Breviar de fonetică a limbii române

Ääntämisestä ja oikeinkirjoituksesta – Semne ortografice și de punctuație

semn	nume oficial — oikea nimi	nominativ — nominatiivi muoto	în finlandeză — suomeksi
.	punctul	punct	piste
,	virgula	virgulă	pilkku
;	punctul și virgula	punct și virgulă	puolipiste
:	două puncte	două puncte	kaksi pistettä
…	punctele de suspensie	puncte de suspensie	kolme pistettä
‘	apostroful	apostrof	heittomerkki
?	semnul întrebării	semnul întrebării	kysymysmerkki
!	semnul mirării / exclamării	semnul mirării / exclamării	huutomerkki
/	linia oblică	linie oblică	kauttaviiva
–	cratima (liniuța de unire)	cratimă (liniuță de unire)	yhdysviiva
_	linia de subliniere	linie de subliniere	alaviiva
„“	ghilimele (semnele citării)	ghilimele (semnul citării)	lainausmerkki
–	linia de dialog	linie de dialog	luetelmaviiva
—	linia de pauză	linie de pauză	ajatusviiva
( )	parantezele rotunde	paranteză rotundă	kaarisulku(merkki)
[ ]	parantezele drepte	paranteză dreaptă	hakasulku(merkki)
{ }	acoladele	acoladă	aaltosulje

Consoanele/kerakkeet:

Hakasulkeissa [sana] = noin-/murre-/slangi-/korostus = ≈ noin, lähellä

Consoanele/kerakkeet: suurin piirtein korostetaan samalla lailla kuin suomeksikin, mutta poikkeuksiakin on, varsinkin c ja g ennen e:ta ja i:ta. B -ääni on aina kova (esim. Barbados ≠ ~~Parpatos~~); b ≠ p (vrt. papă ≠ babă); d ≠ t (vrt. tată ≠ dadă); g ≠ k (vrt. gură ≠ cură); g ≠ q (kiu); Korostetaan c = k ennen konsonantteja ja ennen vokaaleja a, o ja u, muulloin katso taulukko digraafit ce ja ci. Seuraavat kerakkeet Kk, Qq, Ww, Yy, käytettään vain vierasperäisissä ja -asuisissa sanoissa. Kaksoiskonsonantteja ei ole muita kuin -nn- yhdistelmässä înn- (n.50 sanaa) ja –cc– yhdistelmissä –cce-, –cci– (n.50 sanaa) [korostetaan -k|´ʃe-(k|´tše), -k|´ʃi-(k|´tši)] esim. accent (ak|´tšent), accident (ak|´tšident) välttäen saksalaista korostusta ak’tzent tai ak’tzident. Seuraavissakin voisi olla kaksoiskonsonantteja kuten lingvistică, acvariu, cvartet, cvintet. Yhdyssannoissakin voi olla kaksoiskonsonantteja kuten interregn, transsiberian. Yhdyssannoissa voisi esiintyä myöskin väliviiva kuten sanoissa nou‑născut (vastasyntynyt), trecă‑meargă (olkoon menneeksi), mic‑burghez (pieni porvari). Tietyissä sanoissa mutta useimmiten yhdyssannoissa voisi esiintyä myöskin kaksoisvokaaleja kuten contraataca, preexistent, conștiință, copii, cooperativă, vacuum, continuu.

Toisin kuin suomeksi missä joka merkki vastaa yhtä ääntä, on olemassa romanian kerakkeissa digraafeja ja trigraafeja. Se tarkoittaa kaksi tai kolme merkkejä jotka vastaavat yhtä ääntä. Digraafeja ovat ce, ci, ge, gi ja trigraafeja che, chi, ghe, ghi Niiden korostus poikkea perusteellisesti suomalaisesta korostuksesta.

Seuraavat äänteet eivät esiinny suomen kielessä: ce muodostuu t:sta ja pehmeästä suhuäänteestä š jonka jälkeen lyhyt e [tše], ci muodostuu t:sta ja pehmeästä suhuäänteestä š jonka jälkeen lyhyt j [tšj].

j soinnillinen suhuäänne, se esiintyy esimerkiksi Sibeliuksen etunimessä Jean (žan) ja ääntyy muuten samalla tavalla kuin ș/ž, mutta kurkunpään äänihuulet värähtelevät, ș on soinniton suhuäänne ja äännetään aina kovana, sitten ț on suomen konsonanttiyhtymän ts kaltainen, kuuluen aina samaan tavuun ja äännetään aina kovana, sitten z on soinnillinen s-äänne.

