymisestä. Rofa narahti heti ja koukut vei sen putkaan. Jätkät narahti pöllimisestä. 2 ark. Narahtaa [= ihastua, rakastua] jkhun. |
| narauttaa | ark. std. slg. saada kiinni itse teosta, käryttää, käräyttää; paljastaa/ilmiantaa jonkun valehtelu, rike, rikos Kytät narautti Penan pontikankeitosta. Arskan oma muija oli narauttanu sen vieraista. Joku narautti meidät, skoudet venas gartsalla. |
| narc | huum. narkomaani |
| narikka | 1 ark. std. slg. ravintolan, teatterin tms. ulkovaatteiden yms. säilytyspaikka, vaatesäilö, naulakko Jätä se rotsis narikkaan. Joku oli varastanu mun sontsan narikasta. Kledjut ja sontsa piti jättää narikkaan. 2 kuv. ark. Jättää aivot narikkaan olla ajattelematta t. järkeilemättä, nauttia jstak liiemmin analysoimatta tms. |
| narikkalappu | ark. vaatelappu |
| narista, narisee | ark. std. slg. valittaa, valitella, kitistä, rutista, känistä, moitiskella, marista, napista, purnata; nalkuttaa, motkottaa, jäkättää Pomo on ruvennu nariseen kaikista pikkuasioistakin. Mitä hittoo sä nariset siinä koko ajan! Muijaha narisi ku nahkapakka. |
| narkata, narkkaa | std. slg. huum. käyttää huumeita Hei, ootsä ruvennu narkkaan? Eiks illalla vähän narkata? |
| narkkari, narkki, narkkis | 1 std. slg. huum. huumausaineiden käyttäjä, narkomaani < ruots. knarkare Monet mun entisistä kavereista on narkkareita. Niissä bileissä oli jotain narkkeja, jotka veti kokaa lärviin. Mä annoin sille narkkikselle bänksit. Narkkareit hilluu aina Steisillä. 2 ark. anestesialääkäri |
| narkokraatti | slg. huum. huumekaupan vaikutusvaltaisista johtajista |
| narrata, narrailla | ark. puhua perättömiä, valehdella (us. leikkimielessä, pahaa tarkoittamatta); viekoitella, huiputtaa, puijata, naruttaa, jujuttaa, vetää nenästä |
| narsisti | ark. narsistinen henkilö, itseään ihaileva; omaan itseen suuntautuva; Narsistinen ihminen. Narsistinen persoonallisuushäiriö. |
| narsuhuoltola | std. slg. narkoottisten ain. äärinkäyttäjien hoitopaikka |
| nartsa | std. slg. naru Onks joku hitannu ny sitä nartsaa? |
| narttu | 1 std. slg. halv. tyttö, nainen; (epäsiveellinen) nainen, seksuaalisesti holtittomasta naisesta; naisesta käytetty nimitys tai nimittely, naaras Assalla pyörii aina huorien näkösiä narttuja. Mä en tollasten narttujen perässä juokse! 2 halv. naaraspuolinen koira |
| naru | ark. heiveröinen henkilö, narukäsi |
| naruboltsi | std. slg. jääpallo, narukerä |
| narunjatkoksi, vetää; narunjatkona | std. slg. hirttäytyä (vetää ittsesä kiikkuun); hirttäytyneenä Sieltä navetan katosta se ukko roikku narunjatkona. Pena meinas vetää ittensä narunjatkoks, mut mä ehin väliin. Unski oli menny mökille ja vetäny ittesä narunjatkoks. – A se spânzura. Spânzurat |
| narut | std. slg. laihat kädet Ei noil naruik, kuule, oo käyttöö krin alla. |
| naruttaa | ark. std. slg. johtaa harhaan, harhauttaa, harhautella, erehdyttää, hämätä, huijata, petkuttaa, pettää, sumuttaa, jujuttaa, juksata, jymäyttää, jallittaa Älähän poika yritä naruttaa meikäläistä! Narutin vähän sitä mokee ja pääsin aika helposti nostaan lätkän ylänurkkaan. Yritti naruttaa poliisia. Narutti puolustajan ja teki maalin. Make kyl osas naruttaa ketä vaa. Nyt sä yrität naruttaa mua. |
| narutus | ark. naruttaminen |
| naruun menee | std. slg. tulla petetyksi Menitsäki naruun? |
| naruun, vetää | std. slg. hirttäytyä |
| naskali | 1 ark. pieni poika, nappula 2 std. slg. pullo, esim. viinapullo |
| nassaa | slg. torskaa, haffattaa, jäädä kiinni |
| nasse | last. porsas, possu, nasu; sika On noi pikku nasset aika vikkeliä! Ei muuta kun kuti kalloon noille nasseille ja joulupöytään! |
| nassikka | 1 std. slg. lapsi 2 ark. pieni tynnyri 3 ark. taskumatti |
| nassu, nasu | ark. std. slg. kasvot, naama Pesehän nassu kunnolla, niin äiti lukee vielä iltasadun. Nassu umpeen, senkin hölöttäjä! Nassu puhtaaks, sit vast tuut nokkii. |
| nasta | ark. std. slg. mukava, kiva, erinomainen, hieno, hauska, miellyttävä Tää matka oli ihan nasta juttu. Meidän uus ope on ihan nasta. sulla on nastat kuteet. Oli oikeen nastat bileet. Nastat kuteet. Se on nastaa. Keka on oikeestaa iha nasta jätkä. |
| nasta laudassa | std. slg. ajoneuvosta: ajaa kovaa, kaahata, ajaa täyttä vauhtia, kaasu pohjassa Me päästettiin kyttiä karkuun nasta laudassa. Pistähän nasta lautaan, niin mennään! Ajaa nasta laudassa. Sepi veti suoran nasta laudassa. – În plină viteză. A-i da gaz. |
| nasta meininki | std. slg. mukava tunnelma |
| nastaa | std. slg. mukava |
| nasu, nassu | last. leik. porsas, possu, nasse Voi miten söpöjä pikku nasuja! Ei mee kun puol vuotta, niin noikin nasut lyyään lihoiks. |
| natiainen | ark. lapsi |
| Natikka | 1 std. slg. National-merkkinen matkaradio, nauhuri Et oo tosissas menny panee fyrkkaas toho natikkaa! 2 std. slg. Internationale, International-Harvester, IH, Case-IH nykyään Navistar International (kuorma-automerkki; traktorimerkki) |
| natikka | std. slg. lapsi Natikat ois gungannu siin vaik koko päivä. |
| natku | 1 ark. std. slg. vähän liian pieni, lyhyt, niukka, tiukka, knafti, nafti; hieman vajaa, alle Tää hame onjääny mulle vähän natkuks. Ei se pikku telkku maksa kun natkun viis sataa. 2 ark. std. slg. saita, hankala |
| nato | kans. aviomiehen sisar |
| natottaa | ark. tuntea vetoa Natoon. |
| natsa | 1 ark. std. slg. savukkeen jäännöspätkä, tumppi, jämä Natsoja oli joka puolella, muttei tuhkiksessa. Jätä mulle natsa! Kuka on heittäny natsoja vessanpyttyn? 2 sot. slg. jämä, sotilaan kauluslaatan tai hihan arvomerkkinauha Me saatiin tänään alikessun natsat. Jätkä oli ylpee, kun se sai korpinnatsan. Se oli saanu lutin natsat. – Tresă. |
| Natsa | std. slg. Nylands Nation, tanssipaikka Mennää Natsalle joraan. |
| natsata, natsaa | ark. std. slg. onnistua, sujua, sopia kohdalleen, yhteen Mites hommat natsaa? Tänään porukan peli ei oikeen natsannu. Mää en saa näitä osia natsaamaan paikalleen. Kyl se natsaa, jos kukaa ei ala skagaa. Toi väri natsaa vihreään. Kun kaikki natsaa, homma onnistuu. |
| natsi | std. slg. tiukka, ankara, saksalainen |
| natsitorttu | ark. ruok. u.s. (2013) tähden muotoisista joulutortuista, jotka herättivät Ruotsissa joissain piireissä paheksuntaa ”hakaristin mieleen tuovan” muotonsa vuoksi |
| natsku, nade | std. slg. hippaleikki, naatta; hippasilla leikkimistä Aletaaks purkkista vai natskuu? |
| natsu | std. slg. savukepätkä |
| Natsu, Natikka, Natku | std. slg. Internationale, International-Harvester, IH, Case-IH nykyään Navistar International (kuorma-automerkki; traktorimerkki) |
| natu | dop. henkilö, joka treenaa ilman dopingia |
| naturlinkvist | std. slg. luonnollisesti |
| naukata, naukkaa, naukkailla | 1 ark. std. slg. ottaa ryyppyjä, ryypätä, ryypiskellä viinaa, maistella, ottaa (viina)ryyppy, naukku, snapsi Annas, kun mäkin naukkaan! Naukataanko pienet sievät? Naapurin ukko on ruvennu taas päivälläkin naukkaileen. Ootkohan vähän naukkaillu jo etukäteen? Miehet olivat hiukan naukkailleet. 2 std. slg. huum. ottaa pillereitä, tms. |
| naukkailu | ark. naukkaileminen |
| naukku | ark. (alkoholi)ryyppy, paukku, snapsi, hömpsy, napsu Otetaas pienet naukut tapauksen kunniaks! Nyt kyllä tekis naukku helkutin hyvää! Pena tarjos naukkuja kaikille. |
| naukua | ark. pyytää, kinuta, vaatia maristen Aina sä oot naukumassa rahaa. Ei tollasen ökyn tartte tulla tänne mitään perintöjä naukumaan! Kakarat naukuu taasjätskiä. Se jätkä rupes naukuun multa pillua. |
| naula päässä; naulakko päässä | std. slg. vahvasti juovuksissa, umpihumalassa Broidi tuli pikkujoulusta taas naula päässä. Pena on ollu jo pari päivää ihan naula päässä. Tolla äijällä oli ihan naula päässä. – Beat criță. Beat mangă. |
| naulan kantaan | slg. asian ydinkohdan, ytimen tajuamisesta ja toteamisesta, oikeaan osumisesta, sattuvasti sanomisesta yms.: kohdalleen Siinä sä osuit naulan kantaan, että vika on koko systeemissä. Iskit tossa asiassa ihan naulan kantaan! – A lovi/a nimeri in plin/drept la ţintă/unde trebuie. A pune degetul pe rană. A pune punctul pe i. A face tocmai ceea ce trebuie. |
| naulapommi | ark. itsemurhaterroristien käyttämä pommi, josta sinkoutuu nauloja |
| nauraa partaansa | ark. nauraa salaa; olla vahingoniloinen Siilon mä oikeen nauroin partaani, kun se huijari sai omaan nilkkaansa. Turha siinä on toisten nauraa partaansa, kun muut on pulassa. – A-și râde-n barbă. |
| nauris | std. slg. kello, taskukello Paljo sun nauris on? Meinaatsä nyt? |
| naurussa pitelemistä | ark. tilanteesta, jossa on vaikea olla nauramatta Oli siinä naurussa pitelemistä, kun maikka tuli luokkaan housujen vetskari auki. – Situație ridicolă. |
| nautamainen | ark. halv. Nautamaisen typerä, itsepäinen. Ca un animal, ca o vită. |
| navetta | std. slg. yhteiskoulu |
| navettatsaikkari | std. slg. maalaispoika |
| ne | 1 kans. lueteltaessa numeroita: neljä, nee, nel Y, ka, ko, ne, vi... 2 ark. kirjakielen he– pronominin tapaan viittaamassa ihmisiin Ne lähti jo kouluun. Onks ne tehnyjo läksynsä? O oiko sä niiden veli? Mä tykkään niistä, kun ne on niin kivoja poikia. Niistä tuntu siltä, että ne halus lähtee omaan kotiin. Niille olis annettava lisää kotitehtäviä. Niitä potutti, kun ne hävis ottelun. Ne on rikkaita, niillä on neljä autookin. Niiltä pitäs ottaa rahat pois. Niitten kans on aina kivaa. Niiden iskä on kuollu. 3 ark. viittaamassa artikkelinomaisesti yhteiseen tunnettuun asiaan Tulinpahan vaan kysymään, onkos ne vanhukset kotosalla. Mä kävin kattomassa niitä uusia taulutelkkareita. 4 ark. ilmaisemassa ihmettelyä, kehuskelua, moitetta tms. vahvistamassa tai tähdentämässä edellä mainittua Venäläiset ne kuule vasta rahaa käyttääkin! Ne vasta oli aikoja ne! 5 ark. kiertoilmauksena viittaamassa sukupuoliasioihin Sillä jätkällä on helkutin isot ne! Mirkulla alko taas ne. Mä näin saunan ikkunasta sun ne. |
| nee | std. slg. kans. lueteltaessa numeroita: neljä, ne, nel Yy, kaa, koo, nee, vii... |
| neekeri | leik. halv. louk. negridiseen rotuun kuuluva ihminen, mustaihoinen, tummaihoinen, musta, nekru Onhan se mun mielestä parempi sanoo neekereitä ihan vaan neekereiks, kun sit vaikka mutakuonoiks. Ne oli melkein kaikki köyhiä neekereitä siellä Ugandassa. |
| neeto, neetoi, neetoo | kans. lueteltaessa numeroita: neljätoista, neltoi, neltoo… kooto(i), neeto(i), viito(i).….. kootoo, neetoo, viitoo... |
| nega | 1 ark. std. slg. negatiivi 2 std. slg. mustaihoinen Onks iha reiluu sanoo mustii negoiks? |
| negari | ark. negatiivinen tulosvaroitus (antonim: posari) |
| negetti | std. slg. halv. mustaihoinen |
| neitsytkammio | leik. nuoren naisen asuinhuoneesta |
| nekkaa | std. slg. nyrkkeillä, tapella |
| nekkailija | std. slg. nyrkkeilijä |
| nekku | 1 std. slg. last. nenä, nenu, neukku Turpa kiinni tai vedän sua nekkuun! Koko nekku on ihan tukossa. Kundi tuli eile himaan nekku bludesim. 2 std. slg. viinapullo 3 ark. perinteinen kartion muotoinen kermakaramelli, jossa on tikku |
| nekru | std. slg. halv. louk. mustaihoinen henkilö, tummaihoinen, neekeri, musta Siinä Usan korisjoukkueessa oli kaikki nekruja. Mun systeri styylaa jonkun nekrun kaa. Nekru on ainaski iha selvää vittuiluu. |
| nel | std. slg. kans. lueteltaessa numeroita: neljä, ne, nee Yks, kaks, koi, nel, viis... |
| nelijalkainen | leik. sb. yl. eläimistä |
| nelikymppinen | ark. (noin) neljäkymmentä vuotias Mä iskin illalla yhen hyvännäkösen nelikymppisen hoitsun kapakasta. Nelikymppisenä meikäläinen jakso hiihtää vielä kilpaakin. Meijän molermmat lapset on nekin jo nelikymppisiä. |
| nelis | ark. std. slg. urh. nelipallo, brennball, yksinkertainen baseball, neljä pesää, pesäpallon kaltainen peli Skolen pitskul skulattii välkkäril nelistä. Mennää brahikselle skulaa nelistä. |
| neliskanttinen | ark. nelikulmainen tai neliömäinen Sulle tuli postissa joku neliskanttinen paketti. Noi neliskanttiset rillit sopi sulle paremmin kun ne pyöreet. Vieläks sä ajelet sillä neliskanttisen näköselläpakulla? |
| neliö | ark. neliömetri Huoneiston vuokra neliöltä. |
| neliömilli | ark. neliömillimetri |
| neliösentti | ark. neliösenttimetri |
| nelkki | ark. peruskoulun neljäs luokka tai neljäsluokkalainen, nelkku Mä meen ens syksynä nelkille. Noi nelkit kiusaa aina meitä. |
| nelkku | 1 std. slg. koul. slg. kouluarvosanana tai muuna numerona: nelonen, hylätty suoritus; improbatur Mä sainjyssasta nelkun. Yks huti kuti meni nelkkuun, muut osu kymppiin. Spettarissa mulla oli puolet nelkkuja ja loput femmoja. 2 koul. slg. peruskoulun neljäs luokka tai neljäsluokkalainen, nelkki Ootsä vasta nelkulla? Miks nelkut sai iltapäivän vapaata? 3 ark. televisiokanava nelonen Mitäs nelkulta tulee tänään? Vaihas kanavaa, kohta alkaa nelkun uutiset! |
| nelkkukelkku | std. slg. neloskalja |
| nelkyt, nelkytä | std. slg. kans. neljäkymmentä Mun vanhin veli on nelkytja risat. Meijän luokassa on melkein nelkytä oppilasta. Nelkyt ja risat. |
| nelma | u.s. (2014) siikoihin kuuluva uusi, Suomessa viljeltävä vieraskalalaji |
| nelonen | 1 ark. nelisylinterinen moottori Konepellin alla jyllää tavallinen suora nelonen. Uuessa mallissa onkin sit vee nelonen. 2 ark. A-olut, nelosolut (etiketissä veroluokan merkki AIV) Mä taidan ottaa yhen nelosen. Tää taitaakin olla nelosta, kun tää nousee vähän päähän. 3 korttip. Neloset eräissä korttipeleissä: pelaajan kädessä olevat neljä samanarvoista korttia. |
| neltoi, neltoo | kans. lueteltaessa numeroita: neljätoista, neeto(i)… koltoi, neltoi, viistoi…… koltoo, neltoo... |
| neluri | urh. nelinpeli |
| neniin, nenään | std. slg. isku nenään, kasvoihin Pienenä sain harva se ilta pitskulla neniin. |
| nenis | std. slg. nenäkoru |
| nenu, nenukka | last. leik. nenä, nekku, neukku Niistetäänpäs nyt sun nenus. Haluutko nenuus jätkä? |
| nenä | 1 ark. lievän harmin, hämmästelyn tms. huudahduksissa Voi nenä, miten tässä nyt näin pääs käymään/ Voihan nenä, avaimet unohtu kotiin! Taas mä olin väärässä, voi nenä! Nenä, mikä tuuri! Nenä, mitkä sääret! 2 ark. Antaa, lyödä, vetää jkta neniin iskeä kuonoon, antaa turpiin 3 ark. Kaivaa verta nenästään uhitella, hankkia selkäsaunaa. – A căuta râcă. 4 ark. Vetää herneet nenäänsä suuttua, kiukustua, ärsyyntyä, menettää malttinsa. Sillä menee herne nenään ihan pienestäkin suuttuu vähäisestä. 5 ark. kärki, huippu, nokka. Niemennenä. Istua kannon nenässä. Paistaa makkaraa tikun nenässä. |
| nenä poskella | slg. pahoinpideltynä, hakattuna (päähän) Iskä tuli saunaillasta kotiin nenä poskella. Varohan, ettei kohta oo suliakin nenä poskella, kun mä suutun! Isken suita kohta nenän poskelle, jos etpiä turpaas kiinni! – A muta nasul (în bătaie). |
| nenä pystyssä | ark. ylpeänä, koppavana Toi naapuri kulkee aina nenä pystyssä. Turha on tulla tänne nenä pystyssä itteään kehumaan. – Cu nasul sus. |
| nenäkeikka | std. slg. isku nenään, kasvoihin Nyt tuli nokkapokka, nenäkeikka. |
| nenäkkäin, nenätysten | ark. vastakkain, vastatusten, nenäysten, nokikkain, nokittain, nokitusten, nokatusten Täyty sköhän mun tavata se sun opettajas nenäkkäin. Istutaas tähän ihan nenäkkäin juttelemaan. |
| nenälleen, nenilleen | ark. kaatumisesta: kasvoilleen, naamalleen, turvalleen, nokalleen, nokilleen Jätkä lens nenälleen, häh hää! Varohan, ettet mee nenilles niissä rappusissa. |
| nenän valkaisu, nenänvalkaisu | std. slg. leik. ilman viinaa -kausi, pidättäytyminen alkoholista, raittius Tekis tässä varmaan hyvää muutaman viikon nenänvalkasu. Penalta ei kyllä onnistu mikään nenänvalkasu. Voishan sitä joskus yrittää tota nenänvalkasuakin. – Perioadă de abstienență. |
| nenänvartta pitkin, nenänvarttaan pitkin | ark. halveksuvasta, ylimielisestä, väheksyvästä katsomisesta, tuijottamisesta Se koppava myyjä vaan katteli meitä pitkin nenänvarttaan. Ei tartte siinä tuijottaa pitkin nenänvartta! – A privi cu îngâmfare. |
| nenässä | std. slg. humalassa Sellanen vanha stara, se oli vähä nenässä. |
| nenätysten | ark. vastakkain, vastatusten, nenäkkäin, nokikkain, nokittain, nokitusten, kasvokkain Satuttiin istumaan junassa ihan nenätysten. Tekis mieli nähä se lurjus ihan nenätysten. Istuttiin nenätysten. – Față-n față. |
| nenää kohti | ark. henkeä kohti, per nenä Se tekee sitten kaks euroo nenää kohti. Sit on vaan viis lihapullaa nenää kohti, kun noikin tuli ruualle. Summa on pari euroa per nenä. Vapaalippuja annettiin vain yksi per nenä. – De căciulă. |
| nenään, panee | std. slg. lyödä kasvoihin, voittaa tappelu |
| nenäänsä pidemmälle, nenäänsä pitemmälle | ark. lyhytnäköisesti toimimisesta; tulevaisuuteen katsomisesta Se tyyppi ei ajattele asioita nenäänsä pitemmälle. Koitahan kattoo asioita vähän nenääs pitemmälle. Etkö sä nää nenääs pitemmälle? – A nu vedea mai departe de lungul nasului. |
| nepa | huum. musta hasis |
| nepata, neppailla, neppiä | last. leikistä jossa liikutetaan pieniä leluautoja sormin näpäyttämällä, leikkiä neppistä Et sä osaa kunnolla ees nepata! Ruvetaanko taas neppaileen? Pojat on tossa hiekkalaatikon luona neppimässä. |
| nepittää | ark. panna painonapit, nepit kiinni |
| neppaa | std. slg. tönäistä Kyl se baana on jo iha jees, neppaa jo. |
| neppari, näppäri, neppi | ark. painonappi |
| neppaus, neppis | last. neppaaminen; pienillä leikkiautoilla hiekalla pelattava kilpa-ajopeli |
| neppiauto, neppis-auto | ark. std. slg. neppauksessa käytettävä pieni leluauto |
| neppis | 1 last. pikkupoikien leikki, jossa liikutellaan pieniä leluautoja autojen perästä sormin näpäyttelemällä Ollaanko neppistä? Onks toi neppis teistä hauskaa? 2 ark. slg. neppiauto, muovinen leikkiauto |
| neropatti | std. slg. iron. näennäisen älykäs, näennäisen kekseliäs tai älykäs ihminen On siinä mulla oikee neropatti! Kukahan neropatti seuraavaks yrittää tehä ikiliikkujan? Sähä varsinaine neropatti luulet olevinas. |
| nesa | 1 std. slg. nenä Kundi, tuus tänne, sun nesa on ihan skeidanen. 2 std. slg. neljäs |
| nesessääri | ark. toalettilaukku |
| nessu | ark. nenäliina, varsinkin kertakäyttöinen |
| nesteessä | std. slg. pulassa, vaikeassa tilanteessa, tukalassa tilanteessa, pinteessä, ahdingossa, kiipelissä, klikissä, kiinni, kusessa, lirissa Mä oon nyt aikamoisessa nesteessä, kun mä menin panemaan sen Lissun paksuks. Sä joudut vielä nesteeseen tosta varastelusta. Joutua nesteeseen pulaan, liemeen, liriin, kuseen, liisteriin. Sä oot kundi aika nesteessä, kusessa. Voi vittu! Me ollaan liemessä nyt ku toi näki! |
| netiketti | leik. Internetin t. tietoverkon käyttöä koskevat epäviralliset sopivaisuussäännöt (hyvät Internetin käyttötavat) |
| netota, nettoo | 1 ark. std. slg. saada rahallista voittoa; ansaita, tienata Paljonks nettosit siitä keikasta? Mä nettoon siinä pari tonnia kuussa. Nettosi kaupasta t. kaupassa satasen. Paljo sä nettosit siltä? 2 std. slg. saada |
| nettailla, nettailee | ark. std. slg. käyttää internet-tietoverkkoa, olla yhteydessä Internetiin, käyttää sen palveluja Eiks teillä oo modeemia, etteks te pääse nettaileen? Pitää illalla vielä vähän nettailla. |
| nettailu | ark. nettaileminen |
| netti | ark. std. slg. Internet, internet-tietoverkko, tietoverkko, Internet Mä imuroin tän pelin netistä. Mulla on netissä yks itseopiskelukurssi. Tää aineisto ois nyt valmis nettiin siirrettäväks. |
| nettideittailu | ark. deittailu internetissä, internetin välityksellä. |
| nettideitti | 1 ark. mon. deitti internetissä t. internetin välityksellä, nettitreffit. Nettideittejä välittävä palvelu. 2 ark. internetissä tavattu deitti |
| nettigradu | ark. pro gradu -tutkielma, jonka teksti on suurelta osin imuroitu internetistä |
| nettikahvila | ark. kahvila, jossa asiakkailla on mahdollisuus käyttää internettiä |
| nettikauppa | 1 ark. verkkokauppa, tietoverkossa, erityisesti Internetissä tehtävä kaupankäynti 2 ark. verkossa toimiva kauppapaikka |
| nettiosoite | ark. Internet‑osoite |
| nettipuhelin | ark. verkkopuhelin |
| nettirasismi | u.s. (2010) verkkokirjoittelussa esiintyvä rasismi |
| nettiriippuvuus | ark. riippuvuus nettailusta |
| nettisivu | ark. WWW‑sivu |
| nettiterrorismi | ark. tietojärjestelmiin murtautuminen ja niiden vahingoittaminen |
| nettitreffit | ark. nettideitti |
| neukkari | ark. neuvotteluhuone Asensin neukkariin videotykin. |
| neukku, neukka, neukki | 1 ark. std. slg. neuvostoliittolainen (tai venäläinen) henkilö Noi neukut trokaa pirtua. En mä tajunnu niitten neukkujen puheesta mitään. Ne oli jotai neukkuja, ei niitä kukaa tajunnu. 2 last. nenä, nenu, nekku Pitäs kiskasta tota jätkää neukkuun. Mun neukusta tulee verta. |
| neukkukuutio | ark. halv. kerrostaloasunto 1960–1970-luvulla rakennetussa elementtitalossa – Cutie de chibrituri. |
| Neukkula | std. slg. Neuvostoliitto Neukkulas käytii vaa dokaamas. |
| -neutraali | ark. (sukupuolineutraali, lajineutraali, lukumääräneutraali) vastakohtien välillä oleva, kiistoista erillään pysyttelevä, tasapuolinen, puolueeton; huomaamaton, (ketään) ärsyttämätön; sävytön. Poliittisesti neutraali. Neutraali arvostelu, puheenaihe. Kuvan neutraali tausta. Neutraali [= sävytön, monien värien kanssa yhteen sointuva]väri. |
| neuvoa antava; neuvoo-antavat | std. slg. leik. alkuryyppy, alkoholiryyppy, joka on rohkaisevinaan ennen päätöksen tekoa tai ryhtymistä työhön Täytyy kyllä ottaa pienet neuvoo antavat ennen maljapuheen pitoo. Ootte tauinnu ottaa jo liian monta neuvoo antavaa. Tarjoilija, tuos tänne parit neuvoo antavat. – Șnaps în chip de consilier. |
| Nevada, huitsin | std. slg. kaukainen paikka |
| nevari | koul. slg. ei kenenkään tuntema |
| newbie | slg. uusi käyttäjä sivustolla, nobo, nuubi, nöösi |
| nevis | 1 ark. slg. nevahirviö, todella ruma henkilö. – Tsiigaa mikä nevis! – Hyi helvetti! 2 slg. ulkonäöltään järkyttävän ruma nainen. Se konepajan Anna-Liisa on kyllä sellainen nevahirviö, että oksat pois! |
| nielassu futarin | std. slg. olla raskaana Hei Tuija, ootsä nielassu futarin? |
| nielurajoitin | u.s. (2014) katiskan nielun laajenemisen estävä laite; vrt. turvakatiska |
| nigerialaiskirje | ark. kansainvälinen huijauskirje; kansainvälisistä huijauskirjeistä, jollaiseen mm. ministeri Olavi J. Mattila haksahti: Scrisoare nigeriană: ai de luat ceva, dar înainte de a lua, trebuie să dai (după care nu mai primești nimic). |
| nigikset | slg. nikotiinin vieroitusoireet, niksat, nikkarit, maitti, nitkut, nikat Taas kovat nigikset, pakko heittää mörkö döfiksee. Hirveet niksat, heitä yks körssi. Ensalkuun nikkarit oli tosi karmeet kestää. Heitä yks kessu, kauhee maitti. En oo polttanu röökiä kahteen päivään ja on kauheat nitkut. |
| nihkeä, nihkee | 1 ark. std. slg. vastahakoinen, tympeä, hankala, huono, kehno A ika nihkee tyyppi toi uus maikka. Pomo suhtautu palkankorotukseen nihkeesti. Tää on vähän nihkee juttu. Ne vieraat vaikutti koko ajan vähän nihkeiltä. Aika nihkee biisi, jos multa kysyt. 2 std. slg. saita, pihi, kitsas, itara, nuuka Helkutti, et sä oot nihkee rahoistasi Ei siltä nihkeeltä lankomieheltä herunu sentin senttiä vippiä. |
| nii | 1 ark. niin 2 ark. siten (tässä) |
| niillei, miltei | kans. niillä ei, niiltä ei, niille ei Niillei oo rahaa edes kunnon vaatteisiin. Niiltei heru lantin lanttia kellekään. Niilleipiä antaa liikaa ruokaa, ettei ne lihois liikaa. |
| niillon, niilton | kans. niillä on, niiltä on Ne on rikkaita, niillon neljä autookin. Niilton taas rahat loppu. |
| niin | 1 ark. myötätuntoinen tai samaa mieltä ilmaiseva vastaus: totta, olen samaa mieltä Taas on kaikki rahat loppuja tilipäivä vasta ens viikolla. – Niin, onhan se kurjaa. Kyllä on ollu paljon sieniä tänä syksynä. – Niin on. Kylläpä tänään tuulee. Niin tekee. 2 ark. lisätietoa tai tarkennusta pyytävä tai salliva vastaus: no mitä, kerro Mä öisin kysyny tosta verokortista. – Niin? Oisko sulla hetki aikaa? – Nii? 3 ark. painottamassa ominaisuutta tms.: oikein, erittäin, kovin Siinä sitä taas ollaan olevinaan niin höveliä pomon eessä, että oikeen läpi paistaa. Taas se ukko näyttelee niin johtajaa, niin johtajaa, että! 4 ark. ilmaisemassa johto päätöstä, selitystä, asiaan palaamista tms.: siispä, sitten, no Se oli ihan puhki ruostunu, ni et ei sille voinu tehä enää mitään. No sit se Ville, kyllähän sä sen tiiät, ni se oli sit menny kanteleen siitä opelle. Niin, olis mulla vielä yks juttu. 5 ark. ilmausta lieventämässä t. epämääräistämässä; puheessa tarpeettomasti oikeaa ilmausta tavoiteltaessa. Vähän niin kuin nolona. Olisi (vähän noin) niin kuin asiaa. Minä niinkuin haluaisin sanoa, että – –. |
| niin niin | ark. välinpitämätön, harmistunut tai kärsimätön toteamus tai vastaus: jaa jaa, joo, joo, juu juu, entäs sitten Niin niin, kyllä sen äijän metkut tiietään! Oot sit varovainen sen auton kanssa! – Niin niin, kyllä mä tiedän. |
| niin että | ark. että, jotta. Tule jo, niin että ehditään. Sakko tuli niin että paukahti. – Astfel că. |
| niinku silleen | ark. std. slg. suurin piirtein – În mare. |
| niinku, niikuVezi și pagina | ark. niin kuin, täytesana täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä: niin kuin, ninku Tää asia on tota niinku silleen, et ekaks sun pitäs täyttää tää hakemus. Kato hei niinku tiäksä, et mä halusin vähän vaan niinku neuvoo sua. Nyt sun täytyy vähän, niiku ottaa ittees niskasta kiinni. Musta tää homma on ollu niiku aika semmosta, niiku työlästä tää homma. |
| niinkö | ark. hämmästynyt, lisätietoa tai tarkennusta pyytävä vastaus: ihanko totta, todellako Niinkö, no enpä ois uskonu? Tiinan porukat on kuulemma eronnu. – Niinkö? |
| niissei, niistei | kans. niissä ei, niistä ei Musta Penassa ja niissei oo mitään vikaa. Niistei koskaan tiiä, minä ne aattelee. |
| niisson, niiston | kans. niissä on, niistä on Niisson viinaa niissä pulloissa. Niiston mukava tulla aina välillä käymään meillä. |
| niitata, niittaa | 1 ark. std. slg. lyödä kasvoihin, iskeä nyrkillä, antaa selkään, satuttaa; voittaa, kukistaa Haluutsä, että mä niittaan sua? Turpa kiinni tai kohta mä niittaan! Saatiin niitattua vastustaja aika helpolla. Mä niittasin sitä täböil daijuun. Olisit niitannu kuonoo sitä. 2 std. slg. tappaa 3 std. slg. liittää yhteen |
| niitti | 1 ark. std. slg. lyönti, isku, tälli Mäpaukasin sellasen niitin sen leukaperiin, että varmaan tuntu. 2 std. slg. asia, teko Se oli viimenen niitti sun arkkuus. |
| nikkari | ark. puuseppä, puusepäntöiden harrastaja |
| nikkeli | ark. tuliaseen luodista Saada nikkeliä nahkaansa. |
| nikki, nick | slg. nimimerkki, joka näkyy muille käyttäjille |
| niklata | ark. nikkelöidä |
| nikotella, nikottelee | 1 ark. std. slg. hangoitella vastaan, tehdä vastarintaa, empiä hämääntyneesti Ei siinä friidu kauaa nikotellu ku se putsas kämpän.Sit se ostaja rupes nikottelemaan, kun kuuli oikeen hinnan. Älä nyt rupee jätkä nikotteleen, sähän lupasit vipata rahaa! 2 ark. moottorista yms. käydä katkonaisesti, pätkiä Kone nikottelee taas kummallisesti. Mitäs se auto nyt rupes nikotteleen, vaikka se just oli huollossa! |
| niksahtaa | ark. Hänen päässään on jokin niksahtanut hän on jotenkin omituinen. |
| niksauttaja | leik. kiropraktikko, naprapaatti, kansanparantaja tms. Mä kävin yhellä niksauttajalla parantelemassa tota selkävaivaa. En kyllä suostu meneen minkään niksauttajan kouriin! |
| niksmanni | std. slg. saksalainen Onks ne niksmannit käyny täälki riehumas? |
| nilkkarit | ark. nilkkasukat Viittiks pestä samalla nää kaikki nun nilkkarit? Oi noin ohkasissa nakkareissa kande lähtee pakkaseen. |
| nilkki | std. slg. halv. pikkutekijä, pikkupomo, alempi esimies, käskyläinen, kätyri; vastenmielinen ihminen, erityisesti pikkupomo tms. määräilijä, niljakas mies Duuniin tuli taas joku uus nilkki pomotteleen. Sä oot kans yks saamarin nilkki! Siit on tullu karsee nilkki. |
| nilkkurit | ark. slg. kengät, jossa on nilkaan asti ulottuva varsi, nilkkakengät Mitäs tykkäät mun uusista nilkkureista? Et sä tarkene tollasissa nilkkureissa. – Ghete. |
| nillittää | ark. valittaa (pikkuasiasta), niuhottaa. Nillitti parin euron alennuksesta, jota ei ollut saanut. |
| nimetön, nimettömät | leik. mon. naisten alushousut eli pikkuhousut Ostin Seijalle lahjaks mustat nimettömät. Se kimuli makas siinä sängyllä pelkissä nimettömissä. |
| nimi | ark. Mikä on homman nimi [= mistä on kysymys]? |
| nimi, mikä on homman? | std. slg. mistä on kyse? Mikä on homman nimi? |
| nimmari, nimmarit | ark. std. slg. nimikirjoitus, nimppari; allekirjoitus Mä sain Nykäseltä nimmarin. Pistä nimmaris tohon. Tagi on vähä sama ku nimmari. |
| nimppari, nimpparit | 1 ark. std. slg. nimipäivä. Mulla on tänään nimppari. Ei kukaan muistanu mua mun nimpparina. Mun nimpparit on parin viikon päästä. 2 ark. mon. nimipäiväkutsut. Ketä sä kutsut sun nippareilles? Oliks niillä Liisan nimppareilla mukavaa? |
| ninku | ark. niin kuin, täytesana täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä: niin kuin, niinku, niiku Pekka oli vähän ninku häpeissään tai silleen. Mä tarkotan ninku sitä, et ninku voitas vaikka joskus ninku yhessäkin päättää asioista. |
| nipin napin | std. slg. juuri ja juuri Jos spora tulee heti, ehitään iha nipin napin. |
| nipo | ark. std. slg. turhantarkka, niuho, pinko, tärkeilijä Millon sustakin on tullu tollanen helkutin nipo? Se on ihan nipo tyyppi. Sustakin tullu tollanen nipo. |
| nipottaa, nipoilla | ark. std. slg. niuhottaa, olla turhantarkka, pingottaa, tärkeillä, puuttua ja jankuttaa pikkuasioista Maikka nipottaa melkein joka asiasta. Älä nyt taas rupee nipoileen! Älä käy nipottaa, mullon jossain liimaa. |
| nipottaja | ark. niuhottaja |
| nipotus | ark. niuhotus |
| nippa nappa | ark. std. slg. nipin napin, juuri ja juuri, hädin tuskin, vaivoin, täpärästi, niukin naukin, siinä ja siinä Mä ylitin nippa nappa karsintarajan. Ehin nippa nappa viimeseen bussivuoroon. Rahat riitti nippa nappa. Nippa nappa ehdittiin junaan. – Ușurel, ușurel. La mustață. |
| nippeli | 1 ark. pienehkö kosketin, säädin, sähkökytkin yms. Auton kojelaudan monenlaiset nippelit (ja nappelit). 2 ark. (turha) pikku tavara, roina, osanen Lentskarin ohjaamo oli täynnä kaikenlaisia nippeleitä. Tää loota on ihan täynnä jos jonkinlaista nippeliä ja nappelia. – Mic dispozitiv; nimica toată. |
| nippelihullu | leik. monimutkaisista tekn. laitteista pitävä |
| nippelitieto | ark. std. slg. vähäinen, toisarvoinen tiedonjyvä, pikkutieto, pikkuseikkoja, toisarvoisena pidettävä tieto Kurssilla tuli taas pelkkää nippelitietoo. Mitä tollasellakin nippelitiedolla tekee? |
| nippeliä, nappelia | ark. pikku tavaraa, osasta, roinaa |
| nipponi | std. slg. japanilainen (usein auto) Mullon vaan tollane halpa nipponi. |
| nipsiä | huum. käyttää aineita |
| nippuun, panee | std. slg. voittaa monta tappelussa Mun faijaha panee noit nippuu, kolmetoist tusinaan. |
| nirhaa | std. slg. tappaa |
| nirri | ark. std. slg. henki, hengenlähtö Tolta naapurin katilta pitäs ottaa nirri veks. Siinä kolarissa ei ollu nirri kaukana. Viholliselta otettiin nirri [= henki] pois. |
| nirri veks | std. slg. henki pois, tappaminen Sillo oli selvä peli: nirri veks jos lauloit. |
| niska limassa, niska limas | ark. std. slg. kovasti ahkeroiden, ponnistellen, täysin voimin, hiki hatussa Paiskittiin töitä niska limassa aamusta iltaan. Kokopäivän se ukko on raatanu pellolla niska limassa. Mä painan niska limas duuni ja sä vaa löhööt himas. – Cu sudoarea frunții. |
| niskan päällä | ark. voitolla, hyvässä, edullisessa asemassa Suomi on ollu selvästi niskan päällä koko eka erän. Eiköhän kohta päästä tässä hommassa niskan päälle. Verottaja oli koko ajan niskassaniskan päällä, ahdistelemassa. – A sta pe cap. |
| niskavillat | ark. leik. niskakarvat, niskahiukset Mee parturiin ajattamaan noi hirveet niskavillas pois. Miks säpiät tollasia hirveitä niskavilloja? |
| niskoilla | ark. rasituksena, vaivana, huolehdittavana Se laiska poika elelee kotitalossaan ihan vanhempiensa niskoilla. Et sä saa jättää hommias toisten niskoille. Otatko sä tästä vastuun niskoilles? |
| nisse | ark. nuori tarjoilijaharjoittelija, tarjoilijaapulainen Tuohan nisse juotavaa pöytään! Vinkkaas tolle nisselle, et se tulis välillä tännekin! Se saakelin nisse anto satasesta väärin takasin. |
| nisteillä | huum. narkomaaneilla |
| nisti | std. slg. huum. huumeiden käyttäjä, narkomaani, narkkari, narkkis Siitä serkkupojastakin tuli sitten nisti. En mä enää viittiny styylata sen nistin kaa. |
| nisu | 1 vanh. vehnä. 2 kans. pulla, vehnänen; pullaa tai kakkua. Kahvia ja nisua. Nyt poijaat kahavia ja nisua pöytähä! |
| nitistää | ark. std. slg. tappaa; voittaa, nujertaa, eliminoida Siinä länkkärissä konnat tietysti nitistettiin lopuks. Kyllä mä tollasen vastustajan nitistän helpolla. Kukaha senki meni nitistää? |
| nitoa | kans. kiinnittää, yhdistää jllak siteellä, sitoa |
| nitro | ark. sydänlääkkeenä käytetty glyseryylitrinitraatti Heitin pari nitroo huuleen, kun rupes pistään rinnasta. Oks sulla varmasti nitrot mukana? |
| nitrodisko, nitrodisco | std. slg. leik. eläkeläisten tanssit, vanhemman väen tanssipaikka Olihan varsinainen nitrodisko. |
| nitska | std. slg. niitty |
| nittika | std. slg. yhdeksänkymmentä senttiä, euroa |
| niuha | std. slg. ahdasmielinen |
| niuho | ark. std. slg. turhantarkka, niuhottava; niuhottava henkilö, niuhottaja, tärkeilijä Reksihä se varsinaine niuho on. Kyllä on niuho tyyppi toi uus pomo. Kyllä kai tollaset niuhot koulussa pärjää. Aina tulee joku niuho valittamaan. |
| niuhottaa, nipottaa | ark. std. slg. olla turhantarkka, suhtautua jhk vastustavasti ahdasmielisyyttään t. pikkutarkkuuttaan, valittaa, narista, olla pikkumainen; pingottaa, tärkeillä Alä viitti taas niuhottaa kaikista pikku asioista! Syö ruokasi äläkä niuhota! Mitä sää niuhotat! Niuhottaa kotiintuloajoista. Niuhottava ja pikkutarkka esimies. Mirkku niuhottaa taas matikankokeisiin. Mitä sä mutsi oikeen niuhotat? |
| niuhottaja, nipottaja | ark. niuhottava henkilö Tiukkapipoinen niuhottaja. |
| niuhotus, nipotus | ark. niuhottaminen |
| niukin naukin | ark. std. slg. nipin napin, juuri ja juuri, hädin tuskin, vaivoin, täpärästi, nippa nappa Mä kerkisin niukin naukin siihen junaan. Pääsit kuulemma tentistä niukin naukin läpi. Pääsin mä lukioon, tosin ihan niukin-naukin. – Ușurel, ușurel. Abia, abia. |
| niva | kans. virtapaikka, pieni koski |
| nivaska | ark. std. slg. pino, pinkka, tukku, kasa, nippu (vars. papereita) Vielä on lukematta aikamoinen nivaska tenttipapereita. Vies tosta ees joku nivaska lehtiroskikseen! Aikamoisen nivaskan sä mulle stikkasit. |
| nivel | ark. Liikettä niveliin mars matkaan, antaa vetää. |
| nivelbussi | ark. kaksiosainen bussi, jossa keskellä haitariosa, jotta bussi pääsee kääntymään helpommin nousta selkä edellä puuhun, nousta peffa edellä puuhun, mennä asioiden edelle, hätiköidä |
| njöö | kans. deskriptiiviadjektiivi (ei voi käyttää vertailuasteita). Jos joku on njöö, hän on hieman allapäin. Myös 1990-luvulta ja ainakin Espoossa käytetty. |
| noVezi și pagina
Despre Expletive – Täytesanoista
|
1 ark. ilmaisemassa ehdotusta, tervehdystä, samanmielisyyttä tms. No eiköhän me ruvetakin tästä jo kohta lähtemään. No Ville tässä, moi! No terve, mitä kuuluu pitkästä aikaa? No mikäs siinä, kyllä se mulle sopii. No käyhän se niinkin. – Introduce o propoziție ca să nu înceapă brusc. 2 ark. ilmaisemassa moitetta, kehotusta tai harmistumista No johan on kumma, ettet usko! Nö älä nyt leikistä suutu! Tuu nyt jo sieltä, no! No onpas tää purkin kansi nyt tiukassa, perhana! – Introduce un imperativ, un reproș. 3 ark. lisätietoa tai tarkennusta pyytävä tai salliva vastaus: joo, niinkö, no kerro, kerro lisää Isä kuule... – No? Mun pitäs kertoo sulle yks juttu. – No? Tiedäks, kun mulle sattu yks tosi hassu juttu. – No? – Da! 4 ark. ilmaisemassa johtopäätöstä, selitystä, asiaan palaamista tms.: siispä, sitten, niin Ai kello on jo kaks, no sit meidän pitää varmaan lopettaa. Se vaan puhu ja puhu ja selitti ummet ja lammet, no mä sanoin sille, et emmä enää jaksa kuunnella. Tiina sano, et se soittais mulle, ja sit, no se soittikin vasta seuraavana päivänä. – Introduce o explicație sau o concluzie. 5 ark. sano sitten (tässä) |
| no jaa | ark. ilmaisemassa epäröintiä, miettimistä tms. Nojaa, mitähän tohonkin vastais. Onhan kello jo, nojaa, melkein kolme. – Așaa! |
| no joo | ark. ilmaisemassa myöntymistä: ilman muuta, kyllä vain No joo, kyllähän se meille sopii. No joo, olihan se sentään jonkinlainen lomareissu. – Bine! E-n regulă! |
| no joo joo | ark. ilmaisemassa vastahakoista myöntymistä: niin kai sitten No joo joo, uskotaan, ei tartte jankuttaa! No joo joo, kyllä mä sen kohta teen, älä nyt hätäile! – Bine! Fie cum zici tu! |
| no mikä ettei | std. slg. miksipä ei |
| no mutta | ark. ilmaisemassa hämmästymistä: mitä ihmettä, mitäs nyt, oho(h) sentään No mutta, johan nyt kävi kummallisesti! No mutta, mistäs sää siihen ilmestyit? No mutta, mikäs siihen koneeseen nyt tuli, kun se pysähty! – No dară! |
| no niin | 1 ark. ilmaisemassa kehotusta, asiaan palaamista, puheenaiheen tms. vaihtumista: selvä (on), okei No niin, ja otetaas sitten ne kirjat esiin. No niin, mitäs sulla olikaan asiaa? No niin, eiköhän tässä jo ollu tarpeeks tältä päivältä. No niin, ja sitten lapset nukkumaan! No niin, eiköhän oteta vielä kerran uusiks! – Așa! Așa dar. 2 ark. ilmaisemassa harmistumista, harmin aiheuttamista No niin, taas meni kuti ohi. No niin, nyt pilasit koko taikinan, kun pistit pippuria, vaikka piti pistää kanelia! – Vai! |
| no no | ark. ilmaisemassa torua tai hillitsemistä No no, älähän nyt rupee riehuun! No no, pysyhän aisoissa! No no, toi menee jo liian pitkälle! – Hai! Haide! |
| node | 1 std. slg. numero Node ysi o sika-hyvä. 2 std. slg. nuotio |
| noheva | ark. oivaltava, terävä, älykäs, omatoiminen, nopea, heti valmis |
| noi | ark. std. slg. nuo Noi pojat kiusaa meitä. Onks noi oikeita kukkia? Puhuuks noi oikeeta suomee? Ketäs noi oikeen on? |
| noisaa | std. slg. pitää melua |
| noitakonsti | ark. Millähän noitakonstilla saisi rahat riittämään? |
| nojailee | std. slg. tanssii Lähetsä nojailee pariks stygeks. |
| nokakkain | 1 ark. nokat eli nenät, kasvot vastatusten, vastakkain, nokittain, nokitusten, nokatusten, nokikkain; Me istuttiin koko matka ravintolavaunussa nokakkain. Olis kiva tavata joskus opettajas ihan nokatusten. 2 ark. eri mieltä keskenään Mä jouduin sattumalta nokikkain sen tyypin kanssa. Me ollaan isäs kanssa siitä jutusta vähän nokatusten. Pojat ovat taas nokitusten riitelevät. |
| nokalleen, nokilleen | ark. kaatumisesta: nenälleen, nenilleen, turvalleen, naamalleen Vaari lens nokilleen rappusissa. Pena kaatu kännissä suoraan nokalleen. |
| nokan koputtamista | ark. vastaan panemista, vastustusta Tähän asiaan ei pitäs kellään olla nokan koputtamista. Onks jollain tähän jotain nokan koputtamista, hä? – A se opune. |
| nokatusten | ark. nokitusten |
| nokiaa, saada | std. slg. lyödä pampulla (us. poliisi) |
| nokialainen | std. slg. poliisin kumipamppu |
| nokian nuoriso-ohjaaja | std. slg. kumipatukka |
| nokikeppi | std. slg. halv. mustaihoinen, neekeri, murjaani Mitä noikin nokikepit täällä Suomessa tekee? |
| nokikkain | ark. nokakkain, nokitusten Autot törmäsivät nokakkain. Istuttiin nokakkain. |
| nokikolari | ark. nuohooja |
| nokilleen | std. slg. kaatua eteenpäin (ihminen, rattaat, jne) |
| nokittaa | 1 ark. std. slg. korttipelissä: panostaa kortti, lisätä panosta, korottaa toisen pelaajan asettamaa panosta, lyödä nokkiin; pokerissa: korottaa toisen asettamaa pelipanosta Ei näillä korteilla kannata enää nokittaa. Vieläkö nokitat, vai? 2 ark. std. slg. pistää paremmaksi, panna paremmaksi, päihittää, voittaa, peitota Tänään saatiin nokitettua vastustaja aika helposti. Kyllä mä nyt aina sut painissa nokitan! Nokia nokittaa Applea patenttikiistassa. 3 ark. huum. vetää nenään |
| nokittain, nokitusten, nokakkain | ark. nokatusten, nokikkain, (nokat) vastakkain, vastapäätä, nenätysten, nokat eli nenät, kasvot vastatusten, vastakkain, nokakkain, nokatusten, nokikkain; eri mieltä keskenään Mennään tohon istumaan ihan nokittain! Uskallatkos tavata sen tyypin ihan nokittain? Lissu ja Pirre on taas nokitusten jostain pikku asiasta. |
| nokitus | 1 ark. korttip. nokittaminen Nokitus pokerissa. 2 ark. kovaa menoa |
| nokka | 1 ark. std. slg. nenä Hirvee nuha, nokka on ihan tukossa. Niistä nyt se nokkas. Käypäs toi nokkaan toi haju. Nyrpistää (tyytymättömänä) nokkaansa jllek. 2 kuv. Pistää, työntää nokkansa toisten asioihin. Tuossahan se on ihan nokkasi alla edessäsi. Älä paa nokkaas asioihi ku ei sulle kuulu. Ottaa nokkiinsa, nokkaansa suuttua, ottaa itseensä. Saada nokilleen tulla nolatuksi. Maata maassa nokallaan t. nokillaan mahallaan, rähmällään. Tulla toimeen omin nokin t. nokkinsa, omine nokkineen omin neuvoin, yksin. Tässä ei ole kenelläkään nokan koputtamista vastaan sanomista, huomauttamista. Siinä ei kauan nokka tuhissut siinä ei kauan mennyt aikaa, ei viivytelty. 3 std. slg. henkilö Reissu bungaa 450 mk per nokka. Nokkaa kohti, per nokka henkeä kohti. Kerättiin rahaa pari euroa per nokka. Eväsleipiä oli varattu kaksi per nokka. 4 korttip. Kymppi nokkiin [pokerissa kympillä nokitettaessa]. 5 std. slg. (rakennus) mestari, ryhmänjohtaja |
| Nokka | std. slg. Katajanokan vankila, Katajanokka |
| nokka pystyssä | ark. std. slg. nenän pystyssä = ylpeästi, liian ylpeänä, leuhkana, ylpeästi, leuhkasti Tiina se vaan on aina nokka pystyssä. Se katteli ympärilleen nokka pystyssä. Kulkea nokka pystyssä ylpeillä. Nostaa nokkaansa osoittaa ylpeyttään. Tsiigaas ku friidu menee siinä nokka pystyssä. – Cu nasul în sus. |
| nokka tuhisee | std. slg. kulua aikaa turhaan Siin ei kauaa nokka tuhissu ku hommat oli tehty. |
| nokkaa kohti | ark. henkeä kohti, yhdeltä hengeltä, per nokka Se on semmoset kakskymppiä nokkaa kohti. Siit tulee ajamista parisataa kilsaa nokkaa kohti. – De căciulă. |
| nokkaan | ark. lyömisestä: kuonoon, naamaan; tappiosta, häviöstä: turpaan, selkään Oo ny hiljaa tai tulee nokkaan! Suomi otti Ruotsilta pahasti nokkaan siinä matsissa. |
| nokkamies | ark. esimies, pomo, kärkimies, johtomies, vetäjä; pienehkön työryhmän etumies Kuka täällä on nokkamies? Mä oon ollu tässä taloyhtiössä nokkamiehenä. Noi politiikan nokkamiehet taitaa sopia jutut keskenään. |
| nokkapokka | std. slg. leik. nenäkeikka, nenäänlyönti, tappelu, kahinointi Nyt tuli nokkapokka! Olihan siin jonos pientä nokkapokkaa. Ainahan niillä on jotain nokkapokkaa keskenään. Nyt tuli nokkapokka, nenäkeikka. |
| nokkaunet | ark. (lyhyet) päiväunet, nokoset Nyt tekis nokkaunet hyvää. |
| nokkia, nokkii | 1 std. slg. olla vankilassa Se on ollu nokkimas pari vuotta. Se on ollu nokkimas. 2 std. slg. syödä Kundi tuus jo nokkii, safkat jo pöydässä. |
| nokkiin | 1 slg. lyömisestä: kuonoon, naamaan, turpaan, päihin Saatana, nyt tulee nokkiin! 2 korttip. korotettavasta panoksesta Kymppi nokkiin! Mä pistän kympin nokkiin. Mä nokitin satasella, niin se kaveri löi vielä kakssataa nokkiin. |
| nokkiinsa, ottaa | std. slg. loukkaantua Älä ny ota nokkiis, mut safka on ihan kalsaa. |
| nokkines, tulla | std. slg. puuttua asioihin jotka eivät ao henkilölle kuulu Joka mestaan säkin tuut nokkinesim. |
| nokonnuuka, nokonuuka | ark. std. slg. tarkkaa, turhantarkkaa, tärkeää, nuukaa, merkitys Onks se ny niin nokonuukaa kumpi oli esa. En mä nyt ole niin nokonnuuka noista vaatteista, kuhan jotain on päällä. No se äijä nyt on niin nokonuuka sen auton kanssa. Onko se nyt nokonnuukaa, kuka ne astiat tiskaa. Ei sen rahan kanssa niin nokonuukaa oo. Ei se oo nokonnuukaa. |
| nokoset | ark std. slg.. (lyhet) päiväunet, nokkaunet, lyhet unet, tirsat Otin tossa parin tunnin nokoset. Mitä se kello jo on, taisin ottaa pienet nokoset. Eiköhän mennä ruuan päälle nokosille. |
| Noksu | slg. Nokia Noksulla vois mennä vähän paremmin Jenkeissä! |
| nolari | ark. u.s. (2010) 2000‑luvun ensikymmen, nollakymmen, nolkytluku |
| nollapäästöpäivä | u.s. (2017) (engl. Zero Emission Day) Kanadasta lähtöisin oleva, 21.9. vietettävä ”maapallon vapaapäivä”, jolloin kiinnitetään huomiota vähäpäästöisyyteen ja kestävään kulutukseen |
| nollata | 1 ark. tehdä tyhjäksi, vähätellä; aloittaa tyhjästä, tyhjältä pöydältä Niitten maalivahti pysty nollaamaan meidän yritykset. Aina sä nollaat kaikki mun ideat. Nyt nollataan tilanne ja katotaan sit huomenna uudestaan. 2 ark. rentoutua, unohtaa kaikki, vaihtaa vapaalle Töitten jälkeen sitä haluaa vaan nollata aivot ja tuijottaa telkkana. Nyt mä kyllä nollaan tilanteen ja lähden ryyppäämään. Kesämökillä pystyy hyvin nollaamaan kaiken. |
| nollilla | ark. nollassa, arvoltaan nolla Oltas saatu edes yks maali, mut jäätiin ihan nollille. Pankkitili on taas nollilla. Kun lämpötila laskee nollille, siel voi olla liukkaat tiet. |
| nolski | std. slg. nolo |
| nonari | std. slg. nonstop-elokuva, pätkis Snadina oltiin nonarissa Pengerkadulla. Nonarii mentii joskus takadörtsistä pommilla. |
| nonseleerata | ark. vähätellä, suhtautua yliolkaisesti; olla huomaamatta, pitää merkityksettömänä. Yritti nonsaleerata koko ongelman. Nonsaleeraa muita ihmisiä. Täydellistä tutkitun tiedon nonsaleeraamista. |
| noob | koul. slg. hidas, hölmö |
| nootti | std. slg. kirje Panin sille nootin heti eile. |
| nope | 1 ark. ei! eipäs! jättää epämiellyttävä tilanne, yleensä nopeasti (engl. nope) 2 ark. kevyt isku päähän |
| nopeajuna | u.s. (2010) erityisen nopeasti liikkuva huippumoderni juna, jollaisen käyttöönotto lyhensi huomattavasti matka‑aikaa Helsingin ja Pietarin välillä |
| nopeusvaroitin | ark. autoihin kehitettävä laite, joka varoittaa nopeusrajoituksen ylittyessä |
| noppa | koul. slg. oppari, opintopiste (korkeakouluissa) |
| norjata, puhua norjaa | slg. oksentaa |
| norkoilija | ark. Avustusten norkoilijat. |
| norkoilla, norkoilee, norkoo | 1 ark. std. slg. odottaa saadakseen jotakin, kärkkyä, kyttäillä Mitä sä siinä norkoilet, valomerkki tuli jo. Älä ruoki sitä koiraa, vaikka se kuinka norkoilis. Nuoriso norkoili diskoon pääsyä. 2 ark. std. slg. oleilla, oleskella jssak joutilaana, asiattomasti tms. Pojat norkoilivat rappukäytävässä. Pari häiskää on norkoillu tos porttarissa. |
| norkoilu | ark. norkoileminen |
| normaalimäki | urh. hyppyrimäki jossa hyppyjen pituudet ovat n. 70–90 metriä, pieni mäki; ark. tällaisessa mäessä suoritettava kilpailu. Normaalimäen voittaja. |
| normi | ark. yhdyssanojen alkuosana: normaali- (normipäivä, normitulos, normivauhti). |
| normipäivä | ark. u.s. (2010) normaali päivä tavallinen päivä Tää oli tällanen normipäivä. Normi‑ on korvannut sanan normaali myös lukuisissa muissa yhteyksissä: normiruoka, normiopiskelija, normiyhteiskunta. |
| norski | std. slg. norjalainen Norskit skimbas viime talvena tosi hyvin. |
| norskit | std. slg. pikaluistimet Emmä niit norskei koskaa saanu. |
| norssi; Norssi | 1 ark. std. slg. normaalikoulu, yliopiston yhteydessä oleva harjoittelukoulu 2 ark. std. slg. Normaalilyseo, normaalilyseolainen Opetusharjottelu on siellä norssissa. Norsseja on joka paikassa, mis voi opiskella opettajaks. – Școală normală†. Institut pedagogic. |
| norsuuntua | std. slg. olla raskaana |
| Nortti, nortti | ark. North State -savuke, savuke yleensä Mummu poltti vaan vihreetä Norttii. Siel se seiso nortti huulessa. Heitäks mulle yhen nortin? Siin on meil taas oikee tosi noske. |
| noske | std. slg. sosialidemokraatti Nosket hiffas 1947 hyvän sloganin: „Jo riittää!” |
| nostaa hattua | ark. antaa arvoa, tunnustusta Onpa hyvä todistus, oikein täytyy hattua nostaa. Mä nostan kyllä hattua, on se niin hyvä lastenhoitaja. – Jos pălăria! |
| nostaa huntin penkiltä | std. slg. penkkipunnerruksessa 100 kg |
| nostaa kytkintä | ark. std. slg. lähteä, häipyä Heti ku lapsi synty, niin äijä nosti kytkintä. Nyt on varmaan aika nostaa kytkintä. – A pleca. A o șterge. |
| nostella, nosteleen, lähtee | ark. std. slg. mennä pois, poistua, lähteä pois, tiehensä, häipyä. Lähteä nostelemaan. Pede lähti nosteleen jo illalla. |
| noteerata, noteeraa | 1 kuv. ark. arvostaa, arvioida Häntä ei noteerattu työpaikalla kovin korkealle. Suomen parhaaksi noteerattu hiihtäjä. 2 std. slg. ottaa huomioon Kantsuisko kimmat noteeraa kans? |
| notkeessa | std. slg. humalassa |
| notkua, notkuu | ark. olla, oleilla, oleskella, vetelehtiä, roikkua, liikkua, viettää aikaa, pyöriä Tuolla assalla notkuu aina semmosta epämäärästä porukkaa. Lähetäänks vähän kaupungille notkumaan? |
| notkuva pöytä | ark. kuv. Pöytä notkui herkuista, herkkuja oli täynnä herkkuja. – Masa se clatină, plină de bunătăți. |
| notsgi, notski | ark. std. slg. nuotio Tuollon vissiin joku notski ku savu nousee. Paistettiin notskilla makkaraa. Oli niin märkää, ettei meinattu saada notskia syttymään. Ei meinattu saada eldistä notskiin. Paa notski eldaa. Ja sit notski eldas. Duunataan ekaks notski ennenku tulee pimeetä. |
| nou hätä | std. slg. ei syytä huoleen |
| nouhau | std. slg. taitotieto |
| nousee hattuun | std. slg. ylpistyä Sil on noussu se titteli hattuun. |
| nousee kusi päähän | std. slg. ylpistyä |
| nousta päähän, hattuun mennä | slg. päähän; humalluttaa, juovuttaa; tehdä ylpeäksi, ylpistyä Tää booli taitaa olla aika vahvaa, ku tää jo nous päähän. Varo vaan, ettei tommonen menestys nouse hattuun. Tiinalla on tainnu vähän nousta päähän, ku sen faija on niin rikas. – A i se urca la cap. A se îmbăta. |
| nousussa | slg. nousuhumalassa Siel oltiin jo hyvässä nousussa, ku mä vasta pääsin töistä. |
| noutaja | leik. kuolemasta |
| noutaja tulee | leik. kuolema tulee, käy huonosti Pitäskö sitä vaan istua kotona ja oottaa, millon noutaja tulee? Sulle tulee vielä noutaja, jos sä jatkat tota ryyppäämistä. Mä jaksoin hyvin ekat viis kilsaa, mut sit tuli noutaja. – Vine doman cu coasa. |
| nouvei, nouwei | std. slg. ei käy, ei onnistu! |
| nuba | std. slg. nuuska |
| nubbi, nubbit | std. slg. ryyppy, ryypyt Otatsä snadit nubbit? |
| nubbis | std. slg. yömaja |
| nude | 1std. slg. alaston, alasti oleva Hei näitsä, oliks toi muija ihan nude? Mökillä on nastaa uida nudena. Pari nudee löhös siin partsilla. 2 std. slg. nudisti Hei tää on varmaan se nude-rantsu. |
| Nudison | std. slg. Ennen pornoleffojen Edison-teatteri, nyk Diana Nudisoniha on siin Diana-puiston vieresim. |
| nuevo latino | ark. uusi latinalainen, ruokasuuntaus, jossa yhdistellään Latinalaisen Amerikan eri keittiöitä |
| nuhanenä | leik. nuhaisesta ihmisestä |
| nuija | 1 ark. std. slg. sb. adj. hölmö, ääliö, typerys, torvi, pölkkypää, idiootti, bimbo; tyhmä, typerä, tylsä Eksä nuija tajunnu sitä? Hitto, sä oot nuija! Mennään johkin muualle, tää on ihan nuija mesta. Nuijaa, ku pitää herätä niin aikasin. Vittu, sä osaat olla sit nuija! 2 std. slg. erotuomari (=tyhmä) Nuija! Nuija! Seepralle heinii! 3 std. slg. juntti, maalainen 4 std. slg. poliisi 5 std. slg. pullo, viinapullo Montaks nuijaa sä oon raahannu tänne? 6 std. slg. iso penis Ei vitsi sulla on iso nuija!! Tota kun sais. |
| nuijanukutus | leik. tainnoksiin lyöminen, tainnuttava isku, lyönti nuijalla tms. Se oli semmonen nuijanukutus, et mä heräsin vasta sairaalassa. Joku tais antaa sulle nuijanukutuksen. |
| nuijii jonkun maan rakoon | std. slg. voittaa selvästi HPS nuiji Ropsin eile maan rakoo. |
| nuikki | slg. typerä, nuija, ärsyttävä tms. |
| nukahtaa hiljasti pois | slg. kuolla |
| nukkua Herrassa | slg. kuolla, nukkua kuolon uni, nukkua pois, iankaikkiseen uneen, nukkua puisessa makuupussissa, nukkua vanhurskaan unta, nukkua viimeiseen uneen, nukkua pois, päästä pois, kuolla pois Nukkua haudassa, maanpovessa. Nukkua ikuista unta. – A muri. |
| nukkua pommiin | ark. std. slg. nukkua liikaa, nukkua liian myöhään yli tarkoitetun heräämisajan, myöhästyä nukkumisen vuoksi Anna olla viimenen kerta ku nukut pommiin. Mä nukuin pommiin ku herätyskello ei soinu. – A dormi buștean. A dormi (ca) dus. |
| nukkumalähiö | ark. virikkeettömästä lähiöstä, asuinalue, josta käydään töissä muualla ja jossa ei ole palveluita Ei sielloo mitään, se on vaan semmonen nukkumalähiö. Mieluummin mä maksan vähän enemmän vuokraa ku muutan johonkin nukkumalähiöön. – Mahala-dormitor |
| nukkumatti | leik. nukutuslääkäristä |
| nukkuneen rukous (kuin) | leik. väsynyt, veltto ihminen Pitäskö sun lähtee kotiin, ku sähän oot kuin nukkuneen rukous? Mä oon tänään ollu koko päivän ku nukkuneen rukous. – Ca un adormit/somnabul/frânt de obosit/om beat. |
| nukutuspiikki | ark. nukutusaineruiske Sai nukutuspiikin nukutusaineruiskeen. – Injecție cu anestezic. |
| nulikka | halv. huonokäytöksisestä pojasta; poika, nuori mies, kloppi, nulkki, jolppi Mikä mies se on, keskenkasvunen nulikka. On noi lukiolaisetkin vielä yksiä nulikoita. |
| nulju | ark. std. slg. kiero, kelju; niljakas, liukas, heiluva; saita, laskelmoiva Se saamarin nulju on mulle satasen velkaa. Noi yläkerran naapurit on semmosta nuljua porukkaa. Mikä täs ohjauksessa oikein on, ku tää on niin nulju ajaa? |
| nuljuttaa | ark. kammeta edestakaisin, hetkuttaa |
| nulkki | std. slg. halv. poika, nuori mies, kloppi, nulikka Älä sä nulkki käy mua neuvomaan. Tommosilla nulkeilla ei oo mitään käytöstapoja. Kuules nulkki, mun tyttären daisarit jätät rauhaan. |
| nulli | koul. slg. 7. -luokkalainen Mitä noi nullit taas töllää?! |
| nullia | alat. olla sukupuoliyhteydessä, nussia, naida, rakastella, harrastaa seksiä, panna jonkun kanssa, olla pipamaan, knullaa, knullata Kai sä nyt ees nullit sitä? |
| numba | std. slg. numbsa, numero, puhelinnumero Mä en vastaa ollenkaan, jos se on joku outo numba. Tiedäks sä Villen numbaa? Mun voikkanumba oli aina ysi tai kymppi. Must toi numba kasi pesee noi muut. |
| nuohota | ark. std. slg. oleilla, vetelehtiä, luuhata, maleksia Mitä säkin siin oikeen nuohoot? Eijaksais aina vaan nuohota täällä. |
| nuokkari | slg. nuorisotalo |
| nuokkua | ark. oleskella jossakin paikassa Nuoret nuokkuvat pihalla. |
| nuokut | huum. vieroitusoire, vieroitusoireet päihteistä t. huumeista, mätkyt, nikat, reflat, kipeä, kipee Tänään on ollu siedettävät reflat, mitä nyt ahdistaa normaalia enemmän. Ei sul ois ees yhtä nollanelosen teemua heittää, ku oon niin pirun kipeenä taas. – Servaj. Simptome de servaj. |
| nuolari | std. slg. jousipyssy |
| nuoleskelija | kuv. halv. mielistelijä, hännystelijä |
| nuoleskella, nuoleskelee, nuoleksia | 1 slg. suudella, pussata, nuolla Kenen jätkän kanssa sä oikein nuoleskelit? Nuoleskelivat toisiaan estottomasti. 2 std. slg. kuv. halv. mielistellä, imarrella, nuolla, hännystellä, liehakoida, olla mieliksi Sitä täytyy aina nuoleskella ennenku se suostuu. Nuoleskeli esimiehiään. Älä sä yritä yhtään nuoleskella, kyllä mä sut tunnen. |
| nuolipyssy | ark. jousipyssy, kaaripyssy – Arbaletă. |
| nuolla | 1 slg. suudella, pussata Tiina on jossain nuolemassa sen jätkän kanssa. Älkää ny siinä nuolko! Nuolivat innokkaasti toisiaan. 2 ark. alat. mielistellä, imarrella, liehakoida. mielistellä, imarrella Nuolla jkta, jkn saappaita. Nuolla persettä. Turhaan sä sitä nuolet, et sä pomoks pääse kuitenkaan. Mä sanon mitä ajattelen enkä nuole ketään. |
| nuolla mattoa | slg. antaa suuseksiä naiselle, suora käännös englannin kielisestä lauseesta lick the carpet – Cunilingus. |
| nuolla persettä | alat. mielistellä, imarrella, liehakoida Ällöttävää katella, kun toi nuolee pomon persettä. Etkö sä tajuu, et se vaan nuolee sun persettäs? – A flata. A se liguși. |
| nuoriherra | leik. (perheen) pojasta |
| nuorisotakuu, yhteiskuntatakuu | u.s. (2012) nuorten yhteiskuntatakuu, takuu alle 30‑vuotiaiden syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävistä toimenpiteistä, esim. työ‑ tai opiskelupaikan järjestämisestä. Hallitusohjelman mukainen nuorisotakuu tuli voimaan 1.1.2013. |
| nuotin vierestä | ark. leik. musiikissa: epäpuhtaasti Voijeesus ku sä laulat nuotin vierestä! Se soitti ihan nuotin vierestä. Oho, nyt meni vähän nuotin vierestä. – A cânta fals. |
| nuotska | std. slg. nuotio |
| nuotti | 1 ark. sävel, sävelmä, melodia; No karaokee voi laulaa kuka vaan, vaikkei ihan pysyis nuotissa. Virren nuotti. Kansanlaulun nuotti. Yhtyä laulun nuottiin. Mullei oo nuottikorvaa yhtään. 2 ark. puhemelodia, puheen aksentti, korostus Tos Turun murtees on jännä nuotti. Se taitaa olla virolainen, ku siilon semmonen nuotti puheessa. |
| nuottien mukaan | ark. suunnitelmien mukaan Se kokous meni sit ihan nuottien mukaan. – A merge ca pe roate. |
| nupit kaakkoon, nupit kaakos | std. slg. kovaääniset soivat täysillä, jokin asia tehdään täydellä voimalla, äänenvoimakkuus suurimmilleen. Ilmaus on peräisin musiikin äänentoistolaitteiden äänenvoimakkuuden säätimen maksimiasennosta. Levy soimaan ja nupit kaakkoon! Käytetään myös siinä merkityksessä: Liian hiljaa veivaa nupit kaakkoon! – La capacitate maximă. |
| nupoli | std. slg. pää |
| nuppari | ark. std. slg. nuppineula Pitäis mennä ostaa nuppareit alakerrast. |
| nuppi | 1 ark. std. slg. pää, kallo, koppa, polla Perhana, ku mä löin nuppini tohon kaapin oveen. Eiks sul ny mee nuppiin tää asia? Tolia naapurin äijällä on nuppi ihan sekasin. Sai kuulan nuppiinsa. Sil ei nuppi skulaa. 2 ark. perävaunullisen ajoneuvoyhdistelmän vetoauto. Rekan nuppi. Nuppi on osa ajoneuvoyhdistelmää. 3 slg. Olla nuppi turvoksissa humalassa. |
| nuppi turvoksissa | std. slg. humalassa Sil oli taas nuppi ihan turvoksis. Väiski tuli kartsalla vastaan nuppi turvoksissa. |
| nuppi tutisee | std. slg. kestää Siinä ei kauaa nuppi tutissu, ku päästiin himaan. |
| nuppia kohti | ark. henkeä kohti, yhdeltä hengeltä, per nuppi Keitä jotain kolme perunaa nuppia kohti. Kerätään iso porukka, niin se tulee halvemmaks nuppia kohti. Nuppia kohti, per nuppi henkeä kohti. Maksu on viisi euroa per nuppi. Lottovoitto toi porukalle 10 000 euroa per nuppi. – De căciulă. |
| nurde | std. slg. nurmikko |
| nurkata | tal. ark. tehdä nurkanvaltaus |
| nurkil, nurkilla | 1 ark. std. slg. kieppeillä, paikkeilla, suunnilleen Ne hinnat on siin satasen nurkilla. Mä tuun joskus kahen nurkilla. 2 ark. std. slg. kotikaduilla, kulmilla, alueella, seudulla, ympäristössä Meijän nurkilla asunnot on aika halpoja. Se on kolosin jostain Kuopion nurkilta. Näillä nurkilla sitä brassailtiin skloddina. |
| nurkissa | ark. ylimääräisenä, tiellä jonkun asunnossa, tiloissa, jaloissa Onhan se oma kämppä mukavampi ku asua toisten nurkissa. Jotain ihme porukkaa sielläkin pyöri nurkissa. Meijän nurkkiin et jää enää loisimaan! |
| nurkka | tal. ark. nurkanvaltauksessa hankittu erä jnk yrityksen osakkeita Vezi nurkkaus |
| nurkkaaja | tal. ark. nurkanvaltaaja – Acaparator. Toptangiu. Cumpărător cu toptanul, cu ridicata, en-gross. |
| nurkkapatriootti | ark. ahdaskatseisesti omaa kotiseutuaan ja elinympäristöään ihannoiva ja sen etua ajatteleva ihminen |
| nurkkapatrioottinen | ark. Nurkkapatrioottinen ajattelutapa. |
| nurkkaus | tal. ark. nurkkaaminen – Acaparare a mărfii, a acțiunilor, adesea în vederea speculei. [Yrityskaappaus, nurkkaus, nurkanvaltaus, vihamielinen yrityskaappaus on taloustieteen termi, joka tarkoittaa jonkin yrityksen osakkeiden hankkimista tarkoituksena kaapata yrityksen päätäntävalta kokonaan tai hankkia merkittävää vaikutusvaltaa kyseisessä yrityksessä. – Ofertă publică de achiziție. Preluare ostilă.] |
| nurmarit, nurmekset, nurmikset | std. slg. kenkiin kiinnitettävät luistinterät Kyl mulki oli snadina nurmarit. |
| nurmikiila | halv. maanviljelijä; bunde, bönde, heinis, heinähattu, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landebunde, landepaukku, olkimoukari, ruispipo, savipläägä, skeidavarvas, turvenuija |
| nurtsi | 1 ark. std. slg. nurmikko Pitäs leikata toi nurtsi. Tiina makas nurtsillaja otti aurinkoo. 2 std. slg. huum. marihuana |
| nusaista, nusasee | 1 std. slg. alat. nussia, harrastaa seksiä pikaisesti, suorittaa pika-yhdyntä Mennääks tonne klitsuun nusasee?En edes ehtinyt nusaista sitä, kun se jo suuttui. No oon mä sitä kerran nusassu. 2 std. slg. alat. nussia pilkku(j)a Nusaista pilkkua, puuttua johonkin yksityiskohtaan. Nyt on pakko vähän nusaista pilkkua. 3 alat. varastaa, pölliä Laukku nusastiin heti ku mä selkäni käänsin. |
| nussia, nussii | 1 std. slg. alat. olla yhdynnässä naida, panna Nyt tekis mieli nussia ja kunnolla. Ootsä muka nussinu ton kundin kanssa? Tota ku pääsis joskus nussimaan. Nussin sitä misuu niiden olkkarissa. 2 alat. varastaa, pölliä Joku on nussinu mun fillarin. Turisteilta kyllä nussitaan äkkiä rahat. Muijalta nussittiin eilen sporassa fyrkat. 3 alat. hidastella, kuhnia Mitä sä oikein nussit siellä? 4 std. slg. ottaa toisen savukkeesta tuli Saaks mä nussii sulta eldiksen? |
| nussia pilkkua, nussia pilkkuja | std. slg. alat. olla turhantarkka, halkoa hiuksia, viilata pilkku(j)a Älä viitti nussia pilkkuja, kyllä se hyvä on. Pitäs saada valmista ja yks vaan nussii pilkkua. Toi on ihan pelkkää pilkun nussimista. – A intra în amănunte. A căuta/găsi nod în papură. |
| nussiminen | alat. yhdyntä, rakastelu |
| nusuilla, nusuilee | std. slg. olla yhdynnässä |
| nutari | std. slg. hidasteleva, aikaansaamaton henkilö |
| nutipää | ark. kaljusta ihmisestä |
| nutistaa | 1 ark. kans. tukistaa, vetää hiuksista tai korvasta Pekka nutisti Maijaa. 2 ark. urh. kukistaa, nitistää Argentiina nutisti Brasilian jalkapallossa. 3 ark. nujertaa, murskata Väitetään, että perinteinen koululaitos nutistaa yksilöllisyyden. 4 ark. kuv. masentaa, alistaa 5 ark. vanh. nahistella, käydä käsikähmää Naapurin pojat nutistivat takapihalla. |
| nuuka | 1 ark. (liian) säästäväinen, kitsas, saita, pihi, itara. No voit sä ny yhen kympin lainata, älä viitti olla nuuka. Niin nuukan tyypin kanssa ei kannata lähtee mihinkään. Nyt pitää elää nuukasti. Nuuka ihminen. Nuuka tarjoilu. 2 ark. tarkka, täsmällinen, väliä, tärkeää Onkse nyt niin nuukaa? Anna kumpi vaan, ei oo nuukaa. Ei se ny oo niin nuukaa, mitkä vaatteet sinne pannaan. Näissä asioissa ei kannata olla turhan nuuka. Ei se niin nuukaa ole. |
| nuukailla | ark. olla nuuka, kitsastella, pihistellä Siilon ei nuukailla, ku kerrankin lähetään matkalle. Mitä sä oikein nuukailet?Ei nuukaile maksaessaan. |
| nuukasti | ark. vrt. nuuka Elää nuukasti. |
| nuukuus | ark. vrt. nuuka Kulkee nuukuuttaan vanhoissa vaatteissa. |
| nuuska | 1 ark. moitteista, nuhteista Antaa, saada nuuskaa jstak. 2 ark. murskaksi, pirstaleiksi Lyödä, mennä (tuusan) nuuskaksi murskaksi, pirstaleiksi. |
| nuuskaksi | slg. hajalle, palasiksi, tuusan nuuskaksi Nyt tää lasi meni nuuskaks. |
| nuuskana | slg. hajalla, palasina, tuusan nuuskana Oli vissiin kovat bileet, ku kaikki paikat on ihan nuuskana. |
| nuuskia | ark. (koettaa) ottaa jstak selvää, yrittää saada selville jotakin, udella, urkkia, tutkia, penkoa Vartijat nuuski, ettei me vaan oltu pöllitty mitään. Mutsi oli taas nuuskinu mun huoneessa. Nuuskia tietoja. Nuuskia tietoonsa salassa pidettyjä asioita. Tullissa matkatavarat nuuskittiin läpikotaisin. |
| nuuskija | ark. penkoja; urkkija, kyttä |
| nuuskis | slg. tyhmä ihminen |
| nygla | std. slg. avain Oliks sul nyglat messissä ku lähit himasta? |
| nyheltäjä, nyhertäjä | std. slg. aikaansaamaton Ripa onki vasinainen nyheltäjä! |
| nyhjää | std. slg. oleskella Mitä sä täällä enää nyhjäät, lehe vetään siit! |
| nyhtää | std. slg. rahastaa Se äijä nyhtäs niist pari sataa tsibale. |
| nyhtökaura, nyhtis | u.s. (2016) kaurasta ja pavuista valmistettu proteiinipitoinen elintarvike. Nyhtökaura on rekisteröimätön tavaramerkki. |
| nyhtöpossu | ruok. u.s. (2013) (engl. pulled pork ’revitty sianliha’) porsaan kaslerista tai lavasta suolaliemessä liottamalla ja uunissa kypsyttämällä valmistettava |
| nyhverö, nysverö | ark. halv. ujo, saamaton; nahjus, vätys, nynny, nynnerö Arkuuttaan saamaton nyhverö. Nyhverö peräkamarin poika. |
| Nyki, Nykki | std. slg. New York Nykki on kyllä hieno mesta. Mä kävin viime vuonna Nykissä. Nykiin lentää semmoset kuus tuntia. Paljo botskilla menee Nykkii? Lähetääks ens keväänä Nykkiin? |
| nykiin | std. slg. pois Lähde nykii siitä. |
| nykiin, lähtee | std. slg. mennä pois Lähe nykiin! Lähe meneen! |
| nykkeli, nykla, nyklat, nykkelit | std. slg. avain, avaimet Jos sun nyklat tippu sinne rabaan? |
| nykypäivää | ark. nykyisyys |
| nykäistä | 1 ark. nytkähtää Liikenne nykäisi eteenpäin. 2 std. slg. varastaa Kuka juntti on mun fillarin täältä nykässy? |
| nykäsee | std. slg. naida, panna, olla yhdynnässä Jouduitsä nykäsee sitä lyylii? |
| nylkeä | 1 ark. kiskoa (rahaa), riistää, kyniä Ei se korjausmies mitään tehny, kuhan vaan nylki kaikki rahat. Tommonen vuokra on ihan nylkemistä. Nylkeä asiakkaitaan. 2 kuv. ark. Pomo nylkee minut, jos myöhästyn. |
| nynnerö, nynny | 1 ark. std. slg. halv. nyhverö, ujo, saamaton; nahjus, vätys, nynny, nyhverö 2 slg. arka, pelokas, pelkuri, surkea, mammanpoika, mamero, mamis Nyt meet sinne rohkeesti, etkä oo tommonen nynnerö. Tässä maailmassa ei kuule nynneröt pärjää. Sauli alko jänistää, se on ihan nynny. |
| nynniä, nynnyillä | ark. arkailla, ujostella, pelätä, käyttäytyä arasti ja saamattomasti, nahjustella, nyhjätä Hyppää jo, mitä sä nynny Het? Nyt ei kuule nynnyily auta. |
| nynny | halv. ark. ujo, arka, pelkuri; saamaton, nahjus, nahjusmainen; tällaisesta ihmisestä: nahjus, vätys, nynnerö Se on semmonen nynny, ettei se saa suutaan auki. Sit jouduttiin ajaan kuuttakymppiä jonkun nynnyn perässä. Tommosta nynnyä ei kukaan ota töihin. Mä en lähe niiden nynnyjen kanssa enää mihinkään. Kyllä on nynny mies. Nurkassa kyhjöttävä nynny. Nynny [= lattea, arka] esitys. |
| nynnyily | ark. nynnyileminen Tarvitaan toimintaa eikä nynnyilyä! |
| nyppiä, nyppii | ark. std. slg. harmittaa, ärsyttää, suututtaa, kiukuttaa, ottaa päähän Mikäs sua nyppii? Ton Villen naama on alkanu nyppiin mua. Hänen ylimielisyytensä alkoi nyppiä minua. Emma tiä, mitä se naapurin äijä rähjäs, joku sitä kai nyppi. Se gimma alko vähä nyppii mua. |
| nyrjähtää | std. slg. erehtyä Nyrjähtiks sun broidis siihe B-raban kimuliin? |
| nyrkkeilyhanska | ark. urh. nyrkkeilykinnas |
| nyrkki | std. slg. velanperijä |
| nyrkkikyllikki | std. slg. miehen masturbointia |
| nyrkkipaja | ark. pieni verstas, pieni korjaamo, yritys, firma Vie se auto johonkin nyrkkipajaan, ni ne hitsaa sen kuntoon. Aluks se firma oli vaan pieni nyrkkipaja. |
| nyrkkitervehdys | u.s. (2016) nyrkin törmäyttäminen kaverin nyrkkiä vasten voiman ja toveruuden merkiksi |
| nyrä | std. slg. nyrkki |
| nysse | 1 kans. nyt se Anna nysse pullo tänne. Nysse on tullu ihan hulluks. Nysse bussi tulee. 2 kans. linja‑auto Tampereen murteella, bussi, dösä, onnikka, linjuri, linjavaunu; alun perin tamperelaisvitsi Nysse tulee. Ku bussi tulee pysäkille, tamperelainen sano että nysse tulee. Mennään nyssellä. |
| nyssykkä, nyssakkä | ark. nyytti, pussi, (pehmeä) kassi Ei sil ollu muita matkatavaroita kujoku nyssykkä. Mä paon vielä ton nyssäkän takakonttiin. Muuttokuorman laatikot ja nyssykät. Helpompi se on kantaa yks iso laatikko ku kaiken maailman nyssäköitä. |
| nystyrä | 1 ark. pieni kohoama, kyhmy, pahkura, nysty, nystermä. Hernekasvin juurinystyrät. 2 kuv. Hieroa älynystyröitään miettiä, pohtia, ratkoa jtak ongelmaa. |
| nysverö, nyhverö | ark. nynny Ei saanut edes suutaan auki, mokomakin nysverö. |
| nysvätä | 1 ark. nyhjätä Nysvätä yksin kotona. Nysväsi hakupapereiden parissa. 2 ark. kihnata, toimia saamattomasti, nyspeerätä, hinkata |
| nysä | 1 std. slg. pieni, lyhyt 2 ark. tekn. putkiyhde – Mufă. |
| nysähtää | std. slg. joutua kiinni |
| nysäri | ark. nykyaika, eli 2000+ -luku Eka oli kasari, sit tuli ysäri ja lopuks tuli nysäri. |
| nyt | 1 ark. vahvistamassa käskyä, kieltoa, toivetta tai väitettä Oo ny hiljaa! Tuu nyt jo sieltä! Äkkiä nyt! Älä nyt taas aiota. Älkää ny viittikö. Ajattelisit nyt muakin joskus. Tulispa ny kaunis päivä. Toi ny oli ihan turhaa. Ville nyt on semmonen kun on. Ei se ny sun vikas ollu. 2 ark. (retorisessa) kysymyksessä ilmaisemassa epäröintiä, eikö niin, vai mitä; pyytämässä varmistusta tai vahvistusta; kyseenalaistamassa äsken sanottua, muka, ei kai Ensiks pitää painaa tosta, vai mites se ny meni. No se oli, oliks se ny viime jouluna. Toiko se ny on, se Villen pikkuveli? Mikäs se sun osottees nyt oli? Onkse nyt niin hirveetä, jos siellon ulkovessa. Oliks se ny sun vikas sitten. 3 ark. ilmaisemassa epävarmuutta tai suhteellisuutta, mielestäni, eiköhän; ei aivan, ei varsinaisesti Mä nyt sanoisin et sataviiskymppiä. Tolia ny luulis vähän aikaa pärjäävän. Ei se ny suuttunu, mut kyl se vähän näytti vihaselta. Ei se ny ihan valmis oo vielä. |
| nyt pomppasi | ark. epäilevänä huudahduksena: älä valehtele, nyt sai riittää, johan pomppasi Mulla ei oo rahaa. – Nyt pomppas, suliahan oli vasta tilipäivä! Nyt pomppas, ja minähän en semmosta usko! – Gata! Ai întrecut măsura, nu te mai cred. |
| nytkähtää | std. slg. kuolla |
| nytteki | std. slg. nytkin |
| nytten | kans. nyt Taitaa olla liian myöhästä nytten. Mä oon ollu täällä nytte viistoista vuotta. Nyttenkö sä sen sit sanot? |
| Nytti | ark. Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt |
| nyya | std. slg. uusi Se oli ihan nyya ja makee prätkä. |
| nyyh | ark. itkua tai sääliä ilmaiseva (ironinen) huudahdus Nyyh, mä en kestä. Voi nyyh, niinks siinä sitten kävi. Nyyh nyyh, mitä sä siinä valitat. |
| nyyhetti | std. slg. uutinen |
| nyyhky | 1 ark. std. slg. (asiasta) surkea, arka, imelä, raukka, ylen määrin tunteellinen, sentimentaalinen, makea, ylitunteellinen, surullinen, itkettävä. Se on semmonen romanttinen ja aika nyyhky leffa. Se kirja on tosi nyyhky. Tää on kyllä ihan nyyhkyä musaa. Se oli ihan nyyhky pätkä. 2 std. slg. halv. (ihmisestä) mammanpoika, pelkuri, surkea nynny avuton, säälittävä Älä ny oo tommonen nyyhky! |
| nyyhkyleffa | ark. sentimentaalinen elokuva |
| nyyhkyromantiikka | ark. sentimentaalista romantiikka Kioskikirjallisuuden nyyhkyromantiikka. |
| nyyhkytarina | ark. sentimentaalinen tarina Naistenlehtien nyyhkytarinat. |
| nyykähtää | ark. nuokahtaa, nyökähtää. Pää nyykähtää rinnalle. Matkapuhelimen akku nyykähti [= akusta loppui virta] kesken puhelun. Kukkakimppu nyykähti[= kuihtui] jo parissa päivässä. |
| nyypiö, nyyppä | atk. nettikuvioista, tarkoittaa aloittelijaa |
| nyypponi | std. slg. ruusunmarja Sit skodattii nyypponeil mummeleita. |
| nyysiä, nyysii | std. slg. ottaa luvatta, varastaa, pölliä Älä nyysi niitä mun kamoja! Mist sä oot nyysiny ton fillarin? Mit vitust sä oot noi käyny nyysimäs? |
| nyyssi, nyyssit | atk. std. slg. uutis- keskusteluryhmään Internetissä, nyysseihin lähetetty viesti; Internetin uutisryhmät, eli keskusteluryhmät, englannin kielen sanasta news. Luin eilen nyysseistä, että... Miten tää nyyssi lähetetään? Se kirjota tosi vihasen nyyssin. Ei kannata uskoo kaikkee, mitä jossain nyysseissä sanotaan. Kirjota nyysseihin aina omalla nimellä. |
| nyyttärit, nyyttikset | ark. std. slg. nyyttikestit, juhlat tai tilaisuus johon jokainen tuo tarjoiltavaa Pidetään sit nyyttärit, ni ei tarvii ite tehä kaikkea. Mitäköhän sinne nyyttäreihin veis? Aina niissä nyyttäreissä on ihan liikaa ruokaa. Onks teil skriuudit vai onks ne ne nyyttärit. – Petrecere la care fiecare aduce câte ceva. |
| näes | ark. näet, nimittäin, nääs Se asia on näes just niinku mä sanoin. Onks sul se osote, mä en näes muista sitä? |
| nähdä metsä puilta | ark. nähdä pääasiat, erottaa olennainen Nyt ois tärkeetä, että nähdään metsäpuilta eikä takerruta pikkuseikkoihin. Ne byrokraatit ei kyllä nähny yhtään metsää puilta. – A nu vedea pădurea de copaci [din cauza copacilor]. |
| nähdä punaista | ark. suuttua, raivostua, olla vihainen Mä nään aina punasta, ku se alkaa selittää niitä samoja vanhoja juttuja. Toi äijä saa kaikki näkemään punasta. Pomo näki punasta, ku mä myöhästyin töistä. – A vedea roșu-n fața ochilor. A se înfuria. |
| nähdään | ark. hyvästelynä: hei sitten, näkemiin Moi sit! – Moi, moi! Nähdään! Nähään taas joskus! – Nähdään, hei hei! |
| nähkääs | ark. (kahdelle t. useammalle henkilölle puhuttaessa:) näet, näes katsokaas, nimittäin (useammalle ihmiselle puhuttaessa), näes Tää on nähkääs aika monimutkanen juttu. Nähkääs, kun mun kaveri on jo sisällä, ni mun pitäs päästä kans. |
| nähnyt parempiakin päiviä | leik. melko vanha, huono Tää asunto on kyllä nähny parempiakin päiviä Olihan se auto nähny parempiakin päiviä, mut kyllä sillä vaan vielä ajo. – A trăit și zile mai bune [acum e rău/prost/invechit]. |
| nähä! nähää! nähään! | kans. slg. nähdä, nähdään, näkemiin Kiva nähä sua pitkästä aikaa! Saas nähä miten tässä käy. Ei kukaan haluu nähä tommosta tappelemista. Kyllä se vielä nähään. Kiivetään tonne ylös, niin nähään paremmin. Ei kai sit täs muuta. Nähää! |
| näin | ark. on toteavana vastauksena: kyllä, niin(hän) se on, älä muuta sano Onpas pirun kuuma päivä. – Näin on. Toipitäs maalata toi alakerran ovi. – Näin on. Ei ne vakuutusyhtiöt korvaa ikinä mitään. – Näin on. |
| näin on näreet | ark. Näin on marjat, näin on asia. Näin on. – Asta e! |
| näin on näreet, marjat, näppylät | 1 kans. näin on asia, juttu on näin niin, (hän) se on, näin on Ei sil mitään voi, näin on näreet! Anteeks vaan, mutta näin on marjat. Näin on näreet, että nyt lähetään reissuun. – Asta e! N-ai încotro. 2 ark. Toi Tiina on tosi hyvännäkönen. – Näin on näreet. Onkse kello jo kuus? – Näin on näppylät. – Așa-i! Ai dreptate. |
| näin se on nähtävä | kans. näin on asia, ei sille mitään voi Näin se on nähtävä, et ei Suomi ikinä pärjää euroviisuissa. Meijän pitää nyt kuule alkaa säästämään. – Näinhän se on nähtävä. – Asta e! N-ai încotro. |
| näkimet | leik. silmät |
| näkki | ark. merirokko Mahtaakohan näkit lähteä veneen pohjasta tällä? |
| näkkäri, nakkari | ark. std. slg. näkkileipä Kaapissa oli vaan kuivaa nakkaria. Kyllä mä tykkään nakkarista. Näkkäri pysyy kondikses aika kauan. |
| näkyillään! | std. slg. Tapaillaan! Nähdään! |
| näkyy | ark. Nähdään! |
| näkäräinen, näkäräiset | ark. std. slg. leik. viinaryyppy, ryyppy, paukku; ryypyt, naukut, paukut, hömpsyt No tulihan sitä muutama näkäräinen otettua. Eiköhän tilata ruokaa ja parit näkäräiset. Juotiin yhet näkäräiset. |
| näkö | ark. kasvot, naama Isku päin näköä. |
| näköradio | leik. televisio |
| näkövinkkeli | ark. näkökulma, näkökanta |
| näköö, päin saa | std. slg. lyödä kasvoihin Ku mä lähin rabast ulos, sain heti päin näköö. |
| näköön | slg. lyömisestä: kasvoihin, turpaan, päin näköä Teki mieli lyödä näköön sitä ääliötä. Perhana, kun se jätkä veti mua suoraan näköön. |
| nälkäkurki | leik. hontelo ja laiha ihminen Ai Tiinako muka lihava, semmonen nälkäkurki! Onks kaikkien mallien pakko olla ihan nälkäkurkia? |
| nälkäkuuri | ark. kova laihdutuskuuri, paasto Toi läski pitäs panna oikein kunnon nälkäkuurille. Tommosista nälkäkuureista ei oo ku haittaa elimistölle. |
| nälkäpalkka | leik. liian pieni palkka Tuhatviissataa, sehän on ihan nälkäpalkka. Siellä saa tehä töitä nälkäpalkalla. |
| nälkätaiteilija | leik. huonosti toimeentulevasta taiteilijasta |
| nälä | koul. slg. no älä! (sinä sen sanoit) |
| nälättää | ark. Mua nälättää – minun on nälkä. |
| näpit | ark. sormet Mullon näpit ihan jäässä. Varo ettet polta näppejäs, se on kuuma se pannu. |
| näpit irti | ark. älä koske, pidä sormesi erossa, pysy erossa Näpit irti siitä nappulasta! Pidä sinä näppis irti toisten miehistä! Näpit irti meidän rahoista, poliitikot! – Ia mâna! Nu pune mâna! |
| näpittää | slg. masturboida; sormittaa itseään, tai toista tyttöä, tuottaa tyydytystä sormin, yleensä sormien emättimeen tungemista Ei sen tartennu ku vähä näpittää muaa niin sil oli teltta pystyssä. |
| näppi | 1 std. slg. sormi Näpit irti mun ompeleistani. Mun on näpit ihan jäässä, kun täällä on niin kylmä. Näpit irti! 2 ark. urh. näpäys, lyhyt sijoituslyönti vars. pesäpallossa. Teki juoksun näpäyksellä. |
| näppis | ark. atk. (tietokoneen) näppäimistö Semmonen langaton näppis ois tosi kätevä. Mikä tässä näppiksessä on, ku tää ei toimi? |
| näppituntuma | 1 ark. sormissa syntyvä tuntoaistimus 2 ark. sormituntuma, arviolta, omakohtaiseen arvioon tai kokeiluun perustuva (ylimalkainen) käsitys, aavistus, arvaus, intuitio Näppituntumalta luulisin läpäisseeni tentin. On mulla siitä ohjelmasta semmonen näppituntuma. Mä opettelin hitsaamaan ihan näppituntuman avulla. |
| näppituntumalla, näppituntumalta | ark. std. slg. arviolta, suurin piirtein, summamutikassa Näppituntumalt tääl oli viissataa muijaa… Kojetaulu meni pimeeks, ni piti ajaa ihan näppituntumalla. Mä sanosin näppituntumalta, et jotain tuhatviissataa metriä. – Aproximativ. Pe „neve”. Pe încercate, pipăite. |
| näppylä | kuv. ark. Saada jstak näppylöitä hermostua jstak; tuntea kiukkua, inhoa tms. jtak kohtaan. |
| näppäilytaidot | u.s. (2015) tietotekniikan käyttöön liittyvät taidot, joihin panostetaan, kun käsiala‑ eli kaunokirjoitus jää pois peruskoulun opetussuunnitelmasta 2016 |
| näppäin | kuv. ark. Lipunmyynti alkaa aivan näillä näppäimillä näillä hetkillä. |
| näppäri | ark. neppari |
| näpsy | std. slg. näppärä Sehä on aika näpsy keksintö. |
| näpy | ark. urh. näpäys lyhyt sijoituslyönti vars. pesäpallossa. Teki juoksun näpäyksellä. |
| näpäyttää | ark. huomauttaa, ojentaa Oli kiva vähän näpäyttää sitä tyyppiä, ku se aina muka osaa kaiken. Opettaja näpäytti, et kyllä se pitäs tietää. |
| näre | kans. yl. kuusi Mä taidan kaataa ton näreen, ku se varjostaa pihaa niin pahasti. Nyt se orava kiipes tohon näreeseen. |
| näreessä (hevon) | std. slg. teillä tietymättömillä Missä hevon vitun näreessä se mökki on? |
| näreet; näreet, näin on | std. slg. asiat, näin on asiat Näin on näreet. Ja sehä ei tänne tuu, näin on näreet! |
| närkkis, närkkäri | std. slg. hermostunut, snärkkäri Ootsä vähä närkkärinä? |
| närvis, närvänä | std. slg. hermostunut Oot sä vähä närvänä. |
| närvit | std. slg. hermot |
| närästää | ark. ärsyttää, harmittaa, suututtaa Mikä sua nyt oikein närästää? Mua närästää tommonen vetkuttelu. |
| nätisti | ark. kauniisti, sievästi; kunnolla, kiltisti Se oli tosi nätisti sanottu. Kylläpäs sä ompelit tän nätisti. Siellä juhlissa ollaan sitten nätisti! Kiva kun sä autat äitiä noin nätisti. Laulaa, niiata nätisti. Nätisti sisustettu koti. |
| nätsä | std. slg. savuke, pätkä |
| nätti | 1 ark. kaunis, viehättävä, soma, sievä; taitava, näppärä. On toi teidän Tiina tosi nätti. Mistä sä oot ostanu noin nätin puseron?Nätti tyttö. Nuori ja nätti. Nätti sävelmä. Nätti [= taitava, näppärä] laukaus suoraan maaliin. 2 ark. koosta, määrästä: melkoinen, aikamoinen, sievoinen Nätti summa. Ansaitsi nätit rahat. |
| näytillä, näytille | ark. nähtävänä, näytteillä Toi morsiamensa kotiinsa näytille. |
| näyttää hapanta naamaa | ark. murjottaa, olla ikävystynyt, pahalla tuulella Tiina vaan näytti koko illan hapanta naamaa. Ei tommonen sovi tarjoilijaks, ku näyttää vaan hapanta naamaa asiakkaille. – A se încrunta. A se arăta supărat. A face mutre. A cârni din nas. A se strâmba de neplăcere. |
| näyttää naamaansa | ark. pistäytyä, käydä jossain (nähtävillä) Ei oo äijä taas paljoo kotona naamaansa näyttäny. No ei sun siel tartte kauaa olla, kuhan käyt näyttämässä naamaas. – A-și arăta mutra. |
| näyttää närhen munat | ark. löylyttää, peitota perusteellisesti, näyttää taivaan merkit Eiköhän oteta matsi, niin mä näytän jätkä sulle närhen munat! Se oli semmonen bändi et se näytti muille närhen munat. – A arăta cu cine are de-a face. O să vezi tu pe dracu’. |
| näyttää pitkää nenää | ark. osoittaa vahingoniloa Pääsinpäs näyttämään pitkää nenää sille, ku ei se ikinä usko mitä mä sanon. – A-i da cuiva cu tifla. |
| näyttää taivaan merkit | ark. lölyttää, peitota perusteellisesti, ottaa luulot pois Ootas vaan, niin mä näytän sulle taivaan merkit! Se näytti tosi hintelältä se jätkä, mut niin vaan näytti kaikille taivaan merkit. |
| näytönsäästäjä | ark. atk. ohjelma joka pimentää näyttöruudun t. näyttää ruudulla liikkuvaa kuvaa t. tekstiä, kun kone on ollut käyttämättä tietyn ajan. – Economizor de ecran |
| näytöskappale | leik. näytelmä |
| nää | ark. kans. nämä Nää housut pitäs pestä. Voisiks sä kantaa nää laukut? No siihen tarvitaan semmoset, mitä nää nyt on, no semmoset niinku pihdit tai hohtimet. |
| nää- | ark. – nähdä-verbin vartalo näe- Se ei nää mitään ilman silmälaseja. Kai mä sen verran nyt näön. Mä en tajuu, mitä sä oikein näät siinä jätkässä. Nääks sä mitä tos lukee? Kyllä te sen vielä näätte, kun ikää tulee lisää. |
| näämmä | ark. näemmä, näköjään, nähtävästi Sä oot näämmä kasvattanu parran. |
| nääs, näät, näätsen | ark. näet, nimittäin Ei sitä kannata korjata, se nääs maksaa ihan älyttömästi. Se on nääs toi roskis, mikä täällä haisee. En mä voi juoda, ku mä oon autolla, nääs. |
| näätsä? | std. slg. näetkö sinä? |
| näätä | std. slg. poliisi |
| nöffe | std. slg. nuuska |
| nöfis | std. slg. haju |
| nöfätä, nöfaa | 1 std. slg. haista Mikä tääl nöfää? 2 std. slg. tuoksua |
| nökönuuka | std. slg. merkitys Onks se nyt niin nökönuukaa, kuiteskaa? |
| nöpö | ark. kulta, kultsi, rakas, hani Älä oo nöpö vihanen! Kiva olla vaan oman nöpön kainalossa. |
| nörtti | 1 slg. innokas tietokoneiden harrastaja, tietokonefriikki Villen pikkuveli on kauhee nörtti. Ei tätä ohjelmaa tartte ku jotkut nörtit. 2 halv. nahjus, nynny, nössö Kaikki meijän luokan pojat on ihan nörttejä. 3 halv. hyypiö, hiippari. |
| nörä, nörö | atk. nörtti, pinko, hikari Oot aika nörä, hanki ny elämä pelaat wowia 24/7. Kauhee nörö! |
| nössö | 1 ark. std. slg. halv. ujo, arka, pelkuri, pelkuri, surkea; saamaton, nahjus, nynny, nörtti; mammanpoika, kiltti, mamis Eihän se nössö saanu suutansa auki. Mitä sä nössö itket siinä? Ei kai tommosta nössöö kukaan tottele. 2 std. slg. tyhmä Tero on ihan nössö, se alkaa aina spiidaa. |
| nötkötti | std. slg. naudanlihasäilyke, säilyke, joka sisältää sian- ja naudanlihaa jauhettuina |
| nöyräselkäinen | halv. nöyristelevä |
| nöösi, nöösit | ark. std. slg. (pieni) poika; kokematon, ujo, arka, nössö; lapset Mä olin siilon vielä ihan nöösi poika. Menkää ny nöösit kotiin siitä! Se ope oli semmonen vasta valmistunu nöösi. Älä nyt oo nöösi! |
| o | kans. ole, oo O ny hiljaa! En mä o nähny mitään. Eksä o ‘etkö ole’ käyny siellä? Onkse jo tullu? – Ei o. Mullei o yhtään rahaa. |
| o iha jees | std. slg. sopiva (asia, tms) Toi juttuha o iha jees! |
| oddo, ode, odeka | std. slg. ostari, ostoskeskus |
| odottaa | ark. odottaa, seurata jnk kehitystä Tyttö oli jo odottavalla kannalla. |
| off | huum. olla vapaana aineista |
| offise | std. slg. toimisto, työpaikka |
| offset | ark. offsetpainatteena Lehti painetaan offsetina. |
| oge, ogge | std. slg. ok, selvä asia |
| Ogeli | std. slg. Oulunkylä, Oulunkylän liikekeskus |
| ohan | kans. onhan Ohan se vähän kummallista. Levätään välillä, ohan sitä jo käveltykin. |
| ohari, oharit | 1 ark. std. slg. petetty lupaus, petkutus (usein alkoholiin liittyen), petos, huiputus, petkutus, jättää luvattu asia tekemättä, sovitun asian, yleensä tapaamisen, pitämättä jättäminen 2 ark. erehdys, vikatikki Sit me tehtiin ohari ja jätettiin lasku maksamatta. 3 ark. std. slg. ohimarssi Mä en maksa etukäteen mitään, sä teet kuitenkin oharin. 4 ark. (tehdä ohari, oharit) Mä ootin sitä naista koko illan, mut se teki mulle oharit. Sori, nyt tuli pikku ohari. Se koko reissu oli täys ohari. Se karju teki mulle oharit. – A da/lua plasă 5 ark. ohitusleikkaus 6 ark. ajaessa ohittaminen, ohimeno Täpärä ohitus. 7 urh. ohiveto, kuti, huono laukaus – Situație ratată. 8 korttip. ohiveto Hävisin sitten mun täyskädellä sen jampan värisuoralle, jonka se sai just vikalla kortilla! – Mână proastă. 9 huum. syyhy, petos, ohimarssi |
| ohase | std. slg. onhan se Ohase snadisti kornii. |
| ohhoh | ark. hämmästystä tai epäilystä ilmaiseva huudahdus Ohhoh, onpas lämmintä! Ohhoh, ei kai sentään! |
| ohhoijaa | ark. väsymistä tai kyllästymistä ilmaiseva huudahdus, hohhoijaa Ohhoijaa, kun väsyttää. Se oli niin tylsä luento, että ohhoijaa vaan. |
| ohi, vetää | std. slg. varastaa |
| ohimarssi | ark. toisen pettäminen jättämällä lasku maksamatta, lupaus täyttämättä tms. ohari Tehdä ohimarssi luvata hankkia toiselle esim. viinapullo mutta livistää siihen rahat saatuaan. |
| ohimennen | std. slg. helposti Sähän dunaat sen tosta ihan ohimennen. |
| ohjelma | ark. suunnitelmat, aikeet Onks sulla mitään ohjelmaa viikonloppuna? Ei lomalla ny tarvii olla niin hirveesti mitään ohjelmaa. Meillä on ohjelmassa, et mentäis tuolla mummulassa käymään. |
| ohjelmoitunut solukuolema | ark. lääk. geenien ohjaama normaali tai sairaalloinen solujen kuolema, apoptoosi, jonka tutkijat saivat lääketieteen Nobelin palkinnon – Moartea programată a celulelor. |
| oho | ark. std. slg. hämmästystä, epäilystä tai pahoittelua ilmaiseva huudahdus ”olen todella pahoillani” Kato, mikä mies! – Oho! Oho, kun on paljon marjoja! Oho, onpas aika kova hinta! Oho, ei kai sua sattunu? Oho, anteeksi – Ei se mitään. |
| ohranjyvä silmässä | leik. humalassa, juovuksissa Naapurilla tais olla vähän ohranjyvä silmässä. – Îi sticlesc ochii la beție. |
| ohrapirtelö | leik. olut Nyt maistuis ohrapirtelö. Vedettiin äkkiä yhet ohrapirtelöt. |
| ohrasesti, käy | std. slg. käydä huonosti Saaralle kävi vähän ohrasesti. |
| ohuet | std. slg. pieni annos alkoholia Ohuet ois nyt poikaa. |
| oijoi | ark. kipua, harmittelua tai pahoittelua ilmaiseva huudahdus, voi, voi että, voi voi Oijoi, kun on selkä kipeä. Oijoi tätä elämää. Oijoi, kävikö pahasti? Oijoi, olipas ikävä juttu. |
| oikaista koipensa, oikasee koipensa | std. slg. kuolla Onksekin jo oikassu koipensa? Pitas käydä sitä mummua katsomassa ennen ku se oikasee koipensa. |
| oikari | slg, oikosulku sähkölaitteissa |
| oikeasti, oikeesti | last. oikeasti eikä leikisti, todella, tosissaan Älä ny oikeesti sitä hiekkaa syö! Meetteks te oikeesti ulkomaille? Kyl se oli ihan oikeesti vihanen. – Cu adevărat, nu în glumă |
| oikee(n), oikeestaa(n) | ark. oikeastaan |
| oikeistopopulismi | ark. populistinen, ’kansan syviin riveihin’ vetoava oikeistolaisuus |
| oikis | ark. std. slg. oikeustieteellinen tiedekunta Se opiskelee oikiksessa. Oikikseen on tosi vaikee päästä. Pyritsä oikikseen vai valtsikaan? Tuttuni haki tänä vuonna sekä lääkikseen, oikikseen että kauppikseen. |
| oikoseks, vetää, panee | std. slg. tappaa joku Rape veti sen slurkin oikoseks. |
| oikosulku | ark. ajatuksen katkeaminen, hämmentyminen, sekoaminen Apua, nyt tuli oikosulku! Mulle tuli oikosulku, että mikäs se teijän lapsen nimi olikaan? Ei se osannu sanoo mitään, se meni ihan oikosulkuun. |
| oikosäärinen | leik. Oikosääristen pataljoona sodassa kaatuneista |
| ois(i)- | ark. – olla-verbin vartalo olisi- (condițional prezent) Ois se hauskaa jos sais sen duunin. Mä öisin sanonu sille suorat sanat. Te oisitte sopinu yhteen tosi hyvin. Oisiks sä ikinä uskonu? Oiskohan se ollu joskus heinäkuussa. |
| oitis | ark. heti, välittömästi |
| oja | kans. pieni luonnonpuro |
| ojasta allikkoon | kans. pahasta tilanteesta vielä pahempaan, ongelmasta vielä suurempaan Älä ota enää lisää lainaa, tai sä joudut ojasta allikkoon. Sit mä tajusin, et me oltiin menty vaan ojasta allikkoon. – Din lac în puț. |
| OK, ok, okei, okeido, okka, okke, okra, ookoo | ark. std. slg. selvä on! selvä asia! hyvä, hyvä on, selvä (on), sovittu; hyvin, kunnossa, OK, Nyt mennään! – Okei. No okei, mä teen sen. Älä sä puutu tähän, okei? Onks okei, jos mä poltan? Pannaan lasku puoliks ni se on ihan okei. Mä vaan soitin, että onhan kaikki okei. Okei, sovitaan niin. Kaikki on ihan okei. Pidäs vähän tota. – Okka. |
| oksat pois (niin että) | kans. siitä on leikki kaukana, sille ei kukaan mahda mitään Sielloli kyllä semmonen tappelu, että oksat pois. Se jätkä on niin hullu että oksat pois. Bändi soitti niin että oksat pois. – Nu-i de râs. E de luat în serios. |
| oksettaa | ark. inhottaa, etoa, tympäistä, ällöttää Mua oksettaa pelkkä ajatus. Tommoset kaljamahaset äijät oikeen oksettaa. Minua oksettaa koko ajatus. Oksettava tyyppi. |
| okulaari | std. slg. silmä |
| olan takaa | ark. kaikin voimin, kunnolla, täysillä Halkeshan se pölkky, ku mä löin sitä oikein olan takaa. Siel joutu tekemään töitä olan takaa. Nyt sua on huijattu oikein olan takaa. – Cu toate forțele. |
| oldikset | std. slg. isovanhemmat |
| ole kiltti | ark. vetoava pyyntö Oo nyt niin kiltti ja siivoo toi pöytä. Ole kiltti ja lakkaa puhumasta siitä asiasta! Kuuntele nyt, ole kiltti! – Fii drăguț! |
| oleskeluyhteiskunta | u.s. (2013) yhteiskunta, jossa voi elellä osallistumatta yhteisiin ponnistuksiin |
| olevinaan | ark. muka Onks tää olevinaan joku vitsi? Ville on olevinaan rikas. Sit siihen tuli joku olevinaan hyvännäkönen jätkä. Se hymyili olevinaan, vaikka oikeesti sitä otti päähän niin helkutisti. Me vaan olevinaan tehtiin töitä, ku pomo tuli paikalle. |
| Oliks tää nyt tällä selvä? | ark. Riittääkö tämä? |
| olkimoukari | halv. maanviljelijä; bunde, bönde, heinis, heinähattu, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landebunde, landepaukku, nurmikiila, ruispipo, savipläägä, skeidavarvas, turvenuija |
| olkikuukkeli | std. slg. maalainen, ei-stadilainen Jussina olkikuukkelit flyttaa himaan landelle. |
| olkkari, olkkis | ark. std. slg. olohuone Viekää ne kamat sinne olkkariin. Tuolla se nukkuu olkkarin sohvalla. Mä meen olkkariin ottaa tirsat. Olkkikseen ei sit kukaan mee reuhaan. |
| olla aivohöyryssä | ark. olla humalassa, synonyymeja: olla (hellureituulella, hiprakassa, hotelli Sorbuksessa, ilmakuopassa, iltakoulussa, jossakin, juovuksissa, järkivapaassa tilassa, kallellaan kellonvetotuulella, kemuissaan, kirpilässä, komiteassa, kännissä, lanttarat vinossa, lasiruusussa, luteenmyrkyssä, lämmikkeessä, löntökässä, mykkyrässä, mäkäräisissään, naula päässä, naurutuulella, omenissaan, onnelassa, pienessä sievässä, pienissä häissä, pierussa, puolikupposissaan, rähmäkäpäläisillään, räkä poskella, takapää epäkunnossa, tappuroissaan, tippa päässä, trällissä, tupenkoettelemistuulella, tynnyrityössä, täystuhossa, törönlörössä, vaalityössä, villissä, virtapäällä, vörkaakelissa – A fi beat. |
| olla bilettämässä | ark. olla juhlimassa – A se distra. |
| olla diudiu | slg. ei pysyä mukana |
| olla finaalis | std. slg. loppua |
| olla hollil | std. slg. kohdalla |
| olla jyvällä | std. slg. ymmärtää |
| olla kahvilla | ark. olotilanilmaus; olla pihalla. Jos joku ei ymmärrä, se on ihan pihalla. – A fi cu capul aiurea. |
| olla kärryillä | std. slg. ymmärtää |
| olla kimpassa | ark. olla yhdessä, seurustella – A fi împreună cu cineva. A se ține cu cineva. |
| olla kipsissä | ark. kykenemätön tekemään jotain – A fi incapabil de a face ceva. |
| olla kondiksessa; olla kuosiss, kuosissa | ark. std. slg. olla kunnossa, reilassa, hoidettu (kondis kunto) Se on taas ihan kondikses, ihme stara. – A avea condiție fizică bună. |
| olla kuivilla | huum. olla vapaana aineista |
| olla kujalla | ark. olla kaffella. Jos joku ei ymmärrä, se on ihan pihalla. – A fi cu capul aiurea. |
| olla lätkässä | ark. olla ihastunut – A fi îndrăgostiti. |
| olla liekeissä | ark. olla poikkeuksellisen hyvässä vedossa, olla tyytyväinen, iloinen, innostunut – A fi aprins de entuziasm. |
| olla mintissä | u.s. näyttää todella, todella hyvältä |
| olla nuorisolainen AF | u.s. olla aivan vitun nuorisolainen |
| olla päällä | ark. olla käynnissä (kone) (olla +…) |
| olla pellit | slg. olla juopunut, olla pihalla, ei tajuta |
| olla pihalla | std. slg. olla ymmärtämättä |
| olla pilvessä | huum. olla hasiksen vaikutuksen alaisena |
| olla puikoissa, tarttua puikkoihin | ark. olla johdossa, vetää asiaa, ottaa asia hoitaakseen (lähde: ralliautoilu puikot vaihdekeppi) – A fi la volan. A conduce. A fi la pupitru. A avea bagheta dirijorului. A dirija. |
| olla pukilla | std. slg. olla yhdynnässä |
| olla puuteris | std. slg. humalassa |
| olla pydes, olla pystys, olla pystyssä | std. slg. olla velkaa |
| olla sienessä | ark. olotilanilmaus, olla pihalla – A fi cu capul aiurea. |
| olla sillai, silleen | slg. olla sukupuoliyhteydessä, rakastella, harrastaa seksiä Ootteks te ollu sillai? Mä en oo vielä ikinä ollu silleen pojan kanssa. – A avea relație sexuală. |
| olla tuubassa, kuoseissa | std. slg. olla humalassa |
| olla ulalla, olla pihalla | slg. olla ymmärtämättä: Ne oli ihan ulalla, kun mä kerroin siitä jutusta. Pia oli ihan pihalla koko hommasta. – A fi pe dinafară. |
| olla otettu | ark. olla imarreltu, innoissaan, liikuttunut tms. Olla otettu jstak. |
| olla | ark. runok. vanh. oon, oot, oomme, ootte; yksikön 3. persoona us. ompi (potentiaalista ks. lienee) |
| olleskaan | ark. ollenkaan, yhtään Kävitteks te olleskaan siellä rannalla? Sielloli tyttöjä tuskin olleskaan. Ensiks mä en olleskaan tajunnu, et se sairaus on vakava. |
| olli | huum. hasisliuos |
| olohuonetentti | u.s. (2015) kodeissa järjestettävä pienimuotoinen vaalitentti |
| oloneuvos | leik. (mies)eläkeläinen; työssä käymätön Joku oloneuvos se on, ei se ainakaan töissä käy. Kuuskytvuotiaana sitä vois alkaa oloneuvokseks. Alkaa jo kyllästyttää tää oloneuvoksena makaaminen. |
| olunen | leik. olut. – Berică. |
| oluset | leik. oluet, kaljat Juotiin terassilla yhet oluset. Nyt tekis oluset hyvää. |
| olusilla | leik. oluella, kaljalla Kävin mä olusilla töitten jälkeen. Eiköhän mennä olusille? |
| olutlasi | ark. leik. lasillinen olutta |
| olutkapakka | ark. – olutravintola – Berărie. |
| olvi | vanh. leik. olut |
| oma lehmä ojassa | kans. hän puhuu omaan pussiinsa, oma etu, hyöty Onpas se nyt mielin kielin, heti kun on oma lehmä ojassa. On mulla tässä vähän omakin lehmä ojassa. – A trage spuza pe turta sa. |
| omaa tahtiaa | ark. std. slg. oma rytmin mukaan |
| omaan laskuun | ark. omalla kustannuksella; omissa nimissä, omaksi hyödykseen Yhet paukut siellä tarjottiin, mut lisää sai vaan omaan laskuun. Kivahan sitä on ajella ku ei mee bensat omaan laskuun. Putkimies sano, et ei mitään kuitteja, et hän tekee tän omaan laskuun. Must tuntuu et ne jätkät myi firman tavaroita omaan laskuunsa. – Pe contul său. Pe cheltuiala sa. Pentru sine. |
| omaan piikkiin | std. slg. omaksi syykseen |
| omaan pussiin | ark. omaksi hyödykseen, edukseen Taitaa ne rahat kuule mennä vaan sun omaan pussiin. Ville yritti kovasti puhua koko jutun omaan pussiinsa. Meijän pitäs tehä yhteistyötä, eikä yrittää vaanjokanen pelata omaan pussiin. – A trage spuza pe turta sa. |
| oman käden kautta | ark. – kuolla oman käden kautta, saada surmansa oman käden kautta – A se sinucide. |
| omantunnonkysymys | ark. parisuhdelaista, ydinvoimasta tms. asioista, joista äänestettäessä eduskunnassa ei ole vaadittu puoluekuria |
| omat eväät | leik. (salaa) mukana tuotu alkoholi Ravintolasta lentää heti ulos, jos on omat eväät mukana. Bussissajuotiin takapenkillä omia eväitä. – Băutură adusă la restaurant pe blat. |
| omatoimikirjasto | u.s. (2014) kirjasto, jossa voi asioida, vaikka henkilökuntaa ei ole paikalla |
| ometta | kans. navetta |
| omin nokin, omin(e) nokkineen | ark. yksin, omin avuin Koko illan sai vain istua omin nokin. Mä tulin sit yöllä takas omin nokkineen. Kyllä sen ikäsen pitäis tulla jo toimeen omine nokkineen. Sen saat tehdä omin nokkines. – De capul său. singur. Fără alt ajutor. |
| omis | slg. omatunto Mullon vähän huono omis siit jutusta. |
| omituinen | kans. oma |
| ompa | ark. onpa |
| omppu | ark. std. slg. omena Kauheesti tulee tänä vuonna omppuja. Nää omput on madonsyömiä. Joku hikipinko oli pannu ompun maikan pöydälle. |
| omppu, opari, oopee | koul. slg. opintopiste |
| on a trip | huum. olla LSD:n vaikutuksen alaisena |
| on stuff | huum. myrkyn vaikutuksen alaisena |
| on the nod | huum. myrkyn vaikutuksen alaisena |
| one pack | leik. lihava vatsa |
| ongari | std. slg. höyryalus |
| ongelmatiikka | ark. problematiikka |
| onkkaa | std. slg. onnistua |
| onks | kans. onko Onks tää maito vielä hyvää? Onks toi Villen pikkuveli? Onks ne jo tullu sielt mökiltä? |
| onkse | kans. onko se, onko hän Onkse totta, et sä oot voittanu lotossa? Onkse ny mikään ihme. Mitä toi naapurin äijä selittää, onkse ihan hullu? |
| onnata, onnaa | ark. std. slg. onnistua, onnistaa Ei tainnu reissu onnata, vai mitä sä murjotat? Ville yritti iskee sitä muijaa, mut ei se oikein onnannu. Toivottavasti onnaa paremmin tänään. Mä en ekaks meinannu päästä millään läpi, mut sit se lopulta onnas. Onnasko se? Saitsä? |
| onnellisuuspilleri | slg. ark. masennuslääkkeistä, onnenpilleri |
| onnenkantamoinen | ark. sattumalta hyvin onnistunut suoritus, satunnainen hyvä onni Se maali oli kyllä ihan pelkkä onnenkantamoinen. Ei tommonen yks onnekantamoinen mitään merkkaa. Mä pääsin siit tentist ihan onnenkantamoisella läpi. |
| onnenmyyrä | ark. onnekas, hyväonninen ihminen, onnenpekka Taasko sä voitit, sä oot kyllä oikee onnenmyyrä. |
| onnenonkija | halv. henkilö, joka etsii omaa etuaan, joka pyrkii (taloudelliseen) menestykseen moraalisesti arveluttavin t. epärehellisin keinoin, seikkailija, pyrkyri, huijari Tommoseen onnenonkijaan ei kannata luottaa yhtään. Tällä alalla on ollu paljon kaikenlaisia onnenonkijoita. |
| onnenpekka | ark. onnekas, hyväonninen ihminen Mä olin kyllä onnenpekka, ku mä sain sen työpaikan. |
| onnessaan | ark. ark. onnellinen, onnellisena Tiina oli onnessaan, ku se pääs ylioppilaaks. Se vaan itki ihan onnessaan. No ootpas sä nyt onnessas. |
| onnesta kankea,onnesta kankeana | ark. onnellinen, onnellisena, onnessaan, olla todella onnellinen, ikionnellinen Äiti oli ihan onnesta kankee, ku kuuli et siit tulee mummi. Mä luin sen kirjeen onnesta kankeena. – A fi cu adevărat fericit. |
| onnesta soikea,onnesta soikeana,
onnesta soikeena |
ark. onnellinen, onnellisena, onnessaan, olla todella onnellinen, ikionnellinen Ei sil tarvinnu ku vähän hymyillä, ni se oli onnesta soikee. Kaikki hölmöt vaan tekee töitä onnesta soikeena ihan surkeella palkalla. Mä en voi uskoo, et se on totta, mä oon ihan soikeena onnesta! – A fi cu adevărat fericit. |
| onneton | std. slg. huono, surkea, kelvoton, vähäinen, pieni, huonokuntoin Se oli ihan onneton botski, hyvä ettei menny botneen. Toi oli tosi onneton yritys. Miten joku voi kuunnella tämmöstä onnetonta musaa? Sit se yritti lepyttää mua jollain onnettomilla kukilla. |
| onnikka | ark. std. slg. linja‑auto, bussi, dösä, nysse, linjuri, linjavaunu; raitiovaunu |
| onskaa | std. slg. onnistaa, onnistua Kyl se voi onskaa. |
| onsku | slg. onnellinen Ooksä nyt onsku? Mä olin ihan onskuna, ku mä kuulin ne tulokset. |
| onskuna | std. slg. onnellisena |
| ontto olo | std. slg. pahoinvoipa Mul on vähän ontto olo. |
| oo | kans. ole Oo hiljaa! Oos ny vähän aikaa paikallas. En mä oo mitään tehny. Etteks te oo käyny siellä? |
| ooh | ark. ilmaisee ihmetystä, ihailua tai vastaavaa |
| ookata, ookaa | 1 std. slg. ottaa kyytiin, olla kyydissä 2 std. slg. ajella, olla kyydissä Ootsä päässy ookaa tol bilikal. |
| ookoo, ok | ark. std. slg. OK, okei; hyvä on, selvä (on), sovittu, hyväksyttävissä oleva; sellainen, joka käy; kunnossa oleva, hyvin Tuu sit kaheksalta. – Ookoo. Ookoo, ja sit aletaan töihin. Ei tartte maksaa, se on ihan ookoo näin. Ootsä iha ookoo? Sä oot iha kalpee. Oisko se sulle ihan ookoo? [Kävisikö se sinulle?] Kaikki arvot pitäis’ olla ookoo. [Arvojen pitäisi olla kunnossa.] |
| ooksä | kans. oletko sinä, ootko sä, ootsä Ooksä tosissas? Ooksä lukenu sen kirjan? |
| oolrait | std. slg. hyvä (on), ok, kaikki kunnossa Käänny sit tost vasemmalle. – Oolrait! Oolrait, missä sit nähtäs? Ei sitä tartte jännittää, se on ihan oolrait tyyppi. |
| oon | kans. olen Moi, mä oon Tiina. Mä oon kuullu ton ennenkin. Oon mä ny sen verran eläny, etten mä tommosta usko. |
| ooppari | koul. slg. opinnäytetyö – Dizertație periodică. |
| Ooppeli | std. slg. Opel-henkilöauto Faija slumppas Ooppelin ku pääs vakihommiin. |
| oorait, oosprait | std. slg. selvä on! hyvä (on), oolrait Oorait, ja eiköhän pidetä nyt tauko. Autaks sä mua vähän? – Oosprait. |
| oorderi, oorderit | std. slg. sääntö, määräys, määräykset, ohjeet |
| oot | kans. olet Sä oot ihana. Sä oot taas jättäny oven auki. No oot sä sen nähny, eksä sen vertaa muista? Ootko sä varma? |
| ootrata | ark. maalata puupintaa jäljittelevästi Ootratut ovet. |
| ootraus | ark. ootraaminen; sen tulos Lipaston ootraus. |
| ootsä | slg. oletko sinä, ootko sä, ooksä Ootsä se Villen pikkuveli? Ootsä tullu hulluks? |
| oottaa | kans. odottaa Mä en jaksa oottaa enää yhtään. Mä ootan sua siin kävelykadun kulmassa. Ootetaan vielä vähän aikaa. Oota ny vähän! Oottakaa muakin! Ootiks sä miten kauan? Mitähän sekin äijä siinä ootti? Mä oon oottanu sua ainakin tunnin. Kyllä mäkin oottaisin sua, jos sä oisit myöhässä. |
| ootte | kans. olette Te ootte vissiin niitä remonttimiehiä. Ootte te kans yksiä sähläreitä. Ootteks te nähny semmosia ruskeita hanskoja? |
| opa | huum. oopiumi |
| opari | std. slg. kolul. slg. oppikoulu, oppari, oppis Mä kävin oparii pakolliset kaheksan vuotta. Opparin mä kävin Ogelissa, siin kentsun takana. |
| opastutka | u.s. (2017) näkövammaisten avuksi kehitetty, rinnan ympärille kiinnitettävä laite, joka havainnoi esteitä ja varoittaa niistä |
| ope | std. slg. koul. slg. opettaja Meillä on tänä vuonna uus ope. Se meijän voikkaope on ihan kiva. Ope alko spiidaa ja lähti hakee reksii luokkaan. |
| opettaa | std. slg. opetti minua pelaamaan Opetti meikää skulaa. |
| opetusvideo | ark. vrt. opetuselokuva Opetusvideo huumeidenkäytön vaaroista. |
| opinahjo | kuv. koulu, oppilaitos |
| opintopiste | koul. slg. yksikkö, jolla korkeakouluopinnoissa aiotaan korvata tähänastinen opintoviikko |
| opiskelijaboksi | ark. opiskelijan (alivuokralais)asunto Tästä opiskelijaboksi niille, joiden rahat eivät enää mahdu tilille. |
| opiskelukaveri | ark. Olin koko päivän opiskelukaverin luona tekemässä koulutehtäväämme. – Coleg/colegă de studii. |
| opo | koul. slg. opinto‑ohjaaja, (perus)koululaisten opintoohjaaja, oppilaanohjaaja; opintoohjaus, oppilaanohjaus Opo sano et mun kannattas hakee lukioon. Meill on vielä yks tunti opoo. |
| oppari | koul. slg. noppa, opintopiste (korkeakouluissa) |
| Opris | std. slg. Oopperakellari, ravintola |
| optari | ark. optimistijolla – Pui, barcă mică, şalupă mică. |
| opu | std. slg. opettaja |
| opus | std. slg. leik. teos, (iso, paksu) kirja Onpas pirun kuiva opus. Pitäs viedä noi opukset kirjastoon. |
| ora | kans. eril. piikkimäisistä työkaluista |
| orange sunshine | huum. LSD-tabletti |
| oranssi kortti | u.s. (2011) Suomen Palloliiton käyttöön ottama oranssinvärinen varoituskortti, jota näyttämällä yritetään saada kuriin urheilukenttien laidoilla räyhäävät lasten vanhemmat |
| ordnaa | std. slg. järjestää |
| orkka | ark. std. slg. soitinyhtye, orkesteri, yhtye, bändi Täs kaupungissa on tosi hyvä orkka. Tiina soitti viulua koulun orkassa. Orkka skulas ihan hyvin, mut ketää ei tullu hakee mua. |
| orkkaa | std. slg. jaksaa |
| orkku | 1 std. slg. orava Orkut jemmas päkyjä. 2 std. slg. mon. orkut: orgasmi Lissu sai orkun heti kättelyssä. Mä en meinannu saada orkkua millään. Saiks sä orkut? |
| orkkukeppi | std. slg. penis |
| otnitologi | ark. leik. lintuharastaja |
| orpana | kans. serkku; yl. sukulainen |
| orpo | std. slg. yksinäinen (olo) Tsittasin siin snadisti orpona. |
| ortoreksia | ark. pakkomiellemäinen ravinnon terveellisyyden tarkkailu |
| osaamiskeskus | leik. Yleisradiossa toimitusten tilalle kehitettyjä yksiköitä; huipputiedon yksikkö |
| osaamispiste | u.s. (2015) (lyh. osp) ammatillisessa perustutkinnossa opintosuoritusten laajuutta ilmaiseva yksikkö |
| osake | ark. osakehuoneisto, asuntoosake Onks tää vuokralla vai osake? Meil on kauheet velat tästä osakkeesta. Kolmen huoneen ja keittiön osake. |
| osallistumistulo | u.s. (2017) pitkäaikaistyöttömille suunniteltu ns. osallistava sosiaaliturva, jossa tuen saamisen ehtona on osallistuminen yhteisön toimintaan, kuten opiskeluun, työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön. Osallistumistulo on osa työttömyysturvan aktiivimallia. |
| osasto | 1 std. slg. (ylim lisä: asiat) esim. ajatteluosasto 2 std. slg. asia |
| osata | ark. vahvistamassa väitettä: kylläpä, todellakin Sä sit osaat olla ärsyttävä! Et osaakin ottaa päähän! Kyllä osas olla vaikeet kokeet. Kyllä Matti osaa [puhua, järjestää, pitää puolensa tms.]! Että osaakin olla [= onpa, kylläpä on] tuulista! |
| oska | std. slg. ukkonen |
| oskaa | std. slg. ukostaa, ukkonen käy |
| oskarinkokoinen | leik. pikkupoika, pikkupojan kokoinen Mä olin siilon vielä ihan oskarinkokonen. Pihalla juoksi pari oskarinkokosta nappulaa. Tästä koskesta voi saada vaikka oskarinkokosen lohen. |
| ossari | ark. osoite |
| ossi | ark. slg. entisen DDR:n kansalaisista Ossit ja wessit. |
| ostaa sika säkissä | kans. ostaa jotakin näkemättä, ennalta tutustumatta Käy ny sentään koeajolla sen auton kanssa, ettet ihan osta sikaa säkissä. – A cumpăra cu ochii închiși, pe nevăzute. A cumpăra mâța-n sac drept iepure. |
| ostari, ostika, ostis, ostokki | ark. std. slg. ostoskeskus Käydään vielä tuolla ostarissa. Ei tääl oo oikein muuta tekemistä ku hengailla ostarilla. Ne hengailee iltasi tos Pihliksen ostarilla. Nähääks ostiksella illalla? |
| ostoparatiisi | leik. iron. tavarataloista, kauppakeskuksista tms.; maasta jossa tavarat ovat halpoja |
| osua nappiin, osuu nappiin | ark. std. slg. osua oikeaan, kohdalleen, mennä nappiin Mä vaan huitasin sinne päin, ja se osu nappiin. Säätiedotus ei osunu ihan nappiin. |
| otettu | ark. imarreltu, liikuttunut Älkää ny enää kiitelkö, mä oon jo ihan otettu. Isä oli vähän otettu, ku mä kysyin neuvoo siltä. |
| Otis | ark. Otaniemi Espoossa |
| otsaa | ark. std. slg. rohkeutta, röyhkeyttä, julkeutta, uskallusta No on sillä Villellä otsaa! Miten sullon otsaa puhua tommosta potaskaa? Sit silloli vielä otsaa tulla valittamaan. Jo on jätkällä otsaa tulla viel tänne takas! |
| otsatyyny | leik. miestenhuoneen urinaalin yläpuolelle kiinnitetty pehmuste, johon väsynyt virtsaaja voi nojata otsaansa |
| otskaa | 1 std. slg. ajaa, esim raitiovaunulla 2 std. slg. olla kyydissä |
| ottaa | 1 ark. sattua, koskea, käydä Se tietokoneen tuijottaminen ottaa pahasti silmiin. Mua ottaa korviin toi hirvee huutaminen. Ai ai, nyt otti selkään! 2 ark. std. slg. juoda viinaa, ryypätä Sä oot tainnu ottaa vähän liikaa. Eiköhän oteta taas. Ville on kova poika ottamaan. Väiski, kuule, eiköhä otettais taas. |
| ottaa aivoon | ark. std. slg. harmittaa, suututtaa, ottaa hermoille, ottaa päähän Mua ottaa aivoon noi ruuhkat. Otti aivoon ihan helkutisti. Vähä mua otti aivoon. – A se enerva, a se supăra. |
| ottaa akat, tehdä akat | ark. kaatua esimerkiksi suksimäessä tai luistinradalla – A cădea la schi sau la patinaj. |
| ottaa arskaa | std. slg. ottaa aurinkoa |
| ottaa brunaa | std. slg. ottaa aurinkoa, ruskettua |
| ottaa elbaa | std. slg. levätä, nukkua, elpyä; maaata Pakko ottaa elbaa välil, ei jaksa juosta. |
| ottaa erää | std. slg. tapella |
| ottaa esimerkkiä | ark. henkilö, tapaus tms., jota jäljitellään, esikuva, malli. Ottaa esimerkkiä jksta. Olla esimerkkinä nuorisolle. Näyttää hyvää esimerkkiä. – A lua exemplu. |
| ottaa eteen | std. slg. alat. peniksestä: saada erektio, olla erektiossa, seistä, stondata Se on paha paikka jos ei ota eteen. Mulla otti eteen ku mä vaan kuulin sen kimulin äänen. Papalla ei ottanu enää eteen, tais olla kiintiö täynnä. – A i se scula. A avea erecție. |
| ottaa hapanta | std. slg. juopotella |
| ottaa hatkat | ark. std. slg. paeta, karata, lähteä hatkaan, lähteä menemään, lähteä karkuun, Eiköhän oteta hatkat. Se otti hatkat koulukodista. Nyt otetaan hatkat. – A pleca. A o șterge. |
| ottaa hengiltä | ark. tappaa Ottaa jku hengiltä, jksta henki, nirri pois. |
| ottaa hermoon | ark. hermostuttaa, suututtaa, käydä hermoille Perhana, ku ottaa hermoon. Mua otti hermoon se kitinä. – A se enerva, supăra. |
| ottaa huomioon | ark. ottaa varteen, lukuun Ottaa huomioon. Varoitusta ei otettu huomioon. On otettava huomioon, että – –. Pyydän tullaotetuksi huomioon paikkaa täytettäessä. Nämä seikat huomioon ottaen hän teki päätöksensä. Nämä seikat huomioon ottaen tulos on tyydyttävä. – A considera. A lua în considerație. |
| ottaa iisisti | ark. std. slg. rauhoittua, ottaa rauhallisesti Ei täss oo mitään hätää, ota iisisti! Mä luulin et isä suuttus, mut se ottikin ihan iisisti. Sä voisit ottaa tän jutun vähän iisimmin. Ota jumalaut iisisti, tai ne heittää meidät vittuun täält. – A lua lucrurile blând, ușor. |
| ottaa ilo irti | ark. pitää hauskaa, suhtautua iloisesti, löytää asiasta hyvät puolet Tänään mä otan kyllä ilon irti! Sun pitäs ottaa vähän iloo irti elämästä. Intistäkin voi ottaa ilon irti ku ei ajattele turhia. – A se simți bine. A se distra. A vedea partea pozitivă a lucrurilor. |
| ottaa irti | ark. päästää t. ottaa irti jstak, saattaa t. saada erilleen, erottaa jstak yhteydestä, antaa irrota, hellittää; irrottaa. |
| ottaa itseensä | ark. loukkaantua, pahastua Älä nyt ota ittees! Mutsille ei voi sanoo mitään, ku se ottaa sen heti itteensä. – A se supăra, ofensa. A se simți jignit, ofensat. |
| ottaa järki käteen | ark. ajatella, suhtautua järkevästi Kyllä Ville sen sit ymmärsi ku se otti järjen käteen. Ota ny hyvä ihminen järki kätees! – A cugeta. A se gândi bine. |
| ottaa kaaliin | ark. ottaa päähän, aivoon Hitto ku ottaa kaaliin, ku pitää lähtee sinne töihin. – A se enerva, supăra. |
| ottaa keittoo | std. slg. juopotella |
| ottaa ketoo | std. slg. kaatua Mä otin prätkällä ketoo heti tos ekassa kurvissa. |
| ottaa knuburaan | std. slg. harmittaa Eiks sua toi sit ota yhtään knuburaan? |
| ottaa koppaan | std. slg. harmittaa Mua alko ottaa koppaan se dokaamine. |
| ottaa koppi | urh. pallon tms. sieppaus lennosta kiinni Ottaa, saada koppi. Lyödä koppi, pallo kopiksiniin että joku saa kopin. |
| ottaa koteloon | std. slg. harmittaa Faijaa otti koteloon ke me pidettii aina mökää. |
| ottaa koville | ark. std. slg. olla rasittavaa, hankalaa, olla vaikeaa, raskasta Noi yövuorot ottaa joskus koville. Tiinalla otti aika koville ne kirjotukset. Ottiks koville? – A da de greu. A-i fi greu. |
| ottaa kunnian päälle | ark. loukata kunniaa, käydä kunnialle, käydä kunnian päälle Mua ainakin ottas kunnian päälle, jos ei oo Hellä rahaa maksaa. Kyllä työttömyys ottaa miehen kunnian päälle. – A răni onoarea cuiva. |
| ottaa kunnon päälle | ark. väsyttää, käydä voimille, käydä kunnon päälle Se ylämäki otti pahasti kunnon päälle. – A epuiza. A suprasolicita. |
| ottaa kupoliin | ark. std. slg. harmittaa, ottaa päähän, aivoon Tietsä, mua alkaa ottaa tosissaan kupoliin, ku sä oot aina myöhässä. Mutsii ottaa kupoliin ku kuraa tulee himaan. – A se enerva, supăra. |
| ottaa kuppia | ark. juoda viinaa, ryypätä, ryypätä, kännätä Mä en oo ottanu kuppia puoleen vuoteen. Otettiin vähän kuppia poikien kanssa. Erkki ja Tuomo ottivat kuppia kotona ennen baariin lähtöä. – A lua un păhărel. |
| ottaa lipat | std. slg. kaatua, liukastua Mä otin eilen tos kartsalla oikee kunnon lipat. |
| ottaa lukua | 1 std. slg. pyörtyä, kaatua lyönnistä Se otti heti lukuu ku faija latas sitä lärviin. 2 urh. nyrkkeilyssä, maata tajuttomana tai pyörryksissä iskun jälkeen (alun perin nyrkkeilyottelussa, jossa tuomari laskee lukua) Se oli semmonen tälli, et äijä otti vähän aikaa lukua. Ottaa täysi luku tulla tyrmätyksi. Ottaa lukua tulla ottelukyvyttömäksi niin että seuraa luvunlasku. – A fi numărat la box. |
| ottaa lunkisti | ark. ottaa rauhallisesti, rennosti Älä jännitä, ota vaan ihan lunkisti. Mä päätin ottaa sen työn tosi lunkisti. – A lua lucrurile blând, ușor. |
| ottaa luonnolle, luonnon päälle | ark. koetella itsetuntoa, käydä kunnialle, käydä luonnolle; koetella rohkeutta, sisua Saakeli ku mulla otti luonnolle, kun toiset vaan meni ohi. Laskuvarjolla hyppääminen ottaa luonnon päälle. – A răni mândria cuiva. A-și încerca curajul. |
| ottaa lämpöä | ark. lämmittää lihakset ennen urheilusuoritusta – A face încălzirea. |
| ottaa matsii | std. slg. tapella, kilpailla |
| ottaa miestä | urh. taklata Siinä pelissä otettiin miestä kunnolla. Ota miestä äläkä väistele! – A placa, faulta. A pune piedică. |
| ottaa mollikkaa | std. slg. ottaa aurinkoa, ruskettua Ne meni Pihlikseen ottaan mollikkaa. |
| ottaa neniinsä | std. slg. tulla lyödyksi |
| ottaa neuvoa antavat | slg. juom. ottaa pieni alkoholiannos – A lua o dușcă. |
| ottaa nokkaansa, ottaa nokkiinsa, ottaa nokkiisa | ark. std. slg. loukkaantua, pahastua, suuttua, haavoittua, panna pahakseen, närkästyä, harmistua, ärsyyntyä, ärtyä, ottaa itseensä Se kaveri tais ottaa nokkiinsa niistä Villen jutuista. Ei tommosista kannata ottaa nokkiinsa. Älä nyt ota nokkiis, tuus tänne niin mä halin sua. – A se supăra, ofensa. A se simți jignit, ofensat. |
| ottaa nuppiin | ark. suututtaa, harmittaa, ottaa päähän, ottaa aivoon Mikä sua nyt ottaa nuppiin? Toi proffa on ottanu mua nuppiin jo pitkään. – A se enerva, supăra. |
| ottaa ohraleipä | ark. käydä huonosti, kalpaten, ohra(i)sesti Nyt meille otti ohraleipä. Muista käyttää kortsua, tai muuten voi vielä ottaa ohraleipä. – A merge prost. |
| ottaa onkeensa | ark. ottaa opikseen Ota ny onkees, mitä mä sulle sanon. Tommosesta mokasta pitäs osata ottaa onkeensa. – A lua aminte. A lua o lecție. |
| ottaa oppia, ottaa oppiksi, ottaa onkeensa | ark. Ottaa oppia historiasta. – A învăța din istorie. Ottaa oppia vastoinkäymisistään. – A învăța din eșecuri. Tapaus, joka oli kaikille opiksi. Ottaa jtak onkeensa opikseen, varteen. |
| ottaa osaa | 1 ark. osallistua jhk, osoittaa myötätuntoa, ilmaista myötätuntonsa jklle, vars. esittää surunvalittelunsa. Ottaa osaa jnk suruun. | „Vaimoni kuoli äskettäin. ” „Otan osaa. „ – Condoleanțe! Condoleanțele mele! 2 ark. Ottaa osaa jhk Ottaa osaa keskusteluun, kokoukseen, taloustöihin. Ottaa osaa kurssiin t. kurssille. Ottaa osaa kustannuksiin maksaa osa, osansa kustannuksista. Ei jaksanut ottaa osaa toisten iloon. |
| ottaa paiseita | std. slg. stressata, hermostua |
| ottaa pannuun, pattiin | ark. std. slg. suututtaa, harmittaa, ottaa päähän, aivoon Ei sun mulle tartte rähjää, jos sua ottaa pannuun. Helkkari, ku ottaa pattiin ne lisäverot! Vähä mua otti pannuun. Mua ottaa pannuun; Ottaaks sua pannuun. Ottaaks sua pattiin viel se eiline? – A se enerva, supăra. |
| ottaa pienet | ark. ottaa ryyppy, huikka, kulaus Otahan tosta pienet. No ei me oteta ku yhet pienet. SU äijäl oli pullo povarissa, ja siit se otti aina välillä pienet. – A trage o dușcă. |
| ottaa pitkät | ark. std. slg. lähteä pois, lähteä karkuun, häipyä, karata, ottaa hatkat Heti ku mä pääsen koulusta, mä otan pitkät tästä kaupungista. Ottasit pitkät siitä duunista, jos siin kerran on niin huono palkka. Nyt otetaan pitkät, ennenku vartijat tulee! Mä otin pitkät ku ne alko kaivaa skegluja. Nyt otetaan pitkät. – A pleca. A o șterge. |
| ottaa pultit | ark. std. slg. suuttua, raivostua, harmittaa, olla vihainen Ei tommosesta pikkujutusta kannata ottaa pultteja. Mutsi otti kauheet pultit, ku mä tulin myöhässä himaan. Ripa otti pultit välittömästi ja lähti menee. – A se enerva, supăra. |
| ottaa pultit | ark. hermostua, suuttua – A se enerva. |
| ottaa päähän | ark. std. slg. harmittaa, suututtaa, hermostuttaa, ottaa hermoille, tuottaa mielipahaa Sua taitaa ottaa vähän päähän? Mua otti päähän ihan älyttömästi ne ylinopeussakot. Arvaa hei, ottiks mua päähä? – A se enerva, supăra. |
| ottaa raskaasti | ark. pahoittaa mielensä, pahastua, masentua Tiina tais ottaa ne tulokset aika raskaasti. En mä ois kertonu koko juttua, jos mä olisin tienny, et sä otat sen niin raskaasti. – A se supăra, ofensa. A se simți jignit, ofensat. |
| ottaa relaa | std. slg. olla rauhallinen Ota hei skidisti relaa! |
| ottaa ritolat | std. slg. lähteä pois, karkuun Unski ei venannu skoudeja, se otti ritolat alta aikayksikön. |
| ottaa selkoa, ottaa selvää | ark. ottaa selvä(ä) t. hankkia selvyys jstak, tutkia jtak., hankkia jstak (lähempiä) tietoja, selko, selvyys. Ottaa, hankkia selko, selkoa jstak. Päätin ottaa selon t. selkoa asiasta. Miehestä täytyy ottaa vähän selvää. Niin hän sanoi, ota siitä sitten selvä mitä hän sitten tarkoittikaan; en kylläkään ymmärtänyt. |
| ottaa silmä käteen | ark. katsoa tarkasti No ota silmä käteen, tossahan ne sun avaimes on! Nyt mä otan kyllä silmän käteen ja käyn vielä kerran nää paperit läpi. – A se uita bine, atent. |
| ottaa silmään | ark. Pistää, ottaa silmään erottua, herättää (häiritsevästi) huomiota. – Sare-n ochi. |
| ottaa sisään | 1 ark. ottaa vastaan Kaikkia pyrkijöitä ei voida ottaa sisään paremmin: hyväksyä opiskelemaan. – A primi. 2 ark. kaventaa Hametta piti ottaa sisään vyötäröltä. – A strâmta. |
| ottaa soppaa | std. slg. juoda keskiolutta |
| ottaa stressiä | ark. stressaantua, stressata Sä saat vielä jonkun mahahaavan, ku sä otat stressiä joka asiasta. Hei, älä ny ota stressiä! – A se stresa. |
| ottaa suihin | std. slg. alat. oraaliyhdyntä antaa suuseksiä (miehelle) Ota suihin! Sit mä otin siltä jätkältä suihin. Lisbetillä kävi kova flaksi ku se on hyvä ottaa suihin. – A o lua în gură. A o lua la cioc. |
| ottaa takaisin | ark. vetäytyä |
| ottaa tiukille | ark. tehdä tiukkaa, olla tiukilla, ottaa koville Hitto, ku ottaa tiukille pysyä hereillä. Tiinalla otti tiukille päästä ruotsista läpi. – A da de greu. |
| ottaa turpiin | std. slg. tulla lyödyksi Mä meinasin ottaa turpiini ja mut onneks broidi tuli jelppii. |
| ottaa työhön | ark. palkata, työllistää, rekrytoida, hankkia, värvätä, palkata väkeä työhön, palvelukseen tms. |
| ottaa varapäre | ark. ottaa rauhallisesti, yrittää pohtia hermostumatta – A reacționa liniștit. |
| ottaa vaari, ottaa varteen | ark. ottaa neuvo varteen, huomioon Ottaa neuvosta vaari t. vaarin. Ottaa tilaisuudesta vaari t. vaarin käyttää tilaisuutta hyväkseen. Ei ottanut vaaria t. vaarinvaroituksesta. Pidä vaari t. vaarin [= huolta], ettet vilustu. Ottaa varteen ottaa huomioon, opiksi, vaarin. Ottaa neuvo, neuvosta varteen. Otti tarkasti varteen, mitä kokeneemmat sanoivat. |
| ottaa yhteen | 1 ark. kahakoida, mellakoida, nujakoida, kahinoida, riidellä, olla napit vastakkain, kiistellä jstak. Keskenään kahakoivat nuorisoryhmät. Kahakoi miehensä kanssa talousrahoista. 2 ark. käydä toistensa kimppuun, taistella, otella, kilpailla, kiistellä. Iskeä, ottaa yhteen. Puolueet ottivat lujasti yhteen veronkorotuksesta. |
| ottaa ylös | ark. kirjoittaa muistiin, panna ylös, ottaa tiedot ylös Meidän pitäs ottaa sun tiedot ylös. Otit sä sen osotteen ylös? – A-și nota. A lua aminte. |
| ottika | std. slg. kahdeksankymmentä senttiä, euroa |
| oukkidoukki, ouggidouggi | std. slg. hyvä on, selvä (on), sovittu, okei Oukkidoukki, mä tuun sitten. Oukkidoukki, mut tän jälkee mennään koisii. |
| ounaa | std. slg. hallita |
| out | ark. std. slg. mennnyt muodista pois Jk on out poissa muodista, epäajankohtainen. Noi leveet lahkeethan on ihan out. |
| ovela | std. slg. erikoinen, kiva |
| ovikello | ark. naispuolinen henkilö, jota ei pidetä kovin älykkäänä. Ovikello sanoo ”dingdong”. |
| ovimaksu | ark. (ovella perittävä) sisäänpääsymaksu |
| ovimikko | ark. portsari, ovimies, ovella oleva lipuntarkastaja tms.; eteisvahtimestari, ovenvartija Ovimikko repi liput. Anna tolle ovimikolle vähän tippiä. Ne tarttee ovimikkoja siihen konserttiin. |
| ovis | ark. slg. ovulaatio |
| ownata | atk. irc-kuvioista yms. netistä lähtöisin, tarkoittaa suunnilleen päteä, olla pro, kepittää, voittaa, nöyryyttää |
| oxyt, drollit | dop. oksimetoloni, anabolinen steroidi |
| pa | kans. pane, paa Hei, pa se ovi kii! |
| paa | kans. pane, pa Paa se vaikka siihen pöydän päälle. Mikset säpaa yhtään rahaa säästöön? |
| paahtaa | 1 ark. std. slg. ahkeroida, yrittää tossissaan, tehdä jotain nopeasti, kovasti, täysillä; nopeasta, kiihkeästä, uutterasta tekemisestä Kaikki illat pitää vaan paahtaa töissä. Se auto paahto ainakin sataakahtakymppiä. Lukiossa paahdettiin ihan täysillä kokeisiin. Taksi paahtoi päin punaista. Juoksijat paahtavat loppusuoraa. Paahtoi konekiväärillä vihollista. Paahtaa ylitöitä, läksyjen kimpussa. Lissu paahtaa himassa ku sil on kokeet ens viikolla. 2 std. slg. ajaa vauhdikkaasti riskejä ottaen, ajaa kovaa esim. autolla, kaahata, uurastaa Late paahto Tuusulantietä täysillä. Matti paahtaa tuhatta ja sataa. |
| paahtis | 1 std. slg. leivänpaahdin 2 std. slg. ark. paahtoleipä Onks enää yhtään paahtista? Mä söin aamulla vain yhen paahtiksen. Mä haluisin paahtista ja hilloo. |
| paaka | std. slg. biljardisauva |
| paakari, pakari | 1 kans. leivinhuone, leivintupa, leipomo. 2 kans. leipuri, paakari |
| paakkelsi | std. slg. leivonainen |
| paalu | 1 urh. paalupaikka, ensimmäinen lähtöpaikka rata-auto- tai ravikilpailuissa Kuka lähtee huomenna paalulta? Räikkönen pääs paalulle. 2 std. slg. raha Onks sul yhtään paalua? Onks kellää paaluu, mun pitäis päästä Stogikseen. |
| paan | kans. panen Mä paan noi astiat koneeseen. |
| paana | 1 std. slg. luistinrata 2 slg. (leveä) katu, tie, paana Sit ajetaan vaan niin kauan ku paanaa riittää. |
| paanalla, paanalle | ark. juhlimassa, ulkona, kaupungilla, liikenteessä On se perjantaina pakko lähtee paanalle. Mennään kattoon, oisko tuolla paanalla hyvännäkösiä kundeja. |
| paapero | ark. pienestä lapsesta: taapero, pallero, napero |
| paapia | last. nukkua, tutia |
| paapoa | ark. hemmotella, helliä, lelliä; palvoa Mikäs sulla on ollessa, ku äitis vaan paapooja tekee ruokaa. Nää nykynuoret on paapottu ihan pilalle. Sitä kakaraa on liikaakin paapottu. |
| paappa | kans. last. isoisä; vanha mies, pappa Pitäs lähtee sitä paappaa kattomaan. Tiellä käveli jotain vanhoja mummuja ja paappoja. |
| paasaa | std. slg. luennoida innokkaasti Älä aina jaksa paasaa, faija. |
| paasata | ark. puhua herkeämättä kiivaasti ja äänekkäästi; pauhata, saarnata, kovalla äänellä Aina säkin vaan jaksat paasata. Isä paasas varmaan puol tuntia siitä röökinpoltosta. Paasata suu vaahdossa. Pappi paasasi parannusta, parannuksesta. |
| paat | kans. panet Säpaat kuitenkin ne rahat viinaan. Paat sä noi kengät jalkaan? |
| paatte | kans. panette Mihin te oikein niitä laatikoita paatte? Paatte ne ruuat sit jääkaappiin, ettei ne mee pilalle. |
| paatti | ark. vene, laiva Niili on semmonen pieni moottoripaatti. Sinne saareen ei pääse ku paatilla. Kauheen isoja paatteja noi ruotsinlaivat nykyään. |
| paavinuskoinen | halv. katolilainen, katolisen kirkon jäsen, roomalaiskatolilainen |
| pabru | std. slg. paperi Onks sul mitää pabruu tän fisun ympärille? |
| paddu, spaddu | std. slg. tupakka |
| padi | ark. tyyny; vanh. pielus |
| pagu | std. slg. paketti, pakettiauto Kenen toi pagu on tos parkkiksella? |
| paha | 1 slg. hyvä, kova, suuri Aika paha! Eilen oli tosi pahat bileet. Villen broidi on paha nörtti. 2 ark. std. slg. rohkea, erikoinen, röyhkeä, julkea Toi oli aika paha. (=julkeasti sanottu). 3 ark. Ei paha ei hassumpi, aika hyvä t. oikein hyvä. |
| paha, panna paha | std. slg. huippusuoritus, rohkea lausahdus Panit muuten aika pahan! |
| paha kurki | ark. alat. lievä kirosana Voi paha kurki! Paha kurki sentään sun kanssas. |
| pahanilmanlintu | ark. ihminen, joka aiheuttaa tai ennustaa onnettomuutta tai muuten ikäviä asioita Ei kannata kuunnella kaiken maailman pahanilmanlintujen puheita. Se on semmonen pahanilmanlintu, et sen kanssa kaikki menee pieleen. |
| pahannäkönen | std. slg. ei kaunotar, ei iskettävissä Aika pahannäkösii gimmoja, mennää muualle. |
| pahemmanpuoleinen | ark. melkoinen, melko kova, melko paha Se oli kyllä pahemmanpuoleinen moka. Sä taidatkin olla pahemmanpuoleisessa kankkusessa. |
| pahis | ark. std. slg. ilkeä ihminen, rikollinen, pahantapainen ihminen, pahantekijä, konna, roisto, paha tyyppi; vastustaja (vrt. hyvis – hyvä tyyppi) Elokuvien sankarit ja pahikset. |
| pahitteeksi | ark. kielteisissä ilmauksissa: olisi hyväksi, tekisi hyvää Yks kalja ei ois ny pahitteeks ‘tekisi hyvää’. Ei ois pahitteeks ‘olisi hyvä’, vaikka vähän sataiskin välillä. – N-ar fi rău. |
| pahka | ark. kyhmy ihmisen t. eläimen ruumiissa. Aristava pahka. Veripahka. |
| pahki | kans. päin, vasten |
| pahnanpohjimmainen | leik. perheen nuorin lapsi, kuopus Tässä on tää meijän pahnanpohjimmainen. |
| pahnoilla | slg. putkassa Siellähän sitä oli kiva nukkua poliisin pahnoilla. Älä soita suutas, tai joudut vielä pahnoille! |
| paholaisen raha | huum. meskaliinikaktuksen kuivattu pala |
| pahuksenmoinen | ark. vahvistussanana: kova, melkoinen, tavaton, hiton-, helkkarinmoinen Pahuksenmoinen meteli. |
| pahuksesti | ark. pahuksen paljon, hitosti, helkkaristi Säikähdin niin pahuksesti. |
| pahus | ark. lievä kirosana Voi pahus! Pahus, ku täällä ei käy pankkikortti. Mis ne pahuksen avaimet taas on? Onpas pahuksen vahvaa kahvia. Väsyttää niin pahuksesti. Pahus, kun sateenvarjo unohtui! Pahuksen kallis. |
| pahuuden akseli | ark. Irak, Iran ja Pohjois-Korea George W. Bushin kielenkäytössä – Axa Răului. |
| pahuuden voimat | ark. Yhdysvallat, Britannia ja niiden liittolaiset Saddam Husseinin kielenkäytössä – Forțele Răului. |
| pahuuttaan | ark. tahallaan, ilkeyttään, pilan päiten, muuten vain, piruuttaan Ihan ku sä ois tehny sen pahuuttaan. Mä menin sinne pääsykokeisiin vaan ihan pahuuttaan ja pääsin läpi. Kokeile säkin pahuuttas, jos saisit ton purkin auki. |
| pahvi, pahvit | 1 std. slg. todistus, asiapaperi, nuotit, muistilappu tms. Millasen pahvin sä sait koulusta? Portsari kysy kaikilta pahvit. Jotain pahveja ne siellä virastossa selas. No, millaset pahvit tuli? 2 slg. tyhmä, typerä ihminen, pahvipää Törkee pahvi. Herää, pahvi! Ooksä ihan pahvi? Sit se helkutin pahvi käänty suoraan mun eteen. |
| Pahvi | std. slg. Ifa, itäsaksalainen henkilöauto |
| pahvipää | std. slg. tyhmä |
| pahvit messissä | std. slg. henkilöllisyystodistus (mukana) |
| paidanpesijä | leik. vaimosta t. avovaimosta |
| paijata | last. silittää |
| paikat | 1 slg. ruumis, jäsenet; naisen kehon intiimialueet Piru ku on paikat kipeet sen treenin jälkeen. Lääkäri kokeili kaikki paikat. Sit se jätkä yritti kähmiä mun paikkoja. 2 ark. huone, koti tai sen ympäristö Saisit nyt siivota ainakin omat paikkas. Nyt imuroidaan ja pestään kaikki paikat. Täällähän on paikat ihan sekasin. |
| paikata | ark. korjata toisen tekemä virhe; toimia toisen tilalla, tehdä toisen työt Me joudutaan täällä aina paikkamaan sun mokia. Yks puolustaja oli pahasti myöhässä, mut onneks toinen paikkas. Pääosan esittäjä tuli kipeeksja mun piti paikata sen rooli. |
| paikka | ark. itse paikalla Tutkimus suoritettiin paikan päällä. |
| Paikkarit | ark. Painovartijat |
| paimenkirje | leik. opastavasta, ohjeita sisältävästä kirjeestä |
| painaa | 1 ark. tehdä jotain nopeasti, kovasti, täysillä Meiän isä painaa kauheesti töitä. 2 std. slg. kulkea, mennä nopeasti, painua, painella Me lähettii sit painaa Lappii kohti. Jätkät paino karkuun ihan täysillä. Me painettiin yhtä kyytiä Tampereelle asti. Painoi yhtä kyytiä koko matkan. Painoi kuin ammuttu pakoon. Alahan painaa! 3 std. slg. olla sukupuoliyhteydessä, naida Jouduitsä painaa sen blondin mutsiiki? |
| painaa duunii | std. slg. tehdä kovasti työtä Äijät paino siel duunii yötäpäivää. |
| painaa kuutta kybää | std. slg. ajaa 60 km/t |
| painaa lusikka | ark. painaa kaasua Painaa lusikka [= kaasupoljin] pohjaan. |
| painaa puuta | ark. istua, istuutua Tulkaa sisään ja painakaa puuta! Nyt painetaan vähän puuta välillä. Paina puuta [= ole hyvä ja istuudu]! – A sta jos. Stai jos! |
| painaa päälle | ark. std. slg. painostaa, olla kimpussa, ahdistella, ahdistaa; tehdä jatkuvasti (ponnistellen) jtak, jatkaa. Kolmannessa erässä Ruotsi alko painaa päälle. Älä anna periks, paina päälle vaan! Ei saa viikonloppunakaan oikein levättyä, ku noi työt painaa päälle koko ajan. Vastustajapainoi päälle koko ottelun ajan. Oli painettu päälle, painettu töitä koko aamu. Työt painavat päälle. leik. Painaa päälle kuin yleinen syyttäjä. – A ataca. A apăsa. A asupri. A chinui. |
