Blogulblog's Blog

Breviar de fonetică a limbii române

Breviar de fonetică a limbii române

Ääntämisestä ja oikeinkirjoituksesta – Semne ortografice și de punctuație

.

semn nume oficial — oikea nimi
nominativ — nominatiivi muoto
în finlandeză — suomeksi
. punctul punct piste
, virgula virgulă pilkku
; punctul și virgula punct și virgulă puolipiste
: două puncte două puncte kaksi pistettä
punctele de suspensie puncte de suspensie kolme pistettä
apostroful apostrof heittomerkki
? semnul întrebării semnul întrebării kysymysmerkki
! semnul mirării / exclamării semnul mirării / exclamării huutomerkki
/ linia oblică linie oblică kauttaviiva
cratima (liniuța de unire) cratimă (liniuță de unire) yhdysviiva
_ linia de subliniere linie de subliniere alaviiva
„“ ghilimele (semnele citării) ghilimele (semnul citării) lainausmerkki
linia de dialog linie de dialog luetelmaviiva
linia de pauză linie de pauză ajatusviiva
( ) parantezele rotunde paranteză rotundă kaarisulku(merkki)
[ ] parantezele drepte paranteză dreaptă hakasulku(merkki)
{ } acoladele acola aaltosulje

.

Consoanele/kerakkeet:

Hakasulkeissa [sana] = noin-/murre-/slangi-/korostus = ≈ noin, lähellä

Consoanele/kerakkeet: suurin piirtein korostetaan samalla lailla kuin suomeksikin, mutta poikkeuksiakin on, varsinkin c ja g ennen e:ta ja i:ta. B- ääni on aina kova (esim. Barbados ≠ Parpatos); b ≠ p (vrt. papă ≠ babă);  d ≠ t (vrt. tată ≠ dadă);  g ≠ k (vrt. gură ≠ cură);  g ≠ q (kiu); Korostetaan c = k ennen konsonantteja ja ennen vokaaleja a, o ja u, muulloin katso taulukko digraafit ce ja ci. Seuraavat kerakkeet Kk, Qq, Ww, Yy, käytettään vain vierasperäisissä ja -asuisissa sanoissa. Kaksoiskonsonantteja ei ole muita kuin -nn- yhdistelmässä înn- (n.50 sanaa) ja –cc– yhdistelmissä –cce-, –cci– (n.50 sanaa) [korostetaan -k|´ʃe-(k|´tše), -k|´ʃi-(k|´tši)] esim. accent (ak|´tšent), accident (ak|´tšident) välttäen saksalaista korostusta ak’tzent tai ak’tzident. Seuraavissakin voisi olla kaksoiskonsonantteja kuten lingvistică, acvariu, cvartet, cvintet. Yhdyssannoissakin voi olla kaksoiskonsonantteja kuten interregn, transsiberian. Yhdyssannoissa voisi esiintyä myöskin väliviiva kuten sanoissa nou‑născut (vastasyntynyt), trecă‑meargă (olkoon menneeksi), mic‑burghez (pieni porvari). Tietyissä sanoissa mutta useimmiten yhdyssannoissa voisi esiintyä myöskin kaksoisvokaaleja kuten contraataca, preexistent, conștiință, copii, cooperativă, vacuum, continuu.

Toisin kuin suomeksi missä joka merkki vastaa yhtä ääntä, on olemassa romanian kerakkeissa digraafeja ja trigraafeja. Se tarkoittaa kaksi tai kolme merkkejä jotka vastaavat yhtä ääntä. Digraafeja ovat ce, ci, ge, gi ja trigraafeja che, chi, ghe, ghi Niiden korostus poikkea perusteellisesti suomalaisesta korostuksesta.

Seuraavat äänteet eivät esiinny suomen kielessä: ce muodostuu t:sta ja pehmeästä suhuäänteestä š jonka jälkeen lyhyt e [tše], ci muodostuu t:sta ja pehmeästä suhuäänteestä š jonka jälkeen lyhyt j [tšj].

j soinnillinen suhuäänne, se esiintyy esimerkiksi Sibeliuksen etunimessä Jean (žan) ja ääntyy muuten samalla tavalla kuin ș/ž, mutta kurkunpään äänihuulet värähtelevät, ș on soinniton suhuäänne ja äännetään aina kovana, sitten ț on suomen konsonanttiyhtymän ts kaltainen, kuuluen aina samaan tavuun ja äännetään aina kovana, sitten z on soinnillinen s-äänne.