Suomalaisille hankalimmat konsonantit ovat seuraavassa taulukossa. Muut konsonantit korostetaan kuin suomeksikin.

Sanan lopussa oleva kova konsonantti korostetaan sellaisena, ja jos pehmennetään, sanan merkitys muuttuu. Esim. drag (rakkas) vs. drac (paholainen) tai corb (korppi) vs. corp (keho).

Ellei taulukko näy kokonaisuudessaan pienennä ruutu: Ctrl+[-]

fonem scris	simbol fonetic A.F.I / finlandez	romania	englanti	ranska	saksa	italia	espanja	portugali	ruotsi	venäjä	suomi
b	[b]	bunic, cabană, tub	Bristol	barbe	bunt, Berlin	barbiere	barrio, Cuba	belo	barn	буран, собака	baletti, aladobi
c	[k]	casă, codru, recurs, cuc	car, cast	coque	keine	canale	Cuba, casa	carne	sak, tack	как	kuppi
ce	[tʃe][tše]	cer, pecete, rece	cherry, hatchet	tchèque	Tschechisch	ceao, pace	coche	–	tjeck	Чехов	tšekki
ci	[tʃi][tši]	citi, cine, pocit, tuci	chicken, sketching	patchouli	tschüs, Matsch	Puccini	Chile	–	≈tji	число	tšinuski
che	[k’e][ke]	chema, cheie, rachetă, ureche, chibrit, chip	Kent, kerosene, chemistry	kéfir, quel, képi	Kern	che	kéfir, )que?, kermese	Kepler	kedja	кепка	Kerava
chi	[k’i][ki]	rochie, ridichi	Kim, kimono, chiliad	kilo, qui	Kino, Kind	chi, chiave, giocchi	kilo, quien?, kie	kirsh, kibutz	kick, monarki	кино	kino
d	[d]	drum, cade, pod, drum,	Brenda	droit, radical	Diesel, Konrad	Dolomiti, sèdano	Don, cerdo	dado	dam	дедушка	dialogi, idea
f	[f]	fată, cofă, epitaf	free, safe	fille, café, gaffe	Farbe, Vater, Waffe, Lauf	forno	flamenco, alfiler	fé, fado	far	фиалка	faarao, bufetti
g	[g]	galben, fugă, rug	give, gate, tag, flag	gazelle, rogue	Gabel, Frage, lang	grande	Granada, trigo	gato	gammal	гриб, друг	golf, angiina
ge	[d͡ʒe][dže]	geam, alegere, fuge, George	gentleman, gem, jealous	gentry	Geneva	Genova, gelato	metge (catal.), coretja (catal.)	–	–	джем	džonkki
gi	[d͡ʒi][dži]	ginere, pagină, lungi covrigi, inginer	gin, Jim	gilde	Ginger, Gin	Giorgio, Luigi	–	–	–	джигит	džinni
ghe	[g’e][ge]	ghem, gheață, Gheorghe	get, ghetto	guerre, baguette	gern, Genf, Frage	ghepardo	Miguel	–	gejser	герб	geeni, beige
ghi	[g’i][gi]	ghid, unghie, unghi	guitar, Gibbon	guide, Guy	–	Gips ghia	guitara	–	gipyr, logik, magi	гипс	gini, glögi
h	[h]	horă, tehnic, almanah	ha!; loch (Scottish)	–	haben	–	juego	–	ha	дух	herra, ahne
h	[h mykkä]	che (ké), ghe (gé)	–	–	–	–	haber	–	–	–	–
j	[ʒ][ž]	joc, coaje, decalaj, mesaj	pleasure, usual, treasure, measure	jour, jabot, gîte, gâne, gigot, gage	Genie	jupon, jabot	jardí (catal.), neteja (catal.)	jugo, janela, farejo, rijo	sj	жаргон, джаз	Jean, (žan)
nc	[ŋk]	bancă	ink	links	links	vinco	banco	âncora	–	пенка	sanka
ng	[ŋg]	lung	sing	long	lang	angolo	tango, ángulo	Angola, ângulo	lugn	анкел	sangen
s	[s]	sare	salt	sel	Hast	sale	necesario, sal	seu	fasa	сто	sata
s	[ss]	casă, vas	miss	assez, ici, céder, garçon	Masse, daβ	sesso	bassa (catal.)	facial	esse	рассол	kassa
sce	[stʃe][štše]	scenă	boy’s˽chair	–	–	[scèna]	–	–	–	щель, щётка	Štšedrin
sci	[stʃi][štši]	scizură	–	–	–	scissura, uscio	–	–	–	щи, товарищ	[širokko]
ș	[ʃ][š]	școală, șușoti, urcuș, coș	ship, show, shine, nation, mission, fish	cher, charrue, échec, schéma	Schnee, Schule, Stein, Stadt	pesce, pascià	xarop (catal.)	chá	sj, skj, stj, schal, kors	шах, шапка	shampoo, šakki, kiitos
ț	[t͡s][ts]	țară, țurțure, băț	assets, nuts	tsar	Katze, Leipzig	zio, pezzo	potser (catal.)	≈tio	vits	царь	vitsa
ț	[t͡z][tz]	cățel	curtsy	tzigane	zwei, rational, Ceylon	zingaro	dotze (catal.)	–	–	–	tsaari
x	[ks]	axă	fax	fac-similé	Hexe	xéno	taxi	reflexo, chá	växla, sax	кстати	ksylitoli
x	[gz] ennen vokaalia	examen, exemplu	example, exercise	exemple exakt	–	–	–	–	–	завод	≈ekseema
z	[z] [dz]	zero, văzut, gaz, zarzavat	zebra, zeal, boys, rose	zéro, zèle, maison	singen, sich, Kaiser	zaino	≈paz, coser	casa	–	заноза	[Roosa], seepra