| painaa suudelma | ark. suudella jkta Painaa suudelma jkn otsalle, kädelle, huulille. |
| painaa villaisella | ark. antaa jonkin (kiusallisen) asian olla, unohtaa koko juttu, jättää tekijä rankaisematta Oli siin jotain rahasotkuja, mut ne painettiin Villasella. Poliisit paino sen ylinopeuden villasella, ku mulla ei ollu muita rikkeitä. – A ierta. A lăsa să treacă de la tine. |
| paineessa | slg. kauhuissaan, peloissaan, jännittyneenä Mä olin ihan paineessa, ku mä nukuin pommiin. Siel se vaan ootti kauheessa paineessa. |
| painelee | std. slg. mennä |
| painella | ark. mennä nopeasti, kovaa vauhtia, pyyhältää, paahtaa, pinkoa Nyt pitää painella äkkiä sinne kauppaan. Kenialaiset juoksijat paineli niin, että muut ei mahtanu mitään. Painella pakoon. Paineli puolijuoksua, täyttä vauhtia. |
| painetaan villasella | std. slg. unohdetaan, ei reagoida kovasti |
| painetaan yli | std. slg. kävellään yli |
| painovirhepaholainen | ark. painotekstiin ladottaessa t. painettaessa tullut virhe. Puuvillakangas, jossa on pieniä painovirhepaholaisia. |
| painu helvettiin | alat. häivy, ala painua, mene tiehesi, mene helvettiin Painu äijä helvettiin! Mitä sä siin töllötät, painu helvettiin siitä! Painu vaikka helvettiin, mitä se mulle kuuluu. Painukaa kaikki helvettiin! – Du-te la dracu! |
| painu hevon kuuseen! | std. slg. mene pois!, lopeta asiasta puhuminen, tms |
| painu hiiteen | alat. häivy, mene tiehesi, mene hiiteen Painu hiiteen siitä häiritsemästä! – Du-te la dracu! |
| painu suolle | alat. häivy, mene tiehesi, suksi suolle Painu suolle siitä! – Du-te la dracu! |
| painu vittuun | std. slg. alat. mene pois!, häivy, mene tiehesi, mene vittuun, lopeta asiasta puhuminen, tms Nyt painu äkkiä vittuun siitä! Painu homo vittuun! Painukaa vittuun, senkin kusipäät! Painu vittuun siit säkättämäst! – Du-te-n pizda [mă-tii]! |
| painua | ark. mennä, lähteä nopeasti, lähteä, kulkea, painella, pötkiä Lapset painu pihalle leikkimään. Ala painua siitä! Painutaan johkin muualle täältä. Heti ku loma alkaa, mä painun mökille. Sit me painuttiin äkkiä karkuun sieltä. Käske noita äijiä painumaan hiiteen. Painua jkn, jksta ohi. Painua tiehensä, pakoon. Alahan painua! |
| painua maata, maate(n) | ark. mennä nukkumaan, mennä maata, maate Pitäsköhän tässä jo painua maata. Nyt painukaa maate ja äkkiä! Mä painun nyt maaten. – A se duce la culcare. |
| painua mieleen, muistiin | kuv. Kuva painui hänen sydämeensä. – A rămâne întipărit. |
| painua pehkuihin | ark. mennä nukkumaan Kymmenen maissa painuttiin kaikki pehkuihin. – A se duce la culcare. |
| paippi | ark. urh. lumikouru, lumilautailun laji, jossa tehdään hyppyjä ym. temppuja lumesta rakennetussa kourussa; tämän lajin suorituspaikka Suomalainen lumikourun voittaja. Hiihtokeskuksissa on lautailijoille omat lumikourut. |
| paiskata kättä, handuu | ark. std. slg. kätellä, tervehtiä (reippaasti, riuskasti); tehdä sovinto, lyödä kättä päälle Eiköhän oikein paiskata kättä! Nyt paiskaatte kättä ja unohdatte koko jutun. Kyl me illalla sit paiskattii jo handuu. – A da mâna. A bate palma. |
| paiskia töitä | ark. tehdä (kovasti) töitä Vieläks sinäkin paiskit töitä tähän aikaan? Se on kova kundi paiskimaan töitä. – A trudi din greu. |
| paislari, baislari | std. slg. leivos |
| paistaa | atk. kopioida tietoja CD-romille |
| paistari | std. slg. paistinpannu |
| paisti, paavo | ark. haukkumasana, käytetään samanlaisista ihmisistä, joita on tapana kutsua esim. urpoksi |
| paita ja peppu (kuin) | kans. yhdessä, erottamattomat ystävät Me oltiin koko kouluaika yhdessä kuin paita ja peppu. Noi pojat on kyllä ku paita ja peppu. – Prieteni inseparabili. |
| paita ja perse (kuin) | alat. kans. yhdessä, kuin paita ja peppu Miten noi yhet jaksaa aina olla ku paita ja perse? – Prieteni inseparabili. |
| paitis | ark. std. slg. paitapusero Onpas sul nätti paitis. Paitista voi pitää vaikka farkkujen kanssa. Vedä se uus paitis päällesim. |
| paitsi, jäädä | std. slg. jäädä vaille jtkn |
| paitsika | std. slg. palttoo |
| paitti | kans. paitsi Kaikki muut on maksanu paitti sä. Me voitas vaikka grillata ulkona, paitti jos sataa. Kyl mä sen osaan korjata, paitti et ‘mutta’ mua ei huvita. |
| paituli | ark. last. väljä paita, naisten pieni t. väljiä aluspaita, yöpaita, vapaa-ajan pusero |
| pajattaa | std. slg. torua herkeämättä, nalkuttaa En mä edes kuullu, mitä se muija pajatti. |
| pakaasi, pakaasit | ark. std. slg. matkalaukku, matkatavarat, kantamus; käsimatkatavara Johan tää pakaasi painaa. Pane ne pakaasit takakontiin. Mihin sä oot menossa noin kirveiden pakaasien kanssa? Mun pakaasit on viel tos laiturilla. |
| pakanasti | ark. pahuksesti, vietävästi Harmitti niin pakanasti. |
| pakari | 1 kans. leivinhuone, leivintupa. 2 kans. leipuri, paakari |
| pakastevirka | leik. (korkea) virka joka varataan jklle poliitikolle odottamaan tämän luopumista päivänpolitiikasta |
| pakata | 1 ark. pyrkiä väkisin, tunkeutua jhk, tupata, tuppautua, ahtautua, pakkautua. Väkeä pakkasi sisään. Veri pakkaa päähän. Hän pakkasi sekaantumaan toisten asioihin. Minua pakkasi naurattamaan. 2 ark. olla taipuvainen tekemään jotakin, pyrkiä, tupata Ville nyt pakkaa tuhlaamaan kaikki rahat. Se moottori pakkas hyytymään aina jos oli kostee ilma. Mua pakkas naurattamaan ihan älyttömästi. |
| pakata päälle | ark. tulla päälle, painaa, painostaa Pitää lähtee ennenku pimee pakkaa päälle. Kyllähän ne velat pakkas päälle, siilon kun oli ne korkeet korot. Eilen kiire pakkas päälle. Hänen tauti pakkaa pahasti päälle. – A apăsa. A sta-n gât, coastă. |
| Pakeri, Pakkeri | std. slg. Studebaker (-auto) |
| pakertaa | std. slg. tehdä töitä Systeri pakersi kaiket illat sen tentin kanssa. |
| paketoida | ark. kuv. viljelemättä jättäminen Peltojen paketoiminen. vrt. pakettipelto |
| paketti | 1 ark. kipsi, lasta Se tuli sieltä laskettelureissulta jalka paketissa. Lääkäri pani mun käden pakettiin. Jalka paketissa kipsissä t. lastassa. 2 ark. kuv. jättää pelto viljelemättä Panna pellot pakettiin. 3 ark. yhteen liittyvien asioiden kokonaisuus, nippu. Lakipaketti, eläkepaketti. Hotellin lomapaketti ja viikonloppupaketit. Stereopaketti yhtenä kokonaisuutena myytävät stereolaitteet. |
| pakettipelto | ark. kesannolle päästetty pelto, jolla on lopetettu viljely vrt. paketoida |
| paki | huum. hasis |
| pakinanikkari | ark. Meillä on duunissa uus pakinanikkari suoraan Tekusta – Foiletonist care face ușor foiletoane. |
| pakisee | std. slg. tarinoida, jutella Se gubbe ois pakissu varmaa koko yön … |
| pakit < pakki | 1 ark. std. slg. mon. kieltäytyminen toisen ehdotuksesta, seurasta, lähentymisyrityksestä tms. ei-hyväksyntä, saada rukkaset Se muija anto Villelle pakit. Nainen voi loukkaantua tosi pahasti, jos saa pakit. En ehtiny ees tanssiin pyytää, ku heti tuli pakit. Mä oon yrittäny hakea vaikka mitä töitä, mutta aina tulee pakit. Mä sain pakit, se Lyyli ei lähteny joraa. 2 ark. mon. peruutusvalot Katsastusmies valitti, ku pakit ei palanu. |
| pakittaa | ark. peruuttaa, ajaa taaksepäin; ottaa takaisin (erityisesti autolla ajamisessa) Ajattelin pakittaa hieman, mutta takana ei ollut tilaa. Inssissä piti pakittaa parkkiruutuun. Sit mä pakitin sen auton kylkeen. |
| pakka | korttip. täysi sarja pelikortteja, korttipakka; se osa korteista, jota ei jaeta pelaajille pelin alussa. Sekoittaa pakka. Otti pakasta kolme korttia. Pelata pasianssia kahdella pakalla. |
| pakkanen | ark. pakastin Pane ne ruuat pakkaseen, ennenku ne menee pilalle. Onks siellä pakkasessa mitään? |
| pakkari, pokkari | ark. std. slg. polkupyörän, mopon tai moottoripyörän tavarateline, pakettiteline, tarakka Hyppää pokkarille! Turvaistuin laitetaan tiukasti kiinni pokkariin. |
| pakkasherra | last. lumiukon tms. näköiseksi kuvitellusta pakkasesta |
| pakkaus | ark. erikoisesta ihmisestä, tyyppi Omituinen pakkaus. Loistopakkaus. |
| pakkeli, pakkelit | 1 ark. silote, tasoite 2 ark. std. slg. mon. (liiallinen) meikki, ehostus Tohon ruuvinreikään pitäs panna vähän pakkelia. Sit ku siihen pakkelin päälle vetää maalin, ei sitä kukaan nää. Naama vahvassa pakkelissa. Lissulla oli hirveet pakkelit naamassa. Mihin sä oot menossa, ku sullon noin paljon pakkelia? Ja taas on pakkelii naama täynnä! |
| pakki | 1 ark. std. slg. kulkuneuvon taaksepäin suuntautuvasta liikkeestä; peruuttaminen, peruutusvaihde Ottaa, ajaa pakkia. Ota vielä vähän pakkia. Siellei mahu kääntymään, sun pitää ajaa pakilla. Täs vaihdelaatikossa on jotain vikaa, ku pakki ei mee millään päälle. Panna pakki päälle. Miis täs on pakki? Pakki ei mee päälle. 2 ark. aluksen kannen keulaosa 3 std. slg. urh. puolustaja jääkiekossa, jalkapallossa tai muussa pallopelissä Se pelaa pakkina. Tommonen iso kaveri on hyvä pakki. Jartsa on hyvä pakki, mut ei siit veskariks kyl oo. 4 ark. työkalulaatikko, työkalulaukku, työkalupakki 5std. slg. sot. slg. ruoka-astia, ruokailuastia, kenttäpakki Laita se ruuvimeisseli sinne pakkiin. Mettäkeikoilla syötiin aina pakista. 6 slg. maha Pakki oli jännityksestä sekaisin. Mulla on ollu koko päivän pakki ihan sekasin.. 7 ark. kieltävästä vastauksesta t. päätöksestä tms. Antaa, saada pakit. |
| pakki, takapakki | std. slg. takaisku Siin tonttikaupas tuli nyt snadisti takapakkii. |
| pakkolaki | u.s. (2015) hallituksen yksinään (työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelematta) esittämä työehtoja koskeva laki |
| pakkonaiminen | ark. pakkoavioliitto vars. avioliitosta, joka solmitaan siksi, ettei tulossa oleva lapsi syntyisi aviottomana |
| pakkopulla | 1 ark. pakollinen, vastenmielinen asia, tilanne, jossa tavoitteena pidettävä asia on jostakin syystä pakko saavuttaa; väkinäistä tai vastentahtoista Matikka oli mulle koulussa oikeeta pakkopullaa. No ne kokoukset on semmosta pakkopullaa, ne pitää kestää vaan. 2 leik. tavallisesta pullasta, jonka ottamista kutsuilla ennen kakkua tm. makeita leivonnaisia pidetään hyvien tapojen mukaisena |
| pakkorako | ark. std. slg. välttämättömästi tehtävä asia, pakkotilanne; tilanne, jossa on pakko tehdä jotakin; vältämättä tehtävä asia Se on nyt pakkorako. Mä oon pahassa pakkoraossa, pitää saada rahaa jostakin. Se oli ihan pakkorako, muuten olis joutunu lusii. Joukkue oli pakkoraossa: sen oli voitettava ottelu. |
| paklata | ark. silottaa, tasoittaa pakkelilla; meikata (liikaa) Paklaas noi laudanraot. Onkse veneen pohja jo paklattu? Noi murrosikäset paklaa naamaansa ihan liikaa. |
| paklata | 1 ark. silottaa. 2 leik. meikata Vahvasti paklattu entinen kaunotar. |
| paklaus | ark. paklaaminen; sen tulos |
| pakollinen | urh. johon on pakko; järjestyksen tms. määräämä Jäätanssin pakolliset tanssit ja vapaatanssi. |
| pakolliset kuviot | ark. rutiini, tavan tai muodon vuoksi tehtävä asia No tässä on ensin ne esitelmät ja muut pakolliset kuviot. Eiköhän käydä nää pakolliset kuviot heti läpi. Valtiovierailun pakolliset kuviot totunnainen ohjelma. |
| pakopeli | u.s. (2015) pakohuonepeli, huonepakopeli, elämyspeli, jossa joukko ihmisiä suljetaan pieneen tilaan, josta he yrittävät päättelykyvyn ja yhteistyön avulla päästä määräajassa ulos |
| pakosti | ark. välttämättä, pakon sanelemana. Joutui pakosti turvautumaan naapuriin. Autossa on pakosti [= täytyy olla] jotain vikaa. |
| pakotejuusto | u.s. (2014)Putin‑juusto, Venäjä‑juusto, alun perin Venäjän markkinoille tarkoitettu suomalainen juusto, jota Venäjän asettamien vastapakotteiden vuoksi myytiin halvalla Suomessa |
| pakottaa | ark. särkeä, tehdä kipeää Taas selkää pakottaa. |
| paksu | 1 ark. puheesta, käytöksestä, menettelystä: sopimaton, röyhkeä, epäuskottava, siivoton, säädytön, rivo, ruma, törkeä Tommonen huijaaminen on jo vähän liian paksua. Pidäsuus kiinni, nyt menee jo paksuks! Jo on paksut jutut. Älä viitti puhua paksuja, ei tota kukaan usko. Paksut puheet. Tuollainen käytös on jo liian paksua. sb. Puhua paksuja. 2 halv. slg. raskaana Tyttö on paksuna. |
| paksukainen | halv. lihava ihminen Onpas tosta pojasta tullu aika paksukainen. |
| paksukallo, paksukalloinen | halv. itsepäinen, huonosti oppiva, paksupää Mä enjaksas aina tapella sen paksukallon kanssa. Ei mulla tullu koulusta mitään, kai mä sit oon niin paksukallonen. |
| paksukalloinen | kuv. halv. paksupäinen, kovakalloinen |
| paksuksi, pamahtaa | std. slg. tulla raskaaksi Systeri on taas pamahtanu paksuks. |
| paksuksi, panee | std. slg. siittää Pena on pannu Sirpan paksuks. |
| paksuna; paksuna, on | std. slg. halv. raskaana; olla raskaana Taasko toi nainen on paksuna? Tosi kivaa olla paksuna näin kauheella helteellä. Lissu on paksuna, ootsä kuullu? |
| paksupyörä, läskipyörä | u.s. (2016) erittäin leveärenkainen ja muutenkin tukeva polkupyörä |
| paksupää, paksupäinen | halv. itsepäinen, kovapäinen, huonosti oppiva Eikö se paksupää usko ikinä mitään? Tommosen paksupään ei kannattas mennä lukioon. Sä osaat kanssa olla välillä niin helkutin paksupäinen. |
| paksusti | ark. Voi paksusti [= hyvin]! – Să-ți meargă gras! |
| paksuu | std. slg. valheelta kuullostavaa Toi on jo aika paksuu, et kai oo tosissas? |
| paku | 1 std. slg. paketti 2 ark. std. slg. pakettiauto, umpikorinen pienehkö tavarankuljetusauto Voisiks sä lainata pakuas, ku mun pitäs muuttaa? Mä tuun hakeen sen kaapin pakulla. Paku oli smoglattu ihan punaseks. Pojat tulivat kätevästi pakulla pihaan. |
| pakufillari | std. slg. pakettipolkupyörä Saitsä ton pakifillarin sielt lafkast? |
| pakurikääpä | u.s. (2012) kansanomaisessa lääkinnässä ja terveystuotteena käytetty koivun (ja muidenkin lehtipuiden) lahottajasieni. Pakurikäävän myynti elintarvikkeena oli välillä kiellettyä, mutta vuoden 2011 lopulla Evira antoi luvan käyttää sitä mm. teessä ja erilaisissa ravintolisissä. |
| palaa | 1 ark. std. slg. joutua, jäädä kiinni rikkomuksesta, laiminlyönnistä tai vilpistä, kärytä, kärähtää, narahtaa Siin käy huonosti, jos palaa vääristä papereista. Palaa viinanmyynnistä. Mä paloin ratsiassa, ku oli liian kuluneet renkaat. Jartsa palo heti ekalla keikalla. 2 ark. slg. Anna palaa [= anna mennä, täysi vauhti päälle]! 3 leik. Istu ja pala [ihmettelyn, hämmästyksen tms. ilmauksena]! |
| palaa hihat | ark. std. slg. hermostua, suuttua, ärsyyntyä, ottaa pultit, menettää malttinsa Multa palo tänään töissä hihat ihan totaalisesti. Multa paloi hihat kun kuulin siitä. Reksiltä palo hihat, mut jengi vaa skriinas sille. – A se enerva. A-și ieși din fire, din sărite. |
| palaa kiinni | 1 ark. koneesta, moottorista tms: hajota (ylikuumenemisen vuoksi) Me ajettiin ykkösellä niin kauan et se kone palo kiinni. 2 ark. hermostua, suuttua Saakeli, nyt palaa kW Mulla palaa kohta kii teijän kanssa. Pomolta palo kiinni, ku mä olin myöhässä. |
| palaa käämit | ark. palaa pinna, palaa päreet Oo nyt hiljaa, tai multa palaa käämit! – A-și ieși din fire, din sărite. |
| palaa pinna | ark. std. slg. hermostua, suuttua, menettää kärsivällisyytensä Varo, ettei pala pinna. Sit mutsilta palo pinna ja se rupes huutamaan. Paloks sillä pinna?Koht sulki palaa pinna, eiks je? – A-și ieși din fire, din sărite. |
| palaa pohjaan | std. slg. tulla raskaaksi Tiina palo sillo uutenavuotena pohjaan. |
| palaa proput | ark. palaa pinna, palaa päreet Mutsilta palo taas proput. – A-și ieși din fire, din sărite. |
| palaa päreet | ark. std. slg. hermostua, suuttua, palaa pinna Nyt mulla palaa päreet. Sillei uskalla sanoo mitään, ku sillä palaa päreet heti. Naapurin äijältä palo päreet. Larella palaa päreet vähä turhan pienest. |
| palaa raha | ark. Rahaa siinä yrityksessä paloi [= meni, tuhlaantui]miljoonia. |
| palaa ratista | slg. jäädä kiinni alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta, rattijuoppo – A fi prins băut la volan. |
| palaako | ark. kysymys tupakkaa tarjottaessa: otatko tupakan, poltatko Palaako? – Kiitti! Palaako [= saako olla savuke, poltat(te)ko]? |
| palaan, panee | std. slg. sytyttää, useim savukkeen Panin palaan ku dösaa ei näkyny. |
| palaillaan asiaan, palataan asiaan | ark. otetaan uudelleen yhteyttä, puhutaan myöhemmin lisää; tervehdys erottaessa, nähdään, soitellaan No okei, palataan asiaan myöhemmin. Kuule, nyt on vähän kiire, mut palataan asiaan! Ei tässä kai sit muuta tällä kertaa, palaillaan. No hei sit! Palataan! – Hei hei! |
| palautuskeskus | u.s. (2015) kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille tarkoitettu keskus, josta heidät palautetaan lähtö‑ tai kotimaahansa |
| palelee jotakin, frysaa | std. slg. puuttua, vars korttipelissä Montaks sul palelee? |
| palella | std. slg. puuttua Täst palelee viäl vitonen. |
| paletti | std. slg. sakki |
| palikka | 1 std. slg. halv. hölmö, typerys, idiootti, tyhmä; typerä, lapsellisen helppo, taitamaton, yksinkertainen Hitto ku sä oot palikka! Siinon niin palikka jätkä ettei mitään rajaa. Se oli ihan palikka duuni. Ne kokeet oli tosi palikat. Vittu, sä oot palikka! Sä et tajuu mitää! 2 ark. television kaukosäädin, kaukosäätölaite |
| palikkatesti | leik. yl. älykkyys- tai soveltuvuustesti; monimutkainen (tekninen) tehtävä Armeijassa oli ne palikkatestit. Meijät kaikki työnhakijat laitettiin sitjohkin ihme palikkatesteihin. Tässä on sulle pieni palikkatesti, ku laitat tän vitriinin kasaan. |
| paljasjalkailu | u.s. (2012)juokseminen ja muu liikkuminen avojaloin |
| paljasjalkakengät | u.s. (2012) kevyet vaimentamattomat kengät, joilla käveleminen vaikuttaa kehoon samalla tavalla kuin paljain jaloin kävely |
| paljastussivusto | atk. u.s. (2010) vuotosivusto, sivusto joka julkaisee salaista tietoa sivustollaan, siis salaisina pidettyjä tietoja julkistava Internet‑sivusto, esim. Wikileaks |
| paljo | määrältään suuri, runsas, lukuisa (komp. enempi, superl. enin) Olihnan paljo yleisö. |
| paljo ideaa? | std. slg. onko tuossa järkeä? |
| paljon | 1 ark. paljonko, kuinka paljon Paljon kello? Paljon se makso? Paljon sullon ikää? Se on sitten niin paljon kuin 20 euroa maksu, hinta on 20 euroa. Se on nyt sitä paljon [= asia on nyt niin], että – –. 2 std. slg. ironisesti: vähän, ei ollenkaan, ei juurikaan Paljon mua kiinnostaa noi sun juttus ‘ei kiinnosta yhtään’. Joo joo, mä tajusin tosi paljon ‘en ymmärtänyt mitään’ niistä tehtävistä. Ei siel ollu paljo ketään, mentiin sit Vanhalle. |
| paljon väkee | ark. paljon ihmisiä |
| palju | ark. (iso) astia, pytty, soikko, allas Ennen pestiin kaikki pyykit paljussa. Betoni kaadetaan myllystä isoon paljuun. |
| paljuilu | u.s. (2012) kylpypaljussa rentoutuminen |
| palkattu sotilashenkilöstö | ark. nimike, jolla puolustusvoimien uudessa palvelusohjesäännössä on korvattu kantahenkilökunta – Armată de mercenari. |
| palkintopalli | ark. palkintokoroke |
| palkkahaitari | ark. palkka‑asteikosta Palkkahaitarin yläpäähän sijoittuva palkka. |
| palkkarenki | halv. palkattu apulainen, apuri |
| palkkari | 1 std. slg. parveke Mutsi tampas palkkarilla mattoja. 2 ark. palautusjuoma |
| pallero | ark. pienestä lapsesta: paapero, taapero, napero |
| palli | 1 ark. pöhkö, mäntti, epämieluisa, epämiellyttävä, ääliö Toi nyt on ihan pälli idis. Mee siitä pälli muualle! Senkin pälli! 2 std. slg. jakkara Ota palli alles, nii klaarataa tää juttu nyt kertaheitolla. |
| pallinaama | halv. pyöreänaamainen, tyhmä, typerä Kaverit on kaikki semmosia pallinaamoja. Mitä sä pallinaama siinä töllötät? |
| pallit | ark. std. slg. alat. kivekset, munat; miehen sukupuolielimet Älä raavi niitä pallejas! Potkase sitä lähentelijää vaikka palleihin, jos ei muuten usko. Tolta kissalta sais leikata pallit, ni loppus toi mouruuminen. Mä sain stagasta jalkoväliin, pallit ihan klesana. |
| pallo hallussa | ark. asia, tilanne on hallinnassa Semmonen on hyvä opettaja, jolla pysyy koko ajan pallo hallussa. |
| pallo hukassa, pallona | ark. std. slg. täysin tietämätön jstkn asiasta, sekaisin, ymmällään, pihalla, hämmennyksissä, ei ihan perillä asiasta, jutusta eksyksissä, epätietoinen Tiinalla on ollu kirjotusten jälkeen vähän pallo hukassa, et mitä se alkais tekemään. Vaikka mulla oli kartta, mä olin ihan pallo hukassa. Hänellä, häneltä on pallo hukassa hän on ymmällään, hänellä on konseptit, pasmat sekaisin. Sillä oli pallo ihan hukassa. – Surprins de mersul lucrurilor. S-a zăpăcit. S-a opăcit. S-a aiurit. |
| pallo jalassa | 1 std. slg. leik. vankilassa; sidottuna parisuhteessa, naimisissa, tossun alla Jätäpäs vaan verot maksamatta, niin kohta oot pallo jalassa. Pitääks se ukko sua ihan pallo jalassa? Sillon pallo jalassa, ei se mihkään enää pääse. 2 ark. kahlitseva, rajoittava, vastenmielinen asia Kyllä lapsi on joskus oikee pallo jalassa. Ei se koulu sais olla vaan pelkkä pallo jalassa. |
| palloilija | ark. kuljeksija, hortoilija, hiippari Palloili käytävässä huonettaan etsien. |
| palloilla, palloilee | ark. std. slg. oleskella, kävellä, kuljeksia, pyöriä, oleskella, oleilla, hortoilla jssak Ei me mitään tehty, kunhan palloiltiin kaupungilla. Mitä ihmeen porukkaa täälläkin palloilee? Palloili kavereiden kanssa asemalla. No, palloiltiin tuol stadilla ja sillee … |
| pallopää, pallopäinen | 1 ark. pyöreäpäinen Ne on koko suku samanlaisia pallopäitä. Se vauva oli vielä ihan pieni ja pallopäinen. Sen hammasporan piikki on semmonen pallopäinen. 2 halv. tyhmä, hölmö, hullu Oot säkin sitten oikee pallopää. Mä en kestä tommosia pallopäitä yhtään. Eijaksais aina jutella kaikkien pallopäisten asiakkaiden kanssa. |
| pallotella, pallottelee | std. slg. kohdella yliolkaisesti Ne pallottelee sua luukulta luukulle. |
| palmu | kans. pajunoksa jossa on pajunkissoja |
| palo | std. slg. kiinnijoutuminen |
| palomuuri | kuv. tal. u.s. (2012) kriisirahastoista, joiden avulla pyritään estämään talouskriisin leviäminen euromaasta toiseen |
| palopuhe | leik. kiihkeä puhe jonkin asian puolesta Rehtori piti juhlasalissa kauheen palopuheen tupakanpoltosta. Vappuna kommunistit piti kovasti palopuheita. |
| paloviina | vanh. leik. viina |
| palsa | std. slg. päällystakki Paa palsa päälle ettei ala frysaa. |
| palttiska | std. slg. palttoo |
| palttoo | ark. pitkä päällystakki, palsa Vedä ny joku palttoo niskaas, siellä on kylmä. Viissataa on kyllä liikaa yhestä palttoosta. |
| palturi | ark. joutava, perätön puhe, vale, lööperi, roska Villen puhu taas ihan palturia. Älä ees kuuntele tommosta palturipuhetta. Puhua palturia. Pelkkää palturia koko kirjoitus. |
| palvata | kans. myös muusta lihan t. kalan hitaasta lämmössä kypsentämisestä |
| palvelinkeskus | u.s. (2011) tila tai rakennus, jossa on suuri määrä palvelimia. Hakukoneyhtiö Googlen palvelinkeskus avattiin entisen paperitehtaan tiloissa Haminassa syksyllä 2011. |
| palvelualoite | u.s. (2012) kuntaa velvoittava pyyntö vertailla omaa palveluaan yksityisen yrityksen tuottamaan palveluun. Tällaista on ehdotettu käyttöön mm. Helsingissä. |
| palvelukylä | u.s. (2011) kuntauudistuksissa suurkunnan reuna‑alueille jäävä kylä, jossa kuitenkin on joitain palveluja |
| palvelumuotoilu | u.s. (2016) palvelujen suunnittelu mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi ja toimiviksi |
| palvelutiski | ark. Pankin palvelutiski. Prisman palvelutiski. |
| pamahtaa | 1 ark. tulla, tapahtua nopeasti, äkkiä, yllättäen Mistäs sä siihen pamahdit? Me saatiin sakot että pamahti. 2 huum. hasis alkaa vaikuttaa; aine vaikuttaa |
| pamahtaa klopoon | std. slg. ottaa päähän, harmittaa |
| pamahtaa paksuksi | ark. std. slg. tulla (yllättäen) raskaaksi Varo vaan, ettet pamahda paksuksi. Se on kuulemma pamahtanu paksuksi. Systeri pamahti paksuks. – A rămâne gravidă (fără să-și dea seama). |
| pamari | 1 std. slg. pomo 2 huum. kyttäfiilis, poliisin pelko |
| pamaus | ark. yllättävä uutinen, yllätys, järkytys Se lottovoitto oli kyllä melkonen pamaus. Irtisanomiset oli aikamoinen pamaus kaikille. |
| pamauttaa | ark. sanoa jotain loukkaavaa suoraan, ajattelemattomasti, höläyttää Kuinka joku voi pamauttaa tollastapäin naamaa? Se vaan pamautti, että joo, sä oot vissiin vähän lihonu. |
| pamauttaa paksuksi | ark. std. slg. saattaa raskaaksi, panna paksuksi Varo, ettet vaan pamauta sitä tyttöä paksuksi. – A lăsa gravidă. |
| pami | ark. Diapam-niminen rauhoittava lääke, huumaustarkoituksessa käytetty lääke Lääkäri kirjota mulle pamia. Se oli kai ottanu jotain pameja, ku se oli ihan sekasin. |
| pamina | ark. std. slg. puhe, juttelu Siitä matsista riitti paljon paminaa. |
| pamista, pamisee | ark. std. slg. keskustella, puhua, jutella, pulista Olipas hauska pamista kunnolla pitkästä aikaa. Ne myyjät vaan pamis keskenään. Istuttiin ja pamistiin puoleen yöhön. Mitä sä pamiset. Tuu joskus pamisee vaik mun kanssa. |
| pamlata, pamlaa | std. slg. puhua, jutella, keskustella Meidän pitäis kerran pamlaa ihan vakavasti. Älä pamlaa potaskaa. |
| pamppu | 1 ark. tärkeä henkilö, johtaja, mahtimies, napamies, kiho, pomo, tappi, isokenkäinen Se on kuulemma joku iso pamppu. Meijän piti hyysätä koko päivä niitä pamppuja. Puoluepamppu. Kunnan, rahamaailman pamput. 2 std. slg. vanginvartija, poliisi |
| pamputttaa | std. slg. mies yhtyy naiseen |
| pamu | ark. paluumuuttajista käytettävä lyhenne |
| Panama‑paperit, Panaman paperit | u.s. (2016) julkisuuteen vuodettuja luottamuksellisia asiakirjoja ns. offshore‑yrityksistä ja niiden veroparatiiseihin sijoittamista varoista |
| pandala | u.s. (2017) pandoille tarkoitettu rakennus ja siihen liittyvä ulkoalue (Ähtärin) eläinpuistossa |
| pane hugge! | std. slg. anna markka! stikkaa hugge! Pane jätkä muutama hugge et saan litran milkkii. |
| paneminen | alat. ark. slg. yhdyntä, rakastelu, sukupuoliyhteys, nainti, nussiminen, sukupuoliaktin toteuttaminen, yhtyminen Paneminen on kyllä mukavaa touhua. Ei se muija ollu kiinnostunu ku panemisesta. |
| panettaa | std. slg. alat. tuntea sukupuolista halua, tehdä mieli aktiin (mies) Krapulassa aina panettaa ihan hirveesti. Sua taitaa vähän panettaa. Mua on panettanu koko illan. Anna nyt, mua panettaa nii hitosti. |
| paniikkinappi | 1 ark. hälytyspainike, paniikkinappula. Virkailija painoi paniikkinappia ryöstäjän uhatessa aseella. 2 kuv. Ministeri painoi paniikkinappulaa [= reagoi paniikinomaisesti] tiukassa tilanteessa. |
| panikoida | ark. olla paniikissa, joutua t. mennä paniikkiin Ei oo mitään syytä panikoida. Sielloli paha tungos ja jengi alko panikoimaan. Panikoi ennen esiintymistään. |
| panikointi | ark. panikoiminen Jännityksestä johtuva panikointi. |
| panikoitua | ark. joutua paniikkiin Panikoitui kaupungilla liikkuneista huhuista. Helposti panikoituva neurootikko. |
| pankki | 1 ark. säästöpossu, säästölipas Laita rahat pankkiin talteen! 2 ark. eräissä rahapeleissä tai lautapeleissä pelirahojen tms. hoitaja Pankki voittaa blackjackissä. |
| pankkirosvo | ark. vanh. pankkiryöstäjä Villin lännen pankkirosvot. |
| pankkisiirto | ark. lomake jolla maksetaan laskuja – Blanchetă de virament. |
| pankko | kans. tuvan uunin eri osista: tulisijan edusta; liesiosaa ympäröivä (leveähkö) reunus t. penkkimäinen ulkonema; uunin päällys |
| pankrotti | std. slg. konkurssi |
| panna, panee | 1 ark. asettaa, siirtää; tabusyistä korvataan usein laittaa- pistää- verbeillä Pane hanskat käteen, siellon kylmä. Mihin mä taas oon pannu ne avaimet? 2 ark. antaa, tarjota, lainata rahaa Paa hei kymppi! Pane yks rööki. Voisiks sä panna pari euroo, ku pitäs päästä linja-autoon. Mä paan sulle yhen kaljan, mut se saa sit riittää. Pane [= anna] pari euroa. 3 alat. miehestä: olla yhdynnässä, olla sukupuoliyhteydessä, naida, nussia, hässiä, kiksauttaa Vittu, ku sais panna tota muijaa! Et kai sä oo pannu sen jätkän kanssa? Tänään on ihan pakko päästä panemaan. Kai ne on jossain panemassa. Mä panin sitä muijaa meidän rabassa. 4 kans. ääntelemisestä Miau, pani kissa. 5 std. slg. sujua, voida Mites panee? Kuis panee, onks kova darra, heh? |
| panna alta lipan | std. slg. huijaa Se panee kaikkii kundeja alta lipan. |
| panna atomeiks | std. slg. rikkoa perinjuurin |
| panna elämä risaiseksi | ark. ottaa ilo irti elämästä, käyttäytyä riehakkaasti, panna haisemaan, ranttaliksi Nyt pannaan elämä risaseksi! Joskus tekis mieli haistattaa kaikille paskat ja panna vaan elämä risaseks. – A chefui. A cheltui. A se bucura de viață. |
| panna haisemaan, haiseen | 1 std. slg. juhlia, riehua, panna ranttaliksi; tuhlata Jätkät pani vähän haisemaan ja heräs putkassa. Me pantiin oikein kunnolla haisemaan. Eiköhän panna ne rahat haisemaan. Panttiin, vittu, haiseen. – A chefui. A cheltui. 2slg. käydä toimeen ripeästi ja piittaamatta pienistä hienouksista – A lucra în grabă și neglijent. |
| panna halvalla | ark. std. slg. Panna jkta halvalla, huokealla, alta lipan pitää pilkkanaan, pilkata, pitää pilkkanaan, halveksia, vähätellä, petkuttaa, huijata Tiina pani sitä jätkää halvalla koko illan, eikä se tajunnu mitään. Yritäks sä panna mua halvalla? Onks sua pantu taas halvalla. Koska sä oikeen opit? – A ridiculiza. A lua în râs. A-și bate joc. A păcăli. |
| panna hanttiin | ark. std. slg. vastustaa, panna vastaan, panna kampoihin Poliisit laitto sen äijän käsirautoihin, kun se pani niille hanttiin. No kun vaimo halus etelään, en mä kehannu panna hanttiin. Kale pani kyl hanttii, mut ei sil ollu paljo mahiksii. – A obiecta. A se opune. A protesta. |
| panna huokeella | std. slg. huijaa Ne panee sua huokeella jos et oo stäränä. |
| panna hösseliksi | ark. std. slg. kiirehtiä, kiiruhtaa, panna toimeksi, vauhtia, tuulemaan Eiköhän panna hösseliks, niin päästään aikasin kotiin. Mä panin hösseliks ja siivosin koko kämpän. Pane ny hösseliks, jos aiot ehtii megee. – A-i da zor. |
| panna jalalla koreasti | ark. tanssia, (leikillisesti) tanssimisesta Perjantaina pannaan jalalla koreasti lavatansseissa! |
| panna kaikki peliin | kuv. ark. Panna kaikki peliin, panna kaikki likoon vaakalaudalle, uhan alaiseksi. Panna kaikki yhdenkortin varaan turvautua yhteen ainoaan (viimeiseen) mahdollisuuteen, riskeerata. Panen pääni pantiksi [= olen varma] siitä, että – –. – A juca totul pe-o carte. |
| panna kampoihin | ark. vastustaa, panna vastaan, hanttiin Kovasti se pani kampoihin mut jäi silti toiseks. Älä sä yritä panna mulle kampoihin! – A obiecta. A se opune. A protesta. |
| panna korvan taakse | ark. painaa mieleen, ottaa opikseen Sun kannattas panna korvan taakse, mitä mä sulle sanon. – A-și nota. A lua aminte. |
| panna kuis | std. slg. kuis futaa, kuis panee, mitä kuuluu |
| panna lekkeriks | std. slg. olla yrittämättä |
| panna lekkeriks, lekkeripeliks | std. slg. lakata yrittämästä tosissaan Älä paa aina lekkeriks. |
| panna lihaa piiloo | std. slg. naida Irmeli, mennääks panee vähä lihaa piiloon? |
| panna likoon | std. slg. sijoittaa voimiaan, rahaa, … Tää on vika erä, nyt pannaan kaikki likoon. |
| panna läskiks | std. slg. olla yrittämättä |
| panna maata, maate(n) | ark. mennä nukkumaan, mennä maata, maate Mä taidan jo panna maata. Panisit jo säkin maate. – A se duce la culcare. |
| panna matalaksi | ark. rikkoa, hajottaa; moittia, lyödä lyttyyn, haukkua perin pohjin, teilata, lannistaa, nujertaa Ne pani kännipäissään koko kämpän matalaks. Älä aina huuda sille lapselle, ku sähänpaat sen ihan matalaksi. – A distruge. A demola. |
| panna melaa mekkoon | std. slg. naida |
| panna murua rinnan alle | std. slg. syödä Pannaan vähä muruu rinnan alle ni jaksetaan taas. |
| panna omiaan | ark. puhua omiaan, puhua keksimiään, perättömiä, liioitella, valehdella Vai muka kaks tonnia, nyt panit vähän omias. Villee ei kannata aina uskoo, ku se voi panna omiaan. – A exagera. A vorbi aiurea. |
| panna paksuksi | slg. tehdä raskaaksi, pamauttaa paksuksi Se muija väitti, et mä öisin pannu sen paksuks. – A lăsa gravidă. |
| panna palamaan | ark. sytyttää tupakka, tupakoida Pannaas palamaan! Ville meni parvekkeelle ja pani palamaan. |
| panna parastaan | ark. tehdä parastaan, yrittää parhaansa, yrittää voitavansa Jokanen yritti niissä kisoissa panna parastaan. Et sä ikinä pärjää jos sä et pane parastas. – A face tot efortul, tot ce poți. |
| panna paremmaksi | ark. (yrittää) tehdä jtak paremmin, ylittää toisen saavutus tms. – A plusa. |
| panna persettä penkkiin | std. slg. ryhtyä lakkoon Jos ei liksaa tuu lisää, mee pannaan persettä penkkiin. |
| panna pillit pussiin | ark. lopettaa, lyödä hanskat naulaan Pannaan pillit pussiin, johan se on puoli neljä. Bändi pani pillit pussiin. – A se retrage. A înceta activitatea. A înceta. A termina. A renunța. |
| panna pystyyn | ark. pystyttää, perustaa, järjestää Tommosen teltan panee pystyyn viidessä minuutissa. Se on aika kova riski panna uus kauppa pystyyn tälle alueelle. Tiina pani heti bileet pystyyn kun sen porukat lähti. – A aranja, stabili, ridica, fonda. |
| panna pää(nsä) pantiksi | ark. olla varma jostakin, vakuuttaa Se on totta, mä paan siit vaikka pääni pantiks! – A-și pune capul chezaș. A băga mâna în foc. [pentru ceva, cineva] |
| panna rahat sileäksi | ark. Panna rahat sileäksi rahat menemään, tuhlata, törsätä. – A cheltui. |
| panna ranttaliksi | ark. std. slg. tuhlata, lopettaa yrittämästä, käyttäytyä riehakkaasti, vauhdikkaasti Turistit pani diskossa ranttaliks. Joskus tekis mieli panna oikein kunnolla ranttaliks. Jyke pani aina ranttaliks. – A intra în viteză. |
| panna sileeks, sileäksi | ark. std. slg. panna menemään, tuhlata; hävittää, tuhota, hajottaa Ville pani kaikki rahat sileeks. Mä en enää ikinä järkkää bileitä, kun heti pantiin paikat sileeks. Mä panin sileeks koko donan. – A cheltui. A demola. |
| panna tikkua ristiin | ark. kielteisissä ilmauksissa: ei tee mitään Muut sai tehä kaikki työt, ja tämä yks ei pannu tikkua ristiin. Mä en tommosella palkalla paa ees tikkua ristiin. – A nu face ninic. A nu mișca un deget. |
| panna tuuleen, tuulemaan | ark. std. slg. saada aikaseksi, ryhtyä toimeen, panna toimeksi; tehdä jotain nopeasti, panna vauhtia Uus dirika pani heti tuulemaan. Nyt pannaan tuulemaan eikä enää ihmetellä. Mä panin tuulemaan, ku piti saada se remontti lopulta valmiiks. – A-i da zor. |
| panna töpinäksi | ark. panna toimeksi, vauhtia, tuulemaan, panna juoksuksi, lauluksi. Panehan jo töpinäks, alkaa olla kiire. Noi lehdet on äkkiä haravoitu ku pannaan vaan töpinäks. – A-i da zor. |
| panna uusiksi | ark. Panna jtak uusiksi tehdä jtak uudestaan. – A o lua de la capăt. |
| panna vituttaan | std. slg. harmistuttaa Kyl pani vituttaan ku hiffasin et joku oli bölliny sen. |
| panna ylös | ark. kirjoittaa muistiin, ottaa ylös Paniks sä ylös sen nimen? Mun täytyy panna se päivä ylös, en mä muista sitä muuten. – A nota. |
| pannari | std. slg. pannukakku Pannari on hyvää mansikkahillon kanssa. Onks pannareiden kans hilloo ja milkkii? 2 std. slg. pannuhuone, pannis Pannaris täyty aina studaa latarii. 3 urh. slg. frisbee |
| pannu | ark. std. slg. pää Ottaa pannuun. harmittaa, kismittää, sapettaa, ottaa päähän. |
| pannuun, ottaa | std. slg. harmittaa Mua alkaa ottaa pannuun toi sun jatkuva vittuilus. |
| pannukakku | ark. epäonnistunut, pieleen mennyt yritys, suoritus tms. Ei siihen juhlaan sit saatu oikein ketään, et siit tuli kyllä ihan pannukakku. |
| pannuttaa | ark. kaatua, esim. lumilaudalla laskettelurinteessä |
| pano | 1 ark. tilapäinen seksisuhde tai sen kohde, hoito Hommasin äijälle isotissisen vanhemman panon.2 ark. alat. sukupuoliyhteys, nainti, naiminen, paneminen; henkilö, jota pannaan Surkee pano, kesti ehkä viistoista sekuntia. Oliks hyvä pano? Pikapano. Ei mua kiinnosta se jätkä, se oli vaan pelkkä pano. Toi muija on kuulemma hyvä pano. Se oli nopea ja kiva pano. |
| panopuu | std. slg. huono nainen |
| pantata, panttaa | 1 std. slg. viedä panttilainakonttoriin 2 ark. std. slg. pitää jotakin tiukasti hallussaan, itsellään luovuttamatta muille, pihdata; piilotella Älä ny panttaa niitä rahojas! En mä saa ikinä autoo lainaks, ku isä panttaa sitä. Kuka sitä avaintapanttaa? Pantata tietoja. Älä ny panttaa sitä boluu, paa kiertää. 3 std. slg. pihistellä Muijilt pitäis panttaus must lailla kieltää. |
| pantava | alat. sukupuolisesti kiihottava, himottava Ei se ny mikään missi oo, mut ihan pantava. Tosson tosi pantava jätkä. |
| pantii(n) haisee(n)! | std. slg. rupesimme riehumaan! |
| pantterit | dop. panteston, testosteronei |
| paperi | 1 ark. virallinen asiakirja, todistus Mä kävin pankissa kirjottamassa sen lainapaperin. Millasen paperin sä sait koulusta? Meidän tytöllä on maisterin paperit. 2 ark. paperiteollisuudesta ja alan ammattijärjestöistä Paperin työehtosopimusneuvottelut. 3 ark. heikko Vastustajat olivat kilpailussa pelkkää paperia heikkoja. |
| paperilääkäri | ark. vakuutusyhtiön paperilääkäri, Kelan asiantuntija, paperilääkäri |
| paperit | ark. henkilötodistus, passi, ajokortti tms. Tarjoilija kysy kaikilta paperit. Mä en saanu sitä kirjettä postista, ku mullei ollu papereita mukana. |
| paperit vetämässä | ark. haussa, haun alla, hakemus tehtynä Tiina pani sinne kauppakorkeeseen paperit vetämään. Meill on kaupungin kämppään paperit vetämässä. |
| paperiton | u.s. (2011) siirtolaisista, jotka asuvat maassa vailla oleskelulupaa tai henkilöpapereita ja siten myös vailla oikeuksia |
| paperossi | vanh. leik. vanh. savuke, pillisavuke, pillitupakka Taidanpa kääräistä yhden paperossin. |
| paplari, paplarit | ark. std. slg. papiljotti, hiusrulla Tiinalla oli paplarit päässä. Älä laita poplareita aivan märkään tukkaan, anna kuivua vähän. Mutsi pani aina bastun jälkee paplarit päähän. |
| pappa | kans. last. isä; isoisä; vanha miesMun pappa on sotaveteraani. Vanhat papat jutteli kioskilla. Tules tänne isäpapan luo. |
| pappamopo | leik. vanha ja hidas mopo; ikäihmisten käyttämästä, yl. 1960‑luvulta peräisin olevasta moposta |
| papparainen | ark. std. slg. vanha mies, äijä, ukko, pappa Kyllä se vaan jaksaa, vaikka on jo vanha papparainen. Noi nuoret tytöt pitää meitä jo ihan papparaisina. Älä sä papparainen tuu aukoon mitään! |
| pappatuna, pappatuntsa | std. slg. vanha tunturimopedi |
| pappatunan tynkä | std. slg. vanha kulunut mopo |
| pappis | std. slg. Tunturi mopedi, vanha |
| papru | 1 ark. std. slg. paperi Vessasta on taas papru loppu. Annas kynä ja jotain paprua. Pomo kirjotti sen osotteen johki paprulle. Sinne on ikäraja, kannattaa ottaa paprut mukaan. Onks sul jotai ruutupapruu? 2 std. slg. todistus |
| paprut | std. slg. todistukset, esim. koulusta Millaset paprut sait … joudutsä tuplaan? |
| papu | std. slg. raha Onks sul yhtään papuu messis? |
| papukaijamerkki | leik. kiittävänä toteamuksena hyvästä suorituksesta, oivalluksesta tms. Hyvän suorituksen tehneelle on tapana antaa suullisesti kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Sanonta juontaa juurensa 1960-luvulle, jolloin Yle esitti televisiossa sunnuntaisin lastenohjelmaa nimeltä Sirkus Papukaija. Vuosina 1961–1967 ruudussa parinsadan jakson verran pyörineessä ohjelmassa piilotettiin tai vaikka pudotettiin lentokoneesta papukaijamerkkejä, joiden löytäjät saivat palkinnot, kun palauttivat merkit televisiostudioon.Ohjelmalla oli myös tuhansia lapsijäseniä kerännyt Papukaija-kerho. Lisäksi lapset perustivat itsekseen ohjelman innoittamina eri paikkakunnille omia papukaijakerhoja. |
| papurokka, papusoppa | 1 ruok. ark. papukeitto. 2 kans. hernekeitto |
| parahultainen, parahultaisesti | ark. juuri sopiva, passeli, ikään kuin sattumalta aivan sopivasti Tommonen puoli kiloa olis parahultainen määrä. Sä tulitkin siihen just parahultasesti. Parahultainen määrä. Parahultaisen lämmintä vettä. Ehdimme paikalle juuri parahultaisesti. |
| paranee | kans. kielteisissä yhteyksissä: ei auttaa, ei hyödytä, ei kannattaa (vain yks. 3 persoonan muotoja) Ei sitä fillaria parane enää korjata. Tiina on niin raivona, et mun ei parane sanoa sille enää mitään. |
| pardeka, pertsika | std. slg. partio |
| paremmanpuoleinen | 1 ark. aika hyvä, melko hyvä, hyvänpuoleinen, kohtalainen, joltinenkin, melkoinen, aikamoinen Se oli jo semmonen paremmanpuoleinen ravintola. Ne rakens paremmanpuoleisen omakotitalon. 2 ark. joltinenkin, melkoinen, aikamoinen. Paremmanpuoleinen krapula. |
| paremmnin | 1 ark. Olipa urakka, en paremmin sano [= ei muuta voi sanoa]! – Cum să zic … 2 ark. Paremminkin ennemminkin, pikemminkin. Pieni saari tai paremminkin luoto. Ei sen paremmin täällä kuin muuallakaan ei täällä eikä muualla, yhtä vähän täällä kuin muuallakaan. – Ca să zic așa. Sau mai bine zis. |
| parempi | iron. hienompi, arvostetumpi |
| parempi puolisko | leik. puoliso, vaimo, tyttöystävä No siitä saa toi parempi puolisko päättää. Sit ei puhuta noille paremmille puoliskoille mitään, okei? – Jumătatea mai bună. |
| parhaus, parhautta | ark. u.s. (2010) paras mahdollinen, parasta mahdollista, esim. myönteinen arviointi: esitys oli silkkaa parhautta, korostetaan jonkin asian parhautta, useimmiten sarkastisesti. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista: „for the win”. Linux ftw! |
| pari kybää | std. slg. 20 mk/€ |
| parikyt(ä) | kans. parikymmentä, noin kaksikymmentä Pakkasta oli jotain parikyt astetta. On sinne jotain parikytä kilometriä. |
| paristo | std. slg. kuuden long drinkin pakkaus |
| parittaja | ark. henkilö, joka tutustuttaa ihmisiä toisiinsa ja näin saattaa heitä parisuhteisiin; naimiskaupan välittäjä – Pețitor, pețitoare. |
| parkettien partaveitsi | ark. hyvä, innokas tanssimaan Olipas kerrankin kiva tanssia, ku mies oli oikee parkettien partaveitsi. |
| parkissa | ark. std. slg. pysäköitynä Missä sun autos on parkissa? Aja se tohon parkkiin. Mul on fiude parkis tos mittarilla. |
| parkit | ark. seisontavalot Poliisit tuli valittamaan, kun mulla oli vaan parkit päällä. |
| parkkari | std. slg. potkukelkka |
| parkkeerata, parkkeeraa | ark. std. slg. pysäköidä, paikoittaa; pysähtyä seisomaan Tähän ei saa parkkeerata. Joku nuija oli parkkeerannu mun paikalle. |
| parkkeeraus | ark. parkkeeraaminen |
| parkkeerausalue | ark. pysäköintialue, paikoitusalue |
| parkki | 1 ark. seisontavalo Jättää parkit päälle. 2 ark. Auto on parkissa [= pysäköitynä, paikoitettuna] kadun varressa. 3 ark. Lapsiparkki. lyhytaikaisesta lasten ryhmähoidosta esim. ennen alaluokkien tuntien alkua |
| parkki, parkkitalo | ark. pysäköinti, pysäköintitalo |
| parkkihalli | ark. paikoitushalli |
| parkkiläpi | std. slg. pysäkointitila, -kolo |
| parkkimaksu | ark. pysäköintimaksu |
| parkkimittari | ark. pysäköintimittari |
| parkkipaikka | ark. pysäköintipaikka, pysäköintipaikka, pysäköintiruutu, pysäköintialue; paikoitusalue Missään ei ollu vapaata parkkipaikkaa. Vartija työns ostoskärryt pois parkkipaikalta. |
| parkkipankki | ark. omaisuudenhoitoyhtiö |
| parkkipirkko | ark. naispuolinen pysäköinninvalvoja, lappuliisa Parkkipirkko anto sakot anteeks. Ei näy parkkipirkkoja missään. |
| parkkiruutu | ark. pysäköintiruutu |
| parkkis | 1 ark. std. slg. parkkipaikka, pysäköintialue, parkkeerausalue Mennää futaa parkkikselle. Ton kaupan pihalla on hyvä parkkis. Jätä mut tohon parkkikselle. 2 std. slg. Parkinsonin tauti Lekurit hiffas jotai 95 et mul on parkkis. |
| parkkisakko | ark. pysäköintivirhemaksu, pysäköintisakko Helkkari ku sain parkkisakon. Mähän en niitä parkkisakkoja maksa. |
| parkkitalo | ark. paikoitustalo, pysäköintitalo |
| parkkivalo | ark. seisontavalo Vasen parkkivalo onpalanu. |
| parkkiyhtiö | ark. omaisuudenhoitoyhtiö |
| parpi | std. slg. ruutuhyppely Gimmat jäi hyppää parpii ku me lähettii futaa bärtsille. |
| parru | std. slg. miehen sukupuolielin Tuleeks sit parruu inee, karju:)? |
| parski | std. slg. vahva, komea |
| partahöylä | ark. käsikäyttöinen parranajokone |
| partajeesus | ark. halv. pitkäpartainen mies; täyspartaa pitävä, pitkähiuksinen mies Onks susiakin tullu tommonen partajeesus. Kaiken maailman hippejä ja partajeesuksia täälläkin ramppaa. |
| partaradikaali | halv. 1960‑ ja 1970‑lukujen radikaaleista (parrakkaista) nuoristamiehistä |
| partsa, partsika | std. slg. partio Olin mä pienenä partsas. Kuuluksä partsaan? Kävin mä vuoden-pari partsikaaki. – Cercetași. |
| partsi | std. slg. parveke Onks täällä partsia? Täällei saa polttaa ku partsilla. Teillähä on bulimpi partsi ku meillä. |
| pas | korttip. korttipeli-ilmauksena: en pelaa (pelattavana olevaa kierrosta), ”passaan” |
| pasauttaa | std. slg. lyödä Mä pasautin sitä kerran nii eipähä käyny enää soittelee. |
| pase | huum. morfinbase |
| paseerata | 1 ark. kävellä edestakaisin, paseerailla 2 ark. ruok. soseuttaa siivilän läpi painellen. Paseerata marjoja. Paseerattuja tomaatteja. – A pasa. |
| Pasis | std. slg. Pasila |
| paska | 1 alat. uloste, sonta; myös yl. liasta Täällähän haisee paska. Tota koiranpaskaa on sit joka paikassa. Sillä lapsella oli taas paskat vaipassa. 2 alat. lika, sotku Pese toi paska pois käsistäs. Mitä paskaa täs seinässä oikein on, ku sitä ei saapuhtaaks millään 3 alat. kirosana, kirouksissa, herjauksissa ja vähättelevissä ilmauksissa Voi paska, nyt mä oon myöhässä. Haista sinä äijä paska! En välitä siitä paskaakaan. Paskan marjat, sitä minä en usko! Ja paskat minä sinun puheistasi! 4 std. slg. alat. huono, ikävä, surkea, kehno, kelvoton, rikkinäinen; paskiainen, paskapää; adjektiivina paskamainen Että pitää olla paska ilma. Paska juttu, et sä et saanu sitä kämppää. Meillon tosi paskat naapurit. Tää auto on kans yks paska. En mä voi soittaa, ku täst paskast on taas akku loppu. Mä sanoin sille paskalle suorat sanat. Paska jätkä. Se on paska homma. Se oli ihan paska filmi. 5 huum. huono hasis 6 std. slg. nuuska Ootsä pannu taas paskaa huuleen? 7 kuv. Iski kätensä paskaan laskelmoi väärin, sai nenälleen, takkiinsa. Puhua, jauhaa paskaa joutavia, perättömiä, roskaa. Suuri paska koko mies. Radio on paskana rikki. Olla paska jäykkänä pelätä. |
| paska jäykkänä | std. slg. alat. pelokkaana, peloissaan, kauhuissaan Ne pennut oli ihan paska jäykkänä, ku mä huusin niille. Siellä me vaan istuttiin paska jäykkänä eikä uskallettu tulla alas. Oltii siin rabasyvennyksessä iha paska jäykkänä. – Ingrozit. |
| paska-aivo | std. slg. tyhmä |
| paskaaks tässä | std. slg. eipä erikoista (vast kuis menee, jne) Paskaaks tässä! |
| paskaduuni | ark. halv. paskatyö, vähäarvoisena pidetystä, huonosti palkatusta työstä. |
| paskahalvaus | std. slg. syvä järkytys Mutsi saa paskahalvauksen ku kuulee et mä venttaan. |
| paskahattu | std. slg. poliisi |
| paskahousu | std. slg. halv. alat. ujo, pelkuri Nyt tuut mukaan, senkin paskahousu. Älkää ny olko paskahousujal. – Fricos |
| paskahuusi | std. slg. käymälä, toiletti, wc Faija meni paskahuusiin, kyl se tulee kohta. |
| paskahätä | alat. ulostamisen, paskantamisen tarve, kakkahätä Kauhee paskahätä eikä vessaa näkyny missään. |
| paskainen | ark. alat. ulosteen tahrima; likainen Heitä nyt toi paskanen vaippa roskiin. Älä aina jätä paskasia vaatteitas joka paikkaan! Miten toi auto on taas noin paskanen? Paskaiset kalsarit. |
| paskajalka | std. slg. poliisi |
| paskajuttu | std. slg. ikävä asia |
| paskaksi | std. slg. alat. rikki, risaksi, hajalle, käyttökelvottomaksi, säpäleiksi, maan tasalle Se lasiputos lattialle ja meni paskaks. Jengi suuttu ja pani sen paikan paskaks. Tiina ajo niitten auton ihan paskaks. Pantiin se mökki ihan paskaks. |
| paskakuski | std. slg. jätteidenkerääjä Mihi aikaan paskakuskit tsöraa tohon pitsgulle? |
| paskalaki | ark. haja-asutusalueiden jätevesiasetus Turhan sääntelyn purkaminen taas on syytä aloittaa niin sanotun paskalain eli haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen purkamisesta. |
| paskalakki | std. slg. poliisi Paskalakit väijy meit siel pusikos. |
| paskalla | alat. ulostamassa, paskantamassa Meinaaks sä olla siellä paskalla koko päivän? Mä meen paskalle. |
| paskamainen | std. slg. alat. adj. ikävä, inhottava, vittumainen, kurja, hankala; ark. halpamainen, epämiellyttävä, inhottava, kelju, kiero, ikävä, kurja Ville osaa välillä olla tosi paskamainen. Ne oli paskamaiset kokeet. Toi tarjoileminen on aika paskamaista työtä. Paskamainen tyyppi. Paskamainen tehtävä. |
| paskan hailee | alat. yhdentekevä, samantekevä, yks(i) hailee Se nyt on paskan hailee, kuka sen tekee. Se on mulle yks paskan hailee, mitä sä siitä ajattelet. Mä en välitä siitä paskan haileeta. – N-are importanță. |
| paskan marjat | std. slg. alat. vastaväitettä, halveksuntaa, vähättelyä tai epäuskoa ilmaiseva huudahdus, ei ole totta!, en välitä siitä! -huudahdus Nyt kuuntelet mitä mä sanon! – Paskan marjat! Paskan marjat, mähän teen mitä huvittaa. Se väitti tulevansa heti kotiin, ja paskan marjat. Paskan marjat, ite oot! – Nu-mi pasă de nimic. |
| paskana | alat. rikki, hajalla, murskana, mäsänä, tohjona Tästä koneesta on kovalevy paskana. Taas oli viikonlopun jälkeen näyteikkuna paskana. |
| paskanakki | std. slg. virheellinen toimi Tais olla paskinakki rikkoo ne fönarit. |
| paskanjauhaja | std. slg. tyhjänpuhuja |
| paskantaa | alat. ulostaa, sontia, kakata Koira oli paskantanu eteisen lattialle. |
| paskantärkeä, paskantärkee | std. slg. halv. alat. turhantärkeä, pikkutärkeä, tärkeilevä, ylimuodollinen Se proffa on sit niin saakelin paskantärkee. Mä en jaksa enää kuunnella niitä paskantärkeitä ihmisiä. |
| paskapuhe | alat. halv. roskapuhe, pötypuhe, soopa, palturi, joutava, perätön puhe, vale Kaikki päivät pitää kuunnella maikkojen paskapuheita. Mä en usko semmosta paskapuhetta. |
| paskapää | alat. karkea haukkumasana: tyhmä, hullu, inhottava, paskiainen, kusipää Pidä säpaskapää turpas kiinni. Miten sä kestät tommosta paskapäätä? |
| paskasti | alat. huonosti, surkeasti, kurjasti Mä osaan ruotsia tosi paskasti. Sul kävi sit aika paskasti sen jätkän kanssa. |
| paskat | std. slg. alat. vastaväitettä, halveksuntaa, vähättelyä tai epäuskoa ilmaiseva huudahdus ei ole! valehtelet! Maksa se satanen! – Ja paskat! Paskat mä sun jutuistas. Sekin muka joku toimitusjohtaja, ja paskat! Paskat! |
| paskat housuissa | std. slg. liian myöhään Turha sitä on murehtii ku on jo paskat housussa. |
| paskatikki | std. slg. virheellinen toimi Se oli kyl sittenki aika paskatikki. |
| paskattaa | alat. tuntea tarvetta käydä ulostamassa, paskalla, olla paskahätä Mullei sovi toi maito, ku heti alko paskattaa. Paskatti niin ettei meinannu vessaan ehtiä. |
| paskiainen | alat. halv. karkea haukkumasana: tyhmä, hullu, inhottava, paskamainen ihminen, paskapää, kusipää Vittu sä ootyks paskiainen! Ei se paskiainen ees soittanu. Aina pitää tapella niitten paskiaisten kanssa. |
| paskis | std. slg. WC |
| paskoa | 1 alat. ulostaa, kakkia 2 ark. alat. tahria, liata Pasko sen auton tuulilasin! 3 ark. alat. rikkoa, hajottaa, tuhota, panna paskaksi Pasko sen auton tuulilasin! |
| pasma | std. slg. suunnitelma, aie Meni kyl pasmat iha sekasi, ku Vaide teki oharit. |
| pasmat sekaisin | ark. suunnitelmat, ajatukset sekaisin Sit ku mä en saanukkaan niitä lomarahoja, meni kaikki pasmat sekasin. Opettaja suuttuja sillä meni pasmat sekasin. Onks sulla ihan pasmat sekasin? Häneltä meni pasmat [= konseptit, suunnitelmat] sekaisin. Sekoittaa jkn pasmat. – S-au încurcat ițele. |
| passaaja | ark. < 1. passata En ole kaikkien passaaja! |
| passari | 1 ark. passaaja, palvelija 2 urh. lentopallossa: pelaaja jonka päätehtävänä on syötellä palloa joukkueen muille pelaajille |
| passata, passaa | 1 ark. std. slg. palvella, tarjoilla, hemmotella; auttaa tilapäisesti (esim. tarjoilussa). Kyllä meitä passattiin hyvin siellä hotellissa. Taas tulee vieraita ja niitä pitää passata koko viikonloppu. Sä oot passannu ton pennun ihan pilalle. Kyl toi saa niille passaa, nyt lähetää himtsuu. 2 ark. sovittaa, sopia, käydä, kelvata, olla sopiva Lähetäänksjo? – Kyllä se mulle passaa. Täällä ei passaa ruveta riehumaan. Noi housut passaa sulle hyvin. Kyl se mulle passaa. Hyvin passaava puku. Kyllä se minulle passaa. Siitä ei passaa puhua. 3 std. slg. urh. syöttää pallopelissä (lentopallossa verkkopelaajalle), antaa passi Passaa tänne! Hyökkääjä passas hyvin toiselle laidalle. Passaa ny helkkari Arille, se on ihan vapaa! 4 korttip. sanoa ”pas”, jättää kierros pelaamatta korttipelissä; jättää väliin, jättää pelikierros pelaamatta, kieltäytyä Pas, mä passaan. 5 std. slg. kuv. jättäytyä pois, ei-osallistua; en huoli, en ole mukana tms. Vittu, sinne mä en tuu, mä passaan ton jutun. Otatsä lisää kakkua? – Ei kiitos, mä passaan. Tiina passas sen reissun, kun sen piti lukea. 6 huum. odottaa |
| passauttaa, passuuttaa | ark. antaa passata, panna passaamaan itseään Älä anna sen kakaran passauttaa sua. Hae kuule ite, älä yritä passuuttaa! Äijä vaan makas sohvalla ja passuutti itteensä. Se vetelys passauttaa itseään alituiseen. |
| passed | ark. sopiva Nää housut on mulle ihan passelit. |
| passeli | ark. std. slg. sopiva, parahultainen Asunto oli juuri passeli lapsiperheelle. No toihan on ihan passeli, on snadisti viel kasvuvaraaki. |
| passi | std. slg. urh. syöttö pallopelissä, vartio Se oli hyvä passi. Ihan turhaan se pelaaja kyttäs passia maalin edessä. – Pasă |
| passi, passissa | ark. std. slg. valvomassa, vartiossa, väijyksissä Poliisi seiso passissa oven eessä. Sit ku me lähettiin kotiin, ne jätkät olikin passissa nurkan takana. Mee sä edeltä, mä jään tähän passiin. Passissa vartiossa, väijymässä, väijyksissä. Poliisi seisoi passissa kadulla. Metsästäjä asettui passiin. Toinen meni sisään, toinen jäiovelle passiin. Yks slurkki on tos nurkal passis. |
| passikoira | u.s. (2017) rajavartiolaitoksen työhön avuksi koulutettu koira, joka tunnistaa passit niiden hajun perusteella |
| passu | atk. salasana, tunnussana |
| pasteerata | leik. kävellä |
| pat | 1 huum. hasis 2 huum. marihuana |
| pata | korttip. maa jonka tunnus on musta keihäänkärkeä muistuttava kuvio; tämän maan kortti vrt. pataässä: Lyödä pöytään pataässä. patakuningas: Sai pakasta patakuninkaan. patarouvan: Sai tikin patarouvalla. – Pică. |
| patalaiska | ark. erittäin laiska, hyvin laiska, laiskuri Siinon kans patalaiska tyyppi, ei viltti tehdä niin mitään. |
| pataljoona | ark. suuri joukko, väenpaljous, plutoona Täs meijän pihalla on aina niitä lapsia oikein pataljoona. Mihinköhän toi pataljoona on menossa? |
| patchi | atk. tietokoneohjelman korjauspaketti |
| pati | slg. patruuna Hyvä ettei se ilmakiväärin päti tullu silmään. Ne on pelkkiä paukkupateja. |
| patiini, patiinit | std. slg. leik. yl. miesten kengät Täytys kiillottaa nää patiinit. Siellä voi olla kurasta, niin että ei kannata lähtee parhaat patiinit jalassa. |
| patikat | std. slg. sukset |
| patja | 1 std. slg. hauk. seksuallisesti avomielinen tyttö 2 ark. urh. Kiekko lipui maaliin maalivahdin patjojen [= säärisuojusten] välistä. |
| patrulli | ark. partio |
| patsastella, patsastelee | std. slg. ylpeillä, esiintyä itseään korostaen, liioitellun arvokkaasti, varsinkin korostetun jäykästi Kekeki patsasteli siinä pressan vieres, ku ois itteki ollu joku. Älä siinä patsastele! |
| patsku | std. slg. patteri, paristo Kellosta on patsku loppu. Mä vaihdoin tähän taskulamppuun uudetpatskut. |
| patteri | 1 ark. paristo Tää radio toimii pattereilla. Onks teillä pattereita tämmöseen kameraan? 2 mus. ark. (rinn. patteristo) rummut, rummusto, lyömäsoitinasetelma. Rumpalilla oli kauhee patteri. Roudarit kasas patterin pystyyn. Tos patterissa on kaks bassorumpua. 3 ark. ryhmä yhteen kuuluvia esineitä, asioita tms. Patteri olutpulloja. Keilapatteri. Testipatteri. |
| patteristi | ark. std. slg. mus. jazz- tms. yhtyeen rumpali Ei se hääppöne bändi ollu, mut patteristi osas kyl skulaa. |
| patterit | std. slg. rummut |
| patti | 1 ark. pahka, pahkura, kuhmu, kyhmy, nystyrä, myhkyrä, muhkura Peeveli, ku löin pään ovenpieleen, nous oikein patti. Hyttyset puri niin et joka paikka oli täys patteja. Öljypohja meni lommolle, ku mä ajoin johki pattiin. 2 kuv. Ottaa pattiin harmittaa, suututtaa, sapettaa. |
| pattiin, vetää | std. slg. lyödä kasvoihin |
| patu | 1 std. slg. halv. (vanha) mies, ukko, äijä Taasko toi naapurin patu rähjäs? Jotkut vanhat potut tulijutteleen mulleja Tiinalle. Yks patu tsittas siin ja vislas jotai vanhaa stygee. 2 ark. konkari, haka, mato, tekijä, tärkeä henkilö, merkkimies, isokenkäinen Se on iso patu, toimitusjohtaja tai jotain. |
| patukka | std. slg. miehen sukupuolielin Mikäs patukka sulla tääl pullottaa? |
| pauda, puuteri | urh. pehmeä pakkaslumi, lautailu- ja laskettelutermi |
| pauka | std. slg. tyhmä |
| paukapää | ark. std. slg. halv. hölmö, tyhmä, typerys, pölkkypää, mäntti, ääliö, ajattelematon Sä oot kanssa oikee paukapää! Älä välitä tost paukapäästä mitään. Helvetin paukapää, se oli väärä dörtsi. |
| paukata, paukkaa | ark. std. slg. tehdä pikaisesti, tehdä jtak äkkiä t. odottamatta; tulla yllättäen; syöksyä, törmätä, rynnätä Hirvi paukkasi auton eteen. Korot paukkasivat kymmeneen prosenttiin. Faija paukkas meille ihan yllättäen. |
| paukku | 1 ark. std. slg. räjähde, räjähdyspanos, ammus; käsiase, patruuna Ostetaan vähän uudenvuoden paukkuja. Ne räjäytti tuolla työmaalla ison paukun. Onks sulla pienoiskiväärin paukkuja? Dynamiittipaukku. Paa toi paukku veke, jutellaa sitte. 2 ark. std. slg. viinaryyppy, naukku, snapsi, cocktail Tilaas mulle joku paukku. Äijät on tainnu ottaa vähän paukkuja. Ottaa, tarjota paukut. Mennä paukulle. Pari paukkuu. No vaikka viskii. 3 ark. kuv. yllätys, yllättävä uutinen, järkytys Auton korjauttaminen oli kallis paukku. Oli se kyllä aikamoinen paukku, että sä oot raskaana. Siitä keittiöremontista tuli kallis paukku. Maaottelutappio oli aikamoinen paukku. 4 last. pieru Nyt tais tulla paukku. |
| paukkua | kuv. ark. Ennätykset paukkuivat rikkoutuivat. Ylityötunnit paukkuvat ylityörajat ylittyvät. Rakennusbudjetti uhkaa paukkua yli. 2 huum. jäädä kiinni |
| paukkurauta | std. slg. leik. käsiase, ampuma-ase, reikärauta Pikkupojilla oli oikein lännenhatut ja paukkuraudat. Eihän siihen paukkurautaan mitään lupaa ollu. |
| paukut | ark. voimat, fyysiset tai henkiset voimavarat Mä jaksoin hyvin juosta puoleenväliin, mut sit loppu paukut. Mulla ei ollu enää paukkuja riidellä sen kanssa. |
| paukutella henkseleitä | ark. ylpeillä, leuhkia, rehvastella Toi oli niin hyvä tulos, et voi vähän paukutella henkseleitä. Ville meinas saada koniin, ku se paukutteli henkseleitään. – A se mândri, înfoia, împăuna. |
| paukuttaa päätään | ark. puhua ärsyttävästi, soittaa suuta, valittaa, aukoa päätään Aina säkin jaksat paukuttaa päätäs. Se paukutti päätään niin kauan, et mulla meni hermot. – A-și bate gura, A clămpăni, clănțăni. |
| paula | kans. kiinnittimenä t. siteenä käytettävä nuora t. nauha |
| pauna | 1 std. slg. urh. piste, esim. koripallossa Monta paunaa teit? 2 std. slg. raha |
| paussi | std. slg. tauko Pidetääks snadi paussi, vai? |
| pauttiarallaa | ark. noin, suurin piirtein |
| Pavi | std. slg. Helsinki-paviljonki, tanssilava |
| paviaaninraivolla | std. slg. tosi raivoisasti |
| pd‑raha | u.s. (2012) positiiviseen diskriminaatioon eli erityiskohteluun perustuva lisäraha, jota myönnetään Helsingissä eräille kouluille ja jonka avulla saadaan mm. palkatuksi tavallista enemmän opettajia. Näin pyritään tukemaan kouluja ja ehkäisemään syrjäytymistä alueilla, joilla on paljon maahanmuuttajia. |
| peba | slg. takapuoli, peppu, perse Toi kundilla on hyvä peba. Katoks sä muijasta ennemmin tissejä vai pebaa? Tiina käy hulluna salilla, et sais peban pienemmäks. |
| pedata, petata | 1 ark. sijata (sänky); suunnitella, valmistella, järjestää Kyllä ton ikänen osaa itte pedata sänkynsä. Mä petaan sulle nukkumapaikan tohon sohvalle. Must tuntuu, et se työpaikka oli jo valmiiks pedattu. Poliitikot petas taas sen asian keskenään. Niin makaa kuin petaa [= ihminen saa syyttää tekojensa seurauksista vain itseään] SL. – Cum îți așterni, așa dormi. 2 kuv. valmistella, järjestää, pohjustaa Asia pedattiin etukäteen hyvin. Hänelle pedataan johtajan paikkaa. |
| pedari | ark. pedofiili |
| pee | 1 alat. kiertoilmaisu sanoille paska ja perse Haista pee! Älä jauha peetä. Se musa oli ihan täyttä peetä. Hommat meni päin peetä. Tää duuni on ihan peestä. 2 ark. epäonnistua, mennä pieleen, mennä päin persettä Mennä päin peetä. 3 ark. perättömiä, roskaa, paskaa Puhua peetä. |
| peeaa, pee-aa | std. slg. rahaton, perse auki Taasko sä oot peeaa? Voiks sä heittää yhen kaljan, mä oon ihan peeaa. Mä oon ihan pee-aa, sori vaan. |
| peeaakamat | mus. PA-laitteet, äänentoistolaitteet konsertissa Bändin piti vuokrata peeaakamat kiertuetta varten. Taas noissa peeaakamoissa on jotain häikkää. |
| peecee, pee-cee, PC | std. slg. atk. PC, tietokone |
| peelo | 1 ark. huijari, trolli, noobi slangisana, jolla tarkoitetaan irkissä, internetin keskustelupalstoilla, uutisryhmissä tai verkkopeleissä tahallisesti tai tahattomasti muita käyttäytymisellään ärsyttävää ihmistä. prin extensie: tyhmä, idiootti (din țigănește – penis). 2 slg. netissä häiritsevästi käyttäytyvä henkilö – Lamer. (slang net.) http://fi. wikipedia. org/wiki/Peelo |
| peena | std. slg. jakaus (tukassa) |
| peenis | 1 ark. penis 2 slg. harkko, ilokeppi, makkara, mela, molo, penori, pippeli, slerba, slörbä |
| peepee | slg. paikallispuudutus |
| peesata, peesaa | ark. std. slg. urh. juosta, hiihtää, ajaa t. seurata muulla tavoin seurata, roikkua perässä; myötäillä hyötymistarkoituksessa aivan toisen perässä, roikkua kannoilla Se hiihti niin kovaa, et mä en pystyny peesaamaan. Mee välillä edelle, äläkä peesaa! Ville heitti herjaaja muut vaan nyökyttelija peesas. Peesata kärkijoukkoa. Peesasi kärkijuoksijan kannoilla. Peesata jkn vanavedessä. Mennää sturarille peesaa. |
| peesi | 1 ark. beige, beesi Sillä oli semmonen peesi poplari. Mä en tykkää tommosesta peesistä väristä yhtään. 2 urh. Olla, kärkkyä peesissä peesata. Ajaa (autolla) toisen peesissä. |
| peesissä | ark. std. slg. perässä, kannoilla, mukana, seurassa, avulla Koko matkan se oli mun peesissä. Yritäks sä tulla peesiin? Broidi tuli peesis megeen. |
| peeveli | ark. lievä kirosana, peijakas, perhana Voi peeveli! Kyllä oli peevelin hauskaa. Naurettiin niin peevelisti. Peevelin kakarat! |
| peevelinmoinen | ark. lievähkönä vahvistussanana: hemmetinmoinen, helkkarinmoinen Peevelinmoinen nälkä. |
| peevelisti | ark. peevelin paljon, kovaa tms. Väsyttää niin peevelisti. |
| peeär, peeärrä, pee-ärrää | ark. std. slg. hyvää julkisuutta, PR-toiminta, suhdetoiminta Tehtiin vähän peeäärrää siellä messuilla. Se on jossain peeär-hommissa. |
| peffa | ark. std. slg. last. takapuoli, takamus, pakarat, pylly, peppu, pemppu Sielpiti istuu niin kauan että meinas peffa puutua. Joku sika nipisti mua bussissa peffasta. Peffa sil oli ihan jeesim. |
| peffamäki, peffis | ark. std. slg. liukumäki |
| peffis, persis | std. slg. istualta pelattava pallopeli, palloleikki Aletaaks peffistä nurtsilla? Mennää brakulle skulaa peffistä. |
| pefletti | ark. saunassa takapuolen alle laitettava istuinsuoja |
| pehkuihin | std. slg. sänkyyn, vuodevaatteiden alle Nyt mä oon ihan poikki, mä meen pehkuihin. |
| pehmeitä, puhuu | std. slg. valehdella, narrata |
| pehmeä lasku | ark. vähittäinen siirtyminen, totuttautuminen uuteen tilanteeseen Ekalla luokalla on lyhyet päivät, ku se on se pehmee lasku. Mä otan semmosen pehmeen laskun lomalta, et jos meniskin vasta tiistaina töihin. |
| pehmeä pee | ark. b-kirjain erotuksena p:stä (kovasta peestä) Joillekin se pehmee pee on vaikee muistaa. Kirjotetaanks se pehmeellä peellä? |
| pehmis | 1 ark. std. slg. ruok. soft ice, pehmojäätelö, pehmytjäätelö, vaahtomainen jäätelö, jota ei ole valmistusvaiheessa jäädytetty niin nopeasti kuin tavallista jäätelöä No se pehmis on semmosta pehmeempää ku tavallinen jätski. Ostettiin kioskilta pehmikset. 2 ark. ks. pehmo < ruots. mjukis |
| pehmo | ark. sb. adj. (liian) hellä, kiltti, lempeä; (liian) hellästi, lempeästi käyttäytyvästä ihmisestä, pehmoilija Meijänkin mies muuttu ihan pehmoksi, ku siit tuli isoisä. Täs maailmassa ei kuule pehmot pärjää. Pehmot ja kovikset. Sinustahan on tullut ihan pehmo. |
| pehmoilija | ark. pehmo, vrt pehmoilla |
| pehmoilla | ark. käyttäytyä (liian) kiltisti, lempeästi, pehmeästi Pehmoiltiin koko ilta kahdestaan. Älä nyt pehmoile vaan sano sille suorat sanat! |
| pehmoilu | ark. pehmoileminen Suuren firman johtamisessa ei pehmoilulla pärjätä. |
| pehmoisä | leik. kodin‑ ja lastenhoitoon osallistuva, lastensa kanssa aikaa viettävä, kotona viihtyvä isä |
| pehmolelu | leik. täytetty lelu |
| pehva | ark. takamus, takapuoli, peppu, peffa Nosta sitäpehvaas vähän. Mä liukastuin ja lensin suoraan pehvalleni. |
| peijaiset | 1 ark. karhun, hirven tai muun ison riistaeläimen kaadon ja itse kaadon kohteeksi joutuneen eläimen kunniaksi järjestetyt pidot 2 ark. leik. hautajaiset; lopettajaiset 3 ark. kans. juhlat, pidot Ässät ja Kärpät järjestivät sellaiset peijaiset jääkiekkoliigassa, ettei Porin lauantai-illasta sen mukiinmenevämpää voinut odottaa. |
| peijakas | ark. lievähkö kirosana, peeveli, perhana Johan nyt on peijakas. Peijakkaan kakarat, älkää repikö niitä kirjoja! Sehän makso aika peijakkaasti. Peijakas sentään! Peijakkaan hyvä onni. |
| peijakkaanmoinen | ark. lievähkönä vahvistussanana: hemmetin‑, pahuksenmoinen Peijakkaanmoinen erehdys. |
| peijakkaasti | ark. peijakkaan paljon, kovaa tms. Kiukuttaa niin peijakkaasti. |
| peijooni | 1 ark. veitikka, veijari, ryökäle, vintiö, lurjus; 2 ark. lievä kirosana, peijakas Päästä irti, peijooni! Kuka peijooni on jättäny hanan auki? Peijoonin lapsi, ku ei usko puhetta. Voi peijooni, minkä teki! Pojan peijoonit särkivät ikkunan. Voi peijooni! |
| peikkis | ark. peikkotyttö |
| peilari | std. slg. maitokannu |
| peili | std. slg. kun raha jäi pystyyn seinää vasten (kolikonheitossa) |
| peinttaa jonneki | std. slg. sprayata |
| peipata, peippaa | ark. std. slg. urh. harhautella, erehdyttää, harhauttaa vastapuolen pelaajaa jalkapallossa, jääkiekossa tai muussa pallopelissä, jallittaa; pelata jalkapalloa Se hyökkääjä peippas mua tosi pahasti. Maalivahti peipattiin ulos tilanteesta. Esa peippas aina mua kentsulla. Älä yksin peippaile. – A fenta. |
| peippailla | ark. urh. harhautella, kikkailla. Hyökkääjä peippaili puolustuksen läpi. – A fenta. |
| peippaus | ark. urh. peippaaminen; harhauttava temppu – Fentă. |
| peissari | slg. pacemaker, tahdistin |
| peittoo | std. slg. voittaa Kyl Namika Klubin peittoo. |
| pekka, Pekka | 1 ark. Resupekka resuinen poika, ryysyläinen. Onnenpekka onnen suosikki, onnenpoika. Ei halunnut olla pekkaa pahempi muita huonompi. Tehdä jtak kolmeen pekkaan kolmisin. Saivat kaksi omenaa pekkaa päälle kukin, mieheen. 2 ark. Musta Pekka (myös: mustapekka) eräs lasten korttipeli; siinä mihinkään sarjaan kuulumaton mustaa miestä esittävä kortti. kuv. Jklle jäi mustapekka käteen kävi huonosti. – Popa Prostu’. Vezi și Poreclele lucrurilor – mașini, persoane, băutură la capitolul Poreclele numelor Kuvitteellisia Pekkoja & Pekkoja sanonnoissa. |
| pekkaa pahempi | ark. kielteisissä ilmauksissa: ei muita huonompi, hullumpi; pärjätä tai tehdä jotakin siinä missä muutkin Kaikki muutkin meni, ni en mä halunnu olla pekkaa pahempi. Ei suomalaiset ollu niissä kisoissa pekkaa pahempia. |
| pekkaa päälle | ark. yhdeltä hengeltä, henkeä kohti, mieheen, per nuppi Tää lasku tekee semmosen vitosen pekkaa päälle. Pekkaa päälle se hotellihuone tuli aika halvaks. – De persoană. De căciulă. |
| pekkaan | ark. (pienten) lukusanojen yhteydessä: henkeen, mieheen, henkeä kohti Haravoidaan noi lehdet kahteen pekkaan, ei siin kauaa mee. Tuleehan se matka halvemmaks kolmeen pekkaan. – De persoană. De căciulă. |
| pelakuu | ark. pelargoni, eräs kukkiva koristekasvi Se on vähän semmonen mummojen kukka se pelakuu. Kun tulee kevät, niin laitetaan pelakuita parvekkeelle. |
| pelastaja | u.s. (2017) mm. palomiehen ja palomies‑sairaankuljettajan virkoihin pätevöittävän pelastustutkinnon suorittanut henkilö |
| pelastusarmeijalle | slg. hukkaan, itse edestään Oli niin kauhee krapula, et maanantai meni töissä ihan pelastusarmeijalle. Tää päivä meni kyllä pelastusarmeijalle, mitään ei saatu aikaseks. |
| pelata | 1 ark. toimia Mites se uus ruohonleikkuri on pelannu? Mä vaihdoin sulakkeen, ni johan alko pelaamaan. Kuis homma pelaa? Tää uus laskutusjärjestelmä ei sit pelaa yhtään. Kyllä sillä papalla vielä järki pelaa. Moottori pelasi hyvin. Systeemi ei pelaa käytännössä. Huolto pelaa. Järki pelaa hänellä vielä hyvin. 2 ark. touhuta, puuhata, leikkiä Pikkuveli se vaan jaksaa pelata tietokoneiden kanssa. Älä pelaa niitten sähköjohtojen kanssa! Pelata auton, koiranpennun kanssa. 3 leik. soittaa, pelaa, pelata, pelaa instrumenttia, speelata, speelata kitaraa, spelaata, soittaa soitinta Musiikki pelasi. Pelimanni pelasi viulullaan. – A cânta la un instrument. 4 vanh. näytellä, esittää. Pelata näytelmää. – A juca teatru. 5 ark. vilkkaasta liikkeestä. Jalat pelaavat vikkelästi. Pelata silmillään ilmehtiä silmillään, iskeä silmää. – A face cu ochiul. 6 ark. Lähdön eniten pelattu [= totossa veikattu] hevonen. – A paria. |
| pelata aikaa | ark. urh. viivytellä tahallaan, antaa ajan kulua Ku oltiin jo kaks maalia johdossa, niin sit vaan pelattiin aikaa. Älä usko sen juttuja, se yrittää vaan pelata aikaa. – A trage de timp. |
| pelata napeilla | ark. olla turhantarkka, pihistellä, säästellä Et sä pärjää tässä bisneksessä, jos sä vaan pelaat napeilla. Mä ostan ne kaikki, ei tässä napeilla pelata! Niissä osakekaupoissa ei pelattu napeilla. – A se zgârci. |
| pelata omaan pussiin | ark. toimia omaksi hyödykseen Mä luulin et tehtäs töitä yhessä, mut sähän pelaat vaan omaan pussiis. – A acționa în propria favoare. |
| pelata sikaa | slg. pelata väärin, törkeästi, sikamaisesti Hei, älä pelaa sikaa! Jätkä pelas kauheeta sikaa eikä joutunu ees jäähylle. – A face pe nebunul. |
| pelata varman päälle | ark. toimia varovaisesti, välttää riskejä Mä oon aina nois rahaasioissa pelannu varman päälle. – A acționa în siguranță. |
| peli | 1 ark. kisailusta, leikistä, kiusanteosta; juonittelusta, vehkeilystä. Silmäpeli. Poika piti peliään tyttöjen kanssa. Pitää peliään jkn selän takana. Tämmöinen peli ei vetele tämä ei sovi, näin ei voi jatkua. Puoluepeli, taktiikkapeli. 2 ark. tapa, keino, konsti. Tällä pelillä työ ei valmistu koskaan. Tehdä jtak käsipelillä käsin. 3 ark. kulku‑, työvälineistä Mil pelil te tulitte? Ei sinne saareen pääse nyt millään pelillä. 4 ark. yl. vehje, kapine, kapistus, väline, työkalu, laite Milläköhän pelillä noi ruuvit sais auki? Tää digikamera on hieno peli. Kyllä ammattimiehellä pitää olla kunnon pelit. Uudessa luentosalissa oli kaikki mahdolliset pelit ja vehkeet. Soittopeli. 5 slg. stondis Peli kovenee. 6 huum. Subutex Oisko sitä peliä nyt päällä. |
| peli ei vetele | ark. entisenlainen käyttäytyminen tai toiminta ei enää käy, onnistu Tämmönen peli ei vetele, nyt kaikki töihin siitä! Sä oot kai tottunu tekemään mitä huvittaa, mut se peli ei täällä vetele. – Nu mai ține! |
| peliala | u.s. (2013) tietokone‑ ym. pelejä tuottava teollisuudenala |
| peligraafikko | u.s. (2015) ammattimainen pelisuunnittelija. Alalle voi nyt kouluttautua toisen asteen ammattitutkinnon suorittamalla. |
| pelihelvetti | leik. uhkapelipaikka t. ‑huoneisto, peliluola |
| pelikortti | korttipakka pakka pelikortteja. korttipinkka;korttipeli pelikorteilla pelattavia seura- t. uhkapelejä; leik. luottokorttikaupasta. – Cărți de joc. |
| peliluola | ark. (uhka)pelihuoneistosta, pelihuone, pelihalli Hämäräperäinen peliluola. Tommosessa peliluolassa menee rahat äkkiä. |
| pelimerkki, pelimerkkejä | std. slg. raha Pelimerkit on ihan loppu. Tähän bisnekseen ei kannata lähtee, jos ei oo pelimerkkejä. Mullon Suomen pelimerkkejä viel muutama sata. – Inițial: jeton, prin extensie, bani. |
| pelimies | 1 ark. slg. pleieri, taitava [pelaaja], ovela, maailmanmies Ville on kyllä aikamoinen pelimies. 2 std. slg. naistenmies Pelimiehelle löytyy aina seuraa. Sähän oot oikee pelimies, toihan on jo kolmas tytsy tän illan aikana! |
| pelistä, veks | 1 std. slg. ei mukana tilanteessa tai kanssakäymisissä Rolle oli jo 50-luvul iha veks pelistä, 2 std. slg. sammunut humalaan |
| pelit ja vehkeet, pelit ja pensselit | ark. kaikki mahdolliset tavarat, laitteet Se on semmonen hifisti, et siilon kyllä kaikki pelit ja vehkeet. Nyt pitäs onnistua, ku on pelit ja vehkeet mukana. Siinä on kaikki pelit ja pensselit. |
| pelit seis | std. slg. humaltunut (lähes) tiedottomaksi Karju oli ihan pelit seis. |
| pelittää | ark. toimia, pelata Mä hommasin laajakaistan, ja nyt nettiyhteys pelittää. |
| pelivara | ark. liikkumavara, liikkumisvara Jätä vähän pelivaraa siihen aikatauluun. Kaikki rahat menee lyhennyksiin ja korkoihin, ei oo pelivaraa yhtään. Laakerissa on pelivaraa. Budjetissa on vielä pelivaraa. |
| pelkkänä korvana | ark. kuunnella tarkasti, olla tarkkana Nyt oot pelkkänä korvana, ku mä selitän tän jutun. |
| pelkopoli | ark. synnytyspelkopoliklinikka. |
| pelkääjä | ark. leik. kuljettajan vieressä istuva matkustaja, apukuski Pelkääjän paikka. Mee sä siihen pelkääjän paikalle. Se hirvi tuli kylkeen pelkääjän puolelle. – Locu’ mortului. |
| pelle | ark. yl. henkilöstä, jota ei voi ottaa vakavasti, naurettava tyyppi, typerys; naurettava, narri; tyhmä Toi naapurin äijä on ihan pelle. Se intti oli kyllä ihan pellee touhua. |
| pelle, vitun pelle | std. slg. tyhmä Vitun pelle, tuus alas sieltä! |
| pellepuku | slg. (armeijan) maastopuku Isot miehet, ja juoksee pitkin mettää pellepuvut päällä! |
| pellit auki | ark. täysillä, täyttä vauhtia, täydellä teholla Pellit auki! Me ajettiin pellit auki. – Cu toată viteza. |
| pellit, pelti kii | std. slg. alkoholista väsähtänyt, sammunut, umpihumalassa Lissu oli ihan pelti kii jo raflassa. |
| pellolle | ark. ulos, pois, pihalle; ajaa joku tiehensä, erottaa Mä imuroin, niin vie sä noi matot pellolle. Nyt nää romut lentää pellolle. Painu Pellolle siitä! Aja se jätkä pellolle! Kymmenen työntekijää heitettiin kylmästi pellolle. |
| pelti kiinni | slg. kovassa humalassa, juovuksissa, umpijuovuksissa Mitä sä tuut tänne pelti kiinni rähjäämään! Jätkät oli ihan pellit kii. Siellä oltiin jo ihan peltikiinni. Faija oli jo alkuillasta ihan pelti kii. – Beat (criță) |
| peltilehmä | std. slg. halv. henkilöautosta |
| peltipoliisi | ark. liikenteenvalvontakamera – Radarul de pe marginea drumului; Figură de polițist din tablă utilizată în America |
| peltoeemeli | std. slg. maalainen, maanviljelijä |
| Peltsi | std. slg. kulttielokuvatähti |
| peluri | ark. pelaaja |
| pemppu | ark. last. takapuoli, peppu Vaippa on vissiin ollu huonosti, ku tän lapsen pemppu on ihan märkä. Joku saamarin äijä taputti mua pempulle. |
| pena | 1 std. slg. rangaistus Etsä tost voi panna mulle penaa, iha appaa. 2 atk. Intel Pentium -prosessori |
| penaali | std. slg. naisen sukupuolielin |
| Pengis | std. slg. Pengerkatu (katu Hgin Kalliossa) Pengis vitoses oli ennen slurkkila. |
| penikka | halv. leik. lapsesta: lapsi, kakara, penska, pentu, mukula, toukka, skloddi, skidi, muksu; halv. koiranpentu, kissanpentu Ku ei tolia penikalla oo mitään kuria. Tää ei oo penikoiden paikka. |
| penikkatauti | urh. leik. eräistä jalan rasitusvammoista, säären lihasaitio-oireyhtymä Penikkatauti on urheilijan epämiellyttävä seuralainen kun se lamauttaa aloittelevat liikkujat helposti. |
| penkin alla | slg. olla ala-arvoinen, hankalaa |
| penkin alle | std. slg. epäonnistua Stuiduskabat meni ihan penkin alle. |
| penkkarit | ark. std. slg. penkinpainajaiset, abiturienttien viimeisenä koulupäivänä pitämä juhla Penkkareissa oli kauhee meteli. Penkkareihi kuuluu tsöraaminen ympäri Stadii kuorkilla. – Ultima zi de școală a absolvenților de liceu. |
| penku, pensku | std. slg. penaali |
| penna | std. slg. kynä (lyijykynä tai kosmuskynä) – Creion sau creion chimic. |
| penni | ark. vanh. pienempi Suomen rahayksikkö (1/100 markkaa) vuoteen 2001 asti, käytetään yhä eri sanonnoissa Multa et saa enää penniäkään. En mä voi maksaa, ei mulla ole pennin hyrrää. Ei oo pennin pyörylää. Se laski sen hinnan ihan pennilleen. Se auto makso pitkän pennin. |
| pennit jonoon, markat jonoon | std. slg. lopputili Mä sanoin mesulle, et paas markat jonoon! |
| pensa | ark. bensiini, bensa Pensa loppu keskellä mettää. Osta pensaa ennen kun tuut. |
| pensasleena | std. slg. nainen joka antoi seksiä Kallion puistossa |
| penska | ark. std. slg. halv. lapsesta: lapsi, kakara, penikka, mukula, muksu, pentu Monta penskaa niillä on? Penskat huutaa pihalla. Mä lupasin vahtia naapurin penskoja. Montaks penskaa sul on Kikan kanssa? Penskoja tuli sit joka toinen vuos? |
| pensseli | ark. Panna pensselit santaan lopettaa työnteko (kokonaan), panna pillit pussiin. |
| pensselit santaan | std. slg. lopettaa työnteko, lakkoilla |
| pentele | ark. lievähkö kirosana: peeveli, perhana Voi pentele! Minkä pentele en takia sä noin teit? Olkaa nyt penteleet hiljaa!Kuka pentele tämän teki? Penteleen poika! Penteleen hyvä onni. |
| penteleesti | ark. penteleen paljon, kovaa tms. perhanasti, peijakkaasti Väkeä oli niin penteleesti. |
| pento | huum. tabletti |
| pentteri | ark. laivan apukeittiö; veneen keittotila; lentokoneen tarjoiluhytti |
| pentu | std. slg. halv. leik. lapsesta: lapsi, kakara, piltti, penikka, penska, mukula, muksu; kissanpentu Älä viitti, sehän on ihan pentu vielä. Välillä menee hermot noitten pentujen kanssa. Tulkaas pennut kattomaan mitä tuolla on! Vetääks sun pentus jo röökii? |
| pepo | last. ruok. perunaporkkanasose |
| peppu | ark. last. takapuoli, takamus, peffa, pylly, pemppu Lapsi kaatu pepulleen ja rupes itkemään. Annas äiti pyyhkii vähän sunpeppuas. Vanha äijä, ja kehtaat tuijotella tyttöjen peppuja! |
| per | ark. jotakin kohti Matka maksaa satasen per osallistuja. Vuosimaksu on kakskymppiä per jäsen. Jos me tehään tätä kaks tuntia per päivä, se on viikossa valmis. Tavoitteena maali per ottelu maali joka ottelussa. |
| per nokka, per nuppi | ark. henkeä kohti, yhdeltä hengeltä Se lahja maksaa vitosen per nokka. Niitä voileipiä on kaks per nuppi. leik. Osuus on satanen per nokka, nuppi, lurjus henkilöltä, osanottajalta. |
| perari | std. slg. koul. slg. peruskoululainen Ootxä viel perari? |
| perhana | ark. lievä kirosana: peeveli, perkule Perhanan perhana! Bensa on nykyään niin perhanan kallista. Isä huus niin perhanasti. Voi perhana! Pojan perhanat. Perhanan hyvin sanottu. |
| perhananmoinen | ark. perhanan suuri, hyvä, huono tms. Perhananmoinen tuuli. |
| perhanasti | ark. perhanan paljon, kovaa tms. peijakkaasti, hitosti Harmitti niin perhanasti. |
| perheenpää | leik. aviomiehestä |
| perhekeskus | u.s. (2017) perheille palveluja tarjoava organisaatio, jossa sekä kunnalliset toimijat että järjestöt voivat tehdä yhteistyötä. ks. myös superneuvola. |
| perhekoti | ark. erilaisia kodinomaisia yksikköjä, joissa vanhemmilla on omien lasten lisäksi kotihoitoon sijoitettuja lapsia |
| perhepinnari | ark. elatusvelvollisuutensa laiminlyövä henkilö |
| perhepotretti | std. slg. perhe(valo)kuva |
| perhesurma | u.s. (2011) omien perheenjäsentensä surmaaminen |
| perhostella | ark. urh. uida perhosuintia – A înota stilul fluture. |
| periferia | ark. reunaalue, äärialue, syrjäseutu. leik. kaupungin ulkopuolella, lähiössä tms. |
| perinteinen | ark. urh. perinteinen hiihtotyyli, diagonaalityyli luistelutyylin (vapaan tyylin) vastakohtana Se hiihtää perinteistä. Se matka hiihdetään perinteisellä. Mä oon enemmän perinteisen ku vapaan tyylin miehiä. |
| perintöprinssi | leik. esikoispojasta; seuraajaehdokkaasta |
| perjantaipullo | leik. viikonlopuksi kotiin ostettavasta viinapullosta |
| perkele, perkule | ark. alat. karkeana kirosanana: peeveli, perhana Voi perkele! Saatanan perkele! Se auton perkele ei lähteny aamulla käyntiin. Perkeleen kusipää! Mitä perkelettä sä kyttäät? Mistä perkeleestä mä sen tiedän? Perkeleen kyylä!Perkelettäkö siinä huudat! Perkeleen paljon. vezi pagina Imprecațiile finlandezilor |
| perkeleellinen | alat. perkeleenmoinen, perkeleen kova, paha tms. Että osaa olla perkeleellinen kusipää. Siellon ihan perkeleellinen lumipyry. Ei noin perkeleellistä kiveä saa siirrettyä millään. |
| perkeleenmoinen | ark. alat. voimakkaana vahvistussanana: saatananperkeleenmoinen, pirunperkeleenmoinen, helvetinmoinen Perkeleenmoinen vale. |
| perkeleesti | ark. alat. perkeleen paljon, kovaa tms. saatanasti, pirusti, helvetisti Miten täällä on niin perkeleesti porukkaa? Tehtiin töitä ihan perkeleesti. Suututtaa niin perkeleesti. |
| perkule, perkele | ark. alat. karkeana kirosanana: peeveli, perhana Perkule, tuujo sieltä! Tää kämppä on perkuleen hieno. Mitä perkuletta! Voi perkule! |
| perluskooni | ark. kansan suussa annettu nimitys, jota käytettiin muun muassa lenkkimakkarasta ja pyttipannusta sen jälkeen kun Italian pääministeri Silvio Berlusconi haukkui suomalaista ruokaa EU:n elintarvikeviraston sijaintipaikasta syntyneen kiistan takia |
| permanto | leik. kirosanana |
| permis | ark. std. slg. hiuksiin laitettavat kestokiharat (permanentti, pysyvä kampaus) Onks sulla luonnonkiharat vaipermis? Tiina on ottanu uuden permiksen. |
| perperi | leik. ark. popliinitakki, berberi |
| persaukinen | alat. rahaton, peeaa Ei siltä persaukiselta ikinä mitään rahaa saa. |
| persaukset, persukset, persuukset, persaus | ark. takamus, takapuoli, persus Onpas hyvännäkönen persaus tolia kundilla. Nyt tottelet, tai annan persauksille. Housujen persaukset, housunpersaukset. |
| perse | 1 std. slg. alat. takapuoli Tolia kundilla on tiukka perse. Akat noukki mustikoita perseet pystyssä. Saatana, kun kaaduin ihan perseelleen. Istu perseellesi Koirat nuuhki toistensa perseitä. Se oli vihanen ku perseeseen ammuttu karhu. Auto meni pusikkoon perse edellä. Aika hyvä perse, vai? 2 std. slg. alat. naisen sukupuolielimet; nainen sukupuoliobjektina Nyt ois pakko saada persettä. Mitä sä poju kyttäät, haluuks sä persettä? Se saamarin ämmä jakaa persettään joka paikassa. Saitsä persettä? 3 alat. karkea kirosana Voi perse sun kanssas! Vähänks meillä oli hauskaa, voi perse! |
| perse auki, persauki, pers’aukinen | std. slg. alat. rahaton, peeaa Voisiks sä lainata vähän, mä oon ihan perse auki. Mä oon sit kyl ihan perse auki. |
| perse putkella | std. slg. inookkaasti, malttamattomana |
| perse ruvella | std. slg. odottaa kauan (istuen) Me tsitattii siin perse ruvella, mut ketää ei tullu. |
| perseelleen, lentää | std. slg. hämmästyä Mutsi meinas lentää perseelleen, ku näytin sille spettarii. |
| perseelleen, menee | std. slg. epäonnistuu, jokin hanke Firma meni perseelleen jo kuukauden päästä. |
| perseellään, maksaa | std. slg. uhkaus, jos rikkoo jotain, saa remmistä persuu |
| perseennuolija | std. slg. alat. halv. mielistelijä, imartelija, liehittelijä Tietysti se perseennuolija sai sit ylennyksen. Ilari on sellanen perseennuolija. – Lingușitor, lingău |
| perseensä, repii | std. slg. suuttua Faija repii perseensä ku näkee sun spettaris. |
| perseessä, hevon | std. slg. kaukana, teillä tietymättömillä |
| perseestä | alat. vastenmielinen, inhottava, kyllästyttävä, syvältä, hanurista Koulu on kyllä ihan perseestä. Miten noi sun jutut voi olla noin perseestä? |
| perseestä, olla (ihan) | std. slg. epäkelpo asia Toi sun hommas on ihan perseestä – ja syvältä. |
| perseet (olalla) | alat. humalatila, känni; humalassa, kännissä, naamat Niitten kokeiden jälkeen mä otan kyllä perseet. Eiköhän vedetä perseet olalle. Sit me oltiin ihan perseet. Sähän oot perseet olalla, Mee nukkumaan. |
| perseet olalle, perseet vetää | std. slg. juoda itsensä juovuksiin Vedettii perseet olalle. |
| perseillä | alat. käyttäytyä huonosti; hoitaa jk asia huonosti. Perseilivät humalapäissään ravintolassa. Tuli perseiltyä sekin mahdollisuus. |
| perseily | alat. < perseillä |
| persekapula | ark. (partiossa käytössä) vapaa-ajalla puukolla tehty epämääräinen esine |
| persereikä, persreikä | alat. peräaukko; idiootti, kusipää, paskiainen Tullimies työns sormen persereikään, Sä oot kyllä yks persereikä. |
| persettä penkkiin, panee | std. slg. lopettaa työnteko, lakkoilla Jos ei saada lisää liksaa, pannaan persettä penkkii. |
| persettä, jakaa, revaa jakaa | std. slg. antautua helposti yhdyntään (nainen) No Lissuha jakaa revaa jätkälle ku jätkälle. |
| persettä, olla | std. slg. olla velkaa Sä jäi mulle satasen persettä |
| persettä, saa | std. slg. päästä yhdyntään Saitsä sillo persettä silt blondilt? |
| persettä, tokkaa, tarjoo | std. slg. tarjota miehelle yhdyntää |
| persevä | ark. isoperseinen; sellainen, jolla on pulska takapuoli Tällaisen persevän naisen on vaikea löytää sopivia farkkuja. |
| persis | std. slg. maassa istuviltaan pelattava pallopeli Pitsgulla skulattiin persistä nurtsilla. |
| perskat | huum. tablettijäte |
| perskänni, pers’känni | std. slg. alat. kova, voimakas humalatila, umpihumala, kaatokänni, räkäkänni, känni Et sä vielä voi ajaa, sähän olit eilen ihan perskännissä. Nyt vedetäänki oikeen perskännit. |
| perskärpänen | ark. mielistelijä, seuralainen josta ei pääse eroon; liian lähellä perässä ajava Tiinan perässä oli jätkiä ku perskärpäsiä. Hiljennä vähän, et jos toi perskärpänen ajais ohi. – Lingușitor, lingău |
| persläpi | std. slg. syrjäkylä, syrjäinen ja viheliäinen paikka Tää koko kylä on yks helvetin persläpi. |
| persnetto | ark. std. slg. rahallinen tappio, alijäämä Niistä asuntokaupoista tuli pelkkää persnettoo. Yritys tuotti pelkkää persnettoa. Paljo sulle tuli persnettoo? Paljos kärsit persnettoo. |
| persnettoo, kärsii | std. slg. jäädä tappiolle Kärsitsä persnettoo? |
| personal trainer | ark. henkilökohtainen valmentaja |
| persreikä, persereikä | 1 alat. peräaukko, persereikä; idiootti, kusipää, paskiainen Ooksä ikinä pannu persreikään? Se on täys persreikä koko mies. 2 std. slg. syrjäkylä Tää on kans yks persreikä koko Espoo. |
| persu, PerSu | ark. pol. halv. u.s. (2011) Perussuomalaisten rp:n jäsen tai kannattaja |
| persus | ark. takapuoli On siinä levee persus. Lapset juoksi järveen persukset paljaina. Sullon housun persuksissa reikä. Sai potku persuksiin. Pyllähtää persuksilleen. |
| persvako | ark. pakaravako Mitä ajattelet, jos naisella vilkkuu persvako? |
| pertsa | 1 ark. halv. nuorten akateemisten naisten suomalaisesta tosimiehestä, äijästä, käyttämä halveksiva nimitys Pertsojen levinneisyysalue on koko Suomi ja heitä löytyy jokaisesta sosiaali- ja yhteiskuntaluokasta. 2 huum. kokaiini |
| pertsaa | ark. hiihtää perinteisellä tyylillä Pertsa on kyllä tänä talvena kulkenut aivan hyvin. |
| perunamuusi, perunamuussi | ark. perunasose Lapset tykkää yleensä perunamuusista. Me syötiin lihapullia ja perunamuussia. |
| perunasoppa | ark. perunakeitto |
| perunateatteri | sot. slg. perunoiden kuoriminen (armeijassa) Naiset alko tehä ruokaa ja pani meijät perunateatteriin. Mä olin intissä aina perunateatterissa. Alikessu pani mut perunateatteriin, ku mulla oli nappi auki. |
| peruskaura | kuv., ark. tavanomaisista asioista, perustehtävistä tms. Samaa peruskauraa tulee jokakanavalta. Kappale on yhtyeen peruskauraa. |
| peruslukema | ark. Pitää naamansa peruslukemilla ilmeettömänä |
| perustaa | ark. kielteisissä yhteyksissä: välittää, piitata jstak Mä en paljon sen äijän jutuista perusta. Hän ei perusta rahasta. Ei tommosesta pikkujutusta kannata paljon perustaa. Hänen puheistaan ei kannata perustaa. |
| pervo | 1 ark. std. slg. kieroutunut, perverssi; ihmeellinen, kummallinen; homoseksuaali, transvestiitti tms. Tommonen on ihan pervoo. Se äijä oli joku pervo. On sulla pervot jutut. Tos raflassa käy paljon pervoja. Siellä on jotkut pervojen bileet. 2 std. slg. tyhmä |
| pervo perämotskari, peräprutku, peräskuffari | std. slg. perämoottori Mul on vaan sellanen puoltoistheppanen peräprutku. |
| perä, perät | ark. takapuoli, perse Perä oikeen hylly, ku se läski juoksi. Kato, mitkä perät! |
| perähikiä | halv. syrjäinen, pieni paikkakunta, takahikiä Eihän sinne perähikiälle pääse edes junalla. Mä en kestä enää asua täällä perähikiällä. |
| perähikiä, tuppukylä | ark. pe undeva; nicǎieri |
| peräkammarin poika | halv. vielä aikuisena vanhempiensa luona asuva mies, kotiin vanhempien paapottavaksi jäänyt, aikuistuntut poika; yleensä luonteeltaan saamaton ja rassukka |
| peräkaneetti | leik. loppuhuomautus, loppukaneetti |
| peräkontti | ark. auton tavarasäiliö, takakontti Mahtuuks tää laukku peräkonttiin? |
| peräkylä | ark. Pitää Suomea Euroopan peräkylänä. – Sat izolat; fundul țării. |
| peräpeilikeskustelu | ark. jälkijättöinen yhteiskunnallinen keskustelu (Paavo Lipposen ilmaus) |
| peräprutku, perätuuppari | ark. perämoottori Siinä veneessä oli pieni peräprutku. Mentiin peräprutkulla, ni ei tarvinnu soutaa. Pitäs nostaa se vene talviteloilleja viedä perätuuppari sisälle. |
| perässä | ark. Kello on perässä jäljessä |
| perässä, jepet | std. slg. peräänkuulutettu Se flyttas landelle, sil oli jepet perässä. |
| perässähiihtäjä | kuv. leik. jnk vallanpitäjän lähipiiriin, hoviin, kuuluvasta henkilöstä; tärkeän henkilön seuralainen, lakeija; jäljittelyä, matkija Ensin tuli iso pomo ja sitten perässähiihtäjät. Heti ku saat vähänkin mainetta, jo löytyy perässähiihtäjiä. Tää on jonkun perässähiihtäjän tekemä kopio. |
| peräsuoli ulkona | std. slg. kovalla kiireellä Mika on puskenu duunii peräsuoli ulkona koko kevään. |
| perätuuppari | 1 std. slg. perämoottori 2 std. slg. vene, jossa on perämoottori |
| perätä | ark. tiedustella, ottaa selkoa |
| perään, olla jonkun | 1 ark. std. slg. pitää jostakin, haluta, himota jotakin, olla perso jollekin Olla makean perään perso makealle. En mä laihdu millään, ku mä oon niin kovasti suklaan perään. Ville on vähän liikaa ton rahan perään. Ootsä vielä sen Sepin perään?2 ark. Katsoa jkn perään valvoa jkta, huolehtia jksta. 3 ark. Ikävöidä jnk perään ikävöidä jtak. 4 ark. Kysyä kunniansa perään nostaa kunnianloukkausjuttu. |
| peräänkuuluttaa | ark. kaivata, vaatia julkisesti Peräänkuuluttaa uutta ajattelutapaa. |
| pesari | ark. urh. pesäpallomaila |
| pesee | std. slg. voittaa joku Kyl Klubi pesee Hopsin mennen tullen. |
| pesee, täältä | std. slg. kerskua vauraudella, kerskua lihasvoimalla, tms |
| peseta | std. slg. raha |
| pesis | ark. std. slg. urh. pesäpallo Koulussa aina piti pelata pesistä. Mä olin ihan surkee pesiksessä. Ei me mitään pesistä skulattu. |
| pesiä | ark. oleskella, maleksia, asustaa Täällä pesii nykyään vähän ihmeellistä porukkaa. Älä anna sen jätkän pesiä täällä! Aseman seudulla pesii hämäräperäistä väkeä. |
| pestä | ark. voittaa (rahat), kyniä puhtaaksi Väännetään kättä, kyllä mä sut aina pesen. Me pelattiin sököö, ja Ville pesi koko porukan. Pestä jku [= viedä jklta kaikki rahat] korttipelissä. Ruotsi pesi [= voitti ylivoimaisesti] Suomen maaottelussa. Yhtiö pesi muut tarjouskilpailussa. Täältä pesee [omaa maksukykyä, voimia, taitoja tms. kehuskelevana ilmauksena]! Täältä pesee! – La’s pe mine! O să vedeți ce pot! |
| pestä kätensä | ark. vetäytyä syrjään, sanoutua irti vastuusta Hoida omatsotkus, mä pesen käteni tästä jutusta. Pomo pesi kätensä ja jätti kaikki syyt meidän niskoille. |
| pesue | leik. lapset, perhe lapsineen Tulkaa kesällä käymään koko pesue. Mun täytyy vähän vahtia pesuetta. |
| pesupalju | ark. pesusoikko |
| pesusienitekniikka | u.s. (2017) kaupunkien kuumuutta helpottamaan kehitetty menetelmä, jossa esimerkiksi maan alle rakennetun parkkihallin päälle lisätään kerros maa‑ainesta ja kasvillisuutta. Sadevesi imeytyy maa‑ainekseen, ja kasvit haihduttavat sen ilmaan. |
| pesä | 1 std. slg. mahdollinen (p)antava nainen 2 std. slg. alat. naisen sukupuolielimet, pillu, vittu Saiks pesää? Nyt ois pesää tarjolla. 3 ark. urh. Laukoi pallon etupesään, takapesään maalin etunurkkaan, takanurkkaan. |
| pesämuna | ark. alkuraha, alkupääoma Tässon nuorelle parille vähän pesämunaa. Jätä ny jotain pesämunaks. |
| pesäpallisti | ark. pesäpalloilija |
| petankisti | ark. petankin pelaaja |
| petari | ark. slg. patauspatja |
| petata, petaa | 1 ark. std. slg. pedata; sijata (sänky, vuode) Se dirigan mesta oli pedattu sulle. 2 std. slg. kuv. hoitaa juttu, valmistella etukäteen suunnitella, järjestää, pohjustaa Sänky pitää petata, ennenku lähet mihinkään. Turha hakee sitä paikkaa, ku se on kuitenkin petattu jollekin pomon kaverille. Tää juttu petataa hyvi. |
| petaus | ark. sijaus Sänkyjen petaus. |
| petauspatja | ark. sijauspatja |
| peti | 1 ark. std. slg. sänky, vuode, nukkumapaikka Vanhempi lapsista saa nukkua yläpedillä. Mä teen sulle pedin tohon lattialle. Nyt on jo aika mennä petiin. Se on kipee, se on ollu petissä koko päivän. Aamulla en meinannu päästä pedistä millään ylös. Joutua petiin sairastua, joutua vuodepotilaaksi. Alapeti, yläpeti. Koneen peti. 2 ruok. ruoka-annoksen osaksi lautaselle muotoiltu riisi- tms. alusta. Riisi-, kasvispeti. Kanaariisipedillä t. -petillä. |
| petikaveri | ark. vuodekumppani |
| petivaatteet | ark. vuodevaatteet |
| petolinnun perse, petolinnunperse | std. slg. alat. rumasta, vihaisesta ihmisestä; rumat, hoitamattomat (esim kasvot) Ei tommosta jaksa kukaan katella, ku naama on ku petolinnun perse. Sen lärvi oli ku petolinnun perse. |
| petraantua | ark. parantua |
| petrata, petraa | ark. std. slg. parantaa tulosta, parantaa suoritusta, sijoitusta, korjata Ois Tiina voinu vielä petrata niissä ylppäreissä. Hautamäki petras hyvin tokalla hypyllä. Petrata tuloksiaan. Sul ois viel varaa petraa tost spettarist. Yritä petraa viäl. |
| petsaa | std. slg. tutustua tyttöihin paremmin |
| petsko, petsku | std. slg. huum. poliisi |
| pettari | std. slg. todistus |
| peukalo keskellä kämmentä | ark. kömpelö, taitamaton käytännön töissä Onhan se joku filosofian tohtori, mut peukalo siilon keskellä kämmentä. – Stângaci. Neîndemănatic. |
| peukku | 1 ark. etenkin lapsille puhuttaessa: peukalo; peukaloa vastaava käsineen osa Lapsi imi peukkua koko ajan. Ota nyt peukku pois suusta. Tän lapasen peukkuun on tullu reikä. 2 kuv. Pitää peukkua t. peukkuja jklle toivoa jkn onnistuvan (kokeissa, urheilusuorituksessa tms.). Pitäkää peukkuja! Peukut pystyyn! |
| peukuttaa | ark. Facebookista levinnyt tapa osoittaa mielipidettään ja painaa tykkää-nappulaa, jossa on peukalon kuva |
| peukuttaja | ark. vrt. peukuttaa Video on kerännyt jo satoja peukuttajia. |
| peulu | std. slg. koul. slg. peruskoululainen |
| pfiudaa | std. slg. tarjota, piffata |
| phablet | u.s. (2013) (engl. phone + tablet) älypuhelin, jossa on erityisen suurikokoinen kosketusnäyttö. Suomenkieliseksi vastineeksi on tarjottu mm. sanoja taulupuhelin, isonäyttöpuhelin, jättikännykkä, jättipuhelin ja puhletti. |
| photoshopata | ark. käsitellä tai muuntaa kuvaa kuvankäsittelyohjelmalla |
| pide | std. slg. piha Mut pidel oli ihat omat sääntösä. |
| pidemmän päälle | ark. ajan mittaan, pitkän päälle Kyllä toi reissaaminen käy pidemmän päälle väsyttämään. |
| pidä hauskaa | ark. toivotuksena matkalle, lomalle tms. lähdettäessä: toivottavasti sinulla on hauskaa No hei sitten, ja pidä hauskaa! Pidä hauskaa siellä Helsingissä! Hyvää matkaa, pitäkää hauskaa! |
| piekkari, pienari | std. slg. pienoiskivääri Faijal on klitsussa pienari. |
| pieksee suuta | std. slg. puhua |
| pieleen, menee | std. slg. epäonnistua Hommat meni kyl ihan pieleen. |
| pielessä | ark. väärin, huonosti, huonossa jamassa Taas oli säätiedotus pielessä. Pitäs säätää totu sytytystä, ku se on vähän pielessä. Villen bisnekset taitaa olla pahasti pielessä. Mä veikkasin sen matsin tuloksen pieleen. Kitaristi soitti välillä vähän pieleen. |
| pieli | ark. Mennä pieleen epäonnistua, mennä myttyyn, mynkään, pipariksi, päin seiniä, päin mäntyä, päin honkia. Laulaa pieleen väärin, vierestä. Asiat ovat pielessä huonosti, rempallaan. |
| pienemmällä | ark. erilaisista säädettävistä laitteista: pienemmällä teholla, hiljaisemmalla Voisko se radio olla vähän pienemmällä? Pitäsit sitä lämpöpatteria pienemmällä, ku täällähän tukehtuu. Puuro kiehuu, paa levy pienemmälle! |
| pienes hutikas | std. slg. pienessä humalassa |
| pienes ottees | std. slg. lievässä humalassa Faija oli taas eilen pienes otteesim. |
| pienessä (sievässä) (olla); pienessä, olla | std. slg. (vähän) humalassa, lievässä humalassa, hiprakassa Isä oli jo lentokentällä pienessä sievässä. Äijiltä alko tulla tarinaa heti ku ne oli pienessä. Se oli aina pienessä kuse kävi meillä. |
| pienet, ottaa | std. slg. juoda viinaryypyt Otetaas pienet, kundi! |
| pieni | ark. Otetaan pienet ryyppy, kulaus |
| pieni eläin (kuin) | std. slg. vertauksissa: paljon, kovaa, älyttömästi, vikkelästi Jaska meni kentsulla ku pieni eläin. Tiina luki kokeisiin ku pieni eläin. Nyt pännii ku pientä eläintä! Täs konees on tehoja kun pienessä eläimessä. |
| pieniin päin (olla) | ark. raskaana Et kai sä vaan oo pieniin päin? |
| pienjuominen | u.s. (2016) vähäinen alkoholin käyttö humalahakuisen juomisen vastakohtana (tutkija Antti Maunun luoma termi) |
| pieraista, pierasee | 1 alat. päästää pieru, pierrä Teki mieli pierasta sitä äijää nenään. Kai täällä ny joku onpierassu, ku paska haisee. 2 std. slg. hankkia jotain nopeasti, epämääräisin keinoin, varastaa Pitäs pierasta äkkiä rahaa jostakin. Mistä sä ton fillarin oot pierassu? Mistä mä sen nyt sulle pierasen? |
| piereskellä | alat. pierrä toistuvasti, koko ajan Onks sun saamari pakko piereskellä siinä koko ajan! Menkää muualle piereskelemään! |
| pierettää | 1 alat. tuntea pieremisen tarvetta Hitto ku pieretti, mut piti vaan koittaa pidätellä. Minua pierettää. 2 alat. aiheuttaa pieremisen tarve Noi herneet pierettää mua ihan älyttömästi. |
| pierrä, piereksiä | alat. päästää suolikaasua peräaukosta, päästää pieru Älä piere! Kuka sika täällä pieree? |
| pieru | 1 alat. peräaukosta tuleva ilma, suolikaasu < pierrä. Hyi hitto, mikä pieru! Ville päästi kauheen pierun. Päästää pieru. 2 slg. vanha, vanhanaikainen, konservatiivinen ihminen; fossiili Kuin sä voit olla tommonen pieru? Tommoset vanhat pierut ei tajuu mitään. Vanha pieru kauan alalla olleesta t. (nuorison mielestä) vanhanaikaisesta henkilöstä. |
| pierussa (olla) | std. slg. humaltuneena, humalassa, juovuksissa Taisit olla eilen vähän pierussa. Nuoria tyttöjä vasta ja tommosessa pierussa! Ne oli taas ihan pierussa ku mä ne viimeks. |
| pieti | 1 korttip. luvatusta t. säädetystä määrästä puuttuva tikki. 2 ark. Se oli kallis pieti se tuli kalliiksi. |
| piffata, piffaa | ark. std. slg. tarjota, maksaa toisen puolesta, maksaa jtak jkn puolesta, tarjota, kustantaa, pihvata, lamata Mennään vaan, jos sä piffaat. Se äijä piffas Tiinalle reteesti koko illan. Piffata jklle kahvit. Piffata jku elokuviin. Piffaa mulle tänää hodari, oo niin redi. Nyt on sun hugi piffaa. |
| pihalla | ark. std. slg. olla epätietoinen, ymmällä, ymmärtämättä, sekaisin, ulkona, ulalla Etsä nyt tajuu, ooksä ihan pihalla? Kyllä me vanhat ollaan näistä nykynuorten jutuista aivan pihalla. Mä olin niissä kokeissa niin pihalla, et mä jätin ne kesken. Mitäköhän se oli ottanu ku se oli niin pihalla? Jätkä oli pihalla ku lumiukko. Se oli pihalla kun lintulauta. Mikkooli ihan pihalla koko hommasta. Mä oli alussa ihan pihalla, en tajunnu mitään. |
| pihalle | 1 ark. ulos, pois, tiehensä Vie noi rojut pihalle täältä. Moottorista tuli öljyt pihalle. Sit me lähettiin äkkiä pihalle, ku siel tuli tappelu. 2 leik. tappaa jku Päästää jksta ilmat pihalle. |
| pihdata, pihtaa | 1 ark. std. slg. säästellä, nuukailla, kitsastella jssak, pantata, pihistää Vielä pitää pihdata viikko, ennenku on tilipäivä. Mitä sä pihtaat sitä autoos, en mä sitä riko? 2 std. slg. kieltäytyä sukupuoliyhteydestä, olla antamatta (naisen vallankäyttöä) Ku Leila pihtaa tavaraansa, ni Tane käy vieraissa. Anna ny äläkä pihtaa! Lissukin on pihdannu jo viikon. Älä ny pihtaa. Vaimo pihtaa. |
| pihi | 1 ark. std. slg. saita, saituri, kitsas, nuuka, kitsastelija Onpas se ämmä pihi. Semmoselta pihiltä on turha yrittää lainata mitään. 2 kuv. yhdyssanojen alkuosana: vähän kuluttava. Bensapihi, vesipihi. |
| pihistää, pihiä | 1 ark. viedä luvatta, varastaa, näpistää, kähveltää; säästää, nuukailla pihiä. Kuka on pihistäny mun sukat? Joku helkutti pihisti sen fillarin 2 ark. kitsastella. Kustannuksissa ei pihistetty. Noista ruokamenoista pitäis pystyä vähän pihistämään. 3 korttip. vetää kädessä olevien korttien pinosta jk piilossa oleva kortti hitaasti esiin |
| pihka | ark. olla pihkassa, ihastunut, rakastunut jkhun |
| pihkaantua | ark. ihastua, rakastua jkhun Mä pihkaannuin siihen heti. Tiedätsä, mä oon tosi pihkaantunu Villeen. |
| pihkamaito | ark. ternimaito |
| pihkaniska | leik. suunnistajasta |
| pihkassa | ark. std. slg. ihastunut, rakastunut, lätkässä, lääpällään Et kerro kellekään, mut mä oon tosi pihkassa yhteen poikaan. Sä taidat olla vähän pihkassa. Make on vielki ihan pihkas Lauraan. |
| Pihlis | 1 ark. std. slg. Pihlajamäki Helsingissä 2 std. slg. Pihlajisto 3 std. slg. Pihlajasaari Lähetsä tsimmaan Pihlikseen meidän kans? |
| pihtari, pihtaaja | 1 ark. std. slg. saita, saituri, pihi Pidä rahas, senkin pihtari! Pihtariksi haukuttu ihminen. Kauhee pihtari sust on tullu … pidä tavaras. 2 ark. sukupuoliyhteydestä kieltäytyvä (nainen) Ei se saaterin pihtari antanu, vaikka mä mitä yritin. Onko nainen teidän mielestä pihtari jos ei anna kolmansilla treffeillä? |
| pihtipolvinen | ark. pihtikinttuinen, jolla on pihtipolvet. Pihtipolvinen lapsi. |
| Pihtiputaan mummo | leik. tiedotusvälineiden tavallisesta käyttäjästä, jota pidetään uutistekstin tms. ymmärrettävyyden mittarina. |
| pihvata | ark. tarjota, kustantaa, piffata Mä pihvaan tän kierroksen. Nyt ois kyllä sun vuoro maksaa, mä oon pihvannu sulle niin monta kertaa. |
| pihvi | ark. std. slg. selvä asia, selvä, varma, sovittu, okei Nimet tohon ja asia on pihvi. Asia on pihvi, ei sitä enää tartte miettiä. Mä ootan siin ulkona. – Selvä pihvi. |
| piikata | ark. murtaa teräspiikillä ja vasaralla betonia, kiveä tms. piikin ja vasaran tai poran avulla Piikkaas tohon reikä, et saadaan se johto läpi siitä. Mä piikkasin vanhat laatat pois meijän kylpyhuoneen seinästä. |
| piikis | std. slg. piikaparaati so. naisia kävelyllä |
| piikittää | ark. antaa ruiske neulalla, rokottaa, antaa piikki Lapsi huusi ihan kauheesti, ku sitä piikitettiin neuvolassa. Se narkkari oli piikittäny kyynärtaipeet täyteen reikiä. |
| piikitys | ark. piikittäminen |
| piikkari, piikkarit | 1 ark. std. slg. hyvin kapea‑ ja korkeakorkoisesta naisten kengästä, piikkikengät; naisten kenkä, jossa on pitkät ja kapeat korot, piikkikorot Piikkarin korko jäi ralliin kiinni. Se on kauheen näköstä, ku jotkut ei osaa kävellä piikkareilla ollenkaan. 2 urh. kilpajuoksijoiden jalkineita; urheilukenkä jonka anturassa on piikkejä, piikilliset juoksukengät Joku tallo mua tos kaartees piikkareilla. |
| piikkaus | ark. piikkaaminen |
| piikki | 1 ark. ruiske Mun piti ottaa kaikki piikit, ennenku mä lähin sinne Afrikkaan. Hoitaja anto piikin. Se koira oli niin huonossa kunnossa, et se sai piikin. Saada piikki. Nukutuspiikki. 2 ark. 125 kuutiosenttimetrin moottorilla varustettu moottoripyörä, satapiikki(nen) Ei tommonen piikki oo mikään moottoripyöfä. Kuustoistavuotiaana voi jo aJaa piikkiä. Nykyään noilla piikeilläkin pääsee jo aika lujaa Se tsöbas sellasen satapiikkisen Suzukin. 3 ark. velaksi, piikkiin mennyt rahasumma, maksettava (alun perin piikki, johon maksettavat laskut kerättiin) Juoda piikkiin ravintolassa sellaisesta menettelystä, että asiakas maksaa kaikki juomansa kerralla lähtiessään (ja antaa esim. pankkikorttinsa pantiksi ensimmäisen tilauksen yhteydessä) Pitää maksaa se piikki, ennenku lähetään. Hitto ku tuli kalliiks, ku mulla oli koko ilta ravintolassa piikki auki. Paljon siellon piikissä ‘velkaa, maksettavana’? 4 urh. eräissä lukuun 25 liittyvissä yhteyksissä Piikin [= 25 km:n] juoksu. Piikin [= 25 m:n] uima-allas. 5 std. slg. 25 esim 25 senttiä 6 huum. ruisku 7 ark. lemmikkieläimelle annettava kuolettava ruiske; lemmikkieläimen lopetus Mirri vietiin piikille. |
| piikkiin | 1 ark. std. slg. velaksi, jonkun laskuun (panna laskulipukkeet ravintolan piikkiin) Pistä se vain mun piikkiin. Ville anto kortin tarjoilijalle, ja sit me dokattiin koko ilta piikkiin. Pane se kalja piikkiin. Sä jäit mulle kakskymppiä piikkiin. Poliitikot ne vaan rellestää valtion piikkiin. Se moka meni kyllä ihan täysin mun piikkiin. Ajaa taksilla firman piikkiin laskuun. Paa piikkiin, mä hoidan sen huomenna. 2 std. slg. jonkun syyksi tai ansioksi (jonkun henkilön tai asian) Jk menee jkn piikkiin maksettavaksi; tiliin, syyksi, ansioksi. – În sarcina, în contul… |
| piikkikorko | ark. hyvin kapea ja korkea kengänkorko |
| piikkipaikka | urh. johtopaikka esimerkiksi urheilukilpailussa |
| piikkiporukka | huum. amfetamiinia käyttävä joukko |
| piikoa | ark. olla kotiapulaisena (vars. ulkomailla kielenoppimistarkoituksessa) Lähti Saksaan piikomaan. |
| piilari | std. slg. jousipyssy |
| piilari, piilarit | ark. std. slg. piilolinssit, piilolasit Nää uudetpiilarit ei jotenkin sovi mulle. Tiina meinaa mennä silmäleikkaukseen, niin se ei tarttis enää piilareita. |
| piilofarmari | ark. pakettiautona ostettu ja farmariautoksi muutettu auto |
| piiloliikunta | ark. tiedostamattomat pikkuliikkeet, jotka nekin kuluttavat energiaa |
| piiloon, lihaa panee | std. slg. vaginaan, siitintä työntää |
| piilovesi | u.s. (2010) tuotteen valmistukseen käytetty luonnonvaroja kuluttava vesimäärä, joka ei näy lopputuotteessa |
| piipaa | ark. hälytysajoneuvon sireenin ääni Kuulu vaan ”piipaa, piipaa” ja sit kytät oli perässä. |
| piipaa-auto | slg. ark. hälytysajoneuvo, ambulanssi Äiti hei, tuolta tulee piipaa-auto! Toi naapurin äijä pitäs viedä piipaa-autolla vähän lepäämään. |
| piipata | ark. kähertää hiuksia, tehdä kiharoita piippausraudalla Onks noi sun hiukset piipattu? Lyhyt tukka on nopee piipata. Kiharoita voi tehdä rullilla, kihartimella tai sit piippaamalla. Piipata tukkaa. |
| piippari | ark. piipittävän äänen päästävä laite, hälytin, hakulaite tms. Mist ihmeen piipparista toi ääni tulee? Jos tulee joku hätä, painakaa tätä piipparia. Laskettelurinteessä työnnetään lippu piippariin. Nykyään ku on kännykät, ei niitäpiippareita enää käytetä niin paljon. |
| piippaus | ark. käherrys Tukan piippaus. |
| piippu | std. slg. huum. piippu, huumepiippu, putkelo, josta huumetta imeskellään palavana |
| piippuhylly | ark. ylin parvi teatterissa tms., ylin penkkirivi katsomossa Ne meidän paikat on jossain piippuhyllyllä. Lippuja ei enää saanu ku piippuhyllylle. Istua piippuhyllyllä. – La cucurigu. |
| piipullinen | std. slg. huum. annos esim hashista, tupakkaa |
| piipunperskat | ark. piipunperät |
| piipunrassi, piippurassi | ark. piipunpuhdistin t. sellaista muistuttava askartelupunos |
| piipussa | ark. std. slg. lopen väsynyt, täysin uupunut, perin pohjin väsynyt, lopussa, poikki, puhki; olla näännyksissä, uupunut, sammunut, simahtanut. Mä en jaksa enää, mä oon ihan piipussa. Se vaan teki töitä, kunnes se meni piippuun. Se juoksija veti ittensä piippuun jo ennen puoltaväliä. Mennä piippuun. Ajaa jku piippuun väsyttää jku perin pohjin. Vetää itsensä piippuun. Mun on pakko lähtee himaan, moon ihan piipussa., |
| piiputtaa | ark. moottorista tai laitteesta: temppuilla, reistailla, lakkoilla Meinattiin jäädä tielle, ku auto rupes piiputtamaan. Se oli niin iso tiedosto, et tietokone piiputti. Moottori alkoi piiputtaa. |
| piirakka | 1 std. slg. eräs graafinen esitystapa 2 std. slg. naisen sukupuolielin Piirakka oli siinä ihan lämpösenä. 3 std. slg. tyttö, nainen |
| piirileikki | ark. Asia meni piirileikiksi hulinaksi, myttyyn, pipariksi |
| piisata, piisaa | ark. std. slg. riittää, olla tarpeeksi Ei kiitos, mulle piisaa jo. Villellä sitä piisaa sitä tarinaa. Sille ahneelle ei piisannu mikään. Kyllä hänellä unta piisaa! Kaikki meni eikä piisannutkaan. Vieläks niit baislareit pari piisais? |
| piisi, biisi | 1 ark. std. slg. musiikkikappale, sävelmä, biisi Soittakaa vielä yks piisi! Mä en ollu kuullu sitä piisiä aikasemmin. 2 kans. (avo)uuni, takka |
| piiska | 1 ark. piiska‑antenni; 2 ark. vanh. piiska‑auto 3 sot. slg. vanh. piiskatykki, suora-ammuntatykki, vars. panssarintorjuntatykki 4 std. slg. ruma |
| piiska‑auto, piiska | ark. std. slg. vanh. poliisiautosta (radiopuhelimen piiska‑antennin mukaan) Piiska kurvas siihen pihaan, mut jengi ehti haihtuu. |
| piiskaraha | ark. työvauhdin lisäämiseksi maksettavasta palkanlisästä |
| piiskaryyppy | leik. matkaan lähdettäessä tms. otettavasta viinaryypystä |
| piiskuri | ark. ankara johtaja, esimies Se valmentaja on oikee piiskuri. Ennen kaikki maikat oli oikeita piiskureita. Mä en semmosen orjapiiskurin kanssa rupee töitä tekemään. Raatoi piiskurit selän takana. |
| piitata | ark. välittää, ottaa huomioon, huolia Ajatelkaa mitä huvittaa, mä en paljon piittaa. Ei niistä Villen jutuista kannata piitata. Liikennesäännöistä piitataan nykyään paljon vähemmän ku ennen. Hän ei piittaa ulkoasustaan. En piittaa siitä vähääkään. Mistään piittaamatta. |
| pikalinja | ark. linja-auton pikavuoro |
| pikaluotto | ark. vakuudeton ja nopeasti saatava, korkeakorkoinen luotto |
| pikamoottori | ark. pikavene |
| pikapano | std. slg. kiireinen yhdyntä Kyl täs yhet pikapanot ehtis, vai mitä? |
| pikapikaa | ark. äkkiä, pikaisesti, nopeasti, viivyttelemättä Oota vähän, mä paan pikapikaa vaatteet päälle. En ehtiny aamulla ees pikapikaa syömään. Söi pikapikaa aamiaisen. |
| pikaraitiotie | ark. nopea raitiotieverkko, jota on viimeksi suunniteltu Tampereelle |
| pikarakas; pikarakkaus | ark. Me oltiin Tommin kanssa kuukausia yhdessä se oli sellasta rakkautta ensi-silmäyksellä... |
| pikasliippari | std. slg. nopea moottorivene (pieni) |
| pikataival | ark. oikaistu ratajakso (VR:n kieltä) |
| pikavippi | ark. pienlaina |
| pikavisiitti | ark. pikavierailu, nopea pistäytyminen jossakin Ei tommonen kaupunkiloma oo ku pikavisiitti. Älkää tarjotko mitään, me tullaan ihan vaan pikavisiitille. Mä tein eilen pikavisiitin Helsinkiin. |
| pikavoitto | ark. sakko, rikesakko, pysäköintivirhemaksu Heti tuli pikavoitto, ku ajettiin mopolla ilman kypärää. Paa turvavyö tai saat vielä pikavoiton. Mä näin jo kaukaa, et pyyhkijän alla oli pikavoitto. |
| pikinokka | 1 leik. mustasta nokasta, nenästä t. kuonosta. 2 ark. pikinokkainen (eläin) |
| pikikset | std. slg. pikaluistimet |
| pikis | 1 std. slg. pikasakko, pikavoitto 2 std. slg. pikamyymälä Niit sanottii pikiksiks, enneku tuli marketit sun muut. 3 slg. pikataival rallissa Ouninpohjassa on hyvä pikis. Mentiin pikikselle kattoon rallia. |
| pikitie | leik. asfalttitie |
| pikkainen, pikkanen | ark. pieni, pikkuinen On se lapsi vielä aika pikkanen. Ootpas sä ostanu pikkasia mansikoita. No voinhan mä ottaa pikkasen ‘vähän’. |
| pikkarit | ark. last. naisten alushousut, pikkuhousut, piksut Törkeitä noi lantiofarkut ku pikkarit näkyy. Pitäs pestä pyykkiä, ku ei oo yhtään puhtaita pikkareita. Mitä sä täällä juokset pelkissä pikkareissa? Nosta vähän housujas ku pikkaris näkyy. |
| pikkasen | ark. pikkuisen Kaada mulle pikkasen kahvia! |
| pikku neiti | ark. pikkutyttö Tässä on tämä meidän pikkuneiti. Onpas pikkuneidillä nätti mekko. |
| pikku rouva | ark. usein ironisesti: nuori nainen, vaimo Eihän pikkurouvan nyt tartte vaivata päätään tämmösillä. Automyyjä vaan hymyili alentuvasti ja nimitteli pikkurouvaks. Vanha mies ja kehtaakin tuijottaa kaikkia pikkurouvia. |
| pikkuauto | 1 ark. pieni henkilöuato – Mașină mică. 2 ark. leluauto |
| pikkuherra | ark. pikkupoika Kenenkäs poikia tämä pikkuherra on? Pikkuherralla oli oikein rusetti kaulassa. |
| pikkuhiljaa | ark. vähitellen (gradually) |
| pikkuisen | ark. vähän, hieman, hiukan. |
| pikkukakkonen | last. perheen toinen lapsi |
| pikkukieli | ark. kitakieleke |
| pikkula | ark. eriö, helpotus, huusi, huussi, hyyskä, käymälä, puucee, puusee, toilet, toiletti, ulkohuone, ulkohuussi, ulkohuusi, ulkovessa, WC, vessa – Picurătoare, pișătoare, pișoar |
| pikkulikka, pikkuneiti | ark. leik. pikkutyttö |
| pikkumusta | urh. leik. jääkiekko |
| Pikku-Otava | 1 ark. Pienen karhun Otavaa muistuttava tähtikuvio 2 ark. Seulaset-tähtijoukko |
| pikkupillu | std. slg. nuori tyttö Ei siel ollu ku pari pikkupilluu …. |
| pikkupöksyt | ark. pikkuhousut, pikkarit Nää on hienot nää silkkiset pikkupöksyt. Ei pikkupöksyjä ja rintsikoita voi olla koskaan liikaa. |
| Pikkuroba | std. slg. Pieni Roobertinkatu Pikkuroballa oli ennen Gloria. |
| pikkurouva | leik. nuoresta rouvasta |
| pikkuryssä | ark. ripaska Tanssia pikkuryssää. – Cazacioc. |
| pikkusielu | halv. ahdasnäköisestä, rajoittuneesta ihmisestä. (suflet meschin) |
| pikkuveitikka | ark. leik. miehen sukupuolielin, siitin, penis, kulli, etuveitikka, veitikka, pikkuveli Tomi oli niin kipsissä, että sillä rupes pikkuveitikka seisoon. |
| piknaa | std. slg. varastaa |
| pilari | 1 ark. organisaation ’kantava’ rakenneosa; EU:ssa näitä on kolme: l) yhteismarkkinat. 2) yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, 3) yhteistyö sisä- ja oikeusasioissa 2 ark. pilapuhelu, pilasoitto. |
| Pilates | ark. liikuntalaji, joka perustuu kehon liikkeiden tukipisteisiin nojautuvan voiman ohjaamiseen, keksinyt Joseph Pilates |
| pilattu | ark. kielteisissä ilmauksissa jonkun ominaisuuden puuttumisesta Tommonenkin pääsee pomoks, jota ei oo liialla järjellä pilattu ‘joka ei ole kovin älykäs’. Sitä naista ei oo kauneudella pilattu ‘ei ole kovin kaunis’. |
| piletti | ark. std. slg. vanh. matkalippu, pääsylippu, tiketti Mihin mä ne piletit nyt panin? Ovelta ei saanu enää pilettejä. |
| pili | 1 laps. etenkin lapsille puhuttaessa: pikkupojan tai miehen penis, pippeli Tuus tänne niin pestään pili. Ei saa koskea isin piliä. 2 kans. pilipuu, salava |
| pilipali | ark. std. slg. etenkin yhdyssanojen alkuosana: joutava, turhanpäiväinen, mitätön, vähäinen, kelvoton, huono pilipalihomma, pilipalijuttu. Ne Villen jutut on ihan pilipalia. Kuules nyt pilipalijätkä, sä et mahda mulle mitään. Siin menee viis minuuttia, ku tommonen pilipalihomma on tehty. Se oli ihan pilipalimatsi. |
| piljari | std. slg. pääsylippu |
| pilkkiä, pilkkii | leik. torkkua, nuokahdella, nuokkua istuma-asennossa, olla nukahtamaisillaan Hei, älä pilki! Kuka siellä takarivissä pilkkii? Mä lensin ulos ravintolasta, ku aloin pilkkimään. |
| pilkku | 1 std. slg. urh. rangaistuspotku(piste) jalkapallossa Tuomari vihels pilkun. Viheltää pilkku. Dumari näytti tylysti pilkkuu. Panna pallo pilkulle. Kuka menee pilkulle? 2 ark. std. slg. valomerkki ravintolassa Monelta täällä on pilkku? Vielä ehitään hakea yhet ennen pilkkua. Me istuttiin siellä pilkkuun asti. 3 std. slg. huum. vauhti, piri, spiidi, amfetamiini |
| Pilkku | std. slg. Pilkevaara, Jorma60-70- lukujen takamiespelaaja, Topossa, koris |
| pilkkumi | kans. kulho |
| pilkulleen | ark. tarkkaan, täsmälleen, prikulleen Mä muistan kuule ihan pilkulleen, mitä sä sanoit. Ei niitä ohjeita tartte ottaa niin pilkulleen. |
| pilkunnussija | std. slg. halv. turhantarkka, pilkunviilaaja, pikkutarkka, pikkumainen ihminen Se pomo on oikee pilkunnussija. Noi yliopistotyypit on oikeita pilkunviilaajia. |
| pilkunviilaaja | halv. leik. tekstin tm. yksityiskohtiin takertuva henkilö, hiustenhalkoja |
| pillaa, pillittää | std. slg. itkeä |
| pillastua | ark. suuttua, raivostua, hermostua Älä nyt pillastu, mut mun täytyy kertoa sulle yks juttu. Mä en uskalla mennä kotiin, ku mutsi pillastuu. |
| pilleri | 1 ark. ehkäisypilleri, eepilleri Mä unohdin ottaa pillerin eilen. Se kimuli sano, et se syö pillereitä. 2 std. slg. jääpallo Ei me koskaan skulattu mitään pillerii, lätkää vaan. |
| pillerihumala | ark. huum. lääketablettien väärinkäytön aiheuttama humala |
| pilleristi | ark. huum. lääketablettien väärinkäyttäjä Emma tiedä mikä hullu se oli, joku pilleristi kai. Siellä asemalla pyörii kaikkia juoppoja ja piile ristejä. |
| pillhead | huum. barbituraattien pikkukäyttäjä |
| pilli | 1 std. slg. kaula, kurkku Mä otin sitä pillistä kii ja sanoin et fyrkat takas. 2 std. slg. paperi-imukkeinen savuke |
| pillii, skulaa | std. slg. soittaa puhallinsoitinta |
| pillikinttu, pillikintut | 1 ark. std. slg. ohuista sääristä, ohut jalka, sääri; ohutjalkainen, ohutsäärinen Sillä koiralla oli semmoset pillikintut. Jotain nuoria pillikinttuja siellä kulki tupakat suussa. 2 ark. pillikinttuinen |
| pillikinttuinen | ark. ohutsäärinen, ihmisestä t. eläimestä, jolla on ohuet sääret Pillikinttuinen poika. |
| pillimies, pillipiipari | ark. halv. erotuomari; pillin, puhaltimen soittaja Eiks toi pillimies nää mitään! Mä oon joskus noissa junnupeleissä pillimiehenä. Saakelin pillipiipari pilas koko matsin. |
| pillit, pillifargut, -farkut | std. slg. kireät, myös lahkeista, farmarhousut |
| pillittäjä | ark. plângăreț, plângăcios |
| pillittää, pillaa | ark. std. slg. itkeä Älä nyt pillitä siinä! Sillei voi sanoa mitään, ku se rupee heti pillittämään. |
| pillu | 1 std. slg. alat. naisen sukupuolielimet, vittu Niin lyhyt hame, et melkein pillu näkyy. Sit se jätkä työnsi sormen mun pilluun. Eiks tommoset stringit hankaa pillua? Anna pillua! Koska oot viimeks saanut pillua? 2 alat. karkea kirosana Voi pillu, mä en kestä! Pillun päreet! |
| pillumainen | std. slg. kurja, ikävä (sievistely vittumaisesta) |
| pillunpäreinä, pillun päreinä, pillunpäreiksi | std. slg. alat. rikki, hajalla, kappaleina, paskana, lukuisiin osiin rikkoutuneena Se vaasi meni ihan tuhannen pillun päreiks. Mä en pidä enää yksiäkään bileitä, ku sen jälkeen on kaikki paikat pillunpäreinä. Se auto osu kiveen ja keula meni ihan pillunpäreiks. Ikkuna meni tuhannen pillun päreiks. |
| pilluralli | std. slg. alat. kortteliralli, nuorison tapa ajella iltaisin huvikseen kaupungilla; naisseuran hakeminen autolla ajelemalla Kaupungit, la oli taas kauhee pilluralli. Tommosella jenkillä on makee ajella pillurallia. Ne skujaa pillurallii kaiket yöt tos fönarin alla. |
| pilluttaa | std. slg. harmittaa |
| pilotti | 1 std. slg. penis Mun pilotti on mudas. 2 ark. lentäjäntakki Skinheadit pukeutuvat pilottiin. |
| pilsari | std. slg. pistooli |
| pilsu | 1 slg. pilsneri, ykkösolut, laimea olut Me juotiin vaan pilsua. Ei tost pilsust känniin tuu. 2 slg. ehkäisypilleri; pilleri yleensä Tietääks sun mutsis, et sä syöt pilsuja? Anna mulle joku pilsu, mullon kauhee päänsärky. |
| piltsi | huum. hasis |
| piltsu | std. slg. pilleri |
| pilvessä | std. slg. huum. hasiksen tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, huumeessa, aineissa Tää kaverihan on ihan pilvessä. Et tuu tänne, jos oot pilvessä. Kundin täyty olla kyl ihan plvessä. |
| pilvi | std. slg. huum. hasis, marihuana, ruoho, mari, hampusta valmistettu huume Kyl mä joskus poltan pilvee. Ootsä vetäny pilvee? Poliisit etti pilvee, mut eihän ne mitään löytäny. Mulla menee pää sekasin tosta pilvestä. Polttaa pilveä. Olla pilvessä huumeen (vars. hasiksen) vaikutuksen alaisena. |
| pilvin pimein | ark. suurin määrin, paljon |
| pilvipalvelu | atk. u.s. (2012) (engl. cloud computing service) etäresurssipalvelu, hajautettu verkkopalvelu, jossa tietokoneita, ohjelmia ja tietoteknisiä palveluja käytetään verkon kautta. Tietotekniikan termitalkoot suosittaa käytettäväksi termejä tietotekniikan resurssipalvelu tai etäresurssipalvelu. |
| pimahtaa | 1 ark. std. slg. menettää hermonsa, kiivastua, raivostua, suuttua, hiiltyä, polttaa päreensä Opettaja pimahti, ku kaikilta olijääny kirjat kotiin. Jos mä en saa nukkua, niin mä pimahdan lopullisesti. Pimahtaa jklle. Maikka alko pimahtaa jo kerran tunnis! 2 ark std. slg.. tulla hulluksi, seota, tärähtää Toi naapurin äijä on vähän pimahtanu. Meidän reksi on täysin pimahtanu. 3 ark. rikkoutua (koneesta) Sulake pimahti. |
| pimahtanut | ark. std. slg. hurahtanut, tärähtänyt, hullu |
| pimatsu | ark. std. slg. tyttö, nuori nainen, pimu, pimaus Taas se Ville oli is keny jonkun pimatsun. |
| pimee (pullo) | std. slg. laiton pullo Voitsä järkkää mulle pimeen lestin, vaik kossun? |
| pimeen | slg. erittäin, todella |
| pimeä, pimee | 1 ark. laiton, luvaton tuote tai toiminta, veronkierto tms. Torilta voi ostaa pimeen kossupullon. Kauhee jono, otetaan pimee taksi. Tarkastajat kyttäs pimeitä työmiehiä. Mulle maksettiin puolet palkasta pimeenä. 2 ark. std. slg. tyhmä, hölmö, hullu, omituinen Ootsä pimee? Tommonen tappeleminen on ihan pimeetä. Ne oli tosi pimeitä tyyppejä. Sä oot vähän pimee. En tasan tuu. (90-l). 3 ark. Pimeä pyöräilijä, jalankulkija joka ei pimeän aikana käytä valaisinta t. heijastinta. 4 std. slg. synkkä |
| pimeästi | ark. laittomasti, luvattomasti, verot kiertäen Putkimies korjas sen viemärin pimeesti. Nää levyt on tuotu maahan pimeesti. Mun piti maksaa vuokra pimeesti. Tehdä töitä pimeästi. 2 ark. std. slg. hullusti Käyttäytyi aivan pimeästi. |
| pimittää | std. slg. pistää piiloon, salailla, kavaltaa, huijata |
| pimpero | std. slg. vagina, naisen sukupuolielin, pimppa, pimppi, pimppu, pimpsa, pimpsaloora Saisko snadisti skrobaa neidin pimpsalooraa? |
| pimpia | std. slg. juoda, litkiä |
| pimppa ja pippeli | alat. emätin ja siitin |
| pimppa, pimpsa | alat. pikkutytön tai naisen sukupuolielimet Tytöillä on pimppi ja pojilla pippeli. Toi lapsi on nyt kiinnostunu omasta pimpastaan. Paa housut jalkaan, ettei pimpsa palellu! |
| pimppari | std. slg. ampiainen, tms Siel kämpäs flygas pari pimpparii. Mut mä listin ne. |
| pimppi | last. pienen tytön t. naisen sukupuolielimistä |
| pimputtaa | halv. soittaa pianoa (huonosti) Olin mä pari vuotta musiikkiopistossa, mut sit mä kyllästyin pimputtamaan niitä samoja piisejä. Naapurissa joku pimputti pianoo. |
| pimputus | halv. pimputtaminen; sen ääni |
| pimu | ark. std. slg. tyttö, nuori nainen, kimma, kimuli Onks tosta teijän tytöstäkin tullu tommonenpimu? Otetaan noi pimut kyytiin. Noitten rokkibändien ympärillä pyörii kaikennäkösiä pimuja. Pikkupimu. Susthan on tullu jo oikee pimu. |
| pingis | ark. std. slg. urh. pöytätennis On toi pingis aika hauskaa. Kiinalaiset on kovia pelaamaan pingistä. |
| pingottaa | 1 ark. std. slg. jännittää, hermoilla Älä hei pingota, tää on elämää! Miks noi vanhemmat aina pingottaa niin kauheesti? Älä turhia pingota! Sä sit viitit aina pingottaa!2 ark. std. slg. ahkeroida, ponnistella, yrittää kovasti, työskennellä ahkerasti menestyäkseen, päästäkseen esimiehen suosioon tms. vars. lukea läksyjä, opiskella, lukea ahkerasti, pinkoa Tiina pingotti ylppäreihin ihan tosissaan. Pingotti liikaa koulussa. |
| pingottaja | 1 ark. jännittäjä 2 ark. pinko |
| pink floyd, pink josus | huum. LSD-tabletti |
| pinkki | ark. vaaleanpunainen Tiinalla oli farkut ja pinkki toppi. Mä en tykkää pinkistä yhtään. |
| pinkku | ark. pigviini |
| pinko | ark. std. slg. halv. (yli-)tunnollinen, ahkera oppilas, hikari, hikipinko, lukutoukka Mä sain ihan hyviä numeroita, vaikka en mä ollu mikään kauhee pinko. Kaikki pingot vaan viittas. Sustahan on tullu ihan pinko. – Tocilar. |
| pinkoa | 1 ark. lukea ahkerasti läksyjä, pingottaa 2 ark. tehdä, yrittää jtak ahkerastivrt. pingottaa |
| pinna | 1 ark. std. slg. hermot, kärsivällisyys, maltti, sietokyky Aikani mä sitä roskaa kuuntelin, ja sit multa katkes pinna. Mulla ei pinna kestä tämmöstä sähläämistä. Isällä on hirveen lyhyt pinna, se hikeentyy heti. Semmonen on hyvä opettaja, jolla on pitkä pinna. Sit kuskilta meni pinna ja se pysäytti dösän. 2 ark. piste Montaks pinnaa sä sait? Sai tenttivastauksestaan täydet pinnat. Tiina jäi siitä opiskelupaikasta vaan parin pinnan päähän. Voitti kolmella pinnalla. Pari pinnaa edellä kilpailijoitaan. 3 std. slg. urh. piste (suorituksesta), esim. koripallossa Mä mätin yli parikyt pinnaa Torpan matsis. Tuomari anto täydet pinnat. 4 kuv. Kerätä pinnoja lisätä suosiotaan. |
| pinna kireällä | ark. std. slg. ärtynyt, hermostunut, hermot pinnassa, kireällä Varokaa, mullon tänään pinna tosi kireellä! Pinna kireällä, tiukalla. Mulla ei kestänyt pinna. Häneltä paloi t. katkesipinna hän menetti malttinsa, suuttui. Sil on ollu pinna kireellä koko viikon. Sil oli pinna iha kireellä. |
| pinna palaa | std. slg. hermostua, menettää malttinsa Paloks sulla pinna? Onks sulla vähä pinna kireellä? |
| pinnalla | ark. suosiossa, muodissa, julkisuudessa Tänä kesänä on pastellivärit pinnalla. Se pääsi heti pinnalle, ku se oli ollu telkkarissa. |
| pinnari | ark. std. slg. lintsari, luvatta poisolija |
| pinnassa | ark. paikkeilla, vaiheilla, suunnilleen Se hinta on varmaan jotain satasen pinnassa. Noita levyjä saa semmoseen kahdenkympin pintaan. |
| pinnata, pinnaa | 1 std. slg. olla pois luvatta 2 std. slg. laistaa, olla tekemättä jotain Mä pinnasin vikalt tunnilt. |
| pinnis | last. pinnasänky, pienten lasten sänky, jossa on pystysuorista pinnoista koostuvat korkeat laidat |
| pinniä | ark. ponnistella, pinkoa Pinniä sisukkaasti maaliin. |
| pinohiiri, pinsku | std. slg. pioneeri, varhaisnuorisojärj. jäsen (vas.) |
| pinssi | ark. vaatteeseen neulalla kiinnitettävä pyöreä metallinen nappi, jossa on yleensä tekstiä tai jokin logo, rintamerkki Mikäpinssi toi on? Siel myytiin pins sejä johki hyväntekeväisyyteen. – Insignă |
| pinta | 1 ark. Pitää pintansa olla antamatta periksi, olla luja, kestää. Piti pintansa [= säilytti asemansa]maaliin saakka. Pidä pintasi! 2 ark. pinnassa, pinnasta, pintaan aivan kiinni, lähellä, vieressä. Asua rajan pinnassa.3 ark. paikkeilla, vaiheilla. Hinta on noussut 100 euron pintaan. Juoksi mailin neljän minuutin pintaan. |
| pintaan | std. slg. lähelle (ajanmääre) Sepe lupas tulla takas kahentoist pintaan. |
| pintajengi | ark. julkkikset, seurapiirit, jetset, kermaa, hienosto, pintaporukka, pintaliitäjistä, suihkuseurapiiri, ylimystöä |
| pintaliitäjä | ark. std. slg. halv. pinnallinen, julkisuudenkipeä henkilö, julkisuutta haluava ihminen On toi Tiina vähän pintaliitäjä. Yökerhossa oli vaan pelkkiä pintaliitäjiä. Sille pintaliitäjälle on tärkeetä vaan jotkut vaatteet ja meikit. pintaliitopaikka – Local de fițe. |
| pipa | kans. pipo (kudottu päähine) |
| pipana | leik. pikkulapsesta: nappula, napero, ipana, pirpana |
| pipari | 1 ark. std. slg. piparkakku Jouluna leivottiin pipareita. Joulupipari. Lapset on kovia noiden pipareiden perään. 2 std. slg. epäonni |
| pipariksi; pipariksi, mennä | ark. std. slg. epäonnistua Mennä pipariksi mennä pieleen, pilalle, myttyyn, mynkään, epäonnistua. Koko homma meni ihan pipariks. |
| pipi | 1 std. slg. last. adj. kipeä, sairas. Sä oot pipi, suliahan on kuumetta. Onko sormi pipi? 2 std. slg. sb. haava, naarmu, mustelma, vahinko tms. kipeä kohta Mihin tuli pipi? Näytäs äidille sitä pipiä. 3 ark. std. slg. hölmö, hullu Sä kultsi taidat olla vähän pipi. |
| piplia | kans. Raamattu |
| piplu | std. slg. kirjasto Mun pitäis käydä piplus maksamas plitikat. |
| pipo | std. slg. myssy, lakki Paas pipo knuburaan. |
| pipo kireällä, tiukalla | ark. std. slg. hermostunut, hermostuneena, hermot kireällä, vakavana, liian tosissaan Tääll ei kannata olla pipo liian kireellä. Älä viitti aina olla pipo tiukalla. – Prost dispus. Încuiat. |
| pipoa (kuin); pipoo | ark. std. slg. paljon, runsaasti ihmisiä Tännehän tulee väkeä ku pipoa! Niis bileissä oli porukkaa ku pipoo. Väkee ku pipoo. Jengii alko tulla ku pipoo, pian oli kentsu täynnä. Siilon sodassa kuoli ukkoa kuin pipoa. Väkeä kuin pipoa paljon, mustanaan. Jklla on pipo kireällä t. kireä pipo jku on ahdasmielinen, tosikkomainen, tiukkapipoinen. |