Suomalaisille hankalimmat konsonantit ovat seuraavassa taulukossa. Muut konsonantit korostetaan kuin suomeksikin.

Sanan lopussa oleva kova konsonantti korostetaan sellaisena, ja jos pehmennetään, sanan merkitys muuttuu. Esim. drag (rakkas) vs. drac (paholainen) tai corb (korppi) vs. corp (keho).

.

Ellei taulukko näy kokonaisuudessaan pienennä ruutu:  Ctrl –

fonem scris simbol fonetic A.F.I / finlandez romania englanti ranska saksa italia espanja portugali ruotsi venäjä suomi
b [b] bunic, cabană, tub Bristol barbe bunt, Berlin barbiere Barcelona , Cuba belo barn буран, собака baletti, aladobi
c [k] casă, codru, recurs, cuc car, cast coque keine canale Cuba, casa carne sak, tack как kuppi
ce [tʃe][tše] cer, pecete, rece cherry, hatchet tchèque tschechische, Cellist ceao, pace coche tjeck Чехов tšekki
ci [tʃi][tši] citi, cine, pocit, tuci chicken, sketching patchouli tschüs, Matsch Puccini Chile tji число tšinuski
che [k’e][ke] chema, cheie, rachetă, ureche, chibrit, chip Kent, kerosene, chemistry kéfir, quel, képi Kern che fir, )que?, kermese Kepler kedja кепка Kerava
chi [k’i][ki] rochie, ridichi Kim, kimono, chiliad kilo, qui Kino, Kind chi, chiave, giocchi kilo, )quien?, kie kirsh, kibutz kick, monarki кино kino
d [d] drum, cade, pod, drum, Brenda droit, radical Diesel, Konrad Dolomiti, sèdano Don, cerdo dado dam дедушка dialogi, idea
f [f] fată, cofă, epitaf free, safe fille, café, gaffe Farbe, Vater, Waffe, Lauf forno flamenco, alfiler fé, fado far фиалка faarao, bufetti
g [g] galben, fugă, rug give, gate, tag, flag gazelle, rogue Gabel, Frage, lang grande Granada, trigo gato gammal гриб, друг golf, angiina
ge [d͡ʒe][dže] geam, alegere, fuge, George gentleman, gem, jealous gentry Genova, gelato metge (catal.), coretja (catal.) джем džonkki
gi [d͡ʒi][dži] ginere, pagină, lungi covrigi, inginer gin, Jim gilde Ginger, Gin Giorgio, Luigi  – джигит džinni
ghe [g’e][ge] ghem, gheață, Gheorghe get, ghetto guerre, baguette gern, Genf, Frage ghepardo Miguel gejser герб geeni, beige
ghi [g’i][gi] ghid, unghie, unghi guitar, Gibbon guide, Guy Gips ghia guitara gipyr, logik, magi гипс gini, glögi
h [h] horă, tehnic, almanah loch (Scottish) haben juego ha дух herra, ahne
h [h mykkä] che (ké), ghe (gé) haber
j [ʒ][ž] joc, coaje, decalaj, mesaj pleasure, usual, treasure, measure jour, jabot, te, ne, gigot, gage Genie jupon, jabot jardí (catal.), neteja (catal.) jugo, janela, farejo, rijo sj жаргон, джаз Jean, (žan)
nc [ŋk] bancă ink links links vinco banco âncora пенка sanka
ng [ŋg] lung sing long lang angolo tango, ángulo Angola, ângulo lugn анкел sangen
s [s] sare salt sel Hast sale necesario, sal seu fasa сто sata
s [ss] casă, vas miss assez, ici, céder, garçon Masse, daβ sesso bassa (catal.) facial esse рассол kassa
sce [stʃe][štše] sce boy’s˽chair [scèna] щель, щётка Štšedrin
sci [stʃi][štši] scizură scissura, uscio щи, товарищ [širokko]
ș [ʃ][š] școală, șușoti, urcuș, coș ship, show, shine, nation, mission, fish cher, charrue, échec, schéma Schnee, Schule, Stein, Stadt pesce, pascià xarop (catal.) chá sj, skj, stj, schal, kors шах, шапка shampoo, šakki, kiitos
ț [t͡s][ts] țară, țurțure, băț assets, nuts tsar Katze, Leipzig zio, pezzo potser (catal.) tio vits царь vitsa
ț [t͡z][tz] țel curtsy tzigane zwei, rational, Ceylon zingaro dotze (catal.) tsaari
x [ks] axă fax fac-similé Hexe xéno taxi reflexo, chá xla, sax кстати ksylitoli
x [gz] ennen vokaalia examen, exemplu example, exercise exemple                 exakt завод ≈ekseema
z [z] [dz] zero, văzut, gaz, zarzavat zebra, zeal, boys, rose zéro, zèle, maison singen, sich, Kaiser zaino ≈paz, coser casa заноза [Roosa], seepra