Konsonanttien palataalistuminen tai liudentuminen

Palataali vokaalien e ja i konsonantit liudentuivat. Vaihtelu lopullinen liudentunut / liudentumaton konsonantti mykän i:n edessä erottaa yksikön monikosta ja 1. pers. toisesta indikatiivi preesensissä. Ääntämistä varten merkittään ^i.

Esim.

[b] → [b’]	întreb, întrebi [întrebⁱ] (kysyn, kysyt)
[j] → [j’]	grijă, griji [grijⁱ] (huoli, huolet)
[l] → [l’]	spăl, speli [spelⁱ] (pesen, peset)
[m] → [m’]	vamă, vămi [vămⁱ] (tulli, tullit)
[n] → [n’]	prieten, prieteni [prietenⁱ] (ystävä, ystävät); lumină, lumini [luminⁱ] (valo, valot)
[p] → [p’]	rup. rupi [rupⁱ] (revin, revit); lup, lupi [lupⁱ] (susui, sudet)
[r] → [r’]	ungur, unguri [ungurⁱ] (unkarilainen, unkarilaiset)
[ș] → [ș’]	cocoș, cocoși [cocoșⁱ] (kukko, kukot)
[v] → [v’]	brav, bravi [bravⁱ] (urhea, urheat)
[d] → [z’]	konsonantin vaihto: brad, brazi [brazⁱ] (kuusi, kuuset)

Vocalele/ääntiöt :

Vocalele/ääntiöt : Yleensä korostetaan kuten suomeksikin, ongelmana on vain kaksi jotka ovat a:n muunnoksia: [ă] ja [â]=[î] (jotka muuten ovat sama ääni), ă ääntyy kuten suomen a taempana suussa, a:n ja ö:n välimuoto, sitä äännettäessä kieli on suunnilleen siten kuin a:ta äännettäessä ja huulet kuten ö:tä äännettäessä. Jotkut taas katsovat että ă ääntyy kuten suomen e, mutta hieman taaempana suussa. Sitten â tai î on niin sanottu taka-i joka on i:n ja u:n välimuoto, sitä äännettäessä kieli on suunnilleen siten kuin u:ta äännettäessä ja huulet kuten i:tä äännettäessä. Väärin, ääni on suomeksi merkitty y. Vaikka ovat itsenäisiä kirjaimia, käytännössä [ă]:lla tai [â]:lla alkavia sanoja ei ole (paitsi ăl, ăla, ăia, ălălalat, ăilalți), niitä löytyy aina sanan sisältä; [ă] ja [â] akkostuu aina a:n jälkeen. Sen sijan [î]:lla alkavia sanoja on ja aakkostetaan aina i:n jälkeen. Aina î kirjoitetaan joko sanan alussa tai lopussa, mutta sanan sisällä kirjoitetaan â harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta*. Samanlaisia kaksoisvokaaleja tavataan harvoin esim. alee, fiind, copii, cooperativă, continuu mutta sanan taivutuksessa voisi olla jopa kolme peräjälkeen esim.: fiii.