| pippalot | std. slg. leik. kotijuhlat, juhlat, bileet, pirskeet Tiina lupas järjestää pienet pippalot. Olihan niissä pippaloissa hauskaakin. Meil ois snadit pippalot, pääsetsä tulee? |
| pippeli | std. slg. last. kikkeli, pili, vieteri, pikkupojan tai miehen penis, siitin Paa napit kiinni, ettei pip. peli näy! Ei tytöillä oo pippeliä, ku niillä on pimppi. |
| pipru | std. slg. piparkakku |
| piraatti; piratismi | ark. luvattomasti kopioituja kaupattu äänilevy tms. Noista piraateista voi saada sakot. Iso osa tietokoneohjelmista on piraatteja. Viipurin torilla kaikki levyt oli piraatteja. Täähän on selvä piraatti. |
| pirauttaa | ark. std. slg. soittaa puhelimella Pirauta sitten ku oot perillä. Muista joskus pirauttaa sille mummille. |
| piri, pirna | std. slg. huum. spörre, pirpsakka, amfetamiini Älä helkutissa sekaannu semmoseen piriin. Siellä napattiin piriä. |
| piripää | huum. amfetamiinin käyttäjä |
| pirjo | 1 std. slg. tyttö Pari pirjoo kysyy sua tuol dörtsillä. 2 std. slg. huum. huume |
| pirjo, pirjot | std. slg. oksennus Vittu, mä vedin pirjot faijan syliin… |
| pirkko | std. slg. tyttö Hittasitsä mitää pirkkoo yöks? |
| pirpana | leik. pikkulapsesta: nappula, napero, pipana, ipana |
| pirskatti | ark. lievä kirosana: piru, perhana, peijakas No voi pirskatti! Mistä pirskatista sen tietää. |
| pirske, pirskeet | ark. std. slg. mon. railakkaat juhlat, bileet, pippalot Taasko tuolla yläkerrassa on jotkut pirskeet. Semmosiin pirskeisiin et kuule lähde!Pidettiin pienet pirskeet. Millo teidän pirskeet loppu? |
| pirssi, pirssiauto | 1 std. slg. vanh. leik. taksi. Tultiin reteesti oikein pirssillä. Vinkkaatsä ton pirssin tänne. 2 leik. henkilöautosta Oot ostanu uuden pirssin. |
| pirtaan käy | std. slg. sopia jollekin Käyks sun pirtaan, et mullon muija messissä. |
| pirtsakka | ark. pirteä. Pirtsakka kampaus. Pirtsakan värinen toppi. |
| pirttihirmu | ark. leik. iron: määräilevä vaimo tai tyttöystävä, hellapoliisi, epämiellyttävä tai määräilevä nainen Isä suuttuja sano äidille, et se on oikea pirttihirmu. Pitää kysyä lupaa tolta meiän pirttihirmulta. – Dracu’ gol. Femeie dominatoare. |
| pirttiviljelys | leik. lapsikatraasta |
| pirtu | ark. sprii, 96-prosenttinen alkoholi; väkevä viina, väkiviina Pirtua ei saa apteekista ku reseptillä. Mitä helkutin pirtua tää on? Juoda pirtua. Pirtun salakuljetus. |
| pirtukanisteri | ark. kanisteri jossa salakuljetettiin pirtua |
| pirtupullo | ark. votkapullo |
| pirturesepti | ark. Kärtti lääkäriltä pirtureseptiä. |
| pirtutrokari | ark. pirtu + trokari |
| piruvezi pagina Imprecațiile finlandezilor | 1 ark. pahanilkinen, pirullinen ihminen Se uus pomo on kyllä oikee piru. Ei semmosen pirun kanssa voi lähtee mihinkään. 2 ark. lievähkö kirosana: perhana Johan nyt on piru! Piru, kun poltti! Onpas pirun kylmä tuuli. Mitä pirua tässä pitäs tehdä? Mistä pirusta mä sen tiedän. Tota lasta ei saa pirullakaan hiljaseks. Piti vaan olla pokkana, vaikka mua nauratti niin pirusti. Piru vieköön! Voi piru! Pirun hyvä, paljon. Mitä pirua se sinulle kuuluu! |
| piru irti, piru merrassa | ark. asiat huonosti, vaikea tilanne Jos isä saa tietää, niin sit on piru irti. Tuu äkkiä, nyt on piru merrassa! – Situație dificilă. A da de dracu’ |
| piru tietää | ark. kuka sen tietää, mistä sen tietää Piru tietää, missä se poika taas luuhaa. Piru sen tietää, mitä tässä pitäs tehä. – Dracu știe. |
| piruilla | ark. keljuilla, vittuilla; konstailla, temppuilla Älä piruile siinä! Piruiltiin vähän sille naapurin äijälle. Mitä tää moottori taas piruilee. – A se face că lucrează. |
| pirulainen | ark. lievä kirosana Voi pirulainen! Kuka pirulainen onjättäny oven auki? Tietokoneen pirulainen temppuilee taas. |
| pirulauta | ark. lievähkö kirosana: piru Päästä pirulauta irti! No onpa hauskaa, pirulauta!Usko nyt, pirulauta! |
| pirullinen | ark. hyvin paha, inhottava, ilkeä Se avioero oli kyllä pirullinen tilanne. Siel satees oli pirullista seistä. Ville vaan nauro pirullisesti. |
| pirunkeuhko | ark. haitari, hanuri, sirmakka, taljankka, kurttu, köyhän urut, ryppy, vetopeli, harmonikka |
| pirunmoinen | ark. pirullinen, helvetinmoinen, hitonmoinen |
| pirunpelto | kans. kivipelto, rakka |
| piruntorjuntapatteri | std. slg. kirkko, seurakuntatalo |
| pirusti | ark. pirun paljon, kovaa tms. helvetisti, saatanasti, hitosti Ottaa päähän niin pirusti. Teki töitä kahta pirummin. |
| piruuksissaan | ark. ilkeyksissään, koiruuksissaan, piruuttaan |
| piruuksissaan, piruuttaan | ark. tahallaan, ilkeyttään, muuten vain, pahuuttaan Ton sä teit kyllä ihan piruuttas. Mutsi jätti oikein piruuksissaan mun viikkorahan maksamatta. Mä aattelin, että enpä sano piruuttanikaan mitään. Kysy ihan piruuksissas, jos se vaikka suostuis. Teki sen vain piruuksissaan. Kysyin piruuksissani, että – –. – Intenționat |
| piruuntua | ark. suuttua, kiukustua |
| piruuttaan | ark. ilkeyttään, ilkikurisuuttaan; huvikseen, muuten vain Tehdä jtak piruuttaan. Huomautin siitä hänelle ihan piruuttani. Kokeilepas piruuttasirätvänäuutetta. |
| pisamanaama | ark. pisamainen naama; pisamakasvoinen ihminen |
| pisi, pissi | last. pissa, virtsa Minulta tuli pissi housuun. |
| pisihätä | ark. last. hädässä pissamaan, (lapsen) pissaamistarve, tarve pissata Äiti, mulla on hirvee pissahätä! Kerro sitten, kun tulee pissahätä. |
| pisiä | 1 ark. last. pissata, virtsata Julia pissi housuihinsa. 2 ark. Kuinka toimitaan kun koko homma pissii pahasti? |
| piski | std. slg. halv. koira, rakki Paas toi piski kii johki. |
| pisko, piskot | ark. pisara, pisarat |
| piskottaa | ark. piskotella, ripsiä, sataa vettä pisaroittain |
| pislari | std. slg. pistooli |
| pisnes | std. slg. asia, juttu, tehtävä |
| pissa | ark. last. virtsa, pissi, pisu Vauvalla oli pissat vaipassa. Mee nyt vessaan ennen ku tulee pissa housuun. Lumi oli ihan koiranpissassa. Pissat housuissa. Mennä pissalle, käydä pissalla. |
| pissahätä | last. virtsaamisen, pissaamisen tarve Äiti, mulla on pissahätä! |
| pissalla | last. virtsaamassa, pissaamassa, pissimässä Käypäs äkkiä pissalla! Mä meen vielä pissalle. |
| pissapoika | ark. leik. tuulilasinpesin Täytetään toi pissapoika. Pissapojasta taitaa olla neste loppu. |
| pissata | last. ark. virtsata, pissiä Tää lapsi osaa jo pissata ihan itte. Älä nyt siihen pissaa! Jokos sä pissasit? |
| pissattaa | 1 ark. pissahätä, tuntea tarvetta käydä virtsaamassa, pissalla, olla pissahätä Mua pissattaa! Lasta pissattaa lapsella on pissahätä. – Nevoia de urinat. 2 ark. käyttää virtsaamassa, pitää pissalla, pissalle Pissattaa lasta. – A duce copilul să urineze. Jonkun pitäs käydä pissattamassa tota koiraa. |
| pissi | last. etenkin lapsille puhuttaessa: virtsa, pissi, pisu Tuliko se pissi? Käy vielä pissillä, ennenku lähetään. |
| pissis, pissaliisa; pissalasse, pissalauri | 1 ark. slg. kissispissiäinen (ylimuodikas ja rasittava tyttö), teini-ikäinen tyttö, stringeihin ja mataliin lantiofarkkuihin pukeutunut teinityttö, joka tulee siideristä känniin 2 std. slg. muunnos 1970-luvun sanasta pissaliisa, pissikseksi kutsutaan usein blendeja tyttöjä, jotka käyttävät Miss Sixty -farkkuja ja ovat usein tekokännissä, merkkivaatteita käyttävä tyttö, myös nugetti, itu, purkkaperse 3 ark. slg. nimitys, jota käytetään runsaasti alkoholia käyttävistä, yleensä myös tupakoivista ja ”massamuodin” mukaisesti pukeutuvista teini-ikäisistä, erityisesti tytöistä. |
| pissittää | last. pissattaa |
| pissiä | last. virtsata, pissata Oliks se lapsi pissiny yöllä sänkyyn? Pojat pissi seisaaltaan ku isommatkin miehet. |
| pistari, pistarit | ark. std. slg. pistokoe, pistokokeet, yllättäen pidetyt kokeet koulussa, yllätyskokeet Saksast oli tänää pistarit. Meill oli ruotsin tunnilla pistarit. Toi maikka pitää aina pistareita. Mä sain pistareista vitosen. – Extemporal |
| pisteitä, kerää | std. slg. kalastelee jonkn suosiota |
| pistellä | 1 ark. syödä ahnaasti tai nopeasti, hotkia, pistää poskeensa Alas pistellä sitä puuroa, että ehdit kouluun! Pistelkää vaan noi leivät poskeen. Koira pisteli kaikki ruuat suuhunsa. Pistellä ruokaa suuhunsa. Pisteli poskeensa kaikki voileivät. 2 ark. kävelemisestä tm. us. nopeasta liikkumisesta, kävellä vauhdikkaasti, juosta, pinkoa Äkkiähän ton pari kilometriä pistelee. Jätkät pisteli pakoon. Pisteli koko matkan kävellen. Saa pistellä lujaa,jos haluaa ehtiä ajoissa perille. |
| pistokkaat | ark. takaa avonaiset kengät |
| pistouvata | ark. tarjota jklle jtak, maksaa jkn puolesta, piffata Pistouvata porukalle kahvit. Pistouvata jku elokuviin. |
| pistämätön | ark. lyömätön, voittamaton, ylivoimainen Pelimiehenä se Ville on ihan pistämätön. Siilon kyllä pistämätön muisti. Hän on pistämätön tällaisissa tehtävissä. – Invincibil |
| pistää | 1 ark. asettaa, siirtää, laittaa, panna; korvaa usein panna-verbin tabusyistä Pistä se tohon pöydälle. Mä pistin lämpimästi päälle. Nyt pistetään haisemaan! Vaikka se oli pieni jätkä, se pisti kovasti hanttiin. Tiina pisti heti bileet pystyyn. Pistää hattu päähän. Pistää kahvipannu tulelle. Pistitkö ovenlukkoon? Pisti koneen käyntiin. Pistää pöytä koreaksi. Pistää jku tekemään jtak. Pistää [= kirjoittaa]nimensä paperiin. Pistää toimeksi, töpinäksi. Pisti rahoiksi [= onnistui ansaitsemaan]keksinnöllään. Pistää pystyyn [= järjestää] juhlat. 2 ark. std. slg. antaa, tarjota, piffata, lainata rahaa, panna Voisiks sä pistää yhen tupakan? Ville pisti kaljat koko porukalle. Pistä pari euroa. Pistä mulle yks kalja. Pistä mulle pari huggee, et pääsen skurul himaa. |
| pistää lusikka soppaan | ark. puuttua, sekaantua johonkin asiaan Ja minähän en siihen soppaan lusikkaa pistä. – A se amesteca unde nu-i fierbe oala. |
| pistää poskeensa | ark. syödä (ahnaasti), pistellä Pistäkää vaan poskeen, ei sitä kannata säästää. Kuka on pistäny poskeensa kaikki keksit? – A înfuleca. |
| pistää päälle | ark. käynnistää (esim. kone) |
| pistää silmään | ark. herättää, kiinnittää huomiota Tää on muuten hyvä teksti, mut noi kirjotusvirheet pistää silmään. Heti pisti silmään, et onpas hyvännäkönen kundi. Kyllä se mullekin pisti silmään. – Atrage atenția. |
| pisu | last. etenkin lapsille puhuttaessa: virtsa, pissa, pissi, pisi Yritäs tehdä pisu pottaan. Nyt lapset pisulle! |
| pisuaari | ark. pisoaari |
| pitemmän päälle | ark. ajan mittaan, pitkän päälle Ei niille Villen jutuille jaksa pitemmän päälle nauraa. – Îndelung |
| pitkin hampain | ark. vastahakoisesti, vastenmielisesti Ei auttanu muu ku jäädä pitkin hampain ylitöihin. Kyllä se pyys anteeks, vaikka vähän pitkin hampain. – Strângând din dinți. |
| pitkin pituuttaan | std. slg. pitkällään, maaten Rale makas siin pitkin påituuttaa. |
| pitkis, pitkikset | ark. pitkäthousut; pitkät ja paksut sukkahousut naisten pitkät, tiukasti jalanmyötäiset (trikoo)housut, leggingsit, legginssit Ei nää pitkikset oikein mahdu farkkujen alle. Alkaa oleenjo sen verran kylmä, et pitää käyttää pitkiksiä. |
| pitkä | 1 ark. std. slg. juom. ravintolassa hanasta myytävä olut, (korkea) lasillinen olutta, iso tuoppi, iso (noin puoli litraa oluttuoppi) Annas yks pitkä! En mä oojuonu ku kaks pitkää. Hän tilasi pitkän. Kaks pitkää, ja onks teil valkosta Malluu?2 ark. Tilasi viskin pitkänä (sooda)veteen sekoitettuna, grogina. 3 ark. urh. jääkiekossa: pitkä kiekko, omalta kenttäpuoliskolta vastustajan maaliviivan yli pelattu kiekko Se oli selvä pitkä, mut tuomari ei silti viheltäny. Pitkästä tulee alotus omalle puolelle. 4 ark. vekseli Pitkä paperi. 5 ark. lähteä (liukkaasti) pois, lähteä pakoon, erota, ottaa hatkat Ottaa pitkät. 6 alat. antaa, haistattaa pitkät (paskat) jllek hylätä, olla välittämättä, viitata kintaalla |
| pitkä sylki | std. slg. oksennus |
| pitkäksi | std. slg. myöhäiseksi Meniks bailut eilen pitkäks? |
| pitkäkyntinen | ark. varas Pane se pyörä lukkoon tai joku pitkäkyntinen vie sen. Meijän kellarikomerossa oli taas käyny pitkäkyntisiä. |
| pitkälettinen | ark. pitkätukkainen |
| pitkän päälle | ark. ajan mittaan, ajan oloon Ohan se aluks hauskaa maata vaan, mut ei sitä pitkän päälle jaksa. Sä kuule poltat ittes loppuun vielä pitkän päälle. Pitkän, pitemmän päälle. Mennä pitkäksi mennä myöhään, venähtää. Ilta meni pitkäksi. – Îndelung |
| pitkäpiimäinen | ark. tylsä, pitkäveteinen Se oli tosi pitkäpiimänen peli. Onhan se joskus pitkäpiimästä istua niissä saamarin kokouksissa. |
| pitkäpinnainen | ark. hyvähermoinen, kärsivällinen Mä oon yleensä aika pitkäpinnanen, en mä helposti suutu. |
| pitkäripainen | std. slg. leik. juom. viinakauppa, alkoholiliike, Alko Mä lähen käymään pitkäripasessa. Haes pitkäripasesta vaikka pari kossua. |
| pitkäsoittolevy | leik. LP‑levy |
| pitkät johdot | std. slg. tyhmä |
| pitkät piuhat | std. slg. hidas ymmärtämään |
| pitkät, ottaa | std. slg. lähteä karkuun Kale otti pitkät ennen vuoden vaihdetta. |
| pitkätukka | halv. pitkätukkainen (mies) |
| pitkää(n) | ark. kauan |
| pitkään ja hartaasti | ark. kauan, perusteellisesti, perin pohjin Me etittiin sitä uutta kämppää pitkään ja hartaasti. Kyllä otti päähän pitkään ja hartaasti. – Îndelung și sârguincios. |
| pitsaus | ark. u.s. (2010) (engl. pitching) idean esittely rahoittajille; Kielitoimiston ehdotus suomalaiseksi vastineeksi ideamyynti (~ ideanmyynti) |
| pitsgulla | std. slg. pihalla, pihamaalla |
| pitsillä | std. slg. ilman rahaa ja asuntoa |
| pitskata, pitskaa | std. slg. itkeä |
| pitsku | std. slg. piha Pitskul präijättii aina kaikkee. |
| Pitsku | std. slg. Pitäjänmäki |
| pitää aisoissa | ark. pitää kurissa, hillitä, hallita Se on semmonen opettaja, et se pitää luokan aisoissa. Tota lasta ei pysty millään pitämään aisoissa. – A păstra controlul. A stăpâni. |
| pitää elämää | ark. pitää meteliä, metelöidä, remuta, melskata Yläkerrassa pidetään taas kauheeta elämää. Lapset piti koko illan hirveetä elämää. Onkse pakko pitää koko ajan tommosta elämää? – A face zgomot. |
| pitää esitelmää | ark. puhua tauotta (speak nonstop) |
| pitää hauskaa | ark. huvitella, viettää aikaansa hauskasti Tänä iltana pidetään sit hauskaa! Ville osaa pitää kunnolla hauskaa. Pitäsit säkin hauskaa etkä istuis siinä naama rutussa. – A se distra. |
| pitää jöötä | ark. pitää kuria, komentoa Jos lapselle ei pidä jöötä, se menee ihan mahottomaks. Arvaa, kuka tässä talossa pitää jöötä! – A păstra ordinea. A ordona. |
| pitää jöötä | ark. pitää yllä kuria |
| pitää jöötä | std. slg. pitää kuria, valvoa, tarkkailla |
| pitää kutinsa | ark. pitää paikkansa No se mun hintaarvio piti kutinsa aika hyvin. Säätiedotus ei taas pitäny yhtään kutiaan. – A se adeveri. A ține. |
| pitää kutinsa | std. slg. pitää paikkansa, olla totta |
| pitää mölyt mahassa | ark. vaieta, olla hiljaa, pitää pää kiinni Armeijassa kannattaa pitää mölyt mahassa, ettei joudu silmätikuks. Jos joku kyselee tästä, niin pidät sitten mölyt mahassas. – A-și ține gura. A tăcea. |
| pitää peliä | ark. käyttäytyä epäilyttävästi tai tuomittavasti, tehdä jotain salaa Ville piti jotain ihme peliä sen mimmin kanssa. Luuleks sä etten mä oo huomannu, mitä peliä sä oikein pidät? – A se comporta straniu. |
| pitää peukkuja | ark. toivottaa onnea, toivoa parasta Me pidetään sulle peukkuja niissä päässykokeissa. Nyt mä sit meen, pitäkää peukkuja! – A ține pumnii. |
| pitää pää kiinni | ark. vaieta, olla hiljaa, pitää suu kiinni, pitää turpa kiinni Pidä pääs kiinni! Miksen mä ikinä osaa pitää päätäni kiinni? – A-și ține gura. A tăcea. |
| pitää sisällään | ark. sisältää, käsittää Annas ruuvimeisseli, ni katotaan mitä tää vehje pitää sisällään. Mä luin sen sopimuksen tosi tarkkaan, et mitä kaikkea se piti sisällään. Mitäs toi sun työs oikein pitää sisällään? – A conține |
| pitää suu (kiinni) | ark. vaieta, olla hiljaa, pitää pää kiinni, pitää turpa kiinni Pidä suus! Se kaveri osaa pitää suunsa. Nyt pidät sen suus kiinni! Kyllähän ne yritti kysellä, mut mä pidin suun kiinni. – A-și ține gura. A tăcea. |
| pitää majaa | ark. majailla pitää kortteeria jssak |
| piuha | ark. std. slg. sähköjohto Tää piuha taitaa olla poikki. Langattomat yhteydet on siit hyviä, ettei tarvii vetää piuhoja joka paikkaan. |
| piuhalle | std. slg. velaksi |
| piuhat kireellä | std. slg. hermostunut Onks sul piuhat vähän kireellä? |
| piupaut | ark. antaa palttua jllek, olla välittämättä jstak. Antaa jllek piupaut. |
| pizza | ark. frisbee |
| pizza, pitsanaama | std. slg. finnikasvoinen |
| pjade | std. slg. kiva |
| pjatti | std. slg. keikari |
| PL, peeällä | huum. peruslätkä, peltsi. Suomesta saatavaa (laadultaan usein huonoa) hasista (myydään levyinä tai levystä otettuina paloina) |
| plaadata, plaadaa | 1 std. slg. polttaa tupakkaa 2 huum. polttaa hasista |
| plaadi | std. slg. savuke |
| plaanata | mer. ark. veneestä: kulkea keulaaallon päällä, kulkea plaanissa eli oman keula‑aaltonsa päällä Vene plaanas hyvin. Tää plaanaa siin seittemän solmun nurkilla. Plaanaava, puoliplaanaava vene. |
| plaani | 1 std. slg. alue, aukio, paikka 2 mer. ark. Vene nousee plaaniin oman keula-aaltonsa päälle. Pudota plaanista. Vene on plaanissa. |
| pladaa | std. slg. selailla |
| plaggat, platforkat | std. slg. kengät – Pantofi cu „platformă” |
| plagu | std. slg. kyltti, juliste, plakaatti Siin dörtsishä hengas joku plagu. |
| plaija, blaija | std. slg. huora |
| plaijata, plaijaa | std. slg. huorata |
| plakaatti | ark. (mainos)juliste kyltti, juliste Mitä tos plakaatissa lukee? Ihmiset huusja heilutti jotain plakaatteja eduskuntatalon luona. |
| plakkari | 1 ark. slg. tasku Ville työns pullon äkkiä plakkariin. Eiks sulloo lompsaa plakkarissa? kuv. Hänellä oli plakkarissaan [= saavutettuna, hallussaan] jo kuusi mitalia. 2 std. slg. rahasäilö, lompakko |
| plakkarissa | slg. hallussa, tilillä Enää viis minuuttia ja sit on voitto plakkarissa. Eiköhän ne tän päivän työt oo jo plakkarissa. Pari vuotta ku jaksat opiskella, niin sit saat tutkinnon plakkariin. |
| plankata | ark. kiillottaa kenkiä, lankata Sun pitäs joskus plankata noi kenkäs. Eiks niitä oo semmosia koneitakin, mitkä plankkaa kengät? Armeijassa niitä saappaita aina plankattiin niin pirusti. |
| plakki | std. slg. savuke |
| plankata, plankkaa, lankkaa | std. slg. kiillottaa kenkiä Plankkaa noi mun frendin pläägät kans. |
| plankkari | std. slg. kengänkiillottaja |
| plankkaus | ark. kenkien kiillotus, lankkaus |
| plankki | ark. std. slg. kengänkiilloke, lankki Ei oo ku mustaa plankkia. |
| plantaasi | std. slg. maapaikka, kesämökki, … |
| plantsku | std. slg. suunnitelma |
| planttu | 1 halv. leik. nuori, kokematon, aloittelija Se oli joku nuori lääkärin planttu. Ei tommosta planttua kannata uskoo. Maisterinplanttu. 2 ark. taimi |
| plarata, plaraa | ark. std. slg. selata, selailla (kirjaa, lehteä), plärätä Tiinaplaras pääsykoekirjoja ja näytti väsyneeltä. Alas nyt plarata sitä sääntökirjaa, et mitä tämmösestä sanotaan. – A răsfoi. |
| plari | ark. slg. paperi, käsikirjoitus, roolivihko, (kirjan) lehti; käsikirjoitus, ohjelman runko Nyt tulee pitkä puhe, ku tolia äijällä on noin paljon plareja. Näyttelijöillä oli vielä treeneissä plarit mukana. |
| plasa | std. slg. lakki |
| plaseerata | ark. sijoittaa vieraat istumaan, laatia istumajärjestys, asettaa Miehet ja naiset plaseerataan aina vuorotellen. Ne oli hienot juhlat, siellä oli kaikki plaseerattu. |
| plaseeraus | ark. plaseeraaminen; sen tulos, istuma‑ tm. järjestys Vieraiden plaseeraaminen pöytiin. |
| platforkat | std. slg. kengät |
| platsi | std. slg. paikka |
| platta | 1 std. slg. äänilevy Vein divariin kaikki mun gamlat platat. 2 std. slg. asemalaituri |
| plattarit | ark. std. slg. kengänpohjiin kiinnitetyt kotitekoiset sukset |
| playkkari, pleikkari | atk. Play Station 1 tai 2 -pelikonsoli |
| pleegu, pleeku | std. slg. kalpea |
| plegessä | std. slg. humalassa |
| pleieri | ark. std. slg. naistenmies, baarielämässä aktiivisesti vaikuttava ihminen, joka ainoastaan pelailee, ei etsi seuraa tosimielessä |
| pleijarit | std. slg. pudotuspelit, playoff-pelit Ensin pelataan kaksinkertanen sarja ja sit on pleijarit. Se ois hyvä saavutus, jos joukkue pääsis ees pleijareihin. |
| pleikkari | ark. slg. tietokoneen PlayStation®-peliasema Isä pelaa pleikkaria melkein enemmän ku mä. |
| pleisi, pleissi | std. slg. paikka |
| pleksi, pleksit, plexit | 1 ark. naama 2 ark. aurinkolasit 3 std. slg. leik. känni, humaltuminen, huumeessa |
| pleksissä | std. slg. humalassa |
| pliis, pliide | std. slg. ole niin hyvä, killti, anova pyyntö, koska kiitos tai pliis ei riitä |
| pliisu | ark. vaisu, mitäänsanomaton, laimea, lattea, vaisu, vaikuttamaton, helppo Joukkue oli eilisen matsissa tosi pliisu. Se oli niin pliisua musaa, et eijääny yhtään mieleen. Bändi oli aika pliisu, ne vaan skulas vanhaa kamaa. |
| plikka | ark. flikka, plikka, tyttö. Nätti plikka. Lapsenplikka. |
| plisaa | std. slg. myydä |
| plitikka, plitikat | std. slg. sakko, sakot Skodet lätkäs mulle tyynesti tonnin plitikat. |
| plittaa | std. slg. lyödä |
| plokata, plokkaa | 1 std. slg. poimia, nostaa, erätä, valita, iskeä 2 std. slg. urh. estää lyönti, lentopallossa, blokata; estää, sulkea; urheilussa: estää vastapuolen pelaajan kulkua; valita Mä en pysty lukeen tätä tiedostoa, se on plokattu. Kyllä miestä saa plokata, mut se pitää tehä puhtaasti. |
| plokkari | ark. rav. ravintolatyöntekijä, joka kerää tyhjät lasit, tuopit ja vastaavat pöydistä, tyhjentää tuhkakupit ja ehkä myös siivoaa. vrt. ruots. plocka – poimia, noukkia. Plokkari keräsi stobet pöydistä valtavaksi torniksi ja vei ne pestäväksi. |
| plokki | std. slg. lehtiö |
| plomssa, plomsa | std. slg. lompakko |
| plootu, plotski, plotsku | ark. std. slg. pelti, metallilevy, metallilaatta |
| plootupää | std. slg. poliisi |
| plootuplettu | ark. slg. perunaräiskäle |
| plotski | ark. slg. pelti |
| plotti | std. slg. vesilätäkkö, lammikko |
| pludata, pludaa, plutata | std. slg. pudota veteen, osittainkin Ihan rantsus mä sit meinasinki pludaa. |
| pluggaa | std. slg. lukea Mä oon niin matsi etten jaksa nyt ees pluggaa. |
| plugi | ark. pistoke, liitin Millanen plugi niissä kuulokkeissa on? Älä koske siihen plugiin. |
| pluisaa | std. slg. selata |
| plukkaa | std. slg. lukea Ootsä plukannu jo sen uuden Mattssonin? |
| plus miinus nolla | ark. täysi nolla, yhtä tyhjän kanssa Jos sä ajat viiskyt kilsaa, et saisit halvempaa bensaa, niin se on kyllä plus miinus nolla. |
| pluslasit | ark. kuperalinssiset, suurentavat silmälasit, lähilasit, kaukotaitteisuuden korjaavat, suurentavat lasit, lukulasit Onks sulla plus- vai miinuslasit? Se on jo viiskymppinen eikä vieläkään tartte pluslaseja. |
| plussa | ark. hyvä puoli, hyvä asia Se on Villelle kyllä plussaa, et se ainakin yrittää. On siin asuntovelas se plussaa, et se on sitten oma. Pitää ottaa huomioon sekä plussat että miinukset. Kyllä se reissu jäi kokonaisuudessaan plussan puolelle. |
| plussata | ark. laskea yhteen Kyl mä osaan plussata sen verran et yks plus yks on kaks. Nää luvut plussataan ensiks yhteen ja sit siitä miinustetaan toi. Plussata ratkaisun edut. |
| plutata, plutaa | ark. std. slg. kastua, pudota veteen; loiskia, leikkiä vedellä Ensin se jää ritis, ja sit mä plutasin kunnolla. Mitä säplutaat siel lätäkössä? Lapset niin tykkää plutata vedellä. |
| plutoona | ark. suuri joukko, väenpaljous, pataljoona Niitä sorsia oli siellä oikee plutoona. Äsken täällä ei ollu ketään, ja sit yhtäkkiä jostain tuli kauhee plutoona. |
| plyygi | std. slg. ujo |
| plyysaa | std. slg. tarjota |
| plädäri | 1 std. slg. pienoissanakirja 2 std. slg. räiskäle Koska niit plädäreit tulis ja onks mitää hilloo? |
| plädää | std. slg. luntata kokeissa (sanakirjan avulla) |
| pläjäys | 1 ark. läimäys, läjäys Pläjäys päin naamaa. – Pălmuit. 2 ark. ohjelma, elokuva, juttukokoelma tms (vine de la play) Puolen tunnin pläjäys [= annos, kokonaisuus] puhetta ja laulua. Huumoripläjäys humoristinen ohjelma, elokuva, juttukokoelma tms. |
| pläjäyttää | ark. läjäyttää, lyödä niin, että syntyy läjähtävä ääni, läimäyttää, läiskäyttää, mäjäyttää, pamauttaa. Pläjäyttää piiskalla. Pläjäyttää ovi kiinni. |
| pläkki | ark. päivänselvä Selvä kuin pläkki. |
| pläkä, plägä | std. slg. läksy |
| pläntti | 1 ark. murt. täplä, laikku, läntti Kämmenen kokoinen pläntti. 2 std. slg. paikka, alue pieni maa- tm. ala. Alue on vain pieni pläntti kartalla. Maapläntti. |
| plärä | std. slg. sanakirja |
| plärätä, plärää | ark. std. slg. selata (luettavia lehtiä, tms.) Se virkailija vaan pläräs papereita eikä ees kattonu mua. Mä en löytäny sitä levyä, vaikka mä plarasin koko hyllyn läpi. Mitä sä pläräät niitä kanavia koko ajan? |
| pläsi | ark. std. slg. kasvot, naama, naamataulu Paa aurinkorasvaa, ettei pläsi pala. Sit se saakeli löi mua suoraan pläsiin. Merellä oli kauhee tuuli ja vesi roisku päin pläsiä. Iskeä jkta päin pläsiä. Sä vedit sitä pläsii ja se alko spiidaa. |
| pläsä | std. slg. lakki |
| plätti | std. slg. läiskä |
| plätty, lätty, plätäri | std. slg. räiskäle |
| pläysä | std. slg. hattu |
| pläägät, plääkät | std. slg. kengät Sullon aika hienot pläägät. Eksä koskaan kiillota noita plääkiä? |
| plääh | ark. pettymyksen, harmistuksen, kyllästyneisyyden tms. ilmauksena |
| plöde | std. slg. lihava |
| plöidii | std. slg. valehdella |
| plörinä | ark. std. slg. menee plörinäks, pilalle; epäonnistuminen Jk menee plörinäksi jstak ei tule mitään, jk ei suju, menee myttyyn, poskelleen, pipariksi. Kokous meni täysin plörinäksi. |
| plörö, plöröt | 1 ark. std. slg. rav. kahvin ja alkoholin (vars. viinan) sekoitus Kahviplörö. Tehdä plöröt. 2 std. slg. alkoholilla terästetty juoma Äijä duunas aina joskus iltasin kahvi-plöröö. |
| plösö, plötsi | halv. lihava, läski Mä en tajuu, et mä en syö mitään, ja silti mä oon näin plösö. Plösöjä aina kiusattiin koulussa. |
| plötsäri | std. slg. rappari |
| plötö | std. slg. lihava |
| pobo | slg. porvari Uinen boheemi |
| pode | std. slg. laiva |
| podeli | std. slg. pullo |
| podilkkis | std. slg. puoliksi Pannaan fyrkat podilkkis, eiksjoo? |
| podlari, potlari | std. slg. ruok. peruna |
| pogoilee | std. slg. tanssia (erästä nykytanssia) Me pogoiltii koko yö. |
| Pohja | ylät. pohjoiset maat, alueet, pohjola, pohjoinen. Pohjan perillä, perukoilla. Hakkaa päälle, Pohjan [= Suomen] poika! |
| pohjanmaan kautta | leik. slg. ark. pohjaan asti, yhdellä kulauksella Kippis, ja pohjanmaan kautta! Ensin otettiin yhet snapsit pohjanmaan kautta. – Până la fund! |
| pohjanoteeraus | slg. ark. huono, ala-arvoinen suoritus, huono suoritus, pohjat Se mun tenttivastaus oli kyllä pohjanoteeraus. Nyt sä teit kyllä pohjat, ei kukaan voi olla noin tyhmä. Toi oli ihan pohjat, epätoivonen yritys. |
| pohjat | 1 ark. std. slg. loput juomasta, loput, viimeinen tilkka pullosta tai lasista, pullonpohjat, lasinpohjat Juoks sä noi pohjat? Pulloon eijääny ku vähän pohjia. 2 ark. std. slg. alkujuoma tai juomia, etukäteen juotu alkoholi, humalatila ennen ravintolaan tms. menoa Otettiin y het pohjat tos ennen ku lähettiin. sulla on kohta liikaa pohjia, et me ei päästä ollenkaan sisään. Ottaa, juoda pohjat t. pohjia nauttia alkoholia ennen ravintolaan, juhliin tms. menoa. 3 ark. urh. pohja-aika, vertailuaika rallissa, juoksukilpailussa tms. Grönholm ajo pohjat ensimmäisellä erikoiskokeella. Kenellä on pohjat?Ajaa, juosta pohjat pohja-aika. 4 std. slg. huonoiten Osakekurssit ovat pohjalukemissa. |
| pohmelo | ark. krapula, kohmelo |
| poies | kans. runok. pois |
| poika | 1 leik. poitsu, poju, pokeli, pokko, poku, t. tuttavallisessa sävyssä, yl. nuorukaisista ja miehistä 2 std. slg. viinapullo Pannaas poika piiloo ku anoppi tulee poikkeen. |
| poikaa | ark. (on) hyväksi, (tekee) hyvää Nyt ois kunnon kahvit poikaa. Kyllä sauna teki poikaa sen lenkin päälle. |
| poikakaveri | ark. poikaystävä |
| poikasakki | ark. poikajengi |
| poikaviikari | ark. poika + viikari |
| poiketa | ark. katketa Varo, ettei se naru poikkee! Sit se hinausköysi poikkesja auto jäi keskelle risteystä. |
| poikien tiimari | ark. Biltema |
| poikineen | ark. monta, paljon Saadaan ajaa vielä tunti poikineen, ennen ku ollaan perillä. Tohon romuun on kyllä menny pakkelia purkki poikineen. |
| poikkasta | ark. katkaista Älä ny poikkase sitä mailaa! Mä vissiin poikkasin sen kaulaketjun jossain. |
| poikki | 1 ark. Puhelinyhteys meni poikki. Sähkövirta on t. sähköt ovat poikki. 2 ark. Suu poikki [= suu kiinni, vaiti]! 3 ark. Se on sitten kerrasta poikki [= viimeinen kerta], jos vielä petät. 3 std. slg. uupunut, väsynyt Mä olin sen lenkin jälkeen ihan poikki. |
| poikki, menee | std. slg. suhteen loppettaminen Ei kai teil oo menny poikki? |
| poikkis | ark. poikaystävä Poikkiksen kaa. |
| poikkitaiteellinen | ark. taide-esitys, johon sisältyy useita taidemuotona |
| pointsi, bointsi, pauna | 1 ark. koul. slg. piste, pinna Tiina sai enkun kuuntelusta hyvät pointsit. Painonvartijoissa lasketaan pointseja, et kuinka paljon ruokaa saa syödä. Sai kymmenen pointsia. 2 std. slg. urh. piste urheilussa Montaks pointsii Klingan Pere duunas eile? |
| pointsi, pojo | ark. piste kilpailuissa |
| pointti | ark. std. slg. pääasia, jutun ydin, merkittävin seikka, kohta, puoli, näkökohta, huomio; ratkaiseva kohta, asian ydin, tarkoitus Sä sanoit pari aika hyvää pointtia siinä esitelmässä. Siis mikä tässä raportissa nyt on pointti? Täs hommas ei oo enää mitään pointtia. Tuoda esiin yllättäviä pointteja. Koko homman pointti on siinä, että – –. |
| pois | 1 ark. Siitä on oksat pois leikki kaukana. Toimittaa jk pois päiviltä ottaa hengiltä. 2 leik. Pois se minusta, että ajaisin omaa etuani en aja omaa etuani. |
| pois nukkunut | ark. kuollut, vainaja |
| poismeno | slg. kuolema |
| poispilattu | ark. pilalle hemmoteltu, lellitty Tommoset poispilatut kakarat sit valittaa joka asiasta. Poispilattu lapsi. |
| poispäin | ark. Ja niin poispäin ja niin edelleen, ja muuta sellaista. Kirjoja, vihkoja, kyniä ja niin poispäin. |
| poistaa | ark. ostaa, hankkia |
| poistua keskuudestamme | ark. kuolla |
| poitsu | std. slg. leik. (nuori) poika, poju Mikä mies se on, tommonen poitsu. On toi aika söpö poitsu. Jokos noin nuorilla tytöillä alkaa olla frendeinä niitä poitsuja? Hei poitsu, se fillari on kuule mun! |
| pojankloppi | ark. poika, kloppi |
| pojanviikari | ark. poika + viikari |
| pojat | ark. lievä kirosana, juku Voi pojat, että oli hauskaa. Aina sä jaksat jankuttaa, voi hyvät pojat! |
| pojo | std. slg. urh. piste urheilussa, arvostelussa, piste, pinna, pointsi Monta pojoo pitää olla, et pääsee läpi? Mä sain täydet pojot. |
| poju | std. slg. halv. leik. pieni, nuori poika Tules syliin, äidin pikku poju! Onpas siinä nätti poju. Älkää pojut alkako mua opettamaan! Tää ei oo pikkupojujen hommaa. Poju oot ja pojuna pysyt. |
| poka | 1 ark. tav. mon. kehys Ikkunanpoka. erik. silmälasien kehykset. Uudet muodikkaat pokat. 2 std. slg. asiakas, uhri Taksitolpalla oli pari pokaa oottamassa kyytiä. 3 std. slg. ihmisiä Oliks siäl paljo pokaa. 4 slg. lasti 5slg. keikka 6 slg. rikoksen tai iskemisen, pokaamisen kohde; saalis Kai ne varkaat aatteli, et tommonen mummu on hyvä poka. 7 slg. satunnainen poikatuttava, tyttötuttava Se muija oli Villelle pelkkä poka. 8 huum. paikka jossa ainetta saa |
| pokasaha | ark. kaarisaha, jännesaha Ennenhän ne kaadettiin puutkin vaan pokasahalla. Sen jälkeen ku ostin sirkkelin, en oo pokasahaan koskenu. |
| pokat | 1 ark. std. slg. kehykset, raamit Taulu ei oo kummonen, mut pokat on hienot. Ne maalaa noita ikkunanpokia. 2 ark. std. slg. silmälasien kehykset; silmälasit, kakkulat Eihän pokat paljon maksa, mut ne linssit. Sullon aika makeet pokat. Jos menis laserleikkaukseen, sit ei tarttis enää pokia. |
| pokata, pokkaa | 1 ark. std. slg. kumartaa jalkoja yhteen kopsauttaen Skidinä piti pokata kiittäessä. 2 ark. std. slg. hakea, saada palkinto tms. kunnianosoitus Poika pokkas oikein komeesti. Näyttelijät tuli riviin pokkaamaan. Kai sinne juhliin pitää mennä, et saa pokata sen stipendin. Nieminen pokkas kultamitalin. 3 std. slg. hankkia asiakas yl. (seksuaal.), iskeä, hankkia nais- tai miesseuralainen esim. pyytää tanssimaan Ville yritti koko illan pokata sitä muijaa. Ei sen kanssa viitti lähtee mihinkään, ku se aina pokaa jonkun jätkän. Mä pokaan ton gimman. 4 std. slg. iskeä tyttö, saada itselleen tyttöystävä |
| poke | ruok. Havaijilta kotoisin hittiruoka joka sisältää sushin tavoin raakaa kalaa |
| poke, portsari | 1 std. slg. rav. portieeri, portieri, portsari, vahtimestari, ovimies (esim. eteisvahtimestari ravintolassa tai hotellissa) Poke ei päästäny enää sisään. Poke lemppas meiät ulos. Heitä tolle pokelle hyvät tipit. 2 std. slg. pornografia, aikuisviihde 3 ark. Pokémon |
| poke‑kakku, pokekakku | ruok. u.s. (2016) (engl. poke ’tökkiä’) kakku, jonka paistuneeseen pintaan tökitään reikiä, jotka täytetään hillolla tms. |
| pokelehti | std. slg. pornolehti |
| poke‑pysäkki, pokepysäkki | u.s. (2016) Pokémon Go ‑peliin liittyvä paikka (usein jonkinlainen maamerkki tai nähtävyys), josta löytyy runsaasti peliin liittyvää sisältöä pokettaa pelata Pokémon Go ‑peliä |
| pokerinaama, pokka | std. slg. ilmeetön, näennäinen välinpitämättömyys ilmeessä |
| poket | huum. hasispaukut |
| pokka | 1 ark. pokeri Ryysypokka. Räsypokka. Pelataanks vähän pokkaa? Mä hävisin kaikki rahat pokassa. 2 ark. pokerinaama, kyky olla näyttämättä ajatuksiaan; uskallus, kylmäpäisyys Miten se voi valehdella silleen, kauhee pokka siilon. Nauratti niin pirusti, et ei meinannu pokka pitää. Mulla petti pokka ihan kokonaan. Onks sul pokkaa hypätä? Jklla on hyvä, huono pokka. Pokka pettää, pitää. Olla pokkana paljastamatta ilmein ajatuksiaan. Väitti pokkana [= vakavissaan, rehellisyyttä uskotellen] löytäneensä setelitmaasta. 3 slg. rohkeus, uskallus, kantti, tyyneys |
| pokka kestää, pokka pitää | std. slg. pysyä tyynenä, ilmeettömänä Kyllä jätkällä pokka kesti, piti. |
| pokkaa, on | std. slg. uskallus, rohkeus Onks sul pokkaa tulla mun faijan luo? |
| pokkailla | ark. kumarrella; mielistellä, pokkuroida Hovimestari pokkaili ovella, että tulkaa peremmälle. Vähemmästäkin nousee hattuun, ku kaikki vaan kiittelee ja pokkailee. |
| pokkana | 1 ark. std. slg. pokerikasvoisena, vakavana, ilmeenkään värähtämättä; muina miehinä Ville heitti hirveetä herjaa ihan pokkana. Kuinka sä voit pokkana kuunnella tommosta roskapuhetta? 2 ark. noin vain, muina miehinä, välittämättä tilanteesta Menin siitä ohi ihan pokkana. Häipyi pokkana [= muina miehinä] paikalta. Mä mentiin vaan pokkana jonon ohi. Äijä plokkas fibeleit kassiisa ihan pokkana |
| pokkari | 1 ark. std. slg. taskukirja, pehmeäkantinen kirja Mä ostan tosta kioskilta jonkun pokkarin. Saaks tätä kirjaa pokkarina? Pokkarit on paljon halvempia ku kovakantiset. Kantsuu venaa ku ne tulee pokkareina. 2 ark. taskukamera, pieni kamera Mä otan mukaan vaan pokkarin, kun silläkin saa ihan hyviä kuvia. |
| pokkuroida | ark. mielistellä, nöyristellä, nuoleskella |
| poksari | std. slg. nyrkkeilijä |
| poksi | ark. boksi 1 ark. vars. opiskelijan (vuokra)huone, luukku, kolo, kämppä. Opiskelijaboksi. Asua boksissa.2 ark. rasia, kotelo, kuori; säiliö. Suksiboksi. |
| poksia, poksii | std. slg. nyrkkeillä |
| poksihanskat | std. slg. nyrkkeilyhansikkat |
| pokstaavi | vanh. leik. kirjain |
| polaa | std. slg. pettää |
| polde, pole | std. slg. poliisi Leikittii aina poldee ja rofee. |
| polenta | slg. nainti vrt. vb. polkasta, polkasee |
| poli | 1 ark. poliklinikka Kannattas varmaan käydä polilla. Mä meen polille näyttään tota jalkaa. 2 ark. Teknillinen korkeakoulu Poli on siel Otaniemessä. Teekkarit on niitä, ku opiskelee polilla. Sun kannattas, Tiina, hakee polille. |
| poliisi | ark. urh. jääkiekossa tav. isokokoisesta ja voimakkaasta pelaajasta, jonka ensisijaisena tehtävänä on suojella joukkueensa tähtipelaajia, gooni. |
| poliittinen eläin | leik. halv. poliitikosta joka on läpikotaisin, kaikessa (vain) poliitikko |
| poliittinen valtiosihteeri | ark. ministerin poliittinen avustaja – Consilier politic. |
| polkasta, polkasee | std. slg. naida naista Pölkasitsä sitä Kerttuu siel makkaris? Pääsitsä polkasee sitä ellii. Kävin polkasee Pirjoo. |
| polku loppuu | slg. kuolema |
| polla | std. slg. pää, nuppi; äly Mulla on polla kipee. Polla on sekaisin. Se saamarin hullu heitti mua kivellä pollaan. sulla on terävä polla. Ei kaikilla riitä polla siihen opiskeluun. Hänellä polla säteilee hän on älykäs, fiksu. Eiks sun pollas säteile yhtää. Sil ei polla leikkaa. |
| pollari | ark. std. slg. poliisi Sit joku soitti pollarit. Mitä täällä tapahtuu, kupollareita on joka paikassa? |
| polle | 1 leik. last. hevonen, heppa, hepo Varo ettet aja ton pollen päälle. Tytöt nyt niin tykkää noista pölleistä. 2 std. slg. huum. heroiini, hepo Pollen kanssa ei kannata alkaa leikkimään. |
| pollea, pollee | ark. std. slg. ylpeä, leuhka, leveä, rehentelevä, lapsenomaisen mahtaileva Toi jätkä on vähän turhan pollee. Tiina oli polleena ku se pääs ylioppilaaks. Ois se polleeta ajaa jollain avoautolla. Vähä faija oli pollee ku näytti mun spettarii kavereilleen. Pollea kaveri. Olla pollea(ta) jstak. |
| pollikka | std. slg. aurinko |
| polsa | std. slg. palttoo |
| polski | ark. std. slg. sb. puolalainen Polski-votkaa tääl on koko lodju. |
| polstari, polsteri | std. slg. kans. patja |
| poltsi | std. slg. pallo Mis on futispoltsi, toiks sen eile joku himaan kentsulta? |
| poltsi hukassa | std. slg. ymmällään Sil oli poltsi ihan hukassa, ei se tsennannu ees mua. |
| polttaa | 1 ark. std. slg. ilmiantaa, antaa ilmi, käryttää, ottaa, saattaa jku kiinni rikkomuksesta, laiminlyönnistä tms. Polttaa jku lunttaamisesta, viinanmyynnistä. 2 atk. valmistaa kopio CD-ROM- tai CD-levystä, tallentaa CD-ROM Polttaa CD-levyjä tallentaa esim. tietoa t. musiikkia CD-levylle. Poltettava CD-levy CD-levy jolle voidaan tallentaa musiikkia tms. Polttava CD-asema paremmin: tallentava CD-asema. |
| polttaa hihansa, päreensä, proppunsa | ark. std. slg. hermostua, suuttua Tuomari poltti hihansa ja anto varotuksen. Taasko se naapurin äijä poltti proppunsa. Älä nyt heti polta päreitäsi Mutsi poltti päreet ihan totaalisesti. – A-și ieși din fire. A nu se putea stăpâni. |
| polttaa käämit | ark. std. slg. hermostua, hikeentyä, ärsyyntyä, suuttua Joku poltti Kalen, ku hittas sen siel lafkas. – A se enerva. |
| polttarit | ark. std. slg. sulhaselle tai morsiamelle (erikseen) ennen häitä järjestetyt juhlat, ystäviensä kanssa viettämä viimeinen poikamies/tyttöilta, jonka aikana ystävät tekevät ja teettävät kepposia sulhaselle tai morsiamelle (< Polterabend) Mikä ihmeen jengi toi on, niillä on varmaan polttarit. Mä jouduin polttareissa myymään kortsuja. |
| polttis | ark. slg. polttopallo (leikki) Polttista skulattii vaan skoilesim. – Dodgerball (până s-o găsi un nume). |
| polu | std. slg. pallo, kumipallo |
| polvarit | 1 ark. std. slg. polvihousut Snadina oli kesäl vaan polvarit ja klabbit ruvella. 2 ark. std. slg. polvisukat |
| pomiloida | 1 kans. molottaa, pulista. 2 kans. ortodoksien rukoilemisesta |
| pomilointi | kans. pomiloiminen |
| pommari | 1 std. slg. pommikone 2 std. slg. pommisuoja |
| pommi | 1 ark. rav. liian juopunut asiakas, jonka aamuvuoro on päästänyt sisään ja jättänyt iltavuoron siivottavaksi 2 ark. Mennä pommiin myttyyn, epäonnistua. 3. ark. Matkustaa pommilla maksamatta, pummilla. 4 ark. Nukkua pommiin ohi määräajan |
| pommiin menee | std. slg. epäonnistua |
| pommiin, nukkuu | std. slg. nukkua liikaa |
| pommikoira | ark. pommien etsinnässä käytettävä koira |
| pommilla | std. slg. maksamatta, ilmaiseksi Mä menin landelle busas aina pommilla. Nonarii mentii joskus takadörtsistä pommilla. |
| pomminvarma | ark. täysin, aivan varma. Pomminvarma suunnitelma. |
| pommittaa | ark. soittaa kännykkään tai lähettää tekstiviestejä jatkuvasti |
| pomo | 1 ark. std. slg. työpaikan esimies, johtaja, päällikkö, (työn)johtaja; kiho, pamppu Toi on meidän osaston pomo. Mikä johtaja se on, semmonen pikkupomo. Noin nuori kaveri ja jo päässy pomoks. Saisivat joskus antaa noille pomoillekin kenkää eikä aina vaan duunareille. Toimiston, työryhmän pomo. Puoluepomo, urheilupomo. 2 ark. post-moderni |
| pomoilla | ark. pyrkiä esiintymään johtajana, komennella, määräillä, pomottaa Ryhmässä ei kukaan yrittänyt pomoilla. |
| pomoilu | ark. pomoileminen Sai kyllikseen toisen pomoilusta. |
| pomotella | ark. komentaa, määräillä Lapsen ei saa antaa pomotella vanhempia. Älä sä siinä pomottele! |
| pomottaa | ark. komennella, määräillä muita, pomoilla Pomottaa työssä ja kotona. Pomottaa alaisiaan. |
| pompata | ark. Johan pomppasi [= ei pidä paikkaansa, pötyä]! |
| pompi pituutta! | std. slg. älä selitä, puhut joutavia |
| pompottaa | 1 ark. std. slg. määräillä mielivaltaisesti, kiusata, juoksuttaa, hyppyyttää, pullottaa, pömpöttää, kohdella huonosti Ne pompotti mua luukulta luukulle. 2 ark. käsitellä jkta miten tahtoo, tanssittaa oman pillinsä mukaan, määräillä toista ihmistä Ville pompotti sitä muijaa miten tahto. Mua vaan pompotettiin siel toimistos luukulta toiselle. Et suostu semmoseen pompottamiseen. Pompotti alaisiaan. 3 ark. pullottaa, pömpöttää. Vatsa pompottaa. |
| pomppa | ark. std. slg. paksu (miesten)päällystakki Mist sä oot tommosen pompan löytäny? Ota toi pomppa päälles, ni ei tuu kylmä. |
| pomppas, nyt kyllä | std. slg. ei käy, en hyväksy Nyt kyllä pomppas, tohon lankaan mä en enää mee. |
| pomppu | ark. pompahdus, hypähdys Tietöyssy aiheuttaa auton pompahduksia. |
| pomppurimäki | std. slg. hyppyrimäki |
| pomsa, pomtsika, pomsika | std. slg. pomo, esimies, perheen pää |
| pongaa | std. slg. luetteloida |
| ponnari | 1 ark. std. slg. ponihäntä hiuksissa, poninhäntäkampaus; lenkki jolla hiukset kiinnitetään poninhännälle, donitsi Ponnari on jätkilläki nykyään ihan jeesim. Tiina veti tukan ponnarille. Noi hiukset ei oo vielä niin pitkät, et niihin saisponnarin. Noita ponnareita lojuu kans joka paikassa. Hiukset ponnarilla. 2 std. slg. ponnistuslauta uinnissa Kolmen metrin ponnarilt on nasta dyykkaa. Simmiksellä hypättii ponnarilta. 3 std. slg. urheiluseura Ponnistus |
| Ponnarit | std. slg. Ponnistus-urheiluseura Ponnarit skulas pari kautta mestiksesim. |
| pontso | std. slg. lihava |
| ponssari | ark. pohatta, porho |
| ponttoonit | std. slg. vetoketjulliset kalossit |
| ponu | std. slg. pontikka, epämääräinen alkoholijuoma Porukat keitti vessassa ponua. Hyi helkkari, ku tää ponu on pahaa. Mitä ihmeen ponua tää on? Jätkät keitteli ponua metsässä. Mul on tuol klitsussa 30 litraa ponua. |
| poolo | ark. poolokaulus; poolokauluspaita Puuvillapoolo. |
| pop | 1 ark. adv. suosittu, suosiossa oleva, muodikas, ajankohtainen Kuntoilu on pop. 2 ark. std. slg. sb. suosittu, vars. kevyt nuor. musiikki, popmusiikki Soittaa poppia. Beatles oli 60-luvun puolivälis ihan pop. 3 huum. ruiskutettava aine |
| popata | 1 ark. esittää popmusiikkia; kuulua popmusiikin alaan, olla popmusiikkia t. sen kaltaista. Yhtye poppaa uudella levyllään. Poppaava biisi. 2 last. polttaa |
| poplari | ark. std. slg. popliinitakki, popliini On siel sen verran kylmä, et pitää panna poplari. Miks äijät aina pitää tommosia harmaita poplareita? Talvipoplari. Poplari päällä ei kantsu lähtee dallaa, siel on galsa. |
| popliini | ark. popliinitakki. Miesten popliini. Talvipopliini. |
| poplikat | std. slg. puukengät |
| popot | ark. slg. last. kengät Osaaks sä jo panna ite popot jalkaan? Tommosia popoja ei saa enää mistään. Mun popot on neljäfemmat. Popot jalkaan ja menoks. |
| poppa | 1 last. tuli. 2 polttava, tulinen, kuuma Älä koske, se on poppa! Onkse puuro vieläpoppaa? |
| poppakonsti, poppaskonsti | ark. std. slg. taikakeino, taikatemppu, noitakeino, kepulikonsti, epämääräinen temppu Jollain ihmeen poppakonstilla se Ville selvis siitäkin. Tässei nyt auta poppaskonstit, pitää soittaa korjaaja. Työttömyyteen eivät poppakonstit auta. |
| poppamies | std. slg. lääkäri |
| poppari | 1 ark. std. slg. esiintyjä tai popmus. kuuntelija; popmuusikko, popidoli; popmusiikin harrastaja; popmusiikin esittäjä tai harrastaja Ennen se oli kova bändi, mut nyt niistä on tullu ihan poppareita. Se uus poikaystävä on kuulemma joku poppari. Likat on kaikki niiden poppareiden perään. 2 urh. rullalautaillun temppu, kiertää jaloilla lauta 180° |
| popparipussi | 1 ark. slg. popcornpussi, perunalastuja – Ceva de ciugulit. 2 slg. miesten naru-uimatanga |
| poppi | ark. popmusiikki, kaupallinen, viihteellinen musiikki Nyt pannaan poppi soimaan! Tää on hyvää poppia. Se bändi soittaa nykyään ihan pelkkää poppia. En mä pidä tommosesta pöpistä, pitäs olla vähän rankempaa. |
| poppikone, poppikset | ark. radio, stereot tms. äänentoistolaite, musiikkilaitteet (vain musiikin kuuntelua varten, ei siis soittovehkeet) Ota joku poppikone mukaan, et saadaan kuunnella musiikkia. Poppikoneesta loppu patterit. |
| poppikset | std. slg. popcornit |
| poppoo | 1 ark. std. slg. ryhmä, joukko, sakki, porukka Tuutteks te sitten koko poppoo? Siellä oli poppoota ulkomailta asti. Meidän poppoo. 2 std. slg. perhe Nyt meidän poppoo lähtee goisiin, onko selvä? |
| popsahtaa | ark. ilmestyä yllättäen. Tietokoneen näytölle popsahti virheilmoitus. Mieleeni popsahti hauska ajatus. |
| popsia | ark. pistää suuhunsa, syödä |
| popula | ark. std. slg. väki, joukko, porukka, ihmiset, jengi Poliisit käski koko populan painua tiehensä. Onpas täällä populaa. Stadikalla oli populaa ku meren mutaa. |
| pop‑up‑ravintola | u.s. (2011) (engl. pop up = ponnahtaa) tilapäisravintola, väliaikaisravintola, vain lyhyen määräajan (esim. jonkin tapahtuman ajan) toimiva ravintola |
| porata, poraa | std. slg. kans. itkeä, ruikuttaa, pitää porua, parkua; valittaa, ruikuttaa Voi hyvä lapsi, älä poraa! Kauhee poraaminen yhestä pikkujutusta. |
| porattu kirnu | std. slg. viritetty moottoripyörän moottori Kawassa oli porattu kirnu. |
| porauslauta | ark. lyhyitä risteilyjä tekevä risteilyalus tai autolautta, etenkin Suomen ja Ruotsin tai Viron välillä |
| pore, bore | 1 ark. meininki, uusvanha: ”Hyvä bore” on cliftersin biisi jo 80-luvulta 2 std. slg. amfetamiini |
| porhaltaa | ark. kulkea nopeasti, pyyhältää Juosta porhaltaa. Juna porhaltaa asemalle. |
| porho | ark. std. slg. rikas, varakas, vaikutusvaltainen Tiinan faija on joku iso porho. Kaikki porhot vaan repii rahat omaan taskuunsa. Tos vastapäätä budjaa joku öky-porho. |
| porjaa | std. slg. kaatua |
| porjari | std. slg. kuperkeikka |
| porkat, borkat | std. slg. kahvit Divataaks täs porkat ennenku aletaa? |
| porkeri | ruok. pulled pork sandwich, hampurilaistyyppinen pikaruoka, engl. porker – Porc (tânăr) pus la îngrăşat. |
| porkka | 1 std. slg. kans. suksisauva Sit mä kaaduin siinä laskussa ja porkka meni poikki. Nää on hiilikuitua nää uudet porkat. 2 std. slg. kahvi |
| porkkala | u.s. (2016) kylmäsavulohta muistuttava vegaaninen ruoka, joka valmistetaan porkkanoista kypsentämällä ne ensin suolakuoressa ja maustamalla sitten savuaromisessa marinadissa |
| porkkanapää | ark. punatukkainen ihminen; punapää |
| porkkanaraide | std. slg. metro |
| pornodivari | std. slg. epäsiveellisten tavarain osto- ja myyntiliike Kalliosha on joka kartsal viis pornodivarii. |
| pornoleffa | ark. pornoelokuva |
| pornotähti | ark. tunnettu aikuisviihdenäyttelijä |
| poro | 1 std. slg. kahvijauhe 2 std. slg. hauk. lappalainen (ihminen)3 kuv. ark. Veti porot nokkaan [= hermostui], kun ei päässyt mukaan retkelle. |
| poropeukalo | ark. kömpelöstä, taitamattomasta ihmisestä. Liian vaativa työ sellaiselle poropeukalolle! |
| porsaanreikä | leik. lain tm. säädöksen aukko, jota käytetään eril. etujen hankkimiseen, esim. veronkiertoon |
| porstua | kans. eteinen |
| Porthaninkadun yliopisto | std. slg. apukoulu |
| portimo, portsari, poke | ark. std. slg. eteisvahtimestari, portinvartija, portieeri, vahtimestari, poke; vars. ravintolan eteisvahtimestari Portsari pani sun takin narikkaan. Kysys tolta portsarilta, voisko se soittaa taksin. Portimo lykkäs handusa eteen ja vaati femmaa. |
| portsariraha | ark. portsarille annettava palveluraha |
| portsuuna, portsua | std. slg. ruoka-annos Kiitos vaan, kyl oli mahtava portsuuna. |
| porttari | 1 std. slg. porttikäytävä Meidän porttaris oli aina joku trokari. 2 std. slg. rav. porttikielto ravintolaan |
| porttikonki | ark. porttikäytävä |
| porttis, porttari | std. slg. porttikielto, sisäänpääsyn kielto ravintolaan Ola sai vuoden porttarin Vinkkeliin. |
| porttikongi, porttikonki | ark. porttikäytävä Mä ootan sua siinä porttikongissa. Se oli tää talo, mut mä en muista mikä porttikonki. |
| portto | halv. ilotyttö, huora, prostituoitu |
| porttu | std. slg. laivastoalus Katajanokalla, vanh. muoto |
| poru | 1 ark. itku Tytöltä pääsi poru. 2 ark. valittavan t. arvostelevan sävyinen lehtikirjoittelu tms. melu, kohu, ruikutus, meteli Lapsi päästi pahan porun, ku se sai rokotuksen. Sinäkin se jaksat pitää porua tommosesta. Jos ihmiset saa tietää, täst nousee vielä poru. Pitää porua, nostaa poru jstak. |
| porukalla | ark. joukolla, yhdessä No sielthän tullaan oikein porukalla! Porukalla se reissu tulee halvemmaks. |
| porukat | 1 ark. ihmiset, jengi Porukat pyörii yleensä asemalla. 2 std. slg. vanhemmat, perhe, kotiväki Tiinan porukat tuli yhtäkkiä kotiin. Pitäs saada oma kämppä, ku mä en kestä meidän porukoita. Opiskelija asui kesät porukoillaan. |
| porukka | ark. väki, joukko, ryhmä, sakki Sinne juhliin tulee paljon porukkaa. Meill on töissä tosi hyvä porukka. Me haluttas viereiset huoneet, ku me ollaan samaa porukkaa. Otatteks te mut porukkaan? Veikkausporukka. Työporukka, Koko porukka lähti liikkeelle. Ollasamaa porukkaa. Tehdä jtak porukalla, porukassa yhteisesti, yhdessä. |
| porukoida | ark. toimia, esiintyä porukoissa |
| porutratti | ark. itkupilli |
| poruuttaa | ark. itkettää |
| porvarillinen | halv. tavanomainen, sovinnainen, pikku‑, poroporvarillinen |
| Porvis | std. slg. Porvoonkatu Porviksen kundit kävi skrinnaamas Pragulla. |
| posa | std. slg. pussi Kundit veti vaan poskareita. |
| posaa, posauttaa | std. slg. paukkua, paukauttaa |
| posari | 1 ark. positiivinen tulosvaroitus (antonim: negari) 2 ark. Pohjolan Sanomat |
| pose | std. slg. poliisiputka |
| poseen, posessa | std. slg. kiinni |
| posessa | slg. vankilassa, putkassa; kiinni, kiipelissä Toi äijä on ollu posessa jostain huumejutuista. Tommosesta tulee vaan ehdollista, ei siit poseen joudu. Sit vartijat tulija me oltiin posessa. Mä jäin röökinpoltosta poseen, ku isä kyttäs ikkunasta. |
| posetiivari | ark. posetiivinsoittaja |
| positiivari | ark. optimisti |
| poskarit; poskari, vetää | ark. std. slg. poskisauhut tupakasta, poskisavut, tupakansavut joita ei vedetä henkeen; polttaa savuketta vetämättä henkitorveen Yks ei osaa ees polttaa, ku vetelee vaan poskareita. |
| poskea, soittaa | std. slg. soittaa suuta, vinoilla |
| poskeen, ottaa | std. slg. harrastaa oraaliseksiä Ottikse mirkku sulta poskeen? |
| poskeinen | ark. vähäpätöinen, epäolennainen, marginaalinen |
| poskella, nenä | std. slg. saanut neniinsä |
| poskella, räkä | std. slg. lapsirukka, huolimaton ulkoasu lapsella Siellä ne snadit telmi räkä poskella. |
| poskellaan | ark. std. slg. epäonnistunut, rempallaan, pielessä, pilalla Nää sun laskelmat on kuule ihan poskellaan. Koko reissu meni poskelleen. Mun on ny pakko myöntää, et homma on ihan poskellaan. |
| posket sylissä; posket täynnä, posket täys | std. slg. aivan humalassa, oksentamaisillaan Se oli ihan posket täynnä ku se tuli eile himaan. Se oli posket täys. |
| posketon | 1 ark. std. slg. älytön, päätön, mahdoton, uskomaton, ihmeellinen, vailla mieltä, hulvattoman, erittäin Toi oli ihan posketon juttu. Ville osaa olla poskettoman hauska jätkä. Posketon tarina. Poskettoman hauska. Se oli ihan poskettoman nasta leffa. 2 std. slg. valtava, upea, hieno Bändis skulas yks ihan posketon basisti. 3 sb Nyt sä puhut ihan poskettomia. Puhua poskettomia. – Nerușinat |
| poskettomasti | ark. vrt. posketon. Iskeä poskettomasti tarinaa. |
| poski | ark. Soittaa poskea, poskeaan rähjätä, soittaa suutaan, aukoa päätään. Homma meni poskelleen epäonnistui. Räkä poskella umpijuovuksissa. |
| poskisolisti | ark. std. slg. turhanpuhuja, suunsoittaja, huulenheittäjä sanavalmis henkilö, huuli veikko Se urheiluselostaja on kauhee poskisolisti. Tähän ei ny tarvita mitään poskisolisteja neuvomaan. Se on vaan sellanen poskisolisti, simppari. |
| po’skoj | std. slg. leikillään |
| posliini | 1 std. slg. alat. karvattomista tai paljaiksi ajelluista sukupuolielimistä Onkse totta, et miehiä kiihottaa jos muijalla on posliini? Nykyään jätkätkin voi ajaa posliiniks. 2 std. slg. alat. henkilö, jolla on karvattomat tai paljaiksi ajellut sukupuolielimet Tommonenkin kimma puhuu kyrvästä, vaikka taitaa ite olla vielä posliini. |
| posliinibusilla ajaminen | slg. oksentaminen – A vomita. |
| posliinipillu | 1 std. slg. alat. karvattomista tai paljaiksi ajelluista naisen sukupuolielimistä Pornoleffoissa kaikilla muijilla on posliinipillu. Ooks ikinä saanu posliinipillua? 2 std. slg. alat. nuori tyttö, jonka sukupuolielimet ovat vielä karvattomat Pidä näppis irti tommosista alaikäsistä posliinipilluista, joudut vielä linnaan. Siel oli pari posliinipilluu, mut me kierrettiin ne kaukaa. |
| posmittaa, posmottaa, posottaa | std. slg. leik. puhua taukoamatta, puhua herkeämättä puhua vilkkaasti käsittämätöntä kieltä, vars. venäjän puhumisesta |
| posse | std. slg. porukka, joukko, jengi. Soukka-posse. Steissi posse. |
| possu | ark. porsas, sika; leik. last. pikku porsas, nasu, sika Lapset tykkäs kauheesti niistä pikkupossuista. Kaupassa oli possun etuselkä tarjouksessa. Älä puhu ruoka suussa niinku joku possu. |
| possu, munkkipossu | std. slg. hillomunkki |
| possuflunssa | ark. sikainfluenssa |
| possunliha | ark. porsaanliha |
| postaa | std. slg. olla vahdissa |
| postari | 1 std. slg. postiluukku Mä oon tsögannu yhtä postarii jo viis vuotta. 2 ark. std. slg. postimerkki; postituskulut Täst kortist puuttuu vielä postari. Mä keräsin lapsena postareita. Hinta viis euroo ja postarit. Pannaan postarit puoliks. |
| postata | ark. u.s. (2011) lähettää postaus, lähettää viesti keskustelupalstalle, lähettää viesti, juttu, video tms. verkkosivustolle Postasi uuden blogimerkinnän. |
| postaus | ark. u.s. (2011) verkkosivustolle lähetetty viesti tai juttu. Postaus voi olla esimerkiksi blogimerkintä tai keskustelupalstalle lähetetty viesti. vrt. postata. Matkalta lähetetyt postaukset. |
| posteri | ark. std. slg. seinäjuliste, juliste |
| posti | 1 ark. postinjakaja, postinkantaja Joko posti kävi? – Poștă. 2 ark. virkapaikka, tehtävä. Suurlähettilään posti. Hoiti hallituksessa milloin mitäkin postia. – Post. |
| postmoderni | ylät. ilmaisu, jolla 1990-luvulla osoitettiin kuuluvan akateemiseen sivistyneistöön, tarkoittaa modernismille syntynyttä vastakulttuuria, jo vähän passee, oikea sivistyssana |
| pot | huum. marihuana |
| pot head | huum. marihuanan käyttäjä |
| potaatti | ark. peruna, pottu Heitä pois tommonen mätä potaatti! Onkohan ne potaatit jo kypsiä? Mä en noista potaateista niin välitä. |
| potaska | ark. std. slg. väärä asia, vale, voimakas liioittelu; valhe, roskapuhe, paskapuhe, perätön puhe, soopa Kyllästyttää tommonen potaska. Se jätkä puhuu pelkkää potaskaa. Älä puhu potaskaa, rontti, kyl mä tiän mis sä olit. Älä pamlaa täyttä potaskaa. |
| potero | std. slg. putka, kuoppa Slurkit haki Maukan poteroon yöks. |
| potikka | slg. pyöreä säätönappula, potentiometri Tää potikka on basso, ja tää on diskantti. Kierrä sitä potikkaa isommalle. |
| potkaista | ark. erottaa, antaa potkut, ajaa pois, tiehensä Mä olin ollu siinfirmas kymmenen vuotta, ja sit mut vaan potkastiin pellolle. Nehän potkas mut ulos, ennenku mä ehdin ees päivää sanoa. Jos se jätkä vielä kerran tulee tänne, mä poikasen sen heti pihalle. |
| potkaista tyhjää | std. slg. kuolla, heittää veivinsä Kaikki oottaa vesi kielellä, et se rikas mummu potkasee tyhjää. Se potkas tyhjää ihan yllättäen, alle viiskymppisenä. Saku sai sydärin ja potkas tyhjää viime jussina. Saku sai sydärin ja potkas tyhjää viime jussina. – A deceda. |
| potkari, potkis | std. slg. potkulauta |
| potkarit | last. potkuhousut |
| potkia | ark. erottaa, antaa potkut Kaikki työntekijät potkittiin pihalle ja tehdas muutti Kiinaan. |
| potkia pitkälle | ark. päästä pitkälle, menestyä Ville on sellanen kaveri, et se potkii vielä pitkälle. – A ajunge departe. A reuși. |
| potkia päähän | ark. std. slg. kohdella huonosti, sortaa, masentaa Eikö sitäkin raukkaa oojo tarpeeksi potkittu päähän? Tää on taas niitä päiviä, ku kaikki potkii päähän. – A se purta urât. A tracasa. |
| potkua | ark. vauhtia, voimaa, tehoa, intoa Nyt tarvittas vähän potkua tähän hommaan. Mopoon oli viritetty lisää potkua. Kyl siit saa kummasti potkua, kujoku muistaa välillä kiinaakin. |
| potkupallo | leik. jalkapallo lajina ja pelivälineenä Se pelaaminen on siellä puulaakissa enemmän sellasta potkupalloa. Menkää muualle sen potkupallon kanssa, rikotte ikkunan vielä. |
| potkuri | ark. potkukelkka Potkuri on hyvä peli, jos tietä ei oo hiekotettu. Joku ämmä tuli potkurilla suoraan eteen. slg. kävelyteline |
| potkut | ark. erottaminen, irtisanominen Se sai potkut töistä ryyppäämisen takia. Se on kolme varotusta, ja sitten tulee potkut. Eihän nykyään koulusta anneta potkuja. |
| potkuu | std. slg. meininkiä, draivia, menoa, sykettä Oliks täs biisis tarpeeks potkuu? |
| potlari | std. slg. peruna |
| potra | leik. ponteva, reipas, tuhti |
| potretti | std. slg. leik. valokuva, muotokuva Kuka tossa potretissa on? Mentiin sitten kokoperhe oikein potrettiin. Kuka tos potretis on toi rillipäinen? |
| potski, potsku | std. slg. laiva |
| potslojo | std. slg. olla maaten, mennä maaten |
| potta | 1 last. yöastia, keija, astia, johon lapsi tekee tarpeensa Meidän lapsi osaa jo istua potalla. Tuliks sinne pottaan mitään? 2 slg. kypärä Hullun näköstä, kun ajetaan pyörällä potta päässä. |
| pottailu | last. käydä potalla, pottaileminen, pikkuvauvan opettaminen käyttämään pottaa Pottaillaan! Minkä ikäisenä teidän mielestä olisi sopiva aika aloittaa pottailu? |
| potti | ark. std. slg. voitto, saalis, panos; kerralla pelattavana, arvottavana oleva rahamäärä uhkapelissä, arpajaisissa tms.; rahamäärä, jonka voittaja saa pelissä, arvonnassa tms. Kaks tuhatta, se on iso potti rahaa. Paljon siellä potissa on? Ville voitti koko potin. Lottopotti. Pisti viitosen pottiin. Voitti, vei koko potin. |
| pottu | 1 ark. std. slg. peruna Monta pottua sä syöt? Voi ei, taas pottuja!Keittää pottuja. Maksaa potut pottuina antaa takaisin samalla mitalla. 2 ark. std. slg. (viina)pullo Äijällä oli joku pottu taskussa. Joks sä joit koko potun? |
| pottuilla, pottuilee | ark. std. slg. tehdä kiusaa, keljuilla, vinoilla, vittuilla, soittaa suutaan Älä sä siinä pottuile. Pomo kävi taas tässä pottuilemassa. Älä pottuile siinä! Älä rupee siinä pottuilee tai tulee flaidis. Älä jätkä rupee pottuilee. |
| pottuilu | ark. pottuileminen Hänen puheensa ovat pelkkää pottuilua. |
| pottumainen | ark. kelju, harmittava Pottumainen kaveri, teko. |
| pottunokka | ark. perunan muotoinen, pyöreäpäinen nenä; ihminen, jolla on pottunokka. Mä inhoon tätä mun pottunokkaa. Siitä pottunokasta näki heti, että suomalainenhan se on. |
| pottuuntua | ark. suuttua, harmistua |
| pottuvarvas | ark. isovarvas Minulla on tässä jonkin aikaa vaivannut oikean jalan pottuvarvas. |
| potumaisesti | ark. vrt. pottumainen. Pottumaisesti sanottu. |
| potut pottuina | ark. kostaa samalla mitalla, antaa takaisin samalla mitalla Mä maksan sille lierolle vielä potut pottuina. – Ochi pentru ochi și dinte pentru dinte. |
| potuttaa | ark. std. slg. suututtaa, harmittaa, hatuttaa, keljuttaa, sapettaa Mikä sua nyt potuttaa? Villee potutti, ku ei päästy sisään. Potuttaa niin vietävästi! Alko potuttaa ku kaikki meni päi helvettii. |
| pousaa | std. slg. juhlissa pitää paussi tansseista, juoda vain |
| povari | 1 ark. std. slg. povitasku Onks tos takissa povari? Paa toi vaikka povariin. Multa vietiin lompakko povarista. Mul on puolen litran flinda jalista povarissa. 2 std. slg. puukko, pienikokoinen 3 ark. ennustaja |
| poveri | std. slg. voima |
| praakari | std. slg. parturi |
| praasniekka | kans. ortod. Karjalassa vietettyjä paikallisten suojeluspyhimysten muistopäiviä; yl. karjalainen (kylä)juhla – Praznic. |
| praasu, braasu | std. slg. tuli, nuotio Kauhee praasu siit sytty, meinas palaa koko skutsi. |
| pragaa | std. slg. hajota, sortua Se haussi pragas ihan kokonaan. |
| praijaa | std. slg. leikkiä, telmiä, riehua, rähjätä Ne vaan praijas mut maikka luuli et ne on tosissaan. |
| prakata, prakaa | ark. std. slg. sortua, murtua, pudota, luhistua, mennä rikki, särkyä, pettää, hajota, levitä; pettää Just olin tulossa, ku fillarin kumi prakas. Mulla prakaa hermot teidän idioottien kanssa. Auto meinas prakata keskelle risteystä. Kello prakasi. Hermot prakasivat. Tulkaa veks sieltä, se voi prakaa koko höskä. |
| prankkari | std. slg. palokuntalainen, palokunta, paloauto |
| prassaa | std. slg. telmiä, rähjätä, mellastaa |
| preivi | std. slg. kirje |
| prelaatti | halv. mahtavasti esiintyvästä papista |
| prellaa | std. slg. puhua (paljon) |
| prenikka | ark. std. slg. kunniamerkki, palkintomitali, mitali Sotaveteraanit marssi prenikat rinnassa. Mitä prenikoita sulla on tuolla kaapissa? Ihme-prenikoita silloli rinta täynnä. |
| prennaa | 1 std. slg. polttaa polttolasilla 2 std. slg. polttaa tupakkaa |
| prennari | std. slg. polttolasi, suurennuslasi |
| prepari | ark. esirippikoulu |
| prepata, preppaa | ark. std. slg. valmentaa tutkintoon tms., valmentautua kokeeseen tms. Semmosella kurssilla voi prepata pääsykokeisiin, se on preppauskurssi. Tiina preppas kovasti matikan kokeeseen. Prepata jkta matematiikassa, tenttiin. Mutsi lupas preppaa mua svenskin kokeisiin. |
| preppaus | ark. preppaaminen |
| presa | std. slg. hattu, lakki Ota presa veks ku mennää sisää. |
| presiis | ark. std. slg. tarkasti, tarkalleen, täsmälleen, juuri niin Kahelia kilpailijalla oli presiis sama aika. Se on presiis niinku mä sanoin. Presiis yhtä suuri. |
| presis | 1 ark. lehdistötilaisuus 2 ark. esitys, esitelmä, presentaatio |
| pressa | ark. std. slg. presidentti Urho Kekkonen oli Suomen pressa. Ketä sä äänestit pressanvaaleissa? Meidän tyttö haluu isona pressaks. |
| pressi | ark. std. slg. lehdistö |
| Pressi | std. slg. Nya Pressen |
| pressikeskus | ark. std. slg. lehdistökeskus |
| pressikortti | ark. std. slg. lehdistökortti |
| presso | huum. myyntipaikka Helsingissä |
| pressu | ark. std. slg. suojakangas, vedenpitävä suojapeite Monttu oli peitetty pressulla. Varo, ettei tuuli vie sitä pressua. Hilaa toi pressu etuosanki päälle. |
| prigi | std. slg. puku |
| prikka | 1 ark. mutterin, ruuvin tms. aluslevy, aluslaatta. Tost ruuvin alta puuttuu prikka. Onks sulla prikkoja kuuden millin pulttiin – Șaibă 2 ark. tarjotin Varo, ettei se prikka kaadu. Saisinks mä prikan, ku en mä pysty kantaan näitä muuten. – Tavă. 3 ark. mitali, prenikka |
| prikku | ark. pilkku, täplä |
| prikulleen | ark. std. slg. tarkasti, tarkalleen, täsmälleen, juuri niin Kuka sen nyt niin prikulleen tietää. Tän vastauksen pitää olla prikulleen oikein. Prikulleen samankokoiset. |
| prillit | ark. std. slg. rillit, silmälasit |
| prinkkala | ark. Päin prinkkalaa aivan hullusti, päin honkia, pielessä. Kaikki menee päin prinkkalaa. Talouspolitiikka on päin prinkkalaa. |
| prinsessapari | u.s. (2010) prinsessa ja hänen puolisonsa (vrt. presidenttipari). Sanaa käytettiin prinsessa Victorian ja hänen puolisonsa Danielin häistä kertovissa uutisissa. |
| printata | ark. tulostaa kirjoittimella Mitäjärkee on printata kaikki sähköpostit? Printtaa ne paperit kakspuoleisina. Mä printtasin sen esseen just äsken. |
| printtaus | ark. printtaaminen |
| printteri | ark. atk. tulostin, kirjoitin Tästä printteristä on vissiin mustekasetti loppu. Saaks tällä printterillä värejä? |
| printti | 1 ark. kirjoittimella tulostettu teksti 2 ark. painokuva. Printtejä t-paitoihin. 3 u.s. (2012) painettu julkaisu, paperiversio sähköisen vastakohtana. Ennestään sanalla on tarkoitettu tulostetta ja painokuvaa. |
| printtiliuska | ark. tulostettu paperi |
| printtimedia | ark. painetut viestimet (vars. sähköisten viestinten vastakohtana); painoviestintä – Presa scrisă. |
| prisaa | std. slg. tuomita, esim. palloilussa |
| prisari | std. slg. erotuomari Prisari vislas pilliin vaik oli viel minsa pari aikaa. |
| pritsi | std. slg. vuode |
| privaatisti | ark. yksityishenkilönä, yksityisesti Hoidetaan tää pikku ongelma vaan ihan privaatisti. Pääministeri neuvotteli asiasta privaatisti. |
| privaatti | ark. std. slg. yksityinen, yksityis- Työaikana ei pitäs hoitaa kaikkia privaatteja asioita. Anteeks, mut tää tilaisuus on privaatti. Se on hänen privaatti ongelmansa. |
| privaattimeininki | std. slg. yksityistilaisuus |
| pro | std. slg. ammattilainen Sä oot bilikses ihan pro. |
| probleemi | std. slg. ongelma |
| product placement | kaup. merkkituoteiden näkyminen elokuvassa tai televisiossa, usein valmistaja maksaa merkkinsä näkyvyydestä. Product placement -esimerkkejä: Nokian puhelimet Matrixissa ja Minority Reportissa ja kolme viimeisintä James Bond -elokuvaa |
| proffa | ark. std. slg. professori Mä kävin puhumassa gradusta projfan kanssa. Proffaa ei oo taas näkyny pariin päivään. |
| proge, proge house | std. slg. mus. progressiivinen house,120 bpm:n housea, jota on monesti tehostettu vokaaleilla, pumppaavilla bassokuvioilla ja surinamatoilla (kokeileva pop-musiikki) Mikä ois paras proge-bändi? |
| proggis, prokkis | ark. std. slg. ohjelma, teatteri- tms. esitys, asia juttu; suunnitelma, hanke Ne tekee telkkariin jotain proggista. Misproggiksis sä oot näytelty? Me ollaan nyt etitty rahotusta tälk prokkikselle. |
| proidi | std. slg. veli |
| proidikset | std. slg. veljekset |
| prole | 1 ark. std. slg. köyhä; fyysisen työn tekijä 2 ark. proletariaatin jäsen |
| proletuubi | std. slg. metro |
| promille | ark. Olla promilleissa juovuksissa, humalassa. erik. Kahden promillen humala humala jossa veren alkoholipitoisuus on 2 ‰. |
| promota | ark. promovoida Levyä promottiin ahkerasti. |
| pronssimies | ark. urh. pronssimitalimies |
| proo | slg. ammattilainen Mä ihmettelin et onpa kova jätkä golffaan, mut se onkin kuulemma proo. Viikonloppuna on kaikki pellet liikenteessä, mut viikolla vaan tosi proot. |
| propata | ark. tulpittaa |
| propelli | 1 ark. std. slg. potkuri† 2 std. slg. kaularusetti |
| proppu | 1 ark. std. slg. sulake 2 std. slg. kuv. hermo Paloks muijallas proput? Polttaa proppunsa menettää malttinsa, hermostua. 3 ark. ruuvin kiinnitystulppa; tulppa, muovi‑ tm. holkki, jota käytetään vahvikkeena kiinnitettäessä ruuvia t. naulaa esim. betoniseinään Mä tarttisin kymmenen amppeerin propun. Jos sä haluut ruuvin tohon betoniseinään, siihen pitää ensiks panna proppu. |
| proput, palaa | std. slg. suuttua |
| prosciutto | ark. italialainen ilmakuivattu kinkku, jollaisesta suomalaiset eivät Italian pääministerin Silvio Berlusconin mukaan ymmärrä mitään |
| proseduuri | ark. menettelytapa |
| prosemma | std. slg. proseminaari yliopistossa |
| prosentiton | ark. Prosentitonta [= alkoholitonta] viiniä. |
| prosentti | ark. alkoholipitoisuudesta. Juoma, jossa on runsaasti prosentteja. |
| prossa | ark. std. slg. prosentti Monta prossaa suita menee veroa? Palkka nous melkein kymmenellä prossalla. Tää paita oli kolmenkymmenen prossan alennuksessa. |
| prossu | ark. atk. tietokoneen prosessori, suoritin |
| protaa | std. slg. painia |
| protaus | ark. u.s. (2012) proteiinipitoisen ravinnon suosiminen |
| proto | ark. prototyyppi |
| protsku | slg. proteiini; Ostin eile vitusti protskuu, heraa ja soijaa lähinnä. Kunnon treenit päällä, pitää vetää protskuu. |
| provikka, provikat | ark. std. slg. osuus, provisio, hyvitys, palkkio, prosenttimääräinen palkkio Paljon sä saat provikkaa tästä? Me myytiin niitä lehtiä provikkapalkalla. Sit mä saan niist viel hyvät provikat päälle. Monta prossaa sä saat noist provikaa? – Comision. |
| provinssi | ark. leik. maaseutu, pääkaupungin ulkopuoliset alueet Lähteä provinssiin. |
| provo | 1 ark. provokaatio Oli taas sellainen provo että huh huh... 2 atk. keskustelupalstoille lähetetty provosoivaa viestiä; viesti voi olla esim. kirjoitettu ärsyttävään sävyyn, aihe on valhetta tms. Tarkoitus on vain saada suivaantuneita vastauksia ja kiihkeää väittelyä. Keskusteluista ilmenee, että ajatellaan olevan olemassa hyviä ja huonoja provoja; hyvässä provossa hämäys onnistuu, huonossa vastaavasti hämäys on läpinäkyvä. vrt provota |
| prujaa | std. slg. kopioida |
| pruju | slg. std. tiivistelmä, (luento)muistiinpano, paperi Ootpas sä kirjottanu tosi hyvän prujun. Onks sulla niitä viime luennonprujuja? Proffalta oli taas prujut hukassa. Tein muutamat prujut kätee et pystyisin lunttaa kokees. |
| prujukone | slg. kopiokone Paljos se kurssipruju kustanti? |
| Prunssa, Pruuni | std. slg. Kaivopuisto |
| prutku | std. slg. pieni moottorivene; perämoottori, peräprutku Vai muka jahti, tommonen prutku. Ei tätä saakelin prutkua saa taas käyntiin millään. |
| prutkuttaa | ark. moottorin äänestä Moottorivene prutkutti ohitse. |
| prutskaa | std. slg. ruiskuttaa |
| pruutta | ark. ruisku, letku, ruutta Se lääke pannaan suuhun semmosellä pruutalla. Pitäis olla vähän pitempi tääpruutta. Mäpäs otan ton pruutan ja pesen auton. |
| pruuttaa | std. slg. tinkiä |
| pruuvata, pruuvaa | std. slg. kokeilla, sovittaa vaatteita |
| prytskaa | std. slg. sylkeä, ruiskata |
| prytsku | std. slg. ruisku |
| prädää | std. slg. mölytä |
| prägäri | std. slg. pieru |
| präijää | std. slg. leikkiä, kisailla Kentsulle mentii aina präijää kimpassa. |
| prälläkkä | std. slg. pelastusarmeija Prälläkän soppajonoist kytl fotoja. |
| prälläkkäläinen | std. slg. pelastusarineijalainen |
| präntti | ark. painettu teksti, painoteksti; fontin koko Onpas pirun pientä pränttiä. Eihän tästä präntistä saa mitään selvää. Kirja on pientä pränttiä. |
| pränttää | std. slg. painaa (painokoneella tms.) |
| prässi | std. slg. urh. tiukka puolustus |
| prässit | std. slg. laskokset housuissa |
| prässätä, prässää | 1 std. slg. silittää (es housuja) 2 std. slg. kuv. painostaa, ahdistaa, pitää tiukalla, pitää kuria tms. Joukkue prässäsi vastustajaa koko ottelun ajan. Opettaja prässäsi oppilaitaan liikaa. Skoudet oli prässänny sitä putkassa aika lailla. 3 std. slg. urh. painostuksenomainen tiukka puolustaminen 4 ark. (valokuvauksessa) ylikehittää tietoisesti alivalotettua filmiä, jotta saadaan suunnilleen normaali lopputulos 5 huum. prässätä hasista levyiksi tai myös sekoittaa hasikseen muita aineita ennen myyntiä |
| prätkä | ark. std. slg. moottoripyörä Ville meinaa ostaa prätkän. Tulis jo kevät, niin pääsis ajamaan prätkällä. Makee prätkä sulla, paljo toi kulkee? Ei mul prätkää ollu tsetti oli. |
| pröystäillä, pröystäilee | ark. std. slg. ylpeillä, rehennellä, leuhkia, kopeilla, mahtailla, pöyhkeillä Naapurin äijä oikein pröystäili uudella bemarillaan. Me oikein pröystäiltiin ja ostettiin ekan luokan liput. Pröystäillä rahoillaan. |
| pröystäilijä | std. slg. henkilö joka pröystäilee |
| psori | ark. psoriaasi |
| psyka, psykka | std. slg. koul. slg. psykologia oppiaineena Toi on meidän psykan ope. Voiks siel yliopistossa lukee psykaa? Mä sain psykasta seiskan kevätspettariin. |
| psyke | 1 ark. kaikkea mitäs mieleen voisi vaikuttaa. 2 lyhenne: psykedeelinen, tajuntaa laajentava, esimerkiksi huume, kuva, musiikki tms., voimakkaan epätodellisen aistivaikutelman synnyttävä. Psykedeelinen musiikki. Psykedeeliset kuviot. Jefferson Airplane soitti psykedeelistä rockia 60-luvulla. 3 mus. psytrance, psykedeelinen trance. Pirihumppa – Tarkoittaa teknoa taikka trancea. Oikeastaan kaikkea vähän psykedeelisempää konemusiikkia. |
| psyko | ark. halv. vaarallinen tai pelottava sekopää, psykopaatti |
| psyykata, psyykkaa | ark. std. slg. urh. valmentaa henkisesti, yrittää vaikuttaa jonkun henkiseen tilaan myönteisesti tai kielteisesti; suggeroida (urheilijaa, joukkuetta tms.) hyvään suoritukseen; pyrkiä horjuttamaan vastustajan henkistä tasapainoa Se oli hyvä opettaja, se oikein psyykkas, et kyllä sä pystyt siihen. Noita pitää vähän psyykata, että niiltä menee hermot. |
| psyykkaus | ark. vrt. psyykata. Joukkueen psyykkaus ennen ottelua. |
| pubi | ark. pubi, pub, (englantilaistyyppinen) oluttupa, kapakka |
| pubiruusu | slg. iron. baarissa alati hilluva naiseläjä, yleensä reilusti 40 iäkkäämmällä puolella Joku kuppanen pubiruusu roikku sen käsivarressa koko illan! Kaveri on nii kiltti ei kehannu vaan työntää sitä pois. |
| pubistuminen, pubiutuminen | u.s. (2014) olutravintoloiden lisääntyminen ja muiden palveluiden väheneminen, minkä on sanottu leimaavan tiettyjä asuinalueita |
| pude | std. slg. poliisiputka |
| pude, pudeka | std. slg. puisto |
| pudeli | std. slg. pullo |
| pudokas, pudokkaat | ark. fruct, fructe care cad din pom |
| pudota | 1 ark. kaatua, pyörtyä Se oli semmonen tälli, et jätkä putos heti. Se kesy nyrkkeilijä putos kolmannessa erässä. 2 ark. lakata ymmärtämästä, pudota kärryiltä Hei, sanotko uudestaan, mä taisin jo pudota. – A pierde firul. 3 slg. menettää pokkansa, nauraa hillittömästi, putoilla Mä yritin olla vaan ihan pokkana, mut sit mä putosin. Se oli semmonen herja, et jengi putos ihan täysillä. |
| pudota kärryiltä | ark. lakata ymmärtämästä, pudota juonesta, tippua kärryiltä, pudota Osa oppilaista putoo kärryiltä jo heti ekalla luokalla. Sä oot kuule mutsi jo pudonnu kärryiltä ajat sitten. – A pierde firul. |
| pudotella, pudottelee | 1 ark. std. slg. puhua, vauhdikkaasta menosta, puhumisesta: laskettaa, päästellä. Pudotella autolla mäkeä alas. Pudotteli kovaa tekstiä. Pudotteli nimet ulkomuistista. 2 std. slg. sanoa räväkästi |
| pudottaa | std. slg. lyödä maahan, voittaa tappelussa Make pudotti sen kertalaakilla. |
| puettava teknologia | u.s. (2013) vaatteeseen, rannekelloon, silmälaseihin tms. liitettävästä teknologiasta, jonka avulla esim. mitataan elintoimintoja. Mittaustietoja voidaan hyödyntää mm. urheiluvalmennuksessa, terveydenhoidossa tai kuntoutuksessa. |
| puffata | ark. mainostaa uutisessa, lehtitekstissä tms. harjoittaa tekstimainontaa, mainita mainostarkoituksessa, kehua Tätä uutta levyä on puffattu telkkarissakin. Se luennoitsija puff as härskisti omaa firmaansa. No sen verran pitää kavereita puffata, et se on tosi hyvä bändi. |
| puffi | ark. std. slg. tekstimainos, mainos, mainostaminen, kehuminen mainosmielessä, mainostava uutinen, lehtikirjoitus tms. Mä luulin et se olis tiedotustilaisuus, mut se olikin pelkkä puffi. Törkeetä puffia tommonen. |
| puglaa | std. slg. nyrkkeillä |
| puglaa | std. slg. oksenta |
| puglisti | std. slg. nyrkkeilijä |
| puh | ark. väsymyksen, liian kylläisyyden tms. ilmauksena. Äh ja puh, olen ihan poikki. Puh, tuli syötyäliikaa. |
| puhaltaa | 1 ark. urh. viheltää. Puhaltaa aloitus. Puhaltaa peli poikki. Kuka puhaltaa [= tuomitsee] loppuottelun? 2 ark. Puhaltaa jkn niskaan olla jkn kannoilla, takana; vahtia jkn tekemisiä. – A-i sufla cuiva în ceafă. A sta pe capul lui. 3 ark. std. slg. varastaa, pihistää, pölliä, kähveltää, vohkia Mä panin käsilaukun baaritiskille, ja sit joku puhals sen. Miten tää voi olla näin halpa, ooksä puhaltanu tän jostain? Häneltä puhallettiin lompakko. |
| puhdistaa | ark. Varkaat puhdistivat [= tyhjensivät] kassakaapin. |
| puhe, usko! | std. slg. kehottaa ottamaan sanojan puhe todesta Usko puhe! |
| puhkaista, puhkasee | std. slg. viedä neitsyys |
| puhekaveri | ark. puhetoveri |
| puhelintorvi | ark. luuri |
| puhemylly | leik. jankuttaa, puhua jatkuvasti samaa t. jtak epämiellyttävää, jankata, jauhaa, jäkättää, nalkuttaa Eduskunnassa pyöri melkoinen puhemylly. – A vorbi ca o moară stricată. |
| puheripuli | leik. puheliaisuus, monisanaisuus Ensin toi lapsi ei puhunu mitään, ja nyt siilon koko ajan puheripuli. Tiinalle tuli taas kauhee puheripuli, varmaan tunnin kälkätti puhelimessa. – Vorbitul ca o moară stricată. |
| puhki | ark. väsynyt, lopussa, poikki Työpäivän jälkeen sitä on aina ihan puhki. Älä ny raada ittees ihan puhki. |
| puhtaana (käteen) | ark. veronpidätyksen jälkeen, netto Paljon sä saat kuussa puhtaana? Se voitto maksetaan puhtaana käteen. – Peșin |
| puhtaat jauhot pussissa | ark. olla rehellinen, viaton, toimia rehellisesti, mitään salaamatta Mua on turha syyttää, mulla on puhtaat jauhot pussissa. Onkohan sulla nyt ihan puhtaat jauhot pussissa? Ei yhelläkään politiikolla ei oo täysin puhtaita jauhoja pussissa. Villellä ei välttämättä oo tässäkään maksuhommassa puhtaat jauhot pussissa. – A fi cinstit, onest, deschis |
| puhtis | std. slg. puhtaanapitolaitos |
| puhuu | std. slg. tehdä tehtävänsä Maran nyrkki puhu, ja siihen bamlaukset sit loppuki. |
| puhu pukille | ark. epäluuloisena tai vähättelevänä vastauksena: älä puhu roskaa, en usko Mulla oli akku loppu. – Puhu pukille, sä et vaan halunnu vastata. – Vezi-ți de treabă, nu-mi spune mie! |
| puhua asiat halki | ark. selvittää asiat, puhua niistä perin pohjin Nyt kuule istutaan alas ja puhutaan asiat halki. Me ei pystytty koskaan puhumaan asioita halki. – A lămuri lucrurile. A vorbi răspicat. |
| puhua jku pyörryksiin | ark. puhua jku pökerryksiin, pyörryksistä, pyörryksissä pyörtyneenä, tainnoksissa; pökerryksissä, sekapäisenä. Lyödä jku pyörryksiin. Olla onnesta pyörryksissä. Kuv. Puhua jku pyörryksiin pökerryksiin, taivutella jku jhk runsaalla puheella. – A îmbrobodi pe cineva până-l aiurești, până-l zăpăcești. |
| puhua jku ympäri | ark. taivuttaa, käännyttää jku puhumalla tekemään jtak, hämätä jku puheellaan. – A încerca să convingă. A zăpăci cu vorba. |
| puhua läpiä päähänsä | ark. puhua roskaa, paskaa (tietämättömyyttään) perättömiä, asiattomia Ei siitä Villestä tartte välittää, se puhuu vaan läpiä päähänsä. Nyt kyllä puhuit läpiä päähäs. – A vorbi aiurea. A spune / vorbi prostii. |
| puhua omiaan | ark. puhua roskaa, paskaa Se on totta, yhtään en puhunu omiani. Kaikki puhuu vaan omiaan, niin et mä en tiedä, ketä pitäis uskoo. – A vorbi aiurea. A spune / vorbi prostii. |
| puhua paskaa | alat. valehdella, liioitella, panetella, puhua turhia, roskaa, jauhaa paskaa Et kai sä sitä usko, se puhuu paskaa. Älä puhu paskaa, ei se niin kallis voi olla. Miten Tiina voi puhua kaveristaan lommosta paskaa? Kuhan istuttiin vaan ja puhuttiin paskaa. – A vorbi aiurea. A spune / vorbi prostii. |
| puhua pehmeitä, pehmoisia | ark. puhua roskaa, paskaa Mitä sä puhut, ihan pehmeitä. Toi kansanedustaja puhuu kyllä ihan pehmosia. – A vorbi aiurea. A spune / vorbi prostii. |
| puhua sivu suun(sa) | ark. puhua harkitsemattomasti, höläyttää, möläyttää Ei se mitään pahaa tarkottanu, se vaan puhu sivu suunsa. Ajattelisit vähän, niin et aina puhuis sivu suun. – A flecări, a vorbi vrute și nevrute |
| puhujapönttö | ark. seinämin varustetusta puhujakorokkeesta |
| puhuva pää | atk. television chat-ohjelmien alareunassa näkyvä pää, jonka suuhun voi lähettää sanoja tekstiviestein |
| puhvetti | ark. buffetti, ruuan tarjoilu- tai myyntipaikka, josta ruoka noudetaan itse, bufetti Näytelmä kestää kaks tuntia, ja väliajalla on puhvetti. Käy s hakemassa tuolta puhv etistä jotain syötävää! |
| puida | ark. asiaa on puitu iät ajat – Treaba a fost, de-o veșnicie, întoarsă pe toate fețele. |
| puidu, buidu | std. slg. puoti, kauppa |
| puihin, menee | std. slg. epäonnistua Hommat meniki sit syksyllä puihin. |
| puikkaa | std. slg. yhtyä naiseen |
| puikkari | ark. kalastukaessa, kädensijallinen puikko, jolle kalaverkko kootaan |
| puikko, olla puikoissa, tarttua puikkoihin | 1 ark. std. slg. ajaa, ohjata, ohjata jtak kulkuneuvoa, laitetta (lähde: ralliautoilu puikot vaihdekeppi) Päästä kilpa-auton puikkoihin. En mä voi juoda, ku mä lupasin olla puikoissa. Mua väsyttää tää ajaminen, tuu sä välillä puikkoihin. – A fi la volan. A conduce. 2 ark. std. slg. johtaa, olla johdossa, vetää asiaa, ottaa asia hoitaakseen, ohjaimissa, rumpupalikoissa Nyt on Upi puikoissa, se on meidän skoilesta. Tässä firmassa ois aika saada uudet miehet puikkoihin. Ohjelman puikoissa on uusi toimittaja. – A fi la pupitru. A avea bagheta dirijorului. A dirija. |
| puikot | std. slg. tekn. ohjaustanko, vaihdekeppi |
| puikottaa | std. slg. naida |
| puikottelee | std. slg. ajaa moottoripyörällä |
| puilla paljailla | ark. varattomana, köyhänä Mullei oo yhtään rahaa, mä oon ihan puilla paljailla. Me joudutaan vielä puille paljaille sen asuntolainan takia. – Lefter |
| puissa | std. slg. valmiina, kunnossa Sit ku homma oli puissa, saatiin fyrkat. |
| puistika | std. slg. puisto |
| puistoilu | last. käydä leikkipuistossa |
| puistojumppa | ark. puistovoimistelu |
| puistokemisti | std. slg. leik. rappioalkoholisti, puliukko, spurgu Tos pusikos on aina niitä puistokemistejä. |
| puistoterapeutti | ark. sosiaalityöntekijä, joka toimii puistojen ja rantojen asukkien parissa Järjestön puistoterapeutti istahtaa kuulemaan mäyräkoiransa viereen väsähtänyttä kadunmiestä. |
| pujama | std. slg. yöpuku, pyjama |
| pukari | ark. yhdyssanojen jälkiosana henkilöstä, joka esiintyy usein hyökkäävästi, haastaa riitaa; tappelupukari |
| pukata | 1 ark. työntää, tyrkätä, puskea, töytäistä, sysätä Pukkaas toi ovi auki. Lapsi pukkas mua päällä mahaan. Pässi pukkaa sarvillaan. Pukata jkta kylkeen. Pukatakuulaa. Pukata pallo (päällään) maaliin. 2 slg. riittää, tulla paljon Bändillä pukkaa keikkaa ihan mukavasti koko vuodeksi. Siilon pukkas rahaa, mut kyllä sitä menikin. Siihen ilmotukseen on pukannu älyttömästi vastauksia. Ongelmia pukkaa on ongelmia, tulee ongelmia. 3 urh. pukata kuulaa t. palloa; pukata pallo [päällään] maaliin Päällä ei voi pukata palloa jos on lippalakki ja lippa voi myös osua toista pelaajaa ikävästi harjoitellessa. 4 huum. käyttää suonensisäisesti jotakin huumetta Vittu en pysty tohon kohtaa nyt pukkaamaa ku on nii kipee. |
| pukeilla, pukeille | ark. esim. ajoneuvosta: pois käytöstä Tää auto on ollu pukeilla koko talven. Mä nostan veneen talveks pukeille. – Pe butuci. |
| puketti | 1 ark. std. slg. kukkakimppu, kukkavihko; kukkapaketti Toi ne sentään jonkun kukkapuketin. Mua sä et tommosella puketilla lepytä. 2 ark. paketti, laatikko Osta niitä mehuja koko puketti, tulee halvemmaks. |
| pukilla | alat. sukupuoliyhdynnästä: naimassa, panemassa, nussimassa Olitko pukilla viime yönä? Nyt tarttis päästä pukille. |
| pukilla, on | std. slg. suorittaa yhdyntä |
| pukittaa | std. slg. epäonnistua tahallaan |
| pukkaa duunii | std. slg. tehdä työtä |
| pukkari | 1 ark. std. slg. pukuhuone, pukukoppi (uimahallissa, uimarannalla) vaihtaa pukkarissa Jätä noi kamat sinne pukkariin. Onks siel pukkaris lukolliset kaapit? 2 ark. sovitushuone, pukukoppi (myymälässä) Sovittaa H&M:n pukkarissa. |
| pukki | 1 ark. std. slg. halv. mies, joka pyrkii innokkaasti naisten kanssa sukupuolisuhteisiin, erityisen paljon vapaata seksiä harjoittava mies, huoripukki; naistenmies, häntyri Sekin vanha pukki lähti taas naistentasseihin. Yks saakelin pukki säkin oot! 2 ark. istuinpenkki Istu tohon pukille ja kerro murheesi. Takapuoli puutu siinä traktorin pukilla. 3 urh. voimistelussa: arkkua lyhyempi hyppyteline. Haarahyppäys pukin yli. 4 ark. std. slg. urh. kiekko, jääkiekon peliväline† 5 ark. (√, v-kirjaimen muotoinen) virheen merkki; virhe Ainevihon laita oli täynnä pukkeja. Paha pukki. |
| puklata, puklaa | ark. std. slg. oksentaa, antaa ylen, yrjötä, ryynätä, heittää laatat Tuolla se Pena puklaa, sillä on hirvee kankkunen. Muksut rupee puklaamaan heti auton kyydissä. Joku kännipää on puklannu veskin lattialle. Poika puklasi helposti pienenä. |
| puklu | ark. (vars. vauvan) oksennus. Vauvalta tuli puklu röyhtäyttämisen jälkeen. |
| puksu | std. slg. Pukinmäen bussi Hei täytyy lähtee menee, puksu näkyy jo. |
| Puksu | std. slg. Pukinmäki |
| pukukoppipuhe | u.s. (2016) (engl. locker‑room talk) rempseä, sovinistinenkin, miesten kesken harjoitettu puhe, jollaiseksi Donald Trump on selitellyt naisia halventavia puheitaan |
| pula-ajan | std. slg. tavallista pienempi, huonompi, vähäisempi Pula-ajan beatles-letti. |
| pulakisti | slg. asuintoveri, huonetoveri, kämppäkaveri (ruotsiksi bulagest) |
| pulari | std. slg. rappio-alkoholisti, puliukko |
| puldero | std. slg. pulu |
| puleerata, puleeraa | ark. std. slg. kiillottaa Ne oli huollossa putsannu ja puleerannu auton oikeen kiiltäväks. Täytyy varmaan puleerata noi hopeet joulupöytään, kun ne on niin tummunu. Tollaset höylätyt pinnat on aika helppo maalaamisen jälkeen vielä puleerata. |
| puleeraus | ark. kiillotus; sen tulos, kiilto |
| puli | 1 ark. pää, josta tukka on ajeltu aivan lyhyeksi, muli Meillä pojat ajeltiin aina kesäsin puleiks. Onks tollanen puli taas muotia? 2 std. slg. kalju Faija käski vetää puliks, ku senki piti skloddina. 3 std. slg. rappioalkoholisti, puliukko, pultsari, spurgu Koko puisto oli täynnä puleja dokaamassa. Nyt sitä Arskaakin voi sanoo jo täyeks pulis, ryyppää koko ajan. 4 std. slg. buli, suuri |
| pulina | ark. puliseminen; puliseva ääni Pulinat pois [= olkaa hiljaa; turha puhe t. purnaus pois]! |
| pulipäinen | ark. kalju; aivan lyhyttukkainen Pulipäinen poika. |
| pulipää | 1 ark. kalju pää; pää, josta tukka on ajeltu aivan lyhyeksi, puli; 2 ark. tällainen pulipäinen henkilö Äiti, miks tolia ukolla on pulipää? Assalla oli taas jotakin pulipäitä hulinoimassa. Meidän pieni pulipää. |
| pulisemista < pulista | ark. kielteisissä tai epäilevissä yhteyksissä: vastaan sanomista, purnaamista, nurisemista, napisemista, nokan koputtamista Tässä asiassa eipitäs olla mitään pulisemista. Näihin juttuihin ei kellään pitäs olla pulisemista. Tuskin pomollakaan on tähän ehotukseen mitään pulisemista. |
| pulisee | std. slg. puhua tauotta, puhua jonninjoutavia |
| pulittaa | ark. std. slg. maksaa, joutua maksamaan antaa rahaa, luovuttaa rahaa Mä jouduin taas pulittamaan kaiken omasta kukkarosta. Paljonks tosta autonrämästä pitäs pulittaa? Pulita rahat tänne! Sai pulittaa veneestä useita tuhansia. |
| pulituuri | std. slg. spriiohenteinen lakka Puliukot joi aikanaan pulituuria. |
| puliukko, puliveikko | ark. alkoholisoitunut (mies), rappioalkoholisti, rappiolla oleva asunnoton ja työtön alkoholisti, laita-alkoholisti, pultsari, puli, spurgu Pena on ruvennu luusaamaan puliukkojen porukoissa. Joku puliukko tuli tossa vippaamaan multa rahaa. Tota vauhtii ku jatkat, oot pian puliukko. |
| puliveivari | ark. std. slg. hulttio, huiputtaja, petkuttaja, keinottelija Et rupee sen helkutin puliveivarin kanssa mihkään kauppoihin! Kyllä mää sille puliveivarille vielä näytän! On se sellane puliveivari, koko miesim. |
| puliveivata, puliveivaa | ark. std. slg. narrata, huiputtaa, petkuttaa; keinotella Ne helvetin tyypit olijuottanu vaarille ryyppyjä ja puliveiv onnu siltä rahaa mukajohki keräykseen. Älä yritäkään puliveivata meikäläistä!Puliveivasivat häneltä rahat. |
| pulja, pulju | 1 ark. std. slg. joukko, sakki, poppoo, ryhmä Koko pulju lähti ulos. 2 ark. std. slg. putiikki, kauppaliike, kauppa, laitos, yritys, lafka, firma, liike Tekis mieli lopettaa koko puljan pitäminen. Se Penan onneton pulju meni melkein heti konkkaan. Hoiti yksin koko puljun. |
| pulkka | 1 kans. puupuikko, pulikka, tikku 2 slg. raitiovaunu Mennään pulkalla! 3 slg. auto: amispulkka: nimitetään amisten autoa. yleensä pieni kottero jossa musiikki soi kovaa (subbarit) Ei vittu tsiikaa mikä amispulkka tol o; homopulkka, hinttipulkka: SAAB 96; Porsche; Corvette, lasikuitukorinen ajoneuvo: Mites toi sun sarvispulkka kulkee? natsipilkka: Volkswagen: Pena kadulla luikertelee natsipulkka. 4 huum. On toiki vetäny muutaki ku pulkkaa. No kyllä sen nyt kaikki tietää, että se kiskoo muutaki ku pulkkaa. |
| pulkkari | std. slg. koul. slg. pulpetti |
| pulkki | std. slg. pulla, pitko |
| pulla, käy | std. slg. onni, tuuri |
| pullahiiri | leik. makealle perso ihminen, herkkusuu |
| pullajalka | leik. (vars. kasvuikäisen) jaloista joihin lihaksia liikaa lepuuttavien jalkineiden käyttö on aiheuttanut rakenteellisen heikkouden |
| pullamössö | ark. kahvin tm. juoman sekaan pienennetty pulla |
| pullamössösukupolvi | ark. (vanhempien mielestä) liian helppoon elämään tottuneesta nuoremmasta sukupolvesta; Martin Saarikankaan 1993 lanseeraama termi kaiken liian helposti saaneista 1970-75 syntyneistä |
| pullasorsa | ark. kesyyntyneistä, ruokittavista sorsista |
| pullasuti | ark. pullanvoitelusivellin |
| pullat uunissa | ark. asiat, elämä hyvällä tai huonolla mallilla, hyvin tai huonosti Kyllähän meillä taas on pullat hyvin uunissa. Ei tässä mitenkään pullat oo huonosti uunissa. Mitenkäs on pullat uunissa ‘mitä kuuluu, miten menee’? – Treba-i bună. Treaba-i rea. Cum e treaba? |
| pullero | std. slg. onni, tuuri |
| pulliainen | leik. tavallinen, yksinkertainen ihminen |
| pullikoida | ark. panna vastaan, vastustella, niskuroida Älähän rupee taas pullikoimaan! Täällä ei sitten pullikoida! Pullikoida vastaan. |
| pullonpohjalasit | ark. paksulinssisistä silmälaseista – Lentile de sifon. |
| pulloperse | alat. haukkumasana varsinkin kehnosta kuljettajasta: idiootti, kusipää, mulkku, pönttö ääliö Pysyis toikin saatanan pulloperse poissa täältä liikenteestä! Se vanha akka ajaa kun pulloperse paviaani. En mä anna omaa autoo kenenkään pulloperseen käsiin. Sähän oot täys pulloperse sika! |
| pulloposki | 1 ark. pullea poski. Trumpetistin pulloposket. 2 ark. pulloposkinen (ihminen). Herttainen pulloposki. Pulloposki poika. |
| pullotalo | ark. ilmanvaihdon kannalta liian tiiviiksi rakennetusta talosta |
| pulloveri | std. slg. hihaton villapaita |
| pulsa | std. slg. koul. slg. koululaisen pulpetti On tylsää istua pulsan ääressä koko päivän. Ope tuli seisoskeleen ihan mun pulsan viereen. Ope, mä en mahu tähä pulsaan. |
| pulsi, pulsu | slg. pultsari |
| pultata | ark. saada raivokohtaus, hermostua, ottaa, saada pultit Miten suliapulttaa noin herkästi? Mulla pulttaa heti, kun mä vaan näönkin sen lieron. |
| pultit; ottaa, vetää pultit | ark. std. slg. suuttua, saada raivokohtaus, hermostumisesta, raivostumisesta Mä saan kohta pultit! Miks sä otat pultit tollasista pikkuasioista? Ei pitäs ottaa pultteja joka asiasta. |
| pultsari | ark. std. slg. halv. rappioalkoholisti, puliukko, puli, spurgu, rappiolla oleva asunnoton ja työtön alkoholisti, laita-alkoholisti Joku pultsari tuli kerjäämään multa rahaa. Ton sillan alla on aina pultsareita. Mä haistatin huilut sille pultsarille. |
| pulttaa | std. slg. saada raivokohtaus, lyödä |
| pulttari | std. slg. hermoromahdus Älä ota nyt pulttarii, mut telkka räjähti. |
| pulu | 1 std. slg. kyyhkynen, kesykyyhky 2 std. slg. Stadissa asuva 3 ark. hellittelysana rakastetusta, Puolisosta, lapsesta ym.: rakas, armas, kulta Voi mun omaa pikku Pulua! Ota nyt tästä, äidin pikku Pulu. |
| pulunnussija | std. slg. alat. poikien haukkumanimi, mitätön, merkityksetön poika, sälli, jätkä Painu hiiteen senkin pulunnussija! Ei siltä pulunnussijalta kannata mennä mitään kyseleen. |
| pulut | std. slg. Rauhanpuolustajat ry Pulut sano et neukkujen aseet oli rauhan puolella. |
| pumaska | ark. asiapaperikasa, asiapaperinivaska, asiapaperinippu Töissä oottaa taas kauhee pumaska tenttipapereita. Veisitkö tän pumaskan mun työpöydälle. Valituksia kertyi melkoinen pumaska. |
| pummata, pummaa | 1 ark. std. slg. kerjätä, pyytää, pyytää vippi Turha yrittääkään pummata multa röökiä. Pummattii röökii. Aina sä oot pummaamassa jotain! Just eilenhän sä pummasit multa satasen. Pummata rahaa, tupakkaa. 2 ark. osua harhaan; mennä, kulkea harhaan; epäonnistua. Metsästäjä pummasi ja jänis pääsi pakoon. Suunnistaja pummasi viimeisellä rastilla. Peeveli, kun mä pummasin viimeisen laukauksen! Meinasin pummata siinä viimesellä rastilla. |
| pummata | 1 ark. osua harhaan 2 kerjätä |
| pummaus | ark. pummaaminen |
| pummi | 1 ark. std. slg. kerjuri, kerjäläinen, vetelehtijä, irtolainen, koditon; kerjäläinen, vippaaja, toisten kustannuksella elävä henkilö Kyl siin nurkilla pyörii monenlaista pummii. Kaikenlaisia pummeja niitä käykin täällä kerjäämässä! Tommoselle pummille mä en anna mitään. 2 ark. harhalaukaus; virhe, epäonnistuminen, moka Eka laaki oli täys pummi. Kolme kutia meni pummiin. Eka rastilla tuli jo sellanen viien minsan pummi. Lopussa tuli pari pummia, mut muuten se suoritus oli okei. |
| pummilla, pommilla | ark. std. slg. maksutta, maksamatta matkustamisesta Me tultiin junassa pummilla. Yritetään mennä pummilla! |
| pumppu | 1 ark. std. slg. sydän Vaarin pumppu on ruvennu taas reistailemaan. Rupes ihan ottaan pumpusta, kun mä säikähin. Pumppu meinasi pettää. Pumppu reistailee. Paskaaks siinä, pumppu petti. 2 ark. std. slg. jengi, remmi, porukka Sitte, koko pumppu tuli meille. Meidän pumppu tsittas Eikan pystillä. 3 ark. std. slg. yhtye, orkesteri Mä soitin siinä samassa pumpussa viis vuotta. Meijän pumppu hajos, kun Pena lähti lätkiin. 4 huum. injektioruisku (ilman neulaa) Onks sul heittää puhdast pumppuu, ku mul o vaa neula messis. |
| Pumppuhuone | std. slg. Ravintola Kaivohuone |
| pumpulissa kasvatettu | ark. ylenmääräisesti hoivaten kasvatettu Toi arka pikkulikka on kyllä pumpulissa kasvatettu. Ei me sitä pumpulissa kasvatettua pehmopoikaa tähän porukkaan oteta! |
| punakone | leik. Neuvostoliiton urheilujoukkueista käytetty nimitys |
| Punakuntsit | std. slg. Punaisiksi maalatut kunnantalot Vallilassa |
| punaliba | huum. hasis |
| punane potta | std. slg. kypärä |
| Punanentori, Punanentortsi | std. slg. Hietalahdentori |
| Punapää | std. slg. Nordfors punaviini Punapäätä löytyis, se on kaks kertaa Alkon hinta. |
| puna‑viherkupla | kuv. u.s. (2015) ilmaus, jolla viitataan varsinkin vasemmistolaisia ja vihreitä arvoja kannattavan kulttuuriväen maailmankuvaan; vrt. kupla |
| punkit | std. slg. punk-musiikin ihailjat |
| punikki | halv. punakaartilainen; vasemmistolainen Vaari kerto punikeista uskomattomia sotajuttuja. Onks sustakin tullu tollanen saakelin punikki! |
| punkata | ark. maata, nukkua; asua Aiot sä punkata meillä? Voinks mä jäädä tänne punkkaamaan? Mä punkkaan aina sen mimmin luona, kun mä käyn täälläpäin reissussa. Ootsä ruvennu punkkaan broidis luona? |
| punkero | ark. lihava, pulska ihminen Pappa on lihonnu ihan punkeroks. Nättihän toi tyttö on mutta vähän punkero. |
| punkka | 1 ark. std. slg. vuode, sänky Painu siitä omaan punkkaas makaamaan! Petaa se punkkasi. Maata punkassa. Mä ennoo noussu punkast ku veskiin. 2 ark. pesusoikko, palju Pannaan ne sun likaset housus punkkaan likoomaan. Jos sekotetaan se maski tossa vanhassa punkassa, vai? Pestä lasta punkassa. |
| punkkari | 1 ark. std. slg. punkmusiikin ihailja ja punkmuodin harrastaja, punkki < ruots. punkare Millon sustakin on tollanen punkkari tullu? Niillä kaikilla punkkareilla oli hakaneulat poskessa. 2 slg. punasolu |
| punkki | 1 ark. punkkari Festareilla oli hirveesti punkkejakin. Niillä punkeilla oli mustat nahkarotsit. 2 ark. punk, eräs nuorisomusiikin laji; myös sen muodin suuntauksesta Mä en ymmärrä mitään tosta punkista. Diggaaks sä punkkia? |
| punkkipanta | ark. koiran panta, josta hieroutuu punkkikarkotetta karvoihin |
| punkku | 1 ark. std. slg. punaviini Ostetaan yks kossuja pari pulloo punkkua. Mulle tulee tosta punkusta aina jotenkin äklö olo. Punkku on finis, mut valkkarii ois viel pari lekaa. 2 ark. punainen yleenssä |
| puntari | ark. vaaka Tää puntari näyttää varmaan kaks kiloo liikaa! Mä käyn joka aamu puntarissa ‘vaa’alla’. Punnita jtak puntarilla. |
| puntarissa | ark. arvioitavana Meillon nyt vähän puntarissa, kumpi talo ostetaan. Harjotuksissahan jätkien taidot sit pannan puntariin. |
| puntata | slg. käydä puntiksella, luvattomalla lomalla Vanhat masit punttas melkein joka ilta. Jätkät oli puntannu vielä viimesellä viikolla, ja nepääs siviiliin vastaparin viikon päästä. |
| puntiksella | slg. sotilaasta: luvattomalla lomalla Jätkät oli puntiksella, ja häkki heilahti. Jos ei lomia tipu, mä lähen puntikselle! |
| puntilla | ark. slg. voimaharjoittelussa punttisalilla Lissu on ollu aamusta lähtien puntilla. Lähetäänkö puntille? |
| puntit tasan | ark. tasatilanne; tasajako Nyt on puntit tasan, kun sä voitit tän erän. Ei muuten menny puntit tasan siinä perinnönjaossa. – La egalitate |
| puntti, puntit | 1 ark. std. slg. housun lahje Ei muuta kun kengät pois, kääritään puntit ylös ja kahlataan ton puron läpi! Mun vanhan rippipuvun puntit on jääny vähän lyhkäsiks. 2 ark. std. slg. paino, punnus, levytanko Lähdetäänkö salille nosteleen puntteja? Meijän vanhassa kaappikellossa on helkutin painavat puntit. 3 ark. std. slg. kymmenen rasian tulitikkupaketti Ostetaan mökille varuilta pari punttia tikkuja mukaan. Niitä puntteja myyään vaan kassalta. |
| punttis, punttisali | ark. std. slg. punttisali, kuntosali, painonnostoja voimailusali Lähetäänks tänään punttikselle treenaan? Koulun punttisalilla haisee hirveeltä. |
| punttisytytys | std. slg. hidas ymmärrys |
| puola | kans. puolukka |
| puolenkymmentä, puolensataa, puolentuhatta | ark. noin puolet kymmenestä, sadasta, tuhannesta, puolisenkymnientä, -sataa, -tuhatta Saatin puolenkymmentä isoo ahventa ja muutamia pienempiä. Häihin taitaa tulla väkee siinä puolensataa henkee. Porukkaa oli siinä puolentuhatta kattomassa matsia. |
| puolesta | ark. Ei sen puolesta [= ei sillä] että haluaisin moittia. Eikä minulla sen puolesta [= sitä paitsi, muuten, oikeastaan] ole aikaakaan. |
| puoli | ark. Talossa ei ollutyhtään miehenpuolta miespuolista henkilöä. |
| puolihullu | ark. ihmisestä: vähän päästään tärähtänyt, puoleksi hullu; asiasta: typerä, hölmö Siskos tuli taas kuutaan tänne kun puolihullu. Toi naapurin ukko taitaa olla vähän puolihullu. Oli puolihullua lähtee tällasella kelillä vesille. |
| puolihuolimaton | ark. melkein huolimaton; vaivaton Se uus sihteerikkö on vähän puolihuolimaton, näkeehän sen jo päältä. Ton bändin soitto näyttää vähän puolihuolimattomalta, mut se on kai tarkotuskin. |
| puolihuolimattomasti | ark. ohimennen, päällisin puolin, syventymättä Mä väsäsin tään runon tosta vaan puolhuolimattomasti. Teki puolihuolimattomasti maalin. Lukaisi kirjoituksen puolihuolimattomasti. |
| puoli-ilmainen | ark. hyvin halpa, melkein ilmainen Puoli-ilmainen työvoima. |
| puoli-ilmaiseksi | ark. vrt. puoli-ilmainen. Sai tavaran puoli-ilmaiseksi. |
| puolikas | ark. luku puoli tai sen arvo tai merkki (0,5 tai ½) |
| puolikuu | ark. päivät kalenterikuukauden keskivaiheilla |
| puolikuuro | ark. hyvin huonokuuloinen Ei toi äijä kuuntele, se on tahallaan kun puolikuuro. Ootsä ihan puolikuuro, kun kuulet mitä sattuu?Puolikuuro vanhus. |
| puolileikillään | ark. puoliksi leikillään Tein sen puolileikilläni. |
| puolinen | kans. päivällinen, päiväateria |
| puolipimeä | ark. hämärä Puolipimeä kellari. Istua puolipimeässä. |
| puolipyörryksissä, puolipökerryksissä | ark. melkein pyörryksissä, pökerryksissä, lähes uupuneena, lopen uupuneena; hyvin hämmentyneenä Oli vaan pakko marssia eteenpäin puolipyörryksissä. Se ihana jätkä saa mut aina puolipökerryksiin. Oli helteestä puolipyörryksissä. Juoksi alennusmyynneissä itsensä puolipyörryksiin. – Confuz. Sfârșit, epuizat. |
| puolisokea | ark. hyvin heikkonäköinen Toi mummu taitaa olla jo ihan puolisokee. Ei sun kannata tollasena puolisokeena lähtee pimeellä ajeleen. Puolisokea koira. Puolisokeat silmät. |
| puolitoista | ark. yksi ja puoli Puolitoista (puolentoista) kiloa, vuotta. Ei ole satanut puoleentoista kuukauteen. Puolitoista tuhatta. |
| puoluejyrä | ark. puolueessa voimakkaasti vaikuttavasta poliitikosta t. toimitsijasta Puoluesihteeriksi valittu vahva puoluejyrä. |
| puoluepamppu | ark. puolueen johtoon kuuluva henkilö |
| puoluepeli | halv. puolueiden välisestä valtataistelusta t. yl. puoluepolitiikasta |
| puoluepomo | ark. puoluejohtaja t. puolueen johtoon kuuluva henkilö |
| puolukka pillus | std. slg. koheltaa epämääräisesti Kaks kyttää pyöri siinku puolukat pillus. |
| puoska | std. slg. lapsi |
| puoskari | std. slg. halv. taitamaton, huolimaton lääkäri; kansanparantaja Sen helkutin puoskarin vastaanotolle en kyllä ikinä enää mee! Kaiken maailman puoskareita niitä onkin! Ei se kiropraktikko mikään puoskari oo. |
| puoskaroida | halv. tehdä, hoitaa jotakin taitamattomasti Nää on tikkaat on tehty ihan puoskaroiden. Minäkö tässä nyt muka rupeisin puoskaroimaan jotain sun seikävaivojas? |
| puotipuksu | ark. kauppa‑apulainen Jussi pääsi puotipuksuksi Stokkalle. |
| pupellus | ark. pupeltaminen; pupeltava puhe Ukkolta tuli niin järjetöntä pupellusta. |
| pupeltaa | 1 ark. puhua epäselvästi, mumista, mutista; syödä epäsiististi (jäniksen tai kanin suunliikkeitä muistuttavasti), puputtaa Mä en saanu sanaakaan selvää, mitä se hampaaton ukko pupels. Puhua pupeltaa. 2 ark. pupeltavasta t. puputtavasta syömisestä Syödä pupeltaa. Suuhygienisti kehottaakin välttämään jatkuvaa välipalojen pupellusta. Älä pupella sitä ruokaa, syö kunnolla! |
| puppeli, puppelipoika | std. slg. homo, homoseksuaali |
| puppu | 1 std. slg. turhanaikuinen, ajantappoviihde Kaikkee puppuu teki viititte töllää iltakaudet. 2 ark. roskapuhe, pöty, vale Puhua puppua. Se väite on pelkkää, täyttä puppua. |
| puppua | ark. valhetta, joutavaa asiaa, roska-, paskapuhetta tai -kirjoitusta Toihan on ihan täyttä puppua, mitä väität. Älä puhu puppua! En usko tommosta puppua. Toi on silkkaa puppua koko uutinen! |
| puppugeneraattori | leik. paljon pötypuheen tuottaja |
| pupu | 1 last. jänis t. kaniini, jänönen, jänöjussi, jänöpupu, jänö, pupujussi Meijän naapurissa on ihania pikku pupuja. Pitäs taas antaa pupuille vähän sapuskaa. 2 slg. pieru Joku on tainnu päästää tänne haisevan pupun. Pääskö suita pupu? |
| pupu housuissa, pöksyissä | ark. kans. pelkäämisestä, jännittämisestä: jänis housuissa Taitaa olla pojalla pupu housuissa ennen esiintymistä. Menikö pupu pöksyihin kesken kaiken? – A face pe el de frică |
| pupujussi | last. jänis, jänönen, jänöjussi, jänöpupu, pupu, jänö Siinä sadussa pikku pupujussi eksy mettään. Mä näyttelin joulujuhlissa pupujussia. |
| puputtaa | 1 ark. std. slg. puhua epäselvästi, mumista, mutista; syödä epäsiististi (jäniksen tai kanin suunliikeitä muistuttavasti), pupeltaa Ei tosta ota selvää, mitä toi kännipäissään puputtaa. 2 ark. std. slg. pureksia ruokaa suussaan, puputtavasta syömisestä Tuolla ne tenevat puputtaa synttärikestien herkkuja. |
| purari, burari | std. slg. puuro |
| purilainen | ark. hampurilainen Syötiin purilaiset pikkunälkään. |
| purjehtia | slg. ilmestyä huomiota herättäen, liikkua huomionarvoisesti, vaivattomasti tai taitavasti Morsian oikeen purjehti tanssilattialla. Hagman purjehti koko kentän läpi ja teki loppulukemat 5‑0. Donna purjehti esiin hameen helmat hulmuten. |
| purkittaa | ark. std. slg. äänittää, nauhoittaa, tallentaa ääntä tai kuvaa nauhaan, nauhoittaa, elokuvata, filmata purkkiin Koska tää leffa on purkitettu? Se CD purkitetaan ens viikolla. Televisio-ohjelman purkittaminen. Me purkitetaan se älppäri ens viikolla. |
| purkka | 1 ark. std. slg. purukumi Haluutsä purkkaa? Aina sä jauhat tota purkkaa. Toi sun salmiakkipurkkas haisee hirveeltä! Osaat sä puhaltaa purkasta palloo? Tos on pari huggee, mee ostaa joku purkka mulle. 2 std. slg. rento ja kevyt popmusiikin tyyli Toi Herman´s Hermits on ihan purkkaa. |
| purkkari | ark. slg. purukumi |
| purkkarit | ark. slg. purjehduskengät Katoppas Reiskalla on uudet purkkarit. |
| purkki | 1 std. slg. leik. huono, vanha tai pieni alus, vene tai laiva, purtilo Tommoseen surkeeseen purkkiin en kyllä lähe kyytiin! Kyllä meikää pelotti siinä pikku purkissa, kun rupes tuulemaan. On seilannut monenlaisilla purkeilla. 2 ark. ääni- tai kuvanauha Otetaan tää pätkä unestaan purkkiin. Nää jaksot pisteään purkkiin maalis-huhtikuussa, ja vasta syksyllä ne esitetään. 3 std. slg. sähköinen ilmoitustaulu (bbs – varhainen chat) Mä olin „mits megabaudin” purkis koko yön. |
| purkkirusketus | ark. itseruskettavalla tm. kosmeettisella aineella saatu rusketus |
| purkkis | std. slg. last. leikki, purkkileikki, vert kirkonrotta eräs pihalla leikittävä piiloleikki; tämän leikin osanottaja, joka etsii toisia Ollaan purkkista! Hei, purkkis näki jo sut. Skulataan purkkista. Apus mä en jää! |
| purnari | ark. purnaaja, valittaja, nurisija, niuho, marisija, moitiva, mukiseva, mutiseva, jupisija, nyreä |
| purple haze, purple head | huum. LSD-tabletti |
| purple heart | huum. dexamylin, dexedriinin ja arnytalin seos |
| purra, puree | ark. std. slg. tehota, vaikuttaa, tepsiä Ei tää lääke oikeen taho purra. Tollanen surkee huumori ei pure ainakaan muhun. Painakaa vaan täböil, kohta se alkaa puree. |
| purra hammasta | ark. ponnistella ankarasti, jatkaa vastoinkäymisistä huolimatta, olla sisukas, olla antamatta periksi Eiköhän tästä selvitä, kuin oikeen purraan hammasta. Kyllä me voitettiin se matsi, mutta hammasta purren. |
| purra, puree horsmaa | std. slg. olla kuolleena |
| Pursa, Pursari, Pursis | std. slg. Pursimiehenkatu |
| purtava | 1 ark. std. slg. ruoka, syötävä Onks meillä mitään purtavaa illaks? Otetaan jotain pientä purtavaa mukaan sinne leffaan. 2 ark. mietittävä, ratkaistava asia, aivoille työtä (pähkinä purtavaksi) Siinä sitä riittääkin purtavaa, miten toi auto saadaan takas tielle. Nyt tais tulla liian vaikee pala purtavaks. |
| purtilo | ark. leik. halv. huono, vanha tai pieni vene tai laiva, purkki Miten tollanen purtilo voi ees pysyä pinnalla! Tulitteks te tolia surkeella purtilolla? |
| purtsi | std. slg. pururata |
| puruhammas | std. slg. joukkueen tehopelaaja |
| purukalusto, purukalut | std. slg. leik. hampaat Kohta mää isken sun purukalustos tohjoks, jos vielä soitat poskees! Mulla särkee helkutisti koko purukalusto! |
| pururata | slg. aivot |
| pus kii | slg. kiinnikäymiskehotus mm. koiralle Pus kii, Musti! Pus kii, aja! – Șo, pă el! |
| pusa | std. slg. linja-auto |
| pusaa | std. slg. tehdä |
| pusailla | ark. rakennella, puuhailla, väsäillä, duunailla Mitä sä pusailet Slellä auton alla? Lomalla tulipusailtua linnunpönttöjä ja kaikkee muuta pientä. |
| pusakka | ark. puseron mallinen kevyt ulkoilutakki Ne avaimet löyty onneks pusakan taskusta. Paleli niin helkutisti pelkkä pusakka päällä. |
| pusannu | std. slg. rakentanut, tehnyt |
| pusata | ark. tehdä, rakentaa, puuhata, laatia, väsätä, duunata Mitä sä niistä laudankappaleista pusaat? Pitäs pusata siitä reissusta joku juttu lehteen. Pusasi kirjoituksen lehteen. Mitä sinä siellä pusaat? |
| pusero | kuv. ark. mieli surulliseksi Ei tullut suru puseroon |
| puserossa, suru | std. slg. mieli matalana, surullisena, pahalla mielellä; surullinen, ankea olo, paha mieli, apea mieli Mikäs sulla on, ku sä oot ollu koko päivän ihan suru puserossa. Ville on semmonen kaveri, et sillei tuu ihan heti suru puseroon. Siinä ehti tulla jo suru puseroon. |
| pushaa | std. slg. tönäistä |
| pusher | huum. huumausaineiden myyjä |
| pusi pusi, pus pus | leik. suutelemista, suukottamista, pussaamista kuvaava huudahdus Hyvää yötä, pusi pusi! Pus pus, soitellaan! |
| pusia | last. suudella, pussailla, pussata Siellä ne nuoret pusii auton takapenkillä. No eipäs nyt ruveta ihan siinä pusimaan! |
| pusikko | ark. pensaikko, puskikko Pena oli ajanu pimeessä suoraan pusikkoon. Mun rillit hukku johkin sinne pusikkoon. Eihän sieltä pusikosta nähny mitään. Se metso lähti tosta pusikosta. Siellä pusikossa oli hirveesti hyttysiä. |
| pusikoitua | ark. pensastua Tienvarsien pusikoituminen. |
| puska | 1 ark. std. slg. pensas Pajupuska, vattupuska. Poliisit oli taas puskassa kyttäämässä. Mennään ton puskan taa piiloon! Noi rumat puskat pitäs hävittää rannasta. 2 ark. std. slg. kukkakimppu Kukkapuska. Komea puska tulppaaneja. Viiään niille ees joku puska tuliaisiks. Onpas komee puska ruusuja! |
| puskaradio | leik. huhuia, kuulopuheita, juoruja välittävä tietokanava, kun kerrotaan jotain suullisesti eteenpäin; viidakkorumpu; epävirallisista tietokanavista Puskaradio juoruaa kaikki tän talon asiat. Kyllä sana leviää äkkiä puskaradion kautta. – Radioșanț. |
| puskea päätä(än) seinään | kans. menettää tyhmyyttään onnistumisen mahdollisuus, tuhlata aikaansa, olla typerän itsepäinen, jatkaa itsepintaisesti jonkin ylivoimaisen yrittämistä, iskeä, lyödä päätä(än) seinään Mikset sä usko mua, pusket vaan aina päätäs seinään! Miten joku voi olla noin tollo, et puskee päätä seinään aina vaan uuestaan. – A se da cu capul de pereți |
| puskikko | ark. pensaikko, pusikko |
| puskis | ark. puskaradio – Radioșanț. |
| puskurit | std. slg. naisen rinnat, tissit, daisarit, hinkit, meijerit Kato mitkä puskurit tolia likalla! Mahtavat puskurit ja viel pystärit! Musta naisella pitää olla pyöree pyllyjä kunnon puskurit. – „Tampoane” |
| pussailla | ark. suudella, pusia Mää näin kun te pussailitte Mikan kans. Menkää siitä muualle pussailemaan! |
| pussailu | ark. pussaileminen |
| pussata | ark. suudella Tekis mieli pussata sua! Äitipussas mua poskelle. Pussataan! |
| pussi | 1 ark. rahakukkaro, lompakko; rahavarat Kaivahan pussis esiin, saat maksaa tän laskun! Mä sain maksaa sen kolarin omasta pussista. 2 std. slg. urh. pallopeleissä: kori(rengas) verkkoineen, maali(kehikko) Tein mä kolme pussia jo eka jaksolla. Ei se laaki saakeli menny pussiin. 3 std. slg. keuhko 4 std. slg. linja-auto |
| pussikalja | ark. (keski)olut, jota varsinkin nuoriso kantaa mukanaan muovikasseissa ja juo ulkona, ulkosalla juotavista oluista Tuolla leikkipuistossa se remmi taas kittaa pussikaljaa. Ootelkaa, niin mä käyn hakeen tosta kaupasta vähän pussikaljaa. |
| pussit | 1 std. slg. kivespussi, kivekset, pallit Ton jätkän pussit roikkuu melkein polvissa. Taas tuli naitua pussit tyhjäks. 2 ark. silmien alle muodostuneet poimut Mulle on tullu valvomisesta jo ihan pussit silmien alle. Millähän nää hirveen näköset pussit sais veks? |
| pussittaa | 1 std. slg. saada loukkuun 2 std. slg. urh. koripallossa: heittää koriin, tehdä kori; pallopeleissä: saada pallo pussiin Kyllä osas kaveri pussittaa kaukaa! Jätkä pussitti kaikki vaparit sisään. Pussitti pallon kaukaa. Eniten pisteitä pussittanut pelaaja. Toi rillipää pussittaa liikaa, anna sille isän kädestä. 3 ark. urh. löydä pallo pussiin biljardissa tai snookerissa |
| pusittava | ark. Pussittavat [= pussimaiset, roikkuvat] housunpolvet. – Pantaloni care au făcut „genunchi”. |
| pussukka | 1 ark. pieni pussi, pussimainen laukku tms. 2 huum. huumepussi |
| pusu | ark. std. slg. suudelma, suukko Äiti tahto pusun palkaks. Anna pusu! Pusu poskelle onki iha eri juttu. 2 std. slg. lyönti |
| pusutauti | ark. mononukleoosi |
| puteli, putelli | 1 ark. std. slg. pullo Osta samalla mulle pari putelia kossua. Älä juo sitä koko putelia tyhjäks! Poliisi otti jätkiltä putelit pois. Missä mun sista puteli on, tänne mä sen panin. 2 kans. pieni pullo, esimerkiksi muovinen 100 ml |
| putiikki | ark. std. slg. pieni kauppa, myymälä; yritys, liike, yhtiö, firma, lafka Sen sivukadun varrella oli mukavia pikku putiikkeja. Otetaas tosta putiikista jätskit! Tuli liian raskaaks pitää yksin koko putiikkia. Meniks se putiikki konkkaan? Ovat saman putiikin palveluksessa. Sulkea putiikki, panna putiikki kiinni myös: lopettaa toimintansa. |
| putikka | std. slg. puoti |
| putinki | ark. vanukas – Budincă. |
| putipuhdas | ark. aivan puhdas. Putipuhtaaksi hakattu metsä. Mies ryöstettiin putipuhtaaksi. |
| putka | 1 ark. slg. poliisilaitoksen pidätysselli tai selviämisasema Pena joutu oleen koko yön putkassa. Vietiiks ne tappelupukarit putkaan? Mä pääsin vasta aamulla putkasta. Joutui yöksi putkaan. Panna, sulkea jku putkaan. 2 ark. joukko‑osaston tms. arestihuone 3 ark. (huonokuntoinen) koju, koppi; asumus Sinne tontille on kyhätty vasta sellanen putka, jossa pietään työkaluja. Tollaseen onnettomaan putkaanko mun pitäs mennä maate? Kyllä oli karmee kusiputka! Työmaalle kyhätyt putkat. Ruokaputka, työkaluputka. 4 slg. puucee, ulkohuone, paskahuusi 5 ark. kioski |
| putkakuolema | ark. kuolema putkassa Poliisi tutkii kunnassa tapahtunutta putkakuolemaa. |
| putkarangaistus | sot. ark. arestirangaistus |
| putkeen, menee | std. slg. yhtäjaksoisesti, onnistua toistuvasti Se on menny viikon putkeen. |
| putket | huum. verisuonet |
| putki | ark. std. slg. yhtäjaksoinen tapahtuma- toimintajakso tai kehityskulku (hyvä tai paha) On tää putkessa opiskelu tylsää! Töitä on paiskittu taas viikkotolkulla putkeen. Majoin kolme viikkoo putkeen. Penalla on taas ryyppyputki. Tässä firmassa joutuu vaskisin uraputkeen. Sillon taas toi ryyppyputki päällä. |
| putki päällä | slg. alkoholi- ryyppykierre Taitaa olla naapurin ukolla taas putki päällä. Penalla jäi viikonlopun jälkeen putki päälle. |
| putki, mennä putkeen | ark. sujua hyvin, onnistua hyvin – A merge ceas. A reuși perfect. |
| putkitongit | ark. putkipihdit |
| putoilla | std. slg. purskahdella hillittömään nauruun, nauraa hillittömästi, katketakseen, pudota Porukka rupes putoileen mun juttuihin. |
| putoo ku rätti | std. slg. kaatua lyönnistä nopeasti, pyörtyä |
| putsari | std. slg. puhdistaja |
| putsata | 1 ark. std. slg. puhdistaa Pitäs toi autokin taas putsata sisältä ja päältä. Putsaatte sitten jälkenne, ennen kun lähette täältä! 2 std. slg varastaa, kähveltää, ryöstää Jätkät oli Putsattu, kun ne oli sammunu rannalle. Putsataa toi äijä. Viikonloppuna oli firman kassa taas putsattu. 3 kuv. voittaa suuresti (uhka)pelissä tms. Putsasivat kassan [= varastivat rahat kassasta] viimeistä kolikkoa myöten. Pena putsas ruletissa koko Pöydän. Joku on putsannu pajatson. |
| putsaus | ark. putsaaminen Kiväärin putsaus. |
| putsi, putsina | std. slg. puhdas, puhtaana, siisti |
| putsit | std. slg. huum. (huume)pulveri Putsit pönttöön, slurkit tulee. |
| putsit paprut | std. slg. puhtaat paperit, ei merkintää rikosrekisterissä, |
| putskit | std. slg. puutalot Putskeilla braijattii kirkkistä. |
| putsku | std. slg. puuteri ehostusaineena Pistetääs vielä vähän putskua nenänvarteen, niin alkaa näyttää hyvältä. Mun iho on yliherkkä tolle puskulle. |
| puu | ark. mennä puihin Asian ratkaisu meni puihin lykkääntyi. Aloite meni puihin [= jumiutui] valtuuston istunnossa. Halusi hypätä laskuvarjolla, muttameni puihin [= jänisti] viime hetkellä. Jännitin ja menin ihan puihin ajattelu- ja toimintakyvyttömäksi. |
| puubygga | std. slg. puutalo |
| puucee | ark. leik. eriö, helpotus, huusi, huussi, hyyskä, käymälä, pikkula, puusee, toilet, toiletti, ulkohuone, ulkohuussi, paskahuusi, ulkohuusi, ulkovessa, WC, vessa Tuolla se ukko istuu paskalla puuceessä. |
| puudeli, misu | slg. tyttö(kamu), lemmikki |
| puuh | ark. hengästyneisyyden, väsymyksen tms. ilmauksena. Lääh ja puuh. |
| puuhastella | halv. puuhailla, askarrella, näperrellä |
| puuhastelu | halv. puuhasteleminen |
| puukkarit | ark. slg. puukengät |
| puukki | std. slg. kirja |
| Puukkobulevardi | std. slg. Vaasankadun nimitys |
| puulaaki | 1 ark. slg. (yhteinen) yritys, yhtiö, firma, liike Kyllä meijän kannattas perustaa oma puulaaki. Meniks se sun puulaakis konkkaan? 2 ark. harrastustoiminnan pohjalta toimiva urheilujoukkue; puulaakijoukkue Soli vaan niit puulaaki-matseja. |
| puuliiteri | ark. puuvaja, halkovaja |
| puulla päähän lyöty(nä) | ark. hämmästynyt, hölmistynyt, hämmentynyt, neuvoton, puusta pudonnut Faija oli ihan puulla päähän lyöty, kun mä sain ussan kokeista kympin! Mitähän se tyyppi oikeen katteli meitä niinku puulla päähän lyötynä? – Căzut din nori |
| puumerkki | 1 ark. nimikirjoitus, allekirjoitus Pistä tähän puumerkkis alle! Ei tähän mitään puumerkkiä tarvita. 2 ark. eläimen jättämä hajumerkki, uloste tms. Taas joku koira on kussu puumerkkinsä tohon oven pieleen hangelle. Kissat on tainnu ruikkia puumerkkejä liiterin nurkkiin. |
| puunata | ark. vahata; kiillottaa Puunasi lattian kiiltäväksi. kuv. Alue on putsattu ja puunattu arvovieraita varten. |
| puunaus | ark. puunaaminen |
| puunhalausviikko | u.s. (2016) elokuinen viikko, jonka aikana ihmisiä kannustettiin puita halaamalla osoittamaan arvostusta lähiympäristöään kohtaan |
| puupalttoo | leik. ruumisarkusta |
| puupää | 1 std. slg. tyhmä, epämiellyttävä 2 slg. ambulanssi |
| puuro | ark. slg. sekava esitys, epäselvä ääni, puhe, selostus yms. Koko esitys meni loppua kohen puuroks. Toi asemahallin kuulutus on ihan puuroo, ei siitä saa pätkääkään selvää. Se ukko oli niin kännissä, että puhekin oli pelkkää puuroo. |
| puurot ja vellit sekaisin | kans. asioitten, ajatusten sotkemisesta: pasmat sekaisin Nyt on tainnu koko keskustelussa mennä puurot ja vellit sekasin. Nyt sulla on kyllä puurot ja vellit ihan sekasin. – A încurca borcanele / pedalele |
| puurottelu | last. syödä t. syöttää puuroa |
| puusee | ark. leik. eriö, helpotus, huusi, huussi, hyyskä, käymälä, pikkula, puucee, toilet, toiletti, ulkohuussi, ulkovessa, WC, vessa, ulkovessa, ulkohuone, ulkohuusi, paskahuusi Puuseessä hais ihan karmeelta. Iskä joutuu aina yksin tyhjentämään kesämökin puuseen. |
| puusilmä | 1 ark. leik. tyhmä 2 ark. puoliso joka ei huomaa siippansa teerenpeliä toisen kanssa tai ainakin siippa luulee ettei puoliso huomaa |
| puusta katsoen | ark. tarkemmin tutustumatta Kyllä kai asia kummalta näyttää puusta katsoen. Puusta kattoen tää idis voi tuntua hölmöltä, mutta aattelepa tarkemmin! – La prima vedere |
| puusta pudonnut | ark. hölmistynyt, hämmentynyt, ymmällään, puulla päähän lyöty; tärähtänyt, hölmö Äiti oli kun puusta puonnu, kun me karautettin iskän kanssa uuella autolla pihaan. Toi tyyppi tuntuu olevan vähän puusta puonnu. – Căzut din nori |
| puuta heinää | ark. turhanpäiväisistä, joutavista, typeristä tai valheellisista asioista Puhuttiin naapurin kanssa vähän puuta heinää. Nyt sä väität taas puuta heinää. Toikin Penan tarina on ihan puuta heinää. – Vrute și nevrute |
| puutarhaterapia | ark. slg. puutarhanhoito masentuneiden, vanhusten ym. psyykkisenä terapiana |
| puuteri | urh. pauda, pehmeä pakkaslumi, lautailu- ja laskettelutermi |
| puuteris | std. slg. humaltuneena |
| puutteessa olla | ark. std. slg. seksuaalisesti tyydyttämätön olo vailla seksuaalista tyydytystä Hitto, mä oon ollu puutteessa kohta viikon. En tiiä, kauanko sitä jaksaa elää puutteessa, kun eukkokaan ei enää anna. |
| pyde | std. slg. velka |
| pydeen panee | std. slg. pystyttää, rakentaa |
| pydes, pydessä | std. slg. olla velkaa, pystyssä |
| pydessä, olla | std. slg. mukana |
| pyh | ark. torjuntaa tai halveksuntaa ilmaiseva huudahdus Pyh, tota maksalaatikkoo en kyllä syö! Sekin jätkä luulee olevansa joku makee, pyh! Ja pyh mä sanon tollasille juoruille! |
| pyhis | std. slg. koul. slg. pyhäkoulu |
| pyhittää | ark. kielteisissä yhteyksissä: hyödyttää Ei pyhitä lähteä tällaisella säällä. |
| Pyhä | std. slg. Pyhätunturi |
| pykaa | std. slg. valehdella |
| pykiä | 1 atk. tietokone ei toimi Softa pykii. 2 slg. pää ei toimi |
| pykäistä | ark. laatia, valmistaa (nopeasti) Pykäsepäs äkkiä joku muistovärssy mummulle! Pitää pykästä vielä se raportti valmiiks. Mitäs mä teille nyt yhtäkkiä ruokaa pykäsen? |
| pykälä | 1 ark. std. slg. auton tms. vaihde (autossa: heitetään x pykälään) Mä panin kolmosta pykälään. Miks sä ajat noin pienellä pykälällä? Heitäs nyt jo kolmosta pykälään! 2 huum. viiva, 1/10 ml |
| pykäläs | std. slg. mukana (olla) |
| pykäläviidakko | leik. säädösten paljoudesta |
| pykätä, pykää | ark. std. slg. koota, rakentaa, pystyttää Naapuri pykää jotain hökkeliä takapihalleen. Ruvetaas pykäämään sitä paskahuusia pystyyn! Pykätä mökki. |
| pyllistys | ark. pyllistäminen |
| pyllistää, pyllistellä | ark. kumartaa takapuoli pitkällä, kumarrella takamus pitkällä Pyllistää jklle kumartua siten, että takapuoli osoittaa jkn suuntaan. Se strippari pyllisti ihan nenän eessä koko perä paljaana. Tuolla ne naiset pyllistelee kasvimaalla. |
| pylly | ark. std. slg. last. takapuoli, takamus, peppu, peffa, pemppu Laskea mäkeä pyllyllään istuallaan. Oli lentää hämmästyksestä pyllylleen. |
| pyllyverkkarit | ark. u.s. (2017) trendikkäät korkeavyötäröiset verkkarit, joiden tiukka yläosa paljastaa lantion ja pakaroiden muodot |
| pylsii, bylsii | std. slg. naida |
| pynttäytyä, pynttääntyä | ark. pyntätä itsensä, pukeutua hienoihin tai runsaisiin vaatteisiin, pyntätä itsensä Pynttäytyä parhaisiinsa. Pitää tässä pynttäytyä niihin vanhojen tansseihin. Muksut oli onneks pynttääntyny kunnolla, kun oli niin julmetun kylmä. |
| pyntätä, pynttää | ark. std. slg. laittautua juhlakuntoon (vaatteet, meikit, jne), pukea hienoihin, runsaisiin, koreisiin vaatteisiin Morsian oli pyntätty oikein hienoks. Mitä sää nyt tollaseks oot ittes pyntänny, onks jotkut juhlat vai? Pyntätkääs, nyt paljon vaatetta päälle, kunoni tollanen pakkanen! Pyntätä itsensä juhla-asuun. Pyntätyt lapset. – A se dichisi. |
| pyntätty | std. slg. liian koristauduttu (esim juhliin) |
| pyrky | ark. pyrkiminen, pyrintä Sullo tuntuu olevan kova pyrky valtui toon. En mä voi tajuta tota julkkis ten pyrkyä eduskuntaan. Pojalla on jo kova pyrky puoluejohtajaksi. |
| pyrkyri | ark. keinotteleva nousukas, korkeampaan asemaan häikäilemättömästi pyrkivä, kiipijä Inhottaa tollaset nuoleskelevat pyrkyrit! Se on aika pyrkyri toi uus nilkki. |
| pyrstölleen | ark. kaatumisesta: takamuksilleen Joku ukko kaatu tossa kännissä pyrstölleen. Varo, ettet mee siinä liukkaassa mäessä pyrstölles!Oli lentää pyrstölleen oli kaatua kun hämmästyi. |
| pyryharakka | leik. slg. nuori vallaton nainen tai tyttö Naapurin Seija juoksee kun pyryharakka miesten perässä. Aika pyryharakka toi naapurin pikkulikka! |
| pyrynä | ark. nopeasti, äkkiä Käskekääs se lähettipoika pyrynä paikalle! Tänne sieltä, ja pyrynä! |
| pyskä | std. slg. pysäkki, esim. raitsikkapyskä |
| pyssyttää | urh. leik. laukaista kovaa, tykittää |
| pystari | std. slg. pystytukka Suvin pystäri on aika seksyn näkönen. |
| pystarit | std. slg. pystyrinnat Seijalla on södet pystarit, tekis mieli skrobaa niitä. |
| pysti | 1 ark. std. slg. patsas, veistos Mitähän toikin pysti esittää? Se voittaja sai jonkun helkutin pystin. Mitä mää tällasella pystillä teen, en mitään!Työläisäidit sai oman pystin lähelle Kultsaa. 2 slg. pokaali Helsingistä pokaalit, mitalit ja muut palkinnot sekä kaiverrukset. |
| pystis, pystari | 1 std. slg. pystybaari, pystypubi Mennääs ottaan parit kaljat tohon pystikseen! Eiks siinä pystiksessäkään saa enää polttaa? Mennää ottaa parit bisset toho pystikseen. 2 slg. pystytukka, pystäri sulla on hyvännäkönen pystis. Mä leikkuutan kesäks pystiksen. |
| pysty | 1 ark. sb. pystyviiva 2 sb. vanh. pystö, tonkka Maitopysty – Bidon de lapte. |
| pystykahvit | u.s. (2014) esim. työpaikoilla seisten juotavat kahvit |
| pystykorva | leik. sot. eräs suomalainen sotilaskiväärimalli |
| pystymetsästä | slg. jonkin tehtävän kylmiltään, ensi kertaa aloittamilta tai siihen liittyvästä Nää hommat on alotettava ihan pystymetästä. Ei tähän työhön voi ottaa ketään ihan pysty metsästä ‘ketä tahansa’. |
| pystynokka | ark. pystynenä; pystynenäinen |
| pystypainit | std. slg. tanssit Kruunussa on illalla pystypainit. |
| pystyssä olla | 1 ark. Panna, pistää pystyyn perustaa, rakentaa, järjestää, panna toimeen. Pani pystyyn uuden yhtiön. Pistettiin pystyyn pienet juhlat. 2 sslg. velkaa, auki Pate on mulle vieläkin satasen pystyssä. Ota toi satku, niin en jää sulle enää niin paljon pystyyn. Jäädä jklle jtak pystyyn velkaa. Se on mulle kympin pystyssä. Sä oot mulle huggen pystyssä. |
| pystyyn, jää | std. slg. jättää velka maksamatta Paljo mä nyt jäin sulle pystyyn? Sä jäit mulle femman pystyyn. |
| pystyyn, lyö, vetää | std. slg. tyrmätä |
| pystyynpano | ark. perustaminen Yrityksen pystyynpano. |
| pystyä | std. slg. osata, voida Pystytsä duunaa tän kondikseen. |
| pystäri | 1 std. slg. pystytukka, pystis Sulle sopii hyvin toi pystäri. Sillä kundilla oli päältä blondattu pystäri. 2 std. slg. ravintola, jossa ei ole tuoleja, pystybaari |
| pysyväisluonteinen | ark. työpaikasta virkakielellä: määräedellytyksin pysyvä, pysyvähkö. pysyvältä tuntuva tai pysyvältä tuntunut |
| pysyä aisoissa | ark. pysyä kurissa, kohtuudessa Ei toi Penan juominen pysy enää missään aisoissa. Koitetaas nyt vaan pysyä aisoissa eikä intoilla liikaa! – A se stăpâni. A rămâne calm. |
| pysyä housuissaan | ark. hillitä itsensä, malttaa mielensä Mirkku oli niistä haistaan niin innoissaan, että tuskin pysy housuissaan. Yritä nyt pysyä housuissas, äläkä hermoile siinä! – A se stăpâni. A rămâne calm. |
| pysyä kärryillä | ark. ymmärtää, pystyä seuraamaan selitystä, opetusta, tarinaa tms. Ootteko vielä pysyny kärryillä? En mä pysyny matikan tunnilla kärryillä. – A ține pasul |
| pysyä nahoissaan | ark. hillitä itsensä, mm. vihansa tai innostuksensa Pomo ei pysyny enää nahoissaan vaan rupes hirveesti karjumaan. Koitahan nyt pysyä nahoissas, vaikka voititkin kisan. – A se stăpâni. A rămâne calm. |
| pysyä tolpillaan | ark. pysyä pystyasennossa, jaloillaan Pekka oli niin kännissä, ettei pysyny ees toipillaan. Vaari tuskin enää pysyy tolpillaan. – A se ține pe picioare |
| pytinki | ark. std. slg. rakennus, rakennelma Johan on komeita pytinkejä tällä tienoolla! Mikäs helkutin pytinki tohon rantaan on rakennettu? |
| pytskaa | std. slg. vaihtaa |
| pyttis | ark. std. slg. pyttipannu Koulussa oli tosi hyvää pyttistä. Kunnon pyttikseen kuuluu pistää paljon sipulia ja sit se paistettu kananmuna päälle. Yks pyttis munalla ja buli piimä. |
| pytty | 1 ark. std. slg. WC-istuin, WC‑allas, vessanpönttö Siivoo se vessa ja puhista sitten pytty kunnolla! Joku oli heittäny yrjöt pytyn viereen. Tuolla se äijä istuu pytyllä maha kuralla. Meidän pytty ei vetäny ollenkaan, skulasin huoltikseen. 2 ark. std. slg. palkintopokaali, pysti Mä sain palkinnoks pienen hopeisen pytyn. Mitä mä tämmöselläpytyllä teen, olis antanu palkinnoks vaikka rahaa. 3 ark. polttomoottorin sylinteri Montaks pyttyä siinä peräprutkussa on? Yks pytty on varmaan menny hajalle, kun kone ei jaksa vetää. 4 std. slg. pakkolaitos, vankila; pakkolaitosrangaistus, pakkolaitostuomio Pena istuu pyttyä vielä kolme vuotta. Saiks se Masakin pyttyä? |
| pyttyillä | ark. slg. keljuilla, pottuilla, vittuilla Älähän kuule rupee mulle pyttyileen! Akka pyttyili mulle taas koko illan. |
| -pyttyinen | ark. -sylinterinen. Kaksipyttyinen moottoripyörä. Viisipyttyinen moottori. |
| pyttykundi | std. slg. vankilassa tuomiotaan kärsivä, kärsinyt; pakkolaitosvanki Luuletsä, että tällanen entinen pyttykundi mistään hommia sais? Noi on varmaan jotain pyttykundeja, kun niillon hirveesti tatskojakin. |
| pyttymäinen | ark. slg. kelju, keljumainenj pottumainen, vittumainen Kyllä oot pyttymäinen tyyppi, kun et vif paa rahaa. Täällä landella on aina niin pyttymäistä, ku ei oo mitään tekemistä. |
| pyttytuomio | ark. pakkolaitostuomio, pytty |
| pyttyyntyä | ark. suuttua, pottuuntua |
| pyttyä, saa | std. slg. saada pakkolaitosrangaistus |
| pyttäri | ark. pyttipannu |
| pytyttää | ark. suututtaa, harmittaa, ottaa päähän |
| pyyhe | leik. mon. nuhteet, moitteet, sapiskat |
| pyyhkeitä, saa | std. slg. saada moitteita, haukkuja |
| pyyhkii kasaan | std. slg. aurata tasaiseksi |
| pyyhkii knesaa | std. slg. lyödä nenään |