.

Konsonanttien palataalistuminen tai liudentuminen

Palataali vokaalien e ja i konsonantit liudentuivat. Vaihtelu lopullinen liudentunut / liudentumaton konsonantti mykän i:n edessä erottaa yksikön monikosta ja 1. pers. toisesta indikatiivi preesensissä. Ääntämistä varten merkittään i.

Esim.

.

[b] → [b’] întreb, întrebi [întrebi] (kysyn, kysyt)
[j] → [j’] grijă, griji [griji] (huoli, huolet)
[l] → [l’] spăl, speli [speli] (pesen, peset)
[m] → [m’] vamă, vămi [vămi] (tulli, tullit)
[n] → [n’] prieten, prieteni [prieteni] (ystävä, ystävät); lumină, lumini [lumini] (valo, valot)
[p] → [p’] rup. rupi [rupi] (revin, revit); lup, lupi [lupi] (susui, sudet)
[r] → [r’] ungur, unguri [unguri] (unkarilainen, unkarilaiset)
[ș] → [ș’] cocoș, cocoși [cocoși] (kukko, kukot)
[v] → [v’] brav, bravi [bravi] (urhea, urheat)
[d] → [z’] konsonantin vaihto: brad, brazi [brazi] (kuusi, kuuset)

.

Vocalele/ääntiöt :

Vocalele/ääntiöt : Yleensä korostetaan kuten suomeksikin, ongelmana on vain kaksi jotka ovat a:n muunnoksia: [ă] ja [â]=[î] (joka muuten on sama ääni), ă ääntyy kuten suomen a taempana suussa, a:n ja ö:n välimuoto, sitä äännettäessä kieli on suunnilleen siten kuin a:ta äännettäessä ja huulet kuten ö:tä äännettäessä. Jotkut taas katsovat että ă ääntyy kuten suomen e, mutta hieman taaempana suussa. Sitten â tai î on niin sanottu taka-i joka on i:n ja u:n välimuoto, sitä äännettäessä kieli on suunnilleen siten kuin u:ta äännettäessä ja huulet kuten i:tä äännettäessä. Väärin, ääni on suomeksi merkitty y. Vaikka ovat itsenäisiä kirjaimia, käytännössä [ă]:lla tai [â]:lla alkavia sanoja ei ole (paitsi ăl, ăla, ăia, ălălalat, ăilalți), niitä löytyy aina sanan sisältä; [ă] ja [â] akkostuu aina a:n jälkeen. Sen sijan [î]:lla alkavia sanoja on ja aakkostetaan aina  i:n jälkeen. Aina î kirjoitetaan joko sanan alussa tai lopussa, mutta sanan sisällä kirjoitetaan â harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Samanlaisia kaksoisvokaaleja tavataan harvoin esim. alee, fiind, copii, cooperativă, continuu mutta sanan taivutuksessa voisi olla jopa kolme peräjälkeen esim.: fiii.

.