*Aina yhdyssanoissa joissa alkuosa on partikkeli, ja loppuosa on sana joka alkaa î-lla (reîncepe – aloittaa uudelleen, re- – uudellen; deînmulțit – kerrottava, de- – varten ; bioîngrășământ – biolannoite).

Ellei taulukko näy kokonaisuudessaan pienennä ruutu: Ctrl+[-]

fonemă	simbol fonetic	romania	englanti	ranska	saksa	italia	espanja	portugali	ruotsi	venäjä	suomi
a	[a]	alb, cap, Ana, lua	far, map	sac	hat	cane	casa	barba	val:vall, ≈hatt	сад	kana
ă	[ʌ/ă] painollinen	măr, păr	about, admire, woman, verb	petit, me	Mutter, bitte	–	–	amiga	gosse	эта, аэропорт	≈[pyörä]
ă sama kuin bulgarian ъ	[c/ă] painoton	fată, cântă, pălărie, pară [páră]	coma, dinner, girl, father, circle, turn, federation, curtain, Sir	renard, regarder, premier, je͜͜˽serrai	habe, , gehen, Akazie, haben	–	–	falar, mesa, para	bonde	–	[syö]
â tai î sama kuin puolan y, eestin ≈õ, turkin ı	[ɨ/î tai â]	însă, cânt, hotărî	cut amer. + sheet engl.	–	nasalier i	–	–	tárde	min; suomen-ruotsin ʉ	сын, чтобы	≈[pysty]
e	[e]	epocă, seră, dulce	bed, pet	mer	Bett	bene	seda	perto	se	север	keksi
e	[j]	ea	yet	–	–	–	–	–	–	–	ja
e	[je]	eu, el, este	–	–	–	–	–	–	–	Европа, Елена	jenka
e	[e mykkä]	e on mykkä ryhmissä ce, ge, che, ghe jos samaassa tavussa seuraava on vokaali esim. ceaun, geam, cheamă, gheară (lausutaan ʧaun tai tšaun, dʒam tai džam, kjamʌ, giarʌ)
i	[i]	idee, vin, zi, veni	pit, bill	bien	ich	Dio	fino	riso	fin	пиво	siro
i	[j]	boi	yet	–	–	–	–	–	–	стой!	suomen j
i	[ʲ / ⁱ]	lupi, vezi [veʣⁱ], frați [fraʦⁱ]	billiard	rail	ichⁱ	–	ll[ⁱ]ave	melh[ⁱ]or	berg	боль	viisⁱtoista
i	[i mykkä]	i on mykkä ryhmissä ci, gi, chi, ghi jos samaassa tavussa seuraava on vokaali esim. cioc, magiun, chiul, ghioc (lausutaan tʃiok tai tšok, mad͡ʒiun tai madžun, kjül, gjök)
o	[o]	opt, socru, corp, maro	gold, all	bon	doch	non	nota	fora	åå	тон	kolo
u	[u]	unde, lung, bun, adu	put, soon	pour	bunt	rude	mulo	dúbio	bott	пук	ruvi

Romanian vokaalit ovat/vocalele românești sunt: a, e, i, o, u (a̯, e̯, i̯, o̯, u̯ ovat muuten puolivokaaleja)

Semivocalele/puoliääntiöt/puolivokaalit: [e̯] [i̯] [o̯] [u̯]

e	[e̯]	bea [be̯a]
i	[i̯]	iată [i̯atə]
o	[o̯]	școală [ʃko̯alə]
u	[u̯]	două [dou̯ə]

Diftongi:

În limba română există patru vocale care în cadrul diftongilor și triftongilor devin semivocale – Sentraalinen approksimantti eli puolivokaali: [i], [u], [e], [o]. Pentru primele două, care apar adesea și în alte limbi, există simbolurile AFI [j] respectiv [w]. Pentru celelalte două acest articol folosește ad-hoc simbolurile [e̯] și [o̯] prin aplicarea accentului circumflex inversat, care pentru uniformitate a fost extins și la [i̯] și [u̯].