| pyyhkiä | 1 ark. olosta, voinnista, kuulumisista, sujumisesta: mennä, voida Miten sulla pyyhkii nykyään? Mites hommat pyyhkii? Kyllä iskällä pyyhkii leikkauksen jälkeen taas joten kuten. 2 ark. slg. häipyä näkyvistä, lähteä (juosten) pois, mennä tiehensä Lähtekääs jätkät pyyhkiin siitä! Joko se saakelin tyyppi ehti pyyhkiä karkuun? Pyyhkiä ohi. Pyyhkiä pakoon. – A o șterge |
| pyyhkiä, pyyhkii | std. slg. sujua, mennä, voida, jaksella Kui sulla tänään pyyhkii? Kuis pyyhkii? |
| pyyhkiä hyvin | huum. mennä hyvin |
| pyyhkäistä | ark. std. slg ajaan nopeasti, nopeasta liikkeelle lähtemisestä: häipyä, häippäistä; nopeasta liikkumisesta: viilettää, kiitää, sujahtaa (ohi) Eiköhän pyyhkästä täältä, ennen kun joku tulee! Kyllä mä pystyn pyy hkäseen satasen vieläkin alle yhentoista sekunnin. Tosta pyyhkäs äsken pari autoo kylälle päin. Pyyhkästiin sit mersulla Pihlikseen. – A o șterge |
| pyykki | 1 leik. sotkuinen, harmillinen asia(ntila) Kuka tankin pyykin setvii? 2 leik. moite, nuhde Taas saatiin väärästä tilinpidosta pyykkiä. Eukoltakin tuli helkutinmoista pyykkiä siitä eilisiltasesta kännäilystä. |
| pyykki, pesee | std. slg. selvittää sotkuiset asiat |
| pyykkilautavatsa, pyykkilautamaha | leik. hyvinkehittynyt, tiukka ja litteähkö (miehen) vatsalihaksisto, sikspäkki vatsasta jossa hyvin harjoitetut tiukat vatsalihakset erottuvat selvästi Aika seksikäs pyykkilauta toliakin jätkällä! Ei naisilla kuulu olla mikään pyykkilautamaha vaan sellanen pehmee herkku. |
| pyykkäri | ark. pyykinpesijä |
| pyykätä | ark. pestä vaatteita, pyykkiä Pitäskös ne sunfarkkus välillä pyykätä? Onks sun pakko ruveta pyhänäkin pyykkäämään? |
| pyylis | std. slg. lihava |
| pyynti | ark. pyyntö; jostain pyydetty hinta; pyyntihinta Hintapyynti. Kuinka vähän kehtaisit talosta tarjota, jos pyynti on 260. 000€? |
| pyysat | std. slg. housut |
| pyytää | ark. std. slg. haluta maksuksi Paljonks sä pyysit siltä jätkältä? Mitä sä pyyät tosta vanhasta mopostas? Jätkä taitaa pyytää vähän liikoja siitä kämpästään. Paljo sä pyydsät tot Nissanista? Kaks donaa? |
| pyöritellä | ark. kohdella toisia manipulatiivisesti |
| pyörittää | 1 ark. kuv. yritys- tai liiketoiminnasta: pitää toiminnassa, pitää käynnissä En mä enää jaksanu pyörittää yksin koko lafkaa. Kysynpähän vaan, kuka tätä firmaa pyörittää? 2 ark. kuv. höykyttää, panna koville, rääkätä, kiusata Ruotsi pyöritti taas Suomee koko ottelun miten tahto. Tollasta tyyppiä on helppo vähän pyöritää. |
| pyörii kulmil | std. slg. oleskelee lähiseutuvilla Onks Make pyöriny täälpäi? |
| pyörittyy tulee | std. slg. kuljeskella Aika paljo tule pyörittyy tuol Steissin nurkil. |
| pyöritys | ark. kuv. höykytys, uuvuttava toiminta, piina, rääkki Tappara joutu erän lopussa pahaan pyöritykseen. On taas ollu töissä aika pyöritystä koko päivän. |
| pyöriä tyhjää | 1 ark. ajoneuvon pyöristä: luistaa, pyöriä paikallaan, sutia, lyödä tyhjää Pyörät pyöri tyhjää, eikä koko bussi liikkunu pysäkiltä minkään. Pyörät rupes pyöriin tyhjää, ja siihen mäkeen me sit jäätiin. 2 ark. ajatuksista yms.: olla käsittämättä, muistamatta, lyödä tyhjää Ton kaverin päässä taitaa vähän kaikki pyöriä tyhjää. Nyt kyllä eilisillan jutut pyörii mulla tyhjää. |
| pyöriä, pyörii | 1 ark. std. slg. oleilla, hortoilla, palloilla; kuljeskella, oleskella tietyllä seudulla Onks Pena pyöriny viime aikoina täälläpäin? Sä oot ruvennu pyörimään nykyään ihan ihme porukoissa. Pyöriä tutussa jengissä. Ootsä pyöriny kulmilla viime aikoina? 2 ark. elokuvasta tms.: olla meneillään, esitettävänä Se filmi pyörii jo kuuetta viikkoo teattereissa. Elokuva pyörii parhaillaan teattereissa. Tää sarjis on Pyöriny telkusssa ja viime syksystä lähtien. 3 ark. std. slg. liikkua, olla suunnilleen, likimain Niien aluvanteitten hinta pyörii siinä tonnin paikkeilla. Minkälaisissa hinnoissa sellaset kakskyttuumaset taulutelkkaritpyörii? Niitten vastaajien keskiikä pyörii tossa kahenkymmenen molemmin puolin. Paljo sul pyörii fyrkkaa täs lafkas?4 ark. sujua, pyyhkiä; olla (jatkuvassa) käynnissä, käytössä, liikkeessä, olla käynissä (kone) Mites hommat pyörii? Firma alko pyöriä mukavasti. Työt pyörii tässä tehtaassa yötä päivää. 5 kuv. Panna raha pyörimään liikkeelle. Nyt ois Suomessakin vaan saatava raha pyörimään. |
| pyörryksii | std. slg. sammuttaa Paas valot/lamput pyörryksii ja ala goisaa. |
| pyörteessä | std. slg. humalassa |
| pyörätasku | u.s. (2011) polkupyörien ryhmittymistä varten risteykseen varattu alue |
| pyöräyttää skidi | std. slg. synnyttää lapsi |
| pyörylä | ark. Ei pennin pyörylää ei yhtään rahaa. |
| pyöräparkki | ark. tav. maksullinen ja vartioitu polkupyörien säilytysalue |
| pyöräytellä | ark. tehdä toistuvasti jotakin nopeasti valmiiksi Maijalla oli tapana pyöräytellä lihapullia lauantaiaterialle. |
| pyöräyttää | 1 ark. tehdä, valmistaa, saada aikaan (nopeasti) jotakin, tekaista Käväsin tosta vaan pyöräyttämässä muksuille iltapalan. Pyöräytähän tohon nimes alle. Meijänpä tyttö se pyöräytti eilen kaksoset, ihan tosta noin. Pyöräytti [= synnytti] pulskan pojan. Pyöräyttää kahvit vieraalle. Pyöräyttää nimensä vekseliin. Äiti pyöräytti täytekakun. 2 ark. synnyttää Lotta pyöräytti viime viikolla kakaran. |
| pähee, päheä, päheetä | ark. std. slg. erikoisen hyvä, hieno, erinomainen, kiva, mainio, mahtavaa Päheä auto. |
| pähkinöissä | std. slg. humalassa |
| pähkiä, pähkäillä | ark. pohtia, pohdiskella, tuumailla, mietiskellä, muistella; jahkailla, empiä Älä nyt enää pähkäile, vaan osta vaan se kämppä! Ei kannata pahkäillä menneitä asioita. Pähkäilin tässä lähtee kalaan. Mitä siinä pähkäilet, tuu mukaan vaan! |
| pähkähullu | ark. aivan hullu, hassu (henkilö) Toihan on pähkähullu ajatus! Meijän pomo on tainnu tulla pähkähulluks, se sekoilee jotain järjetöntä. Mä en sen pähkähullun kans lähe mihkään! |
| päihin, päihinsä | slg. selkään, turpiin yms. antamisesta tai saamisesta; häviämisestä, tappion kärsimisestä Pena tarttis joskus oikeen kunnolla päihinsä. Sille jätkälle tarttis antaa päihin. Saitko päihis, häh hää! Hitto, taas tuli matsissa päihin!Antaa jklle päihin antaa jklle selkään, rökittää t. voittaa jku. Saada päihinsä saada selkäänsä; hävitä. |
| päihinsä | slg. humalaan, juovuksiin, känniin Kyllä kai nyt parista kossupullosta päihinsä tulee. Me juotettiin ne likat ensiks päihinsä. |
| päikky, päikkärit | 1 last. päiväkoti 2 last. mon. päiväunet |
| päikkäri | 1 ark. päiväkerho, päiväkoti Joka aamu kersat piti viiä päikkäriin. Seflussa oli tarttunu muksuihin varmaan päikkärissä. Mä olin lukion jälkeen puolisen vuotta töissä Polvijärven päikkärillä. 2 ark. päiväkirja, päivis Me luettiin salaa mun systerin päikkäriä. Musta on kiva kirjotella päikkäriin kaikkee herkkää. |
| päikkärit | ark. std. slg. last. päiväunet Täytyy pist kohta lapset päikkäreille. Otin tossa sohvalla pienet päikkärit. |
| päikseen | 1 ark. keskenään tasan Tu, ja menot tais mennä ihan päikseen. Eikös nyt meillä velat oo päikseen? Pistetään kulut päikseen. En mä siihen suostunu, et ois vaihettu autot päikseen. 2 ark. päittäin, päät vastakkain Pannaanks nää sängyt päikseen? Jatketaan niitä lautoja vaan päikseen. |
| päin | 1 ark. kohden, vastaan, kohti. Auto tuli suoraan päin. Selkä menosuuntaan päin. Kääntyi minuun päin. Marssia päin vihollista. Ajaa, törmätä päin puuta t. puuta päin. Ajaa päin punaista [liikennevaloa]. kuv. Päin naamaa, silmiä, seiniä, mäntyä 2 ark. likimääräistä suuntaa t. sijaintia ilmaisemassa: jssak suunnassa, jstak suunnasta, jhk suuntaan. Metsään päin. Tuulee mereltä päin. Jossa(k)in päin Suomea. Jossa(k)in tuolla päin. Mistä päin Suomea olet kotoisin? Meillä päin meidän seudulla, puolessa. Turussa päin. Ikkuna on kadulle päin. Kivi ei liikahtanut minnekään päin. Huuto kuului metsästä päin. Katse oikeaan päin! Lähteä kotiin päin myös →←. Tulla kotoa päin myös →←. Hän on jossain kotona päin myös →←. Kuv. Ei sinne päinkään (myös →←) ei alkuunkaan, ollenkaan. 3 ark. muutoksen suuntaa ilmaisemassa. Muutos parempaan päin. Sairas on toipumaan päin toipumassa, paranemassa. Vaimo on pieniin päin leik. raskaana. 4 ark. suuntaa, sijaintia tms. ilmaisevissa sanapareissa. Alas, ylös, sisään, ulos päin myös →←. Eteen, edeltä, taakse, takana päin myös →←. Siellä, sieltä, sinne päin myös →←. Täällä, täältä, tänne päin myös →←. Missä, mistä, mihin, minne päin myös →←. Ylhäältä, alhaalta, sivulta päin myös →←. Jälkeen, perästä päin myös →←. 5 ark. asentoa, olotilaa tms. ilmaisevissa sanapareissa. Niin, näin, noin päin myös →←. Kuinka, kummin päin myös →←. Toisin päin myös →←. Miten päin [myös →←] tahansa. Oikein, nurin, väärin päin myös →←. Asiat ovat parhain päin niin hyvin kuin mahdollista. Selittää kaikki parhain päin. |
| päin honkia, mäntyä, seiniä | ark. epäonnistumisesta: väärin, huonosti Kaikki asiat menee taas päin honkia. Vastaus on päin mäntyä. Tää homma on tehty päin seiniä. – A se duce de râpă / dracului |
| päin naamaa | ark. suoraan sanottaessa, kerrottaessa: päin kasvoja, päin silmiä, näköä Tekis mieli sanoo sille äijälle suorat sanat päin naamaa. Ei mä uskalla kertoo sitä Mirkulle päin naamaa, et mulla on toinen nainen. Nauraa jklle päin naamaa – A râde în nas cuiva |
| päin näköä | ark. std. slg. lyötäessä, iskettäessä: kasvoihin; suoraan sanottaessa, kerrottaessa: päin kasvoja, naamaa Sua tarttis lyyä päin näköö, saamari! Kehtaat vielä väittää tollosta mulle päin näköö! |
| päin persettä, vittua | alat. epäonnistumisesta: väärin, huonosti, huonolla tolalla, päin honkia, mäntyä, seiniä Tentti meni taas päin persettä. Tää hylly on kasattu ihan päin vittua. Tuntuu, että koko elämä on taas päin persettä. |
| päissään | ark. humalassa, juovuksissa, kekkulissa, kännissä, hiprakassa, hutikassa hirveesti päissäs? Pena rähjää aina päissään. Miten sä voit olla taas noin |
| päivineen | ark. vahvistussanana: kaikkineen Varkaat vei mun vei veneen vehkeineen päivineen. Se koko navetta palo elukoineen päivineen. |
| päivis | ark. päiväkirja, päikkäri Tää on jo mun kolmas päivis. Piät sä päivistä joka päivä? |
| päivyri | 1 ark. päiväkirja 2 sot. slg. varusmies-apupäivystäjä |
| päivystysmaksu | ark. uusi 15 euron lisämaksu, jota terveyskeskukset voivat periä arkisin klo 20-8 sekä viikonloppuina ja pyhinä ympäri vuorokauden |
| päivä | 1 ark. työpäivästä. Tehdä pitkiä, lyhyitä, kahdeksan tunnin päiviä. Tehdä pyöreitä päiviä 2 ark. Asia on selvä kuin päivä. 3 kuv. Elää, tehdä jtak kuin viimeistä päivää hurjasti. 4 elämästä. Hänen päivänsä ovat jo luetut kuolema, tuho, loppu uhkaa. Päättää päivänsä [= kuolla] vankilassa. Päättää itsepäivänsä tehdä itsemurha. 5 ark. Päästää jku (pois) päiviltä tappaa jku. |
| päiväkahvi | ark. kirertoilmauksena seksi seuran tarjoamisesta tai etsimisestä Käväsin tossa päiväkahvilla yhen mimmin luona. Lehessä oli ilmotus, että ‘nuori blondi tarjoaa päiväkahvit varakkaalle herrasmiehelle’. |
| päivän päälle | ark. likimääräisestä ajankohdasta, määräpäivästä maksamisessa, työn valmistumisessa tms. Ei se nyt oo niin päivän päälle, millon maksat. Pitääkö tän homman olla valmis ihan päivän päälle? |
| päivän sana | ark. suosiossa, muodissa olevasta: viimeistä huutoa, trendi Mikäs nyt on päivän sana tossa Pukeutumisessa? Integrointi tuntuu olevan taas päivän sana tässä opetusalalla. – Ultimul răcnet |
| päivänokoset | ark. nokkaunet Ottaa päivänokoset. Olla päivänokosilla. |
| päky, pälli | std. slg. tyhmä, epämiellyttävä |
| päkistää | ark. ponnistaa, pinnistää Sai päkistettyä muutaman sanan paperille. |
| pällistelijä | ark. Kolaripaikalle kertyi pällistelijöitä. |
| pällistellä, pällistelee | ark. std. slg. tuijottaa, katsoa ihmeissään, hölmön näköisenä Taas noi äijät pällistelee vieraita naisia. Kyllä jätkät muuten pällisteli meikäläisen uutta autoo. Mitä siinä pällistelet, painu muualle! Jätkä pällisteli siin huuli pyöreenä. Mitäs siinä pällistelet. |
| pällistely | ark. pällisteleminen |
| pälpättää | ark. puhua turhanpäiväisiä, joutavia, juoruta; soittaa suutaan, räpättää Taas se naapurin mummu kävi tässä pälpättämässä vaikka mitä. Tästä ei sitten tartte pälpättää koko kylälle! Mitä siinä pälpätät, piä turpas kiinni! |
| pämistää, pämistella | ark. hummata juopotellen, pämpätä, pamppailla Jätkät rupesjo puolilta päivin pämistään. Lähetään voiton kunniaks vähän pämisteleen! |
| pämpninki | ark. yhteensekoitetut ruuat lapselle |
| pämpätä, pämppää, pämppäilee, pamppailla | ark. std. slg. ryypätä, ryypiskellä, juoda itsensä humalaan; hummata juopotellen, pämistää, pämistella Tuolla se äijä taaspämppää omia litkujaan. Pena on pämpänny jo aamusta alkaen. Pamppailtiin jätkien kanssa kaupungilla pikkutunneille asti. Jali on pämpänny taas koko viikonlopun. Usein pämpättii spittaa. |
| pänikkä | ark. isohko suljettava astia esim. maitotonkka |
| pänniä, pännii | ark. std. slg. harmittaa, vaivata, keljuttaa, suututtaa, ärsyttää, ottaa päähän, ottaa kaaliin, ottaa aivoon Häviön jälkeen pänni niin helkutisti. Mikä sua taas oikeen pännii? Mua on ruvennu pännimään toi sun nalkutukses. Arvaa, mikä jäi mua vitusti pännii? |
| pännä | ark. std. slg. kynä |
| päntsyt | std. slg. housut |
| päntätä, päntätä päähän(sä) | ark. std. slg. opiskella tai opettaa ponnistellen, suurin vaivoin Tenttiinkin pitäs vielä ehtiä päntätä. Mä oon yrittäny koko päivän päntätä noita fyssan kaavoja päähän. Pänttää nyt nää asiat päähäsi Ei ton tyypin päähän mee mitään pänttäämälläkään. |
| päre | ark. Hänellä on päreitä kainalossa hän ei ole täysjärkinen |
| päreessä, on | std. slg. humalassa, olla |
| päreet palaa | ark. hermostua, suuttua, pillastua, menettää malttinsa, itsehillintänsä Jos mutsi näkee mut tässä kunnossa, siltä palaa päreet. Enolta palo heti päreet, kun viina loppu. Päreet siinä palaa, kun yrittää tota pässinpäätä neuvoo! Hän poltti päreensä. – A-și pierde cumpătul |
| päreet, päreensä, polttaa | std. slg. menettää malttinsa, suuttua, kimmastua |
| pärepillu | std. slg. teini-ikäinen tyttö |
| pärinäpoika | ark. moottoripyöräilyä harrastavasta pojasta |
| pärjäillä | ark selviytyä, tulla toimeen, pärjätä, voida hyvin Mitenkäs ot pärjäilly miehes kuoleman jälkeen? Onhan tässä jotenkuten pärjäilty. Yritähän pärjäillä! |
| pärjätä, pärjää | 1 ark. std. slg. selviytyä, suoriutua, tulla juttuun, tulla toimeen, pärjäillä, voida hyvin, menestyä Meijän mummu pärjää vielä hyvin ihan yksinäänkin. Koita pärjätä! 2 ark. vetää vertoja, pitää puolensa, riittää, kyetä samaan suoritukseen tms. Ei mulle kukaan pärjää juoksussa. Tuskin mä sulle pärjään. 3 ark. suoriutua, menestyä Miten pärjäsit tentissä? Suomalaiset on pärjänny kisoissa aika hyvin. |
| pärrä, pärä | std. slg. moottoripyörä |
| pärstä | ark. std. slg. halv. kasvot, naama; suu Onpas tolia ukolla ruma pärstä. Koitahan vaan pitää pärstäs peruslukemilla. Piä se pärstäs kii! Mun pärstä on nii kulunu, et paras vaihtaa maisemaa. |
| pärstäkerroin | ark. std. slg. leik. ihmisen ulkomuodon tekemä vaikutelma, ulkonäön ja esiintymisen aikaansaama yhteisvaikutelma, etu muun kuin ansion mukaan Maikka antaa numerot varmaan pelkän pärstäkertoimen perusteella. Tytöillä tuntuu olevan parempi pärstäkerroin kuin pojilla. Se pääs duunii ihan pärstäkertoimen mukaan. Jklla on hyvä, huonopärstäkerroin. Väitti tehtäviä jaettavan pärstäkertoimen mukaan. |
| pärtsi | std. slg. kallio, mäki |
| pärtsäillä, pärtsäilee | std. slg. moottripyöräillä |
| pärtsäri | std. slg. moottoripyöräilijä |
| päräyttävä | ark. mielenkiintoinen, jännittävä, vaikutuksen tekevä, hieno, liikuttava, vaikuttava, virkistävä, säväyttävä, siisti. Oli aika päräyttävä kokemus! |
| päsmäröidä | ark. komentaa, komennella, määräillä. Miten jaksat hänen jatkuvaa päsmäröimistään? |
| päsmäröinti | ark. määräily |
| pässi | ark. tyhmyri, typerys, pässinpää, pölkkypää, ääliö, idiootti Etkö sä pässi tajuu mitään? Senkin pässi! |
| pässinliha | leik. yksinkertainen, helppo asia, selvä asia, valmis juttu, rutiiniluonteinen tehtävä tms. Alku oli vaikeeta, mutta loppu taas pelkkää pässinlihaa. Nää hommat alkaa olla jo pässinlihaa. Tehtävä oli selvää, pelkkää pässinlihaa – Treabă limpede. |
| pässinpää | ark. halv. tyhmyri, typerys, pässi, pölkkypää, ääliö, idiootti On siinä mulla kanssa yks pässinpää! Joskus tuntuu, niinku koko luokka olis täynnä pääsinpäitä. Senkin pässinpää! |
| pässinpökkimät | leik. paksut villasukat tai villahousut Mummolla oli aina sisälläkin pässinpökkimät jalassa. Näissä pässinpökkimissä on oikeen lämmin olla. |
| pätevä | ark. hyvä, mainio Pätevä tyyppi. |
| pätkis | 1 ark. std. slg. suklaapatukka 2 ark. std. slg. lyhyt animaatioelokuva telkkarissa 3 ark. std. slg. non stop -elokuva |
| pätkiä, pätkii | 1 ark. moottorista: käydä katkoen, yskien Moottori pätkii katkoo. Sytytys ei oo kohollaan, kun toi kone pätkii. Ei se peräprutku tolleen oo ennen pätkiny. Tokan Kossuflindan jälkee mul alko vähä pätkii. 2 ark. std. slg. olla muistikatkoksia, olla muistikatkoja, ajatuksesta, muistista: katkeilla Ootko sä kännissä, kun tolleen pätkii? Mummon muisti on pätkiny jo pitkän aikaa. Pätkivä [= katkonainen] ja hajanainen esitys. Muisti pätkii. Hänellä näytti [ajatus] pätkivän. 3 std. slg. epäonnistua, olla toimimaton Ei kuule, kyl tää homma nyt pätkii. |
| pätkä | 1 halv. hyvin lyhyt (mies)-henkilö Miten ihmeessä se sun siskos nai sellasen pätkän? Terve, pätkä! Joudun kurkottelemaan, kun olen tällainen pätkä. 2 ark. std. slg. elokuva, tv-ohjelma, musiikkikappale tms. Mikä pätkä menee tänää Riossa? Lännenpätkä, mainospätkä. Katoitko eilen telkkarista sen pätkän suomalaisista saunahulluista? Ootsä kuullu tään pätkän? 3 ark. Rivitalonpätkä rivitalohuoneisto 4 urh. rallitaival Grönholm ajo pohjat viimeselläkin pätkällä. Eka pätkä oli tosi vaikee ajaa näillä kuivan kelin kumeilla. 5 halv. Olla pätkässä juovuksissa. 6 ark. Ei pätkääkään vähääkään. Ei kiinnosta pätkääkään. |
| pätkäistä | ark. katkaista (pätkiksi) Valmiiksi pätkäistyjä hyllylevyjä. |
| pätkäpaasto, 5:2‑dieetti | u.s. (2013) osaviikkopaasto, ruokavalio, jonka mukaan syödään erittäin kevyesti kahtena ja normaalisti viitenä päivänä viikossa, dieetillä syödään normaalisti viitenä päivänä viikossa ja kahtena päivänä syödään vain todella kevyitä pieniä aterioita, joiden yhteinen energiamäärä on noin 500 kaloria |
| pätkässä | halv. humalassa, juovuksissa, päissään, kännissä, kekkulissa, hiprakassa Pena on aina pienessä pätkässä. Jätkät tuli bileisiin aika pätkässä. |
| pätkätyö | ark. määräaikainen työ |
| pätkävaltuutettu | ark. u.s. (2012) kesken toimikauden varavaltuutetun paikalta varsinaiseksi valtuutetuksi siirtynyt henkilö (kunnan)valtuustossa |
| pätkääkään (välittää) | ark. std. slg. ei yhtään, ei edes vähääkään, ei lainkaan, ei ollenkaan Mua ei huvita tää matikka pätkääkään. Tuskin Mirkku on pätkääkään kiinnostunu susta. Ei se lääke tunnu tehoovan pätkääkään tähän helkutin särkyyn. Mä en kuuntele enää pätkääkään tota nalkutusta! |
| pätski | std. slg. pätevä |
| pätäkkä | std. slg. raha |
| pää | 1 ark. soittaa suutaan aukoa päätään, paukuttaa päätään 2 ark. Ottaa päähän harmittaa, kismittää. 3 slg. Juoda, vetää päänsä täyteen. |
| pää kii(nni); pää kii! | std. slg. huudahduksena: sulje suusi! ole hiljaa, naama kiinni, suu umpeen; yleensä vaiti olemisesta Pää kii, senkin hullu! Nyt pää kiinni siinä! Voisitko pitää pääs kiinni! Se ukko istu tossa koko illan pää kiinni. Pää kii, sult eioo kysytty mitää! |
| pää pensaaseen | ark. vaikeuksien olemassaolon kieltämisestä, välttämisestä, torjumisesta, silmien sulkemisesta todellisuudelta Se jätkä yrittää vaan pistää päänsä pensaaseen. Älä luulekaan selviäväs tästä työntämällä pääs pensaaseen. Hävettää niin että tekis mieli panna pää pensaaseen. – a-și băga capul în nisip |
| pää pyörällä | ark. sekaisin, pökerryksissä; ihmeissään, hämmentyneenä, empien Onks sulla on nyt jotenkin pää pyörällä, kun noista hommista ei tuu mitään? Mulla menee aina karusellissa pää pyörälle. Se pomo katteli aluks mua vähän pää pyörällä. |
| pää täynnä | ark. vahvasti humalassa Iskä tuli pikkujouluista pää täynnä. Arska vetää joka ilta pään täyteen. |
| pää vetävän käteen | ark. sanontana tuhlauksen tms. ikävästä lopusta Varohan sitten, ettei koko touhussa jää pää vetävän käteen! Tais sulla tulla pää vetävän käteen siitä törsäilystäs. |
| päähän potkittu | ark. std. slg. kovia kokenut Käy vähän sääliks tota päähänpotkittua tyyppiä. Ei siitä päähänpotkitusta kukaan välitä. Se oli sellanen päähän potkittu luuseri. |
| päähän, ottaa | std. slg. harmittaa Mua kyl alko ottaa päähän. |
| pääjehu | ark. päällikkö, johtaja Järjestön pääjehu. |
| pääkallokeli | ark. hyvin liukas ja vaarallinen (talviajo)keli En kyllä uskalla lähtee liikkeelle tollaseen pääkallokeliin. Taas tulee taatusti kolareita tällä pääkallokelillä. – Drum înghețat lucios ca o chelie. |
| pääkallonpaikka | leik. keskeinen, tapahtumien polttopisteessä oleva paikka, johtajiston paikka |
| pääkkäri | ark. slg. päärakennus |
| pääkoppa | ark. pää, kallo, käsityskykyyn liittyvisssä yhteyksissä: kallo, aivot, tajunta Ei mahdu minun pääkoppaani! Eikö tää juttu mee sun pääkoppaas? Ton pöhkön pääkoppa on täynnä sahanpurua. |
| pääli‑, päälli‑ | kans. päällys‑, ylä‑, ulko‑ tms. |
| päälle | 1 ark. jälkeen, lisäksi, jonkin jälkeen; jnk määrän yli, lisäksi Syötiin makkaraa ja juotiin kaljaa saunan päälle. Ruuan päälle mennnään sit nokosille, vai mitä? Otti torkut ruoan päälle. Söi leipää ja ryyppäsi maitoa päälle. Kerta kiellon päälle SP. Päälle päätteeksi kaiken kukkuraksi, kaiken muun lisäksi. Kättä päälle [jkn sopimuksen tm. vahvistamiseksi]! 2 ark. jonkin määrän yli Se hauki paino vähän päälle kilon. Vaari on jo päälle kaheksankymmenen. Hän on päälle kuudenkymmenen. Sai karamellipussin kaupan päälle kaupantekiäisiksi. 3 ark. Hän ei ymmärrä autojen päälle autoista. Loukkaus kävi kunnian päälle kunnialle. Laskettelu kävi kunnon päälle kysyi kuntoa. Joutua tien päälle tielle. Saapua paikan päälle (itse) paikalle, tapahtumapaikalle. Ei se pitkän päälle [= ajan mittaan] kannata. Viimeisen päälle [= viimeistä piirtoa myöten, läpikotaisin, täydellinen] herrasmies. Lainan maksu ei ole niin päivän päälle maksun ajankohta voi vaihdella muutaman päivän tms. Kytkeä virta päälle kytkeä virta. Panna valot päälle sytyttää valot. Pani radion päälle avasi radion. Virta jäi päälle katkaisematta. Unohti lieden päälle unohti sammuttaa lieden. Panna vaihde päälle kytkeä vaihde. |
| päälle, käy | std. slg. rynnätä kimppuun (fyys ja verbaal.) |
| päälle päätteeksi | ark. kaiken muun lisäksi, kaiken kukkuraksi Päälle päätteeks se mies makso mun hotellilaskunkin. Päälle päätteeks lensin nurin ja katkasin käteni. Kotonakin haukuttiin vielä päälle päätteeks. |
| päällekarkaus | vanh. leik. kimppuun käymisestä, hyökkäämisestä |
| päällekäyvä | ark. hyökkäävä, aggressiivinen Päällekäyvä luonne. |
| päällepäsmäri | ark. leik. määräilijä, pomo, vainoaja, komentelija Anopista on tullut oikee päällepäsmäri. Häivy siitä, täällä ei tarvita mitään päällepäsmäreitä! |
| päällyskumi | ark. ulkorengas Polkupyörän päällyskumi. |
| päällysmies | leik. (murreasussa piällysmies) savolaisista |
| päällä | 1 ark. std. slg. täydennyssana ilmaisemassa vallitsevaa olotilaa, mukana (olla)Bileissä oli tosi rankka meno päällä. Vauvalla taitaa olla taas tauti päällä. Mulla on hirvee krapula päällä. Tänään oli töissä taas helkutinmoinen vauhti päällä. Tutustua tilanteeseen paikan päällä (itse) paikalla, tapahtumapaikalla. Olla tien päällä liikkeellä, matkalla tms. Virta, vaihde päälläkytkettynä. Valot ovat päällä palavat. Televisio on päällä auki. Sauna päällä lämpiämässä. Diskossa oli meno päällä vauhdikas tunnelma. Hänellä oli flunssa päällä hän poti parhaillaan flunssaa. 2 huum. pitää hasista mukanaan |
| päällä, hintaa | std. slg. rahaa mukana Paljo sullon hintaa päällä? |
| päältä | ark. vierestä, sivusta Kattelin vain päältä, kun ne tappeli. Ei sun tartte tehä mitään, seuraat vaan päältä, mitä ne tekee. Katsella päältä [= sivusta, syrjästä] toisten ilonpitoa. Napsautti valot päältä sammuksiin. Virta on pois päältä katkaistu t. katkennut. |
| pääluu | ark. kallo |
| päälys‑ | kans. päällys‑ |
| päänavaaja | ark. aloittaja; uranuurtaja Tuponeuvottelujen päänavaaja liitto joka ensimmäisenä allekirjoittaa sopimuksen. |
| päänsärky | ark. std. slg. ongelma, huoli, tehtävä En mä ota sun asioistas mitään päänsärkyä. Se on sun oma päänsärkys, jos sulla on juoppo mies. Se on sinun päänsärkysi. Miten sä sen homman sit hoidat, se on sun päänsärkys. |
| päänuppi | leik. pää |
| pääpiru | leik. Tulkoon vaikka itse pääpiru! – Tartor. |
| pääs kii! | std. slg. ole hiljaa! vaikene! |
| pääsee liukkaalle | std. slg. päästä yhdyntään naisen kanssa Sä lähit niin nopeesti, pääsit sä liukkaalle? |
| pääsiäiskäsi | leik. esim. pelaajasta, joka ei saa palloa kiinni, mämmikoura |
| päässy heiluu | std. slg. päässyt juhlimaan |
| päästä, heittää | std. slg. olla tyhmä |
| päästä jyvälle | ark. ymmärtää, käsittää, oivaltaa Pääsitkö jyvälle sen tyypin aikomuksista? En mä oikeen taho päästä jyvälle, mitä sä tarkotat. – A înțelege, a realiza. |
| päästä kuin koira veräjästä | ark. päästä jostakin työstä tai tehtävästä helpolla, vähällä Pääsin intissä kirjurina kun koira veräjästä. Nyt et pääsekään tästä hommasta kun koira veräjästä! –A scăpa teafăr. |
| päästä kuiville | ark. selviytyä jostakin, erityisesti päästä eroon alkoholin tai muun huumaavan aineen riippuvuudesta Mä luulin, et Penakin pääs jo kuiville, mutta se ratkes taas ryyppäämään. Mun tyttö oli narkkari, mutta se pääs kuiville. – A scăpa de dependență, de viciu. |
| päästä kylmä pieru | slg. pieraista tyhjää, kuolla Kylmän pierunpieraisussa paino laskee, koska samalla sielu poistuu ruumiista. |
| päästä kärryille | ark. ymmärtää, pystyä taas seuraamaan esitystä tms. Vähitellen mä aloin taas päästä kärryille niistä maikan jutuista. En mä nyt meinaa millään päästä kärryille, mitä sä tarkotat. – A înțelege s-o ia pe drumul cel bun. |
| päästä liukkaille | alat. päästä naimaan samaa naista heti toisen miehen jälkeen Kai mä kaa pääsen sit liukkaille? Pena tuli siihen yhtäkkiä ja halus päästä liukkaille. – A avea contact sexual cu o femeie imediat după un alt bărbat. |
| päästä makuun | ark. alkaa oppia pitämään jostakin, innostua, saada kokemusta jostakin, tottua, mieltyä johonkin Tässä kohmelossa on helkutin vaikee päästä työn makuun. Kyllä tää tästä jo sujuu, kun on makuun päässy. – A încep să-i placă, să se obișnuiască. |
| päästä omilleen | ark. selvitä jostakin ilman rahallista tappiota, saada omansa takaisin Mä oon päässy pokerissa jo suunnilleen omilleni. Täytyy vaan toivoo, että pääsis näissä kaupoissa ees omilleen. – A rămâne în banii săi, nici câștig, nici pierdere. |
| päästä pukille | alat. päästä yhdyntään, naimaan, nussimaan Tänään muuten meikä pääsee pukille. Ootko päässy pukille viime aikoina? – A se culca cu cineva, a i-o pune. |
| päästä selville vesille | ark. selviytyä; päästä selvyyteen, ratkaista Kohta päästään pahimman yli selville vesille. Ootko päässy siinä jutussa jo selville vesille? – A ajunge la bun sfârșit; a face față; a rezolva favorabil. |
| päästä ⇔ päästää | päästä – A fi admis; a putea merge; a putea intra; a ajunge, a obține; a scăpa de; a evita. päästää (doar tranzitiv) – A da drumul, a permite, a lăsa să. |
| päästäri | std. slg. päättötodistus Sain aika kehnon päästärin. |
| päästää | 1 ark. antaa mennä (valtoimenaan, täyttä vauhtia, täydellä teholla); ajaa tai juosta täyttä vauhtia Päästettiin autolla karkuun, sen mikä siitä lähti. Ne omppuvarkaat päästi karkuun, minkä jaloistaan ehti. Päästää hevosella ravia. 2 ark. irrottaa, hellittää, avata, ottaa pois. Päästää köyttä kerältä. Päästää hevonen valjaista. 3 ark. antaa jtak tapahtua, antaa jnk joutua jhk tilaan. Päästää pelto nurmettumaan. Asia on päästetty liian pitkälle. 4 slg. tappaa jku Päästää jksta ilma pois, ilmat pihalle. Päästää jku (pois) päiviltä. |
| päästää autuaammille metsästysmaille | slg. kuolla |
| päästökauppa | ark. EU:ssa suunniteltu järjestelmä, jossa päästökiintiönsä ylittävä yritys voi ostaa lisää päästöoikeutta vähemmän saastuttavilta yrityksiltä |
| päästöskandaali | u.s. (2015) kohu, joka syntyi, kun autonvalmistaja Volkswagenin todettiin käyttäneen autoissaan pakokaasujen päästötuloksia väärentävää ohjelmaa |
| päättäri | ark. std. slg. päätepysäkki Mä jään pois vasta päättärillä. Mulla on päättäriltä vielä kilsa himaan. Mä jään veks päättärillä, meen koko rahalla. Mennää päättärille blokkaa jämiä. |
| päättäri, späättäri | koul. slg. päättötodistus |
| päättärit | ark. std. slg. lukuvuoden tms. päättäjäiset Reksi puhu päättäreissä taas ihan samat jutut ku ennenkin. Lähetään päättänen jälkeen kaljalle! Päättäreis aina shungataa se „Joutui armas aika …” |
| päättää [itse] päivänsä | ark. lopettaa päivänsä, kuolla Pena oli päättäny itte päivänsä ampumalla. Niin se vaarikin sitten vaan päätti päivänsä. |
| päättötodistus | ark. lopputodistus |
| päätä ei palele (jollakin) | ark. (joku) ei pelkää mitään Sillä hurjapäällä ei kyllä päätä palele. Eikö yhtään päätä palele, kun ponnistat hyppyristä? |
| pöde | std. slg. lihava |
| Pögötti | std. slg. Peugeot-auto |
| pöh | ark. välinpitämättömyyttä, torjuntaa tai halveksuntaa ilmaiseva huudahdus Pöh, mä en tollasista pienistä välitä! Toi nyt on ihan huono ehotus, pöh! Pöh, ihan surkee leffa! Pöh, ei taaskaan mitään kivaa odotettavissa. Pöh, ei se nyt niin ole! |
| pöheikkö | ark. (tiheä) pensaikko, pusikko Jeparit oli taas kyttäämässä pöheikössä. Heitä ne roskat tohon pöheikköön! Kyllä oli vaikeeta kukee siinä tiheessäpöheikössä. |
| pöhinä | u.s. (2013) kuhina, vilkas keskustelu, aktiivisuus etenkin sosiaalisessa mediassa. Ylen äänestyksessä pöhinä valittiin vuoden 2013 sanaksi; jotkut kritisoivat valintaa sillä perusteella, että sanalla on slangissa viitattu amfetamiiniin. |
| pöhinässä | std. slg. huum. huumeessa, sekoilutilasssa Pöhinää Itä-Helsingin kaduilla. |
| pöhistä | 1 ark. tupruttaa, hönkiä, pöhkyä, päästää ajoittain kaasua tai savua 2 ark. puhista, puhkua; pitää pehmeää, matalaa ja kohisevaa, tavallisesti hetkittäin toistuvaa ääntä |
| pöhkö, pöhlä | ark. hölmö, höperö, pölkkypää, tyhmä, pölhö, pöljä; typerys, tomppeli, idiootti, ääliö Suliahan on ihan pöhköjä ajatuksia. Eiks se pöhkö tajunnu lähtee kotiin? Toi on täys pöhlä idea. Miten sä voit olla noin pöhlä! Lähtiks se pöhlä täältä jo latkimaan? Ihan pöhkö ajatus. Ja tuo pöhkö ei sitä älynnyt! |
| pöhnä | ark. humala Olla pöhnässä. Tulla pöhnään. |
| pöhnäinen | ark. humalainen, juopunut Pöhnäinen olo. Pöhnäinen äijä. – Băut. |
| pöhnässä | ark. std. slg. humalassa, kännissä, juovuksissa Jätkät oli jo alkuillasta ihan pöhnässä. Älä sitten taas juo ittees pöhnään! Ootetaan nyt vielä, kunhan se selviää tostapöhnästä. |
| pöhö | ark. turvotus |
| pökat | std. slg. housut |
| pökkiä, pökkii | 1 ark. pökätä; töniä, tuuppia, sörkkiä Älä pöki siinä! Älä tuu pökkimään sillä mailallas tai saat turpiis! 2 std. slg. alat. olla sukupuoliyhteydessä, naida, nussia Menit sä pökkimään sen akan paksuks? Se kaveri jakso pökkiä mua koko yön. Mä pökin sitä akkaa joka rööriin. |
| pökköä pesään | ark. std. slg. vauhdin kiristämisestä, työtahdin lisäämisestä Pistetääs vähän pökköö pesään, niin ehitään hommat valmiiks. Saakelin pomo vaan vaati lisää pökköö pesään. |
| pökrätä, pökrää, bögrää | ark. pyörtyä, menettää tajuntansa Mummu oli pökränny himassa ja se vietiin larsarettiin. Mä meinasin pökrätä tänään tulikuumassa bussissa. Melkeen pökräsin ku kuulin paljo nettosit siitä. |
| pöksyt, pökät | ark. std. slg. housut (naisten tai lasten pikkuhousut, pökät) Pistähän nyt vaan kiltisti pöksyt jalkaasi! Ei nää bikinien pöksyt enää mahu mulle. |
| pökäle | slg. ulosteesta muodostunut pötkö Vauvalla on päässy pikku pökäle pöksyihin. Joku on murjassu hirveen pökäleen huusin lattialle. |
| pökät | ark. std. slg. housut, pöksyt, pikkuhousut Nääpökät on takaa jotenkin kireet. En mää tämmösissä pokissa voi lähtee mihkään. Vieläks sä mahut niihin pokiin? O te taas pökät veksja mennään uimaan! Pökat on muuten iha stailit, mut onks ne vähä snadit sulle. |
| pökät, pöksyt | ark. housut |
| pökätä | ark. puskea (äkkiä), pukata; tönäistä, tuupata, työntää Pökkää vain rohkeesti, jos mää rupeen kuorsaamaan. Paljonks sä pokkasit kuulaa? Pökkääpäs vähän lisää puita pesään! Pässi pökkäsi. |
| pölhö, pöljä | ark. hölmö, pöljä, tollo, tyhmä, pöhkö, hoperö, pöhlä; typerys, pölkky(pää), pöllö(pää), tomppeli, idiootti, ääliö Sulla on ihan pölhöjä ajatuksia. Miten joku voi olla noin pölhö, että kusee vessan lattialle! Kuka osais selittää tän asian tolle pölhölle? Täällä landella on ihan pöljä olla. Lissu on ihan pöljä, jos se menee Penan kans naimisiin. Ei se pöljä käsitä mistään mitään. Senkin pölhö! Seisoo pölhön näköisenä. |
| pöljä | ark. typerä, hölmö, pöhkö, pölhö, tollo Pöljän näköinen mies. Piti häntä ihan pöljänä. |
| pölkky (pää) | ark. hölmö, typerä; typerys, tomppeli, idiootti, pöllö(pää), ääliö Etkö sä pölkky tajuu mitään! Toi pölkkypää ei älyä minkään vertaa. Senkin pölkkypää! Ettekö te pölkyt tajua! |
| Pölkkylä, Pölkkis | std. slg. Kino Pylvässali, elok teatt myös |
| pöllerö | std. slg. olut |
| pölli | 1 ark. savuke 2 ark. siitin |
| pölliminen | std. slg. varastaminen |
| pölliä, pöllää, pöllii | 1 ark. std. slg. varastaa, kähveltää, näpistää Viittiks vähän kattoo, ettei kukaan pölli näitä mun kamoja. Kuka on pölliny mun tupakat! Ootsä pölliny tän kellon jostakin? Firman kassasta on pöllitty rahaa. Joku mulkku pölli mun fillarista stongan. Joku meni heti pöllii mun fillarin, ku jätin sen toho. 2 ark. std. slg. ottaa luvatta Mä pöllin sun fillaris! – A lua fără să ceri voie. |
| pölly | 1 kans. pöly, tomu, savu 2 ark. Olla pöllyssä olla humalassa. |
| pöllämystyä | ark. yllättyä, ällistyä, tyrmistyä, hölmistyä Kyllä mä pöllämystyin aika lailla, kun tapasin isäs Pariisinjunassa. Mutsi ja faija oli vähän pöllämystyny, kun broidi toi sen kuubalaisen morsmaikkunsa näytille. Katseli pöllämystyneenä ympärilleen. Pöllämystyneen näköinen. |
| pöllö, pöllöpää | ark. typerä, tyhmä, hölmö; typerys, pölkky(pää), idiootti, ääliö Toi nyt on ihan pöllö ratkaisu. Ei ollenkaan pöllömpi ajatus! Ei toi pöllöpää tajuu yhtikäs mitään. Senkin pöllöpää! |
| pölvästi | ark. typerys, hölmö, tomppeli, pöllö(pää), pölkky(pää), idiootti, ääliö Naapurin vanha ukko on täys pölvästi. Koita nyt sinäkin pölvästi vähän kuunnella, mitä sanotaan! |
| pölyssä | ark. humalassa, juovuksissa, kännissä Jätkät oli pienessä pölyssä jo alkuillasta. Isä tuli kotiin ankarassa pölyssä. |
| pölysuu | slg. museoalan ammattilainen |
| pölähdys | ark. Ei höykäsen pölähdystä. Ei tiedä hölkäsen pöläystä, pölähdystä t. pölähtämää [= mitään, tuon taivaallista] koko asiasta. |
| pölähtää | ark. ks. pölähdys |
| pölö | ark. hölmö |
| pömpeli | 1 ark. koju, koppi, komero Eipä tollaseen pömpeliin paljon tavaroita madu. Tän talon varastotilana on vaan tämmönen pikku pömpeli. 2 ark. palloilulajeissa: maalikehikko Sain nostettua lätkän pömpelin ylänurkkaan. Kuka tunari siellä on pömpelin suulla? |
| pömppis, pömppövatsa | ark. pömpöttävä vatsa, pömppömaha |
| pömpöllään | ark. Seisoi vatsa pömpöllään pömpöttäen, pullottaen. |
| pömpöttää | ark. vatsasta, mahasta: olla pulleana, pullottaa Äiskän maha alkaa jo vähän pömpöttää. Tässä hameessa mahakin näyttää ihan pömpöttävän. Pömpöttävä vatsa. Hame pömpöttää. |
| pöna | std. slg. pyssy |
| pönde | std. slg. maaseutu Meetteks te sinne pöndelle koko kesäks? |
| pöndhö | slg. savolainen nimitys itsevalmistetulle oluelle taikka kaljalle |
| pöndi | std. slg. nolo |
| pönttö | 1 ark. WC-istuin, vessanpönttö Kuka on heittäny tupakantumppeja pönttöön? Mä istuin pöntöllä koko yön ankarassa ripulissa. Veä ‘huuhtele’ sit se pönttö, jos käyt kakalla! 2 ark. puhujankoroke; saarnastuoli Mä pääsin puhumaan oikeen pönttöön. Se pappi piti niin kiivaan saarnan, että siltä oli puonnu Raamattukin pöntön reunalta. 3 slg. pää, päänuppi, kaali, polla, kupoli Tolia tyypillä taitaa olla pönttö ihan tyhjä. Penan pönttö ei kestä enää yhtään viinaa. Piäpönttös kiinni! Kaikilla ei pönttö kestä. 4 std. slg. hölmö, höperö, typerä, tollo, pölhö, tyhmä; typerys pönttöaivo, pönttöpää, kusipää, pölkky(pää), pöllö(pää) Toihan on ihan pönttö idis. Taitaa olla koko tyyppi täys pönttö. Senkin pönttö, etkö sä tajuu mitään? Taas tossa yks pönttö törttöilee keskellä risteystä. Ihan pönttö ajatus! Kui sä voit olla noin pönttö? 5 std. slg. poliisiauto |
| pönttöaivo, pönttöpää | slg. typerys, idiootti, kusipää, mulkku, pönttö pölkky(pää), pöllö(pää), idiootti, ääliö En mä tajua sen pönttöaivon juttuja. Sähän oot ihan pönttöpää kuski! |
| pönöttää | ark. jököttää, kököttää; pönäkkänä, tärkeänä olemisesta t. esiintymisestä Istua pönöttää totisena valokuvassa. Pankki pönöttää taajaman keskellä. |
| pönötys | ark. pönöttäminen, (< pönöttää) Juhlat eivät olleet pelkkää pönötystä. |
| pönötyspolitiikka | ark. poliitikon tarkoitushakuinen paistattelu julkisuudessa |
| pöpelikkö | ark. pusikko, puskikko, metsä, metsikkö, oja Pate oli ajanu kännissä pöpelikköön. Jeparit kyttäs taas pöpelikössä. Ajoi auton pöpelikköön. |
| pöperö, pöperöt | 1 ark. erilaisista sekoitetuista tai sekoittuneista aineksista; tahdasmainen seos Tie oli menny rankkasateesta ihan pöperöks. Räntäsateen jäljiltä tiellä oli melkoinen pöperö. 2 ark. std. slg. ruoka-annos, ruuat, (tarjottava) ruoka Iskä sekottaa aina viilin ja talkkunan pöperöks. Minähän en tommosta pöperöö syö! Koulussa oli taas ihan hirveetä pöperöö. Nää sun pöperös maistuu aina samalta. Häissä tarjotttiin oikeen kunnon pöperöt. Mummun luona saadaan varmaan taas hyvät pöperöt. Jogurtista ja kauraryyneistä tehty pöperö. Kundi, tuus himaan, mutsi on pannu jo pöperöt pöytään. |
| pöpi | ark. std. slg. tyhmä, kaheli, höperö, hullu; typerys, sekopää Vaarista on tullu vanhuuttaan jo ihan pöpi. Oli aivan pöpi ajatus lähtee myrskyllä merelle. Pidäks sä mua ihan pöpinä? Pöpi ukko. |
| pöpilä | ark. mielisairaala, hullujenhuone |
| pöpistä | ark. puhua sekavia, höpöttää, höpistä Mitä ihmettä sää pöpiset? Vaari pöpisee itekseen taas ihan tajuttomia. |
| pöpperöinen | ark. tokkurainen, päästään pyörällä, sekaisin Mulla on jotenkin niin pöpperöinen olo, taitaa olla kuumetta. Muksut meni ihan unenpöpperöisinä kouluun. |
| pöpperössä | ark. tokkurassa, päästään pyörällä, sekaisin Mä olin aamulla vielä niin pöpperössä, etten mä tajunnu mitään. Taisit ottaa viinaa illalla aika rankasti, kun oot vieläkin noin pöpperössä! Mummu oli illalla jo ihan väsynyja pöpperössä. |
| pöpö | 1 ark bakteeri, mikrobi, pieneliö Mistähän se ukko sen pöpön sai, kun se tauti tarttu koko perheeseen? Taitaa olla jotain pöpöjä mahassa, kun on kauhee oloja yrjöttää. Tulehduksen aiheuttanut pöpö. 2 last. (lapsen) uloste, kakka On tainnu vauvalla tulla taas pöpö housuun, ainaski se vähän lemahtelee. No tulihan suita sentään pikku pöpö pottaan. 3 ark. kuv. pelottava kuvitteellinen pikku olio, mörkö, pikku-ukko Toi ukko on seonnu, se on ruvennu näkeen jotakin ihme pöpöjä. En mä mitään pöpöjä pelkää!Uudistus tuntui olevan hänelle jonkinlainen pöpö. Näki pöpöjä joka paikassa luulotteli kaikenlaista. |
| pörinä | std. slg. mus. teknomusiikki, techno-musa |
| pörre | ark. hassu |
| pörriäinen | ark. isohko pörisevää ääntä pitävä hyönteinen No nyt on kesä tullu, kun pörriäisiä on jokapaikassa. Liiterin katossa taitaa olla joku pörriäisten pesä. Tapa se helkutin pörriäinen! Ampiaiset, kimalaiset ja muut pörriäiset. |
| pörräillä, pörrätä, pörrää | ark. std. slg. kierrellä juhlien, huvitella, hummata, hummailla; juopotella, ryypiskellä Me lähettiin Pirren kans alennusmyynteihin ja muutenkin kaupungille vähän pörräileen. Pena pörrää kaiket illat kapakoissa. Istuivat kapakassa pörräämässä. No mitäs me, pörrättii Hampurissa ja Köpiksessä. |
| pörssi | 1 ark. lompakko, rahakukkaro, posa Mihis mä pistin mun pörssin? Kaivohan vaan pörssis esiin ja maksa ne velkas! 2 ark. pelottava henkimaailman olento |
| pörssihai | ark. pörssikeinottelija |
| pösilö | ark. hölmö, typerä; typerys, pölvästi |
| pössis | 1 std. slg. tunne, olo, fiilis, bösis, ilmapiiri, tunnelma, mielentila, hyvä läppä, hyvä olotila, meininki, menoa ja meininkiä (yleensä päihteisiin liittyvä, hedonistinen kokemus) No ny on nii hyvä pössis et eiköhän lähetä laulamaan karaokea! – Mikä pössis? – Hyvä! Pössis tarkoittaa fiilistä ja sillä kysellään yleensä mikä fiilis/olo jollakin ihmisellä on. – Hei, mikä pössis jätkällä tänään? – Hyvä pössis! 2 ark. slg. humala, tms. sekavuustila |
| pössyttää, pössytellä | ark. tupruttaa; tupakoida Saunan piippu pössyttää ihan mustaa savua. Vieläks sääkin pössytät tota tupakkia? Ootko sä ruvennu taas pössytteleen? |
| pösö | ark. rikkaasta t. johtavassa asemassa olevasta miehestä |
| Pösö, Pögötti, Peltonen | ark. std. slg. Peugeot-merkkinen auto; myös yleisesti: auto Mä vaihoin sen vanhan Sitikan tuliterään Pösöön. Pistähän tähän pösöön vähän vauhtia, niin ehitään! |
| pötkiä (pakoon) | lähteä (juosten) karkuun, livahtaa tiehensä Eipäs pötkitä töistä vielä minkään! Ne helkutin varkaat oli pötkiny ikkunasta pakoon. |
| pötköllään, pötkölleen | ark. pitkällään, makuulla Eno makas tuolla ojan penkalla umpikännissä pötköllään. Tekis mieli heittää jo pötkölleen. |
| pötköttää, pötkötellä | ark. olla pitkällään, maata pitkällään, pitkänään, lojua, levätä Tuolla makkarissa se meijän vauva pötköttää päiväunillaan. Taas se ukko pötköttelee laiskana sohvalla. Pötköttää sängyssä. Pötköttää vatsallaan. |
| pötsi | std. slg. halv. ihmisen maha, vatsa, vatsanseutu Jokos saitpötsis täyteen? Kato miten hirvee pötsi tolia ukolla! Nyt on pötsi nii täynnä, et on pakko mennä vetää tirsat. |
| pöydätä | korttip. panna kortti oikein päin pöytään |
| pöytis, Pöytis | ark. std. slg. pöytäviina Tuos mulle viinakaupasta pari pulloo Pöytistä! Tee siitä Pöytiksestä kupit! Ei toi nykynen Pöytis enää mitään tikkuviinaa oo, se on tehty viljasta ja etikettikin on vaihettu. Ei mul oo ku Pöytistä, mut sitä on ihan täys lesti. |
| pöytä | korttip. esillä, tikissä, pelattavana olevat kortit (jotka eivät ole kenenkään kädessä t. pakassa); pelipanokset Voittaa pöytä. Pöydässä olevat kortit. Lyödä jk kortti pöytään. |
| pöytä koreeks | std. slg. tarjota tyylikkäästi Mennään meille, mä paan pöydän koreeks. |
| pöytälätkä | ark. pöytäjääkiekko Pöytälätkän Suomen mestari. |
| QR‑koodi | u.s. (2012) (engl. QR = Quick Response) yhdentyyppinen ruudunmuotoinen kuviokoodi eli kaksiulotteinen kuviokoodi, joka sisältää tietoa siihen liittyvästä kohteesta. Koodin sisältämä tieto voidaan lukea esimerkiksi kamerakännykän avulla. QR‑koodi on rekisteröity tavaramerkki. |
| quicksilver | huum. LSD-tabletti |
| quisling | halv. vieraan miehitysvallan hyväksi toimiva henkilö |
| raagiksena | std. slg. väkijuoma sellaisenaan, sekoittamattomana Aiotsä vetää ton raagigsena, siinhä on 96 prossaa! |
| raahata | ark. kuljettaa, viedä, tuoda mukanaan, rahdata, roudata Mitä helkuttia sä raahaat noita kamojas eestaas? Meille ei sitten raahata mitään porukkaa sieltä pikkujoulusta! Mun piti raahata ukko puoliväkisin sinne joulukonserttiin. |
| raakaa tshegi | std. slg. ajaa parta |
| raakana | ark. alkoholijuomasta: laimentamattomana Veettiin vaan härskisti pontikkaa raakana naamaan. En mä ota mitään viinaa raakana. |
| raakapaukut | huum. yksistään hasiksesta tehdyt piipulliset |
| raakata, raakkaa | 1 ark. std. slg. ajaa parta(a) Raakata parta(a)nsa. 2 ark. std. slg. hylätä, karsia (joukosta), poistaa Mut raakattiin armotta porukasta. Kannattaa ekaks selata koko kuorma ja raakata kaikki huonot lankut pois. Raakata jku kutsunnoissa. Raak(k)asi [= viivasi yli] osan tavaralistasta. Ne raakkas mut jo kättelys ku mul on toi keuhkis. |
| raakku | kans. yl. simpukka |
| raakkuu, raakkua | std. slg. kerjätä, pyytää |
| raami | 1 ark. mon. kehys, puite, karmi Noi ikkunoitten raamit alkaa olla aika huonossa kunnossa, ainakin alaraamit. Perhana, kun löin kintun siihen oven raamiin! Oven raamit, peilin raamit. Sahan raami. 2 Kuv. Sopimuksen, talousarvion raamit. Budjettiraami. Perhe-elämän ahtaat raamit. |
| raamisaha | ark. kehyssaha |
| raamisopimus | ark. u.s. (2011) puitesopimus. työehdoista ja palkoista sopiminen tiettyjen rajojen mukaisesti eri aloilla ja liitoissa |
| raamit | ark. std. slg. mon. leveä, voimakas keho, vartalo; lihaksisto; mies, jolla on painonnostajan raamit Tolia portsarilla on helkutinmoiset raamit! Ei noin surkeilla raameilla pysty oikeisiin miesten hommiin! Kyllä noilla raameilla pitäis rautaa jo noustakin. |
| raamitella | kuv. ark. luonnostella, suunnitella, raamittaa Kokouksessa raamiteltiin vaatimuksia jatkoneuvotteluja varten. |
| raamittaa | 1 ark. kehystää Mustalla raamitettu uutinen lehdessä. 2 kuv. Raamittaa budjettia suunnitella budjetille puitteet. |
| raamittelu | kuv. ark. raamitteleminen Tavoitteiden raamittelu. |
| raamitus | ark. raamittaminen |
| raana | ark. hana, kraana Keittiön raana on ruvennu tippumaan. Koko talon putket on huonossa kunnossa ja kaikki raanat vuotaa. |
| raapia rahaa, tuohta | ark. haalia, kerätä, ansaita, tienata rahaa, repiä rahaa, tuohta Jostain kai täytyy niihin mätkyihinkin rahat raapia. Kenenkäs selkänahasta ne rahat on tähän perheeseen ennenkin raavittu! Mistä hemmetistä mä sitten tuohta raavin, jos hommat loppuu? |
| raapii kokoon | std. slg. kerätä kasaan Se pitäs bungaa jo huomenna, saatsä sen kokoon? |
| raappia | ark. raapia |
| raappiutua, raappiintua | ark. raapiintua, raapiutua |
| raaputuskirja | u.s. (2017) rentoutumiseen tarkoitettu puuhakirja, jonka yksivärisen pinnan alta voi raaputtaa esiin monivärisen kuvan haluamallaan tavalla osa kerrallaan |
| raaskia | ark. hennoa, raatsia, raskia En mä oo raaskinu hankkia uutta kännykkää. Etkö raaski antaa mitään hyvänteksväisyyteen? Äiti ei raaskinu herättää meitä vielä kuuelta. |
| raato | 1 std. slg. lievä kirosana: hemmetti, helkutti, helskutti; haukkumasana: konna, ryökäle, roisto Voihan raato! Häivy siitä, senkin saakelin raato! 2 ark. std. slg. väsynyt, väsyksissä, lopen uupunut Mä olin maratonin jälkeen koko lailla raato. Tossa sohvalla se äijä makaa ihan raatona. 3 std. slg. kuollut ihminen, lähes kuollut Skrubun pohjalla makas joku raato, tai ainaski näytti siltä. |
| raatsia | ark. hennoa, raaskia, raskia Raatsitko sä luopua tosta autostas? Se pihi tyyppi ei raatsi heittää pois vanhaa tiskirättiäkään. En mä raatsinu herättää sua niin aikasin. |
| raba | std. slg. rappu, porraskäytävä Latari on pannu raban dörtsin jo boseen. |
| rabari | std. slg. porraskäytävä Meidä rabaris makas joku deegu. |
| rabatti | std. slg. alennus Paljo sait rabattii? |
| radiotoosa | std. slg. radio |
| raffaa | std. slg. anastaa |
| raffeli, raffi | std. slg. hieno |
| rafla | std. slg. ravintola, kuppila, yms. juomapaikka. statuksensa arvoinen vain mikäli tarjoilee ainakin kolmea eri olutmerkkiä Mentäskö tohon raflaan syömään? Mä varasin siitä raflasta pöydän koko porukalle. Pena oli heitetty raflasta pihalle. Piti mennä viel raflaan ottaan parit, mut ei päästy sisää. |
| raflaava | ark. huomiota herättävä, repäisevä, rempseä, railakas, liian korea Iltiksen lööppi oli taas oikeen raflaava. Tehään tänään kerrakin jotain raflaavaa! Ei niihin pippaloihin tartte pukeutua liian raflaavasti. Raflaava otsikko. Raflaava pukeutumistyyli. |
| raflaavasti | ark. vrt. raflaava. Esiintyä raflaavasti. |
| raflaavuus | ark. vrt. raflaava |
| ragee | koul. slg. suuttua, raivota Älä ragee, mä vaa kysyin. |
| ragemutsi, ramu | koul. slg. raivoava äiti |
| raggari | 1 ark. std. slg. räyhäävä poika, kuriton, häirikkö, häirikkönuori, räyhäävä (autolla tai moottoripyörällä hurjasteleva) jenginuori, rakkari Jotku raggarit oli taaspotkinu assalla mummoja. Raggarit hilluu siel ja putsaa mummoja. 2 ark. slg. pärinäpoika, moottoripyöräilijä Tosta raggareitten korttelirallista pitäs tehä loppu! |
| raha | 1 ark. slg. hynä, fyffee, taala, fyrkka, kässi, kahiseva, tuohta, riihikuiva, valuutta, käyttöpääoma, vara, käteistä, mani, kyhny, suurehko tasasumma lukusanan yhteydessä Tostako autonrämästä pitäs maksaa muka kolme rahaa ‘kolmetuhatta, kolmekymmentätuhatta tms. ‘? Pate pyytää mopostaan tasan kaks rahaa ‘kaksisataa, kaksituhatta tms. 2 ark. slg. maksaa kerralla koko tarvittava summa Lyödä rahat pöytään, kouraan. |
| rahakoira | u.s. (2013) setelit haistamaan koulutettu koira, jota käytetään tullissa matkustajien laittomien rahakätköjen paljastamiseen |
| rahareikä | ark. slg. (yllättävä tai harmillinen) rahankulu, rahanmeno On se vaan oikee rahareikä toi auto. Kyllä tässä vanhassa kämpässä riittää rahareikiä, kun kaikki paikat hajoo. |
| rahastaa | ark. std. slg. rahan keräämisestä, joka tuntuu maksajasta tai lahjoittajasta vastenmieliseltä, ottaa jostain ylihintaa Taas meitä rahastetaan uusilla autonkäyttömaksuilla. Mistähän verottaja keksii seuraavaks rahastaa? Joku ukko kävi ovella taas rahastamassa johkin helkutin keräykseen. Mut kyl se siis rahastiki. |
| rahdata | ark. kuljettaa tavaraa tms. raahata, roudata, raijata Mihkäs nää kamat sit pitäs rahdata? Miks sä rahtaat käsilaukussas aina noin hirveesti turhaa roinaa? Rahdata mukanaan turhaa tavaraa. |
| rahkeet | ark. slg. voimat, voimavarat, kyvyt, varat, resurssit Riittääköhän meikäläisen rahkeet ruveta enää tollaseen touhuun? En mä pysty enempään, kun mitä rahkeet kestää. Mä teen vaan sen, mihin omat rahkeet riittää. Alkaa kohta tuntua siltä, ettei mulla oo rohkeissa varaa enempään. |
| rahna | ark. std. slg. raha Annas iskä mulle vähän rahnaa elokuviin! On se vanha millikin aika paljon rahnaa. Mitä säkin tolia kaikella rahnalla teet? Onks sul rahnaa? |
| rahoiksi | ark. slg. rikastumisesta, hyvin ansaitsemisesta Toi naapuri on lyöny rahoiks sillä keksinnöllään. Täyty is keksiä joku homma, jolla pistäis rahoiks. |
| rahtari | ark. rekka-autoilija, rekkakuski Rahtarin hommissa joutuu tekeen pitkiä päiviä. Rahtarit saa jollain kortilla safkaa halvemmalla tosta huoltsikan baarista. |
| rahvas | halv. leik. kansa, väki, yleisö |
| raide | 1 kans. tiehen muodostunut ajoneuvon ura 2 kuv. pol. u.s. (2014) toisen raiteen neuvottelut EU:n piirissä: diplomatiasta, jossa tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään epävirallisia keinoja ja kanavia |
| raijata, raijaa | ark. std. slg. kantaa, raahata, kuljettaa, roudata, rahdata, retuuttaa Nää romut pitäs raijata vintille. En mä rupee raijaamaan noita kamoja minkään. Pisäs saaha raijattua se ukkokin sinne konserttiin. Raijata raskaita ruokakasseja. Emmä ala raijaa näit kamoja ympäri Stadii. |
| raikaa | 1 slg. soida, raikua, roikaa Siinä laulu raikaa, kun jätkät ryyppää lauteilla. Onko pakko huutaa nii että koko talo raikaa! Älä pistä sitä toosaa taas täysille raikaamaan! 2 slg. tuntuu, sattuu, roikaa Kohta veän kuonoon, niin että raikaa! Taitaa taas tulla matsissa turpiin, että raikaa. |
| raikkari | ark. raejuusto |
| raikuli | slg. railakas, reipasotteinen, raisu, roima, rempseä; hulivili, vekkuli Tolia pikkulikalla on melkosen raikuli luonne. Olipas kemuissa raikulia menoo. Ihan mahoton raikuli koko tyyppi! On toi kissanpentu vaan aika raikuli!Raikuli luonne. Raikulipoika. Raikulityttö. |
| railata | ark. interreilata, interrailata, matkustaa interrailkortilla, railata, reilata, raiteilla. |
| raina | std. slg. leik. elokuva Me käytiin kattomassa se Bondin uus raina. Siinä rainassa oli tosi rankkaa pornoo. |
| rainbow | 1 huum. barbituraattitabletit 2 huum. LSD-tabletti |
| raippavero | ark. vars. työntekijöiden ja eläkeläisten maksettavaksi tulevista epäoikeudenmukaisina pidettävistä veroista tm. maksuista Perkele! Meille tuli taas raippavero. |
| raisaa | std. slg. kantaa |
| raiskari, raiskuri | ark. raiskaaja |
| raita | ark. std. slg. äänilevyyn tallennettu musiikkikappale Tällä älppärillä on pari ihan kehollistakin raitaa. Levyllä on vain yksi kunnon raita. Sen bee-puolen tokavika raita. |
| raitistella | leik. pysytellä (välillä, jonkin aikaa) raittiina, olla juomaltta alkoholia Mun juoppo eno on yrittäny vähän väliä raitistellakin. Kannattas sunkin siilon tällön raitistella. Ootko sä ruvennu raitisteleen, kun juot pelkkää vissyä? |
| raitsikka, raitsika, ratikka | ark. std. slg. raitiovaunu, spora, skuru Pääseeks vitosen raitsikalla Linnanmäelle? Raitsikka oli ihan täynnä. Missä se raitsikka taas viipyy? Raitsikka ja raitsika viel skulaa, mut ratikka ei. |
| raitti | kans. kylän halki kulkeva tie |
| raivari | 1 ark. std. slg. raivon puuska, raivokohtaus, voimakas hermostuminen, suuttumiskohtaus; raivostuminen Saada raivari. Make sai ihme raivarin ku oltiin hississä. 2 std. slg. urh. raivoisa suoritus esim jalkapallossa potku Ykä ei ikinä sijottanu, se skotas aina raivarin. |
| raiveli, kraiveli | std. slg. niskavillat, niskatukka tukistamista varten Mä otin sitä poitsuu raivelist kii ja sanoin, et nyt riittti. |
| raivelista, raiveliin | ark. (tarttua, ottaa kiinni) kauluksista, rinnuksista, niskasta, kurkusta, kraivelista Mä otin sitä jätkää raivelista kiinni ja viskasin katuun. Reksi tarttu helkutin vihasena mua raiveliin. |
| raivo | ark. raivostunut, kimmastunut, vimmainen, hurja, hurjistunut Miks sä oot taas tollanen raivo? Maikka huus meille ihan raivona. Mä tuun kohta raivoks!Olla raivona. Opettaja tuli yhä raivommaksi. |
| raivohuone | u.s. (2017) (engl. mm. rage room) raivon ja stressin purkamiseen tarkoitettu, rikottavilla tavaroilla varustettu huone |
| raivoraitis | leik. halv. ehdottoman raitis absolutisti, joka vaatii muiltakin täyttä raittiutta Mun juoposta enosta tuli vanhoilla päivillään raivoraitis. Ei mun mutsi ja faija mitään raivoraittiita oo. |
| raiväri | ark. slg. raivokohtaus, raivonpuuska Tuliks sullejoku raivari, kun tolleen paiskot tavaroita? Iskä saa taas raivarin, kun mä meen näin myöhään kotiin. Toi sun tonttuilus saa mut raivarin partaalle. |
| raja | kans. vanhasta huonosta jalkineesta |
| rajaa, pientä! | std. slg. älä ole niin ahne, älä liioittele Ai uudet sterkatki viel … pientä rajaa! |
| rajakki | ark. halv. u.s. (2016) oman valtion rajoja kiinni vaativa maahanmuuttovastainen henkilö |
| rajapoliisi | ark. EU:lle rajavalvontaan kaavailtu yhteinen poliisiorganisaatio |
| rajota vähä! | std. slg. hillitse itsesi!, vähennä juomistasi! |
| raju | 1 ark. rankka, rohkea, uskalias; 2 std. slg. hyvä, hieno, upea, tehokas, tehoava Siinä leffassa näytettiin tosi rajua naimista. Luuletsä olevas joku raju jätkä, hä? Suliahan on rajun näkönen pratkä! Bändi soitti tosi rajuu heviä. Rajua musiikkia. Raju elokuva. Kirjoittaa rajua tekstiä. Raju uudistus. Raju kannanotto. Rollarien uus biisi on tosi rajuu kamaa. |
| rakennepaketti | u.s. (2013) hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, joka tähtää yhteiskunnan palvelurakenteiden (käytännössä esim. vanhustenhoidon) muuttamiseen niin, että julkiset menot supistuvat |
| rakennusadoptio | u.s. (2014) yksityisten henkilöiden tai yhteisöjen sitoumus huolehtia rapistumaan päässeistä vaatimattomilta vaikuttavista mutta historiallisesti arvokkaista julkisista rakennuksista |
| rakennushomma | ark. työssä rakennuksella Olla rakennushommissa. |
| rakentaa | 1 korttip. siirtää kortteja pelin sääntöjen mukaan peruspakkoihin t. sarjoihin 2 urh. Rakentaa [= panna alulle, sommitella] hyökkäys, peliä. |
| rakis | std. slg. parturi |
| rakkari | slg. räyhäävä (autolla tai moottoripyörällä hurjasteleva) jenginuori, raggari Ne saakelin rokkarit rupes potkiin mun autoo. Tekis mieli vetää turpaan sitä saamarin rokkaria. |
| rakkauden hedelmä | leik. lapsi |
| rakkausjuttu | ark. rakkaussuhteen |
| rakkauspakkaus | 1 last. leik. rakas lapsi tai vauva 2 ark. elokuva Heartbreaker |
| rakkausperäinen | u.s. (2017) rakkaudesta johtuva, rakkauden aikaansaama, esim. rakkausperäinen maahanmuutto (työperäisen sijasta) |
| rakki | std. slg. halv. sekarotuinen tai kiusallinen koira, piski Naapurin rakki ulvoja räyskytti taas koko yön. Vie se rakkis siitä muualle paskomaan! |
| rakkine | std. slg. viallinen, huonokuntoinen kone, koje, kapine, vekotin, laite tms. rohjo, rotisko, ritsa, romu Aja se rakkinees kaatopaikalle! Tää peräprutku on toivoton rakkine käynnistyyn. Tollasella rakkineella ei tee enää mitään. – Obiect rudimentar, stricat. |
| rako | 1 ark. std. slg. ajankohta, väli, hetki; olotila, tilanne Mä yritän päästä käymään teillä jossain raossa. Mulla ei oo huomiseks yhtään vapaata rakoo kokouksen pitämiseks. Sä oot ajanu ittes nyt aika pahaan rakoon. Missä helkutin raossa mä sen ehtisin tässä kiireessä tehä? Piipahtaa jossain raossa [= muiden puuhien välissä, kiireiden keskellä] tuttujensa luona. Löytää jokin rako [=ajankohta] kotitöillekin. 2 std. slg. alat. naisen sukupuolielin, pillu, vittu; peräaukko, rööri, reikä Sillä mimmillä oli tosi tiukka rako. Kumpaan rakoon sä haluut? Nyt pitäs päästä rassaa jotai rakoo. |
| raksa | 1 ark. std. slg. rakennustyömaa Mä olin kesän raksalla hommissa. Iskä kävi äskön syömässä, mut se lähti taas heti takas raksalle. Olla työssä raksalla. Systeri pääs raksalle duuniin kesäks. 2 ark. slg. rakennustyömies Kato miten hyvännäkönen raksa 3 ark. slg. rakennusalan perustutkinto Meninpähä raksalle amiskaa |
| raksamies | ark. rakennusmies |
| raksu | ark. rakas, kulta, kultaseni, kulti, kultsi, kultu, kultsu, muru, muro Kiitti, oot mun ihana raksu söpöliini! |
| raksuttaa | 1 std. slg. rakastaa 2 ark. std. slg. käsittää, tajuta, ymmärtää, leikata, säteillä Eikö sulla nyt yhtään raksuta? Joko alkaa raksuttaaa, mistä tässon kyse? Hänellä raksuttaa hän on nopeaälyinen, hänellä säteilee, leikkaa. Nyt mulla ei raksuta nyt en ymmärrä, käsitä, keksi ratkaisua. Sit mul alko yhtäkkii raksuttaa. Raksuttaaks sulla yhtää. 3 std. slg. taksin mittari raksuttaa |
| raku | std. slg. rae |
| ralli | 1 ark. slg. kova touhu, työtahti, vauhti, meno Kyllä oli aikamoista rallia töissä ennen lomia. Nyt toi turha ralli niissä alennusmyynneissä saa loppua! 2 std. slg. toistuva häiritsevä kiertävä tekeminen Skujaaks ne kundit viel pillurallii siin Vasiksel? 3 ark. (puinen tai metallinen) lattiaritilä, (metallinen) porrasritilä, tralli Saunan rallitkin ois uusittava. Pistä ne monos kuivumaan siihen porstuan rallille. Meinasin liukastua tohon ulko-oven ralliin. Pyyhi jalkas siihen ralliin! 4 kans. kevyehkö laulelma, rallatus, viisu Ja tommosia hävyttömiä ralleja minä en kuuntele! Rekkakuskeista on tehty vaikka kunka paljon ihan samanlaisia ralleja. 5 ark. kortteliralli. |
| ramaista, ramasee | ark. std. slg. väsyttää, nukuttaa, raukaista Saunan jälkeen rupes mukavasti ramaseen. Nyt mua kyllä jo ramasee. Ruoan jälkeen alkoi ramaista. Mennääks pehkuihin, mua ainaski alko jo ramasee. |
| rambo | ark. kovaotteisesta, väkivaltaa ihannoivasta miehestä |
| ramboilla | ark. käyttäytyä kovaotteisesti, esiintyä väkivaltaisesti Mafiapomon ramboilevat turvamiehet. |
| ramboilu | ark. ramboileminen |
| ramen | ruok. nuudeliannos, jossa on paljon nestettä, ramen on japanilainen, mutta kiinalaistyylinen vehnäpasta, sen toinen nimi on chuka soba |
| ramlis, skramlis | std. slg. maastoajo |
| rampata | ark. juosta, kulkea kiireesti edestakaisin, tulla ja mennä, ravata Rampata jatkuvasti ovissa, puhelimessa. Mä en jaksa rampata niissä alennusmyynneissä. Mitä sää täällä joka päivä ramppaat? Älä rampaa niissä rappusissa koko ajan! |
| ramu | slg, lyh. u.s. (2017) (< ragemutsi) raivoava äiti |
| ranata, ranaa | std. slg. juosta |
| rande | std. slg. ranta |
| randu | 1 std. slg. raha Pummattiin kartsal randuu. 2 std. slg. raita |
| rangaista | ark. urh. Ruotsi pääsi rankaisemaan kahdesti tekemään kaksi maalia. |
| rankasti | std. slg. kovasti, hienosti |
| rankata, rankkaus | ark. urh. asettaa, sijoittaa paremmuusjärjestykseen tai arvojärjestykseen Se on rankattu tenniksen cupissa kuuenneks. Tää malli on rankattu testeissä kärkeen. Toiselle sijalle rankattu pelaaja. Rankata joukkueen pelaajat. Korkealle rankattu. |
| rankinglista | ark. paremmuusjärjestystä jssak suhteessa osoittava lista Yrityksen sijoitus rankinglistalla. Joukkue on kolmantena Euroopan rankinglistalla. |
| rankka | ark. std. slg. erinomainen, hinnoista, maksuista yms.: korkea, suuri; työstä ym. tekemisestä: kova, vaativa, raskas Myyjä pyytää asunnosta liian rankkaa hintaa. Taas tuli rankat lisäverot. Kyllä nää ojankaivut ois naisille liian rankkoja hommia. Kyllä pännii taas niin rankasti. Kolmas kuti meni rankasti pieleen. Sähän oot tosiaan aika rankka lyyli. |
| rankkari | 1 ark. std. slg. urh. palloilulajeissa: rangaistuspotku, rangaistuslaukaus, rangaistuslyönti tai rangaistusheitto Tollanen törkee taklaus ois kyllä ollu rankkarin paikka! Suomi teki matsin ainoon maalin, senkin rankkarista. Eikö jätkä saanu rankkana sisään, helkutti! Dumari näytti pilkkuu ja Vaide latas rankkarin sisään. – Lovitură de pedeapsă. 2 ark. std. slg. urh. rangaistuspotkukilpailu, sarja rangaistuspotkuja, jotka lauotaan, jos pudotuspelityyppinen jalkapallo-ottelu on varsinaisen peliajan tai jatkoajan jälkeen tasan |
| rankkaus | ark. urh. rankkaaminen |
| rannari | ark. slg. rannelaukaus (jääkiekossa) |
| ranskikset | ark. std. slg. mon. ranskalaiset perunat, ranskanperunat Nyt tekis mieli nakkeja ja ranskiksia. Mä haluun sen pihvin ranskiksilla. Haluut sä ketsuppia näihin ranskiksiin? |
| ranskis | 1 ark. std. slg. ranskanleipä Ei ranskis kyllä mitään terveellistä leipää oo. Nyt ei oo muuta leipää kun ronskista. Leikkaas mullekin siivu siitä ranskiksesta. Ranskiksen kanssa on pakko divaa milkkii. 2 ark. std. slg. ranskanperuna (se rypyläreunainen) |
| rantakirppu | leik. mm. hiekkarannoilla ajeluun käytetty pieni avomaasturi |
| rantaleijona | leik. komeavartaloisesta itseään uimarannalla näyttelevästä miehestä |
| rantalentis | ark. urh. rantalentopallo Pelata rantalentistä. |
| rantapyssy | std. slg. rannikkotykistö |
| rantaremmi | halv. rannoilla vakituiseen oleskelevien rappioalkoholistien eli puliukkojen joukko Penakin on ruvennu porukoimaan niissä rantaremmeissä. Enhän mä mihkään rantaremmiin sentäs kuulu! |
| rantautua | ark. muualla esiintyvä ilmiö, tuote tms. saapuu ja yleistyy johonkin uuteen paikkaan (myös entiseen tapaan veneen tai ihmisten saapumisesta rantaan vesiltä) |
| ranteet paukku | std. slg. olla niin paljon että vaikea kantaa Manii on nii et ranteet paukkuu. |
| rantis | ark. urh. rantalentis, rantalentopallo |
| rantsu | std. slg. (uima)ranta, merenranta Mennään rantsulle uimaan! Rantsulla oli hirveesti porukkaa ottamassa aurinkoo. Mikäs hökkeli tonne rantsuun on ilmestyny? Noi rantsun puskat vois vesoo veks. Tselilllä laskettii kartsaa melkee rantsuun asti. Skordarit skiglas sörkän rantsussa. |
| ranttaliksi, pistää, panna | ark. std. slg. aiheuttaa epäjärjestystä, luopua; leikiksi, lossiksi, valloilleen; risaiseksi, piloilleen Loppuillasta pantiin kemut ranttaliks. Eiköhän pistetä ranttaliks ja lähetään kapakkaan! Koko elämä on menny naapurissa ihan ranttaliks sen ukon juomisen takia. Panna ranttaliksi ryhtyä riehumaan, hulinoimaan, juhlimaan rajusti, panna elämä risaiseksi; lakata yrittämästä, lyödä lossiksi. |
| rantu | kans. raita, juova, viiru |
| raossa | slg. tukalassa tms. tilanteessa, olotilassa, välikädessä Pomo joutu pahaan rakoon kahelia suunnalta. Mä oon tosi hankalassa raossa muijan ja sen mun salasen kimulin kans. |
| rapa | std. slg. porraskäytävä |
| rapajuoppo | halv. pahasti alkoholisoituneesta |
| rapakalja | ark. std. slg. huonosta kaljasta, sahdista t. oluesta; huono tai mieto olut, pilsneri, ykkösolut; talouskalja Eikö tästä baarista saa kun rapakaljaa? Ei tällasesta litkusta rapakaljasta tuu kun vihaseks. |
| rapakko | leik. Atlantin valtamerestä |
| rapakon takana | leik. Atlantin valtameren takana (Amerikassa) Ei ne asiat siellä rapakon takana sen paremmin oo kun täällä. Rapakon takaa kuulu taas kummia uutisia. Velipoika muutti rapakon taa jo ennen sotia. |
| rapakontakainen | leik. amerikkalainen |
| rapakunto | ark. erittäin huono kunto, alakunto Mä olin sen flunssan jälkeen kauan rapakunnossa. Pena onjuonu ittensä ihan rapakuntoon. |
| rapakuntoinen | ark. joka on rapakunnossa Rapakuntoinen urheilija. |
| rapantti | ark. Trabant -merkinen auto |
| rapata | ark. käyttää kovia otteita, runtata Puolustus rappasi heti ottelun alussa. Hallitus rappasi pörssiä. |
| rapia | 1 ark. runsas, kova, tuntuva, ronski Otettiin aika rapiat löylyt. Tais tulla rapiat sakot ylinopeudesta? Nyt kyllä arvaukses meni rapiasti pieleen. 2 ark. mon. ja hiukan, jonkin verran lisää, enemmän, yli, vähän yli Tässä on kohta ooteltu jo rapia tunti. Kello on kolme ja rapiat. Se isompi kuha paino kilon ja rapiat. Pistähän siihen kuormaan vielä rapiat päälle!Kaksi vuotta ja rapiat päälle. Maksoi sata euroa ja rapiat. |
| rapista | 1 ark. toistuvasta tai jatkuvasta tapahtumisesta eri yhteyksissä: ropista Maaleja rapis kolmannessa erässä yhtenään molempiin päihin. Enkkoja tuli EM-uinneissa taas rapisemalla. Mulla on ikää jo seitenviis, ja lisää tulla rapisee koko ajan. 2 ark. muistamisesta yms: kadota, hävitä mielestä; kunnosta, uskosta, luottamuksesta yms.: heiketä, horjua Ne vanhat jutut on jo rapissu meikäläisen päästä. Mulla on kunto päässy rapisemaan aika kehnoks. Vähitellen alko usko rapista, että päästäs maaliin asti. Pikku hiljaa rupes luottamus rapiseen siihen puoskariin. |
| raplata, raplailla, räplätä | ark. leik. kosketella, hypistellä, sormeilla, sorkkia, räplätä, räpläillä Älähän raplaa niitä mun tavaroita! Varmaan joku varas oli yrittäny raplata kellarin lukkoo auki. Raplata avainta lukkoon. Se jätkä lääppi koko ajan ja yritti ruveta raplailemaan mun rintsikoita auki. |
| raplinki, rappinki | std. slg. rappaus Raplingit vaa tippu katosta ku yläkerras jorattii. |
| rappaa | std. slg. lyödä Ku se aukonu aikasa päätään, nii rappasin sitä turpaan. |
| rappari | 1 amm. rappaaja 2 ark. vapaamuurari 3 ark. räppäri, rap-muusikko 4 ark. hunsvotti, heitukka |
| rappiomiehii | std. slg. rappio-alkoholisti |
| rappu | ark. std. slg. kerrostalon porraskäytävä Asutteks te samassa rapussa velipoikas kanssa? Me muutettiin samassa talossa A-rapusta B-rappuun. Sauna on A-rapun kellarissa. Onks postia jaettu tähän rappuun vielä ollenkaan? |
| rapsa | 1 slg. raportti Rapsa ja tilastot luettavissa maanantai-iltana. Aiheesta on hyvä rapsa, jonka toivon lukevaksi. 2 slg. krapula Oli ihan hirveä rapsa eilen. |
| rapsahtaa | ark. tulla, saada yllättäen; saada tuomio Varohan sitten, ettei rapsaha ylinopeussakkoja. Voitto tuli kotiin, että rapsahti. Penalle rapsahti kolme vuotta tapon yrityksestä. |
| rapsakas | 1 ark. kans. sellainen, joka murenee helposti, rapea Onpa äiti tehnyt rapsakasta piirakkaa! 2 ark. kans. runsas, reilu, roima Hannu sai ylinopeudesta rapsakkaat sakot. |
| rapsakka | 1 ark. sutjakka, vikkelä, nopea, reipas, ripeä Johan oli rapsakkaa kyytiä! Tultiin aika rapsakkaa vauhtia koko loppumatka. Täältä pääsee Helsinkiin junalla rapsakasti alle tunnissa. 2 ark. mainio, hyvä, kova Onpa rapsakka pakkaskeli! Johan yöllä sato rapsakasti. 3 ark. sellainen, joka murenee helposti, rapea Antaa sen laatikon vielä muhia uunissa, niin siihen tulee rapsakka kuori. |
| rapsanderi | slg. krapula, rapsa, darra Onko rapsanderi eilisen jäljiltä? |
| rapsauttaa | ark. antaa maksu- tms. määräys, tuomita Poliisi rapsautti iskälle sakot ylinopeudesta. Niille varkaille rapsautettiin ehonalasta. |
| rapsu, rapsut | ark. std. slg. mon. rangaistus, sakko, sakot tms. rangaistusmääräys, tuomio Jätkät sai aika rapsut niistä varkauksista. Varo sitten, ettet saa taas rapsuja tosta kaahailustas. Sai kovat rapsut ylinopeudesta. Ei siinä auttanu mikää, rapsut tuli. |
| rasittaa | ark. std. slg. harmittaa, keljuttaa, ottaa päähän, vaivata, mättää, pänniä, rassata; piitata, haitata Mikä sua taas tässä asiassa rasittaa? Voi helkutti, että mua rasittaa toi sun typerä käytökses! Eipä toi näytä paljon sua rasittavan, vaikka kaikki hommat on tekemättä. Mikä sinua tässä jutussa rasittaa [= harmittaa, keljuttaa, ottaa päähän]? Häntä eivät käytöstavat paljon rasita hän ei piittaa käytöstavoista. Sä rasitat nyt mua, lähe menee! |
| raskaasti | ark. kovasti, paljon, kunnolla, rankasti, perin juurin; masentuvasti, pahastuen Tais tulla otettua illalla raskaasti viinaa. Taas hävittiin ottelussa oikeen raskaasti. Taisin mokata aika raskaasti. Pännii taas niin raskaasti! Nyterehyit raskaasti. Alä ota sen hullun puheita niin raskaasti. Ryypätä raskaasti. |
| raskas | ark. Raskas [= rasvainen, liian täyttävä, elimistöä rasittava tms.] ruoka. |
| raskia, raskii | ark. std. slg. olla säälitön, säälimätön, hennoa, raaskia, raatsia Äiti ei raskinu hankkia uutta talvitakkiakaan. En mä noin kallista autoo raski ostaa. Emmä raskinu enää böllii sen vikaa huggee. Ei tätä kukkaa vielä raskis poiskaan heittää. – A avea milă. A lăsa inima. 2 std. slg. tuntea olevansa varoissaan – A se simți destul de bogat. |
| raspikurkku | leik. karheaäänisestä laulajasta |
| rassaa, rassaa hermoo | std. slg. rasittaa Kyl noi lisäverot panee snadisti rassaa. |
| rassailla | ark. korjailla; puhdistella, putsailla Rassailin tossa vähän mopoo kuntoon. Pitäs vielä rassailla noi vanhat maalit pois. |
| rassata | 1 ark. korjata; puhdistaa rassilla, putsata Rassata piippua. 2 ark. peukaloida, näpelöidä Pitäis rassata auto katsastuskuntoon. Saisikohan tän paistinpannun rassattua millään puhtaaks? Rassaa kaiket illat autoaan3 ark. harmittaa, pänniä, ottaa päähän, vaivata mieltä, rasittaa Mikäs nyt rassaa, kun mieli on noin apeena? Kyllä mua rassaa tää ainainen työttömyys ja köyhyys. Ei tässä nyt mikään enää rassaa, kun tuli saatua hommat reilaan. Työttömyys rassaa eniten köyhiä kuntia. Kilpailijoita rassannut helle. Hänen ylimielisyytensä rassasi minua eniten. |
| rassaus | ark. rassaaminen |
| rassi | 1 ark. piipun, pyssyn tms. puhdistuspuikko Tällä pitkällä rassilla saa ne putket helposti puhtaaks. Ostasitko mulle paketin piippurasseja? 2 std. slg. huonokuntoinen tai vanha(nmallinen) auto tai muu moottoriajoneuvo; menevän näköinen moottoriajoneuvo Voisit ajaa ton rassis suoraan kaatopaikalle. Me tuunailtiin se vanha jenkkirassi helkutin komeeks. Ootpa hommannu mäkeen rassin! Jenkkirassi. 3 std. slg. veitsi, puukko |
| rastaletti | 1 ark. rastatukka 2 ark. rastatukan letti |
| rasvainen | ark. säädytön, rivo, härski, hävytön, törkeä, visvainen, paksu Kuulin tänään töissä oikeen rasvasen vitsin. Penan jutut on välillä tosi rasvasia. Kertoa rasvaisia juttuja. |
| rasvakaapeli | std. slg. makkara |
| rasvaletti | ark. std. slg. mies tai poika, jolla on rasvaisella hiusvoiteella käsitelty tukka; tällainen tukka, rasvis Mirkku hengailee nykyään jonkun rasvaletin kanssa. Lähitkö sä sen saakelin rasviksen mukaan? Kato, millanen rasvis tolia jätkällä on! sulla on ihan hirvee rasvaletti! |
| rasvanen | std. slg. rivo Onks sun juttus pakko olla aina noin rasvasii? |
| rasvis | std. slg. rasvatukka, rasvatukkainen Oli mullaki muutama vuos rasvis: vettä ja brylkreemii. |
| rata | 1 ark. Osake, mökki, auto ja sitä rataa siihen malliin, ynnä muuta sellaista. Jatkaa samaa rataa entiseen malliin, samalla tavalla tms. 2 urh. eräiden kilpailujen t. harjoitusten suorituspaikka. Luistinrata, ravirata. Juoksurata, pururata. Esterata. Golfrata, keilarata. Kilparata. Raskas, vaikea rata. Juosta sisärata, ulkoradalla t. ulkorataa. Lyhyiden ratojen maailmanmestaruus. |
| ratapiru | std. slg. VR:n järjestysmies asemalla |
| ratikka, raitsikka | ark. std. slg. raitiovaunu, raitsikka, spora, skuru Tolia ratikalla päästään suoraan satamaan. Ajaaks kolmosen ratikka Kauppatorin kautta?Kympin ratikka. |
| ratkea, ratkee | std. slg. sortua (yl.) juopottelemaan Ons broidis ratkennu taas? |
| ratsata, ratsaa | ark. std. slg. tehdä ratsia, pitää ratsia Poliisit ratsas tossa huoltiksen koholla rekkoja. Tullissa ratsattiin joka auto. Slurkit ratsas sen meidän Ogelin majan. |
| ratsia | ark. (poliisin suorittama) yllätystarkastus, tarkastusisku. Liikenneratsia. Veroviranomaiset tekivät ratsian yhtiöön. Pidättää jku ratsiassa. |
| Ratsis | std. slg. Ratsastushallin kenttä Ruskeasuolla |
| ratsu | leik. ratsuhevonen, ratsas, ratsastamiseen käytettävä hevonen; (ylätyyliä) hevonen; (šakki) hevosenpään muotoinen nappula |
| rattari, rattitseli | std. slg. rattikelkka Rattarii oli iisimpi ohjaa ku mahatselii. |
| ratti | 1a ark. ohjauspyörä Auton ratti. Kääntää rattia, ratista. Olla (auton) ratissa ajaa autoa. Juopunutta ei päästetty rattiin ajamaan autoa. 1b ark. Kärähti ratista jäi kiinni rattijuopumuksesta. 2a ark. suppilo, tratti Piäs kiinni tästä ratista, kun mä pistän pensaa. Ne varkaat oli vieny veneestä pensatankinja ratinkin. Kaataa vettä ratilla pulloon. 2b ark. Juopporatti. |
| raudoissa | slg. kiinni, vangittuna, telkien takana Ne varkaat on jo raudoissa. Kytät pisti Penan rautoihin. |
| Raukki | std. slg. reservialiupseerikoulu |
| raukkis | ark. std. slg. raukkamainen ihminen, pelkurimainen; raukkamainen tyyppi, pelkuri, surkimus Raukkis-jätkä monottaa, ku toinen on jo maissa. Toi oli raukkista, että söit mun eväät. Teit aika raukkiksen tempun hyvälle kaverille. Voi hitto, mikä raukkis sä oot! |
| rauta | 1 ark. std. slg. (ihailevasti) autosta t. moottoripyörästä Kova rauta. Amerikanrauta. 2 std. slg. ase, reikärauta, paukkurauta 3 slg. nostettavat painot 4 slg. tietokonelaitteisto, hardware 5 slg. verraton, hieno, mahtava, fantastinen |
| rautaa | 1 slg. rauta partitiivissa: vahvuutta, voimaa; 2 std. slg. adj. hienoa, upeaa, mahtavaa, upeaa, hienoa, mainiota, fantastista Rollarit on rautaa. Oma porukka osotti taas, että meissä on rautaa. Toi sun ehäotukses on rautaa ‘mainio’/ Ennen vanhaan oli miehetkin rautaa ‘vahvoja’. Kyllä kunnon rokki vaan on rautaa. 3 std. slg. sb. nostettavat painot Paljoks sult nousee rautaa penkiltä? |
| rautaa tulessa | ark. paljon työtä, kiire, useita töitä tai suunnitelmia vireillä En mä ehi nyt millään tulla, kun on niin monta rautaa tulessa. Täällä mökillä on aina tuon tuhat rautaa tulessa. |
| rautainen | slg. hyvä, mainio, erinomainen, loistava, fantastinen Vaari on ikäsekseen vielä rautasessa kunnossa. Näissä hommissa pitää olla rautaset hermot. Bileissä oli tosi rautatien fiilis. |
| rautalanka | 1 ark. std. slg. mus. rautalankamusiikki, sähkökitaramusiikki Soittaa rautalankaa. Kuunneltii ja skulattii rautalankaa. 2 leik. Vääntää rautalangasta selittää jtak mahdollisimman helppotajuisesti. |
| rautalankamusiikki | ark. mus. sähkökitaramusiikki |
| rautalankayhtye | ark. mus. sähkökitarayhtye, rautalankabändi |
| rautalehti | kans. piharatamo |
| rautanen | std. slg. hyvä, erinomainen Rautanen fiilis, pakko sanoo. |
| rautis | std. slg. rautakauppa Rautiksen myyjät on usein aika eenokkeja. |
| Rautskintori | std. slg. Rautatientori |
| ravaa | std. slg. käydä yhtenään, toistuvasti Mitä toi jätkä koko ajan tos ravaa? |
| ravata | ark. juosta (jssak), kävellä nopeasti, käydä usein jssak, toimittaa asioita nopeasti, juosta sinne tänne, laukata, rampata En mä jaksa enää ravata niissä alennusmyynneissä. Koko päivä piti töissäkin ravata ympäri taho toisten asioilla. Älkääs kersat ravatko niissä rappusissa!Ravata portaissa, portaita edestakaisin. Ravasi kaupungilla asioita toimittamassa. Kansa ravaa etelässä. |
| ravet, reivit | slg. ark. teknobileet, nuorten yölliset, suljettuna tilaisuutena järjestettävät juhlat, joissa tanssitaan teknomusiikin tahdissa – Rave; petrecere organizată în spații neconvenționale, unde se dansează pe muzică cu ritmuri sincopate și se consumă alcool și droguri sintetice. |
| ravia | ark. kovaa vauhtia, menoa, liikettä Nyt muksut täyttä ravia saunaan! Pistäkääs vähän ravia kinttuihin! Pankaas nyt ravia siihen touhuun! Ravia siinä! |
| ravinteli | std. slg. ravintola |
| ravintolakeikka | ark. muusikon esiintymiskäynti t. -kerta ravintolassa Olla ravintolakeikalla. |
| Ravis | std. slg. (Käpylän) ravirata Ravis oli kilsan pitunen, luudasin sen 3. 43:een. |
| ravitsemusliike | leik. ravitsemisliikkeestä, vars. ravintolasta |
| reba | std. slg. koul. slg. reppu, koulureppu, kassi Mihis oot jättäny rebas? |
| rebanderi | std. slg. naisen sukupuolielin (reva) Saitsä silt savarilt eile rebanderii? |
| rebuusi | std. slg. rähjäisesti pukeutunut Tsiigaa ny itteki, aika rebuusi oot. |
| red devils | huum. barbituraatti |
| rede | std. slg. reilu |
| redi | 1 std. slg. valmis Hei, ootsä redi lähteen? Saitko sä ne asiat rediks? Yritäs ny pistää ittes äkkii rediks, et ehitään! Ootsä redi, koht mennää! 2 std. slg. reilu, hyvä, kunnollinen, rehti, mukava Musta sä oot ihan redi jätkä! Mutsi oli redi, ku vippas mulle tonnin. Sä oot niin redi, ettei sua gimmaks uskois. |
| redisti | std. slg. reilusti, runsaasti, paljon Lappaa siihe nyt ihan redisti sitä flesuuki. |
| redu | std. slg. retki Lähe redulle Mustikseen, otetaan muutama siideri megee. |
| reefer | huum. marihuana |
| reenata | 1 ark. harjoitella, harjoittaa, treenata Pitäs ruveta vähän reenaamaan kisoihin. Oon mä pari kertaa käyny tälläkin viikolla punttiksella reenaamassa. 2 ark. valmentaa, harjoituttaa, treenata Kukas teijän joukkuetta reenaa? Ei se kaveri osannu reenata meijän porukkaa, se sai kenkää. |
| reeni, reenit | ark. (urheilijan) harjoituskerta), treeni(t) Moneltaks ne reenit alkaa? Tänään meillä oli aika kova reeni. |
| reentry | huum. selvitä LSD:n vaikutuksesta |
| reeti | korttip. ark. kuningasvärisuora. Herttareeti. |
| refla, reflari, reflu, refluka | std. slg. revolveri Se vetäs reflukan esiin ja skotas sen inkkarin |
| reflat | huum. vieroitusoireet tai niihin kuoleminen |
| regnaa | std. slg. sataa |
| regnis | std. slg. sade, sadekuuro |
| rehu | 1 std. slg. halv. leik. vihannes, salaatti tms. mon. rehut vihannekset, kasvikset; kukka; heinä, ruoho Mä en tommosia rehuja suuhun pistä! Ota noi mun rehut, mulle riittää tää fisu. Pitääks niille viiä jotakin rehuja tuliaisiks? Sullon tarttunu jotain rehuja lahkeisiin. 2 huum. marihuana |
| reikeli | ark. takalukko, laite joka lukitsee lukon kielen t. salvan liikkumattomaksi Ovi on reikelissä tav. takalukossa. |
| reiklaa | ark. std. slg. salvata, lukita |
| reikä | alat. naisen sukupuolielin: vittu, pillu, rako Siellä ne akat jo varmaan oottaa reikä kuumana. Pääsiks sä reiälle ‘naimaaan’? |
| reikäpallo | ark. urh. salibandyssa ja sählyssä käytettävästä pelipallosta, myös em. peleistä Joukko innokkaita reikäpallon harrastajia. |
| reikärauta | std. slg. leik. pistooli, revolveri, käsituliase, pyssy |
| reikäreikä, reikäleipä | std. slg. tasatunti Oot sit kans paikal kuus-reikäreikä. |
| reilassa, reilaan | ark. kunnossa, kohdallaan, järjestyksessä Meillä on kaikki hommat reilassa. Yritä nyt pistää noi asias reilaan! |
| reilata, reilailla | ark. matkailla InterRail-junilla, interreilata, matkustaa lipulla, joka oikeuttaa matkustamaan junalla useissa Euroopan maissa Me lähetään systerin kanssa reilaileen Keski-Eurooppaon. Aiotteks te reilata Pariisiin? |
| reili | urh. rullalaudan pohjapuolen suojukset. myös kaide, tanko ja putki |
| Reilu, Rellu | ark. Renault-merkkinen auto, renu Vieläks sä ajelet sillä vanhalla Reilulla? Pena pyytää siitä Reilusta kolmee tonnia. |
| reiluuttaa | u.s. (2015) tehdä (hinnoittelu) reilummaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Sanaa käytettiin maataloustuottajien kampanjassa vastaiskuna halpuuttamiselle. |
| reima®, reimatec® | ark. suomalaisten AV mammojen ylpeyden aihe lastensa päällä [Reima Oy on suomalainen lastenvaatevalmistaja, muuten reima on adjektiivi, joka tarkoittaa samaa kuin reipas, riuska, rivakka, railakas] |
| reippaasti | ark. runsaaasti, kovasti, rapiasti; helposti, kevyesti Faija oli taas reippaasti kännissä, kun mä menin himaan. Eka kuti meni aika lailla reippaasti ohi. Mun faija on jo reippaasti yli viiskymppinen. Tollasen jätkän mä päihitän reippaasti. |
| reisi | 1 std. slg. tyttö, nainen Aika siisti reisi tos takana, vai? 2 ark. Jk menee reisille epäonnistuu, menee pieleen. |
| Reiskat | std. slg. Ray Ban -merkkiset aurinkolasit, jotka kehitettiin 1930-luvulla lentäjille, Ray Baneja käytetään muun muassa Men in Black II -elokuvassa, kukoistuskausi 1980-luvulla |
| reissari | 1 koul. slg. reissuvihko, koulussa saadaan vihko jonne kirjoitetaan kaiken maailman viestejä kotiin jne tunnetaan myös nimellä reppuvihko Opettaja: „liimatkaahan nyt reissuvihkoon tämä lappu” 2 slg. reissumies-ruisleipä Pakattiin lounaaks kinkkuu ja pari reissarii. |
| reissata, reissailla | ark. matkustaa, matkustella Ei tän ikäsenä jaksa enää kovin paljon reissata. Me reissailtiin kesällä ympäri Lappia. Reissata ympäri maailmaa. |
| reissu | ark. std. slg. matka, pieni matka, retki Mitenkäs se teijän reissu onnistu? Reissus aina vähä rähjääntyy. Kesällä me mennään pitkälle reissulle Lappiin. Iskä lähti kalareissulle kavereitten kanssa. Äiti on työreissulla Helsingissä. Laivareissu. Kalareissu. Helsingin-reissu. Lähteä reissuun [= matkaan], reissulle. |
| reissumies | ark. kulkuri |
| reistailla | ark. olla epäkunnossa, lakkoilla, konstailla, reistata, toimia huonosti, konstailla, lakkoilla, piiputtaa Mikä siinä kellossa oikeen reistaa? Vaarin pumppu on ruvennu vähän reistailemaan. Peräprutku reistaili taas koko matkan. Auto reistailee. Sydän on ruvennut reistailemaan. |
| reitevä | ark. sellainen, jolla on paksut, pulskat reidet Missikisojen voittaja oli tällä kertaa varsin reitevä. |
| reittaus | ark. tal. rating arviointi (< engl. rating) Meidät reilattiin kolmanneksi parhaaksi yritykseksi. |
| reittä pitkin | halv. miehen menestymisestä tai uralla etenemisestä avioliiton tai sukupuolisuhteen ansiosta Penakin sai sen duunin taastusti reittä pitkin. Ne vihjailee, että Arska olis päässy parempiin hommiin reittä pitkin. |
| reivata, reivaa | 1 std. slg. mer. laskostaa purjeita kokoon, purjehduskieltä, vähentää purjeveneen purjeita huonon sään tullen, ettei vene kaatuisi tuulen voimasta tai purjeet repeäisi 2 std. slg. kääntää uuteen suuntaan Nyt pitäis kyl reivaa kurssii, menee muuten ihan vituralleen. 3 std. slg. juhlia, tanssia, tanssia rave-tapahtumassa |
| reivit, ravet | ark. std. slg. juhlat, teknobileet, nuorten yölliset, suljettuna tilaisuutena järjestettävät juhlat, joissa tanssitaan teknomusiikin tahdissa – Rave; petrecere organizată în spații neconvenționale, unde se dansează pe muzică cu ritmuri sincopate și se consumă alcool și droguri sintetice. |
| rekka | 1 std. slg. kuormalava-auto Rekka oli ajanu nurin siin Käbiksen kurvis. 2 std. slg. rekisterikilpi |
| rekka, trekka | std. slg. ennätys, enkka Tais tulla uus rekka pelissä. Mä tein oman rekan satasella. |
| rekkakuski | ark. rekka‑auton kuljettaja |
| rekkaleikkuri | ark. rekkojen maksimikorkeuden rajoittaja |
| rekkalesbo | ark. maskuliininen, miesmäisiä piirteitä omaava lesbo |
| rekkamiehen pastilli | ark. peräaukon seudun karvoitukseen kiinni kuivunut ulostepallero |
| rekkari | ark. std. slg. ajoneuvon rekisterikilpi, rekisterinumero; rekisterikilven numero Kytät repi ratsiassa rekkarit irti mun autosta. Mun moposta oli varastettu rekkari. Pistiks sä sen rekkarin muistiin? Auton rekkarit. Rekkari oli nii snöges, ettei siit saanu selvää. |
| reksi | std. slg. koul. slg. rehtori Pate joutu reksin puhutteluun. Ei kukaan jaksanu kuunnella sitä reksin puhetta. Reksi piti aina karseita saarnoja. |
| rela | slg. rento, rentoutunut, rauhallinen Arska on aika rela kundi. Mä makasin vaan relana enkä välittäny kenenkään määräilyistä. Ei tartte pingottaa, nyt voi ottaa hommat relana. |
| relata, relaa | std. slg. ottaa rauhallisesti, ottaa iisisti rentoutua, rauhoittua Eiks relata vähän ennen matsia? Hei relaas välillä ny vähän! Hei, relaa nyt vähän! |
| relaa mestaa | std. slg. rauhallista seutua |
| releet | 1 std. slg. mon. tavarat, kamat, kamppeet, vaatetus, vaatteet Paa illal jotkut stailit releet. Mihis mä heitän nää releet? En mä jaksa enää kantaa näitä saakelin releitä. 2 std. slg. tavarat 3 std. slg. hermot |
| releet, palaa | std. slg. menettää malttinsa, suuttua, kimmastua |
| rellestää | slg. viettää railakasta elämää, hummata, rällästää; hulinoida, mellastaa Pena on ryypännyja rellestäny kaikki rahansa. Missähän se ukko rellesti taas koko yön? Jotkut skidit rupes rellestään assalla. Mitä siihen tuut rellestämään, painu muualle! |
| Rellu, Tipparellu | std. slg. Renault automerkki Meil oli sillo Rellu, ennen sitä Rätti-Sitikkaa. Tippa-Rellu (eräs malli). |
| remeli | ark. vyö, remmi, hihna, olkain tms. (nauhamainen) kiinnitys- tai kannatusväline No jo on siinä rinkassa monennäkösiä remeleitä! Tää yks remeli pujotetaan koiran pään yli. Veetään nää remelit kireelle. Mä vetelin sitä jätkää remeleillä persuuksiin. |
| remelli | std. slg. selkäsauna remmillä, vyöllä |
| remmi | 1 std. slg. joukko, sakki, porukka, remppa, jengi, ryhmä Mikä helkutin remmi tuolla torilla taas mekastaa? Tuu mukaan meijän remmiin! Älä yritä roikkua meijän remmissä! Puliremmi. Lähettii sit koko remmi snagarille. 2 std. slg. vyö |
| remmi luistaa (jollakulla) | slg. (jonkun) järki pettää, (joku) sekoaa Taitaa suliakin jo vähän remmi luistaa. Mummulla on alkanu remmi luistaa sen sydärin jälkeen. |
| remmi päällä | ark. vauhdissa, menossa; ryyppykierteessä Bileissä oli täys remmi päällä. Enolla on jääny taas iso remmi päälle. Iso remmi päällä työ tms. täydessä vauhdissa. |
| remmissä | ark. määrätehtävässä, hoitamassa asioita Kenen vuoro olla remmissä? Tähän hommaanpitäs järkätä kunnon miehet remmiin. Yritetään livahtaa, ettei pomo pistä meitä remmiin. Olla remmissä hoitamassa asioita, mukana jssak. Oikeat miehet remmissä. Astua remmiin. |
| remontteerata | ark. remontoida |
| remonttiin | slg. rikki, paskaksi, täysin hajalle Ne hulikaanit oli pistäny koko kapakan remonttiin. Älähän rupee riehuun, ettei mee paikat remonttiin! |
| rempallaan | ark. sekaisin, hunningolla, rappiolla Äijä ryyppää, ja meijän asiat on muutenkin rempallaan. Koko talo oli ihan rempallaan. Piä huoli, ettei asiasjää rempalleen! |
| rempata | 1 ark. remontoida, tehdä remonttia, korjata, remppailla Pitäis rempata koko kämppä kuntoon. Autookin tarttis taas vähän rempata. 2 ark. heilutella jtak (riuhtoen) edestakaisin, heilua kolisten, rämisten; heilutella, riuhtoa rämistäen Toi auton takaluukku remppaa. Älähän remppaa koko ajan sitä ovee! |
| rempoa | 1 ark. repiä, kiskoa Mitä sä oikeen remmot mua vaatteista! Ei sitä ovee rempomalla saa auki. 2 ark. rehkiä, raataa, paiskia töitä On tainnu tulla remmottua vähän liikaa. Siellä pellolla se ukko on remponu hommissa koko päivän. |
| remppa | 1 ark. std. slg. remontti Siihen vanhaan kämppään pitäs tehä perusteellinen remppa. Teetsä jotain remppaa, vai? Auton rempaan meni taas toista tonnia. Koska teil on se remppa? 2 std. slg. sakki, joukko, ryhmä |
| remppailla | ark. korjailla, kunnostella, rempata Täyty s vähän remppailla sit ens kesänä tota mökin kattoo. Kun tässä viittis ruveta remppaileen tota venettäkin kondikseen. |
| Remu | std. slg. Aaltonen, artisti Remu stiggaa läppää, joo mut onkse Stadin slangii? |
| remuta, remuu | ark. std. slg. meluta, viettää aikaa äänekkäästi, riehua, metelöidä Ne jakso remuu johki seittemään asti. |
| renata, renaa | std. slg. reistata, reistailla Mutsilla on ruvennu hermot renaamaan. Mikä hitto tässä hommassa renaa? Alkoks hermo renaa? |
| renderöidä | ark. kuvantaa, hahmontaa, muuntaa digitaalinen tieto näytölle sopivaan esitysmuotoon |
| rengashotelli | u.s. (2014) autonrenkaille tarkoitettu säilytyspaikka |
| renksu | 1 ark. silmukkamainen kiinnityslenkki, raksi Mun takista lähti renksu irti. Eihän näissä pyyhkeissä oo ees renksuja. Pistä se avain siihen samaan renksuun! 2 ark. lenkki, rengas. Kumirenksu. |
| renkuttaa | halv. laulaa t. soittaa (huonosti) samaa mitätöntä laulua tms. toistellen, laulaa tai soittaa tyhjänpäiväisesti, ärsyttävästi, samaa toistaen Älä renkuta sitä kitaraas siinä! Faijan mielestä kaikki kanavat renkuttaa samoja piisejä aamusta iltaan. |
| renkutus | halv. tyhjänpäiväinen laulu tai soitto Pistä se toosa kiinni, mä en jaksa kuunnella tota renkutusta! Joko se renkutus kohta loppuu! |
| rennari | std. slg. ripuli |
| renska | std. slg. remontti, esim. asunnon korjaus |
| Renska | ark. std. slg. Renlundin rautakauppaketju Käydää Renskalla, siel yleensä on. |
| renssaa | std. slg. puhdistaa |
| rensseli | 1 kans. reppu, laukku. 2 ark. rensselit: välineet, laitteet, pelit ja vehkeet On tietokoneet, kännykät sun muut rensselit. |
| rento | std. slg. tavallinen, luonteva Tomi on aika rento jäbä. |
| rentsu | std. slg. reilu, hauska |
| renttu | std. slg. halv. tyhjäntoimittaja, varsinkin juoppo tai huonotapainen mies: heittiö, hulttio, retku, retale En mä jaksa enää elää sen rentun kanssa. Sille rentulle pitäs antaa kenkää. Senkin renttu! Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin? |
| renttuilla | halv. elää renttuna, juopotella Siellä se ukko renttuilee kapakoissa kaiket illat. Älä vaan sitten taas rupee renttuileen lomilla! |
| renturuusu | ark. maitohorsma |
| Renu | ark. std. slg. Renault- merkkinen auto, rellu Paljonks sä pyyät tosta Renusta? Vieläks sä ajelet sillä samalla Renulla? |
| repanderi | std. slg. takapuoli, naisen sukupuolielin Stikkaas mulle rebanderii. |
| repata, reppaa | 1 std. slg. koul. slg. epäonnistua (kokeissa), tulla hylätyksi (ylioppilaskokeessa, tentissä tms. reputtaa Mä reppasin reaalissa ja matikassa. Lissu oli repannu inssiajossa. Mut repattiin tentissä. Reppasin laskareissa. 2 koul. slg. hylätä (ylioppilas)kokeessa, tentissä tms. reputtaa Kaikki pääs läpi, ketään ei repattu. |
| repeä, repee | 1 std. slg. antaa tunteilleen vallan, positiivisesti tai negatiivisesti 2 std. slg. (räjähtää) nauramaan Vittu, mä repesin ku se alko jauhaa siit kiskasta. |
| repeäminen | std. slg. purskahtaminen |
| repikää siitä, revi siitä | ark. miettikää sitä – A cugeta asupra unei chestiuni. |
| repiä | 1 ark. raataa, rehkiä, yrittää kovasti, rempoa Älä nyt taas revi itestäs liikaa siellä työmaalla! Kyllä mä yritin repiä kaiken itestäni irti. 2 ark. ansaita, tienata rahaa, hankkia toimeentulonsa Näistä hommista repii joskus aika mukavasti. Mistä mä sitten työttömänä leipäni revin? 3 ark. keljuttaa, harmittaa, vituttaa, siepata, potuttaa, visvoa; olla sujumatta, luonnistumatta Kyllä repii, kun mokasin sen homman. Mikä siinä hommassa nyt repii?Siitä ei kannata repiä stressiä sen vuoksi ei kannata stressata, hermoilla. Revi siitä sitten huumoria tilanne ei paljon naurata, asia on vakava tms. Tätä on tehtyjo kymmenen vuotta, joten revi siitä päättele itse, mietipä sitä tms. |
| repiä kitusia, repii kitaansa | std. slg. haastaa riitaa Älä käy repii kitusiis! |
| repiä leukojaan | ark. std. slg. puhua äänekkäästi mahtaillen, soittaa suutaan, paukuttaa poskeaan, paukuttaa päätään, haastaa riitaa, aukoa, repiä päätään Mitä sä tänne tuut repimään leukojas! Älä siinä revi leukojas, ääliö! |
| repiä paitansa, repiä pelihousunsa, pelipaitansa | std. slg. alat. suuttua, hermostua, pettyä suoritukseensa; hermostua, suuttua, pillastua, vittuuntua, menettää malttinsa, itsehillintänsä Älähän nyt revi pelihousujas mitättömän tappion vuoksi! No en mä tässä nyt ihan rupee pelipaitaani repiin, mut päähän ottaa. Unski repi paitansa ku hävittii se matsi. |
| repiä perseensä, repii perse | std. slg. alat. hermostua, suuttua, raivostua, pillastua, vittuuntua, menettää malttinsa, itsehillintänsä Älä nyt sentään revi persettäs, vaikka hävisitkin! Eukko repii perseensä, kun kuulee tästä! |
| repiä päätään | ark. std. slg. soittaa suutaan, paukuttaa poskeaan, haastaa riitaa, aukoa päätään, repiä leukojaan Älähän jätkä revi mulle päätäs! Pena on aina repimässä päätään toisille. |
| repiä rahaa, tuohta | std. slg. ansaita, tienata, hankkia rahaa, raapia rahaa, tuohta Kyllä joka euro on tähänkin taloon mun selkänahasta revitty. Mistä hitosta mä niihin mätkyihin rahat revin? Arska repii tuohta aika mukavasti niistä pimeistä hommista. |
| repiä silmät päästä | std. slg. (naisen) uhkailevasta väkivallasta Eukko meinas repiä silmät sen kimulin päästä. Tekis mieli repiä silmät sun päästäs! – Îți scot ochii din cap! |
| repla | std. slg. yömaja |
| replari | std. slg. revolveri |
| replykuva | ark. kuva, jolla voi kommentoida (yleensä Internetin keskustelualueilla tai uutisryhmissä) jotakin tiettyä asiaa tai omaa mielipidettään tai mielentilaansakuva, jolla voi kommentoida (yleensä Internetin keskustelualueilla tai uutisryhmissä) jotakin tiettyä asiaa tai omaa mielipidettään tai mielentilaansa |
| reporanka | ark. uupunut |
| repostella | ark. arvostella, ruotia, kritisoida, retostella Meijän esitystä reposteltiin lehessä melko pahasti. Ei tässä nyt oo tarkotus ruveta ketään kauheesti reposteleen. |
| reppana | std. slg. parka, surkimus Oli se aika reppana darrassa. |
| reppari | std. slg. reportaasi Sen repparin deadline oli eile. |
| reppu | 1 ark. veska, kassi 2 ark. std. slg urh. maali, luukku, maalikehikko Toisen erän lopussa tuli vielä pari helppoo reppua. Pistin kiekon moken längistä reppuun. Klubi duunas heti kättelyssä pari reppuu ja matsi oli selvä. 3 koul. slg. mon. hylkäävä arvosana vars. ylioppilaskirjoituksissa 4 std. slg. naisen sukupuolielin: vittu, pillu, reva, römsä Se akka jakaa reppua kaikille. Siinä se eukko makas reppu levällään. Järkkäätsä broidilleki reppuu? 5 std. slg. takapuoli |
| reppua, jakaa | std. slg. antautua yhdyntään (nainen) Pirkko jako reppua kaikille sitä haluuville. |
| reppu soi | ark. urh. maalin syntymisestä (pallopeleissä) Pistin ankaran lämärin siniviivalta, ja reppu soi! Toka erässä reppu soi vastustajan päässä kolme kertaa. |
| reppufirma | ark. alihankkija, joka käyttää vuokratyövoimaa lyhytaikaisissa rakennus ym. töissä Sen reppufirman duunit on aina mitä sattuu. Ei tollaseet reppufirmatota mitään vastuuta hommistaan. |
| reppumies | ark. reppufirmojen työntekijöistä |
| reppuri | leik. laukkuryssä; myyntiedustaja, kaupparatsu; myyntiedustajista ja eräistä muista matkatyötä tekevistä. |
| repro | ark. kuvan t. tekstin painojäljennös, reproduktio |
| reprokamera | ark. reproduktiokamera |
| reprokuvaus | ark. reproduktiokuvaus |
| repsikka | 1 ark. (auton) apumies, auton kuljettajan oikealla puolella istuva Mä olin kesän mun enon repsikkana. Istuhan tohon repsikan paikalle ‘kuljettajan viereen’. 2 ark. apulainen, apumies, aputyöntekijä Olla repsikkana rakennuksella. |
| repsu | std. slg. resepti |
| reput | koul. slg. mon. hylkäävästä arvosanasta tai koetuloksesta Hitto, kun sain tentistä reput! Saa nähä, tuleeko ruottistakin reput. |
| reput, saada | std. slg. ala-arvoinen kokeissa, epäonnistua tentissä |
| reputtaa | 1 ark. std. slg. hylätä t. tulla hylätyksi tutkinnossa, ylioppilaskokeessa, tentissä tms. antaa t. saada reput, repata Masa reputti matikassa ja enkussa. Onneks en reputtanu ruottissa. Mä reputin melkein puolet tenttijöistä. Jani oli reputettu inssin kirjallisessa. Ei menny hyvin, mä varmaan reputan. |
| repuusi | ark. halv. (säälittävä) hampuusi, hamppari Joukko kaljaa lipittäviä repuuseja. |
| repäisevä | ark. erityisen virkistävä, railakas, rempseä Keksitään illaks jotain repäsevää tekemistä. Lehti kirjota tyttöjen näytöksestä oikeen repäsevän jutun. Kerrankin kunnon repäsevää meininkiä niissä pippaloissa! |
| repäistä | ark. juhlia; riehaantua, innostua, tehdä jotakin repäisevää Tentin jälkeen repästiin oikeen kunnolla pää täyteen. Repäsinja ostin uuen kesämekon. Eiköhän repästä ja lähetään jouluks Kanarialle! |
| reserviläiskirje | u.s. (2015) Puolustusvoimien toukokuussa 2015 reserviläisille lähettämä kirje, jossa kerrotaan, mihin joukkoon henkilö on sijoitettu ja mikä hänen tehtävänsä olisi mahdollisen sodan aikana |
| reso | ark. resoluutio (erityisesti tietokoneen näytön) Sitten tarkistin reson ja sehän olikin vain 1680x1050px. |
| resori | 1 ark. joustin, jousi Sohvan resorit. 2 käs., tekst. joustinneule, joustinneulos. Hihansuun resori. |
| resoripatja | ark. joustinpatja |
| respa | ark. std. slg. hotellin tms. vastaanotto tai vastaanottovirkailija, reseptionisti Kysytään tosta respasta neuvoo. Voiks tossa respassakin vaihtaa valuuttaa? Mä olin kesätöissä hotellin respana. Respa lupas hoitaa meille uuet pyyhkeet. |
| ressu | 1 std. slg. reaalilyseo, reaalilyseolainen 2 std. slg. pajatson etummainen ja takimmainen raha-aukko pajatsossa yksi koloista, josta saa voiton, kun kolo on tullut täyteen kolikoita Joku on tyhjentäny molemmat ressut. Eturessu on täynnä. Hitto, kun meni takaressun ohi. |
| Ressu | std. slg. Reaalilyseo |
| resupekka | ark. (säälittävän) likainen, rähjäinen ihminen, varsinkin poika Vaihetaanpas sulle puhtaat vaatteet, ethän sä voi tollasena resupekkana mummolaan lähtee. Ei siitä resupekasta kukaan välitä. Voi voi sua onnetonta resupekkaal |
| resurssi | ark. varalla pidettävä, reservi |
| retale | halv. varsinkin miehestä: renttu, retku, heittiö, hulttio, hunsvotti Miten helkutissa sä jaksat elää sen retaleen kanssa! Kaikki äijät on retalaita! Senkin retale! |
| retardi, retu | koul. slg. tyhmä |
| retee, reteä | ark. std. slg. ylpeä, levee, pröystäilijä, rempseäkäytöksinen, rehvakka, leventelevä; huoleton, rento, rempseä; ronski, rämäkkä Kylläpä siinä nyt ollaan voiton jälkeen niin reteetä tyyppiä! Naapurin ukolta tulee suustaan joskus tosi reteetä tekstiä. Se imitaattori heitti reteetä huumoria. Reteä Lapin jätkä. Oli voittonsa takia reteää poikaa. Reteää huumoria. |
| retkahtaa | 1 ark. std. slg. ihastua, hullaantua, rakastua, mennä retkuun Taisit retkahtaa siihen blondiin? Mä oon ihan retkahtanu siihen kundiin. Retkahti tyttöön heti kättelyssä. Olla retkahtanut jkhun. Misu retkahti siihen latarin kundiin. 2 ark. std. slg. sortua, erehtyä, haksahtaa Eno retkahti taas juopottelemaan. Älä sit taas retkaha ostamaan mitään halpaa ja muka hyvää! Sitten siellä reissussa ei retkaheta vieraisiin!Retkahti juopotteluun, humpuukiin. |
| retku | 1 ark. petetyksen kohde, mennä halpaan Lentää, mennä retkuun. Vetää jkta retkuun pettää, sahata silmään. 2 std. slg. halv. varsinkin miehestä: juoppo, renttu, retale, heittiö, hulttio, hunsvotti Mä en kestä enää sitäjuoppoo retkua! Älä hemmetissä mee sen retkun kanssa naimisiin! Samanlaisia retkuja ootte kaikki miehet! Juopporetku. |
| retkue | leik. retkeläisseurue, retkiseurue Pihaan tuli bussilla joku retkue eläkeläisiä. Yks meijän retkueeseen kuulunu oli eksyny, mut sit se löytykin kämpiltä. |
| retkussa | ark. std. slg. ihastunut, rakastunut, lätkässä, pihkassa Ootko sä ihan retkussa siihen kundiin? Miten joku voi olla retkussa tollaseen renttuun?Olla retkussa [= rakastunut, ihastunut] jkhun. Joo, mä oon ihan retkussa alakerran Lissuun. |
| retkuttaa | ark. std. slg. pettää, puijata, huijata, pettää Pikkubroidia on helppo retkuttaa. Tekis mieli vähän retkuttaa sitä inhottavaa jätkää. Me huomattiin vasta jälkeenpäin, et meitä on retkutettu. Ne yritti retkuttaa mua. |
| retkuun, menee, lentää | ark. std. slg. erehtyä, petetyksi tulemisesta, halpaan menemisestä; pettämisestä, puijaamisesta, silmään sahaamisesta Taisit mennä retkuun niissä osakekaupoissa. Varohan, ettet lennä retkuun sen huijarin ehotuksista. Kauppias veti meitä tosi rankasti retkuun. Mä menin ihan retkuun. |
| retkuun, vetää | std. slg. pettää, huijaa |
| retostaa | 1 ark. kehua ylenpalttisesti, liioitellen Siskos kävi taas täällä retostamassa kakaroittensa saavutuksia, ltteensä se aina kehua retostaaja toisia haukkuu. Yrittää elää retostaa tulla jotenkuten toimeen, elää kituuttaa. Kehua retostaa kehua liioitellen, ylenpalttisesti. 2 ark. tulla vaivoin toimeen, elää kituuttaa Jotenkin tässä vaan on ollu pakko retostaa elämässä eteenpäin. Siellä niitä köyhiä vaan elellä retostaa rajaseudullakin. |
| retostella, retostelee | 1 ark. kehuskella ylenpalttisesti, liioitellen Mene siitä muualle retostelemaan omaisuuksillas! Arskakin retostelee aina kännipäissään niistä reissuistaan. Kehua retostella. Presidentin puhetta retosteltiin ruodittiin, reposteltiin. 2 ark. arvostella, ruotia, kritisoida, repostella Lehessä retosteltiin aika aika pahasti sun uutta kirjaas. Musta kenenkään yksityiselämää ei pitäis mennä tollai retosteleen. 3 std. slg. tonkia asioita |
| retro, retro- | ark. menneiden vuosikymmenten vaate-, musiikki-, muotoilu- tm. tyylejä jäljittelevä, niihin kuuluva, niille ominainen. Kevätmuotitarjoaa sekä uutta että retroa. |
| retroilla | ark. palata nostalgisesti menneiden vuosikymmenten tunnelmiin; vrt. retro. Retroili vanhan tietokonepelin parissa. |
| retroilu | ark. retroileminen |
| retronyymi | u.s. (2014) uudissana, joka syntyy jo olemassa olevan käsitteen tarkennukseksi, esim. sana lankapuhelin, jota käytetään puhelin‑sanan sijasta erotukseksi matkapuhelimesta |
| retroseksuaali | ark. miehinen mies, alfauros, joka ei liiemmin panosta pukeutumiseensa, tai ulkonäköönsä, tosi mies. Retroseksuaali mies käyttää vaatekaapista ensimmäisenä käteen tulleita vaatteita, olivat ne likaisia eli eivät. |
| reuhake | ark. huono tai ruma vaate tai asu, retku Mikä hirvee reuhake tolia naisella on päällään? Et kai sä tollaisissa reuhakkeissa kirkkoon aio tulla? Jo on törkeen näkönen lakin reuhake! |
| reuhka | 1 ark. kulunut tai ruma (karvahattu, päähine Mikä helkutin reuhka sulla on päässäs? Mä heitin sen sun ikivanhan reuhkas roskiin. Tommosta reuhkaa et sitten enää käytä! Naapurin äijäkin kulkee kaiket talvet siinä karmeessa reuhkassa. 2 std. slg. rehvastelijä |
| reukku | std. slg. revolveri |
| reva | 1 std. slg. takapuoli, perse Aika tiukka reva, kymmenen pojoo. 2 std. slg. alat. naisen sukupuolielin: pillu, vittu, römsä En oo saanu revaakaan vähään aikaan. Sillä kimulilla on helvetin tiukka reva. Tiätsä, mis ois revaa tarjolla? 3 std. slg. reaalilyseo |
| reva auki | std. slg. rahaton Ootsä taas ihan reva auki? |
| revaa hollilla, pitää | std. slg. tarjoaa itseään sukupuoliaktiin miehelle |
| revalleen, menee | std. slg. epäonnistua, mennä pieleen |
| revari | ark. std. slg. halv. revisionisti; kommunisti Kuka tahansa käy, kuha ei oo demari eikä revari. |
| revasta | std. slg. huono, täysin kelvoton Homma on ihan revasta ja syvältä. |
| revetä | ark. nauraa tai vihastua hillittömästi; repesin ihan täysin Sitten minulla repesi, minä repesin menetin malttini, räjähdin; purskahdin nauramaan. |
| revetä joka asiaan, paikkaan | ark. pystyä tekemään tai hoitamaan kaikkea yhtä aikaa Miten ihmeessä ehit revetä joka asiaan? Eihän kukaan voi revetä joka paikkaan. Johtajanko tässä olis revettävä joka paikkaan? |
| revetä liitoksistaan | ark. olla suunniltaan ilosta tai vihasta Mirkku oli revetä liitoksistaan, kun se pääs opiskeleen. Mutsi repee liitoksistaan, kunhan kuulee siitä putkareissusta. |
| revetä nauruun | ark. purskahtaa, räjähtää nauruun Koko luokka repes nauruun, kun mä esitin sen runon. Mä meinasin revetä nauruun, kun faija rupes solkkaan venäjää. |
| revi siitä! | 1 ark. std. slg. tässä kaikki, käytä hyväksesi! ota siitä, käytä siitä hyväksesi Tossa on sulle satku, revi siitä! Siinon hellalla safkaa, et jos on nälkä, revi siitä! 2 ark. harmistumisen, tympääntymisen tms. ilmaisuna Kun tulot on tonnin ja menot on kaheksansataa, niin revi siitä! Revi siitä nyt sitten huumoria, kun auto hajos keskelle tietä! |
| reviiri | ark. std. slg. oma tila, alue, työ, asia, omat kulmat, lähikorttelit Älähän jätkä tunge mun reviirille! Ei tartte tulla siihen toisen reviirille sotkeen asioita! |
| revitellä | ark. ajella lujaa, hurjastella, kaahailla Äläkä sitten revittele sillä uuella autolla! Lähetään revitteleen mopoilla tonne hiekkamontulle. |
| revittely | ark. revitteleminen |
| revittää | 1 ark. std. slg. käyttää moottoria tms. konetta hurjasti; ajaa mahdollisimman kovaa, ajaa lujaa, hurjastella, kaahata Älähän revitä sitä konetta ylikierroksilla! Saat mopospian hajalle, kun tollai revität. Jätkät revitti niin paljon kun siitä autosta lähti. 2 ark. std. slg. rehkiä, ottaa itsestään kaikki irti, tehdä jotakin täysin voimin (esim. soittaa); juosta kovaa; kaahata Kyllä näissä hommissa joutuu revittään itteensä aamusta iltaan. Jätkät revitti heviä tosi rankasti. En mä jaksanu revittää enää loppusuoralla. Revitti kitarallaan mahtavan soolon. Revittää moottoria. |
| revitys | ark. revittäminen |
| revohka | ark. std. slg. (epämääräinen) joukko, sakki, porukka, joukkio, poppoo, ryhmä Kuulutko sä tohon samaan revohkaan? Ja nyt ulos täältä koko revohka! 2 ark. hämminki, sekamelska |
| ribari | std. slg. rippikoulu Mä kävin ribarileiril. |
| ribe | std. slg. ritsa |
| richsplaining | u.s. (2016) (engl. rich + explaining) ylenkatseellinen puhetapa, johon hyväosaisten väitetään syyllistyvän köyhiä neuvoessaan |
| ridaa | std. slg. ratsastaa Ootsä alkanu ridaa ku sul on tollaset saappaat. |
| ridari | std. slg. ratsastaja |
| ridis | huum. tabletti |
| riekkua | ark. esiintyä suulaasti, turhanpäiväisesti metelöiden Ope riekku tänään taas ihan hulluna. Eipäs riekuta enää näin myöhään siellä yläkerrassa! |
| riekkujaiset | halv. turhanpäiväisistä tilaisuuksista, joissa metelöidään, rienataan jtak tms. |
| riemastua | ark. raivostua, kimpaantua, kiukustua Kyllä eukkos nyt riemastuu, kun näkee sinut tossa kunnossa! Mutsi riemastu, kun mä särin sen jonkun perintövaasin. |
| riemunkirjava | leik. korean, räikeän värikäs, hyvin kirjava Toi taiteilija kulkee aina riemunkirjavissa kuteissa. Et sä voi mitään riemunkirjavaa voi panna päälles hautajaisiin. Kaikki sen maalaamat taulut on tollaisia riemunkirjavia. |
| riemurasia | std. slg. alat. leik. naisen sukupuolielin: vittu, pillu, reva, emätin Se mimmi kyllä osaa käyttää riemurasiaansa! Pääsispä tokkiin sitä eukkoo riemurasiaan! |
| riepoa | ark. suututtaa, harmittaa, kiukuttaa, ottaa päähän, risoa, siepata, ärsyttää, vituttaa Kyllä riepoo kun sain kokeista nelosen. Mikä sua nyt taas riepoo? Hommat rupes Hepoon, ja me lähettiin veks. Minua riepoo tuollainen huolimattomuus. |
| riepu | ark. yleisesti vaate; huono tai tuma vaate, rätti, ryysy, räsy Täyty s tässä vaihtaa riepuja ennen ruokista. Minkä rievun sitä pistäispäällensä bileisiin? Mitkä hirveet rievut sulla on päälläs! Tollasia riepuja en kyllä päälle pistä! |
| riesa | std. slg. vaiva, harmi |
| rieska | 1 kans. jauhoista t. ryyneistä ja piimästä tms. valmistettu pannukakun tapainen paistos 2 murt. jauhoista t. ryyneistä ja piimästä tms. valmistettu pannukakun tapainen paistos. 3. vanh. tuore maito. 4 kuv. usk. Sanan rieska. Raamatun sanasta, evankeliumista hengellisenä ravintona; vahvasti vaikuttavasta kielenkäytöstä. |
| rievä | kans. tav. ohrasta valmistettu paksu hiivaleipä |
| riffi | mus. säestyksessä käytettävä toistuva rytmikäs säe Se jazzbändi loihti tosi näppäriä riffejä. Se biisi alkaa semmosella heviriffillä. |
| rigi | std. slg. puku |
| rihkama | ark. vähäarvoinen (pikku)tavara, roju, sälä, kama, krääsä |
| rihma | kans. ohut (ompelu)lanka |
| rihman kiertämä | slg. alastomuudesta Lopuks sillä stripparilla ei ollu rihman kiertämää. Muksut sai juosta rannalla ilman rihman kiertämää. |
| riiata, riiailla, riiustaa | ark. kosiskella, hakkailla; seurustella Riiata jkta, jkn kanssa. |
| riihikuiva | ark. raha, käteinen raha, hynä, fyffee, taala, fyrkka, kässi, kahiseva, tuohta, valuutta, käyttöpääoma, vara, käteistä, mani, kyhny Maksoin sen auton ihan riihikuivalla. Ei mulla oo yhtään riihikuivaa mukana. Paljastin, kuinka paljon tienaatte riihikuivaa (puhtaana käteen). |
| riimisuolaus | ruok. kans. tuoresuolaus, kalan t. lihan mieto suolaus lyhytaikaista säilyttämistä varten |
| riippari | 1 std. slg. kohopallo jalkapallossa 2 ark. jokin riippu-alkuinen laite, esim. riippukeinu, riippukansio, riippuliidin, riippuliitäjä, riippulukko, riippumatto, riippupakkaus, riippurata, riippusilta, riipputeline, riipputuoli, riippuvalaisin |
| riipparit | std. slg. riippurinta, riippuvat rinnat Näätsä mitkä riipparit tol Kaisal oo... vrt. riippuvatsa riippuva vatsa. |
| riippua ilmassa | ark. olla odotettavissa, tulemaisillaan, roikkua ilmassa Tasotusmaali riippuu jo ihan ilmassa. |
| riisipussi | halv. leik. japanilaisesta henkilöautosta |
| riitapukari | ark. riitainen ihminen, riitelijä, rettelöijä, räyhääjä |
| riitinki | ark. tav. mon. vars. kuv. piirustus |
| riittävä | std. slg. perusnegatiivinen atribuutti |
| riiustaa, riiata, riiailla | ark. kosiskella, hakkailla; seurustella Riiata jkta, jkn kanssa. |
| riiustelu | ark. riiusteleminen |
| riiuu | ark. riiaaminen, pyrkimys romanttisiin tai seksuaalisiin suhteisiin, hakkailu, kosiskelu, seurustelu Olla, käydä riiuulla. |
| riivata, riivaa | 1 ark. ahdistaa, kiusata, vaivata Mikä hitto sua taas riivaa? Mua on riivannu jo pitkään toi sun temppuilus. Mikä ihme tätä konetta riivaa, kun se ei lähe käyntiin? 2 std. slg. voittaa |
| riivattu | ark. lievähkö kirosana: helkutti, helskutti, helskatti Voihan riivattu! Mihin ne riivatun tenavat taas hävis? Riivatun ampiaiset kiusas heinänteossa. Ottaa päähän niin riivatusti! Voi riivattu! Riivatun poika. Mihin riivattuun se hävisi? |
| riivatunmoinen | ark. lievähkönä vahvistussanana: helkkarin‑, hiton‑, hemmetin‑, peijakkaanmoinen Riivatunmoinen meteli, urakka |
| riivatusti | ark. riivatun paljon tms. hemmetisti, helkkaristi, hitosti, peijakkaasti Harmittaa niin riivatusti. |
| riivinrauta | halv. std. slg. ruma nainen Naapurin akka on kun riivinrauta. Vieläks se Pena kulkee sen riivinraudan kans? Emmä hakenu sitä, se ku oli ku riivinrauta. |
| rikesakko | ark. rahamäärältään kiinteä, päiväsakkoa lievempi varallisuusrangaistus, sakkoa lievempi rangaistus, jollaisia annetaan vars. vähäisistä liikennerikkomuksista |
| rikka | ark. ruuvin, pultin, mutterin tms. aluslevy, prikka Pistä rikka väliin ennen kun kiristät! Pannaan siihen alasaranaan pari rikkaa väliin, niin saakaan se ovi vaateriin. – Șaibă |
| rikka rokassa | ark. pikkuharmi, vähäpätöinen vastoinkäyminen; muu pikku lisä johonkin Noin pieni juttu on vaan rikka rokassa tässä konkurssissa. Onhan nyt muutama lanttikin rikka rokassa siihen keräykseen. |
| rikkaa ristiin | ark. avustamatta tai tekemättä jättämisestä: tikkua ristiin Et oo pistäny rikkaa ristiin isäs auttamiseks. Et säkään viitti ikänä panna rikkaa ristiin, vaikka hommia ois täällä kuinka paljon. |
| rikkakihveli | ark. rikkalapio, kihveli |
| rikkidirektiivi | u.s. (2015) laivojen rikkipäästöjä Itämerellä säätelevä EU‑direktiivi, joka tuli voimaan vuoden 2015 alusta |
| rikkoa | ark. vaihtaa iso raha pienemmiksi rahoiksi Hei, onks sulla rikkoo viiskymppistä? Voisitko rikkoo vitosen euroiks? |
| rikkoa raha | ark. vaihtaa raha pienemmäksi |
| rikkua | kans. rikkoutua |
| rikosrekisteri | ark. Jklla on rikosrekisteri jkta on (aikaisemmin) rangaistu. |
| riksa | ark. std. slg. juomaraha tms. pikkupalkkio Mä annoin portsarille vitosen riksaa. Iskä lupas meille vähän riksaa nurmikon leikkaamisesta. |
| rilla | std. slg. auto |
| rillireino | std. slg. silmälasipäinen |
| rillipäinen | ark. silmälasipäinen |
| rillipää | ark. henkilöstä jolla on silmälasit; rillipäinen Jo lapsena mua haukuttiin rillipääks. Maikku taitaa olla pihkassa siihen rillipäähän poikaan. Punatukkainen rillipää. Rillipää poika. |
| rillit, prillit | ark. std. slg. silmälasit En mä nää paljoo mitään ilman rillejä. Voi saamari, kun rillit putos kaivoon! Joku oli istunu mun rillien päälle. Mä en oo nähny mun rillei missää. |
| rillutella | ark. viettää huoletonta elämää, huvitella, hummata, hurvitella, irrotella Naapurissa taas ryypättiin ja rilluteltiin kaiken yötä. Lähetääkö illalla kaupungille vähän rillutteleen? Muuta ei oo tehty kun rilluteltu koko viikonloppu. |
| rilluttelu | ark. rillutteleminen, huoleton elämä, huvittelu, hummaaminen, hurvittelu Nyt tosta sun jokailtasesta rilluttelusta on tehtävä loppu! Sen hulivilin elämä on ollu pelkkää rilluttelua. Viikonloppurilluttelu. |
| riläks! | std. slg. rauhotu! |
| rimakauhu | ark. hankalan tai vaativan suorituksen pelko ennen suoritusta Mulle tuli rimakauhu enkä mä uskaltanu sit mennä pomon puheille. Saitko rimakauhun ennen viimestä yritystä? |
| rimanalitus | ark. suoritus, joka ei yllä vaaditulle tasolle Toi sun esitykses oli kyllä aikamoinen rimanalitus. Tollasta rimanalitusta ei joukkueelta ennen oo nähty. |
| rimmata | 1 ark. runon säkeistä: muodostaa loppusointu Hyvin rimmaavat säkeet. 2ark. sopia (yhteen) Keikkamuusikon ja perheenisän roolit rimmasivat hyvin yhteen. 3 slg. virittää auton tms. moottoria, trimmata Tekis mieli vähän rimmata tota mopoo. Poliisit hoksas, et mä olin vähän rimmannu konetta, ja ne otti kilvet veks. |
| rimpauttaa | slg. soittaa puhelimella, kilauttaa Mä rimpautan sitten kun oon pässy perille. Viinitkö rimpauttaa mulle pirssin? |
| rimppakinttu, ripakinttu | 1 ark. halv. mon. ohuet (ja pitkät) sääret, hyvin ohutsäärinen; jolla on hyvin ohuet sääret, pillikinttu On noi jotkut junnut vielä aika rimppakinttuja. Nyt se rimppakinttu putos puomilta. Noi kaikki missit on tollasia saakelin rimppakinttuja. Tytön hontelot rimppakintut. 2 ark. rimppakinttuinen (ihminen t. eläin) |
| rimppakinttuinen | ark. jolla on rimppakintut Keskenkasvuinen rimppakinttu. Rimppakinttu linnunpoikanen. |
| rimpsa | ark. (arveluttavasta) iltamenosta, rilluttelusta tms. Lähteä poikien kanssa rimpsalle. |
| rimpsalla | ark. epäilyttävästä, arveluttavasta seurustelusta tms.; huvittelemassa, rallattelemassa, rilluttelemassa Oltiin poikien kanssa illalla vähän rimpsalla. Taasko ne nuoret meni rimpsalle? Pena tais lähtee taas likkojen perään rimpsalle. |
| rimpsu | ark. pitkähkö runo- tms. sanajakso, litania, vuodatus Vaari lateli pitkät rimpsut kaikkia sananlaskuja. Sain taas kuulla aika rimpsun kotona, kun tulin kapakasta. Asiakkailta on tullu taas pitkä rimpsu valituksia. Pudotteli ulkoa pitkät rimpsut tekstiä. |
| rimputtaa | ark. soittaa (lyömä)soitinta meluisasti, huonosti: rämpyttää; soittaa ovikelloa meluisasti, toistuvasti Älä rimputa sitäpianoo! Kuka siellä koko ajan rimputtaa ovikelloo? |
| rindekat, rintsikat | std. slg. rintaliivit, rinulit |
| rindis | std. slg. rintama (sot.) Mun faija joutu jatkosodas rindikselle. |
| ringaa | std. slg. soittaa puhelimella |
| ringla | std. slg. sormus |
| rinki | 1 ark. ympyrä, kehä, piiri Menkääs rinkiin istumaan, niin alotetaan leikki! Koko yö lyötiin korttia ringissä. Kyllä läppä lens korttiringissä. Seistiin ringissä. 2 ark. urh. heitto‑, työntökehä Ei se mörssäri pysyny ringissä, astu työntönsä yli. Kiekkorinkki, kuularinki. 3 ark. porukka, sakki. Korttirinki. Työpaikan kahvirinki. 4 huum. hasiksen polttamisessa mukana olevat |
| rinkku | koul. slg. rinnakkaisluokkalainen Joo mä tiiän liisan, se on mun rinkulla. |
| rinkula | ark. rengas, ympyrä Voisitko sitoo mun tukan takaa tällä rinkulalla? Mitkä ihmeen rinkulat sun korvista roikkuu? Meijän pikku tytteli osaa pirtää jo rinkuloita. Palmikon rinkulat. Korvissa rinkulat. |
| rinnakkaislääke | ark. etenkin halvemmista valmisteista, joilla lääkärien määräämät lääkkeet lakiehdotuksen mukaan voitaisiin korvata |
| rinnetyyli | u.s. (2014) (engl. slopestyle) lumilautailijoiden ja freestylehiihtäjien erilaisia temppuja sisältävä urheilulaji. Slopestyle tuli uutena olympialajina Sotšin talviolympialaisiin, jolloin käytiin keskustelua lajin mahdollisesta suomenkielisestä nimityksestä. |
| rinta rottingilla | ark. myhäilevän tyytyväisenä, ylpeänä itsestään, rehvakkaasti Vaarikin seisoo tossa kuvassa oikeen rinta rottingilla. |
| rintarossi | kans. leik. rintakoru – Broșă. |
| rintsikat | ark. rintaliivit, rinulit, tissiliivit Tuumasin ostaa vaimolle lahjaks oikeen seksikkäät nimettömät ja rintsikat. Ei mun tartte vielä käyttää rintsikoita. Otas ne rintsikat veks! Pistän rintsikat päälle, ettei nännit näy paidan läpi. |
| rintsikka | 1 ark. rintamamiestalo 2 ark. rintaliivit osana yhdyssanaa, sanasta rintsikat Kävimme rintsikkaostoksilla. |
| rintsu | ark. rintamamiestalo. Toisen maailmansodan jälkeen yleistynyt puolitoista kerroksinen tyyppitalo. Mitä jos myydään tämä kerrostalo osake ja muutetaan rintsuun? |
| rinuli | ark. std. slg. urh. rintauinti Rinulii ei oo nii kliffaa tsimmaa ku kroolii. |
| rinulit | ark. rintaliivit, rintsikat, tissiliivit Pistän rinulit päälle, ettei nännit näy paidan läpi. |
| ripari, rippis | ark. rippikoulu(leiri), rippileiri Mä käyn sit ens kesänä sen riparin. Musta siellä riparilla oli ihan kivaa. Kävi kesällä riparin. Olla riparilla. Riparii käytii alppilan kirkossa. |
| ripeksiä | ark. sataa vähän, ripotella (vettä), vihmoa Aamuyöllä oli vähän ripeksiny. Tuntuu ihan kun alkais taas ripeksiä. Alkoi ripeksiä. Ripeksi vähän vettä. |
| ripellys | ark. vaivaa tuottaneista (turhanaikaisista) koristeista, esineistä yms., turhanpäiväinen, kömpelö tai hankala työ tai tekeminen tai sen tulos, räpellys Ei tollasesta ripellyksestä mitään tuu, annas kun mä näytän! Mitä ihmeen ripellystä tää sun tekstis on? Etkö oo saanu koko päivänä aikaan kun tommosta ripellystä? Kahvin kanssa tarjottiin monenlaisia ripellyksiä. Käsiala oli ihmeellistä ripellystä. |
| riplaa | std. slg. harhauttaa, urh jalkapallossa |
| rippeet | std. slg. jäännökset, muruset, pieni loppu-osa Safkast oli enää rippeet jäljellä. |
| rippis | ark. rippikoulu(leiri), ripari Kävin rippiksen jo viime talvena. Mulla on rippiksestä oikein mukavat muistot. |
| ripsari | ark. slg. ripsiväri |
| ripsipiirakka | 1 leik. karjalanpiirakka 2 std. slg. alat. naisen sukupuolielin: vittu, pillu, reimureikä Oli sillä eukolla aika tiukka ripsipiirakka. Kerrankin voi sanoo saaneesa taivaallisen hyvää ripsipiirakkaa. |
| risa, risainen | ark. std. slg. adj. rikki, risainen, rikkinäinen, repaleinen. Risat hampaat. Vaatteet risana. Risaiset kengät, sukat. Risaiset hampaat. Risainen rantaviiva. |
| risa, risat | ark. std. slg. jonkinverran päälle vähän yli, enemmän Se hauki paino kilon ja risat. Onhan mulla ikää jo kuuskytja risat. Ja risat ja vähän yli. Maksaa 20 euroa ja risat vähän yli 20 euroa. Ikää 60 vuotta ja risat. Kolkyt ja risat. |
| risaa | std. slg. haukkua |
| risaiseksi | ark. piloille, huonoon kuntoon, tilaan; lossiksi, valloilleen, ranttaliksi Taas meni elämä risaseks, kun ukko alkojuua. Eiköhän panna tää ilta risaseksja ruvetaan ryyppäämään! Panna elämä risaiseksi hummata, tuhlata, juhlia, panna ranttaliksi. Työttömyyden takia elämä meni risaiseksi huonolle tolalle. |
| risata | ark. valittaa, purnata, hangoitella; reistailla, reistata Mitä ne kakarat taas risaa? Säkin oot aina risaamassa vastaan. Joku kumma tossa moottorissa taas risaa. Kun on oikeen masentunu, niin koko kroppa risaa. |
| riskaabeli | ark. std. slg. riski-alltis, joka sisältää riskin tai riskejä, vaarallinen, uhkarohkea, uskalias, riskialtis Taitaa olla tänä päivänä vähän riskaabelia pistää oma firma pystyyn. Älä rupee mihkään riskaabeliin hommaan niitten hölmöjen kanssa! Toi sun juttus on snadisti riskaabeli. |
| riski | 1 ark. adj. voimakas, vahva, riuska; kookas, roteva; lihava, pulska, läski Nyt tarvittais riskejä miehiä kantamaan pianoo. Oot muuten aika riski jätkä. Johan ootpäästäny ittes riskiin kuntoon! Nyt tarvittaisiin muutama riski mies nostamaan auto ojasta. Noin pienestä ovesta ei riski mies mahdu kulkemaan. 2 ark. adj. isokokoinen, vahva Varoventtiilin vuoto johtuu liian riskistä pumpusta. Autossa voi olla riski moottori, mutta hölmösti välitetyt vaihteet. 3 ark. sb. riskialtis, uskallettu Niin vanha auto saattaa olla liian riski ostos. Maalivahdin vaihtaminen siinä tilanteessa oli aika riski veto valmentajalta. 4 leik. Olla riskissä kunnossa lihava, pulska. |
| riskibisnes | std. slg. arveluttava asia, tehtävä Se Tallinnankeikka oli aika riskibisnesim. |
| risoa, risoo | ark. std. slg. harmittaa, ottaa päähän, sapettaa, keljuttaa, suututtaa, pänniä, sapettaa, kismittää, riepoa, vituttaa Kyllä risoo toi siskos jatkuva nalkuttaminen. Mikä helkutti sua siinä hommassa niin risoo? Mua alko risoo ja mä lähin lätkiin. Tappio risoi meitä kovasti. Vieläks sua risoo se eilinen tapaus. Vähä riso toi juttu. |
| rispekti | std. slg. kunnioitus, arvonanto |
| risteilijä | leik. ruokapöydän jäteastia |
| risti | 1 ark. ahdinko, vaiva, taakka Älä ota juoppoo miestä ristikses! Kyllä kai meillä kaikilla on ne omat ristinsä. 2 korttip. maa jonka tunnus on musta kolmiapilaa muistuttava kuvio; tämän maan kortti. Risti on valttia. vrt. ristikuningas, ristirouva, ristiässä Käänsi esiin ristiässän. – Treflă, spatie. |
| ristilukki | ark. kans. ristihämähäkki |
| ristin sielua(kaan) | ark. ketään; ei ole ristinsielua Kotona ei ollu ristin sielua, kun tultiin kalareissulta. Tuskin meijän esitystä tulee kattoon ristin sieluakaan. Ei ristin sielua. |
| ristipäämeisseli | ark. ristikärkitaltta |
| ristipääruuvi | ark. ristiuraruuvi |
| risu | slg. olutkori |
| risuaita | ark. ristikkomerkistä (#) |
| Risu-Hokki | std. slg. Rav Kuusi-Hokki Kuusitiellä |
| risuja | ark. moitteita, haukkumisia; huonot arvostelut No, tuliko pomolta ruusuja vai risuja? Saatiin pelkkiä risuja koko esityksestä. |
| risupaketti | ark. ohjelmasta, jossa eduskunta sitoutuu kehittämään ydinvoiman ohella myös vaihtoehtoisia energiamuotoja |
| risuparta | halv. pitkähkö hoitamattoman näköinen parta; mies jolla on tällainen parta Etkös vois vähän siistiä tota risupartaas? Eipä tehny mieli mennä semmosen risuparran juttusille. |
| risupartainen | halv. jolla on risuparta |
| risut | std. slg. huuliparta |
| ritsa | std. slg. halv. huonokuntoinen esine, autorämä, huonokuntoinen auto, kone, tuliase tms. laite, rotisko, rohjo, rakkine, romu En kyllä kehtais ajella tollasella ritsalla. Tämmönen ritsa joutais jo kaatikselle. Aika ritsa on aseeks toikin pyssy! |
| Ritsa | std. slg. runoilija Pentti Saaritsa |
| ritsa, ritsat | ark. std. slg. kuminauhapyssy, jolla ammutaan pikkukiviä tms. Jätkät ammuskeli räksiä ritsoilla. Noilta pikkupojilta pitäs ottaa ritsat pois. |
| ritsari | std. slg. myymälävaras |
| ritsata, ritsaa | std. slg. varastaa (yl rahaa taskusta) |
| ritukka | std. slg. kumipyssy |
| riuku | ark. tilapäinen leiri- tms. käymälä, jossa on ohut puunrunko istuimena. Käydä riu’ulla. |
| rivari | ark. std. slg. rivitalo, rivitaloasunto Asutteks te rivarissa? Olis kiva muuttaa omaan rivariin. Pede budjaa nyt rivarissa, jossai Puistolassa päi. |
| rivitalonpätkä | ark. rivitalohuoneistosta |
| rivologinen | std. slg. rivo, härski |
| RLS | atk. toimia chatissa sääntöjen mukaan, sanasta rules |
| Roba | std. slg. Robertinkatu: Iso- tai Pieni Robertinkatu |
| Robbari | std. slg. Robin Hood (leikeissä) Mä oon Robbari, oo sä Punapää Will? |
| robo | ark. robotti |
| robottaa | std. slg. tehdä töitä |
| robottibussi | u.s. (2016) automaattiohjauksella toimiva pieni bussi, jossa ei ole kuljettajaa. Bussit ovat olleet koekäytössä tänä vuonna Helsingissä, Espoossa ja Tampereella. |
| rockpoliisi | slg. rockklubin takaosissa hengaileva kuuntelija, joka katsoo kädet puuskassa arvostelevan näköisenä bändin keikkaa; tyypillisesti itsekin muusikko; sittemmin tunnettu myös Nyt-lehden palstasta |
| rodari | std. slg. roskalaatikko, roskasäilö |
| rode | 1 std. slg. roskakori 2 std. slg. takki, rotsi |
| rode, skrode | std. slg. vahva, väkevä |
| rodullistaa | u.s. (2017) arvioida ihmistä ihonvärin, etnisen taustan tai johonkin vähemmistöön kuulumisen kautta |
| rofalla | std. slg. masturboimassa (olla) |
| rofe | std. slg. roisto (leikeissä) Aletaaks rofee ja poldee, apus rofe. |
| rogalla | std. slg. raskaana |
| rohea | ark. karhea, viimeistelemätön; ronski. Rohea ääni. Rohea pensselinjälki. Roheaa retkiruokaa, ei mitään hienostelua. Rohea tiiliseinä. |
| rohingat, rohingyat | u.s. (2017) pääasiassa Myanmarissa elävä kansanryhmä, joka on ollut vuonna 2017 mediassa kokemansa sorron vuoksi |
| rohjake | ark. slg. iso (ja kömpelö) mies tai olento Enpä uskaltanu sanoo vastaan sille miehen rohjakkeelle. Lähin kyllä kiireesti karkuun, kun vastaan löntysteli hirvee karhun rohjake. |
| rohjo | slg. huonokuntoinen tavara, rotisko, ritsa, romu Ei tolia vanhalla hetekan rohjolla tee enää mitään. Ajaisit vaan toi auton rohjos suoraan kaatopaikalle! |
| rohmuaja, rohmu | ark. hamstraaja, ahnehtija, rohmu Alennustuotteiden rohmuaja. Parantumaton rohmu. |
| rohmuta | ark. ottaa paljon, haalia itselleen, ahnehtia, hamstrata itselleen; ahnehtia Älähän rohmua itelles kaikkia lihapullia! Mistä toikin naapuri on kaiken omaisuutensa rohmunnu? Me kierreltiin kirpputoreilla rohmuamassa halvalla kaikenlaista. Rohmuta ruokapöydässä. Rohmuta maallista omaisuutta. |
| rohto | ark. lääke, roppi, troppi Onks sulla mitään rohtoo tähän saakelin kankkuseen? En mää semmoisia rohtoja rupee syömään. Omatekoiset rohdot. |
| Roihika, Roihis | ark. std. slg. Roihuvuori, kaupunginosa Helsingissä Mennääks Roihikas kääntyy? |
| roikaa | 1 ark. soida, raikua, raikaa Siellä ne äijät taas kännissä hoilottaa, niin että koko talo roikaa. Ei muuta kun haitari roikaamaan ja tanssaamaan! 2 ark. tuntuu, sattuu, raikaa Kohta saat turpiis, niin että roikaa! Siitä rötöstelystä tulee muuten sellaset rapsut, että roikaa. |
| roikale | ark. pitkä, kookas mies tai olento, vars. vetelästä tm. vastenmielisestä miehestä, rötkäle Ootpa kasvanujo aika roikaleeks. Saatiin verkoista ihan komeita hauen roikaleita. Pitkä miehen roikale. Hauen roikale. |
| roikka | 1 ark. pitkä irrallinen sähkökaapeli t. jatkojohto; tai pitkäjohtoinen siirrettävä työvalaisin Veetään roikka sinne kaivon pohjalle. Mistäs tähän roikkaan sais virtasta? Paas valo siihen roikkaan! 2 ark. porukka, sakki, joukko, remmi Ja nyt ulos sieltä koko roikka! Sitten mentiin ulos koko roikka. Kuuluks säkin siihen samaan roikkaan? 3 ark. jono, letka Pitkä roikka rautatievaunuja. |
| roikko, roikku | ark. urh. pallopeleissä: löysähkö kaaripallo tai kiekon vastaava lentorata; roikkupallo; roikkulaukaus Pallo meni maaliin sellasena roikkona. Sain nostettua kiekon pömpeliin ovelalla roihulla moken yli. |
| roikkosopimus | ark. työehtosopimuksesta jonka mukaan tietty ansiotaso pidetään yllä toisistaan riippuvin jatkosopimuksin |
| roikkua, roikkuu | 1 ark. riippua, killua; kulkea, olla mukana; vetelehtiä, lorvia; maleksia, oleskella, viivytellä, kuhnailla Mitä sä täällä vielä roikut, ala vetää siitä! Tännekös sä aiot jäädä roikkumaan toisten riesaks? Mitäs viel täällä roikut, mä suljin tän mestan jo. 2 ark. olla jssak kiinni siten, että painopiste on tukipisteen alapuolella. Roikkua katossa, katosta. Naulassa roikkuva takki. Savuke suupielessä roikkuen. Kuv. Pilvet roikkuvat alhaalla. Johtomaali, tasoitus roikkui ilmassa oli tulemaisillaan, odotettavissa. Työ jäi roikkumaan työn aloittaminen viivästyi; työ jäi keskeneräisenä odottamaan. Velka jäi roikkumaan hoitamatta. 3 ark. pitää kiinni jstak, pysytellä kiinni jssak, olla tarrautuneena jhk. Roikkua jkn kimpussa, kaulassa. 4 Kuv. Roikkua sitkeästi toisen [juoksijan] kannoilla. Roikkua jonon hännillä. Kappale on roikkunut viikkoja iskelmätilaston kärjessä. Jäädä roikkumaan [= juuttua saamattomuuttaan] jhk työpaikkaan. Roikkua illat [= viettää iltansa] kapakoissa. Kadulla roikkuva [= vetelehtivä, lorviva] jengi. Roikkua [= kulkea, olla mukana] epämääräisissä porukoissa. Roikkua äitinsä helmoissa vars. aikuisesta: asua äitinsä luona; turvautua paljolti äitiinsä. Ovat roikkuneet [= seurustelleet osaamatta erota t. mennä naimisiin] yhdessä jo kymmenen vuotta. Tuo ehdotus on roikkunut listalla jo lähes kaksi vuotta. Miten jaksat roikkua irkissä viiteen asti aamuyöhön arkipäivisin. Suomalaista riepoo puhelimessa roikkuminen. Roikkua [= seurustella, hengata] jkn kanssa. |