Ellei taulukko näy kokonaisuudessaan pienennä ruutu:  Ctrl –

fonemă simbol fonetic romania englanti ranska saksa italia espanja portugali ruotsi venäjä suomi
a [a] alb, cap, Ana, lua far, map sac hat cane casa barba val:vall, ≈hatt сад kana
ă [ʌ/ă] painollinen măr about, admire, woman, verb petit, me Mutter, bitte amiga gosse эта, аэропорт [pyörä]*
ă sama kuin bulgaria ъ [c/ă] painoton fată, cântă, pălărie, pară [páră] coma, dinner, girl, father, circle, turn, federation, curtain, Sir renard, regarder, premier, je͜͜˽serrai habe, , gehen, Akazie, haben falar, mesa, para bonde [syö]
â tai î sama kuin puolan y,  eestin ≈õ, turkin ı [ɨ/î tai â] însă, cânt, hotărî cut amer. + sheet engl. nasalier i tárde min; suomenruotsin ʉ сын, чтобы [pysty]**
e [e] epocă, seră, dulce bed, pet mer Bett bene seda perto se север keksi
e [j] ea yet ja
e [je] eu, el, este Европа, Елена jenka
e [e mykkä] e on mykkä ryhmissä ce, ge, che, ghe jos samaassa tavussa seuraava on vokaali esim. ceaun, geam, cheamă, gheară (lausutaan ʧaun tai tšaun, dʒam tai dñam, kjamʌ, giarʌ)
i [i] idee, vin, zi, veni pit, bill bien ich Dio fino riso fin пиво siro
i [j] boi yet стой! suomen j
i [ʲ / i] lupi, vezi [veʣi], frați [fraʦi] billiard rail ichi ll[i]ave melh[i]or berg боль viisitoista
i [i mykkä] i on mykkä ryhmissä ci, gi, chi, ghi jos samaassa tavussa seuraava on vokaali esim. cioc, magiun, chiul, ghioc (lausutaan ±ok tai tšok, mad¥un tai madñun, kül, gök)
o [o] opt, socru, corp, maro gold, all bon doch non nota fora åå тон kolo
u [u] unde, lung, bun, adu put, soon pour bunt rude mulo dúbio bott пук ruvi

.

Romanian vokaalit ovat/vocalele românești sunt: a, e, i, o, u (a̯, e̯, i̯, o̯, u̯ ovat muuten puolivokaaleja)

.

Semivocalele/puoliääntiöt/puolivokaalit:  [e̯] [i̯] [o̯] [u̯]

.

e [e̯] bea [be̯a]
i [i̯] iată [i̯atə]
o [o̯] școală [ʃko̯alə]
u [u̯] două [dou̯ə]

.

Diftongi:

 .

În limba română există patru vocale care în cadrul diftongilor și triftongilor devin semivocale – Sentraalinen approksimantti eli puolivokaali: [i], [u], [e], [o]. Pentru primele două, care apar adesea și în alte limbi, există simbolurile AFI [j] respectiv [w]. Pentru celelalte două acest articol folosește ad-hoc simbolurile [e̯] și [o̯] prin aplicarea accentului circumflex inversat, care pentru uniformitate a fost extins și la [i̯] și [u̯].

.

Diftongi

  • Diftongi descendenți: ai, au, ei, eu, ii, iu, oi, ou, ui, ăi, ău, îi, îu
  • Diftongi ascendenți: ea, eo, ia, ie, io, iu, oa, ua, uă

Triftongi

  • cu vocala intercalată între două semivocale: eai, eau, iai, iau, iei, ieu, ioi, iou, oai.
  • cu două semivocale în fața vocalei: eoa, ioa.

Exemple:

  • Cu semivocala la începutul diftongului (diftongi ascendenți):
    • [e̯]: deal, George, pe-un
    • [i̯]: iarnă, fier, ciorbă, iubi
    • [o̯]: oase
    • [u̯]: ziua, două, plouând
  • Cu semivocala la sfârșitul diftongului (diftongi descendenți):
    • [i̯]: rai, lei, mii, cui, odăi, mîine
    • [u̯]: stau, greu, bou, rău, râu
  • Două semivocale consecutive în triftongi:
    • [e̯o̯]: pleoape, leoarcă
    • [i̯o̯]: cleioase, cioară

  .

Diftong tai kaksoisääntiö on samaan tavuun kuuluvan ääntiön- ja puoliääntiönyhtymä joka korostetaan yhdessä. Vastaavasti kolmesta tulee triftong eli kolmoisääntiö. Painotus on aina ääntiöllä, eikä puoliääntiöllä.