Romanian kielessä on neljä vokaalia, jotka diftongin ja triphongin sisällä muuttuvat puolivyöhykkeiksi – Sentraalinen approximantti eli puolivokaali: [i], [u], [e], [o]. Kahdelle ensimmäiselle, jotka esiintyvät usein muilla kielillä, on AFI-symbolit [j] ja [w]. Kahden muun tapauksessa tässä artikkelissa käytetään symboleja [e̯] ja [o̯] tapauskohtaisesti soveltamalla käänteistä ympyräkuivauksen korostetta, joka yhdenmukaisuuden vuoksi on laajennettu arvoihin [i̯] ja [u̯].

Diftongi

Diftongi descendenți – laskevia↓: ai, au, ei, eu, ii, iu, oi, ou, ui, ăi, ău, îi, îu
Diftongi ascendenți – nousevia↑: ea, eo, ia, ie, io, iu, oa, ua, uă

Triftongi

cu vocala intercalată între două semivocale: eai, eau, iai, iau, iei, ieu, ioi, iou, oai. [puolivokaali-vokaali-puolivokaali]
cu două semivocale în fața vocalei: eoa, ioa. [puolivokaali-puolivokaali-vokaali]

Exemple:

Cu semivocala la începutul diftongului (diftongi ascendenți): [puolivokaali kaksoisääntiön alussa]
- [e̯]: deal, George, pe-un
- [i̯]: iarnă, fier, ciorbă, iubi
- [o̯]: oase
- [u̯]: ziua, două, plouând
Cu semivocala la sfârșitul diftongului (diftongi descendenți): puolivokaali kaksoisääntiön lopussa]
- [i̯]: rai, lei, mii, cui, odăi, mîine
- [u̯]: stau, greu, bou, rău, râu
Două semivocale consecutive în triftongi: [kaksi puolivokaalia peräjälkeen kolmoisääntiössä]
- [e̯o̯]: pleoape, leoarcă
- [i̯o̯]: cleioase, cioară

Diftong tai kaksoisääntiö on samaan tavuun kuuluvan ääntiön- ja puoliääntiönyhtymä joka korostetaan yhdessä. Vastaavasti kolmesta tulee triftong eli kolmoisääntiö. Painotus on aina ääntiöllä, eikä puoliääntiöllä.

Kerakkeiden jälkeen, sanan lopussa -i [ⁱ] on miltei mykkä, tai erittäin lyhyt vrt. rikssvenskan korostuksella vastaavanlaiseen, ja vaikka kirjoitetaan g. esim. berg lausuttaan [berⁱ], vaikka Suomessa on opetettu korostamaan [beri]. Kuitenkin loppullinen -i/-î on painollinen infinitiivin päätteenä ollessaan. Vasta kahdella i:lla saadaan tavalliseen i arvoiseen. Jos lisäksi tulee määräävä artikkeli i, sitä tulee jopa kolme peräjälkeen, esim. copil, copii – copiii [kopij], fiu, fii – fiii [fij].

Sanoissa eu, el, ea, ele, ei, e, ești, este, eram, erai, era, erați, erau alkava e korostetaan pehmeästi [i̯e], siis suomeksi [je].

Oma korostusluokkansa ovat diftongit ja triftongit, eikä sille voi mitään.

Suomen diftongit: ai, au, äi, äy, ei, eu, oi, ou, öi, öy, ui, yi, iu, ie, uo, yö

Ellei taulukko näy kokonaisuudessaan pienennä ruutu: Ctrl+[-]

fonemă scrisă	simbol fonetic A.F.I./ finlandez/ englez	romania	englanti	ranska	saksa	italia	espanja	portugali	ruotsi	venäjä	suomi