| roikkua helmoissa | ark. miehestä: olla riippuvainen varsinkin äidistään tai muusta naisesta, turvautua naisiin Mun broidi roikkuu vieläkin mutsin helmoissa. Minähän en akkojen helmoissa rupee roikkumaan! |
| roikkua ilmassa | ark. olla odotettavissa, tulemaisillaan, olla lähellä; olla kielen päällä Tasotusmaali tuntuu ihan roikkuvan ilmassa. Ootas nyt, vastaus roikkuu jo ilmassa. |
| roikkua kaulassa | ark. pitää kiinni rakkaus- tms. suhteestaan johonkuhun Se pimu roikkuu millon kenenkin kaulassa. Mun kaulassa ei sitten tartte enää roikkua, se on bäks nyt! |
| roikkua kimpussa | ark. olla tarrautuneena johonkuhun rakkaussuhteen, kiintymyksen, kiinnostuksen tms. vuoksi Ottaa päähän, kun se Tepä roikkuu koko ajan mun kimpussa. Aina noi kersat roikkuu meijän kimpussa kun takiaiset. Älä roiku mun kimpussa! |
| roikkua mukana | ark. yrittää pysytellä, kulkea, toimia, olla toisten mukana joukossa, porukassa tms. seurata muita Koittakaa nyt vaan yrittää roikkua mukana, ei tää niin vaikeeta oo. En mä pystyny enää viimesellä kilsalla roikumaan kärkiporukan mukana. Ei mua enää huvita roikkua sen roskaremmin mukana. |
| roikua | 1 ark. synnyttää kovaa (erityisesti epätasaisesti kaikuvaa) ääntä 2 ark. kans. räiskyä |
| roina | 1 ark. std. slg. tavara, tavarat; tarpeeton, huonokuntoinen tms. sekalainen tavara, krääsä, romu, rihkama Mitä helkutin roinaa tänne on tuotu? Kirpparilla oli taas pelkää roinaa. Heitetään nää roinat helkuttiin! Kaikkee roinaa sul on täällä hyllyt täynnä. 2 std. slg. sekalaista tavaraa, rihkamaa 3 slg. (suonensisäinen) huume, roju Jätkät pisti roinaa suoneen. Tiiätsä, mistä sais roinaa? |
| roina, rojut | dop. doping-aineet, dropit, horkka |
| roipe | ark. tav. mon. riekale, repale, retale; roju, roina, rompe Antoi koiralle lihan roippeet. Kalan roippeet sisälmykset, tähteet tms. Matkalla tarvitaan jos jotakin roipetta tavaraa, rompetta. |
| roisi | 1 ark. std. slg. huono, ruma, rivo, härski, räävi, hävytön, paksu, rasvainen Jätkät kerto roiseja juttuja naisista. Toi on kyllä aika roisia puhetta! Menit sanomaan sille kimulille aika roisisti päin naamaa. Emmä voi kertoo sulle, se on liian roisi stoori 2 ark. epäsiisti, rähjäinen, kälynen, huono, kelvoton On se vähän roisii dallaa pelkis kalsareissa. Onpa tolia tyypillä roisit kuteet. Se vuokrakämppä oli ihan roisissa kunnossa. |
| roiskasee runkoon | std. slg. suorittaa yhdyntä |
| roiskeita | std. slg. tatuointeja |
| roiskeläppä | 1 kuv. std. slg. leik. minihame, hyvin lyhyt minihame, joka niukasti peittää takapuolen Mirkku on tosi hyvännäkönen mimmi pelkkä napapaita ja roiskeläppä päällä. Alko vähä stondaa, ku pikkumustat vilahteli sen kimulin roiskeläpän alta. 2 slg. kaupan einespizza Eiks oo muuta safkaa ku tommosia roiskeläppiä? Viittiks lämmittää mulle yhen roiskeläpän mikrossa? 3 slg. kroonikkovaippa |
| roiskii ryynejä | std. slg. oksentaa |
| Roiskis | std. slg. ravintola Royal |
| roisto | rikollinen, konna, lurjus, rosvo, kelmi, heittiö |
| roju | 1 ark. roina, ryönä, kehno t. tarpeeton tavara, romu, törky, kama, roina, krääsä 2 std. slg. huume, roina, kama, aine Tiäksä, kuka myis rojuu? Mitäs sit saakeli tehään, ku roju loppuu? |
| rojut, roina | dop. doping-aineet, dropit, horkka |
| rokata | ark. esittää, soittaa tai tanssia rokkia Se bändi rokkas aika hyvin. Me rokattiin niissä bileissä aamuyöhön. Rokkaava nuoriso. |
| roke | std. slg. takki |
| rokkaa | std. slg. soitaa rock-musiikkia (rock´n roll) |
| rokkari | ark. std. slg. rockmusiikin esittäjä t. harrastaja, rock-muusikko (rokkimuusikko); rokkimusiikin harrastaja, kuuntelija Sen likan huoneen seinät oli täynnä rokkareitten kuvia. Miten sustakin on tullu tollanen rokkari? |
| rokkatorvi | std. slg. ruokatorvi |
| rokki | ark. std. slg. rock and roll -musiikista kehittynyt nuorisomusiikin laji, rock Bändi hakkas tosi hyvää rokkia koko illan. Faija väittää, et joka tuutista tulee pelkkää rokkii. |
| rokkihäly | rav. baarin takana oleva nappi, jolla hälytetään poket apuun |
| rokla | std. slg. töistä poissaolo |
| rokottaa | 1a std. slg. hankkia rahaa Paljo sä rokotit siitä. 1b kuv. ark. maksusta, maksumääräyksestä: verottaa, veloittaa, kyniä; riistää, kupata Taas meikäläistä rokotettiin mätkyillä. Paljonks sä rokotat tosta vanhasta maasturistas? Hallitus rokotti raskaasti yrittäjiä. 2 std. slg. kyniä, nyhtää, kiskoa Äijä rokotti siit lestistä viiskybää. 3a std. slg. urh. tehdä maali vastaiskuna pallopeleissä 3b urh. pelissä, kilpailussa: saattaa kärsimään tappiota, rangaista Päästiinpäs rokottamaan ylivoimamaalilla. Väärästä vastauksesta rokotetaan yhellä pisteellä. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin] puolustuksen virheestä. Rokotti [= tuikkasi] vastustajaa mailalla kainaloon. 4 std. slg. pistää veitsellä |
| rokotuspiikki | ark. rokotusneula; rokoteruiske |
| rokuli, rokulissa, rokulipäivä | ark. std. slg. poissaolo työstä omin luvin tai työn keskeytys muun tilapäisen syyn vuoksi, joutua olemaan pois työstä Jos pietäänkin tää päivä rokulia? Mä olin pari päivää rokulilla ja sain kenkää. Nyt voikin pitää rokulia, kun alko sataa. Sain mä pitää pojan häitten takia kaks päivää rokulia. Lare oli rokulis jo kolmatta päivää, ku pomo soitti sille. |
| rolffaa | std. slg. masturboida |
| Rollarit | ark. std. slg. Rolling Stones -yhtye Rollareitten Brian delas ku se otti liikaa jotain huumetta. |
| romis, romma | ark. std. slg. romukauppa, romuttamo, autohajottamo Mä hommasin romiksesta halvalla vaihtomotin tähän koslaan. Kaikki romikset kierreltiin, mut ei sitä osaa vaan löytyny mistään. |
| rommi | kans. mäti |
| rompe | ark. tavara, romu, kama, roju, roina Mitäs romppeita me tarvitaan mukaan? Keräähän ne romppees ja häivy siitä! Viiiäänkö noi vanhat romppeet roskiin? Vintillä on kaikki paikat täynnä turhaa rompetta. Kerätä romppeensa. Nurkat täynnä turhaa rompetta. |
| romppu | ark. atk. CD-ROM, cd-rom, optisesti luettava cd-levyn näköinen tietokoneissa käytettävä muistiväline Ne sun juttus on poltettu tälle rompulle. Paljonks siihen romppuun vielä mahtuu? |
| rompsu, romsku, romsu | ark. romaani (kirja) Lukea romskua. Oisko sulla jotain hyvää romskua matkalukemiseks? Mä luin lomilla pelkkiä romskuja. Kuka sen romskun on kirjottanu? |
| Romputin | atk. CD-rom-asema. |
| romu | 1 ark. metallijäte jota voidaan käyttää teollisuuden raaka-aineena 2 ark. huonokuntoinen esine, kehno tavara, tarpeeton tavara, roju, kama, roina, rompe, risa, rämä |
| Romu-enkeli | std. slg. Royal Enfield -moottoripyörä |
| romuli | std. slg. romukauppa |
| romutuspalkkio palkkio | u.s. (2015) maksetaan uuden vähäpäästöisen auton ostavalle ja yli 10 vuotta vanhan autonsa romuttavalle kuluttajalle. 1.7.2015 alkaneella kokeilukaudella valtio ja autoala maksavat yhdessä kuluttajalle 1 500 euroa romutuspalkkiota. |
| rondaa | std. slg. kierrellä, kiertää |
| rondi, rundi | std. slg. kierros |
| ronkeli, kronkeli | ark. std. slg. nirso, liian valikoiva Pirre on miesten suhteen aika ronkeli. Ei tuolle ronkelille kissalle kelpaa mikään. Ei sais olla niin ronkeli tossa syömisessä. Se on nii ronkeli, sille ei passaa ny mikää. |
| ronkkia, ronkkii | 1 ark. sorkkia, koukkia, kaivella; sekaantua, puuttua, kajota (asioihin) Niinimaa ronkki mailalla ja ottijäähyn. Älähän mee ronkkimaan niitä sähkövehkeitä, ettet saa tälliä! Mitä helkuttia sä ronkit toisten asioita! Ei sun kuulu ronkkia näppejäs tähän juttuun. 2 ark. std. slg. kopeloida, näpelöidä |
| ronski | 1 ark. rempseä, rento, huoleton, railakas, rehvakas; siekailematon, arkailematon, reteä, arastelematon, sumeilematon Isälläs on niin ronski luonne. Heitettiin jätkien kanssa tosi ronskia huumoria. Siinä leffassa oli melkosen ronskia seksiä. Tolia tyypillä on aika ronskit otteet. 2 ark. std. slg. väkevä, vahva; runsas, iso, reilu Ota nyt oikein ronski ryyppy! Pena pitää siitä vanhasta Mersusta aika ronskia hintaa. 3 std. slg. suorapuheinen |
| ronskisti | ark. runsaasti, paljon; kunnolla, tuntuvasti; siekailematta, suoraan, reilusti Ähähän pistä noin ronskisti voita leivälle! Hinnat on taas noussu ronskisti. Hävittiin taas ronskisti. Pena tais saada ronskisti turpaansa. Astu vaan ronskisti sisään ja esitä asias! |
| rontata | std. slg. kantaa Ronttaa veke noi kamat. |
| ronttaa | std. slg. raahata, retuuttaa Älä unta nää, et mä ronttaisin yksin nää kamat teille. |
| rontti | ark. std. slg. yleensä miehestä: renttu, lurjus, hunsvotti, kutjake, heittiö, roikale On siinä mulla rontti mies! Senkin rontti! Ja sille rontille en anna ikinä anteeks. Missäs taas luuhasit koko yön, rontti? |
| ronttonen | std. slg. vagina |
| root | atk. tietokoneen ylikäyttäjä |
| ropeloida | ark. sormeilla, näpelöidä, näprätä, kopeloida Älähän ropeloi mun tavaroita! Varo ropeloimasta niitä sähkövehkeitä! Joku on ropeloinu auton lukkoo. Ei kenenkään pitäs päästä ropeloimaan mun tiedostoja. Olis mukava vähän ropeloida ton Mirkun tisuja. Ropeloida lukkoa auki. |
| ropista | ark. toistuvasta tai jatkuvasta tapahtumisesta eri yhteyksissä: rapista Rahaa tulee niin että ropisee. Maaleja tuli taas oikeen ropisemalla. Siinä taas vanhat enkat ropis EM-uintien monella matkalla. |
| roplaa | std. slg. sorkkia, ronkkia Pakkoks sitä on mennä roklaa joka koloo. |
| roppakaupalla | ark. runsaasti. Kilpailuvastauksia tuli roppakaupalla. |
| roppi | ark. lääke, rohto, troppi Onks tähän kankkuseen mitään roppia? Mitä ihmeen roppia se lekuri sulle kirjota? Mä en mitään roppeja haluu ruveta ottaan. |
| ropponen | ark. usein vanha, vanhahko huonokuntoinen auto, autonropponen Onpa huonon autonropponen. Kenen tuo ropponen on? |
| rosis | std. slg. RO, raastuvanoikeus, raastupa, nykyään käräjäoikeus Juttu meni ekaks rosikseen, ja sieltä hoviin. Rosiksessa tavataan sitten, senkin liero! Se jätkä veti sen jutun rosikseen. Saahan siitä rosiksen tuomiosta valittaa hoviin. |
| roska | 1 ark. pötypuhe, pötykirjoitus tms. hölynpöly Toi romsku on silkkaa roskaa. Älä puhu roskaa! Proffa väitti mun gradua ihan roskaks. 2 ark. huono, harmillinen, turha tavara, asiaankuulumaton pieni esine, rikka; roju, törky, roina, moska, rikat; vaivalloinen työ, tehtävä tms. Tekis mieli myyä pois koko roska. Kuka tuommoisen koneen roskan enää ostas? Mä jätin koko roskan ja rupesin muihin hommiin. Jätä koko roska [= vaivalloinen työ, ikävät olot tms., koko homma]! Lopetti kioskin pidon ja myi koko roskan. 3 ark. kuv. Rahaa kuin roskaa paljon rahaa. Elokuva oli aivan roskaa ala-arvoinen, huono. Puhua roskaa perättömiä, turhia, pötyä, puppua. Vaalilupaukset olivat täyttä roskaa katteettomia, tuulesta temmattuja. |
| roskajoukko | halv. joutoväestä, huligaani‑, rikollisjoukosta tms.; roskaväki |
| roskakuski | ark. jäteauton kuljettaja |
| roskapankki | ark. omaisuudenhoitoyhtiöstä jonka tehtävänä on valtion tukea saaneen pankin omaisuuden t. vastuiden hoitaminen ja myyminen |
| roskaposti | 1 ark. turha ilmaisjakeluposti, kuten mainoslehtiset 2 atk. sähköpostiin tuleva mainos-ja muu ei-toivottu posti (junk mail) Mun tietsikkaan tuli virus roskapostin mukana. Tota roskapostia tulee joka päivä ihan hirveesti. |
| roskaruoka | ark. grilli- ja hampurilaisravintoloiden ja -kioskien pikaruoka Söisit kunnon ruisleipää etkä aina tommosta roskaruokaa! Ei tolia pelkällä roskaruualla pitemmän päälle pärjää. |
| roskaväki | halv. työtä karttelevasta, rikollisuuteen, huliganismiin yms. taipuvasta aineksesta; roskajoukko On se nyt kumma, kun tuon roskaväen annetaan olla Suomessa ja sitä tulee koko ajan lisää. |
| roskis | ark. std. slg. roskasäiliö, roskakori, roskaastia, roskalaatikko Vie noi jätteet roskikseen! Mitä hemmettiä sä etit sieltä roskiksesta? Joku oli heittäny hyvät lenkkarit roskikseen. Pitsgun peräl oli roskikset ja polttouuni. |
| roskisdyykkari | ark. std. slg. henkilö joka keräilee jätteitä, tyhjiä pulloja tms. roskalaatikoista (elannokseen), roskalaatikkojen tonkija, jätteiden kerääjä Täällä päin hiippailee kaikenlaisia roskisdyykkareita safkaa ettimässä. Ottaa päähän noi roskisdyykkarit. Kerran viikos kävi sellanen plösö roskisdyykkari. |
| rospuutto | kans. kelirikko |
| rospuuttoaika | kans. kelirikkoaika |
| rossipohja | kans. lattian täytepohja |
| rosteri | 1 ark. ruostumaton teräs 2 ark. joukkueen kokoonpano, pelaajalista |
| rosterinen | ark. vrt. rosteri Rosterinen astianpesuallas. |
| rosvo | ark. ryöstäjästä, (murto)varkaasta ryöväri, voro Merirosvo. Pankkirosvo. Ilmarosvo. Asunnossa olikäynyt rosvoja. Lapset leikkivät rosvoa ja poliisia. |
| rosvokopla | ark. rosvojoukko |
| rotaatio | ark. tekn. rotaatiopainokone; rotaatiopainolaitos |
| roti | ark. kuri, järjestys, kohtuus, järki, raja tms. Tähän pitää saada joku roti! Siinä touhussa ei ollut mitään rotia. Panna asiat rotiin. |
| rotsi | ark. std. slg. päällystakki, takki; nahkatakki Joku oli vieny mun rotsin narikasta. Mä ostin uuden nahkarotsin. Kokeiles vaan, mahtuuks tää rotsi sulle. Miten sä kehtaat vieläkin kulkee tossa vanhassa rotsissa? Nyt krympätää sun rotsi. |
| rotta | halv. kierosta t. muuten inhottavasta ihmisestä: nilviäinen, saasta |
| rotunainen | leik. komeasta, ylväsryhtisestä t. muuten olemukseltaan vaikuttavasta naisesta |
| roudari | ark. std. slg. erit. rock- ja popyhtyeen tms. tekninen avustaja, joka mm. pystyttää ja purkaa esiintymispaikalla käytettävät äänentoistojärjestelmät ja muut siirrettävät laitteet ja rakenteet, yhtyeen apumies, joka asentaa ja purkaa lavan, esitysvaliudesta ja kunnosta huolehtiva henkilö Me etitään bändille paria hyvää roudaria. Roudarin hommissa joutuu aika koville. Roudarit kanto vehkeet stagelle. |
| roudata, roudaa | 1 ark. kuljettaa, rahdata, kantaa tavaroita (etenkin bändin kamoja); toimia roudarina Hei, mihkäs nää kamppeet roudataan? Noi vanhat kalut vois roudata kaatikselle. Palomiehet roudas sen pianon yläkertaan. Jätkät vasta roudaa kappeita lavalle. Kundit vasta roudas styrkkareita lavalle. 2 ark. hankia, toimittaa, tuoda, viedä Roudattiin tavarat maalle. |
| rouskutin | slg. vanha, huonosti ja rouskuttavasti toimiva kone tai laite Toi meijän kopiokone alkaa olla jo melkonen rouskutin. Ei tolia vanhalla tietsikan rouskuttimella tee kohta enää mitään! |
| rouskuttaa | slg. koneesta tms.: toimia huonosti ja äänekkäästi Miten toi tietsikan romppuasema on ruvennu rouskuttaan ihan kummallisesti? |
| routa | slg. juom. jääpaloja |
| rouva | korttip. kuningatar Herttarouva, patarouva. |
| rouvashenkilö | ark. (vanhempi) rouva; rouvamainen nainen Pari rouvashenkilöä kysyisinua. Vanhahko, arvokkaan näköinen rouvashenkilö. |
| ruapasee | std. slg. päästää käteen Ruapasee lapaseen, masturboi. |
| rubari | std. slg. otsikko |
| rubbis | std. slg. kondomi, kumi |
| rubuli | std. slg. huono, surkea, kulunut Se skootteri oli ihan rubuli, roskiskamaa. |
| rubu-äijä | std. slg. rappioalkoholisti |
| ruddaa | std. slg. soutaa |
| ruddari | std. slg. soutuvene |
| rudju | std. slg. ruuti |
| ruffaa | std. slg. pierrä |
| ruho | leik. isosta, kömpelöstä ihmisruumiista, ‑vartalosta |
| ruikata, ruikkia, ruikkaa | std. slg. virtsata, kusta, kuseskella, ruiskia Joku on ruikannu tohon lumihankeen. Kissat on raas ruikkinu ovenpieliin. Sepe ruikkas ihan dörtsin pieleen. |
| ruikkari | ark. ruisleivästä |
| ruikkiminen | slg. bommata tageja huolimattomasti, graffitikieltä |
| ruikuli | std. slg. löysä uloste, ripuli Mul on hirvee kankkunen ja ruikuli. Maha menee tosta lakusta ihan ruikulille. Sil oli maga ihan ruikulilla. |
| ruinata, ruinaa | ark. std. slg. anoa, kerjätä, pyytää innokkaasti, mankua, kärttää Se oli aina ruinaamas jotain snadii. Mutsilta ruinattii fyrkkaa. |
| ruinata | slg. mankua, pyytää, kinuta, vaatia, pyytää innokkaasti Mitä sä taas ruinaat multa? Muksut on aina ruinaamassa rahaa. Pilluako siinä taas ruinaat? Täytyy kait ruinata vuokranmaksuun lisäaikaa. |
| ruipelo, ruippana | std. slg. halv. hintelä, pitkästä ja laihasta olennosta, kuikelo, ihmisestä t. ruumiinosasta: hento(rakenteinen), heiveröinen, hontelo, heikko. Hintelä kasvuikäinen. Hintelät sääret. |
| ruisku | 1 slg. suihku 2 std. slg. huono |
| ruislintu | kans. ruisrääkkä |
| ruispipo | halv. maanviljelijä; bunde, bönde, heinis, heinähattu, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landebunde, landepaukku, nurmikiila, olkimoukari, savipläägä, skeidavarvas, turvenuija, rehupuntti Toi on ihan ruispipon näkönen |
| ruista ranteessa | ark. voimakuutta, voimaa Pitäs olla vähän ruista ranteessa, jos aikoo pärjätä painissa. Syös nyt kunnolla, niin tulee vähän ruista ranteeseen! |
| rukata, rukkailla | ark. parantaa, parannella, korjata, korjailla, säätää, säädellä Yritähän vielä rukata tätä tekstiäs kuntoon. Satsitko jollain rukattua tän kellon käymään oikeeta aikaa? Tuloksia oli varmaan vähän rukkailtu jälkeenpäin. |
| rukikset | std. slg. aamuhartaus, koulun, rukoushetki |
| rukkaset naulaan, pöytään, tiskiin | ark. työteosta luopumisesta, työnteon lopettamisesta Tekis mieli pistää rukkaset naulaan näistä hommista. Meinaatko iskee rukkaset pöytään ja häipyä? Pena löi rukkaset tiskiin ja lähti lätkiin. |
| rukki | 1 std. slg. sot. slg. Reserviupseerikoulu, RUK Mun poika pääs rukkiin. Ootko sä käyny rukin? Velipoika on rukissa. 2 std. slg. huonokuntoinen auto, kone tms. laite: ritsa, rotisko, rohjo, romu Ei tää saakelin rukki lähe millään käyntiin. Tollasen rukin vois ajaa suoraan kaatopaikalle. 3 std. slg. leik. polkupyörä |
| ruksata | ark. rastia, panna ruksi Ruksaa niihin ruutuihin, mitä haluut tilata. Tähän listaan rukastaan sitä mukaa ne hommat, jotka on jo tehty. |
| ruksi | ark. rasti, paperiin tms. merkittävä vinoristi Pistä aina ruksi mielestäs oikeen vaihtoehon kohalle. Nyt mä panin ruksin väärään kohtaan. |
| ruksia | ark. merkitä rasti(lla), rastia, rastittaa Mutsi oli ruksinu mun joululahjalistasta puolet pois. Koita nyt vaan ruksia oikeille kohille niihin vaihtoehtoihin. Kaikki kohot oli ruksittu päin honkia. |
| rulaa | std. slg. toimia, olla hyvä, mieleen |
| rulettaa | std. slg. toimia erinomaisesti Toi rulettaa. olla ylivoimainen, olla hyvä, olla erinomainen |
| ruljanssi | ark. urakka, touhu, puuha, tohina Muutosta tulikin aikamoinen ruljanssi. En mä jaksa enää kauan tätä nykymaailman ruljanssia. Tää viikko on töissä vielä ruljanssia, mutta sit pitäs helpottaa. Se oli iso ruljanssi. Hoiti yksin koko ruljanssin. Koko päivä oli melkoista ruljanssia. |
| rulla | alat. Panna turpa rullalle suu kiinni, tukkoon, pää kiinni. |
| rullajuliste | u.s. (2012) rullattava mainosjuliste (engl. roll up) |
| rullahuuli | std. slg. halv. mustaihoinen |
| rullalätkä | ark. urh. rullakiekko |
| rullata, rullaa | 1 ark. std. slg. edetä (suotuisasti), liikkua, sujua, mennä, edetä (hyvin), pyöriä, luistaa Kuis hommat rullaa? Faijan firma rullaa taas mukavasti. Pitäs tässä taas saaha vaimon kuoleman jälkeen asiat jotenkin rullaamaan. Sai asiat rullaamaan. Liiketoiminta lähti rullaamaan. Kotijoukkue sai pelinsä rullaamaan. 2 std. slg. ryöstää (humalainen, nukkuva tms.), kääntää; varastaa rahaa Puliukkojen rullaaminen. Joku oli rullannu ne, ku ne makas sammuneena. Ne rullas sen äijän ku goisi siin penkillä. 3 std. slg. hengailla tai varastaa, hiphop-kieltä |
| rumba | 1 std. slg. kova meno, touhu, tohina, vilske, hyörinä, höykytys, hässäkkä, metakka, hullunmylly, meininki; meteli Töissä on ollu hirveetä rumbaa koko viikon. Alikessutpiti välillä aikamoista rumbaa. En saanu koisattua, kun naapuri piti hirveetä rumbaa koko yön. Siel oli kauhee rumba päällä, jokanen haukku toistaan. 2 sot. slg. höykytys, rääkki. |
| rumpukalvo | ark. tärykalvo |
| rumpusatsi, rumpusetti | mus. ark. rummusto |
| rundata, rundaa | std. slg. kiertää, kierrellä Nyt se bändi rundaa Jenkeissä. Mihis te seuraavaks lähette rundaan? |
| rundi | 1 std. slg. kierros, lenkki; pyrähdys; kiertue; (viina)kierre Seuraavalla rundilla mä kyllä korjaan koko potin! Neuvotteluissa alkaa pian toinen rundi. Mannisen tie katkses tähän ekaan satasen rundiin, mutta kaksatanen on vielä jälellä. Pitäis tässä vielä miettiä ens syksyn rundit valmiiks. Penalla on taas rundi päällä. 2 std. slg. juoksu- tai kävelylenkki Mä tein snadin rundin tos rantsussa. 3 std. slg. erityisselli, rangaistusselli 4 ark. (esiintymis)kiertue |
| runkata, runkkaa | std. slg. alat. masturboida, onanoida, tyydyttää itseään seksuaalisesti En saanu pillua, niin pakko oli runkata. Mee siitä muualle runkkaamaan! |
| runkkaa skittaa | std. slg. soittaa raivoisasti (rockia) kitaralla |
| runkkari | std. slg. alat. halv. vahva herjaus: masturboija, onanoija, itsetyydyttäjä, itsensä tyydyttäjä Häivy siitä, vitun runkkari! Veä kätees, saatanan runkkari! Vitun homorunkkari, jos viel nään sut, nii tulee daijuu! |
| runkkaus | alat. runkkaaminen, masturbaatio |
| runkku | std. slg. ikävä, inhottava, ilkeä ihminen Se oli ihan runkku mesta, ei siel saanu ku keskarii. |
| runkkua | 1 std. slg. hohtoa, karheutta, menoa, munaa Elämässä pitää olla runkkua. 2 std. slg. puhdasveristä rockin soitantoa |
| runoratsu | leik. runoilijan innoituksesta |
| runousaamiainen | u.s. (2017) (leik.; vrt. rukousaamiainen) aamiaistapaaminen, jossa kuunnellaan runoilijoiden esittämiä runoja |
| runtata, runttaa | 1 ark. std. slg. töniä, työntää, survoa, sulloa, litistää, rutistaa kasaan, rutata, runnoa; lyödä, taklata, käsitellä kaltoin, pidellä pahoin Runtataanks nää tyhjät pahvilaatikot? Kuka on runtannu mun hienon hatun! Tavarat piti äkkiä runtata laukkuun. Mä runttasin sitä tyyppiä nyrkillä turpaan. Runttaa se jätkä laitaan, tapa se! Mummot runttas mun kukat ihan paskaks busan ovella. Runttasi vaatteet huolimattomasti kassiin. Arvostelijat runttasivat esityksen. Runttasi vastustajan kaukalon laitaan. 2 ark. haukkua, teilata Lehessä meijän esitys runtattiin maanrakoon. |
| ruodis | std. slg. armeija, asepalvelus Ei ruodiksee oo mikään pakko mennä. |
| Ruohis | std. slg. Ruoholahti, Gresa |
| ruoho | std. slg. huum. marihuana, heinä, man Nykyään jo kymmenen ikäset polttaa ruohooja vetää muutakin kamaa naamaan. Pitää sit kattoo, et ruoho ei pääse loppuun. – A fuma iarbă. |
| ruoka-ruokaa | std. slg. kunnon ruokaa Sun pitäs vetää napaan kans jotain opikeen ruoka-ruokaa. |
| ruokahifi | slg. hifi, joka kohdistuu ruokaan, korkealuokkainen ruoka |
| ruokavälkkä, ruokkis | koul. slg. ruokavälitunti |
| ruokis | ark. std. slg. ruokatunti, lounastauko, ruokatauko Oho, ruokis venähti vähän pitkäks. Mennääks ruokiksella Elannon kuppilaan? Ehitkö kävästä ruokiksella mun luona? Kävin ruokiksella syömässä hampurilaisia. |
| ruokko | vanh. kans. lapsen elatusavusta |
| ruokota | ark. siistiä, siivota |
| ruokoton | ark. siivoton, törkeä; epäsiveellinen, sopimaton, karkea, rivo, härski, irstas, rietas Se kämppä oli ihan ruokottomassa kunnossa. Penan vitsit on aina ihan ruokottomia! Ukko lukee aina ruokottomia pornolehtiä. Toi on ihan ruokotonta huumoria! Ei tollasia ruokottomia saa puhua!Ruokottomassa siivossa oleva asunto. Ruokoton puheissaan. Ruokottomat jutut. Sb. Puhua ruokottomia. |
| ruokottomuus | ark. vrt. ruokoton Ulkoasun ruokottomuus. Puhua ruokottomuuksia ruokottomia juttuja, vitsejä tms. |
| ruosu | ark. ruotsinsuomalaisista käytettävä lyhenne |
| ruoto | 1 ark. eril. tukirangoista Sateenvarjon ruodot tavallisemmin: ruoteet (ruode) 2 leik. selkärangasta ihmisruumis, ranka Oikasehan ruotos tohon penkille, niin mä vähän hieron. Päätä ja koko ruotoo särkee helkutisti. Nostohan se ruotos pystyyn! |
| ruotsi | kans. runok. ruotsalainen |
| ruottalainen | ark. kans. ruotsalainen; ruotsinkielinen, hurri Pate kerto ruottalaisista hyviä vitsejä. Noi taitaa olla jotain ruottalaisia turisteja. |
| Ruotti | ark. kans. Ruotsi Taas tuli maaottelussa Ruottilta turpiin. Mun faija lähti aikonaan Ruottiin hommiin. |
| ruotti | ark. kans. ruotsin kieli, ruotsi Mun ei tarvinnu lukee koulussa ruottia. Mä inhoon ruottia. Musta se ruottin maikka on ihan jees. |
| ruotukaveri | ark. varusmiesaikainen palvelustoveri |
| ruotuväki | ark. varusmiespalveluksesta Olla ruotuväessä. Poika pääsi ruotuväestä. |
| rupea, rupee heiluun | std. slg. haastaa riitaa |
| rupea, rupee nykii tankoo | std. slg. nostella painoja |
| rupinen | ark. std. slg. huono, kelvoton, surkea, ankea, kuppainen, tautinen, kälynen Jo oli rupinen leffa! Mä en tollaseen rupiseen kapakkaan mee! En mä suostunu sellasta rupista kämppää vuokraamaan. Rupista [= kangertelevaa tm. viimeistelemätöntä] soittoa. |
| rupu | rappioalkoholisti, pultsari, puli, spurgu Sataman puistossa on aina noita rupuja. Kävi vähän sääliks sitä yhtä rupua. |
| rupujengi, rupusakki, rutusakki | 1 ark. std. slg. itseään huonompien ryhmä roskajoukko; myös laiskoista, taitamattomista tms. ihmisistä taitamaton, laiska, kelvoton ihmisjoukko: roskajoukko, roskaporukka, roskaväki Tosta meidän rupusakista ei oo mihinkään. Suomessa on rupusakkia jo ennestään, ei niitä tänne lisää tarvita. Mitä hemmetin rupusakkia tänne on taas kerääntyny! 2 std. slg. huonostimenestyjiä |
| rupunen | std. slg. huonokuntoinen |
| rusehtava | ark. ruskehtava |
| rusinaksi | ark. slg. täysin romuksi, rikki, hajalle Mersu hajos siinä kolarissa ihan rusinaks. Pena oli ajanu autonsa rusinaks, ja se meni lunastukseen. |
| rusetit, vääntää | std. slg. ulostaa |
| rusinana | std. slg. täysin rikkoutuneena |
| ruskea, ruskee staffi | std. slg. huum. hashis, kannabis-tuote, kannabissavut, paukut, baffit, bajarit, blossit, myssyt |
| ruskeakieli | halv. alat. mielistelijä, nuoleskelija, pyrkyri, perseennuolija Uus porno tuntuu olevan oikee ruskeekieli, saamarin nilkki! Vituttaa tollaset ruskeekielet! |
| ruskeakielinen | ark. mielistelevä, nuoleskeleva Ruskeakielinen tyyppi. |
| ruskean rei’än ritari | std. slg. halv. alat. homoseksuaalinen mies, homomies Noi tyypit oli just niitä ruskeen rei‘än ritareita. Kato, tuolla se ruskeen rei‘än ritari taas keimailee. Ne oli varmaan niit ruskean rei’än ritareita? |
| ruski | std. slag. halv. venäläinen, ryssä, vanja Ne ruskit trokas pirtua. Taas tossa tuli bussilastillinen jotain ruskeja. |
| Ruskis | std. slg. Ruskeasuo |
| russarit | std. slg. rusettiluistelut Brahiksella oli russarit. |
| rustailu | ark. rustaileminen |
| rustata, rustailla | ark. kunnostaa, kunnostella, valmistaa, valmistella, värkätä, värkkäillä, väsätä, väsäillä, virittää, viritellä Rustaas nyt vihdoinkin asias kuntoon! Mä rustasin Patesta pienen muistorunon. Koitan tässä vähän rustailla tota mopoo kuntoon. Pitäis tässä vielä vähän rustailla gradua valmiiks. |
| rustaus | ark. rustaaminen |
| rustinki | 1 ark. vehje, laite, laitos, värkki (erityisesti yhdyssanojen loppuosana) Pitäsköhän tää koko rustinki roudata kaatikselle? Piähän se turparustinkis kiinni! Tolia akalla on naamarustinki aina väärällään. 2 halv. suuta ja kasvoja tarkoittamassa Naamarustinki, turparustinki, suurustinki. |
| rutata | ark. rutistaa, saattaa menemään lyttyyn, kasaan, runtata Älä ruttaa niitä papereita! Joku on rutannu mun just silitetyn hameen! Pena ruttas autonsa etupään pylvääseen. Ruttasi oluttölkin nyrkissään. Auton rutattu kylki. |
| rutistaa | 1 ark. halata Annahan kun mä rutistan sua! Se tantta tykkää, kun sitä vähän rutistaa. 2 ark. pinnistää, ponnistaa, rynnistää kaikin voimin Viimesellä kierroksella mä koitin rutistaa kaiken irti. En mä saanu rutistettua itteeni ihan mitaleille. Tää homma on rutistettava tänään väkisin valmiiks. |
| rutjake | ark. varsinkin miehestä: retku, renttu, retale, retkale, heittiö, hunsvotti Pakko kai tässä on ton äijän rutjakkeen kanssa jaksaa elää. En mä tajuu, miten tollanen rutjake voi kiinnostaa naisia! |
| rutka | ark. runsas, raju, roima, rankka, harvrunsas, kova Pistitpä mulle rutkan annoksen! Me saatiin kerättyä rutka määrä mustikoita. Otettiin muuten saunassa aika rutkat löylyt! Rahaa kulu reissulla rutkasti. Harmitti niin rutkasti. Yöllä on satanu rutkasti lunta. Kaikki maksaa nykyään niin rutkasti. Tais tulla juotua illalla rutkasti. Rutkat annokset. |
| rutkasti, rutosti | ark. runsaasti, roimasti, paljon, kovasti, rutkasti, rankasti Mä hävisin korttipelissä rutosti. Älä kittaa sitä kaljaa niin rutosti! Kyllä muuten sato yöllä vettä rutosti. Porukkaa oli rutosti paikalla, kaikki maksaa nykyään niin rutosti. Rahaa oli rutkasti. Hintoja nostettiin rutkasti. Rutosti omaisuutta. Säkki painoi rutosti. |
| rutosti | std. slg. paljon Jouduit sä panee tähä rutosti omaa fyrkkaaki. |
| rutsari, rutsu, ruddari | std. slg. soutuvene |
| rutsata, rutsaa | std. slg. soutaa |
| rutsku | std. slg. ruuti |
| rutsu | std. slg. soutuvene |
| ruttaantua, ruttautua | ark. rutistua, rypistyä Auto ruttaantu kolarissa lunastuskuntoon. Sen peltiveneen pohja oli pahasti ruttaantunu. Katohan vähän, ettei pukus pääse ruttaantumaan! |
| rutto | slg. lievähkö kirosana: helkutti, helskatti, helskutti, hitto Voi rutto, kun ottaa päähän se moka! Rutto soikoon, mikä mäihä! Kyllä oli ruton paljon porukkaa bileissä! |
| ruttu | 1 ark. harmonikka. Soittaa ruttua. 2 korttip. maa jonka tunnus on punainen kärjellään seisova vinoneliö; tämän maan kortti. Ruutu on valttia. Kädessä kolme ruutua. – Caro; tobă. |
| rutusakki, rupusakki | ark. roskajoukko; myös laiskoista, taitamattomista tms. ihmisistä |
| rutussa | ark. rypistyneenä, rypyssä, kurtussa, rutistuneena Miks tää sun hattus on ihan rutussa? Aina toi naapuri kulkee naama rutussa. Etupää meni kolarissa aika ruttuun. iurpa kii tai lyön nenäs ruttuun! |
| ruudinkeksijä | halv. kielteisessä tai ironisessa yhteydessä yleensä tyhmää, yksinkertaista, hidasälyistä tms. ihmistä tarkoittamassa Eipä oo toi sunkaan veljes mikään ruudinkeksijä. Voithan sä kysyy siltä neuvoo, mut ei se mikään ruudinkeksijä oo. |
| ruukka | std. slg. puukko |
| ruukki | 1 hist. rautatehdas, terästehdas. 2 kans. laasti |
| ruukku | slg. olut |
| ruuls | ark. ks. RLS |
| ruuls, rulaa | std. slg. kannattaa jtkn, toimia Jokrut ruuls. |
| ruununraakki | halv. leik. miehestä joka on vapautettu asepalveluksesta |
| ruusukulta, ruusukultainen | u.s. (2016) punaiseen vivahtava kullan väri, joka oli muotiväri mm. koruissa ja hiuksissa |
| ruuti | 1 std. slg. raha Onks sul heittää mulle snadisti ruutii? 2 std. slg. sperma |
| ruuti kuivaa | std. slg. ei sperma lennä Onks ruuti kuivaa ku mitään ei kuulu eikä näy. |
| ruutta | ark. ruisku tai pursotin, pruutta, truutta Palokunnan ruutatkin jääty siinä tulipalopakkasessa. Onks meillä mitään ruuttaa, jolla vois koristella kermakakkua? |
| ruutu | 1 ark. ikkuna Älä nyt mee avaamaan sitä ruutua, kun on niin saakelin kylmä! Ne varkaat oli lyöny kaikki ruudutkin hajalle. Pistä se ruutu kii! 2 ark. televisio Ei se ukko tee muuta kun töllöttää ruutua kaiket illat. Älä nyt pistä sitä ruutua kiinni, kun mä katon uutiset! Ei tosta ruudustakaan tuu kun pelkkää roskaa. 3 korttip. maa jonka tunnus on punainen kärjellään seisova vinoneliö; tämän maan kortti. Ruutu on valttia. Kädessä kolme ruutua. vrt. ruutukunigas, ruuturouva, ruutuässä |
| ruuvari | ark. std. slg. ruuvitaltta, ruuvimeisseli Tässä tarttis nyt pientä ruuvaria. Tuos ne kaikki isot ruuvaritja ristipäämeisselit tänne! Eiks sul oo bulimpaa ruuvarii? Ojentaisitko minulle ruuvarin. |
| ruuvi löysällä, ruuvit löysällä | std. slg. päästään sekaisin, vähän tärähtänyt, vähän tyhmä Tolia tyypillä taitaa olla ruuvi löysällä. Joka tollasta tutkimusta pitää muka tieteellisenä, sillä on iteHaankin ruuvit löysällä. |
| ruuvimeisseli | ark. ruuvitaltta |
| ruveta | ark. alkaa |
| ruveta heilumaan | slg. haastaa riitaa Älähän jätkä rupee heiluun! Se kyrpiinty ja rupees heiluun. |
| rybari | 1 std. slg. ryyppy, viinaryyppy 2 std. slg. takamus |
| Rydis | std. slg. Ryttylän kasvatuslaitos |
| Ryhmis | std. slg. Ryhmäteatteri Helsingissä |
| ryhmis | ark. ryhmäperhepäivähoito |
| ryhmyri | ark. ryhmänjohtaja, ryhmän puheenjohtaja |
| ryhtyä koiranputken kasvattajaksi | slg. kuolla |
| ryhänen | slg. juntti |
| rykimäaika | kans. poron t. peuran kiima‑aika |
| rykiä | kans. porosta t. peurasta: olla kiimassa; myös kiimaisen hirvaan ääntelystä |
| rykäistä | ark. riuhtaista, tempaista; rynnätä, sännätä Rykäisi keihään komeaan kaareen. Rykäisi pystyyn ja pinkaisi ulos. |
| rymistellä, rymistelee | std. slg. juhlia (juopotellen), rällätä Lähetäänkö illalla kylille vähän rymisteleen? Jätkät oli rymistelly kapakoissa aamuun asti. |
| rynkky | 1 slg. rynnäkkökivääri, rynnäri Ammunnoissa mulle tuli rynkyllä aika hyvä tulos. Tossa kuvassa me marssitaan rynkyt olalla. 2 kans. poimu, kure |
| rynniä, rynnii | ark. std. slg. työntyä; etuilla, rynnätä, ryntäillä, rynnistää, pinkoa, kiriä Me vaan koitettiin väkisin rynniä siinä tungoksessa eteenpäin. Harmi, kun se ruottalainen pääs rynnimään loppusuoralla kaikkien ohi. Tunkeutujat yrittivät rynniä asuntoon moottorisahalla. Sporan etuoviil kandee varoo ku mummot rynnii siit. |
| rynnäri | slg. rynnäkkökivääri, rynkky On muuten tarkka ase toi suomalainen rynnäri. Ruottalaisetkin valmistaa jotan surkeeta rynnäriä lisenssillä. |
| ryntteet, rynttyyt, hyntteet | slg. (huonot) vaatteet, kamppeet, hyntteet, hynttyyt, rytkyt Riisutaan ryntteet ja mennään uimaan! Ei näissä ryntteissä kehtaa kirkolle lähtee. Vie pois noi haisevat rynttyys! Viiään ne rynttyyt kierrätykseen. |
| ryntäät | 1 std. slg. naisen rinnat, tissit, daisarit, puskurit Kato mitkä ryntäät tolia mimmillä! 2 slg. miehen rintamus, raiveli; Mä otin sitä jätkää kiinni ryntäistä ja paiskasin katuun. 3 ark. hevosen rintaosa Ajanotto alkaa, kun hevosen ryntäät ylittävät lähtölinjan. |
| rynäistä | ark. kaatua Perhana, kun rynäsin noissa rappusissa. Mutsi oli rynässy liukkailla ja katkassu kätensä. |
| rypistellä | std. slg. vastustella, väittää vastaan Turha rypistellä vastaan ku skeidat on housussa. |
| rypistää | ark. std. slg. pinnistää, rynnistää, yrittää kovasti, paahtaa, pingottaa Takasuoralla mä pistin kaiken peliin ja koitin vaan väkisin rypistää sen hurrin ohi. En mä pystyny rypistään kuin vähän yli kasin keskiarvoon. |
| ryppy | ark. haitari, hanuri, sirmakka, taljankka, kurttu, köyhän urut, harmonikka, vetopeli, pirunkeuhko |
| ryppyillä | ark. keljuilla, pottuilla, panna vastaan, rettelöidä, aiheuttaa hankaluuksia Älä kuule rupee mulle ryppyileen! Tolle tyypille ei kyllä uskalla ryppyillä. Ryppyillä jklle jstak asiasta. Älä tule minulle ryppyilemään. |
| ryppyviiva | std. slg. naisen sukupuolielin |
| ryppyvoide | leik. ihon hoitovoide, kasvovoide |
| rypäs | kans. ryväs |
| rysis | std. slg. sekasorto, kiire, ryntäys |
| ryssiä, ryssii | ark. std. slg. tehdä virhe, epäonnistua, möhliä, mokata, tunaroida, mennä huonosti Sit alko hommat ryssii. Juoksija ryssi lähtönsä t. lähdössä. |
| Ryssä | halv. Venäjä Eipä ole enää tehny mieli lähtee sinne Ryssän maalle. Ei tosta Ryssästä koskaan tiiä, mitä ne siellä keksii. Tollanen simputus on taas melkein kun sitä Ryssän meininkiä. |
| ryssä | 1 std. slg. halv. venäläinen ihminen; (haukkumasana) vanha venäläisestä käytetty kutsuma- tai pilkkanimi, neuvostoliittolainen Täällä hotellissa on näköjään taas hirveesti ryssiä. Se tyyppi tais olla joku ryssä. Taas hävittiin ryssille. 2 halv. venäjän kieli Minä en tajuu tota ryssää sanaakaan. Ne puhu kait jotain ryssää. |
| ryssä, thaikku, femma | dop. metandienoni |
| ryssäviha | ark. venäläisiin t. Venäjään kohdistuvasta vihasta t. vihamielisyydestä. Ryssävihan taustalla olevat vanhat asenteet. |
| rysty | 1 ark. rystynen tav. mon. sormea kädenselkään yhdistävä nivel, joka on koholla esim. pidettäessä kättä nyrkissä; myös muiden sorminivelten selkäpuolista. Oikean, vasemman käden rystyset. Rystyset verillä. Puristaa jtak rystyset valkoisina. 2 ark. urh. Löi rystyltä rystypuolelta |
| rysä | 1 kuv. poliisien tai tullin ratsia Pena jäi kii, kun ajo suoraan rysään. Kato, tossa ne kytät virittelee taas jotain rysää. Me jouduttiin Vaalimaan tullissa rysään. Poliisin rysä. Ajaa, joutua rysään. 2 ark. std. slg. urh. maali(verkko), maalikehikko, reppu, kassi, veska, pömpeli, kaappi Lämäsin siniviivalta suoraan rysään. Koittakaas nyt pistää pallo rysään! Montaks rysää teit? 3 std. slg. naisen sukupuolielin 4 rav. kiire |
| Rysälä | ark. Bryssel |
| rysän päältä (jäädä kiinni) | ark. std. slg. kuv. itse (luvattomasta) teosta (kärähtämisestä) Tavata jku rysän päältä yllättää jku itse (pahan)teosta. Kytät sai mut kiinni ihan rysän päältä. Penan eukko narautti sen rysän päältä vieraista. Make jäi rysän päältä kiinni. |
| rysäri | std. slg. urh. maalivahti |
| rysäri, snagari, nakkari | slg. ruok. nakkikioski |
| rysäyksessä, rysäyksellä | ark. yhtäkkisesti, kerralla, yhdellä kertaa, samalla kertaa Se uusin Potter-kirja myytiin ihan rysäyksessä loppuun. Kaikki tapahtu silleen niin rysäyksessä, en mä käsitä mitään. Meillä uusittiin koko kalustus samalla rysäyksellä. Mä lopetin ne hommat yhellä rysäyksellä. |
| rysäyttää | std. slg. ajaa kolari |
| rytky, rytkyt | ark. std. slg. halv. tav. mon. (risaisista) vaatteista, hynttyyt, ryysyt, kamppeet; (huonokuntoiset) vaatteet, hyntteet, hynttyyt, ryntteet, rynttyyt Ei näissä rytkyissä kehtaa enää kaupungilla kulkee. Veähän rytkyt niskaas, niin lähetään! Kulkea surkeissa rytkyissä. Se arkku klitsussa oli täynnä kaikenmaailman rytkyjä. |
| rytkyä | ark. Tehdä jtak niin, että tyrät rytkyvät kovalla voimalla, raivokkasti, kiireellä tms. Treenata niin, että tyrät rytkyy. Sitten tuli kiire ja lähdettiin tyrät rytkyen. |
| rytäkkä | 1 ark. ryminä, ryske, melske, rytinä, nujakka, tappelu Siitä synty hirvee rytäkkä niitten hulikaanien ja poliisin välillä. Siinä samassa rytäkässä mun silmälasitkin hajos. appelun rytäkkä. Siinä rytäkässä irtosi hampaitakin. 2 kuv. Yhdessä rytäkässä yhdellä, samalla kertaa. Lapset syöksyivät yhdessä rytäkässä [= sekasortoisena laumana] ulos. |
| ryyni | ark. kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä niistä tuotteista höyrytettynä ja litistettynä, hiutale |
| ryynit | slg. oksennus, yrjö(t), laatta Tuli hirvee olo ja piti heittää ryynit. Oli niin paskaa safkaa, et meinas lentää ryynit. Keitä on tullu ryynit paskahuusin lattialle? |
| ryynit, heittää | std. slg. oksentaa Kimuli heitti ryynii kartsalle. |
| ryynäri | ark. ryynimakkara |
| ryynätä, ryynää | std. slg. oksentaa, yrjötä, puklata, heittää laattaa Mirkku sammu alkuillasta ja sit se rupes ryynään. Joku on ryynänny tohon oven viereen. Kundi alko ryynää busan takapenkil. |
| ryyppy | 1 slg. annos alkoholijuomaa, pieni kulaus juomaa Nyt täytys saada ryyppy vettä. Tarjoo ees ryyppy! Me ruvettiin ottaan ryyppyjä jo alkumatkasta. Oot tainnu ottaa jo montakin ryyppyä? Ei nyt parista ryypystä voi noin känniin tulla! Täytyi hörpätä ryyppy mehulasista, kun niin kuivasi suuta. 2 ryyppylasillinen Tapauksen kunniaksi otettiin ryypyt pohjanmaan kautta. 3 ark. moottorista: rikastin; myös sen käytöstä Käytä ryyppyä ennen käynnistystä! Taisit antaa koneelle liikaa ryyppyä. Kylmänä maamoottorit tarvitsivat ryypyn. |
| ryyppy päällä, jäädä | std. slg. alkoholikierteessä olemisesta tai siihen jäämisestä, kykenemätön lopettaa jatkuvaa alkoholinjuontia Sirkalla on taas jääny ryyppy päälle. Enolla on taas ryyppy päällä. Penalle jäi ryyppy päälle vielä viikonlopun jälkeen. |
| ryyppykaveri | slg. juopottelukaveri |
| ryyppykierre | slg. juomakierre Enon ryyppykierre on kestäny pian pari viikkoo. Alapäästä sit ittees enää sellaseen ryyppykierteeseen! |
| ryyppymies | slg. alkoholinkäyttäjä Hän taitaa olla ryyppymiehiä. Kova, ahkera ryyppymies. Huono ryyppymies. |
| ryyppyreissu | slg. juopotteluretki, ‑matka Olla ryyppyreissulla. |
| ryyppyseura | slg. juomaseura |
| ryyppyveikko | slg. juopottelija, juomari |
| ryyppäjäiset | slg. (riehakkaista) juhlista tms. joissa käytetään runsaasti alkoholia |
| ryypyksissä, ryypyksiin | slg. juovuksissa, humalassa Oli vähän ryypyksissä. |
| ryypytin | ark. rikastin |
| ryypyttää | ark. käyttää moottorin rikastinta Älä sitten ryypytä sitä konetta ihan märäks! Ei sitä konetta saa liikaa ryypyttää! |
| ryypätä, ryyppää | 1 ark. ottaa ryyppy, kulauttaa, hörpätä, siemaista, juoda Ryypätä vettä, viinaa. Ryypätä suoraan pullosta. 2 std. slg. juoda alkoholia, juopotella, kännätä; myös juopottelun aiheuttamista menetyksistä Eno on ruvennu taas ryyppäämään. Se äijä on taas missä lie saunaillassa ryyppäämässä. Isoisä oli aikoinaan ryypänny talonsa ja koko omaisuutensa. Mun broidi ryyppäs lopulta ittensä kengiltään. Ratkesi ryyppäämään. Ryypätä itsensä humalaan. Ryypätä [= menettää juomalla] rahansa, työnsä, terveytensä. 3 kuv. Vene ryyppää vettä hulahtaa laidan yli veneeseen. |
| ryysaa | 1 std. slg. hyökätä 2 std. slg. rynniä Et viittis ryysää. |
| ryysis | ark. std. slg. ruuhka, ryntäys, väentungos Alennusmyynnissä oli taas kauhee ryysis. Illan konserttiin oli hirvee ryysis. Onneks haettiin liput ennen ryysistä. Mä meinasin tukehtua siinä ryysiksessä. Kova, kauhea ryysis. Jouluryysis. Stadikalla oli aikamoinen ryysis. |
| ryysiä | ark. ryysätä; rynnätä jhk tungeksien; tungeksia, tunkea jhk Piti kirveellä kiireellä ryysiä junaan. Ei mua huvita mennä tonne aleen ryysiin. Ryysi bussiin jonon ohi. |
| ryystää | ark. std. slg. hörppiä, juoda äänekkäästi; ryypätä, kitata, juoda viinaa Mummo aina ryysti kuumaa kahvia kupin reunasta. Älä ryystä vaan juo kunnolla! Meijän iskä ryystää joka ilta kaljaa. |
| ryysy | ark. huonokuntoinen, ruma vaate; vaatteista yleensä Tommosta ryysyä en suostuis käyttämään. Toi naapuri kulkee aina kirveissä ryysyissä. Vaatekirpparilla oli myynnissä taas jos jonkinlaisia ryysyjä. Mitkähän ryysyt pistäis bileisiin? Missä voi vaihtaa ryysyjä? |
| ryysätä, ryysiä | ark. std. slg. etuilla, rynnätä, tungeksia, rynniä, rynnätä jhk tungeksien; tungeksia, tunkea jhk Mihin te nyt taas ryysäätte? Niillä turistimatkoilla pitää aina ryysätä paikasta toiseen. Sinne aleen ryysäs hirvee määrä sakkia. Kehtaatkin ryysätä toisten ohi jonossa! Alennusmyyntiin ryysäävä naislauma. Älä ryysää! |
| ryytynyt | ark. std. slg. väsynyt, nuutunut; kyllästynyt, tympääntynyt, turhautunut Mulla on kova flunssa ja ryytyny olo. Miks sä näytät noin ryytyneeltä? |
| ryytyä | ark. palaa loppuun, väsyä, uupua; kyllästyä, tympääntyä Joskus yövuorossa tuntu kun olis ryytyny just siihen paikkaan. Piä huoli, ettet ryydy liikoihin hommiin! Alkaa siinä mieli ryytyä, kun kaikki menee päin honkia. |
| räbä | huum. rätti josta tinneriä nuuskitaan |
| räbärit | std. slg. kuukautiset |
| rähinä | 1 ark. meteli, melu; melske, vilinä (työnteossa ym. tekemisessä) Mä heräsin siihen ukkosen rähinään. Bändi pisti heti alusta täyen rähinän päälle. Tehtaalla on seisokin jälkeen taas täys rähinä päällä. Täysi rähinä päällä (koneesta, työskentelystä tms.) täydessä käynnissä. 2 slg. tappelu, nujakka, kahakka, riita Ne hauskat pippalot muuttu yöllä rähinäks. Poliisi puuttu lopulta siihen jätkien rähinään. |
| rähjä | ark. huonokuntoinen auto (t. rakennus), kottero, röttelö |
| rähjätä, rähjää | 1 ark. std. slg. räyhätä, rähistä, huutaa vihaisena; haastaa riitaa Rähjää turhista asioista. Ei viitsinyt ruveta rähjäämään. Häivy täältä muualle rähjäämään! Se juoppo ukko rupes yhtäkkiä rähjäämään meijän muksuille. Äiskä rähjäs taas koko illan suutuspäissään iskälle. 2 ark. liata, sotkea Missä sä taas oot rähjänny vaattees? Kaikki tavarat oli rikottuja seinät rähjätty niien varkaitten jäljiltä. 3 std. slg. telmiä, leikkiä |
| rähjääntyä, rähjäytyä | ark. likaantua, sotkeentua, nuhraantua, tulla huonoon kuntoon Vaatteetkin rähjäänty siinä ojaanajossa. Sen maatilan kaikki ulkorakennukset on päässy pahasti rähjääntymään. Reissussa rähjääntyy, sanotaan. Saappaatkin rähjäyty siellä kurasella pellolla. |
| rähmis | std. slg. kömpelö, rähmäkäpälä |
| rähäkkä | std. slg. tappelu |
| räikkää | std. slg. soida esim. ovikello Soita räikkää uudestaam, kyl se on himas. |
| räjähtänyt | ark. std. slg. väsähtänyt, nuutunut, rähjääntynyt, epäsiisti, siivoton, sekainen; huonokuntoinen Näin sen aamulla, se oli ihan räjähtäneen näköne. Olo oli krapulassa jotensakin räjähtäneen tuntunen. Mä olin aamulla ihan räjähtäneen näkönen. Muksujen huone on taas ihan räjähtäneessä kunnossa. Räjähtänyt olo. Näyttää räjähtäneeltä nuhruiselta, rähjäiseltä, ulkoasustaan piittaamattomalta. |
| räjähtää | 1 ark. suuttua, raivostua Maikka räjähti, kun mä en ollu tehny läksyjä. Mutsi räjähtää, jos saa kuulla tästä. Kohta mä räjähän, jollet sä häivy! 2 ark. std. slg. mennä rikki, hajota, rikkoontua, särkyä, sortua Toi telkkari varmaan kohta räjähtää, kun se jo reistailee. Hitto, kun Räikkösen motti räjähti taas viimesellä kierroksella. |
| räjähtää käsiin | ark. tilanteen hallinnan menettämisestä Nää hommat räjähtää kohta käsiin, jos ei mistään saaha apua. Siellä maanjäristysalueella on kuulemma tilanne ihan räjähtäny käsiin. – A pierde controlul. |
| räjäyttää pankki, potti saada | ark. suurvoitto, saavuttaa yhtäkkinen suurmenestys Näillä korteilla meikä räjäyttää koko potin. Se bändi räjäytti pankin jo ekalla albumillaan. – A obține un succes. A rupe gura târgului. |
| räkiä, räkii | ark. std. slg. syljeskelemisestä, sylkeä räkää, syljeskellä, syljeksiä Jengi kisko tupakkaa ja räki koko ajan ympäriinsä. Älä räi siinä! Mee siitä muuaalle räkimään, mua etoo! |
| räkki | ark. std. slg. tekn. teline; stereotaso, stereot Stereoräkki |
| räknätä, räknää | ark. std. slg. laskea, laskelmoida, pitää lukua, arvioida Täytyy vähän räknätä ens vuoden kuluja. Jos mä nyt oikeen räknään, niin kyllä kai rahat just ja just riittää. |
| räknäys | ark. räknääminen |
| räksyttää, räkyttää | ark. ihmisestä: jäkättää, sättiä, nalkuttaa, rätkyttää, soittaa suutaan Se hullu räksytti mulle koko illan siitä samasta asiasta. Mee siitä muualle räkyttämään, mun asiat ei sulle kuulu! |
| räkä | 1 ark. nenän t. keuhkojen limakalvojen (vars. tulehdusten yhteydessä) erittämä lima, nenästä tai keuhkoista erittyvä lima; myös syljestä Nenästä valuva räkä. Nenä räässä. Pyyhi toi hirvee räkä nenästäsi Millä helkutilla sais rään irtoomaan kurkusta? 2 slg. lievähkönä kirosanana Voi räkä! |
| räkä poskella | slg. tolkuttomasti juopuneena, räkäkännissä, tukkihumalassa Pena tuli himaan taas ihan räkä poskella. Joku puliukko tuli siihen räkä poskella örveltään. |
| räkäinen | 1 ark. jossa on räkää, joka on räässä Pyyhi tuo räkänen nenäsi Voisitko viiä roskiin noi räkäset rättisl 2 ark. epäsiisti, vastenmielinen, inhottava, rähjäinen, kälynen Tohon räkäseen kapakkaan en kyllä suostu menemään. Tällä tienoolla ei ole kun pari räkästä lähikauppaa. Se päästi mulle oikein räkäsen naurun päin naamaa. |
| räkäistä | ark. sylkäistä Pena oli räkässy sitä tyyppiä naamaan ja saanu turpiin. Et räkäse täällä enää kertaakaan! Poika räkäisi lattialle. |
| räkäjarrut | std. slg. viikset |
| räkäkänni | ark. std. slg. vahva humalatila, vahva, tolkuton päihtymys, juopumus, tukkihumala, umpihumala, sikahumala, kaatokänni Eiköhän oteta illalla oikee räkäkänni! Pena juo joka kerta ittensä räkäkänniin. Ei jätkät päässy enää räkäkännissä mihkään kapakkaan. |
| räkälä | ark. epäsiisti, huono, epämääräinen ja rähjäinen ravintola, baari t. kahvila, siivoton baari, ruokala, kaljabaari, keskiolutpaikka, ruokala tms. Tohon räkälään en suostu meneen ees kahville. Tossa räkälässä on aina ihan pimeetä porukkaa. Se on semmonen räkälä, emmä siel usein käy. |
| räkämölli | koul. slg. kuudesluokkalainen jota seiskaluokkalaiset tai muut ylempi luokkalaiset haukkuvat. Vittu mikä räkämölli. |
| räkänen | std. slg. huono, kelvoton |
| räkänenä, räkänokka, räkänenäinen | 1 ark. räkäinen nenä; jolla on nenä räässä En mä voi tulla tällasena räkänokkasena esiintyyn. Vauva on taas oikee räkänokka tossa flunssassa. 2 ark. räkänenäisestä ihmisestä; räkänenäinen |
| räkänokka | halv. pilkkanimi nuoresta, kokemattomasta ihmisestä: keskenkasvuinen, kokematon, noviisi Tänne ei töihin kaiken maailman räkänokkia huolita! Älä sinä räkänokka tuu toisia neuvoon! Mikä se räkänokka on muita neuvomaan. |
| räkäri | std. slg. kiiski |
| räkärätti | std. slg. halv. nenäliina Sun haisevia räkärättejäs on täällä joka paikassa. Vie noi räkärättis roskiin! Mut kuka hullu viittii räkärättei pestä? |
| räkätauti | ark. nuha, flunssa Muhun iski taas armoton räkätauti. Koko perhe on hirveessä räkätaudissa. |
| räkätti | ark. räkättirastas |
| räkättää | std. slg. naureskella ilkeästi |
| rällä | std. slg. hattu |
| rälläkkä | 1 ark. kulmahiomakone Paksut putket kannattaa pätkiä tolia rälläkällä. Tähän railakkaan pitäis vaihtaa uus laikka. 2 std. slg. pelastusarmeija |
| rällästää, rällätä, rällää | ark. std. slg. juhlia mekastaen, juhlia meluisasti, tuhlaillen, juopotellen tms. rellestää, mekastaa, mellastaa Porukat rällästi meillä aamuun asti. Missäs sitä oltiin taas koko yö rälläämässä! Lähetääs vähän rälläämään kaupungille! |
| rämpyttää | ark. std. slg. soittaa huonosti kitaraa, soittaa (kieli)soitinta meluisasti, huonosti: rimputtaa; soittaa ovikelloa meluisasti, toistuvasti Mee muualle rämpyttämään kitaraasi Kuka siellä rämpyttää koko ajan sitä ovikelloo? |
| rämä | std. slg. rikki, rikkinäinen, huonokuntoinen Mä stikkasin sen roskikseen ku se oli jo ihan rämä. |
| rämäkkä | ark. vauhdikas, rähäkkä, riehakka, remakka, reteä, raisu Johan pääs vaarilta rämäkkä nauru! Toi naapurin pikkulikka on tosi rämäkkä. Meillä oli eilen aika rämäkät bileet. Jätkät heitti korttiringissä taas rämäkkää tarinaa. Siinä vasta rämäkkä tyttö! Rämäkkä huulenheitto. Rämäkät juhlat. |
| ränni | 1 ark. std. slg. (vesi)kouru; räystäskouru; räystäskourusta alas johtava sadevettä katolta tms. johtava kouru t. putki, räystäskouru, syöksytorvi Ennen vanhaan täälläkin tukit uitettiin rännejä myöten. Vesi lens kaatosateella noista ränneistä yli. Rännit on menny roskista tukkoon. Kai se varas kiipes ensiks ränniä pitkin katolle. 2 ark. muita ränniä: viljan kouru, tukkiränni, vesiränni. Syöttöränni, uittoränni. Tukit syöksyvät ränniä alas. 3 urh. rännin eli kourun kaltainen rakenne: hyppyrimäen vauhdinottorinne; jääkelkkailurata; keilaradan sivukouru; lumivallien reunustama rallitaival; jääkiekkokaukalon päädyn muodostama kuvitteellinen kouru, jota pitkin kiekko kulkee Yks koehyppääjä oli kaatunu pahasti jo rännissä. Enpä uskaltais laskee tollasta jäistä ränniä alas. Perhana, kun viimenen heitto lipashti ränniin! Tunturirallin rännit alkaa olla meille jo aika tuttuja. Ei muuta kun kiekko ränniin ja perään! 3 mer. jäänmurtajan avaama väylä |
| räpellys | ark. räpeltäminen; sen tulos, tekele; turhanpäiväinen, kömpelö tai hankala työ tai tekeminen tai sen tulos, ripellys Olihan se aika räpellystä hiihtää räntäsateessa. Ei sen tyypin räpellyksestä tuu näköjään mitään valmista. Tota sun tekstiäs ei voi sanoo muuks kun räpellykseks. Taitamatonta räpellystä. Puserosta tuli ihmeellisen näköinen räpellys. |
| räpeltää | ark. std. slg. tehdä jotain tuloksettomasti, taitamattomasti, huolimattomasti Et kai sä ite rupee räpeltämään sitä remonttia? Ei se bändi osannu kun vähän soittaa räpeltää. Mitä vittuu sä tähän aikaan yöstä täällä räpellät? Oppilaan soitto oli vielä avutonta räpeltämistä. |
| räplätä, raplata | ark. std. slg. sormeilla, hypistellä, sorkkia, raplata Älä räplää koko ajan sitä radiota! Se jätkä yritti ruveta räpläämään mua. Räplätä avainta lukkoon. Älä viitti räplää sitä. |
| räplää | 1 std. slg. korjata, ronkkia, sormeilla Älä mee räplää joka paikkaa. 2 std. slg. ronkkia, hipelöidä |
| räppi, räppimusiikki | ark. rap, rapmusiikki, eräs nopearytminen musiikki, jossa taustana käytetään nopeaa, riimitettyä puhetta Bändi soitti teknoo ja aika nastaa räppii. En mä tykkää tosta rapista minkään vertaa! |
| räppänä | ark. std. slg. tuuletusikkuna, pieni luukku, ikkuna Pistätkö sen räppänän vähäks aikaa auki? Paa se räppänä kii, täällon kylmä!Voisitko vähän avata tuota räppänää? |
| räppäri, rappari | ark. rapmusiikin esittäjä tai harrastaja En mä saanu niitten räppäreitten solkkauksesta mitään selvää. Mä oon itekin räppäri enkä mikään rokkari. |
| räppäsee, räppää | std. slg. lyödä, antaa tuomio, sakottaa Dumari räppäs mut vuodeks häkkiin. |
| räpsä | urh. eräissä pallopeleissä: pehmustettu kiinniottokäsine, räpylä Eka lyönti lähti suoraan ykköspolttajan räpsään. Saa nähä, miten tällä uuella räpsällä saa laakit kiinni. Perhana, kun se lätkä pääs livahtaan räpsästä reppuun! |
| räpsähtää | ark. sakon, tuomion, maksun tms. määräyksen saamisesta: mätkähtää Varo vaan, ettei taas räpsähä sakkoja tosta kaahailusta! Penalle rapsahti siitä raiskauksesta linnatuomio. Räpsähtiks sulle kovat lisäverot? |
| räpsäyttää | ark. sakon, maksun, tuomion tms. määräyksen antamisesta: mätkäistä, mätkäyttää, räpätä Verottaja räpsäytti mulle taas helkutin mätkyt. Sille räpsäytettiin tuomarille haistattelusta kahen ottelun pelikielto. Poliisi (antaa) räpsäytti sakot ylinopeudesta. |
| räpylä | 1 std. slg. käsi Tolia jätkällä on helkutin isot räpylät. Räpylät irti musta, senkin liero! Pese noi räpyläs ennenku tuut skruudiin. 2 std. slg. kannettava puhelin, kännykkä |
| räpätin | std. slg. pahvinpala kiinni polkupyörän haarukassa, polkupyörän pinnoja vasten räpättävä pahvi (moottorinääntä matkien) |
| räpättää | ark. puhua turhia, tyhjänpäiväisiä, pälpättää; soittaa suutaan Sun siskos kävi tässä taas räpättämässä ummet ja lammet. Painu muualle räpättämään juttujasi Turpa kiinni, äläkä räpätä! Häivy muualle siitä räpättämästä! |
| räpätä | 1 ark. sakon, tuomion tms. määräyksen antamisesta: räpsäyttää Poliisi räppäsi meille sakot. Saakelin kytät räppäs mulle sakot ylinopeudesta. Penalle räpättiin taas parin vuoden kakku niistä rötöksistä. 2 std. slg. lyödä 3 slg. esittää rapmusiikkia, räppiä Se bändi räppäs tosi upeesti. Osaa se jätkä laulaa muttei oikeen kunnolla räpätä. |
| räpätäti | leik. naisesta t. tytöstä: räpättäjä räpättävä, suulas (ja juoruileva) nainen Sun siskos on ihan mahoton räpätäti. Sen helkutin räpätädin turpa pitäs tukkia. |
| rästikanto | ark. jälkikanto |
| räsy | ark. vaate, rätti, riepu, ryysy, rääsy Toi mummo kulkee aina samoissa vanhoissa räsyissään. Mitkä hirveet räsyt sulla on päälläs? |
| räsypokka | ark. korttip. pokeri, jossa kierroksen hävinnyt riisuu yltään jonkin vaatekappaleen Pelattiin kimpassa räsypokkaa. Mirkku hävis räsypokassa. Räsypokan päälle ruvettiin naimaan. |
| räsä | std. slg. rikki |
| rätinki | ark. std. slg. lasku, luku; tili; laskelma, arvio laskelma, arvio, tili, luku Mun rätinkien mukaan rahojen pitäs kyllä riittää. Vaari piti tarkkaa rätinkiä menoistaan. En mä oikeen usko noihin sun rätinkeihis. Pitää tarkkaa rätinkiä tavaroistaan. Rätinkini mukaan rahojen pitäisi riittää. |
| rätit | std. slg. vaatteet Paa noi rättis koneeseeen, mä pan sen koht päälle. |
| rätkiä | ark. mätkiä, hutkia, lätkiä, läimäytellä, räpsiä, piestä; ammuskella; roiskia, huiskia Tekis mieli rätkiä sitä kundia kunnolla turpiin. Tuolla se sekopää rätkii haulikolla ympäriinsä. Kuka saakeli on rätkiny maalia seiniin! Taas rätkii taivaalta räntää! Rätkiä vihdalla selkäänsä. Ulkona rätki räntää. |
| rätkyttää | ark. sättiä, nalkuttaa, räkyttää, räksyttää, soittaa suutaan Sinäkin oot aina rätkyttämässä turpaas! Taas se naapurin äijä kävi rätkyttämässä jotain meijän muksuista. Naapuri rätkytti kaikesta mahdollisesta. |
| rätkä | slg. moottoripyörä, mopo, prätkä Onpa komee rätkä! Pena ajo sillä rätkällään mettään. |
| rätkäistä, rätkäyttää | ark. mätkäistä, roiskaista, mätkäyttää Turpa kii, tai rätkäsen kuonoon! Penalle rätkäytettiin helkutinmoiset sakot ylinopeudesta. |
| rätti | 1 ark. vaate; riepu, ryysy, räsy, rääsy Ostin alesta ihan hyvännäköisiä rättejä. Miltä tää rätti näyttää mun päällä? Toi nainen kulkee aina hirveissä räteissä. Osti taas uusia rättejä. 2 ark. std. slg. aivan väsynyt, hyvin väsynyt, uupunut, poikki, kuitti, naatti, loppu, ventti Mä olin kisojen jälkeen ihan rätti. Iskä tuli töistä ihan rättinä ja painu suoraa päätä maate. Oli työpäivän jälkeen kuin märkä rätti. Virpi oli ihan rättiväsynyt, ei aata jaksanu sanoo. Olen ihan rätti. – Sfârșit, rupt de oboseală. Mă simt ca o cârpă. 3 slg. purje Eiköhän nosteta rätit mastoon ja lähetään! Näillä tuulilla kannattas reivata rätti tommoseks alle kolmen neliön kokoseks. 4 alat. kuukautisside, vitturätti Vie ne haisevat rättis helkuttiin tuolta veskistä! Synnytyksen jälkeen sai käyttää vaan rättejä. |
| rätti pää, rättipää | louk. halv. arabeista haukkumanimi varsinkin Lähi-idän arabi, muhamettilainen, muslimi: ählämi Ne konekaappaajat oli kai jotain rättipäitä. Joku ihme rättipää yritti myyä meille taulujaan. |
| rättikatto | ark. (auton) kangaskatto |
| rättikauppa | ark. halv. kangas- tai vaatekauppa En kyllä lähe akkojen kanssa mihkään rättikauppoihin kierteleen. Se ukko piti jotain rättikauppaa tossa kulman takana. |
| rättikauppias | std. slg. vaatekauppias |
| rättipokka | std. slg. korttipeli jossa vaatekappaleita riisutaan |
| rättipää | std. slg. lähi-idän asukas (miehen päähineestä) halv |
| Rättisitikka, Rättäri | std. slg. halv. Citroën-merkkinen (malli 2CV) pikkuauto, jossa on kangaskatto, Rättäri Nyt ne hipit körötteli pihaan sillä Rättisitikalla. Sen vanhan Rättisitikan katto rupes vuotamaan. |
| rättiviikko | std. slg. terveyssiteen pitopäivät |
| rättiväsynyt | ark. hyvin väsynyt, lopen uupunut, lopen väsynyt, kuolemanväsynyt, rätti Mä oon ihan rättiväsyny. Kun tulee rättiväsyneenä kotiin, ei jaksa aateliakaan mitään läksyjä. |
| Rättäri | halv. Citroen-merkkinen (malli 2CV) pikkuauto, jossa on kangaskatto, Rättisitikka Se Rättärin surkee moottori kävi kun ompelukone. Mun systeri haaveilee omasta Rättäristä. Noi Rättärit on aina tien tukkona. |
| rävähtää | ark. Rävähtää paksuksi tulla yllättäen raskaaksi. |
| räystäs | ark. urh. vrt. räystästorjunta. Lyönti kilpistyi räystääseen. |
| räystästorjunta | urh. lentopallossa: pallon torjunta lyömällä se verkon päältä takaisin. |
| räytyä | leik. riutua |
| rääkkää | std. slg. käyttää jtkn esinettä täysillä, esim. kitaraa Rääkkääs kunnolla sitä skittaas nyt! |
| rääkki | ark. rääkkäys, ankara rasitus, kova fyysinen tai henkinen rasitus; rääkättävänä olo Välillä aikessutpisti meijät intissä tosi kovaan rääkkiin. Ei tallasta rääkkiä onneks oo joka harjotuksissa. Tenttikausi on taas yhtä helkutin rääkkiä. Kovassa rääkissä lihakset kipeytyvät. Joutui ankaraan rääkkiin. Auto kesti rääkin hyvin. Kevään koeruuhka on melkoinen rääkki koululaisille. |
| rääkyä | 1 ark. huutaa särjetyllä äänellä 2 ark. laulaa särjetyllä äänellä 3 ark. laulaa(variksesta) 4 ark. moittia tai nuhdella äänekkäästi |
| rääkätä | ark. käyttää jotakin väärin, virheellisesti, haitallisesti, aiheuttaa haittaa Älä rääkkää sitä viuluas! Tollanen renkutus rääkkää mun korvia. Noi nykyajan nuoret rääkkää tätä kaunista ja oikeeta suomee. |
| rääpiä | ark. repostella, pilkata, rienata Se saakelin opponentti rääpi mun esitelmää. Älähän rupee rääpimään toisten tekemisiä! |
| rääppeet | kans. ruoasta, syötävästä: jäännökset, jätteet, rippeet Kakusta olijälellä pelkät rääppeet. Me ollaan syöty kokopäivä niitä eilisiä rääppeitä. |
| rääpäle | halv. heikosta, surkeasta, huonokuntoisesta oliosta |
| rääsy | ark. halv. vaate; rätti, riepu, ryysy, räsy En mää tommosia rääsyjä päälleni pistä! Pitää kai ostaa uudet rääsyt kevätjuhlaan. Ei niillä kersoilla ollu rääsyn rääsyä päällään. |
| räätikkä | kans. lanttu |
| räävii | std. slg. huutaa rumasti Älä räävii päätäs tai tuli hudaa! |
| Röba | std. slg. Punavuori (Rööperi) |
| röba, röbä, röbö, rögari, rögatsu, rössö, rööki | std. slg. savuke, tupakka Mä keräsin röökimerkkei. |
| Röban gibat | std. slg. Punavuoren kaverit |
| röbari | std. slg. ryyppy |
| röhnä | ark. lika, töhnä Röhnää paidanrinnuksessa. |
| röijy | std. slg. nuttu |
| rökari, rökis, röksö, rökä | std. slg. savuke, tupakka |
| rökittää | 1 ark. std. slg. antaa jklle selkään, rökkiin, löylyttää, höyhentää, röykyttää, piestä; ojentaa Tota tyyppiä pitäs vähän rökittää saunan takana. Ei valmentajan tarttis ihan tolleen rökittää pelaajia. Rökittää jku tappelussa, väittelyssä. Rökittää vihollista. 2 ark. std. slg. urh. voittaa perusteellisesti, voittaa ylivoimaisesti, perin pohjin, torua Kerrankin Suomi oikeen rökitti Ruottin kuuella maalilla. Toi eka vastustaja oli aika helppo rökittää. Kotijoukkue rökitti vierailijat maalein 6–0. |
| rökitys | ark. rökittäminen |
| rökkiin, rökkiinsä | ark. selkäänsä, turpiinsa, kuonoonsa Antaa jklle rökkiin. Sain rökkiini. Kotijoukkue sai pahasti rökkiin, rökkiinsä vierailijoilta. |
| rökäletappio | ark. urh. ylivoimainen, oikein suuri(numeroinen) tappio Maaottelussa tuli naisissa taas rökäletappio. Vihreet kärsi vaaleissa rökäletappion. Ruotsi kärsi rökäletappion maaottelussa. Puolueen vaaleissa kokema rökäletappio. |
| römpsä, römsä | 1 std. slg. alat. naisen sukupuolielin: pillu, vittu, revaAika römpsä sillä eukolla, vai mitä? Saitko römsää? 2 ark. lompakko |
| röntgata | ark. tehdä (lääketieteellinen tai muu) kuvaus röntgenlaitteella Voitteko röntgata tän huomiseksi? |
| röntgen | ark. Käydä röntgenissä röntgenkuvauksessa (t. -hoidossa). Työskennellä röntgenissä (sairaalan) röntgenosastolla, kuvantamolla. |
| röpelöinen | ark. pinnasta: epätasainen, rosoinen Röpelöinen iho. Tie oli jäinen ja röpelöinen. |
| rötee | std. slg. reipas |
| rötkäle | halv. miehestä: roikale, ryökäle Mihin se laiska miehen rötkäle taas häipy? Sille rötkäleelle pitäs antaa turpaan. |
| rötköttää | ark. istua t. maata rennosti, laiskasti, mukavasti lötköttää,, pötköttää, retkottaa, röhöttää, röhnöttää Mee siitä muualle ratkottamasta! Tossa se mies on vaan maata rötköttäny sohvalla koko päivän. Rötköttää selällään vuoteella. Maata rötköttää. |
| röttelö | ark. huonokuntoinen auto (t. rakennus), kottero, rähjä |
| rötös | ark. slg. (pikku)rikos, rikollinen teko, rikkomus, ilkityö, väärinkäytös Ne pikkupojat jäi heti kiinni niistä rötöksistä. Ne varkaat oli tehnyjo ennenkin rötöksiä. Varkaudet, kavallukset ym. rötökset. Koulupoikien pikku rötökset. Poliittiset rötökset. Joutua kiinni rötöksistään. |
| rötösherra | leik. rötöksiin syyllistynyt vallanpitäjä |
| rötöstellä | ark. tehdä rötöksiä Koitahan nyt elää siivosti äläkä rupee enää rötösteleen. Joku jengi oli rötöstelly tossa liikekeskuksessa. Oli ehtinyt rötöstellä melkoisesti ennen kiinni jäämistään. |
| rötöstely | ark. rötösteleminen Nuorisojengin rötöstely. Poliittinen rötöstely. |
| röyhistää | ark. ylpeillä, rehvastella, pöyhkeillä Ei kannata vielä röyhistää rintaansa, ennen kuin tietää, miten ottelussa vielä käy. Kylläpä nyt kelpaa röyhistellä rintaansa, kun on saanu palkinnon. |
| röykyttää | 1 ark. höykyttää, rökittää Ruotsi röykytti Suomee taas miten tahto. Tekis mieli vähän röykyttää sitä helkutin jätkää. Röykyttää jkta tappelussa oikein kunnolla. Kotijoukkue röykytti vierailijat 3–0. 2 ark. haukkua, arvostella, kritisoida, moittia Luit sä tän päivän iltsikasta, kun joku toimittaja röykytti sitä viskaalia taas ankarasti? Ei nyt noin pienistä mokista tarttis ruveta tolleen röykyttään. Röykyttää jkta lehdenpalstoilla. |
| röökata, röökaa | std. slg. tupakoida, polttaa tupakkaa Röökaaks sun kumpikaan pentus? Lumikoijas röökattii hesarii. Oot sä ruvennu taas röökaan? En mä röökaa kun kännissä. |
| rööki | slg. savuke Tarjoo mulle yks rööki! Milloin säkin oot ruvennu vetään röökiä? En mä pysty pysyy n tosta röökistä erossa. |
| Rööperi | std. slg. Punavuori, Rödberg, Rödbergen |
| rööri | ark. std. slg. putki, kanava, reikä, aukko, rako Viemärin röörit on taas täynnä sun hiuksias. Mulla on karmee flunssa ja kaikki röörit tukossa. Se jätkä nai kumpaankin rööriin. |
| röörit ruosteessa | std. slg. kuukautiset |
| röörit tukossa | std. slg. flunssassa Jäin himaan ku röörit oli ihan tukossa. |
| röövaa | std. slg. ryöstää |
| röövari | std. slg. ryöväri |
| saa monoo | std. slg. erottaa (työpaikasta, tms) Rape sai monoo ku se oli aina kännissä duunissa. |
| saa nähdä | ark. arvelusta: saapa nähdä, katsotaan Saa nähä, kuinka matsissa käy! Saa nähä, tuleeks Pena ollenkaan. Lähetsä ollenkaan mukaan? – Saa nähä. |
| saada | 1 ark. slg. onnistumisesta päästä sukupuoliyhdyntään Saiks sä siltä akalta viime yönä? En oo saanu ukolta pariin viikkoon. Saitko sä siltä? Haluisin saada sulta. Saada naista, miestä. 2 ark. slg. saada orgasmi Pirre saa aika herkästi. Joks sä sait? 3 kans. saapua, tulla Syksy jo saa, harmaa on maa. |
| saada aikaan | ark. aikaan Saada jtak aikaiseksi |
| saada hajua | ark. aavistaa jotakin Mistähän ne kytät sai hajua siitä Penan pontikankeitosta? Onkohan joku saanu hajua meijän hommista? |
| saada halvaus | slg. kuv. järkyttyä, tyrmistyä, hämmästystä, raivostumista, pelästymistä, inhoamista tms. merkitsevissä ilmauksissa Mä sain melkein halvauksen, kun ovikello soi aamuyöllä. Faija saa halvauksen, kun kuulee tästä. Saada kohtaus, halvaus, sätky, hepuli. |
| saada harmaita hiuksia | ark. kokea, tuntea vastoinkäymisiä, ikävyyksiä, murheita Mä saan harmaita hiuksia noitten tietokonevirusten kanssa. Koita nyt olla selvin päin, etten mun tarttis taas saada harmaita hiuksia. |
| saada haukut | ark. saada moitteet, tulla moitituksi Miks mä aina saan pomolta pelkät haukut? Ei siltä äkäseltä akalta saatu kun haukut palkaks. |
| saada hepuli | ark. hermostua, suuttua, riemastua |
| saada huutia | ark. saada moitteita, toruja, läksytystä Sain kotona taas aikamoista huutia viime ryyppyreissun jälkeen. Pena sai pomolta helkutinmoista huutia niistä mokista. |
| saada jalat alleen | ark. rynnätä pakoon, ottaa pitkät, lähtea karkkuun Niemisellä kesti hetken aikaa saada jalat alleen. |
| saada jalka oven rakoon, saada jalka väliin | ark. olla pääsemässä tavoitteeseensa, saavuttaa jalansijaa jossakin asiassa Kai ne ottaa mut tehtaalle vakihommiin, kun oonjo saanu jalan oven rakoon. Kyllä se virka sulle annetaan, kun oot saanu jo jalan oven väliin. |
| saada kaukainen katse silmiin | ark. ajattella muualla Jenni lipittää teetä kaukainen katse silmillään. |
| saada kenkää | ark. menettää työpaikkansa, saada potkut, monoa Faija sai kenkää juopottelun takia. En mä onneks sentäs kenkää saanu, ankarat haukut vaan |
| saada kiinni, saada kii | ark. saada yhteys, tavoittaa; päästä johonkin tavoitteeseen Mä oon koko päivän yrittäny saada sua kiinni. Sain mä sen mutsin lopulta puhelimella kiinni. En saanu illalla unesta kiinni. Täytyy vaan toivoo, että sais jostain asunnosta kiinni. |
| saada kuonoonsa | ark. saada selkäänsä, turpiinsa, köniinsä Pate oli saanu juhlien päätteeks kuonoonsa. Kohta saat kuonoos, jos et häivy siitä! Siitäs sait, kun et uskonut. |
| saada kyytiä | ark. saada moitteita, nuhteita; hävitä nolosti Saatiin sen saunaillan jälkeen akoilta aika kyytiä. Siinä sai Suomen joukkue taas Ruottilta kyytiä. |
| saada köniin(sä) | ark. saada selkäänsä, neniinsä, turpiinsa, kuonoonsa; hävitä Varohan vaan, ettet saa kohta köniis noilta tyypeiltä. Ruotsi sai matsissa koniin oikeen kunnolla. |
| saada lyijymyrrkytys, saada nikkelimyrkytys | slg. kuolla nikkelimyrkytykseen, kuolla tuliaseen luodista, Muuten siellä Afganistanissahan on paljon suurempi vaara saada lyijymyrkytys kuin polio tai hepatiitti |
| saada monoa | ark. slg. menettää työpaikkansa, saada potkut, kenkää Sun kannattas varoo, ettet saa monoo, kun aina myöhästelet. Saiks se monoo sen ryyppäämisen takia, vai? |
| saada nenilleen, nokilleen | ark. joutua häpeään, käydä huonosti, tulla nolatuksi Siinähän sitten sait nenilles, kun menit tollasta juoruamaan! Täytyy mun kait pyytää Maijalta anteeks, vaikka saisin nenilleni. Siitäs sait kerrankin nokilles! |
| saada näpeilleen | ark. joutua kärsimään, kokea takaisku Kun on tarpeeks monta kertaa saanu näpeilleen, ei huvita enää jatkaa samassa firmassa. Pelkäät sä saavas näpeilles siinä jutussa? |
| saada näppylöitä | ark. hermostua, kiukustua, harmistua jostakusta henkilöstä tms. tulla näppylöitä (jollekulle) Mä saan näppylöitä pelkästään sen ikävän tyypin näkemisestäkin. En mä siedä sitä, mä saan siitä näppylöitä. Saan näppylöitä, kun näenkin hänet. |
| saada pitkä nenä | ark. tulla nolatuksi tekemisistään; pettyä aikomuksissaan, toivomusten tms. toteutumisessa Siitäs sait pitkän nenän, kun menit tonkiin toisten asioita. Tullimiehet sai pitkän nenän, kun ne epäili, et mullon kamaa tai liikaa viinaa. Taisit saaha pitkän nenän, kun etpäässykään saatolle. |
| saada pultit | ark. hermostua, kiihtyä, suuttua, raivostua Pena sai pultit ja lähti lätkiin. Miten sä saat pultit noin hirveen herkästi? Se sun siskos saa pultit heti, kun kuulee tästä perinnönjaosta. |
| saada pyyhkeitä | ark. saada nuhteita, moitteita, sapiskaa Taas sain Lissulta pyyhkeitä, kun en muistanu hääpäivää. Matsin jälkeen saatiin valmentajalta vähän pyyhkeitä, mut mitäs siitä! |
| saada siipeensä | ark. haavoittua, saada osuma; tulla nöyryytetyksi, nolatuksi, huonon arvostelun kohteeksi; kokea vastoinkäymisiä Kyllä pännii saaha aina siipeensä noissa rakkausjutuissa. Sen lieron sietääkin saada välillä vähän siipeensä. Saitko siltä kimulilta siipees, häh hää! Sai siipeensä kranaatista. Saada väittelyssä siipeensä. |
| saada stondiksen | slg. alat. saada erektiota Sillä jätkällä sai stondaa ku me tanssittiin hitaita. |
| saada sulka hattuun | ark. menestyksestä, onnistumisesta, meriitistä Budjetin nopea valmistuminen oli komea sulka pääministerin hattuun. |
| saada takkiinsa | ark. hävitä, kärsiä tappio Hitto, kun Suomi sai matsissa taas takkiinsa! Kyllä noissa osakekaupoissa vaan voi helposti saaha takkiinsa, jos ei oo tarkkana. |
| saada turpaan(sa), turpiin(sa) | ark. saada selkäänsä, neniinsä, kuonoonsa, koniinsa; hävitä, kärsiä tappio Pena sai heti turpaansa, kun se meni soittaan poskeensa niille jätkille. Sen jätkän pistäs saaha kunnolla turpaan, niin uskois kerralla! Se on varma, että Suomi saa taas turpiinsa maaottelussa. Taisin saaha vähän turpiin siinä autonvaihossa. |
| saada vettä myllyynsä | ark. kans. saada uutta vettä myllyynsä, saada lisää vettä myllyynsä, saada (uutta) yllykettä, puheen aihetta – A primi apă la moară. |
| saada valohoitoa | ark. tavaralle, esineelle, esim. autolle korjaamolla suoritettu näennäiskorjaus, jolloin vika ei poistunut; myös kaamoksen aikana valolampun antama valo. – A scoate la lumină. |
| saada, saa | 1 std. slg. päästä yhdyntään Mirkulta saa helposti. 2 std. slg. saada orgasmi Mirkku saa helposti. |
| saaha, saahaan | kans. saada, saadaan Pitäs saaha jostain vähän lisää rahnaa. Ei me saaha tulla enää ulos näin myöhään. Kyllä myö kohta saahaan tää homma valmiiks. |
| saakeli, saakuri, saakutti, saamari | ark. lieviä lähes samanmerkityksisiä kirosanoja Mitä saakelin tyhmää sä taas oot tehny! Oli saakurin hyvä mäihä. Saakutti soikoon! Voi saamari! Otti päähän niin saakelisti. Porukkaa oli ihan saakuristi. Verkoista tuli ihan saakutisti kalaa. Ottaa taas niin saamaristi päähän!Voi saakeli! Saakeli soikoon! Saakelin tyhmä. |
| saakelinmoinen | ark. saakelin suuri, hyvä, huono tms. Saakelinmoinen metakka. |
| saakelisti | ark. saakelin paljon, kovaa tms. saamaristi, perhanasti Sattui niin saakelisti. |
| saaks jo? | std. slg. saako jo aloittaa leikin? … kasi, ysi, kymppi. Saaks jo? |
| saakuri | ark. lievähkö kirosana Ai saakuri! Saakurin hankala. |
| saakuristi | ark. saakurin paljon, kovaa tms. saamaristi, perhanasti Satoi niin saakuristi. |
| saamari | ark. lievähkö kirosana Ai saamari! Missä saamarissa oikein viivyit! Saamarin tylsä ilta. |
| saamarinmoinen | ark. saamarin suuri, hyvä, huono tms. |
| saamaristi | ark. saamarin paljon, kovaa tms. saakelisti, perhanasti Rahaa meni niin saamaristi. |
| saapas | std. slg. tyhmä Vittu, sä oot saapas. Ootsä iha saapas. |
| saapasmaa | leik. Italia |
| saappaannuolija | halv. mielistelijä, hännystelijä, nuoleskelija, liehakoija, matelija, nöyristelijä, pokkuroija, imartelija |
| saapua rauhan satamaan | slg. kuolla |
| saarnanuotti | ark. saarnaajille ominainen maneerimainen puheääni |
| saarnapönttö | ark. saarnastuoli |
| saasta | ark. lievä haukkuma- ja kirosana Senkin saasta, painu helvettiin siitä! Voihan saasta! |
| saatana | alat. karkea kirosana, saakeli, saakuri, saakutti, saamari, saateri Saatana soikoon! Voi saatanan perkele! Nyt häivyt siitä ja saatanan äkkiä! Oot oikee saatanan mulkku! Jo nyt on saatana, jos et usko! Aamulla vitutti saatanasti. Vettä sato yöllä ihan saatanasti. Voi saatana! Saatanan tunarit! Lähde nyt ja saatanan äkkiä! Mitä saatanaa se sinuun kuuluu! |
| saatananmoinen | alat. voimakkaana vahvistussanana: perkeleen‑, pirun‑, helvetinmoinen, saatanallinen Saatananmoinen verenimijä. |
| saatanasti | alat. saatanan paljon, kovaa tms. perkeleesti, pirusti, helvetisti Otti päähän niin saatanasti. |
| saateri | slg. lievä kirosana: saakeli, saakuri, saakutti, saamari, samperi Täällä on saaterin kylmä. Ot sä kans yks saaterin tollo! Saateri soikoon! Paleleekin niin saateristi. Selkään sattuu saateristi. |
| saatilla, saatille | kans. ark. saatolla, saattamassa Oli tyttöä saatilla. |
| saattohoito | ark. kuolevan potilaan loppuvaiheen henkisesti tukeva ja oireita lievittävä hoito, terminaalihoito. |
| saattokellot, surukellot | u.s. (2016) kirkonkellojen soitto saatettaessa vainajaa kirkosta; sadoissa kirkoissa ympäri maailman soitettiin lokakuussa kelloja päivittäin Syyrian sodan ja erityisesti Aleppon pommitusten uhrien muistoksi, Aleppon kellot |
| sabluuna | ark. sabloni |
| saddari, sadjari | std. slg. satiainen |
| sade | ark. On pitänyt sadetta on ollut sateita, sateista. |
| sadepuutarha | u.s. (2017) hule‑ ja muiden valumavesien hallitsemiseksi rakennettu kasvien peittämä alue |
| sadevaate, sadetakki | slg. kortsu, kondomi Paketti sadetakkeja, kiitos! Yritä laittaa mulle toi sadetakki. |
| saduttaa | ark. herutella, houkutella satuja, pyytää lapsia kertomaan satuja, lastentarhoissa käytössä oleva tapa, jossa lasten annetaan itse keksiä satuja |
| saffari | std. slg. autonkuljettaja |
| safga, safka | ark. std. slg. ruoka, sapuska Ei nyt oikeen maistu safka näin kankkusessa. Mullon helkutinmoinen nälkä, onks meillä mitään safkaa? Mä en tykkää tästä safkasta. Voitsä duunaa mulle jotai safkaa, mullon karsee nälkä. Mä lähen safkalle. |
| safkis | ark. std. slg. ruokatunti, lounastauko, ruokatauko Safkiksel mentii aina rantsuun tsiigaan botskeja. Se on safkiksella. |
| safööri | std. slg. kuljettaja |
| sagga | std. slg. ruoka |
| saggaa | std. slg. syödä |
| saggis | std. slg. ruokatunti |
| Sagis | std. slg. Sakarinkatu, Kalliossa Helsingissä Sagis on yks snadi gartsa tos Kallios. |
| sahaa öögaan | std. slg. huiputtaa |
| sahaa silmään | std. slg. pettää, harhauttaa Se kundi sahas sua pahasti silmään. |
| Sahara | std. slg. Pallokentän hiekkakenttä Bolliksen hiekkakentsuu sanottii Saharaks. |
| sahasää | u.s. (2011) ääripäästä toiseen nopeasti vaihteleva sää |
| sahata linssiin, sahata silmään | ark. std. slg. petkuttaa, huijata, huiputtaa, vilata linssiin Myyjä tais sahata meitä linssiin. Ei mua niin vaan sahatakaan silmään. Ei muuten onnistu tollanen, sä yrität vaan sahata meikäläistä silmään. |
| sahra | std. slg. venäläinen (pala)sokeri |
| sahuri | ark. sahaaja |
| saikka, saju | kans. tee |
| saikkari | std. slg. sateenvarjo |
| saikku, saigon | ark. sairausloma Sai kolme päivää saikkua. Saada saikkua. |
| sailori | std. slg. merimies |
| sainata | slg. allekirjoittaa (engl. sign) |
| saippua | ark. saippuaooppera |
| sairaalapöpö | leik. sairaalainfektioita aiheuttavista mikrobeista; sairaalainfektiosta |
| sairaan | ark. std. slg. vahvistamassa seuraavaa sanaa: todella hyvä tai huono, erittäin, oikein, hirveän, hurjan Bändi soitti sairaan hyvää musaa. Meillä oli ihan sairaan kivaa! Mullon sairaan kova nälkä. Täällä kaupassa on sairaan korkeet hinnat. Kävi sairaan hyvä säkä. Suomen kieli voi sairaan hyvin. Sairaan hyvä elämä. Sairaan hyvää ruokaa. Sairaan hyvä biisi. Sairaan hyvä. Sairaan kallis. Naurettiin ihan sairaasti. Koe oli sairaan helppo. |
| sairaan hyvä munkki, käy | std. slg. hyvä tuuri, käy Sulla kävi sairaan hyvä munkki ku sait ton kämpän. |
| sairaan kallis | std. slg. kovin kallis |
| sairaan mälsä | std. slg. kovin ikävä |
| sairaasti | slg. paljon, runsaasti, tavattomasti, kovasti, hurjasti, hirveästi, helvetisti Piakalle tuli porukkaa ihan sairaasti. Mun tekee sairaasti mieli uusia kuteita. Mä maksan verojakin ihan sairaasti. Väsyttää taas niin sairaasti. |
| sairas | 1 ark. std. slg. epäterve, epänormaali, sairaalloinen, rappeutunut, vinoutunut, erikoinen, omituinen, outo; erimieltä oleva Noi sun alapään juttus lähentelee jo sairasta huumoria. Politiikka on menny nykyään ihan sairaaks touhuks. Noi tyypit on ihan sairaita, tosi sekoja. Ihan sairas tyyppi. Oot sä vähän sairas? Se oli ihan sairas jätkä, diggas Abbaa! 2 ark. slg. korostava sana genetiivissä: ylistyssana erittäin hyvälle tai jännittävälle asialle, hirveä, hurja, suuri, tavaton Täällähän on ihan sairaat hinnat. Hitto, kun aina tulee tällaset sairaat mätkyt. Bändi soittaa ihan sairasta mättöä. Mulla on sairas päänsärky. Mikko on sairaan kova jätkä. — Mikko on todella kova jätkä. |
| sairas hillo, käy | std. slg. hyvä tuuri, käy |
| sairaskohtaus | ark. sairauskohtaus |
| sairaslista | ark. Olla sairaslistalla (jnk ryhmän t. yhteisön jäsenistä:) olla sairaana. Sairaslistalle joutuneet pelaajat. |
| sairasloma | ark. paremmin: sairausloma. |
| sairauskarenssi | u.s. (2015) hallituksen säästöpakettiin sisältyvä vaatimus, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä olisi nykyisestä poiketen palkaton |
| sairausläsnäolo | u.s. (2012) (ruots. sjuknärvaro) läsnäolo työpaikalla sairaana. Sairaussakon uhan pelätään aiheuttavan sairausläsnäoloja. |
| sairaussakko | u.s. (2012) yleisiin työehtoihin ehdotettu ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus |
| sairis | std. slg. sairaala Systeri vietii eilen himasta sairiksee. |
| saitti | atk. yleensä vvebbisaitti: internet-osoite (web site) |
| sajka | std. slg. ruoka |
| saju, saikka | kans. tee |
| sakemanni, saksmanni, saku | std. slg. halv. saksalainen (mies)henkilö Se saamarin sakemanni voittaa kaikki formulakisat. Sakemannien saunominen on ihan kummallista. Mun systeri meni yhen saksmannin kans naimisiin. Laivalla oli taas hirveesti sakuja. Sakemannit pani Lapin tuleen ku ne lähti menee. |
| sakinhivutus | ark. jnk joukon t. tovereiden antama yhteiskuritus Saada, antaa sakinhivutus(ta). |
| Sakis | std. slg. Sakarinkatu, Kalliossa Helsingissä |
| sakki | ark. std. slg. henkilöjoukko, -ryhmä, väki, joukkio, porukka, jengi. Metelöivä poikasakki. Huutosakki, korttisakki. Mennään sakilla [= yhdessä] uimaan. |
| sakkolappu | ark. liikennesakon t. pysäköintivirhemaksun kirjallinen maksumääräys Sakkolappu ylinopeudesta. |
| sakkoliha | std. slg. alle 16v tyttö; suojaikärajan alittava henkilö vrt. „sakkoliha” tarkoittaa lainvastaisesti kaadettua riistaa |
| saksiniekka | 1 ark. eläin, jolla on eturaajoinaan sakset; yleensä rapu 2 ark. leik. vaatturi, räätäli |
| saladekkari | std. slg. salapoliisi |
| salakreikku | std. slg. piilo |
| salakyttä | halv. salametsästäjä, salaampuja |
| salama | slg. valomerkki, pilkku Hän juhli tappiin asti – tilasi sampanjapullon 5 minuuttia ennen valomerkkia. |
| salama | rav. valomerkki |
| salapoliisi | ark. vars. kirjallisuudessa: (yksityis)etsivä, dekkari |
| salarakas | ark. salainen rakastettu Mikäs salarakas sulla on töissä, taas niin myöhään menee. |
| salavarakas | ark. Olen voittanut suuren summan lotossa. Käyn vielä toistaiseksi töissä ja työkaverit ei tiedä mitään voitostani. |
| saldo | std. slg. rahatilanne Mikä sul on saldo? |
| Salkkarit | ark. std. slg. Salatut elämät -TV-sarja |
| salkku | 1 ark. arvopaperisalkku, osakesalkku Salkkuni koostuu Nokiasta ja Sonerasta. 2 ark. slg. 24 tölkinlaatikko olutta |
| salmari | ark. slg. salmiakkikoskenkorva |
| salmiakkiruutu | ark. vinoneliö |
| salmis | std. slg. salmiakki, salmiakkikoskenkorva |
| Salmis | std. slg. Salmisaari |
| salonkari | std. slg. salonkikivääri |
| salonkikelpoinen | leik. sivistyneen seuraelämän tapoihin, kielenkäyttöön yms. sopiva; käytökseltään, ulkoisilta ominaisuuksiltaan seurapiirien hyväksynnän saavuttanut; sivistynyt |
| salonkileijona | leik. hyvin pukeutuvasta sulavakäytöksisestä seurapiireissä liikkuvasta miehestä |
| salsa | slg. voimakas, tomaattipohjainen kastike, kuuluu sekä italialaiseen että espanjalaiseen keittiöön Tää salsa on aika stydii, mut just hyvää näiden tortillojen kaa. |
| salsa | ruok. voimakas, tomaattipohjainen kastike, kuuluu sekä italialaiseen että espanjalaiseen keittiöön |
| salsakamomilla | leik. tupakka |
| saltti | std. slg. suola |
| salusiinit | std. slg. verhot |
| salusiinit | std. slg. yläluomet (verhot) Tehän skulaatte taas salusiinit silmillä, seuratkaa boluu! |
| saluuna | 1 ark. std. slg. ravintola Koska täs saluunas tulee valomerkki? 2 ark. amerikkalainen baari, kapakka; vars. Villin lännen kapakoista |
| salvinia | ark. nopeasti lisääntyvä kelluva vesikasvi, joka aiheutti Senegalissa pahan ympäristöongelman |
| salvinoriini | huum. Salvia divinorum -kasvista tehty rohdosvalmiste, jota on käytetty huumeena |
| sama se | ark. toteava vastaus: ihan sama, mitäpä sillä väliä, ei sillä ole väliä, sama niin tai näin Sama se, vaikka lähetkin latkimaan! Voin mä tulla mukaankin, sama se. |
| sama täällä | ark. toteava vastaus: samoin minullakin, samoin minä, minulla on sama tilanne Mulla menee taas kaikki päin honkia. – Sama täällä. Mä ainaskin lähen kotiin. – Sama täällä. |
| samaa rataa | ark. entiseen malliin, samalla tavalla Onhan tää elo nyt ruvennu kulkeen taas samaa rataa, kun vaimokin saatiin kuntoon. Jatka vaan samaa rataa, niin ihan hyvä siitä tulee! Ei tästä mitään tuu, sama raataa se äijä taas juopottelee. |
| sambata | ark. tanssia sambaa |
| sambo | slg. avopuoliso; ruotsin kielestä, mutta lausutaan suomalaittain |
| samis | ark. samanlainen ihminen, samanlainen henkilö jonkun toisen kanssa Ootte täs kuvas ihan samiksii! Ollaan ehkä vähän liian samiksii... ? |
| samlata, samlaa | std. slg. kerätä, koota Samlattii taas vanha jengi kokoon. |
| samlis | std. slg. kokoelma |
| sammahtaa | 1 std. slg. uupua, väsyä perinpohjaisesti, simahtaa, sammua Loppukirissä Rantanen sammahti ja jäi kuuenneks. Se näytti sammahtaneen jo neljännessä erässä, ja oli aika helppo iskee se kanveesiin. 2 std. slg. nukahtaa, sammua Lapset taisjo sammahtaa. Faijakin taitaa olla jo sammahtanu yläkerrassa. 3 std. slg. nukahtaa, menettää tajuntansa liiallisen juopumuksen takia, sammua alkoholista Pena oli sammahtanu pikkujouluissa jo alkuillasta. Kunhan se äijä tosta sammahtaa, niin toi hirvee örvellyskin loppuu. Älä nyt sentäs siihen pöytään sammaha! Ykä sammahtaa bileis aina ekana. |
| sammakko | 1 ark. (lasten) rintauinti Mä osaan uija jo koiraa ja vähän sammakkookin. Musta sammakossa on vaikeeta just ne potkut. Uida sammakkoa. 2 kuv. (karkea) virhe, kömmähdys, äkäisestä, ilkeästä, rumasta tai virheellisestä sanomisesta Se hullu päästi suustaan pelkkiä sammakoita. Nyt tais tulla suustas aika sammakoita! Lakiehdotukseen oli jäänyt paha sammakko. Päästää suustaan sammakoita. |
| sammarit | ark. std. slg. samettihousut, samettifarkut Sammarit on taas muotia. Voinks mä lähtee bileisiin näissä sammareissa? Voisiks sä vaihtaa vetskarin niihin mun mustiin sammareihin? Simmarit, sammarit, gummarit ja pipo. |
| sammota | leik. ansaita paljon rahaa |
| sammua kuin saunalyhyty | ark. kans. nukahtaa nopeasti, menettää äkkiä tajuntansa varsinkin liiallisen juopumuksen vuoksi Pena sammu kun saunalyhty jo alkuillasta. |
| sammua, sammuu | 1 std. slg. uupua, menettää voimansa, väsyä perinpohjaisesti, simahtaa, sammahtaa Se ruottalainen onneks sammu viimesellä kierroksella. Siinä helteessä oli moni maratoonari sammunu ennen puoltaväliä. 2 std. slg. nukahtaa, sammahtaa Mä olin niin poikki, et mä sammuin heti ku pääsin sänkyyn. Joks ne kersat sammu, et päästään jatkaan peliä? 3 std. slg. menettää tajuntansa liiallisen juopumuksen takia, sammahtaa, nukahtaa, väsyä alkoholista Faija oli sammunu pöydän alle. Pena sammu tapansa mukaan jo alkuillasta. Älä nyt hemmetti siihen sohvalle sammu! Kale sammu jo ennenku alettii edes kunnolla dokaa. 4 ark. pysähtyä (kone) |
| sammuke | leik. juotavaa |
| sammutetuin lyhdyin huomaamatta | ark. ei-julkisesti, kantaa ottamatta: Puolue lähti presidentinvaaliin sammutetuin lyhdyin. – Pe tăcute. Fără să se observe. |
| samojedi | ark. samojedinkoira |
| samperi | ark. lievä kirosana: saakeli, saakuri, saakutti, saateri Samperi soikoon! Mihis ne samperin tenavat taas livisti? Tentti oli samperin vaikee. Voi samperi! Samperin hankala. |
| samperinmoinen | ark. samperin suuri, hyvä, huono tms. Samperinmoinen hässäkkä. |
| samperisti | ark. samperin paljon, kovaa tms. saamaristi, helkkaristi, hitosti Kismittää taas niin samperisti. Harmitti niin samperisti. |
| samplata, samplailla | slg. mus. tallentaa samplerin avulla ääntä tietokonemusiikin tms. sähköisesti muokattavan äänen tuottamista varten, ottaa ääninäytteitä sämplerillä muokkausta ja elektronisessa soittimessa käyttöä varten, samplata, sämplätä, sämpläillä Mä voisin samplata ton pätkän ja ujuttaa sen johonkin biisiin. Näitä biisejä on helppo samplailla. |
| samplaus, sämpläys | ark. samplaaminen, sämpläminen |
| sampleri, sämpleri | atk. mus. tietokoneeseen kytkettävä laite, joka muuntaa mikrofonista, äänentoistolaitteesta tms. saatavan äänen tietokoneella käsiteltävään (digitaaliseen) muotoon, elektroninen musiikisoitin, jolla voi tallentaa ääntä ja muokata sitä soitossa käytettäväksi, sampleri Samplerilla sä voit kasata soolojen väliin omaa soittoos moneen kerrokseen. En mä osaa oikeen käyttää tota sampleria. |
| samppakalja | std. slg. leik. samppanja, kuohuviini, skumpa Aluks meille tarjottiin samppakaljat. Palkintopallilla roiskuteltiin taas samppakaljaa ympäriinsä. Tuntuu ihan kun menis jalat alta tästä samppakaljasta. |
| samppanja, samppis | ark. kuohuviineistä |
| sanakartta | u.s. (2011) näkövammaisille tarkoitetut sanalliset ohjeet tietyn reitin kulkemiseksi; ohjeet voi ladata netistä äänitiedostoiksi omiin laitteisiinsa |
| sandi, hiesu, hieta | ark. hiekka |
| Sandis, Santis | std. slg. Santahamina, Hietalahti Stadi piti byggaa ekaks tänne Sandiksee. |
| sanelin | leik. sanelukone |
| šanghaijata | ark. vanh. ryöstää merimieheksi laivaan |
| sangsi | std. slg. naisseuralainen |
| sanis | 1 std. slg. sauna 2 std. slg. sanomalehti, sanelukirjoitus, sanakirja 3 koul. slg. sanakoe |
| sankari | halv. kielteistä huomiota herättävä ihminen Poliisi pisti ne tappelevat sankarit putkaan. Sieltähän se meijän sankari tulee taas umpihumalassa. On siinä mulla mokomakin sankari! |
| sankari | iron. halv. kielteistä huomiota herättäneestä t. surkuhupaisasta henkilöstä |
| sannoittaa | ark. hiekoittaa |
| sannoitus | ark. hiekoitus |
| sano | ark. kans. merkityksetön lisäsana ilmauksen lopussa: nääs, tietsä Meikäläisellä kävi aika hyvä mäihä, sano. Kyllä oli outo juttu, sano. Hyvä tuuri, sano. |
| sanoa | 1 last. myös muista äänistä. Lehmä sanoo ammuu. Pang, sanoi ovi. 2 ark. (Se) tahtoo sanoa toisin sanoen, eli. Ensi maanantaina, (se) tahtoo sanoa jouluaattona. Tämä tahtoo sanoa [= tarkoittaa, merkitsee], että – –. |
| sanomista, tulee | std. slg. haukkumiset |
| sanotaa(n), sanotaaks | ark. esimerkiksi |
| sanssi | std. slg. mahdollisuus, senssi(t) Ei sul oo mitää sanssii tähän juttuun. Pitäs olla ainaskin kymmenen vuoden kokemus, ennenku ois ees jotakin sanssia päästä hommiin siihen lafkaan. Onks meil mitää sanssii ehtii vikaan stogeen? Sil oli hyvät sanssit. – Șansă. |
| santis | std. slg. hiekkalaatikko |
| Santis, Sandis | ark. Santahamina Helsingissä |
| santsari | ark. aliupseeri- tai upseerikoulun kurssin käynyt ja kouluun apukouluttajaksi jäänyt varusmies Mua pyyettiin jäämään santsariks, mut en mä viittiny. Meijän santsarit oli tosi pirullisia alikessuja. Meille santsareille annettiin melkein heti kessunjämät. |
| santsata, santsaa | ark. std. slg. ottaa lisää ruokaa tai juomaa samalla ateriointikerralla Santsatkaa nyt vaan, sapuskaa on vielä vaikka kuinka! No santsataan nyt vielä vähän. Santsata keittoa. Saanko santsata? Sun sapuskas oli nii gutaa et oli ihan pakko santsaa. Mä meen santsaa. |
| santsaus | ark. santsaaminen |
| santsi | ark. std. slg. lisäannos Onks toi jo sun santsii? |
| santsikuppi | ark. lisäkahvikuppi. Santsikuppi puoleen hintaan. |
| saparo, saparot | leik. lyhyestä t. ohuesta hiuspalmikosta; mon. lyhyet hiuspalmikot Laitetaanko sulle poninhäntä vai saparot? Peppi Pitkätossullakin on aina saparot. Pojat aina kiusaa mua kiskomalla saparoista. |
| sapatti | leik. yl. lepopäivästä |
| sapettaa | ark. std. slg. harmittaa, kiukuttaa, suututtaa, siepata, vihastuttaa, vituttaa, visvoa Sapettaa niin vietävästi se viimeöinen moka! Mikäs sua nyt sapettaa? Se viimenen maali kyllä sapettaa! Vielki sapettaa se faijan möläys siel tsyrkas. |
| sapioseksuaali | u.s. (2016) henkilö, joka pitää älyä sukupuolisesti erityisen viehättävänä ominaisuutena |
| sapiska | ark. std. slg. toru, torut, moite, moitteet, nuhteeet, kuritus, satikuti Taas tuli sapiskaa, kun ei tehty niinku äiti pyy s. Tosta kiusanteosta pitäs antaa sapiskaa koko porukalle. Saatiin pomolta aikamoiset sapiskat tekemättömistä hommista. Antaa, saada sapiskaa. Kepposesta tuli sapiskaa. Sai johtajalta aika sapiskat. Mä sain sapiskaa ku mä en ollu ajoissa himassa. |
| sapluuna | ark. sabloni |
| sappi | ark. kiukkuun, vihaan, suuttumukseen liittyvissä ilmauksissa Ton lurjuksen näkeminenkin saa mun sappeni kiehumaan. Tekis mieli vähän purkaa sappee. Siskos kävi täällä taas vuodattamassa sappeensa ukkonsa juopottelusta. |
| sapuska | ark. std. slg. ruok. ruoka, safka, safga, muona Mitäs sapuskaa tänään tarjotaan? Ei tämmösestä sapuskasta nälkä lähe. Me oltiin koko viikko mummon hyvissä sapuskoissa. Mitä sapuskaa meillä on tänään? Mitä sapuskaa meil on tänää? |
| sarastusvalo | ark. uuden polven kirkasvalo, joka herättää nukkujan vähitellen voimistumalla |
| sarjanousija | ark. urh. sarjaotteluissa ylempään sarjaan nouseva urheilija t. joukkue |
| sarjapalauttaja | u.s. (2017) henkilö, joka harrastaa tuotteiden tilausta ja niiden palauttamista. Sanan muoto lienee saanut mallinsa sanasta sarjamurhaaja ja uudemmasta ilmauksesta sarjahukuttaja. |
| sarjari, sarjis | ark. std. slg. sarjakuvat, sarjakuvakirja, sarjakuvalehti; sarjaohjelma Kyllä sun pitäis lukee muutakin kun vaan noita sarjiksia. Mä käyn ostamassa tosta kiskalta jonkun sarjiksen matkalle. Seuraat sä telkkarista sitä uutta kotimaista sarjista? Musta Salkkarit on ihan tyhmä sarjis. Sarjiksis ei paljo ketää bamlaa slangii. |
| sarkat, tsargot | std. slg. mahdollisuudet Millaset sarkat meil on nousta divariin? |
| šarmi | ark. std. slg. kaihdin |
| šarmööri | ark. hurmuri |
| sarvet | std. slg. ohjaustanko Tartu vaan sarviin ja anna palaa! |
| sarvikuono | std. slg. SKP:n vähemmistön edusta 70-l |
| sassiin | ark. std. slg. äkkiä, nopeasti, pian, joutuin Nyt lapset sisälle, ja sassiin! Mene nyt ja sassiin! Nyt skruudaat ja sassiin tai tuli tupenrapinat. Ruokaa pöytään ja sassiin! |
| sata kertaa | ark. hyvin usein, toistuvasti, useita kertoja; liioittelevassa vertailussa: hyvin paljon Sä ootjo sata kertaa luvannu tehä sen homman, eikä mitään tapahu! Tääkin on sata kertaa puhuttu aihe, ja aina vaan kiinnostaa. Tää uus vehje on sata kertaa parempi kun se vanha. Mä osaisin tehä ton sata kertaa hienommin kun kukaan muu. Ajaa tuhatta ja sataa, sata lasissa hyvin kovaa. Tehdä jtak sata lasissa innokkaasti, täysillä. |
| sata pykälässä | std. slg. vauhti 100 mk/h |
| sataa kuin esterin perseestä | alat. sataa kovasti, kaatamalla Ei oo päästy ulos, kun joka päivä on satanu kun esterin perseestä. |
| satalappunen | ark. sadan euron, markan tms. arvoinen seteli, satanen |
| satanen | 1 ark. sata euroa (tai markkaa); sadan euron (tai markan) seteli, satku, saturainen Uus kone maksais satasen, korjaus viiskymppiä. Aika harvoin pääsee näkeen noita uusia satasia. Mä löysin vanhan satasen liivin taskusta. Oisko sulla vipata satasta? 2 urh. sadan metrin pikajuoksu Pystyn mä juokseen vieläkin satasen alle yhdentoista sekunnin. Lyyäänkö vetoo, kuka voittaa satasella? Juoksi satasen aikaan 10,2. |
| satapiikki, satapiikkinen | ark. std. slg. adj. sb. 125-kuutioinen moottoripyörä, 125 kuutiosenttimetrin suuruisella moottorilla varustettu moottoripyörä, piikki. Haaveileks sä vielä siitä satapiikkisestä? Noi satapiikitkin kulkee helvetin kovaa. |
| satapäkki | u.s. (2017) sadan tölkin olutlaatikko, 100‑pack, 100‑päkki |
| satavarma | std. slg. aivan varma |
| sateenkaareva | u.s. (2016) seksuaali‑ ja sukupuolivähemmistöön kuuluva, liittyvä, sen huomioon ottava yms., esim. sateenkaareva nuorisotyö |
| sateenkaarikynnet | u.s. (2013) sateenkaaren värein lakatuista kynsistä, joilla halutaan tukea suvaitsevaisuutta ja ihmisten välistä tasa‑arvoa. Ruotsalainen Emma Green Tregaro osoitti sateenkaarikynsillään mieltään Venäjän uutta homolakia vastaan yleisurheilun MM‑kisoissa Moskovassa. |
| sateenkaarimessu | slg. seksuaalisille vähemmistöille suunnattu jumalanpalvelus |
| sateenkaarinuori | u.s. (2015) sukupuoli‑ tai seksuaalivähemmistöön kuuluva nuori |
| sateenkaaripappi | u.s. (2017) pappi, joka vihkii samaa sukupuolta olevia pareja |
| satikuti | ark. nuhteet, moitteet, kuritus, torut, sapiska Kyllä se satikuti varmaan vähäks aikaa tehos niihin saakelin ipanoihin. Ukko anto taas vähän satikutia, kun tulin myöhään kotiin. Se tyyppi tarttis vähän satikutia. Jätkät oli saanu välkällä opelta vähän satikutia lumppareilla heittelystä. Tuliks pomolta taas satikutia? Antaa, saada satikutia jstak. Kepposesta tuli kotona satikutia. |
| satku | std. slg. sata euroa; sadan euron seteli, satanen Vippaisitko mulle sotkun? Ei se vehje maksa kantakaan satkua. Mikäs kuva siinä uuessa satkussa on? Mul ei oo ko jokunen satku, voitsä londaa pari lisää. |
| satraappi | halv. omapäinen vallankäyttäjä t. ‑pitäjä |
| satsata, satsaa | ark. std. slg. panostaa työvoimaan tms. sijoittaa varaa, keskittää varoja johonkin, sijoittaa rahaa, panostaa Me on satsattu valmennukseen aika lailla. Nyt ei oo varaa satsata uusiin laitteisiin. Tää firma menee kyllä konkkaan, jos tässä ruvetaan satsaamaan lisävoimiin. Nyt on mietittävä tarkkaan, mihin eniten satsataan. Firma satsasi paljon uusiin koneisiin. Oliksii järkee nyt satsaa tollaseen jätkään? |
| satsaus | ark. satsaaminen; satsattu määrä, panos |
| satsi | 1 ark. std. slg. annos, määrä, tavaramäärä, erä, sarja, kerta Söitteks työ sen koko satsin lihasoppaa? Toimitetaanks tää koko satsi kerralla perille? Meille annettiin mukaan viikon satsi ruokaa. Tehään nyt aluks vaan yks satsi sitä mäskiä. Lääkettä viikon satsi. Betonisatsi. Sä vedät nyt koko satsin napaas, nii et jaksat iltaan. 2 std. slg. kerrallinen spermaa Niele koko satsi! 3 ark. rumpusatsi, rumpusetti, rummusto |
| satska, satskari, sattis | ark. std. slg. sateenvarjo |
| sattuma | ark. leik. lihanpala tms. keitossa tai kastikkeessa Kerrankin on hernesopassa isoja sattumia! Älähän rohmua itelles kaikkia sattumia! |
| satujumppa | ark. satuvoimistelu |
| satulassa | std. slg. yhdynnässä (päällä) |
| saturainen | ark. std. slg. sadan euron (tai markan) seteli, satku, satanen Siinon sulle saturainen, käytä mihin lystäät! Iskä anto mulle jo saturaisen sitä reissua varten. Sillä ukolla oli lompsa täynnä saturaisia. |
| sauhuta, sauhuu | 1 ark. pinnistelevästä, innostuneesta, vilkkaasta yms. toiminnasta, kovasta menosta Tuolla se tyttö lukee tenttiin, niin että pää sauhuaa. Nyt se taitaa kirjottaa rakkauskirjettä niin että kynä sauhuaa. Joka paikassa säkin jaksat sauhuta ympäriinsä! Kirjoittaa niin, että kynä sauhuaa. Nuoret ne jaksavat sauhuta ympäri maailmaa. Aina se sauhuaa [= uhoaa, vaahtoaa] samasta asiasta. 2 ark. std. slg. käyttäytyä agressiivisesti, puhua inokkaasti, uhota, vaahdota Miks sun tarttee heti ruveta sauhuun? Mee siitä muualle sauhuaanf Pomo kävi taas sauhuamassa siitä samasta asiasta. Mäen tajuu miks pitää alkaa aina heti sauhuu? 3 huum. hankkia aineita |
| sauma | 1 ark. std. slg. mahdollisuus, tilaisuus, porukka, mukaan; hetki, tilanne Ei sulla oo mitään saumaa saada sitä pimua mukaas. Olis ollu hyvä sauma tehä tasotusmaali. Sattu niin sopivaan saumaan, että päätin poiketa täällä. Tulit juuri oikeaan saumaan. Taskuvarkailla on tungoksessa hyvät saumat. Mä hiffasin, ettei mul oo mitään saumoja siihen gimmaan. Onks mulla mitää saumaa. 2 huum. tilaisuus |
| saumari | ark. saumaaja |
| saunakalja | ark. saunottaessa t. saunomisen jälkeen juotava kalja t. (ark. us. mon.) olut |
| saunapelleily | ark. saunailoistatoiminta |
| saundi | std. slg. mus. erityisesti kevyestä musiikista: ääni,sointi, äänen erityissävy, soundi Pändi pisti tosi hyvää saundia koko illan. Tässä biisissä on makee saundi. Kyllä muuten näistä vehkeistä lähtee tosi mahtavat saundit. |
| saunotella | leik. (jatkuvasta) saunomisesta |
| sauvakävely | urh. kuntoilukävelyä, jossa käytetään apuna hiihtosauvojen tapaisia sauvoja: sauvojen ansiosta yläruumis saa liikuntaa tehokkaammin kuin tavallisessa kävelyssä |
| savikiekko | leik. vanhoista sellakkaäänilevyistä |
| savipläägä | halv. maanviljelijä; bunde, bönde, heinis, heinähattu, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landebunde, landepaukku, nurmikiila, olkimoukari, ruispipo, skeidavarvas, turvenuija |
| savis | 1 std. slg. maalainen 2 std. slg. savolainen, savijalka = maalainen |
| savitakki | std. slg. vartija Ei sinne kehtaa mennä, savitakit kyttää. |
| savotta | ark. työmäärä Tässä tulee olemaan vielä melkoinen savotta. Savottaa riittää. |
| savukeaski | ark. savukerasia |
| savupiippu | std. slg. peräreikä |
| savut | std. slg. huum. marihuana, hasis |
| savuton | ark. tupakoimaton Savuton ja raitis mies. |
| savuttaa | ark. tupakoimisesta Menisitkö ulos savuttamaan. |
| sbaddu | std. slg. sointi |
| sbuglaa | std. slg. oksentaa |
| sbuli | std. slg. iso, suuri, mahtava |
| sböijata, sböijaa | std. slg. taipua, joustaa Skimbat sböijas skrubussa. |
| scag, schmek | huum. heroiini |
| se | 1 ark. lueteltaessa numeroita: seitsemän, see, sei Y, ka, ko, ne, vi, ku, se... 2 std. slg. hän-pronominin (mon. he-) tapaan viittaamassa ihmiseen ja vieraiden kielten muodollisen subjektin tapaan Se kerto, että se pääsee sittenkin tulemaan. Mä en tajuu, miks se aina vinoilee mulle. Sille sattu vahinko. Siltä unohtu salkku bussiin. Sillä todettiin eturauhasen syöpä. Älä mene sen kanssa naimisiin, se on juoppo! Mä näin sun pussailevan sen kanssa. Se sanoi, että kyllä hän hoitaa asian. Se tajus lähtee menee. Kutsutaan ne kylään. 3 ark. viittaamassa artikkelinomaisesti yhteiseen tunnettuun (asiaan) tai viittaamassa jhk edellä mainittuun sanaan t. asiaan Onkohan se emäntä kotosalla? Toi on se kuuluisa rappari. Toi on taas sitä akkojen löpinää. 4 ark. ilmaisemassa tekijää muodollisen subjektin tavoin Jokohan se rupee satamaan? Niin se vaan on, että lopputili tuli. Mites hurisee? – Jotenkin se siinä menee. Jokohan sitäpitäs mennä maate? 5 ark. ilmaisemassa ihmettelyä, kehuskelua, moitetta tms. vahvistamassa tai tähdentämässä edellä mainittua Kukas se sieltä tulee! Meidän tyttö se onkin jo oppinu luistelemaan. Sinä se vaan jaksat jankuttaa aina tota samaa asiaa! Sehän se onkin tärkeintä, että osaa ponnistaa oikeella hetkellä. Lontoo se vasta onkin vaarallinen kaupunki. Se vasta jotain oli se! No, se sattu jo aikoja sitten se. 6 ark. epämääräisyyttä, sattumanvaraisuutta ilmaisemassa 7 slg. häveliäisyyssyistä viittaamassa sukupuoliasioihin Penalla on aina se mielessä. Siinä kuvassa siltä likalta näky se! 8 last. viittaamassa leikkikumppaniin: sinä Leikitään, että tää olis rosvo ja se olis poliisi. |
| se juttu | std. slg. (painollinen) se (juttu) jnkun pää-asia Onks toi slangi nyt sun se juttu? |
| seassa, seasta, sekaan | ark. jhk aineeseen, joukkoon tms. sekaantuneena t. sekoitettuna, jssak mukana, jnk peitossa; jnk muun joukossa, ohella, lisänä, lomassa. Rusinoita pähkinöiden seassa. Taskulamppu löytyi roskien seasta. Savun seasta näkyi liekkejä. Panna sokeria (kahvin) sekaan. Laiva katosi sumun sekaan. Kuului kiivasta puhetta, seassa joitakin kirosanoja. Yrittisanoa jotain sekaan, muttei saanut suunvuoroa. |
| sedlari | std. slg. seteliraha |
| seduismi, antiseduismi | slg. Sedu Koskisen ravintoloiden aiheuttama ilmiö ja sen vastustus |
| see | ark. std. slg. lueteltaessa numeroita leikeissä: seitsemän, se, sei Yy, kaa, koo, nee, vii, kuu, see, kaa, yy, ky |
| seepee, seeppari | std. slg. vähä-älyinen, tyhmä (cp) Ootsä vähä seepee? Ne oli ihan seeppareita, ei ne tajunnu mitää. |
| seeppari | halv. tyhmä, vähä-älyinen; myös haukkumasanana CP-vammaisesta Ootsä ihan seeppari, kun et tajuu mitään? Siellä on kait nyt joku seppareitten leiri. |
| seepra | std. slg. jääkiekkoerotuomari, palloiluottelujen erotuomari, raitapaita Ei toi saakelin seepra nää mitään! En oo ikinä noin nuijaa seepraa nähny missään matsissa! Seepralle heinii, seepralle heinii! |
| seepu | std. slg. hauk. invalidi, vammainen |
| seeto(i), seetoo | ark. lueteltaessa numeroita: seitsemäntoista, seito(i), seitoo… kuuto(i), seeto(i), kaheto(i)…… kuutoo, seetoo, kahe- too... |
| sei | ark. lueteltaessa numeroita: seitsemän, se, see… vii, kuu, sei... |
| sei toi, seito(o) | ark. lueteltaessa numeroita: seitsemäntoista, seeto(i), seetoo… viitoi, kuutoi, seitoi.….. viito(o), kuuto(o), seito(o)... |
| seilailla, seilata, seilaa | 1 ark. std. slg. purjehtia Seilata merellä, merta. Hän on seilannut kaikki meret. Seilailla pitkin maailman meriä. 2 kuv. liikkua, liikuskella, kuljeskella epämääräisesti, harhailla Mitä hittoo sä täällä päin seilailet? Lähettiin vähän kaupungille seilaileen? Pena seilaa taas pöyästä toiseen kuppi kourassa. Seilasi [= kuljeskeli, harhaili] kaupungilla koko päivän. Pullot seilasivat edestakaisin auton takakontissa. |
| seili | slg. purje, purjehduskieltä |
| seilissä | std. slg. juopuneena, humalassa, kännissä, päissään Me oltiin jo alkumatkasta aika seilissä. Broidi tuli himaan taas täyessä seilissä. Oliks se kuski sit ollu seilissä? Ei täs oo mitää järkee ku o kaikki viikonloput seilissä. |
| seilori | std. slg. merimies |
| seinä | ark. pistoke; verkkovirta Otatko sähkölaitteet pois seinästä ukonilman ajaksi? |
| seinähullu | ark. täysin hullu, pähkähullu, ihan hullu, päätön Mä meinasin tulla seinähulluks sen saakelin idiootin kans. Suliahan on ihan seinähulluja ehotuksia! |
| seinänkoriste, seinäkoriste | leik. naisesta jota ei haeta tanssiin, seinäkukkanen, seinäruusu |
| seinäpaperi | ark. tapetti kuv. Häntä ei juuri seinäpaperista erota hän on vähäpätöinen, huomaamaton; hän ei ole juuri minkään näköinen. |
| seinäraha | std. slg. pankkiautomaatti, ottoautomaatti Venaa, mä käyn hakee seinärahaa. |
| seinätaulu | leik. maalauksesta |
| seipään niellyt | leik. jäykkä, jännittynyt, puhumaton, estoinen Ei se osaa eläytyä tohon rooliinsa, seisoo vavn kuin seipään nielly. Sen seipään nielleen tyypin kanssa ei oikeen tuu juttuun. |
| seis | 1 slg. keskeytyksissä, pysähdyksissä Täällähän näyttää hommat olevan ihan seis. Miks täällä on liikenne taas seis? Me pannaan hommat seis, jossei tuu lisää liksaa. 2 slg. umpihumalassa, -kännissä, pelit seis Pena oli jo ihan seis, öris vaan. Miten joku voi olla noin seis! Olla (pelit) seis uuvuksissa; umpihumalassa. |
| seiska | 1 ark. koul. slg. numero seitsemän, seitsemäinen, seitonen Ajaa seiskalla raitiovaunulla t. bussilla nro 7. Mä sain seiskan matikasta. Ei seiskan keskiarvolla yliopistoon kannata yrittääkään pyrkiä. Viimenen kuti osu seiskaan. 2 koul. slg. peruskoulun seitsemäs luokka tai seitsemäsluokkalainen Mä tuplasin seiskan. Mä pääsin kuukilta seiskalle. Seiskoille ei saa enää järkätä mopokastetta. 3 std. slg. seitsemän (esim raitiolinja) Seiska menee nykyään Hagiksesta Krunikaan. |
| seiska, seitikko, seitonen | ark. seitsemäinen |
| seiskapuolikas | std. slg. 750 cm2 kokoinen moottoripyörä |
| seiskyt(ä), seit(s)kyt(ä) | ark. std. slg. seitsemänkymmentä, Mä oli ainaki seiskytja kaheskytluvulla. Ooks sääkin jo seiskytä vuotta? Seitskyt-luku. |
| seisoa, seisoo | 1 std. slg. siittimestä, peniksestä, siitin erektiossa: olla jäykistynyt, pystyssä, stondata Se tyyppi kait jännitti niin helkutisti, ettei sillä ees seisonu kunnolla. Aamulla seisoo aina niin ankarasti, ennenku pääsee kuselle. Hänellä seisoo. Rupee ihan seisomaan, kun näkee noita vähäpukeisia pimuja. Mä olin niin kännissä, etten saanu sitä ees seisoon. Seisoo ku kyrpä häissä. 2 kans. olla jssak kirjoitettuna t. luettavissa, lukea |
| seisokki | std. slg. erektio Hei tuu tsiigaan, mikä aamuseikokki mul on. |
| seisomapöytä | u.s. (2013) nostopöytä, vars. toimiston työpöytä, jonka korkeutta voi säätää niin, että myös seisten työskentely on mahdollista |
| seisovalta jalalta, seisovilta jaloilta(an) | ark. äkkiarvaamatta, yhtäkkiä, odottamatta; heti, oitis, miettimättä, suoraa päätä, suoralta kädeltä Faija kuoli ihan seisovilta jaloiltaan. Proffa oli kuulemma pyörtyny luennolla, seisovilta jaloiltaan. Osaatko sanoo seisovilta jaloiltas, mitä tarkottaa ”lysmä”? Ei kai sitä asiaa tartte vielä tässä seisovilta jaloilta päättää. Voin sanoa sen seisovalta jalalta. Kuolla seisovilta jaloiltaan odottamatta, äkillisesti. Seisova [= usein toistettu] vitsi. |
| seistä | taivutusmuoto: yksikön ja monikon elatiivimuoto sanasta sei (seiti) Kalakeitto on tehty seistä. – Pește: Pollachius virens. |
| seit(s)enkymppinen | ark. (noin) seitsemänkymmentävuotias Vielä se vaari jaksaa seitenkymppisenäkin tehä mettätöitä. Eipä luulis suakaan vielä seitsenkymppiseks! |
| seitikko, seiska, seitonen | ark. seitsemäinen |
| seitonen | ark. numero seitsemän, seitsemäinen, seiska Tuli enkunkokeista sentäs seitonen. Ammuin mä pari kymppiä, ja muut laukaukset oli kaseja ja seitosia. Osuks se kuti seitoseen? |
| seitskyt, seitskytä, seitkytä | ark. seitsemänkymmentä, seiskyt(ä) Vaari täytti just seitkyt vuotta. Porukkaa oli tentissä siinä seitskytäja risat. |
| seittemän, seittämän | ark. seitsemän Seittemän kertaa seittemän on nelkytyheksän. Mä täytän huomenna seittämän vuotta. |
| seittemäs, seittämäs, seisemäs | ark. seitsemäs Mä olin vasta seittemäs. Syksyllä mä meen seittämännelle luokalle. Systerin piano piti roudata seittämänteen kerrokseen. |
| seivata, seivaa | 1 std. slg. atk. tallentaa tiedosto kovalevylle, säästä (tietokoneen tiedosto), englannin kielen sanasta save. Muistit sä seivata, kun lähit koneelta? Muista lopuksi seivata se dokumentti. Miksei tää kone suostu seivaan näitä muutoksia? Seivaa se jollain toisella nimellä! 2 slg. säästä |
| seivästää | std. slg. mies yhtyy naiseen |
| sekaan | ark. mukaan, joukkoon Hei tuu sekaan vaan! Mahtuuks vielä peliin sekaan?Sekaan [= joukkoon mukaan] vaan! |
| sekaboltsi | std. slg. raivopää |
| sekaisin | ark. ihan pihalla us. mielentilasta: pyörällä päästään, pökerryksissä, suunniltaan, järjiltään, sekava. Olla onnesta, järkytyksestä sekaisin. Meni moottoriteiden risteyksessä aivan sekaisin (suunnista). Olla, mennä päästään sekaisin. Tyttö sai miesten päät sekaisin miehet ihastumaan (silmittömästi). |
| sekamelska | ark. epäjärjestys, hämminki, sekasorto, kaaos Tää muuttotouhu on yhtä sekamelskaa! Taas se sun hullu siskos järjesti tällasen helkutin sekamelskan! Alennusmyynnissä oli mahoton sekamelska. Huoneessa vallitsi täysi sekamelska. Äänten, värien sekamelska. Ajatusten sekamelska. Tavarat olivat veneen pohjalla yhtenä sekamelskana. |
| sekameteli | slg. sekahedelmäkeitto, sekametelisoppa Jälkiruuaks saatte sit riisipuuroo ja sekameteliä. Mä en tykkää tosta sekametelistä. |
| sekatöörit | ark. pienet oksasakset |
| sekaviesti | urh. hiihto- lm. viesti, jossa joukkueessa on sekä miehiä että naisia |
| sekin, sekään | ark. vahvistamassa tai tähdentämässä edellä mainittua: myös, myöskään Lontoo oli musta ihan jees paikka sekin. Ei se viimenen kuti onnistunu sekään! |
| sekis | std. slg. sekatavarakauppa, siirtomaatavarakauppa Mun mutsi oli sekikses duunis viiskytluvul. |
| sekka | ark. std. slg. sekunti; hetki, hetkinen Mä hävisin voittajalle viis sekkaa. Pitäis vielä puristaa ajasta vajaan sekan verran pois, niin pääsis juoksemaan finaaliin. Oootahan sekka, niin mä tuun mukaan! Venaa nyt pari sekkaa, ei täs nyt mikää hässäkkä oo. |
| sekkari | ark. std. slg. sekuntikello, sekundaattori Ota tolia sekkarilla mulle aika. Se sekkari nollataan painamalla siitä nupista uuestaan. Eiks sulle tullu sekkarii messiin? |
| seko(pää) | ark. sekaisin mennyt, tärähtänyt, sekava; torvi, ääliö Ootsä tosiaan noin seko? Toi on täys seko tyyppi. Sillä oli ihan sekoja idiksiä. Vaari on menny ihan seoks. Ei ton sekopään kanssa tuu mistään mitään. Senkin sekopää! |
| seko, sekoboltsi | std. slg. raivopää, sekopäinen Jätkä oli ihan sekoboltsi, se sai aina jotai raivareita. Se on ihan seko. |
| sekoa, sekoo | std. slg. raivota, käyttäytyä oudosti |
| sekoilla, sekoilee | 1 ark. std. slg. toimia vailla täyttä ymmärrystä, käyttäytyä (juhlissa tms. muiden nähden), toimia sekapäisesti, älyttömästi tms. tehdä hölmöyksiä, möhliä, törmäillä, töppäillä Tuli taas illalla vähän sekoiltua juovuksissa. Jätkät sekoili junassa ihan sikana. Sekoilivat viinapäissään kaupungilla. Toivottavasti se hölmö ei tuu tänne enää sekolleen. Sit se alko taas sekoilee. 2 slg. hullutella, juhlia Ne alko sekoilemaan vappuna. |
| sekoilu | slg. hyväilyä, suutelua, ei kuitenkaan seksiä. Vastaa pitkälti sekstailua. |
| sekoilu | 1 ark. Pelin alku oli täyttä sekoilua. 2 slg. hyväilyä, suutelua, ei kuitenkaan seksiä, vastaa pitkälti sekstailua |
| sekopoket | huum. sekapaukut |
| sekopää | huum. aineiden käyttäjä |
| sekru, sekrus | std. slg. sekatavarakauppa (siitomaatavaraliike) Mutsin sekru oli siin vastapäätä meidän himaa. Sekrust slumpattii karkkii. |
| seksibisnes | ark. seksin kaupallinen hyödyntäminen |
| seksihurjastelu | leik. hillittömästä sukupuolielämästä |
| seksikäs | ark. houkutteleva, kiehtova, vetävä; trendikäs Seksikäs uusmedia-ala. Markkinoijan mielestä tuotteen pitää olla seksikäs. |
| seksileffa | ark. seksielokuva |
| seksipommi | leik. seksuaalisesti erittäin kiihottavasta naisesta |
| sekstari | ark. sisällöltään t. sävyltään seksuaalinen tekstiviesti |
| sekstata, sekstaa, sekstailee | ark. std. slg. suudella, pussailla; harrastaa seksiä; sekstailla Gimmoja sekstattii. |
| sekstata, sekstailla | ark. slg. suudella, pussailla; harrastaa seksiä; sekstailla Sekstata julkisella paikalla. |
| sekstata, sekstailla | slg. flirttailla; harrastaa seksiä No eipäs nyt ruveta ihan siinä sekstaan! Menkää muualle sekstaileen! Me seksatailtiin siellä bileissä ihan sikana. Sekstata julkisella paikalla. |
| sekstika | std. slg. suudelma Se anto mulle sekstikan viel siin dörtsillä. |
| seksy | std. slg. sukupuolista kiinnostusta herättävä |
| seku | slg. vartija, sanasta Securitas, joka on vartiointifirma 1990-luvulla |
| sekulia | std. slg. ei-käypä, ei-kuranttia Täyttä sekulii, stikkaa roskiin vaa. |
| sekunda | std. slg. ei-käypä, toisen luokan tavara Se oli ihan sekundakamaa, nakkasin sen menee. |
| sekundaattori | ark. sekuntikello |
| sekundaneekeri | slg. std. slg. halv. idäntuote; romani; ulkomaalainen; itäeurooppalainen |
| sekunnissa | ark. heti, oitis, välittömästi; kiireen vilkkaa, kiireimmiten En mä ehi tätä sekunnissa tehä valmiiks. Pitääks tää juttu nyt sekunnissa päättää? Käske ne jätkät tänne, ja sekunnissa! |
| sekuntipeli | ark. urh. kilpailusta jossa sekunnit ratkaisevat tuloksen 15 km:n hiihto muodostui sekuntipeliksi. |
| sekuntiviisari | ark. sekuntiosoitin |
| selfie | u.s. ark. (2013) (engl., lyhennetty sanasta self portrait) kuvaajan us. vain itsestään älypuhelimella tai nettikameralla ottama kuva, joka julkaistaan sosiaalisessa mediassa. Suomalaiseksi yleiskieliseksi vastineeksi selfielle on ehdotettu sanaa omakuva ja arkikielisiksi vastineiksi mm. sanoja itsuli, omis, omsku ja meitsie. vrt. belfie |
| selfiekeppi | u.s. (2014) (engl. selfie stick) sauva, selfiesauva, selfietikku, jonka toisessa päässä on paikka kännykän kiinnittämistä varten ja toisessa kädensija ja nappi, jota painamalla otetaan selfie |
| seli seli, seli‑seli | ark. std. slg. turha selitys, ilmaisemassa turhaa selittelyä: älä siinä selittele Seli seli, piä turpas kii!. Joo joo, toi on taas sitä seli seliä. Seli-seli, painu himaas keksii parempii juttuja. |
| seljaa | std. slg. myydä |
| selkis; selkis! | 1 ark. std. slg. selvä on! ymmärrän! myöntymistä ilmaisemassa: selvä, selvä on, ymmärrän, käsitän, okei Selkis, niin mä teenkin! No joo joo, selkis, ei tartte enää jankuttaa. 2 ark. tuli selväksi, selvisi, selkeni Nyt mulle vasta selkis koko homma. Kyllä se juttu sitten selkis lopulta kaikille. Selkis, näin tehdään! 3 std. slg. selkäuinti |
| selkäruoto | leik. ihmisen selkärangasta |
| selkäsauna | ark. ruumiillinen kuritus; häviö, tappio Sulle pitäs antaa oikee kunnon selkäsauna. Taas tuli matsissa selkäsauna. |
| selkään(sä) | slg. turpiin, kuonoon, neniin Ootko sä saanu selkääs? Sua pitäs antaa oikeen kunnolla selkään. Toi kaveri kyllä sietäs selkäänsä. Pena otti selkäänsä siltä tyypiltä. |
| sello | std. slg. takapuoli (naisen) Kato ton muijan selloo! |
| selstoffi | ark. selluvanu |
| seltteri | std. slg. maila |
| selvä | std. slg. varma lopputulos (selvä matsi) Hifki finnas ekan erän 6-0 ja matsi oli selvä. |
| selvä peli | ark. vastaus asian ymmärtämiseen: käsitän, asia selvä, selkis, okei Tulkaa tekin mukaan! – Selvä! Viekää nää kaikki rojut sit kaatikselle. – Selvä peli!Selvä se! |
| selvä kuin pläkki | ark. päivänselvä |
| selvät sävelet | ark. selvät suunnitelmat, aikomukset Onkos sulla nyt selvät sävelet jatkosta? Grönholmilla oli jo selvät sävelet, kuinka huomenna startataan eka pikikselle. Mulla on ihan selvät sävelet siitä, et mä jään puolentoista vuoden päästä eläkkeelle. |
| selys | kans. selkäosa, selkä |
| sembalot | std. slg. juhlat, bileet, pileet, hipat, tsembalot Oli muuten aikamoisen rajut sembalot eilen. Oliks teil sit kovatki sembalot? Ei niissä sembaloissa ollujust ketään tuttuja. |
| sementti | ark. betonista |
| sementtilattia | ark. betonilattiasta |
| semi | ark. semifinaali |
| semi- | ark. prefiksi: semivalmis melkein valmis |
| semiä, semppiä; semiä! | ark. std. slg. yritystä! kannustuskehotus, -huuto, -toivotus: yritystä, taistelutahtoa, tsemiä, tsemppiä Semiä jätkät! Toivotaan sulle semppiä! Semiä! |
| semla | std. slg. sämpylä |
| Semmarit | ark. slg. Seminaarimäen mieslaulajat |
| semmone(n) | ark. sellainen Ai, se – no, sehän nyt on ihan semmonen! |
| semu | std. slg. sementti |
| sen kuin, sen kun (vain) | ark. ei muuta kuin (vain) Porukka sen kun vaan nukku, vaikka alakerta oli tulessa. Mitäs siinä, sen kun vaan lähetään! Älä nyt rupee ujostelemaan, sen kun tuut mukaan! |
| sen sileän tien, siliän tien, sen veegen | ark. std. slg. saman tien, nopeasti; kadota, häipyä Heti ku tuli ongelmia, kaveri häipy sen sileän tien. Ja se friidu häipy sen siliän tien. Se meni sen veegen eikä oo vielkään näkyny. Lomarahat meni sen siliän tien. Lissu törsäs koko palkkansa sen siliän tien. Hän sen kuin nukkuu. Kaikki on valmista, sen kuin lähdetään vain. |
| sendaa | std. slg. lähettää, esim. postia, radio-ohjelmaa, … |
| senkin | slg. vahvistamassa haukkumasanaa tms. Senkin hullu! Senkin ääliö! Sinä senkin, sanonko mikä oot? |
| senkka | ark. lasko |
| senkka nenästä, ottaa | std. slg. pahoinpitelystä, nenän lyömisestä verille, veri nenästä, lyödä nenään Otettiin siltä kaverilta senkka nenästä. Pitäsköhän suita napata senkka nenästä, hä? Nyt turpa kii, tai otetaa senkka nenästä. |
| senkki | ark. std. slg. jalallinen astiakaappi; liinavaatekaappi Kuivaa nää astiat ja paa tonne senkkiin. Ne avaimet on siellä senkin päällä. |
| senkun | 1 ark. vain, ei muuta kuin Porukka senkun vaan nukku, vaikka alakerta oli tulessa. Mitäs siinä, senkun sit lähetään! Älä nyt rupee ujostelemaan, senku tuut mukaan! 2 ark. (välinpitämätön) myöntävä vastaus: olkoon, siitä vaan Saaks täällä polttaa? – Senkun poltat. Saanks mä tän? – Senku. |
| senkus! | std. slg. ole hyvä vain! |
| sensaatioartikkeli,sensaatiojuttu | ark. sensaatio Lehden tuulesta temmatut sensaatiojutut. |
| senssi | ark. mahdollisuus, tilaisuus, sanssi Onks meillä mitään senssejä saada tää homma valmiiks vuoden loppuun? Nyt sulla ois hyvä senssi päästä mukaan. – Șansă. |
| senssi palsta, senssipalsta | ark. seuraa etsiville tarkoitettu lehden ilmoituspalsta, seuranhakuun tarkoitettu palsta sanomalehdessä; keskusteluryhmä Internetissä Ketkäköhän noita senssipalstoja oikein lukee? Aika epätoivosta käydä tommosella senssipalstalla. |
| senssipuhelin | ark. vars. seuraa etsiville tarkoitettu puhelinpalvelu, kontaktipuhelin |
| senssit | 1 ark. std. slg. sovittu tapaaminen, järjestetty tapaaminen, kohtaaminen, treffit Ne on semmoset senssit, missä firmat ettii työntekijöitä. Et kai sä sopinu senssejä sen äijän kanssa?2 ark. mahdollisuudet, tilaisuus Hänellä oli hyvät senssit saada työpaikka. Sano ny suoraa, onks mul mitää senssejä? – Șansă. |
| sentata, senttaa | ark. std. slg. toimittaa free lancena (lehteen, radioon, …) kirjoittaa lehteen avuste(ita) (artikkelin pituuden mukaista palkkiota vastaan) Mä senttaan pariin-kolmeen lehteen. |
| sentraalisantra | leik. naispuolinen puhelunvälittäjä (entisajan puhelinkeskuksissa) |
| senttari | ark. lehden avustava kirjoittaja; vrt. sentata Kirjoittaa senttarina lehteen. |
| senttaus | ark. senttaaminen; sen tulos |
| sentteri | ark. std. slg. urh. keskushyökkääjä pallopeleissä, keskushyökkääjä jalkapallossa, jääkiekossa tms. pallopelissä Yhessä ketjussa on sentteri ja kaks laituria. Mä oon joskus pelannu sentterinä. Sentterit rokottaa toisiaan korin alla koko ajan. |
| sentti | 1 ark. senttimetri. 2 ark. (lyhenne: snt t. c) euron sadasosa. 3 ark. Euron, Yhdysvaltain, Kanadan ym. vaihtoraha |
| -senttinen | 1 ark. Kymmensenttinen [= 10 cm pitkä] rapu. 180-senttinen mies. 2 ark. Kymmensenttinen kymmenen sentin raha. |
| Senttu | std. slg. Rav. Central (H:ki) |
| seota | 1 ark. järjestä, mielentilasta: tulla sekavaksi, hulluksi. Lopulta hän sekosi, hänen päänsä sekosi. Ukkohan on ihan (päästään) seonnut, kun tuollaisia puhuu! 2 huum. huumausaineen vaikutuksen alaisena |
| sepalus | kans. yl. vaatteessa oleva halkio |
| separi | 1 ark. CP-vammainen, kehari, kehitysvammainen Vittu mikä separi! 2 ark. separaattori |
| Seppis, Sepän pudega | std. slg. Sepänpuisto Eirassa |
| sepu | std. slg. hauk. invalidi, vammainen |
| seriffi | std. slg. poliisi |
| seriffi, sefu | slg. keskustelupalstan tai -kanavan valvoja, jolla on oikeus muokata tai poistaa viestejä |
| sermi | ark. seinäke, näkösuojus Sä voit vaihtaa vaatteet tuolla sermin takana. Kaikkien piti olla samassa huoneessa, ei ollu ees sermejä. |
| serveerata | ark. tarjota, tarjoilla Ei mun takia tarvii serveerata, mä voin ottaa ite. kuv. Serveerasi [= kertoi] juorun totena. |
| serveri | atk. ark. palvelin, tietokoneverkon yhteiskäytössä oleva tietokone Työpaikalla ei toiminu mikään, ku serveri oli menny nurin. Tallenna ne tiedot serverille. |
| serviisi | 1 ark. astiasto Mä löysin kirpparilta ihanat astiat, oikeen semmosen serviisin. Onks tää posliinia tää serviisi? 2 slg. palvelu, huolto Siinä firmassa ei kyllä serviisi pelannu yhtään. Soita sinne puhelinserviisiin, jos ne tietäis siellä. |
| servo | ark. jarru‑ t. ohjaustehostimesta; servomoottorista |
| seslonki | ark. vanh. leposohva; kansituoli |
| sessio | std. slg. tapahtuma |
| setit | std. slg. pelikortit |
| Setsi | std. slg. CZ -moottoripyörä |
| setsuuri | 1 ark. hapanimelä leipä Onks tää jotain setsuuria? Mä en tosta setsuurista niin välitä. 2 ark. hervottomista, vapisevista jaloista Mutta oli sen lenkin jälkeen jalat ihan setsuuria. Se säikähti niin et polvet löi setsuuria. |
| setti | 1 ark. sarja, yhdistelmä, kokonaisuus; yhtyeen keikalla esittämät kappaleet, repertuaari Mitä kaikkee siihen työkalusettiin kuuluu? Nää tyynyliinat on nyt eri settiä ku pussilakanat. 2 std. slg. elokuvalippu, matkalippu, yms lippu Otitsä leffasetin megee? 3 std. slg. jakso, esim mus esityksissä Vika setti oli jo ihan perseestä, ja syvältä. Bändi soitti keikan aikana kolme settiä. 4 std. slg. rummusto Roudarit kasas rumpusetin lavalle. Siinä setissä oli paljon semmosia piisejä, mitä mä en tuntenu. esiintymiskeikan osa, esitettävien musiikkikappaleiden kokonaisuus. Bändi heitti setin, jossa oli jokaiselle jotakin. Veti kolme puolen tunnin settiä. 5 std. slg. voi viitata moniin asioihin esim. puhe, tunnelma, asia, toiminta jne. Hyvää settii. |
| settiä, vetää, heittää | std. slg. esittää x kappaletta musiikkijaksoja Heitettii pari settii täböillä ja pantii sit kamat veks. |
| setvintä | ark. setviminen |
| setviä | ark. selvitellä, pohtia; ruotia Mä oon kyllästyny setvimään sun sotkujas. Tätä ongelmaa ei oo vielä kunnolla setvitty. Setviä verkkoa, solmuja. Setviä asioita, vaalin tulosta. |
| setä | last. lapsille puhuttaessa: aikuinen mies, yl. aikuisen miehen nimityksenä ja puhuttelusanana Se setä oli vaan yks isin työkaveri. Sanos setälle päivää. Koskaan ei saa mennä vieraan sedän autoon. |
| seukata, seukailla | slg. seurustella, olla kimpassa Kasiluokalla jo aika monet seukkaa. Seukkaaks sä sen kundin kanssa? Me seukattiin vähän aikaa. |
| seula | std. slg. kurja maalivahti Sä oot ihan seula. Tuu veks luukulta, sielhä on matsi. |
| seurakunta | leik. kirjavasta ihmisjoukosta |
| Seuris | std. slg. Seurasaari |
| seurustelulihakset | leik. rinnat |
| seurusteluvamma | slg. seksitauti, pahoinpitelyvamma |
| seutuistua | ark. kuntaryhmästä: muodostaa löyhä yhteistyökokonaisuus |
| sexy | std. slg. sukupuolista kiinnostusta herättävä |
| sgagaa | std. slg. pelätä |
| sglobbanat | slg. kengät |
| sgubbe-stailii | std. slg. vanhan miehen tyyli |
| sh! | ark. vaikenemisen kehotuksena: ole, olkaa hiljaa Mitä nyt? – Sh! Sh, nyt ei saa puhua! |
| shaffari | slg. kulettaja |
| shagi | slg. harrastaa seksiä Naidaanko nyt tai myöhemmin? |
| sheeferi, sheefferi | std. slg. saks paimenkoira Mun faijal oli sheefferi ku se oli snadi. |
| sheeffi | std. slg. esimies, johtaja Se o joku sheeffi olikse Nokial vai Soneras… |
| sheikkaa | std. slg. ravistella |
| sheivata | slg. ajaa ihokarvat Kainalot ainakin pitää sheivata. Tiina sheivas sääriä pitkään. Se gimma oli sheivannu alapäänsä ihan paljaaks. Sheivata säärikarvat, sääret. |
| sheivaus | ark. sheivaaminen |
| shepangi | slg. tätä sanaa miespuoliset kaverit käyttävät naisista. Voidaan liittää neutraalisti esim. kaverin tyttöystävään Sulla on uus shepangi tai sitten johonkin hyvännäköiseen naisihmiseen Jaahas, mihin SE shepangi katosi? Ei käytetä yleensä negatiivisissa yhteyksissä. |
| sheriffi | std. slg. poliisi |
| sherlok | slg. ironinen kommentti „viisaasta” eli yksinkertaisesta tai ärsyttävästä tyypistä |
| shiiva | std. slg. viina |
| shit | huum. hasis |
| shit! | std. slg. paska! paskat! paskan marjat! Shit! |
| shitti | std. slg. paska, roska, sitti Sullon jotain shittiä tossa paidassa. Koulu on ihan pelkkää shittiä. Eiks ihmiset jo kyllästy tommoseen shittiin? |
| shlaageri | std. slg. iskelmä, iskusävelmä |
| shoobaa | std. slg. paskaa Älä jauha shoobaa! |
| shooting gallery | huum. paikka jossa pistetään |
| shopata, shoppaa, shoppailla, shoppailee | ark. std. slg. ostaa, käydä ostoksilla, käydä ostamassa, ostaa, sopata, kierrellä kaupoissa, soppailla, ostella Tiina shoppas taas uusia vaatteita. Aika köyhää tommonen, jos ainoo harrastus on shoppaaminen. En mä mitään osta, mä vaan shoppailen. Lähetäänks kaupungille vähän shoppailemaan? |
| shoppailu | ark. shoppaileminen |
| shou | ark. show, huomiota herättävä esiintyminen, hassuttelu, pelleily, metelöiminen, sou Siit taksimatkasta tuli sit oikee shou. Ville pisti taas shoun pystyyn. Mä en jaksa enää tota teidän shouta. |
| shouvaa | std. slg. esiintyä, teeskennellä |
| shubu | slg. keitto, soppa |
| shungaa | std. slg. laulaa Tuomari Nurmio shungaa sen „Tonnin stiflat” |
| shungi | std. slg. laulu |
| shäftäilee, shäftää | std. slg. juhlia |
| shäraa | std. slg. leikata esim. vaatturi |
| siansaksa | ark. käsittämätön kirjoitus, puhe tai kieli Nää lainapaperit on semmosta siansaksaa, et pitäis olla lakimies. Englantia se muka puhu, mut ei siitä siansaksasta saanu mitään selvää. |
| Sibbe | 1 std. slg. Jean Sibelius Sibbe oli kova jäbä duunaa sinfonioita. 2 std. slg. Sibeliusakatemia |
| Sibis | ark. slg. Sibeliuslukio |
| sidukka | std. slg. ruok. rav. siideri Oisko kellää sidukkaa? |
| sie | slg. kans. sinä, sä, sää Tiijät sie, paljon kello on? Älä sie ny lähe mihinkään. |
| Siekkarit | ark. slg. Sielun veljet yhtye |
| siellei, sieltei | slg. kans. siellä ei, sieltä ei Ei sinne kannata mennä, siellei oo yhtään mitään. Mä soitin Helsinkiin, mut sieltei oo ketään tulossa. |
| siellon, sielton | slg. kans. siellä on, sieltä on Siellon aika kylmä. Sielton pitkä matka tulla takasin. |
| sielu sietää (kuin) | ark. niin paljon kuin uskaltaa, kehtaa, on mahdollista Huuda vaan, niin paljon ku sielus sietää. Me ajetaan niin kovaa kun sielu sietää. Niin hienosta kämpästä voi pyytää rahaa sen verran kun sielu sietää. |
| sieni | ark. slg. juoppo, juomari Sähänjoit koko loman ajan kun sieni. Toi jätkä on hirvee sieni. Luulet sä mua ihan sieneks? |
| sieniä sateella (kuin) | ark. paljon, nopeasti Tännehän on tullu uusia taloja kuin sieniä sateella. No tommosia uusia tositeeveesarjoja, niitähän syntyy ku sieniä sateella. |
| siepata, sieppaa | ark. std. slg. harmittaa, suututtaa, kismittää, sapettaa (jotakuta) Se jätkä kyllä sieppaa mua. Kyl joskus sieppaa toi verotus nii hele-vetisti. Sieppaaks sua vähä. Minua sieppaa, etten päässyt mukaan. Häviö sieppasi kaikkia. Mua oikein sieppaa, ku ihmiset on niin tyhmiä. Naapurin äijää tais vähän siepata ne meidän bileet. |
| sieppari | 1 urh. pesäpallossa: kotipesän ja kakkospesän välille sijoittuva ulkopelaaja. 2 ark. sieppaaja, kidnappaaja. 3 ark. ompelukoneessa ja saumurissa lankoja ohjaavia liikkuvia osia |
| sieppo | leik. ryypiskelijä, naukkailija |
| sigeet, vetää | std. slg. nukkua Mä lähen täst makkariin vetää pienet sigeet. |
| sigge, sigru | std. slg. sikari Mitä sä jaat siggejä, saitsa kundin? Hyvä sigru tekee gutaa safkan päälle. |
| sigi | slg. automaattinen allekirjoitus sähköpostiviestissä Toi on hyvä sigi. Vaihtasitte jo tota sigiä, ku siinon vanha osote. Mä keksin just hyvän jutun mun sigiin. |
| sihdata, sihtaa | 1 ark. std. slg. tähdätä, katsoa, osoittaa Ville sihtas tarkkaan ja löi pallon pussiin. Sihtaas nyt tonne järvelle, ketä sieltä on tulossa! Annas kun mä sihtaan niillä kiikareilla. Mä sihtaan toho yläreunaan. 2 ark. siivilöidä, seuloa Vaahdota ensin ne valkuaiset ja sihtaa sit se sokeri sekaan. Tää sora pitää ekaks sihdata. |
| sihtailla | ark. tähtäillä, sihdata; tarkkailla, katsella Ammu jo äläkä siinä sihtaile! Joku lintubongari sihtaili siellä kaislikossa. Me maattiin kokopäivä rannalla ja sihtailtiin naisia. |