Kerakkeiden jälkeen, sanan lopussa -i [ i ] on miltei mykkä, tai erittäin lyhyt vrt. rikssvenskan korostuksella vastaavanlaiseen vaikka kirjoitetaan g. esim. berg [beri]. Kuitenkin loppullinen -i/-î on painollinen infinitiivin päätteenä ollessaan. Vasta kahdella i:lla saadaan tavalliseen i arvoiseen.  Jos lisäksi tulee määräävä artikkeli i, sitä tulee jopa kolme peräjälkeen, esim. copil – copiii [kopij], fiu – fiii [fij].

Sanoissa eu, el, ea, ele, ei, e, ești, este, eram, erai, era, erați, erau alkava e korostetaan pehmeästi [i̯e], siis suomeksi [je].

Oma korostusluokkansa ovat diftongit ja triftongit eikä sille voi mitään.

Suomen diftongit: ai, au, äi, äy, ei, eu, oi, ou, öi, öy, ui, yi, iu, ie, uo, yö

.

Ellei taulukko näy kokonaisuudessaan pienennä ruutu:  Ctrl –

fonemă scrisă

simbol fonetic A.F.I./

finlandez/

englez

romania englanti ranska saksa italia espanja portugali ruotsi venäjä suomi
 
vocală + []
ai [ai̯][ai][aj] haină, mai my, sky, aisle, lie, five détail mein, weit, Mai dáino baile vai, cai,mãe (Brz.)   чай laina, taito
ăi [ăi̯][ăi][cj] răi cruzeiro (Port.) эй [töiden]
âi [ɨi̯][âi][ yj] câine новый
ei [ei̯][ei][ei] greier, vrei, lei late, may, tame sommeil Neid, Ijssel sei rey leite, bem (Brz.) ней keino, meinata
ii [ii̯][ii][ij] fii see fille viel, Biene финский pii
ii [i̯i][ii][ji] ii, ființă laji
oi [oi̯][oi][oj] joi, boi, noi boil, boy, void Tolst Heu, Deutschland noi hoy põe (Brz.), bóia, dói, foi стой soi, poimu, toinen
ui [ui̯][ui][uj] spui, pui sweet, Zoe grenouille cui cuidado cuidado, muito (Brz.) уйма uida, huilu
   
vocală + []    
au [au̯][au][aw] august, stau about, house, now, how Raoul Haus, braun baule audaz mau раот auto, kauppa
ău [ău̯][ău][cw] flăcău, rău arrow, oh!, hope que oui
âu [âu̯][âu][‚w] râu, grâu
eu [eu̯][eu][ew] leu, greu quai˽Wilson Zeus neuro- reuma, deuda céu, meu reuna
iu [i̯u][iu][ju] fiu il dit-oui fiume viuda viu юг ajuri
iu [iu̯][iu][iw] viu hiukka
ou [ou̯][ou][ow] ou, birou, bou note, so, low Alpino-Oural [nou] vou соус koulu
   
[] + vocală    
ea [e̯a][ea][ea] seară, steaua lealtà реализм teatteri
ei [e̯i][ei][ej] tei, vrei, chei bey, weigh leite eilen, leipä, hei
eo [e̯o][eo][eo] vreodată [peu] Cuneo ródeo феод ródeo
eu [e̯u][eu][ew] leu, mereu bay-watch Rheuma reumatico reumatico reumatico reumatiker ≈неуд euko, seutu
   
[] + vocală    
ia [i̯a][ia][ja] iar, piatră yard, yacht miasme, liane ja boia Goya, Finlandia я orja
ie [i̯e][ie][je] ieri, cuier, femeie yesterday, yet scle je ferie nieto его kieli, niemi
io [i̯o][io][jo] iod, iobăgie yaun, yoyo miauler,lionne Jodel piove rio ≈ёж varjo
iu [i̯u][iu][ju] iubi, iute you Youri, useful Jubel più юла viulu, ketju
iu [iu][iu][iw] fiu university über
   
[] + vocală    
oa [o̯a][oa][oa] noapte, oală, poartă wonder moi loyal ≈vuori
oi [o̯i][oi][oj] Stoica, apoi poi, boy heute poi hoy comboio poike стой! voide
   