vocală + [i̯]
ai	[ai̯][ai][aj]	haină, mai	my, sky, aisle, lie, five	détail	mein, weit, Mai	dáino	baile	vai, cai, mãe (Brz.)	–	чай	laina, taito
ăi	[ăi̯][ăi][cj]	răi	–	–	–	–	–	cruzeiro (Port.)	–	эй	[töiden]
âi	[ɨi̯][âi][ yj]	câine	–	–	–	–	–	–	–	новый	–
ei	[ei̯][ei][ei]	greier, vrei, lei	late, may, tame	sommeil	Neid, Ijssel	sei	rey	leite, bem (Brz.)	–	ней	keino, meinata
ii	[ii̯][ii][ij]	fii	see	fille	viel, Biene	–	–	–	–	финский	pii
ii	[i̯i][ii][ji]	ii, ființă	–	–	–	–	–	–	–	–	laji
oi	[oi̯][oi][oj]	joi, boi, noi	boil, boy, void	Tolstoï	Heu, Deutschland	noi	hoy	põe (Brz.), bóia, dói, foi	–	стой	soi, poimu, toinen
ui	[ui̯][ui][uj]	spui, puică	sweet, Zoe	grenouille	–	cui	cuidado	cuidado, muito (Brz.)	–	уйма	uida, huilu

vocală + [u̯]
au	[au̯][au][aw]	august, stau	about, house, now, how	Raoul	Haus, braun	baule	audaz	mau	–	раот	auto, kauppa
ău	[ău̯][ău][cw]	flăcău, rău	arrow, oh!, hope	que oui	–	–	–	–	–	–	–
âu	[âu̯][âu][w]	râu, grâu	–	–	–	–	–	–	–	–	–
eu	[eu̯][eu][ew]	leu, greu	–	quai˽Wilson	Zeus	neuro-	reuma, deuda	céu, meu	–	–	reuna
iu	[i̯u][iu][ju]	fiu	–	il dit-oui	–	fiume	viuda	viu	–	юг	ajuri
iu	[iu̯][iu][iw]	viu	–	–	–	–	–	–	–	–	hiukka
ou	[ou̯][ou][ow]	ou, birou, bou	note, so, low	Alpino-Oural	–	–	[nou]	vou	–	соус	koulu

[e̯] + vocală
ea	[e̯a][ea][ea]	seară, steaua	–	–	–	lealtà	–	–	–	реализм	teatteri
ei	[e̯i][ei][ej]	tei, vrei, chei	bey, weigh	–	–	–	–	leite	–	–	eilen, leipä, hei
eo	[e̯o][eo][eo]	vreodată	–	[peu]	–	Cuneo	ródeo	–	–	феод	ródeo
eu	[e̯u][eu][ew]	leu, mereu	bay-watch	–	–	reumatico	reumatico	reumatico	reumatiker	≈неуд	euko, seutu

[i̯] + vocală
ia	[i̯a][ia][ja]	iar, piatră	yard, yacht	miasme, liane	ja	boia	Goya, Finlandia	–	–	я	orja
ie	[i̯e][ie][je]	ieri, cuier, femeie	yesterday, yet	siècle	je	ferie	nieto	–	–	его	kieli, niemi
io	[i̯o][io][jo]	iod, iobăgie	yaun, yo–yo	miauler, lionne	Jodel	piove	rio	–	–	≈ёж	varjo
iu	[i̯u][iu][ju]	iubi, iute	you	Youri, useful	Jubel	più	–	–	–	юла	viulu, ketju
iu	[iu][iu][iw]	fiu	university	–	≈über	–	–	–	–	–	–

[o̯] + vocală
oa	[o̯a][oa][oa]	noapte, oală, poartă	wonder	moi	loyal	–	–	–	–	–	≈vuori
oi	[o̯i][oi][oj]	Stoica, apoi	poi, boy	oï	heute	poi	hoy	comboio	poike	стой!	voide

[u̯] + vocală
ua	[u̯a][ua][wa]	steaua	won	aquarelle	–	aqua	lengua	agua	–	–	≈muori, mualima (murt.)
uă	[u̯ă][uă][wc]	ouă, nouă	sure	–	–	–	–	–	–	–	–
ui	[u̯i][ui][uj]	spui	–	–	–	–	–	–	–	–	–
uo	[u̯o][uo][wo]	huo	–	–	–	–	–	–	–	–	tuoli
uu	[u̯u][uu][uw]	continuu, perpetuu	–	–	–	–	–	–	–	–	–

Triftongi:
eai	[e̯ai̯][eai][ea+j]	ceai, spuneai	–	–	–	–	–	–	–	–	≈väite
eau	[e̯au̯][eau][ea+w]	vreau	–	–	–	–	–	–	–	–	–
eoa	[e̯o̯a][eoa][e+oa]	leoarcă	–	–	–	–	–	–	–	–	–
iai	[i̯ai̯][iai][ja+j]	știai, tăiai	–	–	–	–	–	–	–	–	≈jaj
iau	[i̯au̯][iau][ja+w]	iau	–	–	–	–	–	–	–	–	jauhe
iei	[i̯ei̯][iei][je+j]	miei, iei	–	vieille	–	–	–	–	–	–	≈jej
ieu	[i̯eu̯][ieu][j+eu]	maieu	–	–	–	–	–	–	–	–	–
ioa	[i̯o̯a][ioa][j+oa]	vioară, chioară	–	–	–	–	–	–	–	–	–
ioi	[i̯oi̯][ioi][j+oi]	vioi	–	–	–	–	–	–	–	–	jojden
oai	[o̯ai̯][oai][oa+j]	nemțoaică	why	ouailles	–	–	–	–	–	–	–

Patru vocale:
oaie	[o̯ai̯e][oaie][oaje]	oaie, zoaie, ploaie	–	–	–	–	–	–	–	–	–

Tabelele originale conțin și date comparate cu „Romanian kielioppi”, Sarlin, Mika, Books on Demand GmbH, Helsinki 2009

Romanian kielen ääntämys

Seuraava taulukko esittää kirjainten äännearvot romaniassa sikäli kuin ne poikkeavat suomen kielen mukaisista äännearvoista. Lisäksi on muistettava, että romaniassa (kuten monessa muussakin kielessä) on selvä ero soinnittomien äänteiden k, p ja t sekä vastaavien soinnillisten äänteiden g, b ja d välillä. Taulukon toisessa sarakkeessa on äännearvo IPA-merkeillä esitettynä. Kaikki IPA-merkit eivät näy kaikissa selaimissa. Kolmannessa sarakkeessa on kerrottu, missä tilanteessa annettu ääntämysohje pätee. Neljännessä sarakkeessa on yleistajuisia selityksiä ääntämyksestä.

Kirjain	IPA	Milloin ohje pätee	Selitys
ă	ə		epämääräinen (neutraali) vokaali, švaa, kuten englannin sanan about alussa
â	ɨ		taka-i, kuten venäjän ы (joka translitteroidaan y:llä)
c	ʧ	e:n ja i:n edellä	tš affrikaattana
c	k	muissa asemissa
ch	k
e	je	yleensä sanan alussa
e	e	muissa asemissa
ea	ɛa	useimmiten	avoin, ä:hän vivahtava e ja edessä ääntyvä a diftongina
eea	eja
g	ʤ	e:n ja i:n edellä	dž affrikaattana
g	g	muissa asemissa	kuten englannin sanassa get
gh	g		kuten englannin sanassa get
gu	gw		kuten englannin sanassa language
i	ʲ, –	usein sanan lopussa konsonantin jäljessä	edeltävän konsonantin liudennus t. ei mitään
	j	vokaalin edellä
	i	muissa asemissa
ii	i
iii	iji
î	ɨ		taka-i, kuten â:n ääntämys
j	ʒ		ž, soinnillinen suhu-s
n	ŋ	k- ja g-äänteen edellä	äng-äänne, kuten suomen sanassa kenkä
n	n	muissa asemissa
oa	ɔɑ	useimmiten	avoin o ja a diftongina
ş	ʃ		š, suhu-s
ţ	ts		kuten suomen ts mutta selvästi tš:stä erottuva
w	v, w		lainasanoissa, ääntyy kuten lainanantajakielessä
x	ks, gz
y	j		kuten suomen j
z	z		soinnillinen s, kuten englannin z

Affrikaatta tarkoittaa tavallaan kahden konsonantin kiinteää yhdistelmää. Esimerkiksi romaniassa ja monessa muussa kielessä on äänne ʧ, joka on kuin äänteiden t ja ʃ (suhu-s, suomen oikeinkirjoituksessa š) yhteensulauma. Tämä vastaa melko hyvin yhdistelmän tš ääntymistä suomessa sanan alussa (esim. sanassa tšekki). Sanan sisällä on olennaista, että affrikaatan osien väliin ei tule tavunrajaa.

Merkeissä â ja î (jotka siis ääntyvät romaniassa samoin) esiintyvä tarke on nimeltään sirkumfleksi, merkissä ă esiintyvä tarke taas lyhyysmerkki. Lisätietoja: Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet.

Edellä on käytetty merkkejä ş ja ţ, joissa tarkkeena on sedilji. Romanian standardointijärjestön mukaan tulisi käyttää kirjaimia ș ja ț, joissa tarkkeena on alapuolinen pilkku. Merkkien erot ovat pienet ja tulkinnanvaraiset. Käytännössä sediljin käyttö alapilkun sijasta on erittäin yleistä, koska alapilkulliset merkit puuttuvat useimmista merkkikoodeista ja fonteista.

Kirjainparilla ea merkityssä diftongissa jälkiosa ääntyy edempänä kuin suomen a, ä:hän vivahtavana (IPA-merkki a). Sen sijaan muutoin a ääntyy kuten suomessa (IPA-merkki ɑ). Yhdistelmän ea vokaalit ääntyvät joissakin sanoissa erillisinä, eri tavuihin kuuluvina, samoin yhdistelmän oa.

IPA-merkintöjä on tässä käytetty sikäli yksinkertaistettuina, että pituusmerkin ː tilalla on käytetty kaksoispistettä. Vokaaliparien ääntymistä diftongina ei tässä ole erikseen merkitty. Useimmiten kaksi peräkkäistä vokaalia muodostaa diftongin, mutta yhdistelmän au vokaalit ääntyvät erillisinä (eri tavuihin kuuluvina).

Jos sana loppuu konsonanttiin ja i:hin, niin konsonantti liudentuu eli palatalisoituu ja i jää ääntymättä. Tällöin siis i vastaa venäjän pehmeää merkkiä ь. Esimerkiksi toţi ’kaikki’ ääntyy totsʲ (tots^j). Jos kuitenkin edeltävä konsonantti tarkoittaa suhuäännettä, se jää liudentumatta, eli tällöin i vain ei äänny. Esimerkiksi căci ’koska’ ääntyy kaʧ. Lisäksi usein -ri-loppuisissa sanoissa ja verbien infinitiiveissä ääntyy tavallinen i, esim. auzi ’kuulla’.

Romanian kielessä voi sanan painollinen tavu olla viimeinen, toiseksi viimeinen tai kolmanneksi viimeinen. Latinasta peräisin olevissa sanoissa paino on yleensä samalla tavulla kuin latinassa. Painoa ei merkitä kirjoituksessa; sanakirjoissa paino merkitään joskus graviksella, varsinkin, jos paino on sanan loppuvokaalilla (esim. spălà). Yleisiä painosääntöjä:

Jos sana loppuu konsonanttiin. paino on yleensä viimeisellä tavulla.
Jos sana loppuu a-vokaaliin, paino on yleensä viimeisellä tavulla.
Verbien infinitiiveissä (jotka loppuvat kirjaimeen a, i tai î), paino on viimeisellä tavulla.
Muutoin jos sana loppuu muuhun vokaaliin, paino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla.
Kuitenkin jos kirjoitusasu loppuu i:hin eikä kyseessä ole infinitiivi, ei loppu-i useinkaan äänny, kuten edellä kuvattiin; tällöin paino on sitä edeltävällä tavulla.

Lähteenä on käytetty etenkin kirjaa The World’s Writing Systems (toimittaneet Peter T. Daniels ja William Bright, julkaissut Oxford University Press v. 1995), sekä Omniglotin verkkosivua Romanian (Limba Română) ja dokumenttia Romanian sounds and letters, joka liittyy (hyvin keskeneräiseen) sanakirjaan Romanian etymological dictionary. [Pagină arhivată: Romanian sounds and letters]

Lisäksi: Iliescu, Maria & Co., Vocabularul minimal al limbii române pentru studenții străini, Editura didactică și pedagogică, București, 1981

Kirjoittamisen ajankohta: 2004-11-22/23. Vähäisiä tarkistuksia 2004-11-25/26, 2005-05-29 ja 2006-08-18.

Luku Romanian kielen ääntämys kuuluu Jukka „Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, sen osaan Ihmisten kielet. Kopioitu ja julkaistu luvatta rehellisen käytön perusteella.

Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet.

Limba română Romanian kieli Romanian language

Romanian alphabet

Se pare că unele linkuri nu mai sunt de actualitate. – Tuntuu siltä, että jotkut linkit eivät ole enää voimassa.

Introdus / lisätty 24.10.2012

Actualizat / päivitetty 18.7.2017

Actualizat / päivitetty 22.9.2017

Actualizat / päivitetty 4.7.2020