| sihtailu | ark. sihtaileminen |
| sihtaus | ark. tähtäys |
| sihteerikkö | leik. naispuolisesta sihteeristä |
| sihti | 1 ark. tähtäys; ampumaaseen tähtäin, jyvä Jätkällä on muuten aika tarkka sihti. Nyt sulla on sihti ihan pielessä. 2 sot. slg. ampuma‑aseen tähtäin, jyvä Kyllä kesti sihti pitkään, ennenkun se laukas, mutta osu se kuti sit kymppiin. Onkohan tän rynkyn sihti jotenkin liikahtanu? 3 ark. siivilä, (pienireikäinen) seula Pensapumpun sihti on varmaan tukossa, kun kone nykii. Kaada nää jauhot sit sihdin läpi siihen liemeen ja sekota samalla koko ajan. |
| siidee | std. slg. hienoa |
| siige | std. slg. siisti, hyvä, hieno |
| siikaa | std. slg. katsoa |
| siilata | ark. siivilöidä, sihdata, seuloa; karsia Siiloa ne jauhot, ettei niissä oo mitään klimppejä. Siit tuli ihan hyvä teksti, ku mä siilasin kaikki turhat jorinat pois. |
| siilautua | ark. siivilöityä |
| siili | 1 ark. siivilä 2 std. slg. hyvin lyhythiuksinen, pystytukka Pede ja Aleksi oli vetäny päänsä iha siiliks. |
| siilon | slg. kans. silloin Tuu vaan käymään, siilon ku sulle sopii. Se oli siilon ja nyt on nyt. |
| siilon, silton | slg. kans. sillä on, hänellä on; sille on, hänelle on; siltä on, häneltä on Siilon paljonkin merkitystä, kuka siihen hommaan valitaan. Ville on kipee, siilon kuumetta. Se on hyvä auto, siilon just tehty koneremontti. On se kumma ettei se usko, vaikka siilon sanottu se monta kertaa. Silton turha kysyy mitään ku ei se tiedä kuiteskaan. |
| siima, siimahäntä | std. slg. poliisiauto Jore on ollu siipi maas ku sen faija futas tyhjää. |
| siin | std. slg. siinä, siellä |
| siinon | slg. kans. siinä on, hänessä on Varo, siinon vähän liukasta! Siinon se hyvä puoli, ettei tartte maksaa ennenku elokuussa. Siinon jotain omituista siinä jätkässä. |
| siinä, siin | 1 slg. kans. noin, suunnilleen Mä tuun siin yheksän maissa. Se maksaa siinä kymmenen euron hujakoilla. 2 slg. kans. selvä, valmis Se on siinä! Vielä vähän pippuria ja se on siinä. Eiköhän ne tän päivän hommat ollu siinä. |
| siinä ja siinä | ark. täpärällä, vähällä, niin ja näin Se oli siinä ja siinä, ettei jääty junasta. Ville teki semmosia kauppoja, et niitten laillisuus oli vähän siinä ja siinä. |
| siinä rajoilla | ark. täpärällä, vähällä, siinä ja siinä Se oli siinä rajoilla, etten mä suuttunu tosissani. |
| siipasee | std. slg. lähteä pois, käydä kiireellisesti, paeta Siipases hakee mulle aski vihreetä norttii. |
| siipeensä, saada | std. slg. haavoittua, loukkaantua ennenkin henkisesti, saada osuma; tulla nolatuksi, nöyryytetyksi, kokea vastoinkäymisiä tms. Sami sai siit duunist vähä siipeensä. Sai siipeensä kranaatista. Saada väittelyssä siipeensä. |
| siipeilijä | ark. siivelläeläjä, siipiveikko, siipimies |
| siipeillä, siipeilee | ark. std. slg. elää t. olla mukana jssak toisten kustannuksella, elää t. olla tois(t)en siivellä, juoda toisen kustannuksella Se jätkä vaan siipeilee nykysin. Siipeillä kavereiden luona. Eksä tajuu, et se jätkä vaan siipeilee sun luona? Tiinan ympärillä siipeilee aina kummaa porukkaa. Kapakassa siipeilevät tyhjätaskut. Pääsi mukaan miehensä siivellä seuralaisena, ansiosta. |
| siipi | 1 urh. kuv. jalkapallojoukkueen hyökkäysryhmityksen vasen siipi 2 kuv. puolueen vanhoillinen siipi; oikeistosiipi, vasemmistosiipi |
| siipi maassa | ark. std. slg. olla alla päin masentunut, surullinen; olla humalassa Mä olin sen eron jälkeen pitkän aikaa siipi maassa. Nyt tuut mukaan, etkä vaan istu siipi maassa siellä kotona. Mun piti ottaa vaan pari kaljaa, mut sit mä olinkin jo ihan siipi maassa. |
| siipimies, siipiveikko | ark. std. slg. toisten kustannuksella elävä, siipeilijä, siivelläeläjä Sulle siipiveikolle mä en tarjoo yhtään mitään. Ei sieltä kapakasta mitään ystäviä löydy, pelkkiä siipiveikkoja vaan. |
| siippa | ark. leik. (avio)puoliso, kumppani Ota se siippas mukaan. Sä et oo tainnu sitä mun siippaa nähdäkään. |
| siirappi | std. slg. hempeä, ylitunteellinen elokuva, musiikki tms. Se leffa on kauheeta siirappia. Sä et mun päätä käännä tommosella siirapilla. |
| siirtika, siirtsika | std. slg. kesäsiirtola Jouduin lähtee aina kesäks siirtsikaan. |
| siirtyä ajasta ikuisuuteen | slg. kuolla, siirtyä ajasta iäisyyteen, iankaikkisuuteen, ilmavoimiin, manalan, manan majoille, matomotelliin, oikosääristen pataljoonaan, rajan tuolle puolen, suorasääristen hiippakuntaan, suuren keskusviraston palvelukseen, taivaallisiin ilmavoimiin |
| siis | 1 ark. tarkentamassa, selittämässä tai korjaamassa lausumaa; ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä Nyt mennään, siis mä en kestä enää hetkeekään. Mulla on hirveesti tekemistä. – Aijaa, sä et meinaa tulla siis. No se opiskelee siel koulussa, tai siis ammattikorkeekoulussa. Siihen tarvitaan tämmönen, siis mikä tää on, tää kuusiokoloavain. 2 ark. kysymyslauseen alussa ilmaisemassa epäilyä tai pyytämässä tarkennusta tai vahvistusta Siis, miten niin sä tarttet taas rahaa? Siis mitä sä oikein tarkotat? Siis sä oot tosiaan lähdössä? |
| siisti, siistiä | std. slg. kiva, kivaa, hyvä, käypä, erinomainen, hieno, hienoa, makea, upea Kato, tos on vähä siisti Harrikka! Aika siistin näkönen kundi. Tiinalla oli tosi siistit buutsit. Mä tykkään skeittaamisesta, se vaan on niin siistii. Siisti auto, filmi. Tosi siistiä! |
| siiton | slg. kans. siitä on; hänestä on Siit kaupan luota, ni siiton vielä pari kilsaa. Penaa ei kyl enää kutsuta, siiton ollu niin kauheesti riesaa. |
| siitä vaan | ark. huoleton kehotus tai lupaus: olkoon, antaa mennä Voiks tähän istuu? – Siitä vaan! Siitä vaan, sano Tsaikovski. Älä turhaan kysele, siitä vaan! |
| siitä(s) sai | ark. oma vika, oma häpeä Mitä tolle jästipäälle voi muuta sanoo, kun et siitä sai! Siitäs sai, olis sekin vaan uskonu mua! No siitäs sait, ku et kerran yhtään kattonu etees! |
| siiva | std. slg. viina, viina-annos Tokkaas mulle snadi siiva tost flinderistä. |
| siivellä, siivestää | 1 std. slg. elää tai juoda toisten kustannuksella, ansiosta; mukana, samalla Se jätkä ryyppäs koko illan toisten siivellä. Aikuinen mies, ja elää vaan äitinsä siivellä. Ei mua ollu kutsuttu, mut mä menin sinne Villen siivellä. Aikuisten pitää ostaa lippu, mut lapset menee siinä siivellä. Kun sä kuitenkin ajat sinne, eiks nää tavarat menis siinä siivellä? 2 huum. saada huumeita toisen kustannuksella |
| siivelläeläjä | ark. tois(t)en kustannuksella elävä ihminen, pummi, siipeilijä, siipiveikko |
| siivillä (kuin) | ark. nopeasti, itsestään Oli kyllä tosi hauskaa, aika kulu ku siivillä. Kesä meni kun siivillä. Tänään on työ kyllä sujunu ihan siivillä. |
| siivu, siivut | 1 ark. std. slg. pala, viipale, viilu, osuus Mä otan kolmesataa krammaa tota lauantaimakkaraa siivuina. Leikkaas mullekin siivu tota juustoa. 2 ark. osa, osuus Kai mullekin kuuluu joku siivu siitä perinnöstä. Lohkeisko tost potista joku siivu mullekin? 3 ark. std. slg. ryyppy, viinaryyppy Saanks mä siivut tosta pullosta? Siemaisi lasistaan pitkän siivun. Otetaaks viel yhet siivut ennenku mennää goisaa. 4 std. slg. musiikkikappale vinyylilevyllä Se on se niiden vikan älppärin eka siivu. |
| siivuttaa | ark. viipaloida, leikata viipaleiksi, siivuiksi Pitäsköhän tätä kinkkua siivuttaa jo valmiikspöytään? Otetaan tota leipää, joka on jo valmiiks siivutettu. |
| sika | 1 halv. epäsiisti, siivoton, törkeä ihminen Pureskele kunnolla, äläkä syö siinä ku sika! Taas ne siat sotki koko pöydän. Sähän oot humalassa ku sika. Taasko se sika istuu sielä kapakassa? Joku vanha sika yritti kähmiä Tiinaa. 2 slg. törkeä, härski, sikamainen Toi oli sika temppu, kun petit mua! Jätkähän pelaa ihan sikaa ‘härskisti’. 3 slg. adv. vahvistamassa seuraavaa sanaa: todella, oikein, erittäin Mutsi oli sika vihanen, kun mä tulin kännissä himaan. Ois sika siistiä kävästä joskus Amerikassa. Tässä kaupassa sika kalliit hinnat. Sikana oikein paljon, todella kovasti. Niillä oli ihan sikana rahaa. Tykkäsin siitä ihan sikana. 4 ark. lasten korttipeli 5 std. slg. poliisi |
| sika‑ | slg. leik. yhdysadjektiivien alkuosana: todella, oikein, erittäin, huippu‑, super‑ Sika-makee prätkä! Sikahalpaa. Sikasiisti. Olipa sikamakee juttu. |
| sika limppuun (kuin) | slg. leik. ahneesti, haikailematta Käy kimppuun ku sika limppuun! Me iskettiin työhön kiinni ku sika limppuun. Mitään ei voi sanoo, kun kaikki käy heti päälle kun sika limppuun. |
| sikahalpa | slg. leik. erittäin halpa, huippuhalpa Myydä jtak sikahalvalla. |
| sikahyvä | std. slg. leik. erittäin hyvä, huippuhyvä Must kaikki hevimetalli on sika-hyvää. Sikahyvä elokuva. |
| sikailla, sikailee | ark. std. slg. käyttäytyä norminvastaisesti, käyttäytyä (juovuksissa) törkeästi, sikamaisesti; ryypätä, juoda tolkuttomasti Ei sit aleta kundit sikailee, ainakaa heti kättelyssä, heh. Ryypiskelivät ja sikailivat koko matkan. Ei se haittaa, vaikka olis kännissäkin, kuhan ei sikaile. Jätkät alko sikailla heti alkumatkasta. |
| sikailu | ark. std. slg. sikaileminen |
| sikakunnossa | ark. std. slg. umpihumalassa |
| Sikala | std. slg. rav Sea Horse Jotkut sano 60-70 -luvuilla Sikalaa „Horseks”. |
| sikamainen | ark. epäsiisti, siivoton; törkeä; härski Tää kämppä pitäs siivota, ku tää on ihan sikamaisessa kunnossa. Se auto oli sikamaisen kallis. Ville kerto tosi sikamaisia vitsejä. |
| sikana | 1 slg. sikamaisesti, kuin sika Naapurin äijä tuli baarista ihan sikana. Onks sun pakko aina ryypätä noin sikana? Mutsi huus ihan sikana. 2 slg. paljon, kovasti Tiina luki sikana niihin ylppäreihin. Semmoset kengät maksaa ihan sikana. 3 std. slg. täysin voimin |
| sikanauta | ark. ruok. sian‑ ja naudanlihasäilyke |
| sikapossu | leik. porsas, sika |
| sikariporras | leik. johtoporras, johtajat, isokenkäiset |
| sikasiisti | slg. leik. erittäin siisti, huippusiisti, erittäin hieno, kaunis, todella hyvä Ihan sikasiisti skitta. |
| sikatylsää | std. slg. tosi tylsää |
| sikeet | std. slg. nukkua syvää unta, vetää sikeetä, vedellä sikeitä Faija veti aina sikeet ku se tuli duunist himaan. Luonnollinen, sikeä uni. Nukkua, olla sikeässä unessa. |
| sikis | 1 ark. slg. sikaosasto, tupakointitila 2 ark. slg. auton takapenkki ym. |
| sikiö | 1 halv. ihmisestä 2 kans. lapsi |
| sikke | std. slg. sikari Täytyy panna sikke flekkaamaan. |
| siksaa | std. slg. katsoa |
| sikspäk, sikspäkki | 1 slg. kuuden olutpullon/tölkin pakkaus Käys hakemassa yks sikspäkki. Joks säjoit sen koko sikspäkin? Sikspäkki olutta on tänään tarjouksessa. Hain töiden jälkeen sikspäkin. 2 slg. hyvin kehittyneet näkyvät vatsalihakset, pyykkilauta(maha, -vatsa) Kato mikä sikspäk tolia jätkällä! Noilla uimareilla on hyvät sikspäkit. Olen käynyt kuntosalilla ja nyt minulla on sikspäkki. |
| siktaa | std. slg. tähdätä, osoittaa Se siktas mua suoraan päähä. |
| silakka | std. slg. merisotilas |
| silarit | ark. silikonilla suurennetut rinnat, kumitissit Mirja otti silarit! |
| Sildis | std. slg. Siltasaari |
| silee, neljäsataa | std. slg. urh. juoksukierros, aidaton |
| sileeks, panna | std. slg. tuhlata esim. rahat Sain lotosta pari donaa, mut panin ne heti sileeks. |
| silikoni | ark. mon. Silikonit silikonirinnat. Laitatti itselleen silikonit. |
| siliän tien | std. slg. siististi, jälkiä jättämättä, viivyttelemättä Sit se haihtu sen siliän tien. |
| sillai | slg. kans. sillä tavalla, sillä lailla, silleen Miksköhän se Tiina sillai suuttu? Ei kannata miettiä liikaa, sillai se homma ei varmana etene. vrt. olla sillai |
| sillai, sillee, sillee niinku | std. slg. siten |
| sillaikaa | ark. slg. kans. sillä aikaa Ala säjo kuoria perunoita, mä käyn sillaikaa kaupassa. |
| sillaviisiin | ark. slg. kans. sillä tavalla, sillä lailla, silleen Pakkaa ne tavarat sillaviisiin, että ne ei pääse liikkumaan. Sillaviisiin se käy. Asiat on nyt sillaviisiin, että mä lähen kotiin. |
| sillee, on; olla sillai | std. slg. olla sukupuoliyhteydessä, rakastella, harrastaa seksiä Ootsä ollu Lissun kans sillee? Ootteks te ollu sillai? Mä en oo vielä ikinä ollu silleen pojan kanssa. – A avea relație sexuală. |
| silleen, sillei(n) | 1 slg. kans. sillä tavoin, sillä tavalla, sillä lailla, siten, niin Mä tein just silleen, ku sä käskit. Vai silleen. Se on sillei, että mulle ei kannata ryppyillä. Se tentti meni just sillein kumä olin aatellu. 2 ark. sillään, siltään Jättää, heittää, jäädä silleen sikseen, sellaiseksi, sellaisekseen. Asiaa ei voi jättää silleen. 3 slg. kans. täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä Tuntuuks susta, et tää työ alkais olla loppu, tai silleen niinku valmis? Tää opiskelu on taas ollu sillei jotenkin kauheen vastenmielistä. |
| silleesti | slg. kans. sillä tavalla, sillä lailla, silleen Vai silleesti siinä sit kävi. Älä nyt silleesti sitä sänkyäs petaa! |
| sillei, siltei | ark. slg. kans. sillä ei, hänellä ei; sille ei, hänelle ei; siltä ei, häneltä ei Heitä toi kone roskiin, sillei tee yhtään mitään. Tiinaa masentaa, ku sillei oo yhtään rahaa. Sillei ny enää mahda mitään. Mutsi oli vihanen, ku sillei ollu kerrottu mitään. Siltei paljo jääny aikaa, siltä rakennushommalta siilon. Onkohan se mummu suuttunu, ku siltei tullu ees joulukorttia? |
| silli | std. slg. merisotilas |
| sillis | ark. slg. silliaamiainen, (juhlinnan jälkeinen) aamiainen, jolla tarjotaan silliä yms. us. kuohuviinin ja snapsin kera. Vappuaamun silliaamiainen. |
| sillisalaatti | ark. sekasotku, sekavuus Se leffa oli kauheeta sillisalaattia, ei siit tienny onkse kauhulejfa vai komedia. Mä jätin sen kirjan kesken, kun en mä saanu siitä sillisalaatista mitään selvää. |
| sillä saletti | ark. slg. sovittu, sillä siisti, valmis, ookoo, okei Asia on sillä saletti. Onks tää horna sit sillä saletti, jos mä korvaan vahingot? |
| sillä siisti | std. slg. asia on näin, varma juttu Mähän meen kaljalle, jos mua huvittaa, ja sillä siisti! Sit me saatiin vielä yks maali, ja se peli oli sillä siisti. Ja sillä siisti. Ostan sen, ja sillä siisti ja sillä selvä t. hyvä. |
| sillä silmällä | ark. jossain tietyssä tarkoituksessa; ihastuneena, eroottisesti, seuranhakutarkoituksessa Mä oon seurannu noita mainoksia sillä silmällä, et jos ostais uuden auton. No näinhän mä, miten sä katoit sitä naista sillä silmällä! Me juotiin siideriä ja kateltiin vähän poikia sillä silmällä. |
| sillä sipuli, sillä sökö | std. slg. asia on näin, asia on selvä, sillä selvä, sillä hyvä, varma juttu Tänne sil ei oo enää tulemista ja sillä sipuli. Nyt ei osteta karkkia, ja sillä sipuli. Täst jutusta ei enää puhuta, ja sillä sökö. |
| sillä, vetää | std. slg. ajaa Sillä vedettiin moottoritiel tuhatta ja sataa. |
| silmis | std. slg. Instrumentarium, optillinen liike |
| silmä | 1 ark. Sahata jkta silmään vetää nenästä, petkuttaa, viilata linssiin 2 ark. Panna kolmonen silmään vaihtaa kolmosvaihteelle. |
| silmä lepää | std. slg. jotakuta tai jotakin katsoo mielikseen Toi Tiina on sellanen tyttö, et siinä kyllä silmä lepää. Tossa maisemassa oikeen silmä lepää. |
| silmäjumppa | ark. silmävoimistelu |
| silmän täyttä | ark. nukkumisesta: ei yhtään, ei lainkaan Mä en saanu viime yönä unta silmän täyttä. Kolmeen päivään nukuttiin tuskin silmän täyttä. |
| silmäntekevä, silmäätekevä | ark. johtavassa asemassa oleva henkilö, johtaja, pomo, isokenkäinen, pamppu, tappi, herra Sitä lupaa pitää kysyä tolta meidän osaston silmäätekevältä. Tiinan faija on tän kaupungin silmäätekeviä. Noi poliitikot, ne ajaa vaan silmäätekevien etuja. Puolueen, yhteiskunnan silmäätekevät. |
| silmäpeli | ark. slg. hakkailusta merkitseviä katseita vaihtamalla, hakkailu, flirttailu Ne kaks piti koko illan silmäpeliä. Tiinalla oli jotain silmäpeliä sen kundin kanssa. Pojat pitivät silmäpeliä tyttöjen kanssa. |
| silmässä | ark. moottorin vaihteesta Joku papparainen kaasutteli tosta täysillä ohi varmaan ykkönen silmässä. Pistä nyt jo vitosta silmään! |
| silmät pystyssä | ark. ihmeissään, kauhuissaan, peloissaan, silmät soikeana Mitä säkin vaan töllötät silmät pystyssä? Vaari kerto semmosia juttuja, et lapset kuunteli silmät pystyssä. |
| silmät ristissä | ark. väsyksissä, nuahtamaisillaan Mitä sä siinä istut silmät ristissä, mee nukkumaan! Mä ajoin viimeset sata kilsaa ihan silmät ristissä. |
| silmät soikeana, soikeina | ark. ihmeissään, kauhuissaan, peloissaan, silmät pystyssä Se ulkomaalanen katteli meitä ihan silmät soikeena. Ei me uskallettu kysyä mitään, odotettiin vaan silmät soikeina. |
| silmät tapillaan | ark. tuijottaa kiinteästi, herkeämättä Kaikki jätkät vaan tuijotti Tiinaa silmät tapillaan. Lapset katso silmät tapillaan, ku taikuri teki uuden tempun. |
| silmätikku | ark. kiusallisen, kielteisen huomion kohde Se opettaja otti mut silmätikukseen. Älä soita suutas, ettet joudu silmätikuks. Mä olin heti silmätikkuna, ku mä olin ainoo nainen siellä. |
| silmään, sahaa | std. slg. petkuttaa Sua on nyt sahattu silmään. |
| siloposki | ark. slg. nuori, kokematon, lapsellinen Se poliisi oli vielä ihan siloposki. Tässä hommassa ei siloposket pärjää. |
| silpaa | std. slg. sujahtaa, kadota nopeasti Se silpas siitä äkkiä. |
| silta | kans. lattia |
| siltarahoitus | u.s. (2015) väliaikainen laina, jonka avulla velallinen tai avustuksen saaja säilyttää maksuvalmiutensa lopullisen lainan tai avustuksen maksamiseen saakka. EU‑maat myönsivät Kreikalle 7,16 miljardin suuruisen siltarahoituksen heinäkuussa 2015. |
| siltarumpupoliitikko | iron. vrt. siltarumpupolitiikka |
| siltarumpupolitiikka | iron. poliittisesta toiminnasta, jossa kansanedustaja t. ministeri ajaa voimakkaasti oman vaalipiirinsä tie‑ yms. hankkeita |
| silti | kans. siksi |
| Siltis, Siltsu | std. slg. Siltasaari Kyl gamla Bygga on Siltiksen komein talo. |
| silumi | huum. hasiksen polttoväline |
| simahdus | ark. simahtaminen |
| simahtaa | 1 ark. std. slg. ihimisistä: sammua, sipata, hajota, väsähtää, väsyä, nukahtaa Mä simahdin viimesellä kympillä ihan täysin. Mun likkani simahti jo ennen seittemää. Kaks kilsaa mä jaksoin juosta, mut sit mä simahdin. Ville oli niin kännissä, et meinas simahtaa pöytään. Pöydän alle simahtanut juhlija. 2 ark. std. slg. koneista: väsähtää, katketa, sammua, mennä rikki, mennä epäkuntoon Se saakelin auto simahti keskelle risteystä. Tästä koneesta on kovalevy simahtanu. Moottori simahti meni rikki. |
| simassa | std. slg. humalassa Voi helkkari, me oltiin ihan simassa … |
| simmari | std. slg. uimari |
| simmarit, uikkarit | ark. std. slg. uimapuku, uimahousut Ottakaa simmarit mukaan. Me uidaan mökillä aina ilman simmareita. Simmarit jäi himaan – pakko mennä alasti sköneen. |
| simmata, simmaa | std. slg. uida Lähetääks huomenna simmaa Pihliksee. Skidinä käytii hietsussa simmaamassa. |
| simmi | ark. atk. SIM-kortti, kännykän muistikortti Käy ensin netissä vaihtamassa liittymä, ja sit ne lähettää sulle uuden simmin. Siinä simmissä oli kaikki tärkeet numerot. |
| simmis | std. slg. uimalaitos, uimahalli, uimala Simmiksellä hypättii ponnarilta. |
| simmisskrubu | std. slg. uima-allas |
| simmu, simmut | last. silmä, silmät Nyt pää tyynyyn ja simmut kiinni. Onks sul menny roska simmuun? |
| simona | std. slg. himona, hirveästi, rankasti, täysillä, todella paljon Pelasin eilen ihan simona. |
| simpa | std. slg. hauk. yksinkertainen |
| simppari | std. slg. (liian) huoleton, vastuuntunnoton |
| simppeli | 1 ark. std. slg. yksinkertainen, helppo Tää on ihan simppeli homma. Matikka on mulle aina ollu ihan simppeliä. Etsä nyt bonjaa, sehä o ihan simppeli systeemi. Simppeli keino, laite. 2 ark. std. slg. tyhmä, typerä, yksinkertainen Se on ihan kiva tyyppi, vaikka onhan se vähän simppeli. Sellainen vähän simppeli mies. |
| simppelisti | ark. vrt. simppeli. Simppelisti ratkaistu ongelma. |
| simpsakka | slg. reipas, sievä, pirteä, sievä, nuorekas, hyvännäköinen tyttö tai nuori nainen Tosta teidän tytöstä on tullujo niin simpsakka, että! Ville jutteli jonkun simpsakan pimun kanssa. |
| simputtaa | 1 ark. määräillä mielivaltaisesti, kiusata, pompottaa Älä yritä simputtaa mua! Toi töitten lisääminen tuntuu jo vähän siltä, kun meitä ihan simputettas. 2 ark. sot. sortaa alaisiaan teettämällä turhia (alentavia) töitä, harjoituksia tms. Se kusipää alikessu aina simputti meitä. |
| simputus | ark. sot. simputtaminen, pennalismi |
| singahtaa | std. slg. lähteä Eiköhä aleta täst kohta singahtaa. |
| singrata, singraa | 1 std. slg. erota, häipyä Kundit singras botskista heti ku ne oli päässy Rioon. 2 std. slg. pakoilla, paeta, muuttaa, lähteä Kaveri singras kämpäst ennenku slurkit tuli potkii dörtsii. 3 std. slg. petkuttaa |
| Sininen tulevaisuus | u.s. (2017) Perussuomalaisista irtautunut eduskuntaryhmä, joka aluksi käytti nimeä Uusi vaihtoehto ja johon liittyi mm. entinen puoluejohtaja Timo Soini |
| sinisilmäinen | ark. herkkäuskoinen, naiivi Ei kannata olla liian sinisilmänen, mitä toi pomo uskottelee. Noi nuoret on usein niin kauheen sinisilmäisiä. |
| sinisukka | halv. feministeistä |
| sinitakki, sinivuokko | std. slg. poliisi, kyttä |
| sinivalkoiset (silmä)lasit | ark. Suomea tai suomalaisia suosivasta, vain Suomen tai suomalaiset huomioon ottavasta ajattelutavasta No olihan se ihan selvä maali, ainakin jos on sinivalkoset silmälasit. Nykymaailmassa ei pärjää, jos kattelee vaan sinivalkosten lasien läpi. |
| sinivierhallitus | ark. sinivihreä hallitus, Kokoomuksen ja Vihreiden hallitus |
| sinkki | ark. sinkitty monisäikeinen hinausvaijeri |
| sinkku | 1 ark. std. slg. single-äänilevy, singlelevy, yhden kappaleen sisältävä levy; albumista erikseen myyntiin ja radiosoittoon otettu musiikkikappale Mul oli yli tuhat sinkkuu viiskytluvun jenkkibiisejä. 2 ark. std. slg. henkilö, joka ei ole vakituisessa parisuhteessa, yksinasuva, naimaton, yksinäinen, single; yksineläjä Tää uus sinkku on soinu paljon radiossa. Seurusteleks sä vai oot sä sinkku? Mä jäin tos vähän aikaa sitten sinkuks. Kun on pieni lapsi, ei oikein jaksa kuunnella noitten sinkkujen juttuja. Sirkka on ollu viis vuotta sinkkuna. 3 ark. last. sininen. |
| sinkkumuna | u.s. (2017) keitetty ja kuorittu yksittäispakattu kananmuna |
| sinkkusänky | leik. leveästä yhden hengen sängystä |
| sinksata, sinksaa | std. slg. vaihtaa, kääntää Voiha niit sanoi sitte sinksaa. |
| sintti | std. slg. pieni kala, rautakala Sai se muutaman fisun, mut ne oli onnettomii sinttejä. |
| sipaista, sipasta | std. slg. olla sukupuolityhteydessä, naida Mä sipasin sitä muijaa pikapikaa siin rabassa. |
| sipasta | std. slg. laittaa varovasti Mä sipasin Suavea tukkaan. |
| sipata | ark. väsähtää, katketa, sammua, mennä rikki, simahtaa Sun kannattas vähentää tota työntekoa, ettet sippaa ihan kokonaan. Taasko tää saamarin kone sippas! |
| sipissä, sippiin | 1 ark. aivan uuvuksissa, lopussa, piipussa. Loppusuoralla olin jo aivan sipissä. 2 harv. olla rahaton, auki, peeaa, rahattomana |
| siplu | std. slg. sipuli |
| sipoolainen | std. slg. raitiovaunujen rahastaja |
| Sipoonkirkko | std. slg. rahastajien asuintalo Töölössä Se Sipoon 0 |
| sippaa | std. slg. väsähtää |
| sippi | 1 ark. slg. täysin väsynyt, uupunut, lopussa Ei nyt, kultsi, ei … mä oon ihan sippi. Miten sä nyt jo oot sippi, kello on vasta yks? Kersat on jo aika sippinä, lähetäänkö kotiin? Mä olin sen reissun jälkeen ihan sipissä. Töiden jälkeen sitä vaan on aina ihan sippi. Niin sippinä, ettei sormea jaksa nostaa. 2 ark. slg. rahaton Voisiks sä lainata vähän, ku mä oon ihan sippi? |
| sippi sivanuu | std. slg. rättiväsynyt Broidi oli iha sippi sivanuu. |
| sipsikaljavegaani, sipsari | leik. u.s. (2016) epäterveellisistä ruoista ja juomista nautiskeleva, terveysintoilua välttävä vegaani. Sana oli alkujaan erään Facebook‑ryhmän itseironinen nimitys. |
| sipsit | slg. ruok. perunalastut (chips) |
| sipuli | ark. sillä selvä, siisti Ja sillä sipuli. |
| sireeni | ark. syreeni |
| sirkka | std. slg. sirkus |
| sirkkala | u.s. (2017) ruoaksi tarkoitettujen sirkkojen kasvattamo |
| sirklata, sirklaa | std. slg. luistella kaartaen, kaarreluistella Oikeellepäi-sirklaamine oli aluks hankalaa. |
| sirkusiskä | ark. eroperheissä: eroisä, joka on järjestämässä lapselle aina kaikkea kivaa, mutta ei oikein uskalla tai kykene kasvattamaan lasta; sirkusiskä luulee, että lapsella pitäisi aina olla kivaa hänen kanssaan |
| sirmakka | ark. haitari, hanuri, harmonikka, taljankka, kurttu, köyhän urut, ryppy, vetopeli, pirunkeuhko |
| sirpakka | ark. (pieni ja) pirteä, sirkeä, reipas, sievä, simpsakka (tyttö tai nuori nainen) Onhan nää meidän harjottelijat aika sirpakoita tyttöjä. |
| Sirppiliiteri, Sirppis | std. slg. Kulttuuritalo, työväentalon yleisnimitys Kävin inttiaikoina joraamas Sirppiliiterissä. |
| sirra | 1 std. slg. sireeni (kovaääninen autossa) Sirra vaan ulko katolla. 2 std. slg. ambulanssi |
| sirra, tsirra | slg. ambulanssi Mut vietiin sirralla Meikkuun! |
| sisar | leik. nainen naisesta: ystävä, lähimmäinen, kohtalotoveri, sisko; leik. naispuolisesta sairaanhoitajasta usein (leik) sisar hento valkoinen |
| sisikunta | leik. ihmisen sisäelimet, sisukset |
| siskisoppa | slg. siskonmakkarakeitto |
| sisko | 1 leik. std. slg. siso, sirkku, siukku, sikko, naisten yhteenkuuluvuuteen viitaten: ystävä, lähimmäinen, kohtalotoveri Se oli se vaalee sisko, se jolla oli se ponnari. 2 leik. sairaanhoitajatar, sisar |
| siskonpeti | ark. tav. lattialle tehdystä usealle nukkujalle tarkoitetusta tilapäisestä makuusijasta Sopiiks teille, et te nukutte siskonpetissä? Mä teen teille siskonpedin tohon lattialle. |
| siskot | std. slg. lesbot, bisset, jotka asuvat yhdessä Me oltiin kuin siskot. |
| sislari | std. slg. sisilisko Sislarist jäi vaa pyrstö handuun. |
| sissi | ark. sitkeä, peräänantamaton henkilö Onhan hän sitkeä sissi. |
| sissijuusto | sot. slg. esinahkatali, töhnä joka jää pesämättä esinahan väliin – Smegmă. |
| sissiviljely | u.s. (2010) kaupungin joutomaiden valtaaminen ja käyttäminen pienimuotoiseen viljelyyn |
| sista | std. slg. viimeinen Se oli sista kerta ku kävin tsimmaamas siellä. |
| sisteri | slg. sisko, systeri Meill oli sisterin kanssa pentuina sama huone. Mun sisteri lähtee syksyllä vaihtariks Jenkkeihin. |
| sisuskalut | leik. ihmisen sisukset, sisälmykset, sisäkalut Kauheeta ku sä yskit, hyvä ettei tuu sisuskalut pihalle. Se oli semmonen tärsky, et se tuntu sisuskaluissa asti. |
| sisuskumi, sisäkumi paistaa | leik. usein ironisesti: pälvikaljusta, alkavasta kaljuuntumisesta Törkeen näköstä pitää jotain ponnaria, ku sisuskumi paistaa. Toisilla alkaa sisäkumi paistaa jo parikymppisenä. |
| sisuskunta | leik. sisikunta |
| sisäilmasairastunut | u.s. (2013) tav. kosteusvaurioista johtuvan huonon sisäilman vuoksi hengityselinten sairauksia tms. potevasta henkilöstä |
| sisällä | 1 ark. perillä, selvillä, perehtynyt johonkin asiaan Mä en oo oikein sisällä tän työpaikan kuvioissa. Se kestää vähän aikaa päästä sisälle siihen touhuun. 2 ark. tietyn ajan kuluessa, tietyssä ajassa Tän pitäis olla valmis tunnin sisällä. Me toimitetaan uusi laite teille viikon sisällä. Hänellä on kuukauden palkka sisällä paremmin: nostamatta, saamatta 3 urh. pallopeleissä: syöttöruudun, pelikentän rajojen sisäpuolella Syöttö, pallo oli sisällä. 4 urh. pesäpallossa: sisävuoroon Joukkue pääsi sisälle. |
| sisäsiisti | std. slg. hyvätapainen |
| sisässä | 1 ark. työsuorituksesta, jota ei ole maksettu, korvattu tms.; vapaapäivästä, jota ei ole pidetty Mun pitäs saada nyt iso palkka, ku mullon paljon ylityötunteja sisässä. Ohan mulla sisässä niitä vapaapäiviä vaikka kuinka paljon, mut en mä ehdi koskaan pitämään niitä. 2 ark. slg. kärsimässä vankeusrangaistusta Olla kiven sisässä. |
| sisään | 1 ark. tietyssä ajassa, tietyn ajan sisällä Pitäs sitä nyt viikon sisään saada yks lamppu vaihdettua. Palokunta on paikalla viiden minuutin sisään. Ei ollut vuoden sisään [= vuoden aikana, kuluessa t. vuoteen] kertaakaan sairas. 2 ark. slg. Joutua kiven sisään vankilaan. 3 ark. Hametta piti ottaa sisään [= kaventaa] vyötäröltä. – A lua înăuntru, a strâmta. |
| sisään(päin) lämpiävä | ark. slg. nurkkakuntainen, pienen piirin keskinäinen Siel yliopistos on vaan semmosta sisäänpäin lämpiävää porukkaa. Musta toi tsättäily on vähän sisäänlämpiävää touhua. |
| sisäänajo | ark. totutusajo, totutuskäyttö; totuttelu, uuden asiaan käyttöön ottaminen, sisään ajaminen Ei tällä autolla oo tehty muuta ku sisäänajo. Sen uuden systeemin sisäänajoon menee kyllä aikaa. Uusi työ vaati pitkän sisäänajon. Uudet menetelmät on ensin ajettava sisään uusiin menetelmiin on ensin totuteltava, uudet menetelmät on ensin saatava sujumaan. |
| sit, sitte(n) | 1 ark. ilmaisemassa aikaa kirjakielen sitten-sanan tapaan: silloin, sen jälkeen, seuraavaksi Mä asuin kuus vuotta Helsingissä ja sit mä muutin pois. Huuda sitte ku oot valmis. Tossa on rautatieasema, ja sitten toi on posti. Sit siirrytään tähän esityslistan toiseen kohtaan. 2 ark. ilmaisemassa päätelmää tai johtopäätöstä: sitten, siis, näin ollen, nähtävästi Jos sä tuut mukaan, ni sit meitä on kuus. Mä en saanu sitä lastenhoitajaa. – No ei me voida lähtee sit. Lähe sitten yksin, kun ei seura kelpaa! 3 ark. ilmaisemassa vastakohtaa: sen sijasta, sitä vastoin; jollei, ellei Nyt sen pitäs toimia, tai sitten ei. Kaikki illat se vaan nukkuu, tai sit se kattoo telkkaria. Mä en yleensä oo myöhässä, jos sit ei tuu mitään ylivoimasta estettä. 4 ark. viittaamassa aiempaan puheeseen, tapahtumaan tai kokemukseen Onks sit toi se sun veljes ‘veljesi, josta juuri puhuimme’ täs kuvassa? Ei se sitte uskonu, vaikka mä kielsin. |
| Sitari, Kitumarket | ark. Citymarket –kauppa |
| sitata | std. slg. istua Skurussa sitattii, ämmät oli vihasii. |
| sithän | ark. sittenhän, sit No jos sä et pääse, sithän sillei maha mitään. Sithän me ollaan pahasti myöhässä. |
| siti | 1 std. slg. kaupungin keskusta 2 std. slg. likainen |
| Sitikka | std. slg. Citroen-merkkinen auto Ooksä koeajanu sitä uutta Sitikkaa? Sitikasta laukes vaihdelaatikko. Se oli sellanen Rätti-Sitikka. |
| sitituubi | std. slg. metro |
| sitkeässä | ark. tiukassa, lujassa No onpas tää maali sitkeessä, ei lähe millään. Mulla oli aina se koulunkäynti jotenkin sitkeessä. |
| sitku | ark. sit kun, sitten kun, sen jälkeen kun Sitku se Tiina tulee, niin lähetään heti. Ajokortin saa sitku on täyttäny kaheksantoista. |
| sitoumus | korttip. vars. bridgessä: viimeinen tarjous, jonka mukaan peli pelataan |
| sitouttamisbonus | u.s. (2012) stay‑bonus, talousvaikeuksissa olevien yhtiöiden johtajille ja asiantuntijoille maksetuista palkkioista, joilla heitä houkutellaan jäämään yhtiöiden palvelukseen |
| sitrapaki | huum. hasis |
| Sitris, sittis | ark. std. slg. Sitruunasooda |
| sitsi | std. slg. istuin |
| sitsi, sitsit | ark. tav. mon. pohjoismainen akateeminen pöytäjuhla, illanistujaiset, istujaiset, joissa syödään, lauletaan juomalauluja ja pidetään puheita; illanistujaiset Kuoron sitsit. Oonpas nää upeet sitsit! |
| sittaa | std. slg. istua Sittaa nyt yks momentti, kyl me koht pannaa haiseen. |
| sitten | ark. Nyt tämä onnistuu, tai sitten ei. |
| sitter | huum. LSD-veteraani, joka ohjaa uusia käyttäjiä matkalle |
| sitti | slg. paska, roska, shitti Voi helkkari, mitä sittiä se taas puhu! Tota sittiä ei saa millään tosta seinästä pois. |
| Sittis, sittis | ark. std. slg. Sitruunasooda, limonadi Tuos kuule mulle pari Sittistä, Mallu ja stidit. |
| Sity | std. slg. Hufvudstadsbladet |
| sitä | 1 ark. ilmaisemassa tekijää muodollisen subjektin tavoin: minä, me kaikki, kuka tahansa, ei kukaan Sitä tuntee ittensä ‘tunnen itseni’ niin kauheen väsyneeks. Kyllä sitä kannattaa lähtee, jos on kerran mahdollisuus. Mistä sitä tietää, mikä se ois paras ratkasu. Kuka sitä jaksaa ‘ei kukaan jaksa’ kaikki päivät vaan istuu sisällä. 2 ark. ilmaisemassa ihmettelyä tai epäröintiä Joskus mä mietin, että oisko sitä sitten mukavampi olla yksin. Mihinköhän päin sitä lähtis? 3 ark. ilmaisemassa ironiaa, vähättelyä, paheksuntaa tms. Ai sinä sitä ootkin oikee asiantuntija. Vai sitä ollaan oikein huumorimiehiä. Täällä sitä vaan laiskotellaan, ku muut tekee töitä. |
| sitä itseään, itseänsä | ark. slg. paskaa, sontaa, roskaa Maanviljelijä levitti pellolle ihan sitä itseään. Tällähän on vaippa täynnä sitä itteään. Se kirja oli kyllä ihan sitä itteensä. |
| sitä luokkaa | std. slg. niillä main, siihen aikaan |
| sitä paitti | kans. sitä paitsi En mä jaksa lähtee, sitä paitti muttei oo rahaakaan. |
| sitä rataa | ark. siihen malliin, sillä tavoin, ynnä muuta sellaista Asiat on ny menny sitä rataa, et meijän pitää muuttaa tästä pois. Mutsi huus, et missä sä oot olluja mikset sä oo soittanuja sitä rataa. |
| sitä samaa | ark. vastauksena kiitokseen, toivotukseen tms: kiitos samoin (sinullekin, teillekin) Hyvää juhannusta! – Sitä samaa! |
| sitä sun tätä | ark. yhtä ja toista, vähän kaikenlaista Sit koulun jälkeen mä tein pari vuotta sitä sun tätä, ennenku aloin opiskelemaan. Syötiin vähän sitä sun tätä, mitä ny sattu kaapissa olemaan. Yksitekee sitä, toinen tätä tekevät kuka mitäkin, yhtä ja toista. Jutusta on vaikea sanoa sitä tai tätä mitään. Puhuttiin niitä näitä. Tekee käsitöitä ja sen sellaista muuta, kaikenlaista sellaista. |
| sitä varten | ark. siksi, siitä syystä Sitä varten, ku mä sanon. No sitä vartenhan ne opettajat on siellä, et ne opettas kanssa. Sitä varten ei kan nata paljon eväänsä liikauttaa. |
| siunaantua | leik. usein ironisesti: kertyä, ilmaantua Tälle syksylle on siunaantunu kauheesti hommia. Mistä tota rojua aina siunaantuu nurkkiin? |
| siunata | kans. päivittelyissä ja huudahduksissa lievähkön voimasanan tavoin |
| Siwa | ark. suomalainen lähikauppaketju, joka toimi vuosina 1981–2017 |
| sivakka | ylät. leik. suksi |
| sivakoida | ylät. leik. hiihtää, hiihdellä |
| sivari | 1 ark. std. slg. siviilipalvelus (asiana) Odotatko sivarin alkua jo innolla? 2 ark. std. slg. aseistakieltäytyjä, siviilipalvelusmies, siviilipalveluksen suorittaja; siviilipalvelus Isälle oli kova paikka, et mä menin sivariin. Kauas se sivari nykyään kestää? Siellä päiväkodissa on töissä yks sivari. Mä olin sivarina työministeriössä 82. 3 huum. sivilipukuinen poliisi |
| sivarit | dop. dopingin epätoivotut sivuvaikutukset |
| siveydensipuli | leik. kireästä nutturasta; ankarasti siveyttä vartioivasta naisesta |
| siveyspoliisi | leik. siveydenvartija, moralisti En mä oo mikään siveyspoliisi, mut en mä silti hyväksy tommosta pettämistä. Kai ne siveyspoliisit kohta kieltää saunomisenki. |
| siveyspoliisi | halv. leik. siveydenvartija |
| siviili, siviilit | ark. mon. siviilipuku, siviilivaatteet vars. sotilaspuvun vastakohtana; siviilivaatteet sotilas- tai virkapuvun vastakohtana Siviilit pantiin semmoseen pahvilaatikkoon ja vietiin kotiin ekalla lomalla. Kyllä poliisit tuntee, vaikka ne ois kuinka siviileissä. |
| sivuhomma | ark. sivutyö, sivutoimi Tää valmennus on mulle vaan semmonen sivuhomma. Mä teen näitä remontteja ihan sivuhommana. – Activitate remunerată pe lângă salariu. |
| sivumyötäinen | ark. laitamyötäinen, humala |
| six pack, sixpack | 1 ark. kuusikko, kuuden muodostama ryhmä. Lentopallojoukkueen aloituskuusikko. 2 ark. kuuden (olut)pullon kartonkipakkaus 3 leik. pyykkilautavatsa, harjoitetut vatsalihakset, vatsasta jossa hyvin harjoitetut vatsalihakset erottuvat selvästi Bodarin treenattu pyykkilautavatsa. |
| six pack siksari | slg. harjoitetut vatsalihakset Siis ooksää nähny sen jätkän siksarin! Siis wou! |
| sjeglu | std. slg. veitsi, puukko |
| sjukis, sjyykis | std. slg. sairaala |
| sjungata, sjungaa | std. slg. laulaa Et viittis enää sjungaa, kloguki on jo yli 12. |
| sjungi | std. slg. laulu |
| sjutti | std. slg. 70 |
| sjuttika | std. slg. 70 senttiä, euroa |
| skaali, skagu, skaku | std. slg. pullo, viinapullo |
| skaba | 1 std. slg. kilpailu Otin osaa johki skabaa ja voitin Volvon. 2 std. slg. ottelu, matsi Siinoli kova skaba, et kuka kerkis ekaks. Siellon joku fudisskaba. Koska ne skabat sit alko? Kuka finnas skabat. 3 std. slg. tappelu (fyysisesti), riita Tuli skaba, eli syntyi tappelu. Meilllä oli eilen kaamee skaba, meillä oli eilen kaamee riita. |
| skabari | std. slg. kilpa-auto Eltsus oli skabareit. |
| skabata, skabaa | std. slg. kilpailla, otellla, mennä viilettää |
| skaffaa | std. slg. hankkia |
| skagata, skagaa | std. slg. pelätä Systeri alko skagaa ku sen vuoro tuli. Ketää ei skagannu. |
| skagattaa | std. slg. pelottaa |
| skagi, skagis, skagu, skaku | std. slg. arka, pelokas Emmä ollu mikään skagi vaik mä olinkin snadi. |
| skagis | std. slg. pelko |
| skaijeri, skaijari | std. slg. iso kivi Joku paiskas bulin skaijerin meidän fönsteriin. |
| skakata | std. slg. hannata, uskaltaa |
| skaki | std. slg. arka, pelokas |
| skaltsi | std. slg. kallio Me löhöttii skaltsilla joka päivä. |
| skannailla, skannata | ark. tarkastella, havainnoida, tutkia (katseellaan) Tulijat skannailivat aiemmin saapuneita vieraita. Koira skannasi ympäristöään. Mies skannasi minut päästä varpaisiin. Skannailla radiokanavia vaihdella radiokanavia sopivaa etsiskellen |
| skanneri | 1 atk. laite, joka lukee kuvan tietokoneelle 2 rad. laite, jolla skannataan radiotaajuuksia, ennen Virve-verkkoa skannaajat skannailivat ja kuuntelivat skannereillaan viranomaisten radioliikennettä |
| skapa | std. slg. kilpa |
| skapari | std. slg. kilpa-auto |
| skaparihestika | std. slg. kilpahevonen |
| skaparimotskari | std. slg. kilpamoottori |
| skapariskrinnarit | std. slg. kilpaluistimet |
| skarba | std. slg. poika |
| skarffi | std. slg. kaulahuivi (poikien) |
| skarpata, skarppaa | 1 ark. std. slg. ryhdistäytyä, parantaa tapansa, olla tarkkana, tarkentaa, yrittää parempaa, terästäytyä, olla tarkkaavaisena, keskittyä asiaan Yritä nyt vähän skarpata! Skarppasi loppukokeessa. Emmä osaa kunnolla, nytki täytyy skarppaa koko ajan. Kaikki skarppas heti ku pomo tuli paikalle. Sun pitäs skarpata ny vähän, ettei se koulu mee ihan läskiks. Skarppaas ny vähän! 2 ark. (valokuvauksessa tms.) tarkentaa Skarppaa nyt sinäkin siellä! |
| skarppi | 1 std. slg. terävä, tarkka, tarkkaavainen, terävästi ajatteleva, määrätietoinen, älykäs, ponnekas, fiksu, varma, tiedostava, tietoinen, tietoisesti Skarppi heebo. Se uus johtaja on aika skarppi kundi. Skarppi tyyppi. Olla skarppina. Skarppina viel tää kerta, sit lähetää nykii. Se on oikein skarppi heppu. Kaikki miehet ei välttämättä kestä skarppeja naisia. 2 std. slg. (valokuvasta) tarkka, oikein tarkennettu Skarppi kuva. Tämä kuva ei ole skarppi. |
| skarvi | std. slg. liitos |
| Skata, Skatta | std. slg. Katajanokka Skattalla budjas ennen vaan spurguja. |
| skautti | std. slg. partiolainen |
| skeba | 1 std. slg. keppi 2 std. slg. mus. kitara, sählökitara Onks sulla uus skeba? |
| skebailee | std. slg. soitella kitaraa |
| skebat pykälässä | std. slg. kepit mukana, käytössä |
| skedaaja | urh. rullalautailija, skedari, skeittari |
| skedaaja, skeittaaja | slg. urh. rullalautailija skedari, skeittari |
| skede | slg. urh. rullalauta, skeitti |
| skedee | slg. urh. skedeillä, skedaa Mennääks skedee? |
| skedeys | std. slg. urh. rullalautailu |
| skeebaa | std. slg. urh. rullalautailla |
| skeenaa | std. slg. paistaa (aurinko) |
| skegge, skeggi, skegä | 1 std. slg. parta 2 std. slg. puukko, puukko, veitsi |
| skeggehöylä | std. slg. partakone |
| skegle, skeglu | std. slg. veitsi, puukko |
| skeida | std. slg. paska, uloste Pönttö räjähti ja kaikki paikat tuli ihan skeidaseks. Täällähän haisee skeida. Mitä skeidaa täs lattialla on? Älä viitti jauhaa skeidaa. |
| Skeida | std. slg. Skoda -automerkki |
| skeidaa jauhaa | std. slg. puhua pötyä, valehdella |
| skeidanen | std. slg. likainen |
| skeidata | std. slg. ulostaa |
| skeidavarvas | std. slg. halv. maanviljelijä; bunde, bönde, heinis, heinähattu, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landebunde, landepaukku, nurmikiila, olkimoukari, ruispipo, savipläägä, turvenuija; maalainen |
| skeidis | std. slg. WC |
| skeitata | std. slg. urh. rullalautailla (<skate board) |
| skeitata, skeittailla | std. slg. urh. rullalautailla Pikkujätkät aina skeittaa tos pihalla. Menkää siitä muualle skeittaileen, et ihmiset pääse kulkemaan! |
| skeitsu | std. slg. keihäs |
| skeittaaja, skeittari | std. slg. urh.rullalautailun harrastaja, rullalautailija Noi skeittaajat pitää taas kauheeta meteliä. Tosta meidän pojasta on tullu kova skeittari. |
| skeittallu, skeittaus | std. slg. urh. rullalautailu |
| skeittari | std. slg. urh. rullalautailija Skeittarit oli vallannu koko pihan. |
| skeittilauta | std. slg. urh. rullalauta Jonnekin se painu skeittilauta kainalossa. Mutsi lupas ostaa mulle uuden skeittilaudan. |
| skeleton | ark. urh. mahakelkka, jollaisella pitkän tauon jälkeen taas kilpailtiin Sait Lake Cityn talviolympialaisissa (engl. alkuaan +luuranko+, +runko+) |
| skema, skeema, sheema | std. slg. taittokaavio |
| skene | 1 ark. näyttämö (scene) 2 slg. näkymä 3 ark. tietty kulttuurin osa-alue, esim. skeittiskene, räppiskene 4 std. slg. ympäristö; tietty sosiaalinen tilanne, yhteisöllisyys, ryhmä (samanhenkisiä) ihmisiä, yhteisö Magee skene jengii tos uudes lounge-baaris. |
| skepa, skeba, tseba | std. slg. mus. kitara |
| sketsi | std. slg. vitsi, ivamukaelma, pilajuttu |
| skibari | std. slg. kioski |
| skibbaa | 1 std. slg. purjehtia 2 std. slg. lyödä 3 std. slg. kiivetä |
| skidari | std. slg. pieni kala |
| skide | std. slg. hauska, huvittava |
| skidi | slg. lapsi |
| skidi, skidit | 1 std. slg. pieni 2 std. slg. lapsi Onks toi sun skidi? Nyt lähtekää skidit himaan. Skidit pyöri siin jaloissa, ei niit mitenkää oo kasvatettu. |
| skidinä | std. slg. pienenä, lapsena Skidinä käytii hietsussa simmaamassa. |
| skidisti | std. slg. vähän, jonkunverran |
| skidu | std. slg. puusee, ulko-wc |
| skiffaa | std. slg. pitää jostakin |
| skiftaa | std. slg. vaihtaa |
| skiglaa | std. slg. purjehtia Lähettäiskö skiglaa joku päivä? |
| skiglari | std. slg. purjevene, purjelaiva |
| skiglata | std. slg. purjehtia |
| skiglu | std. slg. vene, purjevene |
| skiiaa, skiijaa | std. slg. sanoa, puhua, väittää |
| skiisi | std. slg. hauska, mukava, hyvä |
| skiiva | std. slg. äänilevy |
| skiklaa | std. slg. purjehtia |
| skiklari | std. slg. purjevene, paperipääsky |
| skillsit, skilssit | std. slg. taidot |
| skilsi | std. slg. hauska |
| skimbaa | std. slg. hiihtää Snadina skimbattii enemmän ku nykysin. |
| skimbaaja | std. slg. laskettelija |
| skimbailee | std. slg. hiihdellä |
| skimbat, skimpat | std. slg. sukset Ota skimbat messiin jos vaikka siel ois jo snögee. Skimbat sböijas skrubussa. |
| skimbata, skimpaa | std. slg. suksia, hiihtää, lasketella Viime talvena oli niin vähän lunta, et mä en skimbannu kertaakaan. Käytiin Lapissa vähän skimbaamassa. Alppiksen kautta skimbattii laaksoon. |
| skimmaus | ark. luotto- tai pankkikortin kopiointia tyypillisesti pankkiautomaattiin liitetyllä laitteistolla. Poliisit eivät pysy skimmaajien perässä. skimmauslaite; skimmauslaiteisto |
| skinderi | std. slg. ulkohuone, toiletti |
| sking popping | huum. ruiskuttaa ainettaihon alle |
| skini | ark. std. slg. skinhead, nahkapää; rasistisen tai kiihkoisänmaallisen nuori sotyy Iin kannattaja (Iisalmessa kiihkoisänmaallisen Soldiers of Odin -ryhmä) Skinitja hiphopparit tappeli keskenään. Skineillä on Suomen liput hihassa. Skinejä epäiltiin heti, ku se ulkomaalasten pitseria palo. |
| skinit | ark. u.s. (2016) (< esim. tuotemerkeistä Skintec ja SkinPro), karvasukset |
| skipata, skippata, skippaa | 1 std. slg. purjehtia 2 ark. std. slg. hypätä jonkun yli; jättää väliin Taidan skipata koko jutun. Skippasi tylsän tekstinpätkän. 3 std. slg. juosta, pyrähtää 4 std. slg. lyödä 5 std. slg. pinnata koulusta |
| skisma | std. slg. viha, kauna |
| skissi | ark. slg. graffitin luonnos Mäytäs toisillekin tota skissiä, se on aika hyvä. |
| skitari | std. slg. rautakala, pieni kala |
| skitsaa | std. slg. sanoa, puhua |
| skitsahtaa | std. slg. seota |
| skitso | 1 ark. adj. skitsofreeninen; sb. skitsofreenikko, jakomielinen 2 adj. älytön, omituinen, idioottimainen, hullu Ihan skitsoa hommaa. Armeija oli ihan skitso paikka. 3 std. slg. raivopää, kumma tyyppi, ahdistunut Mitä sä raivoot, ootsä ihan skitso?Se on ihan skitso, tuikkas tigrulla skoudee. 4 huum. sekava tila |
| Skitsobacka, Skitsola | std. slg. Jakomäki |
| skitsofreeninen | ark. kaksijakoinen Skitsofreeninen suhtautuminen. |
| skitsofreenisesti | ark. kaksijakoisesti Suhtautua skitsofreenisesti jhk. Skitsofreenisesti suhtautuminen. |
| skitsoilee | std. slg. sekoilla teoissaan, sanoissaan |
| skitta | std. slg. kitara, sähkökitara Soitaks säskittaa? Tän biisin mä osaan soittaa skitalla. Vittu, vedettiin skitalla täyttä runkkua … Skittan kans tartti olla styrkkari ja ämyri. |
| skittabändi | std. slg. kitaraorkesteri |
| skitu | std. slg. käymälä, WC, ulkohuone, toiletti |
| skitun takana | std. slg. käymälän takana |
| skitussa | std. slg. käymälässä, vessassa |
| skituviemäri | std. slg. likaviemäri, paskaviemäri |
| skity | std. slg. ulkohuone, toiletti |
| skjorda, skjörde, skjortta | std. slg. paita |
| sklabbi | std. slg. jalka Dallattii ympäri Stadii, illalla oli sit sklabbit ihan klesana. |
| sklobo, sklobot, slobot | std. slg. kenkä, kengät Tsekkaa mun uusia skloboja! |
| skloddi, kloddi | std. slg. poika, lapsi Menkää skloddit brassaa jonneki muualle! |
| skloddina | std. slg. pienenä (pokiana) |
| sklottaa | std. slg. pestä |
| skniidu | std. slg. nuuka, saita, pihtaaja |
| sknubi, sknubbit | std. slg. ryyppy |
| sknutaa | std. slg. varastaa |
| sknutukrääsä | std. slg. varastettua tavaraa |
| sknäfä, sknäiffä | std. slg. pieni, vähäinen |
| skobe | std. slg. kaappi; kaiutinkaappi Se skobe alko kaatuu mun päälle. |
| skodari | 1 std. slg. ampua Luftarilla skodattii. 2 std. slg. iskeä nainen |
| skodari, skodeli, skodeleffi | std. slg. SKDL-läinen (SKDL) Kaikki skodarit ei ollu mitää kommareita. |
| skodata, skodaa | 1 std. slg. ampua pyssyllä Se skodas luftarilla sen pulun siit pitskulta. 2 std. slg. urh. (jääkiekossa) laukaista Skodaa jo, se veskari meni maihin. 3 std. slg. iskeä t. hankkia seuralainen Mee skodaa toi punapää, se on tsiigannu sua pitkään. |
| skodattii fudista | std. slg. urh. (jalkapallossa) potkia palloa |
| skode | 1 std. slg. poliisi 2 std. slg. luoti |
| skode, skodesti | std. slg. hauska, hauskasti |
| skoidaa | std. slg. nukkua |
| skoija | std. slg. piilomaja |
| skoijaa | std. slg. laskea leikkiä, pelleillä Älä ny ota nokkiis, mä skoijasin vähä vaan. |
| skoiji | std. slg. hauska, huvittava |
| skoijisti | std. slg. hauskasti |
| skoila, skoile, skola | std. slg. koul. slg. koulu Skoileen oli pakko mennä vaik matsitti niin pirusti. |
| skolaa | std. slg. kuolla |
| skole | std. slg. koul. slg. koulu Emma jaksanu mennä skoleen. Me ollaan samassa skolessa. Lähettii skolesta sporalla stadille. Skolessa piti hoilaa. |
| skoletsali | std. slg. koul. slg. koulupoika |
| skolkata, skolkaa | std. slg. koul. slg. skolkkaa, skolkaamista, skolkaaja, skobbata, skobbaa, olla luvatta poissa |
| skooba | std. slg. iso, vahva |
| skoobari | std. slg. karjapaimen, lehmipoika, cowboy Länkkäreis skoobarit aina hakkas inkkarit. |
| skool | std. slg. kippis, terveydeksi, hölkyn kölkyn Eiköhän juoda maljat päiänsankarille, skool! |
| skoolata, skoolaa | ark. std. slg. juoda malja, kilistää lasia jkn kanssa Heti ku kaikki vieraat on saanu lasit, ni sit skoolataan. Kyllä se ny jaksaa puhua, skoolattais jo. Vieraat skoolasivat isäntäväen kanssa. |
| skoolaus | ark. skoolaaminen |
| skoopari | std. slg. keikari, cowboy, lehmipaimen |
| skope | 1 std. slg. kaappi 2 std. slg. kuppi |
| skordari | std. slg. kondomi, varmuusväline Skordarit skiglas sörkän rantsussa. |
| skotaa alas | std. slg. torpedoida ajatus, hylätä idea totaalisti |
| skotata, skodaa, skotaa | 1 std. slg. ampua, laukaista 2 std. slg. iskeä nainen |
| skote | 1 std. slg. laukaus, ammus, luoti Se skote tuli tuli tohon dörtsiin. 2 std. slg. urh. kuula Mä työnsin skotee Eltsussa joskus kuuskytluvul. |
| skotsa | std. slg. päähine, hattu Onks mun skotsaa sattunu sun silmiis? |
| skoude, skoulde | std. slg. huum. poliisi Ootsä joku skoude vai mitä sä kyselet? Naapurin äijä, oikee kusipää, soitti skoudet. Skoudet tuli himaan, ne tsögas mun systerii. |
| skraaba | std. slg. krapula |
| skraabata, skraabbaa, skraappaa | 1 std. slg. laistaa koulusta 2 std. slg. olla ilman lupaa pois Se skraabbas skolesta. |
| skraade, skraadi, skraadu, skraani, skradu | std. slg. naarmu Mist sä oot saanu ton skraaden handuus? Siin oli hirvee skraadi. |
| skraba | std. slg. kaavin, raappa, raspi |
| skrabata, skrabaa; skrapata | 1 std. slg. kaivaa, kaivertaa, raaputtaa Ootsä skrabannu tohon tommosen skrubun? 2 std. slg. koul. slg. pinnata koulusta |
| skraga, skraka | ark. std. slg. solmio, kraka, kravatti |
| skragata, skragaa | std. slg. tapella, skrakaa Jätkät skragas. |
| skragis, skrakis | std. slg. tappelu Siäl oli hirvee skragis. |
| skraitta | std. slg. levysoitin Skraitta oli iha kunnon peli ennen mankkaa. |
| skraka | ark. std. slg. kravatti, kraka Kai sinne sit pitää laittaa oikein skraka kaulaan. |
| skrakismatsi | std. slg. tappelu |
| skrama | std. slg. kookas, vahva, väkevä, roteva |
| skramlaa, crossaa | std. slg. maastoajaa Me skamlattii fillareil siel bärtsillä. |
| skramlata, skramlaa | std. slg. hankkia yhdessä, kerätä, hankkia yhdessä, koota rahaa kokoon Me skramlattii fyrkkaa kossuun. Skramlataa röökii. |
| skramlee-rata | std. slg. maastoajorata |
| skramlis | std. slg. maastoajo |
| skrapata | 1 std. slg. kaivaa, kaivertaa, raaputtaa, poistaa raapalla tms. jtak jstak. Skrapasi jään tuulilasista. Skrapasimme seinästä vanhan maalin. |
| skravari | std. slg. hauta |
| skrebat, skrebbanat, skrebbat, skrebbut | 1 std. slg. kivekset Mun skrebat on ihan gisat. 2 std. slg. miehen sukupuolielimet |
| skreddari | std. slg. räätäli |
| skremma | 1 std. slg. nainen, tyttö 2 std. slg. tyttö, tyttöystävä 3 std. slg. huono nainen, vanha nainen Joku karsee skremma tuli hakee mua joraan. |
| skremmaa | std. slg. pelästyä |
| skreppanat | std. slg. miehen sukupuolielimet |
| skrevaa | std. slg. kopeloida (tyttöä), hyväillä Pääsitsä skrevaa sen lyylin svendejä? |
| skriba | std. slg. pyhäkoulu |
| skribat | std. slg. kirjoituskokeet, kirjoitukset |
| skribuli, skriduli, skriida, skriita, skriitta | std. slg. velka Paljo mä oon skridulii? |
| skriikkaa | std. slg. huutaa |
| skriinata, skriinaa | std. slg. hymyillä, nauraa Jengi vaan skriinas, vaik mä plutasin ja meinasin hukkuu. Mitäs siinä skriinaat. |
| skriini | 1 std. slg. tietokoneruutu 2 std. slg. hyvin suurista television kuvaruuduista 3 std. slg. laaja valkoinen kangas- tm. pinta, jolle voidaan heijastaa kuvia, elokuvaa yms. 2 std. slg. urh. puolustajan estäminen, koripallossa, yritys viivyttää t. estää pallotonta vastapelaajaa. Teki sääntöjenvastaisen skriinin. |
| skriivata, skriivaa, skrivaa, skripaa, skrivata | std. slg. kirjoittaa, skribaa, skribailee Skrivaa mulle sun systeris numero. Skolessa skrivattii. |
| skrindaa | std. slg. urh. luistella 1990-luku |
| skrindarit | std. slg. (rulla)luistimet |
| skrinnari, skrinnarit, skrinnat | std. slg. urh. luistin, luistimet Ota skrinnarit messiin ja staga kans. |
| skrinnata, skrinnaa | std. slg. urh. luistella Mun oli pakko alkaa skrivaa juttuja paprulle. Bragulla me skrinnattii. |
| skripta | ark. kuvaussihteeri; teatterin harjoitussihteeri |
| skripti | 1 ark. atk. komentosarja; tulkattava lyhyt tietokoneen ohjelma 2 ark. käsikirjoitus |
| skrivaaminen | std. slg. kirjoittaminen |
| skrivari | std. slg. kirjuri, kirjoittaja |
| skroblata | std. slg. kopeloida Se kävi heti skroblaa sitä friiduu. |
| skrode | std. slg. roteva, vahva Mun mutsi on skrodempi ku sun faijas. |
| skrodu | std. slg. metalliromu, rautaromu, tavara, roina |
| skrollata | slg. atk. vierittää esim. tietokoneen tekstiruutua |
| skroppaa | std. slg. kerskua |
| skrubu | 1 std. slg. kolikkopeli, lantinheittopeli, skrubusta Kolikoita snepattii skrubuun. 2 std. slg. kuoppa Me skulattii skrubuu alapitskulla. |
| skrufu | std. slg. ruuvi |
| skruippa | std. slg. kuoppa |
| skruudata, skruudaa, skruudii | std. slg. syödä, safkata Nyt lähetään skruudaamaan. Ootsä skruudannu mitään? Me skruudattii kimpassa se koko fisu. Mä meen skruudaa. |
| skruudis | std. slg. ruokatunti |
| skruuta | std. slg. velka, laina |
| skruutaa, skruuttaa | std. slg. syödä, safkata |
| skruuvari | std. slg. ruuvimeisseli, ruuvitaltta |
| skryytaa, skryyttaa | 1 std. slg. kehua, tjallaa, kerskua, kerjätä 2 std. slg. olla mieliksi |
| skräbänen | std. slg. riitaisa |
| skräbää | std. slg. riidelllä |
| skufaa | std. slg. ajaa, esim. autolla |
| skuffaa | std. slg. työntää, työntyä, tyrkätä, tungeksia, pystyttää Tuu skuffaa tää lodju skobeen mun kans. |
| skugge, skuija, skuke | std. slg. metsä |
| skujaa seinälle | std. slg. ajaa korttiautomaatin luo |
| skujata, skujaa | std. slg. ajaa Skujattii motskarilla Korkiksen rantsuun. Fillareilla skujattii vantskulle simmaa. |
| skula | std. slg. peli, soittokone |
| skulaa | std. slg. toimia, pelata |
| skulaaminen | 1 std. slg. soittaminen 2 std. slg. pelaamiinen 3 std. slg. toimiminen |
| skulata, skulaa | 1 std. slg. pelata Skulattii snadina korista Pikkukoskella. Osaatsä skulaa bilistä. 2 std. slg. soittaa Bändi skulas joka ilta kertsillä. Mä skulasin skittaa. 3 std. slg. soittaa puhelimella Skulaa mulle heti ku oot päässy himaan, okei? Joks se verkkoyhteys skulaa? 4 std. slg. toimia, kokeilla, olla kunnossa Skulasko se skraitta viel eile? Skulaaks toi. Nää liikennejärjestelyt ei skulaa nyt yhtään. 5 slg. viihtyä yhdessä Meillä skulas Tiinan kanssa tosi hyvin. |
| skulata, skulaa beisii | std. slg. soittaa bassoa |
| skulata, skulaa bilistä | std. slg. pelaa biljardia |
| skulata, skulaa kannuja | std. slg. soittaa rumpuja |
| skumppa | ark. kuohuviini, kuohari, samppanja |
| skungaa | std. slg. keinua |
| skuppaa | std. slg. varastaa |
| skurbelo, skyrbä | std. slg. nakkikioskilta ostettu makkara |
| skurmottaa | std. slg. harmittaa, kiusata pienempiä |
| skuru | std. slg. raitiovaunu, raitsikka Meitsi bostaa skuruu. |
| skutaa, skuttaa | std. slg. työntää |
| skutsari | std. slg. suutari |
| skutsi, skutta | 1 slg. huum. metsä Hautaa se raato johonkin skutsiin. 2 std. slg. metsä Ku rämmittii skutsissa, alko viel stikkaa vodaa. Jätkä on ihan skutsis. Olin ihan skutsis toissapäivänä. |
| skuttaa | 1 std. slg. heittää 2 std. slg. juosta 3 std. slg. työntää |
| skuuge, skuuke | std. slg. metsä |
| skuuppi | ark. std. slg. huippu-uutinen, tiedotusvälineen oma, ennen kilpailijoita julkaisema (merkittävä) uutinen; jymyuutinen (lehdessä) Toiha on skuuppi! |
| skvetta | std. slg. tupakannatsa |
| skyfä | 1 std. slg. pieni, lapsi 2 std. slg. tupakannatsa, josta vähän vieä polttamatta |
| skyfäblokkari | std. slg. tumpinnoukkija |
| skyllata | slg. mobbaa, mobbata, moittia, haukkua |
| skypettää | ark. soitaa internetpuhelu Skype-ohjelman välityksellä. |
| skyrbä | std. slg. nakki(makkara) |
| skytaa, skyttaa | std. slg. ampua |
| skäbä | 1 std. slg. munaus, virhe 2 std. slg. pienikokoinen (mies) 3 std. slg. vanha mies |
| skäbätä, skäbää | std. slg. epäonnistua, tehdä virhe Älä nyt skäbää. |
| skäbäys | std. slg. munaus, virhe |
| skäfä | 1 std. slg. pieni 2 std. slg. mukava, loistava |
| skäfä jätkä | std. slg. pieni poika, mies |
| skäiväri | std. slg. lapsi |
| skäppäilee | std. slg. kuljeskella, kävellä |
| skärbää | std. slg. makkara, lenkkimakkara |
| sköbaa | std. slg. ostaa, hankkia |
| skönari, skönäri | std. slg. merenkulkija, merimies, skönemanni Skönemannit tuli dokaan tohon nurkan Salveen. |
| skönda, skönde | std. slg. uloste, kiinteä, paska |
| sköndabiitti | std. slg. paskakasa |
| sköne | std. slg. meri Kevääl aina hotsittais lähtee skönelle. |
| skönellä | std. slg. merillä, olla merimiehenä Ootsä ollu koskaan skönellä? |
| sköntsä | std. slg. uloste, paska Se päästi kartsalle karseet sköntsät. |
| slaafaa | std. slg. nukkua |
| slaagi | std. slg. isku, lyönti Sen on slaagi ja vainaa. |
| slaagi, hjärtslaagi | std. slg. sydänkohtaus Mutsi sai slaagin, ku se hiffas et broidi dokas kossuu. |
| slaaki | 1 std. slg. järkytys 2 std. slg. kohtaus 3 std. slg. halvaus |
| slaavikyykky | u.s. (2014) leveä kyykkyasento, jossa ollaan kantapäät maassa ja selkä suorana. Slaavikyykystä tuli hitti sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun Vladimir Putin kuvattiin tässä asennossa ylävartalo paljaana. |
| slaba | 1 std. slg. lappu 2 std. slg. (pääsy)lippu 3 std. slg. raha 4 std. slg. penis |
| slabari, slabba | std. slg. raha Slabarit jäi sen tumman sprigin povariin. |
| sladdi, slaibari, slaikkari | std. slg. siitin, miehen sukupuolielin, penis Ei muuta kuin sladdia suikkeen. Eddu kertoo stoorii kundista ku kragas sladdi ulkona. |
| Sladdi | std. slg. Helsinki, Stadi Asun ihan Sladdiksen keskustassa. |
| sladdisigge | std. slg. paksu sikari, kuubalainen |
| slade | slg. salaatti |
| sladi | std. slg. sivuluisu, esim. auto joutui sladiin liukkaalla tiellä |
| sladiin | std. slg. liukuun Mä vedin sen pagun sladiin. |
| slafaa | std. slg. nukkua |
| slaidaa | std. slg. tapella Sillo oli pakko slaidaa, jos aiko hengaa kulmilla. |
| slaidi | std. slg. dia-positiivi |
| slaidis | std. slg. tappelu Slaidis, slaidis, voittaja saa spadduu! |
| slaiskaa | std. slg. tapella |
| slaissi | std. slg. viipale (yl pitsasta „slice”) No mulle kävis tollane slaissi katrosta. |
| slaissit | std. slg. oksennus, oksennukset |
| slaktivismi | halv. u.s. (2014) (engl. slacktivism; slack – veltto, slacker – laiskuri), kliktivismi |
| slandata, slandaa | std. slg. liukua, laskeutua |
| slangaa | std. slg. heittää |
| slangi | std. slg. kaupunkikieli, kaupunkimurre |
| slanginvääntö | std. slg. puhua slangia |
| slarba, slartsa, slarva | std. slg. siitin, miehen sukupuolielin |
| slarvi | std. slg. huolimaton |
| slebbaa | std. slg. laskea, heittää |
| sleepaa | std. slg. liukua perässä Olla sleepissä (hinauksessa). |
| sleepi | std. slg. perävaunu |
| sleguri | std. slg. lääkäri |
| slekkaa | std. slg. sammuttaa |
| slekkis | std. slg. liekki, tuli, tulipalo |
| slepari | std. slg. raitiovaunun perävaunu |
| slepata | std. slg. ajaa (polkupyörällä) |
| sleppaa | 1 std. slg. heittää 2 std. slg. päästää |
| slerkku | std. slg. makkara |
| slertsa | std. slg. miehen sukupuolielin |
| sliba | std. slg. pääsylippu |
| slibaa, ottaa slibat | std. slg. liukastua, kaatua |
| slibari | std. slg. lippu Pidä slibarit handus, konnari on just tulos. |
| slicksit | slg. sileät renkaat; kesärenkaat Kunnon slicksit noi sun vanhat fillarin renkaat, kannattaisko vaihtaa uusiin? |
| slidi, sliidi | std. slg. raha |
| slige | std. slg. palkka, palkkio Paljo revit siit sligee? |
| sliibaa, sliibbaa, sliipaa | std. slg. itkeä |
| sliipata | ark. hioa, tehdä sileäksi, liipata Oota mä sliippaan ton naulanreiän piiloon. Ei tota tuolia voi vielä maalata, ku sitä ei oo sliipattu. |
| sliipattu | 1 ark. kuv. epämiellyttävän, epäluotettavan sulava, liukas, huoliteltu, sliipattu käytös, sulava käytös, liukas käytös Toi Ville on vähän liian sliipattu jätkä mun makuun. 2 std. slg. huolellisesti pukeutunut, hiukset kammattu Jätkä oli nii sliipattu, et teki mieli vähä rypistää sitä. |
| sliippaa | std. slg. vieriä, mennä ohi; terottaa, hioa Läheltä sliippas, fiude meni tosta viiden sentin päästä. |
| sliippari | 1 ark. liippari 2 std. slg. huoleton (neg.), viekas, hienostelija Se on sellanen pinta-sliippari koko jätkä. |
| Sliipparit | std. slg. Sleepy Sleepers -rockyhtye |
| sliippaus | ark. sliippaaminen |
| sliirata, sliiraa | 1 std. slg. liukua Mentiin jäälle felon kans sliirailee, usein kyl otettii ketoo. 2 std. slg. olla sivuluisussa Kurvis fiude alko sit sliiraa … |
| slikkaa | std. slg. nuolla Slikkaa haavoja. |
| slingaa | std. slg. heittää |
| slinttaa | 1 std. slg. heittää, lyödä 2 std. slg. liukastua, kaatua |
| slipari, slipoveri | std. slg. pujoliivi |
| slipat, ottaa | std. slg. kaatua Ku toi kartsa oli ihan jäässä, mä otin slipat. |
| slipsi | std. slg. solmio, kravatti |
| slobo | std. slg. halv. venäläinen, ryssä Slobot pulisi jotain kovasti keskenään. Täällä käy nykyään paljon sloboja ostoksilla. Slobot tuli heti nykii rotsista, ne halus vaihtaa manii. |
| slognaa, sloknaa | std. slg. nukahtaa pois, kuolla Rofa sloknas alta aikayksikön. |
| slougani | std. slg. slogan, tunnuslause |
| slovari | std. slg. hidas tanssikappale, hidastempoinen iskelmä, hidas tanssi, slowfox Sit tuli illan viimenen slovari. Mä meen hakeen tota muijaa slovariin. Se bändi skulas koko illan vaa pelkkii slovareita. |
| sluggit, slugit | std. slg. sauhut tupakasta, savut tupakasta Anna mulle slugit. |
| slugi | 1 std. slg. imuke 2 std. slg. ovela |
| sluibaaja | std. slg. huijari |
| sluibari | slg. henkilö, joka jättää tehtävänsä tekemättä tai luistaa vastuusta Kauhee sluibari toi Jarmo! |
| sluippari | std. slg. miehen sukupuolielin |
| slumpata, slumppaa | std. slg. ostaa, hankkia, myydä Slumppaa mulle samalla yks kossu ku meet handelii. Sekrust slumpattii karkkii. |
| slungi | std. slg. rento, rauhallinen |
| slurbaano | std. slg. poliisi Pari slurbaanoo lähti tulee sielt bilikan takaa meit kohti. |
| sluri, slurkki | 1 std. slg. huum. poliisi Slurkit oli ihan veks pelistä, noli vaklannu väärää dörtsii. 2 std. slg. roisto (!) |
| slurkkila, slurkkis | std. slg. poliisiasema Slurkkikselle ne kaikki kuitenki vietiin. |
| sluut, slyyt, finiitto | std. slg. loppu Se on nyt slyyt o finiitto! |
| sluutaa, sluuttaa, slyytaa, slytaa | std. slg. lopettaa Sit oli joka kerta kiire takas botskille, ku aika meinas ain sluuttaa kesken. |
| släbärit | std. slg. korvalappustereot |
| slämy | std. slg. lehti |
| slöbarit, slöböt | std. slg. naisten rinnat |
| slöidaa | std. slg. veistää |
| slöidi, slöjde | std. slg. veisto Slöidi ei ollu ikinä mun heinii. |
| slörde | std. slg. makkara |
| smaagaa, smaakaa | std. slg. maistaa, maistua |
| smack | huum. heroiini – Malaciucă, bilă, dava. |
| smailaa | std. slg. hymyillä Mä en koht jaksa enää smailaa. |
| smaili | std. slg. hymy Mut äkkii sil oli taas smaili feisissä. |
| smara | ark. slg. S-market |
| smartti | std. slg. nokkela, älykäs |
| smettaa | std. slg. räjähtää |
| smettis | std. slg. räjähdys |
| smidi, smidit | std. slg. sperma Mä päästin smidit sen muijan daisareille. |
| smiitaa | 1 std. slg. muuttaa (asuntoa, tms) 2 std. slg. pakoilla, livistää |
| sminkkaa | std. slg. meikata, ehostaa |
| smire, smiri | std. slg. voi |
| smirgari | std. slg. voileipä Voisitsä duunaa mulle parit smirgarit? |
| smirglaa, smirklaa | std. slg. hioa, teroittaa |
| smobika | std. slg. alakansakoulu |
| smobikat | std. slg. alaluokat Mis sä kävit smobikat? |
| smoglaa | std. slg. laittaa make-up |
| smoiba | std. slg. alakansakoulu |
| smoijaa | std. slg. syödä |
| smokata, smokkaa | std. slg. suudella Antoks se pirjo sun heti jo smokkaa. Giltsejä smokattii. |
| smoothie | slg. ruok. hedelmäjuoma, jossa usein myös maustamatonta jogurttia |
| smoppaa | std. slg. syödä |
| SMS | slg. atk. tekstiviesti Short Message Service |
| smuglari | std. slg. salakuljettaja |
| smuglata, smuglaa | std. slg. salakuljettaa |
| smugu | std. slg. romani – Țigan. |
| smurffi | std. slg. lipuntarkastaja, HKL Smurffit ryntää sporaan inee kaikist dörtseistä. |
| smurffikylä | std. slg. asumalähiö |
| smutsaa | std. slg. liata |
| smydjaa | 1 std. slg. hiipiä 2 std. slg. tarkkailla, vakoilla |
| smydjari | std. slg. salakuljettaja |
| smygaa inee | std. slg. hiipiä, ryömiä sisään |
| smylkko | std. slg. muru |
| smyygaa, smygaa | 1 std. slg. hiipiä, piileskellä, ryömiä sisään 2 std. slg. katsoa, tarkkailla, vakoilla |
| smäidä | std. slg. lima, räkä, sylki |
| smöre | std. slg. voi |
| smörgari | std. slg. voileipä Mutsi oli pannu pöydän koreeks, oli baislarii ja smörgarii. |
| smörja | std. slg. rasva, voide |
| smörjata, smörjaa | std. slg. rasvata, voidella |
| snaagelit | huum. ottaa ainetta, piikki |
| snabanteri | std. slg. snapsi Nyt kuule otetaa parit snabanterit, eiks joo? |
| snabarit | std. slg. pikaluistimet, norskit |
| snadi | 1 std. slg. pieni, pikkuinen Se on aika snadi häiskä, mut helvetin stydi. Se oli siilon ku mä olin snadi. Anna mä otan snadin huikan. 2 std. slg. lapsi 3 std. slg. kaunis, sievä 4 ark. std. slg. maalipallo, petanki-pelin pieni puinen pallo, jonka lähelle omia t. oman joukkueen kuulia yritetään saada, ”snadi”. Maalipallo heitetään pelin alussa heittoympyrästä kentälle. 5 ark. urh. lähinnä näkövammaisille kehitetty joukkuepeli, jossa yritetään heittää kulkusen sisältävä pallo lattiaa pitkin vastajoukkueen maaliin. |
| snadissa | std. slg. pienessä humalassa Likka oli jo snadissa kuse tuli eile duunist himaan. |
| snadisti | std. slg. vähän |
| snadit | std. slg. pienet ryypyt Yhet snadit vaa, sit mennään bastuun ja sköneen. |
| snaga | std. slg. huum. piippu Se goisas täyttä häkää, mut snaga sil oli suussa. |
| snagari, snägäri, snakari | ark. std. slg. ruok. nakkikioski, nakkari, rysäri Snakarille on pakko mennä hakee hodarit. |
| snagu | huum. amfetamiiniannos |
| snaijata, snaijaa | std. slg. ymmärtää Snaijaatsä yhtään mitä toi kaveri kailottaa. Snaijaatsä tätä juttuu. |
| snaju | std. slg. idea, ajatus, käsitys |
| snakkaa | std. slg. jutella, puhua, heittää |
| snalli | std. slg. pää (?) |
| snara | std. slg. naru, köysi, nuora Pantiin snaralla se botski kii siihe poijuun. |
| snarkkaa | 1 std. slg. nukkua 2 std. slg. kuorsata |
| snattaa, snatata | slg. tattaa, varastaa |
| snedee | std. slg. lumilautailla |
| sneikata | ark. slg. etuilla, esim. ravintolajonossa |
| snellu | std. slg. sadanmarkan seteli Snellu on entinen huntti. |
| Snellu | std. slg. Snellmanninkatu |
| snepata, sneppaa | std. slg. tönäistä sormella, sormilla napsauttaa, töytäistä Me oltiin jo buleja karjuja ku viel snebattii hiekkiksellä. Kolikoita snepattii skrubuun. |
| sneppisauto | std. slg. leikkiauto Mä oli smoglannu mun snebbisautot mustiks. |
| sniba | std. slg. nuha |
| snidu | 1 std. slg. sievä, näpsäkkä 2 std. slg. itara, saita |
| sniff | huum. nuuskia pulveria |
| sniffata, sniffaa, sniffailla | std. slg. huum. nuuskia, imppaa, haistella liuottimia ym., haistaa tai vetää kokaa Muuten mukava mies, mutta sniffaili aika paljon kokkelia. |
| sniidu | 1 std. slg. pihi, vähän 2 std. slg. saita, kitsas |
| snilkkaa | std. slg. kerjätä |
| snipeli | std. slg. omena |
| snobaa, snoobaa | std. slg. syödä |
| snobbailla, snobbailee | ark. std. slg. hienostella, keikaroida, keikailla Tommosilla kuteilla ei paljon kannattas snobbailla. Vähän se snobbaili, et se osaa ranskaa. Lare aina haluu snobbailla. Snobbailla ranskantaidollaan. Snobbaileva kirjoitustyyli. |
| snobbailu | ark. snobbaileminen |
| snobbari, snobi | std. slg. vaatteilla hienostelija, hienostelija, keikari, hieno Ville on kauhee snobbari. Kaikki inhoo tommosia snobbareita. |
| snooli | std. slg. nuuka |
| snoopari | std. slg. keikari |
| snopaa | std. slg. syödä |
| snorkkeli | std. slg. ilmaputki Jos snorkkelin letkuu menee vodaa, sitä o pian suussaki. |
| snoukata | slg. urh. lumilautailla Kyl mä siel Levillä vähän snoukkasin. Emma tykkää skimbata, must on paljon hauskempaa snoukata. Suksista en tykkää, vaan snoukkaamisesta. |
| snoukka | slg. urh. lumilauta Mä skimbasin pitkään, mut nykyään mä oon vaihtanu snoukkaan. |
| snoukkaaja, snoukkari | std. slg. urh. lumilautailun harrastaja, lumilautailija Suomalaiset snoukkaajat on pärjänny hyvin. Jätkä on olevinaanjoku snoukkari. |
| snow | huum. kokaniini |
| snubbi, snubi | std. slg. ryyppy, viinaryyppy |
| snugu, snuggu | std. slg. huum. piippu |
| snuju | std. slg. noja johonkin suuntaan, etunoja Se oli hyddan jälkeen niin etusnujus, et tiäs mitä tuli. |
| snukku | std. slg. piippu |
| snutaa, snutasee | std. slg. varastaa |
| snutari | std. slg. varas |
| snutukama, snutukrääsä | std. slg. varastettu tavara |
| snuubit | std. slg. ryyppy |
| snyflaa | std. slg. urkkia |
| snyftaa | std. slg. arkailla, nahjustella |
| snyftari | std. slg. arkajalka, nyyhky |
| snyggi, snygi, snyggis | std. slg. siisti, hieno, tyylikäs |
| snygi flengi | std. slg. hauska asia, mukava sattumus |
| snygi gäijä | std. slg. kelpo mies |
| snygi mesta | std. slg. miellyttävä paikka |
| snygi vederi | std. slg. hyvänlainen sää Siel oli aika snygi vederi. |
| snygi, snygii | std. slg. siisti, hyvä, hieno, asiallinen, tyylikäs, mukava |
| snygii flammaa | std. slg. hyvännäköisiä tyttöjä |
| snäbä | 1 std. slg. pieni 2 std. slg. pieni lapsi |
| snäde, snädi, snäfä | std. slg. pieni |
| snägäri snagari | ark. std. slg. nakkikioski, nakkari, rysäri |
| snäksi | std. slg. välipala |
| snäppi | u.s. (2015) Snapchat‑pikaviestipalvelun välityksellä lähetetty kuva tai video |
| snäppäillä, snäpätä | u.s. (2015) käyttää Snapchat‑pikaviestipalvelua |
| snäpä | std. slg. pieni |
| snärkki, snärkkis, snärkkäri | std. slg. hermostunut Ootsä vähä snärkkäri, et kai sä ala jänistää, häh? Se oli iha snärkkärinä. |
| snärkätä | std. slg. hermoilla Älä snärkkää. |
| snöarit | std. slg. puuluistimet |
| snöbari | std. slg. lumipallo |
| snöfis | std. slg. haju Karsee snöfis, mult tulee varmaan koht yrjöt. |
| snöfätä, snöfaa | std. slg. haista Mikä tääl snöfää. Mikä tääl oikeen snöfaa, jollai skeidat byysissä, heh? |
| snögari | std. slg. lumipallo Keljut kundit jemmas stebuja snögareitte sisään. |
| snöge, snögö, snöke | std. slg. lumi Sillo ku mä födasin, tuli ekat snöget Stadiin. |
| snöra, snöre | std. slg. naru Onks sul snöree jossain, mä tarttisin pari metrii. |
| snööarit | std. slg. puiset lumiluistimet |
| Socis | std. slg. Seurahuone |
| soffa | ark. sohva |
| Soffari | std. slg. Sofianlehto |
| softa | 1 ark. slg. atk. tietokoneen ohjelmat, ohjelmisto, software; prin extensie: tietokoneohjelma Villen broidi pani mun koneeseen uuden softan. Tässä softassa on ny jotain hämärää. 2 std. slg. pehmo |
| softaus | ark. airsoft-kuula-ammuskelu |
| softis | 1 std. slg. pehmeä 2 std. slg. pehmis, pehmee jäätelö |
| sogata | ark. sahata |
| sohvaantua, sohvautua | leik. laiskistua, veltostua (sohvalle makaamaan) |
| sohvakatselu | u.s. (2014) tv‑lähetysten katselu kotona perinteisestä televisiosta eikä esimerkiksi taulutietokoneelta tai kännykästä |
| sohvaperuna | leik. sohvalla television ääressä viihtyvästä, epäaktiivisesta ihmisestä; sohvalla löhöämisestä pitävä (engl. couch potato) |
| soikea | ark. ikionnellinen Olla onnesta soikeana. |
| soikoon | ark. (karkeaa) kirosanaa vahvistamassa Olkoon sitten, hitto soikoon! Mis se nyt taas on, helvetti soikoon! Olkaa ny perkele soikoon hiljaa! Voi saatana soikoon sun kanssasi |
| sointilatvus | u.s. (2010) ääntä hajottava ja akustiikkaa parantava laite, jollainen on mm. Helsingin uuden Musiikkitalon konserttisalin katossa. Sana sointilatvus voitti Helsingin Sanomien järjestämän kilpailun, jossa etsittiin sanalle kanooppi suomenkielistä vastinetta. |
| soitanto | vanh. ylät. leik. soitto, (soitin)musiikki |
| soitella | 1 ark. soittaa puhelimella Aattelin vaan soitella, et mitä sulle kuuluu. Muista sit soitella! No soitellaan siitä sit tarkemmin. 2 ark. keljuilla, vinoilla, puhua paljon, ärsyttää, soittaa poskea, soittaa suutaan, suuta Älä sä käy äijä mulle soittelemaan! Mulle ei kannata soitella. |
| soitella, soitella poskea | std. slg. puhua ärsyttävästi, haastaa riitaa Käytsä soittelee, poju? |
| soitellaan | ark. hyvästelynä puhelimessa: hei, kuulemiin No ei kai täs muuta, soitellaan. – Jo, hei hei! Pitää lopettaa, soitellaan!Soittele joskus! Terve sitten, soitellaan! |
| soittaa | ark. Antaa t. anna soittaa [= ala painua, anna mennä]! |
| soittaa suuta, soittaa poskea | std. slg. haastaa riitaa, puhua paljon, puhua joutavia, ärsyttää, irvailla, keljuilla, vinoilla, vitsailla, valittaa, rähjätä, aukoa päätään Täällä vaan soitetaan suuta, vaikka pitäis alkaa töihin. Aina se jätkä soittaa poskeensa joka paikassa. Nyt teet mitä mä sanon, etkä soita suutas yhtään! Aikasa ku se soitti poskeensa, nii saiha se turpaansa. Älä poika soita suuta faijallesi. |
| soittelee | std. slg. huudella hävyyttömyyksiä Älä käy jätkä soittelee… |
| soitto | ark. tauotta, keskeytyksettä, yhtä kyytiä, saman tien Yhtä, samaa soittoa. Samaa soittoa voisimme ajaa perille asti. Esitystä harjoiteltiin tuntikaupalla yhtä soittoa. |
| soittokone | leik. soitin, soittopeli |
| soittopeli | leik. soitin Mikäs soittopeli tää tämmönen on? Jotain soittopelejä ne kanto sinne lavalle. |
| soittoruokala | leik. tanssiravintola |
| sokea Reetta | std. slg. kansansanonnan nainen, joka sokeanakin tunnistaa ilmiselvät asiat |
| sokerideittailu | u.s. (2017) (engl. sugar dating) seurustelu, jossa esim. nuori nainen tapailee vanhempaa miestä rahaa tai muuta korvausta vastaan |
| sokerina pohjalla | ark. viimeinen, paras asia Ja sokerina pohjalla, nyt on vuorossa illan pääesintyjä. Sit sielloli vielä niinku sokerina pohjalla kaikille ilmanen drinkkilippu. |
| sokeripala | ark. (muovinen) ruuviliitin, jolla voidaan kytkeä sähköhohdot toisiinsa ja liittää mm. kattolamppu sähköverkkoon Katosta roikku johdonpäät, mut sokeripalaa ei ollu missään. Nykyäänhän lampuissa on semmoset töpselit, et sokeripaloja ei tartte ollenkaan. |
| Sokis | std. slg. Seurahuone |
| Sokkari | ark. Sokos-tavaratalo Nähään siinä Sokkarin eessä. Ooksä ostanut ton Sokkarilta? |
| sokkotreffit | ark. tapaaminen, treffit, jossa osallistujat eivät ole ennen nähneet toisiaan En mee enää ikinä sokkotreffeille, oli se niin karsee kokemus. |
| sokru, sogru | std. slg. sokeri Sokru on finito, käy pummaamas naapurin muijalt. Paaksä sokrua kahviin? Mä soin aamulla riisimuroja sokrun kanssa. |
| soli | se oli, hän oli Soli kans ihme juttu. En mä tienny, kuka soli. |
| solkkaa | std. slg. selittää Mitä vittuu toi äijä tuli tohon solkkaan? |
| solttu | ark. std. slg. korttip. sotilas, sotamies, varusmies Tienvarressa oli solttu liftaamassa. Soltut oli iltalomalla. Onks täällä joku sotaharjotus, ku täällä on niin paljon solttuja? Soltut on kovii shakissa, jos niiton vaik kolme rinnan. |
| solttupoika | ark. sotilas, varusmies Parikymppiset solttupojat. |
| solu | ark. soluasunto Asua solussa. |
| solumyrkky | ark. solunsalpaaja |
| soma | kans. hauska, hupaisa, miellyttävä, mukava |
| some | ark. lyh. u.s. (2011) sosiaalinen media Esimerkiksi jos nuori kohtaa somessa ikävän, itseensä kohdistuvan ilmiön, voi tuntua, että koko maailma on häntä vastaan. Viettää aikaansa somessa sosiaalisen median parissa. |
| someilmiö | u.s. (2015) sosiaalisessa mediassa paljon innostusta herättävä ilmiö, esim. ajankohtainen tapahtuma, asia tai Youtube‑esiintyjä |
| some‑katselu | u.s. (2013) sosiaalinen televisionkatselu, televisio‑ohjelman katselu siten, että katsoja on samanaikaisesti yhteydessä muihin katsojiin sosiaalisen median kautta. Katsoja voi esim. kommentoida katsomaansa televisio‑ohjelmaa Facebookin tai Twitterin kautta tai lukea toisten katsojien kommentteja ohjelmasta. |
| somekupla | u.s. (2017) samanmielisten ryhmä sosiaalisessa mediassa |
| someraivo | u.s. (2015) sosiaalisessa mediassa leviävä raivokas viestintä, joka voi kohdistua esim. yksityishenkilöihin, poliitikkoihin tai viranomaispäätöksiin |
| somesuomi | u.s. (2014) sosiaalisen median viestinnässä käytettävä kielimuoto, joka saattaa poiketa suomen kirjakielen normeista |
| somettaa | ark. u.s. (2011) olla mukana sosiaalisessa mediassa, esim. Facebookissa; kirjoittaa sosiaaliseen mediaan |
| somikset | std. slg. suhteet, välit Millaset somikset sul on nykyää faijas kans? |
| sompa | ark. std. slg. auton ohjauspyörä, ratti Oli niin mutkanen tie, et sai vääntää sompaa ihan tosissaan. |
| sompailla, sompailee | ark. std. slg. ajaa autoa, ajella autolla Kuhan vaan sompatien aikani kuluksi. Ei sitä paljo viitti turhaan sompailla, näillä bensan hinnoilla. Se sompailee kaiket illat siel Aleksis Kiveksen kadulla. |
| son | slg. kans. se on, hän on Usko nyt, son niinku mä sanon. Son tosi hyvä tyyppi. |
| sonde, sontikka, sontsa | std. slg. sateenvarjo Tuliks sonde messii? |
| sondeerata | ark. tunnustella, tutkiskella, tutkailla Sondeerata mielialoja, mahdollisuuksia. |
| sonta | 1 ark. uloste, lanta, paska, roska Traktori levitti sontaa pellolle. Missä sä oot kävelly, ku sun kengät on ihan sonnassa? 2 kuv. Älä viitti puhua sontaa. (roskaa, perättömiä, paskaa) |
| sontaluukku | std. slg. peräreikä |
| sontia | 1 slg. alat. ulostaa, paskantaa Joku saakelin kännikala oli sondnu lattialle. 2 kans. eläimistä: ulostaa |
| sontikka, sontsa, sonde | ark. std. slg. sateenvarjo Ota sontikka mukaan, siellä voi sataa. Tuuli repi mun sontsan hajalle. Sontikka jää usein raflan narikkaan. Ota sontsa megee, siel tulee vodaa ku aisaa. |
| soodassa | std. slg. humaltunut |
| soogaa | std. slg. sahata |
| soolata, solata | std. slg. suulata, soolaa, suulailla, ottaa aurinkoa |
| sooloilla, sooloilee | 1 ark. std. slg. esiintyä omapäisesti ja joukosta t. ryhmästä erottuen, toimia itsekkäästi ryhmän etua vastaan, ajaa omaa etuaan muista välittämättä, tehdä omin päin (vaikka toisin sovittu) Se on muuten hyvä pelaaja, mut sooloilee vähän liikaa. Me ollaan nyt sovittu tää juttu, eikä kukaan lähde sooloilemaan. Sit kukaa ei ala sooloilee, oks ookoo?Sooloilemaan pyrkivät ministerit. 2 urh. esittää (tarpeettomasti) taitojaan (muusta joukkueesta välittämättä) Syötä, äläkä sooloile! |
| sooloilu | ark. sooloileminen |
| soolomatkailu | u.s. (2015) matkustelu yksin joko omatoimisesti tai pakettimatkan yhteydessä |
| soopa | ark. std. slg. joutava puhe, vale, roska, potaska Mitä sä puhut, ihan soopaa! Telkkarista tulee nykyään pelkkää soopaa. Älä usko lommosta, se on valetta koko soopa! Mä lopetin yliopiston kesken, ku mä kyllästyin siihen soopaan. Kirjoitus oli täyttä soopaa. |
| soopaa, jauhaa | std. slg. valehdella, puhua/jauhaa joutavia, perättömiä, roskaa |
| soosi, soossi | ark. std. slg. kastike Me syötiin koulussa perunoita ja jauhelihaoosia. Mä oon ihan kyllästyny tähän ruskeeseen soossiin. Mitä täs soossissa on, täähän on tosi hyvää. Läskisoosi on parasta. |
| soosissa | std. slg. humalassa |
| soot | slg. kans. sä oot, sinä olet Mitä sä teet, soot ihan sekasin! |
| sopata | std. slg. käydä ostoksilla, ostaa, shopata Huomenna on palkkapäivä, niin voi taas sopata kaikkee kivaa. |
| sopeutustoimet | u.s. (2012) valtion menojen leikkaukset ja verojen korotukset julkisen talouden vakauttamiskeinoina |
| sopka | std. slg. ruoka |
| soppa | 1 ark. keitto Näistä kaloista saa hyvän sopan. Kalasoppa. Miks meillä on aina tätä hernesoppaa? 2 ark. ongelma, sekava asia, vyyhti, sekasotku Ja siitähän se soppa synty, ku mä olin hukannu ne kuitit. Älä selitä, sä oot kuule tässä samassa sopassa. No, jopa he sopan keittivät aiheuttivat sotkun, hankaluuksia. Siitäkös vasta soppa syntyi! Pistää lusikkansa jhk soppaan. Mitä useampi kokki, sen huonompi soppa. SL. 3 slg. olut 4 slg. alkoholi us. väkevä viini nimeltänsä Sorbus Anna sitä soppaa tännekki! |
| Soppa, soppa | std. slg. Sorbus-viini Paljo sä pyydät yhest flindast Soppaa? – Sorbus este numele latin al scorușului – pihlaja. http://hikipedia. info/wiki/Sorbus |
| soppaa | std. slg. olut |
| soppaa, ottaa | std. slg. nauttia alkoholia |
| soppailla, soppailee | std. slg. käydä ostoksilla, kierrellä kaupoissa, shoppailla Kyl muston hauska soppailla, vaikkei mitään ostaiskaan. Me soppailtiin Tiinan kans koko päivä. Soppailu on nykysin trendikästä. |
| soppajono | ark. ruokajono Seisoa soppajonossa. |
| soppakala | ark. kalakeittoon käytettävä kala Sai ongella soppakalat. |
| soppakanuuna, soppatykki | armeijan kenttäkeitin, -keittiö Intissä aina tuotiin soppakanuunalla ruokaa sinne mettään. Torilla oli soppatykki, ja siit sai ostaa hernekeittoo. |
| soppakauha | ark. keiton sekoittamiseen ja jakamiseen tarkoitettu kauha |
| soppaliha | ark. keiton valmistukseen tarkoitettu liha, jossa on perinteisesti luuta mukana |
| soppari | slg. mikä tahansa sopimus Teitkö jo sopparin välittäjän kanssa? Saada hyvä soppari. Sopparin mukainen palkka. |
| sopuilla | halv. olla sovussa, veljeillä vastapuolen kanssa |
| sopuli | leik. halv. epäitsenäisistä, yleistä mielipidettä myötäilevistä ihmisistä; laumaihminen |
| sopuloida | ark. leik. käyttäytyä laumaihmisen tavoin; kulkea yleisen suuntauksen mukana Lehtimiehiä on syytetty sopuloimisesta |
| sopulointi | ark. leik. sopuloiminen |
| sopupeli | peli, jonka tuloksesta on sovittu etukäteen Siitä sopupelistä meinas tulla oikeusjuttu. Yrittäkää ny edes, vai onks tää joku sopupeli? |
| soramonttu | ark. sorakuoppa |
| Sorbus | ark. Sorbus, makeaa, väkevää viiniä on esihistoriallisena aperitiivijuomana ollut Alkon listoilla heti kieltolain kumoamisesta lähtien. Sorbus kuuluu korvikealkoholeihin ja on suunnattu lähinnä köyhille, syrjäytyneille, vähävaraisille opiskelijoille, punkkareille ja puliukoille. Sorbuksella on ollut aikojen saatossa useita rinnakkaistuotteita, joista tunnetuimpia ovat Vinetto, Gambina ja Minttu Suklaa. Kaikille näille juomille yhteistä oli se, että niistä tuli lääkehumalan kaltainen epätodellinen olotila ja hirmuinen krapula. Näin pysyäkseen terässä niitä tuli nauttia päivittäin. Kun taru Sorbuksen herrasta koitti | homma oli samantien kerrasta poikki | siis paluuta ei oo ku maistat pihlajanmarjan | edelleenkin tunnen maun on vihlovan karvaan. – Sorbus este numele latin al scorușului – pihlaja. http://hikipedia. info/wiki/Sorbus |
| sordiino päällä | ark. hiljaa, huomaamattomasti, vähin äänin Tää on sen verran vaikee asia, et täston puhuttu vaan sordiino päällä. Eiköhän panna nyt sordiino päälle. – A pune batista pe țambal. |
| sorgen! | std. slg. anteeksi |
| sori, sorry | 1 ark. std. slg. pahoitteleva huudahdus: anteeksi, oho; Anteeksi, olen pahoillani Sori! – Ei se mitään. Sori, väistäks vähän! Sori vaan, mut me ei voida enää ottaa ketään mukaan. Sori, et mä oon myöhässä. Sori, et buglasin sun fikkaas, todella sori. 2 slg. pahoillaan olemisesta, pahoittelemisesta Mä oon tosi sori, mut niin siin vaan kävi. |
| sorkka | 1 ark. halv. ihmisen jalasta Pyyhi ne sorkkas ennenku tuut sisälle. Sorkat pois pöydältä! 2 ark. std. slg. Joka sorkka jokainen, joka ainoa Ulos täältä joka sorkka! |
| sorkkia | 1 ark. sormeilla, kaivella, penkoa, ronkkia, kopeloida, käsitellä taitamattomasti Älä sorki sitä ruokaa ennen ku ootpessy kädet! Ällöttävän näköstä ku yks sorkkii nenäänsä koko ajan. Älä sorki sitä haavaa likaisin sormin! Moottoria on taas joku sorkkinut! Älä sä mee sinne sorkkimaan, siellon porukkaa jo ihan tarpeeks. 2 ark. kuv. sotkeutua, puuttua johonkin asiaan Sorkkia jkn papereita. Toisen asioita t. asioihin ei pidä mennä sorkkimaan. Mutsi aina sorkkii mun asioita. Onksjoku taas sorkkinu tätä tietokonetta? Onko joku sorkkinut [= mestaroinut, peukaloinut] kirjoitustani? 3 ark. onkia, haroa käsiinsä jtak Yritti sorkkia kepillä hattuaan järvestä. |
| sorkkis | std. slg. sorkkarauta – Rangă cu gheare. |
| sormet pelissä | ark. olla osallisena, mukana jossain asiassa, vaikuttaa siihen Ville ei muka tiedä mitään, vaikka on silläkin sormet pelissä tässä asiassa. Tiina sai sen työpaikan, kun sen isällä tais olla sormensa pelissä. |
| sormet syyhyävät | ark. haluta kovasti, innokkaasti tehdä jotakin Mulla oikein sormet syyhyää, et pääsis taas remonttihommiin. Ville katteli sitä peliä sen näkösenä, että sormet syyhys. |
| sormihyrrä | u.s. (2017) (< engl. fidget spinner), sormihyrrä pieni kädessä pidettävä hyrrä, jolla temppuilu on noussut etenkin kouluikäisten lasten muotivillitykseksi |
| sormitietokone | ark. u.s. (2010) (engl. tablet computer) litteä kannettava kosketusnäyttötietokone, joka soveltuu hyvin mm. verkkolehtien lukemiseen ja sähköpostin käyttöön, kosketusnäytöllinen, litteä tietokone. Voitti Helsingin Sanomien järjestämän sanakilpailun. Sana valittiin voittajaksi Helsingin Sanomien järjestämässä nimikilpailussa. Sormitietokoneista tunnetuimpia on Applen tuotemerkki iPad. Sanastokeskus TSK tarjoaa vaihtoehdoiksi myös tablettia tai taulutietokonetta. |
| sormitunniste | u.s. (2011) sormitunnistuksessa käytettävä biometrinen tunniste |
| sormitunnistin | u.s. (2011) tunnistuslaite, johon sormensa asettamalla henkilö pääsee esimerkiksi sisään johonkin tilaan tai käyttämään jotain konetta, jos hänelle on jo etukäteen myönnetty tähän lupa |
| sormitunnistus | u.s. (2011) tunnistus, jossa käytetään sormitunnistinta |
| sormituntuma | ark. omakohtaiseen arvioon tai kokeiluun perustuva (ylimalkainen) käsitys, näppituntuma No ihan sormituntumalta sanoisin, että noitten laattojen alla voi olla hometta. Sitä on vaikee arvioida näin sormituntumalla. |
| soromnoo | slg. vähättelevänä toteamuksena: sama se, viis siitä, antaa olla Tiedäks sä mitä kello on? – Soromnoo! Mä en kuule tommosta kuuntele, että soromnoo vaan. Soromnoo, ja sit mentiin! |
| sorry, sori | ark. std. slg. pahoitteleva huudahdus: anteeksi, olen pahoillani, oho; olla pahoillaan Sorry vaan, mä en huomannut. Ei onnistanut, sorry! |
| sorsa | slg. atk. lähdekoodi, sorsakoodi Kvaak kvaak, sanoi ohjelmanvääntäjä kun lähdekoodista bugin löysi. |
| sorsa | 1 leik. miespuolisen vuodepotilaan kapeakaulainen, litteä ja laakeaselkäinen (uivaa sorsaa muistuttava) virtsaamisastia, pitkäkaulainen astia, johon esim. vuodepotilaana oleva mies voi virtsata Kaks viikkoopiti maata sängyssä ja kusta sorsaan. Pyydäs hoitajaa, et se hakis ton sorsan pois. 2 atk. lähdekoodi, tietotekniniikkatermi, englannin kielen sanoista source code |
| sorsa | 1 std. slg. tyttö 2 std. slg. sorsanmuotoinen virtsa-astia (sairaaloissa) Se hoitsu lykkäs mulle sorsan handuun. |
| sorsia | leik. sortaa, syrjiä Mä sain huonon numeron, ku se opettaja sorsi mua. Aina kaikkia semmosia sorsitaan, jotka on vähänkin erilaisia. |
| sorsinta | leik. sorsiminen |
| sortti | 1 ark. std. slg. tapa, laji, laatu, tyyppi Siinpöydäs oli pipareita vähän joka sorttia. Tää pusero on semmosta sorttia, et se kutistuu kauheesti pesussa. Mä oon sen sortin kaveri, et mun kanssa ei tartte pelleillä. Tavaraa oli joka sorttia. Naapurini on jonkin sortin [= jonkinlainen] kuuluisuus. Hän on sen sortin miehiä [= sellainen mies], että hänen sanansa pitää. 2 leik. Vai on hän sen sortin sosialisti sellainen ihminen. |
| sorttinen | ark. lajinen, laatuinen, tyyppinen Se oli semmonen pitemmän sorttinen kaveri. No siellähän sitä oli kaikensorttista sakkia. Ylpeän sorttinen [myös →←]. Monensorttinen, samansorttinen. Tarjolla oli kolmen sorttista [myös →←] ruokaa. |
| sorvata | ark. muotoilla, muokata Niitä hakemuspapereita sorvattiin varmaan puoli vuotta. Mun pitäs vielä vähän sorvata sitä esseetä, et se menis läpi. |
| sorvin ääressä | ark. työssä, työnteossa Ens maanantaina pitäs taas mennä sorvin ääreen. Koko päivä piti olla sorvin ääressä, hyvä ku nukkumaan pääsi. |
| sosdemi | std. slg. sosialidemokraatti |
| sosiaalihuolto | ark. sosiaalitoimistosta; sosiaaliluukku Käydä sosiaalihuollossa. Asioida sosiaaliluukulla. |
| sosiaalinen kirjanmerkki | atk. u.s. (2012) kirjanmerkki, joka on tallennettu julkiselle verkkosivustolle ja jonka tallentaja voi halutessaan jakaa muiden sivuston käyttäjien kanssa. Tietotekniikan termitalkoot ja Sosiaalisen median sanasto suosittavat käytettäviksi termejä verkostokirjanmerkki tai yhteisökirjanmerkki. |
| sosiaalinen shoppailu | u.s. (2010) sosiaalista mediaa hyödyntävä sähköinen kaupankäynti |
| sosiaalinen tilaus | ark. tarpeellinen, kysytty, hyödyllinen (esim. palvelu): Lasten iltapäiväkerholle on selvä sosiaalinen tilaus. – Ocazie de socializare. |
| sosiaaliporno | leik. köyhiä ja sosiaalisesti heikossa asemassa olevia ihmisiä koskevista skandaalihakuisista kuvauksista joukkoviestimissä |
| sosiaalipummi | halv. työtä kaihtavasta yhteiskunnan varoin elävästä työikäisestä ihmisestä, ihminen, joka ei tee työtä vaan elää sosiaalihuollon varassa Menis töihin, toikin sosiaalipummi. Kyllä niille sosiaalipummeille aina rahaa riittää. |
| sosiaalitantta | halv. leik. sosiaalihuollon naistyöntekijöistä; sosiaaliturvan puolesta puhuvista naispoliitikoista tms. |
| sosiaalitapaus | ark. sosiaalihuoltoa tarvitsevasta henkilöstä |
| sosiaalitäti | halv. leik. sosiaalitantta |
| sosialisoida, sosialisoi | std. slg. varastaa |
| sosieteetti | vanh. leik. seura, seurapiirit |
| Sosis | std. slg. Seurahuone |
| sossu | 1 std. slg. sosiaalityöntekijä; sosiaalivirasto, sosiaalitoimisto 2 std. slg. sosialidemokraatti |
| sossu, sosku | 1 ark. sosiaalihuolto, sosiaalitoimisto, sosiaalivirasto, sosku Ei ne anna sossusta rahaa, jos on kirjoilla eri kunnassa. Oli se kova paikka mennä sossuun. Se soskun ämmä katteli mua ku halpaa makkaraa. 2 ark. sosiaalidemokraatti, demari, sosialisti Sossut on ollu hallituksessa jo monta vuotta. Mä luulen, et siihen virkaan pääsee vaan joku sossu. |
| sossukorvaus | ark. kunnan sosiaalitoimistosta saatava etuus |
| sossutäti | ark. slg. sosiaalitoimiston virkailija, joka on nainen, esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja |
| sosteri | ark. lyh. u.s. (2012) sosiaali‑ ja terveystoimen yhdistyessä syntyvä organisaatio. Sosteri on myös Itä‑Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän käytössä oleva nimi. |
| sotaherra | leik. korkea‑arvoisesta upseerista |
| sotahirvi, taisteluhirvi | u.s. (2017) (ven. боевые лоси ’taisteluhirvet’) Neuvostoliiton armeijassa 1930‑luvulla muka taistelutehtäviin koulutettuja hirviä, joista uutisoitiin Suomessa kesällä 2017. Venäläisessä sotamuseossa esillä olleet valokuvat sotahirvistä osoittautuivat manipuloiduiksi ja uutinen ankaksi. Valeuutisen levittäjät saivat moitteet Julkisen sanan neuvostolta. |
| sotakone | 1 ark. sotilaslentokoneesta. 2 ark. sot. slg. panssarivaunuista ym. moottoroiduista taisteluvälineistä |
| sotaleski | leik. inttileski |
| sotamaalaus | ark. leik. usein ironisesti: meikki, ehostus Naisil oli iltapuvut ja kovat sotamaalaukset. Kuinka kauan sen sotamaalauksen kanssa vielä kestää? |
| sotamies | korttip. pienin kunkin maan kuvakorteista, sotilas Herttasotamies, ruutusotamies. |
| sotanorsu | slg. halv. rynnäkkösika, halventava nimitys lihavasta tytöstä Vittu Maija on hirvee sotanorsu. |
| sotata | ark. liata, tuhria, töhriä, sotkea, sutata Täs kynässä on joku vika, ku tää sottaa niin kauheesti. Taasko sä oot sotannu paitas jossain? Kyllä lapset osaavat sotata. Missä olet sotannut pukusi? |
| sote | ark. lyh. Sosiaali- ja terveydenhuolto (sosiaali- ja terveystoimi, lyhenne sote) on pääosin kuntien tarjoamaa palvelua |
| sote‑ala | lyh. u.s. (2011) sosiaali‑ ja terveysala |
| sote‑alue | u.s. (2012) alue, jolla on yhteiset sosiaali‑ ja terveyspalvelut |
| soteportaat | u.s. (2015) kolmiportainen ohjelma, jolla sote‑uudistus toteutetaan |
| sotkea | ark. slg. ajaa polkupyörällä Tosi kivaa sotkee kauheeseen ylämäkeen. Mä sotkin pyörällä sen viis kilsaa. |
| sotkea, sotkee | std. slg. polkea, ajaa (polkupyörää) Kauanks täst sotkee fillarilla Hertsikaan? Fillarilla sotkettii vantskulle simmaa. |
| sotku | 1 sot. slg. sotilaskoti, varuskunta-alueella oleva sotilaiden kahvila ja ajanviettopaikka Pääsis edes sotkussa käymään. Ne oli hyviä ne sotkun munkit. 2 ark. ruma seos, sekasotku, kaaos, aineksiltaan, koostumukseltaan epämääräinen, vastenmielinen |
| sotku | std. slg. sotilaskoti |
| sottaa | std. slg. liata, tuhria |
| sottaantua | ark. tulla sottaiseksi, likaantua, töhriintyä, suttaantua Varo ettei vaatteet sottaannu mustikkaan, ku sitä ei saa puhtaaks millään. Se kirjotus oli niin sottaantunu, ettei siitä saanu mitään selvää. Vaaleat housut sottaantuvat helposti. |
| sottainen | ark. likainen, siivoton, tuhruinen, töhryinen, suttuinen, sottaantunut Onhan toi raksahomma aika sottasta työtä. Älä tuu sisään niillä sottasilla kengillä! |
| sottapytty | ark. sottaaja, likaaja, sottainen; vars. lapsesta: joka sottaa, sotkee, likaa Katos tänne, sottapytty, niin äiti pyyhkii sun suus. Mä en sun sottapytyn jälkiä ala siivoomaan. Miehet osaa sit olla oikeita sottapyttyjä. Äidin pieni sottapytty. Kuka sottapytty on jättänyt pöydän siivoamatta? |
| sotu | 1 ark. sosiaaliturvatunnus, henkilötunnus, jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä syntymäaikaan ja tunnussarjaan perustuva tunnus 2 ark. sosiaaliturvamaksu, sotumaksu |
| sotumaksu, sotu maksu | ark. sosiaaliturvamaksu, sotu Työnantajan pitää maksaa sotumaksu jokasesta työntekijästä. Ainahan ne yrittäjät valittaa niistä sotumaksuista. |
| sotutunnus, sotu | ark. sosiaaliturvatunnus, henkilötunnus Kirjota tohon nimi ja sotutunnus. Mikä se sun sotus on? |
| sou | slg. show, huomiota herättävä esiintyminen, hassuttelu, pelleily, metelöiminen, shou Meiän poikahan se taas siellä piti souta. No siinoli kanssa sou, ku oli ne palkkaneuvottelut. |
| soundi | ark. slg. musiikin sointi, äänensävy vars. kevyeen musiikkiin liittyen: sointi, ääni Se bändi soitti jotenki tunkkasella soundilla. Näissä kajareissa on hyvät soundit. Luoda syntetisaattorilla uusia soundeja. Bändille tyypillinen soundi. |
| soutaa ja huovata | ark. muuttaa mielipidettä tai jotain asiaa, epäröidä, jahkailla Mutsi vaan soutaa ja huopaa eikä osaa päättää, kumpaa ehokasta äänestäs. Se oli semmosta soutamista ja huopaamistä, että lähetäänkö vai eikö lähetä. |
| soutis | std. slg. soutustadion |
| souvaa | std. slg. pelleillä |
| souvi | ark. työ, homma, puuha, urakka Siinä souvissa meni koko päivä. Kyllä on hyvä, et se muuttosouvi on jo ohi. Vintin siivous oli melkoinen souvi. Sellaiseen souviin en toista kertaa lähde. |
| sovinistisika | halv. sovinistista |
| spaadero | slg. tupakka, savuke, rossinpate Tarjuappa uuno yks rossinpate! |
| spaadero, spaddu | slg. savuke, tupakka, rööki Pistäs yks spaddu. Mä käyn ostaan spadduja. |
| spaaraa | std. slg. säästää, pihdata |
| spada | std. slg. lapio |
| spaddu | std. slg. savuke Mennää pitskulle, täytyy saada vetää pari spadduu. |
| Spadela | std. slg. Pasila |
| spagetti | std. slg. italialainen Pari, mitä varmaan spagettii tuli kysyy, mis on Steissi. |
| spagettiwestern | leik. italowestern |
| Spaissarit | ark. Spice Girls |
| spakkeli | ark. maal. silote, tasoite, pakkeli Pannaas tohon reikään vähän spakkelia. |
| spaklata | ark. maal. silottaa, tasoittaa pakkelilla, paklata Spaklataan noi lommot ekaks, ja sit vedetään pohjamaali. |
| spaklattu, spaglattu | std. slg. ehostettu, meikattu |
| spam | slg. atk. roskaposti, ei-toivottu sähköposti ks. spammaus Jestas sentään, kun mulle tulee spämmiä. Spam oli alun perin yhdysvaltalainen säilykelihamerkki, jota amerikkalaissotilaat söivät toisessa maailmansodassa |
| spammaaja | atk. roskaposti, spammi, spämmi; roskapostisuodatin, spämmisuodatin |
| spammaus | slg. atk. roskapostin lähettäminen, spam, spämmäys |
| spanijaardi, spanski | std. slg. eapanjalainen |
| sparkkaa | std. slg. potkia |
| sparkkari | std. slg. potkukelkka |
| sparraa | std. slg. valmentaa, etenkin nyrkkeilyssä Ana sparras Holopaisen Jorkin sen vikaan matsiin. |
| sparraus | std. slg. harjoituttaminen |
| spartti | std. slg. pieru |
| sparvari | 1 std. slg. pimeä viinapullo 2 std. slg. varpunen |
| spatseeraa | std. slg. kävellä, käyskennellä |
| spede | 1 std. slg. tyhmä tyyppi, idiootti Vitun spede! Vittu, sä oot spede! Nyt loppu spedeily! 2 slg. huum. amfetamiini |
| spedeillä, spedeilee | 1 std. slg. leveillä, rehennellä Nyt loppu spedeily! 2 slg. hölmöillä, pelleillä |
| spedeli | std. slg. lusikka |
| spedu | std. slg. koulutodistus |
| spedut | std. slg. polkimet |
| speed, speedy | std. slg. huum. amfetamiini |
| speedball | huum. heroiini tai kokaiiniliuos |
| speedfreak | huum. heroiinin satunnainen käyttäjä |
| spegeli | 1 std. slg. peili 2 std. slg. pöytä (?) |
| speijaa | std. slg. taipua Oksa speijas mua skutsis öögaan. |
| speippaa | std. slg. pettää lupauksensa |
| speissi | std. slg. tila |
| speksi, speksit | 1 ark. spesifikaatio, määrittelydokumentti, jonkin tuotteen tekniset tiedot Mun pitäs saada tän prosessorin speksit jostain. Tän uuden mallin speksejä ei oo vielä julkistettu. 2 slg. humoristinen opiskelijanäytelmä Teekkarit esittää sit vielä jonkun speksin. |
| spektari | std. slg. todistus |
| speltti | ark. viime aikoina muotiin tullut ikivanha viljakasvi, nykyisten vehnälajikkeiden kantamuoto |
| spendaa | std. slg. ylpeillä, leuhkia |
| spennarit | 1 tekn. kiristimet, lähinnä hihnankiristimet 2 std. slg. penniluistimet, halpoja luistimia |
| spennata, spennaa | 1 std. slg. jännittää Jätkä spennaa ja vapisee ku haavanlehti. 2 std. slg. leveillä, mahtailla, pöyhkeillä, rehennellä, rehvastella, kerskailla, ylpeillä, levennellä Älä yhtää spennaa. – A se da mare. |
| spermainfektio | std. slg. raskaus |
| spesiaali, spessu, spesu | std. slg. erikoinen, erikoisuus |
| spettari | std. slg. todistus Kyl spettari viel merkkaa jotai ku tsögaa duunimestaa. |
| spidata, spidaa | std. slg. itkeä |
| spidi | std. slg. tulitikku |
| spidilodju | std. slg. tulitikkulatikko |
| spigeli, spiglu, spigu | std. slg. naula |
| spigu | huum. amfetamiini annos |
| spigut | std. slg. hampaat |
| spiguu handuu | std. slg. piikki käteen |
| spiidaa | std. slg. itkeä Ku se hiffas et fillari on nussittu, se alko spiidaa, |
| spiidi | 1 std. slg. nopea 2 std. slg. huum. amfetamiini Kyl mä tiedän, mist saa spiidiä. Älä hullu ala sekoileen minkään spiidin kanssa. |
| spiigeli | std. slg. peili |
| spiikata | ark. std. slg. kertoa, puhua; juontaa, kuuluttaa Siellä messuilla oli missi spiikkaamassa. Heti ku juontaja spiikkas bändin lavalle, alko kauhee meteli. Spiikata muotinäytöksessä. |
| spiikkaus | ark. spiikkaaminen; juonto |
| spiikkeri | 1 ark. juontaja, kuuluttaja 2 ark. kaiutin |
| spiikki | 1 ark. juonto, spiikkaus Pitäs keksiä tähän joku hyvä spiikki. 2 ark. spiikkausrepliikki |
| spiisaa | std. slg. syödä |
| spike | std. slg. neula |
| spike, spikeli, spiku | std. slg. naula |
| spildi | huum. amfetamiini |
| spilkkaa | std. slg. leikkiä karamellipapereista |
| spilkkaa | std. slg. soittaa |
| spilkkaa skrubuu | std. slg. pelaa skrubu-rahapeliä |
| spin off | slg. tarkoittaa menestyksekkään kirjan, elokuvan, televisiosarjan, videopelin tai muun kerronnallisen teoksen pohjalta tehtyä oheis- eli sivutuotetta, kylkiäistä eli uutta teosta tai sarjaa. Esimerkiksi Matrix 2 tai Medusan verkko |
| spinnata | 1 ark. urh. pyöräyttää t. pyörähtää vaakasuunnassa Spinnasi autonsa radalta. Lumilautailija spinnasi [hypyssään] 90 astetta. 2 ark. harrastaa kuntopyörävoimistelua |
| spinnaus | ark. spinnaaminen Ennakkosuosikin ralli päättyi spinnaukseen. |
| spirna | huum. amfetamiini |
| spitfaierit, spitsarit | std. slg. teräväkärkiset puolikengät – Șpițari. |
| spitskaa | std. slg. itkeä Älä ny iso kundi ala spitskaa, friidutki tsiigaa… |
| spitta | std. slg. alkoholi, 96% sprii, pirtu Usein pämpättii spittaa. |
| spittarit | std. slg. teräväkärkiset puolikengät, miesten kapeakärkiset kengät Spittareis oli terävät kärjet. – Șpițari. |
| spitti | 1 std. slg. sprii, pirtu 2 std. slg. sylkäisy |
| spittinki | std. slg. kuuma vesi ja siirappisekoitus |
| spjaade, spjatti | std. slg. keikari |
| splittaa | std. slg. jakaa, palotella |
| splättis | ark. slg. Paintball, värikuula-asein pelattava selviytymispeli Lähentäänkö pelaa viikonloppuna splättistä? |
| spodi | std. slg. vahva |
| spogo-lehti | std. slg. miestenlehti |
| sponjata. sponjaa | std. slg. ymmärtää |
| sponssata, sponssaa | 1 ark. std. slg. sponsoroida, tukea, rahoittaa esim. taidetta ja urheilua Sit me saatiin yks maahantuoja sponssaamaan. 2 slg. tarjota, lainata rahaa Voisiks sä sponssata vähän, ku mulle tulee tili vasta kuun lopussa. |
| sponssaus | ark. sponssaaminen |
| sponssi | std. slg. sponsori, rahoittaja |
| spora, sporge | std. slg. raitiovaunu, raitsikka, ratikka skuru Nyt juostaan, ni ehitään tohon sporaan! Mennään himaan sporalla. Mennääks me kutosen sporalla vai venataaks dösää? Sporassa tsitattii, ämmät oli vihasii. |
| sporastatsi | std. slg. raitiovaunupysäkki |
| sporga | std. slg. ruoka |
| sporge | slg. raitiovaunu |
| sporjaa | std. slg. katua |
| sporjari | std. slg. kuperkeikka |
| sporkat, sporgat | std. slg. kahvit |
| sporttaa | std. slg. urh. urheilla |
| sportti | 1 ark. urh. yhdyssanojen alkuosana: urheilu 2 ark. urh. yhdyssanojen jälkiosana: urheiluauto, moottoripyörä Se on kuulemma hyvä se uus sporttimalli. Oishan se makeeta ajaa tommosella sportilla. Bulevardisportti. |
| sporttihenkinen | ark. urh. sporttinen |
| sporttimalli, sporttimallinen | ark. (vars. auton) urheilumalli Sporttimallinen avoauto. |
| sporttinen | ark. urh. urheilullinen Tiina pysyy hyvin hoikkana, ku se on niin sporttinen. Mä tykkään enemmän semmosista sporttisista kundeista. Sporttisen reipas asu. Sporttisen perheen lomapaikka. |
| sporttis | ark. urh. urheilija, urheilullinen |
| sporttisesti | ark. vrt. sporttinen Sporttisesti pukeutunut. |
| sporttisuus | ark. vrt. sporttinen Vaatetuksen sporttisuus. Halusi autoltaan sporttisuutta. |
| spotata, spottaa | std. slg. sylkeä |
| spotti | 1 ark. std. slg. kohdevalo t. kohdevalaisin, valonheitin teatterissa tms. Tohon eteisen kattoon pitäs panna joku spotti. Muista sit seisoo sen spotin kohdalla. Teatterin spotit. Spotti valaisemassa maalausta. 2 ark. std. slg. televisiossa esitettävä mainospätkä |
| spraakaa | std. slg. puhua |
| spragaa | std. slg. rikkoontua, luhistua kasaan |
| spragari | std. slg. pieru |
| sprakaa | std. slg. luhistua, murtua |
| spreijata, spreijaa | ark. std. slg. sumuttaa, suihkuttaa sprayta, maalata ruiskulla Vittu, mä spreijasin sen koko vitun fönarin ihan mustaks. |
| sprenkku | std. slg. viina |
| sprettailee | std. slg. olla olevinaan |
| spretti | std. slg. muodikas |
| sprigi | std. slg. miesten puku |
| springaa | std. slg. juosta |
| sprintti | ark. urh. sprinttikilpailu; sprinttihiihto; myös muu laji, jossa järjestetään sprinttikilpailuja Sprintin voittaja. Hiihtää sprinttiä. |
| sproogaa | std. slg. puhua |
| spruglaa | std. slg. sukeltaa |
| spruittaa, spruuttaa | std. slg. ruiskuttaa |
| spruutta, spruutti | std. slg. ruisku |
| sprägäri | std. slg. pieru |
| spräidää | std. slg. leikkiä |
| spräädä | 1 std. slg. keikari 2 std. slg. pramea |
| spräädää | std. slg. ylpeillä, leuhkia |
| spudari, spuge | std. slg. rappioalkoholisti |
| spuge lentää | std. slg. oksentaa, antaa ylen |
| spuge-äijä | std. slg. rappioalkoholisti |
| spuglata, spuglaa | std. slg. oksentaa Kandee yrittää spuglaa ennenku menee koisaa. Ja sit spuglattii. |
| spuglinki, spuge | std. slg. oksennus |
| spuimi | std. slg. rappioalkoholisti |
| spuli | std. slg. iso, suuri |
| spungaa | std. slg. maksaa |
| spurgu | ark. std. slg. juoppo, alkoholisti, puliukko, pultsari, rappioalkoholisti, rappiolla oleva asunnoton ja työtön alkoholisti, laita-alkoholisti Taasko se spurgu on jossain ryyppäämässä. Tost äijäst on tullu ihan spurgu. Ei sinne puistoon uskalla yksin mennä, ku siellon kaikkia spurguja. Spurgut dunkkas. |
| spurtata, spurttaa | ark. std. slg. urh. kiriä, pyrähtää, nykäistä, kiihdyttää vauhtia, lähteä nopeasti |
| spurtti | ark. std. slg. urh. kiri, kiihdytys, pyrähdys, nykäys Se kenialainen alotti spurtin jo takasuoralla. Otetaas nyt kunnon spurtti, et päästään joskus perillekin. Vedät tänään spurtteja ja huomenna luudaat kympin. Ottaa kova spurtti. Lähteä rajuun spurttiin. Loppuspurtti. |
| spusse | std. slg. juoppo |
| spuulaa | std. slg. huuhtoa |
| spyde | std. slg. nakkikioski |
| spydäri | slg. ruok. pyttipannu Tänään lounaana on taas spydäriä. |
| spytata, spyttaa | std. slg. oksentaa, sylkeä |
| spyttis | 1 std. slg. oksennus Se spyttis döfas viel aamul tos rabas. 2 std. slg. pyttipannu |
| spåra, spärra | std. slg. raitiovaunu |
| späde, spädä | 1 std. slg. pätkä, lyhyt 2 std. slg. tupakannatsa |
| spädäri, spägäri | std. slg. pieru |
| spädässä | std. slg. humalassa |
| spägä | std. slg. kassi |
| spämmi, spammi | slg. roskapostia, mainospostia |
| spämmäys | slg. ks. spammaus, spam |
| spärdäri | std. slg. kondomi |
| späättäri, päättäri | koul. slg. päättötodistus |
| spöijata, spöijaa | std. slg. joustaa, taipua Sun bambuseipääs ei paljo spöijaa. |
| spöiji | std. slg. notkea |
| spökaa | std. slg. kummitella |
| spökat, spöögat | std. slg. housut |
| sraba | std. slg. porraskäytävä, rappu |
| sriracha‑kastike | ruok. u.s. (2014) tulinen thaimaalainen chilikastike |
| Stadari | 1 std. slg. Helsinginkatu 2 std. slg. Helsingin Sanomat Ootsä bluggannu jo Stadarin? |
| Stadi | ark. std. slg. Helsinki, keskikaupunki, Helsingin keskusta; Hesa, Hesari Mä oon syntyny Stadissa. Täst menee junalla kymmenen minsaa Stadiin. |
| stadi | 1 std. slg. kaupunki 2 std. slg. (keski) kaupunki Lähetääks illalla dallaa stadille, vaik tsiigaa kimuleita? Tukholma on hieno stadi. Ei Suomessa oo muita stadeja ku Helsinki. 3 std. slg. Helsingin slangi Pari starbuu tsittas siellä ja ne bamlas (stadii). |
| Stadika | std. slg. Olympiastadion |
| stadika, stadikka | ark. std. slg. stadioni |
| stadilainen | std. slg. (syntyperäinen) helsinkiläinen Harva Helsingissä on stadilainen, suurin osa on maalta kotosin. Ei ne stadilaiset oo sen leuhkempia kuin muutkaan. |
| stadin friidu | std. slg. syntyperäinen helsinkiläinen (tyttö) |
| stadin kundi | std. slg. syntyperäinen helsinkiläinen (poika) |
| Stadsa | std. slg. Rautatieasema |
| staffi | 1 std. slg. sakki Stadi kyl loppuu Valkkaan, Fredikaan ja Tölikään. 2 std. slg. huumausaine 3 huum. hasis |
| staga | std. slg. maila Stagan pääs oli kuminuppi ja lapaan käärittii erkkaa. |
| stage | std. slg. esiintymislava |
| staidi, staidu | std. slg. kaupunki |
| staijaa, staijata, staikkaa | std. slg. seistä Kulmilla staijattii. |
| staijari | std. slg. erektio |
| staiju | std. slg. pöllö |
| stailari | slg. stylisti; kampaaja |
| staili | 1 std. slg. tyyli, malli Tän jengi staili on et pakko olla musta nahkis oäällä. Sillä oli hyvä tukkastaili, Se on aina niin staili. Onhan noi ihan kivat kengät, mut ei ne sovi mun stailiin. 2 std. slg. tyylikäs Faija oli aina staili ku se lähti dallaa Stadille. Mihis sä oot menossa, ku sä oot noin staili? |
| staka | std. slg. maila, esim. lätkämaila , bändymaila |
| stakas, stakassa | std. slg. juovuksissa, humalassa |
| stake (stage) | std. slg. esiintymislava Mä roudaan nää kamat stakelle. |
| stalkata | slg. vakoilla netissä |
| stalkkeri | ark. stalkkari, henkilö joka seuraa piinaavasti jkta henkilöä |
| stallari | ark. std. slg. halv. stalinisti, taistolainen; suomalainen vähemmistö, kommunisti |
| stamppaa | std. slg. pantata |
| stamppi | std. slg. panttilainakonttori |
| stande | std. slg. maila |
| stanga | std. slg. seiväs |
| stannailla | slg. viipyä, pysähdellä |
| stannata, stannaa | std. slg. seisahtua, pysähtyä |
| stara | 1 slg. tunnettu henkilö, julkkis, tähti, rocktähti, viihdetähti, urheilutähti Heti ku bändi teki ekan levyn, ne oli olevinaan jotain staroja. Toi äijä on vissiin joku stara, ku kaikki kumartelee sitä. 2 slg. kokenut, taitava henkilö, tekijä, vanha kettu Se uus maalivahti on kauhee stara. Mä alan olla jo aika stara näissä hommissa. 3 slg. vanha mies, ukko, äijä, starba, starbe, starbi, starbu Sit siihen tuli joku ihme stara valittamaan. 4 std. slg. epämääräinen mieshenkilö, mies, ukko, starba, starbe, starbi, starbu |
| startata, starttaa | 1 ark. std. slg. lähteä liikkeelle; moottorista: lähteä käyntiin, käynnistyä Mä myöhästyin töistä, ku auto ei startannu aamulla. Juoksijat starttaavat kello 12. Me startataan sit aamulla yheksän aikaan. Huonosti starttaava moottori. Auto, lentokone starttaa. Eihä se rukki enää startannu. 2 ark. std. slg. panna käyntiin, käynnistää, alkaa, aloittaa Startata auto, moottori. Hyvin startas, vaik oli kakskytä astetta pakkasta. Se projekti starttas tosi hyvin. |
| starttaus | ark. starttaaminen |
| startti | 1 ark. std. slg. urh. (liikkeelle)lähtö, lähtö, aloitus Kisat sai suomalaisten kannalta hyvän startin. Mä sain sadankympin aidoissa aika hyvän startin. 2 std. slg. juosta pakoon 3 ark. std. slg. käynnistys, käynnistysainike, käynnistysmoottori Toi nappula tossa on startti. Mul meni autosta startti hajalle. |
| starttikännit | slg. vetää pohjat, ennen baariin lähtöä, juoda esim. kotona alkoholia, sopivasti, että pääsee vauhtiin |
| starttiluokka | ark. koululykkäystä saaneiden lasten aloitusluokka |
| Statsa, Steissi | std. slg. Rautatieasema Joskus luuhattii steissillä. |
| statsa, statsi | std. slg. asema |
| statsi | std. slg. katto |
| stay-up, stay up | ark. stay-up-sukka. Veti stay-upit jalkaan. |
| stebari, stebu | std. slg. kivi |
| stedaa, steedaa | std. slg. siivota, siistiä Tääl pitäs kyl snadisti steedaa. |
| steedari | std. slg. siivooja |
| steegat, stegat | std. slg. tikkaat, tikapuut Hommaas jostain meille steegat. |
| steissi | std. slg. asema |
| steitsi | std. slg. esiintymislava |
| stellaa | std. slg. asettaa, panna |
| stemma | std. slg. ääni, melodia, sävellaji Laula sä sitä toista stemmaa. Se on surkee laulaja, ei pysyny stemmassa yhtään. |
| stemmata, stemmaa | ark. std. slg. täsmätä, pitää paikkaansa, sopia yhteen Mä oon ny laskenu jotain väärin, ku nää luvut ei stemaa yhtään. Tiina puhu ihan eri juttuja ku Ville, ei ne stemmannu yhtään. Mä jäin sulle huntin pystyy ja Make kaks, stemmaak se? Kassa stemmaa. |
| stemplaa | std. slg. leimata |
| stemu, stenari, stenu | std. slg. kivi Pera stikkas stenun handelin fönariin. |
| stendari, stenkku | ark. slg. tupakansytytin, sytkäri, savukkeensytytin |
| stendat | std. slg. hampaat |
| steppata, steppaa | std. slg. astua, kävellä, steppailla Siel se kartsal steppailee diivana ku sil on nyya striki. |
| stepperi | ark. urh. askellin |
| stereo | leik. Kaksoset kirkuivat stereona. Näki kaiken stereona. |
| stereo, stereot | ark. mon. stereofoniset äänentoistolaitteet, stereolaitteet Paa nyt ne stereot hiljemmälle! Kauhee stereoiden jumputus kuulu kadulle asti. Autostereot, korvalappustereot. Kuunnella, soittaa stereoita. |
| sterkat | std. slg. stereo-soittimet |
| sterkka | std. slg. steariini |
| stesset | std. slg. tekn. mus. stereot |
| steve, stevari | slg. vartija Hei apua steve tulee! Taas joku steve oli hakannu jonku ohikulkijan. |
| stevia | u.s. (2011) Stevia rebaudiana ‑kasvista valmistettava makeutusaine, joka sai EU:n uuselintarvikeasetuksen mukaisen luvan joulukuussa 2011 |
| stibari | std. slg. tyttö |
| stibe | std. slg. kuminauhapyssy, ritsa, ritsat |
| stibet | std. slg. sauhut |
| stiblata, stiblaa | std. slg. tehdä virhe, epäonnistua |
| stiblu | std. slg. virhe, vars barbissa |
| stick | huum. marihuana |
| Stidi | std. slg. Pöytäviina |
| stidi | 1 std. slg. tulitikku 2 std. slg. puutikku 3 std. slg. Pöytäviina |
| stidi alla | std. slg. varo! Stidi alla – muttei pala! |
| stidi(t) | slg. tulitikku(rasia) Oli niin kauhee tuuli, et stidi sammu heti. Onks sul stidejä? Tuliks stidit mukaan? |
| stidiaski, stidilodju | std. slg. tulitikkuaski, tulitikkulaatikko, tulitikkurasia |
| stidis, stidissä | std. slg. humalassa Olikse stidis eilenki? Oli ne vähä stidissä. |
| stidit | std. slg. tulitikut Onks sul stidit messis? |
| stidsi | std. slg. tikku |
| stiflaa | std. slg. saapastella, kävellä |
| stiflat | std. slg. kengät, saappaat; jalkine Mul on tonnin stiflat. |
| stifti | std. slg. nasta, kiva, mukava |
| stigailee | std. slg. kelkkailla |
| stiggaa, stikata, stikkaa | std. slg. heittää, lähettää |
| stiikaa | std. slg. nähdä |
| stiiknafuulia | leik. mielikuvituksellinen (mahtipontinen) mitään merkitsemätön sana |
| stiili | std. slg. hieno, sievä, muodikas |
| stikata, stikkaa | std. slg. lähettää, heittää, antaa, tarjota, ojentaa Stikkaas mulle muutama euro. Stikkaa feduja uunii. |
| stikkaa (slangii), bamlaa | std. slg. puhua slangia |
| stikkaa breivi | std. slg. kirjoittaa ja lähettää kirje |
| stikkaa soppa | std. slg. anna olut(pullo) |
| stikkaa unta boltsiin | std. slg. nukkua |
| stikkaa veivi | slg. kuolla, stikkaa veivin nurkkaan Ripan faija se sit stikkas veivin nurkkaan. |
| stikkaus | std. slg. lumilautailu |
| stikkeli | std. slg. keppi |
| stikki | 1 ark. deodorantti- tms. puikko Jäiks mun deodorantti tänne, se oli semmonen vaaleenpunanen stikki. Tätä hyttysmyrkkyä on suihkeena ja sit on kans tämmösenä säkkinä. 2 ark. liimapuikko, puikko 3 std. slg. maila, esim. jääkiekkomaila |
| stikkis | 1 ark. slg. mikä tahansa ylimäärä joka tarttuu johonkin 2 ark. tikkuperuna (suora malli ranskanperuna) |
| stile, stilsu | std. slg. stiletti (kääntöveitsi) |
| stillkuva | ark. liikkumaton kuva, vakakuva |
| stimmessä, stimmis | std. slg. humalassa |
| stiplaa | std. slg. epäonnistua (leikeissä) Mirkku stiplas, se astu viivan päälle, mä näin! |
| stiplu | std. slg. virhe parpi- ja naruhypyssä leik. |
| stirbata | slg. kuolla |
| stirraa | std. slg. pelätä |
| stiti, stitit, stiä | std. slg. tulitikku, tulitikkuja |
| stobe, bisse | std. slg. olutannos, tuoppi (olut), kalja (yl. puoli litraa), iso, pitkä Yks stobe. Paljon iso stobe maksaa? Join mä jotain neljä viis stobee. |
| stoge | std. slg. juna |
| stogessa | std. slg. peräkkäin |
| stogis | std. slg. rautatieasema |
| Stogis | std. slg. Tukholma |
| stoi! | std. slg. Seis! (mm.) pihaleikeissä |
| stoijaa | std. slg. seistä, olla |
| stoke | std. slg. juna |
| Stokis, Stokka | 1 ark. std. slg. leik. Stockmann Stokiksen bulin klogun alla landepaukut hittaa toisensa. Nähdään Stokkan kellon alla viideltä. 2 std. slg. Tukholma |
| stondari | std. slg. pysäkki esim. raitiovaunun |
| stondata | slg. peniksestä: seistä, olla erektiossa SH jätkällä alko stondaamaan ku me tanssittiin hitaita. |
| stondata, stondaa, staijaa | std. slg. jäykistyä (erektio), seistä, olla erektiossa Stondaaks sulla enää ilman Viagraa? Meit stondas kaks jätkää siin ja sit tuli slurkki sanoo et hajaantukaa. |
| stondis | 1 slg. erektio Mulloli aamulla kauhee stondis. Se on aika nolo juttu, jos ei saa kyrpää stondikseen. En ollu varma oliks mulla aamustondis vai krapulaseisiö2 std. slg. seisova pöytä 3 slg. jääkiekkokatsomoiden seisomakatsomosta Mul olis pari flapaa stondikseen, lähetkö matsiin? |
| stonga | 1 std. slg. polkupyörän ohjaustanko, moottoripyörän ohjaustanko Joku mulkku pölli mun fillarista stongan. 2 std. slg. miehen sukupuolielin |
| stoori | std. slg. juttu, kertomus, tarina Pena oli kova jätkä kertoo aina stooreja. Viileää oli tosi pitkä stoori siitä eilisestä. Mä en usko niitä sen stooreja yhtään. Aikamoisen stoorin kyllä lykkäsit, joo. |
| stop | ark. seis |
| stopata, stoppaa | ark. topata, pysäyttää, seisauttaa, lakata; pysähtyä, seisahtua, loppua Hei stoppaa, tosson se risteys! Sit siinä oli jotain hiekkaa, ni vauhti stoppas ku seinään. Kyllä se siihen stoppaa. Se homma stoppas sit siihe. |
| stopin, panee | std. slg. lopettaa Mutsi pani stopin faijan dokaamiselle. |
| stoppari | 1 ark. pysäytin, toppari; betoniporsas Siinä sirkkelissä on stoppari, et ne laudat tulee just saman pitusiks. 2 urh. tenniksessä, squashissa yms.: pysäytyslyönti Tosta verhokiskosta on hävinny stoppari toisesta päästä. |
| stoppi | ark. std. slg. (äkillinen) pysähdys, seisaus, loppu Auto teki stopin, ku laturin hihna meni poikki. Nyt tulee stoppi, mä en jaksa kävellä enää yhtään. Tommoselle pelleilylle pitäs panna stoppi hyvissä ajoin. Alku sujui hyvin, mutta sitten tuli stoppi. Auto teki stopin. |
| storde | std. slg. torttu, kakku |
| stormi | std. slg. myrsky |
| strabeli | std. slg. ongelma, pulma, kiista |
| strada | std. slg. katu, tie, väylä |
| stradjaa, straidaa | std. slg. virtsata |
| straitta | std. slg. levysoitin |
| strandis, strantsu | std. slg. ranta |
| streikkaa | ark. std. slg. lakkoilla, mennä epäkuntoon Mun klogu alko streikkaa. Moottori streikkaa. |
| streitti | std. slg. suora |
| strekka, trekka, rekka | std. slg. ennätys |
| stressaantua, stressautua | ark. rasittua, uupua, väsyä (stressin vaikutuksesta), saada stressi, ottaa stressiä Tiina stressaantu aika pahasti niistä ylppäreistä. Miks sä stressaannut nykyään aina niin helposti? |
| stressata, stressaa | ark. std. slg. aiheuttaa stressiä, rasittaa; hermoilla, hätäillä, jännittää, huolehtia, saada stressi, ottaa stressiä Tommonen kolmivuorotyö stressaa ihan älyttömästi. Se jätkä tosiaan stressas mua. Ei tommosista pikkujutuista kannata stressata. Mutsi aina stressaa, et monelta mä tuun himaan. Stressaava työ. Ota iisisti, älä stressaa! |
| stretsi | ark. joustoneule, joustoneulekangas Onks noi farkut stretsiä? Tää jakku on samettikangasta ja sit tässon vähän stretsiä. |
| stretsit | ark. joustoneuleiset housut Nää stretsit pysyy hyvin ylhäällä ilman vyötäkin. Tosi nolonnäköstä, ku tommonen läski äijä kulkee stretseissä. |
| stribeli, stribet | std. slg. kuminauha pyssy, ritsa, ritsat |
| striibu | std. slg. virtsa |
| striimata | ark. siirtää kuvaa ja ääntä suoratoistona. |
| striimaus | ark. suoratoisto |
| striitti | std. slg. katu |
| striki | std. slg. puku (miehen) |
| strimari | std. slg. silakka |
| stringit | ark. peppuvälipikkarit, persiöt, hammaslangat, piksut Eiks tommoset stringit hankaa pillua? |
| stripata, strippaa | ark. std. slg. riisua näytösmäisesti, esittää stripteasea; leik. riisuutua Kyllä naisetkin tykkää siitä et kundit strippaa. Yks tyttö strippas aina jotain viistoista minuuttia. |
| striplaa | std. slg. harhautella, peipata, jallittaa jalkapallossa |
| strippari | ark. stripteasen esittäjä Toi muija on kuulemma strippari. Ei kaikki thaimaalaiset sentään oo strippareita. |
| stritata öögaan | std. slg. huijata, harhauttaa, pettää, strittaa öögaan Joku aina strittas öögaan. |
| stritata, strittaa | std. slg. pissata, virtsata |
| stritsa, stritsat | std. slg. kuminauhapyssy |
| stritti sukassa | std. slg. kusi sukassa, aivan hiljaa pelokkaana |
| strobeli | std. slg. kina, riita |
| strogari | std. slg. kampitus |
| stroke | u.s. (2010) (engl.) aivohalvaus Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan aivoverenkiertohäiriöpotilaita hoitavan yksikön englanninkielinen nimi Stroke Unit oli kieli‑ ja hallintolain vastainen ja se piti vaihtaa suomenkieliseen elokuun loppuun mennessä. Uusi nimi on aivoverenkiertohäiriöyksikkö. |
| strongi | std. slg. vahva, vahvuus |
| stroolata, stroolaa | std. slg. virtsata, pissata Manu vaan stroolas, vaik jeparit tuli siihe meuhkaa. |
| strouki | slg. stroke, aivohalvaus Karinin on saanut stroukin joku vuosi sitten. |
| strumporit | std. slg. sukat |
| strung out | huum. olla vaikutuksen alainen |
| stryykkaa | std. slg. silittää |
| strömari | std. slg. silakka |
| stubii | std. slg. tyrkkiä |
| stubu | 1 std. slg. pienikokoinen ihminen, lapsi 2 std. slg. savuke, tupakka, savukkeenjämä |
| studari | 1 std. slg. ylioppilas 2 std. slg. pelkuri |
| Studari | std. slg. Sturenkatu |
| studata, studaa | std. slg. pelätä Et kai sen mutsii studaa? Älä studaa. |
| studdari, stuidari, stuidu | std. slg. ylioppilas |
| Studdis, Studis | std. slg. Ylioppilastalo |
| studis | 1 std. slg. jännitys 2 std. slg. pelko |
| stuff | huum. heroiini |
| stuidubresa | std. slg. ylioppilashattu |
| stuiduskabat | std. slg. ylioppilaskirjoitukset Stuiduskaboissa mä panin parastani ja sain M:n paprut. |
| stulari | std. slg. tuoli |
| stumpata, stumppaa | 1 std. slg. sammuttaa tupakka Olin ihan pihalla, ku Lare stumppas mun poskeen. 2 std. slg. litistää, vähätellä |
| stumppi | 1 std. slg. lyhyt 2 std. slg. savukkeen pätkä, tupakantumppi |
| stuntti | 1 ark. sijaisnäyttelijä, stuntman Pääosan esittäjä stuntteineen. 2 ark. sijaisnäyttelijän esittämä kohtaus Harjoitella stuntteja. |
| Sturari | std. slg. Sturenkatu Mennää sturarille peesaa. |
| stuvari | std. slg. ahtaaja |
| stydi | std. slg. rohkea, väkevä, vahva Se on kyl ihan stydi, vaik on nii snadi. |
| stydinä | std. slg. raskaana |
| stydäri | std. slg. äänenvahvistin |
| styfät | std. slg. ei mukana lekissä (väliaikaisesti) |
| styge, stygi, styke, styki | 1 std. slg. musiikkikappale, laulu Paa soimaan ne eilinen styke. 2 std. slg. raju (musiikki) |
| stylisti | ark. slg. esimerkiksi muotikuvauksiin tyylin valitseva henkilö |
| styni | std. slg. tyhmä |
| styrba, styrbä | std. slg. kännykän antenni |
| styrkka | std. slg. vahva, vahvuus |
| styrkkari | std. slg. vahvistin Mullon semmonen sadan vatin styrkkari. Piuha irtos styrkkarista kesken piisin. Onks noi styrkkarit kondikses? Skittan kans tartti olla styrkkari ja ämyri. |
| styrkkä | std. slg. vahva, voimakas |
| styylata, styylaa | 1 std. slg. seurustella, olla kimpassa Oottekste styylannu jo kauanki? Styylaatteks te? Me ollaan styylattu kohta puol vuotta. 2 std. slg. kävellä, mennä |
| styyrata, styyraa | std. slg. pitää perää, ohjata (laivassa) |
| städäri | slg. tekn. mus. vahvistin |
| ständi | std. slg. tms maassa seisova teline, esiteteline, seinäke tms. rakenne; myös tällaisista rakenteista muodostettu kokonaisuus. Kitaraständi, mainosständi. Yritys vuokrasi messuilta oman ständin osaston. |
| stärä | 1 std. slg. mies 2 std. slg. mukava, kaunis, hyvännäköinen 3 std. slg. tarkka, taitava |
| stögis | std. slg. tuhkakuppi |
| stöpseli | std. slg. pistoke |
| störaa | std. slg. häiritä |
| stötsä | std. slg. tuki Se stötsa siin kannen takana piti sitä pelii pystys. |
| stöveli | std. slg. saapas |
| sua | kans. sinua Mä rakastan sua. Kiinnostasko sua tämmönen tarjous? Ei me vaan nähty sua siellä, vaikka me kuinka etittiin. |
| subbari[t] | tekn. mus. sub-woofer(s) |
| subu | std. slg. keitto |
| subu, shubu | slg. soppa, keitto |
| sudeettisavolainen | leik. Savon ulkopuolella asuvista savolaisista |
| sudenkuoppa | ark. piiloansa Kysymykseen kätkeytyi sudenkuoppa. |
| sudittaa; suditella | std. slg. panna sutimaan, pyörittää tyhjää (esim. polkupyörällä jäällä) Sudittaa pyöriä. Mentiin Vantskun jäälle sudittaa fillareilla. Jäisellä pikkutiellä on helppo suditella. – A pedala în gol (alunecând). |
| sudittelu | ark. vrt. suditella |
| sufe, sufet | std. slg. kahvi |
| sugu | std. slg. suklaa |
| suhari | 1 ark. std. slg. kuljettaja, autonkuljettaja; taksikuski Noilla ministereillä ja tommosilla, niillon omat suharit. Kysy suharilta etukäteen, paljonks se matka maksaa. 2 std. slg. huono kuljettaja, ajaja Sä oot kyl sellanen suhari, että … 3 std. slg. koheltaja, touhottaja; kummallinen tyyppi |
| suhata, suhaa; suhailla | ark. ajaa autoa, (moottori)pyörää tms. Suhata taksia. Suhailla pitkin katuja. |
| suhaus | ark. suhaaminen |
| suhde, suhteet; suhteilla | ark. mon. henkilökohtaiset yhteykset, epäviralliset henkilösuhteet, ystävyyssuhteet; suhteiden avulla, ystävänkauppa, tuttavankauppa Voisiks sä hoitaa tän asian, ku sulla on paremmat suhteet. Tässä bisneksessä ei kato pärjää, jos ei oo suhtei ta. Ville on ollu suhteissa aika epämääräsiin porukoihin. Hänellä on laajat suhteet, paljon suhteita. Käyttää hyväkseen suhteita. Sai paikan suhteiden avulla. Tommonen nuija ei oo voinu päästä pomoks ku suhteilla. Se remontti tuli aika halvaks, ku mä sain sen suhteilla. – Relații. A avea relații. |
| suhdittaa | kans. sovitella, rauhoittaa, tyynnyttää |
| suhmuroida | 1 ark. juonitella, vehkeillä Nimityksessä oli selviä merkkejä sisäpiirin suhmuroimisesta. 2 ark. tunaroida, mokata, möhliä |
| suhmurointi | ark. suhmuroiminen |
| suho | std. slg. säheltäjä, toivoton olio |
| suht | ark. std. slg. suhteellisen, kohtalaisen, aika, melko, suhtkoht On se hotellissa asuminen suht kallista. Ei se ny mikään yleisörynnistys ollu, mutta oli siellä suht paljon sitä porukkaa. Suht hyvä esitys. |
| suhtkoht, suht koht | ark. std. slg. suhteellisen, kohtalaisen, aika, melko, suht Kyllä ihmisessä pitää olla särmää, ettei se vaan oo semmonen suhtkoht mukava. Kyllä me tää saadaan valmiiks suhtkoht määräajassa. Suhtkoht helppo homma. |
| suhun | kans. slg. sinuun Mä taidan olla vähän lätkässä suhun. Suhun ei voi sit luottaa yhtään. |
| suihin, ottaa | std. slg. alat. suuseksistä: suuhun, oraaliyhdyntä (penis suussa) Kyllä se tekee hyvää, jos nainen osaa ottaa kunnolla suihin. Anna sille suihin, niin lakkaa huutamasta. Saatanan sika, se tuli suihin. Ottikse se eiline mirkku suihin kans? |
| suihkaista | ark. porhaltaa kiireellä paikalle |
| suihkari | ark. suihkukone Oliks se potkurikone vai suihkari? Katos kun suihkarista jää tollanen valkee vana taivaalle. |
| suihku | kuv. ikävä yllätys Kylmä suihku. |
| suihkukomennus | ark. urh. tuomarin pelaajalle antama määräys poistua pelikentältä rikkomuksen, epäurheilijamaisen käytöksen tms. vuoksi, ulosajo Joutua suihkuun. Tappelu merkitsi suihkukomennusta molemmille pelaajille. |
| suihkuseurapiiri | ark. varakkaiden, menevien ihmisten kansainvälinen seurapiiri, jet set, jetsetti |
| suikka | 1 std. slg. itsemurha 2 ark. std. slg. veneen muotoinen lipaton lakki (armejan päähine) – Bonetă militară. |
| suikkata, suikkaa | 1 std. slg. tehdä itsemurha 2 std. slg. mennä kovaa |
| suikkari | 1 ark. std. slg. suihinotto 2 ark. std. slg. itsemurha |
| suita | kans. slg. sinulta Suitahan toi leipominen onnistuu. Kiitti siitä ihanasta lahjasta, jonka mä sain suita. Onks suita kysytty jotain? |
| suitsait | ark. std. slg. tekemisestä: pian, nopeasti ja helposti, leikiten, ohimennen No mehän imuroidaan tää kämppä suit-sait. Se homma kävi ihan suitsait sukkelaan. Ja ne hommat tehtii ihan suitsait. Hoiti homman suitsait sukkelaan. |
| suitsuke | std. slg. savuke |
| suitsuttaa | std. slg. ihailla, kehua, paivua Kaikkihan sitä suitsuttaa, kuinka hyvä tyyppi se Ville on. Se välittäjä suitsutti sitä asuntoo kovasti. Nyt sä taidat suitsuttaa ittees jo vähän liikoja, en mä enää usko tollasta. |
| suivaantua | kans. kyllästyä, suuttua, väsyä; kiukustua, suuttua, vihastua Mä alan pikkuhiljaa suivaantua, sulla on aina samat jutut. Tiina oli suivaantunu siihen jätkään ja anto sille bänksit. |
| sujut | ark. std. slg. velkansa, velvollisuutensa tms. loppuun suorittanut, välinsä jkn kanssa selvittänyt, välit ovat selvät, asia on selvä, kuitti, tasoissa Me ollaan nyt Tiinan kanssa sujut, me puhuttiin se asia selväks. Anna mulle vielä viis euroo, niin sit ollaan sujut. Olla sujut jkn kanssa. Nyt olemme sujut. Nyt ollaa sujut. |
| sukankuluttaja | leik. erikoinen ihminen, henkilö, tyyppi; tavallinen ihminen, kuka tahansa Siellä armeijassa näki kyllä monenlaista sukankuluttajaa. Ohan niitä kaikensorttisia sukankuluttajia. Ei tämmönen tavallinen sukankuluttaja aina tajua niitä kaikkia hienouksia. Siellä oli monenlaista sukankuluttajaa monenlaisia ihmisiä, erilaisia tyyppejä. |
| sukanvarressa | ark. rahasta: säästössä On se helpompi saada lainaa, jos on vähän helläkin sukanvarressa. Kaikki rahat menee, mitään ei jää sukanvarteen. |
| sukassa, ku kusi | std. slg. olla hiljaa, ääneti kuin kusi sukassa Kaikki ovat olleet kuin kusi sukassa. |
| sukata | ark. ei toimi; englannista ”sucks” |
| sukka | 1 ark. urh. koripallossa: renkaasta riippuva verkko Pallo pyöri vähän aikaa renkaassa, ja sit se putos sukkaan. Sukka heilahti pallo meni koriin. 2 std. slg. huono jossakin 3 tekn. tuulisukka – Mâneca de vânt la aeroport. |
| sukkahiki, sukkamehu | leik. jalkahiestä, jalkahiki Pukuhuoneessa oli karsee sukkahien haju. Eksä pese jalkojas, ku sukkamehu haisee tänne asti? |
| sukkana | 1 slg. urh. koripallosta: mennä sukkaan rengasta koskettamatta Se vapari meni sisään sukkana. 2 slg. helposti, nopeasti, itsestään Tullissa ei kysytty mitään, sukkana vaan käveltiin läpi. Tommonen pikkuhomma me tehdään ihan sukkana. |
| sukkanilkkurit | u.s. (2017) naisten kengät, joissa on ihoa sukan tapaan myötäileva nilkkapituinen varsi |
| sukkanuttura | u.s. (2012) nuttura, jonka tukena on sukka tai sukasta tai sukkahousuista leikattu kappale |
| sukkela | kans. outo, merkillinen, kummallinen |
| sukkii | std. slg. ei toimi |
| sukkikset | ark. sukkahousut Tiinalla oli musta hame ja sukkikset. Ääk, mun sukkiksissa on reikä! |
| sukkula | std. slg. penis |
| suklaaosaston poika | std. slg. homo |
| suklari | std. slg. sukellusvene, dyykkari Finskeil ei saa olla suklareita. |
| suklata, suklaa | std. slg. sukeltaa, dyykkaa Funtsaa ny snadisti mihi suklaat… Pystytsä suklaa hyppyaltaan botnee. |
| suksee | std. slg. leik. menestys, onnistuminen Tän kesän kiertue on ollu tosi kova suksee. Villellä ei ollu eilen oikein sukseeta naisten kanssa. Meidän biisi oli aikamoinen suksee, biisillä oli … – Succes. |
| sukset ristissä | std. slg. huonoissa väleissä, riidoissa; toistensa ymmärtämättömyys, riita Ei niitä voi kutsua tänne yhtaikaa, ku niillä on aina sukset ristissä. Meillä on menny ton naapurin äijän kanssa sukset pahasti ristiin. – În relații proaste. |
| suksi ei luista | 1 std. slg. asiat eivät etene, juttu ei onnistu 2 ark. miehen kyvyttömyys yhdyntään, impotenssi |
| suksi kuuseen! | std. slg. alat. suolle häivy, mene tiehesi, painu suolle, menepä pois! Suksi kuuseen!Suksi nyt äkkiä kuuseen, ku vielä ehdit! Älä selitä, suksi kuuseen! Suksikaa suolle siitä! Suksi suolle, mä teen mitä mua huvittaa! |
| suksi vittuun! | std. slg. alat. lähdepä pois! mene pois! häivy, mene tiehesi, painu vittuun Suksi vittuun ja vähän äkkiä! Suksi vittuun, mä vihaan sua!Suksi vittuun, sä yökötät mua, no ala vetää siitä jo. |
| suksia, suksii | 1 ark. hiihtää Oon mä tänä talvena suksinu jo parisataa kilometriä. Se hiihto oli vaan semmosta väkisin suksimista, ku lumi oli niin pehmeetä. 2 ark. std. slg. mennä pois, painua tiehensä, lähteä Täällon tylsää, eiköhän lähetä suksimaan. Ääh, suksikaa siitä ny kaikki helkuttiin! |
| suksiboksi | ark. suksikotelo, auton katolle kiinnitettävä suksikotelo Suksiboksi on pitemmillä reissuilla ihan ehdoton. Voihan siinä suksiboksissa kuskata muutakin tavaraa. |
| suksii shoobaa | std. slg. painua pois (paskaan?) |
| suksirasva | ark. suksivoide |
| suku | std. slg. suklaa Tuotsä mulle sukuu? |
| sukukalleus | leik. mon. miehen sukupuolielimistä |
| sukupuolenvaihtaja | tekn. liitin, joka muuttaa liittimen tai johdon pinnijärjestyksen uroksesta naaraaksi tai päinvastoin |
| sukupuolihurjastelu | leik. hillittömästä sukupuolielämästä, seksihurjastelu |
| sukupuolineutraaliavioliittolaki | u.s. (2010) eräissä maissa jo voimassa oleva laki, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien avioliiton |
| sukuvika | leik. usein ironisesti: perinnöllinen taipumus, perheessä tai suvussa yleinen ominaisuus On se sun siskokin kauhee puhumaan, taitaa olla sukuvika. Meillä on semmonen sukuvika, et kukaan ei osaa laulaa. No mun isä ja setä on myös taksikuskeja, et se on vähän semmonen sukuvika. |
| sulassa sovussa | ark. yhdessä, yhteen sopien Somaleita, suomalaisia, venäläisiä, kaikki sulassa sovussa. Siel ne lapset nyt leikkii sulassa sovussa. |
| sulatella | ark. miettiä, pohtia, yrittää ymmärtää Tää tarjous tuli aika äkkiä, mun täytyy nyt vähän sulatella sitä. Sulattele vaan tätä asiaa ihan rauhassa. |
| sulattaa | ark. ymmärtää, hyväksyä, sietää Sitä uutta tietoo tulee koko ajan, ennenku on ehtiny sulattaa vanhaakaan. Mutsin on jotenkin vaikee sulattaa sitä, että mä en oo enää pikkulapsi. Mä en sulata tommosta käytöstä. |
| sulfa | ark. sulfalääkkeistä, sulfavalmisteista |
| sulhanen | ark. leik. miehestä: heila, kulta, rakastettu; poikaystävä, miesystävä Katjan uusi sulhanen. Tytöllä käy jo sulhasia. |
| sulhasmies | leik. sulhanen vars. häissään |
| sulho | ylät. leik. sulhanen, ylkä |
| sulis, sulkis; sulka | ark. urh. sulkapallo Piti lähtee veks, kun halliin tuli jotain suliksen pelaajia. Kyllä sulkis on kunnon liikuntaa, jos sitä pelaa tosissaan. Pelataanks vähän suikista? |
| sulka hattuun | ark. ansiokas asia, meriitti, kunnia Se projekti oli sille uusi sulka hattuun. – Jos pălăria. |
| sulka maassa | std. slg. allapäin, surullinen Mä tsiigasin ku Rami dallas himaan ihan sulka maassa. |
| sulkea silmänsä ainiaaksi | slg. kuolla |
| sulkeiset | 1 ark. sot. sulkeisjärjestysharjoitus, järjestys jossa joukon alayksiköt ja yksityiset sotilaat ovat toisiinsa nähden määräpaikoissa 2 kuv. kalvosulkeiset |
| sulkis | ark. std. slg. urh. sulkapallo, badminton (peli ja väline) Yläpitskulla skulattiin sulkista. |
| sulla | kans. slg. sinulla Onks sulla hetki aikaa? Oispa mulla niin ihana mies ku sulia. Suliahan sitä on hyvät jutut. |
| sulle | kans. slg. sinulle Sulle on tullu kirje. Sulleks nää tiedot piti antaa? Sullehan mä en kerro mitään. |
| sullei, sultei | kans. slg. sulia ei, sinulla ei; sulle ei, sinulle ei; suita ei, sinulta ei Sullei vissiin oo kokemusta näistä hommista. Sillä miehellä onkin jotain sellasta, mitä sullei oo. Sori vaan, mut sullei nyjääny mitään, ku sä olit myöhässä. Sultei oo kysytty mitään. |
| sullon, sulton | kans. slg. sulia on, sinulla on; sulle on, sinulle on; suita on, sinulta on Mitä sullon siinä? Sullon sit vissiin varaa neuvoa muita. Kuka sullon semmosta sanonu? Sullon jätetty soittopyyntö. Mikä sulton taas hukassa? Sulton ihan turha kysyä mitään, ku sä kuitenkin sanot aina ei. |
| suma | korttip. joukko hyviä kortteja; koko käsi saman maan kortteja |
| sumee | std. slg. kova, hieno, upea |
| sumeen | std. slg. erikoisen |
| summamutikassa, summanmutikassa | ark. summassa, valikoimatta, umpimähkään Mä vaan näytin summamutikassa ruokalistaa, että tuo vaikka tota. Ei me ikinä löydetä sinne, jos me vaan ajellaan summanmutikassa ympäriinsä. |
| sumpit | std. slg. lämmitetty kahvi Otatsä snadit sumpit jos lämmitän ton eilisen borkan? |
| sumplata, sumplaa, sumplii, sumplailla, sumplia | ark. std. slg. järjestellä, keinotella, sopia, suunnitella (epärehellisesti, vippaskonstein, epärehellisesti, salaa) Mitähä se mutsi on menny taas sumplii? Ne lautakunnan jäsenet sumplas keskenään, kuka saa parhaat tontit. Nyt ei sumplailla mitään, vaan kaikki hoidetaan pykälien mukaan. Eiks me voitais sumplia nää verojutut jotenkin? Sumpli itselleen hyvän paikan. Sumplia tilejä. |
| sumplaus | ark. sumplaaminen |
| sumppa, sumppi, sumpit | std. slg. leik. (huono) kahvi, lämmitetty kahvi Divataaks tosta sumpit ennenku lähetään? Kauheeta sumppia tää kahvi. Eiköhän keitetä sumpit. |
| sumppu | 1 ark. ruuhka, suma, tiivis rykelmä; ruuhkainen, ahdas paikka Me jouduttiin istumaan takapenkillä ihan sumpussa. Kaikki meni ihan sumppuun oven eteen, ku ne yritti päästä ekana sisään. Toi uus risteys ei toimi yhtään, se on kauhee sumppu. Puolustavat pelaajat kerääntyivät sumpuksi maalin eteen. Juuttui autoineen keskustan liikennesumppuun. 2 std. slg. putka, pidätettyjen säilytysselli poliisiasemalla |
| sumuttaa | ark. std. slg. hämätä, huijata, harhauttaa, pettää Vittu, se on taas sumuttanu sua! Ei se mitään tiedä, se vaan yrittää sumuttaa. Villeä vissiin vähän sumutettiin niissä kaupoissa. |
| sun | 1 kans. sinun Kyllä sunkin nyt sen verran pitäis ymmärtää. Onks nää sun lapaset? Sunks avain tää on? Oli kivaa jutella sun kanssas. No voi sun! Voi sun vietävä, saamari! 2 ark. ja-sanaa vastaamassa No siellä seminaarissa nyt puhuttiin sitä sun tätä. Siellä vintillä on yhtä sun toista roinaa. Käytiin vähän siellä sun täällä. Yks(i) sun toinen [ihminen]. Tässä on tehty yhtä sun toista, sitä sun tätä. Autot sun muutpelit. |
| sundis, suntis | 1 std. slg. sunnuntai 2 std. slg. sunnuntailoma (armeijasta) |
| sungata | std. slg. laulaa |
| sunshine | huum. LSD-tabletti |
| suntikset | slg. arm. slg. armeijan lomavaatteet; pyhävaatteet, parhaat vaatteet Nykyään noi mokkerit on maastopuvut päällä lomallakin, et onkohan niillä suntiksia ollenkaan. Mihis sä oot menossa, ku sä oot oikein suntikset päällä? |
| suo | 1 ark. poistumiskehotuksissa sekä harmistuneen ja leikillisen torjuvissa ilmauksissa. Painu, suksi suolle täältä! Minäkö ennakkoluuloinen, suksi suolle! 2 kuv. Vajota epätoivon suohon. Olla suossa vaikeuksissa, liemessä, pulassa tms. Suo siellä, vetelä täällä [= yhdestä pahasta päästyään voi joutua toiseen; kaikki ongelman ratkaisut ovat yhtä huonoja] SP. |
| suojakänni, suojakännit | 1 ark. std. slg. känni, joka suoraa esimerkiksi kuskiksi joutumiselta, olla sen verran juopunut, ettei tarvitse kuskata ketään Jää auton avaimet kotiin ja sinä sinne baarin, meikä on ottanu muutaman! 2 ark. std. slg. edellisenä päivänä otettava känni, joka suojaa todellisesta kännäyspäivästä seuraavalta krapulalta; ts. etukäteen otettava tasoittava, jos lähtee ryyppämään parin päivän ryyppyputken jälkeen, silloin vallitsee tila, jolloin ei niin helposti mene päihin Suojakännit alla niin saa lipittää vähä reilummin sitä ööliä. |
| Suokki | ark. std. slg. Suomenlinna Suokis käytiin skoilen kans luokkaredul. |
| suolainen | ark. kallis Oli se hinta aika suolanen. Toi autoilu alkaa olla suolasta touhua tämmösillä bensan hinnoilla. |
| suolarahat | ark. std. slg pikkuraha, palkanlisä Ne meidän palkat on ihan vaan suolarahoja tommosen ison firman budjetissa. Ei näillä sivuhommilla elä, mut saahan niistä suolarahat. |
| suoli | 1 ark. mon. Poistaa kalan suolet. Oli niin nälkä, että suolet kurnivat, kurisivat. Suolia kurnii. 2 erik. ulostamiseen liittyen. Suolen tyhjentäminen. Onko potilaan suoli toiminut [= onko potilas ulostanut]? |
| suoltaa | std. slg. selittää epätoivoisesti, jankuttaa Se suolsi sellasta juttuu, et sitei ottanu todest erkkikää. |
| suomentaa | leik. selittää ymmärrettävästi |
| suomipoika | leik. suomalainen mies |
| Suomi‑teko | u.s. (2016) Suomi 100 ‑juhlavuoteen liittyvä Ylen kampanja kansalaisten ideoista, joilla Suomesta voitaisiin tehdä parempi paikka elää. |
| suonenveto | ark. äkillinen kivulias lihaskouristus – Cârcel, crampă musculară. |
| suoni | kans. jänne |
| suora | korttip. eräissä korttipeleissä: kädessä sarjan muodostavat numeroarvoltaan peräkkäiset kortit Värisuora. |
| suoraa päätä | ark. suoraan, oikopäätä Nyt mennään suoraa päätä kotiin, eikä hidastella yhtään. Ville painu suoraa päätä baaritiskille. |
| suoralta kädeltä | ark. suoraan, heti, miettimättä Noin pätevä kaveri me voidaan palkata suoralta kädeltä. Mä voin sanoo heti suoralta kädeltä, et toi ei onnistu. |
| suoratoisto | ark. u.s. (2012) (engl. streaming) tiedon siirto ja käyttö yhtäaikaisesti niin, että käyttö aloitetaan ennen kuin tieto on kokonaisuudessaan siirretty vastaanottajalle, virtaustoisto, striimaus. Suoratoistoa voidaan hyödyntää mm. internetissä kuvaa ja ääntä siirrettäessä. Esim. useita Musiikkitalon konsertteja voi seurata internetistä suoratoistolähetyksinä. |
| suorituslisä | ark. ikälisän tilalle kehiteltävä palkanlisä, joka määräytyy tehtävän vaativuuden ja työntekijän suoriutumisen mukaan |
| suossa | ark. vaikeuksissa, pulassa Me ollaan kohta ihan suossa näitten laskujen kanssa. Mä jouduin ihan kauheeseen suohon niitten selittelyjen kans. |
| SUP | lyh. u.s. (2012) (engl. = stand‑up paddling) melominen seisoen |
| supata, suppailla | ark. (2012) (vrt. SUP) meloa seisten lainelautaa muistuttavalla SUP‑laudalla Lomalla uitiin, snorklattiin ja supattiin. |
| super‑ | ark. vierasperäisten sanojen alkuosana: erittäin, hyvin, huippu‑, yli‑, hyper‑; omaperäisissä sanoissa superhieno, supervaikea, superale t. super-ale, supertarjous |
| super sejase | ark. std. slg. hyvä juttu esim. nyt on ollut ihan superkiva talvi |
| superjulkkis | ark. (kansainvälisesti) erittäin tunnetusta henkilöstä |
| superkarttuma | ark. std. slg. tavallista suurempi eläkekarttuma, jota kertyy yli 63-vuotiaalle työntekijälle |
| supermies | ark. korosteisen miehekkäästä ja seksuaalisesti aktiivisesta miehestä |
| supermorfa | huum. morfinbase |
| supermyrsky | 1 ark. tuuli, joka on voimakkaampi kuin hirmumyrsky 2 ark. lumisade, josta on kirjoitettu jossakin iltapäivälehdessä |
| superneuvola | u.s. (2017) perhekeskus, johon yhdistetään entisiä lähineuvoloita ja muitakin perheiden tarvitsemia sosiaali‑ ja terveyspalveluja |
| superrikas | ark. superrikkaat öljyšeikit |
| superruoka | u.s. (2010) (engl. superfood) terveyttä edistävä ruoka, esim. mustikat ja ruisleipä |
| superstaar | ark. Adidas tennarit |
| supisuomalainen | ark. aito, täysin suomalainen. Supisuomalainen kesäjuhla. Supisuomalaisen näköinen pellavapää. |
| supliikki | 1 ark. sb. puhetaito, puhelahjat, ilmaisukyky Myyjän hommissa pitää olla hyvä supliikki. Tommosella supliikilla sä voit puhua ympäri ihan kenet vaan. Myyjän hyvä supliikki. 2 ark. adj. jolla on hyvät puhelahjat Supliikki seuramies. Supliikki esiintyjä. |
| supliikkimies | ark. mies jolla on hyvä supliikki Hauska ja seurallinen supliikkimies. Hän on supliikkimiehiä. |
| supliikkinainen | ark. nainen jolla on hyvä supliikki Hän on varsinainen supliikkinainen. |
| suppailla, supata | ark. meloa seisten lainelautaa muistuttavalla laudalla Mökillä suppailtiin päivittäin. |
| suppailu | ark. < suppailla; suppaileminen Suppailu kesän suosikkiharrastuksena. |
| suppaus | ark. < supata; suppaaminen Sää suosi järvellä suppausta. |
| suppari | slg. Sub tv |
| suppis | ark. suppilovahvero |
| suppo | ark. peräpuikko, suppositorio Musta ne supot oli tosi ällöttäviä. Pikkulapsillehan niitä suppoja yleensä laitetaan. |
| suppuun, suu | std. slg. vaikene, älä puhua pälpätä |
| surfata, surfaa, surffata, surffaa, surffailla, surffailee | 1 ark. std. slg. kierrellä internetissä, tietoverkossa, käyttää Internetiä, siirtyä sivulta toiselle, viettää aikaa netissä Taasko sä oot surffaillu koko yön ku oot ihan siimat ristissä? En mä mitään erityistä etsi, kuhan vaan surffaan. 2 ark. slg. vaihdella tv-kanavia tai katsella sivustoja netissä Surffasin netissä pannukakun ohjeet. 3 ark. purjelautailla; lainelautailla Oli tosi hyvä tuulet, me surffailtiin koko loman ajan. Ei Suomessa voi surffata, ku siihen tarttee kunnon aallot. |
| surffaus | 1 urh. lainelautailu, harrastus tai urheilulaji, jossa liikutaan veden päällä surffi- eli lainelaudalla Lainelautailu eli surffaus on tuhansia vuosia vanha Havaijilta lähtöisin oleva urheilulaji. 2 ark. internetissä www-sivujen välillä liikkuminen; surffaaminen Nettisurffaus syö toimistotyöntekijöiden tehokasta työaikaa. 3 slg. yleisön käsien varassa kelluminen esim. rock-konsertissa Yleisön käsien varassa kelluminen eli surffaus, crowd surfing, on kiellettyä Ilosaarirockissa. |
| surffi | std. slg. yömajojen vanerimakuusija |
| surffilauta | ark. slg. urh. purjelauta; lainelauta Surffaamiseen tarttee surffilaudan ja sit sen purjeen. Me vuokrattiin siellä Thaimaassa surffilaudat. |
| surinasussu | std. slg. moottoripyöräilystä kiinnostunut tyttö |
| surinat | huum. tinneristä tuleva olotila |
| surjailla | ark. selailla Internet-sivustoja |
| surkkis | std. slg. surkimus |
| surku | ark. vain määräyhteyksissä: sääli. Jkn tulee, käy surku jkta. Häntä tuli niin surku. Olisi surku lopettaa nyt.Voi surku, nyt ei onnistunut! |
| surmanloukku | ark. hengenvaarallinen paikka, kuolemanloukku. Surmanloukuksi osoittautunut tienristeys. |
| suru puserossa | std. slg. mieli matalana, surullisena, pahalla mielellä; surullinen, ankea olo, paha mieli, apea mieli Mikäs sulla on, ku sä oot ollu koko päivän ihan suru puserossa. Ville on semmonen kaveri, et sillei tuu ihan heti suru puseroon. Siinä ehti tulla jo suru puseroon. |
| surukirja | u.s. (2017) paperinen tai sähköinen kirja, johon voi kirjoittaa surunvalittelunsa; surua ja kuolemaa käsittelevä kirja |
| suruloota | std. slg. Chevrolet automerkki |
| surusukka | std. slg. musta villapipo Kaikil oli surusukka pääs. |
| survaa | std. slg. pelkää |
| survi | std. slg. arka |
| sus | kans. hämmästystä, pelästymistä tms. osoittavissa huudahduksissa |
| sushiburrito | u.s. (2016) merileväarkista kääritty kookas burritomainen rulla, jossa on riisin lisäksi erilaisia täytteitä |
| susi | std. slg. viallinen, kelvoton, epäonnistunut, pilalle mennyt Tää kaapeliha on ihan susi, stikkaa menee tällane. Se on semmonen remonttimies, et se tekee pelkkää sutta. Siitä organisaatiouudistuksesta tuli ihan susi, ei se toimi yhtään. |
| Susi | std. slg. Uusi Suometar |
| Susijengi | u.s. (2013) Suomen miesten koripallomaajoukkueen lempinimi. Joukkueen menestys Slovenian EMkisoissa aiheutti Suomessa koripallobuumin ja nosti Susijengin urheilua vain sivusilmällä seuraavienkin tietoisuuteen. |
| susikoira | ark. saksanpaimenkoira Lapsetkin pelkää, ku naapurissa on semmonen iso susikoira. Ei lommosta susikoiraa sais pitää irrallaan. |
| susipari | vanh. halv. vihkimättömänä elävästä parista |
| susiraja | std. slg. leik. kehä III (kehä I), sivistyksen uloin raja, kaupungin ja maaseudun raja, sivistyneen asutuksen raja, josta alkaa maaseutu (erämaineen)Niinhän ne hesalaiset sanoo. Kehä kolmonen on susiraja. Ei sieltä susirajalta mitään töitä saa. Kyllä täälläkin asuu ihmisiä, vaikka kuinka oltas susirajan takana. |
| susirajan ulkopuolella | ark. std. slg. kehäkolmosen ulkopuolella, helsinkiläinen maailmankatsomus, jonka mukaan koko Suomi Helsingin uloimman kehäväylän ulkopuolella on maaseutua – La țară. În provincie. |
| susiruma | ark. erittäin ruma. Susirumat tapetit seinillä. |
| sussa | kans. slg. sinussa Sussa on kuule paljon voimaa, jos sä vaan otat sen käyttöön. Onks tullu ikinä mieleen, et sussakin vois olla jotain vikaa? |
| sussari | std. slg. saksanpaimenkoira, susikoira Gartsalla mua vastaan ryntäs karmee sussari. |
| sussei, sustei | kans. slg. sinussa ei, sinusta ei Sussei oo mitään vikaa. Pysysit kotona, ku sustei oo siellä yhtään mihinkään. |
| sussiunakkoon, sussiunatkoon | slg. lievää päivittelyä, hämmästystä tms. ilmaiseva huudahdus: jestas, jessus Sussiunakkoon tota poikaa, mitä se ny teki! Siellä mentiin sellasta kyytiä, että sussiunatkoon! |
| susson, suston | kans. slg. sinussa on, sinusta on Susson se hyvä puoli, et sä kuuntelet toisia ihmisiä. Suston varmaan hauskaa tämmönen. |
| sussu | 1 ark. std. slg. tyttö, nainen Kato, mikä sussu tuolla menee. Hyvännäköinen sussu. 2 ark. std. slg. naispuolinen heila, tyttöystävä Minkäslainen sussu sillä teidän pojalla on? |
| sussuilla, sussuilee | std. slg. heilastella |
| susta | 1 kans. sinusta Ai että mä tykkään susta. Onks susta tää hame ihan kauhee? Kyllä susta on siihen, ku sä vaan jaksat yrittää. 2 dop. sustanon, neljän eri testosteronin sekoitus |
| susu | slg. CCUnit |
| sut | kans. slg. sinut Mä en kestä enää, mä jätän sut. Sut on kuulemma nähty sen kundin kanssa. |
| sutari | std. slg. nuohooja |
| sutata | slg. liata, tuhria, töhriä, sotkea, sotata Missä sä oot sutannu noi vaattees? Sitä tekstiä oli korjattuja sutattu niin monta kertaa, et ei siitä saanu mitään selvää. Kyllä lapset osaavat sotata. Missä olet sotannut pukusi? |
| sutena | ark. täysillä, ahnaasti, suoraa päätä En mä edes tuntenu koko tyyppiä, ja se tuli ihan sutena kimppuun. Kaikki ryntäs ihan sutena ruokapöytään. |
| sutenööri | std. slg. naisen kauppaaja – Pește. |
| suti | ark. pyöreä sivellin, pensseli Annas se suti, mä voitelen nää pullat. Ei tämmösellä vanhalla sudilla tee enää mitään. Maalisuti, partasuti. – Pensulă; pămătuf. |
| sutia | 1 ark. maalata, pyyhkiä sudilla Pitäs sutia vähän pohjamaalla tohon lommoon, ettei se ruostu. Äkkiä me toi seinä suditaan, kun pannaan toimeks. 2 ark. luistaa, pyöriä tyhjää Rekka jäi ylämäkeen sutimaan. Ei päästy mihkään, ku pyörät vaan suti tyhjää. |
| sutia, sutii | 1 ark. maalata; pyyhkiä, sivellä (sudilla) Sutia punamultaa seinään. Vene sudittiin tervalla. 2 ark. std. slg. luistaa, pyöriä tyhjää (paikallaan) Auton pyörät sutivat hiekassa. 3 std. slg. alat. naida |
| sutiluukku | std. slg. naisen sukupuolielin |
| sutina | 1 ark. vipinä, vilske, touhu, kiire. Maalin ympärillä oli kova sutina. 2 std. slg. Heillä on pientä sutinaa keskenään he ovat kiinnostuneita toisistaan, ihastuneita toisiinsa. |
| sutjakasti | ark. luistavasti, sujuvasti, notkeasti Työ kävi sutjakasti. |
| sutjakka | 1 ark. hoikka ja notkea Sutjakka urheilijapoika. 2 ark. luistava, sujuva Sutjakkaa hiihtoa. |
| sutki | ark. std. slg. juoni(kas), ovela, kiero; juonikkaasta, ovelasta, liukkaasta miehestä Siin saa olla aika sutki, jos tommosen romun pystyy myymään. Aika sutkit puheet sulia. Sutki torikauppias. Sutki puheissaan. |
| suttaantua, suttautua | 1 ark. tulla suttuiseksi, tulla likaiseksi, likaantua, sottaantua; sotkeutua Onpas toi auto taas suttaantunu, vaik mä just sen pesin. Kelaa se siima heti takasin, ettei se suttaannu. Painomusteesta suttaantuneet kädet. 2 ark. järjestyä, selvitä, sujua Ota vaan rauhallisesti, niin kyllä se siitä suttaantuu. Aina ne rahaasiat on jotenkin suttaantunu. Älä välitä, kyllä se siitä suttaantuu! |
| suttifima | std. slg. 75 senttiä, euroa |
| suttu | sotku, tuhru Sullon jotain suttua tossa paidankauluksessa. Tää kirjotus on semmosta suttua, ettei saa mitään selvää. |
| suttu | ark. sotku Käsiala yhtä suttua. |
| suttuinen | ark. likainen, siivoton; sottainen, sotkuinen, töhryinen, epäselvä Sun käsialas on niin suttusta, et ei täst saa mitään selvää. Kauheeta ku toi vessanpönttö on suttunen. Suttuinen käymälä. Suttuista käsialaa. Vanha suttuinen puliukko. |
| suttupaperi | ark. tilapäisiä muistiinpanoja, piirtelyä tms. varten varatusta paperi(lappuse)sta; sotkupaperi, muistiinpanoja, harjoittelua tms. varten varattu paperi Tosson sulle vähän suttupaperia. Kirjota ensiks tolle suttupaperille ja sit vasta puhtaaks. |
| suttupytty | ark. suttaaja, likaaja, sottapytty Tuupas suttupytty tänne, ni pestään naama. Miks kaikki miehet on tommosia suttupyttyjä? Perheen pieni suttupytty. |
| suttura | 1 ark. slg. halv. tyttö, nainen, sussu Mikä helvetin suttura sul oli eilen kainalossa? Se asuu kuulemma jonkun sutturan luona. Vanha äijä ja juoksee kaikkien sutturoitten perässä! 2 ark. slg. halv. prostituoitu |
| suu | 1 ark. puhalluselvytys Suusta suuhun -menetelmä. 2 ark. suudella jkta Antaa suuta jklle. 3 ark. liian lähelle Tulee, tuppaa ihan suuhun. 4 ark. Jättää avain suulle lukkoon, avaimenreikään 5 ark. Illan suussa (→←) alkuillasta 5 ark. yhdyssubstantiivien ja -adjektiivien jälkiosana: -suinen hymysuu, naurusuu, piippusuu, partasuu, piimäsuu. |
| suu kiinni | ark. ole hiljaa, pidä suu kiinni Suu kiinni ja heti! Suus kiinni, ennenku multa palaa hermot! |
| suu käy | ark. paljosta puhumisesta Kyllä sillä Villellä taas suu käy. Mä en tajuu miten sillä naisella riitti sitä juttua, suu kävi koko ajan. |
| suu messingillä | ark. iloisena, suu hymyssä, naama korvissa No onpas sulla nyt suu messingillä. Sitä ei tartte ku vähän kehua, niin se on koko päivän suu messingillä. |
| suu poikki, suppuun | ark. ole hiljaa, pidä suu kiinni Nyt suu poikki! Tää asia on nyt sovittu, ja sitten suut poikki! Mitä te siellä kuiskitte, suut suppuun! |
| suuhygienisti | ark. hammashoitajien, sittemmin hammashuoltajien uusi ammattinimike |
| suukka | last. suu, suukki, suukko, suukku |
| suulata, suulaa | std. slg. ottaa aurinkoa |
| suulberi, suulperi | std. slg. aurinko, suulis, auringonpaiste Otettii eile Korkiksessa suulista parin gimman kanssa. Saaks siel jo suulberii? Pakko päästä heti biitsille, ku suulperi paistaa. |
| suuna päänä | ark. koko ajan äänessä Ville sielloli taas suuna päänä selittämässä. Ajattelisit säkin vähän mitä puhut, etkä aina vaan olis suuna päänä. |
| suuntaanäyttävät | std. slg. ensimmäiset oluet |
| suuppaa | std. slg. juoda alkoholia, ryyptätä |
| suuri | 1 ark. leik. Olla suurin ja kaunein (omasta mielestään) jssak suhteessa paras, huippu, ykkönen 2 ark. sb.Tämä nyt ei vielä suuria merkitse. |
| suurin piirtein | ark. noin, suunnilleen, osapuilleen, jotakuinkin. Suurin piirtein viisi metriä pitkä. Väite pitää suurin piirtein paikkansa. |
| suurmäki | 1 urh. hyppyrimäki jossa hyppyjen pituudet ovat n. 90–125 metriä, suuri mäki, iso mäki 2 ark. tällaisessa mäessä suoritettava kilpailu. Suurmäki hypätään sunnuntaina. |
| suurta huutoa | ark. huudossa, suosiossa, muodissa, viimeistä huutoa Toi tositeevee, sehän nyt on suurta huutoa. |
| suurus, suuruste | 1 ark. yl. ruoasta 2 ark. kans. aamiainen |
| Suusis | std. slg. Seurahuone |
| suut (ja) silmät täyteen | ark. perusteellisesti, häikäilemättömästi, silmittömästi Pomo haukku mut ihan suut ja silmät täyteen. Jätkä valehteli pokkana suut silmät täyteen. |
| suutari | ark. räjähtämättä jäänyt kranaatti, pommi tms. Sielt rakennustyömaalta löyty joku vanha lentopommi, se oli jääny suutariks. |
| suutelutauti | ark. lääk. mononukleoosi |
| suuvärkki | ark. suu, puhelahjat Mä oon menossa hammaslääkäriin, et sais ton suuvärkin kuntoon. Villellä on tosi hyvä suuvärkki. Hampaaton suuvärkki. Hänellä on hyvä suuvärkki hän on hyvä suustaan, hyvä puhumaan, nokkelasanainen. |
| suvaita | iron. viitsiä, pitää sopivana |
| suvakki | ark. halv. u.s. (2016) ihmisestä, joka suhtautuu eri kulttuureihin, uskontoihin ja etnisiin ryhmiin (liian) suvaitsevaisesti |
| suvata | ark. ammattikieltä: arvioida tai tasapainottaa esim. talousarviota sen sukupuolivaikutuksen kannalta |
| suvereeni | ark. todella ylivoimainen Kanada oli suvereeni jääkiekon MM-kisojen loppuottelussa. |
| suvi | kans. ylät. kesä |
| suvinen | kans. ylät. kesäinen |
| suvipäivä | kans. ylät. kesäpäivä |
| svaaraa | std. slg. vastata |
| swag, swägä | koul. slg. nuorekkaasti, cool, tyylikäs |
| svamppa | 1 std. slg. kova juomari 2 std. slg. ruma nainen |
| svartta | std. slg. mustasukkainen |
| svedu | std. slg. halv. svedupelle, svedupetteri, sveegu, svendu, svenski, svenssoni, ruotsalainen, ruotsinkielinen Svedut on kovia pelaamaan jääkiekkoo. Ahvenanmaalla melkein kaikki on sveduja. Aina ne saatanan svedupellet valittaa joka asiasta. En mä tajuu, miks kaikkien pitää lukee koulussa ruotsia parin hullun svedupetterin takia. |
| sveesi | std. slg. ruotsin kieli |
| svendit | std. slg. naisten rinnat |
| svengata, svengaa | 1 ark. soida tai soittaa hyvin, luontevan, mukaansa tempaavan rytmikkäästi; huvitella, pitää hauskaa, mennä lujaa En mä yleensä tost jatsista välitä, mut se bändi svenas hyvin. Ei tämmöstä musaa voi tanssia, ei tää svengaa yhtään. Sul tais eilen svengata aika lujaa. Svengaava kappale. Orkesteri svengasi. 2 std. slg. mennä hyvin, luonnistua Hei friidut, mites tääl svengaa? Svengaa ku hirvi. Svengaava [= vetävä, mukaansa tempaava] komedia. Porukalla näytti svengaavan olevan hauskaa, menevän lujaa. 3 huum. aine, hasis vaikuttaa hyvin |
| svengi | 1 ark. musiikin luonteva rytmikkyys, tanssitta vuus; hyvä tunnelma, meno Nyt on hyvä svengi! Paa musaa, niin saadaan vähän svengiä. Soitossa oli svengiä. 2 std. slg. vauhti, meno, hyvä tunnelma Juhlissa oli kova svengi. |
| svenski, svenssoni | std. slg. halv. ruotsalainen, ruotsinkielinen Siel laivalla oli paljon svenssoneita. |
| svetari | ark. slg. neulepusero Siellon aika kylmä, mä taidan laittaa ton svetarin päälle. Onks noita svetareita mustana? |
| svetta | std. slg. hyppyri |
| svettamäki | std. slg. hyppyrimäki |
| svettis | ark. std. slg. hiki |
| svimmaa | std. slg. pyörtyä |
| Svimpula | std. slg. Kumpulan maa-uimala |
| swoosh | slg. Nike-logo, joka suunniteltiin 35 dollarin hintaan |
| svyygeri | std. slg. pika-ajuri |
| Svärje | std. slg. Ruotsi, ruotsin kieli |
| syddit | std. slg. suojukset |
| sydis, sydäri | std. slg. sydänkohtaus Ukko sai sydiksen ku se katto telkasta missiskaboja. Eihä siihe aina delaa, ku saa sydärin. |
| sydämellä | ark. mielessä, huolenaiheena, kerrottavana No, mitäs sullon sydämellä? Tiinalla oli kaikenlaista sydämellä, me puhuttiin tosi pitkään. |
| sydämys, sydämmys | kans. tav. mon. sydämenseudusta; kuv. sisin, tunteet, sydän |
| sydän kurkussa | ark. peloissaan, hädissään Koko ajan saa olla sydän kurkussa, et koska loppuu työt. Me mentiin sinne sairaalaan ihan sydän kurkussa. |
| sydän sykkyrällä, syrjällään | ark. peloissaan, hädissään, sydän kurkussa Tiina on ollu sydän sykkyrällään, et miten niissä ylppäreissä käy. Mä oon kuule oottanu sua täällä sydän syrjällään koko yön, mis sä oot ollu? |
| sydänfilmi | ark. lääk. sydänkäyrä Otettiin sydänfilmi. |
| sydänhermovika | ark. lääk. toiminnallinen sydänhäiriö (vrt. sydänhäiriö) |
| sydänhäiriö | ark. lääk. Toiminnallinen sydänhäiriö oireista (sydämentykytys, rintakivut yms.), joiden syyksi ei löydetä elimellistä vikaa. |
| sydäniskuri | lääk. u.s. (2016) defibrillaattori, Lääkäriseura Duodecimin Lääketieteen sanastolautakunta on ehdottanut, että hankalana pidettyä defibrillaattoria voi kutsua kotoisammin sydäniskuriksi. |
| sydäntä | ark. uskallusta, julkeutta, kanttia, luontoa Siis mulla ei kerta kaikkiaan ollu sydäntä kertoo totuutta sille jätkälle. Mä en tajuu, miten kellään on sydäntä tehdä tommosta. |
| sydänveritulppa | ark. lääk. sepelvaltimotukos; sydäninfarkti Saada sydänveritulppa. |
| sydäri | ark. lääk. sydänkohtaus, sydäninfarkti; kova pelästyminen, raivostuminen Se kuoli sydäriin. Voihan sitä saada sydärin vaikka nelikymppisenä. Pakko mennä kotiin tai mutsi saa sydärin. |
| sygä, sykkeli | std. slg. polkupyörä |
| sykkiä | slg. tehdä jotain innokkaasti, touhottaa, kävellä nopeasti, juosta Älä syki noin kovaa. |
| sykkiä | ark. tehdä jotain innokkaasti, touhottaa |
| sykky | slg. syli, sylkky En mä jaksa kantaa sua enää sykyssä. Istu nyt tähän mun sykkyyn. – În brațe. |
| syksee | std. slg. menestys Mahtava syksee. |
| sylettää | slg. ottaa päähän rankasti, vituttaa, ärsyttää, inhottaa, pistää vihaksi Oikein sylettää noin huono käyttäytyminen. |
| sylettää | ark. std. slg. harmittaa, inhottaa, ottaa päähän rankasti |
| syljettää | ark. inhottaa, suututtaa Mua on alkanu jotenkin syljettää noi valmisruuat. Oikeen sylettää taas kuunnella niitä samoja juttuja. |
| sylkeä | 1 urh. ark. Maalivahti sylkee kiekkoja torjuu vain puolittain niin, että laukaukset kimpoavat hänestä takaisin. 2 kuv. Hän ei sylje lasiin hän käyttää alkoholia. Sylkeä verta pahassa ahdingossa olemisesta. Hän sylki silmilleni [= purki (vihaisena) minulle] koko katkeruutensa. Laavaa kidastaan sylkevä tulivuori. |
| sylkky | ark. last. syli, sykky Tuu äidin sylkkyyn! Ei toi lapsi haluu enää olla sylkyssä. Ota sylkkyyn! – În brațe. |
| sylkykuppi | ark. tyytymättömyyden, halveksunnan, kiukun tms. kohde Ei siin voi oikein mitään jos on hankala asiakas, sit pitää vaan olla sylkykuppina. |
| sylttytehdas | 1 leik. tehdas, jossa tehdään stutmänejä Sylvester Stallonen elokuviin 2 slg. Syyllistä osoittava suunta. Jos kaikki johtolangat osoittavat tiettyyn suuntaan, niin siellä on myös syy(llinen) Kaikki jäljet johtavat sylttytehtaalle. |
| syltäinen | kans. sylen mittainen |
| symffaa | std. slg. haukkua, ivata, moittia |
| sympata | ark. sympatisoida; tukea, kannattaa. Elokuvan päähenkilöä ei voi olla symppaamatta. Mitä joukkuetta symppaat? |
| sympatiapiste | ark. kuv. Keräsi sympatiapisteitä [= myötätuntoa] kertomalla kurjasta lapsuudestaan. |
| symppiksii | std. slg. ystävällisiä ihmisiä |
| symppis | 1 ark. std. slg. sb. sympaattinen ihminen, miellyttävä, mukava Onhan se poika ihan symppis. Symppis kaveri. Ihan symppis elokuva. 2 ark. std. slg. aj. sympaattisia tuntemuksia herättävä, mukava Mä voisin lainata jonkun symppiksen kirjan, mä en jaksa nyt mitään synkkää tai ahdistavaa. |
| syna, syntikka, syntsa, syntti | tekn. mus. slg. syntetisaattori Onks toi kitaran ääni vai onkse syntikka? Syntikalla ny voi tehä melkein mitä vaan. |
| syndit | std. slg. pelisuojukset, suojukset, esim. jääkiekkossa; suojukset urheilussa On rullaluistimienkin kanssa hyvä olla syndit. Kiekko jäi jonnekin maalivahdin syndeihin. |
| synffaa | std. slg. haukkua, ivata, moittia |
| synkassa, synkkaan | ark. Olla synkassa olla samatahtiset, synkata. Saada filmin kuva ja ääni synkkaan. |
| synkata | ark. std. slg. sopia yhteen, tulla toimeen keskenään, viihtyä yhdessä Törkeen näköstä tommonen dubbaus, ku huulet ei synkkaa yhtään. Meillä synkkaa Tiinan kanssa tosi hyvin. Nämä ohjelmat eivät synkkaa. Meillä synkkasi heti. Miten teil synkkaa? Synkkaas noilla?Television kuva ja ääni eivät oikein synkkaa. Heillä, hänen kanssaan synkkaa hyvin. |
| synkistellä | ark. olla synkkänä, suhtautua asioihin synkästi, pessimistisesti, esittää synkkiä arvioita tms. Eiks elämä vois olla hauskaakin, ettei aina vaan tarvii synkistellä. No ainahan ne murrosikäset synkistelee. Nykytilannetta enempää synkistelemättä. ”Työttömyys lisääntyy”, synkisteli työministeri. |
| synkistely | ark. synkisteleminen |
| synnytystalkoot | leik. u.s. (2017) sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Antti Rinteen ehdottama keino syntyvyyden lisäämiseksi |
| synnäri | ark. synnytyssairaala |
| syntisen | ark. slg. vahvistussanana: uskomattoman, mielettömän, älyttömän Kyl saunan jälkeen pari kaljaa maistuu syntisen hyvältä. Onhan se syntisen komee mies. |
| syntisäkki | leik. syntiä tehnyt ihminen, suuri syntinen |
| syntsa, syna | tekn. mus. slg. syntetisaattori, syntikka Noi on tosi hauskat, noi kahekskytluvun syntsalla tehdyt saundit. |
| synttärisankari | ark. syntymäpäiväsankari |
| synttärit | 1 ark. std. slg. syntymäpäivä Mullon tänään synttäri. Mä annan sen kirjan iskälle sen synttärinä. 2 mon. syntymäpäiväkutsut, syntymäpäiväjuhlat Tuutteks tekin sinne synttäreille? Järjestäks sä oikeen isotkin synttärit?Oltiin Minnan synttäreillä. |
| syntyä | ark. jonkin asian osaamisesta, onnistumisesta Kyllä multa sämpylät syntyy ‘osaan leipoa sämpylöitä’. Eiköhän tästä vielä kirjahylly synny ‘tule, valmistu’. |
| syra | huum. LSD-tabletti |
| syrjä | std. slg. luonne, sisu Jätkällä on aika kova syrjä, ku se ei lähe haneen. |
| syrjähyppy | ark. (tilapäinen) uskottomuus, pettäminen, vieraissa käyminen Sehän oli vaan pelkkä yhen illan syrjähyppy. Mä en sit syrjähyppyjä kattele, se on kerrasta poikki! |
| syrkka | std. slg. kirkko |
| syrra, sysika, syska, systeri | std. slg. sisko, sisar On mulla yks systeri, se on mua neljä vuotta vanhempi, mun isosysteri. Sano systerilles terveisiä. Ota ny se systeris megee vaa, se o ihan kliffannäköneki. |
| syssyyn | ark. samalla kerralla, yhdellä kerralla, yhteen menoon No siinä se menee toinenkin lapsi samaan syssyyn. Eiks toi vesisade ikinä lopu, ku sitä on tullujo viikon yhteen syssyyn. |
| systeemi | 1 ark. homma, touhu, toiminta, järjestely Menee siinä uudessa työpaikassa vähän aikaa, et oppii kaikki systeemit. Mä en ny oikein tajua tätä verotussysteemiä. Villellä oli taas vireillä joku ihme systeemi. 2 ark. asia, seikka, juttu, homma Mikäs systeemi täällä on menossa? Hyvä systeemi! 3 slg. Alko 4 slg. Ruotsin Alko, Systembolaget 5 huum. juttu, homma |
| systeemit | std. slg. suunnitelmat, tavat |
| sytkä, sytkäri, sytsäri | std. slg. (savukkeen)sytytin, tupakansytytin, stendari Londaa vähä sun sytkää. Onks sul sytkäriä? Täst sytkäristä on vissiin kaasu loppu. Viititsä stikkaa mun sytkärin siit hyllylt. |
| sytkärivarma | ark. sytkärivarma balladi |
| sytskari | std. slg. suojeluskuntalainen, partiolainen? |
| syttifemmark | std. slg. 75 senttiä, euroa |
| sytyttää | ark. std. slg. oivaltaa, käsittää, tajuta, tulla mieleen Joko alko sytyttää? Mullei nyt oikein sytytä, et mitä sä meinaat. Sillä tyypillä sytyttää vähän hitaasti. Eikö (sinulla) sytytä [= etkö käsitä]? Hänellä sytyttää hitaasti hän on hidas oivaltamaan. Eiks sul vielkää sytytä? |
| sytyttää alapäässä | std. slg. eroottinen havahtuminen |
| syvältä | ark. std. slg. huono, kelvoton, ala-arvoinen Toi on tosi syvältä (perseestä). |
| syvältä (perseestä) | alat. vastenmielisestä, inhottavasta, kyllästyttävästä asiasta tai ihmisestä: perseestä, hanurista Tommonen kieroilu on tosi syvältä. Meidän äiänope on ihan syvältä. Haistakaa vittu, te ootte syvältä perseestä kaikki! |
| syvältä, tosi syvältä | std. slg. huono, paha, tyhmä juttu – Proastă treabă. |
| syyhkiä, syyhkii | std. slg. huum. varastaa |
| syyhy | huum. varkaus |
| syykkeli | std. slg. polkupyörä |
| syyläri, syylari | ark. polttomoottorin jäähdytin Syyläriin tuli reikä, ja kaikki nesteet valu tielle. |
| syyni | 1 ark. std. slg. tarkastus, tutkimus, tutkinta, katselmus, valvonta, sensuuri Verotoimisto on kuulemma ottanu ne tilit syyniin. Kai täs pitäs käydä lääkärin syynissä, ku toi selkä on aina kipee. Joutui tullissa tarkkaan syyniin. Käydä säännöllisesti lääkärin syynissä. Metsien kunto on jatkuvassasyynissä tarkkailun alaisena. 2 std. slg. kutsunnat Saada kutsu syyniin asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen. |
| syynätä, syynaa | ark. std. slg. tarkastaa, tutkia Meijän kaikki tavarat syynättiin tullissa. Pitäs joskus syynätä, onks tuolla laattojen alla hometta. Syynasko ne sun kledjutki? Passit syynättiin tarkkaan rajalla. |
| syynäys | ark. syynääminen |
| syytinkivaari | leik. eläkevaari |
| syyä, syyään | ark. syödä, syödään Voikohan tätä ruokaa enää syyä? Kyllä sun pitää syyä enemmän, et sä jaksa muuten. Syy äänkö jotain välillä? Jouluna syyään aina niin että napa ratkee. |
| syödä | 1 ark. moottorista: kuluttaa, viedä Paljonks se kone syö satasella? Pitäs kai tarkistaa noi tiivisteet, ku tää on alkanu syömään hirveesti öljyä. 2 ark. nieltävien lääkkeiden nauttimisesta. Syödä lääkkeitä vaivaansa. Syödä ehkäisypillereitä, penisilliiniä. |
| syödä kädestä | ark. olla nöyrä, totella, täyttää kaikki toiveet Se jätkä on niin rakastunu Tiinaan, et sehän syö sen kädestä. Pomo haluaa, et kaikkien pitäs vaan syödä sen kädestä. |
| syödä porkkanaa altapäin | slg. kuolla |
| syödä sanansa | ark. rikkoa lupauksensa, perua puheensa Nyt et kyllä ala syödä sanojas! Taasko se paskiainen söi sanansa. |
| syödä, syö miestä | std. slg. harmittaa, kuluttaa esim. hermoja, syö hemmoa Tommonen kyl syö miestä. |
| syöksy | ark. urh. syöksylasku |
| syöksyvirtaus | u.s. (2010) kuuro‑ tai ukkospilvestä laskeva, äkillisiä myrskyjä aiheuttava voimakas kylmä ilmavirtaus |
| syömäase, syömäaseet | ark. aterimista; ruokailuvälineet, aterimet Syömäaseet on siinä ylimmässä laatikossa. Mitäs syömäaseita tolle lapselle uskaltaa antaa? |
| syömähammas | urh. slg. joukkueen tärkein pelaaja |
| syömämies | kans. syöjä, ruokailija |
| syöpis, syöpäkääryle | std. slg. savuke |
| syöppö | 1 ark. syömäri. Suurin syöppö, mitä tiedän. Yösyöppö. 2 kuv. yhdyssanojen jälkiosana. Energiasyöppö. Aikasyöppö. |
| syöpötellä | ark. syödä paljon, mässäillä Tulipas mummun luona taas syöpöteltyä. Et sä sais syöpötellä ja juopotella noin rankasti. Kyllä jouluna saa syöpötellä kunnolla. |
| syöttäri, syöttis | ark. syöttötuoli |
| syöttää | 1 ark. atk. näppäillä tietokoneelle, antaa syöte Syötin salasanani, mutta tietokone ei hyväksynyt sitä. 2 ark. urh. antaa tai tarjota peliväline toiselle; saattaa pallo peliin aloituslyönnillä tai -heitolla Jalkapallossa puolustaja tavallisesti syöttää pallon hyökkääjälle. Pesäpallossa syöttäjä eli lukkari syöttää, ts. nostaa syötön heittämällä sääntöjen määräämällä tavalla pallon ilmaan syöttölautasen yläpuolelle. Korkea, matala, väärä syöttö. Kanuunasyöttö, kierresyöttö. Läpisyöttö. Vastata syöttöön. Syötön palautus. Voittaa, hävitä, menettää syöttönsä. Pitkittäissyöttö, poikittaissyöttö, pystysyöttö. Seinäsyöttö. Maalisyöttö. Tarkka, korkea, pitkä syöttö. Antaa, saada syöttö. Katkaista vastustajan syöttö. Ampui maalin laitahyökkääjän syötöstä. 3 tekn. toimittaa materiaalia tms. sitä käyttävään laitteeseen tai järjestelmään Polttoainesuutin syöttää bensiinin suoraan moottorin palotilaan. Voimalaitos syöttää sähköä valtakunnanverkkoon. 4 ark. syötittää, varustaa syöteillä Pitkäsiima syötetään kastemadoilla tai täyllä. |
| syötävän | 1 ark. positiivisena vahvistussanana: uskomattoman, mielettömän, vietävän Tiina on kyllä syötävän hyvän näkönen, ku se oikein laittautuu. Voi että on syötävän sulonen lapsi. Syötävän suloinen kissanpentu. 2 ark. lievänä kirosanana: pahus, peijakas. Voi syötävä! Se syötävän tyyppi! |
| sä | 1 ark. kans. runok. sinä [muissa sijamuodosissa: sun, sut, sua, suna, suks, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle]; yksikön toista persoonaa subjektina lauseessa, joka on merkitykseltään passiivinen 2 std. slg. sinä Ootsä vähä pimee? Kyl säki oot yks paska koko jäykä. Sä oot hyvä tyyppi. Säkö se olit? Ooksä kuullu, mitä se Tiina on taas tehny? |
| säbä | std. slg. sähly |
| sädeloma | ark. säteilyloma |
| sägä | std. slg. onni, tuuri |
| sähellys | ark. sähläys |
| säheltää | ark. tehdä jotain taitamattomasti, turhaan, huolimattomasti, hosua, sählätä Parempi se on maksaa ammattimiehelle ku alkaa itte säheltämään. Mieti ny vähän, äläkä vaan sähellä. Jätkät vaan sähels koko loppupelin ajan. |
| sähkäri | 1 ark. sähköasentaja 2 std. slg. sähköisku 3 std. slg. sähke |
| sähkö, sähköt | ark. mon. sähkövirta, sähkönjakelu Kesämökki, jossa ei ole sähkö(j)ä sähkövirtaa. Vetää sähköt [= sähköjohdot] taloon. Rakennukseen asennettiin sähköt sähkönjakelulaitteet. Sähköt katkesivat [= sähkönjakelu keskeytyi] tunniksi ukkosen takia. Sähköt ovat poikki. Katkaista sähkö(t) [= sähkövirta] pääkytkimestä. Sammuttaa sähköt sähkövalo, sähkölamput; katkaista sähkövirta. Onks teidän mökillä sähköt? Ei kai tää vehje toimi, ku ei tässoo ees sähköjä. Sähköt meni poikki. Tosta isosta katkasijasta saa sähköt päälle. |
| sähkökaappi | ark. ryhmäkeskuksen tms. sisältävä kaappimainen rakenne |
| sähkömies, sähkäri | ark. sähköasentaja |
| sähköpatteri | ark. (sähkö)paristo |
| sähkösilmä | ark. valokenno; valvontakamera |
| sähköskitta | std. slg. sähkökitara Mä duunasin itte sähköskitan. |
| sähköstartti | ark. sähkökäynnistys, sähkökäynnistin |
| sähkötolppa | ark. sähköpylväs |
| sähkötupakka | u.s. (2011) savuketta tai muuta tupakointivälinettä muistuttava tekninen laite |
| sählinki | ark. std. slg. harkitsematon toiminta, kohellushosuilu, sähläys, hosuminen, sekoilu, sählääminen, sekasotku, hämminki Meiän matsi meni iha sählingiksi. Kauhee sählinki oli taas aamulla, ennen ku päästiin lähtemään. Junat oli myöhässä, ku siellä oli jotain sählinkiä. Viestin vaihtopaikalla syntyi sählinki. Laskutuksessa oli jotain sählinkiä. |
| sähliä | ark. toimia taitamattomasti, säheltää, sählätä, möhlätä Ville tais sähliä ne rahaasiat aika pahasti. Nyt ei kuule sählitä, vaan mietitään tarkkaan mitä tehään. |
| sähly | urh. salibandy; salibandy harrastuslajina Mullon sählyä just siilon keskiviikkona. Mä käydään aina työporukan kanssa pelaamassa sählyä. – Hokey de sală, floorball. |
| sählä | ark. säheltäjä, sähläri, sählääjä. Olen toivoton sählä käytännön asioissa. |
| sähläri | ark. std. slg. hosuja, sählääjä, möhlijä, koheltaja, töppäilijä, sekoilija, tunari Broidisha on varsinaine sähläri. Tommonen sähläri ei saa aikaan ku vahinkoo. Se sähläri ei saanu palloo ees tyhjään maaliin |
| sählätä, sählää | 1 ark. std. slg. tehdä jotain taitamattomasti, turhaan, huolimattomasti, hosua, säheltää, sähliä, möhlätä, sekoilla, söhlätä, mokata;, aikaansaamaton tekeminen, käyttäytyminen; toimia (malttamattoman, kiireisen) taitamattomasti (ja epäonnistua) No se sähläs siinä jutussa viikkotolkulla. Koko tunti meni siihen, ku opettaja sähläs videotykin kanssa. Älä sä enää mee sinne sähläämään. Sählätälukon kimpussa. Pelissä sählättiin puolin ja toisin. Sähläsi molemmat syöttönsä. 2 leik. pelata sählyä |
| sählääjä | 1 ark. sähläri 2 leik. sählyn pelaaja |
| säihky | std. slg. upea |
| säilöönottoyksikkö | ark. majoituspaikka, johon sijoitetaan esim. turvapaikan hakijoita |
| säkit | slg. kivekset, bägit, pussit, nyytit, kassit Saamari ku on säkit kipeet. Jos se sika yrittää kähmiä sua, ni potkase sitä säkkeihin. |
| säkittää | std. slg. alat. olla sukupuoliyhteydessä, naida, rakastella |
| säkki | std. slg. ylipainoinen |
| säkä | ark. std. slg. onni, onnenpotku, hyvä tuuri, mäihä, viuhka Kävipä hyvä säkä, ku satuttiin paikalle. Mulla on aina ollu huono säkä tommosissa arvonnoissa. Huonolla säkällä sä et pysty ikinä maksamaan sitä velkaa. Toi maali oli kyllä pelkkää säkää. Sulla kävi sitte hyvä säkä. Kävi hyvä säkä lotossa: viisi oikein! Jklla on hyvä, huono säkä. Kävipä (hyvä) säkä [= sattuipa hyvin, olipa onnea]! Hänellä kävi säkä. Hyvällä säkällä saatetaan ehtiä. |
| säkäri | ark. std. slg. sähköisku Varo, siit voi saada säkärin. |
| säkättää | std. slg. nalkuttaa Älä viiti koko ajan säkättää siinä! |
| sälli | 1 vanh. kisälli Sepän, leipurin sälli myös →← 2 ark. std. slg. poika, mies, jätkä, heppu, kaveri; hampuusi, jätkä Onpas tosta teidänkin pojasta tullu jo iso sälli. Hei sällit, kattokaas tätä! Mitäköhän sällejä noi on tuolla parkkipaikalla? |
| sälä | ark. std. slg. epämääräistä tarpeistoa sekalainen pikkutavara, kama, roju, roina, rihkama, krääsä Ei me hitattu sielt ku kaikkee sälää. |
| sämpleri, sampleri | atk. mus. tietokoneeseen kytkettävä laite, joka muuntaa mikrofonista, äänentoistolaitteesta tms. saatavan äänen tietokoneella käsiteltävään (digitaaliseen) muotoon, elektroninen musiikisoitin, jolla voi tallentaa ääntä ja muokata sitä soitossa käytettäväksi, sampleri Tommosella sämplerillä nyt saa aikaan melkein mitä tahansa. |
| sämplätä, samplata | slg. mus. lainata toisen musiikista otteita omaansa, tallentaa samplerin avulla ääntä tietokonemusiikin tms. sähköisesti muokattavan äänen tuottamista varten, ottaa ääninäytteitä sämplerillä muokkausta ja elektronisessa soittimessa käyttöä varten, samplata Tiijäks sä, mistäköhän biisistä toi pätkä on sämplätty? Mä sämpläsin tohon vähän pressan puhetta sekaan. |
| sämpläys, samplaus | ark. samplaaminen, sämpläminen |
| sänky | ark. slg. seksiin liittyvissä kiertoilmauksissa Onkse jätkä hyvä sängyssä? Ei kannata hypätä sänkyyn ihan kenen kanssa tahansa. |
| sänkykamari | ark. makuuhuone, etenkin seksiin liittyvissä kiertoilmauksissa Täs olohuoneen takana on vielä yks sänkykamari. Tiinalla oli tukka sekasin, ku olis suoraan sänkykamarista tullu. Mites teillä menee nykyään sänkykamarissa? |
| sänkykohtaus | ark. rakastelukohtaus vars. elokuvassa t. näytelmässä |
| sänkyyn, mennä jnkn kanssa | std. slg. rakastella |
| sänkät | std. slg. kengät |
| säpinä | 1 ark. std. slg. toiminta, tappelu, vilske, hyörinä, kiire, vipinä, kuhina, tohina; meno, vauhti, juhlinta; kahina, tappelu Meil oli siinä snadisti säpinää. Olis tässäkin kaupungissa joskus kunnon säpinää. Kovaa säpinää kotijoukkueen maalilla. Asemalla oli kauhee säpinä. Oliks teillä jotain säpinää? Nuorisotalolla oli hyvät säpinät. Villellä tais olla vähän säpinää sen muijan kanssa. Humalaisten kesken syntyi vähän säpinää. 2 std. slg. (keskinäinen) puuhailu, sukupuolinen kiinnostus, flirtti, teerenpeli Onks sul sen Valtsun kassan kans jotai säpinää? |
| säpistä | ark. touhuta; juhlia; kahinoida, tapella |
| särkeä | ark. vaihtaa raha pienemmäksi Voisiks sä särkee tän kakskymppisen? Vaihtokassa on ihan tyhjä, ku kaikki on särkeny isoja rahoja tänä aamuna. |
| särki | ark. rikki Taasko se telkkari on särki, vastahan se korjattiin. Pallo lens ikkunaan, ja sehän meni särki. |
| Särkka | std. slg. Söörnäinen |
| särmi | ark. sermi, seinäke, näkösuojus Se on semmonen maisemakonttori, et ei siinoo ees särmejä pöytien välissä. |
| särmä | 1 ark. rohkeus, uskallus, kantti Kellä on särmää panna hanttiin? Mut onks sulla särmää sanoo sitä päin naamaa? 2 ark. persoonallisuus, luonne Kyllä naiset arvostaa sitä, et miehessä on vähän särmää. Siinä tyypissä on särmää luonnetta, persoonallisuutta, yksilöllisyyttä. 3 slg. täsmällinen, aikaansaava, kunnollinen Olin mä intissä sen verran särmä jätkä, et pääsin ekana lomille. Tähän hommaan pitäs saada joku särmä tyyppi. |
| särpiä, särpii | std. slg. juoda, syödä |
| särpimistä | std. slg. syömistä |
| särähtää korvaan | ark. herättää huomiota kielteisesti, pistää korvaan Tommonen ärrävika särähtää aika pahasti korvaan. Mulla särähti korvaan se Villen selittely. |
| säteillä, säteilee | ark. std. slg. oivaltaa, ymmärtää, hoksata, älytä, sytyttää, leikata, polla Tolia mummulla ei vissiin oikein enää säteile. Kai sen nyt tajuaa, jos vähänkin polla säteilee. Eiks sun pollas säteile tänää yhtää? Säteileeks sulla. |
| sätky, sätkyn, saada | ark. std. slg. suuttumiskohtaus; menettää maltti Saada sätky menettää malttinsa, raivostua; säikähtää, pelästyä. Mutsi säi sätkyn ku se hiffas, et soffa oli veks. Se sai sätkyn. |
| sätkä | ark. std. slg. itse kääritty savuke; savuke, savukkeen pätkä; tupakka Onks sul rahat lopussa, ku sä käärit sätkiä? Sätkät tulee paljon halvemmiks. Kauheeta, ku tommoset nuoret tytöt on jo sätkä suussa. |
| sätkäkone | ark. pieni (taskussa pidettävä) laite, jolla kääritään savukkeita irtotupakasta |
| sävel | 1 ark. Selvät sävelet selvät suunnitelmat; myös myöntymistä ilmaisemassa: selvä (on), selkis. 2 kuv. Löysivät yhteisen sävelen pääsivät yhteisymmärrykseen, sopuun, ratkaisuun tms. Kaikissa puheissa oli, kaikui sama sävel. |
| säveltää | std. slg. puhua palturia, valehdella, keksiä omasta päästään, sepittää, ”runoilla” En usko, sä taisit säveltää koko jutun. En mä oikein tajunnu sitä kysymystä, mut kyl mä siihen jotain sävelsin. Säveltää vastaus tenttikysymykseen. |
| säväri | slg. voimakkaan tunteen, mielihyvän tms. aiheuttama väristys, puistatus; innostus, mielihyvä, tyydytys Kundil on semmonen katse, et kaikki naiset saa sävärin. Heposta saa ihan mielettömät sävärit. Kai niille lintubongareille tulee jotain säväreitä siitä hommasta. Se oli ihan paska leffa, ei mitään säväreitä. |
| sävärit | huum. aineen suoneen pistämisestä tuleva tila |
| säväyttää | ark. tehdä vaikutus |
| sää | slg. kans. sinä, sä, sie Oo sää hiljaa siinä. Ootko sää kuullu Penasta mitään? |
| sääprofeetta | leik. säänennustaja |
| säätävä | slg. tilanteessa, jossa vaadittaisiin nopeita päätöksiä, henkilö, joka ei osaa päättää, mitä tekisi |
| säätää | 1 ark. slg. sählätä, touhuta, puuhastella, tehdä jotakin Me en säätää tonne alakertaan. Tuujo, mitä sä oikein säädät siellä?Sen touhut on aina ihme säätämistä. 2 ark. slg. viritellä omiaan Ville taas sääti koko illan jotain myyntijuttuja. 3 ark. slg. järjestellä, hoitaa asioita Mä oon säätäny Kelan kaa koko päivän. Mitähän se oikein säätää sen kaverinsa kanssa? Siinä muuttohommassa pitää kauheesti säätää. Pitäs kait vähän säätää lukkaria, et ehtii tehä nää kaikki hommat. 4 ark. slg. yrittää tehdä jotakin ilman taitoa tai tietoa Mitä helvettiä sä säädät, se on ensinnäkin väärinpäin! 5 slg. nähdä vaivaa päästäkseen ihmissuhteeseen, eritoten sukupuolisuhteeseen; yrittää ylläpitää sekavaa ja rasittavaa ihmissuhdetta lähinnä seksin takia Meni poikki sen Annabellan kanssa kun mä en jaksanu loputtomiin säätää. 6 slg. huum. „välittää”, „hankkia”, myydä huumeita, värkätä rahaa huumekaupalla Voisiksä säätää mulle budii? |
| säätö | 1 ark. slg. sähläys, touhu, puuhastelu 2 slg. lyhyt sekava ihmissuhde Eikö sulla ollu joskus säätöä sen Anna-Bellan kanssa?Ei se tyyppi ollut mitään vakavaa, sellainen säätö vain. 3 slg. humekauppa |
| sääviha | u.s. (2014) epäsuotuisten säiden vuoksi meteorologeihin kohdistettu viha |
| söde | std. slg. söpö, suloinen, nätti, kiva Voi kun on söde koira! Onhan se Ville aika söde. |
| Södika | std. slg. WSOY |
| söhliä, söhlätä, söhliä | ark. sählätä, sähliä, tehdä jotain taitamattomasti, turhaan, huolimattomasti, hosua, säheltää, sählätä, möhlätä Ne söhläs vaikka kuinka kauan, mut ei ne saanu tulta syttymään. Älä sählää niitten saksien kanssa! |
| söhriä | 1 ark. töhriä, sotata. Söhriä vesiväreillä. Söhri naamansa noella. 2 ark. tuhria, hukata hyvä tilaisuus taitamattomuuttaan, möhliä, mokata Söhriä varma maalipaikka. Söhri hyvän maalintekopaikan. |
| sökaa | std. slg. hakea, etsiä |
| sökö | 1 ark. std. slg. sb. eräs korttipeli, avopokeri Pelataanks sököä? Mä hävisin kaikki rahat sökössä. 2 ark. std. slg. adj. rikki, hajalla, käyttökelvoton, viallinen, söndri Tää masiinaha on ihan sökönä. Taasko toi lamppu on säkä? Selkä on ollu säkänä jo pari viikkoo. Pitäs ostaa uus tietokone ku toi vanha on menny sököks. Moottori on sökö, sökönä. Ajoi autonsa sököksi. Joi maksansa sököksi. 3 ark. adj. selvä, varma Kättä päälle ja asia on sillä sökö. |
| söndis | std. slg. pyhäkoulu |
| söndri, sönri | std. slg. rikki |
| sönkkö, sönköttäjä | ark. std. slg. sönkkaava henkilö, epäselvästi puhuva, takeltelija, sönköttäjä Miten toi juontaja voi olla noin sönkkö? Mä tunnen itteni aina ihan sönköks, jos mun pitää puhuu englantia. Ikävystyttävä sönköttäjä. |
| sönkätä, sönkkää, sönköttää | 1 ark. std. slg. puhua epäselvästi tai sekavasti, höpöttää, änkyttää En mä tajunnu mitään, mitä se äijä sönkkäs. Älä ny taas sönkötä siinä! Sitähän mä oon koko ajan yrittäny sönköttää, et meidän ois pitäny kääntyä vasemmalle. 2 ark. std. slg. jankuttaa, selittää Älä viitti sönkkää. Yritti sönköttää jotain. Älä aina sönkötä vastaan. 3 ark. std. slg. puhua huonosti vierasta kieltä Yritin sönkätä jotakin ranskaksi, mutta eihän siitä mitään tullut. |
| sönkötys | ark. sönköttävä puhe |
| sönraa, söntraa | std. slg. rikkoa |
| söpö | ark. sievä, soma, suloinen, viehättävä, söötti, nätti Voi kun sä oot söpö! Siin bändis on tosi söpö laulaja. Onhan se söpöä, ku tommonen pieni lapsi oppii kävelemään. Söpö kissanpentu. Pieni söpö nenä. |
| söpöillä | ark. esiintyä makeilevan söpösti Söpöillä kameralle. |
| söpöily | ark. söpöileminen |
| söpöliini, söpöläinen | ark. söpöstä lapsesta, hyvännäköisestä naisesta t. miehestä tms., hellittely-sanana: söpö, sievä, kultainen Anna pusu, söpöliini. Mitä se äidin oma söpöläinen? Äidin pikku söpöläinen. Tyttöjen mielestä poika oli oikea söpöläinen. |
| söpösti | ark. vrt. söpö Hymyillä söpösti. |
| söpöttää | ark. höpöttää, selittää, sössöttää Jotain se siinä sapatti, en mäjaksanu kuunnella. |
| söpötys | ark. söpöttävä puhe |
| Sörkan apat | std. slg. sörkkalainen sakilaisjengi |
| Sörkka | std. slg. Sörnäinen (alkujaan Södernäs) Mite Sörkka vois olla Sörkkä? Skordarit skiglas sörkän rantsussa. |
| sörkkiä | ark. sorkkia, sormeilla, kaivella, kopeloida Älä sörki nenääs! Toi muksu vaan sörkki ruokaa eikä syöny mitään. |
| sörsseli | ark. ruoka, sapuska, pöperö Olipa hyvät sörsselit! Mennään vaikka tohon baariin, kai sielt jotain sörsseliä saa. Oli siel ihan hyvät sörsselit. |
| sörssätä | ark. tehdä ruokaa Sörssäsi jotain iltapalaksi. |
| sössö | 1 ark. epäselvästi puhuva, sössöttäjä, sönkkö On se muuten mukava poika, mut kauhee sössö. Tommosia sössöjä ei sais päästää radioon töihin. Siitä sössöstä ei ota selvää. 2 ark. epämääräinen seos, ruoka, mössö Se kouluruoka on aina semmosta sössöö. Ruoka oli mautonta sössöä. Marjat oli menny lämpimässä ihan sössöks. |
| sössöttää | ark. puhua epäselvästi tai sekavasti, höpöttää, änkyttää Ooksä kännissä, vai mitä sä oikein sössötät? Painu siitä muualle sössöttämään! |
| söökaa | std. slg. hakea, etsiä |
| söörviisi, söörvis | std. slg. palvelu – Servis. |
| söötisti | ark. vrt. söötti. Söötisti puettu lapsi. |
| söötti | ark. sievä, soma, suloinen, nätti, viehättävä, söpö Söötti tyttö. Ai että on söötti poika! Kävisit nyt mummua katsomassa, se olis tosi sööttiä. |
| taagi | std. slg. taattu, hyvä |
| taajamajuna | ark. taajamien väliä kulkeva juna, esim. Seinäjoki-Vaasa (VR:n kieltä) |
| taakanjako | u.s. (2015) vastuun jakaminen tasapuolisesti eri osapuolille. Sanaa on käytetty varsinkin kansainvälisissä yhteyksissä puhuttaessa turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvistä toimista ja kustannuksista. |
| taaki | std. slg. ote, veto |
| taakkaa | ark. kuorma |
| taala | 1 ark. std. slg. raha, hynä, fyffee, fyrkka, kässi, kahiseva, tuohta, riihikuiva, valuutta, käyttöpääoma, vara, käteistä, mani, kyhny 2 ark. std. slg. Yhdysvaltojen dollarista Pitää käydä pankissa vaihtamassa taaloja. Paljon se taala on euroissa? 3 kuv. Tuhannen taalan paikka erinomainen, ainutlaatuinen tilaisuus tehdä jtak 4 urh. erinomainen maalintekopaikka 5 kuv. Tuhannen taalan [= kiperä, visainen, tärkeä] kysymys. |
| taalaa tiskii | std. slg. ojentaa rahaa |
| taalaturisti | std. slg. rahaturisti |
| taapeli | ark. laudoista tai muusta sahatavarasta tehty pino Pane taapeliin noi laudat, ettei ne homehdu. Tossa taapelissa vois olla sopivia rimoja. |
| taapero | ark. pienestä lapsesta: paapero, pallero, napero |
| taapalata | ark. toimia kykyjensä, tapojensa tms. mukaisesti Jokainen taaplaa tyylillään. |
| taateli | std. slg. raha Oks sul taateleita meges? |
| taatelintallaaja | std. slg. halv. lähi-idän asukas |
| taatusti | ark. varmasti, takuulla Mä lupaan sen ihan taatusti. Tää on taatusti hyvä peli. En taatusti oo sanonu sellasta! |
| taavi | std. slg. tyhmä, hölmö |
| tablettiversio | atk. u.s. (2012) lehden, tietokoneohjelman tm. taulutietokoneella käytettäväksi suunniteltu versio |
| tabu | 1 ark. std. slg. huum. pilleri, tabletti (rauhoittava) Näitä pitää ottaa kolme tabua päivässä. Se oli ihan sekasin, kai se oli napannu jotain tabuja. Onks sul heittää mulle jotai särky-tabui? 2 ark. asia, josta on sopimatonta puhua; sellainen mitä ei ehdottomasti saa tehdä Homoseksuaalisuus oli ennen tabu. |
| taffi | std. slg. kova, raju, rankka |
| tagi, tägi | 1 ark. std. slg. (spreijattu) nimimerkki esim. seinässä, graffitimainen nimikirjoitus t. puumerkki 2 ark. atk. tunniste |
| tahkoo | std. slg. tehdä vaivalloisesti Ne tahkos sitä monttuu koko kesän. |
| tahkota | std. slg. tehdä jotain tylsää, raskasta, jatkuvasti samanlaista tms. Pari vuotta mä jaksoin tahkota siellä lukiossa, mut sit mä lopetin. Villen broidi vaan istu tietokoneella ja tahkos sitä peliä koko illan. |
| tahmatassu | 1 leik. tahmea tai likainen käsi; ihminen, jolla on tahmeat tai likaiset kädet Älä sotke niitä pyykkejä tahmatassujes kanssa! Onhan noi lapset semmosia tahmatassuja. 2 leik. kopeloija, kahmija Se on tosi ällöttävää, kujoku tahmatassu alkaa puristella takapuolesta tanssilattialla. |
| tahti; tahtia haittaa | ark. vaikuttaa, tuntuu Se ei tahtia haittaa se ei häiritse, sillä ei ole merkitystä. Kyllä se nyt vähän tahtia haittaa, jos sä meinaat pitää koko kuukauden lomaa. Sit olko sataa vettä, mut ei se paljon tahtia haitannu. |
| tahtoo sanoa | ark. tarkoittaa, merkitsee, meinaa Nää osat pitää tilata Saksasta, tahtoo sanoa et siin menee ainakin viikko. Nää lamput on sarjassa, tahtoo sanoo, etjosykskin menee rikki ni kaikki sammuu. |
| tahvo | std. slg. tyhmä |
| tai (siis) | ark. täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä: eiku, siis Tommonen olis hieno tommonen minibussi, tai mikskä niitä nyt sanotaan. No tää tapahtu eilen yöllä, tai siis aamuhan se jo oli. Tiina se oli, tai siis niin mä ainakin luulisin. |
| tai jotai | std. slg. noin, suunnilleen |
| taidekappeli | ark. kappeli, joka on suunniteltu toimimaan jumalanpalvelusten ohella esimerkiksi näyttely-ja konserttitilana |
| taidepaussi | leik. tauko (puheen tehokeinona) |
| Taikki | std. slg. Taideteollinen korkeakoulu |
| taikoa | ark. yrittää hankkia jotain, mitä on vaikea tai mahdoton saada Pitäs taikoo jotain ruokaa, vaikka kaappi on ihan tyhjä. Mist sä luulet, et mä semmoset rahat taion? |
| taikonautti | ark. kiinalainen astronautti |
| tailori | std. slg. räätäli |
| taimata | ark. sovittaa toimintoja, tapahtumia ajallisesti yhteen, ajoittaa Musiikkivideon kuva ja ääni taimattiin yhteen. |
| taimaus | ark. vrt. taimata Eri instrumenttien täydellinen taimaus. |
| taimeri | std. slg. ajastin |
| Taiski, Taivari, Taivis | std. slg. Taivaskallio Käpylässä Helsingissä |
| taiteen sääntöjen mukaan | ark. mahdollisimman hyvin, oikeaoppisesti No kaikkien taiteen sääntöjen mukaan tämmönen vanha talo pitäs maalata punamullalla. Tommosta valmistaikinaa ei kyllä sais käyttää, jos leipoo taiteen sääntöjen mukaan. |
| taivaallinen | ark. kuolla Siirtyä taivaalliseen laulukuoroon. |
| taivaan tuuliin | ark. ympäriinsä, jäljettömiin, kadoksiin Siltäkin tyypiltä on tainnu kaikki rahat on mennä taivaan tuuliin. Pena ryyppäs koko omaisuutensa taivaan tuuliin. Se naikkonen on onneks häipyny näistä maisemista taivaan tuuliin. |
| taivaanrannan maalari | ark. haihattelija, epärealistinen ihminen, utopisti Ei kai se taivaanrannan maalari mitään töitä ikinä saa. Noi vihreet on vähän semmosia taivaanrannan maalareita. |
| taivas | ark. hämmästystä, pelästystä tms. ilmaisevissa huudahduksissa tai päivittelyissä: voi hyvänen aika, herranjumala, jestas Voi taivas! Laupias, armias taivas! Taivas varjele mitä sieltä tulee!Taivas varjelkoon! Taivaan, taivahan talikynttilät! Taivas kun olet tyhmä! Taivaan tähden, mitä sinä olet tehnyt? Taivas tietää, mitä tästäkin seuraa! Taivas, että joku voi olla noin hullu! Voi laupias taivas! Koita nyt taivaan tähden pitää kiirettä! Taivas tietää, missä se tyttö luuhaa. – Ferească cerul! Ferească Dumnezeu! |
| taivaskanava | ark. television satelliittikanava Eihän siilon ennen vanhaan mitään taivaskanavia ollu. Nyt näkyy taivaskanavat, ku ostettiin oma lautasantenni. |
| Taivis | ark. Taivallahti Helsingissä |
| taju kankaalla | std. slg. tajuton, tajuttomana; sammunut Toi friidu on kyl ihan taju kankaalla. Joku äijä makas siinä nurmikolla taju kankaalla. Se oli niin kova tälli, et multa meinas mennä taju kankaalle. |
| taju poissa | ark. tajuttomana Onks sun pakko juoda niin paljon, et sit suita on ihan taju poissa? Hoitaja pani maskin naamalle, ja ei muuta ku taju pois. Iskeä jklta taju pois, kankaalle. |
| tajuta, tajuu | std. slg. ymmärtää Tajuutsä yhtää mitä mä sulle bamlaan? Tollo etsä tajuu. |
| tajuton | std. slg. uskomaton, mieletön, älytön, hieno, posketon, valtava, huikea, hirveä Ne Villen jutut on aika tajuttomia. Se oli tajuttoman kaunis se nainen. Siis älyttömän hieno keikka, se oli ihan tajutonta! Tajuton juttu. Tajuttoman hieno. Ihan tajutonta! Tommosessa remontissa on ihan tajuton duuni. Miten yks pikkunen osa voi maksaa niin tajuttomasti? |
| tajuttoman | std. slg. uskomattoman Rollarit on tajuttoman makee bändi. |
| tajuttomasti | std. slg. erittäin paljon Niillä on tajuttomasti [= mielettömästi, tosi paljon] rahaa. |
| takahikiä | halv. syrjäinen, pieni paikkakunta, perähikiä Se on muuttanu tänne jostain takahikiältä. Minähän en mihkään takahikiälle lähde. |
| takakireä; takaireys | ark. ihmisestä: kireä, ärtyisä, hapan, pahantuulinen, jäykkä, pingottunut Ei kai noin takakireelle tyypille uskalla sanoa mitään. No ootpas sä nyt taas niin takakiree. Takakireä ja tosikkomainen ihminen. Vaikutat tänään takakireältä. |
| takakontti | ark. auton tavarasäiliö, peräkontti Mahtuuks tää laukku sinne takakonttiin? Ne talvirenkaat on vielä takakontissa. |
| takalisto | 1 ark. pakarat, takamus, takapuoli; vastaava housujen osa Potkase nyt sitä tyyppiä takalistoon, jos se ei muuten häivy. Ei näitä housuja voi pistää jalkaan, ku näissä on reikä takalistossa. Housujen takalisto. Leveä takalisto. Läimäyttää jkta takalistoon. 2 harv. syrjäinen (us. takapajuinen) seutu, takamaa, syrjäseutu Pitäjän kaukaisinta takalistoa. |
| takamus | ark. last. takapuoli, takapylly, peppu, pylly, peffa, pemppu |
| takapajula | ark. kehityksestä jälkeen jäänyt, rempallaan, huonolla tolalla, takapajuinen paikkakunta Tää Suomi on semmonen takapajula, et kaikki muoti tulee tännevuoden jäljessä. Täällä takapajulassa kuunnellaan vaan jotain humppaa. Suomessa ollaan pahasti takapajulla tässä kilpailun vapauttamisessa. Toi puutarha onjääny ihan takapajulle, ku kukaan ei viitti hoitaa sitä. |
| takapakki | 1 ark. slg. peruuttaminen, pakki Ottaa, ajaa takapakkia. Otas vähän takapakkia, et mä saan konepellin auki. 2 ark. std. slg. takaisin meno, käänne huonompaan suuntaan, taantuma, takaisku Tän kunnan talous on menny jo pitkään takapakkia. Se oli paha takapakki, ku siitä kaupasta ei tullu mitään. Viime vuos kyl mentii sit jo takapakkii. Sitten tuli takapakkia, luotto loppui. 3 kuv. Hallitus joutui ottamaan takapakkia suunnitelmissaan perääntymään, tinkimään suunnitelmistaan. |
| takapesä | ark. urh. maalin takanurkasta Puski kulmurin takapesään. |
| takapillu | std. slg. takainen vulva; Takapillu on silloin kun pyllistäessä näkyy koko värkki takaapäin. Etupillu on taas takapillun vastakohta, jolloin toosa näkyy seistessäkin kokonaan edestäpäin. Doggie style on takapilluisen tytön kanssa paras asento. Oli sellanen takapillu muijal et melkee persereiäs kii. |
| takapiru | 1 ark. henkilö, joka seuraa peliä tai muuta toimintaa siihen osallistumatta, korttipeliä toisen takaa seuraavasta henkilöstä. Menkää takapirut muualle, jos ette kerran pelaa. Mä oon ollu tässä ryhmässä vaan takapiruna. 2 ark. asioihin taustalla vaikuttavasta henkilöstä Ville se tais olla tän suunnitelman varsinainen takapiru. Suunnitelman takapiru. |
| takas | ark. takaisin Hei, tuu takas! Onks sulla antaa takas vitosesta? |
| takatuuppari | 1 ark. perämoottori(vene), peräprutku Tähän veneeseen tarttis vähän isomman takatuupparin. 2 ark. auto jossa on takamoottori, jossa takapyörät vetävät, takaveto Takatuuppari lähtee liukkaalla helposti käsistä. 3 slg. krapularyypyn aiheuttama humala Olla takatuupparissa. |
| takatuupparissa | ark. std. slg. humalassa (krapularyyppyjen jälkeen), krapulassa Naapurin äijä tais olla pienessä takatuupparissa heti aamusta. Ainahan se soittelee takatuupparissa ja kerjää rahaa. Aamulla mä heräsin kauheessa takatuupparissa. |
| takia, takii | std. slg. tähden, vuoksi Minkä takii sä lähit eilen menee? |
| takilta | ark. sujua huonosti, takkuilla, kangerrella Helkkari, kun ton byrokratian kanssa pitää aina takuta. Mikä täs netissä taas on, ku tää takkuaa ihan älyttömästi. Liikenne takkus tänä aamuna tosi pahasti. |
| takka | kans. takkavitsalla sidottu taakka, kantamus |
| takkaa | std. slg. kiittää Takka´vaan! |
| takkari | std. slg. polkupyörän tavarateline |
| takkavitsa | kans. vitsaksesta punottu silmukkapäinen kantolaite |
| takki auki | ark. rehvakkaasti, ylimielisesti, tyhmänrohkeasti Ei kuule kannattais paljon takki auki leveillä, voi vielä käydä huonosti. Nehän tuli tänne pelaamaan ihan takki auki, et ei niiden tartte edes treenata. |
| takki tyhjä, takki tyhjänä | std. slg. lopen uupunut fyysisesti voimattomana On ihan takki tyhjä. väsyksissä, lopen uupunut, kuitti Perjantaina sitä on aina takki tyhjänä, et kun alkasjo viikonloppu. Mä en jaksa enää, mull, – Fără putere. |
| takkiin, saa;takkiinsa, saa | ark. std. slg. joutua häviölle, hävitä esim. urheiluottelu, tappion kärsimisestä, häviämisestä: köniin(sä), selkäänpä Ville tais saada pahasti takkiinsa niissä kaupoissa. Me otettiin siinä matsissa takkiin 6-0, saakeli! Älä nyt käy siinä suutas soitaan tai tulee takkiin! Jokrut sai eilen pahasti takkiinsa. |
| takku | std. slg. vagina karvoituksineen |
| takkuilla | ark. sujua huonosti, kangerrella Ekaks tää jono veti hyvin, mut nyt se on ruvennu takkuilemaan. Mulla jotenkin takkuili se lukeminen, en mäjaksanu keskittyä yhtään. |
| takkuinen | ark. huonosti sujuva, kangerteleva Tää työnteko on tänään ollu jotenkin kauheen takkusta. Ne lentoyhteydet on tosi takkuset, monta tuntia pitää aina oottaa. |
| takkuperse | rav. Karhu-olut. ks. myös Töpöhäntä |
| talkoistus | u.s. (2012) ideointi‑ tai asiantuntijatyön teettäminen palkkiotta ennalta määrittelemättömän joukon avulla verkon kautta. Talkoistusta käytetään esim. Wiki‑sanakirjojen teossa. |
| takoo | 1 std. slg. tehdä voimaperäisesti Täytyyks mun takoo sun kalloos et lähet menee. 2 std. slg. naida, olla sukupuoliyhteydessä |
| takrouri | huum. hasis |
| taksari, taksikuski | ark. std. slg. taksisuhari, taksinkuljettaja |
| taksirenki | ark. palkattu taksinkuljettaja, jolla ei ole omaa autoa Ooksä taksirenki, vai onks tää sun oma auto? Mä oon täs ihan vaan taksirenkinä. |
| taksisuhari, taksari | ark. std. slg. taksikuski, taksinkuljettaja |
| taksitolppa | ark. taksiasema jossa on pylvääseen kiinnitetty puhelin. Tolpalla ei ollut yhtään autoa. |
| takuueläke | u.s. (2011) lainmukainen vähimmäiseläke |
| takuulla | ark. varmasti, taatusti Hei mä en Henny mitään, ihan takuulla! Takuulla tuut, kun kerran lupasit. |
| takuuvarma | ark. aivan varma, luotettava. Takuuvarma valinta suositeltava, luotettava vaihtoehto. Takuuvarma [= varmasti toimiva] keino. Takuuvarma [= aina onnistuva] kakkupohja. |
| takuuvarmasti | ark. aivan varmasti. Miten päästä takuuvarmasti eroon muurahaisista? Aihe, joka synnyttää takuuvarmasti keskustelua. |
| talari | std. slg. talonmies |
| talebanin lanta | std. slg. huum. hasis |
| taliaivo | std. slg. tyhmä, läskipää Senkin taliaivo, käytä ny snadisti päätäs! |
| talipallo | std. slg. lihava ihminen |
| talitintti | ark. talitiainen, eräs varpuslintu En mä paljon muita lintuja tunne ku variksen ja talitintin. Lintulaudalle tuli heti talitinttejä nokkimaan. |
| taljankka | ark. haitari, hanuri, sirmakka, harmonikka, kurttu, köyhän urut, ryppy, vetopeli, pirunkeuhko |
| talkkari, talkkis | ark. std. slg. talonmies Talkkari pani ovet jo lukkoon. Harvassa talossa niitä talkkareita enää on. Talkkari oli aina kieltämäs kaikkee kliffaa. |
| talla lautaan, talla pohjaan | std. slg. ajaa autolla mahdollisimman lujaa |
| tallaa | std. slg. astua päälle, kävellä, kulkea Painu vittuun tallaamast mun klabbeja! |
| talletusautomaatti | u.s. (2013) laite, jolla voi tallettaa rahaa suoraan omalle tilille |
| tallon, taiton | slg. kans. tällä on, tältä on, tälle on Tallon paksut juuret tällä kasvilla. Taiton latva katkastu, varmaan pikkupojat. Tallon joku antanu selvästi liikaa vettä, et tää on tukehtunu koko kasvi. |
| tallukat | ark. kotitekoiset talvikengät Maata tallukat [= jalat] taivasta kohti. – Târlici; ghete de casă |
| tallukka | ark. köntys, nahjus, lallukka; lyhyt ja pullea olento |
| Talo | std. slg. HTY:n talo Siltasaaressa |
| talo | 1 ark. yritys, firma (tässä) 2 std. slg. vankila (asiakkaiden sanastoa) |
| talonmiehen jaffa | leik. keskiolut |
| talousjyrkänne | u.s. (2012) (engl. fiscal cliff) veronkorotuksista, menoleikkauksista ja valtion maksukyvyttömyydestä johtunut kolmoisuhka, jonka pelättiin syöksevän Yhdysvaltain talouden taantumaan |
| talouslasku | u.s. (2010) (engl. degrowth) aate ja toimintatapa, joka pyrkii hillitsemään talouden jatkuvaa kasvua, jotta maailma ja sen luonnonvarat säästyisivät tulevillekin sukupolville, talouslasku (talouskasvun vastakohta) |
| talouslukutaito | u.s. (2014) kyvystä ymmärtää talouden lainalaisuuksia |
| talttahammas | ark. etuhammas, kuv. jyrsijöistä |
| talvilenkkari | ark. talvikäyttöön tarkoitettu lenkkitossu |
| talvipopliini | ark. lämminvuorinen popliinitakki, talvipoplari |
| tamineet | ark. std. slg. vaateparsi, vaatteet, varusteet, kamppeet Mist sä oot hitannu tollaset antiikkiset tamineet? Kyllä nyt tarkenee, kun on oikein kunnon talvitamineet päällä. Mitäköhän tamineita sinne mökille pitäis ottaa mukaan?Kesätamineet, urheilutamineet. Olla täysissä tamineissa vaatteissa ja varusteissa. |
| tammi | kans. pato |
| tampata, tamppaa | 1 ark. std. slg. piiskata, puhdistaa mattoja, pölyyttää mattoja, vuodevaatteita tms., tomuttaa piiskaamalla. Mutsi tampas palkkarilla mattoja. Menes tamppaamaan noi matot! 2 ark. tallata, polkea, tasoittaa, hakata kovaksi Meidän piti tampata semmosen korkeen heinikon läpi. Siinä rinteessä oli hyvä laskee, ku se oli just tampattu. Ku mä tulin himaan, mä jouduin heti tamppaan. Tampata lumi kovaksi. Tampattu laskettelurinne. 3 kans. vanuttaa sarkaa |
| tampio | std. slg. tyhmä, idiootti |
| tamppari | ark. tamppausteline |
| tamppi | std. slg. takavyö pitkässä takissa |
| tampsa, tamppari | ark. tamagotchi |
| tampuuri | ark. eteinen |
| tampuurimajuri | leik. eteisvahtimestari |
| tanakka | std. slg. vahva, hyvä, hieno Rollarit heitti aika tanakkaa rokkii. |
| tandem | kuv. pol. u.s. (2011) valtakaksikko. Sanalla on viitattu toisaalta Venäjän politiikkaan (Putiniin ja Medvedeviin), toisaalta Euroopan unioniin (Ranskaan ja Saksaan). |
| tandoori | ruok. intialainen uunissa valmistettu ruoka, tandoor tarkoittaa suurta kiviuunia, tandoori-ruokia varten on oma erityinen mausteseos |
| taneli | std. slg. tyhmä, älyvapaa |
| tangat | std. slg. alushousut |
| tankata | 1 ark. lisätä polttoainetta ajoneuvoon 2 ark. ostaa varastot täyteen, täydentää Kaupat tankkasivat leipää ja maitoa. 3 ark. varastoida kehoon hiilihydraatteja ennen kilpailusuoritusta Juuri ennen treeniä ei ole järkevä tankata nestettä. 4 ark. syömisestä, juomisesta Väliajalla käytiin tankkaamassa jotain pientä. Ennen maratonia on muistettava tankata syödä ja juoda suorituksen kannalta järkevästi. 5 ark. lukea hitaasti, takellellen; lukea yhä uudestaan, päntätä Mummu tankkas Raamattua kovalla äänellä. Ei semmosta puhetta jaksa kuunnella, kujoku vaan ‘ tankkaa suoraan paperista. Koko päivän mä tankkasin niitä ruotsin sanoja. |
| tankkaus | ark. tankkaaminen Tankkaus ennen hiihtolenkkiä. |
| tankki | 1 ark. (iso) nestesäiliö (nestettä tai kaasua sisältävä) Kaataa bensaa auton tankkiin. Polttoainetankki, maitotankki, vesitankki. 2 ark. panssarivaunu Ajettiin me armeijassa joskus tankillakin. Suomalaisilla ei ollu viime sodissa tankkeja paljon yhtään. Aapo harrastaa pienoislentokoneiden ja -tankkien rakentelua ja maalausta. 3 ark. lihava henkilö, isokokoinen ihminen Se nainen oli kauhee tankki. Tolle tankille ei kyllä uskalla mennä vinoilemaan. Luulet mua varmaan joksku tankiks? |
| tanko | std. slg. miehen sukupuolielin |
| tanski, danski | std. slg. tanskalainen |
| tanssaa | std. slg. tanssia |
| tanssata | ark. kans. tanssia Siellä häissä tanssattiin kovasti. Kyllä ne mummot ja papatkin tykkää, kun pääsevät joskus tanssaamaan. |
| tanssi | 1 ark. Pistää, panna tanssiksi ruveta tanssimaan 2 kuv. Työ kävi kuin tanssi vaivattomasti, leikiten, kevyesti 3 urh. Jäätanssikilpailuun kuuluvat pakolliset tanssit, rytmitanssi ja vapaatanssi. 4 ark. eläinten kevyestä, liitelevästä, rytmikkäästä tms. liikehtimisestä. Hyttysten tanssi. Silkkiuikun kosintatanssi. |
| tanssia härkäparissa | ark. miehistä: tanssia keskenään On siellä naisiakin, ettei tartte härkäparissa tanssia. |
| tanssia jonkun pillin mukaan | ark. totella kiltisti jotakuta, tehdä jonkun tahdon mukaan Siis luuleks sä, et mä tanssin sun pillis mukaan? Se on sellanen tyyppi, et se saa kaikki tanssimaan pillinsä mukaan. |
| tanssia lehmäparissa | ark. naisista: tanssia keskenään No jos äijät ei halua tanssia, niin mehän tanssitaan vaikka lehmäparissa. |
| tantta, tantti | ark. std. slg. halv. (vanha) nainen, ämmä, matami, vanha rouva; täti Mua ei paljon hetkauta, mitä se tantta lässyttää. Mä oon saanu tarpeekseni niistä sosiaalitoimiston tantoista. Yks tantta vaan räävi päätään fönsteris. |
| tanttamainen | ark. std. slg. halv. tätimäinen Tanttamainen olemus. |
| tanttamaisesti | ark. std. slg. halv. tätimaisesti Pukeutua tanttamaisesti. |
| tanttamaisuus | ark. std. slg. halv. tätimaisuus |
| tapailla, tapailee | std. slg. seurustella (vähemmän kiiihkeästi) Oottekste viel tapailleet? |
| tapaus | 1 ark. ihmisestä: henkilö, tyyppi Millainen tapaus tämä uusi työntekijä on? Opettaja passitti vaikeimmat tapaukset [= pahimmin häiritsevät oppilaat] luokasta. Olet aivan toivoton tapaus. Selvä tapaus jstak pilalle menneestä, korjauskelvottomasta tms. Huollosta ilmoitettiin, että pesukone oli selvä tapaus. Mies näytti olevan selvä tapaus kuollut. Toi uus pomo taitaa olla aika hankala tapaus. Ei sen pojan koulunkäynnistä tullu mitään, se oli ihan toivoton tapaus. 2 ark. lääk. jnk taudin tms. yksittäinen ilmentymä; potilaasta: Kuolemantapaus, sairaustapaus, syöpätapaus. |
| tapella | 1 ark. taistella, sotia Tappeli kolmessa sodassa. Jouduttiin tappelemaan naapuria vastaan. 2 ark. riidellä, taistella, ponnistella, kamppailla On ihan typerää tapella jostain tommosesta, et kuka vie roskapussin. Tän asemakaavan takia on tapeltu jo monta vuotta. Lapset tappelevat aina tiskivuoroista. Me tapeltiin koko päivää niitten parkettien kanssa, ennenku saatiin ne kunnolla paikoilleen. Palkankorotuksista tappelevat työmarkkinaosapuolet. Tapella rahavaikeuksien kanssa. Sai tapella kauan, ennen kuin hänen ehdotuksensa hyväksyttiin. |
| tapetilla | ark. julkisuudessa, esillä, puheenaiheena No tää alkoholivero, sehän on ollu viime aikoina tapetilla. Kyllä nää vaiheetkin asiat täytyy välillä nostaa tapetille. |
| tapettipaperi | leik. äänivallattomasta osakkeesta tms. vähäarvoisesta arvopaperista |
| tapillaan, silmät | ark. std. slg. kuv. (tuijottaa, katsoa) tarkasti ja pitkään Tuijotti silmät tapillaan kiinteän tarkkaavasti tuijottaen; silmät suurina. |
| tapiseeraa | std. slg. tapetoida, päällystää |
| tapittaa, napittaa | ark. std. slg. katsoa silmät tapillaan, tuijottaa, katsoa tarkasti ja pitkään, töllöttää; möllöttää Mitä sä siinä tapitat, etkö oo ennen ihmistä nähny? Noi lapsethan nyt pystyy tapittaan videoita vaikka koko päivän. Katsoa tapittaa. Tapittivat vierasta suu auki. Mitä sä äijä oikeen tapitat siinä! |
| tapoilla | slg. täysillä, täysiä, tosissaan, kovaa Mä treenasin tapoilla ja paikkoja alko vihloon. En mä pystyny vetään koko rundia ihan tapoilla. Älä pistä sitä mankkaa tapoille! |
| tappaa | 1 kuv. lopettaa, tukahduttaa, hävittää. Ankara verotus on tappanut yrityksiä. Ankara kuri tappoi lasten aloitekyvyn. Kaiken ilon tappava synkkyys. 2 kuv. uuvuttaa, näännyttää. Tappaa itsensä työllä. Tappava helle. Tappavan yksitoikkoista työtä. Tappava työtahti. Juosta tasaisen tappavaa tahtia, vauhtia. 3 kuv. kuluttaa aikaa, yrittää saada aika kulumaan. Istuskeli naapurissa aikaa tappamassa. Joukkue keskittyi ottelun lopulla ajan tappamiseen. 4 urh. Tappaa pallo tenniksessä ym.: lyödä pallo vastustajan kenttäpuoliskolle tämän ulottumattomiin 5 ark. pesäpallossa: polttaa 6 kans. puida Tappaa ruista, riihtä. |
| tappelupukari | ark. tappelunhaluinen henkilö |
| tappi | 1 ark. kuv. vrt. tapittaa Katsella jtak silmät tapillaan kiinteän tarkkaavasti tuijottaen; silmät suurina 2 anat. tappisolun kartiomainen valonherkkä osa; vrt. tappisolu. Tapit ja sauvat. 3 ark. kuv. std. slg. tärkeä henkilö, kiho, pamppu, esimies, pomo, johtaja, päällikkö Hän on iso tappi puolueessaan. Tiinan faija on joku iso tappi. Kokopäivä piti taas hyysätä niitä ministeriön tappeja. 4 ark. lyhyestä (ja vantterasta) pojasta t. miehestä, lyhyt ihminen, pätkä Se äijä oli semmonen satakuuskytsenttinen tappi. 5 ark. Aikoo vastustaa ydinvoimaa hamaan tappiin (asti). Tästä voisi väitellä vaikka maailman tappiin (asti) loputtomiin 6 rav. valomerkki Tappiin (asti, saakka) t. hamaan tappiin (asti, saakka) loppuun asti, viimeiseen asti. Ravintolassa oltiin tappiin asti ja lähdettiin vielä jatkoillekin. |
| tappi | 1 kuv. ark. pomo, kiho, pamppu. 2 ark. lyhyestä (ja vantterasta) pojasta t. miehestä |
| tappi, täppä | slg. palveluraha, palvelumaksu, tippi; raha Annetaan pojille vähän täppiä hommista. Portsarille piti heittää vähän täppää. Onks sulla vipata vähän täppiä? |
| tappioputki | kuv. ark. peräkkäisten tappioiden sarja Joukkueen tappioputki katkesi. |
| tappo | kans. puinti |
| tapporaha | ark. teurastuspalkkiosta |
| tappotahti | ark. liian kova, kestämätön vauhti Minuutti per kierros, sehän on ihan tappotahti. Kukaan ei pysty tekemään kauaa töitä semmosessa tappotahdissa. |
| tapsi | 1 ark. siiman peruke 2 ark. johto, kaapeli, puhelinkaapeli, piuha Siinä pitkässäsiimassa on semmoset tapsit, mihin ne koukut pannaan. Ei se kaivinkonekuski älynny, et siinoli tapsi. Puhelimen tapsi. |
| tarakka | ark. kans. polkupyörän, mopedin tai moottoripyörän tavarateline, pakkari Anna mä tuun sun tarakalle. Laukku putos alamäessä tarakalta. Kuljettaa jtak tarakalla. |
| tarhaemo | std. slg. lastentarhanopettaja |
| tarina | ark. Iskeä tarinaa jutella, rupatella, tarinoida; valehdella. |
| tarinaniskijä | ark. jutunkertoja Tarinaniskijänä vailla vertaa. |
| tarjouksessa | ark. myytävänä alennetulla hinnalla, tarjoushintaan, tarjousmyynnissä Mä ostin porsaankyljyksiä, ku ne oli tarjouksessa. Mitä teillä on tänään tarjouksessa? Kyljykset ovat tänään tarjouksessa myytävänä tarjoushintaan. Ostaa ruokansa tarjouksista. |
| tarjous | 1 erik. sopimukseen tähtäävä tav. kirjallinen ehdotus, joka sitoo tekijäänsä. Huutokaupassa tehdyt tarjoukset. Rakennustyötä, laitetoimituksia koskeva tarjous. Edullinen, kallis tarjous. Sovinnon tarjous. Myyntitarjous, ostotarjous, urakkatarjous. Pyytää tehtaalta tarjous tavarasta. Liikkeen tekemä tarjous. Hyväksyä, hylätä tarjous. 2 erik. jnk tarjoaminen tavallista halvempaan hintaan. Erikoistarjous, jäsentarjous. Kahvia tutustumistarjouksena. 3 erik. eräissä korttipeleissä: sitoumus tietyn tikkimäärän ottamisesta 4 ark. mon. tarjotuista, tarjolla olevista ruoista, juomista tms. Häissä oli hienot tarjoukset. |
| tarkasti ottaen | ark. Tarkasti ottaen [= tarkkaan laskien, katsoen] summasta puuttuu vielä vähän. Karkeasti ottaen [karkeistaen] voidaan sanoa, että – –. Yleisesti ottaen [= ylipäänsä, ylimalkaan] talous on kehnossa kunnossa. |
| tarkistushuikka | std. slg. laittoman viinapullon ostoon liittyvä osio |
| tarkkaan, tarkasti, tarkoin, tarkalleen | ark. Tasan tarkkaan tarkalleen, täysin, ehdottomasti. Tiedän tasan tarkkaan, mitä haluan. |
| tarkkis | ark. std. slg. tarkkailuluokka Ne boitsut joutu molemmat tarkkikselle. – Clasă specială. |
| tarkottaa | ark. tarkoittaa |
| tarpeet | ark. tarpeellisia esineitä – Accesorii, cele necesare/indispensabile, recuzită, furnituri†. |
| tarralenkkari | ark. lenkkitossun mallinen tarrakiinnitteinen (lasten) kenkä |
| tartte- | ark. tarvita-verbin vartalo tarvitse- Ei sulla kuitenkaan oo mitään semmosta, mitä mä tartten. Tartteks sä apua? Ei tartte sit sanoo mitään. Mä tarttisin jotain kakskyt euroa. Mä voin tulla, jos tarttetaan. Ei sitä ennenkään mitään opintotukia tarttettu. |
| tarttuu, tarttuu hihaan | std. slg. varastaa, pihistää No se tarttu mulle hihaan tuol Stokkalla. |
| tarvi-, tarvii- | ark. tarvita-verbin vartalo tarvitse- Mä tarviin sitä pyörää huomenna. Soita, jos tarviit vielä jotain. Kyllä sä tarvit pipoo, siellon aika kylmä. Hyvä on, ei tarvii sitten tulla. Se jätkä tarvis oikein kunnolla turpaan. |
| tarvis | ark. tarve, tarpeen Nyt ois vähän jo ruuan tarvis. Voinhan mä mennä, jos on kerran tarvis. Kiitos vaan, mut ei oo nyt tarvista tilata sitä teiän lehteenne. Rahan tarvis. Menen, jos tarvis vaatii. Firmassa on tarvis [= tarvitaan] lisätyöväkeä. Hintoja ei ole tarvis [= tarpeen] nostaa. Ei ollut suurempaa tarvista muutoksiin. |
| tarvitte- | ark. tarvita-verbin vartalo tarvitse- Tarvitteks sä tätä kynää? Mun tarvittis saada uus aika. |
| tasa‑arvoinen avioliittolaki | u.s. (2011) samaa sukupuolta olevien avioliiton mahdollistava laki, entinen sukupuolineutraali avioliittolaki |
| tasa-arvotesti | ark. testi, joka kulttuuriministeri Kaarina Drombergin mielestä olisi järjestettävä kirkkoherran virkaa hakeville |
| tasaiseksi | ark. hajalle, matalaksi, maan tasalle Sodassa tää kaupunki pommitettiin ihan tasaseks. Se kämppä pantiin ihan tasaseks. |
| tasaksi | ark. siihen mennessä, siksi kun kello on tasan Tuu sinne tasaks. Mä en ehi millään tasaks, aikasintaan kymmentä yli. |
| tasakäpälää | ark. tasajalkaa Hyppi tasakäpälää kiukuissaan. |
| tasalta | ark. kun kello on tasan, täyden tunnin aikaan Mä oon siellä tasalta. Alkaaks se luento tasalta vai varttia yli? |
| tasan | 1 ark. aivan, ihan, täysin, juuri Mä äijän kuule tasan tarkkaan, mitä sä ajattelet. Me ollaan kaikki tasan samaa mieltä tästä asiasta. Ootat sit tasan tässä, eikä lähe mihinkään. Olen tasan yhtä hämmästynyt tästä kuin muutkin. Tasan samalla tavalla. Arvostan häntä tasan sen mukaan kuin hän ansaitsee. Tasan tarkkaan ks. tarkkaan. 2 ark. std. slg. varmasti, erityisen Tasan en tuu! (Muotisanonta 98–99) 3 urh. pelin, äänestyksen tms. tilanteesta, jossa kunkin osapuolen tulos on sama Äänten jakaantuminen tasan. Peli päättyi tasan 1–1. |
| tasan tarkkaan | ark. ihan tarkasti, täsmälleen Tiedän tasan tarkkaan miten se juttu on. – Precis în egală măsură. |
| tasapainoskootteri | u.s. (2016) sähköllä toimiva rullalautamainen kulkuneuvo |
| tasapaksu | ark. mitäänsanomaton, tylsä No se oli semmonen tasapaksu leffa, ei siitä jääny mitään mieleen. Mua ei oo koskaan kiinnostanu semmoset tasapaksut tyypit. |
| tasapäinen | halv. itsenäiseen ajatteluun, toimintaan tms. kykenemätön, joukosta erottumaton, laumasieluinen |
| tasis | std. slg. tasapeli |
| taskari | ark. std. slg. taskulamppu |
| taskubiljardi, taskubilis | ark. std. slg. sukupuolielinten koskettelu kädet taskuissa, mies leikkii omilla genitaaleillaan Eipä mulla oo paljon muita harrastuksia ku toi taskubiljardi. Pelaaks sä taskubiljardia, ku sulla on kädet taskuissa? |
| taskuhirviö | u.s. (2016) pokémon‑hahmo |
| taskumatti | std. slg. taskuunmahtuva viinapullo tms. viinaastia |
| taskunauris | leik. taskukello |
| taskuunsa, pistää | std. slg. varastaa, pihistää Hiffasitsä ku toi jätkä pani klogun taskuunsa? |
| tasoittava | slg. edellisenä päivänä otettava känni, joka suojaa todellisesta kännäyspäivästä seuraavalta krapulalta; ts. etukäteen otettava tasoittava; starttikännit |
| tasottavat | std. slg. oluet, kohmelossa otetut |
| tassi | ark. kans. teevati, tee- kahvikupin aluslautanen, pikkulautanen, asetti Panes tohon tassille vähän maitoa niin annetaan kissalle. Meijän mummu joi aina kahvia tassilta. |
| tassu | ark. std. slg. ihmisen käsi tai jalka, käpälä Eiköhän paiskata tassua, kun ei oo pitkään aikaan nähty. Tassut ylös! |
| tasuri | ark. tasatulos; tasapeli; tasatilanne Ottelu päättyi tasuriin. Tuliks siitä pelistä tasuri? Ei tasuria kannata veikata, niitä tulee niin harvoin. |
| tatjaana | std. slg. venakko, venäläinen ilotyttö |
| tatsi | 1 std. slg. katto 2 ark. std. slg. ote, ote johonkin asiaan, kosketus, tuntuma; teho Tämmöstä musaa, sitä pitää soittaa herkällä fatsilla. Ekaks siitä keilaamisesta ei tullu mitään, mut sit mä sain siihen hyvän tatsin. Pelaaja, jolla on hyvä tatsi palloon. Hänen soitossaan on tatsia. 3 std. slg. voima, koskettava, vaikuttava Tos biisis ei oo yhtää tatsii, munaa, kyrpää. |
| tatska | std. slg. tatuointi Oot näemmä ottanu tatskan. Tiinalla on uus tatska vasemmassa olkapäässä. |
| tatskaa | std. slg. tatuoida |
| tattari | kans. tataari |
| tattimaassa | std. slg. kovassa humalassa |
| tattis | 1 ark. slg. kiitos, tattista Otas tosta! – Tattis! Hei, tattis vaan avusta! Tattis tupakasta! Tattis vinkistä! Tattista vaan! 2 ark. väsynyt, kuitti, rätti, uupunut, uuvuksissa, poikki, lopussa, väsyksissä Nyt riittää, mä oon ihan tattis. Oli ihan tattis väsyksissä, uuvuksissa. |
| tattis, tattista vaa | std. slg. kiitos Tattista vaa! Ole hyvä! – Tattista! Tattista vaan teille kummallekin! |
| tauhka | 1 kans. tavara, roju, roina, romu, töhkä 2 std. slg. raha |
| taukki | ark. halv. std. slg. hölmö, tyhmä, typerä, yksinkertainen; typerys Eksä taukki ny ymmärrä? Joskus must tuntuu, et toi Ville on vähän taukki. Kyl sä oot taukki, mä en voi muuta sanoo. Eihän se taukki mitään ymmärrä. |
| taukojumppa | ark. taukovoimistelu |
| taulapää | ark. slg. pölkkypää, typerys, hölmö, tomppeli, tollo, yksinkertainen, hidas(älyinen), pöhkö Sen halvatun taulapää – en paremmin sano. (taula – iască) |
| taulu | ark. std. slg. kasvot, pläsi, naama, naamataulu Helkutti, se räkäs mua suoraan päin taulua. Tota jätkää pitäs lyödä oikeen kunnolla tauluun. Mä päästin sitä vasurilla tauluun. Lyödä jkta päin taulua. |
| tauluknapit | std. slg. silmät |
| taulutelevisio | ark. televisio jossa kuvan muodostava komponentti on hyvin litteä. |
| tauluun | std. slg. kasvoihin |
| tauno | std. slg. typerä, hölmö |
| tauriini | ruok. energiajuomien ainesosa, aminohappo, joka oli kielletty Suomessa vielä 1980-luvulla |
| taustapiru | ark. takapiru Toimi hankkeen taustapiruna. |
| tautinen, tautisen | std. slg. hirveä, kauhea, älytön, mieletön, mielettömän Se kämppä oli ihan tautinen. Siellä diskossa oli tautinen meteli. Mua alko väsyttää ihan tautisesti. Noi taulutelkkarit maksaa tautisesti. |
| tautta | kans. takia, tähden, vuoksi |
| tavallinen | ark. usein ironisena vahvistussanana: aikamoinen, melko, koko On siinä mulla kans yks tavallinen möhläri! Siinon sit tavallisen ykstotinen kaveri. Toi äidinkieli on kans tavallisen tylsää. Jo olet tavallinen porsas mieheksi! |
| tavan | ark. murt. tavallinen. Tavan tallaaja tavallinen ihminen. |
| tavara | std. slg. halv. alat. naisen sukupuolielimistä Missä sä oot ollu, taas tavaraas jakamassa, vai? Ei kai se tavara käytössä kulu. Pidä senkin ämmä tavaras, ku ei kerran mikään kelpaa! Pidä tavaras, kyl mulla gimmoja riittää! |
| tavari, tavis | ark. tavallinen ihminen, sinä ja minä, vastakohta on ylkis Mitäs me tavikset siihen sanomme? |
| tavu | 1 ark. puhunnan yksikkö, joka koostuu yhdestä t. useammasta äänteestä ja joka muodostaa sanan osan t. sanan – Silabă. En ymmärtänyt puheesta tavuakaan yhtään mitään. 2 atk. yhtä merkkiä esittävä määrämittainen bittijono; kilotavu kB, 103; megatavu MB 106; gigatavu GB 109; teratavu TB 1012; petatavu PB 1015; eksatavu EB 1018 |
| tax‑free | 1 ark. veroton; vars. tavaroiden verottomasta myynnistä; 2 ark. tax‑free‑myymälästä |
| tea | huum. marihuana |
| tea head, tea hound | huum. marihuanan käyttäjä |
| teatteri | ark. Tehdä teatteria näyttelemisestä t. teatteriesityksen luomisesta. – A face teatru. A juca teatru. |
| teatterikappale | ark. näytelmä |
| tebikka | slg. Teboilin huoltoasema |
| tedi | std. slg. nuorisomuoti (50- ja 80-luv.) |
| teehirtteen | slg. kolmetoista |
| teejii | slg. armeijassa jäljellä olevista palveluspäivistä Paljos on teejii? Sit tuntu et on vähän, ku teejii oli alle sata. Teejii nolla! |
| teekaa | std. slg. arpoa |
| teekis | std. slg. arpominen |
| teekkari | ark. teknillisten korkeakoulujen opiskelijoista, tekniikan ylioppilas |
| teeppari | ark. t-paita |
| teerenpaska | std. slg. pisamat |
| teevee | ark. std. slg. televisio, telkkari, tellu, töllö, töllötin Tuleeks teeveestä tänään mitään? En mä tosta teeveen kattelusta viitti mitään lupia maksella. |
| tegeli, teglari, teglu | std. slg. tiiliskivi |
| tehdaskuski | ark. urh. tehdasajaja |
| tehdä | 1 ark. maksaa, olla yhteensä, (vars. paljon) rahan ansaitsemisesta Viiskymppiä kuussa, se tekee kuussataa vuodessa. Mitä se sata euroo tekee dollareissa? Se tekee kakskytseitsemän ja kolmekymmentä. Paljonko se lasku tekikään? 2 ark. synnyttää, siittää Kissa teki viisi pentua. Tehdä poikasia. Tehdä lapsia. Teki lapsen naapurin tytölle. 3 ark. (vars. paljon) rahan ansaitsemisesta. Lähti rapakon taakse rahaa tekemään. Teki keksinnöllä paljon rahaa. 4 ark. olla yhteensä; maksaa. Kaksi plus kolme tekee viisi. Paljonkos se tekisi käteisellä? 5 huum. valmistaa huumetta kemiallisesti |
| tehdä (iso, suuri) numero | ark. pitää ääntä, nostaa häly jostakin asiasta, suurennella sitä Se olis ollu muuten ihan jonninjoutava juttu, mutta juorulehdet teki siitä numeron. Ville on vähän semmonen itserakas tyyppi, et se tekee ittestään ison numeron. Ei nyt tehä tästä pikkuasiasta suurta numeroo. |
| tehdä bänksit, bänät, tekee bänksit, bänät | std. slg. erota, lopettaaa suhde Tehtiin gimmafrendin kans eilen bänät. |
| tehdä, tekee eetua | std. slg. tehdä hyvää (esim. sukupuolisesti) |
| tehdä eetvarttia, tekee eetvarttii, eetvarttia | ark. std. slg. tehdä hyvää, tehdä terää, olla poikaa (esim. sukupuolisesti) Kyllä saunan jälkeen pari kaljaa tekee eetvarttia. Hitsi, ku tekis eetvarttia nukkua oikein myöhään. |
| tehdä gutaa, tekee gutaa | std. slg. tuntua hyvältä Nuori gimma tekee gamlalle staralle gutaa. |
| tehdä hallaa | ark. tehdä, aiheuttaa vahinkoa Sä teet vaan hallaa ittelles tommosella käytöksellä. Toi lakko teki tosi paljon hallaa meidän firmalle. |
| tehdä handelii, tekee handelii | std. slg. tehdä kaupat tai kauppoja |
| tehdä kutaa | ark. tehdä hyvää, tuntua hyvältä Voitto tekis koko joukkueelle kutaa nyt pitkästä aikaa. Kyllä teki kutaa päästä pitkästä aikaa sänkyyn. |
| tehdä lakko | ark. lakata toimimasta, mennä epäkuntoon, rikki Helkutin auto, teki lakon keskellä risteystä. No nehän huudatti sitä moottoria, kunnes se teki lakon. |
| tehdä lonkalta, tekee lonkalta | std. slg. tehdä helposti |
| tehdä rahaa, tekee manii | ark. ansaita, tienata, rikastua Yhteen aikaan niillä puhelinosakkeilla teki hyvin rahaa. On kai elämässä tärkeempiäkin asioita ku tehä vaan rahaa. std. slg. saada rahaa |
| tehdä sisään | ark. korvata vapaapäivä etukäteen ylimääräisiä töitä tekemällä Mun ei tartte mennä töihin ens maanantaina, jos mä teen sen tällä viikolla sisään. Sä voit tehä nyt tunteja sisään, niin pidät sit taas vapaapäivän. |
| tehdä temput | ark. olla sukupuoliyhteydessä, naida, panna Pena oli päässy tekeen temput sille kimulille. Missäs te ootte ollu, taisitte käydä tekemässä temput? |
| tehdä terää | ark. tehdä hyvää, olla poikaa Tekihän se terää, ku sai kerrankin pitää kunnon loman. Uiminen tekee terää, jos on hartiat jumissa. |
| tehdä tikusta asiaa | ark. tehdä jotakin mitättömän pikkuseikan nojalla Mä tein oikein tikusta asiaa, et sain sovittua tapaamisen sen naisen kanssa. Ei sil mitään tärkeetä ollu, se teki vaan tikusta asiaa, et se pääs käymään kotona. |
| tehdä tiukkaa, tekee tiukkaa | ark. olla vaikeaa, tuottaa hankaluuksia Se tekee tiukkaa, et me ehdittäs sinne jo kuudelta. Nyt on tehny vähän tiukkaa ton asuntolainan kanssa. ark. on vaikea tulla toimeen |
| tehdään näin | ark. Selvä, tehdään näin kun sovittiin. |
| Tehis | std. slg. Tehosekoitin-yhtye |
| teho | 1 ark. lääk. sairaalan teho‑osasto, tehohoitoyksikkö Nyt se mummu on viety teholle. Joutua teholle. Sit mä vaan heräsin teholla, enkä mä muista siitä kolarista mitään. 2 ark. urh. tav. mon. tehopisteistä Keräsi ottelussa loistavat tehot. |
| tehoilu | leik. olla hyvin tehokas, hyvin tehokas |
| Tehtis | std. slg. Tehtaankatu |
| tehä, tehään | ark. tehdä, tehdään Voisit säkin joskus tehä jotain kotitöitä. Pitäs tehä tää gradukin joskus valmiiks. Mitäköhän tuolla kadulla tehään, ku sinne on kaivettu tommonen monttu? Äkkiähän me yks täytekakku tehään. Tehääs likoille vähän kiusaa! |
| teijän | kans. teidän Teijan pitäs nyt kääntyä tosta vasemmalle. Ja minähän en rupee teijän sotkuja selvittämään. |
| teijät | kans. teidät Menkää vaan, kyllä mä saan teijät kiinni. Jaa, mihinköhän teijät sitpanis nukkumaan. |
| teikat | ark. tikapuut |
| teikäläinen | ark. ironisena kiertoilmauksena: sinä Teikäläinenkin vois joskus vähän miettiä, mitä suustaan päästää. Jaa, se on kuule teikäläisen ongelma, mä en siihen puutu. |
| teilaa | std. slg. lyödä, hakata, voittaa |
| teinari | 1 ark. slg. teinikalenteri 2 ark. slg. teinarit, jotain teineihin liittyvää, teinibileitä, teinikännejä, teinivaatteita, teinipartaa + muut karvoja voi kaikkia sanoa teinareiksi Täällä porukka oksentelee pitkin olkkaria ja kikattaa siideripäissään. Ei ihan totta mitkä teinarit nää on? Siis kato mitä teineijä tuol kittaa siiderii! |
| teini | 1 ark. murrosikäisestä nuoresta 2 ark. teinikunnan jäsen† 3 hist. ylempää koulua käyvä nuorukainen. |
| teini-ikäinen | ark. vrt. teini Teini-ikäinen nuori. |
| teinipeili, teinipeilikuva | u.s. (2013) peilin kautta otettu tav. teini‑ikäisen selfie |
| teinix | slg. äänekkäästi ja näkyvästi mutta (itseään vanhempien mielestä lapsellisesti) käyttäytyvä teini-ikäinen. vrt. pissis (teinix voi olla poikakin) |
| teitsi | slg. ironisena kiertoilmauksena: sinä, teikäläinen Teitsi saa ny mennä jonnekin muualle haisemaan. Jos se nyt teitsille sopii. |
| teiän | kans. teidän Onpas toi teiän poika kasvanu. Voi hyvänen aika teiän kanssa! |
| teiät | kans. teidät Onks teiät kutsuttu sinne juhliin? Mä oon tosi pahoillani, mut me unohettiin teiät ihan kokonaan. |
| tekarit, tekikset | ark. std. slg. tekohampaat, hammasproteesi Mummu pisti aina yöks tekarit vesilasiin. Eihän niitä tekareita nykyään enää joudu köyttään niin helposti. Onks kukaa hitannu Väiskin tekareit? |
| teknarit | slg. Technics-merkkiset levysoittimet. Yleensä tarkoitetaan SL-12 sarjaa Jäbälhän on kunnon teknarit! Ei mitkää pilipali vehkeet! |
| tekno | ark. std. slg. teknomusiikki; konemusiikkia |
| tekno‑ | 1 ark. teknologiaan, vars. tietotekniikkaan ja tämän alan yritystoimintaan liittyvä (teknofriikki, tekno-osake) 2 ark. teknomusiikkia koskeva, siihen liittyvä (teknobiitti) |
| teknobileet, teknoravit, teknoravet | ark. std. slg. nuorten yölliset, us. konemusiikkitapahtuma, konemusiikkitanssit, suljettuna tilaisuutena järjestettävät juhlat, joissa tanssitaan teknomusiikin tahdissa, reivit, ravet – Rave; petrecere organizată în spații neconvenționale, unde se dansează pe muzică cu ritmuri sincopate și se consumă alcool și droguri sintetice. |
| teknomusiikki | mus. kovaääninen koneellisen rytminen syntetisaattorimusiikki, jonka esityksessä käytetään vahvoja valo- ym. tehosteita |
| teknoyritys | ark. vrt. tekno- 1 Sijoittaa tuottaviin teknoyrityksiin. |
| tekoo | std. slg. käyttöä, hyötyä Oks sil enää mitään tekoo? |
| tekopaikka | ark. urh. maalintekopaikka, -mahdollisuus. Joukkueella oli pari hyvää tekopaikkaa. |
| Tekovika | std. slg. DKW -automerkki |
| tekstailla | ark. tekstata Soitellaan ja tekstaillaan! |
| tekstailu | ark. tekstaileminen |
| tekstari | ark. std. slg. tekstiviesti kännykällä, SMS-viesti Sulle tais tulla tekstari. Mitä ihmettä täs tekstarissa lukee? Oli tosi mälsää, ku Tiina vaan kirjotti tekstareita koko ajan. |
| tekstata | std. slg. lähettää, kirjoittaa tekstiviestejä, tekstareita Mä tekstaan sulle, sit ku ollaan perillä. No jos et kerran viittiny soittaa, ni oisit ny ees tekstannu. Soita tai tekstaa, pääsetkö tulemaan. |
| tekstaus | ark. tekstaaminen |
| tekstiileihin, käy kii(nni) | std. slg. tarttua takista, yms. kiinni |
| tekstiili | ark. tekstiiliteollisuudesta ja alan ammattijärjestöistä |
| tekstiiliurheilija | leik. asullaan keikaileva sunnuntaihiihtäjä tms |
| tekstiviesti | ark. matkapuhelimella lähetetty kirjoitettu viesti |
| teksturi | atk. ark. tekstinkäsittelyohjelma |
| teku | ark. teknillinen opisto Armeijan jälkeen mä sit menin tekuun. Ei niitä tekuja oo enää niin paljon, ku on tullu noi ammattikorkeakoulut. |
| telakalla | 1 slg. lepäämässä, tauolla Se bändi oli telakalla pari vuotta, ja teki sit uuden levyn. 2 slg. sairaalassa Se oli niin kova matsi, et kolme pelaajaa joutu telakalle. 3 slg. synnytyslaitoksella, synnyttämässä Joks se sun muijas on telakalla? Vaimo voi joutua telakalle hetkenä minä hyvänsä. |
| telakka | std. slg. synnytyssairaala, synnytyslaitos; Naistenklinikka Maire joutu telakalle kaks viikkoo etuajassa. |
| telari | std. slg. sähkösanoma |
| tele | ark. teleobjektiivi Telen polttoväli. Teleä käyttäen otettu kuva. |
| teletunnistetieto | slg. teknisesti selville saatava tieto puhelimenkäytön ajankohdasta, soittajan ja vastaanottajan numerosta tms. |
| teline | 1 slg. hoito, miehen yhden yön naispuolinen tuttavuus, napattu kainaloon ravintolasta 2 slg. tyttöystävä |
| telkka, telkkari, telkku, tellu | ark. std. slg. televisio Tuleeks telkkarista mitään? Sinäkään et muuta tee ku tuijotat sitä telkkaria. Pitäs vissiin ostaa digitelkkari. Paa ny se telkku kiinni. Nää nykyteinä vaan haaveilee, et ne olis julkkiksia ja pääsis telkkuun. Mun puolesta voitas vaikka heittää koko tellu pihalle. Katos, mitä sielt tellusta tulee. |
| telkkarinjämä | std. slg. huonokuntoinen televisio Kuskaisit ton telkkarinjämän kaatikselle! |
| tellinki, tellingit | ark. std. slg. (rakennus)teline, rakennustelineet, telineet Vuokrataan nosturi, niin ei me tarvita mitään tellinkejä. Varo, ettet putoo sieltä tellingeiltä. Pystyttää, purkaa tellingit. Putosi tellingeiltä. |
| teloa, teloo | 1 ark. std. slg. kolhaista, loukata, satuttaa, vahingoittaa fyysisesti Se telo ittesä aika pahasti. Ai hitto, ku teloin varpaan tohon pöydänjalkaan! Missä sä oot telonu ittees? Teloi päänsä ovenkamanaan. Teloi itseään kaatuessaan. 2std. slg. tappaa |
| teltsu | std. slg. teltta |
| teltta pystyssä | std. slg. erektio housuissa |
| Telvis | ark. Katso-lehden vuodesta 1962 lähtien jakama palkinto parhaille television esiintyjille ja ohjelmille. |
| temi | std. slg. sosialidemokraatti |
| temmata | ark. lyödä, iskeä, motata Temmata jkta päin kuonoa. |
| temmirauta | ark. työstöön käytettävä taltta (saksa: Stemmeisen) |
| tempasee | std. slg. tehdä pikaisesti, lyödä Viime hetkellä tempasin handun veks. |
| temperoida | rav. alkoholijuoman saattaminen oikeaan lämpötilaan |
| tempoo sikana | std. slg. vetää voimakkaasti, juoda ylenmäärin Tane tempo bissee sikana koko illan. |
| temppu | 1 ark. teko(nen), teko, tempaus, juttu Se oli Tiinalta kyllä aika inhottava temppu, et se ei ees soittanu. Ruma, nolo temppu. Auto teki taas sen tempun, että pysähtyi keskelle risteystä. Tupakoinnin lopettaminen ei ole helppo temppu. Jopa tempun teit! Aikoi tehdä saman tempun menetellä samoin. Ei se oo niin helppo temppu päästä sinne yliopistoon. Tää kone teki taas semmosen tempun, et kaikki tiedostot katos. 2 ark. mon. yhdynnästä Tehdä temput jkn kanssa. |
| temput, tekee | std. slg. naida, olla sukupuoliyhteydessä Tehdä temput jkn kanssa. |
| tenava | ark. lapsi, kakara, mukula, vekara, muksu Menkääs tenavat välillä vaikka ulos leikkimään. On se hauskaa puuhailla noitten tenavien kanssa. Meidän tenavat. |
| tenavatabletti | u.s. (2014) lapsille tarkoitettu tabletti eli taulutietokone |
| tenda | std. slg. hammas |
| tendaa | std. slg. sytyttää, valjeta |
| tendari | std. slg. tupakansytytin |
| tenkkapoo | ark. std. slg. pulma, pulmatilanne, vaikea tilanne, miettimisen paikka, miettimisen hetki, pohdinnan aika Nyt tuli kuule tenkkapoo. No sit tuli tenkkapoo, et mihis suuntaan tästä käännytään. Eka kysymys oli ihan helppo, mut sit iski tenkkapoo. Tuli tenkkapoo, kun rahat loppuivat. |
| Tennari | ark. urh. Tennispalatsi Helsingissä |
| tennari | std. slg. urh. tennispallo; tennispaita; tennistossu |
| tennarit | ark. std. slg. mon. tennskengät, tennistossut Tennarit klabbeissa ei enne päässy raflaan. Eiks sulloo muita kenkiä ku noi tennarit? Jalat hikoo noissa tennareissa ihan älyttömästi. |
| tennarit vinossa, monot vinossa | slg. olla juovuksissa – Beat mort. |
| tentsu | std. slg. teltta |
| tenttu, tenu | ark. std. slg. sprii, denaturoitu sprii, taloussprii Kyllä se tenttu on niin kauheen hajusta, et en mä tajuu kuka sitä pystyy juomaan. Tää on spriiliukonen tussi, ei tää lähe veks ku tentulla. Mä otan retkikeittimen ja tenua mukaan. Se pultsari hais ihan tenulle. |
| tenukeppi | std. slg. rappio-alkoholisti |
| tenuremmi | std. slg. puliukot, rappioalkoholistien joukko Siel oli taas se tenuremmi koossa. |
| tenussa | std. slg. humalassa, kännissä Tais naapurin äijä olla vähän tenussa. |
| tenuttaa | std. slg. ryypiskellä, juoda, ryypätä, dokata Mehän tenutettiin koko viikonloppu. Ei sun maksas kestä, kun sä aina tenutat. |
| tenuttelee | std. slg. ryypiskellä |
| teollisuusklädi | std. slg. iso elmukelmurulla |
| teollisuuspamppu | ark. teollisuusjohtaja |
| teppari | ark. Teboil-asema Kävisin tepparille, mutta on aika pitkä matka. |
| terapoida | ark. antaa terapiaa, hoitaa Nää ongelmat ei kasva liian suuriks, ku niitä voi terapoida. Mitä ystävyyttä se on, jos toinen valittaa ja toinen joutuu aina vaan terapoimaan. Terapoida potilaita. |
| terapointi | ark. terapoiminen |
| terassikeli | slg. leik. rav. ravintoloiden terasseilla istuskeluun sopiva kaunis ja lämmin sää |
| teratavu | atk. yksi teratavu (TB) on tuhat gigatavua |
| terde | slg. terassi |
| terhennellä | kans. ärhennellä |
| terhentely | kans. terhenteleminen |
| teridka | huum. hasis |
| Terijoen mersu | std. slg. Lada-merkkinen auto |
| Teris | ark. slg. Teräsmies – Superman. |
| terkkari | 1 std. slg. termospullo 2 std. slg. kynänteroitin, teroitin Stikkaa mulle terkkari. 3 ark. std. slg. terveydenhoitaja (koulussa) Mee terkkarilta kysymään, voiks sä mennä kotiin. Terkkari sano, että kaikki on kunnossa. Ei niitä terkkareitakaan kannata aina uskoo. 4 std. slg. teryleenikangas |
| terkut | ark. std. slg. terveisiä, terveiset Ville lähetti sulle terkut. Sano hei kaikille kauheesti terkkuja! Saaks lähettää terkkuja? Sano Masalle terkkuja, ku näätte. Sano terkkuja tutuille! |
| termari | std. slg. termospullo Tuliks termari megee, missä se on? |
| termari, termis, termos | ark. std. slg. termospullo, termosastia, termoskannu Siin termarissa on vähän kahvia. Mä otan termarin mukaan, niin saadaan lämmintä juomista. Ruokatermos. Kahvia on termoksessa. |
| termarinkokonen | std. slg. vauvan koko (thermospullon-) Sellanen termarinkokonen skidi. |
| termiitit | std. slg. puhtaaksiryöstäjät, kaiken irtoavan varastajat |
| terska | 1 std. slg. miehen sukpuoliuelimen pää 2 std. slg. kynänteroitin 3 std. slg. terveydenhoitaja |
| terska! | std. slg. terve! |
| tervan juonti | std. slg. vastenmielinen työ tms. Tänään on toi työnteko taas ollu ku tervanjuontia. Ne ruotsin tunnit oli oikeeta tervanjuontia. Että se paluumatka tuntu sitten tervanjuonnilta! |
| tervapahvi | ark. tervahuopa |
| tervaskanto | std. slg. hyväkuntoinen, sitkeä vanhus Se teidän pappa on oikee tervaskanto. Eihän tommosia vanhoja tervaskantoja tapa mikään. |
| tervauskeskus | std. slg. terveyskeskus |
| terve | ark. tervehdys tavattaessa tai erottaessa: hei, moi Terve! – Terve terve, pitkästä aikaa! Terve, mitä kuuluu? Mun täytyy nyt mennä, että terve vaan! |
| terveellinen | ark. aiheellinen, hyödyllinen Se oli ihan terveellinen muistutus mulle. Joskus on ihan terveellistä olla hiljaa vaan. Tonne jäälle ei oo ny terveellistä mennä. |
| tervehdys | ark. slg. Eiku hei! Halipatsuippa! Haudihau! Haudii! Hei! Heikunkeikun! Heip! Heippa! Heipparallaa! Heippelispeippelis! Heippodei! Heips! Heipsan! Heipsis! Heipsistä! Heipsuti! Heipä hei! Heisan! Heissun! Hello darling! Hellouta! Hellurei! Helou! Helöy! Herne! Hojo hojo! Hola! Huomenia! Huomenta! Iivninkiä! Iltaa! Mo! Moi! Moikka! Moikkarallaa! Moikkelis! Moikkelispoikkelis! Moikkis! Moippis! Morjens! Morjesta! Morken! Moro! Moron moron! Morso! Päivee! Päiviä! Päivää että pätkähti! Tere! Tereve! Terve! Tsau! – Vezi și pagina Ce spunem în diverse ocazii |
| terveysintoilu | leik. halv. intoilu terveellisten elämäntapojen puolesta |
| terveysterroristi | leik. toisia terveysintoilullaan vaivaavista ihmisistä |
| terässä | ark. std. slg. kunnossa, iskussa, teräunnossa Hauskaa, et säkin oot taas terässäs. Kestää se vähän aikaa päästä entiseen terään semmosen sairauden jälkeen. Mä en oo ihan huipputerässä näin aikasin aamulla. |
| terästää | std. slg. lisätä alkoholipitoisuutta, blandaa |
| terävä | ark. std. slg. sb. väkevä alkoholijuoma Teepäs mulle oikein terävä paukku. Otetaanks pienet terävät? Noita teräviä eipitäs ikinä juoda, ku niistä menee pää ihan sekasin. |
| terävät | std. slg. viinaryyppy Otan mieluummin olutta kuin teräviä. Maistuisiko pienet terävät? |
| terää, tekee | std. slg. tehdä hyvää |
| tessi | ark. työehtosopimus |
| testeri | 1 ark. mittari, testauslaite Tällä testerillä me voidaan mitata sun puristusvoimaas. Testeri näyttää, että kyllä tää vehje virtaa saa. 2 ark. kokeilukappale, kokeilupakkaus tms. Kokeile tykkääksä tästä hajuvedestä, tässon sulle testeri. Tiina keräs testereitä sielt kosmetiikkaosastolta. Hajuvesitesterit. |
| testicase, testikeissi | huum. käytetään huumeista Tehdään tästä tällanen testikeissi. |
| testikset | std. slg. kivekset |
| testo | dop. testosteroni |
| tetra | ark. kulmikas (kartonki)pakkaus, tetrapakkaus Ne tetrat menee pienempään tilaan ku pyöreet purkit. Nykyään viiniäkin myydään tetroissa. Otetaan vielä yks semmonen mehutetra. |
| teuhka | std. slg. raha |
| teutoni | std. slg. saksalainen Teutonit lähti raflasta taas kassit täynnä safkaa. |
| teuvo | std. slg. tyhmä, hölmö |
| Thaikku | slg. Thaimaalainen nainen Ootsä kuullu, et Jani on menny naimisiin thaikun kaa? |
| thaikku, ryssä, femma | 1 dop. metandienoni 2 slg. huum. Tavallisimmin testosteronia käytetään pistoksena, mutta markkinoilta löytyy myös suun kautta käytettävää valmistetta, dianabolia, jolla on monta nimeä: ryssäfemma, thaikku, femma, dbol. |
| Thaikkulla | slg. Thaimaa. Me mennään jouluks ja uudeks vuodeks Thaikkulaan. |
| thaikut | slg. thaimalaisa |
| THX | tekn. elokuvateatterin äänentoistojärjestelmästandardi, joka on kehitetty George Lucasin ääniekspertin Tomlinson Johnsonin johdolla. Tennispalatsin ja Kinopalatsin teatterit ovat THX-teattereita |
| tiaara | ark. otsanpa, kruunu, diadeemi, jollaiset ovat tulleet morsiamilla muotiin |
| tibbis, tibis | 1 std. slg. tippuri, tippari, piikkilankapissa, seurusteluvamma, 2 std. slg. Iho- ja sukupuolitautien klinikka |
| tie- | slg. tietää-verbin vartalo tiedä- Emmä tie, mikä sille taas tuli. Hei, mä tien, mihin mennään! Kai sä sen tiet. |
| tiede | ark. Tehdä tiedettä |
| tiedonharavointi | u.s. (2013) (engl. data scraping ~ data harvesting) tietojen automaattinen kokoaminen ihmisen luettavassa muodossa olevasta aineistosta |
| tiedä häntä | ark. ehkä, voi olla, mistä sitä tietää, kuka sen tietää Tiedä häntä, vaikka siilon sattuis olemaan kaunis ilma. Kai se oli joku mahatauti, tai tiedä häntä. Tiijä häntä, mitä lisäaineita tässäkin on. |
| Tiekkari | 1 std. slg. Tiedonantaja-lehti 2 std. slg. Tietokone-lehti |
| tieksä | 1 kans. slg. tiedätkö sinä, tiedäks sä Tieksä mis mun avaimet on? 2 slg. kato(s), kuule, nääs Tieksä, mä haluisin mennä johki muualle. Se on tieksä paljon halvempaa ku Suomessa. |
| tienaaja | ark. vrt. tienata. Perheen ainoa tienaaja. |
| tienata | ark. ansaita Sä taisit tienata aika hyvin niissä asuntokaupoissa. Paljonkohan semmonen professori tienaa kuussa? Mä oon tienannu leipäni jo viistoistavuotiasta. Tienata rahaa, leipänsä. Työ, josta tienaa hyvin. Syö enemmän kuin tienaa SP. |
| tienesti | 1 ark. ansiotyö Olla ulkomailla tienestissä. 2 ark. tav. mon. palkka, ansiotulo Olihan se ihan hyvä tienesti kuukauden työstä. Ei niistä ylitöistä nyt niin kauheesti tienestiä saa. Tuli toimeen tilapäisillä tienesteillä. Kesätienestit. |
| tieteskin | ark. tietenkin Tieteski se opettaja sattujust siilon tuleen siihen. Ville ei tieteskään ollu kuullu koko asiasta. |
| tietojenpoistopyyntö | u.s. (2014) hakutulosten poistopyyntö, pyyntö poistaa itseä koskeva tieto hakupalveluiden hakutuloksista, jos tieto ei enää pidä paikkaansa tms. |
| tietoo | std. slg. viinapullo (laiton myyntitapahtumassa) Onks tietoo? |
| tietovuotaja | u.s. (2013) salaisia tietoja julkisuuteen saattanut henkilö |
| tietsikka, tietsika | std. slg. tietokone |
| tietsikka, tietska, tietskari, tieturi | ark. slg. tietokone Mä oon saonu isälle monta kertaa, et ostais uuden tietsikan. Onks täs tietsikassa laajakaista? Mä en tajuu noista tietsikoista mitään. |
| tietsä; Tiätsä? | 1 ark. tiedätkö sinä, tiedäks sä, tieksä Tiedätkö?Tietsä kuka toi oli? 2 ark. kato(s), kuule, nääs Tietsä, ei se haittaa, se on ihan okei. No se oli tietsä semmonen joku tarkastaja. |
| tietty | ark. tietysti, tietenkin, totta kai Onks sulla rahaa? – No on, tietty. Tiina oli tietty lähtenyjo aikasemmin. |
| tietää | 1 ark. eräissä arvelua t. epävarmuutta ilmaisevissa rakenteissa. Kuka(pa) (sen) tietää, tiedähäntä, vaikka tämä onnistuisi ehkäpä tämä onnistuukin, tämä saattaa onnistuakin. Taivas, piru tietää [= on epäselvää], mitä hän sillä tarkoitti. 2 ark. sanontaa painottavissa ja huomiota kiinnittävissä ilmauksissa Sinne et mene, tiedä(kin) se, ettäs (sen) tiedät! Ja tiedät sen, että olet ajoissa kotona!3 ark. asioiden tiedossa olosta, tietoon tulosta; kuulumisista Terve, mitä(s) tiedät [= kuuluu]? |
| tifla | std. slg. tivoli |
| tiglu | std. slg. tiiliskivi |
| tigru | std. slg. tikari, tikkukaramelli Kundi kävi päälle tigru handus. |
| tihruta, tihruu | std. slg. katsella, nähdä vaivalloisesti Mitäs siinä tihruut, paa lasit päähäs. |
| tiia | std. slg. 10-euronen |
| tiiden, hela | std. slg. koko ajan |
| tiikeri | ark. urh. lentopallossa: torjunta heittäytymällä pallon alle |
| tiilari | std. slg. tiiliskivi Paiskastii parit tiilarit siihe seinään. |
| tiiliskivi | ark. tiili Kyllähän tiiliskivistä saa hyvän grillin. Onpas paksu kirja, oikee tiiliskivi. |
| tiiliskiviromaani | leik. hyvin paksu romaani |
| tiima | std. slg. aika, tunti |
| tiimarit | leik. ark. silmälasit, jotka on hankittu Tiimari kaupasta Ootas vähän, laitan nää tiimarit silmille. |
| tiimi | ark. työryhmä; ryhmä, joukko, sakki Meillä on töissä aika hyvä tiimi. Ei kukaan pysty kaikkee tekemään itte, asiat pitää hoitaa tiimissä. Sä voisit tulla meidän sähly tiimiin mukaan. |
| tiimoilla | ark. jostakin asiasta, jonkin asian vuoksi; ympärillä, paikkeilla, tienoilla Meidän täytyis kuule pitää palaveri tän ongelman tiimoilla. Sen uuden palkkajärjestelmän tiimoilta on nyt ollu aika paljon riitaa. Palataan myöhemmin tän aiheen tiimoille. Festivaalin tiimoilla on ollu aika paljon muitakin tapahtumia. Nää kuvat on sieltä meidän hotellin tiimoilta. Se isku tuli johonkin keskivartalon tiimoille. Urheilun tiimoilta riitti juttua. |
| tiine, tiinee, tiineenä | std. slg. halv. alat. raskaana oleva nainen; raskaana, paksuna Lisbeth on jo kolmatta kertaa tiineenä. Taasko se muija on tiineenä? Niin se on nykyään, et ensin pannaan ämmä tiineeks ja sit itketään rahaa sossusta. |
| tiitiäinen | kans. tiainen |
| tiiu | ark. kans. tiu†, kananmunista käytettävä mittayksikkö, joka tarkoittaa 20 kappaletta |
| tiiä- tiijä- | kans. tietää- vevbin vartaloita tiedä- En tiiä siitä yhtään mitään. Mä tiiän, aletaan pelaamaan korttia! Tiijäks sä, kuka toi oli? Niin niin, kyllähän se tiijetään. |
| tikarappuset, tikaraput | ark. std. slg. tikapuut, tikkaat |
| tikari | ark. veitsen tapainen lyhyt, tav. suora‑ ja kaksiteräinen kahvallinen pistoase |
| tikata | ark. puukottaa |
| tiketti | ark. std. slg. vanh. matkalippu, pääsylippu, piletti Eiköhän sen tiketin voi ostaa junastakin. Vieläköhän siihen peliin saa tikettejä? |
| tikikset, steegat | ark. std. slg. tikkaat, tikapuut |
| tikkana | ark. std. slg. heti ja innokkaasti, tarkkana, innokkaana Pitäs olla tunnilla tikkana, mut ei sitä aina jaksa. Mä soitin heti tikkana, ku se ilmottautumisaika alko. Ku sille vaan skulas nii se oli aina tikkana paikalla. |
| tikkanen | rav. Woodpecker-siideri |
| tikkari | ark. std. slg. tikkukaramelli Muksut rupes kaupassa huutamaan, et pitää saada tikkari. Ostetaas vähän tikkareita. Ei kande luudaa tikkari suussa. |
| tikki | 1 ark. korttip. eräs korttipeli, tämän korttipelin kierros, kierroksen voitto; eräissä peleissä vaihe, jossa kukin vuorollaan panee pöytään yhden kortin; tällaisen pelikierroksen voitto Saada, voittaa, ottaa tikki. Pelataan vaikka tikkiä. Se on yks tikki, kujokanen lyö kortin pöytään. Pelataan viidestä tikistä poikki. Saada, voittaa, ottaa tikki. Se voittaa, joka saa viimesen tikin. 2 ark. std. slg. teko, ratkaisu tms. Siitä autonkorjauksesta tuli kallis tikki. Se on viimenen tikki, jos et sä huomenna saa tätä hommaa valmiiks. Se oli Villeltä tyly tikki, et se ei ees soitanu vaimolleen. Nyt sä teit jätkä vikatikin. Kuules kundi, toi oli vikatikki. Lattiaremontti on kallis tikki. Vikatikki. 3 ark. kunto, toimivuus Kello on vanhasta iästään huolimatta hyvässä tikissä. 4 lääk. silmukka joista ommel muodostuu. Haavaan ommeltiin kolme tikkiä. Poistaa tikit haavasta. |
| tikkukirjain, tikkukirjaimet | ark. isot kirjaimet, versaalikirjaimet; isojen painokirjainten (versaalin) mallisista tekstauskirjaimista Kyllä se lapsi jo tikkukirjaimet osaa. Kirjota vaikka tikkukirjaimilla, ku ei tost sun käsialasta saa muuten mitään selvää. |
| tikkuri | 1 kans. lapanen. 2 kans. paksu villapaita |
| tikkuviina | leik. halpa viina, alun perin sulfiittiselluloosan jäteliuoksesta tehty viina Mitä helkutin tikkuviinaa tää on? On se tikkuviina vähän halvempaa ku Kossu. |
| Tikkuviini, tikkuviini | std. slg. Pöytäviini – Vin de surcele. |
| tikru | std. slg. tikari |
| tilataksi | ark. std. slg. taksi, johon mahtuu noin 8 – 10 henkeä |
| Tilhi, tilhi | std. slg. pihlajanmarjaviini |
| tili, tekee | std. slg. palkka, palkkio; voitto Teitsä hyvän tilin siit keikasta? Teki hyvän tilin ansaitsi paljon rahaa. |
| tilittää | std. slg. selittää, tehdä selkoa, tunnustaa tekojaan, selvittää; valittaa Mitä sä tilität, tekisit sil asialle jotain. Tiina vaan tilitti omia asioitaan, eikä kuunnellu mua yhtään. Taas toi naapurin äijä rupes tilittämään jotain. |
| tillikka | std. slg. ravintola |
| tillin tallin, olla | std. slg. sekaisin, tokkurassa; humalassa; tajuton, sammunut Olin aamulla kellon soidessa aivan tillin tallin. Poliisit jahtasivat tillin tallin ollutta varasta. |
| tillut, tillukas | slg. villasukat Pakko pistää tillut jalkaa, muute tulee kuolio. |
| tilpehööri | ark. lisätarvikkeet, lisäainekset tms. lisuke, lisukkeet |
| tilpehööri, tilbehöör | std. slg. vähemmän merkittävä tarpeisto |
| tilpehööri. | std. slg. varusteet, tarvikkeet; pikkutavara, roina Oli sillä remonttimiehellä kaikki tilpehöörit mukana. Kellarikomero on täynnä kaikkee vanhaa tilpehööriä |
| tiltata, tilttaa | ark. std. slg. mennä epäkuntoon, mennä jumiin, toimintahäiriöön; väsähtää, uuvahtaa, simahtaa Se Teboilin jassoha tilttaa vähänvälii. Tietokone tilttasi kesken kaiken. Osa juoksijoistatilttasi jo ensi kilometreillä. |
| tiltissä, tilttiin | ark. epäkunnossa, vialla, jumissa Tietokone oli tiltissä. |
| tiltti, tilttiin, menee | std. slg. epäkunnossa |
| tiluttaa | ark. mus. soittaa vars. sähkökitaralla nopeatempoista sävelkuviota korkeilla äänillä |
| tilutus | ark. mus. < tiluttaa Kitarasoolo oli pelkkää tilutusta. |
| timangi, timanki | std. slg. hieno, aito; vahva, ankara |
| timantti, timanttinen | ark. hieno, loistava, suurenmoinen Sä oot kuule timantti jätkä. Semmonen plasmatelkkari ois aika timanttinen. Ohan se timanttia päästä ekalle lomalle. Timantti juttu, timantti tilanne. Timanttinen nainen. |
| timanttijuhla | u.s. (2012) (engl. Diamond Jubilee) Britannian kuningattaren Elisabetin 60‑vuotisvallassaolon juhla |
| timma, timme | std. slg. tunti Vika timme alko just, sit pääsee himaan. |
| timmi | ark. slg. hyvä, hieno, kunnollinen; hyväkuntoinen, treenattu, hyvin harjoiteltu tms; timmissä, hyvässä kunnossa Aina noin timmi kaveri jostain töitä saa. Tän homman sä hoidit tosi tiimmisti. Tiinalla on timmi kroppa. Täytyy treenata ahkerasti, et pysyy ämmissä. Olla timmissä kunnossa. Timmi vartalo. Timmi orkesteri. Auto on timmissä hyvässä kunnossa. |
| timpuri | kans. kirvesmies, timperi, timpermanni |
| tina, tinassa | ark. std. slg. humalassa, kännissä Olla tinassa juovuksissa. Olikse äijä ihan tinassa? Sit tää sankari tuli kotiin yöllä kauheessa tinassa. |
| tinaa | std. slg. naida, olla sukupuoliyhteydessä Paljon tinasit, paljon pilasit, viimein kolvisi kylmeni. |
| tinanappi | std. slg. poliisi |
| tinari | std. slg. tinasotilas |
| tingeltangeli | ark. (markkina)rihkama, krääsä; tyhjänpäiväinen viihdeohjelma tms. Torilla kaupiteltiin kaikenlaista tingeltangelia. Yhtä tingeltangelia koko televisio-ohjelma. |
| tinderöidä | u.s. (2015) etsiä seuraa nettideittipalvelu Tinderissä |
| tinki | 1 kans. jklle annettu t. jkn tehtäväkseen ottama määräajassa suoritettava työ(määrä), urakka. 2 kans. maidon tm. kulutustavaran säännöllistä toimittamista koskeva sopimus |
| tinnerii noukkii | std. slg. huum. tinnneriä haistella |
| tintata | 1 ark. std. slg. lyödä, iskeä Oo hiljaa, tai mä tinttaan sua! Perhana, toi tinttas mua turpaan. Tinttaa sitä kuonoo. Tintata jkta leukaan. 2 slg. juoda, ryypätä, kännätä Tulihan sitä lomalla tintattua melkein joka päivä. |
| tintti | 1 ark. tiainen 2 huum. oopiumtinktuura |
| tinuri | 1 std. slg. kupariastioiden tinaaja – Spoitor. 2 std. slg. naistenmies, häntäheikki |
| tinuski | std. slg. tinasotamies |
| tipan vertaa | std. slg. vähääkään Se ei kuule kiinnosta mua tipan vertaa. |
| tipassa | std. slg. lääk. nesteensiirrossa, infuusiossa, tiputuksessa Siellähän se Pena makaa sairaalassa tipassa. Sit ne pani mut tippaan, ku ei mikään pysyny sisällä. |
| tipaton | 1 ark. kuv. aj. Tipaton tammikuu tammikuu jonka aikana ei nautita alkoholia. 2 ark. kuv. sb. Aiotko olla tipattomalla? |
| tipotiessään, tipotiehensä | ark. poissa, tietymättömissä. Talo oli tyhjä ja väkitipotiessään. Kuume oli jo tipotiessään. Häipyä tipotiehensä. |
| tippa | 1 std. slg. kyynel 2 ark. lääk. infuusio, tiputus Panna potilaalle tippa aloittaa infuusio. 3 ark. slg. Renault 4 vm. ’61-mallinen, farmarimalli, tipparellu 4 ark. Viime tipassa, viime tippaan viime hetkessä, viime tingassa. Ehti hätään viime tipassa. Lykätä työ viime tippaan. 5 ark. Tipalla täpärällä, hiuskarvan varassa. Oli tipalla, ettemme myöhästyneet. 6 ark. Ei tippaakaan ei hiukkaakaan, vähääkään, hiventäkään, hitustakaan. Tuossa ei ole tippaakaan järkeä. Asia ei kiinnosta tippaakaan. |
| tippa linssissä, silmässä | ark. std. slg. kyynel silmässä, itkuisena, kyynelsilmin Vanhalle lykkäs ihan tipan linssiin. Kattokaa hei, ku yks on ihan tippa linssissä. Mulle meinas tulla tippa linssiin siel mummun hautajaisissa. Tiinan mutsi oli ihan tippa silmässäsiellä lakkiaisissa. Se oli niin ihana elokuva, et oikein tuli tippa silmään. |
| tippaiita | std. slg. terveydenhoitaja |
| tippapullo | ark. lääk. infuusionestepullo |
| Tipparellu | ark. slg. Renault 4 -mallin auto Meiän eka auto oli Tipparellu. Eihän niitä Tipparelluja enää paljon nää. |
| tippari | ark. std. slg. tippuri, gonorrea, sukupuolitauti |
| tippi | ark. std. slg. palveluraha, juomaraha Anna tolle portsarille vähän tippiä. Tarjoilijana sai välillä aika hyvät tipit. Paljo tolle jätkälle pitää heittää tippii?Antaa pari kolikkoa tippiä. |
| tippua, tippuu | 1 ark. nauraa hillittömästi, kuolla nauruun, pudota Sit et ala väänteleen naamaas, tai mä tipun heti. Voi veljet, siilon me tiputtiin. 2 ark. lakata ymmärtämästä, pudota kärryiltä, pudota Mähän tipuin heti, ku se proffa alko selittää. 3 ark. kaatua, pyörtyä, pudota Mua väsyttää niin rankasti, et mä tipun kohta. Älä ny siihen tipu! 4 ark. herua, tihkua, tulla, ilmestyä Oli niin kolkko myyjä, et ei ees pientä hymyä tippunu. Kai niin rikkaalta äijältä ny ees pari sataa tippuu. Onks niistä tuloksista tippunu mitään tietoa? Mistäs sä siihen tipuit? Tietoja tippui vähitellen. Häneltä ei tipu keräykseen kolikkoakaan. | ”Anna se tänne!” ”Ei tipu [= en anna, ei tule kuuloonkaan]!” Ei tipu eikä lirise. 5 ark. toimia, olla mieleen 6 ark. sammua |
| tippua kärryiltä | ark. lakata ymmärtämästä, pudota kärryiltä Mä tipuin kärryiltä heti ku alettiin puhua kieliopista. Ootteks te tippunu kärryiltä, pitäskö mun selittää uudestaan? |
| tippuri | ark. tippari, gonorrea, sukupuolitauti |
| tippuu (kanveesiin) | std. slg. tulla tyrmätyksi, vajota alas … ”tiput!”. – A cădea la podea. |
| tippuu manii | std. slg. tulla rahaa, saada rahaa Sulle ei tipu pennin pyörylää. |
| tiprat | std. slg. sauhut |
| tipsi | std. slg. vinkki |
| tiptop | ark. viimeistelty, moitteeton, siisti; viimeistellysti, siistinä, kunnossa, moitteettomasti, järjestyksessä Nyt ku tulee vieraita, ni tän talon pitää olla tiptop. Mihis sä oot menossa noin tiptop? Tarjoilun pitää olla tiptop eikä vaan vähän sinnepäin. Paraatiasun on oltava tiptop. Hän esiintyy julkisuudessa aina tiptop. |
| tiptopkunnossa,tiptopkuntoon | ark. moitteeton Olla tiptopkunnossa. moitteettomasti Siivosi kodin tiptopkuntoon. |
| tipu | 1 ark. kananpoika Pääsiäistipu. Kato, miten söpöjä tipuja! Ihan verinen tää kananmuna, täst ois ollu tipu tulossa. 2 leik. linnusta Mikähän tipu tuolla lentää? 3 ark. std. slg. (nuori) nainen, tyttö, typykkä On se Tiina aika hyvännäkönen tipu. Meinasin vetää turpaan, kujoku äijä nimitteli meitä tipuiks. Hyvännäköinen tipu. |
| tipula, tippala | std. slg. tyttökoulu |
| tiputella, tiputtaa | 1 ark. sataa (vähän), tihuttaa Vettä on tiputtanu koko päivän. Ota sateenvarjo, kyllä siel vähän tiputtelee. Alkoi tiputtaa vettä sataa (harvakseltaan). 2 ark. pudottaa Tiputti painoaan viisi kiloa. |
| tiputuksessa | ark. lääk. nesteensiirrossa, infuusiossa, tipassa Pena oli kolme päivää tiputuksessa sen ryyppyputken jälkeen. Mä olin niin huonossa kunnossa, et jouduin tiputukseen. |
| tiputus | ark. lääk. infuusio, tippa Potilas on tiputuksessa. |
| tirehtööri | leik. vanh. johtaja, päällikkö Toi vaimohan se on meidän perheen tirehtööri. Kyllä tän pitäs kelvata vaikka minkälaiselle tirehtöörille. |
| tiristää | kans. paistaa pannussa (us. ruoka‑aineen omassa rasvassa ruskistaen) |
| tirppa | ark. pikkulintu; hyyppä, kahlaaja |
| tirpunen | std. slg. varpunen |
| tirra | std. slg. teatteri |
| tirsa | std. slg. nenä |
| tirsat | ark. std. slg. nokkaunet, päiväunet, lyhet unet Siinä oli hyvin aikaa ottaa pienet tirsat. Sori, mä heräsin just tirsoilta. Mä otan ekaks snadit tirsat, lähetään sit bastuun. |
| tirvasta, tirvasee, tirvaa | std. slg. lyödä Tirvasin sitä pari kertaa turpaan. Se tirvas sitä lärvii. |
| tisika, tisikka | std. slg. kymmenen senttiä, 10 euroa |
| tiskari | 1 ark. tiskikone. 2 ark. tiskaaja |
| tiski | 1 ark. std. slg. myyntipöytä Lyödä, lukea rahat tiskiin maksaa (rehvakkaasti) käteisellä. 2 ark. pöytä Lyödä hanskat tiskiin. |
| tiski, tiskit | std. slg. pestävät astiat Hoidatsä tiskit, kultsi? |
| tiskiin, latoo | std. slg. pinota esille Latoos fyrkat ekaks tiskiin! |
| tiskijukka | ark. std. slg. levyjuontaja, levynsoittaja, dj, disc jockey, deejii Mä meen toivoon tolta tiskijukalta yhtä piisiä. Tiskijukka soitti ihan paskaa musaa. |
| tiskivesi | ark. astianpesuvesi |
| tisnku | huum. tinneri |
| tissi, tissit, titsit | ark. last. std. slg. naisen rinta; nänni, nisä, utare; mon. naisen rinnat Kato mitkä tissit, on varmaan silikoonia. Näpit irti mun tisseistä! Pakkohan se on antaa korviketta, jos ei tisseissä maito riitä. Vasikka nous heti pystyyn ja haki emän tissiä. Äiti antoi vauvalle tissiä. Kirstillä on pulleat ja komeat tissit. Paljaat tissit. Antaa lapselle tissiä. Lehmän tissit. |
| tissihirmu, tissitakiainen | last. leik. rintaruokinnassa viihtyvä vauva |
| tissiposki | std. slg. mammanpoika |
| tissittely, tisuttelu | 1 last. imetys 2 ark. leik. yksinkertainen, helppo sana on korvattu söpöilyverbillä. Tarkoittaa vauvan rintaruokkimista, mutta kuulostaa vanhan äijän pornofantasialtakin. |
| tissiä, tekee | std. slg. tehdä hyvää Kyllä teki tissiä käydä bastussa. |
| tissutella, tissuttelee | std. slg. juoda yksikseen, juoda hitaasti;juopotella, naukkailla Ei must tuntunut et mä öisin ollu yhtään kännissä, vaikka oltiinhan me tissuteltu pitkin päivää. – A bea câte puțin, dar continuu. |
| tisu, tisut, titsit | last. leik. slg. yleensä lapsille puhuttaessa: rinta, nisä, rinnoista, tisseistä Voi vittu mitkä tisut! Näiks sä ton muijan tisut!! No vieläkö sä otat vähän tisua? Kasvaa sullekin sit tisut, ku sä oot iso tyttö. |
| tisuri | 1 ark. päivystys 2 std. slg. vuorotyöläinen |
| titaa | std. slg. sähköttää |
| titari | std. slg. sähköttäjä |
| tite | koul. slg. tietotekniikka |
| tituleerata | ark. kutsua tittelillä, tituloida Mites sua nyt tituleerataan, ooksä filosofian maisteri vai mikä? |
| tiuhaa(n) tahtii | std. slg. toistaa nopeast jtkn tekoa esim. Sä kittaat tota viskii napaas aika tiuhaan tahtiin. |
| tiukilla, tiukille | ark. tiukoilla |
| tiukka | 1 ark. väkevä, tulinen, kirpeä Tiukka mauste, maku. 2 std. slg. väkevä alkoholi On se pirtu tiukkaa tavaraa. Teitpäs aika tiukan paukun. Nyt otetaan tiukkaa huikkaa, niin loppuu se kaljan lipittäminen. 3 std. slg. hyvä, hieno, aito, puhdas, vahva Semmonen uus maasturi ois tiukka peli. Tää on tosi tiukkaa musaa. 4 ark. kova, voimakas, rankka, ankara Tiukka käänne, käännös. |
| tiukkapipo, tiukkis, tiukkapipoinen | ark. std. slg. turhantarkka, hermostuneesta, vakavasta, ahdasmielisestä ihmisestä: pipo tiukalla, hermot kireällä; hermostunut, vakava, ahdasmielinen, jyrkkä, joustamaton, tosikkomainen Tolia naapurin äijällä on vähän tiukka pipo. Et viittis aina olla tommonen tiukkapipo. Kyllä vanhempien pitääkin olla välillä vähän tiukkapiposia. Naapuri on aika tiukkapipoinen tyyppi. Ohjeiden tiukkapipoinen tulkinta. |
| tiukkapipoisesti | ark. vrt. tiukkapipoinen Suhtautua tiukkapipoisesti jhk. |
| tiukkapipoisuus | ark. vrt. tiukkapipoinen |
| tiukkaa brenkkuu | std. slg. väkevä viina |
| tiukkaan, rupes | std. slg. kyselemään ankarasti |
| tiuku | ark. std. slg. kello Paljon tiuku on? Sun tiuku on viis minuuttia jälessä. Paljo sun tiuku sanoo? Paljo sun tiuku repii? Mitä sun tiuku näyttää. |
| tiä- | kans. slg. tietää-verbin vartalo tiedä – Joo joo, kyl mä tiän tään jutun. Sä tiät sen, jos vähän aikaa mietit. Ei sitä koskaan tiä. |
| tiäksä, tiätsä | 1 kans. std. slg. tiedätkö sinä, tiedäks sä? tiedätkö?Tiäksä ton Villen pikkuveljen? Tiätsä yhtään, missä me ollaan? 2 std. slg. kato(s), kuule, nääs Se on vaan elämää, tiäksä. Tiätsä, et mä oon aatellu ihan samaa. |
| tjallaa | std. slg. skryyttaa, kerskua |
| tjungaa | std. slg. laulaa |
| toasti | std. slg. paahtoleipä |
| tobi | std. slg. maalainen |
| todari | std. slg. todistus (koulussa) |
| todella | std. slg. varmasti, totta tosiaan En todellakaan! (Muotilausahdus 98-99) |
| toffeekänni | slg. juom. humaltumisen aste |
| toge, stoge | std. slg. juna |
| tohelo | ark. kömpelys, tunari, typerys; kömpelö, hölmö; höperö, kaheli, sekopäinen Nyt sä tohelo peruutit suoraan päin liikennemerkkiä. Ei kai tommoset tohelot saa mitään aikaseks. Ku ei saa nukkua tarpeeks, sitä tulee ihan toheloks. Sit se tohelo hammaslääkäri pani puudutuksen ihan väärään paikkaan. On siinä tohelo, kaataa ämpärin! Pää valvomisesta tohelona sekaisin. |
| toheloida | ark. möhliä, tunaroida, hölmöillä, käyttäytyä kuin tohelo Kutsu ny vaan suosiolla putkimies, ettet ala itte toheloida mitään. Mitä sä nyt toheloit, eksä osaa edes kananmunia keittää? Toheloida viestikapulan vaihdossa. |
| tohelointi | ark. toheloiminen |
| tohjoksi, tohjona | ark. rikki, hajalla, murskana, liiskana, nuuskana, mäsänä Täs autossa on kuule iskarit tohjona. Mulla oli sen lenkin jälkeen polvet ihan tohjona. Marjat tohjona kassissa. Ajoi autonsa tohjoksi. Varpaat olivat tohjona kävelystä. |
| tohnoon | std. slg. kasvoihin, kuonoon |
| toho(n) | std. slg. tuohon |
| tohon | 1 kans. slg. av. tuohon Me rakennetaan se grilli tohon. Menkää tohon penkille oottelemaan. 2 kans. slg. prn tuohon Paa ne kukat tohon vaasiin. Minä en tohon jätkään luota yhtään. |
| tohtoroida | ark. lääkitä, hoitaa, puoskaroida; korjata, parantaa Sun pitäs mennä lääkäriin ton ihottuman kanssa, eikä vaan ite koittaa tohtoroida sitä. Sitä nilkkaa sit kuvattiin ja tohtoroitiin oikein porukalla. Nyt tätä sopimusta on tohtoroitu sen verran, et eiköhän sen pitäs mennä läpi. |
| tohvelin alla | halv. (puolison, yleensä vaimon) määräiltävänä, komennuksessa, tossun alla Sä taidat olla nykyään ihan tohvelin alla. Mikä siinä on, et muijien pitää aina yrittää saada mies tohvelin alle? |
| tohvelisankari | halv. leik. naisen (vars. vaimonsa) määräysvallassa oleva mies Eihän se tohvelisankari uskalla ees puhua mitään. En mä ymmärrä, miten mies on menny tommoseks tohvelisankariks. |
| toi | ark. tuo Kuka toi nainen oli? Toi pöytä pitäs kantaa olohuoneeseen. Että toi äijä jaksaa valittaa. Toi on ihan totta, mitä sä sanoit. Se on aika tavallinen sukunimi toi Korhonen. No mennään sitten, sama toi. Toi kuorsas taas koko yön. Toi talo. Pitele tota. Tossa viiden maissa. Noi on niitä punkkareita. |
| toikkari | koul. slg. todistus |
| toilet, toiletti | ark. eriö, helpotus, huusi, huussi, hyyskä, käymälä, pikkula, puucee, puusee, ulkohuone, ulkohuussi, ulkohuusi, ulkovessa, WC, vessa |
| toimari | 1 ark. slg. toimitusjohtaja Uusi toimari on päättäny panna firman kuntoon, ja sehän meille sopii! Microsoft saa uuden toimarin – Ballmer eläkkeelle vuoden kuluessa. 2 ark. (osto- tai myynti)toimeksianto Kauppa ei heti toteutunut ja ajattelin että ei tällainen voi olla mahdollista, joten poistin toimarin! |
| toiminnantarkastaja | u.s. (2011) pienissä asunto‑osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä tilintarkastajaa vastaava luottamushenkilö |
| toimintaa | std. slg. itse lajiharjoittelua |
| toimintajännäri | ark. paljon toimintaa sisältävä jännityselokuva, jännityskirja tms. Amerikkalainen toimintajännäri. Samanniminen toimintajännäri elokuvana ja videopelinä. |
| toimittaa | 1 ark. selittää, kertoa Kovasti se yritti toimittaa jotain, mut en mä saanu mitään selvää. Kylläpä ne kersat toimitti, et mitä kaikkee kivaa päiväkodissa oli tapahtunu. 2 kans. hyödyttää, kannattaa, maksaa vaivaa |
| toinen | 1 ark. viittaamassa vihjailevasti johonkuhun: puhujaan itseensä tai ryhmään, johon hän kuuluu, puolustelevassa sävyssä; asiaan liittyvään toiseen henkilöön tai ryhmään syyttävässä sävyssä Ei sun tartte suuttua heti, ku toinen sanoo mielipiteensä. Siel se vaan makaaja toiset saa tehdä työt. En mä saanu unta, ku toinen ramppas koko ajan vessassa. Toisilla sitä rahaa näemmä riittää kaikkeen turhanaikaseen. 2 ark. ilmaisemassa että jk vastaa jtak, on rinnastettavissa jhk, on samanarvoinen jnk kanssa. Hän oli minulle kuin toinen äiti. Ranska on hänen toinen kotimaansa. Uskoi olevansa toinen Väinö Linna. Tottumus on toinen luonto SL. Toinen minä. Niin hyvää esimiestä ei hevin löydy toista. Niin komea talo, ettei toista koko kylässä. Toista sellaista ihmistä en ole tavannut. Toinen hyvä harmia, kyllästymistä yms. ilmaisten osoittamassa, että jk on verrattavissa jhk. Ja Pekka sitten, toinen hyvä! No, siinä meillä on toinen tohelo! 3 erik. komparatiivin ohella. Tytöt olivat toinen toistaan kauniimpia kaikki erittäin kauniita. Hänestä kerrotaan toinen toistaan hurjempia juttuja. |
| toinen mokoma | ark. saman verran lisää, vielä saman verran Tää laatikko on täynnä lastenvaatteita, ja kellarissa on vielä toinen mokoma. Just ku mä sain ne astiat tiskattua, mutsi toi toisen mokoman lisää. |
| toinen ääni kellossa | ark. tilanteesta, jossa joku käyttäytyy toisella tavalla tai on toista mieltä kuin ennen No sit ku Ville anto kakskymppiä tippiä, johan oli tarjoilijalla toinen ääni kellossa. Odotapas vaan ku itelläs on lapsia, niin saattaa olla vähän toinen ääni kellossa. |
| toista maata | ark. toista lajia, erilainen kuin muut Tämmönen latte on vähän toista maata ku ne huoltoaseman kahvinlitkut. Mä inhosin jo kaikkia miehiä, mut tää kaveri olikin ihan toista maata. Siinä porukassa Tiina on aina ollu toista maata. |
| toistepäin | ark. toisin, toisinpäin, päinvastoin Ei se suodatin mee noin, sun täytyy panna se toistepäin. Mä ajattelisin ihan toistepäin. Tehäänks niin et sä ajat ensin ja mä sit loppumatkan, vai toistepäin? |
| toitottaa | ark. kuuluttaa, pitää meteliä, puhua asiasta kaikille, kieliä, juorata Naapurin äijä toitotti kaikille, että me oltiin muka rikottu sen ikkuna. Siitä viimeöisestä ei sitten tartte toitottaa joka paikassa. Mä en puhu sul enää mitään, ku sä kuitenkin toitotat kaiken ympäriinsä. |
| toivomusranneke | u.s. (2013) ranteen ympärille kiedottu värikäs nauha, jollainen esim. prinsessa Madeleinella ja Chris O’Neillillä oli vihkiäisissään. Nauha sidotaan kolmella solmulla, jotka symboloivat kantajansa kolmea toivetta. |
| toka | ark. koul. slg. toinen Toka sai hopeisen pytyn. Tää oli toka kerta, ku mä näin sen bändin. Se ruuvimeisseli on tossa tokassa laatikossa. Se turnaus meni tosi hyvin, mä tulin tokaks. Nää on jo tokat housut jotka meni heti polvesta puhki. Jäädä, päästä tokaksi. |
| tokalla | ark. koul. slg. toisella luokalla Kai tokalla ny jokasen pitäs osata ees lukee. Meijän poika menee syksyllä tokalle. Olla tokalla, toka luokalla. |
| tokaluokkalainen | ark. koul. slg. toisluokkalainen Onpas noi tokaluokkalaiset nyt muka niin isoja. |
| tokamarket | slg. juom. Alko |
| tokari | ark. std. slg. todistus, koulutodistus Mutsi saa kauheetpultit, ku se näkee mun tokarin. Tokarissa pitää olla huoltajan allekirjotus. |
| tokata | std. slg. työntää |
| Tokka | std. slg. Hietalahden telakka |
| tokka | 1 std. slg. nukke 2 std. slg. telakka |
| tokkaa | 1 std. slg. antaa Faija tokkas mulle fiuden nyklat. 2 std. slg. laittaa, työntää |
| tokkaa turpaan | std. slg. lyödä kasvoihin |
| tokko, tokkohan, tokkopa | 1 ylät. liitepartikkelien -han, -pa lieventämänä ilmaisemassa arvelua t. epäilyä: tuskin. Tokkopa hänestä olisi apua. Tokkohan asia on aivan niin. Tokkopa vain. Tokko [= mahtaako] sitä enää kukaan muistaa. 2 vars. kielteisissä yhteyksissä aloittamassa epäsuoraa kysymyslausetta. En tiedä, tokko hän edes on kotona. Epäiltiin, tokko puuhasta tulee mitään. |
| tokkura | ark. sekava humalatila tm. sekavuustila Aamuinen tokkura alkoi haihtua. Lääketokkura. Olla unen tokkurassa (unen)pöpperössä. Oli lääkityksestä tokkurassa. Juoda itsensä tokkuraan. |
| tokkurainen | ark. sekava, samea, pöpperöinen |
| tokkurassa | ark. sekavassa tilassa, sekaisin Mä heräsin just, mä oon vielä vähän tokkurassa. Mä en ota enää niitä lääkkeitä, ku niistä menee ihan tokkuraan. |
| toksi | kans. tuoksi Ehitkö toks viikonlopuks saamaan nää hommat valmiiks? |
| tola | vanh. kans. jälki, polku, ura, latu |
| tolia | kans. prn. tuolla Ei tolia tietokoneella tee enää mitään, heitä helkuttiin koko roska. Tolia asenteella sä joudut vielä vaikeuksiin. Mikäköhän tolia taas on, ku se on ollu niin kiukkunen koko päivän. |
| toljailla | ark. seisoskella, kuljeskella joutilaana; töllistellä Toljailtiin kaupungilla näyteikkunoita katselemassa. |
| toljottaa | ark. tuijottaa, tollottaa, töllöttää Miten sä jaksat heti aamulla toljottaa tota telkkaria? Kaikki vaan seisoja toljotti, eikä kukaan tehny mitään. |
| toljotus | ark. toljottaminen |
| tolkku | 1 ark. std. slg. äly, järki, mieli, selvyys, taju Joku tolkku pitäs sentään olla noissa raha-asioissa. Ei tästä kirjasta saa mitään tolkkua. Mä olin varmaan lyöny pääni johonkin, ja tolkku pois. Hänen puheissaan ei ole mitään tolkkua. Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon. Sinun käsialastasi ei kukaan saa tolkkua selvää. 2 ark. std. slg. ymmärrys, järkevyys, harkintakyky Mä en nyt oikein päässy tolkkuun, et mitä sä tarkotat. Vanhaisäntä oli loppuun asti tolkussaan järjissään. Vasta sairaalassa hän tuli tolkkuihinsa. |
| tolkuissaan, tolkussaan | ark. järjissään, täydessä käsityskyvyssä, tajuissa (tajuttomuuden vastakohtana)Ei se mummo taida enää olla ihan tolkussaan. Vaikee uskoa, että kukaan tekis tommosta täydessä tolkussa. Oli se vielä sen verran tolkuissa, et pysty soittamaan apua. Ootko sä ny ihan tolkuissas? Koita nyt hyvä mies tulla tolkkuihisi. |
| tolkulla, -tolkulla | ark. mittaa tai määrää ilmaisevien yhdyssanojen jälkiosana: -kaupalla, -määrin Tuntitolkulla, viikkotolkulla. Litratolkulla, ämpäritolkulla. Voi kai sitä viinaa vähän ottaa, mut ei sitä tartte juoda pullotolkulla. Laukaus meni metritolkulla ohi. Sitä pelkkää pohjamaalla meni jo litratolkulla. Musta oli tosi törkeetä tulla tolleen tuntitolkulla myöhässä. – Unitate aproxomativă de măsură, cam atât. |
| tolkullinen | ark. kohtuullinen, järkevä. Tolkullinen vaatimus. Tolkullinen ihminen. |
| tolkuton | ark. järjetön, älytön, mieletön Pitäsit nyt lomaa, tommonen työnteko on jo ihan tolkutonta. Toi liikenne on menny nykyään ihan tolkuttomaks. Mutsi sai tolkuttoman raivarin mun tupakanpoltosta. Tota lunta on tullu taas ihan tolkuttomasti. Tolkuton ehdotus, teko. Tolkuton hävitysvimma. Tolkuttoman kallis vehje. |
| tolkuttaa | ark. selittää moneen kertaan, puhua yhtenään samasta asiasta, jäkättää, jankuttaa Mä oon yrittäny tolkuttaa sille, et älä hyvä lapsi juokse tielle. Ei se pässinpää usko millään, vaikka sille miten tolkuttas. |
| tolkuttomasti | ark. vrt. tolkuton Riehua tolkuttomasti. |
| tolkuttomuus | ark. vrt. tolkuton |
| tolkutus | ark. tolkuttaminen |
| tollai | kans. tuolla tavalla, tuolla tavoin, tolleen, tollei Älä nyt tollai suutu, mä vaan sanoin. Nyt oot siinä tollai ihan paikallas, etkä lähe mihkään. |
| tollanen, tollane(n), tommone(n) | ark. kans. tuollainen, tommonen No Ville nyt on tollanen, ei siit tartte välittää. Miten sä voit olla tollasen jätkän kanssa? Tollasta kämppää mä oon aina halunnu. Mä en tienny, et tollasia ihmisiä on olemassakaan. Ei tollasta toimintaa Tarmokaan siedä, kehotan ryhdistäytymään! |
| tolle | kans. tuolle Paa ne avaimet tolle pöydälle. Sun pitäs tehä jotain tolle sun yskälles. Tolle nyt ei kannata puhua mitään. |
| tolleen, tollei | kans. tuolla tavalla, tuolla tavoin, tollai Hyvä, just tolleen! Älä jätä kaikkia vaatteitas tolleen pitkin lattioita. Ai, sä teet kravattisolmun tollei eri tavalla ku minä. |
| tollei, toltei | kans. prn. tuolla ei, tolia ei; tuolle ei, tolle ei; tuolta ei, tolta ei Tollei oo mitään väliä tolia paidalla, vaikka se meniskin likaseks. Joskus musta tuntuu, että tollei oo ihan kaikki kunnossa. Tollei voi oikein tehä mitään tollehalkeemalle. Tollei kannata puhua mitään. Toltei tartte ees kysyä. |
| tollo | 1 ark. std. slg. hölmö, typerys, pöllö, tyhmä Kyllä säkin osaat sit olla tollo! Tollo etsä tajuu. 2 ark. std. slg. typerys, tolvana, juntti Mä tunsin itteni ihan tolloks siellä ulkomailla. Kaikkien tollojen kanssa sitä joutuukin töitä tekemään. |
| tollon, tolton | kans. tuolla on, tolia on; tuolle on, tolle on; tuolta on, tuolta on (pron.) Tää on aika uus tää auto, mut tollon ajettu jotain satatuhatta. Tollon hirveet kuteet! Kai tollon sanottu vaikka kuinka moneen kertaan, muttei se kuuntele. Voisitteks te auttaa, ku tolton pöllitty kaikki rahat. |
| tollottaa | ark. tuijottaa, toljottaa, töllöttää, mollottaa, möllöttää Katsoa tollottaa suu auki. Mitä sä siinä tollotat? Se pikkupoika vaan tollotti suu auki, et mitä ihmettä nyt tapahtuu. |
| tollotus | ark. tollottaminen |
| tolpillaan, tolpiltaan, tolpilleen | ark. jaloillaan, pystyssä Siellon niin liukasta, ettei meinaa tolpillaan pysyä. Ootahan, ku mä pääsen tolpilleni tästä. En pysynyt tolpillani. Auttaa jku tolpilleen. |
| tolppa | 1 ark. std. slg. urh. pallopeleissä: maalipylväs, maalikehikon pystyosa Vetäsin siniviivalta, mut se osu tolppaan. Tolppa on tiätsä maalivahdin paras kaveri. 2 ark. urh. pallopeleissä: maalipylvääseen osunut laukaus, tolppalaukaus Hitto, se oli tolppa! Tässä pelissä tolppia ei lasketa. 3 ark. urh. pesäpallossa: hyvin korkea syöttö 4 ark. urh. raviurheilussa: voitto Hevosella on tilillään jo kolme tolppaa. 5 ark. std. slg. taksiasema, taksitolppa Kai nyt aseman lähellä sentään on jossain tolppa. Otetaan taksi tolpalta. Karsee jono tuolla tolpalla, eikä yhtään autoo missään. Ei niitä takseja saa ku tolpalta. Tolpalla ei ollut yhtään autoa. |
| tolppakengät | slg. paksupohjaiset kengät |
| tolppalaukaus, tolppalaaki | ark. urh. pallopeleissä: maalipylvääseen, tolppaan osunut laukaus, tolppa Tolppalaukaus tuli riipaundina takas, ja siitä meikä pisti kiekon pömpeliin. Pääsin vetäseen aika läheltä, mutta tolppalaaki siitä vaan tuli. |
| tolta | kans. prn. tuolta Varo, ettet saa tolta jätkältä turpiis! Tolta mäeltä näkee kauas. En mä sitä flunssaa suita saanu, mä sain sen tolta. |
| tolvana | ark. yksinkertainen, typerä ihminen, typerys, tollo, tomppeli, hölmö, pölhö, torvelo Etkö sää saakelin tolvana käsitä mitään! Mä sanoin sille tolvanalle suorat sanat. Voi helkutti, mikä tolvana tossa on taas tien tukkona! |
| tomi, tomsku, tomsu | std. slg. tomaatti Paljonks tomskut on kilo? Pannaankspitsaan tomskua kans? En mä tykkää tomskusta. |
| tommoinen, tommonen | 1 ark. tuommoinen, tuollainen, tuon kaltainen Mä en tommosen tyypin puheita ees kuuntele. Mistä tommosia vehkeitä voi ostaa? Mä en syö tommosta! 2 ark. lisäsanana likimäärää ilmaistaessa: noin, suunnilleen, tuommoinen, tuollainen Ottelu kestää tommosen vajaan tunnin. Saatiin kerättyä puolukoita tommoset parisataa litraa. Ne ahvenet oli vaan tommosia kymmensenttisiä. |
| tomppeli | ark. yksinkertainen, typerä ihminen, typerys, hölmö, tollo, tolvana, torvelo, mäntti, juntti Ei se saakelin tomppeli pärjää näissä hommissa. Ihan tomppeleita ootte kaikki äijät! Älä helkutissa päästä sitä tomppelia ukkoos enää auton rattiin! Sivistymätön tomppeli. |
| tomumaja | ylät. leik. ihmisen ruumis |
| ton | kans. prn. tuon; myös yhdyssanojen alkuosana Antasitko ton kirjan mulle? Ton tyypin kans onjoteski niin vaikee jutella. Mistä sä sait ton käsiis? Tonikäsenä mä kävin jo töissä. Mitään tonkaltasta en vois kuvitellakaan. Se kala oli just tonkokonen tai ainakin tonmittanen. Tonnimistä kaveria en kyllä tunne. Mä haluisin kans tonnäkösen kampauksen. Just tontapanen käytös mua harmittaa. |
| tona | kans. tuona Just tona viikonloppuna mä olin mökillä. Voitasko pitää se kokous just tona samana keskiviikkona? |
| tongit | ark. pihdit Kuka on nyysiny tongit mun pakista? Koitetaan kiskoo se niitti näillä tongeilla irti. Oiskohan näistä putkitongeista jotan apua? |
| tonkia | ark. penkoa, urkkia, tutkia, nuuskia Älähän rupee tonkiin toisten asioita! Tullissa ihan kaikki meijän matkatavarat tongittiin. Tullimiehet tonkivat kaikki matkalaukut. Tonkia jkn menneisyyttä. |
| tonkka | 1 ark. std. slg. kanisteri Onks siinä tonkassa vielä pensaa? Se vanha tonkka taitaa vuotaa. – Canistră. 2 ark. kans. pystö Ennen vanhaan maijot kuletettiin tonkilla meijeriin. – Bidon de lapte. |
| tonne | ark. kans. tuonne Mennään tonne rantaan! Onks tonne mäelle kyhätty joku hökkeli? |
| tonnemmaksi, tonnemmas, tonnempana | kans. tuonnemmaksi, tuonnemmas, tuonnempana Siirrä niitä kamojas pois tieltä vaikka tonnemmaks! Siirretään sitten niitä treffejä tonnemmaks. Eijäähä vielä tähän, mennään vähän tonnemmas istumaan. Mummu ja vaari asuu nykyään tästä paljon tonnempana. Palataan siihen asiaan tonnempana. Tonnempaa saa yleensä paremmin kalaa. |
| tonnepäin | kans. tuonnepäin Menkää vielä vähän tonnepäin! Lähette vaan tätä tietä tonnepäin, niin se talo löytyy. |
| tonni | 1 ark. std. slg. tuhat euroa tai markkaa Pitäis ottaa muutama tonni lainaa. Tää ei oo kun parin tonnin arvoinen auto. Ei vanhalla tonnilla sais nyt ees telkkaria. Sai vanhasta autostaan tonnin. urh. Tonnin juoksu [= 1 000 m:n], kymppitonnin [= 10 000 m:n] juoksu. |
| Tonttari | std. slg. Tonttumäki Espoossa |
| tontti | 1 ark. kuv. Astua toisen tontille mennä toisen omimmalle alueelle, puuttua toisen tehtäviin kuuluviin asioihin tms. 2 ark. urh. pallopeleissä pelaajan vastuualue. Kakkospolttajan, siepparin tontti. |
| tonttu | ark. typerä, tyhmä, hassu; typerys, tyhmyri, hölmö Toi nyt on ihan tonttu ehotus! Se on ihan täys tonttu koko mies. Ja minä tonttu kun en heti sitä käsittäny! Senkin tonttu! – Tont. |
| tonttuilla | ark. menetellä tyhmästi, käyttäytyä taitamattomasti tai typerästi, möhlätä, munia, mokata, töpätä, töpeksiä, toheloida Älähän nyt rupee tonttuilemaan! Mitä helkuttia sä oot taas päissäs tonttuillu? Tonttuilla liikenteessä. |
| tonttuilu | ark. tonttuileminen |
| tonttuovi | u.s. (2017) lattianrajaan kiinnitetty pienen pieni koristeovi, josta tonttujen voidaan ajatella tulevan katsomaan kodin tapahtumia |
| toope | ark. std. slg. hölmö, kaheli, typerä; typerys, tyhmä, tyhmyri, juntti, mäntti Musta toi on ihan toope ajatus. Toi tyyppi taitaa olla vähän toope. Ei tommoselle toopelle kannata mitään selittää. Se kaveri on ihan toope. Senkin toope! |
| toosa | 1 ark. rasia, laatikko Heitetäänks nää tyhjät toosat pois? Mitä siinä toosassa on? Mitä sieltä toosasta nyt tulee? 2 std. slg. radio- tai televisiovastaanotin tai muu äänekäs kone, mölytoosa Mitä sieltä toosasta tulee tänään? Pistä se saakelin toosa umpeen! Pane toi toosa pienemmälle. |
| top | ark. tekemisen, toiminnan pysäytyskehotus: seis, stop Top, riittää vain puoli kupillista! Sano sitten top, kun pitää pysäyttää. Top tykkänään, jäähääs tähän vähäks aikaa! |
| topata | ark. pysäyttää, seisauttaa, stopata; pysähtyä, seisahtua, stopata Toppaa se kone! Eiköhän jo topata hommat tältä päivältä. Sitten se auto toppas keskelle mettätietä. |
| topiikki, topikki, topic | ark. aihe, keskustelu, keskustelupalstalle lähetetty viesti |
| toppa | 1 ark. sokeritoppa – Căpățână de zahăr†. 2 ark. keko 3 ark. sätkätupakan pakkauksesta käytetty nimitys Silti ostan vain sen topan ja rizlat. Ootas, mä ostan tosta kiskaltapari toppaa tupakkaa ja tikkuja. 4 ark. pakkaus Otetaan toppa kahvia mukaan. 5 ark. toppatakki, toppapusero |
| toppapusakka | ark. toppapusero |
| toppari, stoppari | 1 ark. pysäytin, stoppari Verhokiskon päihin pitää panna topparit. Eiks siinä ovessa oo topparia? 2 urh. jalkapallossa yms.: keskimmäinen tukipelaaja Topparit hoiti tonttinsa hyvin koko pelin ajan. 3 urh. tenniksessä, pöytätenniksessä, squashissa yms.: pysäytyslyönti Pistin sille aika vaikeen topparin verkolle, eikä se voinu mitään. Oli aika mahotonta ehtiä sen toppareihin. |
| topparoikka | ark. rautatienrakentajien työryhmä |
| toppasokeri | ark. sokerista jota aik. myytiin kartion muotoisina keiloina – Căpățână de zahăr†. |
| toppi | 1 ark. seisaus, pysähdys, seisahdus, lopetus, stoppi Nyt tuli tähän hommaan toppi. Etkö sä saa toppia tolle juomiselles? 2 ark. hihaton pusero |
| toppis | ark. std. slg. toppatakki tai topapusero Mistä sä ostit ton toppiksen? Tää puku ei mahu toppiksen alle. |
| toppu | koul. slg. peruskoulun toisluokkalainen tai toinen luokka Toput saa iltapäivän vapaata. Mä meen syksyllä jo topulle. |
| toppuutella, toppuuttaa | ark. rauhoitella, tyynnytellä, hillitä, jarruttaa, jarrutella Koitahan vähän toppuuttaa tota juomistasi Kyllä tota viinarallia Virosta kuulus musta toppuuttaa. Toppuutapas vähän tätä vauhtia, että ehitään katella maisemiakin. Penaa piti vähän toppuutella, ettei se ois käyny kiinni siihen jätkään. Niitä intoilijoita piti ruveta toppuutteleen. Toppuutella toisten intoa. |
| toppuuttelu | ark. toppuutteleminen |
| toppuutus | ark. toppuuttaminen |
| torakat | std. slg. poliisit |
| tordsi | std. slg. tori |
| torikassi | leik. perheen (pienestä) kakkosautosta, hyvin pieni henkilöauto Pitäis hommata meillekin sellanen torikassi kakkosautoks. Ei tolia torikassilla viitti kovin kauas lähtee reissaamaan. |
| torikokous | 1 ark. väkijoukosta, joka on tullut itsestään koolle päivittelemään tai pohtimaan asioita; sen koolla olosta Mikäs helkutin torikokous täällä on? Menkääs pitään sitä torikokousta johkin muualle siitä! 2 ark. urh. joukkuepeleissä: joukosta pelaajia (ja tuomareita) riitelemässä kentällä epäselvästä pelitilanteesta lähietäisyydeltä; sen koolla olosta Väärästä vihellyksestä synty kentälle aikamoinen torikokous. Tuomarit ei meinaannu saada torikokousta loppumaan. |
| torikokousliike | u.s. (2012) kansainvälisen rahan valtaa vastustavan Occupy‑liikkeen (”vallatkaa Wall Street”) liikehdinnästä Suomessa |
| torkka, torkkari | std. slg. koul. slg. todistuksesta, todistus koulussa Oliks sun torkkas parempi ku viime vuonna? |
| torni | slg. kymmenen nuuskapurkin pakkaus |
| torpata, torppaa | 1 ark. std. slg. urh. joukkuepeleissä ym.: taklata ruhjoen, rusentaen, lyödä maahan, jäähän (jääkiek.) Torppaa se jätkä, saakeli! Ei ne puolustajat saanu mua torpattua. Mä torppasin sen siinä kartsalla, vittuilu loppu siihe. Torpata vastustaja kyynärpäällä. Torppasi hyökkääjän poikittaisella mailalla. – A faulta. 2 kuv. Ehdotus torpattiin tyrmättiin. Osakkeen arvon lasku torppasi [= kariutti, teki tyhjäksi] myyntisuunnitelman. |
| torppa | std. slg. vähäarvoinen talo, tölli, tönö, mörskä; koti |
| Torppa | 1 std. slg. Munkkiniemen seurak koripjouk Torpan Pojat 2 std. slg. Kalastajatorppa |
| torrakko | leik. pyssy |
| torskaa | std. slg. nassaa, haffattaa, jäädä kiinni |
| Torsu | std. slg. Helsingin toverit -urheiluseura |
| tortsa, tortsi, tortsu | std. slg. tori |
| torttu | 1 std. slg. alat. uloste, paska, koiran biojäte Olla vääntämässä torttua. Vääntää tortut. Kuka hullu on vääntäny tortun veskin lattialle? Jätkä säikähti niin helkutisti, et sillä tais tulla tortut housuun. 2 std. slg. alat. naisen sukupuolielin. vittu, pillu Sillä mimmillä oli torttu heti märkänä. Oiskohan täällä missään torttua tarjolla? |
| torttuu, torttua vääntää | std. slg. ulostaa Se väänsi tortut ihan tyyneesti kartsalle. Lähden vääntämään torttua. – M| duc s| m| cac. |
| torvaa | std. slg. heittää, lyödä palloa |
| torveilla, torveilee | 1 ark. std. slg. sählätä, toimia tyhmästi käyttäytyä taitamattomasti tai typerästi, möhlätä, munia, töpeksiä, tonttuilla, toheloida Torveilla humalapäissään. Älähän rupee torvelleen liikenteessä! Pena torveili taas kännissä eilen illalla. 2 ark. std. slg. soittaa suutaan hölmöillä, käyttäytyä typerästi, törttöillä. |
| torveilu | ark. torveileminen |
| torvelo | ark. hölmö, kaheli, typerys, tyhmyri, torvi, ääliö, tomppeli, tolvana, törppö, mäntti Miten joku voikin olla noin torvelo! Nyt se torvelo unohti avaimetkin kotiin. Ei tolle torvelolle kannata mitään selittää. |
| torvi | 1 ark. std. slg. hölmö, kaheli, typerys, tyhmyri, tyhmä, torvelo, ääliö Torvi, sehän on jugee eikä milkkii. Etkö sä tajuu mitään, senkin torvi! Toi tyyppi on täys torvi. Sä oonyt vähän torvi. 2 std. slg. nolo, ikävä |
| tosa | std. slg. Toinen Tosa päivä jo ilman brenkkuu. |
| tosi | ark. vahvistamassa seuraavaa sanaa: todella, oikein, erittäin Meillä oli tosi kivaa. Tää homma näytti aluks tosi vaikeelta. |
| tosi kikkailuu | std. slg. liiallista näpertelyä |
| tosissas | ark. todella |
| tosi-tv | ark. tv-ohjelma, jossa näyttelijöiden tai julkisuuden henkilöiden sijasta esiintyy tavallisia ihmisiä, se on 2000-luvun televisioilmiö, tavikset pääsevät ruutuun eri keinoin. Vuosia sitten ei ollut kuin Napakymppi, nyt joka toinen ohjelma on tosi-tv:tä |
| tossa | 1 ark. kans. tuossa (pron.) Tossa on näköjään neliveto. Kyllä tossa polvessa jotain vikaa on, kun särkee niin helkutisti. 2 ark. tuossa (adv.) Se sama tyyppi on just toi tossa. Tossa on kauheesti lunta. Oks se paras sienipaikka just tossa? Tossa on sulle pari euroo. Tossa, ota siitä! Tossa ei kuuluisi olla pilkkua. 3 ark. likimääräisyyttä ilmaisemassa: tuossa, noin, suunnilleen Mä tuun sit tossa kolmen aikoihin. Porukkaa oli paikalla sanoisko tossa kolmisenkymmentä. 4 ark. viittaamassa puheena olevaan tai edeltävään tilanteeseen, tapahtuneeseen tms.: tuossa Tulikin tossa mieleen, että olet mulle satasen velkaa. Tossa sä oot kyllä ihan väärässä. 5 ark. ilmaisemassa myöntyvyyttä tai samantekevyyttä: siinä Otatko kahvia? – No mikäs tossa. Mitä kuuluu? – Tossahan toi jotenkin menee. |
| tossei, tostei | ark. kans. tuossa ei, tuosta ei Tossei oo mitään vikaa. Tossei saa kävellä. Tostei oo enää pitkä matka kirkolle. |
| tosson, tosson se, toston | ark. kans. std. slg. tuossa on, tuosta on Tosson sulle vitonen. Tosson kauheesti murkkuja. Tostonjo aika kauan. Toston vielä jonkin matkaa sinne ladon luo. |
| tossu | 1 ark. tohveli, töppönen 2 std. slg. saamaton, pehmeäluonteinen ihminen Kyllä oot aika tossu mieheksi Miehet pitää meikäläistä ihan tossuna näissä pressan hommissa. Mä luulin sua tossuks, mutta sähän ootkin raju jätkä! 3 std. slg. autonrengas |
| Tossu | 1 std. slg. Toinen lyseo, Kalliossa Helsingissä 2 std. slg. Torkkelin puisto, Kalliossa Helsingissä |
| tossun alla | ark. (puolison, yleensä vaimon) määräiltävänä, komennuksessa Pena raukka on ihan tossun alla. Muista sitten, ettet päästä ittees tossun alle! |
| tossut vinossa | std. slg. humalassa |
| tosta | 1 ark. kans. prn. tuosta Ostetaan ruuat mukaan tosta kaupasta! Mä tykkään tosta pojasta. 2 ark. kans. av. tuosta Tosta saat vähän taskurahaa. Käänny tosta oikeelle! Voiskohan tosta pikkutien kautta oikasta? Tosta mäeltä näkee aika kauas. |
| tota | 1 ark. kans. prn. tuota Mää inhoon tota tyyppiä! Mä en tota syö! 2 ark. kans. täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä: tuota, tuota noin, tota noin Tää on, tota, ihan kohta valmis tää kakku. Voisiks sää, tota, vipata mulle viitosen? Tota tota, selitäs se asia vielä uuestaan. |
| tota noin | ark. täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä: tuota, tota Se oli vaan, tota noin, mun yks kaveri. Tota noin, saanko kysyä yhtä asiaa? |
| totaali | std. slg. totaalikieltätyjä (armeijasta) |
| totanoi | kans. std. slg. tuota, … |
| ToTe | std. slg. Toukolan Teräs |
| totta | 1 ark. vahvistussanana: aivan (niin) Penakin sitten kuoli. – Totta. On ne housut sulle sittenkin liian i 2 sot. – Totta. |
| totta helkkarissa | alat. totta helkutissa, totta hitossa, totta helvetissä, tietenkin, ilman muuta, tottahan toki, pahus vieköön, hitto vie, hitto soikoon, Onhan sun totta helkkarissa itse se asia päätettävä! Totta helvetissä sun kannattaa ostaa se auto. Totta hitossa mä tunnen sen kaverin. |
| totta maar | ark. totta vie, totta vieköön, tietenkin, ilman muuta, kyllä, tottahan toki; kerta kaikkiaan Totta maar saat rahat takasin, jos et oo tyytyväinen. Totta maar mä nyt itte omat asiani tunnen ja hoitelen, ei niihin muilla oo mitään sanomista. Totta vieköön sun on hoidettava omat asias! Kyllä harmitti, totta vie! Mä en totta vie jaksa tajuta sun oikutteluas!Oli se totta vie kyytiä! Totta hitossa minä hänet tunnen. |
| totuudenjälkeinen | u.s. (2016) (engl. post‑truth) pikemminkin tunteisiin ja mielipiteisiin kuin tosiasioihin vetoava. Nykyaikaa on luonnehdittu totuudenjälkeiseksi, samoin esim. populistista politiikkaa. |
| Toukis | std. slg. Toukola |
| toukka | 1 ark. std. slg. lapsi, pikkulapsi, vauva, kersa, muksu, mukula; sikiö Otatteks te toukat mukaan reissulle? Pitäs tehä taas noille toukillekin jotain sapuskaa. Minnes te paatte toukan illaks? 2 leik. halv. penikka, sylivauva |
| T-paitakeli, t-paitakeli | ark. lämmin sää. Vapuksi luvassa T-paitakeli. |
| traba, trabat | 1 std. slg. porraskäytävä, rappu 2 std. slg. raput, porrasaskelmat |
| trabeli, trabelsi | std. slg. ongelma Oliksul sen vaparin kans jotai trabelsii? |
| trafiikki | 1 ark. std. slg. liikenne; liikehdintä Toimistossa oli hirvee trafiikki koko päivän. Viikonloppuna näillä mökkiteilläkin on kova trafiikki. Venäjän vastasella rajalla on huomattu kuulemma jotain ihme trafiikkia. 2 ark. std. slg. trafikisti |
| trafikisti | ark. yhteyssihteeri, trafiikki |
| trahteerata | ark. kestitä, tarjoilla Trahteerata vieraita. Isäntä itse trahteerasi. – A trata, „a tratarisi”. |
| traijaa | std. slg. raahata |
| traileri | ark. elokuvan tai ohjelman lyhyt esittelyfilmi |
| traisaa | 1 std. slg. leikkiä, telmiä, tapella 2 std. slg. vetää, raahata, kiskoa 3 std. slg. naida, olla sukupuoliyhteydessä |
| tralli | ark. (puinen) lattiaritilä, (metallinen) ritilä, ralli Nostakaa ne trallit sitten pystyyn, kun ootte saunonu! Se oli kaatunu portaissa ja lyöny päänsä tralliin. |
| trampata | kans. rampata |
| tramppa | ark. trampoliini |
| trance | mus. eräs teknomusiikin laji, bassopohjaista musiikki. Amispoppi. |
| trankku | ark. transistori |
| transsu, transu | ark. std. slg. transvestiitti Toi tyyppi on kuteista päätellen transu. Ne olikin jotkut transujenja homojen bileet. |
| trapa, trappa, trappu | std. slg. porraskäytävä, rappu |
| traparit | std. slg. portaat |
| trapelssi | std. slg. vaikeus |
| tratti | ark. std. slg. suppilo, ratti Pitelehän tosta tratista kiinni, niin mä lisään löpöö tankkiin. Roskat jää kätsysti tohon tratin sihtiin. |
| travel agent | huum. LSD-veteraani joka ohjaa uusia käyttäjiä matkalle |
| tredu | std. slg. kasvava puu |
| treenata, treenaa | 1 ark. harjoitella, harjoittaa, reenata, kokeilla Mä treenaan kolme kertaa päivässä. Pitää vähän treenata ennen kisoja. Ootko sä treenannu matikkaa kirjotuksiin? Treenata painonnostoa. Käy treenaamassa maaottelua varten. Treenata lihaksiaan, pohkeita. Treenata muistiaan. 2 ark. valmentaa, harjoituttaa, reenata Kuka teidän joukkuetta treenaa? Porukka pitäs saada treenattua kovaan iskuun. Treenata juoksijoita. |
| treenaus | ark. treenaaminen |
| treenaussali, treenisali | ark. harjoitussali |
| treeni, treenit | ark. std. slg. (urheilijan) harjoituskerta, reeni(t), treenaus Oikee treeni pitää hyvässä kunnossa. Mä lähen illalla treeneihin. Käytkö sä salilla vai harrastaks sä muuta treeniä? Kova, hikinen treeni. mon. std. slg. reeni(t), harjoitukset Skideillä on lätkätreenit kuudelta aamulla! Lähteä treeneihin. |
| treenikassi | ark. urheilukassi |
| treenikämppä | std. slg. harjoitustila, harjoitushuone, yhtyeiden harjoitteluun tarkoitetusta tilasta |
| treenisali | ark. treenaussali |
| treffata, treffaa | std. slg. tavata, kohdata Trejfataan sitten siinä postin eessä. Me treffattiin eka kerran elokuvissa. |
| treffimesta | std. slg. kohtaamispaikka |
| treffit | std. slg. sovittu tapaaminen (us. seurustelutarkoituksessa), tärskyt, tällit Sovitaanko treffit kuueks siinä koulun luona? Lähtikö se nuorimmainen taas treffeille? Mulla on tänään treffit sen uuden kundin kanssa. En mä oo sopinu mistään treffeistä. Tehdä treffit. Sopia treffeistä jkn kanssa. Lähteä treffeille. Mulla on treffit siskon kanssa. |
| treidata, treidaa | std. slg. vaihtaa, käydä kauppaa |
| trekka | std. slg. ennätys Mun satasen trekka on 13,7 sekkaa. |
| Trekkari, trekkari | 1 ark. Star-Trek elokuva ja TV-ohjelma > trekkari: Ympäri maailmaa on siis jo useita sukupolvia kiihkeitä, enemmän tai vähemmän puristisia faneja, trekkareita, jotka varmaankin pelkäävät kauhuissaan jonkinlaista pyhäinhäväistystä. 2 ark. vaeltaja, retkeilijä, matkustaja |
| tremolo | std. slg. krapula, vapina |
| trendi | std. slg. muoti |
| trendikäs | std. slg. muodinmukainen |
| trendisetteri | ark. trendien suunnannäyttäjä, muodin edelläkävijä t. esikuva Nuorten tyttöjen trendisetteriksi noussut bändi. |
| tresats, tresaa | std. slg. kokeilla, yrittää |
| trettika | std. slg. 30 senttiä |
| triggeröityä | slg. u.s. (2017) (engl. trigger ’laukaista’) menettää malttinsa, raivostua |
| trikaa | std. slg. pudota, kaatua |
| trikki | urh. slg. temppu, lumilautailijoiden ja skeittareiden käytössä – Truc. |
| trillaa | std. slg. pudota, sortua, pettää Ne telineet trillas ja kaks äijää tippu kartsalle. |
| trimmata, trimmaa | std. slg. viritellä … autoa, virittää auton tms. moottoria, rimmata, koiraa Pitäs vähän trimmata tota prätkää kulkemaan. Tosta moposta on varmaan kone pilalle trimmattu. Nyt se niin trimmattu peli, et voi helvetti. |
| trip | huum. LSD |
| tripla | 1 ark. kolmen (kappaleen) sarja 2 urh. keilailussa: kolme peräkkäistä kaatoa |
| trippi | 1 ark. slg. lyhytkestoinen matka, käväisy, pistäytyminen; lyhyt huviretki, käväisy, pikakäynti Lähetäänkö veneellä pikku tripille noille saarille? Sieltä lomapaikasta ne järjesti sit sellasia päivän trippejä eri paikkoihin. 2 slg. huum. matka, huumetila eli aika, jolloin henkilö on huumeen vaikutuksessa Tällä kamalla pääsee sellaseen kolmen neljän tunnin trippiin. Pate ei meinannu selvitä siitä ankarasta tripistä. Vittu ku oli paska trippi. 3 slg. huum. LSD, myös LSD:n käyttökerta Otetaanko tripit? |
| trippimittari | ark. osamatkamittari |
| tripping out | huum. vahvasti aineen vaikutuksen alaisena |
| trippiturkki | huum. hasis |
| trissa | std. slg. laivatyttö |
| tritsa | std. slg. kuminauhapyssy |
| TRL-päivä | slg. kokonaisvaltaisen huono fiilis, tyhmä-ruma-lihava -olotila |
| trobelssi | std. slg. ongelma Oisko tähän aikaan viel joku trokari kulmilla? |
| troikka | u.s. (2015) euromaiden velkaohjelmia valvova kolmikko: Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio ja Kansainvälinen valuuttarahasto. |
| trokari | 1 ark. std. slg. laittoman kaupan, varsinkin viinan ja huumeiden myynnin harjoittaja, salakauppias, (epämääräinen) välittäjä Näillä nurkilla pyörii yleensä helkutisti trokareita. Yöllä piti ostaa pullo trokarilta. Pengerkadun nonaris tsiigattii Tsapeja. Ostaa viinaa trokarilta. Huumetrokari. 2 std. slg. urh. kampitus, jalkakamppi, kampittaminen, kamppaus Kaataa jku jalkakampilla. Sai kampituksesta kahden minuutin jäähyn. |
| trokata, trokaa | ark. std. slg. myydä, myydä salaa yl. viinaa, harjoittaa varsinkin viinan ja huumeiden salakauppaa; harjoittaa salakauppaa t. (epämääräistä) välitystoimintaa, myydä (usein laittomasti) Vasiksel trokattii brenkkuu. Piti ruveta trokaamaan kamaa, kun en saanu mistään kunnon hommia. Ne jätkät trokas alaikäsille viinaa satamassa. |
| trokaus | ark. trokaaminen |
| trolli | slg. u.s. (2013) tahallaan ärsyttämään pyrkivä henkilö tai kirjoitus keskustelupalstalla nettislangissa; henkilö tai keskusteluviesti, jonka tarkoituksena on provosoida ja häiritä muita keskustelijoita. Internetissä käytävää keskustelua tahallisesti häiritsevä viesti; tällaisen viestin lähettäjä. Suomalaisperäistä vastinetta kiuso, härnäkkö ja yllykki sekä monen suosikki rölli. Älkää ruokkiko trollia! Hän vain esittää noobia ärsyttääkseen teitä! |
| trollikka, trolley-bussi | std. slg. johdinauto, johdinbussi, trolleybussi Maga ei kestä tsyfee, ei sul ois tsaijuu? |
| troppi, droppi | std. slg. kans. lääke, rohto, roppi Oisko sulla mitään troppia tähän kohmeloon? Mutsi ottaa jotain helkutin vahvaa troppia niihin vaivoihinsa. |
| trumpali | std. slg. ilman rahaa |
| trumpismi | u.s. Donald Trumpin populistinen tokaisu tai koko ideologia |
| Trumppa | std. slg. Triumph -auto, -moottoripyörä |
| trumppi | std. slg. trumpetti |
| truutata | ark. ruiskuttaa; pursottaa Siihen synttärikakkuun oli truutattu kermavaahtoo koristeeks. Mä pääsin läheltä truuttaamaan sitä vesipyssyllä päin naamaa. |
| truutta | ark. ruisku tai pursotin, pruutta, ruutta Me leikittiin vesisotaa vanhoilla truuteilla. Tällä truutalla voi kätsysti täytellä seinien saumoja. Palokunnan truutat. |
| truutti | std. slg. tötterö |
| trykkaa | std. slg. painaa |
| träkki | std. slg. röyhkeä, julkea |
| tsaansi | std. slg. mahdollisuus, tilaisuus |
| Tsabe, Tsape | std. slg. Charlie Chaplin Me oltii tsiigaamas tsapen leffaa. |
| tsadu | huum. oopiumpalanen |
| tsaiju, tsaju, tsaikka | std. slg. tee |
| tsaikkari | std. slg. jätkä, poika |
| tsaivaa, tsaivailee | std. slg. tanssia jiveä 50-l |
| tsaivi | std. slg. jive, nuorison tanssi 50-l |
| tsali | std. slg. kaveri, nuori poika, palveluspoika |
| tsangsaa | std. slg. heilailla |
| tsangsi, tsanksi | std. slg. heila |
| tsanssi | std. slg. mahdollisuus Ei sul oo mitään tsansseja, toi on kallis muija! |
| tsarga, tsargat; tsargo, tsargot | std. slg. mahdollisuus, mahdollisuudet |
| tsau, tsaukki | ark. slg. tervehdyssanana: moi, moikka, terve Tsau, mites hurisee? Tsaukki jätkät, nähään! Tsau Mirre, kuis sul panee nykyään? |
| tsava | std. slg. heila |
| tseba, tsepa | std. slg. keppi Paa toi tsepa veks, enneku mulla palaa pinna. |
| tseddi | 1 std. slg. korttipeli, kortti Skulattii tseddii ja vedettii Jalluu koko yö. 2 std. slg. ajokortti |
| tsedjat | std. slg. pyörän ketjut |
| tseenare | std. slg. terve! |
| tseenata, tseenaa | std. slg. ansaita, tienata Kesiksellä tseenattii byggalla vähä fyrkkaa. |
| tsegi | std. slg. parta Ajoin eile tsegin veks. |
| tsekata, tsekkaa | std. slg. tarkistaa, tutkia; ottaa selvää, katsoa, vilkaista Viitatko tsekata tän mun kirjot uksen läpi? Mä tsekkasin Googlesta, mutta ei siellä ollu siitä tietookaan. Mä tsekkaan viel tsögen, ni lähetää sit. |
| tseli | std. slg. kelkka Tselillä mentii Hämiksen yli … ei me fiudeja pelätty. |
| tsembalo | std. slg. asiat |
| tsembalot | 1 std. slg. tapahtuma, juhlat, bileet, pileet, pirskeet, kemut, kekkerit, pippalot, sembalot Oli aika tsembalot illalla, vai? Ei niissä tsembaloissa ollu kovin kaksista. 2 std. slg. mahdollisuudet |
| tsempata, tsemppaa | ark. std. slg. kamppailla, yrittää kovasti, yrittää selviytyä sitkeästi sinnitellä, otella; ponnistella, kilvoitella Koitetaan nyt vielä tsempata tää kolmas erä. Nyt pitää vaan tsempata ja toivoo, että pääsis jatkoon. |
| tsemppi | 1 ark. kamppailu, ottelu, ponnistus; taistelutahto, taisteluhenki Ei oikeen tsemppi riittäny enää yrittää enkkaa. Nyt tarttis tsemppiä tohon loppurutistukseen. 2 std. slg. urh. yritys, taistelumieli Tsemppiä kundit, kaks minsaa enää, kaikki pellin! |
| tsemppiä! tsempata! tsemppistä! tsemiä! | std. slg. kannustushuutona: yritystä! koeta kestää!, jaksaa yrittää! taistelutahtoa, taisteluhenkeä, yritystä, semppiä, semiä Tsemppiä teille illan matsiin! Tsemppistä jätkät! Tsemiä! Tsemppiä, tsemppiä, me viedään tää matsi! |
| tsengat, tsengut | std. slg. kengät Tsengat oli ihan risat, pakko slumppaa uudet. |
| tsennata, tsennaa | std. slg. tuntea, tunnistaa, tietää Tsennaatsä sen Kotiharjun bastun? Tsennasitsä ton karpaasin. |
| tsenssi, tsenssit | std. slg. mahdollisuus |
| tsepa | std. slg. keppi Mä hittasin sen Aleksil ku se dallas tsepa handus. |
| tsergo | std. slg. mahdollisuus, tilaisuus Ei täs oo enää mitää tsergoja, mä annan periks. |
| tsetti | 1 std. slg. (peli)kortti, bussikortti 2 std. slg. ajokortti Ei mul prätkää ollu tsetti oli. |
| tsibale, tsipale, tsibbe | std. slg. kappale, kipale Mä ottaisin kolme tsibaletta noita banskuja. Ne soitti makeesti sen tsibaleen. Liput maksaa vaan 15 egee tsipale. |
| tsidaa, tsiduu | std. slg. katsoa Tulkaa kundit tsiidaan, Maija menee tsimmaan. Kandee tsiduu ennenku dyykkaa rantsus skönee. |
| tsidu! | std. slg. katsos, tervehdys! Tsidu, kuis futaa? |
| tsiegura | std. slg. lenkkimakkara Oisko sulla tsieguraa ja parii lasii milkkii. |
| tsigge | std. slg. sikaari Nyt on ihan pakko panna tsigge flekkaamaan. |
| tsiiaa, tsiidata, tsiidaa, tsiigaa, tsiigata, tsiikata, tsiikaa | std. slg. katsoa, katsella, nähdä, tarkistaa Tsiidaa makee friidu. Tsiidaas tonne vähä, mitä mimmejä! Tsiigaas mitä telkusta tulee. En oo ehtiny vielä tsiikata niitä sun prujujas. Jengi vaan tsiigas ku jätkät monotti sitä ukkoo. Korkikses käytii tsiigaamas aboja. |
| tsiigaa pitkään | std. slg. tuijottaa |
| tsiigaa vinoon | std. slg. katsoa syrjäkarein, paheksuen Mummot tsiigas vähä vinoon ku me kustiin kartsalle. |
| Tsiisus, Jesse | std. slg. Jeesus, Jessus sentää Tsiisus, sul on skeidaset byysat. |
| tsiksaa | std. slg. katsoa |
| tsilari | 1 std. slg. talonmies Tsilari tuli pitskulle, mut me päästiin hatkaan. 2 std. slg. ylimääräinen lehti jonka tuoton on myyjä saanut |
| tsilata, tsillaa | std. slg. olla, hengailla, ottaa rennosti |
| tsimmaa | std. slg. uida Toi tsimmaa ku faan. |
| tsimmarit | std. slg. uimahousut, uimapuku Mä en hittaa mun tsimmareita mistää. |
| Tsimmis | std. slg. Uimastadion Tsimmis oli pitkään remontissa. |
| tsimmismesta | std. slg. uimapaikka |
| tsingahtaa | std. slg. lähteä nopeasti |
| tsingraa | std. slg. karata, lähteä |
| tsinuski | std. slg. kiinalainen Kaikki ne raflan duunarit oli tsinuskei. |
| tsipale, tsibale | std. slg. kappale Paljo sul banskut bungaa tsibale? |
| tsippaa | std. slg. väsähtää |
| Tsirra | std. slg. Kirurginen sairaala Annukka vietiin yöllä Tsirraan, sil oli maga gisa. |
| tsirra, sirra | 1 std. slg. ambulanssi Vartin päästä tsirra kaarsi pitskulle pillit vinkuen. Mut vietiin tsirralla Meikkuun!2 std. slg. sairaala, Punainen risti |
| tsittaa | 1 std. slg. istua, viettää aikaa Julle joutu tsittaan viel vartin, ennenku faija tuli. Sporassa tsitattii, ämmät oli vihasii. 2 std. slg. käydä toiseen kertaan luokkataso Mä tsittasin lukion tokan, spettaris oli viis nelkkuu. |
| tsittaa, lähtee | std. slg. joutua vankilaan |
| tsittailla, tsittailee | std. slg. istua, viettää aikaa |
| tsombaa | std. slg. ajaa, esim. autoa, polkupyörää Käytii skidisti tsombailemas sitä Hoppaa Anun kans. |
| tsombailla, tsombailee | std. slg. harhailla |
| tsomikses, tsomiksis | std. slg. olla hyvissä väleissä, sovussa Ootsä taas tsomikses sen spädän skutsarin kans. |
| tsomis | std. slg. sopu, hyvät välit |
| tsompailla, tsompailee | std. slg. ajella esim. autolla |
| tsorge! tsori! tsorit! tsorke! | std. slg. anteeksi! Tsorge! |
| tsoukki | std. slg. pilapuhe, pilanteko, vitsi, leikinlasku Älä ny ota pultteja, se oli vaan tsoukkia. Mä heitin sen jutun vaan ihan tsoukkina. Ota kaveri iisisti, se oli ihan tsoukkii vaa. |
| tsubu | std. slg. lakki, hattu, päähine; kypärä Ota sit tsubu veks ku meet tsyrkkaan. |
| tsufe, tsufeet, tsufet, tsyfe, tsyfee, tsufi | std. slg. kahvi Tsufet ois valmiina, ottaaks joku sokruu tai milkkii? Pane mulle tsyfet gredun ja sokrun kans ja joku bulkki. |
| tsuffaa | std. slg. juosta, käydä jossakin |
| tsuge | std. slg. juna Tsuge tuli tasan kolmelta Steissille. |
| tsugu mittaris | std. slg. 20-vuotias |
| tsugufima | std. slg. 25 senttiä, euroa |
| tsuhna | 1 halv. venäläisten suomalaisista käyttämä nimitys 2 std. slg. hauska |
| tsuikka | std. slg. lakki Tsuikka o sellanen kotsa, et sen kuuluuki olla vinossa. – Adesea: Bonetă militară. |
| tsuitsit | std. slg. 3:mas osuus |
| tsujut, sujut | std. slg. tasoissa, tasan Jos sä saat tän skraitan, ollaaks me sit tsujut? – Chit. A fi chit. |
| tsungaa | std. slg. laulaa Emmä kaikille täs ny viiti alkaa tsungaa |
| tsupata, tsuppaa | std. slg. juosta asioilla Siel joutu tsuppaa kaikkee pikkujuttuu koko päivän. |
| tsupilla | std. slg. juosta asioilla |
| tsuppaa | std. slg. lähettää |
| tsuppailla, tsuppailee | std. slg. kävellä, käydä ostoksilla Lähe tsuppaille apaut tunnin päästä. |
| tsuppari | std. slg. työpaikan juoksupoika, lähetti Eiks joka jätkä oo snadina ollu tsupparina. Ei mua huvita mitkään tsupparin hommat. Missä hitossa se tsuppari kuhnii? |
| tsuppi | std. slg. keikka, tehtävä |
| tsuppia, tsuppii | std. slg. juosta, käydä jossakin asioilla Lähtekää nyt tsuppii siel iblushki. |
| tsupu | 1 slg. keitto 2 std. slg. lakki |
| tsura | std. slg. mitätön, käyttökelvoton, virhekappale Se on ihan tsura koko masiina, heitä meneen! |
| tsuumailee | std. slg. luoda katsauksia |
| tsydeemi | std. slg. systeemi, järjestely |
| tsyfima | std. slg. 25 senttiä, euroa |
| tsyge, tsyggeli, tsykkeli | std. slg. konkeli, pyörä, polkupyörä Ei kantsu jättää tsyggelii pitskulle. Vies toi tsykkelis vittuun tost meidän dörtsin edest. |
| tsygä | 1 std. slg. konkeli, pyörä, polkupyörä 2 std. slg. juna |
| tsymffaa, tsynffaa | std. slg. haukkua, pilkata |
| tsyrkka | std. slg. kirkko Tsyrkassa piti aina tsittaa ku kusi sukassa. |
| tsyssaa | std. slg. suudella |
| tsyyga | std. slg. 20 senttiä, 20 euroa |
| tsyygu | std. slg. 20 euroa Se on jämtti tsyygu, ei huggeekaa alle. |
| tsyyki | std. slg. onni, tuuri |
| tsäbaa | std. slg. ostaa |
| tsägä | std. slg. onni, tuuri Mul kävi kauhee tsägä, finstasin huggella donan. |
| tsägällä | std. slg. sattumoisin |
| tsägäri | std. slg. urh. onnenkantamoinen (peleisssä) |
| tsäkaa | std. slg. etsiä |
| tsäkä, tsände | std. slg. onni, hyvä tuuri |
| tsäpskaa | std. slg. ostaa |
| tsäraa | std. slg. ajaa |
| tsärrat, tsärränät | std. slg. kärryt, rattaat Mä slumppasin snadille skloddille tsärrat. |
| tsätti, chatti | 1 ark. std. slg. atk. Internetissä oleva sivusto, jolla käydään reaaliaikaista keskustelua, verkkojuttelua chat- keskustelu- rupattelukanava, on line -kanava Aina kun mä tuun himaan, niin eiku heti tsätti päälle. Mitä hittoo sä sieltä tsätistä viittit ettiä? Onks sulla taas joku uus frendi siellä tsätissä? |
| tsätti-flengi | std. slg. chat-rupattelu, -tarinointi |
| tsätätä, tsättäillä, tsättii, chattaa | ark. atk. std. slg. rupatella, keskustella on-line tietokoneella, tsätätä, chattailla, chatata, harrastaa verkkojuttelua, kirjoitella chatissa, lähettää tekstiviesti, keskustella, rupatella chat- kanavalla, tsätissä Tuutsa illal tsättii Kissii?Tsättäillään taas illalla! Tossa se Lissu on tsättäilly koko päivän. |
| tsättäily, tsättäys | ark. atk. tsätti, chattailu, chattaus, chatti, tsättäileminen; verkkojuttelu |
| tsöbaa | std. slg. ostaa |
| tsöde | std. slg. liha |
| tsögata, tsögaa | std. slg. etsiä, noutaa Mä tsögasin koko kämpän, mutten hitannu sitä! |
| tsöge | std. slg. keittiö Mä menin tsögeen duunaa parit smirgarit. |
| tsökaa | std. slg. etsiä, hakea |
| tsöke | std. slg. keittiö |
| tsöpata, tsöpaa, tsöpskaa | std. slg. ostaa Kandeisko tsöpaa korillinen? Isot kundit kävi handelist tsöpaamas brenkkuu. |
| tsöpissentru | std. slg. ostoskeskus |
| tsörata, tsöraa | std. slg. ajaa Osaatsa tsöraa bilikaa? |
| tsöökaa | std. slg. etsiä |
| tu | kans. slg. tule, tuu Tu tänne! Se sano, ettei se tu kotiin tänään. En mä tu sinne, me ite vaan. |
| tubi | ark. std. slg. keuhkotuberkuloosi Mä sairastin pienenä tubin. Mun isä kuoli aikonaan tubiin. Faija delas tubikseen viis vuotta sitte. |
| Tubis | std. slg. Laakson sairaala |
| tubu | std. slg. tupakka |
| tuhannen pillun päreinä | std. slg. pieniksi osiksi särkyneenä Se vaasi meni ihan tuhannen pillun päreiks. |
| tuhatlappunen | ark. tuhateuronen (vaikka suurin eurosetteli on 500€) |
| tuhatta ja sataa | ark. hurjastelusta, vauhdista, menosta: hyvin lujaa, kovaa, nopeasti, viimeistä päivää Onks sun pakko ajaa aina tuhatta ja sataa! Jätkät juoksi karkuun tuhatta ja sataa. Tässä kyllä ajatuksetkin juoksee jo tuhatta ja sataa. |
| tuhdisti | std. slg. paljon |
| tuhero | std. slg. alat. naisen sukupuolielimestä (varsinkin sen karvoituksesta): pillu, vittu, tussu(kka) Aika tuhero sillä mimmillä! Pääsit sä tuherolle kans? Se akka oli ajettu tuheronsa posliiniks. |
| tuhertaa | 1 std. slg. itkeä Mutsi tuhersi siin vieressä ku faija anto mulle selkään. 2 std. slg. piirtää Mitä sä taas tuherrat tollasii kummallisii kuvii. |
| tuhka tiheässä, tiheään | ark. hyvin runsaasti, paljon; koko ajan, yhtenään Sieniä oli metässä ihan tuhka tiheässä. Tässä raportissahan on virheitä tuhka tiheässä! Tota roskapostia tulee ihan tuhka tiheään. Täällä käy kaupustelijoita tuhka tiheään. |
| tuhkapilvi | u.s. (2010) Islannin tulivuorenpurkauksesta syntynyt tuhkasta ja kaasuista muodostunut pilvi, joka lamautti Euroopan lentoliikenteen ja synnytti lukuisia uudissanoja: tuhkajumi, tuhkakaaos, tuhkavahinko, tuhkauhka |
| tuhkis | 1 ark. std. slg. tuhkakuppi, tupakantuhkalle ja -tumpeille tarkoitettu astia Toi tuhkis haisee hirveeltä. Onks täällä missään tuhkista? Viittitkö tyhjentää ton tuhkiksen? Pihan tuhkis oli syttynypalamaan. Auton tuhkis on muuten täynnä tumppeja. Kuka täält on bölliny kaikki tuhkikset? 2 std. slg. lapseton mies |
| tuhkuri | 1 ark. vesikko. 2 ark. tuhkarokko |
| tuhma | last. ilkeä, paha, tottelematon |
| tuhnu | std. slg. äänetön pieru Kuka saakeli on päästäny tänne tuhnun? Noi sun tuhnus haisee hirveiltä! |
| tuhoo | std. slg. kuluttaa (rahaa), tuhlata |
| tuhoton | ark. tavaton, valtava, mahdoton, suunnaton Siellä alessa oli tuhoton määrä porukkaa. Täällä on tuhottoman kuuma. Koko päivän on satanu ihan tuhottomasti. Sähän tienaat tuhottomasti! |
| tuhottomasti | ark. tavattomasti, valtavasti, mahdottomasti, suunnattomasti Ansaitsi tuhottomasti rahaa. |
| tuhria | ark. hukata hyvä tilaisuus, mokata, möhlätä, möhliä, munia, söhriä Miten helkutissa sä hölmö menit tuhrimaan sen rankkarin! Ottelun lopussa Tapparalla oli varaa tuhria pari hyvää maalintekopaikkaakin. Siinä törttöilyssä se jätkä lopullisesti tuhri maineensa. Tuhri hyvän maalintekopaikan. |
| tuijottaa | ark. kiinnittää (turhaan) huomiota johonkin Ei pitäis tuijottaa aina vain noitten työnhakijoiden koulumenestykseen. Ei noihin vaaligallupien lukuihin kannata liikaa tuijottaa. |
| tuijottaa omaan napaansa | ark. ajatella vain omaa etuaan, elää itsekeskeisesti Toi röyhkimys tuijottaa aina vaan omaan napaansa. Pitääks sun tuijottaa joka asiasssa vaan omaan napaas! |
| tuikata | 1 ark. antaa (nopeasti); pistää, sujauttaa (nopeasti) Viittitkö tuikata mulle vitosen? Pääsin aika läheltä tuikkaamaan kiekon reppuun. 2 alat. miehestä: naida, panna, nussia Tekis mieli tuikata sitä eukkoo. Pena oli tuikannu Pirren paksuks. Pääsitkö tuikkaamaan sitä viime yönä? |
| tuikata tuleen | ark. sytyttää palamaan Joku oli tuikannu tuleen sen heinävajan. Tuikkaa tää kirje sit tuleen, ettei kukaan saa tietää! |
| tuikkaa | 1 std. slg. antaa Faija tuikkas mulle kossulestin. 2 std. slg. pistää, sytyttää (tuleen) |
| tuikkaa ineen | std. slg. penetraatio, yhtyä naiseen |
| tuikkaa kylmäks | std. slg. tappaa esim. puukolla |
| tuikku | 1 ark. std. slg. lamppu Kolmannessa palo viel tuikku. 2 ark. viinaryyppy, ryyppy, naukku, paukku, huikka, snapsi Eno on tainnu ottaa taas muutaman tuikun liikaa. Otetaan tästä pullosta tuikku murheeseen! Mä voin tarjota sulle pienet tuikut. Ottaa tuikku murheeseen. |
| tuima | 1 kans. länsisuomalaisessa puhekielessä: liian suolainen; väkevä; kitkerä, karvas, kirpeä. 2 kans. itäsuomalaisessa puhekielessä: vähäsuolainen; suolaton, laimea, mieto, heikko; hiukaiseva |
| tuimis | std. slg. väkevä, esim. ryyppy |
| tuiskeessa, tuiterissa | std. slg. juopuneena, humalassa, kännissä, päissään Hjallis oli aika tuiskeessa Bottalla eilen. Sit oltii iha tuiskeessa. Jätkät oli jo alkuillasta aikamoisessa tuiskeessa. Pomo tuli töihin täyessä tuiskeessa. Pena oli niin tuiskeessa, ettei pystyssä pysyny. Miten sä oot taasjuonu ittes tollaseen tuiskeeseen! Porukat oli jo sen verran tuiterissa, ettei me päästy kapakkaan. Älä sitten juo taas ittees tuiteriin! |
| tuiskuttaa | ark. fanittaa Antti Tuiskua |
| tuiterissa, tuiteriin | ark. std. slg. humalassa Näin sen kahen maissa karseessa tuiterissa. |
| tuittuilla | 1 std. slg. äksyillä, oikutella, kiukutella; reistailla Äläs nyt rupee taas äidille tuittuilemaan! Aina noi murkut tuittuilee! Tietsikka rupes taas tuittuileen. 2 std. slg. tonttuilla, möhliä, munia, törttöillä, tunaroida Mitäs sä oot taas kännipäissäs tuittuillu? Virtanen meni taas tuittuilemaan ominpäin sen sopimuksen. |
| tuittupäinen, tuittupää | std. slg. sekopäinen, tärähtänyt; äkkipikainen, äksy, oikutteleva Toi tyyppi on ihan tuittupäinen. Ei noitten tuittupäisten naapurien kanssa voi ees keskustella. Mä en sitä tuittupäätä tänne hommiin huoli. Pojat haukkuu mua tuittupääks. |
| tujaus | ark. viinaryyppy, paukku, huikka, naukku; myös muista pienistä nestemääristä: loraus, liraus, tilkka Otetaas pienet tujaukset tästä pullosta! Lisätään siihen kastikkeeseen tujaus etikkaa. Tujaus tabaskoo antaa hyvän maun soosille. Lorauta sinne kaasariin tujaus bensaa!Otti pienet tujaukset pullosta. |
| tuju | ark. väkevä, voimakas Tuju ryyppy. |
| tukala helle | u.s. (2014) Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan yli 27 C‑asteen lämpötila, josta varoitetaan säätiedotuksissa |
| tukari | koul. slg. tukiopetus |
| tukiainen | 1 kans. aidan viisto tukiseiväs. 2 ark. tav. mon. tukipalkkio Maatalouden tukiaiset. Vientitukiaiset. |
| tukka | slg. häpykarvat, pimppikarvat Sheivasin tänää mun tukkaa. [Datorită ambiguității, trebuia folosit cuvântul hiukset; tai sitten: tytöillä oli hiuksia, pitkiä ja pojilla tukka, lyhyt] |
| tukka putkella, suorana | std. slg. pitää kiirettä, kiirehtiä, kiireisenä, kiireesti, nopeasti, kovassa kiireessä Koko päivä on pitäny juosta tukka putkella toisten asioilla. Oli lähettävä heti tukka suorana viemään sitä kirjettä postiin. Juoksin tukka putkella ja ehdin juuri. Mä oon juossu koko päivän ihan tukka putkella. |
| tukkia | 1 kuv. Tukkia suunsa vaieta. Tukkia jkn suu vaientaa, mykistää jku. Tukkia korvansa jltak olla kuulematta, kuuntelematta jtak. 2 ark. Tuki suusi [= ole hiljaa]! 3 ark. tunkea, sulloa, ahtaa. Tukkia pumpulia korviinsa. |
| tukkia korvansa | ark. olla kuulematta, kuuntelematta, ummistaa korvansa Kannattaa vaan tukkia korvansa, kun se pomo alkaa huutaa. Se ukko tukkii tahallaan korvansa, kun sitä pyytää tekemään jotain. |
| tukkia suu, tukkia suunsa, turpansa | ark. mykistää, vaientaa joku; vaieta, pysyä hiljaa, olla kertomatta mitään Sen saakelin äijän suu pitäis tukkia! Vielä mä tukin sen jätkän turvan! En mä saanu sen juoruämmän turpaa tukittua. Tuki nyt jo suus! En mä voinu tukkia suutani, koska oikein kyseltiin. Muista sitten tukkia turpas tästä jutusta! |
| tukkihumala | ark. tolkuton päihtymys, vahva humala umpihumala, umpikänni Pena joi ittensä taas tukkihumalaan. Faija tuli pikkujoulusta tukkihumalassa. Pena ei kyllä herää tosta tukkihumalasta ennen aamua. |
| tukossa | 1 ark. suorituksen, tekemisen sujumattomuudesta Toisessa erässä peli oli ihan tukossa. Mä menin jo esityksen alussa tukkoon. 2 ark. Suu tukkoon [= ole hiljaa, pidä suusi]! 3 std. slg. tolkuttomasti humalassa, sammuneena, umpihumalassa Hitto, sä olet tukossa. Toi äijä näyttää olevan ihan tukossa. Pena joi ittensä taas tukkoon. Turha silt on mitää kysyy, se on ihan tukossa. Ukko näytti olevan ihan tukossa umpihumalassa. 4 huum. olla tinnerin vaikutuksen alaisena |
| tulee ku ammuttuna | std. slg. tulla nopeasti Mara tuli ku ammuttuna. |
| tuleen | ark. tärkeään tehtävään joutumisesta Mut pistettiin kentälle tuleen aina erikoistilanteissa. Mä jouduin jo eka matsissa tuleen. |
| tulevaisuuskonventti | ark. EU:n laaja elin, joka hahmottaa/hahmottelee Euroopan tulevaisuutta |
| tuli | kans. vanh. valo, hehku, hohto, loiste |
| tuli hännän alla | ark. kova kiire, kiireesti, kiireisenä, kiireissään, tuli perseen alla, kieli vyön alla Aina suliakin on tuli hännän alla. Koko päivän on täytyny juosta tuli hännän alla toisten asioita hoitamassa. |
| tuli perseen alla | alat. kova kiire, kiireesti, kiireisenä, kiireissään, tuli hännän alla, kieli vyön alla Miten sulla aina voi olla noin tuli perseen alla! Mihinkä sun nyt pitää lähtee tolleen tuli perseen alla? |
| tuliliemi | leik. väkijuoma |
| tulisilla hiilillä | ark. tukalassa tilanteessa, jännityksessä Vastustaja piti meitä toisessa erässä väliin tulisilla hiilillä. Ennen konserttia oltiin ihan tulisilla hiilillä. Siinä sit ooteltiin tulisilla hiilillä, miten iskän leikkaus onnistuis. |
| tulitikkuaski | ark. tulitikkulaatikko |
| tulitikkupuntti | ark. tav. 10 tulitikkulaatikon paketti |
| tulkkari | std. slg. tulitikku |
| tulkki | huum. hasis |
| tulla | slg. orgasmin saamisesta, laukeamisesta Multa tulee kohta. Mulla tulee kohta. Mä tuun kohta. |
| tulla housuun | slg. ulostaa tai virtsata housuihinsa Tuliko pissa housuun? Meinas tulla housuun, kun jännitti niin hirveesti. |
| tulla hätä käteen | ark. joutua pulaan, olla hädässä Meinas tulla hätä käteen, kun jää petti. Omppuvarkaille tuli hätä käteen, kun mä laskin koiran irti. |
| tulla juttuun | 1 ark. tulla toimeen, tutuksi jonkun kanssa Me tullaan uuden naapurin kanssa oikeen hyvin juttuun. Ootsä tullu juttuun sen appiukkos kans? Ei me tulla faijan kaa enää ollenkaan juttuun. 2 ark. tulla toimeen, tutuksi jonkin kanssa, oppia tuntemaan jokin, käyttämään jotakin; riittää, olla tarpeeksi Ei tän uuen kopiokoneen kanssa oikeen tuu juttuun. Kyllä tässä tulee juttuun yhelläkin lapiolla. Ei näillä liksoilla tuu mitenkään juttuun. |
| tulla kuset, paskat housuun | alat. joutua hätään, pulaan, ahdinkoon, ruveta jännittämään, pelottamaan, pelästyä Meinas tulla kuset housuun, kun auto karkas käsistä. Tuliko jätkällä paskat housuun, kun piti mennä lavalle esiintymään? |
| tulla näppylöitä (jollekulle) | ark. hermostua, kiukustua, harmistua jostakusta henkilöstä tms. saada näppylöitä Mulle tulee näppylöitä, kun mä aattelenkin sitä ääliötä. |
| tulla pyyhkeitä | ark. tulla moitteita, nuhteita, sapiskaa Pomolta tuli taas pyyhkeitä siitä Nikkilän sopi muksesta. Aina tulee pyyhkeitä, tekee niin tai näin. |
| tulla seinä eteen, vastaan | ark. tulla voittamaton vastoinkäyminen Nyt kyllä tuli seinä eteen, mä en tajuu noitafyssan kaavoja! Meinas tulla seinä vastaan niissä remonttihommissa, kun rahat loppu. |
| tulla silmille | ark. käydä päälle, kimppuun, hyppiä silmille Älähän nyt jätkä rupee silmille tuleen! Meinaatko ihan tulla silmille, uskallapas vaan! |
| tulla takkiin | ark. hävitä (urheilussa); tulla moitteita, nuhteita, sapiskaa; joutua noloon asemaan, tulla nolatuksi Taas tuli Ruotsilta oikeen kunnolla takkiin. Oli hyvä, ettei pomolta tullu taas takkiin. Tuliko takkiin siltä mimmiltä? |
| tulvalahkeet | ark. housujen (liian) lyhyet lahkeet En kehannu sanoo sille kaverille, että siilon tulvalahkeet. Onks tollaset tulvalahkeet taas muotia? |
| tumma-afga | huum. hasis |
| tumpata | ark. sammuttaa savuke t. sikari musertamalla |
| tumpelo | ark. std. slg. kömpelö, taitamaton, avuton ihminen, osaamaton, tumpula Kyllä oot täys tumpelo lakimieheksi. Kuka tahansa tumpelo osais tehä ton saman. Ohje, jonka tumpeloinkin (ihminen) ymmärtää. |
| tumpeloida | ark. toimia taitamattomasti, menetellä avuttomasti, osaamattomasti, tupeksia, tumpuloida Mitä helkuttia sä taas oot tumpeloinu täällä! Menit hölmö tumpeloimaan hyvän maalintekopaikan. |
| tumpelointi | ark. tumpeloiminen Poliittista tumpelointia. |
| tumppi | 1 ark. savukkeenpätkä, sikarinpätkä, savukkeen natsa, tupakan tynkä, jämä Älä heittele niitä tumppeja aina ympäri pihaa! Se palo oli saanu alkunsa tupakantumpista. Keräähän toi tumppis tuolta ulko-oven eestä! Panes noi tumpit roskiksee. 2 ark. lyhyt (ja paksuhko) mies tai poika Minäkin onneton jäin tämmöseks tumpiks. Lissukin meni sellasen tumpin kanssa naimisiin. Pojan tumppi. Tumpiksi jäänyt mies. |
| tumppu | kans. lapanen Pannaan sulle tästä lämpimät tumput käteen. Pistä ne tumppus siihen patterille kuivumaan. |
| tumppuun, vetää | std. slg. masturboida |
| tumpula | ark. taitamaton, avuton ihminen, tumpelo Ei tänne mitään tumpuloita töihin huolita. Se maikan sijainen on ihan tumpula. |
| tumpuloida | ark. toimia taitamattomasti, avuttomasti, tupeksia, tumpeloida Toi nuori kloppi ei osaa muuta kun tumpuloida. Olit taas menny tumpuloimaan sen Miettisen sopimuksen! |
| tumpulointi | ark. tumpuloiminen |
| tumput | std. slg. lapaset, kädet |
| tumput suorana, suorina | std. slg. tietämättä mitä tehdä, mitään tekemättömänä, laiskana Minä paiskin hommia, ja toiset vaan katteli vieressä tumput suorana. Mitä siinä seisot tumput suorina, rupee töihin siitä! |
| tumputtaa | ark. std. slg. kätellään, masturboida Lähtikse tumputtaa? |
| tumut | std. slg. kännit |
| tun | kans. slg. tulen, tuun Mä tun sitten kuuelta. Tun mä sittenkin mukaan. |
| tunari | ark. std. slg. epäkäytännöllinen henkilö, taitamaton ihminen, poropeukalo, möhläri, tohelo, tumpelo, tumpula, epäonnistuja Kuka onneton tunari on tehny tän raportin? Tää on kyllä jonkun onnettoman tunarin aikaansaannoksia. Mä annoin sille tunarille potkut. Saakelin tunarit! |
| tunaroida, tunaroi | ark. std. slg. epäonnistua, tehdä jotakin taitamattomasti, toheloida, möhliä, sählätä, munata, mokata Menit tunaroimaan taas hyvän maalitilanteen! Tuli taas tunaroitua töissä oikein kunnolla. Autohuollossa oli taas tunaroitu. |
| tunarointi | ark. tunaroiminen |
| tunkee päähää | std. slg. laittaa päähänsä |
| tunkrahvi | ark. tunkki |
| tunku | ark. std. slg. tungos; tunkeminen Joo, ei tänne mitää tunkuu oo ollu. Alennusmyynnissä oli hirvee tunku. Se oli yhtä tunkua siinä lähtöselvityksessä. Tän kylän papinvirkaan ei oo ollu tunkua. Lomailijoiden tunku etelään. Johtajan tuolille ei ollut tunkua. |
| tunnari | 1 ark. std. slg. elokuvan tms. tunnussävel, tunnussävelmä, tunnusmusiikki; puhelimen tai kännykän soittoääni, jonotusmusiikki tms. Muistatko, minkä leffan tunnari toi on? Vaihatko sä joka päivä tunnaria? Mulla on kännykässä eri tunnari mun joka frendille. Radio Citillä on uus tunnari. Televisiosarjan tunnari. 2 ark. atk. käyttäjätunnus, tunnusluku tms. (usein monikossa), tunnus 3 std. slg. tonnikala |
| tunnelissa | std. slg. umpihumalassa, kovasti juopuneena, humalassa Pate juo ittensä aina umpitunneliin. Loppuillasta jätkät oli ihan tunnelissa. Olla umpitunnelissa umpihumalassa, tukkihumalassa. |
| tunnustaa | korttip. Tunnustaa maata, väriä lyödä vaadittua maata, väriä |
| tuntea luissaan | slg. aavistaa, tuntea voimakkaasti Mä tunnen luissani, että tässä käy huonosti. Johan sen tuntee luissaan, että kohta alkaa sataa. |
| tuntea nahoissaan | slg. joutua kokemaan jotakin ikävää Saat vielä tuntee nahoissas ton katalan tempun! Se pässi sai ite tuntee nahoissaan ne hölmöilynsä. |
| tuntikehys | koul. slg. oppituntien määrän suunnittelu |
| tuntiviisari | ark. tuntiosoitin |
| tuo, tuota, tuossa | 1 ark. viittaamassa artikkelinomaisesti yhteiseen tunnettuun (asiaan) Jokohan tuo lakkais kohta satamasta? Olihan tuo jo aikakin tulla kotiin. Vastasin sille vaan, että siinähän tuo menee, eletään niiku ennenkin. Onpahan tuo taas ilmoja pielly. Eipä tuota meille muuta ole kuulunu, hyvin on voitu. Joutaahan tuota kohta mennä jo maate. Tuota pitkä, leveä. Pitäisi sinun tuossa iässä jo ymmärtää. Tuohonkäteen. 2 ark. vieraiden kielten muodollisen subjektin tapaan ja täytesanana. Jokohan tuo tekee talven? | ”Mitäs kuuluu?” ”Siinähän tuo menee. ” | ”Hän on kuulemma rikaskin. ” ”Niinhän nuo sanovat.” | ”Mitä kuuluu?” ”Eipä tuota ihmeitä. ” | Päivää, tai iltahan tuo jo taitaaolla. |
| tuohi, tuohta | ark. std. slg. seteliraha, raha, hynä, fyffee, taala, fyrkka, kässi, kahiseva, riihikuiva, valuutta, käteistä, mani, käyttöpääoma, vara, kyhny Onks sul tuohta, et londais mulle snadisti. Onks sulla tuohta, millä maksaa tän lystin? Mun faija käärii hirveesti tuohta ‘ansaitsee paljon’. Mistä helkutista mä revin tuohta vuokranmaksuun? Nyt on pakko yrittää raapia jostain tuohta. Kiskoa, repiä, kääriä tuohta ansaita rahaa. |
| tuohikulttuuri | halv. vanhasta kansanomaisesta kulttuurista |
| tuol | kans. slg. tuolla |
| tuoli | 1 kuv. ark. Tunsi tuolinsa [= asemansa] horjuvan. 2 kuv. Istua kahdella tuolilla. |
| tuolinkarmi | ark. tuolin karmi, tuolin selkä‑ t. käsinoja |
| tuollainen | 1 ark. selittävästi viittaamassa jhk yhteisesti t. yleisesti tunnettuun Tuollainen tavallinen suomalainen. 2 ark. lisänä likimääräisyyden ilmauksissa ilmaisemassa likimäärää: noin, suunnilleen, tuollainen, tollanen, tuommoinen, tommonen Näytös kestää tuollasen puolitoista tuntia. Paikalla oli tuollaset sata henkeä. |
| tuolleen, tuollei | kans. slg. tuolla tavalla, tuolla lailla, noin, tolleen, tollei Ei sitä hyllyä tuolleen kasata, hölmö! Miks sä sen tuollei vinoon pistit? |
| tuollei, tuoltei | 1 kans. slg. prn. tuolla ei, tuolta ei, tuolle ei Tuollei oo isää eikä äitiä, rassukalla. Tuoltei kannata pyytää mitään, se on niin pihi. Tuollei saa antaa liikaa enempää vettä, muuten se tukehtuu koko kasvi. 2 kans. slg. av. tuolla ei, tuolta ei Tuollei oo mitään muuta kun vahoja romuja. Tuoltei varmaan pääse kulkeen läpi. |
| tuollon, tuolton | 1 kans. slg. prn. tuolla on, tuolta on, tuolle on No tuollon ainaski rahaa kun roskaa, vippaa siltä! Tuolton kuollu molemmat vanhemmat. Tuollon annettu väärää lannosta, koska se vaan työntää vartta eikä kuki ollenkaan. 2 kans. slg. av. tuolla on, tuolta on Tuollon hirveesti mustikoita. Tuolton aika matka soutaa tänne mantereelle tuolta saaresta. |
| tuomaroida | ark. toimia tuomarina ottelussa, kilpailussa Tuomaroida ottelu t. ottelua. Tuomaroida koiranäyttelyssä. |
| tuomarointi | ark. tuomaroiminen Jääkiekko-ottelun tuomarointi. |
| tuommoinen | ark. ilmaisemassa likimäärää: noin, suunnilleen, tuollainen, tollanen, tommoinen Se oli tuommonen parikiloinen hauki. Juna oli tuommosen vartin verran myöhässä. Se hävinny toiseks tulleelle tuommoset pari minuuttia. |
| tuoppi | ark. kolpakko |
| tuorekosmetiikka | u.s. (2010) kosmetiikkatuotteita, joihin käyttäjä itse sekoittaa tehoaineet ennen ensimmäistä käyttökertaa |
| tuota | ark. täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä: tota, tota noin, tuota noin Mitenkäs se on, tuota, lähetkö mukaan? Tuota, tuli tässä mieleen, ettäpitäskö vielä kävästä kaupassa? |
| tuota noin | ark. täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä: tota, tuota, tota noin Voisiks sä, tuota noin, vipata satasen? Tuota noin, jospa ruvetaankin sitten jatkamaan tätä kokousta. Voitaiskohan, tuota noin, jättää tällä kertaa kahvitauko väliin? |
| tuotesijoittelu | ark. tuotteiden sijoittaminen mainostarkoituksessa esimerkiksi elokuvaan |
| tuottavuushyppy, tuottavuusloikka | u.s. (2015) hallituksen tavoittelema 5 %:n talouskasvu ja sen toteuttaminen lomarahoja leikkaamalla, työaikaa pidentämällä tai muilla toimin |
| tuotteessa | std. slg. alkoholin vaikutuksen alaisena |
| tupakannatsa, tupakantumppi | ark. savukkeenpätkä – Muc, chiștoc de țigaretă. |
| tupakka‑aski | ark. savukerasia Tupakka-askin kanteen piirretyt suunnitelmat leik. heikot t. vähäiset suunnitelmat. |
| tupakkamassi | kans. tupakkakukkaro |
| tupakkamies | ark. tupakkatuotteita, varsinkin savukkeita käyttävä mies Reino oli kova tupakkamies vielä eläessään. |
| tupakki | vanh. ark. tupakka |
| tuparit, tupis | ark. slg. tupaantuliaiset, uuteen kotiin tms. muuttamisen kunniaksi järjestettävät juhlat Piätteks te sitten kunnon tuparit? Tulkaa sit illalla meijän tupareihin! |
| tupata | 1 ark. tunkea, ahtaa, tunkeutua, ahtautua Yritä tupata vielä nää vehkeet siihen laukkuun! Mitä te tänne itteenne tuppaatte! Porukkaa tuppas hirveesti alennusmyyntiin. 2 ark. olla taipuvainen, herkkä tekemään jotakin, sattumaan, tapahtumaan jotenkin; olla tapana Toi moottori tuppaa vähän väliä pätkimään. Aina välillä tuppaa tässä itkettämään. Iltasin täällä tuppaa aika käymään pitkäks. En minä tuppaa kapakoissa juosta. Muoti tuppaa aina muuttumaan niin herkästi. Toi naapuri tuppaa aina puuttumaan toisten asioihin. |
| tupeksia, tupeksii | 1 ark. hölmöillä, möhliä, töppäillä, töppöillä, töpeksiä, mokata, munia, törttöillä, tumpeloida, tumpuloida Kuka hölmö täällä taas on tupeksinu? Taas sä tupeksit mun hyvän syötön ohi maalin. Se onneton lakimies ei osaa muuta kuin tupeksia. Joku harjoittelija oli kassalla tupeksimassa. 2 std. slg. epäonnistua Oliksen pakko just nyt tupeksii? |
| tupenrapinat, tupen rapinat | 1 ark. uhkauksena: rähinä, riita, tappelu, tiukka paikka, hurja tilanne Häivy siitä tai tulee tupen rapinat! Kun äiti saa tietää tästä, niin alkaa muuten sellaset tupen rapinat, että! 2 std. slg. rangaistus (perhepiirissä) Nyt tuli tupenrapinat. |
| tupikset | std. slg. tupaantulijaiset |
| tupla | 1 ark. adj. yhdyssanojen alkuosana: kaksinkertainen (myös yhdyssanan alkuosana) Mä ottasin viskin tuplana, siis tuplaviskin. Täähän on tuplahinta viimevuotiseen verrattuna! Tää on tuplasti parempi vehje kun se entinen. 2 ark. sb. mon. a. kaksinkertainen annos vars. alkoholijuomaa Tilasi viskin tuplana. 3 vanh. ark. sisäikkuna Ikkunoihin pantiin talveksi tuplat. 3 ark. urh. keilailussa: kaksi kaatoa peräkkäin |
| tupla-annos | ark. Tupla-annos keittoa. |
| tuplaantua, tuplautua | ark. kaksinkertaistua, sadan prosenttiyksikön kasvu Menot ovat tuplaantuneet. |
| tuplahinta | ark. Maksaa tuplahinta jstak. |
| tuplanäkö | std. slg. silmälasit |
| tuplapeite | ark. parivuoteen leveä peite |
| tuplarattaat | ark. kaksosrattaat |
| tuplasti | ark. kaksinkertaisesti Lisätehtävistä sai tuplasti pisteitä. Maksoi laskun tuplasti. |
| tuplata, tuplaa | 1 ark. std. slg tehdä jtak toiseen, kahteen kertaan, kahdesti; kaksinkertaistaa Tuplata kehotus. Maksoi tuplaten kahdesti t. kaksinkertaisesti. Tekis kyllä näillä korteilla mieli tuplata toi pelipanos. Mä tuplaan! (esim. korttipelissä). 2 std. slg. jäädä luokalle Leena tuplas neljännen, mä lukion toisen. Mä tuplasin koulussa eka luokan. |
| tuplautua, tuplaantua | ark. kaksinkertaistua, sadan prosenttiyksikön kasvu Älypuhelinten myynti tuplautui viime vuonna. |
| tupla‑v | ark. kaksois‑v |
| tuplavahinko | leik. kaksosista |
| tupluuri | ark. mon. nokkaunet, nokoset. Ottaa tupluurit. |
| tupo | ark. tulopoliittinen kokonaisratkaisu (ammattiyhdistysjärjestöt sopivat palkankorotuksista) |
| tuppisuinen, tuppisuu | ark. hiljainen, puhumaton, vaiti oleva Mä enjaksais elää sellasen tuppisuisen äijän kanssa! Mitenkäs pojista tulikin yhtäkkiä noin tuppisuisia? Kaikki äijät on samanlaisia tuppisuita. Miks se sun siskos istu tuppisuuna koko illan? |
| tuppukylä, perähikiä | ark. ark. leik. syrjäkylä, hiljainen kaupunki tms. Tylsää asua tällasessa tuppukylässä! Tää Savonlinna on talvella ihan tuppukylä. |
| tupsluikkari | std. slg. ase |
| tupsu | std. slg. alat. naisen sukupuolielimen karvoituksesta: tuhero, tussu, tussukka Sillä eukolla oli ihan vaalee tupsu. Mitäs tykkäät, jos ajelen tupsun veks? |
| turbo | 1 ark. turboahdin. 2 ark. turboahtimellisesta autosta. 3 leik. vars. yhdyssanan alkuosana: teho‑, super‑ |
| turhake | ark. turha kulutushyödyke, haitake Tarpeeton tavara. Yleensä jokin tekninen uutuushärveli, joka loppujenlopuksi jää komeroon pölyttymään. |
| turina | ark. turinointi Kuunnella miesten turinoita. |
| turinoida, turista | ark. puhella, jutustella, rupatella, tarinoida Tuuhan turinoimaan, miten reissu meni! Istuskeltiin vaarin kanssa vähän turinoimassa. Istuttiin ja turistiin. |
| turinointi | ark. turinoiminen |
| turistirysä | leik. turisteja houkuttelemaan tarkoitetusta matkakohteesta, turistipyydys |
| turkanen | ark. lievähkö kirosana: pahus Voihan turkanen! Turkanen sentään! Meille tuli turkasen kova kiire junaan. Päätä särkee taas niin turkasesti. |
| turkasenmoinen | ark. lievähkönä vahvistussanana: pahuksenmoinen, peijakkaanmoinen Turkasenmoinen otus koiraksi. |
| turkasesti | ark. turkasen kovaa, paljon tms. Sattuu niin turkasesti! |
| turkkari | ark. slg. turkinpippuri |
| turkki | mer. ark. aluksen lattia |
| turkkuri | ark. turkintekijä |
| turn on | huum. nauttia LSD:tä |
| turn pata | ark. std. slg. sammuttaa savuke tai sikari musertaen Voisitko tumpata ton haisevan röökis! Älä nyt siihen kukkaruukkuun tumppaa! |
| turned on | huum. olla aineen vaikutuksen alaisena |
| turo | std. slg. halv. hölmö, maalainen |
| turpa | ark. std. slg. halv. ihmisen suusta ja kasvoista: kuono, naama, lärvi, pläsi, pärstä, turpavärkki Jo on karmeen näkönen turpa tolia jätkällä! Viittiks siistiä vähän tota turpaas. Nyt tulee turpaan! Haluut sä turpaas? Makasi maassa turvallaan. |
| turpa kii, turpa kiinni, turpa rullalla, turpa tukossa | ark. std. slg. vahva vaientamiskäsky: suu kiinni, suu tukkoon, suu tukossa, pää kiinni; puhumattomana, hiljaa, vaiti olemisesta, vaiti, ääneti Turpa kii! Turpa kiinni, tai saat selkääs! Siinä se ukko istu koko illan turpa kiinni. Nyt turvat tukkoon! Turpa kiinni! Siinä se tyttö mökötti koko illan turpa rullalla. Ukko pitää taas mykkäkoulua turpa rullalla. Pitäs pistää sen jätkän turpa rullalle. Nyt turpa rullalle siinä! Nyt turpa rullalle, paskanjauhaminen loppu nyt. Tossa se tyyppi istu turpa tukossa koko illan. Pistä se turpas tukkoon! Sit se löi turpansa tukkoon, eikä sanonu enää sanaakaan. |
| turpaan, antaa, turpaan vetää; turpaan(sa), turpiin(sa); turpaan, saada | 1 std. slg. lyödä kasvoihin, kasvoihin lyömisestä tai muusta pahoinpitelystä; tulla lyödyksi (kasvoihin) Haluatko turpaas? Siilon mä vetäsin sitä jätkää turpiin. Pena oli saanu illalla turpiinsa. Iskeä, vetää jkta turpaan, turpiin. Antaa jklle turpaan, turpiin. Saada, ottaa turpiinsa. 2 std. slg. häviämisestä, tappiosta: selkään(sä). Suomi otti taas turpiin 8-0. Tuliko matsissa taas turpiin? |
| turpahöylä | std. slg. leik. huuliharppu |
| turpakäräjät | leik. väittelystä |
| turpari | std. slg. parturi Pitäs käyä turparissa. Iskä sano menevänsä turpariin. |
| turpavärkki | ark. std. slg. halv. ihmisen suusta ja kasvoista: kuono, naama, lärvi, pläsi, pärstä, turpa Tekis mieli vähän muotoilla sun turpavärkkiäs. Tolia ukolla on hirveen näkönen turpavärkki. Piä se turpavärkkis jo kiinni! Pidä turpavärkkisi pienemmällä [= ole hiljempää; pidä pienempää suuta]! |
| turpeen alla | ark. slg. haudattu, haudassa Penakin on sitten jo turpeen alla. Turpeen alle myö kaikki täältä lähetään. |
| turpeenpuskija | leik. maanviljelijästä |
| turpeinen | std. slg. maalainen |
| tursa | std. slg. naisen sukupuolielin |
| turska | ark. tappio, erityisesti arvopaperiin liittyvä Taas tuli turskaa kun osakekurssit romahtivat ja jouduin myymään tappiolla. Yhtiö teki turskaa. |
| turvaistuin | ark. esim. autoihin ja polkupyöriin asennettava erillinen istuin lapsille |
| turvakatiska | u.s. (2014)nielurajoittimella varustettu katiska, johon norppa ei jää loukkuun. Norppa‑alueella kalastukseen suositellaan turvakatiskoita verkkojen sijasta. |
| turvakaukalo | urh. u.s. (2012) mm. joustavien laitojensa ansiosta pelaajien kannalta (varsinkin taklaustilanteissa) turvallisempi kaukalo |
| turvakurssi | ark. vapaaehtoisista maanpuolustuskursseista käytetty nimitys |
| turvallaan | std. slg. kasvot maata vasten, mahallaan maassa, naamallaan, nenällään Tuolla se jätkä makaa ojassa turvallaan. Pena kaatu kännissä turvalleen. |
| turvallisuusvaje | ark. sotilaallisen turvan puute; erityisesti NATO-jäsenyyttä kannattavien näkemys Suomen sotilaallisesta turvallisuustilanteesta |
| turvaneula | lääk. u.s. (2016) verinäytteen ottoon tarkoitettu neula, jossa on erityinen suojus pistotapaturmien estämiseksi ja uudelleenkäytön välttämiseksi |
| turvatakuu | ark. toimet, joilla taataan esimerkiksi maan ulkopoliittinen turvallisuus |
| turvatietokone | ark. tietokone, jossa on kaksi keskusyksikköä: Internet-yksikkö ja siitä erillään oleva tärkeiden tietojen turvayksikkö |
| turvenuija | 1 std. slg. halv. yksitotisesta ja tyhmästä maalaisesta varsinkin kaupunkilaisen silmin, landepaukku; maanviljelijä, maalainen, maajussi, jyväjemmari, bunde, bönde, heinis, heinähattu, jyvis, ketoviila, landebunde, landepaukku, nurmikiila, olkimoukari, ruispipo, savipläägä, skeidavarvas Toi on varmaan joku helkutin turvenuija, kun se törttöillee liikenteessä. Taas ajo pihaan bussilastillinen jotakin turvenuijia. 2 std. slg. poliisi |
| turvoksissa | std. slg. juovuksissa Sä olit eile nuppi aika turvoksissa. |
| turvota | ark. lihota, paisua, pöhöttyä Miten sä oot päästäny ittes turpoomaan non näköseks? Pirrekin on turvonnu ihan hirveesti. |
| tus(s)ahtaa | ark. erilaisista syistä syntyvistä lyhyistä vaimeahkoista äänistä Se asiakas vaan tusahti jotain ja painu ovet paukkuen ulos. Toi yks raketti vaan tussahti eikä lähteny ollenkaan ilmaan. Pena oli tussahtanu kännissä kuonolleen johkin lumipenkkaan. Liekit oikeen tussahti piipusta. |
| tusina‑ | halv. yhdyssanojen alkuosana: yksilöllisyyttä vailla oleva, tavanomainen, keskinkertainen, heikkotasoinen, ‑laatuinen tms. |
| tuskanpunainen | leik. helakan, liekehtivän punainen |
| tussaa | std. slg. ei pitää paikkaansa |
| tussari | std. slg. suustaladattava kivääri; pyssy; ampuma-ase, erityisesti vanha kivääri tai haulikko; (leikki)pyssy; (huono) ampuma-ase Pikkupoikina me leikittiin rosvoo ja poliisia sellaset puiset tussarit käessä. Pistähän se tussaris pois! Et sä tolia tussarilla osu mihkään! Mä slumppaan tänne tussarin, eiköhä se riitä? |
| tussauttaa | ark. ampua; pössäyttää, savuttaa Tekis mieli tussauttaa niitä omppuvarkaita haulikon suolapanoksella persuuksiin! Se saunan kylmä hormi oikeen tussautti savut ja liekit silmille. |
| tussi | 1 std. slg. hyppyri 2 std. slg. suihku |
| tussikynä | ark. huopakynä |
| tussu, tussukka, tuuhero | 1 ark. litassa (tyhjänä) Polkupyörän kumit oli ihan tussuna. 2 std. slg. alat. sb. naisen (ulkoisista) sukupuolielimistä, etenkin karvoituksesta: vittu, pillu, tuhero, tupsu, häpy Se akka oli ajellu tussunsa posliiniks. Sillä mimmillä oli tussujo ihan märkänä. Pokien alta paljastu pikkunen tussukka. Gimma katteli sitä jätkää tussu märkänä. Kumpi on parempi, karvainen tussu vai posliinipillu? |
| tut | kans. slg. tulet, tuut Millon sä tut tänne? Tut sä kyytiin? Kai sä tut mukaan? |
| tutia | ark. last. varsinkin pikkulapsesta: nukkua, paapia, tutua, tuutia, tuutua Pistetään ensteks muksut tutimaan, niin jatketaan sitten. |
| tutina | kuv. ark. tunne, aavistus. On sellainen tutina, että nyt me onnistumme. |
| tutkanpaljastimenilmaisin | ark. poliisin uusi laite, joka luo markkinoita tutkanpaljastimenilmaisimenpaljastimelle (sic!) |
| tutte | kans. slg. tulette, tuutte Tutteks te illalla meille? Kai tekin tutte niihin pippaloihin? Sama se, tutte tai ette. |
| tuttu | ark. sellainen, jonka joku hyvin tuntee Tuttu naapurusto. Tuttu mies. |
| tutua | ark. last. varsinkin pikkulapsesta: nukkua, tutia, tuutia, tuutua Valot pois ja nyt tutumaan joka sorkka! |
| tuu | kans. slg. tule, tu Tuu äkkiä tänne! Mä en tuu tänään kouluun. Ei tästä tuu mitään. Ette sitten tuu taas myöhässä! |
| tuua, tuuaan | kans. slg. tuoda, tuodaan Ei tänne tartte mitään romuja tuua. Voitko tuua samalla mulle pari pulloo kossua? Tuuaanks me sinne mökille omat eväät? |
| tuuba | Kuv., ark. Jk on (täyttä) tuubaa hölynpölyä, roskaa. Tuubassa humalassa, kännissä. |
| tuubi | std. slg. metro |
| tuubihuivi | u.s. (2011) putkihuivi, putkimainen (joustava) asuste, jota voi käyttää kaulaliinana, kaulurina tai huppuna |
| tuulas | kans. atrain |
| tuulemaan | ark. asioihin, toimiin nopeasti ja rivakasti ryhtymisestä Nyt pistetäänkin asiat tuulemaan! Eiköhän panna tuulemaan, niin saahaan tää homma valmiiksi. |
| tuulenpesä | 1 ark. tuulelle altis paikka 2 ark. vetoinen sisätila |
| tuulensuojaan | std. slg. mahaan Mä paan nää paukut tuulensuojaan, nii sit mennään. |
| tuulesta temmattu | ark. keksitty, perätön, huhu Toi juoru taitaa olla ihan tuulesta temmattu. Kaikenlaisia tuulesta temmattuja juttuja sinäkin meet uskomaan. |
| tuulettaa | 1 ark. std. slg. riemuita näyttävästi menestyksestä, riemuita (käsiään nostellen) Kapanen oikeen tuuletti sen mäkeen avausmaalin jälkeen. Ei nyt vielä kannata tuulettaa, vasta sit kun voitto on varma. 2 urh. juhlia urheilukilpaipailuvoittoa esim. juoksemalla kädet ylhäällä tai katsomossa heilumalla, hyppimällä tai muuten liikunnallisesti iloa ilmaisemalla. |
| tuulettaa itseään, tuulettua | ark. virkistää itseään, hakea vaihtelua arkeen Tekis mieli lähtee kaupungille vähän tuulettaan itteeni. Voisit säkin välillä tuulettaa ittees etkä aina paiskis vaan töitä. Mentäskö illalla teatteriin ja muutenkin vähän tuulettumaan? |
| tuuli | ark. olla jollakin tuulella olla jklla jonkinlainen mieliala |
| tuuli puhaltaa | ark. kysyttäessä tai ihmeteltäessä syytä jonkun outoon tms. käytökseen Mistäs nyt tuuli puhaltaa, kun siinä murjotat? Taitaa taas Lissulla tuuli puhaltaa vikasuunnasta, kun se tolleen ovia paiskoo. |
| tuulihattu | ark. std. slg. oikukas, ailahteleva nainen tai tyttö Minähän en enää sen tuulihatun perässä juokse! Meidän luokan likat on sellasia tuulihattuja kaikki! |
| tuulipuku | ark. std. slg. kaksiosainen (takki ja housut) ulkoilupuku, tavallisten suomalaisten kansallispuku Tapahtumaa oli seuraamassa paljon tuulipukukansaa. |
| tuulipäivä | u.s. (2012) maailman tuulipäivä järjestettiin 15. kesäkuuta tuulivoiman edistämiseksi |
| tuuliruuvi | u.s. (2015) uudenmallinen tuulivoimala, jossa ei ole lapoja |
| tuun | kans. slg. tulen, tun Menkää eellä, mä tuun sit perässä. Tuun mäkin mukaan. |
| tuunailla, tuunata | ark. slg. entrata, kunnostaa ja koristella autoa hyvännäköiseksi, muokata t. parannella jtak yksilölliseksi, virittää, muuttaa jotakin tuotetta oman mielen mukaiseksi, esimerkiksi auto persoonallisen näköiseksi; englannista ”tune up”Ois mukava sit tuunailla, kun sais oman auton. Mikset sä rupee vähän tuunaamaan tota vanhaa rassias? Tuunata autoa. Tuunasi isän vanhan nahkatakin. – A tuna. Neologism: TUNÁT, -Ă, tunați, -te, adj. Care a suferit un tuning; în jargonul automobiliștilor, este uzuală sintagma mașină tunată. Engl. tuned. |
| tuunari | ark. slg. tuunaaja |
| tuunattu | ark. slg. myös kauneusleikattu, vrt. tuunata |
| tuunaus | ark. slg. esineen muuttaminen hienommaksi |
| tuupata, tuuppaa | ark. std. slg. työntää äkillisesti, tyrkätä, pukata, tönäistä, pukata Yritetääs tuupata toi vene veteen. Joku oli tuupannu meijän tekemän lumiukon kumoon. Tuuppaas meille vähän vauhtia! Tuupata jku kumoon. Tuupata vauhtia. |
| tuuppia | ark. std. slg. töniä, tyrkkiä < tuupata Ei saa tuuppia jonossa! Jätkät rupeee aina jonossa tuuppimaan toisiaan. Mitä sä koko ajan tuupit mua! Eipäs tuupita siellä! |
| tuuppinki | dop. suomalainen vastine sanalle doping |
| tuuraaja | ark. lomittaja, sijainen Kesätuuraaja. Toimia toisen tuuraajana. |
| tuurata | 1 ark. tehdä työvuoro jkn toisen puolesta, toimia sijaisena, työvuorossa toisen puolesta Voitko tuurata mua viikonlopun, kun mä oon reissussa? Mä tuurasin Penaakin monet kerrat, kun se ei päässy kankkusessa töihin. 2 ark. onnistaa, luonnistaa, lykästää, käydä hyvin, tuuri Kyllä sua tuuras, kun sait töitä. Mua ei oo koskaan tuurannu missään arpajaisissa. |
| tuuri | 1 ark. onni, lykky, säkä, mäihä, mäsis Kävi hyvä tuuri, kun ehittiin junaan. Mulla on korttipelissä aina huono tuuri. Haa, jätkä voitti pelkällä tuurilla! Ei näin hyvää tuuria oo ollu pitkään aikaan. Toi oli kyllä moukan tuuria, että sait ässäneloset. Matilla oli tuuria, kun hän voitti lotossa kymmenen tuhatta euroa. Hyvä, huono tuuri. Huonolla tuurilla [= jos huonosti käy] menetät rahasi. Kävipä pojalla tuuri! Moukan tuuri odottamattoman hyvä onni. 2 ark. vuoro; jakso, kausi Nyt on sun tuuris hakee posti. Onks se mun tuuri jakaa kortit? Miten pitkiä ne sun työtuuris on yöllä? Me tehään töissä kahta tuuria. Penalla on menossa taas juopottelutuuri. Työtuuri. Kenen tuuri on jakaa kortit? Työtä tehtiin kahdessa tuurissa. Juopottelutuuri juopottelukausi. |
| tuurijuoppo | ark. aika ajoin juopotteleva henkilö, kausijuoppo Mun eno on vähän sellanen tuurijuoppo. Ei siitä tuurijuoposta maalarista koskaan tiiä, millon se tulee taas hommia jatkamaan. |
| tuurijuoppous | ark. kausijuoppous |
| tuuripeli | ark. onnenpeli. Käytetyn auton ostaminen on tuuripeliä. |
| tuurityö | ark. vuorotyö |
| tuusan | std. slg. tuhat (euroa) |
| tuusannuuska, tuusan nuuskana | slg. ihan rikki, mäsänä, murskana, säpäleinä, sirpaleina; hyvin huonossa kunnossa Sen pommin jäljiltä kaikki oli ihan tuusan nuuskana. Räikkösen moottori hajos taas tuusan nuuskaks ja sytty palamaan. Juoksun jälkeen tuntu siltä, että jalatkin on tuusan nuuskana. Tuusan nuuskana aivan murskana, mäsänä, sirpaleina. Kuppi oli lattialla tuusan nuuskana. Särkyä, mennä tuusan nuuskaksi. |
| tuut | kans. slg. tulet, tut Kai sä tuut meijän kans saunaan? Sen kun vaan tuuttänne peremmälle. Tuut sit ajoissa ässälle, ettei tartte venata. |
| tuutata | 1 ark. antaa auton torvella äänimerkki, töötätä, töötöttää Tuuttaa nyt tolle jalankulkijalle, ei se nää mitään! Miks se kuski meille tuuttas? 2 ark. puhelimen luurista kuuluvasta äänimerkistä, joka ilmoittaa, ettei yhteys toimi tai onnistu Onks nää linjat ihan sekasin, kun koko ajan vaan tuuttaa? Mä soitin just äskön sulle, mut se tuuttas varattua. – A claxona. |
| tuutia | 1 ark. tuudittaa Tuutia lasta. 2 ark. last. varsinkin pikkulapsesta: nukkua, tutia, tutua, tuutua Eiköhän mennä muksut jo tuutimaan! Tuolla parvekkeella se meijän pikkunen tuutii vaunuissaan. |
| tuutin täydeltä | ark. paljon, runsaasti, vuolaasti, kosolti Telkkaristakaan ei tuu muuta kun tuutin täyeltä roskaa. Mutsi nalkutti aamulla taas tuutin täyeltä. Naapuri anto tulla taas tuutin täyeltä ‘sanoi suorat sanat’. |
| tuutte | kans. slg. tulette, tutte Tuutte sit varovasti ne rappuset alas. Miks te tuutte vasta nyt, kun piti tulla jo kolmelta? Tuutte tai ette tuu, se on teijän oma asianne. |
| tuutti | ark. kuv. Puhetta tuli tuutin täydeltä vuolaasti, paljon. Jklla on viimeiset tuutissa jklla on jk loppumaisillaan. Pitäisi tilata lisää monistuspaperia, on jo viimeiset tuutissa. Hallituksella alkaa olla viimeiset tuutissa keinot vähissä. Manata jku hornan tuuttiin hornaan. Painu hornan tuuttiin! |
| tuutua, tutua | ark. last. varsinkin pikkulapsesta: nukkua, paapia, tuutia, tutia, tutua Siellä se meijän pikkunen tuutuu tyytyväisenä. Mentäsköhän kohta jo tuutumaan höyhensaarille! |
| twentyfive | huum. LSD |
| twerkata | ark. u.s. (2013) (engl. twerk) hytkyttää takamustaan (tanssiliikkeenä), liikuttaa takamustaan nopeasti edestakaisin tanssiliikkeenä |
| twerkkaus | ark. takamustaan hytkyttäminen tanssiessa |
| tvetata, tvettaa | std. slg. pestä Venaa vähä mä tvettaan handut. |
| tvettis | std. slg. pesutupa |
| twiipsi, Twitter‑tuttava | u.s. (2014) (engl. tweep) henkilö, jonka tuntee Twitterin kautta ja jonka kanssa on tekemisissä Twitterissä |
| tviitata, twiitata | u.s. (2011) lähettää tviitti |
| tviitti, twiitti | u.s. (2011) (engl. tweet) sosiaalisen median Twitter‑mikroblogipalveluun lähetetty blogimerkintä |
| tvoa | std. slg. 2 (markkaa, euroa), kakkonen |
| txt, TXT | atk. tekstata, lähettää tekstiviesti |
| tyfät | std. slg. ei olla mukana leikissä Tyfat, mä en oo mukana. |
| tyhjä | 1 ark. sb. tyhjästä tilasta Jättää sivun reunaan kaksi senttiä tyhjää. Jalat tapasivat tyhjää. Huitaista tyhjää. 2 ark. sb. kuolla Potkaista tyhjää. 3ark. sb. luistaa, pyöriä tyhjää (paikallaan) Pyörät sutivat tyhjää hiekassa. 4ark. sb. Minulla lyö tyhjää en tajua, ymmärrä, muista jtak. 5 kuv. Pää tyhjänä ajatuksista. Aloitti liikemiesuransa tyhjin käsin varattomana. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten [= lahjattomat, saamattomat tms. pitävät ansioistaan eniten meteliä] SP. 6 kuv. ontto, sisällyksetön, merkityksetön, tyhjänpäiväinen, pinnallinen. Tyhjää sanahelinää. Sisällöltään tyhjä romaani. Antoi tyhjiä lupauksia. Tyhjä [= ilmeetön] katse silmissä. Viettää tyhjää ja pinnallista elämää. Hänenkuoltuaan kaikki oli tyhjää, tuntui tyhjältä. 7 harv. rahaton, varaton, köyhä. Otti tällaisen tyhjän miehen riesakseen. Ei tarvinnut tyhjänä kotoa lähteä. |
| tyhjät pois | ark. tehostamisessa, kiristämisessä, tinkimisessä, hiostamisessa yms.: liiat, ylimääräiset, löysät, turhat pois Tingitään ensin tyhjät pois. Nieminen nautiskeli, otti ensin tyhjät pois ja sitten latas maalin ylänurkkaan. |
| tyhjätasku | ark. varaton, rahaton Ei siltä tyhjätaskulta kannata mitään apua pyytää. Aika tyhjätaskuja opiskelijoita mekin oltiin silloin. Älä nai ukokses semmosta tyhjätaskua! |
| tyhmä | 1 std. slg. pää 2 std. slg. tyhmää väliin 3 std. slg. pukkaus jalkapallossa 4 atk. Tyhmä pääte tietokonepääte jolla ei ole omaa prosessointikykyä. |
| tykinpiippu | ark. tykinputki |
| tykisti | ark. voimakkaasti, rajusti. Uusi automalli kiihtyy tykisti. Festareilla rokattiin tykisti. |
| tykit | ark. slg. pitkät alushousut |
| tykittää | 1 urh. pallopeleissä: ampua, laukaista Se brassikärki Robson tykitti viiestätoista metristä suoraan maalin yläkulmaan. En päässy enää siitä pahasta paikasta tykittään. 2 std. slg. urh. potkaista esim. jalkapalloa 3 ark. arvostella, kysellä, tivata kiivaasti, ankarasti, kitkerästi Lissu tykitti taas koko päivän, missä mä olin ollu. Mitä helkuttia siinä rupeet tykittään mun tekemisistä! 4 std. slg. soittaa, esim. rokkia kovaa 5 slg. olla ylivoimainen |
| tykittää ränniin, tykittää suoneen | std. slg. huum. pistää suoneen huumetta |
| tykki | 1 ark. järeä, tehokas kone, moottori, auto tms., jonkin laite, erit. auto tai moottoripyörä, jossa on suuri suorituskyky Tossa vanhassa letukassa on helkutinmoinen tykki! Aika tykki toi sporttimalli. Se on aika tykki.2 ark. std. slg. mikä tahansa ampuma-ase, käsiase, kuten pistooli tai kivääri 3 ark. videotykki Mikä Full HD -tykki kannattaa ostaa? Tykkiä ei kannata ostaa television katseluun. 4 std. slg. injektioruisku 5 huum. ruisku |
| tykkivenediplomatia | leik. diplomatia jota tehostetaan laivastolla t. yl. sotavoimilla uhkaamalla |
| tykkänään | ark. kerrassaan, tyystin, täysin, aivan, kerta kaikkiaan, ihan, kokonaan Tykkänään uusi asia. Maito on tykkänään lopussa. Se eilinen tapaus on taas tykkänään toinen juttu. Mä oon tykkänään toista mieltä. Top tykkänään, tää riittää mulle! |
| tykkääjä | ark. u.s. (2010) vrt. tykätä, somessa tai Facebookissa johonkin asiaan myönteisesti suhtautuva kannattaja, kannattaja, puoltaja. Tykkääjä on henkilö, joka esim. yhteisömedia Facebookissa on ilmaissut pitävänsä jostakin tai kannattavansa jotakin eli ”tykänneensä” kyseisestä asiasta. Puolueella on Facebookissa tuhansia tykkääjiä. |
| tykkääntyä | ark. tykästyä |
| tyky, tykytoiminta | ark. työkykyä ylläpitävä toiminta; tykykoulutus |
| tykästyä | ark. ihastua, mieltyä, tykkääntyä Oot tainnu tykästyä siihen kaveriin? Mä oon nykyään tykästyny pelaan tota golfia. Tykästyä uuteen muotiin. Saippuaoopperoihin tykästyneet suomalaiset. |
| tykätä | 1 ark. tuntea mieltymystä, olla mieltynyt, ihastunut jhk, pitää jostakusta tai jostakin Tykkään sinusta kovasti. Ei tykännyt puurosta. Tykkäsi käydä tansseissa. Mä tykkään susta. Kuka musta muka tykkää? Me tykätään letuista. Tykkääks saakin tanssimisesta? En mä tykkää tosta unesta opesta. Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä [= ihmisten mieltymykset ovat erilaisia] SL. 2 ark. olla jtak mieltä, arvella, tuumia, pitää Mitä tykkäät uudesta puvustani? Mitäs tykkäät, jos lähdettäis? Tykkään, että se on hyvä idea. Mitäs tykkäät mun uudesta hameesta? Mitäs tykkäätte, jos mentäis jouluks etelään? Mä tykkään, että toi on liian uhkarohkeeta. Tykkääks sä, et tää on liian rohkee puku niihin juhliin? Tykätä hyvää jstak olla hyvillään jstak. Tykätä pahaa, huonoa, matalaa jstak olla pahastunut, nyreissään jstak, pahastua jstak; olla hyväksymättä jtak. 3 ark. haluta, haluttaa, tahtoa, lystätä, huvittaa, hotsittaa Tee niin kuin tykkäät. Teen mitä tykkään! Jos tykkäät, niin ota tosta! Mä teen just niinkun mä tykkään! Tykkäisitkö lähtee elokuviin? |
| tykätä kyttyrää, tykkää kyttyrää | std. slg. pahastua, pahoittaa mielensä, pahastunut, pahoittaa mielensä, matalaa olla; olla toista, vastakkaista tai eri mieltä, pitää jotakin kehnona, huonona Tykkätsä kyttyrää, jos mä lähes täst nosteleen? Ethä tykkää kyttyrää. Ethän tykkää kyttyrää, jos mä nyt lähen? Jos sä tykkäät kyttyrää, niin sano vaan reilusti! Porukat tykkäs vähän matalaa mun ehotuksesta. – A-i părea rău. |
| tykö | 1 kans. ylät. luo(kse) Sallikaa lasten tulla minun tyköni UT 2 ark. Tehdä itseään tykö tuoda itseään esille; mielistellä jkta. Lykkyä tykö [= onnea matkaan, yritykselle tms.]! |
| tykö, tykönä, tyköä | kans. ylät. luo, luokse, luona; luota Mennäänkö tänään mummon tykö? Me käytiin eilen Marja-Liisan tykönä. Tultiin just iskän tyköö sairaalasta. |
| tykönään | ark. mielessään Kyllä tätä juttua kannattaa jokasen miettiä ensteks tykönään. Aattelepa ite tykönäs, jos sulle sattus yhtä kelju tapaus. |
| tykötarpeet | ark. varusteet, ainekset, tarvikkeet Mitkäs tykötarpeet sinne reissulle sit pitää ottaa mukaan? Onks meillä ees kaikkia tykötarpeitakaan, jos kerran pitäs tehä se piparitaikina? Kananmunat ja muut kakun tykötarpeet. |
| tylliunelma | leik. tyllistä tehdystä (ilta)puvusta |
| tylsistyä | ark. pitkästyä |
| tylstyttää | ark. tylsyttää |
| tylstyä | ark. tylsyä |
| tylsä | ark. ikävä |
| tyly | std. slg. hieno, erinomainen |
| tylyttää | 1 ark. moittia jkta, olla tyly jklle. Uusi omistaja tylytti vuokralaisia. 2 std. slg. huijata, panna halvalla |
| tylytys | ark. vrt. tylyttää |
| tymi | huum. std. slg. hasis |
| tympiä, tympii | ark. tympäistä, harmittaa, kyllästyttää, inhottaa Kyllä tympi olla koko päivä heinäpellolla. Mua on ruvennu tympiin toi sun käytökses! Hommat alko tympiä ja me lähettiin kaljalle. Tympii, kun mökillä on aina kalaruokaa. Koulunkäynti alkoi tympiä. Kyllä minua tympi! |
| tynnyri | 1 ark. barreli Öljyn hinta tynnyriltä. 2 ark. kuv. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Hän oli sellainen tynnyrissä kasvanut kapea-alaisen, ahdashenkisen kasvatuksen saanut. |
| typo, typottaa | atk. std. slg. tehdä kirjoitusvirheitä chatissa, kirjoitusvirhe (tietokoneella), tehdä kirjoitusvirheitä |
| typy, typykkä | 1 ark. std. slg. tyttö, tyttönen, likka, kiltsi, pimu, neittonen, letukka, huitukka, suttura; tytär Loikoiltiin vaan siinä rannnallaja kateltiin hyvännäkösiä typyjä. Pena lähti sen typykän mukaan johkin. Otetaan toi typykkä kyytiin! 2 ark. lyhyestä hännästä. Karitsan hännän typykkä. |
| typötyhjä | ark. aivan, täysin tyhjä |
| tyriä, tyrii | 1 ark. tehdä tyhmyyksiä, epäonnistua taitamattomuuttaan, munia, möhlätä, möhliä, pilata, mokata, töpätä, töppäillä, törttöillä, tyrätä Miten sä hölmö tyrit sen selvän maalipaikan! Taas joku landepaukku tyrii tuolla liikenteessä. Tyriä liikenteessä. 2 std. slg. epäonnistua, menettää tilanteen hallinta Lasse meni tyriin ku se ei hiffannu sitä vaksii. Mitä siinä valitat, kun oot ite tyriny koko homman? |
| tyrkky | 1 ark. itseään esille tuovasta, itseään tyrkyttävä, esille tuova ihminen, julkisuudenkipeästä henkilöstä Hän ei ole luonteeltaan mikään tyrkky. 2 ark. houkutin, vetonaula Rockkonsertin tunnetuimmat tyrkyt. |
| tyrkyllä, tyrkylle | ark. std. slg. tarjolla, tarjota; tarjoutumassa, myydä itseään Torilla oli monenlaista tavaraa tyrkyllä. Onkohan toi naikkonen tyrkyllä? Pistetään tästä tavarat näyteikkunaan tyrkylle. Tutitkin just siihen sopivasti töihin tyrkylle, vai? Tehtävään on tyrkyllä jo monta ehdokasta. Pani mansikat pöytään tyrkylle. |
| tyrkätä, tyrkkää | ark. std. slg. työntää äkillisesti, tönäistä, tuupata |
| tyrmäystippa | ark. huumaavista t. tainnuttavista tipoista Ryöstäjät olivat huumanneet turistin tyrmäystipoilla. |
| tyrä | 1 ark. virhe, moka, tyräys. Sattui paha tyrä. 2 mon. Tehdä jtak niin, että tyrät rytkyvät kovalla voimalla, raivokkasti, kiireellä tms. Treenata niin, että tyrät rytkyy. Sitten tuli kiire ja lähdettiin tyrät rytkyen. |
| tyrät rytkyy | std. slg. kova kiire, kovasta vauhdista, menosta Eiköhän lähetä meneen niin että tyrät rytkyy! Tanssattiin koko ilta, että oikeen tyrät rytky! Nyt lähetään menee niiet tyrät rytkyy. |
| tyrätä | std. slg. epäonnistua, mokata, munata, mählätä, möhlätä, töpätä Älä ny tyrää. Älä nyt vaan tyrää sillä viimesellä pikiksellä! Helkutti, kun menit tyräämään taas hyvän maalipaikan! |
| tyräys | ark. epäonnistuminen, töppöys, mokaus, munaus, mähläys, möhläys Kyllä suokin pännis sellanen tyräys. Tollasia tyräyksiä ei tässä työpaikassa sit enää siedetä! Teki pahan tyräyksen. |
| tyssähtää | ark. lopahtaa, keskeytyä, sammua, kaatua, tyssätä Olihan se ihan selvä, et se faijan firman toiminta tyssahti melkein heti. Eihän nää hommat sentään siihen saa tyssähtää, et jos vaan yks porukasta sairastuu. Yritys tyssähti heti alkuun. |
| tyssätä, tyssää | 1 ark. loppua jnkn teko, lopahtaa, keskeytyä, tyssähtää, pysähtyä kesken, lakata Kaikki tyssäs siihen, kun mä sairastuin. Matka tyssäs heti alkuun, kun auto hajos. Koko homma on tyssäämässä rahanpuutteeseen. Se projekti tyssäsi varojen puutteeseen. Homma tyssäs siihe ku meilt loppu fyrkat. 2 ark. evätä, peruuttaa, hylätä Mun loma-anomus tyssättiin. Miehet tyssäs sen hyvän ehotuksen heti alkuunsa. Meidän matka tyssäsi Pirjon sairastumiseen. |
| tytinä | ark. kuv. tunne, aavistus. Jotenkin on sellainen tytinä, että hän ei tulekaan. |
| tytsy, tytsä, tytteli | std. slg. tyttö, tytti, tytty, tyti, tyty, tyyty, tytsy, tytsyli, tyttis, likka, kiltsi; pimu, typy, typykkä Mitäs se äidin pikku tytteli nyt itkee? Kattelin tossa, löytyskö baarista hyvännäköstä tytteliä mukaan. |
| tyttöihminen | kans. naimattomasta naisesta |
| tyttölapsi | ark. nuoresta naisesta. Hemaiseva tyttölapsi. |
| tytär | kans. yl. tytöstä |
| tyyki | std. slg. kangas, pöytäliina Mutsi oli pannu uuden tyykin tsögen pöydälle. |
| tyyli | 1 ark. tapa, toimintatapa, tottumus Meillä on sellanen tyyli, että ensin naidaan, sitten syyään ja sitten saunotaan. Jatka vaan samaan tyyliin. Eno se vaan jatkaa juomistaan entiseen tyyliinsä. Meillä on sellainen tyyli, että aamuisin syödään puuroa. Juhannuksen viettoa suomalaiseen tyyliin. Jatka vain samaan tyyliin. Kukin taaplaa tyylillään toimii kykyjensä, tapojensa tms. mukaisesti. 2 ark. Tyyliin mm. määrää t. laatua kuvaavien ilmaisujen edellä osoittamassa summittaisuutta, suuntaa tms. Olen lihonut tyyliin kymmenen kiloa. Hän on tyyliin paras kaverini. Homma piti saada valmiiksi tyyliin heti. |
| tyylipuhdas | ark. puhdastyylinen |
| tyypata | ark. kokeilla, tyypittää, ottaa tyypit |
| tyyppi | 1 ark. std. slg. epämääräinen henkilö, ihminen, (yleensä mies) Kyllä oot kumma tyyppi! Täällä hiiviskeli joku ihan outo tyyppi. Sille tyypille pitäis antaa turpiin! Kaikenlaisia tyyppejä niitä käykin täällä kyselemässä vaikka mitä. Sanoiks sä Penaa mukavaks tyypiks, no ei kyllä oo! Pari outoo tyyppii tuli kysyy mun systerii. Outo, kumma tyyppi. Se uusi opettaja on hyvä tyyppi. 2 ark. Ottaa tyypit koeajaa, kokeilla. Otettiin tyypit naapurin uudesta autosta. |
| tyyppine ratkasu | std. slg. sananhelinää Toi oli sellane mennään bailaa -tyyppinen ratkasu. |
| tyyriinä | std. slg. kaliisti |
| tyyris | 1 std. slg. hinnaltaan kallis Toi taitaa olla aika tyyris kamera? Tyyriiks tuli, mutta oli ne silti mukavat juhlat! Tyyris kello. 2 kans. tärkeä, ylväs, ylpeä Onpa pappa tyyriin näkönen tossa kuvassa. Se isäntä istu tyyriinä siinä traktorin päällä ja vaan komenteili kaikkia. Olla tyyriin näköinen. Istui tyyriinä ministerin vieressä. |
| työ | 1 ark. vars. mon. Puskea, paiskia töitä. Ruvetaanpas töihin, pojat! 2 vars. mon. työpaikasta, työelämästä. Mennä junalla töihin. Oli poissa töistä. Palasi lomalta töihin. Meni lasten kasvettua töihin. 3 korttip. us. mon. korttien sekoitus ja jako. Kenen työt, työvuoro? Tee työ(t) ja opi pelaamaan! SP. 4 kans. slg. te Mistäs työ otte tulossa? Ehitteks työ siihen junaan? Ootte työkin ihan hulluja! Menkää työ vaan eellä saunaan, myö tullaan perässä. |
| työkalupakki | ark. työkalujen kantokahvallinen säilytyslaatikko ja kuljetuslaatikko, pakki Kirvesmiehen työkalupakki. |
| työkaveri | ark. työtoveri |
| työkierto | ark. määräaikainen tehtävästä toiseen siirtäminen; suositeltu sovellettavaksi esimerkiksi valtionhallinnon virkamiesjohtoon |
| työkkäri | ark. std. slg. työvoimatoimisto Tarttis taas kävästä työkkärissä kyselemässä duunia. Pitäs viiä nää kaavakkeet työkkäriin. |
| työn alla | ark. tekeillä Mulla on just pari muutakin hommaa työn alla. Joks se sun gradus on työn alla? |
| työntää | ark. työntää nenänsä, sormensa joka asiaan, paikkaan puuttua, sekaantua joka asiaan Mitä sääkin työnnät nenäs joka paikkaan, ei tääkään asia sulle kuulu! Ei en pomonkaan tarttis työntää sormeensa joka asiaan. |
| työputki | ark. pitkä (keskeytymätön) työrupeama Kahden kuukauden työputki. |
| työsi | 1 std. slg. työmies 2 std. slg. työväentalo |
| Työsi | 1 std. slg. Työmies (-lehti) 2 std. slg. Työväentalo |
| työssäkäyntialue | u.s. (2011) alue, jonka piirissä tietyllä seudulla käydään työssä ja johon kuuluvia kuntia olisi mahdollista yhdistää tulevissa kuntaliitoksissa |
| työstävapaus | u.s. (2011) virkavapautta vastaava, hakemuksesta myönnettävä vapaus varsinaisista työtehtävistä |
| työsulkupelaaja | u.s. urh. (2012) NHL‑liigasta työsulun aikana tilapäisesti muualle kiekkoilemaan siirtynyt pelaaja |
| työt | korttip. korttien sekoittaminen ja jakaminen Minä tein työt, sinä alotat. Kuka teki viimeks työt? Kenen työt? |
| Työvis, Työsi | std. slg. Työväentalo Työviksel oli eile jortsut. |
| tä, täh | kans. slg. kysyvä, hölmistynyt, epäuskoinen, yllättynyt tms. vastaus: mitä, hä, häh Täh, siis mitä ihmettä sinä höpötät? Varo nyt vähän! – Tä? Kuunteleks sä yhtään mitään, mitä sulle sanotaan? – Täh? Tiedäks sä, et Make ja Pirre on menny naimisiin? – Tä! |
| täböillä | std. slg. täysillä Me kuunneltii Offspringii täböillä. |
| täditellä | halv. puhutella tädiksi, tätimäiseksi Äläpäs poika tädittele meikäläistä! Se nainen suuttu, kun mä menin täditteleen sitä. |
| tägi | std. slg. ruiskumaalattu nimikirjoitus, julkisiin paikkoihin luvatta tyylitellen kirjoitettu nimikirjoitus, tagi, tag Tägejä oli spreijattu joka puolelle seiniin. Kyl mä tunnen, et toi on Penan tägi. |
| tägätään | std. slg. sprayataan nimikirjoitus |
| tähtitanssija | u.s. (2010) eräiden tanssijoiden ammattinimike Kansallisbaletissa. Sanaa on käytetty myös television tanssiohjelman ”Tanssii tähtien kanssa” osallistujista. |
| tähystysleikkaus | lääk. ihoon tehtyjen pienten aukkojen kautta tehty leikkaus |
| täi harava | std. slg. täikampa Pese välillä toi kauhee täiharavas! Oisko sulla lainata vähän täiharavaa? |
| Tälikä | std. slg. Töölö |
| tällai, tälleen, tälleesti, tällei | kans, slg. tällä tavalla, tällä lailla, näin No tällai sen saa hyvin irti, kun lyö tähän. Ei kai me tälleen vaan yhtäkkiä lähetä kylään? Miten sä oot nää tälleesti pistäny kasaan? Puolivoltti taaksepäin tehään tällei. Katos, ne siteet kuuluu pistää tällei kiinni. |
| tällainen | kans. slg. tälläsen, tämmöinen Mä ostin tälläsen kätevän sipulisilppurin. Ei tälläsellä vekottimella mitään tee. |
| tälleen | kans. slg. tällä tavalla, näin |
| tällei, tältei | kans. slg. tällä ei, tältä ei, tälle ei Tällei oo mitään tekoo näissä hommissa. Tältei saa sit ottaa noita alaoksia pois. Tällei saa antaa vettä kun kerran pari viikossa, tää kukka kuolee muuten. |
| tälli | 1 ark. isku, lyönti, laaki Iskä oli saanu kovan tällin lonkkaansa siinä kolarissa. Mä annoin sille tyypille aika tällin päin naamaa. Vastustaja iski jo alussa aika kovia tällejä. Mä putosin siitä tällistä kanveesiin. Sai tällin päähänsä. 2 ark. kuv. järkytys, järkyttävä uutinen, kokemus, tärsky Kun mutsilta löyty syöpä, ni se oli aluks kova tälli koko porukalle. Oli aika rankka tälli joutua yhtäkkiä työttömäks. Työttömäksi jääminen oli hänelle kova tälli. 3 ark. std. slg. mon. sovittu tapaaminen, treffit, tärskyt, tärät |
| tällit | ark. std. slg. sovittu tapaaminen, treffit, tärskyt, tärät Sovitaan tällit assalle kaheksaks. Mullon illalla tällit Maken kaa. Mul oli tällit sen sussun kans Steissillä. Tehdä tällit jkn kanssa. |
| tällä haavaa | ark. tällä erää, tällä kertaa, tällä hetkellä, juuri nyt |
| tälläne(n), tämmone(n) | ark. tällainen |
| tällätä | 1 ark. kans. panna, asettaa, asettua johonkin paikkaan, sovittaa paikallensa, tilaan tms. Mihis mä tällään nää kamppeet? Tällääs nyt ittes tohon tietsikan ääreen! Tälläsi kassin pöydälle. 2 ark. kans. laittaa itseään, tälläytyä, koristautua, kaunistautua, laittautua, siistiytyä, tälläytyä; koristaa, kaunistaa, koristella, kaunistella, ehostaa, meikata Tossa se Lissu on tällänny peilin eessä itteensäjo tunnin. Älä nyt rupee tälläämään ittees ihan hirveen koreeks! Morsian oli tällätty ihan viimesen päälle. Tälläsi itseään iltaa varten. 3 ark. mällätä, iskeä, lyödä |
| tälläytyä | 1 ark. kans. asettua, asettautua, laittautua johonkin paikkaan, tilaan tms. Koitahan nyt tälläytyä tähän meidän väliin! Tälläytykääs nyt tohon penkille, niin mä otan valokuvan! Tälläytyä etupenkille. 2 ark. kans. tällätä itseään, koristautua, kaunistautua, laittautua, siistiytyä, tällätä itsensä Pitää tässä kai ruveta tälläytymään niihin bileisiin. Sulhanenkin oli tälläytyny parhaimpiinsa. Tälläytyi oikein koreaksi. |
| tällää | std. slg. ehostaa, kunnostaa (naiset kasvojaan) |
| tämä | last. nukke‑ tms. leikeissä puhujan rooliminästä |
| tämmönen | ark. tällainen Tää nyt on vaan tämmönen. |
| tän | kans. slg. tämän Mistä sää tän sait? Mä oon nähny ennenkin tän leffan. |
| tänks | std. slg. kiitos, tattis Tänks! Tänks vaan. Tanks vaan, en mä jaksa syyä enempää. |
| tännäri | std. slg. 10 senttiä, euroa |
| tänpäiväine(n), tänäinen | ark. tämänpäiväinen |
| täpinässä | ark. täpinöissään (omistusliite persoonittain vaihteleva), innoissaan, tohkeissaan. Oli ihan täpinässä saatuaan kokeesta kympin. |
| täpittää | std. slg. rahat pois |
| täppi, täppä | std. slg. raha, palvelumaksu Onks sul hiluja, pitäis heittää portimolle vähä täppii. |
| täppi, täppäillä | std. slg. atk. laittaa rasti ruutuun tietokoneohjelmassa tms. |
| täpätä | ark. u.s. (2012) näpäyttää kosketusnäyttöä tietystä kohdasta jonkin toiminnon aikaansaamiseksi. Täppäämällä voidaan esim. tehdä jokin valinta tai avata jokin sovellus. Tietotekniikan termitalkoot suosittaa yleiskielessä käytettäväksi verbiä napauttaa. |
| täpöil | std. slg. täysillä |
| täpötäysi | ark. aivan, tupaten, täpösen täysi. Täpötäysi säkki. Täpötäysi konserttisali. |
| tärinä | std. slg. vahva humalatila |
| tärinäs | std. slg. innoissaan |
| tärppi | ark. koetta, tenttiä tms. varten valikoidusti hyvin opeteltu asia En ehtiny lukee kunnolla kun muutamia tärppejä. Parissa tärpissä kävi säkä. |
| tärpätä | ark. onnistaa, käydä hyvä tuuri, tuurata Mä hain sitä paikkaaja heti tärppäs. Mä oon ettiny uutta kämpää, mut ei oo vielä tärpänny. Haki kauan työtä, ennen kuin tärppäsi onnisti. |
| tärsky | 1 ark. kuv. järkytys, järkyttävä uutinen, kokemus, tälli Se Paten itsari oli hirvee tärsky niitten porukoille. Aika tärsky juttu toi siskos avioero!Uutinen oli kaikille kova tärsky. 2 ark. viinaryyppy. Ottaa tärskyt. 3 ark. mon. tapaaminen, treffit, tällit |
| tärskyt | 1 ark. viinaryyppy, vahva sekoitus alkoholijuomaa Otetaanko pienet tärskyt? Teepäs siitä votkasta nyt oikeen mojovat tärskyt. 2 ark. std. slg. sovittu tapaaminen, treffit, tällit, tärät Mulla on tärskyt sen naisen kanssa illalla. Mua vähän jännitti eka tärskyillä. Mullon koht tärskyt sen kundin kanssa. |
| tärvätä, tärvää | 1 ark. tärvellä, pilata, munata, mokata, tuhota Menit hullu tärväämään ihan selvän maalipaikan! Jätkä meni tärvään ihat hyvät mahikset. Tärväsi maalintekopaikan. Hitto kun tulit taas tärväämään mun hyvät mahikset! 2 ark. tuhlata, haaskata, turmella, kuluttaa turhaan Penakin on tärvänny koko elämänsä tolia viinanjuonnilla. Älä sit tärvää niitä rahojas turhuuteen! Tärvätä aikaa ja rahaa. |
| tärväyskeskus | slg. terveyskeskus |
| tärvääntyä, tärväytyä | 1 ark. turmeltua, tärveltyä, pilaantua Kaikki paikat oli tärvääntyny siinä vesivahingossa. Pakkaa se taulu kunnolla, ettei se pääse matkalla tärvääntymään! Kosteudessa tärvääntynyt maalaus. 2 ark. ajasta: tuhlautua, haaskautua, kulua hukkaan Hitto, kun tässä jonotuksessa tärvääntyy kallista aikaa! Pari tuntia siinä tärväänty, ennen kun saatiin auto takas tielle. Etsintöihin tärvääntynyt aika. |
| täryviiva | ark. kulkuneuvoa tärisyttävä tien keskiviiva tai reunaviiva |
| tärähtänyt | ark. päästään vialla, kaheli, vinksahtanut Ootko sä ihan tärähtäny? Toi ukko tuntuu vähän tärähtäneeltä. En mä sen tärähtäneen tyypin kans rupee mihkään. Hän on vähän (päästään) tärähtänyt päästään vialla, omituinen. |
| tärähtää | ark. mennä päästään vialle, seota päästään, vinksahtaa Pitäs vielä haastatella sitä vanhaa ukkoo, ennen kun se tärähtää lopullisesti. Onkohan sulla nyt päässä vähän tärähtäny, kun ihan hulluja suunnittelet? |
| tärät, täräykset | std. slg. sovittu tapaaminen, treffit, tärskyt, tällit Tehään tärät pysäkille puol viieks. Mulla on ihan just tärät sen kimulin kans. |
| täräyttää | 1 ark. yllättävästä, ripeästä, railakkaasta tekemisestä Hessupa täräytti itsensä naimisiin. Mennä täräyttivät kihloihin. 2 ark. sanoa rajusti tai harkitsemattomasti, möläyttää Sanoa täräyttää. Pekka täräytti olevansa oikeastaan aika viisas. 3 ark. lyödä, mäjäyttää, tintata Tennispelaaja täräytti pallon katsomoon. Täräytti asian heti sisään tullessaan. 4 std. slg. olla sukupuoliyhteydessä Oisit nähny millasta misuu pääsin täräyttää! 5 ark. pieraista Kukas täällä nyt täräytti? |
| täsmälääkitys | lääk. tiettyyn tarkoitukseen kohdennettu lääke |
| täsmäviljely | ark. ilmakuvien tietoihin perustuva tarkoin kohdennettava viljely |
| tässei, tästei | kans. slg. tässä ei, tästä ei Tässei oo mitään järkee. Tässei saa nyt ruveta hermoileen. Tästei oo mitään hyötyy. Tästei sit saa kertoo kellekään. |
| tässon, täston | kans. slg. tässä on, tästä on Tässon sulleparikymppiä. Onneks tässon vielä aikaa funtsia pari viikkoo. Täston vielä pari kilsaa kirkolle. Täston paljonkin apua remonttihommissa. |
| tässä, tästä | 1 ark. viittaamassa puhujaan itseensä tai tilanteeseen, jossa hän on Mä oon tässä vähän aatellu vaihtaa työpaikkaa. Tullaan, tullaan, kunhan tästä ehitään! Eihän tässä oo kohta mihinkään varaa! Kaikenlaista tässä kuuleekin! Täytyy tässä ‘minun täytyy’ ensin vähän miettiä. Oon tässä ‘viime aikoina’ vähän miettiny, pitäskö ostaa uus auto. Pitääkin tästä kohta lähtee. Eihän tässä oo kohta enää mihinkään varaa! Mitä kuuluu? – Mitäs tässä, ei kummempia. Onko menny hyvin? – Mikäs tässä. Kuinka voit? – Mikäpä tässä. 2 ark. täytesanana epätäsmällisen ajanilmauksen yhteydessä. Tässä eräänä päivänä. Tässä takavuosina. Aion käydä siellä tässä aivan lähiaikoina. |
| täst | kans. slg. tästä |
| täti | 1 ark. last. lapsille puhuttaessa: aikuisen naisen nimityksenä ja puhuttelusanana Tulehan Pekka sanomaan tädille päivää. Äiti, tolia tädillä on jänskä hattu. Mennääs kattomaan, jos naapurin täti ois kotona. 2 halv. vanhahkosta (sovinnaisesti pukeutuvasta ja käyttäytyvästä) nainen, tantta, tantti, akka Koko sali oli täynnä tätejä ihan jonninjoutavissa pippaloissa. Bingo oli taas tätejä täynnä. Tätejä vilkuttamassa kuninkaallisille. |
| tätienergia | leik. vanhempien naisten naisenergia |
| täti-ihminen | leik. tätimäinen nainen Lähipiirin lisääntyessä musta on tullut aina vaan enemmän ja enemmän täti-ihminen. |
| tätimalli | halv. ei trendikäs malli Lisäksi mallin tulisi olla hyvin istuva, ei ns. tätimalli. |
| tätimäinen | halv. tädin kaltainen, tädille ominainen Toi on ihan tätimäisen holhoova asenne. Se pukeutuukin ihan tätimäisesti. Sillä on sellanen tätimäinen luonne. |
| tätsy | ark. leik. täti |
| täydennetty todellisuus | u.s. (2016) laajennettu todellisuus, lisätty todellisuus (engl. augmented reality) fyysisestä todellisuudesta, jota on täydennetty virtuaalisilla (esim. kännykkäkameran tai erityisten lasien avulla näkyvillä) elementeillä. |
| täydestä, menee | std. slg. kelvata puutteistaan, virheistään huolimatta Mun henkkarit meni ihan täydestä. |
| täykky | slg. nuorten naisten käyttämä termi täydelliselle Käytetään kuvailemaan omien kavereiden ulkonäköä esimerkiksi Instagramissa. |
| täynnä itseään, itseänsä | ark. itserakas, omahyväinen, itseään ihaileva Mua ärsyttää, kun toi tyyppi aina niin täynnä itteään. Voiko kukaan olla enempää täynnä itteensä kun toi nilkkil. – Plin de sine. |
| täynnä, täysi kuin turusen pyssy | ark. tupaten täynnä, täpötäysi Se kapakka oli täynnä kun turusen pyssy. Ootetaan seuraavaa ratikkaa, toi on täys kun turusen pyssy. |
| täys | 1 ark. täysi Ravintolaillan jälkeen hän oli täys kapteeni. 2 ark. täynnä Leffateatteri oli ihan täys. |
| täysikäinen | ark. täysi-ikäinen |
| täysille | ark. suurimmilleen, maksimiin Älä paa sitä telkkaria täysille! Pistä se kaasu täysille! |
| täysillä | ark. kovaa, lujaa, vauhdikkaasti, kaikin voimin, täysiä Viimeisen kierroksen mä päästin ihan täysillä. Ajaa täysillä. Orkesteri soitti jo täysillä. Hän elää täysillä vahvasti, vauhdikkaasti. Lyödä täysillä. Bändi soitti täysillä. |
| täysipäinen | halv. täysijärkinen Onkohan toi nakuilukaan nyt ihan täyspäisen hommaa? Noi hipit ei taija olla ihan täyspäisiä. |
| täysiä | ark. kovaa, lujaa, täysin voimin, täysillä En pysty ny juokseen ihan täysiä loppuun asti. Miks se mankka huutaa täysiä? |
| täyskanttinen | ark. täysisärmäinen |
| täyskäsi | korttip. täysi käsi, pokerissa: kolmoset ja pari, kolmoset ja pari samassa kädessä; myös muunlaisista yhdistelmistä eräissä muissa korttipeleissä Saada täyskäsi. Mulla on täyskäsi. Kyllä neloset voittaa täyskäen. |
| täyspäinen; täyspäisesti | ark. täysijärkinen, täysjärkinen; täysijärkisesti |
| täyspäisyys | ark. vrt. täyspäinen |
| täytinen | ark. lievä kirosana Mikä täytinen tässä on vikana? Täytistäkö se hänelle kuuluu! |
| täyttä häkää | ark. täysiä, täysillä, vauhdikkaasti, kovalla kiireellä, touhulla Painettiin treeneissä täyttä häkää. Porukka yritti saada lehtee valmiiks täyttä häkää. |
| täyttää | 1 ark. Saunakamari sai täyttää vierashuoneen tehtävän olla vierashuoneena. 2 ark. saattaa päätökseen, valmiiksi. Hän on jo työnsä täyttänyt. |
| täyttää pyöreitä | ark. täyttää täysiä kymmeniä vuosia Jokos se vaari pian täyttää pyöreitä? Ens vuonna mäkin täytän pyöreitä. |
| täyttö | ark. santsi, toinen kahvikupponen (samaan hintaan) Saisinko täyttöä? |
| tää | 1 ark. runok. tämä Mitä tää tarkottaa? Mikäs tää vekotin on? Tää on ihan totta. 2 slg. viittaamassa leikissä puhujaan itseensä: tämä ‘minä’ Leikitään, että tää olis noita ja se olis prinsessa. |
| tää on tätä | std. slg. tälläistä tämä (elämä) on |
| täällei, täältei | kans. slg. täällä ei, täältä ei Lähetään veks, täällei oo kivaa. Miks täällei saa ees ruokaa? Täältei pääse mihkään. Onneks täältei oo vielä häipyny just ketään. |
| täällon, täälton | kans. slg. täällä on, täältä on Pistä se ikkuna kii, täällon hirveen kylmä. Täällon aina kauhee ryysis, lähetään toiseen kauppaan! Täälton aika pitkä matka kaupunkiin. Täälton näköjään jo porukat lähteny lätkiin. |
| täältä pesee | ark. riehakkaana, rehvakkaana huudahduksena eri tilanteissa Täältä pesee, mä maksan koko kierroksen! Varokaahan vaan, täältä pesee sellanen laaki, että! |
| töherö | std. slg. onni |
| töhnä | ark. tahmeasta, hienojakoisesta tms. aineesta, liasta Öljynsekaista töhnää. Purkin pohjalla oli jotakin töhnää. |
| töhö | std. slg. koheltaja |
| töijää | std. slg. kiinnittäää |
| tökkeli | std. slg. pistoke, pistorasia |
| tökkiä | 1 ark. sujua kehnosti, kankeasti, huonosti Toisella jaksolla Suomen peli rupes tökkimään pahasti. Mulla tökkii aika lailla tossa matikassa ja fyssassa. Mikä siinä hommassa oikeen tökkii? Pahimmin koulussa tökki ruotsin kieli. Peli sujui aluksi hyvin, mutta sitten alkoi tökkiä. 2 ark. harmittaa, keljuttaa; tympäistä, inhottaa, etoa Mua tökkii tollanen rehvastelu. Mikäs siinä muassa nyt tökkii, kun ei maistu? Jouluruokien syönti alkoi vähitellen tökkiä. 3 ark. piikitellä, vinoilla, keljuilla, vaivata, ärsyttää Mitä sä taas rupeet tökkimään mun tekemisiä! Penakin on aina tökkimässä joka asiasta mulle. Mikä nyt tökkii? |
| töksäyttää | ark. vastata, kysyä, sanoa tai toimia lyhyesti, usein epäkohteliaasti tai kömpelösti Lopulta mä töksäytin sille päin naamaa suorat sanat. Tuskin se tyttö edes niiata töksäytti kiitokseks. Mitä sä menit sille tollasta hävytöntä töksäyttämään? |
| tökätä | ark. harmittaa, ärsyttää, häiritä, tökkiä Tollanen ruma käytös tökkää ainakin meikäläistä. Jotenkin toi räikee kuvitus tökkää rajusti silmään. |
| tökötti | 1 ark. huono ruoka tai juoma Mitä helkutin tököttiä tää sapuska on? Jätkät juotti mulle jotain vahvaa tököttiä. Tää kahvi on kauheeta tököttiä. 2 ark. meikki, ehoste tms. tahnamainen aine Toliakin missillä on naama ihan täynnä tököttiä. Pannaan tästä purkista vähän tököttiä rattaisiin, niin ei enää kitise. Naiset laittavat naamaans kaikenlaista tököttiä. 3 kans. koivuterva, tuohiterva |
| tölli | ark. yksinkertainen, hölmö Voi sinä tölli. |
| Tölika, Tölikka, Tölis | std. slg. Töölö Tölikan kundit on ollu aina nii diivoja. |
| töliätä, töllistellä | ark. std. slg. katsoa; tuijottaa, töllöttää, tollottaa, toljottaa Miten sä jaksat aina töliätä tota telkkaria! Aina noi jätkät on töllistelemässä naisia. |
| töllätä, töllöttää | ark. töllöttää |
| töllää | std. slg. katsella (us. tv:tä) |
| töllö, töllötin | std. slg. leik. televisio, telkkari, telkku, tellu Tuleeks tollosta mitään hyvää tänään? Pistä se töllötin jo kiinni! Paa jo toi töllötin kii, ei sielt tuu mitää. |
| töllöttää | 1 ark. std. slg. tuijottaa, töliätä, tollottaa, toljottaa, töllistellä, töllätä, möllöttää, mollottaa Iskä töllöttää telkkaria kaiket illat. Mitä sä siinä mua töllötät? Joku landepaukku ukko töllötti meitä pitkään siinä laiturilla. Töllötti uteliaana ohikulkijoita. 2 leik. katsella televisiota Töllötettiin telkkaria koko ilta. |
| töllötys | ark. töllöttäminen |
| tömmaa | std. slg. tyhjentää |
| tömpsy, tömpsyt | std. slg. viinaryyppy, huikka Otetaan tästä pienet tömpsyt! Oot tainnu ottaa muutaman tömpsyn liikaa? |
| tömäys, tömähdys | ark. ryyppy. Otettiin pienet tömäykset. |
| tönkkö | ark. jäykkä, kankea Siinä se tyyppi seiso vaan ihan tönkkönä eikä auttanu meitä ollenkaan. Jalat meni ihan tönköiks sen juoksun jälkeen. Onpas tönkköö käsialaa! Olla tönkkönä kylmästä. |
| tönö | ark. std. slg. pieni, kehno, huonokuntoinen (puinen asuinrakennus), hökkeli, röttelö Toikin vanha tönö on jo ihan kallellaan. Eipä olis hääviä asua tollasessa tönössä. Se on sellanen snadi tönö tos Hagiksen rantsussa. |
| töpeksintä | ark. töpeksiminen |
| töpeksiä, töpeksii | ark. std. slg. epäonnistua, hölmöillä, töppäillä, tupeksia, toheloida, tärvätä tilaisuus, möhliä, tyriä, munia, kömmähtää Taas sä töpeksit siinä maalin edessä hyvässä paikassa! Tuli vähän töpeksittyä illalla niissä kemuissa. Pena oli töpeksiny inssiajossa jossain risteyksessä. Sit et ala töpeksii tai tää on vika kerta. Töpeksiä liikenteessä. Töpeksivät viestikapulan vaihdossa. |
| töpinä | 1 ark. kova puuha, touhu, huiske, hyörinä Panna, pistää töpinäksi panna toimeksi, tuulemaan. Panehan töpinäksi, että ehdit mukaan. 2 sot. slg. vanh. komppanian huoltojoukkue majoitus- ym. paikkoineen |
| töppäillä, töppäilee | ark. std. slg. epäonnistua, hölmöillä, tehdä töppäyksiä, töpeksiä, tupeksia, töppöillä, möhliä, mokata, munata, tyriä, törttöillä, törmäillä Tane töppäili eilen kännipäissään. Koko joukkue ei osannu muuta kuin töppäillä toisessa erässä. Olit kuulemma taas töppäilly kännipäissäs? |
| töppäily | ark. std. slg. töppäileminen |
| töppäys | ark. std. slg. erehdys, virhe, munaus, möhläys, moka, törttöily Mä tein ihan typerän töppäyksen inssiajossa. Tollasia töppäyksiä ei sitten enää saa sattua tässä firmassa! Teki pahan töppäyksen liikenteessä. |
| töppää | ark. std. slg. epäonnistua Töppäsiksmä siel redulla pahasti? |
| töppöillä | ark. std. slg. töppäillä, töpeksiä, tupeksia, möhliä, munia Mitähän sepöhköpää on taas päissään töppöilly? Tuli vähän töppöiltyä tentissä. |
| töppöily | ark. töppöileminen |
| töppönen | kans. pehmeä huopajalkine t. kangasjalkine, tallukka; leik. yl. jalkineista |
| töpseli | ark. std. slg. pistotulppa tai pistorasia Pistä nyt ensin se töpseli seinään. Onks siinä vaatekomerossa töpseliä? Ylttyyks tää johto siihen töpseliin? Paa töpseli seinään, ei se muute skulaa! |
| töpseli seinässä | ark. pistotulppa, pistoke pistorasiassa |
| töpselinenä | std. slg. leik. tietyntyyppinen nenä, pystynenä |
| töpätä | ark. std. slg. epäonnistua, hölmöillä, tehdä töppäys, tunaroida, munata, möhlätä Peeveli, kun töppäsin viimesen laukauksen kutoseen. Pena oli töpänny inssiajossa. Taas sä töppäsit! Töppäsi ajokokeessa. |
| töpöhäntä | rav. Karhu-olut |
| töpötti | slg. raha (yleensä) |
| törkeillä | ark. käyttäytyä törkeästi, käyttäytyä törkeällä, karkealla, siivottomalla, sopimattomalla tavalla Ettäs kehtaatkin ruveta tollasella tavalla törkeileen vieraitten nähen! Se oli törkeilly pomolle ja saanu kenkää. Törkeillä julkisella paikalla. |
| törkeily | ark. törkeileminen |
| törkeä | ark. voimistavana sanana: kova, suuri, valtava, kohtuuton, paha Täällähän on ihan törkeet hinnat! Mulla on törkee nälkä. Siellä oli törkeesti porukkaa. Eka laaki meni törkeesti ohi. Törkeen hyvää. |
| törky | ark. roju, roina, romu, roska, töhkä, saasta |
| törkyturpa | ark. siivotonta, rumaa kieltä käyttävä ihminen Onneks se törkyturpa heitettiin täältä ulos. Suu umpeen, törkyturpa! |
| törmänny | std. slg. tavannut, kohdannut |
| törppö | 1 kans. tölkki, purkki, tuoppi Peltinen törppö. Maalitörppö. 2 ark. std. slg. kömpelö, typerä, hölmö, nuija, mäntti, tyhmä, törttö, kaheli; ääliö, typerys, nuija Toihan on ihan törppö idea. Toi tyyppi on täys törppö! Ei siltä törpöltä kannata mennä mitään kyseleen. Törppö äijä. Senkin törppö! |
| törppöillä | ark. std. slg. epäonnistua, käyttäytyä kelvottomasti, hölmöillä, töppäillä, tunaroida, törttöillä Koitas nyt sitten olla törppöilemättä niissä pikkujouluissa. Taas tossajoku landepaukku törppöilee autollaan. Törppöillä liikenteessä. |
| törppöily | ark. törppöileminen |
| törrää | std. slg. varastaa |
| törsätä, törsää, törsäillä | ark. std. slg. ostaa, tuhlata rahaa (huvitteluun, herkutteluun tms.) Pena on törsänny kaikki rahansa naisiin ja viinaan. Ootsä menny jo törsään kaikki fyrkat? Eiköhän törsätä ja tilataan listan parhaat pihvit! Lähettiin tästä likkojen kansjust alennusmyyntiin vähän törsäilemään. Nyt ei passaa enää hirveesti törsäillä, rahat loppuu. Lapset törsäsivät rahansa makeisiin. Kävi kaupoissa törsäämässä. 2 std. slg. sotkea |
| törsäys | ark. törsääminen |
| törtsi | std. slg. törkeä |
| törttö | 1 ark. std. slg. hölmö, törppö, tohelo, typerä, kaheli, tyhmä; typerys, nuija, ääliö Toi on ihan törttö tyyppi. Säähän ajat kun joku törttö! Tekis mieli kiskasta sitä törttöö kuonoon. 2 kans. törppö; tötterö 3 std. slg. tunari Siel on keulilla joku törttö, joka tsöraa kolmeekymppii. |
| törttöillä, törttöilee | ark. std. slg. käyttäytyä kelvottomasti, käyttäytyä sopimattomasti, hölmöillä, töppäillä, töppöillä, törppöillä, tunaroida Tossa kunnossa et lähe mihkään autolla törttöilemään! Pena oli törttöilly pikkujouluissa taas oikeen rankasti. Fyllassa törttöiltii. epäonnistua |
| törttöily | ark. törttöileminen |
| töräyttää | std. slg. soittaa torvea |
| törö | std. slg. savuke |
| tötsä | 1 std. slg. (tötterömäinen) hattu, päähine Johan on tolia naisella on karmeen näkönen tötsä! Ota nyt sisällä toi tötsä päästäs! 2 ark. tötterö; yl. pahvipakkaus tm. pakkaus – Cornet. |
| tötsöt, tötteröt, töttendaalit | std. slg. huum. annos amfetamiiniä; huumepaukut |
| tötteröt | std. slg. tedipoikia 50-luvun rasvahiuksineen |
| töttöröö | 1 ark. olla väsynyt 2 ark. olla humalassa Toikin on taas ihan töttöröö. |
| töyssy | ark. kulkuväylässä oleva epätasaisuus, joka yli ajettaessa aiheuttaa kulkuneuvon hypähtämisen – Dâmb, cocoașă de măgar, țâță, sutien. |
| töyssyinen | 1 ark. jossa on töyssyjä. Töyssyinen pyörätie. 2 kuv. hankala, vaivalloinen. Hankkeen töyssyinen alku. |
| tööt | 1 ark. std. slg. hyvin väsynyt, lopen uupunut Porukka oli jo ihan tööt loppuillasta. Mä olin sen rankan päivän jälkeen koko laittotööt. 2 ark. std. slg. typerä, hölmö, kaheli, sekopäinen, hullu Toi kaveri taitaa olla vähän tööt. 3 ark. std. slg. vahvasti juovuksissa; humalassa Mä oon ihan tööt, ketä tulis nostaa mut ylös? Porukka oli jo ihan tööt. 4 huum. huume |
| töötissä | std. slg. huum. huumeessa |
| tööttaa, tööttää | std. slg. lyödä Make tööttas sitä pahasti kärsään. |
| töötti | 1 std. slg. äänimerkkilaite, äänimerkinantolaite Töni ei toiminu katsastuksessa. Paina tööttiä tolle hullulle, se ei kato eteensä! 2 std. slg. huum. huumeannos |
| töötätä, töötöttää | 1 ark. std. slg. auton äänimerkin äänestä, antaa auton tms. torvella äänimerkki, tuutata Tööttää nyt tolle hölmölle pyöräilijälle! Autoilija tööttäsi pyöräilijälle. Miks toi kuski meille tööttäs? Töötöttäkää sitten pihassa torvee, niin mä tiiän tulla ulos. Töötötetään sille, että se hoksaa päästää meidät ohi. Eikö kuski töötännyt? – Kyllä, mutta kuuro mies ei kuullut. 2 std. slg. lyödä, iskeä, tintata Miten Masa sillä lailla hermostu? – No, kun se korsto tööttäs sitä daijuun. – Huh-huh! 3 std. slg. urh. nujertaa, murskata, voittaa ylivoimaisesti Suomi tööttäsi Italian 3–0. |
.
Introdusă prima variantă / ensimmäinen versio lisätty 13.3.2011
Introdusă varianta finală / viimeinen versio lisätty 11.5.2018
.
Blogulblog's Blog 