[] + vocală    
ua [u̯a][ua][wa] steaua won aquarelle aqua lengua agua ≈muori, mualima (murt.)
[u̯ă][][wc] o, no sure
ui [u̯i][ui][uj] spui
uo [u̯o][uo][wo] huo tuoli
uu [u̯u][uu][uw] continuu, perpetuu
   
Triftongi:    
eai [e̯ai̯][eai][ea+j] ceai, spuneai ≈väite
eau [e̯au̯][eau][ea+w] vreau
eoa [e̯o̯a][eoa][e+oa] leoarcă
iai [i̯ai̯][iai][ja+j] știai, tăiai jaj
iau [i̯au̯][iau][ja+w] iau jauhe
iei [i̯ei̯][iei][je+j] miei, iei vieille  ≈jej
ieu [i̯eu̯][ieu][j+eu] maieu
ioa [i̯o̯a][ioa][j+oa] vioară, chioa
ioi [i̯oi̯][ioi][j+oi] vioi jojden
oai [o̯ai̯][oai][oa+j] nemțoai why ouailles
   
Patru vocale:    
oaie [o̯ai̯e][oaie][] oaie, zoaie
   

.

Tabelele originale conțin și date comparate cu „Romanian kielieoppi”, Sarlin, Mika, Books on Demand GmbH, Helsinki 2009

.

Romanian kielen ääntämys

Seuraava taulukko esittää kirjainten äännearvot romaniassa sikäli kuin ne poikkeavat suomen kielen mukaisista äännearvoista. Lisäksi on muistettava, että romaniassa (kuten monessa muussakin kielessä) on selvä ero soinnittomien äänteiden k, p ja t sekä vastaavien soinnillisten äänteiden g, b ja d välillä. Taulukon toisessa sarakkeessa on äännearvo IPA-merkeillä esitettynä. Kaikki IPA-merkit eivät näy kaikissa selaimissa. Kolmannessa sarakkeessa on kerrottu, missä tilanteessa annettu ääntämysohje pätee. Neljännessä sarakkeessa on yleistajuisia selityksiä ääntämyksestä.

.

Kirjain IPA Milloin ohje pätee Selitys
ă ə epämääräinen (neutraali) vokaali, švaa, kuten englannin sanan about alussa
â ɨ taka-i, kuten venäjän ы (joka translitteroidaan y:llä)
c ʧ e:n ja i:n edellä tš affrikaattana
k muissa asemissa
ch k
e je yleensä sanan alussa
e muissa asemissa
ea ɛa useimmiten avoin, ä:hän vivahtava e ja edessä ääntyvä a diftongina
eea eja
g ʤ e:n ja i:n edellä dž affrikaattana
g muissa asemissa kuten englannin sanassa get
gh g kuten englannin sanassa get
gu gw kuten englannin sanassa language
i ʲ, – usein sanan lopussa konsonantin jäljessä edeltävän konsonantin liudennus t. ei mitään
j vokaalin edellä
i muissa asemissa
ii i
iii iji
î ɨ taka-i, kuten â:n ääntämys
j ʒ ž, soinnillinen suhu-s
n ŋ k- ja g-äänteen edellä äng-äänne, kuten suomen sanassa kenkä
n muissa asemissa
oa ɔɑ useimmiten avoin o ja a diftongina
ş ʃ š, suhu-s
ţ ts kuten suomen ts mutta selvästi tš:stä erottuva
w v, w lainasanoissa, ääntyy kuten lainanantajakielessä
x ks, gz
y j kuten suomen j
z z soinnillinen s, kuten englannin z

.

Affrikaatta tarkoittaa tavallaan kahden konsonantin kiinteää yhdistelmää. Esimerkiksi romaniassa ja monessa muussa kielessä on äänne ʧ, joka on kuin äänteiden t ja ʃ (suhu-s, suomen oikeinkirjoituksessa š) yhteensulauma. Tämä vastaa melko hyvin yhdistelmän tš ääntymistä suomessa sanan alussa (esim. sanassa tšekki). Sanan sisällä on olennaista, että affrikaatan osien väliin ei tule tavunrajaa.

Merkeissä â ja î (jotka siis ääntyvät romaniassa samoin) esiintyvä tarke on nimeltään sirkumfleksi, merkissä ă esiintyvä tarke taas lyhyysmerkki. Lisätietoja:  Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet.

Edellä on käytetty merkkejä ş ja ţ, joissa tarkkeena on sedilji. Romanian standardointijärjestön mukaan tulisi käyttää kirjaimia ș ja ț, joissa tarkkeena on alapuolinen pilkku. Merkkien erot ovat pienet ja tulkinnanvaraiset. Käytännössä sediljin käyttö alapilkun sijasta on erittäin yleistä, koska alapilkulliset merkit puuttuvat useimmista merkkikoodeista ja fonteista.

Kirjainparilla ea merkityssä diftongissa jälkiosa ääntyy edempänä kuin suomen a, ä:hän vivahtavana (IPA-merkki a). Sen sijaan muutoin a ääntyy kuten suomessa (IPA-merkki ɑ). Yhdistelmän ea vokaalit ääntyvät joissakin sanoissa erillisinä, eri tavuihin kuuluvina, samoin yhdistelmän oa.

IPA-merkintöjä on tässä käytetty sikäli yksinkertaistettuina, että pituusmerkin ː tilalla on käytetty kaksoispistettä. Vokaaliparien ääntymistä diftongina ei tässä ole erikseen merkitty. Useimmiten kaksi peräkkäistä vokaalia muodostaa diftongin, mutta yhdistelmän au vokaalit ääntyvät erillisinä (eri tavuihin kuuluvina).

Jos sana loppuu konsonanttiin ja i:hin, niin konsonantti liudentuu eli palatalisoituu ja i jää ääntymättä. Tällöin siis i vastaa venäjän pehmeää merkkiä ь. Esimerkiksi toţi ’kaikki’ ääntyy totsʲ (totsj). Jos kuitenkin edeltävä konsonantti tarkoittaa suhuäännettä, se jää liudentumatta, eli tällöin i vain ei äänny. Esimerkiksi căci ’koska’ ääntyy kaʧ. Lisäksi usein -ri-loppuisissa sanoissa ja verbien infinitiiveissä ääntyy tavallinen i, esim. auzi ’kuulla’.

Romanian kielessä voi sanan painollinen tavu olla viimeinen, toiseksi viimeinen tai kolmanneksi viimeinen. Latinasta peräisin olevissa sanoissa paino on yleensä samalla tavulla kuin latinassa. Painoa ei merkitä kirjoituksessa; sanakirjoissa paino merkitään joskus graviksella, varsinkin, jos paino on sanan loppuvokaalilla (esim. spălà). Yleisiä painosääntöjä:

  • Jos sana loppuu konsonanttiin. paino on yleensä viimeisellä tavulla.
  • Jos sana loppuu a-vokaaliin, paino on yleensä viimeisellä tavulla.
  • Verbien infinitiiveissä (jotka loppuvat kirjaimeen a, i tai î), paino on viimeisellä tavulla.
  • Muutoin jos sana loppuu muuhun vokaaliin, paino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla.
  • Kuitenkin jos kirjoitusasu loppuu i:hin eikä kyseessä ole infinitiivi, ei loppu-i useinkaan äänny, kuten edellä kuvattiin; tällöin paino on sitä edeltävällä tavulla.

 

Lähteenä on käytetty etenkin kirjaa The World’s Writing Systems (toimittaneet Peter T. Daniels ja William Bright, julkaissut Oxford University Press v. 1995) sekä Omniglotin verkkosivua Romanian (Limba Română) ja dokumenttia  Romanian sounds and letters, joka liittyy (hyvin keskeneräiseen) sanakirjaan Romanian etymological dictionary. [Pagină arhivată: Romanian sounds and letters]

Lisäksi: Iliescu, Maria & Co., Vocabularul minimal al limbii române pentru studenții străini, Editura didactică și pedagogică, București, 1981

Kirjoittamisen ajankohta: 2004-11-22/23. Vähäisiä tarkistuksia 2004-11-25/26, 2005-05-29 ja 2006-08-18.

Luku Romanian kielen ääntämys kuuluu Jukka „Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, sen osaan Ihmisten kielet. Kopioitu ja julkaistu luvatta rehellisen käytön perusteella.

Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet.

Se pare că unele linkuri nu mai sunt de actualitate.

Introdus  / lisätty 24.10.2012

Actualizat / päivitetty 18.7.2017

Actualizat / päivitetty 22.9.2017

Anunțuri

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: