Blogulblog's Blog

Poreclele Lucrurilor I – Puhekieli LISTA PRINCIPALĂ A – K

Poreclele lucrurilor I – Puhekieli
Lista principală A – K

.

limbaj colocvial, exprimări perifrastice, esineiden lempinimet t. hyväilynimet

.

Vezi și LT

Vezi și UÖ

.

.

AVERTIZARE!
Cuvintele din listă nu trebuie luate ca atare ci doar în sensul lor figurat sau glumeț,

ele pot avea și un sens propriu care, însă nu este menționat aici!

Așa cum limba finlandeză este infinită, tot așa și poreclele lucrurilor nu par să aibă limită.

.

Câteva cuvinte despre pagină

.

Limbajul colocvial pare să fie reacția finlandezilor la dificultățile gramaticale ale limbii. În coloana din stânga sunt cuvintele colocviale, unde mai toate cuvintele se inflectează la fel și mai toate substantivele se termină în -ri, comparate cu coloana din dreapta, cea a explicațiilor, a cuvintelor ‘normale’, unde mai toate cuvintele se inflectează diferit și dificil.

Dat fiind că prolificitatea finlandezei este de nestăpânit, mereu se nasc cuvinte noi, consider lista încheiată în forma actuală. Cândva, o eventuală anexă cu noutăți nu este exclusă. Lista include și cuvintele noi intrate în limbă prin limbajul colocvial, între anii 2010 – 2017. Ultimele înregistrări sunt cuvintele noi intrate în limbă până la sfârșitul anului 2017.

Pentru includerea unui cuvânt în tabel, am respectat principiul potrivit căruia cuvântul nu trebuie să apară cu sensul principal, ci doar cu cel secundar, colocvial. Dacă știm că paha însemnă rău în limbajul literar, în limbajul colocvial înseamnă, dimpotrivă, bun, mare, tare, fain, emorm, teribil, nemaipomenit. Nu toate cuvintele colocviale din tabel au și un sens normal și nici nu sunt toate în forma de bază. Excepție fac cuvintele mai nou intrate în limbă, direct în limbajul colocvial, cuvinte pentru care apar definițiile normale. Ele pot intra în Kielitoimiston sanakirja, doar dacă se permanentizează.

Pentru sensul normal al cuvintelor vezi Kielitoimiston sanakirja.

.

.

De mare folos în alcătuirea listei de ma jos a fost noul link Kielitoimiston sanakirja unde găsești sensul normal, literar al cuvintelor.

Paginile sau capitolele numite Poreclele lucrurilor, Puhekieli sau Frazeologie despre … fac un corp comun.

.

Observație importantă!

Cu excepția literaturii beletristice, cuvintele din vocabularul colocvial, din limba vorbită, nu au ce căuta în scris.

.

Pentru a evita mirarea interlocutorilor, într-o discuție elevată, întrebuințarea unui cuvânt colocvial sau se argou nu este recomandată. Dacă, totuși, este necesară, cuvântul trebuie marcat cu un zâmbet, cu „ghilimelele” marcate cu două degete de la ambele mâini sau în orice alt fel, pentru a arăta că termenul colocvial este introdus cu bună știință și că nu este o scăpare.

Nu este exclus ca același cuvânt să apară și în paginile Kyökkisuomi – finlandeza de bucătărie sau în Slaavilaisia lainasanoja suomessa.

.

.

Abrevierile folosite – lyhenteitä

.

adv. adverbi – adverb
aik. aikaisemmin – anterior
aj. adjektiivi – adjectiv
alat. alatyylissä, alatyylisesti – limbaj vulgar
ark. arkikielessä, arkikielinen – limbaj curent, colocvial
atk. tietotekniikatetermi; web-termi – tot ce e legat de comunicații electronice, computer, internet, telefon mobil
auto. auto, moto – mașini, automobile, motociclete
biol. biologia – biologie (doar termeni cunoscuți marelui public)
dop. doping-sanasto – termen de doping
engl. englanti – engleză
fysiol. fysiologia – fiziologie (doar termeni cunoscuți marelui public)
halv. halventava, halventavasti – disprețuitor, înjositor
huum. huumeet (sanasto vaihtelee ja vanhenee) – stupefiante, limbajul narcomanilor
iron. ironinen, ironisesti – ironic
juom. juomisesta – băut; băuturi
kans. murt. kansankieli; murteissa, murteellinen – dialectal
kaup. kauppatermi – termen comercial (doar termeni cunoscuți marelui public)
korttip. korttipelissa – la jocul de cărți
kosmet. kosmetiikka – cosmetică
koul. slg. koululaisslangissa – slang școlăresc (doar termeni cunoscuți marelui public)
ks. katso – vezi
kuv. kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva – metaforic; abstract
käs. käsityö – lucru manual
last. lastenkielessä, lapsille puhuttavassa kielessä – limbajul copiilor; termen folosit de adulți cu copii
leik. leikillinen, leikillisesti – glumeț
louk. loukkaava – ofensator
lyh. lyhenne – abreviere
lääk. lääketiede – medicină; slang medical (doar termeni cunoscuți marelui public)
mer. meritermi – termen marin, de navigație (doar termeni cunoscuți marelui public)
mon. monikko – plural
murt. kans. murteissa, murteellinen; kansankieli – termen dialectal
mus. musiikki – muzică
ns. niin sanottu – așa-zis; altfel spus
oik. oikeus – justiție, drept
onom. onomatopoeettinen – onomatopee
pol. politiikka – politică
prn. pronomini – pronume
rav. ravintolakieltä, kahvilakieltä, baarikieltä – termen folosit în alimentația publică (și termeni necunoscuți marelui public)
ruok. ruoka – termen de gastronomie
ruots. ruotsista, ruotsin kielesta – din suedeză
sb. substantiivi – substantiv
SL, SP sananlasku, puheenparsi t. sutkaus – proverb, expresie consacrată
slg. slangissa – argou, slang, jargon
sot. sotilaskielessä, sotilasala – termen militar, armată, război (doar termeni cunoscuți marelui public)
sot. slg. sotilasslangissa – jargon militar (doar termeni cunoscuți marelui public)
std. slg. Stadin slangi – jargonul din Helsinki
t. tai – sau
tal. talous – economie
tav. tavallisesti – de obicei
tekn. tekninen termi – termen tehnic (doar termeni cunoscuți marelui public)
tiet. tiede, tieteellinen termi – termen științific (doar termeni cunoscuți marelui public)
urh. urheilu – sport, dar și unele jocuri care nu fac parte din sport
u.s.() uusi sana (vuodelta) – cuvânt nou (din anul)
us. usein – de obicei
vaat. vaatetusalan termi – îmbrăcăminte
vanh. vanhentunut – învechit
vars. varsinkin – în special
vb. verbi – verb
vrt. vertaile – vezi, compară, cf
ylät. ylätyylissä, ylätyylisesti – stil elevat
<=> vastakohta – antonim
←→ kyseinen yhdyssana voidaan kirjoittaa myös erilleen (sanaliitoksi) – se pot scrie și separat
→← sanat voidaan kirjoittaa myös yhteen (yhdyssanaksi) – se pot scrie și împreună
* intrările marcate cu asterisc au un link în Kielitoimiston sanakirja

.

cuvântul, expresia explicația, exemple și, uneori, traduceri
   
3G, 4G, 5G ark. matkapuhelinpalveluiden kolmas-, neljäs- ja viidessukupolvet – G → Generație
A std. slg. A-olut Tuos tänne pari aata ja punanen mallu!
a huum. amfetamiini – Feta.
a vot ark. Ok, hyvä. Se on siinä. Kas noin. A vot, mennäänkö?
A1 ark. ensimmäinen luokka; ensimmäisen luokan [tavara]
AA ark. Alcoholics Anonymous, alkoholiongelmaisille ja ongelmista eroon haluaville suunnattu vertaistukiryhmä. Noudattaa hyvin pitkälle samaa menetelmää, 12 askeleen ohjelmaa, kuin AA (alkoholisti) ja NA (narkkari) ryhmät. – Dependenții Anonimi de Alcool.
aakkoset ark. huum. u.s. (2010) ”apinahuume” (lyh. MDPV), kemiallinen yhdiste metyleenidioksipyrovaleroni, jota käytetään huumausaineena ja josta arkikielessä käytetään myös sanaa aakkoset
aalto urh. aaltomaisesti etenevä tapahtumasarja, jossa katsojat kannustustaan osoittaakseen nousevat pystyriveittäin ylös käsiään kohottaen ja istuvat takaisin alas. Katsomossa kiersi aalto. Yleisö teki aaltoja.
aamen leik. Muuttivat yhteen ennen papin aamenta, ennen kuin pappi oli sanonut aamen ennen vihkimistä. Sanoi kaikkeen jaa ja aamen hyväksyi kaiken vastaan panematta.
aamu sot. slg. Vielä 18 aamua [= palveluspäivää] jäljellä. Aamut on vähissä. Montaks aamua sulla on jäljellä?
aamuseisokki std. slg. aamu-erektio Muija, tuus tsiigaa millane aamuseisokki mul on.
aanaa std. slg. aavistaa
aapa std. slg. hölmö, nolo
aaplaa std. slg. puhua, selittää
aappa, aba, apa std. slg. apina Korkikses käytii tsiigaamas aboi.
aasi halv. tyhmä, hölmö ihminen Ootsä ihan aasi? Mä en lähe ton aasin kanssa mihkään.
aasinsilta ark. kuv. teennäinen siirtymä asiasta toiseen, siirtymätekniikka, jossa keskusteluun lisätään irrallinen tai kömpelö viittaus siihen, mitä aiotaan käsitellä seuraavaksi
aasis std. slg. HY anatomian laitos
aatami (Aatami) 1 leik. Esiintyi aatamin puvussa (myös →←) miehestä: alasti. 2 leik. Vanha aatami syntinen ihmisluonto; kiukku, paha sisu
aataminaikainen leik. (hyvin) vanhanaikainen, ikivanha
aataminpuku leik. Aatamin puvussa, alasti
aatelisnenä leik. kyömynenä – Nas coroiat.
aatella slg. ajatella Mun täytyy aatella sitä talon ostamista vielä. Mitä sä aattelet, olisko parempi ajaa Tampereen kautta? Aattele nyt itekin vähän! Tiina on aatellu hakea yliopistoon.
aatra kans. aura – Plug.
aavepyörä u.s. (2015) haamupyörä, muistopyörä, liikenteessä kuolleen pyöräilijän muistoksi turmapaikalle sijoitettu valkoinen pyörä
aavistuslähtö urh. lähtö hieman ennen lähtömerkkiä
abbari std. slg. apumies esim. rakennuksella
abbora, abborri, aborre std. slg. ahven
Abee std. slg. rav. Aperita-viini
abi 1 ark. koul. slg. abiturientti, lukiolainen joka kirjoittaa ylioppilaaksi Meiän Tiina on jo abi. Abit on viimestä vuotta lukiossa. 2 std. slg. Abiha voi blukkaa tentteihi vaik biblussa.
ablari  std. slg. appelsiini
abo ark. aboriginaali
aborttipilleri ark. aborttitabletti, abortin aikaansaava lääkepilleri, lääketabletti
about slg. käytetään suomen kielen seassa alkuperäisessä merkityksessään Se on about kolme kilometriä täältä. – Cam. Aproximativ.
abus 1 std. slg. varata ensioikeus 2 std. slg. varaus, esim. leikkiä jnkn kanssa Abus mä! Mä olin täs ekana! Abus toi on mun! Abus mä ekaks. – Rezervare: pardon, scuză-mă, dar eu sunt primul!
abustaa std. slg. varata ensioikeus
AC ark. All city, arvonimi wraitterille, jonka tagi on joka puolella kaupunkia
Acapulkon kulta huum. hasislaatu
acid huum. LSD; trip, bad trip – Acid, Alice In Wonderworld, Biciclistul, Trips, Hoffman, Cosmos, Blotter, Yellow Sunshine, L, Sydney
acidhead huum. LSD:n käyttäjä
action 1 ark. (järjestetty) toiminta; vipinä, vilske, säpinä Urheilutalolla järjestetään actionia lapsille. Pelissä on riittävästi actionia. 2 ark. slg. action-elokuva, toimintaelokuva t. action-peli, toimintapeli
adejitna std. slg. hyvä (ainakin ruuasta)
adonis, Adonis leik. komea mies
aerobikata ark. harrastaa aerobicia
aerobikki ark. aerobic
aerobinen urh. aerobinen suoritus suoritus jossa hapen saanti ja kulutus ovat tasapainossa
afdelning huum. paikka, jossa poltetaan ja myydään hasista
affa std. slg. aurinko
afga huum. hasis – H, haș, maro, ciocolată, kkt, căcat, iarbă.
afgaani ark. afgaaninvinttikoira
afro ark. afrokampaus
afrosuomalainen slg. tummaihoinen, mustaihoinen, amerikanenglannin sanasta afroamerican
afääri ark. liiketoimi. Hämäräperäisiä afäärejä.
Agis std. slg. Aku Ankka
agroterrorismi, agriterrorismi  ark. maatalouteen kohdistuva bioterrorismi, esim. eläin- tai kasvitautien levittäminen, siis on eräänlainen terrorismi, joka kohdistuu maataloustuotantoon. Rajoitettu bioterrorismi anti-viljelykasvien ja biologisten aseiden kasvit (samalla myös myös anti-bioterrorismi kohdistettu karjaan), käsite voidaan määritellä tahallinen ja ilkeä käyttö tuholaisten (hyönteisten tai kasvipatogeenien phytophagous) yksityishenkilön, järjestö tai valtio, jotta vahingoittaa kasveja (kasveja, puita, maataloushyödykkeitä) tai vaikuttaa niiden tuotantoon, markkinointiin, jalostukseen tai kulutukseen.
ah, aah ark. mielihyvää ilmaiseva huudahdus Ah, toi tekee hyvää! Sit ku pääsee oikein kuumana päivänä uimaan, niin aah!
aha, ahaa 1 ark. äkillistä oivallusta tai ymmärtämistä ilmaiseva huudahdus: ahaa, ai Aha, täst napist pitääkin painaa ensin. Ahaa, nyt mä vasta tajusin! Toi on se kaveri, josta mä puhuin sulle. – Ahaa! 2 ark. hämmästynyt, harmistunut, välinpitämätön tms. vastaus, ilmaisemassa että asia on uusi: ai, ai jaa, vai niin, en tiennytkään Sulle tuli joku paksu kirje. – Aha, mitäköhän siinä oikeen on? Ooksä huomannu, et sulla on joku tahra tossa? – Aha, ja ihan uus paita.
ahaa-elämys psyk. välähdyksenomainen oivallus. Sai ahaa-elämyksen: tästäkö onkin kysymys. Acum înțeleg.
ahistaa ark. ahdistaa
ahtaalle, panee std. slg. ahdistella kysymyksin, tms Faija pani mut vitun ahtaalle siit valkkarista.
ahteri 1 std. slg. leik. pakarat, pehva, perse, perä, peräpuoli, pylly, selänpää, takalisto, takaosa, takapuoli; hanuri (iso) takapuoli Kato, mikä ahteri! 2 ark. perä Siellä mä vaan istuin sateessa ahteri märkänä. Työnnä se vaikka ahteriis. 3 std. slg. takapuoli, (myös laivan) Kaikki tsiigas sen Mirkun tiukkaa ahterii.
ahvenheinä kans. eri vesikasveista, esim. ahvenvidasta ja järvisätkimestä, ahvenruoho
ai 1 ark. kipua tai harmia ilmaiseva huudahdus: aih Ai saakeli, kun sattuu päähän. Ai, että sä kehtaat! 2 ark. äkillistä oivallusta, ymmärtämistä tai hämmästystä ilmaiseva huudahdus: aha, ahaa Ai tossahan ne avaimet onkin! Ai, sinäkö se olit? Ai kun kiva! 3 ark. ilahtunut, hämmästynyt, harmistunut, välinpitämätön tms. vastaus, ilmaisemassa että asia on uusi: aha, ai jaa, jaa, jaaha, vai niin, en tiennytkään Mä sain sit sen työpaikan. – Ai, sehän on hyvä juttu. Tiina kirjottaa tänä keväänä. – Ai se on jo niin vanha. Kuule, mä en ehtiny käydä kaupassa. – Ai mun pitää taas mennä. Sä et koskaan kuuntele, mitä mä puhun! – Ai. 4 ark. yllättynyt, täsmennystä vaativa vastaus: tarkoititko, että… Osta litra kevytmaitoa. – Ai kevytmaitoo? Eiks rasvaton käy sitten? Toi on se Ville. – Ai kuka Ville? Paa se laatikko tohon. – Ai tähän?
ai ai ark. torumista, päivittelyä tms. ilmaisemassa Varo vähän sitä lasia, ai ai! Ai ai, kun oisit uskonu mitä mä sanon. Ai ai, niinkö siinä taas kävi.
ai jaa, ai jaha ark. hämmästynyt, harmistunut, välinpitämätön tms. vastaus, ilmaisemassa että asia on uusi: aha, ai, jaa, niinkö, vai niin Tuolta ne nyt tulee. – Ai jaa, nyt jo? Ehtisitkö sä kattoo vähän tätä? – Ai jaha, mulla on kyllä nyt vähän kiire. Mä kutsuin äidin meille käymään. – Ai jaa.
ai niin ark. äkillistä oivallusta tai ymmärtämistä ilmaiseva huudahdus, varsinkin silloin kun asian olisi pitänyt olla jo aiemmin tiedossa Ai niin, sunhan piti tulla vasta seittemältä! Kuka toi oli? – No se oli se Ville, josta mä just puhuin. – Ai niin, joo.
aih ark. kipua ilmaiseva huudahdus: ai Aih, suoraan pikkuvarpaaseen! Älä revi, aih!
aihetunniste, hashtag atk. u.s. (2012) tunniste, joka esim. Twitterissä ohjaa viestin tai keskustelun haluttuun paikkaan tai jonka avulla voi hakea tiettyyn aiheeseen liittyviä viestejä tai keskusteluja. Hashtag koostuu #‑merkistä (= ristikkomerkki, ”risuaita”) ja sen perässä olevasta sanasta tai muusta merkkijonosta, esim. #kuntavaalit.
aika 1 ark. slg. melko; tosi 2 ark. vahvistussana, joka ironisesti käytettynä kääntää pääsanan merkityksen päinvastaiseksi Sen aika näyttää se selviää aikanaan. Mä kaaduin eilen rinteessä, teki aika hyvää ‘tuntui pahalta’. Olipa aika järkevä ‘järjetön’ temppu. Voi herranen aika, mitä me nyt teemme! Voi hyvänen aika tuota lasta! Hyvänen aika, totta kai saat tulla!
aika jättää slg. Kun minusta aika jättää.Când o să mor.
aika-ajo 1 urh. moottoriurheilussa ja pyöräilyssä: karsintakilpailu jonka perusteella selviävät jatkokarsintoihin t. varsinaiseen kilpailuun pääsevät ja heidän lähtöpaikkansa. 2 urh. pyöräilyssä: laji jossa kilpailijat yrittävät yksi kerrallaan ajaen saada mahdollisimman hyvän ajan. Voitti 500 metrin aika-ajon.
aikaero ark. eri aikavyöhykkeillä sijaitsevien alueiden ajan ero toisistaan Vieläkö kärsit aikaerosta?
aikaikkuna u.s. (2015) ajanjakso, jonka kuluessa jokin on mahdollista
aikalisä 1 ark. urh. tauko, jota tarvitaan jonkin asian tekemistä, loppuunsaattamista tai miettimistä varten Mä sanoin pomolle, että se on aikalisän paikka. Ville otti aikalisän ja lähti kaljalle. Alakynnessä oleva joukkue otti aikalisän. 2 kuv. Hallitus tarvitsi aikalisän kootakseen rivinsä.
aikansa elänyt ark. vanhentunut, vanhanaikainen Tää tietokone on jo aikansa eläny, ostasit uuden. Tommoset mielipiteet on jo ihan aikansa eläneitä. – Și-a trăit traiul, și-a mâncat mălaiul.
aikapeli urh. pelata jääkiekkoa, tennistä Pelata välihyökkääjää, välihyökkääjänä. Pelata miestä, palloa kohdistaa huomionsa pelaajaan, palloon. Pelata aikaa myös kuv. pyrkiä aikaa voittamalla säilyttämään (peli)tilanne. He pelaavat hyvin yhteen vars. kuv. sopivat yhteen, toimivat hyvin yhdessä.
aikarauta 1 leik. kello Aikarauta näytti seitsemää 2 std. slg. Mitä sun aikarautas sanoo?
aikasytytys kuv. leik. hitaasta oivaltamisesta
aikayksikkö, aikayksikön, alta 1 ark. alta aikayksikön, nopeasti, äkkiä 2 std. slg. aivan heti, pian (oikein a. y. = sekunti) Lassi lähti menee siit alta aikayksikön.
aikuiskasvatus slg. leik. kaularangan venytyshoito – Tratament prin tracțiunea coloanei cevicale.
aikuispakkaus u.s. (2015) Marttaliiton kehittämä, mm. tiskiharjan ja villasukat sisältävä selviytymispakkaus kotoa pois muuttaville nuorille
aikuisten oikeasti last. todella, tosissaan, oikeasti, ei leikisti Saanks mä tulla aikuisten oikeesti mukaan? Nyt mä suutun, ja ihan aikusten oikeesti. Cu adevărat. Ca oamenii mari.
aikuisten värityskirja u.s. (2015) aikuisille rauhoittumiseen ja rentoutumiseen tarkoitettu värityskirja, jonka kuvien värittäminen vaatii aikaa ja keskittymistä
aina slg. ilmaisemassa mahdollisuutta, kykenevyyttä tms.: joka tapauksessa, ilman muuta Kyllä mä sulle aina sen verran pärjään, et älä ala soittaa suutas. Aina me tommonen mökki maalataan yhessä päivässä.
ainaskaan slg. last. ainakaan, kieltolauseissa ilmaisee mahdottomuutta tai hylättävää mahdollisuutta En minä ainaskaan!
ainaskin slg. last. ainakin Mä ainaskin lähen mukaan. Tiinalla on ainaskin kymmenet farkut. Mä en ainaskaan tuu sinne. Me ei ainaskaan olla tehty mitään. Et sattuis tietään, mist sais ainetta?
aine 1 ark. alkoholista t. huumeista 2 std. slg. huum. usein monikossa: huumausaine, huume tai huumausaineen tapaan käytetty lääke Hankkia ainetta, aineita. Se hankki ainetta jostakin. Ei niitten aineitten kanssa pitäis pelleillä. Tony ryyppäsi ja käytti aineita.
aineessa, aineissa slg. huumausaineen tai huumaavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena, kamoissa Ei se tajunnu mitään, se oli ihan aineessa. Mä näin sen kaverin silmistä, että se oli jossain aineissa.
ainis std. slg. koul. slg. ainekirjoitus (koulussa)
ainoa, ainoastaan ark. Siellä voi päästä ainoastaan hengestään.
aioli ruok. valkosipulilla maustettu majoneesi jota käytetään erityisesti espanjalaisessa keittiössä
aisa alat. siitin
aisboksi std. slg. jääkaappi Panitsä jo milkin ja smöret aisboksiin?
aisoissa ark. kurissa, komennossa, hallinnassa Villellä ei noi raha-asiat oo aina oikein aisoissa. Etsä nyt saa sitä lasta aisoihin?
aita urh. aitajuoksussa käytettävä este; mon. aitajuoksu. 400 m:n aidat.
aitajuoksia, aituri urh. vrt. aitajuoksu
aitajuoksu urh. kilpajuoksu jossa ylitetään radalle tasavälein asetettuja, helposti kaatuvia aitoja. 110 m:n, 400 m:n aitajuoksu.
aitoa urh. juosta aitajuoksua. Aitoi 110 m ajassa 14,4.
aitoo! std. slg. tosi hienoa! Tosi aitoo!
aituri 1 urh. aitajuoksija 2 kuv. uskottomasta aviopuolisosta, vars. miehestä
aivo slg. Ottaa aivoon harmittaa, risoo, ottaa päähän. Minua ottaa aivoon, kun – –.
aivofilmi ark. aivokäyrä – Electroencefalogramă.
aivohaveri lääk. kuv. u.s. (2013) aivoverenkiertohäiriötä tarkoittavan englannin stroke‑sanan tilalle ehdotettu sana. Aivohaveri nousi esiin Aikakauskirja Duodecimin ja Lääketieteen sanastolautakunnan järjestämässä sanakilpailussa.
aivoitus vanh. leik. ajatus, aie
aivokoppa slg. Minun aivokoppaani ei todellakaan mahdu miksi päädyttiin tällaiseen ratkaisuun.
aivokuume ark. aivotulehdus – Encefalită.
aivokääpiö std. slg. typerä, tyhmä, idiootti, aivokääppä Ootsä ihan aivokääpiö, ne kusetti sua taas.
aivolima, aivolimat std. slg. räkä rää´ät Jos kuljen pää kenossa, niin aivolima valuu vain toisesta sieraimesta. Ripa päästi kunnon aivolimat rättiin.
aivoon, ottaa std. slg. harmittaa Mua sit ottaa aivoon toi sun nalkutukses.
aivopesu  slg. menettely jolla ihminen koetetaan saada kritiikittömästi vaihtamaan poliittisia tm. käsityksiään.
aivopieru 1 slg. alat. älytön, typerä ajatus, ehdotus tai käyttökelvoton idea, kommentti tai mielipide Yks varsinainen aivopieru toi sun ideas. Kolumnisti päästi käsittämättömän aivopierun. Jonkin aivopierun seurauksena ostimme mökin ilman mukavuuksia. 2 slg. muistikatkos
aivoriihi ark. jotakin asiaa pohtiva ryhmä, aivotrusti, think tank, brain trust – Trustul creierilor (grup, comisie, consiliu de experţi).
ajaa 1 ark. muusta liikkumisesta (kuin autosta) Hiihtäjä ajoi päin aitaa. Ajoi läpi vastustajan puolustuksen ja teki maalin. 2 ark. käyttää konetta, laitteistoa, prosessia tms. määrätavalla Ajaa moottori sisään suorittaa moottorille totutusajo. Ajaa [= tehdä] saumaa koneella. Tunnelin ajaminen louhinta. Ajaa (ulos) [= esittää, lähettää] ohjelma radiossa. Virtapiiriin ajettu [= syötetty] teho. Ajaa [= suorittaa] analyysi (automaattilaitteistolla). Ajaa alas pysäyttää (vähitellen) jk tuontantoprosessi tms. Ydinvoimala ajettiin alas huoltoa varten. 3 atk. suorittaa määrätehtävä tietokoneella Ajaa ohjelma. Ajaa aineisto tietokoneella. Tietojen ajaminen magneettinauhaan. 4 ark. Ajaa ehdotus läpi saada ehdotus hyväksytyksi, toteutetuksi. Kuulakynä ajaa saman asian [= kelpaa samaan] kuin täytekynä.
ajaa alas ark. pysäyttää jokin laite tai prosessi; vähentää tai supistaa jotain toimintaa. Koko verkko piti ajaa alas, kun netissä oli jotain häikkää. Se osasto vaan ajettiin alas, ja kaikki sai potkut. – A reduce activitatea.
ajaa lusikka pohjassa std. slg. ajaa autoa kovin lujaa
ajaa läpi ark. saada asia hyväksytyksi tai toteutetuksi Meiän taloyhtiö nostaa vastiketta, se ajettiin läpi viime kokouksessa. – A face să se adopte, să se aprobe.
ajaa pihalle ark. ajaa pois, ulos, tiehensä Mitä sä tommosta juoppoa kattelet, aja se pihalle!A arunca afară.
ajaa saman asian ark. on yhtä hyvä, kelpaa samaan tarkoitukseen Ei siin mitään sulaketta tarvita, rautanaula ajaa saman asian. – E la fel de bun.
ajaa sisään ark. auton tai muun moottorin totutusajosta; ottaa käyttöön jokin uusi väline, järjestelmä tms. Älä huudata sitä moottoria, sitä ei oo vielä ajettu sisään. Kengät ja sukat pitää ajaa sisään, ennen ku lähetään maratonille. Meiän valmentaja on ajanu sisään uutta pelisysteemiä. A roda.
ajaa takaa ark. yrittää, tavoitella; tarkoittaa Mä en ny oikein ymmärrä, mitä sä ajat takaa. – A urmări. A avea un scop, un țel.
ajaa ulos ark. lähettää valmiiksi nauhoitettu ohjelma televisiossa tai radiossa Se ohjelma nauhotettiin ajat sitten, mutta ne ajaa sen ulos vasta maanantaina. – A transmite în eter. A difuza.
ajan kanssa (aika) ark. vähitellen, ajan mittaan; huolellisesti, paljon aikaa käyttäen Kyllä sä siihen totut ajan kanssa. Tätä talokauppaa pitää nyt miettiä oikein ajan kanssa. Cu timpul.
ajatella ark. huudahduksissa huomiota kiinnittämässä t. sanontaa tehostamassa
ajeeraa std. slg. telmiä, rähjätä
ajo 1 ark. koneen, laitteiston tms. käyttäminen määrätavalla Auton sisäänajo totutusajo. Tuote-erän ajo valmistusprosessissa. 2 ark. ihokarvojen pois leikkaaminen määräalueelta. Parranajo.
ajokki ark. ajoneuvo, ajopeli, kulkupeli
ajokondis std. slg. ajokunto Ootsä jo ajokondikses?
ajolähtö urh. pesäpallossa: tilanne jossa kaikilla pesillä on etenijä, ajo, ajolähtö, ajotilanne, ajolähtötilanne Purkaa ajolähtötilanne. Ajon purkautuminen.
ajopeli ark. ajoneuvo, ajokki, kulkupeli Joku ajopeli täs pitäs olla, auto tai prätkä.
akallinen leik. naimisissa oleva mies
akantappaja leik. moottoripyörän sivuvaunu Mä en tommoseen akantappajaan enää istu.
akat, ottaa, tehdä std. slg. kaatua esim. suksimäessä Jätkä otti akat ekalla rundilla.
akateeminen vartti ark. yliopistossa yleinen tapa, jonka mukaan luennot ja muut tilaisuudet aloitetaan vasta viisitoista minuuttia ilmoitettua myöhemmin Me alotetaan aina tasalta, ei tääll oo mitään akateemista varttia. Kait sitä aina sen akateemisen vartin verran voi myöhästyä. – Sfertul academic.
Akis std. slg. Aku Ankka Mihin sä oot jemmannu mun Akikset?
akka 1 ark. halv. (vanha) nainen, eukko, mummo, (halventava) muija, muori, (raamattu) ämmä, (puhekieli) nainen Ei siellä ollu ku jotain vanhoja akkoja. Miten toi akka jaksaa aina huutaa? 2 std. slg. nainen, tyttö 3 ark. korttip. pelikorttipakan kuningatar, rouva Ville löi ristiakan pöytään.
akkainlehti halv. naistenlehti
akkamainen halv. akkamaisesti, akkamaisesuus: epämiehekäs, naismainen, raukkamainen, pelkurimainen; raukkamainen Mun mielestä kainalokarvojen ajaminen on akkamaista. Lopeta toi akkantainen valitus!
Akkari, Akkis, akkari ark. std. slg. Aku Ankka -lehti Tuliks tänää akkari? Snadina mä blukkasin kaikki Akkarit.
akkautua halv. naisistua
akkavalta leik. naisvalta, hamevalta
akku std. slg. kuuden pullon lonkero- tai olutpahvikko Ota se akku messiin.
akkulataamo std. slg. mielisairaala
akoittua leik. ottaa vaimo, mennä naimisiin
akrohiihto urh. freestylehiihdon laji, jossa loivassa ja leveässä rinteessä tehdään mm. piruetteja, kierteisiä hyppyjä ja sauvavoltteja musiikin säestyksellä
akrojooga u.s. (2016) (pari)akrobatiaa ja joogaa yhdistävä liikuntamuoto
aktiivimalli u.s. (2017) ks. osallistumistulo
aktivointilauta u.s. (2017) seisomatyöskentelyyn tarkoitettu, jalkojen alle asetettava joustava levy, joka aktivoi lihaksia ja auttaa seisomaan ryhdikkäästi
Aku ja Iines slg. poliisiparit, joista toinen on nainen ja toinen mies
akuhoito ark. akupunktuuri(hoito)
akupiste ark. akupunktuuripiste
akvaviitti ark. norjalaista tai tanskalaista viinaa, jonka päämauste on kumina
ala laputtaa, painua std. slg. mene tiehesi, häivy Alkakaas ny laputtaa jonnekin muualle. No niin, alahan laputtaa! Ala painuu siitja vähän äkkiä!Șterge-o de-aici! Fă pași!
ala vetää std. slg. mene tiehesi, häivy, antaa heittää, antaa vetää, mene pois Ala jätkä vetää, ettei käy huonosti. – Șterge-o de-aici! Fă pași!
alakantissa, alakanttiin ark. jostain luvusta tai määrästä: liian vähän, alhaalla Pomo ei voi millään myöntää, että mun palkka on alakantissa. Opettaja anto numerot selvästi alakanttiin.
alakerta 1 std. slg. sanomalehden toimitussivun alaosan juttu Kenelt tulee tänää alakerta? 2 std. slg. häpykarvoitus Oikeel blondil on aika vaalee alakertaki. 3 ark. urh. puolustajat, puolustus
alakierre urh. kierre jossa pallon alapinta kiertyy pallon liikkeen suuntaan
alakierrelyönti urh. vrt. alakierre
alakierteinen urh. Alakierteinen kämmenlyönti.
alakoukku urh. nyrkkeilyssä alhaalta ylöspäin isketty koukku
ala-koulu koul. slg. ala-aste
alakuu kans. vähenevä kuu
alamäkiajo urh. eräs maastopyöräilyn laji
alamäkiluistelu urh. urheilulaji jossa luistellaan kilpaa alamäkeen jäädytettyä kourumaista rataa pitkin
alan mies 1 ark. asiantuntija, ammattilainen Remonttihommiin tarvitaan alan mies. 2 std. slg. oman alansa hallitseva Sähä bonjaat noi brenkut, sähän oot alan miehii. 3 slg. iron. alkoholisti, rikollinen tai muuten epämääräinen henkilö Alan miehet oli jo Alkon nurkalla oottelemassa. Expert în domeniu.
alanurkkalaukaus urh. Ampua rangaistuspotkun maalin alanurkkaan
alapeti ark. kerrossängyn alin vuode
alapää ark. takapuoli, sukupuolielimet ja peräaukon seutu ja niiden lähialueet Mullon jotain ihme näppylöitä tuolla alapäässä. Törkeen näköstä, jos ei oo yhtään alapäätä ajeltu.
albari, alpari std. slg. valokuva-, postimerkki- tai muistoalbumi
alas 1 ark. Istua alas istuutua, käydä istumaan 2 urh. Puolustaja jättäytyi liian alas liian lähelle omaa maalia
alasajo ark. Ajaa alas pysäyttää (vähitellen) jk tuontantoprosessi tms. Ydinvoimala ajettiin alas huoltoa varten. kuv. Vanha organisaatio ajettiin alas. – Reducerea activității.
alasuoja; alasuojus urh. urheilijoiden käyttämä sukupuolielimiä suojaava varuste, alasuojus Jääkiekkoilijan, potkunyrkkeilijän alasuoja, alasuojat.
ale 1 ark. alennus, alennusmyynti Anttilassa on iha hirvee ale! Sokoksella on kaikki vaatteet alessa. Mä sain hyvän takin alesta. Nyt joulun jälkeen on isot alet. Noissa aleissa tulee tehtyä turhiakin ostoksia. 2 ark. pintahiivaolut
Aleksi, Alexi std. slg. Aleksanterinkatu Olis se kliffaa, jos Aleksil ei menis fiudeja.
Aleppon kellot u.s. (2016) ks. saattokellot
alfauros slg. erityisesti fyysisiltä ominaisuuksiltaan lajinsa parhaimmistoon kuuluva mies tai muu uros Alfauros on mies, jonka kanssa kaikki naiset haluaisivat seurustella. Siksi kutsutaan myös eläinlauman johtavaa urosta. Kato, tossa kävelee oikein varsinainen alfauros!
Alfred Nussi leik. (armeija) Kuvitteellinen henkilö, joka varastaa muiden tavaroita. Kun jokin tavara on hävinnyt ja syyllinen ei ole selvillä, se on yleensä nussin varastama. Koko nimeltään Alfred de Nussët tai Alfred Nussija (vaihtelee).
algis huum. algidon
alhainen kans. henkilöstä joka ei viero alempiaan, tavallisia ihmisiä
alhaalla urh. lähellä omaa maalia. Pelata liian alhaalla.
alikessu  sot. slg. alikersantti
alivalottunut std. slg. halv. musta(ihoinen)
alisteinen ark. riippuvainen, epäitsenäinen, heikkotahtoinen, alistussuhteessa oleva; toisarvoinen, toissijainen Alisteiseen asemaan joutunut vähemmistö. Kokonaisuuden kannalta alisteiset yksityiskohdat. Supus. Dependent. Slab.
alituiseen ark. alinomaa, yhtä mittaa, yhtenään, myötäänsä, aina, alati, alituisesti, herkeämättä, lakkaamatta Puhua pälpättää alinomaa.
alivoima; alivoimapeli urh. Pelata alivoimalla vajaalla miehityksellä
alja, alia std. slg. koul. slg. algebra Hikinen päivä skoilessa, aljaa ja jommaa.
alkaa (jollekulle) slg. haastaa riitaa, uhitella Älä sä mulle ala! Ei kannattas alkaa isommille.
alki ark. slg. alkoholisti
alkkari std. slg. alushame Näkyyks mun alkkari hameen alta?
alkkarit ark. std. slg. alushousut Pitäs ostaa uusia alkkareita. Mä pesen pyykkiä, ku kaikki alkkarit on likasia. Paas alkkarit jalkaan. Kenen alkkarit sulla on päällä. Alkkaritki tuli ihan skeidaseks.
alkkis 1 ark. std. slg. alkoholisoitunut, alkoholisti Eno on ihan täysi alkkis. Mä en kestä noita alkkiksia. Maken faija on täys alkkis, se pitäis kuskaa hoitoon. 2 slg. alkoholi
alkkomahooli ark. slg. alkoholin lämpinimi
Alko ark. viinakauppa Menimme paikalliseen alkoon ostoksille. Lähetää Alkoon hakee kaks jalista.
alkoholikassa ark. alkoholin annostelu- ja myyntipiste anniskelupaikassa, viinikassa Ravintolan alkoholikassa. Työskennellä alkoholikassana [= alkoholikassan hoitajana] yökerhossa
alkolukko ark. hengitysilmaa mittaava laite, joka estää päihtynyttä henkilöä käynnistämästä ajoneuvoa; laite, joka estää yli 0,2 promillen humalassa olevan kuljettajan käynnistämästä autonsa
alkuerä urh. ensijakso, karsintaerä, alkukarsinta, alkukilpailu Putosi jo alkukarsinnassa, alkukarsinnoissa. Päästä jatkoon alkukilpailusta. Runda de calificare.
alkulohko urh. Joukkue ei selvinnyt jatkoon alkulohkostaan.
alkupotku urh. pelinaloituspotku jalkapallossa
alkusarja urh. Joukkue voitti alkusarjassa oman lohkonsa ja selvisi ylempään loppusarjaan.
all city ark. ks. AC
all stars -joukkue urh. jnk sarjan, turnauksen tms. tähtipelaajista (teoriassa) koottu joukkue
alla ark. jnk alaisuudessa, alaisena, kohteena. Huolien alla [= rasittamana, painamana] kamppaileva ihminen. Äidin valvovien silmien alla. Vihollisen tulen alla paremmin: tulessa, tulelle alttiina, tulen kohteena. Työn alla paremmin: tekeillä, valmisteilla. Korjauksen alla paremmin: korjattavana. Holhouksen alla paremmin: holhouksen alaisena, holhouksessa.
allakka ark. kans. almanakka
alle 1 ark. jnk alaisuuteen, alaiseksi, kohteeksi Joutua vieraan vallan alle paremmin: alaiseksi, alaisuuteen. Joutua vihollisen tulen alle paremmin: tuleen, tulelle alttiiksi, tulen kohteeksi. Ottaa jtak työn alle paremmin: tehtäväksi, valmistettavaksi tms. Holhouksen alle paremmin: holhouksen alaiseksi, holhoukseen. 2 korttip. Mennä, päästä alle lyödä tikkiin siinä olevaa parasta korttia pienempi kortti.
allekirjoittanut [puheessa vain leik.] minä
alli leik. tav. mon. olkavarren alapuolisesta rasvakerroksesta ja veltosta ihosta
allit slg. (naisella) käsivarsien yläosan roikkuva lihas käsivarren alapuolella; käsivarren alla, ojentajalihaksen puolella roikkuvat ja vällyvat läskit Lihosin sinä kesänä ja mul oli allit.
alpinisti 1 ark. vuorikiipeilijä 2 urh. alppilajien kilpailija
alppicurling urh. jääkolkka, (luonnon)jäällä t. asfaltilla pelattava curlingin tapainen peli
alppihiihto urh. Alppihiihdon lajeja ovat syöksylasku, pujottelu, suurpujottelu, supersuurpujottelu ja alppiyhdistetty
alppihiihtäjä urh. vrt. alppihiihto
alppilaji urh. alppihiihdon eri lajeista
alppiyhdistetty urh. alppihiihdon yhdistelmäkilpailu, johon kuuluvat pujottelu ja syöksylasku
Alppis std. slg. Alppila Alppiksen kautta skimbattii Laaksoon.
alta ark. Hän on hiukan alta [= alle] kolmenkymmenen (vuoden). Alta aikayksikön nopeasti, äkkiä. Alta lipan. Panna jkta alta lipan pitää pilkkanaan, panna halvalla.
alta aikayksikön ark. heti, erittäin nopeasti Nyt häivyt siitä ja alta aikayksikön! Heti ku se sai rahaa, se tuhlas ne alta aikayksikön. – Imediat.
alta lipan slg. pilkkaamisesta, panettelusta; vähättelystä; huonosti, alle arvostelun Yritätkö sä panna mua alta lipan? Siinä ohjelmassa pistetään poliitikkoja koko ajan alta lipan. Opettaja veti oppilaita alta lipan. Noi sun puheet menee ihan alta lipan. – A ironiza. A-și bate joc.
altavastaaja 1 ark. henkilöstä joka joutuu vastaamaan (kiusallisiin) kysymyksiin t. arvosteluun Ministeri esiintyi altavastaajana televisiohaastattelussa. 2 ark. alakynnessä olevasta Joutui ottelussa täysin altavastaajaksi.
althaimeri, altsu std. slg. vanhus, (Alzheimer-tauti)
altsu std. slg. menettää muistinsa
aluehallintovirasto lyh. AVI tai avi u.s. (2010) lupa‑, valvonta‑ ja oikeusturvatehtäviä hoitavia alueellisia virastoja, joille vuoden 2010 alussa siirtyivät mm. entisten lääninhallitusten tehtävät
aluekehittäjä ark. Hiihtoliiton työntekijä, joka määräalueella kehittää mm. seuratoimintaa ja hiihto-oloja
aluekunta ark. kunta-ja palvelurakennehankkeessa kaavailtu suurkunta; hankkeessa Suomi jaettaisiin noin 20 suurkuntaan, jotka vastaisivat palveluista ja niiden rahoituksesta
alvari 1 std. slg. totta 2 huum. kannabis, baja, väsäri, touhuri, kyhäri
alvariinsa 1 ark. kans. alituisesti, yhtenään, jatkuvasti, koko ajan Mikähän tota vaivaa, kun se juoksee alvariinsa vessassa? Nää tietokoneet temppuilee alvariinsa. 2 std. slg. koko ajan, tavan takaa, jatkuvasti Sen faija on kännissä alvariinsa, ei selvää päivää nää.
Alvarin aukio ark. Espoon Otaniemessä pieni aukio Aalto-yliopiston päärakennuksen edessä
alvi ark. ALV, arvonlisävero
amatsoni leik. voimanainen, miesmäinen nainen
amatööri 1 ark. harrastelija, harrastaja 2 halv. jtak harrasteleva henkilö, diletantti
amatöörijoukkue urh. amatöörien joukkue Yliopistopelaajista koottu amatöörijoukkue.
amatöörinoikeus urh. tav. mon. oikeus ottaa osaa amatöörien kilpailuihin Menettää amatöörinoikeutensa.
amatööriottelu urh. amatöörien välinen ottelu Nyrkkeilyn amatööriottelut.
ammattilaisjoukkue urh. ammattilaisten joukkue Ammattilaisjoukkueiden värvärit.
ammattilaisottelu urh. ammattilaisten välinen ottelu
ammattilaissopimus urh. Hän allekirjoitti ammattilaissopimuksen Arsenalin kanssa.
ammattilaistaa; ammattilaistua urh. muuttaa ammattilaisten harjoittamaksi Ammattilaistaa jääkiekkoilua. Ammattilaistunut ralliautoilu.
ameeba std. slg. tyhmä, kelju
amerikanrauta ark. leik. std. slg. dollarihymy, amerikkalaisesta (henkilö)autosta, jenkkirauta jenkkirassi, iso ja komea yhdysvaltalainen vanha auto Se hankki itellesä sika hienon amerikanraudan. Niillä oli hääautona vanha amerikanrauta, viisysi Cadillac.
Amerikka ark. Yhdysvallat
amfe, amfis std. slg. huum. amfetamiini
amis, ammis koul. slg. ammattikoulu, ammattioppilaitos, ammattikouluoppilaitos Villen pikkuveli on amiksessa. Valkan amikses oli yks vuos jotku slangiskabat. Meetsä ekaks ammikseen vai tsökaatsä jotai duunii? 2 koul. slg. ammattioppilaitoksen oppilas
amisviikset koul. slg. amislaisen haituvaiset viikset, ilmaisulla lukiolaiset halusivat erottautua amislaisista, joita pitivät tyylittöminä – Mustața elevilor școlilor profesionale.
ammattitappaja halv. ammattisotilaasta t. palkkamurhaajasta
ammis, amis koul. slg. std. slg. ammattikoulu, ammattioppilaitos, ammattikouluoppilaitos Villen pikkuveli on amiksessa. 2 koul. slg. ammattioppilaitoksen oppilas
ammu last. lehmä Kattokaa lapset, tuollon ammuja!
ammuvainaan nuotilla ark. epäpuhtaasti, nuotin vierestä Jotkut humalaiset mölisja laulo ammuvainaan nuotilla. Pappi veisas kovaa mutta ihan ammuvainaan nuotilla. – Pe marginea subiectului.
ampaista, ampasta, ampasee ark. std. slg. syöksähtää, syöksyä, pinkaista, lähteä nopeasti, lähteä kiireenvilkkaa ( ampasee liikkeelle). Ohjus ampaisi lentoon. Ampaista pakoon, vastustajansa kimppuun. Lissu ampas siitä heti ku Lasse skulas sille. A țâșni.
ampari ark. ampuhaukka (lintuslangi)
amppari 1 ark. std. slg. ampiainen Amppari pisti mua kieleen! Amppari pisti mua niskaa ku mä dallasin skutsissa. 2 slg. ambulanssi Sinne meni kaks kyttää ja amppari!
ampu ark. Ampu tulee [varoitushuuto louhintatöissä tms.: kohta räjähtää]!
ampua 1 ark. räjäyttää. Louhia ampumalla. 2 urh. laukaista pallo tms. maaliin t. kohti maalia. Puolustajan estäessä ei päässyt ampumaan. Ampui voittomaalin.
ampua lonkalta ark. ampua nopeasti, tähtäämättä lonkan korkeudelta Älä tähtää, ku ammu vaan lonkalta! A împușca de la șold. [Expresia corectă se referă la vorbitul pe negândite – o shoot from the hip; aus der Hüfte schießen]
ampua yli ark. liioitella, mennä liian pitkälle Musta noi eläintensuojelijat ampuu vähän yli. Äikänope sano, et mä ammuin yli siinä aineessa. – A sări peste cal.
ampumahiihto urh. hiihto(kilpailu) johon on yhdistetty ammunta
ampumahiihtäjä urh. vrt. ampumahiihto
ampumarata leik. tanssipaikka tms. josta on helppo hankkia, iskeä, seuralainen
ampuu std. slg. hankkia naisseuralainen esim. tansseissa
amuse, snöbäri rav. keittiön tervehdys
anaali std. slg. peräaukko
anaboli, anabolit ark. anaboliset steroidit Anabolien käytöstä kärähtänyt juoksija.
anaboliset steroidit dop. miessukuhormonin eli testosteronin tapaan vaikuttavia hormonivalmisteita
anakonda std. slg. penis Heitin tos hintsusti anakondaa mekkoon.
ananastukka u.s. (2014) palmutukka, hiusmalli, jossa hiukset ovat hyvin lyhyet sivulta ja takaa mutta pidemmät pään päällä. Hiusmalli oli suosittu mm. vuoden 2014 jalkapallon MM‑kisojen pelaajilla.
anderssonit std. slg. naisen rinnat
angsti, angstaa slg. ihminen, joka kieriskelee itsesäälissä
animaaliset tuoksut rav. viini, josta aistittavissa eläimellinen tuoksu, esimerkiksi hevosen hiki
ankee std. slg. ikävä, tylsä Se oli aika ankee pätkä.
ankkalammikko ark. slg. ankdammen, käsite, jolla ilmaistaan, että jokainen suomenruotsalainen tuntee linkin kautta toisensa Det här är så ankdammen (eli niin tavanomaista ankkalammikkoa)
ankkana std. slg. humalassa Tulit taas yöllä himaan ankkana.
ankkuri 1 kuv. Toivon ankkuri. Nostaa ankkuri lähteä. 2 urh. ankkuriosuuden hoitava urheilija, viestin viimeinen osuus Juosta, hiihtää ankkuriosuus. 3 ark. uutisankkuri, television uutistenlukija
Anna std. slg. Annankatu
Annanvennu std. slg. Arbetetsvänner, tanssipaikka Annankadulla
annos ark. rav. ruok. jäätelöannos Kai, otettaan annoksia!– Porție de înghețată ornamentată, servită în cupă la cofetărie.
anoppi 1 rav. raastinrauta 2 rav. anislikööri
anoppimuori leik. anoppi
antaa 1 ark. ihmettelyä t. päivittelyä ilmaisemassa Mutta annas olla [= kuinka ollakaan], tyttö pääsikin luokaltaan. Anna mun kaikki kestää! 2 urh. syöttää t. jättää pallo t. jääkiekko toiselle pelaajalle. Antaa taakse puolustajalle. 3 ark. std. slg. antautua yhdyntään, naisesta: suostua sukupuoliyhdyntään Tyttö, joka antaa kaikille. Lissu pyys sut eile niille, jouduitsä antaa?
antaa hanaa slg. kaasuttaa, ajaa kovaa, mennä kovaa Heti ku päästiin moottoritielle, mä annoin hanaa. Annas hanaa, et päästään ohi tosta traktorista! A-i da gaz. A-i da bătaie.
antaa heittää std. slg. käskeä lähtemään pois, käskeä poistumaan, mene tiehesi, häivy, ala vetää, antaa vetää Hei sä siellä, antaa heittää vaan pihalle siitä! Antaa heittää siit niinku ois jo!Șterge-o! Piei d-aici! Fă pași!
antaa huutia slg. nuhdella, torua Poliisit anto meille huutia, ku pyörässä ei ollu valoja. Kyllä mä annan huutia niille puhelinmyyjille. A mustra. A certa.
antaa kenkää std. slg. erottaa työsuhteesta, potkia pois jostakin, lopettaa seurustelu Sille juopolle annettiin lopulta kenkää. Valmentaja antaa kenkää, jos ei käy treeneissä. Tiina anto kenkää sille jätkälle. Broidi sai kenkää duunista ku se oli aina ihan mäsässä. A da afară. A epura.
antaa kyytiä slg. ajaa tiehensä, karkottaa; lyödä, antaa selkään, voittaa ylivoimaisesti Nyt pitää mennä tai noi vartijat antaa meille kyytiä. Suomi anto Ruotsille kyytiä lätkän MM-kisoissa. A goni. A alunga. A bate, a învinge.
antaa liekaa slg. antaa jollekin vapauksia, mahdollisuuksia Heti ku mä annan sille lapselle vähänkin liekaa, se menee ihan mahottomaks. Nyt on tässä pelissä niin kova vastustaja, et liekaa ei voi antaa yhtään. – A slăbi priza. A permite.
antaa mennä slg. huolettomana kehotuksena: siitä vaan, olkoon, antaa palaa Otetaanko vielä yhet? – Antaa mennä! Joko mä painan? – Anna mennä! – Dă-i-nainte. Nu te opri.
antaa monoo std. slg. potkaista Mä annoin sille monoo kuse yritti käydä hiblaan mua.
antaa olla slg. ärtyneenä kehotuksena: riittää, lopeta jo, älä tee mitään Antaa olla, mua ottaa päähän koko touhu. Ymmärrätkö sä? – Joo joo, anna olla jo! A lăsa în pace.
antaa palaa ark. huolettomana, riehakkaana kehotuksena: siitä vaan, antaa mennä Tuleeks sielt ketään? – Ei tuu, antaa palaa vaan! Anna palaa, äläkä mieti turhia! – Dă-i-nainte. Nu te opri.
antaa palttua slg. olla välittämättä jostakin Älä välitä sen jätkän jutuista, anna palttua vaan. Mä annoin palttua koko jutulle. – A nu-i păsa.
antaa persettä std. slg. antautua yhdyntään (naisista) Sehän anto persettä joka jätkälle. A accepta un raport sexual.
antaa pitkät slg. olla välittämättä jostakin, suuttua, haistattaa pitkät, antaa paskat jollekulle, hylätä, viitata kintaalla Tommoselle nuijalle mä annan pitkät. Joskus tekis mieli antaa vaan pitkät kaikille. – A nu-i păsa de ceva.
antaa piupaut slg. olla välittämättä jostakin Isä aina vaan huutaa ja mun mielipiteille se antaa piupaut. Tänään mä lepään ja annan piupaut kaikille kotihommille. A nu-i păsa.
antaa revaa std. slg. antautua yhdyntään Antaaks se revaa kossuflindast? A accepta un raport sexual.
antaa soittaa ark. huolettomana, riehakkaana kehotuksena: siitä vaan, antaa palaa Antaa soittaa vaan, tie on tyhjä! Spune! Dă-i drumul.
antaa suostua slg. sukupuoliyhdyntään, antaa naida Anna nyt mulle! Annoiks sä sil jätkälle? Se jätkä ei oo antanu viikkoon. – A da. A accepta actul sexual.
antaa tulla slg. uhmakkaana kehotuksena, kun toinen haluaa tehdä tai sanoa jotakin: siitä vaan, voit toimia, olen valmis vastaamaan Haluuks sä turpaas? – Antaa tulla vaan! Mulla olis sulle yks juttu. – No, anna tulla! Spune! Dă-i drumul.
antaa turpaa, turpaan std. slg. lyödä kasvoihin Mä annan sulle turpaan, jos viel hittaan sut täältä.
antaa vetää std. slg. käskeä lähtemään pois, mene tiehesi, häivy, ala vetää, antaa heittää Antaa vetää niin kuin olis jo! Antaa vetää siit – ja sassiin. Șterge-o de-aici! Fă pași!
antaaminen ark. slg. naisesta: suostuminen sukupuoliyhdyntään
anteeksi 1 ark. ilmaisemassa pyyntöä t. toivetta, että toinen jättäisi huomiotta jnk rikkomuksen tms. t. olisi siitä pahastumatta; myös ilmaisemassa vastaavanlaista myötämielistä suhtautumista pyytäjää kohtaan Pyytää jklta anteeksi jtak. Pyydän anteeksi käytöstäni. Anna anteeksi huomaamattomuuteni. Anteeksi nyt tämä aiheuttamanivaiva. Anna anteeksi, että myöhästyin. Suokaa anteeksi, jos olen loukannut Teitä. Pojalleen äiti antoi kaiken anteeksi. Tämän kerransaat anteeksi. 2 erik. Antaa, saada velka anteeksi vapauttaa, vapautua velanmaksuvelvollisuudesta 3 ark. kohteliaisuus fraaseissa tms. Suonette anteeksi vielä parikysymystä. Anteeksi, en kuullut. Anteeksi [= en kuullut, voit(te)ko toistaa]? Anteeksi, missähän täällä on WC? Anteeksi, onko tässävapaata? Anteeksi, tämä paikka on varattu.
antenniosasto sot. slg. keskussotilassairaala Tilkan psykiatrinen osasto
antero std. slg. tyhmä Se oli täys antero.
antijytky u.s. (2012) vastajytky
antti rav. entrecôte (ilman rasvaa)
aparaatti, apparaatti ark. std. slg. väline, laite, koje, kone, järjestelmä, koje(isto), vehje; toimintakoneisto Tää on aika hieno aparaatti, tää uus videokamera. Kaikenlaista härveliä ja aparaattia. Yhteiskunnan aparaatti. Minkä vitun appaaratin sä oot ny menny böllii?
apashi std. slg. jengiläinen
apaut

 

std. slg. apauttiarallaa, öbauttiaralla, noin, suunnilleen (< about) Risteytetty kotimaisesta sanasta palttiarallaa ja englannin sanasta ”about”. Myös pauttiarallaa. Se on tollanen, apaut viiskyt kilsaa täält pohjosee. Cam. Aproximativ.
ape ark. kuv. ruoka
apilaviski std. slg. maito Osta samal apilaviskii
apinaihminen tiet. oletettu ihmisenmuotoisten apinoiden ja ihmisen välimuoto, varhaisesta ihmisen sukulaisesta, jonka kallo löytyi Tšadista Sahelin autiomaasta
apinalaatikko ark. toimittajien kuvat esittävä tunnuslaatikko
apinanraivolla std. slg. riehakkaasti Gimma kävi mun päälle ihan apinanraivolla.
apinoida std. halv. matkia, jäljitellä Villen pikkuveli aina apinoi sitä. Onks sitä pakko apinoida, jos joku tekee tyhmyyksiä? Pitääks sun aina apinoida isobroidiis?
aplari std. slg. appelsiini Paljo sä jouduit kärsii noist hikisist aplareist?
apoptoosi biol. lääk. solujen normaali kuolema, ohjelmoitunut solukuolema
aporkat std. slg. kengät
apostolinkyydillä leik. jalan, jalkapatikassa, kävellen Ei sinne oo tietä, pitää mennä apostolinkyydillä. Pe jos.
apostolinkyyti leik. Kulkea jalan, jalkapatikka
appari 1 std. slg. apukoulu Appari oli se snadi haussi siin Kaltsin skolen vieres. 2 std. slg. apumies, apulainen 3 rav. apupöytä 4 last. mon. apparit, apupyörät
appiukko tav. leik. appi
appletti ark. atk. sovelma
appsi ark. atk. u.s. (2012) (engl. application) sovellus
aprilli leik. (aprillipäivän) narrauspila (käytössä vain partitiivimuoto) Se oli vain aprillia. Aprillia, aprillia!
apro ark. approbatur(‑arvosana): ylioppilaskokeen alin hyväksytty arvosana; perusopinnot yliopistossa Tiina pelkää, että se saa ruotsista apron. Mä oon tehny kasvatustieteiden apron avoimessa yliopistossa.
apteekkari ark. apteekkiliikkeen harjoittaja, apteekin omistaja
aptis std. slg. apteekki
apuharvennus leik. Helle teki kilpailijoiden joukossa apuharvennusta. – A rări rândurile.
apukinos u.s. (2014) keinokinos, tekokinos, järven jäälle talkoovoimin kolattavat kinokset, joiden tarkoitus on turvata saimaannorppien pesintä vähälumisina talvina
apukuski ark. leik. kuljettajan vieressä istuva matkustaja, hanttimies Apukuskin puolella oli iso lommo. Turvaistuimen voi panna taakse taisit eteen apukuskin paikalle.
apulanssi slg. ambulanssi
apulanta slg. paremmin: väkilannoite: teollisesti tuotettu kasvinravinteita sisältävä lannoite – Îngrășământ chimic, artificial.
apuri halv. (salainen) auttaja, kätyri
apus std. slg. varaus, esim. leikkiä jnkn kanssa Apus mä oon Piian kanssa tänää.
apustaa std. slg. varata ensioikeus
arabikumi std. slg. huum. hashis, kannabis-tuote
Arava 1 tal. oli vuonna 1949 perustettu Asuntorakennustuotannon valtuuskunta, joka järjesti halpakorkoisia lainoja asuntotuotantoon 2 ark. aravalaina 3 ark. aravahuoneisto
arbis std. slg. työväenopisto
arde gitnaa std. slg. hyvää
Arjis ark. slg. Arja-Leena tms.
arkanahkainen leik. ihmisestä: herkkäihoinen
arkka std. slg. aresti, vars. koulussa Skraabbasin ussatunnilt ja sain tunnin arkkaa.
arkkikonna leik. suuri konna
arkku urh. voimistelussa: laatikkomainen hyppyteline, hyppyarkku
armeija ark. varusmiespalveluksesta Olla armeijassa, mennä armeijaan.
armoton ark. std. slg. vahvistussana: erittäin hyvä, mahtava, huikea; hirveä, kauhea Bileissä oli armoton meininki. Jätkällä kävi armottoman hyvä tuuri. Mua väsytti aamulla ihan armottomasti. Villellä oli armoton krapula. Armottoman makeet sanat tos stygessä.
AR‑peli u.s. (2016) (engl. AR = augmented reality) mobiilipeli, jossa on mukana täydennetyn todellisuuden aineksia, ks. täydennetty todellisuus
arpoa ark. epäröidä, horjua, vitkutella, jahkailla, harhailla, miettiä pitkään päättämättömättä tilanteessa Mitä sä oikein arvot?
arse std. slg. takamus, perse (engl. arse)
Arska std. slg. jonkun henkilön kutsumanimi Mm. Turtiainen ja Saarinen. Un oarecare.
arska std. slg. aurinko Paistaaks siel arska? Maattiin rannalla ja otettiin arskaa. Lähetään koko jengi kaltseille ottaa arskaa.
arvalla ark. sattumanvaraisesti Kun en osannut päättää, valitsin vain arvalla jonkun.
arvata ark. kans. uskaltaa, tohtia Arvaako sitä lähtee mihinkään, ku on tommonen ilma. Se oli niin vihasen näkönen, et mä en arvannu kysyä mitään.
arvauskeskus leik. slg. terveyskeskus
arvokisa ark. urh. arvokilpailu: kansainvälinen kilpailu, jossa ratkeaa usean maan kattavan alueen mestaruus Menestyä arvokisoissa.
arvon, arvoisa iron. kunnioitettava
arvostelutuomari urh. kilpailuissa arvostelupisteet antava tuomari, pistetuomari
arvouttaa u.s. (2014) luoda arvo esim. jätteelle, jota aiemmasta poiketen voidaan käyttää ja jalostaa ja joka siksi muuttuukin arvokkaaksi
ase, aseet ark. leik. ruokailuvälineet, aterimet, syömäaseet Onks täällä aseet missä? Vähän hankala syödä, ku ei oo aseita.
asenne slg. olla tosissaan. Sul on asennetta.
asennevamma ark. kielteisestä, rajoittuneesta, asenteellisesta tms. suhtautumistavasta.
asettua ark. laantua, tyyntyä Tuuli näyttäisi asettuvan.
asetukset atk. tietokoneohjelmaan asetetut tiedot Miten nää asetukset saa muutetuksi? Älä koske niihin asetuksiin!
asevelihinta leik. hinta tuttavankaupassa, sopuhinta, varsinkin tuttavien kesken Sata euroo, ja se on asevelihinta. Mä sain sen auton asevelihintaan.
asfaltti‑ihottuma leik. tiellä kaatumisen (vars. pyöräilijälle t. moottoripyöräilijälle) aiheuttamista ihovammoista; ihovamma, joka syntyy tielle kaatumisesta; ruhjeet joita muodostuu kaaduttaessa asfaltille esimerkiksi moottoripyörällä ja iho on vereslihalla kaatumisen seurauksena Onneks ei tullu ku vähän asfaltti-ihottumaa. Kaaduin tsygällä ja sain hirveet asfatti-ihottumat käsivarteen.
asiaa! std. slg. asiallista, kannatettavaa Sähän puhut asiaa.
asiakas ark. aiemmin mm. poliisin haltuunsa ottamista henkilöistä, nyt myös varusmiehisiä vakinaisen henkilökunnan kannalta
asiallinen ark. std. slg. hyvä, mukava, sopivin, OK. Rauhallinen ja asiallinen paikka. Täähä on iha asiallista kamaa.
aska std. slg. asia Mitä sä siinä, vittu, kyttäät, onks sul jotai askaa, vai?
askellusjumppa ark. askellusvoimistelu
aski ark. rasia, kotelo, laatikko, pakkaus Paljon tupakka-aski maksaa nykyään? Ne karkit on semmosessa punasessa askissa.
Assa, assa ark. std. slg. (rautatie)asema; Rautatieasema Assalla on paljon epämäärästä porukkaa. Assalla hengaa nykysin kaikennäköst somalii. Lähetää assalle hilluu.
assari ark. std. slg. assistentti yliopistossa, apulainen, apuri Sit ku valmistuu, voi jäädä yliopistolle assariks. Ootsä ollu joskus assarina hissan laitoksella?
astmapiippu ark. hengitettävän astmalääkkeen ottolaite, inhalaattori
astua korkin päälle leik. olla (vähän) humalassa Oot tainnu vähän astua korkin päälle. Sit siihen tuli joku korkin päälle astunu äijä selittämään. – A călca pe dop. A fi beat.
asua ark. viivytellä, kuhnailla jssak. Älä nyt sinne asumaan jää!
asumisoikeusasunto ark. asunto, jossa saa pysyvän asumisoikeuden suhteellisen pienellä sijoituksella, asukas maksaa kuitenkin lähellä normaalitasoa olevaa vuokraa (asumisturva omistusasuntoon verrattava)
atomeiksi leik. hajalle, rikki, osiksi Villen lasi putos lattialle ja meni ihan atomeiks. Se kivi räjäytettiin atomeiks. Toi moottori pitää purkaa atomeiks.
atomi std. slg. A-olut
Atski std. slg. Ateneum Atski on tos Steissin lähellä.
au ark. kipua ilmaisevana huudahduksena Au, sattuu! Au, älä töni!
auervaara leik. avioliittohuijari, solochvårare (ruots) – Pericol de îmbrobodire.
auki; perse auki 1 ark. std. slg. alat. rahaton, varaton; velkaa Palkka tulee vasta viikon päästä, ja mä oon ihan auki. Voisitko sä nyt maksaa sen kympin, minkä sä oot auki mulle? Tiina jäi mulle kakskymppiä auki, kun me oltiin baarissa. Vippaa muutama huggee, mä oon ihan auki. Sä oot mulle auki viis huggee. Ei mul oo mä oon iha auki. – Datorie. 2 alat. Olla perse auki aivan rahaton. Sä oot aina ihan pers´aukinen, menisit joskus duunii.
aukki std. slg. aliupseerikoulu, AUK Meet aukkiin, ootsä ihan ok?
aukoa päätään std. slg. puhua paljon, puhua hölistä, puhua vastustavasti, ärsyttää, valittaa, soittaa suutaan, poskeaan; keljuilla, vinoilla Älä auopäätäs mulle! Aina toi jätkä aukoo päätään joka paikassa. Naapurin äijä tuli aukomaan päätään, että me soitetaan stereoita liian lujaa. – A bate capul.
aukoo (päätä, suuta) std. slg. soittaa suutaan, haastaa riitaa, keljuilla, vinoilla Älä auo päätäs, likka!A bate gura, a sporovăi.
auringonpalvonta leik. innokas aurinkokylpyjen ottaminen
aussi ark. australialainen Aussit on hyviä uimaan.
aut std. slg. pois muodista, vanha juttu, vastakohta „in” Noi lahkeetha on iha aut. Etsä tajuu, sähän oot ihan aut! Se juttu on jo aut.
autokuski ark. kuljettaja, ajaja, ajuri Rikollislaumoja pilkkanaan pitävä ja lain harmaalla alueella toimiva autokuski saa trilogian verran uusia jatko-osia.
autoletka ark. autojono
autotallibändi ark. harrastajabändi, aloitteleva bändi. Korttelin kuuluisin autotallibändi.
autotallifirma ark. pienestä liikeyrityksestä. Autotallifirmasta alkunsa saanut suuryritys. Firmă de apartament.
auts  ark. kipua, epäonnistumista, tyrmistystä tms. ilmaisevana huudahduksena
autsaid std. slg. ulkona, pihalla, tietämätön asioista
autsi std. slg. auto, autsika, auttika
autuaasti ark. tahattomasti, pahaa-aavistamatta Mä olin unohtanu autuaasti koko asian. Me nukuttiin autuaasti pommiin.
avain ark. Jättää avain suulle lukkoon, avaimenreikään Avain on suulla. Cheia e în ușă.
avari 1 ark. avokämmen Se löi mua avarilla ja anto pakit. 2 urh. avauskokoonpano ottelun alussa Litti on avarissa, dominointia odotellessa!
avautua slg. aukoa päätä; Purnata ja valittaa jostain asiasta Mitä sä oikee avaudut mulle? Älä yhtään rupee avautumaan tai taitan jalat poikki! A bate capul.
avec ark. seuralainen Kutsu koskee myös yhdistyksen jäsenten aveceja.
AVH, avh lyh. lääk. u.s. (2011) aivoverenkiertohäiriö
AVI, avi lyh. u.s. (2010) aluehallintovirasto
aviisi 1 vanh. leik. sanomalehti 2 std. slg. lehti (sanomalehti, tai aikakauslehti) Käys kundi tsiigaamas, joks päivän aviisi tuli.
avio vanh. leik. avioliitto
avioliittomarkkinat leik. Hyvät mahdollisuudet avioliittomarkkinoilla. vrt. Târgul de fete de la Găina/Căpâlna. Pețit.
aviosiippa leik. aviopuoliso
avis std. slg. avioliitto Mä oon ollu viis vuotta avikses.
avittaa ark. std. slg. auttaa Tule ny saatana snadisti avittaa, emmä saa tätä yksin.
avokki ark. avopuoliso
avoleski ark. henkilöstä jonka avopuoliso on kuollut
avustava erotuomari urh. jalkapallo-ottelun rajamiehen nykyinen nimi – Arbitru de margine.
baadaa std. slg. kylpeä
baakelsi, baakkelsi ark. std. slg. leivonnainen Onks n baakkelssit koht valmiina?
baana 1 ark. slg. (leveä) katu, tie, väylä, rata Se on hyvä baana, voi ajaa satasta koko matkan. 2 std. slg. meno; tie; kenttä; luistinrata; tanssilattia Ei muuta ku rasvaa fledaan ja sit baanalle.
baanaa std. slg. ajaa
baanalla slg. juhlimassa, ulkona, kaupungilla, liikenteessä Paa takki niskaan, niin lähdetään baanalle! Vähän väsyttää, kun mä olin koko yön baanalla.
baari std. ark. anniskeluravintola, kapakka, kahvio, kahvila, olutravintola Pyöri baareissa kaiket viikonloput.
baarihyppely leik. u.s. (2013) baarikierros, baarista baariin kiertely. Sana yhdistyy meillä sanaan saarihyppely, jolla on kuvattu saarelta toiselle matkaamista esim. Kreikassa. Kyseessä lienee käännös englannin kielen sanasta bar‑hopping.
baarikärpänen ark. henkilöstä joka viettää paljon aikaansa baaritiskien ääressä
baarimikko, barista 1 ark. baarimestari, viinuri 2 std. slg. baarin isäntä Mä kysyn baarimikolta, mikä olis oikein hyvä paukku. Mä oon nähny ton jätkän, se on jossain baarimikkona.
bablata slg. puhua Kaveriha bablaa jatkuvasti.
babru std. slg. paperi Ootsä stikannu mun babrut roskikseen, mutsi?
babu std. slg. raha Onks mulle tullu tänää mitää bajuu?
baddu std. slg. savuke, tupakka
bae koul. slg. rakas (tyttö- tai poikaystävästä)
bag huum. huumausainepaketti
bagel ruok. suolainen rinkeli, joka ennen paistamista keitetään vedessä. Alun perin juutalainen. Syödään tuorejuuston kanssa leveyssuunnassa kahtia leikattuna.
bagu std. slg. paketti Joku oli pannu sen bagun tsögen nurkkaan.
bai std. slg. moi, terve!
baidu std. slg. sauna
baiguri std. slg. leipomo
baikki std. slg. polkupyörä
bailaaminen std. slg. juhliminen Meil meni se bailaamine vähä överiks, niinku aina.
bailata, bailaa std. slg. pitää hauskaa, juhlia, tanssia Me bailattii kaks päivää Ykällä ku se täytti 18. Me bailattiin koko yö. Ville on kova jätkä bailaamaan. Lähetää bailaa.
bailut, bailaus std. slg. juhlat, tanssit, bileet, kemut, hipat Oli tosi rajut bailut. Lähetkö sä sinne bailuihin? Ne bailut loppu siihe ku sen mutsi sai sydiksen. Oliks makeet bailut. – Petrecere. Dans Ceai. Serată. Party.
baislari 1 std. slg. leivos Jätä mulle kans pari baislarii. 2 std. slg. naisen rinta
baitata slg. matkia Älä baittaa mua joka asiassa! Eikö toi keksi omia juttuja kun täytyy baittaa?
baittaa std. slg. purasee, haukkaa
baittari slg. matkija Mulla oli nää kengät ennen sua senki baittari! Vittu mikä baittari. Eikö toi keksi omia juttuja kun täytyy baittaa?
baitti std. slg. kopio, esim. graffiteissa
bajamaja ark. yleiseen käyttöön tarkoitettu siirrettävä kuivakäymälä
bakkarit, bakket std. slg. mäkisukset
baku std. slg. paketti
balanced score card ark. Menetelmä, jolla mitataan tavoitteiden saavuttamista. Bisneskieltä, joka on levinnyt myös yksityiselämään. Mun balanced score cardini mukaan mulla pitäisi olla mun ensimmäinen miljoona 28. ikävuoteen mennessä.
baletti std. slg. joukko, ryhmä, orkesteri Lähettii sit koko baletti tsiigaa niit skaboja.
balkkari std. slg. palveke
balkongi std. slg. käytävä
balsa std. slg. päällystakki Faijalla oli sellane tumma, räjähtäny balsa.
bamari 1 std. slg. iso johtaja 2 std. slg. poliisi
bambiino std. slg. tyttö, tyttöystävä
bamista, bamlaa, bamlata std. slg. puhua, jutella, jutustella Mitä me vartti bamistiin siin nurkalla. Mitä se bamis sulle. Mennää klitsuu niin saadaa bamlaa kaikes rauhas. Jos ei bamlaa stadii ei byygee snaijaa. Ei se bamlannu mitää järkee.
bamtsika std. slg. suuri johtaja, päällikkö
banaani 1 std. slg. matkapuhelin 2 std. slg. homoseksualisti
banaanivaltio halv. Väli‑ ja Etelä‑Amerikan pienistä valtioista, joiden heikko talous on riippuvainen ulkomaisesta pääomasta; myös yl. valtioista, joiden talous on heikko
bandi std. slg. jääpallo (peli ja peliväline) myös: pilleri
bandimaila std. slg. jääpallomaila
bandistaka std. slg. jääpallomaila Bandistagat bungas enemmän ku lätkästagat.
bandy 1 std. slg. jääpallo (peli ja peliväline) 2 std. slg. pilleri
bang huum. huumausainepistos
bankkaa std. slg. antaa selkää
bankku std. slg. banaani
bankrotti ark. konkurssi
bannata, bannaa std. slg. atk. kieltää toista tekemästä jotain, etenkin tietokoneella, 2 atk. (IRC) heittää häirikkö pois kanavalta ja estää uudelleen pääsy
banneri ark. atk. mainospalkki
bansku 1 std. slg. banaani, bantsgu, bantsku Haluksä bantskun vai fibelin? Banskut makso vaan euron kilo. Meill oli banskuja eväänä. Paljo sä haluut banskuista, saaks mä nää kympillä? 2 std. slg. homoseksualisti Se on ihan banskujen mesta.
bantskufutu std. slg. banaanipotku, kierrepotku Tais olla Pahlmanin Kaitsu, ku kehitti bantskufutun.
banttaa 1 std. slg. pihistellä, säästellä 2 std. slg. laihdutuskuurilla olla Banttaatsä taas?
barbara slg. slg. seksinukke Nyt hänellä on kotona pumpattava Barbara.
barbi, barbiida, barpi std. slg. hyppyleikki, hyppyruudukko, ruutuhyppy (leikki) Kunditki hyppi snadina barbii. Șotron
barbs huum. barbituraatti
barkaa std. slg. juosta, mennä kovaa
barkki ark. pienkokoinen alus
barrikaadit std. slg. esteet, aidat
bartsi 1 std. slg. parveke Pelattii tseddii bartsilla ja otettii mollikkaa. 2 ark. ravintola Barts
barushki std. slg. venäläinen Barushkit tulee.
base std. slg. sauna
basilisko 1 leik. basilli tai muu tauteja aiheuttava mikrobi 2 leik. mikä hyvänsä iljettävä olento, iiliskotti
basilli ark. myös yl. bakteereista, taudinaiheuttaja Mulla on kauhee nuha, kai se on joku basilli. Päiväkodistahan ne tarttuu kaikki basillit. basillinkantaja
basisti ark. mus. (orkesterin) kontrabasson t. bassokitaran soittaja
baskeri ark. litteä, lipaton lakki
basket, basketti std. slg. koripallo (peli tai pallo) Baskettii skulattii Annalan kentsulla, niinku futistaki.
basse rav. basilika
basso 1 ark. sähköbasso, sähköisesti vahvistettu bassokitara 2 ark. kontrabasso 3 ark. bassosäädin, vahvistimen matalien taajuuksien säädin
bastu, basu std. slg. sauna Bastuun mentiin faijan kans aina kimpassa.
bastuface slg. saunanaama, käytetään punanaamaisista ihmisistä tai punanaamaisuudesta ylipäänsä
batsku std. slg. patteri Tää fikkari ei lyysaa enää, onks kellää batskuja?
BB‑voide kosmet. u.s. (2012) (engl. BB = Blemish Balm, Blemish Base) hoitava ja sävyttävä päivävoide, jolla on usein myös pohjustus‑, peite‑, valo‑ ja aurinkovoiteen ominaisuuksia
beba std. slg. takamus
beecee rav. Bacardicola
beena 1 std. slg. tukka, hiukset 2 std. slg. jakaus
beesaa std. slg. seurata (toisen imussa) esim. pyöräilyssä Sari beesas puolet koko lenkistä.
beesi ark. beige, peesi Tiina osti beesin värisen takin.
beesissä std. slg. mukana, toisen imussa Mä ajoin fillarilla koko matkan Maken beesissä.
beibi 1 slg. kulta, kulti, rakas, hani Voi beibi, mullon ollu sua ihan kauhee ikävä. Nyt mun on ihan pakko soittaa beibille. 2 std. slg. tyttö, tyttöystävä Hei beibi, sul kävi tsägä, ku törmäsit muhun.
beibifeis std. slg. lapsenkasvoinen Se jätkä oli ihan beibifeis, vaik oli jo yli kolkyt.
beisi std. slg. bassoviulu
beisik- std. slg. perus-
beisik-juttu std. slg. perusasia
belfie slg. butt/booty selfie, eli selfie/omis, jossa kasvojen (ja rintojen) sijasta pääosaa näyttelee muodokas takapuoli. Tsekatkaa mun salilla treenatut pakarat. vrt. selfie
belladonna huum. LSD-tabletti
Bemari std. slg. BMW-merkkinen auto tai moottoripyörä Naapuri oli ostanu uuden Bemarin. Bemarit aina kaahaa liikenteessä. Poliisien prätkät on enimmäkseen Bemareita. Bemareist on väsätty monta biisii.
bena std. slg. pyssy
bennies huum. benzedriini, amfetamiini
bensa ark. std. slg. bensiini Autosta loppu bensa. Pitäs käydä ostamassa bensaa. Riittääks bensa Stadiin asti?
bensalenkkari 1 leik. moottoriajoneuvoista tietävä henkilö, jolla on bensaa suonissaan ja lenkkitossuissaan Kahen litran OoHooCee turbokolmosenkautta nelosenpuhaltimella sierra jättää sen. 2 leik. Autoalan käynyt henkilö joka omista Corollan tai Nissanin Siellä ajaa taas ne bensalenkkarit.
bensapihi ark. vähän bensaa kuluttava Bensapihi auto.
bensasyöppö  ark. paljon polttoainetta kuluttava (moottoriajoneuvo). Bensasyöppö katumaasturi.
bensatankki ark. polttoainesäiliö
bensis, benssis ark. std. slg. bensa‑asema, bensiiniasema, huoltoasema Se bensis pantiin matalaks jo viiskytluvun lopulla. Mennää bensikseltä hakee tyhjii öljypurkkei.
berberi slg. takapuoli, yl. hanukka
berberi, perperi leik. ark. popliinitakki, engl. burberry leik. yl. (kevyestä) päällystakista
Bergga, Berka, Berkka std. slg. Kallion kaupunginosa
bernhardilainen ark. bernhardinkoira
besta std. slg. paras
bestis, besu, bestikset std. slg. koul. slg. (tytön) paras ystävä Laura on Tiinan bestis. Oltiin bestiksen kanssa elokuvissa. Voinks mä ottaa mun bestiksen mukaan? prin extensie: std. slg. koul. slg. paras kaveri, paras ystävä; std. slg. koul. slg. mon. parhaat (tyttö)ystävykset Laura ja Tiina on bestikset. Me oltiin vielä kasiluokalla bestiksiä, mut sit se jotenkin loppu.
Betlehemi std. slg. poliisin putka
betoni std. slg. hieno, upea, hyvä, vahva
betoniporsas ark. betonista tehty ajoeste Ei tost pääse ajamaan, sinne on pantu betoniporsaat.
betraa std. slg. parantaa (tuloksiaan, työtehoaan, tms) Sä oot betrannu enkkojas siit ku viimeks treffattii.
betskaa std. slg. maksaa Paljokoha tollane hoppa betskaa?
bettari std. slg. todistus Ootsä näyttäny bettariis jo faijalles, mä en oo.
bhango huum. hasis
bi, bisse ark. biseksuaalinen henkilö
biba std. slg. olut
bibbalot std. slg. kotijuhlat, juhlat Meil ois snadit bibbalot, tuu megee, jooha?
biblu std. slg. kirjasto Kaltsin biblu on Karhupuiston vieres.
biffaa, biffata std. slg. antaa, lainata, tarjota, tarjotua maksamaan, maksaa toisen puolesta Biffaa sä nää safkat niin mä biffaan yöbussin. Biffaatsä mulle parit huurteiset? Pystytkö biffaa femman heitän joskus bäkkii?!?
bii std. slg. biseksualisti Se hiffas et se ei ollukaan lepso, et soliki bii.
biili std. slg. auto Sais se biili jo tulla.
biisi, piisi 1 std. slg. asia, juttu, tehtävä Täähä on ihan iisi biisi. 2 ark. std. slg. kappale, musiikkikappale, sävelmä, iskelmä, kipale Bändi skulas koko illan vaan jytäbiisejä, äänekästä popmusiikkia. Tiedätkö sä, mikä biisi tää on? Bändi soittaa vain vanhoja biisejä. Mitäs tykkäsit tost biisist.
biita std. slg. tyttö
biitsi 1 std. slg. ranta, hiekkaranta, uimaranta, aurinkoranta Thaimaassa on hyvät biitsit. Mennään löhöömään biitsille. 2 slg. beach volley. Päätettin lähteä rantsuun pelaamaan biitsiä. Lähettii biitsille tsiigaa lyylejä, mut ei siel ollu ketää.
biitti 1 std. slg. rytmi, komppi Mennään tanssimaan, nyt on hyvä biitti! 2 std. slg. pala jotain ainetta 3 std. slg. nuuska-annos, nuuskamälli Sul on taas biitti huulessa, onk tos nyt mitää järkee? Lätkänpelaajilla on aina biitti huulessa. 4 huum. pieni pala hasista
bikata slg. käydä aerobicissa MU salil sä bikkaat? Tiina on bikkaamassa.
bikki slg. aerobic Mulla on tänään bikkitunti. Tiina harrastaa bikkiä. Mennääks tänään bikkiin?
biksut slg. bikinit
bilari 1 std. slg. auto 2 std. slg. matkalippu
bileet std. slg. ark. bailut, juhlat, kemut, hipat, pirskeet Tiina pitää bileet, kun niiden porukat lähtee mökille. Bileissä ei ollu mitään juomista. Mennää kolmen stogella Lissun bileisiin. Oliks teil makeet bileet. – Serată. Petrecere. Dans. Ceai. Party.
bileet, olla bilettämässä std. slg. ark. olla juhlimassa – A fi la distracție.
bilehile std. slg. bilettäjä, bileissä viihtyvä henkilö, joka tykkää bilettämisestä, juhlimisesta
bilettää std. slg. ark. juhlia, käydä bileissä Kun kirjotukset on ohi, sitten mä biletän ja kunnolla. Lähetään kaupungille bilettämään!
biletys std. slg. ark. juhliminen, bilettäminen vrt. bilettää Vappubiletys.
biliga, bilika, bilikka std. slg. auto Millasel biligalla se kusipää kaahas eile? Kenenköhä bilika on tos kartsalla? Ootsä päässy ookaa tol bilikal.
bilis ark. std. slg. biljardi Mä skulaan aina viikonloppusin bilistä Byggalla. Osaatsä skulaa bilistä.
biljari std. slg. pääsylippu, matkalippu
bilsa 1 std. slg. koul. slg. biologia oppiaineena Meillä on huomenna bilsan kokeet. Se lukee bilsaa yliopistossa. Meidän bilsamaikka oli vähän pimee äijä. Onks sul seuraavaks bilsaa? 2 std. slg. vagina
bilsa, bilsu std. slg. kalja, pilsneri
biltsi huum. hasis Ei sul ois biltsii?
bimbo 1 halv. tyhmä, hölmö, typerä; typerys, kaheli henkilö; pinnallinen nainen Tota bimboo ei kiinnosta muu ku meikit ja vaatteet. Villen kaikki tyttöystävät on ollu ihan bimboja. 2 std. slg. hupsu, hassahtanut, hullu Ihan bimbo tapaus se sun serkkus!
bi‑mies ark. biseksuaalinen mies
bi‑nainen ark. biseksuaalinen nainen
bindle huum. huumausainepakkaus
bingo ark. huudahdus, jota käytetään, kun joku keksii jotakin, arvaa oikein tms.; täysosuma Mä löin vetoo, et se peli päättyy 2-4, ja -bingo!
bingota ark. pelata bingoa
binit ruok. kalja, tulee sanasta bisse Käyn ostaa tuolt parit binit.
biobensa ark. biobensiini
biodiesel ark. biodieselpolttoaine
biohakkerointi u.s. (2013) oman kehon toimintaan tai ominaisuuksiin puuttuminen terveydellisistä tai ulkonäöllisistä syistä. Kehon toimintaan voidaan pyrkiä vaikuttamaan esim. erilaisten laitteiden avulla saatujen mittaustulosten perusteella.
biometrinen tunnistus ark. tunnistus yksilön ainutkertaisten biologisten piirteiden, esim. sormenjälkien avulla – Identificare biometrică.
biopolttoaine ark. polttoaine, joka valmistetaan esimerkiksi rypsistä, metsien hakkuutähteistä tai sokerijuurikkaasta
biotunniste ark. biometrinen tunniste, esimerkiksi sormenjälki
biotunnistus ark. ihmisen kehon piirteisiin, useimmiten sormenjälkeen perustuva tunnistus ekotehokkuus -puhuttaessa raaka-aineidenja energian tehokkaasta, luontoa säästävästä käytöstä
bippalot std. slg. kotijuhlat, juhlat
birna std. slg. huum. amfetamiini
birra, birre, bishe ruok. std. slg. olut, kalja, pilsneri Nyt kyl parit birret ois asiaa. Parit bishet ja aski Malluu … nii ja stidit tai sytkä.
bisi 1 std. slg. vanha mies, ukko 2 std. slg. kiire
bisnes 1 ark. kaupankäynti, liiketoiminta Nykyään urheilu on pelkkää bisnestä. Ville tuhlas rahat johkin epämääräsiin bisneksiin. 2 std. slg. asia, juttu, tehtävä Älä tuu tänne selittää; hoida sä vaa omat bisnekses. Treabă. 3 huum. tehdä hasiskauppoja
bisnesenkeli ark. tal. yksityinen pääomasijoittaja, joka usein osallistuu tukemansa yrityksen hallintoon ja kontaktiverkon luomiseen, enkelisijoittaja
bisnesmies ark. liikemies
bisse 1 std. slg. vanha mies, ukko 2 std. slg. poika, mies 3 ark. biseksuaalinen henkilö
bisse, bise, bisoshooffen, bissukka, stobe std. slg. juom. olut, kalja, pilsneri, bisoshooffen on muunnos sanasta bisse. Alun perin mäkiviikon yhden osakilpailupaikan nimi. Mä voisin ottaa yhen bissen. Sikspäkissä on kuus bisee. Lähetään bisselle! Onks siellä jääkaapissa yhtään bisoshooffenia? Otetaaks bisoshooffenit? Pari huurteista bissee tekis ny vitun gutaa.
bitcoin

 

u.s. (2013) joidenkin internetpalvelujen käytössä oleva virtuaalivaluutta. Bitcoinin arvo muihin valuuttoihin nähden perustuu kysyntään ja tarjontaan.
bitsari std. slg. matkalippu, pääsylippu
bitskaa std. slg. itkeä Nohei, älä rupee bitskaa, mutsi, sori vaan….
bitsku std. slg. piha
bitteri std. slg. rav. katkero Otatsä sen bitterin kanssa?
bittilääkäri ark. tietokonelääkäri
bittinikkari leik. tietokoneiden asiantuntija, innokas harrastaja Toi pikkujätkä on kauhee bittinikkari. Bittinikkareille löytyy helposti töitä.
biussi std. slg. pala, osa
biva, bivo std. slg. olut
bixi slg. kämppä, koti
bjuutiboksi, bjuuttari slg. kauneudenhoitopussi Englannin kielen sanasta beauty box. Mis mun bjuuttari on?
bjyydaa std. slg. tarjota
Bjölla std. slg. Humallahti
blaa ark. toistettuna korvaamassa ja osoittamassa yhdentekevän t. itsestään selvän (tarpeettoman) puheen jatkon
blaadaa std. slg. tupakoida Mennää hei blaadaa tonne partsille.
blaadi std. slg. savuke Onks sul heittää mulle pari blaadii?
black stuff huum. heroiini
bladaa std. slg. lehteillä, selailla
blade std. slg. tupakka
blaffaa std. slg. polttaa tupakkaa Koska sä aloit blaffaa?
blaggat std. slg. kengät
blaija std. slg. tyttö, huora, n 25–35 v Näitsä mikä blaija Sakulla oli messissä?
blaisaa std. slg. polttaa tupakkaa
blakkari std. slg. tasku Onks sul nyklat blakkarissa?
blandata, blandaa std. slg. juom. sekoittaa (myös muuta kuin juomiakin); sekoittaa juomia, varsinkin laimentaa juomia, laimentaa alkoholia, lantrata Kossua voi blandata vaikka tuoremehulla. Millä sä oot oikein blandannu tätä? Me blandattii kokiksella kossua. Onks sul mitää mil vois blandaa kossuu?
blandaus juom. std. slg. blandaaminen
blandinki, blandis, blandrinki, blanninki 1 std. slg. juom. alkoholijuomaa sekoitettaessa käytettävä virvoitusjuoma, mehu tai muu laimenne, neste, jolla alkoholijuomia laimennetaan, lantinki, lantrinki Kokis on hyvä blandis. Ei ollu blandista, piti juoda raakana. 2 std. slg. juom. juomasekoite, juomasekoitus, laimennusjuoma Duunaaks mä sulle kossusta jonkun blandiksen? Kuossuu ois viel hiki mut blandikset on finis.
blankkari 1 std. slg. kengänkiillottaja (-poika) – Lustragiu. Assallaha noit blankkareit aina näki. 2 std. slg. valkoviini
blankki std. slg. kenkämuste, kiillote – Cremă de ghete
bledi std. slg. yleinen nainen
bleegu std. slg. kalpea Väiskillä oli karsee krabbis, soli ihan bleeguna.
bleeki std. slg. kalpea Hei tsiigatkaa, eiks Make oo ihan bleeki.
bleesaa std. slg. lukea
bleidaa 1 std. slg. rullaluistella 2 std. slg. leikkiä, pelata
bleidaus std. slg. rullaluistelu
bleidi std. slg. tupakointi
bleiseri std. slg. pikkutakki Tollane bleiseri on aika kätsy.
bleisi std. slg. paikka Täähän on aika nasta bleisi, sikahyvä bleisi. Mä tiän hyvän bleisin.
bleizata slg. soida, hip hop-kieltä Musiikki bleizaa.
blekkis std. slg. humala
bliiaa std. slg. myydä
bliidaa std. slg. vuotaa verta
blikkaa silmää std. slg. iskeä silmää
blinda, blinde std. slg. sokea
bling-bling, blingbling slg. esim. kiiltävät vanteet, isot (kimaltavat) korut, vähäpukeiset naiset, rap-musiikki
bling-elämä slg. Maailman menestyneimmät hip-hop-artistit puhuvat tv-ohjelmissa rahoistaan ja menestyksestään – ja elävät ökyhuviloidensa ja loistoautojensa keskellä mielipuolisen mahtailevaa bling-elämää. Heidän rinnallaan Lasse Mellberg Kauniaisista vaikuttaa vaihtoehtoiselta taiteilijalta. ” NYT-lehti 18. 11. 2005
blisaa, blisata std. slg. myydä Et ystävä pettää, blisaa sulle vettää … ooh, saniboi. Mä blisasin sille vanhat korkkarit.
blisari std. slg. myyjä Se blisariki vetää jossain varmaan sikeetä…
blisteri ark. läpipainopakkaus < blister
blitika std. slg. sakko Trokari selvii flindasta pelkillä blitikoilla.
blitikka std. slg. sakko
Blobba, Blobika, Blobis std. slg. Mustikkamaa Ei se mikää Blobba oo, se on Mustis! Blobikaan mentiin faijan kans tsimmaan.
blobis ark. mustikkamaa
blobäri std. slg. mustikka
blode std. slg. veri
bloggaa, blokkaa std. slg. poimia, nostaa, kerätä Lähetääs skutsii bloggaa mustikoit.
bloggaaja, bloggari slg. atk. blogin pitäjä
bloggaus slg. atk. bloggaajat keskustelevat taas bloggauksen syvimmästä olemuksesta; Seuraa tärkeä ohje sekä bloggaajille että lukijoille: tämän on tarkoitus olla kivaa.
blogi slg. atk. Internetin linkki- ja kommenttisivusto, joka rakentuu kuin päiväkirja, on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä enemmän tai vähemmän säännöllisesti, tulee englannin kielen sanasta weblog. Tsekkaa tää juttu mun blogista. – Blog. Jurnal tinut pe internet.
blokata 1 ark. estää, sulkea, muodostaa blokki; urheilussa: estää vastapuolen pelaajan kulkua Poliisi blokkas tien. Meidän puolustajat ei pystyny blokkaamaan ruotsalaisia, ja ne teki maalin. 2 std. slg. poimia, nostaa, kerätä Mennää päättärille blokkaa jämiä.
blokkaa, bloggaa std. slg. poimia, kerätä Skutsist kantsuu blokkaa sienii.
blokkari urh. blokin muodostaja, estäjä; puolustaja; maalivahti Oijoi hän jallitti blokkarin ja maali tuli!
blokkaus ark. blokkaaminen
blokki 1 ark. ryhmä, lohko 2 ark. std. slg. paperilehtiö, lehtiö 3 ark. harkko, järkäle, pino 4 ark. este, sulkeva esine 5 lääk. fysiol. katkos, salpauma 6 urh. eräs torjuntatapa vars. lentopallossa
blondata ark. vaalentaa (tukkaa)
blondaus ark. blondaaminen
blondi 1 ark. std. slg. blondiini, vaaleaverikkö, vaaleatukkainen vaaleahiuksinen nainen Eilen se oli viel blondi. Onks sun tukka värjätty vai ootko sä oikeesti blondi? 2 std. slg. halv. yksinkertainen, tyhmä, pinnallinen nainen, bimbo Ei tommosia ohjelmia kato muut ku jotkut aivottomat blondit. Mä tsennaan ainaki tuhat blondi-vitsii. 3 rav. matalahiilihappoinen kivennäisvesi
blondie ruok. engl. u.s. (2013) brownien tapainen vaalea leivonnainen, jota ei ole maustettu tummalla suklaalla tai kaakaolla
bloosaa, blosaa, blosata std. slg. tuulla Rantsusha bloosaa aina. Merel blosaa vaik rantsus ois ihan tyyni. Blosaaks siäl.
blosat, blossit std. slg. rinnat Sen blosat on niin bulit ku futisboltsit. Jo sul on blossit!
blosis ark. std. slg. tuuli Merihaassa on aina karsee blosis. Siäl oli hirvee blosis.
blossit std. slg. imeä sauhut savukkeesta, hasasta Tarjoo hei mulle parit blossit Mallusta. Anna mulle blossit.
blouvi std. slg. oraaliyhdyntä, ottaa poskeen
blude, blode std. slg. veri Bludet vaan valu kartsalle.
blue angels huum. amatyl, amfetamiini
blue cheers huum. LSD-tabletti, blue heavens
blue velvet huum. kamferiin liuotettu oopiumi
bluffaa, bluffata ark. std. slg. huijata, hämätä, harhauttaa Ku se skulas tseddii, se bluffas aina. Nyt sä bluffaat.
bluffaus ark. bluffaaminen
bluffi ark. std. slg. hämäys, harhauttaminen; vilppi, harhautus, huijaus, petkutus Se koko skaba oli ihan täyttä bluffii.
bluggaa std. slg. lukea, bluijaa, bluisaa, blukkaa Ootsä jo blukannu Ruuthin Alpikan Kämpän?
blumma std. slg. kukka, blummori, blumsteri
blutaa std. slg. pudota jäihin, veteen Vittu me oltii jo melkee rantsussa ku mä blutasin.
bluuda, bluudi std. slg. veri
bluusi std. slg. pusero Ottsitsä ton bluusis veks.
blyigga, blyku std. slg. lyijy
blykari std. slg. lyijykynä
blyygi std. slg. ujo, vaatimaton
blyysaa std. slg. valaista
blädäri std. slg. hattu, lättähattu
bläisä std. slg. hattu Sil äijäl oli bläisä päässä.
bläkkäri std. slg. peltiseppä Vein koslan bläkkärille, se hoitaa kuntoon. Bläkkäri takoi sen suoraksi.
bläni std. slg. suunnitelma
bläntsäri std. slg. maalari
bläntsää std. slg. maalata
bläsi std. slg. kasvot Mä vedin sitä vasurilla päin bläsii.
bläsää std. slg. lukea
blätsä std. slg. lakki
bläädää std. slg. olla velkaa
bläägät, blääkät std. slg. kengät Ota bläägät veke.
blääsää std. slg. puhua, lukea
blödaa std. slg. valua verta
blöde std. slg. lihava Olise se sellane aika blöde gubbe.
blöijari std. slg. vauvanvaippa
blökki std. slg. ruok. HK:n sininen
blönde std. slg. tyhmä
blösö std. slg. lihava
blöö std. slg. makkara HK:n blöö
boblikat std. slg. puukengät
bodaa std. slg. harrastaa kehonrakennusta
bodailla std. slg. nostella puntteja silloin-tällöin
bodaaja, bodari ark. std. slg. kehonrakentaja; lihaksikas, isokokoinen mies Schwarzenegger oli ensiks bodari, sit vasta näyttelijä. Ei sinne salille kehtaa mennä, ku siellon vaan kauheita bodareita. Siihen tuli pari jotai ihme bodarii selittää.
bodata ark. harrastaa kehonrakennusta, käydä kuntosalilla Kannattas vähän bodata, että saa lihaksia. Monta kertaa viikossa sä käyt bodaamassa?
bodaus ark. bodaaminen
bodi 1 ark. std. slg. ruumis, keho, (lihaksikas) vartalo Onks bodi millases kondikses? 2 std. slg. kehonrakennusvaate, kehonrakennusasu
boga std. slg. asiakas, uhri – Persoană bună de jefuit.
bogaa std. slg. hankkia seuralainen
bognaa std. slg. hypellä, astella heikolla jäällä
bogoilu std. slg. nykytanssi, pomppailu
boi std. slg. poika
boifrendi std. slg. poikaystävä Mun boifrendillä on ihan södet silmät.
bointsi 1 std. slg. piste (urheilussa) 2 std. slg. idea, jutun klou, asian pääjuttu
boitseli, boitsu std. slg. poika Hei boitsu, käys slumppaamas mulle Iltis.
boka std. slg. asiakas, uhri – Persoană bună de jefuit.
bokaa; bokaan std. slg. joutua kiinni Se jäi bokaan.
bokraa, bokrata, boksaa std. slg. urh. nyrkkeillä Lähetsä bokraa illalla Tarmon salille? Se on hyvä bokraa.
bokraaja, bokrari std. slg. urh. nyrkkeilijä – Pugilist, boxer.
boksi 1 ark. std. slg. opiskelijan (vuokra)huone, luukku, kolo, pieni asunto, kämppä Tää on ihan nasta boksi, paljo sä jouduit kärsii täst. 2 urh. suuri hyppyri, johon tullaan myös alas, lumilautailutermi
boku, poku std. slg. kirja
Boldarit, Boldikset, Boldis ark. std. slg. Kauniit ja Rohkeat -televisiosarja. Sori, pitää lopettaa, boldarit alkaa.
boldata slg. lihavoida
bolettaa std. slg. huiputtaa, valehdella
bolla, boltsi; boltsi hukassa std. slg. pallo; pää Pikkujätkät heitteli boltsia pihalla. Tolia naapurin äijällä on boltsi ihan sekasin. Bolla snadisti klesana, muuten ihan ok. std. slg. sekaisin, tietämätön Nyt mull’ on boltsi ihan hukassa.
bollaa std. slg. varastaa
bolleena std. slg. ylpeänä Mut oli se siit kyl bolleenaki.
Bollis std. slg. Pallokenttä Bolliksen nurtsi on ihan skeidana.
Bolshoi std. slg. Kulttuuritalo
bolssit std. slg. kivekset
bolsu std. slg. venäläinen Bolsut tuli selittää jotain, mut ei me bonjattu.
boltsi std. slg. pallo, pää Joku oli jemmannu mun boltsin hiekkiksee.
boltsi hukassa std. slg. tietämätön mitä tehdä Aamulla Maralla oli boltsi ihan hukassa.
boltsiin, ottaa std. slg. harmittaa
bolu std. slg. pallo Kuka helvetti on bölliny mun bolun?
bombaa std. slg. tehdä moneen paikkaan (graffitteja)
bomber huum. marihuanasavuke
bomberi, n00b, lame slg. ei mitään osaava ja hyvin ärsyttävä ihminen, aloittelija, joka kysyy tyhmiä tai muuten ärsyttää
bombita huum. amfetamiinipistos, usein heroiinin kanssa
bomilla slg. ilmaiseksi, salaa
bommaa std. slg. varastaa
bommata slg. tuhria tussilla nimikirjaimensa tunnuksensa, esim. raitiovaunuun
bommari 1 std. slg. varas 2 std. slg. graffitimaalari
bommilla, menee std. slg. mennä maksamatta taksaa (esim. juna) Mentii koko sakki bommilla.
bomsa std. slg. johtaja, pomo
bomtsika std. slg. suuri johtaja, päällikkö
bona std. slg. hyvä, hauska
bonari std. slg. bonus Aika bonari liksa pärähti tilille.
bondata  slg. keskustella, heittää läppää (?)
bongaa 1 std. slg. hypätä 2 std. slg. saada havaituksi lintuja, naisia Me bongattii eile julkkuja Stokkalla.
bongaa, bongnaa std. slg. notkutella syysjäillä
bongari ark. havaintoja tekevä lintuharrastaja
bongata rav. lyödä hinta kassakoneeseen
bongata, bongailla ark. tehdä havainto jstak (harvinaisesta) lintulajista; havaita, tarkkailla (lintuja, junia, julkkiksia); tavata, löytää, huomata; erit. tehdä havaintoja linnuista Kasinolla on hyvä bongata julkkiksia. Tiina bongas tosi komeen jätkän yheltä terassilta. Suomessa on taas bongattu uus lintulaji.
bongaus ark. bongaaminen
bongi rav. kuitti
bongis std. slg. hyppylauta
bongo std. slg. piste urheilussa Montaks bongoo teit tänää?
bonjaa std. slg. tajuta, ymmärtää Eikse blondi muka bonjannu vielkää?
bonjata std. slg. tajuta, ymmärtää, käsittää Bonjaatsä tätä juttuu.
bonsari, bontsari std. slg. herra, johtajatyyppi
bontso std. slg. lihava Iso-broidis on kyl aika bontso, sori vaan.
bonttoonit  std. slg. tietyn malliset kumijalkineet
bonu std. slg. hyvä, hauska
bonus std. slg. lisä Paljo sä revit bonusta tosta?
booring std. slg. pitkästynyt
boomi ark. tal. buumi, nousu‑, huippusuhdanne
boosteri, buusteri 1 ark. tekn. tehovahvistin 2 ark. vaipan imukykyä tehostava vahvike
bootata atk. käynnistää uudelleen jokin mekaaninen laite, useimmiten nettikielessä tietokone
bootsi, bootsit ark. std. slg. nahkasaappaat, (cowboy)saappaat, buutsit, stiflat Nää bootsit pitas viedä pikasuutarille. Sul on äreet bootsit.
bordis std. slg. Pöytäviina (kuva) Kato, sullon bordista – glasarit vaan pöytään!
bore std. slg. pitkästynyt Mä oon ihan bore.
borettaa std. slg. pitkästyttää Mua borettaa.
borgat, borkat, borkka std. slg. ruok. kahvi Oon tsögessä panemas borkat tuleen.
borjari std. slg. kaatuminen hyppyrimäessä
borkat std. slg. ruok. kahvit (din suedeză bryggkaffe)
bornaa std. slg. olla sukupuoliyhteydessä, naida
borsa std. slg. lierihattu (ital borsalino) Mun faijal oli aina borsa päässä ku se lähti stadille.
borstaa 1 std. slg. olla sukupuoliyhteydessä 2 std. slg. harjata
bosa 1 std. slg. rahapussi 2 std. slg. laukku
bosaa std. slg. lukita, sulkea Ne bosas dörtsit jo yheltä.
bosarit, bosat std. slg. rinnat, naisen Mirkun bosarit ei meinannu mahtuu sen rintsikoihi. Se häpes ku sen bosat oli niin paljo bulimmat ku muilla. Näätkö sä, mitkä hosat tolia muijalla on! Eikö miehiä muu kiinnosta, ku et pitää olla isot bosat? Sil oli hirveet bosat.
bose 1 std. slg. rahapussi 2 std. slg. putka Slurkit pani mut boseen yöks, aamulla pääsin veks.
boseen 1 std. slg. (jäädä) kiinni Skoudet ajo pitskulle ja Jaska jäi boseen rysän päältä. Se jäi boseen. 2 std. slg. (laittaa) kiinni Laita dörtsi boseen.
boses, bosessa 1 std. slg. kiikissä, kiinni Hei tää dörtsi on bosessa. 2 std. slg. putkassa, vangittuna Se joutu olee bosessa.
bosse, bossi std. slg. johtaja, pomo
bostaa, bostailee std. slg. olla, oleskella, odottaa
bostailla slg. kuljeskella ympäriinsä, esimerkiksi esitellä uusia vaatteitaan
boston slg. huumeslangia, tarkoittaa huumetta
boti std. slg. vene
botlari std. slg. peruna Eiks talos oo muuta safkaa ku botlareita?
botlari, botle std. slg. pullo
botna std. slg. hyvä, hauska
botne std. slg. pohja Vedät soppaa napaas niiet lautasesta näkyy botne.
botski, botsku slg. vene, laiva Pitäis laskee botski vesille. Kesällä on kiva olla botskilla. Nykyään botskit menee Tallinnaan tosi nopeesti. Botskin pitäis tulla jo, jossei se oo menny botnee.
Botta std. slg. Ostrobotnia (tanssipaikka) Bottal on toinenki bisse tullu pantuu tuulensuojaan.
botti u.s. (2017) (< robotti) tietokoneohjelma, joka hoitaa ihmisen puolesta esim. toistoa, päivystystä tai suuren työmäärän käsittelyä vaativia tehtäviä
botu std. slg. laiva
botuliini ark. tarhakettuja tappanut Clostridium botulinum -bakteerin erittämä myrkky
bounssata 1 slg. tanssia Tää on hyvä biisi, lähetääks bounssaa? 2 slg. poistua paikalta Bileet on finito, eiköhän bounssata?
Braahis std. slg. Brahen kenttä (Kalliossa Helsingissä) Faijan kans oltii tsiigaamas Braahiksel pillerimatseja. Mennää braahikselle skulaa peffistä.
braasu std. slg. tuli, tulipalo Joku oli pannu kauheen braasun pitskulle. Sit me duunattiin hirvee braasu.
bradaa, bradata std. slg. juosta
bragaa, bragata std. slg. hajota, sortua, rikkoontua Koko haussi bragas ku se dyny sit räjähti. Kaikki bragas siäll.
bragis std. slg. lopen väsynyt, burn-out
Bragu, Brahis, Braku std. slg. Brahen kenttä Brahiksel oli nasta skrinnaa ku musa soi. Bragulla me skrinnattii. Brahiksella oli russarit.
braijaa, braijata, braisaa std. slg. telmiä, rähjätä, leikkiä, näytellä, teeskennellä, ’filmata’, esittää Eine menny mihinkää kauppaa, ne braijas vaa. Ei ne mitää haneen menny, ne braijas vaan. Me vaan braijattii, vaik slurkit käski meidän lopettaa. Skidinä braijattii kaikkee kliffaa.
brakata, brakaa 1 std. slg. pudota, kaatua 2 slg. katketa, murtua
brakari std. slg. pieru Arvaa, ottiks pannuu, kun mutsi päästeli brakareita.
brandi, brändi ark. (arvostettu) tuotemerkki, tuotemerkki, josta on tullut käsite (engl. brand)-esim. CocaCola, Nokia
brankkari, brenkkari ark. std. slg. palomies; palokunta, paloauto Brankkari meinas ajaa yhen skidin päälle.
brankkis std. slg. palokunnantalo, palolaitos, paloauto
brankku std. slg. viina
brantti, branttis std. slg. jyrkkä mäki, kallio
brasilia slg. naisen ajeltu alapää
brassaa 1 std. slg. telmiä, rähjätä Älkää ny viittikö koko ajan brassailla ku faija on gisa. 2 std. slg. leikkiä 3 std. slg. diivailla, uhoilla Ei se oo mikää oikee diriga, se vaan brassaa.
brassailla, brassata ark. slg. teeskennellä, kerskailla, leveillä, rehennellä, rehvastella, kerskailla, ylpeillä, elvistellä Ei sil mitään rahaa oo, se brassaa vaan. Noi yliopistotyypit aina brassailee sivistyssanoilla. Brassaili uudella autollaan. Naapurin äijä brassas uudella Bemarillaan. Älä viitti brassailla.
brassailija ark. slg. teeskenteilijä
brassailu ark. brassaileminen
brassi ark. Brasilian asukas, brasilialainen Brassit voitti jalkapallon MM-kisat. Brassit kyl tsennaa mite futista pitää skulaa.
bravuri std. slg. jokin esitys, jonka hlö hyvin taitaa Laula se „Lalaika”, sehän on se sun bravurijuttus.
breda, bredu std. slg. lauta
bredu std. slg. leipä Tää breduha on jo iha homeessa, ei tätä syö hullukaa..
breewski slg. engl. brewski, bisse; käyttöryhmä: skedeheebot, lausutaan jenkkiläisittäin [skede – rulllauta + heboo – henkilö, tyyppi, subjekti, objekti, kaveri, ystävä, henkilö, otus, hyypiö, dude, gaiffa]
breggaa std. slg. murtautua Kandeisko meidän breggaa tohon nurkan pankkii?
breggis, bregis std. slg. murto Soli jo toka breggis meidän klitsuu tällä viikol.
bregu std. slg. leipä, etenkin rukiinen; näkkileipä – Pâine de secară; pâine biscuitată.
breikata, breikkaa 1 ark. std. slg. tanssia breikkiä, break dancea Kyl jotkut vielki breikkaa. 2 ark. std. slg. keskeytyä, katketa, keskeyttää, rikkoontua 3 ark. std. slg. tehdä läpimurto (musiikkibisneksessä), päästä julkisuuteen, lyödä itsensä läpi Suomalaisten bändien on vaikee breikata ulkomailla. Tommonen musa ei breikkaa kyllä ikinä. Vasta kolmas levy breikkas. Bändi breikkasi kotimaassaan.
breikkari std. slg. break dance -musiikin ihailija
breikkaus ark. vrt. breikata
breikki 1 std. slg. tauko, paussi, bretkki Hei kundit, pidettäiskö täs välis iha snadi breikki? Eiköhän pidetä pieni breikki. Bändi jatkaa soittamista breikin jälkeen. 2 slg. break dance, tanssi joka perustuu vaikeaan akrobatiaan Toi breikki on mulle kyllä ihan liian vaikeeta. Tiina osaa vähän breikkiä. 3 std. slg. läpimurto (tuntemattomuudesta kuuluisuuteen)
breinstormaus ark. slg. loistava idea
breivaa std. slg. kirjoittaa kirjeitä
breivi std. slg. kirje Stikkaa mua breivillä ku oot päässy sinne Stokiksee.
brekkaa std. slg. tehdä murto
brekkari std. slg. aamiainen
brekkis std. slg. keikka, murto, murtovarkaus
breku 1 std. slg. aamiainen 2 std. slg. leipä, leivänpala
brena, brenkku std. slg. brene, brenikka, viina, alkoholi Brenkku meni nopeesti päähän. Ootko sä taas ottanut brenkkua? Brenkkuu on olkkarin skobes, mut jätä hiet mulle. Brenkusta sai karmeen jysärin.
Brendika, Brendis std. slg. Kulosaari
brenikka std. slg. mitalli Jotai brenikoit sil oli rinta täynnä …
brenkkari, brankkari ark. slg. palomies
brennaa, brennata std. slg. polttaa, päivettyä; polttaa polttolasilla Ota tota värifilkkaa, sit on kivempi brennaa. Brennarilla brennattii filkkaasit se kärtsäs makeesti.
brennari std. slg. polttolasi Mä slumppasin eilen muovisen brennarin.
bresa, bresari std. slg. miehen lierihattu, hattu, mm sakilaisten käyttämä Joku oli bölliny Arskan bresan ja tseban.
brevu std. slg. kirje
Brexit, brexit u.s. (2016) (engl. British tai Britain + exit) Britannian ero Euroopan unionista
briiffata, briifata 1 slg. antaa (lyhyt) tilannekatsaus, ohjata, neuvoa; 2 ark. valmentaa jtak tehtävää, tilaisuutta tms. varten, opastaa, informoida jkta Voisitko sä briiffata vähän, mitä siellä puhuttiin? Valmentaja vielä briiffas meitä ennen peliä. Neuvotteluihin lähteviä briiffattiin etukäteen.
briiffaus, briifaus ark. briiffaaminen
briiffi ark. briiffaus(tilaisuus); lyhyt selonteko, katsaus; toimeksianto, tehtävän määrittely
brikka 1 std. slg. aluslevy 2 std. slg. tarjotin
briljeeraa std. slg. esittää taitojaan, tavaroitaan Sit se alko kato oikee briljeeraa uudella strigillää.
brisaa std. slg. erotuomari
brisari std. slg. tuomita ottelu
britsi std. slg. lavitsa, makuusija, nukkuma-alusta, sänky – Prici.
britti ark. Britannian asukas, brittiläinen
broccolini u.s. (2016) varsiparsakaali, parsakaalia muistuttava vihannes, jolla on pienemmät kukannuput ja ohuemmat ja pitemmät varret kuin parsakaalilla
broggis std. slg. ohjelma Onks se illan broggis kondiksessa?
broidi std. slg. veli Villellä on yks broidija yks systeri. Tänään on mun pikkubroidin synttärit. Broidi lusii Nokalla parin vuoden kakkuu.
broidikset std. slg. veljekset Broidikset oli ihan samannäköset vaik niil oli eri fade.
broikku, broisku ark. std. slg. ruok. broileri, muodossa missä tahansa, roileri, us. ruoakana Kauppalistassa saattaa lukee, häppää, kyrsää ja broisku.
broileripoliitikko ark. std. slg. leik. Poliittinen broileri vain politiikan parissa työskennelleestä nuoresta (ura)poliitikosta.
broina std. slg. viina, alkoholi
brojaa std. slg. nukkua
bromssaa std. slg. jarruttaa
bromssi, bromssit std. slg. jarru, jarrut Onks bromssit kondikses, ja takuulla?
brosaa std. slg. matkia
brosari ark. std. slg. esite, brosyyri, brosyri, mainoslehtinen Mä panin sen brosyrin tohon skoben päälle.
brotaa std. slg. painia Faija brotas ennen ku se sit joutu lähtee rindikselle.
brotari std. slg. painija
broukku std. slg. brovninki, ase, pistooli Se kaivo broukun fikkasta.
brown stuff huum. raakaopiumi
bruittaa, bruitata std. slg. ruiskuttaa Katoki, ette bruikkaa mun päälle. Bruittaa se iha märäks.
bruju std. slg. paperi, muistio Tuu nu säki tsiigaa ku karsee kasa brujuja.
bruna 1 std. slg. rusketus 2 std. slg. huum. heroiini
Bruna, Brunssa std. slg. Kaivopuisto
bruschetta ark. ruok. kovakuorinen italialainen maalaisleipä, jonka viipale päällystetään esim. juustolla tai kinkulla
brutskaa std. slg. ruiskuttaa
bruukata, bruukaa std. slg. olla tapana
bryga, brygga 1 std. slg. tyttö, nainen n 18-30 v 2 std. slg. laituri Siellä se kippo kelluu Nokan bryggalla.
brygge, bryggis std. slg. silta
bryssä leik. halv. Brysselissä Euroopan unionissa toimivista virkamiehistä
bräijää std. slg. leikkiä, pelata
Brändika, Bräntsika std. slg. Kulosaari
bränikkä std. slg. upouusi Hieno auto, onks ihan bränikkä?
brödari std. slg. leipäkauppa, leipäkauppias
bröde, brödu, brögu std. slg. ruok. leipä
bubuu std. slg. pelottaa, pelätä, arkailla
budi std. slg. huum. hashis, kannabis-tuote
budjaa std. slg. asua Mä budjaan nykysin Pian kans Hagiksessa.
budjata slg. asua Mä budjasin Kiven kadulla.
budjetti std. slg. rahat Noteeraaks sun budjetti viel yhdet?
budjettikehys ark. talousarvion, raamit
budju 1 std. slg. asunto 2 std. slg. puoti, kauppa
budjukka std. slg. pieni kauppa
buduaari std. slg. käymälä, toiletti Täälhä döfää ku jossaki buduaarissa.
buffa 1 std. slg. tarjoilija 2 std. slg. huora, tyttö
bugi 1 std. slg. boogie-woogie -tanssi 2 atk. ark. std. slg. virhe tietokoneohjelmassa; ohjelmointivirhe tietokoneohjelmassa Se uus ohjelma on bugeja täynnä.
buginen std. slg. atk. virheitä sisältävä (tietokoneohjelma) Ei sitä kantsi imuttaa, se on ihan buginen.
bugittaa std. slg. atk. ei toimi, hidastelee (ohjelmista ja tietokoneista), tietokoneohjelma toimii virheellisesti. Mun tietsikka bugittaa.
buglaa, buglata std. slg. oksentaa Meinasin buglaa heti ku tulin himaan. Sit mä buglasin.
buidu std. slg. myymälä, kauppa Se buidu oli pantu kloseen jo viideltä.
buidusnutari std. slg. myymälävaras
Buikki std. slg. Buick, amerikkalainen auto
bujoilu u.s. (2017) (< engl. bullet journal; bullet mm.’luettelomerkki’) arjen hahmottaminen listojen, piirrosten, kalenterimerkintöjen yms. avulla yhdistämällä muistikirjaan luonnoslehtiön ja päiväkirjan käyttötapoja
buki std. slg. kirja Onks toi Mattssonin Ekin nyya buki hyvä?
bukstaavi std. slg. kirjain
bula std. slg. höpinä Kundit löhisee bulaa.
bulanssi slg. ambulanssi
bulderi std. slg. iso kivi, mukulakivi
bulevardisoida u.s. (2015) muuttaa kaupungin keskustaan johtava moottoritiemäinen väylä asunto‑, liike‑ ja puistokaduksi
bulevardisportti ark. varsinaisia urheiluautoja heikompitehoisesta mutta niitä ulkonäöltään muistuttavasta henkilöautosta
buli 1 std. slg. suuri, iso, kookas Buli kundi mut snadi knubura. 2 std. slg. hyvä, hauska, hieno
bulkki, bultsi std. slg. pulla Aina ku tulin skoilest himaan vedin pari bulkkii napaan.
bulkkitavara, bulkki 1 ark. huonolaatuinen tavara, tusinatavara 2 ark. massatavara
bulla, bullero std. slg. onni, tuuri Sul kävi hervoton bulla. Karsee bullero, ois tullu noutaja, jos oisin jääny tohon.
bulraa std. slg. jyristä, meluta
bulsa 1 std. slg. iso 2 std. slg. pulpetti Ku tsittasin snadissa bulsassa, tuli polvet ihan klesaks.
Bulsa, Bultsi std. slg. Bulevardi
bultsari std. slg. puliukko Bultsarit veti tenuu posket lommolla.
bultsi, bulkki std. slg. pulla
bulttaa std. slg. lyödä, takoa nyrkillä
bulttari, bultteri, bulttis std. slg. krapula Aamulla ku heräsin, iski kauhee bulttari päälle.
bulttis 1 std. slg. krapula Viikon putkesta tulee tajuttoman karsee bulttis. Dokaamisest tuli hirvee bulttis. 2 std. slg. tuuri, onni
bumaga, bumaskam pumaska 1 std. slg. asiapaperi, todistusaineisto, dokumentti, virallinen paperi, todistus, kauppakirja Me tehtiin bumagat siitä autokaupasta. 2 std. slg. määräyskirje
bumerangi, bumerangina ark. hakemuksesta, ehdotuksesta tms. kun se palautetaan tai muuten hylätään nopeasti Onks sul vaihtunu osote, ku kaikki meilit tulee bumerangina takasin? Kustantaja lähetti mun kässärin bumerangina. Mä sain sen hakemuksen bumerangina takasin.
bummaa std. slg. pyytää, kerjätä Mee bummaa tolt skoudelta ja pyydä mulle kans.
bummi std. slg. kerjääjä, kerjuri Hessust on tullu ihan bummi.
bummilla, menee std. slg. mennä esim. bussissa maksamatta Mentiin eile bummilla stadille.
bumpsit, bumsit std. slg. lähdöt, potkut, lopputili
bunde 1 halv. maanviljelijä; bönde, heinis, heinähattu, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landebunde, landepaukku, nurmikiila, olkimoukari, ruispipo, savipläägä, skeidavarvas, turvenuija 2 sot. slg. Luvaton poistuminen varuskunta-alueelta (punttaaminen, puntis)
bundis; bundiksella sot. slg. oma loma, luvattomasti poissa armeijasta Olitsä bundiksella.
bungaa, bungata std. slg. maksaa, olla hintana Paljo toi jalisflinda bungas sulle tänää? Mä bungaan tän kerra.
bungi std. slg. rahapussi
bunis std. slg. punakaarti
bunkata, bunkkaa std. slg. asua, nukkua Vittu se täällä mitään bunkkaa.
bunkka 1 std. slg. asunto, luukku, kämppä 2 std. slg. sänky Joku horatsu koisas pitkin pituuttaa bunkas.
bunkkaaminen std. slg. asuminen
bunnuttaa slg. unnuttaa, masturboida, itsetyydyttää Pakko päästä bunnuttaa, on semmoset paineet.
buntata std. slg. olla luvatta pois
buntiksella  sot. slg. luvattomasti poissa armeijasta (olitsä buntiksella)
buntis  sot. slg. luvaton poissaolo
buprenorfiini ark. eräs huumeista vieroittamiseen mutta myös huumeena käytettävä lääkeaine
burari std. slg. puuro Vedäs burari sisääs ekaks.
burgeri ark. std. slg. ruok. hampurilainen, tms. täytetty sämpylä
busa ark. std. slg. bussi, linja-auto Sista busa menee tos vartin päästä.
busaa, busata std. slg. rakentaa, tehdä, työskennellä
busari std. slg. suukko, pusu
busata slg. tehdä Mitä sä busasit.
bussarit std. slg. pussihousut
bussi 1 std. slg. hyvä, hauska, hieno 2 ark. std. slg. linja‑auto, busa, dösä, nysse, onnikka, linjuri, linkka, linkki, linkku, linkkari, linjavaunu Bussit tsöras ennen ihan tost fönarin alta.
bussikuski ark. bussinkuljettaja
buteli, butle, butlu std. slg. pullo Meil oli joka jätkällä oma buteli fikassa, fikkassa.
butku std. slg. putka, selli
buttons huum. peyote-kaktuksen osa
buuaa std. slg. huutaa solvaustarkoituksella Jengi alko buuaa ku prisari vislas matsin poikki.
buukata ark. varata tai tilata etukäteen Mä buukkasin jo matkan talvilomaks. Koko hotelli oli buukattu täyteen.
buuki, buukki std. slg. kirja Londasitsä multa jonku buukin?
buukkaa std. slg. varata, tilata etukäteen Mä buukkasin meille hyvät mestat iha eturivistä.
buukkaus ark. buukkaaminen; sen tulos
buulaaki std. slg. yritys Mä oon skulannu nyt vaan buulaagi-matseja.
buumi, boomi tal. ark. taloudellinen nousukausi, huippusuhdanne; äkillinen suosion nousu, innostus Asuntojen hinnat nousee koko ajan, ku on tämmönen buumi. Kännykkäbuumi taitaa olla jo menny ohi. Lumikengillä kävely on nyt oikee buumi.
buunata std. slg. vahata Karan pesu ja buunaus.
Buurdis rav. std. slg. Pöytäviina (kuva)
buustata ark. tehosta, voimistaa
buusteri, boosteri  1 tekn. ark. tehovahvistin 2 ark. vahviste, tehoste Energiajuoman käyttö alkoholin buusterina on terveydelle vaarallista. 3 ark. vaipan imukykyä tehostava vahvike
buuts ark. (ghete)
buutsi, buutsit ark. cowboy-saappaat Onpas sulla makeet buutsit. Buutseilla on ihan mahoton kävellä liukkaalla kelillä. Cowboy-buutsit on ihan perseestä.
buutata, buuttaa std. slg. käynnistää, etenkin tietokone
bygaa, byggaa, bygata std. slg. rakentaa Siihe oli bygattu sellane kakskerroksine haussi. Ne byggas sinne uude huusin.
Bygga std. slg. Työväentalo Byggan jortsut meni multa ihan penkin alle.
bygga, bygge, bykka std. slg. talo, rakennus Talvet oltii skoilessa ja kesät byggalla. Se on byggalla duunis.
bugi  slg. atk. tietokoneen ohjelmavirhe
bygistellä slg. olla jossakin ilman syytä pääsemättä lähtemään sieltä pois
bugittaa slg. ei toimi, hidastelee (ohjelmista ja tietokoneista)
bygot std. slg. housut
Byija std. slg. Kyläsaari
bykaa std. slg. valehdella
bykat std. slg. housut
bylsiminen ark. slg. yhdyntä, rakastelu
bylsiä 1 std. slg. varastaa Ton prätkän mä bylsin meidän klitsun käytävältä. 2 std. slg. naida, rakastella, nussia, yhtyä sukupuolisesti Mä bylsin sitä lyylii meidän veskissä. Kukaan eipäässy vessaan, kuyhet bylsi siellä. Ootsä muka bylsiny sen kanssa?
bylsiä stydiks std. slg. hedelmöittää
byroo std. slg. toimisto Meidän byroo flyttas Hagikseen.
byssa mer. purjehdusaluksen keittiö
bytinki std. slg. talo
bytoni std. slg. nainen, tyttö
bytsi std. slg. purkki
bytskaa std. slg. vaihtaa Toiha on ihan skeidana, sun kandee bytskaa se.
bytskaa hiippakuntaa std. slg. kuolla [ad. litt.: a schimba episcopia, parohia]
bytta std. slg. pullo
byygat std. slg. housut
byygelöidä slg. ei pysty tekemään jotakin, ”ei bygee”
byylari, byylinki std. slg. poliisi
byyrari std. slg. maalivahti Onks Klubilla uus byyrari?
byyri std. slg. maali (pelissä) Klubin jätkät duunas heti kättelys kolme byyrii.
byysat, byysit, byxat std. slg. pitkät housut, housut Sun pitäis panna pesuun noi sun mustat byysat.
byysätä, byysää slg. tehdä tyhmyyksiä
byyttaa 1 std. slg. vaihtaa 2 std. slg. oksentaa Broidi byyttas rabariin.
bägi std. slg. kassi, laukku
bägittää std. slg. pelaa footbagia
bähee, pähee std. slg. hieno, upea, hyvä Waude, sul on tavallisen bähee felo.
bäk, bäks std. slg. takaisin, taka-
Bäkkäri std. slg. Backstage: baari ja yökerho (Kamppi)
bäksteissi std. slg. näyttämön takaosa
bänarit, bänat, bänet, bänks, bänksit, bänät, bänärit std. slg. ero, seurustelun loppu, seurustelun lopettamisesta, ero heilasta Mä tein bänät sen kanssa ku se pihtas aina vaan. Emmä tiä, sit meille tuli vaan bänksit, jotenki. Ville teki bänksit Lissun kanssa. Nyt tuut äkkiä kotiin tai tulee bänksit! Meille tuli bänät. Tuliks teil bänksit.
bändi 1 ark. std. slg. tanssi(musiikki)orkesteri, jazz‑ t. popyhtye, yhtye, orkesteri Bändi soitti vanhaa rokkia. Ootko sä jossain bändissä? Mä en jaksa kuunnella näitä nykysiä hiphop -bändejä yhtään. Se bändin patteristi oli tosi fakiiri. 2 std. slg. jääpallo
bändäri 1 ark. slg. rock‑yhtyeen tms. luokse ja kanssa (myös seksuaaliseen) kanssakäymiseen pyrkivä fani 2 std. slg. yhtyeitten mukana kulkeva tyttö
Bärgga, Bärika, Bärtsi std. slg. Kallion kaupunginosa (ruots. Berghäl) Mennää bärtsii skruudaa lätyt!Aina joskus on vielki kiva dallaa Bärtsillä.
bärsse slg. perse, takamus
bärtsi ark. std. slg. kallio, mäki Lähetää futaa bärtsille, kuka vika – se on emäsika!
bässi std. slg. BSA moottoripyörä
bäädi std. slg. paha, huono Mitäs kuuluu? Ei bäädimpää.
bääraa std. slg. kantaa
bäärari std. slg. kantaja
böbi std. slg. tyhmä, hullu Böbi kimma, se luuli mua Robertino Loretiks.
böbilä std. slg. hullujenhuone Lopeta tai slurkit tulee kuskaa meidät böbilään.
bögat, bögät std. slg. housut Muut kledjut mä jo hittasin, mut bögii en millään. Mun bögät repes.
böge std. slg. kirja Onks sul toi böge kesken?
bögraa, bögrää std. slg. pyörtyä Ku se kipusisko stikkas mua neulalla, meinasin bögrää.
böijaa std. slg. taipua, joustaa Kyl se böijaa, anna mennä vaan!
böka, böke, bökkeri std. slg. kirja Mikä böke sul on tossa? Londasin bulin kasan bökkereit eile biblusta.
bökat std. slg. housut Bökat vaan tuli ihan skeidaseks.
bökraa, bökrää, bökrätä std. slg. pyörtyä Systeri bökras ku se näki bludee. Sit se bökräs.
bökät slg. housut
böllii std. slg. varastaa Kundit bölli sen skutsarin kaikki valmiit tsengat.
böna std. slg. pyssy
bönarit std. slg. rukous, -hetki
bönde 1 std. slg. halv. maanviljelijä; bunde, heinis, heinähattu, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landebunde, landepaukku, nurmikiila, olkimoukari, ruispipo, savipläägä, skeidavarvas, turvenuija Kaks böndee stondas siinä haavi auki. 2 std. slg. maaseutu Kesällä oltii böndellä.
böndeläinen std. slg. maalainen
böndi 1 std. slg. tyhmä, epäreilu, huono 2 std. slg. maalainen Jätkä ainaki bamlas ku joku böndeläine.
bönsä std. slg. isohko, suurehko
böntsö std. slg. lihava Se oli jo skidinä sellanen böntsö, et sitä kiusattii siit.
börjaa std. slg. aloittaa, alkaa
börje std. slg. oksennus
börre rav. vehnäjauho-voiseos
börsta std. slg. olut
bösa, bösä std. slg. pyssy, ampuma-ase
bötsää std. slg. varastaa
böödi std. slg. lintu
böökaa std. slg. meikata
bööna 1 std. slg. tyttö, nainen n 18–30 v Bööna tsittas mua vastapäätä ja alko skriinaa. 2 std. slg. raha
böönaut std. slg. henkinen ja fyys loppuunkuluminen „burn-out” Mä oon ihan böönaut tän sanaston takii.
böösat std. slg. housut
c huum. kokaiini – Albeață, zăpadă, mătușă, fulgi, liniuță, jimmy.
c´ya std. slg. nähää, näkemiin
cadi, cädi std. slg. Cadillac-merkkinen auto Mun faijal on kermanvärinen cädi.
café mocha rav. ruok. suklaalla maustettu latte
cam ark. kamera
camoon std. slg. kuulehan Camoon Pera, mutsiski hirvais flengaa tästä.
cap huum. pieni kapseli joka sisältää heroiiniä
Catit tekn. Caterpillar-merkin valmistamat mustat tai kellertävän ruskeat hiking-kengät, jotka elivät kukoistusaikaansa 1990-luvun puolestavälistä sen loppuun
Cava rav. espanjalainen kuohuviini, joka tehdään samppanjamenetelmällä
CC‑voide kosmet. u.s. (2013) (engl. CC = Color Correcting, Color Control) BB‑voiteesta edelleen kehitetty, kevyt mutta edeltäjäänsä paremmin ihonväriä korjaava ja tasoittava meikkivoide
cecil huum. kokaiini – Albeață.
ceepee, CP std. slg. tyhmä Ootsä hei vähän ceepee?
ceeppari std. slg. tyhmä, hullu No tasan on oo mikää ihme ceeppari.
Centraalipasaasi, Cittari ark. slg. kauppakuja, nyk. City-pasaasi
charas huum. hasis
charley huum. kokaiini
chatata atk. ark. tsätätä
chattailla atk. ark. tsättäillä
chattailu atk. ark. tsättäily
chattaus atk. ark. tsättäys
chatti atk. ark. tsätti, Internetissä oleva sivusto, jolla käydään reaaliaikaista keskustelua, verkkojuttelua
chattibotti, chattirobotti u.s. (2017) (engl. chatbot), chatkeskusteluun eli tsättäilyyn tarkoitettu botti
cheekismi u.s. (2014) rap‑artisti Cheekin sanoituksista poimittu usein jonkinlaisen elämänohjeen kiteyttävä ilmaus
cheetata slg. huijata
Chicago std. slg. kortteli Hakaniementorin itäreunalla Chicagoks sanottii sitä torin itäreunan korttelii.
chicsi, chigu std. slg. hyvännäköinen tyttö
chillaa 1 std. slg. esiintyä, olla kaunis 2 std. slg. olla, hengailla, ottaa rennosti
chillum huum. hasispiippu
chipping huum. ottaa huumausaineita satunnaisesti
chira huum. hasis
choker u.s. (2016) (engl.) tiukasti kaulan ympäri kiinnitettävä pantamainen muotikoru
chopper, chopperi slg. kopteri, on pitkälle muunneltu moottoripyörä
ciappata ruok. ciabatta, italialainen leipä, joka sisältää oliiviöljyä, sanatarkka käännös italiasta: tossu.
citi std. slg. keskusta
City std. slg. Hufvudstadsbladet
cittari, kitumarket 1 ark. City-market josta kukaan av:lla oleva ei osta mitään; citymarket, eli iso kauppaketju melkein joka paikkakunnalla. lausutaan sittari – Mennääkö cittariin? 2 ark. Citykäytävä Helsingissä, Stockmannia vastapäätä Ennen nuoriso hengasi Cittarissa.
citykani ark. pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla elävät villikanipopulaatiot, eli kaniinit vrt. cityjänis – rusakko.
citykarhu leik. kaupunkiasutuksen keskeltä tavatuista karhuista, kaupunkialueella liikkuva karhu – Urs care umblă prin localitate. Urs-gunoier.
citymaasturi ark. slg. ajoneuvo, jolla ei todellisuudessa ole mitään asiaa maastoon tai huonommille poluille, SUV Siis tuohan on citymaasturi! No turha sillä on yrittää mihinkään maastoon, ei onnistu. Minun Toyota Hiace on todellinen citymaasturi.
clean huum. ihminen joka on puhdas huumausaineista
cleantech u.s. (2013) (engl. ’puhdas teknologia’) liiketoimintaratkaisuja, joissa pienillä raaka‑aine‑ ja energiamäärillä saadaan aikaan tuotteet ja palvelut ja tuotetaan samalla mahdollisimman vähän päästöjä ja jätettä
clomit dop. klomifeeni
coasting huum. olla huumausaineiden alaisena
coke huum. kokaiini
cokie huum. kokaiini – Albeață.
cokis ark. slg. coca cola
coldis std. slg. kylmä
connection huum. huumausaineiden hankkija
cookie atk. ark. eväste
cop huum. hankkia heroiinia
copy ark. copywriter
couscous ruok. arabialainen riisin korvike, joka muistuttaa karkeita mannaryynejä, tehtiin alun perin hirssistä, mutta nykyään durum-vehnäjauhosta, tarjoillaan liha- tai kasviskastikkeen kanssa, syödään käsin.
coutsi std. slg. valmentaja Meidän coutsi huus pää punasena.
Craisu std. slg. Chrysler automerkki Se fiude oli Craisu tai Hoppa.
crash huum. amfetamiinin lopettaminen
croaker huum. lääkäri joka kirjoittaa reseptejä
crossiprätkä std. slg. maastoajo-moottoripyörä Pakko mennä duunii et saa fyrkkaa crossiprätkään.
CS rav. Cabernet Sauvignon -rypäle
culottes‑housut u.s. (2015) (ransk. culottes ’lyhyet housut’) naisten housut, joissa on pohjemittaiset leveät lahkeet
curling‑vanhus kuv. u.s. (2013) toimintaa rajoittamalla avuttomaksi hoivattu vanhus
cykkeli std. slg. polkupyörä Joku on bölliny mun cykkelin pitsgulta.
cynffaa std. slg. ivata
cyrkka std. slg. kirkko Kallion cyrkka on mahtava pytinki.
cyykkeli std. slg. polkupyörä Meniks sun cyykkeli ihan paskaks?
cäb std. slg. taksi, vuokra-auto Skulaaksmä sulle cäbin?
daa slg. usein ihqdaa, joskus yksinkin: ihanaa – Da! (ihqu – ihana)
daa-daa std. slg. (loru …)
daagenefteri, dagis std. slg. krapula, kohmelo Mä jään löhöön bunkkaan, mullon karsee daagenefteri.
daagis std. slg. päivähoito, päiväkoti
daami std. slg. nainen
dagga huum. hasis
daggari std. slg. kastemato Lähe tsögaa daggareit tonne rantsuun.
dagis std. slg. kohmelo, krapula Sul kans on aina dagis.
daiju std. slg. tyhmä, yksinkertainen Ootsä ihan daiju? Mä en kestä tommosia daijuja.
daijuu tulee std. slg. tulla lyödyksi
daijuu, daijuun std. slg. turpiin, lyödyksi, lyömisestä, selkään antamisesta: kuonoon, naamaan, turpaan Älä mee sinne, saat vielä daijuun. Nyt tulee jätkä daijuun. Mä tsiigasin ku sä panit sitä gamlaa äijää daijuun.
daijuun, tokkaa std. slg. lyödä kasvoihin, nenään Ema tokkas sitä vasurilla daijuun.
daijuun, vetää std. slg. kasvoihin, lyödä Vedin sitä daijuun ja se tipahti, putos, otti lukuu heti.
daina std. slg. nainen, tyttö n 16-20 v
daisarit, daisat std. slg. naisen (suurehkot)rinnat Daisarit, ne rauhasta muistuttaa. – (Juice Leskinen). Hiffasitsä millaset daisarit tolla muijalla on?
Dakari std. slg. Dagens Tidning
dakkari, kastari std. slg. kastemato
dalari, talari, dalkkari std. slg. talonmies
dallaa, dallata std. slg. kävellä, kulkea Lähettii sitte koko lössi dallaa Kaivariinpäin. Mmä dallasin skoleen.
dallailee std. slg. käyskennellä joutilaana
Dallapee std. slg. uutistoimisto DLP
dallari std. slg. talonmies
dallasit slg. kainaloiden hikoilusta aiheutuneet näkyvät hikiläiskät paidassa Hullut dallasit ku on nii kuuma.
dalppii, dalppia std. slg. kävellä, lähteä menemään poispäin Ne lähti dalppii siit jo kauemmaks.
dalsii, dalssia std. slg. kävellä laiskahkosti Dalsittii siit ihan lungina veks.
Dam std. slg. Amsterdam
dami std. slg. tyhmä
danski std. slg. tanskalainen Se danski sentteri maalas heti pari byyrii.
darbepoietiini ark. huum. dopingaineena tunnetumman erytropoietiinin eli epon johdos, jonka käytöstä Olga Danilova, Larisa Lazutina ja Johann Mühlegg jäivät kiinni Sait Lake Cityn talvikisoissa
daredevilit ark. DD kuppikoon rinnat
darra std. slg. krapula Älä jauha mitää paskaa, mullon jumalaton darra. Mulle tulee punkusta kauhee darra. Siltä meni kortti, ku se ajo autoo darrassa.
darraa std. slg. pelätä
dartsi std. slg. dart-tikkapeli Muijatki stikkaa nykysin dartsii pubeissa.
dataa slg. datasin koko illan, makasin/lepäsin koko illan.
dataaminen ark. u.s. (2014) tietoteknisten viestintävälineiden (älypuhelimen ym.) käyttäminen
datasähkö atk. tietoliikenneyhteyksiin käytettävästä verkkovirrasta
datsa std. slg. kesämökki Koska te ootte tän datsan slumpannu?
datsa-meininkii std. slg. kesämökkitunnelma
daun std. slg. allapäin, masentunut Moon ihan daun.
daunari std. slg. masennusta viestivä esim. laulun sanoitus Noi sun biisis on kaikki aika daunareita.
dealer, dealeri huum. huumausaineiden hankkija
deba, debaa, debata std. slg. kuolla Debaaks se?
debaa, debari, debis std. slg. alakuloisuus, masennus Sil oli debis.
debit vai credit ark. pankki vai luotto (tai ehkä suomalaisittain tepiitti vai krediitti)
debuggeri atk. tietokoneen virheenjäljittäjä 
decci std. slg. rullalauta
deck huum. huumausainepaketti
deegis, deekis std. slg. rappio
deegu, deeku std. slg. rappioalkoholisti
deejii slg. DJ, tiskijukka Deejii soitti teknoo koko illan. Ville yritti päästä siihen diskoon deejiiks.
deekiksellä, deekikselle 1 ark. std. slg. ihmisestä: rappiolla, alkoholisoituneena; alkoholisoitunut, masentunut Kyllä mä joskus otan, mutta en mä nyt sentään missään deekiksellä oo. Kun se jäi työttömäks, se joutu deekikselle. Se on menny ihan deekikselle. Krisse oli menny ihan deekikselle. Se on ihan deekiksellä, budjaa kai jossai roskikses. 2 std. slg. jokin asia tai esine ei toimi
deekis ark. std. slg. rappio, juopotteluputki
deeku, degu ark. std. slg. juoppo, rappioalkoholisti, puliukko, pultsari Deekut juo vaikka tuulilasinpesuainetta. Sit siihen tuli joku deeku äijä selittämään. Yks vanha deeku tuli bummaa mult fyrkkaa.
deelaa std. slg. jakaa Kävin deelaamas ne mainokset.
deerus ark. std. slg. tyhmä Vittu sä oot yks oikee russian deerus.
deisi std. slg. tyttö, nainen 15–18 v
deitata, deittailla ark. Deitata t. deittailla jkta t. jkn kanssa. Deittailla netissä.
deittailu ark. deittaileminen, vrt. deittailla 
deitti 1 ark. mon. sovittu tapaaminen (seurustelutarkoituksessa), treffit. Mulla on tänään deitti Villen kanssa. Mihin te meinaatte mennä deiteillä? Onnistunut deitti. Lähteä deiteille. Meil on deitti huomenna Fasulla. 2 ark. tapailun kohde, (satunnainen) seurustelukumppani tapaamisen, seuralainen. Hänen deittinsä häipyi jo alkuillasta. Ei se mikään poikaystävä oo, se oli vaan deitti. Ne on kuulemma tutustunu jossain deitissä. 3 ark. seuranhakuun tarkoitettu Internet-palvelu, TV-ohjelma tms. deittipalvelu t. sellaisen ylläpitämä www-sivusto. Telkkarista tulee tota deittiä ihan älyttömästi. Deitti sinkuille.
deitti-ilmoitus  ark. internetissä julkaistu seuranhakuilmoitus
deittipalvelu  ark. seuranhakupalvelu Deittipalvelu nuorille. Seksiseuraa tarjoavat deittipalvelut.
deka, deca dop. nandroloni
dekantoida rav. kaataa viini pullosta niin, että sakka jää pulloon
dekkari 1 std. slg. poliisi 2 std. slg. etsivä poliisi 3 ark. std. slg. salapoliisi Dekkareit ei tsennaa ku niil ei oo uniformuu. 4 ark. std. slg. salapoliisikirja, salapoliisiromaani, salapoliisikertomus, rikosromaani, salapoliisikirja; dokumentti Blukkaaks sä dekkareita?
dekki 1 std. slg. rullalauta 2 std. slg. stereoyhdistelmä 3 poliisiasema
delaa std. slg. kuolla Mun faija delas kesken jännän futismatsin.
delari std. slg. sähkösanoma
delata, delppaa, depata, depsiä slg. kuolla Mua hävetti niin paljon, et mä öisin voinu vaikka delata siihen. Se kukka delas ku en mä muistanu kastella sitä. Mun isoisä on delannu sodassa. Mun faija delas kesken jännän futismatsin. Monen faija delas sodassa. Frendi veti liikaa pirii ja deppas siihe.
delffari slg. delfiini
delfiiniystävällinen u.s. (2014) delfiiniystävällinen tonnikala; tonnikala, joka on pyydetty delfiinejä vahingoittamattomin menetelmin
delliä atk. std. slg. tuhota tiedosto
delppaa std. slg. kuolla
deltsi std. slg. teltta Ota deltsi ja makkari megee.
deltsi-bastu std. slg. telttasauna
demari 1 rav. tyylitön asiakas 2 ark. std. slg. SDP:läinen, sosialidemokraatti Miksköhä ay-demarit ei diggaa Halosta? Mun isä on demari henkeen ja vereen. Demarit voitti vaalit. Valtuustossa on puolet demareita ja puolet kepulaisia.
Demari std. slg. Suomen sosialidemokraatti -sanomalehti
demo ark. havaintoesitys, esittely, demonstraatio; näyte‑, esittelylevy, näytenauha, ‑video Mä lähetin meidän bändin demon Fasulle.
demota ark. demonstroida
dena std. slg. rappioalkoholisti Jokunen dena tsittas siin botskien vieres.
denari std. slg. raha Oks sul stikkaa mulle denareit?
denimit std. slg. farmari-housut
deno, densa, denso std. slg. rappioalkoholisti Yks densa makas raban edes ku lähin duuniin. Talvisin noit densoi ei nää tos rantsus dokaamas..
dentsu std. slg. hammaslääkäri
depa, deppa std. slg. tyhmä, hölmö Vittu, se on depa ….
depikset, ottaa std. slg. masentua Otitsä depikset siitä ku systeris alko dokaa?
depis ark. std. slg. depressio, masennus Tiinalla on kauhee depis, ku ruotsin kokeet meni huonosti. Mä oon aina syksyllä ihan depiksessä. Vajota depikseen. Mieletön depis iskee päälle aina keväisin.
deppaa std. slg. kuolla
deppari std. slg. masennus
derkku slg. itäsaksalainen (DDR-läinen) Derkut budjas Saksan neukkuvyöhykkeellä.
desi ark. desilitra
designer-huume huum. vastaa vaikutuksiltaan tunnettua huumetta, mutta koostumus on erilainen
designpysäkki ark. Helsinkiin suunniteltuja kalliita ja hienoja designpysäkkejä
designpääkaupunki u.s. (2011) kansainvälisen muotoilujärjestön ICIDin valitsema kaupunki, jossa tietyn vuoden ajan järjestetään runsaasti alan tapahtumia
desperado std. slg. epätoivoinen ihminen Ne oli ihan jotai desperaadoja.
devari, devikka ark. std. slg. DVD-soitin tai levy Ei kukaan enää osta videonauhureita, ku pitää olla devari. Tällä devarilla on paljon uutta matskua.
dexis huum. amfetamiini
diakonaatti ark. kirkon virkarakennekomitean määrittelemä virkakokonaisuus, johon kuuluvat lehtorit, kanttorit, diakonit, diakonissat ja katekeetat
dibe std. slg. antikvariaatti
dickinson  ark. auton cd-soitin
dicu std. slg. penis
diesel ark. dieselmoottori, dieselauto, dieselöljy
diesel-riisi rav. kurkumariisi (haisee väärintehtynä dieselille, toim. huom.)
dieselvero ark. vanh. käyttövoimavero
diffe std. slg. antikvariaatti
diggaa itekää kragaa std. slg. ei pitää tappelusta
digata, diggaa std. slg. pitää jostakin, tykätä, välittää, rakastaa Mä en diggaa hiphoppia yhtään. Diggasitko sä tosiaan siit muijasta? Pennut diggaa pelata tietokoneella vaikka koko yön. Mä diggaan hevii, mutten teknoo.
diggari std. slg. innokas ihailija, fani, kannattaja Ootsä ollu ikinä Gunnareitten diggari?
digiboksi ark. digisovitin
digijärkkäri ark. digitaalinen järjestelmäkamera
digiloikka u.s. (2016) digitalisoimisen nopeuttaminen panostamalla sähköisten palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen
diginomadi u.s. ark. (2017) läppärityöläinen, henkilö, jolla ei ole vakituista työpistettä ja joka työskentelee ”kiertolaisena” kannettavan tietokoneen äärellä
digisanelu u.s. (2011) digitaalinen sanelujärjestelmä, jonka avulla esim. lääkärit voivat sanella potilastiedot suoraan tietokoneelle
digitaalinen jalanjälki u.s. (2010) (engl. digital footprint) = verkkonäkyvyys
digitutor, digituutori u.s. (2016) henkilö, joka opastaa esim. opettajia tietotekniikan käytössä
diibe std. slg. tyhmä, hullu
diilaa std. slg. järjestää
diilata slg. toimia jonkin asian tai ihmisen suhteen (< deal)
diilaus std. slg. jako
diileri 1 ark. std. slg. (jonkin tuotteen) jakaja, välittäjä, jakelija, jälleenmyyjä Emmä oo mikään diileri, mä tarjoon sulle. ; pörssivälittäjä (< dealer); valuutta- tai osakekauppias Kannattaa ostaa suoraan maahantuojalta eikä miltään ihme diilereiltä. Diileri jako mulle hyvät kortit. Kai siilon rahaa, ku se on joku pörssidiileri. 2 std. slg. vähittäismyyjä, katumyyjä 3 std. slg. huumekauppias, huumeiden välittäjä Assan kulmilla pyörii aina diilereitä.
diili ark. std. slg. sopimus, (kauppa)sopimus Meidän bändi sai diilin levy-yhtiön kanssa. Noitten uusien firmojen kanssa voi tehdä hyviä diilejä. Miten olis semmonen diili, et mä tiskaan ja sä imuroit? Ookoo, tehään diili sit, paas nimes toho papruu.
diilis std. slg. jako
diinari, diini std. slg. James Deania matkiva
diitsii std. slg. levynsoittaja, tiskijukka, dj Se diitsii stikkas ihan runkku-biisejä.
diiva std. slg. itseään korostava, ylpeä Mä vai diiva, no voin mä snadisti ollakin.
diivailla, diivata  std. slg. olla olevinaan, ylpeillä
dilkkaa 1 std. slg. valikoida, jakaa Jätkä dilkkas parhaat buukit himaansa. 2 std. slg. valita, erotella Voitsa dilkkaa ton pyykkis.
dikkari slg. kannattaja Mä en ikinä ole ollu mikään suurin falafel dikkari, mut en ole kyllä varmaan kunnollisia maistanutkaan.
dikki std. slg. alat. penis, englannin kielen sanasta dick Sil kundil oli mieletön dikki ja se osas käyttää sitä.
dilkkis std. slg. jako
diletantti ark. halv. (epäpätevä) harrastelija
dilkata slg. jakaa, jaella, antaa
dillaa std. slg. kävellä
dille std. slg. tyhmä, hullu, hassu Se oli ihan dille kundi.
dinero std. slg. raha
dingot std. slg. Dingo-yhtyeen ihailijat
DINK slg. Double Income, No Kids, ilmaisulla tarkoitetaan työssäkäyvää avioparia, jolla ei ole lapsia, syntynyt lyhenteiden kulta-aikana 1980-luvun lopulla Yhdysvalloissa
dinneri std. slg. fiinimpien ihmisten fiinimpi illallinen
dino ark. dinosaurus, hirmulisko (erityisesti leluista ja piirroshahmoista)
dip slg. amerikkalainen nuuska
dipata, dippaa ark. std. slg. kastaa ruokapala, upottaa ruokaa (sormin) kastikkeeseen; syödä dippaamalla Sipsejä voi dipata vaikka kermaviiliin. Lihat grillataan ensiksja sit dipataan soijakastikkeessa. Ne dippas ja joi kokista.
dippainssi leik. slg. diplomi-insinööri
dippi 1 ruok. ark. kastike, johon ruokaa dipataan, dippaus; dippauskastike Jugurtistaja ranskankermasta saa hyvän dipin. 2 urh., ark. dippipunnerrus
diriga, dirika std. slg. johtaja Sit dirika anto mulle fudut.
dirsat std. slg. naisen rinnat Sil oli bulit dirsat muttei rintsikoita.
dirty huum. huumausaine josta ei pääse eroon
dise std. slg. disko
diskaa std. slg. diskvalifioida, sulkea pois (esim. kilpailusta) Nehä diskas sen sit myöhemmi.
diskari std. slg. levyn soittaja (ravintolassa)
diskata ark. urh. diskvalifioida, hylätä kilpailusta tms. Tuomari diskas maalin. Mut diskattiin sataselta, ku mä varastin kaks kertaa. Suomalaisia hiihtäjiä on diskattu paljon dopingin takia.
diskaus ark. urh. diskvalifiointi
disketti atk. ark. levyke (ks lerppu, korppu)
diski 1 std. slg. tietokonelevy 2 std. slg. levy, cd-levy, lp-levy Diskien piti olla niin vagvoi.
diskojytä ark. diskomusiikki, ‑tanssi
discot std. slg. disco-musiikin ihailijat
diskota ark. käydä diskossa (tanssimassa); tanssia diskomusiikin tahdissa
diskreetti rav. hienostunut, ryhdikäs viini
diskurssi ark. keskustelu, keskustelun tapa tai aihe, käytetään paljon humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä piireissä, yliopistokieltä
dispa std. slg. isännöitsijä
dissaa 1 std. slg. haukkua, solvata, mollata 2 std. slg. aliarvioida joku
dissata ark. slg. väheksyä; halveksua; englannin kielen dis-etuliitteestä Törkeetä dissaamista. Dissasi bändiä. Dissasi matikantunteja.
dissaus ark. slg. väheksyntä, väheksyminen, halveksinta, halveksunta, halveksiminen
divaa 1 std. slg. juoda Divaa toi glasari tyhjäks, nii lähetään menee. 2 std. slg. myydä
divari 1 ark. std. slg. käytetyn tavaran osto- ja myyntiliike, erityisesti kirjojen, äänilevyjen ja sarjakuvien, vanhaintavarain kauppa, antikvariaatti Pitäs viedä noi vanhat kirjat divariin. Mä tykkään käydä divareissa, ku niistä saa vinyylilevyjä. Hiltusen divari on Stadin paras. 2 ark. urh. std. slg. divisioona urheilussa Ville pelaa fudista nelosdivarissa. Joukkue tippu pääsarjasta divariin. Jari skulaa futista kakkos-divarissa.
dj std. slg. levyn soittaja (ravintolassa)
djengi std. slg. raha
djorsat std. slg. rinnat
Djura, Djuran std. slg. Eläintarha
Doc Martens ark. 1960-luvulla Saksassa syntyneet mustat nahkasaappaat, jotka tulivat uudestaan muotiin 1990-luvun grunge-villityksen myötä
dodii std. slg. noniin, nythäin näit itse, tms. Dodii/dodih! Eihä siit mitää tullu!
dogaa std. slg. juoda Sepi dogas nii et se joutu dorgikseen.
doggari std. slg. dokumenttiohjelma Tsiigasitsä sen doggarin kolmoselta?
doggi, dogi std. slg. koira Se doggi oli ku joku hevone. Joku sit otti silt dogilt nirrin vegs.
dogiföijä std. slg. koiran kiinteä uloste
dogiparkki std. slg. koirasäilytys
dogu std. slg. juoppo Ei kantsu pyytää, se on ihan dogu nykyään.
dokaa, dokailee, dokata std. slg. ryypätä, juopotella, juoda (yl alkoholia) Lopeta ny jo noi duunit, mennään dokaan. Mä dokaan kyllä melkein joka viikonloppu. Tiina dokaa aina siideriä. Monta päivää te oikein ootte dokannu?
dokata päänsä täyteen std. slg. juopotella – A bea până cade jos.
dokaus std. slg. alkoholijuomien nauttiminen. myös: vetää perseet, ottaa yhdet ym. Lähetäänkö dokaa perjantaina?
doke std. slg. juna
dokkari, doku ark. std. slg. television t. radion dokumenttiohjelma, dokumenttielokuva Katoitsä sen huumedokkarin kakkoselta?
dokki std. slg. koira
doksoo std. slg. juoda viinaa, juopotella
doku 1 std. slg. juoppo, alkoholisti, humalainen (dokata ryypätä). Toi äijä on täys doku. Portsari ei päästä dokuja sisään. Mies on vanha doku. Joku doku tsittas tos meidän rabassa. 2 std. slg. humaltuneena Olla dokussa olla juovuksissa, humalassa. Ajoi autoa dokussa. Väiski lähti himaan ihan dokussa. 3 ark. dokumentti television t. radion dokumenttiohjelma
dokussa std. slg. hunalassa
dollari std. slg. raha
dollarihymy std. slg. leik. iso amerikkalainen loistoauto Kartsalla oli valkonen dollarihymy, joku Desoto?
dollarin kiilto silmissä std. slg. himoita rahaa
dollies huum. dolophiini tai methadon
domaini std. slg. kotisivu internetissä
domari std. slg. tuomari
Domma std. slg. Domus Academica, opiskelija-asuntola H:gissä Mennää Domman bibluun blukkaa.
Domppa rav. Dom Pérignon
dona std. slg. tuhat (€) No mut pari donaa, camoon, mitä toi nyt on?
donari std. slg. tuhannen euron seteli
dongarit, dongikset, donkkarit std. slg. pitkät [leveät] housut Liian tiukat dongarit puristaa skreboja.
donitsi 1 ark. std. slg. lenkki, jolla hiukset kiinnitetään poninhännälle tai saparolle, ponnari Tiinalla oli irtolettija hieno donitsi. Ei tommosia pinkkejä donitseja käytä enää kukaan. 2 std. slg. tuhat €
donkata, donkkaa ark. urh. std. slg. lyödä koripallo koriin Pereki donkkas vaik se oli aika snadi.
donkkaus ark. urh. std. slg. donkkaaminen
donna std. slg. nainen, tyttö Mä iskin sielt yhen ihan kivan donnan.
doodlailla u.s. (2017) piirrellä ajatuksissaan niitä näitä
dooli std. slg. ikävä, paha
doore std. slg. hullu, ikävä, huono
dooris, doorikset std. slg. tyttö, nainen; naiset, tytöt Tuol peräl tsittaa pari siistii doorista.
dopaa std. slg. panna toisen pää veden alle
doper huum. säännällisesti käyttävä
doping ark. tuuppinki, huumeiden tms. aineiden sääntöjenvastainen käyttö urheilussa suorituskyvyn parantamiseksi
dorga, dorka, dorsa std. slg. tyhmä, hullu; ikävä, tylsä, vastenmielinen, ikävä, huono Se oli ihan dorga muija. Se on niin dorka, ettei se kelvannu ees armeijaan. Meiän naapuri on ihan dorka. On dorkaa ajaa kännissä. Dorkaa vaan istua sisällä, ku on näin hieno ilma. Ootsä ihan dorka?, vähän dorka?
dorgis, dorkala, dorkis std. slg. mielisairaala Se kuskattii äskö tsirralla dorgikseen.
dosis std. slg. annos
doupata, douppaa ark. std. slg. huum. antaa piristeitä, käyttää piristeitä (huumetta); käyttää tai antaa dopingaineita, syyllistyä dopingiin; käyttää huumaavia aineita; kilpailla doupattuna dopingin vaikutuksen alaisena. Kyllä urheilijat douppaa joka maassa. Hiihtäjä jäi kiinni testeissä, kun se oli doupattu. Kaikki douppas siellä bileissä. Eiks kaikki nykyää douppaa!
douppi 1 slg. adj. hyvää, kovaa, douppii shittii, kovaa kamaa (käytetään esim. musiikista) 2 ark. std. slg. huum. sb. huume, doping-aine, huumaava aine Voi sitä kilpailussa pärjätä ilman douppiakin. Tunnetko sä jonkun doupin myyjän?
downshiftaus, downshifting u.s. (2011) (engl.) rauhallinen ja yksinkertainen elämäntapa kiireisen vastakohtana
draagaa 1 std. slg. vetää (esim. ovesta) 2 std. slg. tapella
draijaa, draijata, draisaa, draisata 1 std. slg. kantaa, kiskoa, vetää, raahata, kuljettaa mukanaan Meinaatsä draisaa kaikki noi kuteet klitsuun? 2 std. slg. leikkiä
draisaa skegge halki std. slg. rakastella
draivi ark. std. slg. meno, into, vauhti, voima, teho Bailuissa oli kova draivi päällä. Yrityskuvaan haluttiin uutta draivia. Sai uutta draivia opiskeluun. Bändin soitossa oli draivia.
dreadlockit slg. paksut rastakiharat (rastafarian)
driksa std. slg. juomaraha Paljo tolle täytyy panna driksaa?
drillaa, trillaa std. slg. kaatua, pudota
drillipora ark. hammaspyörävälitteinen käsipora
drinksu slg. drinkki, muunnos drinkki-sanasta. Mennään drinksuille.
drinkki std. slg. juomaryyppy, siemaisu pullonsuusta
drollit, oxyt dop. oksimetoloni, anabolinen steroidi
drooni u.s. (2016) (engl. drone) tav. kauko‑ohjattava miehittämätön ilma‑alus. Droonit ovat levinneet sotilaskäytöstä mm. tutkimus‑ ja huvikäyttöön. Niitä nimitetään usein myös lennokeiksi.
drop huum. nielaista huumausaineita
dropit dop. doping-aineet, roina, rojut, horkka
droppi std. slg. lääke Ei sul ois stikkaa mulle jotai droppii?
drotsi, rotsi std. slg. takki, päällystakki Hae drotsis narikast nii lähetää vetää täältä.
drum’n’bass mus. elektronisen musiikin muoto, kehittynyt junglesta
Drumssa, Drumssika std. slg. Lauttasaari
dsointti std. slg. huum. marisätkä marihuanasavuke
dsoukki std. slg. vitsi, kepponen, pilapuhe Älä ny tykkää kyttyrää, se oli vaa dsoukki.
dubata, dubbata ark. äänittää elokuva tai video uudestaan toisella kielellä, liittää elokuvaan äänitys (toisella kielellä), jälkiäänittää, tavallisemmin: dubata Saksalaiset dubbaa kaikki ohjelmat. Tää video on dubattu suomeks, ku se on tarkotettu lapsille.
dubbaus ark. dubbaaminen
duffa std. slg. neiti, nainen
duinaa std. slg. tehdä työtä
dulla std. slg. huum. hasis, hasa, kannabis, pilvi, ruoho; huume Dulla on ihan eri asia ku jotkut kovat huumeet. Jengi joi kaljaa ja veti dullaa.
dullaa, dallaa std. slg. kävellä
dumaa std. slg. tuomita (ottelu urheilussa) Ketä dumaa sen klubin matsin?
dumari 1 std. slg. tuomari, erotuomari, (urheilu)tuomari Dumari lätkäs vaa blitikat, vaik Sepi veti faijasa oikoseks. Dumari meinas pilata matsin, ku se vihels jäähyjä koko ajan. 2 std. slg. tuomio
dumpata 1 liik. myydä polkuhintaan Dumpata tuotantoylijäämä ulkomaille. 2 std. slg. heittää pihalle, jättää Mä dumppasin sen vanhan telkkarin pihalle. (vars. jätteistä:) kaataa, heittää, sijoittaa (väliaikaisesti tai epäasianmukaisesti). 3 ark. kipata, purkaa kuorma kallistamalla kärryä tai vastaavaa Kippaa sora tuohon kiven viereen. Ydinjätteen dumppaaminen mereen. 4 ark. jättää (seurustelukumppani, kihlattu tai aviopuoliso)
dungares, tungares ark. slg. farkut, farmarit (engl. dungarees) – Dangarezi
dunkata, dunkkaa std. slg. haista, tuoksua Tääl joku dunkkaa, jollai on skeidat housus? Spurgut dunkkas.
dunkkis std. slg. haju, löyhkä Mikä ihmeen dunkkis täällä on? Tosta valkosipulista tulee kauhee dunkkis. Siel oli helvetinmoine dunkkis, paa fönarit auki. Siäl oli karmee dunkkis.
dunkkuu, dunkkuun std. slg. turpaan Saku tokkas sitä äijää dunkkuu.
dunskaa, dusaa std. slg. tehdä, laitta, rakentaa
duudsi slg. tyyppi, hiphop-kieltä Keitä noi duudsit on?
duunari ark. std. slg. työmies, työntekijä, työläinen Ei se oo ku tavallinen duunari. Kohta ei oo kunnon duunareita ollenkaan, ku kaikki haluu vaan mennä lukioon. Duunari on liksasa tseenannu, eiks je? Tavallinen duunari. Herrat ja duunarit.
duunata, duunaa, duunailla 1 ark. slg. laittaa, tehdä (vars. ruumiillista) työtä, olla töissä; hommata, puuhailla; tehdä, valmistaa, korjata jotakin Tiedäks sä mitä sen Tiinan faija duunaa, ku niillä on niin hieno kämppä? Mä sain fudut, mitähän alkais duunaa? Duunataan jotain hauskaa viikonloppuna. Mä duunasin itte kirjahyllyn. Aina se jaksaa duunata tota autoo. Mitä sä duunaat? Duunasi kirjahyllyn. Pystytsä duunaa tän kondikseen. 2 slg. seurustella tai panna vakituisesti, naida, olla sukupuoliyhteydessä Duunaatsä yhä sitä Jannea? Sit me duunattii sitä anoppiiki, mut ekaks munnariin.
duunaus ark. std. slg. duunaaminen
duuni ark. std. slg. työ, työpaikka; työ, homma, toimi, tehtävä Mis sä oot duunissa? Pitäs saada joku duuni kesäks. Mun pitää mennä kuudeks duuniin. Omakotitalossa on aina kaikkee pikku duunia. Toi mattojen pesu on kauhee duuni. Mikä duuni tää on, senku koisaat päivät pitkät.
duunifrendit std. slg. työtoverit
duunikeikka std. slg. työtehtävä
duunimesta std. slg. työpaikka Mis sun duunimestas on ja paljo saat liksaa?
duunipäivä std. slg. työpäivä
DVD atk. Digital Video Disk tai Digital Versatile Disk. Vuonna 1997 lanseerattu, 4,7 GB:tä tietoa tallentava, cd-levyä muistuttava kuvalevy
D-virus slg. krapula
dyba std. slg. tyyppi
dyffe std. slg. haju
dyfää std. slg. haista Ketä dyfää?
dynamite huum. voimakastehoinen heroiini
dynepo ark. uusi versio eposta eli erytropoietiinista, jota etenkin hiihtäjät ovat käyttäneet dopingaineena
dynsa, dyny 1 std. slg. dynamiitti 2 std. slg. sinappi
dyny 1 std. slg. sinappi Mis on meidän dynutuubi? 2 std. slg. raha Onks dynyy?
dynyä, on std. slg. raivokas, vahva, raju Mul on sellane haisu et tos jätkäs on dynyy.
dyykaa std. slg. sukeltaa
dyykata roskiksia std. slg. kaivella roskalaatikosta
dyykkaa, dyykata 1 std. slg. sukeltaa Kantsii aina ekaks tsekkaa mesta mihi dyykkaa. 2 std. slg. kaivella, tonkia, etsiä; kaivella roskalaatikosta Mä dyykkasin tän sulle kirppikselt.
dyykkari std. slg. sukelluslaiva Finskien dyykkarit oli aika surkeita.
dyykkari, roskisdyykkari std. slg. ihminen, joka etsii roskasäiliöistä ruokaa, vaatteita tms. köyhyyden tai periaatteen vuoksi, roskapönttöjen kaivelija Pitgul käy roskisdyykkareit kerran viiikos. Meidän roskiksessa on taas nukkunujoku dyykkari. Dyykkarit hakee ruokaa kauppojen roskiksista.
dyyris std. slg. kallis Turhan dyyris.
dämi std. slg. tyhmä
dödätä, döda slg. kuolla [sued. a muri]
dödö ark. std. slg. deodorantti On vissiin dödö pettäny, ku kainalot on ihan märät. Voi harmi, mä unohdin ottaa dödön mukaan. Dödöö kainaloon ja sit vaa hakee kimmaa joraan. 2 std. slg. tyttö, nainen
döfaa std. slg. haista, tuoksua Kuka döfaa, voisko joku panna fönarin auki?
döfis ark. std. slg. paha haju; haju Kauhee döfis lähti siit raadosta. Siäl oli karmee döfis.
döftää, döfää, döfätä, döilää, döllää std. slg. haista, tuoksua Spurgut döfäs hirveelle.
dömaa, dömmaa std. slg. urh. tuomita esim. jääkiekko-ottelu
dömis std. slg. räjähdys
dörra, dörtsa, dörtsi std. slg. ovi Paa nyt se vitun dörtsi boseen hyvän sään aikana..
dörtsi bosee, kloseen std. slg. ovi kiinni Hei tää dörtsi on bosessa.
dösa, dösä, döspa ark. std. slg. linja-auto, bussi, nysse, onnikka, linjuri, linjavaunu Vika dösa meni just, saiskohan mittarin lennosta… Vika dösä meni jo. Vika dösä lähtee kakskolme nelkytviis. Me ootettiin dösää melkein tunti. Lähetään puol kahen dösällä.
dösaflaba std. slg. bussilippu, dösatsetti, dösatseddi Onks sul viel dösaflaba? Ootsä hukannu sun dösatseddis?
dösis, dösispysäkki std. slg. linja-autoasema
dösäri std. slg. bussipysäkki
dösäzetti std. slg. bussikortti
dötsi  std. slg. Dodge (automerkki)
dövaa std. slg. haista
dööd slg. Oon niin dööd, oon niin poikki.
dööner slg. tyhmä tyyppi
ebola, ebolakuume lääk. u.s. (2014) ebolaviruksen aiheuttama vaarallinen tauti
ebolakättely u.s. (2014) ebolatartunnan välttämiseksi kehitetty tervehtimistapa, jossa kämmenten sijaan kyynärpäät tai käsivarret koskettavat toisiaan
edeskäypä vanh. leik. tarjoilija
edesmennyt ark. kuollut, vainaja – Defunctul.
edesottamus vanh. leik. halv. teko, hanke, yritys, ryhtymys
edestä kans. ark. Tehdä jtak rahan, maksun edestä rahasta, maksusta Ilman edestä ilmaiseksi. Tavaraa miljoonien edestä arvosta. Huvia koko rahan edestä koko rahalla. Meni hyvä tavara omasta t. itse edestään hyötyä tuottamatta, hukkaan. Siitä edestä sen sijasta t. sijaan, siitä hyvästä.
edu, eekkeri std. slg. euro
e. v. v. v. k std. slg. Ei vois, vittu, vähempää kiinnostaa.
ee vee vee koo, EVVK ark. std. slg. EVVK, Ei voisi vähempää kiinnostaa. No kyllä oli taas semmonen luento, että ee vee vee koo. Ja kotiin sitten viimestään kaheltatoista! – Ee vee vee koo!
eellä, eeltä, eelle kans. edellä, edeltä, edelle Mun kello on viis minuuttia eellä. Uskallatko sä hypätä viidestä metristä pää eellä? Aja sä vaan eeltä, me tullaan kohta perässä. Saisinks mä mennä teiän eelle, mullon vähän kiire?
eemeli ark. eml. erikoismaksuluokka
eepilleri, epilleri ark. ehkäisytabletti, -pilleri Eepillereihin täytyy olla resepti. Käytäks sä eepillereitä?
eeppinen ark. u.s. (2014) Eeppistä! nuorten kielessä, aivan omaa luokkaansa, mahtava, erikoinen, hieno
ees kans. edes Ootetaan nyt ees viis minuuttia. Ei se sanonu mitään, ei ees kiittäny.
eessuntaas kans. edestakaisin
eessä, eestä kans. edessä, edestä Tiina istuu tuolla ihan eessä. Siinähän se avain on nenäs eessä. Meepois telkkarin eestä! Mun pitäs lyhentää tukkaa vähän tost eestä.
eestakas, eestakasin kans. edestakaisin Mitä sä ravaat siin eestakasin? Ville ajeli koko yön eestakas kaupungilla.
Eesti ark. Viro
ee-tee, e. t. std. slg. kummallinen
eettaa std. slg. syödä, ruokailla
eetterimedia leik. radiosta ja televisiosta
eetuu, tekee; eetvarttii, tekee std. slg. tehdä hyvää, maistua Nyt tekis huurteinen eetvarttia hyvää, terää, nannaa, olisi jotakin. vrt. Edward Sehän teki gamlalle eetuu!
efe, efu dop. efedriini
ege std. slg. euro, erkki, jörö Paljon se maksaa? – Viis egee. Ei kymmenellä egellä saa yhtään mitään.
egu, egari, egge, egut std. slg. kananmuna, kananmunat Egut meinas jäädä vetskarin väliin. Millo sä slumppasit noi egut?
ehdollinen ark. ehdollista vankeutta
ehdonalainen ark. ehdonalaiseen vapauttaa koeajaksi ennen rangaistusajan loppua Ehdonalainen [= ehdonalaiseen vapauteen päästetty] vanki.
ehdoton ark. std. slg. erittäin hyvä, erinomainen, suurenmoinen, lyömätön Ehdoton tyyppi. Kerta kaikkiaan ehdoton filmi. Tää on ehdoton biisi! Ville on ihan ehoton tyyppi. Laskettelu on talvella ehdotonta hommaa. Nää kengät on reissussa ihan ehdottomat. Toi biisi on ihan ehdoton!
EHEC‑bakteeri, ehec‑bakteeri lääk. u.s. (2011) enterohemorraginen Escherichia coli ‑bakteeri, joka aiheutti kuolemaan johtavia suolistotulehduksia Saksassa keväällä 2011
eheytymiskurssi, eheyttämiskurssi u.s. (2012) uskonnollisten yhteisöjen järjestämiä kursseja, joiden tarkoituksena on eheyttää kyseisten yhteisöjen seksuaalisesti rikkinäisinä pitämiä ihmisiä. Eheytymiskurssit tulivat puheenaiheeksi syksyllä 2012 kristillisen Aslan‑yhdistyksen kurssien saatua julkisuutta Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä.
ehta 1 ark. std. slg. hyvä, aito, oikea, neitsyt Onks toi takuulla ehtaa kamaa? Ehta hämäläinen. Onks toi kello ehta vai joku kopio? Kossu on ehtaa tavaraa. Bändi soitti ehtaa rokkia eikä mitään diskopaskaa. 2 std. slg. neitsyt, kokematon (sukup.), koskematon
ehtoisa leik. antelias, hyväntahtoinen, mieluisa
ehtoo kans. ylät. ilta
ehtoollinen kans. ilta‑ateria, illallinen
ei ark. kiisteltäessä painokkaana kieltona Etkä mene! Ja enkä maksa!
ei ala mitään ark. varsinkin lasten puheessa kyllästymisestä tai harmistumisesta: ei haluta tehdä mitään Mä en ala mitään, jos en saa olla ekana. Ai sä et nyt taas ala mitään? Me ei aleta mitään, ku siel sataa. – A nu vrea [să facă] nimic.
ei ensimmäistäkään ark. ei yhtään, yhtäkään, ainuttakaan Siin porukas ei oo ensimmäistäkään täysjärkistä ihmistä. Mä oon lähettäny varmaan viiskyt hakemusta, mut en mä oo saanu ensimmäistäkään vastausta. – Deloc. Nici câtuși de puțin. Nici măcar.
ei erkkikään ark. ei kukaan, ilmaisee että jokin on täysin mahdotonta tai sietämätöntä Pane se radio kiinni, eihän tota kuuntele erkkikään! Eihän tämmöstä muussia erkkikään syö. Sataa kiloa ei nosta vanha erkkikään. Sun käsialasta ei ota naapurin erkkikään selvää. – Absolut nimeni.
ei göröst koul. slg. ei kiinnosta
ei hyvä std. slg. huono asia
ei ihme ark. vastauksena toisen puheeseen: kyllähän sen tiesi, se oli odotettavissa Mun fillari varastettiin eilen. – Ei ihme, ku ethän sä koskaan pitäny sitä lukossa. Nu-i de mirare.
ei juuta eikä jaata ark. ei ole puolesta eikä vastaan, ei mitään mieltä, ei tarkoita mitään En mä osaa sanoo siihen juuta enkä jaata. Ei se vastannu juuta ei jaata. Tommonen tulos ei vielä meinaa juuta eikä jaata. – Nici așa, nici așa. Nici da, nici nu.
ei kai 1 ark. lauseen alussa ilmaisee epätietoisuutta, epäröintiä, epäilevää suhtautumista tai vähättelyä Ei kai tota koko kirjaa tartte lukea? Ei kai toi oo Ville, toi tuolla kaukana? Et kai sä aio lähtee enää ulos? Ei kai sil mitään väliä oo. 2 ark. vastauksena toisen puheeseen ilmaisee myötätuntoista ihmettelyä: sepä ikävää, onpa harmi Voi hitsi, mä unohin avaimet kotiin! – Ei kai! – Nu mai spune. Chiar așa?
ei kauaa, kauan nokka tuhise ark. ei kestä kauan, ei viivytellä, ei mene aikaa No siinei kauaa nokka tuhise, kun mä ton lampun vaihdan. Tommosen homman kanssa ei kauan nokka tuhise. Tiinalla ei nokka kauaa tuhissu, ku se oli jo valmis. – Nu durează mult.
ei konsti, eikä mikään ark. helppoa, onnistuu helposti No ei se oo konsti eikä mikään päästä yliopistoon, jos viittii lukee edes vähän. Tommonen kahenkymmenen kilsan lenkki nyt ei oo konsti eikä mikään. – Nu-i greu.
ei ku 1 ark. ei kun, ei muuta kuin Ei ku syömään! Vaatteet päälle ja ei ku menoks! Sit kun alkaa loma niin ei ku terassille. 2 ark. korjausta tai tarkennusta ilmaisemassa: ei, vaan… Me tullaan tiistaina, ei ku siis keskiviikkona. Onks tää suolaa? – Ei ku sokeria. Ooksä naimisissa? – En ku kihloissa. 3 ark. perustelemassa kielteistä vastausta: ei koska, ei sillä Läheksä syömään? – Ei ku mä otin eväät mukaan. Onks sulpaljon sisaruksia? – Ei ku yks sisko vaan. Ba nu. Ci.
ei kävele ark. ei onnistu, ei sovi Kyl sun pitää mennä kouluun, ei tommonen lintsaaminen kävele enää. Lainaisiks sä autoo mulle? – Ei kävele! – Nu merge. Nu funcționează.
ei midist slg. ei mitään
ei mitään ark. vastauksena kiitokseen tai anteeksipyyntöön; ei se mitään, ei haittaa mitään Kiitti sulle! – Ei mitään. Anteeks, et mä oon myöhässä. – Ei mitään! – Nu-i nimic.
ei mun tietääksee ark. sikäli kuin tiedän, ei
ei muuta ku menoks std. slg. lähtekäämme oitis
ei ois pahitteeks ark. olisi hyvä
ei oo pykäläs std. slg. mukana
ei paha ark. hyvä, melko, hyvä, ei hassumpi Kakskymppiä, ei oo paha hinta. Kato, mikä mies! – Ei paha. – Nu-i rău.
ei paljoo asiaa std. slg. ei sanottavaa
ei paskaakaan alat. ei mitään, ei yhtään, ei tippaakaan Mä en kuule välitä paskaakaan sun jutuistas. Meillei ollu rahaa paljon paskaakaan. – Absolut nimic.
ei pygee slg. ei pysty
ei se mitään ark. vastauksena kiitokseen tai anteeksipyyntöön; ei haittaa mitään, ei sillä ole väliä Kiitti, kun autoit mua. – Ei se mitään! Anteeks, että mä oon myöhässä. – Ei se mitään! Me kastuttiin ihan läpimäriks, mutta ei se mitään. – Nu-i nimic.
ei suinkaan ark. kielteisissä yhteyksissä; vrt. suinkin. 1 millään tavalla t. muotoa, missään tapauksessa, mitenkään, ollenkaan, todellakaan Se ei suinkaan ollut huono ajatus. / Häiritsenkö? Et suinkaan. 2 ilmaisemassa epäilyä: kai. Et suinkaan vain taas ole unohtanut? / Hän on täällä. Ei suinkaan. Ba, deloc.
ei tahdo ark. ei käy, ei onnistu No ei tääjäätyny ovi taho aueta millään. Villeltä ei oikein tahtonu ne bisnekset sujua. – Nu vrea. Nu merge.
ei taitu std. slg. ei onnistu
ei tee mitään 1 ark. ei haittaa mitään, ei sillä ole väliä Rahat on loppu, mutta ei tee mitään! Ei tehny mitään, vaikka mä en ollukaan luennolla. 2 ark. jollakin esineellä tai asialla ei ole käyttöä, se on tarpeeton tai kelvoton Heitä se paperi roskiin, ei sillä tee mitään. Ei tommosella vanhalla romulla tee yhtään mitään. Eikö hyvillä tavoilla tee enää mitään? – N-are importanță. Nu face nimic.
ei tee pahaa ark. olisi hyvä, sopisi hyvin Loma ei tee yhtään pahaa. Ei tekis pahaa syödä jotakin. Ei ois tehny pahaa, vaikka ois saanu vähän lisää palkkaakin. – Ar fi bine. S-ar cădea.
ei tipu ark. jyrkkä kielto: en anna, ei onnistu, ei tule kuuloonkaan Oisko sul lainata vähän? – Ei tipu! – Nu ține.
ei todellakaan std. slg. ei varmasti
ei tule mitään ark. ei suju, ei onnistu Ei tuu mitään, mä meen nyt kotiin. En mä jaksa enää lukee, ei täst tuu yhtään mitään. Ei siit laiturin rakentamisesta tullu yhtään mitään. – Nu vrea. Nu merge.
ei tuon taivaallista ark. ei yhtään mitään Eihän se myyjä tienny tuon taivaallista siitä mitä mä puhuin. Älä murehdi turhaan semmosta pikkujuttua, ku ei siitä kukaan välitä tuon taivaallista. – Absolut nimic.
ei tuu sanomista std. slg. ei kuulla moitteita
ei usko Erkkikään slg. käsittämätön, vaikeatajuinen, outo juttu, ei ota selvää Erkkikään, ei ymmärrä Erkkikään – Treabă curioasă.
ei vaitiskaan std. slg. ei puhunutkaan totta Ei vaitiskaan, kyl tää lähtee nyt täst vetään.
ei-tod std. slg. ei todellakaan
eiks ark. eikö, emmekö, eivätkö Eiks ookin hyvää tää ruoka? Eikse oo ton Villen pikkuveli? Eiks me olla viikonloppuna mökillä? Eiks ne tuukaan? Tää on sun takkis, eiks niin? Sit lähetään ulos, eiks vaan?
eikö vain? ark. eikö totta? – Nu-i așa?
eine kans. std. slg. aamuruoka; yl. ruoka, ravinto Olla eineellä. Haukata jtak eineeksi.
eines ark. einekset, teollisesti tehtyjä valmisruokia t. puolivalmisteita. Laatikot, salaatit, pitsat, torttutaikinat ym. einekset.
eioo leik. ilmoittaa ostajille, ettei jtak myyntiartikkelia ole saatavilla Myydä eioota.
eka 1 ark. std. slg. ensimmäinen; ensin Kuka oli eka? Oli paikalla ekana. Mut haastateltiin ekana. Ne asuu eka kerroksessa. Ville kiilas kylmästi ekaks, vaikka sielloli kauhee jono. Mä sain ekat luistimet viisvuotiaana. Se oli varmaan ihan niitä ekoja videoita siilon seitkytluvulla. Mä olin eka, vaikken vetäny ees täysillä. 2 ark. peruskoulun ensimmäinen luokka Onkse teijän tyttö jo ekalla? Se menee syksyllä ekalle.
ekadösa std. slg. esimmäinen linja-autovuoro Millo täält menee ekadösa Stadiin?
eka kerta ark. ensimmäinen kerta Eka kerta. Eka kerran. Ekan kerran. Kyllä eka kerta jää aina mieleen. Ootsä täällä eka kertaa? Siilon mä maistoin ekan kerran tupakkaa. Mä pääsin heti eka kerralla inssiajosta läpi. Ei se oo niin helppoo ekalla kerralla. – Prima dată.
ekaksi ark. std. slg. ensimmäiseksi, ensin, ensiksi Mennään vaan, mut mun pitää meikata ekaks. Se kekkas sen ekaks.
ekaluokkalainen ark. ensiluokkalainen, peruskoulun ensimmäisen luokan oppilas On noi ekaluokkalaiset vielä aika pieniä.
eke, eki ark. std. slg. euro, ege Heitä hei pari ekee. Me ostettiin melkein sadalla ekellä ruokaa.
eki? std. slg. eikö totta?
ekoilla std. slg. ensimmäisillä (luokilla koulussa) Ekoil luokil meil oli gimmat ja jätkät samas.
ekoluokka u.s. (2011) VR:n uusi matkustusluokka, joka korvaa entisen toisen luokan. Eko tulee sanasta economy (ja viittaa taloudellisuuteen, edullisuuteen) eikä sanasta ekologinen. vrt. ekstraluokka
ekotehokkuus ark. raaka-aineiden ja energian tehokkaasta, luontoa säästävästä käytöstä
eksisteerata ark. slg. olla olemassa; elää; oleilla
eksje? std. slg. eikö niin? Lähetään sit tän setin jälkee kimpas himaan, eksje?
ekstata, extata slg. kuolla [latină: exitus – moarte]
ekstra 1 ark. std. slg. ylimääräinen, lisä- lisä, lisätyö, lisapalkka Paljo mä saisin siit ekstraa? 2 ark. erityisen hyvä, erinomainen, erikoinen; erittäin Sai ekstra palkkion, ekstraa. Ekstra priima.
ekstraaja ark. slg. ravintola‑alan tilapäistyöntekijä, ylimääräinen työtekijä Pysyvän työsuhteen sijasta sai töitä ekstraajana.
ekstraamas, on std. slg. tehdä ylitöitä, olla avuksi
ekstraluokka u.s. (2011) VR:n uusi matkustusluokka, joka korvaa entisen businessluokan vrt. ekoluokka
ekstrata ark. tehdä ravintola‑alan tilapäistöitä Kävi ekstraamassa tarjoilijana.
ekstraus ark. ekstraaminen
eksä 1 kans. etkö (sinä), etsä Eksä mennykään vielä? 2 ark. std. slg. entinen, entisestä puolisosta t. seurustelukumppanista
ekta huum. aito aine
elarit ark. eroperheissä: elatusmaksu
elbaa std. slg. löhötä, retkottaa, levätä, nukkua
eldaa 1 std. slg. lämmittää, palaa Haussi alko eldaa ja joku lähti skulaan brankkarii. 2 std. slg. polttaa
eldaa ruutii std. slg. kuluttaa rahaa, polttaa rahaa
eldari std. slg. lämmittäjä Eldari putos sköneen.
eldata std. slg. palaa (paa notski eldaa; ja sit notski eldas)
eldis 1 std. slg. tuli, tulipalo Pitskul oli karsee eldis/braasu roskikses. Paa uunii eldis. 2 ark. std. slg. valo Näytä sitä eldistä vähä tännepäin.
elektroninen urheilu u.s. (2010) e‑urheilu (engl. e‑sports) digitaalisten pelien pelaaminen kilpailumielessä (2014)
eli, elikkä ark. kans. vanh. rinnastuskonjunktio: tai, vai; muuten, muussa tapauksessa; selittämässä tai tarkentamassa aikaisemmin sanottua, ilmaisemassa seuraavaan asiaan siirtymistä: toisin sanoen, seuraavaksi, ja. No tässon tämmönen integroitu digi-teevee, eli siihen ei tartte sitä erillistä boksia ollenkaan. Ajokortin saa kun on täysikänen, elikkä kaheksantoista. Eli sit meillä olis seuraava esitelmä. Joo, elikkä katsotaas vielä toi autotalli.
elikko kans. kotieläimistä
elintasosiipi leik. vanhempaan omakotitaloon t. maalaistaloon myöhemmin rakennettu matala siipi
elinvoimajohtaja u.s. (2017) muun muassa kunnan elinkeino‑ ja kasvupolitiikan kehittämisestä vastaava virkamies
elite ark. std. slg. valio, henkilö, joka luulee olevansa keskimääräistä tietokoneen käyttäjää parempi. Tyypilliset elitet käyttävät kirjoituksissaan isoja ja pieniä kirjaimia aivan mielivaltaisesti sekä pyrkivät korvaamaan kirjaimia numeroin ja erikoismerkein. Suosittua on myös sanojen päättäminen yhteen tai useampaan z-kirjaimeen. Esim. 3l17#Zz dUD3z rUlZz elite dudes rules, C000000leZ ElItEz TrAdERZZ cool elite traders, L8TR later. Pieni sanasto: 0 voi olla O tai D; 1 voi olla I, L tai t; 2 voi olla R tai Z; 3 voi olla E; 4 voi olla A, four for puolesta, johonkin; 5 voi olla S; 6 voi olla b tai g; 7 voi olla L, T tai Y; 9 voi olla P; 24/7 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa; 1337 leet-kieli eli kirjaimet numeroiksi.
Elkka, Elsku std. slg. Elanto
elkku std. slg. Elvis
elli std. slg. nainen, tyttö Wau, mikä elli!
ellottaa ark. saada voimaan pahoin, kuvottaa, oksettaa, ällöttää, iljettää, etoa, yököttää
ellu huum. ekstaasi, emppu
ellun kanat ark. huolettomasti, vapaasti, mistään välittämättä Nyt ei kukaan riitele, ollaan vaan kun ellun kanat. Me oltiin kaikki päivät kännissä ku ellun kanat. – Nebăgat în seamă. Indiferent. Lipsit de griji.
elo kans. iso porolauma
elopaino leik. ruumiinpainosta
elpee, älpee std. slg. long playing -levy Se on se elpeeltä lohkastu siivu ku finnas sen skaban.
elssis std. slg. tulipalo
Eltsu 1 std. slg. Eläintarha, E:n urheilukenttä Eltsun kenttä on aika hyväs kondikses. 2 std. slg. Eläintarhanajot Eltsunajois oli skabareit ja motskareit. 3 std. slg. Elannon kauppa
elukka 1 ark. eläin, otus Maantiellä oli jonkun elukan raato. Tiina ei voi pitää mitään elukoita, ku siilon allergia. Onks noi jotain sokeritoukkia, noi ällöttävät elukat tuolla vessassa? Eläintarhassa näki jos jonkinlaisia elukoita. 2 halv. Senkin elukka!
elukkapuoli std. slg. eläimet
elvistellä, elvistelee ark. std. slg. kerskua, diivailla, ylpeillä, tärkeillä, leuhkia, levennellä, kehua retostella Naapurin äijä aina elvistelee rahoillaan. Muijat oli ihan innoissaan, ku Ville elvisteli baaritiskillä. Ei tänne tartte tulla elvistelemään. Älä välitä siit, se vaa elvistelee.
elvistely ark. elvisteleminen
ELY, ely lyh. u.s. (2010) elinkeinokeskus, liikennekeskus ja ympäristökeskus
eläin std. slg. kieroutunut ihminen, raivokas, ahne Rami kävi sen slurkin kimppuun ku eläin.
eläinaktivisti ark. henkilö, joka toimii eläinten suojelun puolesta
eläinsuojeluasiamies u.s. (2013) maa‑ ja metsätalousministeriön virkamies, jonka tehtävänä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia yhteiskunnan eri osa‑alueilla. Suomen ensimmäinen eläinsuojeluasiamies aloitti tehtävässään 12.8.2013.
eläke std. slg. sosiaaliavustus
eläkearmahdus u.s. (2016) yli 60‑vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien mahdollinen pääsy ennenaikaiselle eläkkeelle, nimityksenä myös ”Lex Lindström” työ‑ ja oikeusministeri Jari Lindströmin mukaan
eläkeputki ark. päin eläkeputki, asteittainen siirtyminen/ siirtäminen eläkkeelle – Pensionare treptată.
eläköön ark. Huutaa eläköötä [= kohottaa eläköön-huuto(ja)] jklle.
elämän haasteen vastaanottanut slg. rappioalkoholisti – Bețiv înrăit, notoriu.
elämänkatsomustieto koul. rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille opetettava peruskoulun ja lukion oppiaine, jonka tavoitteena on kehittää eettistä ajattelua ja katsomuksellisen kulttuuriperinnön tuntemusta – Materie de studiu la școală în locul religiei.
elävä ark. eläin; eläjä Metsänelävä, vedenelävä. Vieraille tarjottiin kalaa ja muita mereneläviä. leik. Ihme-eläviä nuo etelän miehet!
elävät kuvat vanh. leik. elokuvat
elää kuin pellossa ark. elää huolettomasti, holtittomasti, siivottomasti Ne mukulat elää ku pellossa, ei niille pidetä yhtään kuria. Tiina piti bileitä ja eli ku pellossa heti ku niiden porukat lähti mökille. Nyt siivoomaan, ei täällä eletä ku pellossa! – A trăi ca porcii.
elää kädestä suuhun ark. elää siten, että kaikki rahat menevät heti, olla kykenemätön säästämään Ei toi palkka riitä mihkään, mä elän koko ajan ihan kädestä suuhun. A trăi de la mână pân-la gură.
em mä kans. en minä, en mä Emma tiiä. Emma osaa sanoo. Emma ymmärrä noista tietokoneista mitään. – Eu nu.
embari std. slg. sanko, ämpäri
emee std. slg. hyvä, hieno, komea
emintimä, emäntimä, emättimä kans. ark. eroperheissä: äitipuoli, emäpuoli – Mamă vitregă.
emla std. slg. räkä
emmätie kans. std. slg. en tiedä
emo leik. emäntä; emotionaalinen, emotionaalisesti, emotionaalisuus
emoji u.s. (2015) (jap. ’kuvakirjoitusmerkki’) hymiöitä monipuolisempia, pikaviestinnässä käytettäviä kuvasymboleja. Suomen ulkoministeriö julkaisee maailman ensimmäiset kansalliset emojit, Suomi‑emojit, osana This is Finland ‑maakuvasivuston joulukalenteria joulukuussa 2015.
emä- 1 ark. yhdyssanojen alkuosana, emoeläintä merkitsevissä sanoissa (emäsika). 2 ark. sanoissa jotka ilmaisevat, mistä jk on lähtöisin, alkuisin, peräisin; kanta- (emäkasvi; emämaa, emäseurakunta; emäyhtiö). 3 ark. kielteissävyisissä sanoissa, jotka merkitsevät jtak erittäin suurta (emävalhe, emähullu, emäkonna)
emämunaus ark. täydellinen epäonnistuminen, erittäin suuri virhe Toi maali oli kyllä puolustajan emämunaus. Se oli Villeltä varsinainen emämunaus lähtee siihen verkostomyyntiin. Mä tein tentissä oikein emämunauksen.
emäntä 1 ark. perheenäiti 2 leik. vaimo; tyttöystävä, nainen; eukko, muija Meiän emäntä pani mut imuroimaan. Aateltiin vaan istua kotona emännän kanssa. Onks toi sun emäntäs?
emäntäväki leik. (maalaistalon) naisväki
emäpuoli ark. eroperheissä: äitipuoli, emintimä
emäsika halv. sikamainen, epäsiisti, moraaliton ihminen Sit siel raflas joku känninen äijä alko kähmimään, oikee emäsika.
emävale, emävalhe ark. oikein iso valhe, suuri valhe Vale, emävale, tilasto. Nyt päästit semmosen emävaleen, et ei tota kukaan usko. Minciună gogonată.
enchilada ruok. espanjalainen täytetty tortillakäärö
enemmän tai vähemmän ark. jonkin verran, jossain määrin On ne sen lehden jutut enemmän tai vähemmän mielenkiintosia. Oon mä enemmän tai vähemmän miettiny sitä asunnon ostoo. Mai mult sau mai puțin.
enempi ark. adv. enemmän; ennemmin, pikemmin Ois pitäny nukkua enempi viime yönä. Ei siel käy nuorta jengiä, se on enempi semmonen tanssipaikka. Enempi löylyä!
enempi vähempi ark. jonkin verran, jossain määrin, enemmän tai vähemmän Kyllä se matsi meni enempi vähempi tappeluks siin lopussa. Voi siihen laittaa enempi vähempi valkosipuliakin, ei se oo niin nuukaa.Aproximativ. Mai mult sau mai puțin.
enempi vähän  leik. Enempi vähän melko t. aika vähän, vähänpuoleisesti. Enempi semmoinen harvapuheinenmies. Mai curând.
energiapakkaus leik. tarmokkaasta ihmisestä
energiaprosentti u.s. (2014) tietyn energiaravintoaineen, esim. proteiinin tai rasvan, osuudesta päivän kokonaisenergiansaannista
energiasyöppö 1 ark. paljon energiaa kuluttavista laitteista, esineistä tms. Kodin energiasyöpöt. Energiasyöppö tuotantolaitos. 2 ark. voimia, energiaa vievistä ihmisistä, ilmiöistä tm. Huomionkipeä energiasyöppö. Piti kateuttatyöelämän energiasyöppönä.
energiasääennuste u.s. (2016) aurinko‑ ja tuulienergian käytössä hyödynnettävä sääennuste, joka kertoo paikkakuntakohtaisesti auringonpaisteen ja tuulen kilowattitunteina seuraavan 24 tunnin aikana
engelsmanni std. slg. kans. leik. englantilainen (mies), britti Engelsmannien Spitfairit tiputti sakujen Stukat.
Englanti ark. Yhdistynyt kuningaskunta
enivei std. slg. muutoinkin, kuitenkin
enkelintekijä std. slg. abortintekijä
enkelisijoittaja ark. ks. bisnesenkeli
enkka, enkat ark. std. slg. ennätys Paljon sun enkka on? Ville teki matopelissä uuden enkan. Mun enkka on kolme molee yhes ja samas matsissa.
enkku 1 std. slg. koul. slg. englanti, englannin tunti, englannin kieli, varsinkin oppiaineena Meillä oli enkun kaksoistunti. Tiina kirjotti enkusta eksimian. Mä osaan enkkua, ruottiaja vähän saksaa. Onkse bändi amerikkalainen vai enkku? Enkut on aina ihan ihmeissään, kun sataa lunta. Kaks timmee enkkuu, sit lähetää lätkii. 2 std. slg. Englanti, englantilainen 3 koul. slg. energiajuoma Äiti kiels mult enkun juomisen enkuntunnil.
enks kans. enkö (minä) Enks mä sitä sanonu?
Enkuissa slg. Englannissa Mä olin Enkuissa kielikurssilla. Koska sä lähet sinne Enkkuihin?
ennakoiva isku ark. vastapuolen toimet ennalta torjuva hyökkäys; etenkin Yhdysvaltojen strategiaa – Atac preventiv.
ennemmi(n) ark. mieluummin
ennenku ark. ennen kuin
ennustajaeukko leik. povariakka – Ghicitoare (persoană).
ennätyspaljon ark. ennätysmäisen paljon Lunta tuli talvella ennätyspaljon.
ennätysvähän  ark. vrt. ennätyspaljon
eno kans. iso joki, virta; joen pääväylä
ens alkuu(n) ark. aluksi
ensihoitopolkupyörä u.s. (2017) polkupyöräambulanssi, polkupyörä, joka on varustettu ensihoitoon tarvittavalla välineistöllä
ensimmäinen ark. Ei ensimmäistäkään [= yhtään, ainoatakaan] euroa.
ensirakastaja leik. näytelmien tärkeimpiä rakastajanosia esittävä näyttelijä – Prim amorez.
ensitunnustelija u.s. (2017) kevään ensimmäisiä muuttolintuja
ensteks std. slg. ensiksi Ensteks kyl slepataan toi bunkka mäkeen.
entrata ark. muuttaa, korjata
entraus ark. entraaminen; vrt. entrata
entsaika ark. entisaika, entinen aika; ennen; menneisyys, mennyt aika
entä, entäs ark. uutta, seuraavaa asiaa tai näkökulmaa ilmaisemassa: mites No Mirkku ilman muuta, mut entäs Pena, kutsutaanko me sekin? Entä tää ens viikon kokous, jonkun sinnekin pitäs mennä? Dar despre …
epaa, epis, epistä, eppaa ark. std. slg. epäreilu, epäoikeudenmukainen; adv. väärin, epäreilua Sä et pääse ny mukaan. – Epistä! Tää on tosi epistä. Ihan epistä, että toiset ei liho vaikka ne syö mitä vaan. Ihan epistä, mä sain paljo hintsummin.
epeli slg. leik. vintiö, viikari, veijari, veitikka; keimailija, keikistelijä Kyllä se Ville on aika epeli niitten naisten kanssa. Noi kissat on semmosia epeleitä et ne raapii kaikki tuolit pilalle.
e-pilleri, eepilleri ark. ehkäisytabletti
epis ark. perheen ulkopuolella: epäeksä, lyhyt tuttavuus, jonka kanssa vietetty yö johti raskauteen ja lapseen
epistola 1 leik. kirje, kirjoitus 2 leik. puhetulva, (nuhde)saarna
eppari lääk. episiotomia eli synnytyksessä tehtävä välilihan leikkaus
eppu 1 ark. ekaluokkalainen, ensiluokkalainen, peruskoulun ensimmäinen luokka tai ensiluokkalainen Johan se lapsi taitaa olla epulla. Eput pääsee kotiin jo kaheltatoista. Muistatte sitten, että eppuja ei saa kiusata! 2 std. slg. poika
eppu, toppu, kolkki, nelkki, viikki, kuukki 1 last. koul. slg. yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi; eppu, toppu, koppu, neppu, vippu, kuppu, seppu, kappu ja yppy; Eppu, toppu, kolkki, nelkki, viikki, kuukki, seikki, kakki, ykki, kykki – Numărătoare de copii. 2 last. koul. slg. eka-, toka-, kolmas luokka; Eppu, toppu, kolkki, nelkki, viikki, kuukki, seiska, kasi ja ysi luokka – Clasă la școală.
epäseksikäs  ark. mielenkiinnoton, arkinen Epäseksikkäänä pidetty ammatti.
epäsikiö halv. jstak epämuodostuneesta, luonnottomasta tms.
epäsymmetrinen sota ark. sota, jossa osapuolten joukot ovat kooltaan, tekniikaltaan tai taktiikaltaan hyvin erilaiset – Război asimetric.
epäys ark. kielto, vastaväite, hylkäys
eraser slg. kondomi
eri 1 ark. adv. yleensä myönteisissä ilmauksissa, akenteissa jotka ilmaisevat jnk ominaisuuden erilaista määrää t. astetta; vastakohta: yhtä, yhden, saman: todella, erittäin, tavattoman, kamalan, hurjan Mä harrastan juoksemista, must se on eri hauskaa. Eri hauska mies. Eri hassua. Oli eri kivaa vähän matkustella. Villen pikkuveli on eri mukava. 2 ark. std. slg. hyvin, kovin, tehostavana ilmauksena. Eri [= aika(moinen)] epeli tuo poika.
erikoinen ark. kielteisissä yhteyksissä (myös komparatiivisena): (ei) mainittava, sanottava, kummempi Ei mitenkään erikoinen laulaja. Ei näytä erikoisemmalta. – „Mitä kuuluu?” – „Ei mitään erikoista, ei erikoisempa. „
erikoistarjous ark. Kahvia erikoistarjouksena, erikoistarjouksessa tarjoushintaan.
erinäinen ark. tav. mon. (aika) moni, usea, lukematon, sekalainen, monenlainen, epämääräinen Siel metäs oli erinäinen määrä hyttysiä ja muita ötököitä. Onhan mulla niitä kortteja erinäinen kokoelma. Tos laatikos on kaikkee erinäistä roinaa. Villeltä on aina niitä erinäisiä bisneksiä. Erinäisiä kertoja. Sai pulittaa erinäisiä tuhansia. Olen siitäerinäisenkin kerran [= monta kertaa] huomauttanut.
erittäin kans. erikseen
erityisherkkä u.s. (2014) keskimääräistä herkempi ihminen, joka reagoi voimakkaasti erilaisiin ärsykkeisiin
eriö ark. helpotus, huusi, huussi, hyyskä, käymälä, pikkula, puucee, puusee, toilet, toiletti, ulkohuone, ulkohuussi, ulkohuusi, ulkovessa, WC, vessa
erkaantua elämästä slg. kuolla Erkani elämästä [= kuoli] rauhallisesti. – A muri.
erkin pikakivääri std. slg. Egri Bikaver unkarilainen valkoviini
erkka, erkkari ark. std. slg. eristysteippi, eristysnauha Onks sul londaa erkkaa, mun staga hajoo käsiin. Erkkaa lapaan!
erkki, eki 1 slg. euro, ege, joro Vanha satanen, se on jotain kuustoist erkkiä. 2 std. slg. tyhmä, hölmö, ( naapurin erkki) No totahan ei kyl tajuu (naapurin) erkkikään. 3 huum. erkki myös nimitys pilvelle
erkkinä std. slg. hölmönä (edes erkkikään) Se stondas siinä kassalla ihan erkkinä.
erno std. slg. hölmö
ernu slg. erilainen nuori
ersu std. slg. esiliina
erva std. slg. korva
ERVA lyh. u.s. (2014) sosiaali‑ ja terveyspalvelujen erityisvastuualue
ERVV lyh. tal. u.s. (2011) Euroopan rahoitusvakausväline euromaiden kesäkuussa 2010 perustama osakeyhtiömuotoinen rahasto (Euroopan väliaikainen vakausrahasto), joka voi myöntää euromaille lainoja kolmen vuoden ajan
eräs ark. käytetään vihjailtaessa, varsinkin kun tarkoitetaan kuulijaa, ilmaisemassa epämääräisyyttä; muutama, joku(nen) Eräskin oli niin kännissä, et oksenteli pitkin lattioita. Eräät ne vaan jaksaa jauhaa aina samaa asiaa. Ihan hyvin se muutto meni, vaikka eräitä ei sit siellä näkynykään. Eräitä vuosia sitten. Olen sitä eräänkin kerran [= monesti] katunut.
esa std. slg. kans. ensimmäinen Pannaa skabat pystyyn: roskikselle ja takas, kuka esa?
esineiden internet u.s. (2013) internetin avulla toimiva erilaisten laitteiden ja muiden esineiden välinen tietoverkko, jossa esineet ovat yhteydessä toisiinsa ja kommunikoivat keskenään
esinetulostus, 3D‑tulostus u.s. (2012) (engl. 3D printing) esineiden valmistaminen yksi kerrallaan siihen kehitetyllä tulostimella; esineiden valmistaminen erityisellä laitteella digitaalisen mallin pohjalta
esiopetus ark. esikoulussa ennen koulua annettava opetus
esittää ark. std. slg. näytellä; teeskennellä, esiintyä jnak teeskennellä, tekeytyä joksikin, esiintyä epäaidosti, kerskailla, olla olevinaan Naapurin äijä yritti esittää jotain kovanaamaa. Älä esitä tyhmää, totta kai sä tiesit sen. Toi Ville aina esittää niin kauheesti. Esitti elokuvassa nunnaa. Hän yrittää aina esittääviatonta. Täytyyks sun aina esittää jotai?
esittää haiseva protesti slg. pierrä, pieraista Ilman viinaa jäänyt mies esitti haisevan protestinsa.
esittää haiseva vastalause slg. pierrä, pieraista Ilman ruokaa jäänyt hevonen esitti äänekkäästi haisevan vastalauseensa.
esitys 1 ark. varsinkin negatiivisessa yhteydessä: heikko, epäonnistunut suoritus, lopputulos tai tuote Se eilinen matsi oli Suomelta tosi onneton esitys. Tää sun ainees on surkee esitys, mikset sä ees yrittäny? On tästä pelistä uuskin versio, mut se on aika heikko esitys. 2 ark. yl. (julkinen) esiintyminen t. toiminta; ark. sen tulos Suomalaisten loistava esitys kisoissa. Tehtaan uusin tuote oli surkea esitys. 3 ark. myös henkilöstä jnak toimimisen t. jnk ominaisuuden kannalta. Johtajana hän on surkeaesitys.
eskari ark. esikoulu, joka aloitetaan kuusivuotiaina, vuosi ennen varsinaista koulua Sit ku on kuus, ni pääsee eskariin. Joko se teiän poika on eskarissa? Ensin on vuos eskariaja sit vasta alkaa oikee koulu.
eskarilainen ark. esikoululainen
eski atk. tietokoneen esc-näppäin Paina eskii.
eskimokanootti leik. kajakki
esko std. slg. euro
esmes ark. std. slg. esimerkiksi Tääll asuu paljon ulkomaalasia, niiku esmes noita venäläisiä ja somaleita. No esmes eile ku tulin duunist nii se äijä stondas siinä.
Espa, Espis std. slg. Esplanadi Espa on maailman kaunein kartsa, ainaski kesäsin.
Espis std. slg. Espilä, tansiravintola Hgissä Espiksen lihatiski on monelle tuttu.
esso 1 huum. ecstasy-bilehuume, nipsu, e Meikä veti reiveissä kaks essoo viime lauantaina! En kestänyt katsella sitä kun se oli popsinut essoja ja oli ihan sekaisin. Boabă, pill, pastilă, Einstein. 2 slg. Esso eli Euro Shopper Energy Drink joka on monen nuorison lempi energiajuoma. Euro Shopper Energy Drink on saavuttanut suuren suosion hinta-laatu suhteensa myötä. Vittu noi jonnet ajelee mopoautoilla taas esso pärinöis.
essu std. slg. ark. esiliina Laita ny essu päälle, ettet sotke paitaas. Pitiks teidän käyttää essuja köksän tunnilla? Mä menin sit avaa dörtsin ja mul oli essu päällä.
esteetti iron. esteettisiä seikkoja (liikaa) korostava henkilö; kaunosielu
esterin perseestä (kuin) std. slg. alat. vertauksissa: sataa kovasti, kaatamalla, voimakas sadekuuro Vettä tuli ku esterin perseestä. Ei sinne voi mennä, sataa ku esterin perseestä. Vodaa stikkas taivaalta ku esterin perseestä. – [Plouă] cu găleata.
et ark. std. slg. että
ET lyh. leik. u.s. (2012) esiteini, varhaisteini
et, että 1 ark. kirjakielen että- konjunktion tapaan tarkentamassa tai selittämässä edellistä lausetta: niin, siis On se kivaa, et taas on kesä. Otaks sä tän kassin, et mä saan oven auki. Se kolari oli tosi kauhee juttu, et eihän tommosta sais tapahtua. Mä oon lukenujo kaks viikkoo. – Niin, et olisko se sit tarpeeks. 2 ark. ilmaisemassa epäsuoraa esitystä tai referointia Sit Ville sano, että älä sä puutu tähän, et ei tää kuulu sulle. Maolin ‘sanoin, ajattelin’ ihan, et voi ei, mä en kestä! 3 ark. täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa No nythän on tää eeuu, et, et... että mun mielestä ainakin siiton ollu hyötyä. 4 ark. ilmaisemassa harmia, suuttumista, yllättymistä, päivittelyä tms. Et sä aina jaksat jankuttaa. Että se osaa sit olla tyhmä! Et mua ottaa päähän toi naapurin äijä, ku se on aina selittämässä. Että osaskin se maali tulla just oikeaan paikkaan, mä luulin jo että hävitään koko matsi! Voi että, ku meillä oli hauskaa!
etanaposti leik. tavallisesta postista sähköpostin vastakohtana Meilaanko mä sen vai lähetänkö etanapostina?
eteen (jonkin) ark. hyväksi, tähden, puolesta, vuoksi Voisit säkin tehä jotain tän muuttohomman eteen, emmä yksin kaikkee jaksa. Aina sä oot multa rahaa pummaamassa, mutta koska sä aiot tehä jotain mun eteen? Ootpas sä nähny vaivaa tän juhlan eteen! Uurastaa leipänsä eteen. Asian eteen ei ole tehty mitään. Pentru ceva. În favoarea a ceva/cuiva.
etelänmatka ark. Etelä-Euroopan aurinkorannoille tehty lomamatka
eti- kans. etsiä-verbin vartalo etsi- Eti vaan, kyllä se jossain täällä on. Mitä sä oikein etit? Lehessä etittiin myyjiä siihen uuteen vaatekauppaan.
etis ark. eroperheissä: etälapsi, lapsi on etis sille vanhemmalle, jonka luona ei asu. termiä voidaan käyttää myös vanhemmasta, jonka luona lapsi ei asu
etkot 1 slg. alkoholin nauttiminen seurassa jonkun kotona ennen ravintolaan siirtymistä 2 ark. “pre-party” vastakohta jatkot Bileet alkoivat etkoilla. Etkoilla tarjoiltiin kuohuviiniä.
Etlari slg. Etelä-Suomen Sanomat-lehti
etno slg. etninen, kansaa, heimoa tms. ryhmää koskeva, esim. somalisyntyisestä tai muusta selkeästi ulkomaalaisalkuperäisestä henkilöstä käytetty nimitys. vrt etnomusiikki
etsä kans. etkö (sinä), eksä Etsä oo kuullu siitä?
etta std. slg. ykkönen, raitiovaunulinjan numero Ookaa ettalla Valkkaan.
etta, ettan std. slg. urh. urheiluseuran ykkösjoukkue, ykköstiimi Ootsä jo päässy skulaan ettaan?
ettaa std. slg. syödä
etteks kans. ettekö (te) Etteks te tajuu mitään? Etteks te oo sitten käynykkään siellä, mä ihan luulin.
etti-, ettii

 

kans. etsiä-verbin vartalo etsi- Mitäköhän toi koira ettii tuolta lumen alta? Mä en päässy aamulla mihkään, ku mun piti ettiä toista kenkää vaikka kuinka kauan. Mä oon ettiny Villeä joka paikasta.
että 1 ark. suoran esityksen edellä. Hän huusi meille, että odottakaa hetki yleiskielessä paremmin: että odottaisimme hetken. 2 ark. aloittamassa (us. vaillinaista) sivulausetta, joka korostaa päälauseen t. sen osan merkitystä. Niinhyvä, ettei paremmasta väliä. Kovat, etten sanoisi [= melkeinpä, jopa] mahdottomat ehdot. Tappio tuli että paukahti. On siinä sellainen mies, että! 3 ark. aloittamassa tarkoitusta ilmaisevaa sivulausetta; vrt. jotta. Syö pian, että ehdit mukaan. Lainaatkorahaa, että saan oluen? Kankaan tulee olla lujaa, että se kestää (t. kestäisi). Vahdi lapsia, etteivätne putoa. Kysyin asiaa sen tähden, että saisin varmuuden. Että(s) sen tiedät yl. tietää 4 ark. kysymyslauseiden yhteydessä. Mieleen tuli ajatus, että mitähän tässä on takana. Mistäluulette, että tämä johtuu [= mistä luulette tämän johtuvan]? Tiedusteli, että onko [paremmin: tiedusteli, onko] ketään paikalla.
ettäs tiedät kans. se on varma asia, nyt tiedät sen Tää on sitten mun kahvipaketti, ettäs tiedät! Myanmar on sama ku Burma, ettäs tiedät. – Asta ca să știi.
etuajassa ark. edellä aikataulusta Juna tuli etuajassa.
etuisa, etuinen u.s. (2015) runsaasti etuja sisältävä, edullinen (mainoksessa: ”etuisin luuri”)
etulyönti  korttip. (kierroksen) ensimmäinen lyönti; laajemmin aloitteenteosta ennen ehättämisestä
etumies 1 kans. sijainen 2 korttip. pelaaja jolle kortit jaetaan ensiksi.
etupesä ark. urh. maalin etunurkasta. Ohjasi kiekon etupesään.
etupylly, etupeppu  last. leik. pimppi, emätin
etusetti slg. rinnat
etähoito u.s. (2016) etähoiva, virtuaalihoito, tietotekniikkaa ja nettiyhteyksiä käyttämällä annettava sairaan‑ tai vanhustenhoito. Hoitojärjestelmään voidaan kytkeä esim. verenpainemittari, jonka mittaustiedot välittyvät hoitohenkilöstölle.
etäispääte, etäpääte kuv. leik. halv. jnk edustajana muualla toimivasta henkilöstä, laitoksesta tms. epäitsenäisesti jnk päätöksiä toteuttavasta henkilöstä, laitoksesta tms.
etäseminaari ark. internetvälilteinen seminaari
etätunnistin ark. lukulaitteella etäältäkin tunnistettava pieni muistipiirilevy, jollaisilla pyritään korvaamaan tavaroiden viivakoodeja
etävastaanotto ark. syrjäseuduilla kehiteltävä polilasvastaanotto. jolta tiedot välitetään ATK-verkon kautta kaupungin lääkärille
eukko 1 std. slg. halv. mummo, vanha nainen, akka, ämmä, nainen Kaupassa oli kauheejono, kujoku puoliks sokee eukko vaan laski rahojaan siellä ensimmäisenä. Rakas eukkoni. Terveisiä eukollesi! 2 ark. leik. std. slg. halv. vaimo, tyttöystävä, nainen, emäntä, muija Otetaanks sinne pikkujouluun eukotkin mukaan? Ville oli taas iskeny baarista jonkun eukon. Iskettiin eukot kadulta. 3 std. slg. euro
eukkonen ark. leik. (käytössä vain muoto eukkoseni) vaimosta käytettävä, vars. leik. puhuttelusana
EU-maa ark. Euroopan unionin jäsenvaltio
eurobondi tal. u.s. (2011) suunniteltuja euromaiden yhteisesti liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, joilla otettaisiin yhteisvastuu euromaiden veloista
euroedustaja ark. eurokansanedustaja
eurokraatti ark. eurovirkamies
eurokänni ark. eurohurma, euron tulon hurmassa
euroopan omistaja halv. kerskailija, rehentelijä, suuruudenhullu Sit siihen tuli joku euroopan omistaja, että mitä sais olla, et hän voi kyllä tarjota. Toi naapurin äijä luulee varmaan, et se on joku euroopan omistaja. Tallinnassa on aina kauheesti suomalaisia turisteja, ja sit ne on ku jotain euroopan omistajia siellä. – Stăpânul lumii.
europyöristys ark. eurohinnan pyöristäminen lähimpään viiteen tai kymmeneen senttiin (ylöspäin tai alaspäin)
euroviisu ark. Eurovision laulukilpailuihin osallistuva sävelmä; mon. erisn. em. kilpailuista
Euvostoliitto leik. Euroopan unioni
evakko std. slg. Karjalaviini, Karjalaolut Pari evakkoo jos sais tähän pöytään.
evakkopäiväkoti u.s. (2014) päiväkoti, johon muutetaan tilapäisesti oman päiväkodin korjausten ajaksi; vrt. väistökoulu
evakuoi std. slg. viedä, varastaa
EVM lyh. tal. u.s. (2011) Euroopan vakausmekanismi euromaiden pysyvä kansainvälinen rahoituslaitos, johon kukin euromaa antaa sovitun määrän pääomaa ja takuupääomaa ja josta myönnetään lainoja apua tarvitseville euromaille (aloittanee toimintansa vuoden 2013 heinäkuun alussa)
EVVK, evvk atk. std. slg. Ei Vois Vähempää Kiinnostaa
EVVVK, evvvk atk. std. slg. Ei Vois Vittu Vähempää Kiinnostaa
eväkäs ark. kala
eväs mon. leik. myös yl. ruoasta
eväskateus slg. kaverilla on parempi eväs/annos/povi kuin itsellä, annoskateus, povikateus – Iarba vecinului e mai verde.
ex-, ex ark. etuliitteenä: entinen (ex-ministeri, ex-rouva, ex-vaimo) Se oli mun ex-vaimo.
faan std. slg. piru Leksa paahto mäkee alas ku faan.
faardi, faarti std. slg. vauhti Brankkarit skujas täyttää faardii Hämistä.
fabu std. slg. vanhahko mies Ihme fabu, se on kytänny tos koko päivän.
Fabula std. slg. Käpylä, vanha
fabuli std. slg. vanha mies, setä
fade 1 std. slg. isä Millo se sun fade oikeen delas? 2 std. slg. isoisä
fade, fafa, faija std. slg. isä, fatsi Tiinan faija on rikas. Mulla oli faijan kanssa kauhee riita. Fade tulee hakee mua.
fage std. slg. vahti
fagi, fagotti std. slg. homoseksuaali
faidaa std. slg. naida, panna
faide, faidu std. slg. naisen sukpuolielin
faidu, faija std. slg. isä Faija tykkäs kyttyrää ku mä aloin blaadaa.
faini std. slg. hieno
faittari std. slg. 5 senttiä
faittari std. slg. naisen sukupuolielin
fakaan, jäädä std. slg. kiinni
fakiiri slg. uskomattoman taitava, ovela, erikoinen ihminen, friikki Villen broidi on kyllä oikee fakiiri noiden tietokoneiden kanssa. Aika fakiiri saa olla, jos pystyy puhumaan ne veroviraston tyypit ympäri.
fakiiri std. slg. outo tyyppi, taitava On se aika fakiiri.
fakis std. slg. putkassa, pidätettynä
fakissa std. slg. kiinni Skoudeilt ei menny ku vartti ku se jätkä oli fakissa.
fakkaa std. slg. pidättää, ottaa kiinni
fakki 1 ark. erikoisala, ammatti. 2 ark. (laulajan) ääniala; sitä vastaavista oopperarooleista. Lyyrisen sopraanon, sankaritenorin fakki. Baritoni lauloi väärässä fakissa. 3 slg. fakki‑idiootti 4 slg. huum. kiinni, kiikkiin Jäädä fakkiin.
fakki std. slg. ammatti (-yhdistys)
fakki-idiootti halv. ark. fakkiutunut henkilö, yhteen alaan rajoittunut, kapeakatseinen ihminen Ei tommonen fakki-idiootti tajuu oikeesta elämästä mitään. Mä en kestäny olla siellä yliopistossa, sielloli vaan pelkkiä fakki-idiootteja. – Limitat. Cu ochelari de cal. Interesat doar de domeniul său.
fakkiin, jäädä std. slg. jäädä kiinni Sepi lunttas, mut se jäi heti fakkiin. Jätkät jäi fakkiin.
fakkiintua, fakkiutua ark. rajoittua yksipuolisesti omaan alaansa, rajoittua yhteen alaan, käsitykseen tai mielipiteeseen, jumiutua, kalkkeutua Pitäskö sit heti kakskytvuotiaana fakkiutua yhteen ammattiin? Kai sitä fakkiutuu, jos on jotain kakskyt vuotta samassa työpaikassa. Fakkiutunut tiedemies. Voi olla, et mä oon vähä fakkiutunu, mut emmä silti ymmärrä noita lävistyksiä. – A se limita la un domeniu. A se specializa limitat.
faksaa std. slg. lähettää faksimilenä
faksi 1 std. slg. faksimile 2 std. slg. vahti
fakta ark. tosiasia, seikka, tosio – Fapt.
fakta bisnes, fakta juttu std. slg. varma asia, varma tieto, varmasti toimiva Se on fakta juttu, turha aukoo enää päätä.
faktahyvis slg. sympaattinen faktakusipää (mutta siis kaikki pitävät kivana; tunnetusti kiva) – Idiot simpatic.
faktakusipää slg. ihminen, jota kaikki hänet tuntevat pitävät kusipäänä (mielipiteen yleisyys ja yhteisyys paljastuu yleensä jossakin vaiheessa kaikille samoin ajatteleville); ts. tunnetusti kusipää – Fiu de cățea. Cap pătrat. Om de nimic. Om de căcat. Idiot.
falskata, falskaa ark. std. slg. vuotaa, päästä läpi ilmaa, nestettä tms. Toi ikkuna falskaa, siihen pitäs laittaa uus tiiviste. Maitopurkki falskas ja koko jääkaappi oli ihan maidossa. Pyörän kumi falskaa. Falskaavat äänihuulet. Falskaaks se korkki? Hei tää ämpäri falskaa.
falski ark. epäpuhdas, epäsointuinen; epätäsmällinen, epätarkka, virheellinen, epärehellinen, teennäinen, teeskentelevä, keinotekoinen; epäpuhdas soitto tai laulu Lasten kanssa ei voi olla falski, ne huomaa sen heti. Tosi falskia selittää, ettei muka oo rahaa, ku sit sitä riittää ryyppäämiseen kumminkin. Bändi soitti falskisti. Falskiasoittoa. Falski käännös. Fals.
falski 1 std. slg. vilpillinen, epäaito, virheellinen Se oli muutenki jotenki falski jätkä. 2 huum. löysä, väljä, ruisku
falskisti ark. adv. vrt. falski Laulaa falskisti.
falskius ark. sb. vrt. falski
famili, familje std. slg. perhe Ota vaikka sitte familjes messiin.
famu std. slg. isoäiti (isän äiti)
fanaattinen std. slg. leik. fantastinen, erikoinen, melkoinen On siinä jätkällä fanaattinen saundi skittassa.
fandsku, faneri, fanna, fansku, fantsku std. slg. vaneri
fani ark. std. slg. jkn (kuuluisuuden) ihailija, kannattaja Tiina oli pikkutyttönä kauhee Dingo-fani. Matsi piti keskeyttää, ku fanit alko tapella katsomossa. Vaikka ovet aukastiin vasta kaheksalta, sielloli jo ihan älyttömästi faneja oottamassa. Fanit venttas sitä jo pitskulla.
fanittaa ark. ihailla t. kannattaa jkta t. jtak, olla jkn t. jnk fani. Fanittaa sarjakuvan sankaria. Fanittaa jääkiekkojoukkuetta.
fanittaja ark. vrt. fanittaa Mangasivuston fanittajat.
fanklubi ark. ihailijakerho
fantastinen, fantsu, fantzu std. slg. hyvä, ihana, ihmeellinen
fantsu slg. hieno, upea (fantastinen) hoitsu, hoitaja
fapiaani slg. vilkas, eläväinen, omaperäinen ihminen Se on eri fapiaani.
FAQ ark. Frequently Asked Question, Internet-sivuilta arkikieleen levinnyt lyhennelmä, lausutaan fakki, suomeksi UKK usein kysytyt kysymykset
faret, farkut std. slg. farmarihousut
farkku ark. farmariauto
farkku, farkut ark. farmarit, farmarihousut, yhdyssanojen alkuosana: farmarikangas, farmarikankaasta tehty. Tiina osti taas uudet farkut. Voi hitto, ku näitten farkkujen lahkeet on revenny. Miten toi tyyppi kehtas tulla tänne vaan pelkissä farkuissa?
farkkuliivi ark. denimistä tehty liivi
farkkupusakka ark. denimistä tehty pesero, farkkupusero
farkkutakki ark. denimistä tehty takki
farkkuvaate 1 ark. farmarikangas 2 ark. farmarikankainen asuste
farmari 1 ark. farmin viljelijä t. omistaja 2 ark. farmariauto 3 ark. denimistä valmistetut pitkäthousut, farmarihousut, farkut
farmariauto ark. henkilö-ja pakettiauton välimuoto
farsa std. slg. isä
fartata, farttaa alat. std. slg. piereskellä, pieraista
fartti alat. std. slg. pieru, englannin kielen sanasta fart
fasaadi, fasadi std. slg. kasvot, naama Sen fasadi ei ois kyl voinu olla hurjempi.
fasistinen leik. epäoikeudenmukainen, häikäilemätön, röyhkeä, piittaamaton
fastakari std. slg. kiinniottaja (leikissä)
fasteri std. slg. täti
Fastika std. slg. Puistola
Fasu, Fazu std. slg. Fazerin kahvila Kluuvikadulla Nähää Fasulla kuus reikä-reikä.
fati std. slg. köyhä
fatima 1 std. slg. sosiaalihuolto 2 std. slg. tyttö, muhkeamuotoinen Menin yrittää yhtä tummaa fatimaa.
fatsi std. slg. isä, faija Onks toi sunfatsis vähän pimee? Mun pitää soittaa fatsille. Fatsi, tuu jelppaa mua snadisti.
fatta, fattis 1 std. slg. köyhä 2 std. slg. huum. huoltotoimisto, sosiaalitoimisto Mitä ne sano sulle ku käväsit fattassa?
Fazu, Fasu 1 std. slg. Fazerin kahvila Kluuvikadulla Tehdääks treffit Fazulle viis-reikä-reikä? 2 std. slg. Fazerin makeistehdas
febonen std. slg. viitonen
fedu 1 std. slg. puu 2 std. slg. puuklapi, polttopuu, halko Stikkaa feduja uunii.
fedudiileri std. slg. halkojenmyyjä
feduli std. slg. hyppyri
fedusilta std. slg. puusilta
feelu std. slg. virhe, kömmähdys, munaus; vika Nyt tais tulla aika buli feelu. Siin on joku feelu.
fege std. slg. väärennös
feidaa 1 std. slg. luovuttaa, ei muiden kanssa jotain 2 std. slg. kadota, poistua, haihtua, jättää Sori, et mä feidasin sut!
feidata; feidautua 1 slg. häivyttää ääntä tai pimentää kuvaa vähitellen, haihtua; jättää jotakin tekemättä, lopettaa jonkin asian tekeminen, pettää, häipyä Toi piisi pitäs feidata, ettei se lopu tollai yhtäkkiä. Oon vähän ajatellu feidata noita harrastuksia, et jäis aikaa muuhunkin. Ville vaan feidas kylmästi sen muijan. Me feidattiin sieltä ennen ku kytät tuli paikalle. – A micșora treptat. 2 slg. jättää väliin, poistua paikalta – A renunța. A lăsa baltă. A pleca. 3 slg. jättää tai jättää tulematta tapaamiseen Sori, että mä feidasin sut. 4 slg. unohtaa
feikata, feikkaa ark. std. slg. huijata, teeskennellä, näytellä, valehdella Jätkä feikkaa. Feikkasi loukkaantumisensa. Jätkähä feikkaa!
feikki 1 ark. std. slg. jäljitelmä, väärennös; epäaito, väärennetty, teennäinen, valheellinen Ville istu leveenä te rassilla feikki Raybanit päässä. Emmä tykänny siitä leffasta, se oli jotenki feikki. Toi tyyppi on ihan feikki, älä ees kuuntele mitä paskaa se puhuu. Koko ohjelma on feikkiä, vaikka katsojat ovat ottaneetsen todesta. Onks toi feikki? 2 std. slg. huijari
feimi ark. std. slg. u.s. (2013) (engl. fame) maine, kuuluisa, sosiaalisessa mediassa suosikiksi noussut henkilö Sil on feimii. Onks päheetä olla ihan feimi?
feimi nousee std. slg. maine kasvaa
feisi, feissi std. slg. kasvot, naama Feisi sil oli menny ihan tohjoks.
feissari 1 ark. slg. pääasiassa nuori opiskelija, joka saa työstään tunti‑ ja/tai provisiopalkkaa erik. henkilö, joka haastaa ohikulkijoita kadulla kerätä varoja, puolestapuhuja; http://fi. wikipedia. org/wiki/Feissaus värväri kansalaisjärjestöille; henkilö, joka tulee naamatusten esittämään sinulle jotakin aatetta Kaduilla joutuu väistelemään koko ajan feissareita, jotka tinkaa kiinnostaisko sua ihmisoikeudet. 2 ark. slg. Facebook Taas se oli kirjoittanut Feissariin, että sitä masentaa. 3 ark. slg. naamari
feissaus ark. slg. kasvoista kasvoihin markkinointi
Feisu std. slg. Fazer Millo Feisu menee kii?
fekta std. slg. miekka Mitä ois Zorro ilman fektaa? Mä väsään täst kuusest fektan.
fektailla, fektata std. slg. miekkailla Aina joulun jälkee duunattii kuusesta fektat ja sit fektailtii.
felkkis std. slg. polttopallo
fella 1 std. slg. johtaja 2 std. slg. juoni, ansa, loukku, rotanloukku
felo std. slg. polkupyörä Onks sun felo landella?
felppaa std. slg. heittää
femakko 1 ark. std. slg. halv. feministi Sähän oot aika tiukka femakko! 2 ark. std. slg. halv. seksistinen nainen
feminiini leik. nainen
femis huum. fenmetraliini
femma 1 koul. slg. viitonen 2 std. slg. viisi euroa, viiden numero Pane femma! Tattista. Tai hei, paa viel toinen.
femmakakkonen std. slg. bussi nro 52
femonen std. slg. viitonen
fenari std. slg. nainen, huonomaineinen
fenderi, fiilari mer. lepuuttaja, aluksen ja laiturin välissä oleva esim. kumista valmistettu tyyny, joka estää alusta kolhiutumasta laituria vasten.
fendut std. slg. naisen rinnat Se tsittas kaltsilla fendut paljaana.
fengeli, fengis, fengu std. slg. vankila
fensteri std. slg. ikkuna
femma, ryssä, thaikku dop. metandienoni
fentanyyli ark. oopiumijohdos, jota käytettiin tainnutusaineena Moskovan panttivankikriisiä selvitettäessä
ferry top huum. LSD-tabletti
fese, fesse std. slg. vitonen (5 mk)
feskari std. slg. veturi
festari, festarit ark. mon. std. slg. festivaali, festivaalit, musiikkijuhla Provinssirock on Suomen paras rock-festari. Sodankylässä on elokuvafestarit. Meinaaks mennä juhannuksena festareille? Olitsä missää festareilla viime suvena?Elokuvafestarit, rockfestarit. Käydä festareilla.
festata slg. suupata, syyppätä, syyppää, juoda alkoholipitoisia juomia
festis std. slg. juhla
fetsaa std. slg. hakea, noutaa
fetsika std. slg. musta baskeri
fetta 1 std. slg. hyppyri 2 std. slg. hyppyrin nokka
fiasko std. slg. suuri virhe Siit tuli täys fiasko.
fiba 1 std. slg. epäonnistuminen, virhe, munaus; vika Fiba mikä fiba, turha sit on enää kelaa. Sori, se oli mun fiba! Ville teki pikku fiban, ku se peruutti tolppaan. Tässä ohjelmassa on joku fiba. 2 std. slg. naisen sukupuolielin
fibat slg. tunnelma (hyvät fibat) fiilata-viimeistellä
fibata, fibaa std. slg. mokata, epäonnistua, tehdä virhe
fibaus std. slg. virhe, kömmähdys, epäonnistuminen, virhe Toi oli kyl aika fibaus Haralta.
fibeli, fiblari, fiblu std. slg. omena Onks niit fibeleit enää yhtää? Slumppaa fibluja kans, jookos?
fibo, fide std. slg. naisen sukupuolielin
fiffi std. slg. mukava, hauska (ihminen)
fiftari 1 ark. slg. 50-kuvun ihannoija, sen tyyliin pukeutuva, tuon ajan (tyyppistä) amerikkalaista rockmusiikkia harrastava henkilö 2 ark. slg. yhdyssanojen alkuosana: em. tyyliin t. harrastukseen liittyvä, sen mukainen esim. fiftarikampaus, fiftarimekko
fifti-fifti std. slg. tasan, 50% – 50% Pannaa fifti-fifti, eik se ois reiluu?
figeli std. slg. viulu Se oli roudannu figelinsä kanii.
figelisti std. slg. viulisti Figelistil oli ihan rasvanen fleda.
figetsi, figetso, figetsu std. slg. polkupyörä
fiiberi ark. kuitu(aine) Ruikkarissa oo paljo fiiberiä.
fiilaa 1 std. slg. pitää jostakin, diggaa 2 std. slg. sukupuoliyhteydessä, olla„Höyläten ja fiilaten”
fiilari, homofiilari std. slg. homoseksualisti
fiilari, fiilarit ark. slg. tunteet
fiilinki, fiilis; fiiliksissä 1 ark. std. slg. tunnelma, tuntu, mieliala, (mielen)vire, mielentila, tunne, olo, meininki, vaikutelma Mulla on vähän huono fiilis. Oliks siellä bileissä yhtään fiilistä? Mä muistan loppuikäni sen fiiliksen, ku pääsin ylioppilaaks. Tiina on aina ihan fiiliksissä, ku se kuulee tän biisin. Hyvä, rautainen fiilis. Mulla oli sellanen fiilis, että – –. Oli ihan fiiliksissä tyytyväinen, onnellinen; innoissaan. 2 std. slg. hyvässä tunnelmassa Makee fiilis vaikkei ollu brenkkuu.
fiilistellä ark. tunnelmoida; tehdä jtak mielihyvää tuntien. Fiilisteli mielimusiikkinsa parissa. Fiilistellä vanhoja aikoja.
fiilistely ark. fiilisteleminen
fiini ark. std. slg. hieno, sievä; sievistelevä, hienosteleva Nyt syödään kerrankin oikein fiinisti, kynttilät ja kaikki. Siellä oli joku fiini akka minkkiturkki päällä. Fiiniä herrasväkeä. Eiks toi oo turhan fiini niihin pippaloihi?
fiiraa 1 std. slg. heittää, osua 2 std. slg. juhlia
fiisu std. slg. äänetön pieru
Fiiu std. slg. Fiat 600 auto Pikku-Fiiu (Fiat 600)
fikka std. slg. tasku Paa äkkiä se pullo fikkaan! Kyllä mä säikähdin ku mä tajusin, et sillä kaverilla oli puukko fikassa. Mä annoin sille mun kaikki hilut fikasta, fikkasta.
fikkaan, pistää std. slg. varastaa, pihistää Pistitsä sen buukin fikkaas?
fikkari std. slg. taskulamppu, lyysi Näytäs sil fikkarilla vähän valoo. Fikkarista on patterit loppu. Panin fikkarin povariin, mut se on tippunu sieltä.
fiksailla ark. korjailla
fiksaa, fiksata 1 ark. std. slg. korjata, kohentaa, hoitaa, hankkia, järjestää, säätää (paremmaksi) Fiksata vuotava hana. Fiksasi autoa. Pujottelijafiksasi laskulinjojaan. 2 slg. järjestää, hankkia, hommata Fiksasi porukalle nukkumapaikan yöksi. Voitsä fiksaa ton jutun pian? 3 slg. laittaa hienoksi
fiksu ark. std. slg. nokkela, sukkela, terävä, kekseliäs, älykäs, hyväkäytöksinen, hieno, viisas, järkevä, erikoinen Kyllä sä pärjäät, fiksu tyttö! Toi nyt ei ollu kovin fiksua jättää ne sakot maksamatta. Fiksu ihminen. Fiksu ajatus. Yritä sitten kerrankin olla fiksusti niissä juhlissa. Ohan se aika fiksu, mut pahannäköne kone.
fiksu känni slg. sen verran iisi humala, että pystyy toimimaan seuraavana päivänä – Beție ușoară.
fiksusti ark. vrt. fiksu Fiksusti tehty.
fiksuus ark. vrt. fiksu
file, filee std. slg. tyttö Baaris tsittas filettä joka makuun ….
filisteri halv. moukka, poroporvari
filkka std. slg. filmi Pitää slumppaa viel värifilkkaa jostai. Filkka rupes flekkaa.
filkkari std. slg. filmitähden keräilykuva Ootsä keränny joskus filkkareita?
fillari 1 ark. std. slg polkupyörä, felo, velo, filo, filusari, filetso, filtsu, sykkeli, syykkeli, tsyggeli, tsykkeli, viluri, zyge, zygä, sygä Joku sika varasti mun fillarin. Mä oon ruvennu ajamaan työmatkat fillarilla. Aseman eessä on hirveesti fillareita. Arska bölli klitsusta mun nyyan fillarin. Joku mulkku pölli mun fillarista stongan. 2 ark. pyörä, rengas.
fillaripoliisi ark. polkupyöräpoliisi
fillaristi std. slg. pyöräilijä
fillarit 1 ark. slg. tunnelmat 2 std. slg. auton renkaat Pitäs vaihtaa fiudeen uudet fillarit.
fillaritaksi ark. polkupyörätaksi
fillaroida, fillaroi ark. ajaa polkupyörällä, pyöräillä, polkupyöräillä En mä tykkää fillaroida kaupungilla, ku siellon niin kova liikenne. Ootko säfillaroinu tänne asti? Fillaroitii tuol Lebuskis asti.
fillarointi ark. polkupyöräily
filmaaja ark. elokuvaaja kuv. ark. vrt. filmata
filmaa, filmata 1 ark. elokuvata 2 ark. näytellä elokuvassa 3 kuv. ark. std. slg. teeskennellä, (yrittää) esittää jtak; urheilussa harhauttaa tuomaria esittämällä loukkaantunutta tms. Mitä sä filmaat, ei sulla mitään rahaa oo. Tuomari anto rankkarin, ku se hyökkääjä filmas et se muka kaadettiin. Älä filmaa, et sä mikää Tsabe oo.
filmaattinen ark. filmaattisesti, filmaattisuus, (elo)kuvauksellinen, elokuvamainen Filmaattinen asento, esitystapa.
filmi 1 ark. elokuva, leffa 2 ark. Aivofilmi aivokäyrä, sydänfilmi, sydänsähkökäyrä
filmi katkeaa, filmi pysähtyy ark. std. slg. menettää tajunta tai muisti, varsinkin humalatilan vuoksi Onkse pakko aina ryypätä niin kauan et filmi kätkee? Sit multa katkes filmi, ja seuraavaks mä heräsin sairaalassa. Filmi katkesi, meni poikki. A-și pierde mințile. A nu mai ști nimic. A nu-și mai da seama.
filmi poikki ark. std. slg. tajunnan tai muistin menettämisestä Se olikin sellasta boolia et filmi poikki. Ei se tajuu mitään, siilon filmi poikki. Sen mä muistan et se hirvi tuli suoraan eteen, ja sit meni filmi poikki. Multa katkes eile filmi puolenyön maissa. muisti katkeilee esim. liiallisen alkoholin vuoksi Vedin kuustoist viskii, sit filkka meni poikki. A-și pierde mințile.
filmihullu leik. innokas elokuvien harrastaja
filo std. slg. polkupyörä
filsa 1 std. slg. huopahattu 2 koul. slg. filosofia (oppiaine)
filsu std. slg. filtteri
filtsu 1 std. slg. polupyörä 2 std. slg. tyttö
filttari, filttarit std. slg. huopatossu, huopikkaat Ootsä käyttäny snadina filttareita?
filtrata ark. suodattaa
filtraus ark. suodatus
filtteri ark. suodatin, suodin Savukkeessa on filtteri.
filtterisavuke ark. suodatinsavuke
filtti, viltti ark. std. slg. huopa Ota tost filtti, ettei ala heti frysaa.
filu 1 ark. std. slg. tiedosto Minkä kokoisen filun latasit? 2 ark. std. slg. tupakan filtteri Haluutsä jämät? – No en jäbä nuoleskelee filut aina märäks.
filunki, vilunki 1 ark. std. slg. petos, huijaus; pila, leikki Tehdä filunkia pettää, huiputtaa Älä kuule vaan yritä tehä mulle filunkia! 2 ark. std. slg. epärehellinen ihminen; petollisesta, kujeilevasta ihmisestä; ei-käypä: vilppi, väärennös, ovela Se oli vähän filunki se remonttimies. Poika oli aikamoinen filunki. Se koko lasti oli ihan filunki-kamaa.
filuri ark. std. slg. veijari, velikulta, viekastelija, kelmi, ovela tyyppi
filusari std. slg. polkupyörä
fima std. slg. 5 senttiä, 5 euroa
fimdziga, fimtsika std. slg. 50 senttiä
fimtso std. slg. 15 senttiä, euroa
finaali std. slg. loppu
finaalissa slg. loppu, lopussa Tän kännykän akku on ihan finaalissa. Lähtekää joku kauppaan, bisset on finaalissa. Mulla oli kauhee työpäivä, mä oon ihan finaalissa.
finanssit ark. yl. std. slg. raha‑asiat, varat, talous Nuorenparin finanssit. Mites teidän finanssit skulaa?
fingerbori, fingerpori std. slg. sormustillinen (viinaa), vingerpori Jos ny ottasin yhen fingerborillisen Kossuu. Cât un degetar.
fingeri, fingra, fingu std. slg. sormi
fingerpori, vingerpori ark. sormustin
fingerporillinen ark. pieni määrä nestettä, vain sormustimellinen (când se referă la o cantitate de alcool, doar o sorbitură) Otettiin fingerporilliset pienet ryypyt – Cât un degetar.
fingliska, fingelska leik. amerikansuomi
finis, finito std. slg. loppu, lopussa Me dokattiin niin kauan et rahat oli finis. Siilon mä vasta tajusin, että meiän juttu oli finito. Mä en jaksa enää, mä oon ihan finito. Dokaaminen on nyt finito, ainaski tänää.
finnaa, finnata 1 std. slg. löytää 2 std. slg. voittaa Kumpi finnaa, Helsteeni vai hurri? Kuka finnas skabat.
finni std. slg. äkämä
Finski 1 std. slg. leik. lentoyhtiö Finnair Se on Finskillä töissä. 2 std. slg. Suomi
finski 1 std. slg. suomalainen Yks finski vastaa kybää hurrii. 2 std. slg. suomen kieli
finstaa, finstata std. slg. voittaa Kuha finstaa, muut plutaa tos tsimmisaltaas.
fintsu std. slg. hieno
finttiska std. slg. auto
fipeli std. slg. omena
firaabeli ark. std. slg. firabeli, viraapeli, viraapelityö, sivutyö Se on vaan firaabeli jobi.
firaabelityö, viraapelityö ark. std. slg. sivutyö Hoitaa jk tehtävä viraapelina.
firma ark. liike, yhtiö, yritys; toiminimi; oma työpaikka Ville meinas perustaa jonkun firman. Noita it-firmoja on menny paljon konkkaan. Meiän firmassa on joku viiskyt työntekijää. Tänään on firman pikkujoulu. Firman johtaja. Vaatetusalan firma. Firman pikkujoulu. Puutavarafirma. Autofirma.
firula std. slg. työkoti, laitos, jossa työttömillö tai vapaillatyömarkkinoilla itseään elättämään kykenemmättömillä on tilaisuus elää ja tehdä ansiotyötä.
fiskaa, fiskata std. slg. kalastaa
fiskaa std. slg. väistää
fiskari std. slg. kalastaja, kalastajavene Broidi on fiskari, sil on oma botski.
Fiskis std. slg. Kalastajatorppa
fisu 1 ark. ruok. std. slg. kala Tuliks sköneltä fisuu? 2 std. slg. pullo
fisustaa std. slg. kalastaa
fitseli std. slg. lintu
fitseri std. slg. pikkulintu, vitseri
fitti 1 std. slg. sopiva, esim. vaatteet 2 std. slg. paha, huono, ilkeä, epämiellyttävä, ilkeä, kurja (vittumainen) Se oli vähä fitti juttu, just faijalle.
fiude, fiudi, fiudo, fiutsi std. slg. kosla auto Onks toi rupine fiude sun? Fiudest oli lokkarit lommolla. – Mașină veche, proastă.
fiudu std. slg. puu
fiuna std. slg. raha
fix huum. huumausainepistos
fixer huum. piikkinarkomaani
fjarttaa std. slg. pieraista
fjemppa std. slg. naisen sukupuolielin, fjolla, fjosa, fjomppa, fjoosa, fjose, fjosse, fjönsä Fjoosa oli siinä ihan levällään.
fjonga, fjongi std. slg. voima, teho
fjöngi std. slg. pieru
fjöösa std. slg. tyttö
flabat std. slg. liput, pääsyliput
fladari std. slg. talonmies
Fladda std. slg. Vladimirinkatu, nyk. Kalevankatu
flagga, flagu std. slg. lippu Mut pidä flagu pystyssä.
flaidaa, flaidata 1 std. slg. tapella Kundit oli sillo aina flaidaamas. Jätkien kans flaidattii. 2 std. slg. panna, olla sukupuoliyhteydessä
flaidis ark. std. slg. tappelu Siit tuli sit buli flaidis.
flaijeri 1 std. slg. kuulakärkikynä Flaijerikynät tuli joskus 50-luvun lopussa. 2 std. slg. lento‑ tai mainoslehtinen – Fluturaș.
flaiskaa std. slg. tapella
flake huum. kokaiini – Albeață.
flaksaa std. slg. käydä hyvä tuuri, onni
flaksi; käy hyvä flaksi ark. std. slg. menestys toisen sukupuolen keskuudessa, viuhka, hyvä tuuri seuraa haettaessa Mä en siis tajuu, miten tolia Villellä on aina noin mahoton flaksi. Se on hyvä baari, ku siellä käy aina flaksi. Ei se ainakaan flaksia paranna, jos on tommoset karseet rillit. Tytöllä on, käyhyvä flaksi. Jortsuissa Byggalla mulla kävi hyvä flaksi.
flaku std. slg. lippu – Steag, drapel.
flaky 1 slg. mureneva, hilseilevä, lohkeileva 2 slg. erikoinen, hullu 3 slg. epäluotettava
flamma std. slg. tyttöystävä Onks toi blondi flamma sun frendis?
flash huum. tunne pistoksen jälkeen
flaska, flasu std. slg. pullo, yl. viinapullo
flatari std. slg. satiainen Flatareita vaan vilisi seinällä ku panin valot.
flatsku std. slg. täi
flatskubasu,-bastu std. slg. täisauna
flavori slg. oluen maku sekä tuoksu; kokonaisnautinto
fleda std. slg. hiukset, tukka Sun fledas on ihan rasvanen.
fleegu std. slg. kalpea, haluton Sakesta on tullu ihan fleegu.
fleesaa std. slg. lukea
fleggis std. slg. tulipalo
flegu std. slg. haluton, innoton, veltto, apaattinen, tahdoton; flegmaattinen
fleida std. slg. hiukset, tukka
fleimi, fleimaus slg. tappelu tai riidan haastaminen netissä
flekaa, flekkaa, flekata std. slg. palaa, syttyä tuleen, polttaa Filkka rupes flekkaa.
flekkis std. slg. tulipalo
fleksi ark. kelautuva (koiran) talutin
flektaa std. slg. miekkailla
flekti ark. std. slg. tuuletin Kattoin, notta hinnat on reilu puolet Gigantin samankokoisiin flekteihin verrattuna.
Flemari ark. std. slg. Fleminginkatu Kalliossa, Helsingissä Ne flyttas krigun jälkee Flemarilta Hämikselle.
flengaa, flengata std. slg. keikkua, roikkua puunoksilla, (niin kuin Tarzan), hypätä Flengailtii niinku Tartsan ja Cheetah.
flenssaa std. slg. saada siemensyöksy
flenssi std. slg. terska (peniksen pää)
fleppaa std. slg. heittää
flesa 1 std. slg. pullo 2 std. slg. liha 3 std. slg. kipeä, sairas
flesu std. slg. liha; läski, sianliha
flesubuidu std. slg. lihakauppa
fletsu std. slg. lihava
flibu std. slg. flipperi
fliis std. slg. euro, euro, raha
fliisu std. slg. laimea, helppo (pliisu)
flikka, fliku ark. std. slg. tyttö, flikuski, likka Mää sanoi sil flikal, et an mää näytä millai se tehrää.
flimmeri ark. lääk. sydämen rytmihäiriö, sydämen eteisvärinä, fibrillatio atriorum
flinda, flindari, flinderi std. slg. pullo, vars viinapullo Aina mulla joku flinda on skobessa. Mul oli flindari povarissa. Voisitsä järkkää meille flindan.
flinttaa std. slg. lyödä
flip huum. kontroloimaton tila pistoksen jälkeen
flipata, flippaa ark. urh. seota päästään, kadottaa järkensä, tulla humalaan; tehdä flippitemppu rullalaudalla
flirtata ark. tavallisemmin: flirttailla
flirttailla ark. std. slg. hakkailla, keimailla, pitää teerenpeliä, yrittää tehdä vaikutus vastakkaiseen sukupuoleen, vikitellä, seurustella kevyesti Toi äijä luulee, että sä flirttailet sille. Mä oon kuullu, että portsareille flirttaillaan tosi paljon. Tiina halus vaan vähän flirttailla sen jätkän kanssa, mutta se otti sen ihan tosissaan. Se meni vaikeeks ku vähä aloin flirttailee.
flirttaus ark. std. slg. flirttaaminen
flirtti ark. std. slg. flirttailu, hakkailu, keimailu, teerenpeli, niittaaminen Ei kai niillä mitään ollu, pientä flirttiä vaan.
flisa, flisu std. slg. pullo Mulla oli flisu povarissa.
flitsari std. slg. lyönti avokämmenellä
floating huum. olla huumausaineen alaisena
flode std. slg. sperma Jos flodee ei mee fjoosaa, ei tuu skloddeikaa.
flogo std. slg. onni, tuuri Kävi fitti flogo!
floiska, floiskat std. slg. sperma
floodata; floodaus std. slg. tekstitulvata (tietone-chat -ohjelmassa) Jos floodaat paljo, kaikki ignooraa sut.
flopata 1 urh. hypätä korkeutta floppityylillä. 2 ark. epäonnistua Elokuva floppasi täysin. Hiihtäjä floppasi MM-kilpailuissa.
floppi 1 urh. floppityyli. 2 ark. täydellinen epäonnistuminen, epäonnistunut tekele, epäonnistunut suoritus, moka, mokaus, rimanalitus Mä odotin sitä iltaa tosi kauan, ja sit siit tulikin täys floppi. Eka levy oli hyvä, mutta toka on floppi.
flotta std. slg. lautta
flottari slg. laivaston sotilas
flower power huum. LSD-tabletti tai jauhe
flunssa ark. nuhakuume
flunssainen ark. nuhakuumeinen
flusahtaa std. slg. lihota, läskiintyä
flydeen std. slg. karkuun, pakosalle Arska lähti flydeen.
flygaa, flygata std. slg. lentää
flygaaja std. slg. lentäjä
flygari, flygge, flyygari std. slg. lentokone Flygarit ei sjungaa skutsissa, ne on fogelit.
flynttää std. slg. karata
flytata, flyttaa ark. std. slg. muuttaa, karata, paeta Täytyy flyttaa Heruliin, mut omahan on moka.
flyttis std. slg. muutto
flyyga 1 std. slg. kärpänen 2 std. slg. airon hankain
flyygaa std. slg. lentää Et sä studaa flyygaa?
flyysaa std. slg. valaista
fläbärit, stesset std. slg. korvalappustereot
flädäri 1 std. slg. lättähattu 2 std. slg. lihava ihminen
fläkki std. slg. tahra, läiskä
flänä std. slg. humalatila, juopumus
flänänen std. slg. humalainen
flänäpäissään, flänässä std. slg. humalassa Jengi joras flänäpäissään kartsalla. Se on taas nii flänäs, ettei kukaa tajuu mitä se bamlaa.
fläppitaulu ark. lehtiötaulu
fläsy, fläsä std. slg. sianläski, läski (lihava ihminen)
fläsä std. slg. bussilippu
fläyde, fläysä std. slg. lakki, (lättä)hattu, huopahattu
flääde, fläädä std. slg. velka
flöidaa, flöitaa, flöittaa std. slg. valehdella Flöittaaminen paha juttu, ainaski jos jää boseen. 2 std. slg. veistää
flöide std. slg. veisto
flöidemaikka std. slg. puutyön opettaja
flöidi std. slg. veisto Flöidi oli skoiles ihan perseestä.
flöidätä std. slg. veistää
flöitti std. slg. juttelu
flöni, flöntti std. slg. tyhmä, surkea, hölmö
flööbu std. slg. vale, valhe
fogeli, foglu, fogu std. slg. lintu Kyl fogelit shungaa Stadissaki.
fokka ark. etupurje, purjehdusslangia
fokkaa std. slg. hylätä, erottaa, antaa potkut
folio huum. alumiinifolio, jonka päällä se kuumennetaan
folkka std. slg. joukko, ihmiset, väki Kyl oli folkkaa paikalla. Oliks siäl paljo folkkaa.
folk ark. folkmusiikki Laulaa folkia.
Folkkari, folkkari, kupla ark. Volkswagen automerkki Folkkari on sakujen väsäämä.
folkki std. slg. folk-musiikki
folkkis std. slg. kansakoulu
follata ark. u.s. (2014) (engl. to follow ’seurata’) seurata esim. tiettyä Twitter‑tiliä, tilata sen päivitykset, olla sen seuraaja
fone std. slg. puhelin
fongaa std. slg. ottaa kiinni
fonge, fongi std. slg. vanki
fongis std. slg. vankila
foni 1 std. slg. puhelin 2 std. slg. saksofoni Jätkä skulas fonii ku vanha tekijä.
fonisti std. slg. saksofinisti
fonäri slg. ikkuna
foogu std. slg. laine, aalto; laine tukassa Se pani foogut aina fledaan.
fooni std. slg. puhelin
Foordi std. slg. Ford-henkilöauto
foordi leik. slg. kävelyteline
foraa std. slg. kuljettaa, siirtää, heittää, viedä tanssissa
formu, vormu 1 ark. vuoka, muotti Kakkuformu, kakkuvormu. 2 ark. univormu, virkapuku Poliisin vormu.
formulakuski ark. formulakuljettaja
forssi std. slg. voima, vauhti, kiire Se tuli päälle kauheella forssilla.
fortsi std. slg. tori
forttis std. slg. pirtu, sprii
fossiili std. slg. aikuinen, vanhus, vanhemmat Onks teidän fossiilit menny jo landelle?
fotari std. slg. valokuvaaja Broidi on fotari ja sillon oma studio.
foto ark. valokuva Annas mä otan susta foton. Onks sul mitään uusia fotoja? Älä ota fotoo, mun fleda on iha skeidane.
fotomontaasi ark. valokuvamontaasi, eri valokuvia yhdistelemällä koostettu kuva – Fotomontaj.
fouli std. slg. sääntöjenvastainen teko, virhe urheilussa
fragaa, fragata, frakaa std. slg. tapella Jätkät usein fragas.
fragis, frakis std. slg. tappelu Tulkaa tsiigaa, pitskulla on frakis.
frami std. slg. vuoro
framilla, framille std. slg. esillä, näkyvillä; esille Tiina haluu aina baaritiskille istumaan, et ois siinä oikein framilla. Nää huumeet on ny ollu aika paljon framilla telkkarissa. Deejiin hommissa joutuu väkisinkin vähän framille. Tää huumeongelma on otettu vasta viime aikoina f rämille. Näyteikkunaan framille asetetutesineet. Olla framilla.
frankeerata ark. (posti)merkittää t. leimata postimaksukoneella
frankeeraus ark. frankeeraaminen, frankeerausleima
frankeerauskone ark. postimaksukone
frankeerausleima ark. postimaksuleima
franski, fransmanni std. slg. ranskalainen
frappuccino ruok. jääkahvi, siihen kuuluu kolmannes espressoa, kaksi kolmannesta maitovaahtoa, sokeria ja jääpaloja
freak out, freakout huum. huonovaikutteinen LSD-matka, huono kokemus huumausaineesta
Freda std. slg. Fredrikinkatu Helsingissä Nähää Fredalla 21 reikäreikä.
frede, freija, fretsi, frötsi std. slg. opettajatar
Fredika, Fredikka std. slg. Fredriksberg, Pasila
freegan slg. roskiksista eettisistä syistä ruokansa hankkiva henkilö, freeganit yleistyivät 1990-luvun lopulla
freesata ark. uudistaa, ajantasaistaa, piristää, raikastaa Remontissa freesattiin kellaria. Yrityksen kuluneen imagon freesaaminen. Freesasi keittotaitojaan.
freesaus  ark. ks. freesata Kodin ilmeen freesaus. Meikin freesaus.
freesi, fressi ark. raikas, tuore, pirteä, raikas, uusi Freesi olo. Miten sä oot tähä aikaan noin freesin näköne?Freesin näköinen. Freș.
freka, fretsi std. slg. opettaja
frekki std. slg. röyhkeä, pyrkyri, julkea
frelssaa std. slg. pelastaa, auttaa
frelssis std. slg. pelastusarmeija Roudattii vanhoi kledjui frelssikseen.
frendi ark. ystävä, kaveri (poikien kesken) Sä oot mun paras frendi. Mullei ollu ketään frendejä siellä uudessa koulussa. Mentii kattoo skaboja parin frendin kans. [Vanhojen tyttöfrendin ja poikafrendin sekä gimmafrendin ja kundifrendin rinnalla on esimerkiksi tyttis ja muijis sekä poikkis ja poikis.]
frenkkeli std. slg. raitiovaunu Stadin slangissa HKL:n sininen bussi nimettiin apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckellin mukaan.
frentsari last. slg. ranskanperuna
frentsu kolul. slg. ranskankieli, oppiaine
fretsi, frötsi kolul. slg. naisopettaja
fribari 1 std. slg. vapaalippu 2 std. slg. vapaalyönti, vapaaheitto, vapaapotku
fride std. slg. purema, etenkin kaulaan
frii std. slg. free lance (-toimittaja)
frii, free std. slg. vapaa
friidu ark. std. slg. tyttö, stadin friidu, syntyperäinen helsinkiläisnainen, gimma, tyttö Kato noit frridui tuol. Friidut jäi laittaa illaks safkaa … ja juoruilee. Tsiidaa makee friidu.
friikata std. slg. pimahtaa, seota
friikki 1 ark. std. slg. jnk innokas alan harrastaja t. ihailija, jostain asiasta hyvin innostunut ihminen; omituinen, liiankin innokas erikoinen tyyppi Villen pikkuveli on oikee tietokonefriikki. Minkä takia sullon tommoset kuteet, ooksä joku friikki vai? Siellä bileissä oli vaan jotain friikkejä. 2 ark. halv. outo, omituinen (ihminen). Tyyppi oli ihan friikki. Kontrollifriikki pakonomaista asioiden kontrolloimisen tarvetta tuntevasta henkilöstä.
friipiljari std. slg. vapaalippu
friki std. slg. miesten puku
frikku ark. freelancer
friskaa std. slg. virkistää, piristää
frissa std. slg. kampaaja, kampaus
frisco speedball huum. LSD-tabletti
friskata ark. virkistää, piristää Uinti friskasi.
friski, friskis ark. roteva Matti on aina ollut vahvan friski työmies.
frisuri, frisyyri std. slg. leik. kampaus, tukkalaite
fritsi, fritsit std. slg. saksalainen, saksalaiset
fritsu, fritsari                   1 ark. postimerkki Keräätsä viel fritsuja? 2 slg. suudelman imujälki esim. kaulassa, puremisesta tai imemistä tullut mustelma kaulassa Vähän sullon paha fritsu tossa. Älä teefritsuja! Karseen näköstä, ku tommoset pennut kulkee kaupungilla fritsut kaulassa. Kundeilla oli sit sellasii punasii fritsuliinoi. Mușcătură, vânătaie pe gât.
frogaa std. slg. kysyä
frogut, frokut std. slg. jalkakamppi Aina ku mä meinasin skotaa, se teki mulle frokut.
Froikkarit std. slg. Freud Marx Engels & Jung -bändi
fronttaa std. slg. isotella, rehennellä
froogaa, frookaa std. slg. kysyä
frookis std. slg. kysymys
frosti std. slg. pakkanen
fruidaa std. slg. syödä
fruittari slg. nuorisokulttuurin nimitys nuorelle miehelle, joka pukeutuu muodikkaasti ja muokkaa aktiivisesti ulkonäköään (esim. hiusgeelillä ja pinseteillä), miespuolinen pissaliisa, makea jätkä, joka pukeutuu valkoisiin vaatteisiin ja on trendikäs tosi nuorten keskuudessa Fruittarit vie sun naisen.
fruitti slg. homomainen pukeutuminen t. käytös, nimenomaan miehellä
frysaa, frysata std. slg. palella Mua alkaa frysaa, nyt on pakko lähtee nostelee.
frustis std. slg. turhautunut – Frustrat.
frysis std. slg. kylmä Kyl on frysis ku ryssän helvetis.
fryysaa 1 std. slg. pakastaa 2 std. slg. palella Alkoks sua jo frysaa … mähän sanoin sulle …
frägää std. slg. suudella
fräkki std. slg. nasta, makee
fränkkäri slg. franchising
fröbä std. slg. tupakka, savuke
fröga, frötshi, frötsi std. slg. opettajatar
fudaa, fudata std. slg. potkaista, pelata jalkapalloa, toimia Brakulla käytii fudaamassa.
fudge u.s. (2012) (engl.) lohkeava kerma‑ tai maitokaramelli, kinuski, toffee
fudis, futis ark. slg. jalkapallo (pelinä), futis Koulussa mä tykkäsin eniten fudiksesta.
fudismatsi std. slg. jalkapallo-ottelu
fudu, fudut std. slg. potku. lopputili, potkut työpaikasta Sit se sai f udut, ku se meni kännissä duuniin. Pomo anto mulle eilen fudut.
fueli std. slg. polttoöljy
fuksi slg. ensimmäisen vuoden opiskelija yliopistossa Taas on tullu uusia fukseja. Fuksit järjestää tänä vuonna pikkujoulut.
fulla huum. hasis
fulsat std. slg. täynnä
funboksi ark. ihmelaatikko – Cutie-minune.
fundeerata ark. miettiä, pohtia, ajatella
funkis, funkkis 1 ark. funktionalismi Stadis on paljo funkkis-taloja. 2 ark. yhdyssanojen alkuosana: funktionalistinen
funaa, fungeeraa std. slg. miettiä, pohtia
funkkaa std. slg. toimia Ei se funkkaa, vaik antas kenkääki.
funktionaalinen elintarvike, täsmäruoka ark. terveyttä kohentava elintarvike – Aliment funcțional.
funtsaa, funtsata, funtsii, funtsia ark. slg. ajatella, miettiä, harkita, mietiskellä, tuumia, pohtia Kannattas vähä funtsia, ennen ku puhuu mitä sattuu. Mitä sä oikein funtsaat? Mä oonfuntsinu, et voitais lähtee vaikka risteilylle. Funtsaa ny hei, vähä itteki. Täytyy vielä funtsata asiaa.
funtsaus ark. funtsaaminen
fuskata, fuksaa 1 ark. std. slg. menetellä vilpillisesti, huijata, petkuttaa, juksata, puijata, huiputtaa Älä yritä fuskata mua! Ei sun kanssa viitti mitään pelata, ku sä aina fuskaat. Fuskata pelissä. Vedin sitä turpaan ku se fuskas koko ajan. Nyt sä fuskasit. – A înșela. A păcăli. 2 ark. slg. tehdä jotain huolimattomasti, hutiloida, hosua Ne remonttiäijät fuskas tosi törkeesti. A lucra neglijent, de mântuială.
fuskaus ark. fuskaaminen
fusku ark. std. slg. petos, vilppi, juksu, puijaus; hutilointi Tehdä fuskua.
futaa tyhjää std. slg. kuolla Kale futas tyhjää eile, joku pisti sitä skeglellä.
futaa, futata 1 std. slg. potkia palloa Mennää futaa mäelle, ketä ottaa bolun? 2 std. slg. sujua, toimia Miten sun firmallas futaa? Kuis futaa? Futaaks toi vehje.
futaaja std. slg. jalkapalloilija
futata 1 std. slg. pelata jalkapalloa; potkia, potkaista Litmanen futas monta vuotta Hollannissa. Lähetäänks illalla futaamaan? Hei varo, ettet futaa mua päähän! Joku kusipää olifutannu ikkunan sisään ja pölliny stereot. 2 slg. toimia, pelata, olla kunnossa Onks täs konees joku virus, ku tää ei futaa yhtään? Öisin mä halunnu kuulla vanhoja biisejä, mut kyl ne uudetkin futas tosi hyvin.
futata tyhjää slg. kuolla Kale futas tyhjää eile, joku pisti sitä skeglellä. – A muri.
futari 1 std. slg. potkupallo 2 std. slg. jalkapallo
futia, fudia, futii std. slg. potkia palloa
futis, fudis ark. std. slg. jalkapallo (pelinä) Tykkääks sä pelata futista? Suomi ei varmaan pääse ikinä futiksen MM-kisoihin. Kaitsu kehitti futikseen bansku-skoten. Katsoa futista telkkarista.
futismatsi std. slg. jalkapallo-ottelu
futit, futut std. slg. potkut esim. työpaikasta
futtaa ark. slg. pelata jalkapalloa
futu std. slg. jalka, potku, mon. potkut esim. töistä
futuristi std. slg. nuorisoryhmä, täysmustat asusteet
fuudi std. slg. ruoka Onks kellää mitää fuudii?
fuula 1 std. slg. huiputus, hölynpöly Rami heitti täyttä fuulaa, mut reksi usko kaikki. 2 huum. valeaine, paska-aine
fuulaa, fuulata std. slg. huiputtaa, petkuttaa, valehdella
fuurmannin rattaat slg. kuljetusrattaat
fy’faan std. slg. voi hitto
fyffe, fyffee std. slg. raha, hynä, taala, fyrkka, kässi, kahiseva, tuohta, riihikuiva, valuutta, käyttöpääoma, vara, käteistä, mani, kyhny
fygari std. slg. lentokone
fyge, fygu std. slg. raha
FYI ark. For Your Information, sinun tiedoksi
fylla std. slg. humala
fyllanen std. slg. päihtynyt, humalainen
fyllaslaagi std. slg. alkoholista johtuva aivojen verenkiertohäiriö
fyllassa std. slg. humalassa Onks tos jotai järkee olla aina ihan fyllassa? Fyllassa törttöiltii.
fyllata, fyllaa std. slg. täyttää
fylli, fyllinki ark. std. slg. täyte, tiiviste Mua paleli koko yön, ku mull oli sellanen makuupussi, et siinei ollu mitään fylliä. Kirvesmies pani uudet fyllit seinään. Fönareitten väliin pantii fyllii ja liimapapruu päälle.
fymi huum. hasis
fynde, fyrk, fyrkka, fyrkki std. slg. raha, dona, ege, ekku, femma, flätä, fyrkkis, fyrna, fyöna, fyffee, fyffendaal, fyrkkendaali, fyge, fyrkka, hillo, hilu, huntti, hynä, juuro, kahiseva, kilisevä, kilu, kolikko, kybä, kyhny, käshi, kässi, käteistä, käyttöpääoma, lati, manes, mani, massi, maniskuukkeli, milli, mummo, nappula, oravannahka, paalu, pätäkkä, rahhaa, rahhoo, rahua, rahukka, rahuskainen, riihikuivaa, seteli, sitä yhtä sorttia, suffeli, taala, tuohi, tuohta, valuutta, vara, vyffe, ärrällä alkava Onks sulla yhtään fyrkkaa? Onks sul vippaa mulle fyrkkaa? Fyrkat on loppu.
fyrkansyrjä std. slg. rahanreunaan, oman talouden alkuun
fyrkkendaali std. slg. raha Ei sul ois stikkaa mulle vähä fyrkkendaalii?
fyrtti std. slg. neljäkymmentä
fysari huum. jälkitila
fyssa std. slg. fyysinen kunto Millanen fyssa sullon? Mikä on kondis?
fyssa, fyge std. slg. koul. slg. fysiikka oppiaineena koulussa tai yliopistossa Ooksä tehnyjo nefyssan tehtävät?
fyssari ark. fysioterapeutti
fytska huum. hašiš, hashish
fyyris, fyyrissä std. slg. humalassa
fägi, fägis, fägäri, fägötti std. slg. homoseksuaali, homo engl. fag
fäini std. slg. hieno, kaunis
fämili std. slg. perhe
fängis std. slg. vankila
färja std. slg. lautta, lossi
fätsö, fätti std. slg. lihava
fäärdi 1 std. slg. valmis 2 std. slg. uupunut
födaa std. slg. syntyä Mis sä oot födannu?
föffö std. slg. tupakka
fögeli std. slg. lintu
föija std. slg. uloste, paska
föleen, föliin std. slg. fölikses, föliksessä, mukaan, seuraan
Fölis std. slg. Seurasaari
följätä, följata, följaa std. slg. seurata, saattaa; viedä, kuljettaa, noudattaa Skoudet saa klaarata mis tää kloddi budjaa ja följata se himaansa. Näitsä, et lähtiks ne följaa meit?
föna, fönari, föne, föneri std. slg. ikkuna, fönäri, fönsteri, fönstäri, fönö Paa se makkarin fönsteri kii, täälhä jäätyy pystyyn.
föraa, förata 1 std. slg. viedä, ajaa, kuljettaa 2 std. slg. varastaa, kähveltää Kundit föras. Olin eile Itiksen metrol ni yks nekku tuli stiletin kaa ja föras multa kapulan.
förari std. slg. kuljettaja
förbannaa std. slg. kiroilla, manata
förbi std. slg. ohitse, sivu suun Se aika on kato nyt förbi, mut elämä jatkuu.
förbii, förbiä std. slg. varastaa, kähveltää Handelist förbittii kamaa.
förbommilla std. slg. ilmaiseksi, esim. bussissa
förskotti ark. std. slg. etumaksu, ennakko, kotti, ennakko esim. palkasta Pitää ottaa förskottia, ku palkkapäivä on vasta kuun lopussa. Mä sain heti kakssataa förskottia ja ens viikolla loput. Ottaa förskottia palkasta.
första std. slg. ensimmäinen
förstaagi mer. keulaharus
förttika std. slg. 40 senttiä, euroa
fööna std. slg. raha
föönata ark. kuivata hiuksiaan tai muotoilla hiuksia hiustenkuivaajalla, föönin avulla Tiina föönas varmaan tunnin. Kyllä neföönaa koiriakin, varsinkin jos ne on jossain näyttelyssä.
föönaus ark. hiuksiaan kuivaaminen hiustenkuivaajalla
fööni ark. kädessä pidettävä hiustenkuivain Foonilla saa tukan äkkiä kuivaks.
föörbommilla std. slg. ilmaiseksi, esim. bussissa
fööri std. slg. etupuoli
GA ark. Gamblers Anonymous, peliongelmaisille ja ongelmista eroon haluaville suunnattu vertaistukiryhmä. Noudattaa hyvin pitkälle samaa menetelmää, 12 askeleen ohjelmaa, kuin AA (alkoholisti) ja NA (narkkari) ryhmät. – Dependenții Anonimi de jocuri de noroc.
gaasis std. slg. huoltoasema
gage huum. marihuana
gaffa ark. roudarinteippi
gaidaa std. slg. ohjata, opastaa
gaiffa, gaiffari 1 std. slg. poika 2 std. slg. kaveri, tyyppi, subjekti, objekti, ystävä, henkilö, otus, hyypiö, dude Omituinen gaiffari tuo.
gaijari, skaijeri std. slg. isohko kivi
galis, galsa std. slg. kylmä, vilu
gallup ark. otantamenetelmään perustuva mielipidetutkimus, gallupkysely, galluptutkimus. Katugallup, vaaligallup. Tein asiasta pientä gallupia – kysyin muutamalta henkilöltä.
gallupoida ark. tehdä kysely, tehdo gallup
galtsi std. slg. kallio
Galtsu, galzu, IG slg. IRC-Galleria
Gamis, Gammeli std. slg. Vanhakaupunki
gamla std. slg. vanha
gamla stara std. slg. vanha stadilaisäijä Gamlat starat bamlaa kunnon slangii.
Gamliksen höörneillä std. slg. Vanhan kaupungin kulmilla
gamma huum. 1990-luvun designerihuume, joka sisältää gammahydroksidivoihappoa eli gammahydroksibutyraatti, käytetään liuoksena tai tablettina
gangsta 1 slg. gansteri, gangstaräppäreiden ihailija, musatyyli gangsta-räp Mä näytän ihan gangstalta, jos pukeutunut huppariin ja näyttää hiphopparilta.
gangsta, gangsta rap, gansta rap std. slg. mus. rap, jonka sanat ovat väkivaltaisia, tulee sanasta gangsteri, muttei nykykäytössä enää aivan samassa merkityksessä. Esim. Mä näytän ihan gangstalta, jos näyttää hiphopparilta, ei Al Caponelta (jos on esim. pukeutunut huppariin), myös musatyyli gangsta-räp; gangstaräppäreiden ihailija
ganja huum. hasis, kannabis-tuote
garam masala ruok. intialainen mausteseos, johon kuuuluu kardemummaa, kanelia, neilikkaa ja muskottipähkinää
gartsa std. slg. katu
gasari std. slg. laukku, kassi
gaseta, gazeta std. slg. lehti (sanomalehti, aikakauslehti)
gasis slg. huoltoasema
gaso std. slg. polttoaine Täytyy mennä tsöbaa lisää gasoo.
gauge huum. marihuana
gay ark. homo, hintti; lesbo, lutka
gayby u.s. (2013) (engl. gay + baby) samaa sukupuolta olevan pariskunnan lapsi
GeeBee std. slg. Gunnar Bärlund, ammattinyrkkeilijä
geenileikkuri u.s. (2017) geenisakset, CRISPR‑leikkuri, geenitekniikan menetelmä, jolla saadaan tietty entsyymi leikkaamaan dna:sta haitallisia pätkiä tai lisäämään siihen toivottuja
geiffari std. slg. homo
geigis std. slg. hyvä, mukava, hauska
geimaa std. slg. pelata
geimi std. slg. (tietokone)peli; ottelu Mä saan maanantaina pari uutta geimiä. Se oli multa kyllä tosi surkee geimi.
geimit std. slg. juhlat, kilpailut Sielloli kovat geimit. Tuu vaan mukaan geimeihin! Geimit jatku hela viikon. Oliks teil kovat geimit.
geklu std. slg. puukko
geleksit std. slg. kivekset
gen X ark. slg. X-sukupolvi, jolla tarkoitetaan 1960-luvun jälkeen syntyneitä. Käsite sai alkunsa Doug Couplandin samannimisestä kirjasta
geneerinen substituutio ark. lääkkeen vaihtaminen halvempaan rinnakkaislääkkeeseen – Inlocuirea unui medicament orignal cu un preparat surogat.
genomiikka tiet. genomin eli perimän tutkimus ja käsittely
genomitieto u.s. (2015) ihmisen koko perimää eli genomia koskeva tieto
genretietoisuus u.s. (2012) tekstilajin eli genren huomioon ottaminen; tilanteen ja siihen sopivan tyylin tiedostaminen
georget std. slg. oksennus
gerberos, kherberos std. slg. ravintolan vahtimestari
germaani ark. std. slg. saksalainen Germaanit voittivat ottelun.
germaaninen ark. saksalainen Germaaninen lainasana. Germaaniset kielet.
gesis std. slg. kesäloma Paljo sul on gesistä?
gesmi std. slg. matkapuhelin
gestapo std. slg. poliisi, poliisit Gestapo tuli Popedalla pillit vinkuen.
gettoblasteri std. slg. tekn. todella iso mankka. kookas nauhain jota kannetaan olalla Otetaan gettopläästeri mukaan. Englannin kielen sanasta ghetto blaster.
giba std. slg. poika Sörkan Gibat…, myös; aikamies
gibale std. slg. kappale, musiikkiesitys
gibbaa std. slg. lyödä, iskeä, koskettaa, osua
giddrata slg. tapella
giga atk. gigatavu, eli 1 000 megaa ja miljoona kilotavua, mittaa tietokoneen muistia
giglu std. slg. puukko
gilla, gila std. slg. (pikku)rahat
gille std. slg. mies
giltsi std. slg. tyttö n 8–12 v Giltsit tsittas koko illan himassa.
gimatsu, kimatsu std. slg. tyttö
gimis std. slg. kiva, erikoinen
gimma 1 std. slg. nainen, kimma, friidu; ämmä, muija, vanha nainen Sekin oli olevinaan tosi kova gimma, vaikka oli varmaan jotain kakstoista. Nykyään gimmatkin voi mennä inttiin. Kundit meni rannalle gimmoja katteleen. 2 std. slg. tyttö n 12 v. Gimma oli ihan rätti, rättiväsyny. Gimmoja sekstattii.
gimuli std. slg. tyttö
giri std. slg. vihainen
gisa std. slg. kipeä, sairas Jos sä oot gisa, mä voin kyl kuskaa sut lasarettiin.
gismittää std. slg. kiukuttaa
gissa std. slg. tyttö
gita std. slg. hyvä
gitna, giva std. slg. hauska, mukava
glabbi std. slg. jalka Sen glabbi oli menny aika pahannäköseks.
glaidu 1 std. slg. iloinen 2 std. slg. koppava
glappi std. slg. jalka
glasari std. slg. juomalasi
glasarit std. slg. silmälasit Glasarit oli ihan paskana.
glasi std. slg. lasi
glensa std. slg. leninki
glenuri std. slg. lapsi
glesa 1 std. slg. kipeä, sairas Ooksmä glesa ku mullon koko ajan galsa. 2 std. slg. rikkinäinen
glidu, glitsu std. slg. kellari
gliffa std. slg. mukava, hauska, kiva
globaalienglanti, globish u.s. (2010) (engl., sanoista global ja English) kansainvälisissä yhteyksissä käytettävä, rakenteeltaan yksinkertainen englanti, maailmanenglanti
globalisaatio ark. kehityksestä, jossa lokaaliset, paikalliset ilmiöt yhdentyvät globaaleiksi
globo std. slg. pää Se kävi mul aika lailla globoon.
gloddi std. slg. lapsi, yl. poika n 3-7 v
glunnaa std. slg. katsella
glutsku slg. glutamiini. Eräs aminohapoista. Kehonrakentajien käyttämä sallittu lisäravinne Jos sä haluut saada muskelit kasvaa, sun kandee käyttää glutskuu, protskuu, kretskuu, vitskuu, maltskuu
gluttaus ark. ruok. u.s. (2013) gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ilman lääketieteellistä syytä
glyyvari std. slg. nenä
glääbä std. slg. hattu
glögi std. slg. alkoholijuoma, melk mikä tahansa
glömmaa std. slg. unohtaa
glöntti huum. hasis, pilvi
gnaiffe std. slg. veitsi, puukko
gniidaa std. slg. nuukailla, pihdata
gniidari std. slg. kitupiikki, pihtari
gnulllaa std. slg. naida, rakastella
goijata std. slg. nukkua, maata, goijaa, goisaa, goisia Eiks nyt ois jo korkee aika lähtee goisaa?
goisia slg. nukkua Mä haluun nyt goisia.
goisuveikylä std. slg. asumalähiö
golaa, kolaa std. slg. kuolla
gold dust huum. kokaiini – Albeață.
golffari ark. golfinpelaaja
golffarit std. slg. golfhousut
good trip huum. hyvä matka
goofballs huum. unipillerit
googlata ark. slg. googlettaa, kuuklettaa, kuuklata etsiä tietoa Google-hakukoneella, tehdä Internet-haku Google-hakukoneen avulla, käy kaiketi jo muistakin hakukoneista Googleta se! Googlata matkakohteita netistä.
googlaus, googletus atk. ark. vrt. googlata. Googlauksen hakuosumat.
goosaa std. slg. ajaa pois, häätää
gootti std. slg. mustiinpukeutuva (nuorisomuoti)
gorilla std. slg. leik. rav. henkivartija, turvamies; turvallisuuspoliisi
gosari, gosis, gosse std. slg. talonmies Meidän talon gosari oli aina pienes sieväs.
gotsa, kotsa std. slg. hattu
gotsasta, vetää std. slg. onnistua hyvällä onnella, sattumalta
grabbe std. slg. reipas nuorukainen
gradu ark. tiet. pro gradu -työ, yliopiston lopputyö; maisterintutkinnon lopputyö yliopistossa, pro gradu -tutkielma t. -koe Ois mul se maisterin tutkinto muuten mut gradu puuttuu. Joks sä ootjättäny gradun projfalle?
gradutyö ark. tiet. pro gradu ‑tutkielma t. ‑koe
graffi, grafis std. slg. seinäpiirros
gragaa std. slg. tapella
graitta std. slg. haitari
graitta, skraitta std. slg. levysoitin
graittaa std. slg. soittaa
grammari std. slg. kielioppi
grammari, gramofoni ark. std. slg. levysoitin Harrin pojan synttäreillä soi grammari. Mä kuskasin mun grammarin roskikseen.
grani std. slg. naapuri
Grani, Granis std. slg. Kauniainen
granola ruok. u.s. (2014) rapea ja paakkuinen myslin kaltainen paahdettu seos
granu 1 std. slg. joulukuusi 2 std. slg. granaatti
grass huum. marihuana
gratinoida ark. ruskistaa kastikkeella, juustoraasteella tms. peitetty ruoka nopeasti kuumassa uunissa t. grillissä, kuorruttaa Gratinoitua kukkakaalia.
gravari, skravari std. slg. hauta Mut kerran gravariin slepataan.
gravis std. slg. hautausmaa
gravitaatioaalto u.s. (2017) painovoima‑aalto, äärimmäisen heikkoja aaltoja, jotka ovat syntyneet maailmankaikkeuden alkuhetkinä tapahtuneen äkkilaajenemisen aikana. Jo Albert Einstein esitti aaltojen olemassaolon suhteellisuusteoriassaan, mutta todiste niistä saatiin vasta vuonna 2015, jolloin kansainvälinen tutkimusryhmä oli kehittänyt laitteen niiden havaitsemiseksi. Ryhmä voitti vuonna 2017 Fysiikan Nobel‑palkinnon.
gredda, gredde, greddis std. slg. kerma Otatsä greddee tai sokruu?
green stalf huum. marihuana
greige u.s. (2013) (engl. grey + beige) harmaanruskea
greija std. slg. kolo, loukko, piilo, säilytyspaikka
greisi, kreisi std. slg. tyhmä, hullu, omituinen
gremma std. slg. vanha nainen
grepat std. slg. munat
gresa std. slg. nurmikko
Gresa std. slg. Ruoholahti
gresapiha std. slg. nurmipiha
grevaa std. slg. kaivaa
grevari std. slg. hauta, haudankaivaja, taskuvaras
griinaa vitusti std. slg. hymyillä leveästi
griinaa, skriinaa std. slg. nauraa, virnistellä Älä griinaa, tää on kusinen juttu.
griini, pistää std. slg. hymyillä, virnistellä
grillaa std. slg. ottaa aurinkoa, ruskettaa itseään
grillata ark. paahtaa grillissä
grilli slg. sädehoitolaitos
grippi 1 urh. otetta, pitoa tms. parantavasta tav. vaihdettavasta päällysteestä Rullasi sählymailan varteen uuden gripin. Liimata grippi rullalautaan. 2 ark. ote Golfaajalla on oikeaoppinen grippi.
grode std. slg. tanakka, vanttera, vahva Se oli grode jätkä.
grousi, groussi std. slg. roteva, väkevä, vahva
grundi std. slg. perusta
gruutaa std. slg. syödä
gryndata ark. harjoittaa grynderitoimintaa vrt. grynderi
gryndaus ark. gryndaaminen, perustajaurakointi vrt. grynderi
grynderi, gryndari ark. std. slg. perustajaurakoitsija, rakennusurakoitsija (keinotteleva) itsenäinen yrittäjä, joka rakentaa itse tai rakennuttaa asuntoja ja myy niitä eteenpäin Kai sil grynderilläkin on joku vastuu, jos talo on ihan homeessa. Mä en luottais tommoseen pikkugrynderiin yhtään. Grynderit ny rakentais vaikka koko rannan täyteen.
grynderifirma, grynderitoiminta ark. vrt. grynderi
gryysaa std. slg. katsella
gräbo std. slg. poika
grämeli std. slg. mies
Gräsa std. slg. Ruoholahti
GT rav. Gin Tonic. Mä otan yhden GT:n.
guarana ark. virkistävä aine, jota käytetään energiajuomissa, peräisin eteläamerikkalaisesta marjakasvista, kaupoissa myydään myös guaranapurkkaa
gubbe, gubbeli std. slg. ukko, äijä, mies Yks gubbe linkkas mua kohti ja huito tseballa.
gubru std. slg. kierous
gubu std. slg. vanha mies, ukko
gudju std. slg. piilo, kätkö
guffaa 1 std. slg. nostaa 2 std. slg. tönäistä
Gulffi std. slg. Gulf-öljy-yhtiö
gummaa std. slg. kumittaa, pyyhkiä pois
gummarit, kummarit std. slg. kumitossut Simmarit, sammarit, gummarit ja pipo.
gummeli, mummeli std. slg. vanha nainen, mummo
Gumtsika std. slg. Kumpula
gundi, kundi, skundi std. slg. poika
gungaa, kungaa 1 std. slg. roikkua (käsipuolessa) 2 std. slg. tanssia keinuen
Gunnarit std. slg. Guns´n Roses´ -rock-yhtye
guru 1 ark. std. slg. alansa taitaja, idoli, asiantuntija, arvostettu henkilö 2 leik. jnk alan arvostetusta vaikuttajasta Meiän valmentaja on kauhee guru. Nytpitäs soittaa jollekin gurulle, ku mä en tajuu mikä vika tässä tietokoneessa on.
guta std. slg. hyvänmakuinen, hyvä (syötävä)
gutaa std. slg. makeata, hyvää Se teki gamlalle starbulle tosi gutaa.
gveesi std. slg. savuke
gyysää std. slg. katsoa, tuijottaa
gäbä std. slg. mies, ukko
gäge std. slg. kännykkä
gägi std. slg. juju, juju, kikka, niksi; eräs kuolaintyyppi, suukapula, siis tämä pallo mistä lähtee nahkahihnat. Pulp Fiction -tyyliin Tehtii sellane haidu gägi, et …
gäijä, gäissä std. slg. ukko, mies, äijä
gäissät std. slg. poliisit
gälli std. slg. jekku, pila
gängi std. slg. porukka
gängsta std. slg. kovanaama
gänä 1 std. slg. kannettava puhelin, kännykkä 2 std. slg. humala Mä olin kauheessa gänässä. Mä olin karsees gänäs.
gödeli std. slg. tyttöystävä, tyttö, gögö, gölsi, göltsi, gööli, gööl, gööltsi
göntsä 1 std. slg. huono 2 std. slg. paska (paskakasa), uloste, kiinteä jätös, huono, mitätön Dogi on taas päästäny göntsät tsögeen.
H huum. heroiini
ha ark. kysyvä, hölmistynyt, epäuskoinen tms. vastaus: hä(h) Hei, sä siellä! – Ha? Kuuleks sä, mitä mä puhun? – Ha, mitä?
haadee std. slg. mahtavaa
haadi std. slg. hauska, kiva Oliks sul bileis haadii?
haahuilla ark. kans. hapuilla, haparoida, hortoilla; haistatella Haahuili maastossa ilman kompassia. Näyttelijät haahuilivat näyttämöllä ilman jäntevää ohjausta.
haahuilu ark. kans. murt. haahuileminen; haistatelu
haalata, haalaa ark. std. slg. vetää t. kantaa vaivalloisesti, hilata, hinata, laahata, raahata, retuuttaa; viedä tai tuoda vaivalloisesti Pitäis aamulla taas haalata lapset hoitoon. Tiinan mutsi haalas kaikki sen vanhat vaatteet kirpparille. Mist sä oot noi kaikki romut tänne haalannu? Tavarat haalattiin kaupungista asti. Haalata tukkia.
haalia ark. kerätä, kasata, kerätä kokoon
haalii std. slg. kerätä kokoon
Haapis std. slg. Haapaniemi, H:n kenttä, nyk Tannerin
haaska std. slg. halv. vanha, ruma, elähtänyt nainen, elähtäneen näköisestä naisesta Ville oli ihan kusessa, kujoku haaska yritti iskee sitä. Ei tommosta vanhaa haaskaa jaksa kukaan katella. 2 std. slg. huora
haastaa kans. puhua; kertoa, jutella, pakista
haasteellinen ark. haastava
haaveri 1 ark. onnettomuus, vahinko Mulle sattu pieni haaveri, ku mä veistin puukolla sormeen. Ainoo haaveri koko reissussa oli se, et aurinkolasit meni rikki. 2 vanh. haaksirikko – Eșuare.
haavi 1 std. slg. suu, pää Pakkoks sun on olla koko ajan haavi auki? Silt jäi haavi auki. 2 std. slg. poliisiauto
haavi auki ark. std. slg. suu auki hämmästyksestä, ihmetyksestä; erittäin hämmästynyt, ihmeissään Olin ihan haavi auki sen kuultuani. Kaikki vaan katteli haavi auki eikä kukaan tehny mitään. Mä olin ihan haavi auki, ku mä näin ne tulokset. Olla, kulkea haavilla kerjätä kiitosta, tunnustusta. Mä jäin siihe stondaa haavi auki. Cu gura căscată.
haba 1 std. slg. (hauis)lihas, lihasvoima, hauis, voima Väännetään vaan kättä, jos sun haba kestää. Kato, pitää olla hahaa näissä hommissa. 2 std. slg. lihaksikas, voimakas Aika haba toi portsari. 3 std. slg. tyttö, nainen yl kokenut, ilotyttö
habis std. slg. hapanleipä
hade std. slg. hauska
haffattaa slg. torskaa, nassaa, jäädä kiinni
hagari std. slg. hakuryyppy
Hagis std. slg. Hakaniemi Mä oon budjannu Hagikses yli kymmenen vuotta.
hai ark. kyky, mestari, tekijä Korttihai. Aika hai matematiikassa.
hai! std. slg. moi (tervehdys)
haidu 1 std. slg. hauska, kiva 2 std. slg. ilkeä, kelju, koppava
haidusti std. slg. hauskasti
haiflai-greda std. slg. yäluokka
haigut std. slg. sauhut tupakasta
haihtua, haihtuu ark. kadota (jäljettömiin), häipyä, lähteä, mennä pois, livistää Me haihduttiin vähä äkkiä, kujoku soitti poliisit. Mä en tajuu, mihin ne avaimet on taas haihtunu. Jätkä haihtu siitä alta aikayksikön. Parasta haihtua näistä maisemista! Kynä on haihtunut jonnekin. A o șterge. A se topi.
haijaa std. slg. ymmärtää, huomata
haiji std. slg. hauska
hailea, haalea, hailee ark. std. slg. yhdentekevää Se on yks hailee. Se on yks hailee, mitä sä kelaat.
haipakka ark. kiire, vauhti; kovasta vauhdista, kiireestä Nyt on haipakka, jos me meinataan saada tää ajoissa valmiiks. Koko tän kevään on pitäny töissä yhtä haipakkaa. Toi syöksylasku on kyllä melkosta haipakkaa. Ville tuli aika haipakkaa mäkee alas. Suorilla ajettiin aika haipakkaa. Koko kesä oli melkoista haipakkaa.
haise pahalle! std. slg. halv. vulg. solvaus, haista vitulle! Hei, lopeta toi heti! – Haise pahalle! Haise äijä pahalle, et sä mua määrää! Du-te dracului. vezi Imprecațiile finlandezilor
haisemaan, panee std. slg. juhlia, pistää hulinaksi
haiseva vastalause slg. ehdoton, jyrkkä kielto tai mielenilmaus Mä esitin pomolle haisevan vastalauseen, ku se yritti siirtää mun lomia. Meepäs ehdottamaan tota meiän mutsille, ni saadaan kyllä haiseva vastalause. – Protest hotărât.
haista slg. panna tuulemaan, panna töpinäksi. Panna haisemaan, pistää haisemaan.
haista home, huilu slg. lievä solvaus Kuule, sun pitäs mennä jo kouluun! – Ääh, haista home! Haista sinä huilu! Suge pula! Ete pula! vezi Imprecațiile finlandezilor
haista paska halv. vulg. solvaus Kato ny vähän, miten ajat! – Haista paska! Haista sinä pitkä paska! Haistakaa paska vaan kaikki, mulle riitti nyt! – Du-te dracului. Pupă-mă-n cur! vezi Imprecațiile finlandezilor
haista sinä pitkä vittu! std. slg. ärsytät minua todella! Haista sinä jätkä pitkä vittu!
haista vittu! haista paska! haista home! haista huilu! haaista kukkanen! std. slg. halv. vulg. karkea solvaus: ärsytät minua! Miten sä voit olla tommonen pelle! – Haista vittu! Haista sinä äijä vaan vittu! Haistakaa vittu, saatanan homot! – Du-te dracului. Du-te-n pizda [mă-ti]! vezi Imprecațiile finlandezilor
haistaa palaneen käryä ark. huomata, aavistaa jotain epäilyttävää aloin haistaa palaneen käryä, ku kaikki oli jotenkin niin hiljasia. Ope haisto palaneen käryä, mut ei se tienny tarkkaan, mistä oli kysymys. – A bănui ceva rău.
haistatella ark. antaa, haistattaa pitkät (paskat) jllek, käyttää sellaisia solvauksia kuin haista paska, lasketella haista paska ‑tyyppisiä karkeuksia; hylätä, olla välittämättä, viitata kintaalla Älä haistattele mulle! ark. kans. haahuileminen Mä käskin niitä nuoria olemaan hiljaa, mut ne vaan haistatteli takasin. Älä sä kuule haistattele mulle! Nykyään koulussakin vaan kiroillaan ja haistatellaan opettajille. – A înjura. A nu-i păsa.
haistattaa, haistattelee 1 std. slg. alat. toisille voimakasta halveksuntaa tai suuttumusta ilmaisemassa Tolle naapurin äijälle mä haistatan paskat. Se vaan haistatti vitut ja lähti menemään. Sit ku intti oli loppu, me haistatettiin niille kapiaisille pitkät. Haistatti pitkät (paskat) poliitikoille. vrt. haistaa alat. – A înjura. 2 ark. kertoa, käskeä, määrätä 3 std. slg. herjata Broidi haistatteli faijalle ja sai selkäänsä.
haistella 1 leik. nauttia alkoholia. 2 erik. huum. hengittää päihtymistarkoituksessa huumaavia höyryjä, impata Haistella tinneriä.
haistella ilmaa ark. kuv. aavistella; tunnustella, tutkailla; tunnustella ilmapiiriä, tunnelmaa, mielialoja Haistele vähän ilmaa ennenku sanot mitään. Eka erässä ne vielä haisteli ilmaa. Olen jo itsekin haistellut petosta. Haistella tuulia, ilmaa [= mielialoja, tunnelmaa] työpaikalla. A „tatona” ambianța
haisu ark. std. slg. haju, tieto, tunne, havainto Tehdas levittää ilkeää haisua. Onks sul haisuukaan, minne se Kale ois voinu mennä?
haisuli, haisuliini ark. leik. haisevasta ihmisestä tms. Pesemättömissä vaatteissa kulkeva haisuli.
haitake ark. turhake, turha kulutushyödyke Tarpeeton tavara. Yleensä jokin tekninen uutuushärveli, joka loppujen lopuksi jää komeroon pölyttymään.
haitari ark. harmonikka, hanuri, sirmakka, taljankka, kurttu, köyhän urut, ryppy, vetopeli, pirunkeuhko
haitariovi ark. paljeovi
haitariseinä ark. paljeseinä
haitekki, haitek leik. huipputekniikka, huipputeknologia
haittaa näköö std. slg. runsain mitoin, sakeasti Siel oli hyttysii nii et haittas ihan näköö.
haivenet 1 slg. epäsiisti parta No, kaikki karvat naamassa on nykyään muotia! 2 slg. alat. häpykarvat Kato mikä viidakko!
hajalla std. slg. olla sekaisin, suuttunut, hermostunut, ahdistunut Pomo meni ihan hajalle, ku mä sain viikon sairaslomaa. Mä oon niin hajalla, et en mä jaksa ees nukkua.
hajoo std. slg. luhistua henkisesti Hei, mä hajoon! Lopettakaa, pliis!
hajoo luihis! std. slg. oletpa sietämätön! Hajoo luihin, vitun homo!
hajota slg. suuttua, hermostua, kyllästyä; ahdistua, masentua Naapurin äijä hajos ihan totaalisesti, ku me pidettiin vähän bileitä. No jos et sen vertaa huumoria ymmärrä, hajoo siihen sitten. Ei helkutti, mä hajoon näihin roskaposteihin! Kun Ville jätti mut, musta tuntu et mä hajoon.
hajottaa ark. ottaa päähän, harmittaa Armeija hajottaa välillä ja viikonloppuisin on kova tarve nollautua.
haju ark. Saada hajua, päästä hajulle jstak saada vihiä jstak, päästä jkn jäljille, alkaa aavistaa jtak. Olin hiukan hajulla [= minulla oli hämärä käsitys, aavistus] asiasta. Hänellä ei ole hajuakaan[= mitään käsitystä, aavistustakaan] kirjanpidosta.
hajua, hajuu ark. std. slg. tieto, käsitys, tunne, havainto, aavistus Palveluammatissa pitää olla vähän hajua, miten ihmisille puhutaan. Onks sul mitään hajua, missä se Ilmari- senkatu on? Ei mulla oo hajuukaan, mitä semmonen vois maksaa. Villellä ei ollu pienintäkään hajua siitä bisneksestä. Ei meil ollu mitää hajuukaan. Onks hajuu?
hajuheinä kans. useista hyvänhajuisista heinistä ja ruohoista; kasv. eräs kookas hyväntuoksuinen leveälehtinen heinä
hajulla ark. selvillä, perillä jostakin asiasta Ootko sä yhtään hajulla, mitä täällä tapahtuu? Kukaan ei ollu edes hajulla koko hommasta. Siis mä oon lukenu nää paperit varmaan sata kertaa, ja nyt mä vasta alan päästä hajulle.
hajurako ark. leik. (pieni) väli, etäisyys, väli(matka), etäisyys (muihin ihmisiin); kahden ihmisen toisistaan pitämä etäisyys Älä aja ihan ton rekan perässä, jätä pieni hajurako, jos se sattuu vaikka jarruttamaan. Tommosiin tyyppeihin kannattaa pitää vähän hajurakoo.
haka 1 std. slg. mahtava 2 ark. std. slg. hyvä, etevä, taitava tekemään jotakin, mestari; kyky t. mestari jllak alalla, hai, mato, tekijä Kielet oli mulle koulussa vaikeita, mut matikassa mä olin haka. On se Ville aika haka naisten kanssa. Jos tarttette maalivahtia, niin mä oon tosi haka. Aika haka uinnissa. Mä oon haka biliksessä.
hakamies ark. kyky t. mestari jllak alalla, hai, mato, tekijä vrt. haka
hakarit std. slg. kengät
Hakis std. slg. Hakaniemi
hakis std. slg. hakupalkka, hakaneula
hakata, hakkaa ark. std. slg. voittaa vars. kilpailussa t. pelissä lyödä kilvassa muut Hakata jku juoksussa, korttipelissä. Hakkaa päälle! [kannustushuutona urheilukilpailuissa] Klubi hakkas Ilveksen ihan mennen tullen.
hakkeri; krakkeri 1 atk. std. slg. innokas, taitava tietokoneiden harrastaja; 2 atk. std. slg. tietokoneiden salausten murtaja, tietojärjestelmiin murtautuja, krakkeri Villen pikkuveli on oikee hakkeri. Noi hakkerithan revitään suoraan koulunpenkiltä duuniin. Monet pitää kaikkia hakkereita rikollisina, vaikka niistä suurin osa on vaan harmittomia pikkujätkiä.
hakkeroida 1 ark. harrastaa tietokoneita; 2 atk. murtautua tietojärjestelmiin, käyttää tietojärjestelmien aukkoja omiin (laittomiin) tarkoituksiin Vaikkei se tienny salasanaa, äkkiähän se hakkeroi ittensä sisään. Joku on taas hakkeroinu mun tiedostoja. Hakkerointi, se voi olla vaikka virusten kirjottamista.
hakkerointi ark. hakkeroiminen
hakkipoika std. slg. hyvä jossain toimessa
hakkuri 1 ark. urh. erilaisia paloittelulaitteita Sipulihakkuri. lentopallossa: iskijä Hän on joukkueen paras hakkuri. 2 ark. aikuinen joka pientä rahaa vastaan ostaa savukkeita tai alkoholia teinille
haksahtaa std. slg. erehtyä tekemään jtkn, jota myöhemmin katuu Make haksahti siihen mirkkuun.
haktivismi u.s. (2010) (sanoista hakkeri ja aktivismi) laiton aktivismi verkossa
haku päällä 1 std. slg. etsintäkuulutus – Mandat de aducere. 2 kans. ark. std. slg. haku on käynnissä: paikka, tehtävä tms. on haettavana; myös seuran hakemisesta Sun kannattaa soittaa siihen firmaan, siellon kuulemma nyt haku päällä. Bändillä on laulajan haku päällä. Hänestä oli poliisin hakupäällä poliisi etsi häntä. Oppilaitoksissa on haku päällä hakuaika meneillään. – Anunț. Anunț de disponibilitate. 3 ark. std. slg. valmius uuteen seksi- tai ihmissuhteeseen Mul oli kyl haklu päällä ku hittasin sit sen böönan. Siellä diskossa oli kaikilla haku päällä. Miehellä oli haku päällä aktiivinen kumppanin etsiskely meneillään.
hakusalla, hakuses, hakusessa, hakusassa kans. ark. std. slg. (vaivoin) haettavana, etsittävänä, haussa; hukassa; etsittävänä, haettavana; vaikeasti löydettävissä, hukassa Meillä on nyt uus kämppä hakusallä. Hyvät kirvesmiehet on hakusassa, ku joka paikassa rakennetaan niin mahottomasti. Onhan sillä kova ääni, mut nuotti on vähän hakusassa. Tiinalla on vielä hakusalla, mitä se tekis lukion jälkeen. Hänellä oli parempi työpaikka hakusessa. Keihäsmiehen heitto oli hieman hakusessa heitot eivät oikein onnistuneet. – Anunț de disponibilitate.
halbis std. slg. halpamakkara
haldaa std. slg. osata, hallita
hali ark. last. halaus Annas äidille hali! Nyt mä tarttisin kunnon halia.
halia ark. last. varsinkin lapsille puhuttaessa: halata Tuu tänne, halitaan! Pena oli tyytyväinen, ku läksiäisissä nuoret tytötkin tuli halimaan.
halinalle last. (halattava) lelukarhu
halju ark. std. slg. ikävä, kurja, kelju; huono, heikko, mitätön, epäreilu; väritön, valju, tylsä Halju olo. Oonkohan mä tulossa kipeeks, ku on niin halju olo. Kyl toi puhelinmyynti on aika haljua hommaa. Älä levittele niitä rahojas, tai voi vielä käydä haljusti. Musta siinä leffassa oli aika halju juoni. Onpas tää paita mennyjo haljun väriseks.
haljuilla, haljuilee std. slg. kuljeskella
halkinainen kans. avomielinen, suoraluontoinen, reilu, rento, reteä
halko 1 ark. pieneksi pilkottu polttopuu, pilke Metriset halot. Koivuhalot, kuusihalot. Motti, syli halkoja. Hakata halkoja. 2 ark. std. slg tyhmä 3 std. slg. kannettava puhelin
halkokuutio ark. halkokuutiometri
halleluja huum. LSD-tabletti
hallintoalamainen iron. kansalaisesta hallinnon kohteena
hallintohimmeli, hallintohäkkyrä kuv. u.s. ( 2012) vars. kuntauudistuksiin liittyvistä organisaatiomuutoksista aiheutuvia mutkikkaita hallinnon rakenteita
hallita, hallitsee std. slg. osata, taitaa Hallitsetsä 70-luvun slangin?
hallitus std. slg. leik. päättämisasioissa vaimo, aviopuolisosta Pitää kysyy viel hallitukselta.
hallu slg. hallusinaatio
hallussa ark. std. slg. olla tilanteen tasalla, tilanteen herra, hallinnassa, hanskasssa Villen broidilla on noi tietokoneet hallussa. Siinä duunissa pitää olla englanti hyvin hallussa. Onks sul tilanne hallus?
halolamppu ark. halogeenilamppu
haloo 1 ark. std. slg. herättämässä kuulijan huomiota varsinkin puhelimessa; kysely, tiedustelu, tutkimus Haloo, ooksä siel? Haloo, tää pätkii taas! Haloo, onks täällä ketään? 2 ark. std. slg. voimakasta erimielisyyttä, närkästymistä tai paheksuntaa ilmaisemassa: älä puhu roskaa, hei Siilon ku me oltiin Jyväskylässä... – Haloo, Tampereellahan se oli! Mä taidan olla vähän myöhässä. – Haloo! Tiedäks sä yhtään mitä kello on? No hei haloo, sitähän mä just sanoin! Hei haloo, ajattele vähän mitä puhut! 3 ark. std. slg. meteli, kohu, huuto Siis en mä ollu ku vartin myöhässä, ja mutsi nosti järkyttävän haloon. Tosta tempusta tulee vielä hirvee haloo. Ville aina pitää ittestään kovaa haloota. Asiasta nousi kova haloo. Siit tuli kyl sit aikamoine haloo.
halovalo ark. halogeenivalo
halpa ark. Tykätä halpaa panna pahakseen, tykätä matalaa, kyttyrää. Panna, pistää jkta halvallaarvostaa vähäiseksi, katsoa alaspäin, pilkata. Mennä halpaan tulla helposti petkutetuksi, petetyksi.
halpaa makkaraa std. slg. väheksyen, alentuvasti Se muija tapitti mua ku halpaa makkaraa.
halpaan, menee std. slg. tulla huijattuksi, mennä lankaan Talkkari meni ihan halpaan.
halpabussiyhtiö u.s. (2014) bussiyhtiö, joka hinnoittelee lippunsa normaalia tuntuvasti halvemmiksi
halpis 1 std. slg. halpahalli 2 std. slg. halpamakkara 3 ark. std. slg. halpaversio
halpuuttaa u.s. (2015) tehdä halvemmaksi (mainoksessa: ”halpuutimme hintoja”)
halstari, halsteri ark. (varrellinen) metallilankaparila
halstaroida, halsteroida ark. halstrata, kypsentää halstarissa
haltijavastuu ark. ajoneuvon haltijan vastuu esim. kameravalvonnassa todetusta rikkeestä
halttaa std. slg. ontua, linkata
halttis std. slg. halvaus
halullinen ylät. leik. haluava, halukas, vastaanottavainen, innokas
haluttaa; haluu sua std. slg. tehdä mieli yhtyä sukupuolisesti Haluttaisko sua … nyt … mun kanssa?
haluutsä std. slg. haluta (riidanhaasto) Haluutsä turpiin?
halva std. slg. puolikas
halvalla, panee std. slg. huijata, saattaa naurunalaiseksi Mä panin meidän opee ihan halvalla.
halvatti, halvattu 1 ark. std. slg. lievä kirosana ja vahvistussana Voi halvattu, onkse kello jo noin paljon! Kai sitäpitäs tiskata noi halvatun astiat. Oli meillä eilen halvatun hauskaa. Mitä halvattua tää oikein tarkottaa? Voi halvattu! Mistä halvatusta minä sen tiedän! Drace! 2 kans. murt. halvaantunut – Paralizat.
halveerata, halveeraa ark. std. slg. puhua halventavasti, haukkua, panna halvalla, pilkata, väheksyä Ei ketään pitäis halveerata vaan sen takia, jos on vähän ylipainonen. Halveerata vastustajiaan.
halvi std. slg. tukimies (jalkapallossa)
hamassa ark. Hamaan tappiin (asti, saakka) loppuun asti, viimeiseen asti. Ravintolassa oltiin tappiin asti ja lähdettiin vielä jatkoillekin. Aikoo vastustaa ydinvoimaa hamaan tappiin (asti). Tästä voisi väitellä vaikka maailman tappiin (asti) loputtomiin.
hamevalta leik. naisvalta, akkavalta
hameväki halv. naisväki, naiset Hameväki ei tajuu autoista höykäsen pöläystä. Aina ton Villen ympärillä riittää hameväkee.
haminoilla, haminoille ark. tienoilla, kieppeillä, hujakoilla Puolen päivänhaminoilla. Mikkelin haminoille on vielä matkaa satakunta kilometriä.
hammaskalusto ark. hampaat – Dantură.
hammaspeikko last. hampaiden reikien aiheuttajaksi kuviteltu hahmo
hammastarha leik. hampaat vrt. hammaskalusto
hambuusi std. slg. retku Sustaki tullu tollanen hampuusi!
hammis std. slg. hammaslääkäri Snadina skagasin aina hammikseen menoo.
hamnaa 1 std. slg. saapua, rantautua (esim. laituriin) 2 std. slg. jäädä johonkin, asettua
hampaankolossa ark. jokin paha asia mielessä, jotain kostettavaa sulla taitaa olla jotakin hampaankolossa mua vastaan. Mä panin ne sen paskapuheet hampaankoloon.
hampaaton ark. vaaraton, voimaton, tehoton, tarmoton Vastustaja oli jokseenkin hampaaton. Järjestön toimintaon käynyt hampaattomaksi.
hampit last. hampaat
hampilääkäri last. hammaslääkäri
hamppari 1 ark. std. slg. halv. vetelehtivä, epäsiisti mies t. nuorukainen, hampuusi, jätkä, sälli, renttu, retku, pummi Mee töihin, senkin hamppari! Siellähän ne kaiken maailman hampparit pyörii, asemalla. 2 leik. slg. hampurilainen
Hampparilaakso std. slg. alue Helsingin Kalliossa. kaupunginteat paikalla
hampparinkäyrä std. slg. lenkkimakkara
hampparoida ark. kuljeksia, kierrellä Hampparoi pitkin kaupunkia.
hamppu huum. kannabis, marihuana, hasis (Cannabis sativa) Jengi poltti hamppua siellä bileissä. – Ganja, malaciucă, maraciucă, marijuana, maria, maui-uaui.
hampsia 1 ark. tehdä jtak huolimattomasti, hutiloida, siepata, ottaa sieltä täältä, kahmia Hampsia enimpiäroskia. 2 ark. kulkea pitkin askelin, lampsia Mennä hampsia.
hampu, hampulekuri std. slg. hammaslääkäri
hampurilaispaikka ark. hampurilaisravintola Kävivät syömässä uudessa hampurilaispaikassa.
hampuusi std. slg. rantajätkä, katupoika, työtön kulkuri, retku, irtolainen; hamn bus = satamajätkä
hamstraaja ark. innokas rohmuttaja Halvan kahvin hamstraajat.
hamstrata, hamstraa ark. std. slg. kerätä (vars. pula-aikana) varastoon, rohmuta, koota varastoon, ostaa varastoon (huonojen aikojen varalle) vrt. hamstraaja Vanhat mummot aina hamstraa kahvia, ku se on tarjouksessa. Kuka on hamstrannu kaikki kaljat? Hamstrata voita ennenhinnannousua. Mummo hamstras aina kaikkee mitä oli jaossa.
hamstraus ark. hamstraaminen
hana, hanaa urh. slg. kaasuttamista, kovaa ajamista merkitsevissä huudahduksissa moottoriurheilussa; hanaa! kaasua. F-1 maailmanmestari Mika Häkkisen käyttämä ilmaisu Ja eiku hanaa! on vakiintunut puhekieleen, käytetään yleisenä kannustuskehoituksena Sit tuli pitkä suora, ja ei ku hanaa! Antaa hanaa painaa kaasua; ajaa täyttä vauhtia. Anna hanaa! Nyt täytyy antaa hanaa, et ehitään. Kuski vaan pisti lisää hanaa, vaikka valo vaihtu punaseks.
hanaa! 1 std. slg. jopas jopas 2 std. slg. paina päälle 3 std. slg. vauhtia
hanaa, antaa std. slg. kaasuttaa, lisää nopeutta, vauhtia
hanapakkaus ark. pahvikartongista valmistettu hanallinen juomapakkaus, esim. viinille
hanari std. slg. pelkuri
hande std. slg. käsi
handeli 1 std. slg. viinapullo 2 std. slg. viinakauppa, Alko Handelist förbittii kamaa. Millo handeli menee tänään kii? Isot kundit kävi handelist tsöpaamas brenkkuu.
handelii, tehdä std. slg. käydä kauppaa
handlaa std. slg. hoidella juttu
handsfree ark. handsfree‑laite
handu std. slg. käsi Jos sä tienaat kaks tonnia brutto, siit jää jotain tuhat kolmesataa handuun. Mitä sä oot tehny ku sulla on ihan handut veressä? Hitto, ku handuja paleltaa. Sult tulee handust bludee! Venaa vähä mä tvettaan handut.
handuu, lyödä päälle std. slg. sopia asiasta
handuun, jää std. slg. käteisen rahan osuus
handuun, vetää std. slg. masturboida, hitsata hanskaan
hanee, haneen slg. karkuun, pakoon Nyt lähetään häneen ja äkkiä! Pikkupennut siel vaan pelleilee, ekaks ne soittaa ovikelloa ja juoksee sit häneen. Poliisit yritti ottaa sen kii, mut se pääs häneen. Gimma lähti heti haneen.
haneli std. slg. tyhmä, vähäpätöinen
hanessa std. slg. paossa
hangon keksi slg. leveästä, onnellisesta hymystä Naama on ku hangon keksi. Tiina hymyili kun hangon keksi. – Zâmbet larg.
hanhenmarssi, hanhenmarssia leik. peräkkäin, peräkanaa kulkemisesta, peräkanaa Turistit kulki hanhenmarssia oppaan perässä. Polku oli niin kapee, et piti mennä hanhenmarssia. – Mers în coloană, ca un cârd de gâște.
hani 1 ark. std. slg. kulta, kulti, rakas, beibi Säoot mun hani. Haluisiks sä hani vielä jotain? Pliis hani, älä oo noin myrtsin näköne! 2 std. slg. tyttö, tyttöystävä
hanikka, hanikat ark. std. slg. säädin, säätimet, hana, kytkin, nappula, namikka Käännäs vähän tota hanikkaa. Järkkärit veti hanikasta sähköt poikki, ku bändi soitti liian lujaa. Auton kojelaudan hanikat. Hanikat täysille ja kehään!
hanke kans. ansio(työ), puuha Kaikenlaista pientä hanketta.
hanke raukesi ark. Hanke meni myttyyn.
Hanken, Hankkeni std. slg. ruotsalainen kauppakorkeakoulu
hankkia 1 ark. saada yritystensä ansiosta, ottaa; ostaa 2 kans. ansaita, tienata Paljon sä hankit kuukaudessa? Niillä ulkomaankeikoilla hankkii tosi hyvin. Niissä hommissa hankkii hyvin.
Hankkija std. slg. Hankkijan lippalakki, yleinen miesviljelijöillä Hankkija boltsis.
hannaa, hannata 1 std. slg. uskaltaa 2 std. slg. olla antamatta, vastustaa, panna vastaan Se alko heti hannaa ku kerroin et Jaska tulee megee. Mitä sä hannaat, anna mun skujaa sun felolla. 3 std. slg. pihdata, pihistää Onks sun faittaris gisa ku sitä nii hannaat?
hannari std. slg. pelkuri, pelokas ihminen; tyhjäntoimittaja Tuu ny sieltä, senkin hannari! Mitä hannareita noikin on, miks ei ne mee tosta rekasta ohi?
hannata slg. pelätä, epäröidä; luistaa, livistää, jättää jotakin tekemättä Et kai sä nyt tommosta pikkukoiraa hannaa. Meidän piti lähtee sinne, mut sit Tiina hannas ja jäi himaan.
hannuhanhi slg. hillitön tuuri (Aku Ankan Hannu Hanhen mukaan) Kyllä kävi jätkällä kauhea hannuhanhi!
hanska ark. std. slg. hansikas, käsine Nyrkkeilyhanskat. No nyt mä hukkasin toisen hanskan johkin. Pane hanskat käteen, siellon kylmä. Ooksä nähny mun hanskoja? Lyödä hanskat tiskiin luopua (us. pikaistuksissaan) jstak työstä t. yrityksestä. Mis sun hanskas on?
hanskassa ark. std. slg. kunnossa, hallinnassa, hallussa Auto pysy hyvin hanskassa, vaikka rengas puhkes. Penalla ei oikein pysy viinanjuonti hanskassa, sille tulee herkästi niitä putkia. Homma onhanskassa asia on hallinnassa. Onks sul homma hanskassa?
hanslankari, hantlankari ark. slg. apumies, apulainen (rakennustyömaalla) Voin mä hanslankarina olla, jos vaan saadaan muurari jostain. Muurarin hanslankari. Ville meni raksalle hanslankariks. Muncitor manual. Salahor. Zilier.
hantaaki std. slg. kädensija, kahva
hanttapuli std. slg. halv. epäluotettavasta, vastuuntunnottomasta miehestä, vetelehtijä, toimeton, vastuuton ihminen; asioitaan ja, tai ulkonäköäänkin hoitamaton Ne pitäs panna oikeeseen työhön, ne kaiken maailman taiteilijat ja muut hanttapulit.
hanttari std. slg. apumies, sekatyömies
hantti, hanttikortti slg. korttip. huono kortti, kortti joka ei sovi yhdistelmään, esim. pokerissa Ville vaan nokitti kylmästi, vaikka silloli enää pelkkiä hanttikortteja. Ei ollu ku yks pari ja kolme hanttia. – Carte [de joc] proastă.
hanttihomma ark. std. slg. hanttityö, tilapäinen, vähän arvostettu työ, toisarvoinen tehtävä Sit mä tein koulun jälkeen pari vuotta hanttihommia. Ei tommosista hanttihommista mitään rahaa saa. Ei siel ollu ku hanttihommii enää.
hanttiin, panna ark. std. slg. panna vastaan, vastustaa, hangoitella Panna hanttiin. Kai sä panitt hanttiin?
hanttimies ark. hanttitöitä tekevä mies; apumies, hanttihommien tekijä; kuljettajan vieressä istuva matkustaja, apukuski Sun pitäs mennä johki kouluun, tai sä saat olla koko elämäs pelkkä hanttimies. Ville ajoja mä istuin hanttimiehen paikalla. – Muncitor manual. Salahor. Zilier.
hanttityö ark. vähäarvoinen työ, tilapäistyö, hanttihomma Vanhustenhoito ei ole hanttityötä.
hanu std. slg. pelkuri
hanukka alat. takapuoli Varo ettei tuu kesken kaiken hanukast vanukast.
hanuri 1 ark. haitari, harmonikka, sirmakka, taljankka, kurttu, köyhän urut, ryppy, vetopeli, pirunkeuhko; 2 std. slg. alat. takapuoli, takamus, perse Jätkät näytti hanuria takaikkunasta. Täähän on ihan hanurista! Työnnä se lasku vaikka hanuriis. 3 std. slg. naisen sukupuolielin 4 slg. Kauppakeskus Sello Espoossa Tavataan viideltä Hanurin edessä.
hanurille, mennä std. slg. epäonnistua
hanurista slg. alat. vastenmielistä, inhottavaa, kyllästyttävää; perseestä, syvältä, jokin asia on todella syvältä, sieltä minne päivä ei paista Tää opiskelu on niin hanurista et mä en jaksa enää. Toi sun kaveris on ihan hanurista.
hanuristi ark. hanurin soittaja
hapa std. slg. hauislihas, voima Tsiigaas tätä habaa. Onks äijällä habaa?
hapan, hapanta std. slg. viina, alkoholipitoista juomaa Otetaas vähän hapanta.
hapannaama 1 ark. jatkuvasti nyrpeäilmeisestä ihmisestä; 2 leik. tosikko, pahantuulinen ihminen Mä en tommosen hapannaaman kanssa lähe mihinkään. Tolle hapannaamalle ei leans kelpaa mikään, aina siilon jotain valittamista.
hapessa std. slg. humalassa
Hapis std. slg. Haapaniemen urheilukenttä
hapotella, hapottelee std. slg. ryypätä, juoda viinaa, juoda alkoholia Ne lähti Mustiksee hapottelee.
happi ark. käydä ulkona virkistymässä Haukata happea, haukata raitista ilmaa. Jk on huonossa hapessa huonossa kunnossa.
happihyppy leik. käväistä ulkona haukkaamassa raitista ilmaa
happo 1 slg. juoppo, alkoholisti Se on ihan mahoton happo. Juohan ne tosi hapot vaikka kynsilakkaa, jos ei muuta saa. 2 std. slg. viina Siit on tullu aika happo. 3 slg. huum. LSD Oon mä kerran vetäny happoo, se oli ihan mieletöntä.  L, Acid, Lucy, Sidney
hapsenkakkiainen ark. sarvijääristä; sarvijäärä, kovakuoriainen
harakanpesä 1 std. slg. vagina 2 std. slg. epäsiisti kampaus Lettis on ku harakanpesä. 3 leik. hatara, vetoisa rakennus tai huone Kuka tommosessa harakanpesässä viittii asua?
harakanvarpaat leik. epäselvästä kirjoituksesta Ei näistä harakanvarpaista ota pirukaan selvää.
harakka std. slg. tyttö
harava, täiharava std. slg. kampa
hard narkotics huum. opiaatti, heroiini, morfiini
hard stuff huum. heroiini
harkka, harkat, harkkarit ark. std. slg. urh. harjoitus, (urheilu)harjoitukset, treenit: tennisharkat Meill on tänään futisharkat. Mä lähen harkkoihin. Käydä harkoissa. Meidän harkat kestää pari tuntii.
harkkari urh. harjoittelija
harkkatyö koul. slg. Kurssin aikana suoritetaan myös yksi harkkatyö, jossa aiheita on laidasta laitaan yrityksen verotuksesta. Exerciții, teme de făcut. Lucrare de control periodică la universitate.
harmaa turkki huum. hasis
harmainta aavistusta ark. pienintä aavistusta, hajua Onks kellään harmaintakaan aavistusta, missä ne avaimet on? Moneltakohan se tulee kotiin? – Ei harmainta aavistusta. Mullei ollu harmainta aavistustakaan, mitä siinä tentissä kysyttiin. – Cea mai vagă idee.
harmin paikka ark. harmillinen, kiusallinen, ikävä asia Harmin paikka, ku sä etpäässy tulemaan. Sit ku mä soitin, se asunto oli jo menny, harmin paikka. – Din păcate.
harppu ark. std. slg. halv. vanha, ruma, vastenmielinen nainen; halv. narttu Se ruotsin maikka on oikee harppu. Yks harppu tuli siihe aukoo päätään. Noikin on muka jotain menomimmejä, vanhat harput.
harrastelija, harrastaja 1 urh. amatööri 2 halv. jtak harrasteleva henkilö, diletantti
harrastella halv. harrastaa jtak pintapuolisesti
harrastelu halv. harrasteleminen
harri ark. harjus – Lipan.
Harrika, Harrikka, Harriska, HD auto. std. slg. Harley Davidson -moottoripyörä On harrikalla aikaa leveetä ajella. Sekin osti harrikan, viiskymppinen ukko.
harrit, ottaa std. slg. kaatua, liukastua
hartiapankki leik. talon rakentaminen itse, omin voimin Tää talo on rakennettu hartiapankilla. Ei siihen rakentamiseen saanu velkaa muualta ku hartiapankista.
harva se päivä, ilta, kerta tms. ark. std. slg. lähes joka päivä, ilta, kerta tms. vähän väliä; yleinen, useasti Tänä kesänä on tullu vettä harva se päivä. Harva se päivä saa lehdestä lukee, et joku on ajanu kännissä mettään. Meillähän se käy harva se ilta istumassa. Näitä mokiahan nyt sattuu harva se kerta. Harva se ilta, ku faija tuli selvänä himaan. Adesea. Rareori când nu….
hasa std. slg. huum. hasis, hashis, kannabis-tuote Onks täällä poltettu hasaa vai mikä tääl haisee?
hasardi std. slg. riski
hashtag u.s. ( 2012) aihetunniste
hassata 1 ark. std. slg. tuhlata, menettää, haaskata (rahaa) Älä hassaa rahojas tollaseen käytettyyn romuun! Hassasi suunnattomia summia vaatteisiin. Mä hassasin monta tuntia, ku seisoin turhanpäiten siinä jonossa. 2 std. slg. urh. hävitä, epäonnistua urheilussa: menettää hyvä tilaisuus Hyökkääjä hassas hyvän maalipaikan. Mä hassasin varman byyrin.
hassi ark. urh. std. slg. epäonnistunut teko, virhe, epäonnistuminen Maalivahdille sattui paha hassi.
hassu ark. vähäisestä lukumäärästä: muutama, jokunen, ei juuri yhtään Ei siellä ollu ku muutama hassu asiakas, eikä nekään mitään ostanu. Tähän menee vaan pari hassua sekuntia. Mullon vaan joku hassu euro taskussa.
Hassumelli std. slg. Kisahallin nimitys (ent Messuhalli)
hassuttaa ark. std. slg. petkuttaa, huiputtaa, jujuttaa, naruttaa, jallittaa, harhautella, esim. jalkapallossa Älä yritä hassuttaa! Sua on ny vähän hassutettu tässä kaupassa. Litmanen hassuni maalivahdin ja ampu ylänurkkaan. Makeha hassutli sua koko ajan.
hassutus 1 ark. hassuttaminen 2 ark. hullutus.
hatkaa std. slg. karata, paeta Se hatkas heti ku sen skouden silmä vältti.
hatkaan std. slg. karkuun
hatkassa ark. paossa, karkumatkalla Viistoista poikaa oli paikalla ja kaks hatkassa. Nyt lähetään hatkaanja äkkiä!
hatkat, antaa ark. std. slg. Antaa hatkat: ajaa pois, erottaa, antaa lähtöpassit, potkut, ajaa pois Pomo anto mulle hatkat ku se hiffas mut goisaamasta. Saada hatkat.
hatkat, ottaa ark. std. slg. Ottaa hatkat: lähteä (liukkaasti) pois, lähteä pakoon, ottaa pitkät, lähteä karkuun Make otti hatkat.
hatsi, hatsit 1 std. slg. henkoset, tupakasta tai muusta poltettavasta päihteestä otettava yksi henkeenveto Ottaa yhdet sauhut jonkun toisen tupakasta. – Trasul din țigara altuia. Puf. 2 slg. hasis, kannabis, huume – Iarbă, verde, gunja. 3 std. slg. hauska
hatsii std. slg. ikävöidä
hatski std. slg. hauska
hattu std. slg. pää, aivot Sun on vaan otettava totena hattuu, et faijas on delanu.
hattu; nousta hattuun ark. nousta päähän Nousta hattuun. Virka nousi hänelle hattuun. Viina nousi hattuun.
hattumainen std. slg. ikävä, epämiellyttävä (lievennys san. vittum.) Siit iski päälle vähä hattumaiset fiilikset.
hattutemppu urh. kolmen maalin tekeminen samassa (jalkapallo-)ottelussa; pelaaja tekee samassa jalkapallo- tm. ottelussa kolme maalia (jääkiekossa kypärätemppu) Mä en edes muista, koska mä öisin aikasemmin tehny hattutempun. Hattutemppu on aina kova juttu.
hattuuntua ark. harmistua, suuttua, hikeentyä
hatullisen paskaa std. slg. uhoa: vahvistus omalle väitteelle, arvaukselle Mä syön hatullisen paskaa jos Jokrut tänää finnaa tepsin.
hatusta, vetää std. slg. onnistua hyvällä onnella, sattumalta
hatuttaa ark. std. slg. suututtaa, harmittaa, potuttaa, vituttaa, keljuttaa, ottaa päähän Kai se ny hatuttaa, ku pitää mennä vielä illaks töihin. Se matsi hatutti mua ihan älyttömästi, ku Suomi hävis. Kyllä minua hatutti! Hatuttaaks sua.
haudi std. slg. tervehdys, moi! Haudi!
haudika std. slg. hautausmaa
haudutuspata u.s. (2016) ruokaa hitaasti kypsentävä kattilamainen kodinkone
haukata ark. käydä ulkona virkistymässä Haukata happea. Vene haukkasi vettä. Lakisääteiset menot haukkaavat suuren osan budjetista. Haukata liian suuri pala yrittää liikaa, yliarvioida kykynsä. Haukkasi liian suuren palan lupautuessaan tehtävään.
haukkaa std. slg. syödä Ootsä haukannu tänää viel mitää?
haukkaa paskat std. slg. haukkaa paskaa, epäonnistua Ripa haukkas paskaa siinä Herulin keikassa.
haukkari, haukkarit ark. slg. hauislihas, käsivarren koukistajalihas
haukku 1 last. koira, hauva 2 ark. haukkaus, puraisu, suupala Otti ison haukun omenasta.
haukkua 1 ark. moittia, sättiä, soimata, parjata, panetella Miten sä jaksat aina haukkua siitä vanhasta asiasta! Se vaan haukku muijaansa koko ajan. Mä haukun sen Villen kyllä heti, ku mä näön sen. Mua ei huvita yhtään mennä kotiin, ku siel vaan haukutaan. Haukkua pahanpäiväiseksi, pataluhaksi, pystyyn. Haukkua jku suut ja silmät täyteen. Saada haukkumisia, haukkumiset haukut. 2 ark. nimitellä Häntä haukuttiin punapääksi. 3 vanh. leik. kutsua. Hauku minua Matiksi vaan.
haukkua lyttyyn ark. mottia, sättiä ankarasti, haukkua pystyyn Se elokuva on haukuttu lyttyyn. Mutsi haukku mut ihan pystyyn, ku mä olin myöhässä. – A ocărî. A reproșa. A critica aspru.
haulikkopaska slg. varpuspaska, krapulapaska, hulivilikakka
haulit std. slg. rahat Hoidat sit haulit himaan, eiks joo?
hauskasesti std. slg. hauskasti Se puhu sillee hauskasesti.
haussi, hausi 1 std. slg. talo, rakennus Onks toi teidän haussi, toi harmaa? 2 std. slg. ulkokäymälä
hautis, hautsika std. slg. hautausmaa Mä olin kesät hautsikal duunis.
hautoa 1 ark. leik. ajatella itsekseen ja pitkään (ikäviä asioita); pitää jotain kauan hallussaan Ei sun kannata hautoo noita ongelmias, menisit puhumaan vaikka psykiatrille. Syötä äläkä haudo sitä palho! Se vaan hautoo niitä rahojansa pankissa. 2 ark. urh. Hautoa [= pitää kauan hallussaan] palloa.
hauva 1 last. koira Älä pelkää, se on kiltti hauva. 2 leik. koira, hunttu, hurtta, peni, haukku
hauvata, hauvaa std. slg. varastaa
hauveli last. hellittelysanana pienestä koirasta
havis 1 slg. havainto 2 ark. slg. Havukoski Vantaalla
hay huum. marihuana
HD, harrikka ark. Harley Davidson -moottoripyörä, raskas moottoripyörä, suosituin malli Road King
heards huum. decetriini tabletit
heat huum. poliisi, kyttä
heba std. slg. raivokohtaus Mä sain karseen heban.
Hebe std. slg. Hesperiahotelli
hebeli std. slg. kaveri, poika
hebreaa ark. std. slg. täysin käsittämätöntä Kontinkieli on mulle täyttä hepreaa.
hedari 1 std. slg. päänsärky Mulle tuli eilisest karsee hedari. 2 std. slg. lehden pääkirjoitus
heebo std. slg. tyyppi, henkilö, tyyppi, subjekti, objekti, kaveri, ystävä, henkilö, otus, hyypiö, dude, gaiffa, poika Tääl bileis on iha ihme heeboi. Heebo toistaa itseänsä.
hefta ark. kiinnelaastari
hega std. slg. hevonen
hegis std. slg. tunnelma, fiilis
heh, heh std. slg. ivaa tai epäuskoisuutta osoittava ilmaisu
hehkuttaa ark. std. slg. kerskua, olla innoissaan, puhua innoissaan, esittää jtak innostuneesti, paatoksellisesti tms. innota, vaahdota, kehua Kaikki arvostelijat hehkuttaa sitä leffaa. Tiina hehkutti, et se on löytäny tosi hyviä vaatteita. Hehkuttaa sanoilla. Puhujahehkuttaa tunteikkaasti. Ota rennosti, enää ei tarvitse hehkuttaa.
hehkuttaja ark. vrt. hehkuttaa Uusi pappi oli oikea hehkuttaja.
hehkutus ark. innokas kehuminen, intoaminen, vaahtoaminen Lopeta nyt jo toi hehkutus. Joka paikassa on kauheeta hehkutusta siit leffasta.
hehtaarihalli ark. tavallista suuremmasta myyntitilasta tm. tilasta
hehtaariperse std. slg. leveä takamus
hei 1 ark. tervehdys sekä tavattaessa että erottaessa: heippa, moi, terve Hei, mä oon Ville. – Hei! Nähdään! Hei! – Hei, hei! 2 ark. herättämässä kuulijan huomiota: haloo, kato, kuule Hei, tiedäks sä paljon kello on? Hei kuule! Käännytään hei tosta vasemmalle. Oota vähän hei! 3 ark. havaintoa tai oivallusta ilmaisemassa Hei kato, tuollon hevosia! Hei, tostahan se pitikin painaa ekaks. 4 ark. erimielisyyttä tai närkästystä ilmaisemassa: haloo, kuule Ooksä nyt ihan varma? – Mä oon hei tehny tätä ennenkin! Älä sä hei ala mua syyttämään. Kato hei vähän, mihin astut!
hei do, heido ark. std. slg. tervehdys erottaessa: hei sitten, hei vaan, nähdään, näkemiin Hei sit, nähdään! – Hei do!
hei haloo ark. voimakasta erimielisyyttä, närkästymistä tai paheksuntaa ilmaisemassa: älä puhu roskaa, hei, haloo Hei haloo, täällä on muitakin kuin sä! Voisiksä lainata vähän? – Hei haloo, sä oot mulle nyt jo satasen auki! – Auzi!
hei hei, heihei ark. std. slg. leik. tyhmä, hassu, erikoinen ihminen Toi naapurin äijä on vähän heihei. Ooksä ihan heihei, ku tommosia puhut? Ootsä vähän hei-hei? Hän on hiukan hei hei (myös →←) päästään vialla.
hei kuule ark. herättämässä kuulijan huomiota: haloo, hei, kuule Hei kuule, oisko sulla tulta? Hei kuule, tuus vähän tänne! – Auzi!
hei mutta ark. ilmaisemassa uutta puheenaihetta, havaintoa tai oivallusta Nähään sit huomenna. – Hei mutta pitäskö meiän sopii tarkka aika? Hei mut, sithän me voitas mennä vaikka terassille. – Da! Dar …
hei sit ark. tervehdys erottaessa: hei vaan, nähdään, näkemiin No hei sit, nähdään! – Hei, hei! – [aprox.] Pe curând.
hei sun heiluvilles std. slg. näkemiin (sanotaan yleensä miehille)
heidari std. slg. kaarilyönti
heijari std. slg. miehen sukupuolielin; stondis, erektio
heijaus 1 ark. heilutus, huojuttaminen 2 ark. heiluminen, vaappuminen
Heikkari ark. Tapiolan Heikintori
heikko 1 ark. vajaa-, huonokuntoinen, raihnas, sairaalloinen, sairas, voimaton. Heikko vanhus. Heikko sydän. Heikko näkö. Heikot hermot. Heikko terveys. Minulla on heikko olo. Minun tekee heikkoa minua heikottaa. 2 ark Rahan kanssa on ollut vähän heikkoa rahaa on ollut niukasti. Vei mestaruuden, eikä se tehnyt heikkoakaan ei ollut vaikeatakaan. Olla heikoilla huonossa asemassa, tilassa, huonolla tolalla, heikossa jamassa Suomalaiset jäivät vertailussa heikoille. Olla heikkona [= ihastunut, lääpällään, lätkässä] jhk. Heikko esitys.
heikkona leik. ihastunut, innostunut Siis miten sä voit olla heikkona tommo seen jätkään? Aina ku mä nään sen, mä oon ihan heikkona. Tiina on heikkona lantiohousuihin.
heikkopäinen (kuin) ark. kuin hullu, hullun lailla Se painaa töitä ku heikkopäinen. – Debil mintal. Nebun.
heikkopäistä hirvittää ark. tilanne on lähes sietämätön, kaikki eivät sitä kestäisi Siel tuulee niin että heikkopäistä hirvittää. Se ajo semmosta vauhtia, että heikkopäistä hirvitti. Kyllä heikkopäistä alkaa jo hirvittää nää nyky set asuntojen hinnat. – Și pe-un nebun l-ar mira.
heikoilla, olla ark. std. slg. epävarma asema, mielipide huonossa asemassa, alakynnessä, huonossa tilassa Must tuntuu et me ollaan heikoilla, jos täs aletaan kunnolla tappelemaan. Aika heikoilla sitä on, jos ei oo kunnon ammattia. Se karju on nyt aika heikoilla siin jutussa.
heikompi astia leik. vaimosta, yleensä naisista – Muiere.
heikos hapes std. slg. krapulassa
heikun keikun leik. tervehdyksessä ja hyvästelyssä
heilastella ark. slg. seurustella, styylata Tiedäks sä, heilasteleeks ne? Ville on heilastellu ton tytön kanssa vähän aikaa. Heilasteli monen pojan kanssa. A gagicări.
heilauttaa slg. kiinnostaa, liikuttaa Luulis sen suokin heilauttavan, jos meillä menee kämppä alta. Tommonen uhkailu tuskin heilauttaa ketään. Tiinaa ei paljon heilauta, vaikka ne vaatteet maksais mitä. Ei meitä paljoo heilauttanu se naapurin äijän valitus.
heilua, heiluu 1 ark. std. slg. oleilla olla mukana, vaikuttaa jssak, touhuta kuljeskella, oleskella Me heilutaan samoissa porukoissa Villen kanssa. Asemalla heiluu kaiken maailman pultsareita. Ootsä heilunu Steissillä viime aikoina? Heilui mukana kunnallispolitiikassa. Heiluivat samoissa porukoissa. 2 ark. std. slg. touhuta kovasti, huitoa, nikkaroida, toikkaroida, riehua Ei sitä kannattas heilua liikaa, jos on just ollu kipeenä. Mitä sä heilut sen kameran kanssa? Joku hullu heilu kadulla kirveen kanssa. Heilui humalassa kaupungilla. Heilui kirveen kanssa. 3 std. slg. seurustella
heinis halv. maanviljelijä; bunde, bönde, heinähattu, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landebunde, landepaukku, nurmikiila, olkimoukari, ruispipo, savipläägä, skeidavarvas, turvenuija
heiniä (jonkun); olla heiniä ark. std. slg. vahva ala, erikoisala, jollekin erityisesti kuuluva asia, kiinnostuksen kohde, olla pätevä jossain Musta tuntuu, et tää golffaaminen ei oikein oo mun heiniä. Eka erä meni huonosti, mutta toka olikin sit ihan meidän heiniä. Sovittasko nyt niin, et mä siivoon ja ruuanlaitto on sit sun heiniäs. Noi iskelmät taitaa olla enemmän vanhempien ihmisten heiniä. Se ei ollu mun heinii. Se on minun heiniäni se kuuluu minulle, on minun yksinoikeuteni, erikoisalani. Keihäs oli Suomen heiniä Suomi voitti keihäänheiton.
heiny, heisi, morossi slg. hyvästelysanoja tamperelaisittain
heinä leik. vihanneksista, rehu
heinähattu std. slg. leik. halv. maalainen; maanviljelijä, bunde, bönde, heinis, jyvis, jyväjemmari, ketoviila, landebunde, landepaukku, nurmikiila, olkimoukari, ruispipo, savipläägä, skeidavarvas, turvenuija Tos taas tulee heinähattuja junallinen.
heinähäntä ark. haravakuljetin
heinäkenkä slg. leik. Heineken-merkkinen olut Juoda heinäkenkää 2 halv. saamelainen
heinäsirkka slg. leik. kävelyteline
heinät halv. vihannekset (ravintona), rehu Heitä noi heinät vaikka roskiin, en mä niitä syö. Kai sitä pitäs laihduttaa ja syödä vaan salaatteja ja muita heiniä. Luuleks ne kasvissyöjät, et ihminen elää pelkillä heinillä?
heippa, hei hei, heissan ark. std. slg. lasten näkemiin, tervehdyssana ja hyvästelysana sekä tavattaessa että erottaessa, tervehdys, hei(l), moi Heipä hei! Hei vain! Hei sitten! No heippa, pitkästä aikaa! Nähään sit huomenna, heippa! Heippa! – Moi moi! Heissan, mitä sulle kuuluu? No terve sitten! – Heissan!
heitto urh. heittäminen; heitetyn esineen lento. Kivenheitto, pallonheitto, tikanheitto. Osui ensi heitolla. Uistimen heitto. Heitot yleisurheilun heittolajit. Keihäänheitto, moukarinheitto. Heitto kantoi 70 metriä. Koriinheitto, sivurajaheitto. Haaraheitto, lapaheitto, ristivyöheitto. Painiheitot. 2 ark. puhumisesta, esittämisestä: huomautus, kevyt kommentti, perustelematon väite tms. Oli jännä heitto. Kommentti oli pelkkä heitto. Opposition heittoa ei otettu vakavasti. ark. std. slg. lyhyt vitsi, pilapuhe Huulenheitto No se oli sellane heitto vaan, et: „ite oot mulkku”. ark. ero, eroavuus. Mittaustuloksissa on pientä heittoa. Verhojen pituuksissa oli parin sentinheitto.
heittopussi ark. iron. toisten määräiltävissä olevasta, puolustuskyvyttömästä t. paikasta toiseen siirreltävästä ihmisestä, puolustuskyvytön, toisten määräiltävänä oleva ihminen; urheilussa jatkuvasti häviävä joukkue Kun mä kävin soskussa, must tuntu et mä olin siellä pelkkä heittopussi. Älä oo tommonen hissukka, tai säjäät siellä töissä ihan heittopussiks. Suomi on ollu futiskisoissa oikee heittopussi. Joutui työtovereidensa heittopussiksi. Joukkue oli sarjan heittopussi kaikille helppo vastustaja. – De aruncat de colo, colo.
heittorinki ark. urh. heittoympyrä
heittää 1 ark. std. slg. antaa, ojentaa Heitäks sitä lehtee tänne? Voisiks sä heittää yhen tupakan? Mä heitän noi kirjeet postiin. 2 ark. std. slg. lainata Voitsä heittää mulle 5 kybää perjantaiks? 3 ark. std. slg. viedä, kuljettaa, viedä autolla, kyydittää jonnekin Mä voin heittää sut Kultsalle. Mun ei tarvinnu kävellä, ku mutsi heitti mut kouluun. Heitätkö sen kirjan, sitä kirjaa annatko, ojennatko sen kirjan. Heitäpä joskus kirjeellä! Heitän [= vien] sinut sinne autolla. Heitä nämä kirjeet postiin. Heittää jtak naamaansa, helttaan, tuulensuojaan syömisestä ja juomisesta. Heittää, [= tehdä] keikka, keikkaa, keikkoja. 4 ark. std. slg. tokaista, sanoa jotain lyhyesti tai ohimennen, vitsailla, viisastella Sit me mietittiin, kuka tähän hommaan sopis, ja joku heitti sun nimes. Me vaan mentiin jonon ohi, ja Ville heitti, et meillon vippikortti. Ku poliisit kysy sen ammattia, se vaan heitti et software manager, mä voin kirjottaa sen itte. 5 std. slg. olla järjiltään Heittääks tolla Kalella useinki noin pahasti? 6 std. slg. sanoa jotain enempää ajattelematta Se heitti siihe, et paina mummoos! 7 std. slg. puhua töräyttää Mara heitti siihen, et mikä sä huora oot tollast puhuu! 8 std. slg. tehdä, suorittaa, soittaa Me heitettiin eilen tiukka keikka Pihlikses. 9 ark. std. slg. Minua heittää horjuttaa, huimaa, pyörryttää. 10 std. slg. arviosta, luvusta tms: mennä pieleen, väärin, vaihdella, osuu väärään, on väärä Toi mittari heittää, se näyttää jotain kymmenen kilsaa liian vähän. Ku mä sanoin et se maksaa kaks tonnii, ni ei se paljon heittäny. Arvio heittää. Mielipiteet heittivät erosivat toisistaan, vaihtelivat. Sitä poikaa on aina heittänyt päästä, latvasta poika on aina ollut vähäjärkinen, sekopäinen. 11 slg. Antaa heittää [= ala painua, antaa vetää]! 12 std. slg. sijoittaa, asettaa
heittää femmat std. slg. kuolla Mun mummo heitti femmat eile.
heittää hanskat tiskiin ark. lopettaa – A înceta activitatea.
heittää helttaan std. slg. juoda, vars alkoholipitoista Heitäs toi kossu helttaas, niin mä tilaan toiset.
heittää henkensä, veivinsä slg. kuolla, potkaista tyhjää, heittää veivinsä, oikaista koipensa – A-și da sufletul. A da ortul popii.
heittää herjaa, herjat, huulta ark. jutella, kertoa juttuja, laskea leikkiä, vitsailla kertoa vitsejä, puhua puuta heinää; sanoa pilapuhe pilkata, herjata, ivailla Me vaan istuttiin pihalla ja heitettiin herjaa. Ooksä tosissas vai heität sä herjaa? Nii na heitti tosi pahaa herjaa sille jätkälle, ni se lähti meneen. Heitettii slurkeille parit herjat – ja sit hanee. A vorbi de una, de alta. A ironiza.
heittää hetulaa std. slg. puhua, jutella, keskustella, kertoa vitsejä, kertoa juttuja, laskea leikkiä, vitsailla Älä viitti heittää hetulaa sille, se on sua isompi. Se on hyvä heittää hetulaa. – A vorbi de una, de alta.
heittää hildee                                                   std. slg. antaa rahaa
heittää hokkarit slg. kuolla – A muri.
heittää huiviin std. slg. juoda, syödä (nopeasti) Heitetääs noi kaljat huiviin ja lähetään baariin. Oota, mä heitän ensin jotain safkaa huiviin. – A înfuleca.
heittää huulta, heittää herjaa ark. std. slg. puhua, keskustella leppoisasti, kertoa vitsejä, kertoa juttuja, huiputtaa (leikkisästi), jutella, laskea leikkiä, vitsailla Ville on kova jätkä heittään huulta. Älä ny hermostu, se heitti huulta vaan. – A vorbi de una, de alta. A pălăvrăgi.
heittää häränpyllyä ark. mennä ylösalaisin, sekaisin, mullin mallin Se oli hieno suunnitelma, mut se heitti täysin häränpyllyä. Mun elämä on heittäny häränpyllyä. – A ieși [totul] pe dos.
heittää jontkalle ark. heittää pois, heittää menemään, hävittää
heittää keikka std. slg. esiintyä ( lavalla; yhtye) Ne heitti viel pari settii ennenku ne lähti vegs.
heittää kepillinen std. slg. virtsata
heittää kirves kaivoon ark. luopua yrityksestä, antaa periksi, luopua toivosta Ei ny vielä heitetä kirvestä kaivoon, jos se vaikka ens kerralla onnistuu. Suomen joukkue on kyllä jo heittäny kirveen kaivoon. – A ceda. A renunța. A nu mai avea nicio speranță.
heittää koodia ark. kirjoittaa tekstiviesti
heittää kuplettii std. slg. laulaa
heittää latta, laatat, laattaa std. slg. oksentaa Joku oli heittäny laatat kioskin eteen. Mulloli karsee krapula, mä heitin laattaa koko aamun. Gimmat heitti laattaa rabassa. A vomita.
heittää latvasta std. slg. vähäjärkinen, tyhmä Sillä alko jo heittää latvasta.
heittää legendaa std. slg. jutella niiitä-näitä, sepittää juttua, kertoa juttuja, valehdella Oli tosi hauskaa vaan juoda kaljaa ja heittää legendaa. Älä usko ton Villen juttuja, se vaan heittää legendaa. A vorbi de una, de alta. A pălăvrăgi.
heittää leijaa std. slg. alat. piereskellä Vittu minkä leija äijä heitti!
heittää lusikka nurkkaan std. slg. kuolla, heittää veivinsä Mummo heitti lusikan nurkkaan. Siilon me ollaan kaikki jo heitetty lusikka nurkkaan. Sinä kesänä Masa heitti lusikan nurkkaan. – A muri.
heittää läppää std. slg. jutella, puhua, kertoa juttuja, laskea leikkiä, kertoa vitsejä, vitsailla, heittää huulta, jutustella Helppoo se on heittää läppää siin vieres, ku toiset tekee hommat. – A se întreține cu ceilalați. A pălăvrăgi.
heittää menemään ark. heittää pois, hävittää, luopua omistusoikeudesta
heittää mäkeen slg. heittää pois, menemään, pihalle Nää vanhat rojut pitäs kaikki heittää mäkeen. – A arunca afară.
heittää napaan std. slg. syödä Mä heitin sapuskat napaan ja menin koisii.
heittää nupista std. slg. vähäjärkinen
heittää papru std. slg. lähettää, postittaa
heittää perseet olalla std. slg. juoda juovuksiin Mennää illalla heittää perseet olalle.
heittää pihalle ark. heittää pois, ulos, menemään; ajaa pois, tiehensä Mä siivosin komerot ja heitin kaikki rikkinäiset vaatteet pihalle. Sit tuli valomerkki ja tarjoilija heitti meijätpihalle. – A arunca afară.
heittää piuhaa  1 slg. huum. myydä velaksi, esim. ottaa lätkää piuhalle, ostaa pilveä velaksi – A lua [droguri] pe datorie. 2 slg. ajaa pillurallia, ajaa kartsaa; ajaa ympäri kaupungin keskustaa vastakkaisen sukupuolen edustajia etsien ja tarkkaillen – A rătăci căutând partener/parteneră.
heittää päästä 1 ark. std. slg. huimaa, pyörryttää Nyt pitää istuu alas, alko heittää päästä. Heittääks sua päästä vai mitä sä heilut?A ameți. A i se învârti capul. 2 std. slg. olla sekaisin, vähäjärkinen, hullu Tolia naapurin äijällä taitaa vähän heittää päästä.
heittää rööki std. slg. antaa tupakka
heittää slangii std. slg. puhua slangia
heittää smäidät slg. sylkäistä
heittää sprägärit std. slg. pierasta
heittää talviturkki ark. käydä ensimmäisen kerran uimassa talven jälkeen Joks sä oot heittäny talviturkin pois? Mä heitin talviturkin jo vappuna mökillä. – A duce paltonu-n pod.
heittää tyhjää 1 slg. luistaa, toimia vasteetta Pysäytä kone – rattaisto heittää tyhjää! 2 slg. toimia heikosti, lakata toimimasta Heittääkö sulla pahastikin tyhjää? 3 ark. ymmärtää heikosti, lakata ymmärtämästä Heittääkö sulla pahastikin tyhjää?
heittää veivi (nurkkaan), heittää veivinsä, heittää henkensä (nurkkaan) std. slg. kuolla, potkaista tyhjää Älä mee sinne hullu, heität vielä veivis! Mä taidan kyllä heittää veivin ennen ku pääsen sinne lääkäriin. Ooksä kuullu et se meiän entinen ope on heittäny veivinsä? Ripan faija se sit stikkas veivin nurkkaan. – A muri.
heittää vitoset std. slg. kuolla Kosarin hurtta heitti vitoset ku annettii sille rotanmyrkkyy. – A muri.
heittää vodaa std. slg. sataa
heittää, antaa std. slg. lähde pois (kehoitus) Antaa heittää veks siit prätkän luota!
heitä homo voltti! std. slg. älä puhu pötyä!, onpas pitkästyttävää!
heivaa fasadiin std. slg. syödä, juoda Heivaas noi skruudit fasadii ….
heivata, heivaa 1 ark. std. slg. ajaa, viedä, siirtää; siirtämisestä, nostamisesta yms. siirtää syrjään, viedä pois Noi tavarat pitäs heivata ullakolle. Se kaatu niin pahasti, et se heivattiin paareilla pois. Heivata rojut ullakolle. 2 ark. std. slg. heittää Mä heivasin sen skoben lavalle ja lähin painaa himaan. 3 ark. std. slg. jättää, luopua jostain, jättää sikseen, hylätä Mä heivasin koko duunin, ku ei siit saanu ees rahaa. Ville on kuulemma heivannu sen muijan. Oli jo heivannut ne hommat. 4 std. slg. syödä, juoda
heko heko, heko-heko std. slg. teennäistä naurua, tekonaurun ilmauksena; ilmaisemassa ironista, vähättelevää tai epäilevää suhtautumista toisen puheeseen: joo joo, älä viitsi naurattaa Heko heko, olipa hyvä vitsi. Sähän voisit ostaa tän auton multa. – Heko heko, niin varmaan ostonkin. Ha! Ha! Râs forțat.
hekto huum. 100 gr hasista
hela 1 std. slg. koko, kokonainen 2 std. slg. (täysin) ohiheitto koripallossa Heititsä helat noin läheltä? 3. slg. puukko
hela hoito, helahoito ark. std. slg. (asia, tavarat) kaikkineen Hela [= koko] hoito; kokojuttu, koko kyseinen esine, asia tms. kyseinen asia kokonaan, kaikki siihen liittyvä, kaikki tyynni, koko roska koko hoito Mä onnistuin jotenkin tuhoomaan koko tiedoston, eikä auttanu ku kirjottaa hela hoito uudestaan. Se retki maksaa viiskyt euroo hela hoito, liput ja ruuat ja kaikki. Ei niitä romuja kannattanu korjata, mä vein kaatopaikalle hela hoidon. Paljo toi bungais, niinku helahoito? Cu tot tacâmul.
helapoliisi, patapoliisi leik. kotiemäntä – Gospodina.
helatiiden std. slg. koko ajan, yhtenään
helikopteri ark. urh. telinevoimistelussa: pihtiliike; kumparelaskussa: eräänlainen pyörivä voltti
helisemässä std. slg. pulassa, vaikeuksissa Tiina on vielä helisemässä sen kundin kanssa. Matsi meni tosi huonosti, me oltiin koko ajan ihan helisemässä. Mä olin ihan helisemässä sen kersan kanssa.
helistä ark. olla ahdingossa, pulassa, pinteessä, vaikeuksissa Olla helisemässä. Opettaja oli helisemässä villin luokkansa kanssa.
helkatti ark. lievähkö kirosana Hyi helkatti! Älä helkatissa!Drace!
helkkari ark. std. slg. alat. lievähkö voimasana, lievä kirosana, hemmetti, hiivatti; lievä kirosana (< helvetti) vezi Imprecațiile finlandezilorVoi helkkari sun kanssas. Mist helkkarist mä sen tiedän? Mitä helkkaria! Totta helkkarissa! Helkkarin kallis. Älä viitti huutaa niin helkkaristi. Ville on helkkarin hyvä jätkä. Drace!
helkkarinmoinen ark. std. slg. alat. vahvistussanana: aika, melko, hitonmoinen, perhananmoinen Helkkarinmoinen kiire.
helkkaristi ark. alat. helkkarin paljon, kovaa tms. hitosti, perhanasti Satoi niin helkkaristi. – Al dracului de...
helkutti ark. alat. lievähkö kirosana, helkkari Voi helkutti sun kanssas! Voi helkutti! Painu helkuttiin!Drace!
hellanlettas ark. hyväilysana hellittelysana pienelle lapselle tms.; myös ironisesti Voi hellanlettas, kun on söpö tyttö! Hellanlettas sentään, pitääkö siellä armeijassa sitoo kengännauhatkin itse?Drăguțul de el.
hellanrengas, hellanrinki ark. hellanrinki vanhoissa puuliesissä käytettyjä rautarenkaita, joilla keittoaukkoa voi säätää – Discurile ochiului plitei (la mașina de gătit cu lemne).
hellapoliisi std. slg. leik. määräilevästä vaimosta, pirttihirmu, kotihirmu, hallitus, muija – Gospodina.
helle std. slg. ahdinko, pula Mä olin ihan helteessä niiden kakrujen kanssa.
hellevaroitus u.s. (2010) säätiedotuksen yhteydessä annettava virallinen varoitus odotettavissa olevasta kovasta helteestä (Ilmatieteen laitoksen uusi palvelu)
hellurei leik. riehakas huudahdus, tervehdys tavattaessa tai erottaessa Hellurei, nyt mennään! Hei! – No hellurei! Pitkästä aikaa!
hellää std. slg. hellittää Hellää jo!
hellätä ark. hellittää Hellätä köysiä. Hellätä vauhtia. A slăbi [strânsoarea]. A da drumul. A micșora.
helma auto. auton helmapelti Tos kärryssä on helmat ihan ruosteessa. Ruosteiset helmat.
helmee std. slg. ihanaa! hienoa! upeeta!
helmi ark. upea, mahtava, hieno
helpata slg. auttaa, jelpata Voisiks sä helpata mua vähän tän laatikon kanssa? Tulkaa ny joku helppaamaan!
helpotus ark. eriö, huusi, huussi, hyyskä, käymälä, pikkula, puucee, puusee, toilet, toiletti, ulkohuone, ulkohuussi, ulkohuusi, ulkovessa, WC, vessa
helppi slg. apu, neuvo (tietokoneongelmissa) Mä tarttisin vähän helppiä tän ohjelman kanssa. Netissä on yks hyvä sivu, josta saa helppiä.
helppiä slg. auttaa, helpata, jelppiä Helppikää nyt, pliis!
helppo 1 ark. joka ei tuota vaikeuksia, yksinkertainen ymmärtää, ei työläs, ei vaikea Leipä ei ollut helpossa elannon hankkiminen ei ollut helppoa. Mennä helppoon tulla helposti petkutetuksi, mennä halpaan. 2 ark. seksuaaliseen kanssakäymiseen suostuvainen
helppo nakki ark. helppo juttu, helppo asia, helppo tehtävä Ne pääsykokeet ei ollukaan ihan helppo nakki. – Treabă ușoară.
helppoheikki halv. kulkukauppias, kaupustelija; supliikki ja äänekäs torikauppias; henkilö, jota ei pidetä pätevänä, jota ei oteta vakavasti omalla alallaan Tommosilta helppoheikeiltä ei kannata ostaa mitään. Sekin helppoheikki on olevinaan joku konsultti. – Vânzător ambulant. Om lipsit de încredere.
helppoon, menee std. slg. tulla huijatuksi, petetyksi Menitsä helppoon?
helskutti ark. lievähkö kirosana Mitä helskuttia! Älä helskutissa!
helssaa std. slg. tervehtiä, käydä tervehtimässä jtkn Kävin helssaamas Kaidee lasaretis.
helteessä slg. pulassa, vaikeuksissa, helisemässä Mä oon noiden lasten kanssa ihan helteessä, kun ne ei tottele millään.
heltii std. slg. saada
helttaan, heittää, stikkaa std. slg. juoda
helvetin std. slg. (korostussana) erittäin, tms.
helvetillinen alat. helvetinmoinen, helvetin kova, paha tms. Mutsi nosti helvetillisen metelin, ku mä tulin kotiin.
helvetin hyvä std. slg. erinomainen
helvetin kuusessa alat. karkea ilmaus: jossain epämääräisessä paikassa, kaukana, missä tahansa, kuusessa Sit bensa loppu, ku me oltiin jossain helvetin kuusessa. Vie se koiras helvetin kuuseen siitä räkyttämästä! Mistä helvetin kuusesta toikin tänne ilmesty?La mama dracului.
helvetin kuustoista std. slg. (voimasana) vezi Imprecațiile finlandezilor
helvetinmoinen ark. voimakkaana vahvistussanana: pirunmoinen, saatananmoinen, helvetillinen Helvetinmoinen metakka. Kyllä on helvetinmoista touhua!
helvetisti ark. std. slg. erittäin paljon, kovaa, pirusti, saatanasti, hitosti Sattui niin helvetisti. Siäl oli jengii nii helvetisti.
helvetti 1 alat. karkea kirosana, helvatti, hemmetti Voi helvetti! Voi helvetin kuustoista! Kaikki meni päin helvettiä. Missä hevon helvetissä sä oot ollu? Älä osta sitä, se on helvetin kallis. Hävettää ihan helvetisti ne viimeöiset sekoilut. Voi helvetti! Mitä helvettiä tämä tarkoittaa? Kaikki meni päin helvettiä. Painukoon helvetin kuuseen [= tiehensä, matkoihinsa]! Helvetin hyvä. Se on helvetin vale! 2 ark. iron. Ostoshelvetti, ostohelvetti kauppakeskus tms. 3 kans. ark. Kylmä kuin ryssän helvetissä.
hely tav. mon. halv. koruista
hemmetinmoinen ark. lievähkönä vahvistussanana: hitonmoinen, helkkarinmoinen Hemmetinmoinen sotku.
hemmetisti ark. hemmetin paljon tms. hitosti, helkkaristi Hemmetisti töitä.
hemmetti ark. lievähkö kirosana, helkkari, hiivatti Voi hemmetin hemmetti tätä vesisadetta! Mis hemmetis sä oot ollu? Mulla on hemmetin kiire. Mulla on ollu täs ihan hemmetisti hommia. Totta hemmetissä! Kaikki menee päin hemmettiä.
hemmo ark. std. slg. mies, poika, kaveri, heppo, jannu, tyyppi, henkilö Ville on kova hemmo tekemään bisnestä. Tunneks sä tota hemmoo tuolla? Täällä on rampannu koko päivän jotain hemmoja remonttia tekemässä. Pari hemmoo tuli siihe notkuu…
hemp huum. hasis
hempukka halv. kevytkenkäisestä nuoresta naisesta
hemttaa std. slg. hakea, noutaa
hen u.s. ( 2012) naista tarkoittava 3. persoonan pronomini (engl. she) Leevi Lehdon uudessa James Joycen Ulysses‑teoksen suomennoksessa. Sanaa on ennenkin esitetty samaan tarkoitukseen suomen kieleen. (Ruotsissa taas on viime aikoina pyritty sukupuolineutraaliin käytäntöön siten, että mm. eräissä lastenkirjoissa viitataan molempiin sukupuoliin uudispronominilla hen.)
hengaa, hengata; hengailla, hengailee 1 std. slg. seurustella jonkun kanssa, treffailla, oleilla – A fi cu …; a se ține cuMä hengailin kesän sen naapurin gimman kanssa. Mä hengasin vähän aikaa yhden jätkän kanssa, mut ei siitä mitään tullu. 2 std. slg. Ei pentujen pitäs hengailla tommosissa porukoissa. – A fi în compania/gașca cuiva. 3 std. slg. kuljeskella, hengailla, oleskella, oleilla, roikkua mukana, luudailla, pyöriä kaupungilla; kulkea Hengailetsä viel Steissil? Mennäänks rannalle hengailemaan? Hengailtiin kauppakeskuksessa. Ei meillä mitään tekemistä ollu, kuhan vaan hengattiin ympäriinsä. A umbla brambura. 4 std. slg. olla päällä, roikkua jskn Rotsi hengas mun harteillaA-i sta pe cap.
hengelle hupaa slg. hengenvaarallista Välillä tuntuu, et kyllä toi liikenne on hengelle hupaa touhua. Periculos de moarte.
hengentuote iron. henkinen tuote, vars. kirjallinen teos
hengetön ark. sb. hiusneula
hengittää niskaan ark. seurata, vahtia, painostaa Vaikka mä kuinka juoksin, nii se äijä vaan hengitti niskaan. Yritä siinä sitten tehä töitä, ku pomo hengittää niskaan koko ajan. A-i sufla în ceafă. A-i pune sula-n coaste.
henkari, henkkari, henkkarit            1 std. slg. henkivakuutus 2 std. slg. henkilöllisyystodistus, henkilötodistus Ne oli yhen dorkan henkkarit. 3 ark. std. slg. vaateripustin Paa se takki siihen henkariin. Kaapiss ei ollu muuta ku tyhjiä henkareita. 4 std. slg. henkisavut tupakasta
henki ark. innostus, inspiraatio Olla henkeä täynnä. Hänellä on henki päällä.
henki pihisee slg. olla elossa Kyllä siinä ukossa vielä henki pihisee. Mä meinaan pitää hauskaa niin kauan ku henki pihisee. – A fi în viață. A respira.
henki päällä slg. olla motivoitunut, innostunut Nyt tehään tää homma kerralla loppuun, ku on kerran henki päällä. Joukkueella oli tosi hyvä henki päällä. – A fi entuziast.
henkikulta leik. henki
henkilökohtainen ongelma leik. alkoholiongelma – Acoolism.
henkilöskanneri, alastonskanneri u.s. (2010) lentokenttien turvatarkastuksessa käytettävä, matkustajan alastomana näyttävä kuvauslaite
henkilöstövalmentaja ark. yrityksen työntekijä tai konsultti, jonka tehtävänä on tehostaa työtä mm. henkilösuhteita ja työoloja parantamalla
henkilötodistus, henkkarit ark. henkilökortti, henkilöllisyystodistus
henkimaailma ark. käsittämätön, outo, vaikeasti selitettävissä oleva asia tms. En mä tiedä miks me hävittiin, se oli ihan henkimaailman asia. Toi politiikka on mulle ihan henkimaailman juttu. Välillä nää on vähän semmosia henkimaailman hommia näitten tietokoneitten kanssa.
henkireikä ark. henkisen terveyden kannalta erittäin merkityksellinen aika, tapahtuma tai paikka Tasavallan presidentin Mauno Koiviston mukaan liikuntaharrastus ja erityisesti lentopalloilu on ollut hänelle tärkeä henkireikä viimeiset 60 vuotta. (mtv3 7. 3. 2011); Netti on mulle henkireikä ulkomaailmaan. (päihdelinkki. fi keskustelussa arjessa pärjäämisestä. Nuorten naisten piiri on henkireikä (omalähiö. fi)
henkiriepu leik. hengestä
Henkka ja Maukka ark. std. slg. Henkka, vaateliike Hennes&Mauritz Mä ostin tän Henkast ja Maukast.
henkkari, henkkarit ark. slg. henkilöllisyyspaperit, henkilötodistus: passi, ajokortti, paperit Onks sulla henkkarit mukana? Pankissa kysyttiin henkkareita. Villen pikkuveli meni sen henkkareilla ravintolaan. Poliisit halus nähdä mun henkkarin.
henk-koht std. slg. henkilökohtaisesti
henkonen, henkoset leik. ark. tav. mon. henkisavut, (tupakan)savun vetäminen henkeen ark. vetää henkisavut vetää tupakoidessa savua henkeensä Vetää henkoset. Kun mä vedin ekan kerran henkoset, meinas tulla yrjöt. Anna mulle yhet henkoset! Vedä kunnon henkosia äläkä haudo sitä sätkää. Sit mä vedin viime s en henkosen ja tumppasin. Heti epäillään narkkariks, vaikka ei ois henkostakaan vetäny.
henkselit, henskelit ark. std. slg. olkaimet, housunkannattimet, viilekkeet; kannatushihnat; X:n muotoinen yliviivaus, joka merkitsee poistamista, kieltoa tai hylkäämistä Yhteen väliin ne oli muotia, semmoset karseet henkselit. Se lapsi meinas juosta auton alle, mut sit sen äiti sai haalarin henkseleistä kiinni. Opettaja veti vaan kylmästi henkselit koko sivun yli. Miks tässon henkselit, eiks tää muka kelpaa?
Hennes ark. ks. Henkka ja Maukka, vaateliike Hennes&Mauritz
hennoa ark. raaskia
henksu std. slg. henkilötodistus
hep ark. alkamis- t. lopettamismerkkinä, jonkin tapahtuman alkamista tai lopettamista ilmaisemassa Yks, kaks, koi, hep! Paikoillenne, valmiit, hep! Hep, riittää jo! Joka haluaalisää, huutakoon hep. Joko riittää? – Hep! Jos jollain on jotain kysyttävää, huutakoon hep! Kytkin johdot ja hep, moottori hyrähti käyntiin.
hepa, heppa std. slg. hevonen
hepnaadi, hepnadi std. slg. ällistys, ällikkä, hämmennys, hämmästys Urpo otti hepnaadit ku se hittas muijasa siel.
heppanen std. slg. hevosvoima Mun peräprutku on vaan sellanen pariheppanen.
hepene halv. tav. mon. naisten (hienoista, kevyistä) vaatteista, asusteista tms.
hepo 1 ark. ylät. hevonen hevonen, heppa Mikä tän hepon nimi on? Tota hepoo kannattaa veikata seuraavassa lähdössä. 2 alat. Ei välittänyt hevon paskaa, hevon vittua koko asiasta. 3 std. slg. huum. heroiini Ooksä koskaan vetäny hepoo? Noi hepon käyttäjät pitäs kaikki panna linnaan.
heppa 1 last. etenkin lapsille puhuttaessa: hevonen, hepo, humma, polle Ei se oo mikään heppa, se on poni. Ooksä koskaan ratsastanut tolia hepalla? 2 leik. hevosvoima Montako heppaa sun autossa on?
heppi std. slg. penis Sullon vetskari auki, hyvä ettei heppi näy. Sit sielpusikos oli joku pervo heppi kädessä.
hepponen std. slg. kevyt, vähäarvoinen, vähäpitoinen Sil oli aika hepposet perustelut.
heppu, heppuli ark. std. slg. kaveri, kundi, jätkä; mies, poika, kaveri En mä tuntenu paljo ketään, no oli siel yks tuttu heppu. Tiina lähti jonkun hepun mukaan. Mitäköhän heppuleita noikin on? Lähes heppu himaas goisiin siitä.
hepreaa, hepreää ark. std. slg. täysin käsittämätöntä, vaikeaselkoista Tää käyttöohje on mulle täyttä hepreaa. Noi lakikirjat on kyllä hepreaa tavallisille ihmisille. En mä tajuu fysiikasta mitään, se on ihan hepreaa.
hepsankeikka std. slg. turhamainen tyttö, kevytkenkäinen
hepuli 1 std. slg. kiihtymys, raivokohtaus, suuttumiskohtaus, hätääntyminen, hermokohtaus raivosta Mikä hepuli sulle ny tuli? Kauhee hepuli tommosesta pikkujutusta. Älä ny ota hepuleita! suuttua, hikeentyä, hermostua. Se sai sit ihme hepulin ja lähti menee. 2 std. slg. yllätyksestä tai naurusta; naurukohtaus Saada hepuli saada hervoton naurukohtaus Älä helkutti säikyttele tolia tavalla, mä sain melkein hepulin! Tiina vaan nauro ja itki ihan hepulissa.
hepuli, tulla, saada ark. suuttua, hikeentyä, hermostua
Hera std. slg. Helsinki, Hermanni
herja 1 ark. pilapuhe leikkipuhe, vitsi, huuli Nehän otti sen jutun ihan tosissaan, vaik se oli pelkkä herja. Mä kuulin tänään yhen tosi hyvän herjan. Heittää herjaa. Ohjelmassa esitettiin suomalaisista rajua herjaa terävää irvailua, rienausta. 2 atk. vikailmoitus tietokoneessa Aina ku mä yritän asentaa tätä ohjelmaa, siihen tulee joku herja.
herjaa, heittää std. slg. pilkata, ivata; puhella pilapuheita, moittia pilailllen Kävitsä tosiaan heittää sille portsarille herjaa?
herjata slg. tietokoneesta: antaa vikailmoitus Mitä tää kone taas herjaa?
herjetä 1 ark. ruveta, käydä, tulla jksik; ruveta, ryhtyä tekemään jtak Herkesi puheliaaksi. Oli herjennyt juomaan. 2 ark. lakata, tauota. Herkesi hetkeksi työskentelemästä. Herkesi puheliaaksi. Keskustelu oli herjennyt. Sateen herjettyä. 3 ark. ratketa, saada ratkaisu, päättyä, selvitä. Riita, asia ratkesi myönteisesti. Tänään ratkeaa, kuka on voittaja. Pesäpallomestaruus ratkesi. Oli herjennyt juomaan.
herkistellä ark. urh. kevyestä viimeistelyharjoittelusta. Painijat herkistelevät viikon leirillä ennen kisoja. Ennen kisoja ei saa harjotella kovaa, vaan pitää herkistellä. A se pregăti sufletește. 2 ark. esittää jtak herkästi, luoda herkkä tunnelma tms. tehdä jotakin herkästi, luoda herkkä tunnelma, tunnelmoida, olla herkkänä Me tanssittiin hitaita ja herkisteltiin vähän. Äiti ja isä herkisteli vanhojen valokuvien kanssa. Loppunumerossaan pianisti herkisteli suoraan yleisönsä sydämeen. A emoționa. A se emoționa.
herkistely ark. herkisteleminen
herkkis ark. herkkä, tunteellinen Jore on aika herkkis. Jore puolustaa kuutteja ja laskee tähtiä.
herkkua ark. mukavaa, hauskaa Tää uus tietokonepeli on kyllä pikkujätkille herkkua. On se pitkän päivän päälle herkkua, kun pääsee sohvalle makaamaan. Ei opiskelu aina oo mitään herkkua. Ei se ollu mitään herkkuu seistä siellä koko päivä kaatosateessa.
herkkumutteri std. slg. miehen sukupuolielin
herkkuparru std. slg. penis
herkkuperse 1 std. slg. alat. hyvännäköinen, kiihottava takapuoli; kiihottava mies tai nainen Sil muijalla on oikee herkkuperse. Me istuttiin terassilla ja kytättiin kundien herkkuperseitä. 2 std. slg. halv. herkuttelusta, etenkin makeasta pitävä henkilö, perso makealle Se on semmonen herkkuperse, et se syö vaikka koko pöydän tyhjäks.
herkkä std. slg. hauska, mukava (ihminen)
herkullinen ark. Herkullinen, herkullisen näköinen [= hemaiseva] typykkä.
herkut leik. erikoisominaisuudet, lisävarusteet (autossa) Pikkuveljen koneessa on kaikki maholliset herkut. Onks tää pelkkä vakiomalli vai onks täs jotain herkkuja? Osta tästä vähän käytetty bemari kaikilla herkuilla!
hermari std. slg. hermostuminen, hermoromahdus
hermis slg. hermafrodiitti
hermo, hermo renaa ark. std. slg. hermostuttaa Tuo tyyppi ottaa minua hermoon hermostuttaa minua, ärsyttää minua. Olla hermona hermostunut, jännittynyt. Faijal o alkanu hermo renaa.
hermolepo ark. leik. psyykkinen lepo, rentoutuminen Nyt on ollu niin kiirettä, et pieni hermolepo olis paikallaan. Sä taidat olla hermolevon tarpeessa. Mulle tommoset pikku remonttihommat on oikeestaan pelkkää hermolepoa.
hermona, käy; hermoo, revittää ark. std. slg. olla hermostunut, hermostuneena Tiina on ihan hermona, ku sillä on ne pääsykokeet. Se vaan käveli hermona edestakasin. Faija oli kävi hermona ku pikkubroidi födas.
hernari 1 std. slg. hernekeitto, hernesoppa 2 std. slg. herneputki, hernepyssy
herne std. slg. ryyppy
herne nenässä, herne nenään std. slg. leik. hermostuneesta, vihaisesta henkilöstä; harmittaa, olla ärsyyntynyt Ei tota tyyppiä kestä kukaan, ku siilon koko ajan herne nenässä. Pomo taas rähjäs herne nenässä. kuv. ark. Vetää herneet nenäänsä. A-i sări țâfna. Arțăgos, cu capsa pusă.
hernesoppa ruok. ark. hernekeitto
herpaantua ark. hermostua, suuttua Naapurin äijä herpaantu ihan totaalisesti. Älä ny herpaannu!
herppi ark. terraarioharrastajien termi, herppi viittaa sammakkoeläimiin ja matelijoihin
herra(n)jumala slg. voimakasta hämmästystä, suuttumusta, hätää tms. ilmaiseva huudahdus Voi herranjumala! Herranjumala sentään, ootko sä tullu hulluks! Tulkaa nyt herrajumala auttamaan!Doamne, Dumnezeule!
herrahissi leik. nopeasta etenemisestä uralla vars. poliittisin perustein
herrajeesus, herranjeesus slg. päivittelyä, hämmästystä, suuttumusta tms. ilmaiseva huudahdus; jeesus, jestas, jessus, herrajestas, herranjestas Herranjeesus, mitä sä oikein teet! Voi herrajeesus teidän kanssa! Voi herranjestas sentään! Koita ny herranjestas vähän rauhottua. Herrajestas, eihän tota usko kukaan! Doamne, Dumnezeule!
herran kukkarossa (kuin) kans. turvassa, suojassa En mä viittiny ees panna ovea lukkoon, ku mehän ollaan täällä ku herran kukkarossa. Tiina elää ku herran kukkarossa, ku sen isä vaan maksaa kaikki laskut. – Ca în sânul lui Avram.
herranen leik. iron. sb. puhuttelusanana
herraskainen leik. herrasväkeen vivahtava, hieno, hienosteleva
herrasväki iron. yl. jstak pienehköstä ryhmästä
herska huum. heroiini
Hertsika, Herttis std. slg. Herttoniemi
hertta korttip. maa jonka tunnus on punainen sydän; tämän maan kortti Hertta on valttia. Löi hertan pöytään. vrt. herttakuningas; herttarouva Löi herttarouvan pöytään. herttaässä Pelaajalle jäi herttaässä käteen.Cupă, inimă.
herttileidi std. slg. (huudahdus) No herttileidi sentään, nyt mä todella mokasin.
Heru, Heruli std. slg. Hermanni Luudasin sit himaan Herulin kautta.
Herulin humut std. slg. Hermannin kaverit
heruta ark. sanan heruttaa nopean yleistymisen myötä heruta on levinnyt myös muihin yhteyksiin, pääasiassa se tarkoittaa saada: meitsi herutti mutsilt hyvät hillot on käyttökelpoinen lausahdus kun joku on saanut äidiltään mielestään riittävän summan rahaa.) Älä heruta työnantajalta. Kreikalle ei heru enää helpotuksia.
heruttaa 1 ark. slg. kun joku henkilö esim. tarjoaa seksiä toiselle henkilölle, antaa pillua/munaa Sehän heruttaa mulle! Hei neidit!! Heruisko!! 2 ark. slg. yrittää saada seksiä vastakkaiselta sukupuolelta Pillun heruttaminen on taitolaji. 3 ark. slg. joskus myös hakea vastakkaisen sukupuolen huomiota
hervoton ark. std. slg. vahvistussana: tosi hyvä, uskomaton, mainio, mahtava, ihmeellinen, kummallinen, fantastinen, hillitön, posketon Sun täytyy nähä se, se on hervoton leffa. Jätkä kerto ihan hervottomia juttuja. Se on hervottoman hauska tyyppi. Hervoton tyyppi. Kertoi hervottomia juttuja. Hervoton munkki, bulla.
Hesa 1 ark. std. slg. Helsinki, varsinkin ulkopaikkakuntalaisten puheessa Pitäs mennä käymään Hesassa. Lähteeks se laiva Hesasta vai Turusta? Ennen Hesa oli Hesa, … Stadi tuli vast 40-, 50 -luvulla. 2 std. slg. Helsingin Sanomat
hesalainen ark. std. slg. helsinkiläinen, varsinkin ulkopaikkakuntalaisten puheessa Ei oikeet hesalaiset oo leuhkoja. Täällä kävi jotain hesalaisia tyyppejä. Se on hesalainen firma.
Hesa 1 ark. std. slg. Stadi, Helsinki 2 ark. std. slg. Helsinginkatu
Hesari ark. std. slg. Helsingin Sanomat-lehti Ooksä lukenu tän aamun Hesaria? Mä luin Hesarista yhen hyvän jutun.
Hese ark. std. slg. Hesburger
hespa, hesta, hesti, hestika std. slg. hevonen
hespaskabat std. slg. hevoskilpailut
Hespis std. slg. Hesperiankatu
hessu std. slg. poika
het ark. kans. heti
hetale 1 std. slg. halv. (vars. liehuvista) vaatteista 2 std. slg. ilotyttö
hetero ark. heteroseksuaali, heteroseksuaalinen
heti kärkeen ark. heti, heti alkuun, heti kättelyssä, ensimmäiseksi No mähän mokasin heti kärkeen, ku en osannu vastata ekaan kysymykseen. Eiköhän juoda ne kahvit heti kärkeen. – Imediat. Înainte de toate.
heti kättelyssä ark. std. slg. heti, heti alkuunsa, aivan alussa, heti kärkeen Mä näin heti kättelyssä, et se auto ei kauaa kestä. Jätkä hikeentyjo heti kättelyssä. Mä tein sille selväks heti kättelyssä kuka on kuka. Imediat. Înainte de toate.
hetikohta ark. melkein heti, hyvin pian
hetimmiten ark. pikimmiten, mahdollisimman pian
hetkauttaa ark. kiinnostaa, liikuttaa, hätkähdyttää Kyllä se onnettomuus vähän hetkautti. Tuskin se ketään hetkauttaa, äänestin mä tai en. Ei tommonen pikku sade ketään hetkauta. Tiinaa ei sen kundin jutut pahemmin hetkauttanu. Se ei heitä paljonkaan hetkauttanut.
hetkuttaa 1 ark. murt. heiluttaa, ravistaa 2 ark. murt. kammeta edestakaisin, nuljuttaa
hetu ark. lyh. henkilötunnus
hetulaa, heittää std. slg. puhua rennosti, puhua palturia
hetulaan, heittää std. slg. syödä tai juoda
hevari ark. std. slg. hevy-musiikin ihailija, hevimusiikkifani, heavy rockin harrastaja Mä olin ennen tosi kova hevari. Hevareill on melkein vaan mustat vaatteet.
hevi 1 ark. hevimusa, heavy metal, raskas rock, heavy rock -musiikki Villen pikkuveli ei kuuntele mitään muuta ku heviä. Mä diggaan hevistä. 2 ark. HeVi hedelmä-vihanesosasto – Sectorul de legume-fructe. 3 std. slg. vakava, tosi hyvä, rautainen
hevibändi  ark. hevirockia soittava bändi
hevijuuseri, HC-käyttäjä ark. std. slg. runsaskäyttäjä, runsaasti käyttävä, sivustolla ahkeraan vieraileva
hevon slg. < hepo vahvistussanana karkeiden kirosanojen ja solvausten yhteydessä Mä en tajunnu sen jutuista hevon helvettiä. Ne festarit on jossain hevon helvetissä. Painukaa kaikki ny siit hevon kuuseen! Naapurin äijä tuli siihen jauhamaan jotain hevon paskaa. Mitä säkin siin selität, vaikket tiedä koko jutusta hevon persettä? Voi hevon vittu, mikä muija! Siis mitä hevon vittua tää nyt tarkottaa?
hevonen ark. hevosvoima; urh. voimistelussa: nelijalkainen nojateline Epäonnistui hevosella.
hevonkuusessa, hevonnäre std. slg. kaukana (Stadista, esim. Espoossa) Se flyttas jonneki hevonnäreeseen, jonneki Tapiolaan.
hevosenlihakohu u.s. (2013) kohu, joka nousi monissa maissa, kun havaittiin, että hevosenlihaa oli myyty muuna lihana
hevoshullu ark. hevosista erittäin kiinnostunut, innokas hevosten harrastaja
hevoskuormittain leik. hyvin paljon, hevoskuormamäärin
hevostella 1 std. slg. harrastaa ratsastusta, hevosurheilua; työskennellä hevosten parissa No vapaaaikana mä hevostelen tai käyn lenkillä koirien kanssa. Mä oon hevostellu jotain viis vuotta. Käytiin Tiinan kanssa viikonloppuna talleilla vähän hevostelemassa. 2 ark. std. slg. rehennellä, ylpeillä, mahtailla, isotella, haastaa riitaa Älä jätkä hevostele! Punttisalilla on joskus semmosta porukkaa, että ne hevostelee painojen kanssa.
hevosyskä ark. kova yskä Onpas sinulla oikea hevosyskä!
hiblaa std. slg. kopeloida
hidas huum. heroiini, herska, hevonen, hepo, heppa, polle, polska
hidas sytytys leik. hidas tajuaminen, oivallus, järjenjuoksu, asian ymmärtäminen hitaasti Miten sulla voi olla noin hidas sytytys? Sillä on sitten hidas sytytys. Anteeks, mullon vähän hidas sytytys tänään. – Încet la minte. Care pricepe greu.
hidaskassa u.s. (2011) kiireettömän kassa‑asioinnin mahdollistava palvelu eräissä marketeissa
hide std. slg. mukava, hauska
hieho std. slg. nuori nainen, tyttö
hiekkis ark. std. slg. hiekkalaatikko Lähin hiekkis oli Torkkelinpuistossa.
hienohelma leik. hienostelevasta (nuoresta) naisesta Eihän niille hienohelmoille mikään kelpaa.
hiesu, hieta, sandi ark. hiekka
hietalisko u.s. (2014) Suomessa ennen tuntematon, Turun seudulla keväällä 2014 havaittu sisiliskoa suurempi lisko
Hietis, Hietsu ark. std. slg. Hietalahti, Hietaranta, Sandis, uimaranta Helsingissä Skidinä käytii hietsussa simmaamassa.
hiffata, hiffaa 1 std. slg. tietää 2 std. slg. huomata, älytä, ymmärtää, keksiä, havaita, viitsiä Mä en meinannu hiffata millään, miten sen oven saa auki. Hiffaat sä, mitä mä tarkotan? Hiffasitsä miten se tapahtu. 3 std. slg. uskaltaa Mä en hiffaa mennä himaan.
hifistelijä ark. slg. ihminen joka omistautuu teknisten uutuuksien tutkailuun ja hankintaan, yleisempi merkitys: snobi, myös: ruokahifistelijä jne.
hifistellä ark. slg. noudattaa pikkutarkkuutta, pyrkiä äärimmäisen viimeisteltyyn lopputulokseen, varustetasoon tms.; hienostella Hifistelee ruuanlaitossa. Mökillä ei kannata hifistellä.
hifistely ark. slg. ks. hifistellä
hifistelyä ark. slg. harrastus- tai viihde-elektroniikka välineiden keräily ja ihailu ja niistä nautiskelu.
higari, higu std. slg. tosi yritteliäs erittäin yritteliäs (erit koulussa) (> hikipinko)
Higgsin bosoni, Higgsin hiukkanen u.s. ( 2012) fysiikan teorian ennustama alkeishiukkanen, jollainen ehkä löydettiin hiukkaskiihdyttimellä heinäkuussa 2012
high huum. huumausaineen vaikutuksen alla
hiha 1 ark. Hänellä on ruista hihassa hän on voimakas. Ehdotuksia tuli kuin turkin hihasta runsaasti, solkenaan. Hihasta vedetty [= umpimähkäinen, valmistelematta annettu] vastaus. 2 huum. käsivarren laskimo
hihaan, tarttuu std. slg. näpistää, varastaa
hihansa, polttaa std. slg. hermostua
hihasta, vetää std. slg. tuoda yllättäen esille
hihat heilumaan ark. std. slg. panna vauhtia, toimia ripeästi, nopeasti Nyt vaan hihat heilumaan! Äkkiä me saadaan se valmiiks, ku vaan pistetään hihat heilumaan. – A sufleca mânecile.
hihat palaa, polttaa hihat ark. std. slg. suuttua, kiivastua, menettää malttinsa, hermostua, ärsyyntyä, ottaa pultit: Multa paloi hihat kun kuulin siitä. Siltä paloi hihat, se poltti hihansa hän menetti malttinsa, kimmastui, poltti päreensä. – A se enerva.
hihhuli, hihuli std. slg. halv. lahkolainen, (jyrkkä) lestadiolainen; tiukasti uskossa oleva henkilö, uskovainen; kiihkoilija, intoilija, aktiivinen uskovainen; jonkin aatteen kiihkeä kannattaja; haihattelija, taivaanrannanmaalari Hihhulit soitti ovikellooja halus puhuu Jeesuksesta. Kaupungilla oli joku mielenosotus ja kadut oli täynnä hihhuleita. Eihän se hihhuli ees voi syödä samaa ruokaa ku muut ihmiset.
hihhuloida std. slg. intoilla, kiivailla; riehua, heilua, hillua Sit siihen tuli joku ämmä hihhuloimaan, et täällä on kuulkaas tupakanpoltto kielletty. Kyllä siellä rokkijuhlissa taas hihhuloitiin!
hihkua, hihkuu std. slg. huutaa riemusta
hihna ark. täydessä vauhdissa työ tms. Iso hihna päällä.
hihna luistaa slg. järki pettää, sekoaa Tolia naapurin ukolla taitaa vähän hihna luistaa. Nyt täytyy päästä juhlimaan tai alkaa iso hihna luistaa. – Nu e în toate mințile. A simți că înnebunești.
hihuu slg. innostusta ilmaiseva huudahdus Hihuu, ja nyt mennään!
hiidenkiuas kans. ark. geol. pronssikautisen haudan peittävästä kiviröykkiöstä
hiidenkivi kans. ark. geol. jääkautinen siirtolohkare
hiihdin leik. suksi
hiihtis std. slg. hiihtoloma Koska teilpäi on hiihtis?
hiihtää std. slg. kävellä hitaasti, kävellä laahaavasti, laahustaa, häipyä vähin äänin; kävellä nopeasti Sit me lähettiin pikku hiljaa hiihtämään kotiin päin. Mitä sä hiihdät, oota vähän!
hiilari, hiilarit ark. slg. hiilihydraatti Saako laihduttaja syödä hiilareita?Glucid, glucide
hiilenä slg. olla vihainen, raivoissaan Valmentaja oli ihan hiilenä, ku me hävittiin.
hiilestyä slg. suuttua, hermostua, kimpaantua Naapurin äijä vähän hiiesty, ku me pidettiin bileet. Ei nyt noin pienestä kannata hiilestyä.
hiilihappokorkki u.s. (2016) virvoitusjuomakorkki, pulloon kiinnitettävä korkki, jota kääntämällä siitä vapautetaan hiilihappo (ja makuaineneste) pullossa olevaan veteen
hiilijalanjälki, hiilipaino kuv. u.s. (2010) yksilön tai yhteisön kulutuksen tai tuotteen valmistamisen ja sen elinkaaren aiheuttama hiilidioksidipäästöjen määrä, ilmastopaino
hiillostaa 1 ark. grillata, pariloida, kypsentää ruokaa hiilloksen loisteessa 2 ark. painostaa kertomaan tai tekemään jotain, ahdistaa, painostaa kysymyksillä Pomo hiillosti, että tää työ pitäs saada äkkiä valmiiks. Älä yritä hiillostaa mua!
hiiltyä, hiiltyy ark. std. slg. menettää malttinsa, ärsyyntyä, suuttua, hermostua, kimpaantua, räjähtää, kiihtyä, kiivastua, hikeentyä Älä ny noin pienestä hiilly! Kai ny tommonen meteli saa kenet vaan hiiltymään. Hiiltyi ihan turhasta. Ku se alko hiiltyy, mä lähin kalppiin.
hiipena std. slg. hauska
hiipivä ark. hitaasti, huomaamattomasti etenevä
hiippailija ark. epäilyttävä kuljeskelija, hiippari
hiippailla, hiippailee ark. std. slg. hiiviskellä, hiipiä, kuljeskella, luikkia Mitä sä siin enää hiippailet, mee nukkumaan jo! Tuolla pusikossa hiippaili joku. Hiippailla nurkissa. Hiippaili karkuun. Mitäs sä tääl hiippailet, lähe himaas.
hiippailu ark. hiippaileminen
hiippakuntaa, vaihtaa std. slg. kuolla
hiippari 1 ark. std. slg. hiippailija, hiiviskelijä, kuljeskelija, kulkuri, jossakin luvatta liikkuva henkilö 2 ark. std. slg. omituinen, kummallinen ihminen, laittomilla tai epämääräisillä asioilla liikkuva henkilö Vartijat kävi kattomassa, mikä hiippari siellä oli. Noi tietokonenörtit on ihan ihme hiippareita. Ihme hiippari kummallinen, outo kuljeksija. Ralestaki on tullu ihme-hiippari.
hiipparoida ark. hiiviskellä, kuljeskella En mä saa unta, ku sä vaan hiipparoit siinä ympäriinsä.
hiirenkarkotin tekn. sähkökäyttöinen laite, jonka lähettämän korkean äänen väitetään pitävän jyrsijät loitolla
hiirulainen 1 last. ark. hiiri Nyt ollaan hiljaa ku hiirulaiset. 2 ark. arka, hiljainen ihminen Sitä kiusattiin koulussa, ku se oli semmonen hiirulainen.
hiisaa std. slg. uskaltaa
hiisi 1 ark. lievä kirosana, saatana, paholainen, perkele, piru, sarvipää, kurko Voi hiisi! Hiisi vieköön! 2 huum. kanna, kannabis lehtinä, kukkana tai hasiksena
hiisata huum. polttaa kannabista
HIIT urh. lyh. u.s. (2013) (engl. High Intensity Interval Training) tehokas intervalliharjoittelun muoto, jossa yksittäinen harjoitus koostuu yleensä kuntopiirissä tehtävistä liikkeistä ja lyhyistä palautumisjaksoista
hiiteen, kuuseen std. slg. kauas pois Se lähti hiiteen.
hiiva std. slg. olut
hiivaa std. slg. varastaa
hiivari std. slg. tuuli, myrsky
hiivassa std. slg. humalassa, humaltuneena Ville sai sakot, ku se ajo autoo pienessä hiivassa. Sä taisit olla eilen vähän hiivassa. Mä näin sen aika hiivas Käbiksen Essol.
hiivat std. slg. oluet
hiivatinmoinen ark. hitonmoinen, helkkarinmoinen Hiivatinmoinen kiire.
hiivatisti ark. hiivatin paljon, kovaa tms. hitosti, helkkaristi Harmitti hiivatisti.
hiivatti ark. lievähkö kirosana, helkkari, hemmetti Voi hiivatti soikoon! Mitä hiivatin väliä sillä on? Päätä särkee niin hiivatisti. Voi hiivatti! Totta hiivatissa!
hiivis std. slg. hiivaleipä
hikari, hikipinko, hikke ark. std. slg. halv. pinko, tosi yritteliäs, erittäin yritteliäs henkilö (etenkin koulussa), tunnollinen, ahkera oppilas Tiina oli vielä peruskoulussa hirvee hikari. Sillä hikarilla on keskiarvo jotain yheksän puol. Tocilar.
hikeentyä, hikeentyy ark. std. slg. menettää malttinsa, suuttua, hermostua, kimpaantua, kiihtyä, kiivastua, hiiltyä Ei tommosesta kannata hikeentyä. Joo joo, älä ny hikeenny! Älä ny noin pienestä hikeenny.
hiki std. slg. tippa, esim. viinaa pullossa
hiki hatussa ark. kovalla kiireellä, ponnistellen Maalla painettiin töitä ihan hiki hatussa. – Cu fruntea asudată.
hikijumppa ark. rasittava kuntovoimistelu Kunnon hikijumppa nostaa kuntoa parhaiten ja lisää kestävyyttä.
hikilaudat std. slg. halv. leik. (huonot) sukset, varsinkin armeijan suksista Eihän nää saamarin hikilaudat luista yhtään! Sen jälkeen ku mä intistä pääsin en oo hikilautoihin koskenu.
hikilinko ark. polkupyörä
hikinen 1 std. slg. huono, kurja, surkea 2 std. slg. vähäinen, pieni, mitätön, vähäinen Koko kylässä oli vaan yks hikinen kauppa eikä sielläkään mitään ollu. Katottiin vaan jotain hikistä leffaa videolta. Se asuu jossain hikisessä yksiössä. Ei se lippu maksanu ku jotain hikiset viis euroo.
hikipinko slg. (erit koulussa), tunnollinen, ahkera oppilas
hikipinko, hikari, hikke ark. std. slg. halv. erittäin yritteliäs, pinko, esim. koulussa muihin verrattuna erittäin ahkera henkilö, tunnollinen, ahkera oppilas Ei niissä kokeissa pärjänny ku vaanjotku hikipingot. Kaikki kiusas sitä hikkee koulussa. Onks siel yliopistossa kaikki kauheita hikipinkoja?Tocilar.
hikisesti std. slg. juuri ja juuri, vaivoin
hiko std. slg. erittäin yritteliäs (erit koulussa)
hikoilla ark. tehdä kovasti töitä, raataa, rehkiä Mun piti hikoilla koko ilta sen veroilmotuksen kanssa. Kyllä siinä atk-tyypit hikoili ennenku verkko oli taas pystyssä.
hilaa ittes std. slg. ryömiä, raahautua, tulla Koita hilaa ittes tänne bailaa.
hilata, hilaa ark. nostaa (etenkin hintaa), hivuttaa; kuljettaa, siirtää, raahata, kiskoa Meiän vuokraa on hilattu ylöspäin koko ajan. Kaikki kamat piti hilata kolmanteen kerrokseen. Hilaa nyt toi laatikko muualle, ettei se pyöri jaloissa! Meinaatsä hilaa ton rotiskon meille himaan?
hilavitkutin leik. slg. määrittelemätön suhteellisen monimutkainen tekninen laite, jonka sisäisestä toiminnasta ei ole tieto, monimutkainen laite tai sen osa, eril. laitteista ja niiden osista, vehje, vimpain, vempain Mä tartten vaan tavallisen puhelimen enkä mitään ihme hilavitkutinta. Villen pikkuveli se jaksaa aina touhuta niitten hilavitkuttimiensa kanssa. Ohjauspöydän nippelit, nappelit ja hilavitkuttimet.
hilde std. slg. raha
hilkku ark. std. slg. aik. käytössä olleesta 25 pennin kolikosta
hilkulla, hilkulle ark. olla lähellä, vähällä, vähää, vailla, täpärällä, tipalla Se oli ihan hilkulla, et mä öisin ehtiny siihen bussiin. Tiina oli hilkulla saada ällän englannista, mut se putos sit eksimiaan.
hillittömästi std. slg. kovin, suuresti, paljon Meitä alko naurattaa hillittömästi.
hillittömät traumat std. slg. vakavia henkisiä ongelmia
hillitön 1 ark. std. slg. vahvistussana: mahtava, huikea, iso, suuri, uskomaton, tavaton, mahdoton, fantastinen, loistava, posketon Ville on ihan hillitön naistenmies. Älä mee syömään sinne, se on ihan hillittömän kallis paikka. Mist sä oot löytäny noin hillittömät kengät? 2 std. slg. hauska, hieno, hyvä (asioista) Hillitön juttu. Hillittömän hyvä.
hillo std. slg. raha, rahat Saaks siit duunista paljon hilloo? Mullon hillot ihan loppu. Saitsä yhtää hilloo megee?
hillottaa std. slg. onnistua sattumalta, tuurilla
hillua, hiluu 1 std. slg. oleskella, oleilla, pitää hauskaa, norkoilla, seurustella, remuta Me muualle hilluu! Lähetää assalle hilluu. 2 ark. std. slg. riehua, heilua, metelöidä, riekkua, liehua; juhlia, bailata, oleilla Taasko sä hilluit koko yön kaupungilla? Hilluttiin kansalla koko ilta. Menkää johki muualle hillumaan, tääll yrittää toiset nukkua. On aina ylimpänä hillumassa. Täällä ei pikkupomot hillu määräile.
hilpasee std. slg. juosta lyhyt matka
hilpee std. slg. mielenkiintoinen, naurettava
hilse ark. Juttu meni yli hilseen yli ymmärryksen.
hilseen, yli std. slg. yli ymmärryksen, käsittämätön Nyt menee yli hilseen.
hilseeseen, ottaa std. slg. harmittaa
hilseessä std. slg. humaltuneena
hiltitykki ark. pulttipistooli
Hilton (Meilahden) std. slg. Meilahden sairaala
hilusti ark. std. slg. vähän
hilut 1 ark. std. slg. pikkurahat, kolikot, kolikkorahat Sinne meni viimesetkin hilut. Ei mulla oo ku kymppi ja jotain hiluja. 2 ark. erilaisista (metallisista) pikkuesineistä, koruista, koneen osista tms. Mitkä ihmeen hilut sullon korvissa? Sit se pyörä hajosja kaikki hilut levis pitkin tietä. 3 ark. std. slg. käsiraudat, kahleet 4 ark. std. slg. hilpeä juhla, kutsut, hipat, bileet, juhlat kahleet Railakkaat hilut. Hilluttiin kansalla koko ilta.
hilut kintuissa std. slg. kahleet: vankilassa, avioliitossa Kytät otti sen kiinni ja pani hilut ranteisiin. Panna roistolle hilut kinttuihin.
hima std. slg. koti (läh. pääkaupunkiseutu), himbe, himble, himis, himppeli, himppa, himppe, himpsu, himsu, himtso, himtsu Tiinall on tosi hieno hima. Mä istuin koko illan himassa ja pelasin. Pitäs vissiin mennä himaan. Sori, mut mun täytyy lähtee ny himbee.
himaan, (kotiin) std. slg. omaksi hyväksi (pisteet yms urheilussa) Kaikki irtopinnat on saatava nyt himaan.
himaan, menee std. slg. ymmärtää, tajuta, käsittää Lähe vetää täältä! Meniks himaan?
himassa, onko kaikki? std. slg. ollako täysjärkinen? Onks tol Makella kaikki himassa?
himaväki std. slg. perhe kotona
himmata 1 ark. vähentää, hiljentää 2 ark. yritys siirtää epäonnistuneelta vaikuttava ihmissuhde sivuun
himmee 1 std. slg. tummaihoinen 2 slg. std. pimee pullo 3 std. slg. uskomaton, vaikeatajuinen, omituinen Vähä himmee tsaanssi sul oli – ja mokasit! 4 slg. hieno, vautsi
himmeen std. slg. tosi (yleinen vahvistussana), erittäin
himo std. slg. erittäin, hauska
himomättö, himo mätöt std. slg. tosi hyvä ruoka
himopinko std. slg. erittäin yritteliäs (erit koulussa) Ritu oli jo lukios sellane himopinko. Tocilar.
himottaa std. slg. suuri tarve sukupuoliaktiin
himphamppu ark. joutava, turhanpäiväinen asia, hölynpöly, joutavuus Paajo se telkkari kiinni, ottaa päähän tommonen himphamppu. Ei tämmöstä himphamppua jaksa kukaan lukee. Koko esitys vaikutti himphampulta.
himppe slg. koti, hima Ooksä tänään himpessä?
himpsut std. slg. tavarat Kerääs himpsus ja lähe nosteleen!
himpsut ja kampsut std. slg. omat tavarat Kerääs himpsus ja kampsus ja lähe!
himpun ark. std. slg. hiukan, vähän, hieman Kello on himpun yli kaks. Siirrä sitä taulua vielä himpun verran vasemmalle. Ois sitä suolaa voinu olla himpun enemmän. Kala painoi himpun yli kilon. Hinta on himpun verran noussut.
hina std. slg. homoseksualisti, hinari, hindu, hintti
hinkata, hinkkaa ark. std. slg. hangata, hieroa Siis mä hinkkasin noita kaakeleita varmaan tunnin ja vieläkin ne on likaset. Se jätkä alko heti hinkata mun reittä. Kauaks sä jaksat hinkkaa tota fiudes konepeltii?
hinkit std. slg. naisen rinnat, tissit, meijerit Tolia naisella on tosi isot hinkit. Mitä sä oikein tuijotat, eksä oo ennen hinkkejä nähny?
hinkki 1 std. slg. kans. sangallinen (maidon)kantoastia, (maito)kannu – Garniță. 2 std. slg. pullo
hinku ark. std. slg. suuri halu, voimakas halu, pyrkimys, himo, into, aie Ihmisil on nykyään kova hinku rahan perään. Onkohan sillä joku ongelma, ku siilon niin hirvee se viinan hinku? Ei mulla oo mitään hinkuu lähtee sinne. Kova hinku viinaan. Tuli hinku päästä matkalle. Hänellä ei ollut mitään hinkua ryhtyä työhön. Mikä hinku sul on sinne just nyt mennä?
hinkua ark. std. slg. pyytää itsepintaisesti, kärttää, mankua Taas toi koira hinkuu ruokaa pöydästä. Mitä sä siin hingut, ei me mihkään lähetä. Hinkui äidiltään rahaa. Hinkui toisten mukaan.
hinta ark. std. slg. raha Pitäs saada jostain vähä hintaa. Hei sä oot ostanu uuden takin, paljon ne otti hintaa siitä? Onks sul faija stikkaa mulle hintaa. hinnat tapissaan: Kun hintojen sanotaan olevan tapissaan, tarkoitetaan tällä tavallisesti sitä, että hinnat ovat korkeat tai kalliimmat kuin tavallisesti.
hintelästi std. slg. vähän, huonosti Mul on hintelästi fyffee.
hintsi std. slg. hintelä, hoikka
hintsu huum. heikko, raha, hinta
hintsusti std. slg. vähän, vähäisesti Lissu, anna mä skrobaan ees hintsusti sun meijereitäs. Oisko sulla lainata hintsusti? Sielloli vaan hintsusti porukkaa. Otti hintsusti päähän.
hinttari, hintti std. slg. halv. homoseksuaali, homo, homppeli, hinaaja, hinuri; masturboija; haukkumasanana pojasta tai miehestä Toikin taitaa olla hintti, ku ei sil koskaan oo mitään tyttöystäviä ollu. Ei siin baaris oo muuta ku hinttareita. Painu hintti helvettiin siitä!
hinttiys halv. miesten homoseksuaalisuus
hiota std. slg. nähdä vaivaa Emmä ala kyl tän kans enää tänään hikoileen.
hipaisukortti, lähimaksukortti u.s. (2013) alle 25 euron ostoksiin käyvä maksukortti, josta lähimaksupääte lukee tiedot pienen etäisyyden päästä ja varmentaa maksutapahtuman ilman maksajan erillistä hyväksyntää; maksupääte pyytää tunnuslukua vain satunnaisesti
hiparit leik. Liveroolipelihahmon pysyvät pisteet
hipat ark. (hilpeä) juhla, tanssit, bileet Ate oliki hienot hipat, piti olla iltapuvut ja kaikki. Aina säkin juokset kaiken maailman hipoissa. Kotihipat.
hipelöidä ark. kosketella, hypistellä; kopeloida, kähmiä, hivellä, sivellä Tiina vaan hipelöi niitä vaatteita mut ei ostanu mitään. Älä hipelöi naamaas ku sullon likaset kädet! Ku me oltiin tanssimassa, se äijä alko hipelöimään. Kuljeskeli kaupassa jahipelöi tavaroita. Pyrki hipelöimään vieraita naisia.
hiphop ark. Yhdysvaltojen ghetoissa syntynyt urbaani alakulttuuri. Nuorisokulttuurimuoto jolle ovat tunnusomaisia mm. rap, dj, breikki ja graffitien teko. Hiphopin juuret löytyvät Jamaikalta.
hiphoppari ark. hiphop -musiikin kuuntelija, hiphopin harrastaja Hiphopparit ja skinit tappelee keskenään. Hiphoppareilla on löysät housut ja lenkkarit.
hipit std. slg. pitkähiuksiset pojat Jotain hippejä ne kai oli.
hiplata, hiplaa ark. std. slg. kosketella, hypistellä; näpelöidä, kopeloida, kähmiä Älä hiplaa niitä paketteja, ne avataan vasta jouluna! Hei, mitä sä oikein hiplaat mua? Se hiplaa friiduja aina jortsuissa.
hippaa std. slg. tanssia
hippi ark. hippiaatteen kannattaja; haukkumasanana rähjäisestä, epäsovinnaisesta tms. henkilöstä, hämy Mutsi oli hippi kuuskytluvulla. Kaiken maailman hippejä täälläkin luuhaa.
hippulat leik. nopeasti, kiireen vilkkaa
hippulat vinkuu std. slg. leik. lujaa vauhtia, nopeasti, kovalla kireellä Nyt mennään niin että hippulat vinkuu. Se vaan paino ympäri kaupunkia niin et hippulat vinku. Sit ku alikessu huus, jo alko hippulat vinkumaan. Nyt tulet meille niiet hippulat vinkuu. Din toate puterile. Cu toată energia.
hiprakassa std. slg. humaltuneena
hiprakka ark. slg. (lievä) humala, hutikka Kyllä siitä kotiviinistäkin kunnon hiprakka tuli. Se oli mökillä koko viikonlopun pienessä hiprakassa. Olla pienessä hiprakassa.
hipsiä, hipsii std. slg. hiipiä, mennä, kulkea Katos kuka tuolla hipsii?
hipsteri ark. u.s. (2011) urbaania elämäntapaa edustava tyylitietoinen nuori aikuinen; nuorista aikuisista, jotka noudattavat uusia, vielä valtavirtaan kuulumattomia trendejä käyttäytymisessään, pukeutumisessaan ym. Nuorisotyylin edustaja, joka korostaa urbaania elämäntapaa ja suosii musiikissa ja vaatteissa laatua ja yksilöllisyyttä. Huom. tarkoittaa myös lantiomallisia, lyhytlahkeisia alushousuja.
hirmu, hirmu‑ 1 ark. adj. hirmuinen tavattoman, mahdottoman, kauhean, hirveän, hirmuisen, hurjan hirmuhauska, hirmuhalpa, hirmuvaikea hirmutyö, hirmuvalta; hirmunhyvä; 2 ark. vahvistussana: erittäin suuri, kova, hyvä tms. hyvin, kovin, hirveän, uskomattoman; hyvä, kova, hirveä, uskomaton, tavaton, tavattoman, mahdoton, kauhea, hirveä, hirmuinen, hurja; hirmuhauska, hirmuhalpa, hirmuvaikea; hirmupakkanen, hirmutulos. Mullon ihan hirmu paha olo. Teillä tais olla hirmu kivaa siellä leirillä. Paa ny ees nanskat käteen, siellon hirmu pakkanen. Ville on oikein hirmu bisnesmies. Hirmusuuri summa.
hirmuinen 1 ark. vahvistussana: erittäin suuri, kova, hyvä tms. hurja, valtava, suunnaton, tavaton, mahdoton, huikea, hirmu, hyvä, kova, hirveä, uskomaton Mullon ollu hirmunen ikävä sua. Vauva konttas hirmusta vauhtia huoneesta toiseen. Hirmuinen myrsky. Hirmuinen meteli,kiire. Hirmuinen hinta. Hirmuisen pitkä, paljon. 2 ark. kauhistuttava, kammottava, pelottava. Hirmuinen peto. Hirmuinen verityö.
hirnua, hirnuu 1 ark. pitää hevosen ääntä 2 std. slg. nauraa hillittömästi, nauraa kovaa Vittuuks sä siinä hirnuut, tuu tänne ite jynssää.
hirttämätön leik. häpeämätön, lurjusmainen, konnamainen, kurja
hirttää kiinni 1 ark. juuttua, takertua kiinni Se meinas ajaa mettään, ku kaasu hirtti kiinni. Tätä sahaa pitäs vähän viilata, ku se hirttää kiinni. – A se înțepeni. 2 std. slg. sammua (moottori) Se vaa hirtti ittesä kii. 3 ark. suuttua, hermostua Ei helkutti, nyt mulla hirtti kiinni!A se enerva.
hirvata, hirvaa std. slg. uskaltaa Emmä hirvannu böllii sitä bilikaa. Hirvaatsä mennä tost.
hirveä 1 ark. kamala, kauhea, pelottava, kammottava, kauhistuttava, kaamea, julma, hirmuinen, inhottava, hirveän, hirvittävä, vastenmielinen Miten sä voit pitää tota paitaa, se on hirvee. Tommoset vanhat läskit äijät on ihan hirveitä. 2 ark. erittäin epämiellyttävä, vastenmielinen, ruma, tyylitön, epämukava tms. Lapset piti koko ajan hirveetä meteliä. Hirveä ihminen. Aivan hirveä puku. Hirveä haju. 3 ark. korostava sana, vahvistussana: hyvin, kovin, valtava, uskomaton, suunnaton, tavaton, huikea, huima, hirmuinen, kauhea, mieletön, kamala Me oltiin hirveessä kännissä. Mua alko naurattaa ihan hirveesti. Tiinan faija on hirveen rikas. Hirveä summa. Hirveä jano, melu. Hirveä sekamelska. Mennä hirveää kyytiä. Hirveän suuri, kallis. Hirveän mielelläni.
hirveästi, hirveessti ark. tavattomasti, mahdottomasti, valtavasti, hirvittävästi, kauheasti, kamalasti; paljon Harmitti hirveästi. Pidän ihan hirveästi omenista. Hammasta särki hirveästi.
hirvieläinten näivetystauti u.s. (2016) hullun lehmän tautia vastaava hirvieläinten aivoja tuhoava sairaus, joka uhkaa levitä Pohjois‑Amerikasta myös pohjoismaihin
hirvipassi ark. vrt. passi Olla hirvipassissa.
hirviporukka ark. hirvenmetsästysseurue
hirvitä ark. kans. rohjeta
hispaano std. slg. espanjalainen Ei siinä tsitannu ku pari hispaanoo.
hissa, histsika std. slg. koul. slg. historia oppiaineena sain hissasta kasin. Kuka teille opettaa hissaa? Mä diggasin hissaa skolessa.
hissata, hissaa ark. std. slg. nostaa t. laskea hitaasti, vähän kerrallaan, vinssata; vetää ylöspäin,nostaa, kiskoa ylös hitaasti Me hissattiin vene kuiville. Kuljetuslaatikot hissattiin laivaan. Hissata lippu tankoon. kuv. Hinnat on hissattu korkealle. 2 std. slg. juoda alkoholia
hissukka, hissukseen, hissuksiin ark. std. slg. hiljalleen, rauhallisesti, sävyisästi, hissun kissun, vähitellen, pikku hiljaa, hitaasti; vähin äänin, hiljaa, huomaamatta Ajellaan vaan hissukseen, ei oo mitään kiirettä. Mä oon aloittanu lenkkeilyn hissuksiin. Eiköhän olla tästä asiasta ihan vaan hissun kissun. Jotain se siellä hyräilee hissukseen. Aamut pitää ottaa vaa vähä hissukseen, kyl se sit …Câte puțin.
historia ark. kertomus, tarina, juttu, kasku; tapaus, asia Kertoi koko historian.
hitata std. slg. löytää
hi-tec, hi-tech ark. huipputekniikka, hi-tech engl. High Technology
hitonmoinen ark. lievähkönä vahvistussanana: helkkarinmoinen, hemmetinmoinen, perhananmoinen Hitonmoinen meteli. Hitonmoinen tyttö!
hitosti ark. hiton paljon tms. helkkaristi, hemmetisti, saamaristi Harmitti niin hitosti.
hitsari std. slg. hitsaaja
hitsauspilli ark. hitsauspoltin
hitsi 1 ark. std. slg. lievä kirosana, hiisi, hitto Hitsi, ku mua harmittaa se eilinen juttu. Mitä hitsiä, joks se on puol kolme kello? Tää vanha kone on hitsin hidas. Mua jännitti ihan hitsisti. 2 std. slg. kova työ, kova urakka
hitsi! std. slg. voih! Hitsi, minkä jobin pomo lykkäs meille!
hitsisti std. slg. roimasti
hittaa std. slg. löytää Mä hittasin sen huggen tsögen lattialta.
hitti 1 ark. std. slg. menestyskappale, suosiossa, pinnalla oleva musiikkikappale tm. myyntiartikkeli Yhtyeen uusin hitti. Siit tuli sit keväällä oikee hitti. 2 huum. yksi henkäys huumeesta, myös yleensä kannabis
hitto ark. lievähkö kirosana, hitsi Voi hitto! Ja hitot! Mitä hittoo mä siit välitän. Mihin hittoon sä oot piilottanu ne oluet? Taas pitäs täyttää joku hiton lomake. Eihän tätä pysty syömään, ku tässon niin hitosti suolaa. Hitto soikoon, vieköön! Mikä hitto häneen on mennyt? Tuli hiton kalliiksi. Hitot minä siitä! Häivy hittoon siitä! Hittojako se hänelle kuuluu!
hittolainen ark. lievä kirosana, hitsi, hitto Hittolainen sentään! Taasko sä hittolainen oot siinä? Voi hittolainen!
hiukka ark. hiukan, hieman; ironisesti: paljon Paa vielä hiukka enemmän mausteita. On se mua hiukka vanhempi. Siinon sulle hiukka mallia, miten se homma tehdään. Hiukka parempi. Rupes hiukka ‘paljon, kovasti’ pännimään.
hiukkasen ark. hieman, hitusen, hiukan, hivenen
hivakka 1 std. slg. kasa, kuorma, kantamus, paketti Siin on aika hivakka buukei, mihis meinaat blisaa noi? 2 std. slg. naisen sukupuolielin Rita, sult näkyy hivakka.
hivata std. slg. uskaltaa
hiveltää 1 ark. tekn. tehdä hionnan viimeistelyvaihe 2 ark. hipelöidä 3 ark. hivellä aiheuttaa (positiivinen) ärsyke, stimuloida Jokainen haukkaus hivelee makuhermoja.
hivuke std. slg. savuke
hjelppaa std. slg. auttaa Tuu ny vähä hjelppaa mua.
hjärdis std. slg. vahva erektio
hm ark. miettimistä, harkitsemista tms. ilmaisemassa Hm, no mitäköhän tohon nyt sanos. Sinne on jotain, hm, kymmenen viistoista kilometriä.
hobbi, hobi std. slg. harrastus, tehtävä, askare
hodari ark. std. slg. ruok. hot dog, nakkisämpylä Syötiin vielä grillillä hodarit. Hodarit tekee joskus gutaa, jos maga on ihan tyhjä.
hode std. slg. hauska, hieno, hyvä (asioista)
hodla, hodlari std. slg. hotelli Mis vitus se hodla on?
hodsittaa std. slg. mieli tehdä jtkn
hogaa std. slg. huomata, ymmärtää, havaita, tuntea, keksiä Hogasko mutsi et soffa oli veks … vein sen kaniin.
hogis std. slg. muisto
hoglaa std. slg. tajuta, ymmärtää
hohdokas std. slg. hieno, oiva
hohhoijaa ark. väsymistä tai kyllästymistä ilmaiseva huudahdus Hohhoijaa kun väsyttää. Hohhoijaa, mitäs se kello jo on? Hohhoijaa, ei paljon kiinnosta.
hohtimet kaivoon (kuin) ark. katoamisesta, hukkaan menemisestä Sinne meni ku hohtimet kaivoon. A se duce de râpă.
hohto std. slg. mainio, hauska, hieno Tos nyt ei oo must mitää hohtoo, ihan pimee juttu.
hoi ark. herättämässä kuulijan huomiota Hoi, kuuleks sä? Hoi, tulkaas vähän tännepäin!
hoidossa ark. järjestyksessä, kunnossa, hallussa Tän homman ois pitäny olla hoidossa jo ajat sitten. Mites me siellä syödään, onks sapuskat hoidossa? Onks sulla tää musiikkipuoli hoidossa? Huoltomiehet ottaa tän asian hoitoon välittömästi. Mun pitäs saada tää homma hoitoon.
hoilata, hoilaa, hoilottaa ark. std. slg. laulaa (epämiellyttävästi, kovaäänisesti) Skolessa piti hoilaa. 2 ark. huudella äänekkäästi, kailottaa, toitottaa
hoilemaikka std. slg. laulunopettaja Sit hoilemaikka heitti liidulla päähä.
hoili std. slg. laulu
hoilottaa 1 ark. std. slg. laulaa kovaäänisesti 2 ark. std. slg. hoilata 3 ark. huudella äänekkäästi, kailottaa, toitottaa
hoitaa 1 std. slg. järjestää, saattaa järjestykseen Mä hoidin sen kundin, se ei enää kiusaa sua. 2 std. slg. iskeä tyttöjä Mistä se sen hoiti? 3 ark. tappaa, vaientaa, pahoinpidellä; saada jk (pakkokeinoin) toimimaan halutulla tavalla Gangsterit uhkasivat hoitaa todistajat.
hoitelee std. slg. naida
hoito 1 std. slg. satunnainen seurustelukumppani, joku on jonkun hoito, satunnainen tyttöystävä tai poikaystävä, yhden illan juttu Ei mulla mitään poikaystävää oo, se oli yks hoito vaan. Taas se on iskeny jonku hoidon.

2 ark. std. slg. Koko hoito koko kyseinen esine, asia tms., kaikki tyynni, koko roska. Cu tot tacâmul. 3 std. slg. puukko 4 std. slg. asia

hoitotaide, hoivataide u.s. (2015) hoitolaitoksiin sopivaksi muokattu, hoitotilanteet ja hoidettavien erityisvaatimukset huomioon ottava taide, varsinkin taide‑esitys
hoitotakuu ark. maaliskuussa 2005 voimaan astunut järjestely, jolla halutaan turvata pääsy hoitoon määräajassa
hoitoyksinäisyys u.s. (2017) potilaan tuntema, huonosta hoitosuhteesta johtuva yksinäisyys
hoitsu, hoituri 1 ark. std. slg. (sairaan)hoitaja, sairaalatäti tai muu hoitoalan työntekijä kuten terveydenhoitaja, erikoissairaanhoitaja, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, lähihoitaja tai perushoitaja Hoitsu sano, että odota tässä. Sun täytyy ensiks varata aika tolta hoitsulta. Mä pyysin hoituria, et saisin jotain särkylääkettä. On toi hoiturin homma aika raskasta. 2 std. slg. tyttö Pari jotai hoitsuu lähti megee
hoivavapaa u.s. (2014) lain mahdollistama työstä poissa oleminen omaisen tai läheisen (muun kuin lapsen) hoitamista varten
hoja std. slg. pitkä, laiha
hokata, hokaa slg. huomata, tajuta, ymmärtää, hoksata Hokaaks sä nyt yhtään, mistä tässon kysymys? Järkkärit hokas, ku me yritettiin mennä aidan yli. Se ei oikein hokannu koko vitsiä. Hokasko mutsi, et soffa on veks? Hokasitsä ton.
hokkari, hokkarit ark. std. slg. jääpalloluistimet ja jääkiekkoluistimet, miesten luistimet, poikien luistimet Hokkarit mullaki oli. Pitäs terottaa nää hokkarit. Mä oon luistellu vaa hokkareilla, en mä tommosilla matkaluistimilla osaa yhtään.
hokkarit vinosssa std. slg. humalassa
hokki std. slg. hyvä, miellyttävä (ihminen)
Hokki std. slg. HOK, Helsingin osuuskauppa
hokkikset std. slg. hockeyluistimet
hoksaavainen ark. nopeaälyinen, nokkela, fiksu, terävä Hoksaavainen pikkukaveri.
hoksata, hoksaa ark. std. slg. älytä, havaita, ymmärtää, äkätä, äkkiä oivaltaa, keksiä, huomata, tajuta, hokata Se asentajahan hoksas heti, et vesipumppu oli rikki. No etsit hoksannu käydä samalla reisulla kaupassa. Hoksata puolesta sanasta. En hoksannut ottaa kassia mukaan. Hoksasko maikka mitää?
hoksnokka std. slg. taju, ymmärrys Eiks sil oo yhtään hoksnokkaa, päästää nyt tollasen jätkän.
hoksottimet std. slg. leik. aistit, useimmiten silmät ja korvat; oivalluskyky, järki, äly, ymmärrys Villellä on hyvät hoksottimet. Tää homma vaatii hoksottimia.
holaa std. slg. iskeä tyttöjä, tavata tyttöjä, tavata poikia
holding huum. olla huumausaineita hallussa
hole, holessi, holetsekki std. slg. reikä, aukko, kolo, naisen sukupuolielin Tsengojen botnes oli buli hole.
holi std. slg. alkoholi
holisti 1 ark. std. slg. alkoholisti, juoppo Sen faija on kuulemma täys holisti. Raikasta tuli ihan holisti. 2 ark. std. slg. jostakin asiasta riippuvainen, työnarkomaani Mä oon semmonen holisti ton kännykän kanssa, et en mä pärjää ilman sitä enää ollenkaan. Pidä välillä lomaa, vai ooksä ihan työholisti työnarkomaani?
holitrokari std. slg. laiton viinan myyjä
holkki std. slg. savukkeen imuke – Țigaret.
hollata ark. asettaa kohdalleen, kohdistaa
holli ark. sopivasti kohdalle Sattua hollille. Asiat ovat nyt kokonaan toisella hollilla toisin, muuttuneet.
hollilla; hollilla, olla ark. std. slg. kohdallaan, kohdalla, tähtäimessä, lähellä Älä oottele vaan ammu heti, kun lintu vaan on hollilla. Mä hyppäsin bussiin, ku se sattu sopivasti hollille.
holotna slg. std. slg. kylmä Hitto, ku on holotna olo.
holtti ark. Hänessä ei ole mitään holttia hän on täysin holtiton. Auto heittelehti ilman holttia holtittomasti. Grijă
holttia ark. järkeä, hallintaa Tiinalla ei oo rahan kanssa mitään holttia. Yhtäkkiä auto vaan lähti luisuun, ja sit se meni ilman mitään holttia mettään. Sun pitäs nyt saada vähän holttia elämääs.
holvata > holvaus kans. ark. valuttaa, syytää runsaasti vettä tms. juoksevaa ainetta; tuhlata, käyttää liikaa Älä holvaa sitä vettä!
holvi, kolvi std. slg. nenä
home ark. lievänä karkeutena. Haista home!
homeafga huum. musta hasis
homeessa std. slg. humalassa
homehtua leik. olla paikoillaan, jäädä paikoilleen, odottaa, vanheta Mitä sä siellä homehdut himassa, lähe mukaan! Mä en kyllä aio jäädä homehtumaan tähän käpykylään. Heittäsit noi kasetit menemään, turhaan ne homehtuu tuolla hyllyssä.
homekorva halv. vanhasta t. vanhoillisesti ajattelevasta ihmisestä, kalkki(s)
homepakolainen u.s. (2013) rakennuksen homevaurioiden vuoksi asuntoa tai työpaikkaa vaihtamaan joutunut henkilö (vrt. sisäilmasairastunut)
homma std. slg. asia, tehtävä, suoritus, työ Mikä on homman nimi? Onks homma kondiksessa?
homma fiksaa std. slg. asia toimii
homma hallussa, hanskassa ark. yl. asia on hallussa, se kyetään hoitamaan; joku osaa asiansa, tietää mitä tekee Älä huolehi, homma on hallussa. Mun pitäs ny saada tää homma jotenkin haltuun. Mä kattelin ensiks vähän, mikä remonttimies toi muka on, mut sillähän olikin homma hanskassa. Villellä ei oikein pysyny se bisneshomma hanskassa. – A fi stăpân pe ceeace face.
homma hommeli ark. työ, tehtävä, puuha, puuhailu, askare, touhu, työ, hommeli; asia, juttu Eiköhän aleta taas hommiin. Tää tarjoilupuoli on sit sun hommas. Tollasessa vanhassa talossa on kauheesti hommaa. Mitä sä oikein utelet, mikä tää homma nyt on? Mun pitää miettiä sitä hommaa vielä. Se on hyvä homma, jos pääsee heti koulun jälkeen opiskeleen. Paska homma, mut mä en voi tulla sinne. Siinä on kova homma, paljon hommaa. Jätti koko homman sikseen. Ruveta hommiin. Siellä olivat muuttohommat meneillään. Missä olet hommissa [= töissä]? Teen kaikenlaisia hanttihommia. Koko homma [= asia, yritys] epäonnistui. Hyvä homma kiva juttu, hyvä asia. Sillä oli homma hanskassa asia hallinnassa. Mikä on homman nimi [= mistä on kysymys]?Treabă
homma paketissa ark. homma jees, homma pulkassa, homma hanskassa, asia selvä, kunnossa, hoidettu – Treaba-i limpede.
hommailla, hommailee ark. tehdä työkseen, puuhailla, tehdä, puuhata, hommata Mitä sä oikein hommailet, ku sulla on ovi kiinni? No jotainhan sitä pitää hommailla, et ei käy aika pitkäks. Hommailla jtak aikansa kuluksi. Mitäs hommailet nykysin? Ootsä viel Stadilla duunis?
hommailtua ark. hankkiutua Se oli monta päivää kipee, ja sit se hommautu lopulta lääkäriin. Kävisit ny koulut loppuun, ennen ku hommaudut raskaaksi.
hommamies ark. puuhakas, toimelias mies; toimeenpanija, järjestäjä, organisaattori, puuhamies Kova hommamies. Yhdistyksen väsymätön hommamies.
homman nimi ark. työn tai tehtävän tarkoitus, pääasia; mistä on kyse, mitä tapahtuu Homman nimi on se, et nää paperit pitää täyttää huomiseen mennessä. Mikä on homman nimi?Care-i treaba?
hommata 1 ark. tehdä, tehdä työkseen, touhuta, puuhata Mitä sä hommaat nykyään, opiskelet sä vai ooksä töissä? Mitä sinähommaat nykyisin? Mökillä pitää aina hommata kaikenlaista. 2 ark. std. slg. hankkia; järjestää Naapuri on taas hommannu uuden auton. Ville hommas meidät jonon ohi sisään. Hommata jklle työpaikka. Pitäisi hommata jotakin syötävää. Hommataan jostakin lapsenvahti.
hommautua ark. hankkiutua, laittautua Hommautua matkalle.
hommeli, homma ark. puuha; asia, juttu, homma, tehtävä Villellä niitä riittää niitä kaiken maailman hommeleita. Viittisiks sä hoitaa yhen hommelin, ku mullon vähän kiire? Tiedäks sä miks sitä sanotaan, semmonen hommeli, joka pannaan tän johdon päähän. Teki kaikenlaisia hommeleita. Hyvä hommeli.
hommissa ark. töissä Mu sä oot hommissa? Mä pääsen neljältä hommista. Jos mä en pääse opiskelemaan, kai mä me en sit hommiin.
homo 1 halv. homoseksuaali Joku homo kävi ehottelemaan mulle baarissa. Mulle on ihan sama ootteks te homoja vai heteroita. 2 halv. haukkumasanana miehestä Sanoiks sä mua homoks? Mitä sä hiton homo siinä kyttäät?
homo heitä voltti! std. slg. (retorinen) älä joutavia puhu!
homofiilari std. slg. homoseksuaali
homona ark. std. slg. kaikin voimin, täysillä. Jengi diggaa homona.
homppeli halv. usein ironisesti: homo, hintti, hinttari, homoseksuaali On se niin söpö poika, et taitaa olla homppeli. Ne oli semmosia homppeleita ne äijät siinä baarissa.
hompsottaa ark. touhottaa, hössöttää Mennä hompsottaa.
hompsu halv. homo
homssantuu, homssu ark. homssuinen tyttö t. nainen, hutilus, homssantuu, sottapytty Miten tässä elämässä kävisi, jos joku miska äkkiä alkaisi käyttäytyä kuin mymmeli tai joku homssu kuin hemuli?
homssuinen ark. ulkonäöltään t. ulkoasultaan epäsiisti, sotkuinen, huolimaton, tuhruinen, suttuinen Mun pitäs tehä jotain tälle tukalle, ku se on niin kauheen homssunen. Se on semmonen vähä homssusen näkönen muija.
honata, honaa ark. std. slg. havaita, tajuta nopeasti, huomata Honasitsä sen blondin, jolla oli mahtavat ryntäät? Honasko ne sen. – A se prinde (repede).
hongankolistaja leik. pitkästä (ja laihasta) ihmisestä Pelaat sä korista, ku sä oot tommonen hongankolistaja?
honii std. slg. varastaa, näpistää
honkaista ark. henkäistä, puhaltaa Poliisit löi mittarin nenän alle ja sano, et hönkäse tohon.
honkkari ark. Hong-Kong -kauppa
honkkeli 1 ark. std. slg. sb. adj. kömpelöstä, yksinkertaiselta vaikuttavasta ihmisestä, hölmö, höntti, honkki, honkkis 2 ark. std. slg. sb. adj. pitkästä, laihasta ja hontelosta ihmisestä, hongankolistaja Se kaveri oli semmonen melkein kaksmetrinen honkkeli. 3 ark. std. slg. sb. onni, hyvä tuuri, säkä, mäihä Olipa hyvä honkkeli. Ripalla kävi vaan huono honkkeli; se sattu jäämään kii.
hontelo ark. voimaton, heikko, hervoton Hontelo olo.
hoo moilanen std. slg. ihmeissään oleva Jätkä stondas siinä ku hoo moilanen.
hoodee, HD std. slg. Harley-Davidson moottoripyörä
hooked huum. riippuvainen huumausaineista
hookkani std. slg. homo
hoomoilasena ark. hämmästyneenä, ymmällään Mä olin ihan hoo moilasena, kun en mä tuntenu ketään. Joku äijä makas kadulla, ja ihmiset vaan seisoja katteli siin hoo moilasena.
hoonata 1 ark. suorittaa moottorin sylinterin sisäpuolinen tasoitus 2 slg. kunnostaa 3 slg. harrastaa seksiä
hoopo ark. std. slg. hölmö, höhlä, pöhkö, kaheli, hassu, houkka, yksinkertainen, tyhmä Anteeks, mutmulla olisyks hoopo kysymys. Onhan toi tupakanpoltto ihan hoopoo. Mä en enääjaksanu jutella sen hoopon kanssa. Ihan hoopo mies. Tämä on vähän hoopoa.
hoopoilla, hoopoilee ark. std. slg. toimia hölmösti, tekeytyä tyhmäksi, käyttäytyä hooposti
hooppaus, hulailu, hulavanteilu ark. u.s. (2013) (engl. hoopdancing, hooping) liikuntamuoto tai tanssi, jossa pyöritetään hulavanteita. Alun perin hula on havaijilainen tanssi.
hoosata ark. touhuta, höösätä Mitä sinä täällä vielä hoosaat?
hoosaus ark. hoosaaminen
hop huum. ooppiumi
hophead huum. riippuvainen huumausaineista
Hopis, Hoplaks std. slg. Huopalahti
Hoppa, Hoppa-Heikki std. slg. Ford automerkki Se oli vanha Hoppa tai Letukka (Chevrolet).
hoppaa std. slg. hypätä, loikata
hoppari ark. hiphop -musiikin kuuntelija, hiphoppari Onks toi teidän poikakin semmonen hoppari? Jotain hoppareita sielloli huput silmillä.
hoppu ark. kova kiire, hätä Mulle tuli hirvee hoppu töihin. Älä hermostu, ei tässä mitään hoppua oo. Nyt siivotaan hopulla ennenku vieraat tulee. Kova hoppu. Mihin sinulle tuli tuollainen hoppu?
hoppuilla ark. kiirehtiä tarpeettomasti, hosua, hätäillä, hätiköidä Ei sen asunnon ostamisen kanssa kannata hoppuilla. Tiina hoppuili ruotsin kokeessa ihan turhaan. Ei kannata hoppuilla.
hoppuilu ark. hoppuileminen
Hopsi std. slg. HPS -jalkapalloseura
horatso, horatsu, horo std. slg. halv. prostituoitu, huora; haukkumasanana naisesta Osta vaikka horatsu, jos et muuten naista saa. Mitä horatsuja noikin on? Pidä sä horatsu turpas kii!
horina ark. höpöttäminen, horiseminen; joutava puhe; horiseva ääni Se oli vaan semmosta kännisten horinaa. Ei noita horinoita kukaan jaksa kuunnella. Tyhjää horinaa koko puhe!
horisko halv. leik. vanha ja muistamaton t. hassahtanut ihminen
horisontti kuv. leik. näköpiiri; näkökulma; katsantokanta
horista ark. höpöttää, höpsiä, puhua pötyä, puhua joutavia, puhua sekavia Mitä sä oikein horiset? No se vanha mummu horisee jo mitä sattuu. Horisee jo vanhuuttaan. Älä horise!
horkat std. slg. pienet unet
horkka dop. doping-aineet, roina, rojut, dropit
horna ark. helvetti Painu hornan tuuttiin.
hornan tuutissa, hornassa kans. lievä kirosana: jossain epämääräisessä paikassa, kaukana, missä tahansa, helvetissä, helvetin kuusessa Missä hornan tuutissa me oikein ollaan? Se on muuttanu tänne jostain hornan tuutista. Mä yritin tallentaa sen tiedoston, niin se katos johki hornan tuuttiin. Lentokenttä oli kaukana keskustasta jossain hornassa. – La dracu-n praznic.
hornantuutti halv. helvetti, horna Painu hornan tuuttiin.
horo ark. slg. kevytkenkäinen nainen, pintaliitäjä, irtosuhteiden ystävä, jakorasia, maksullinen nainen, prostituoitu, lutka Sun muijan on ihan horo! Kaikki on ollu sen kaa.
horoperse std. slg. huono nainen Sä oot kans yks horoperse koko muija!
horottaa ark. harppoa vauhdilla eteenpäin usein välittämättä siitä että muut tahtoisivat vauhdin hidastuvan
horsa huum. heroiini
horsma std. slg. kukka
hortoilla ark. std. slg. kuljeskella (päämäärättömästi t. harhaillen), maleksia, lorvia, harhailla Ei me mihkään menty, kuhan hortoiltiin ympäriinsä. Joku mummu oli lähteny yöllä hortoilemaan mettään. Hortoilla kaupungilla. Hortoili käytävässä huonettaan etsien.
hortoilu ark. hortoileminen
hosis std. slg. kiire Ei kai sul oo mihkää hosis, vedetää tää kossu täs …
hospitaali std. slg. sairaala
hospitalisti u.s. (2017) ks. yhdyslääkäri
hoteissa, hoteista, hoteisiin ark. huostassa, hoidossa, huomassa, huolehdittavana, käytössä Lapsi on mummun ja papan hoteissa. Sielt se Ville taas löyty jonku muijan hoteista. Mä jätän nää rahat nyt sun hoteisiin. Lapsi jätettiin sukulaisten hoteisiin. Olla omissa hoteissaan huolehtia itse itsestään, olla omin päin. Auto oli poikien hoteissa.
hotelli leik. Hotelli helpotus WC
hotellikuolema leik. urheilijoiden, taiteilijoiden tms. henkinen lamaantuminen yksitoikkoisessa hotellimajoituksessa
hotkasee std. slg. ottaa haltuun liian nopeasti
hotkia, hotkii std. slg. syödä (liian) nopeasti Enks mä oo sanonu sulle tuhat kertaa, ettet hotki …A înfuleca.
hotla, hotsku std. slg. hotelli Me nukuttiin vaan jossain halvassa hotlassa. Oisko mikää hotla enää auki tähä aikaan?
hotsaa, hotsittaa std. slg. haluttaa, huvittaa, kiinnostaa, olla kiinnostunut, maittaa, huvittaa Ei mua hotsita mennä sinne. Ota jääkaapista vaan syötävää, jos hotsittaa. Koulunkäynti ei paljon hotsittanu. Hotsittaisko sua lähtee luudaa? Ei mua nyt hotsita.
hotspot u.s. (2015) (engl.) EU:n piirissä käytetty järjestelykeskuksen nimitys
hotti std. slg. jazz
hottis slg. kuuma, seksikäs Tuu tänne bileisii, tääl on sulle yks hottis.
hourailla, houria ark. puhua päättömiä, höpöttää, höpistä Älä houraile!
houre ark. mieletön ajatus, harhaluulo, harhakuvitelma On pelkkää houretta kuvitella, että – –.
hourula halv. mielisairaala, hullujenhuone Se tekee niin paljon hommia, et kohta se on hourulassa.
house mus. eräs teknomusiikin laji
houssi slg. nainen, hiphop-kieltä
housuissa, olla jonkun ark. std. slg. olla toisen sijalla, jonkun asemassa, sijassa, tilanteessa Jos mä olisin sun housuissas, mä en hakis sitä paikkaa. Ei ois kyllä herkkua olla ton tarjoilijan housuissa. Helppo siinon viisastella, koittaisit hypätä mun housuihin.
housunpuntti ark. housunlahje Jonkin matkaa menikin hienosti, mutta sitten housunpuntti tarttui ketjujen väliin.
housut ark. mon. Housut jalassa. Panna housut jalkaan. Laskea housut nilkkoihin, kinttuihin. Pane paita housuihin housunkauluksen sisään. Tehdä, laskea, päästää [= ulostaa t. virtsata] housuihinsa.
hovi 1 ark. std. slg. hovioikeus, HO, alioikeuksien ja korkeimman oikeuden välinen oikeusaste Se valitti hoviin. Ei se tuomio muuttunu hovissa mihinkään. Juttu vietiin hoviin. Se juttu menee viel hoviin. 2 ark. std. slg. hovimestari Kysy hovilta, onks missään vapaata pöytää. Mä kutsun hovin tänne, se kyl tsennaa ton kundin.
hovikelpoinen leik. jhk vaativaan tarkoitukseen, tehtävään tms. sopiva, kelvollinen, hyväksyttävä, salonkikelpoinen
hovimesu, hovi std. slg. hovimestari
HPV‑rokote u.s. (2013) (HPV engl. Human Papilloma Virus) kohdunkaulansyöpää ehkäisevä rokote, joka tarjotaan maksutta 6.–9.‑luokkalaisille tytöille
hubaa slg. hauskaa, hupaisaa Arvaa, oliks meillä hubaa eilen! Keilailu on tosi hubaa. Mä oon keränny tälle sivulle kaikenlaista hubaa.
huba 1 std. slg. hauska 2 std. slg. vitsi, pilapuhe
Huberin olut slg. kraanavesi, hanavesi, vesijohtovesi, häppä, putkikalja, putkiviski Kauhee jano, mä tempasen tosta lasillisen huuberin putkiviskiä ja sit mentiin.
Hubis std. slg. Huopalahti
huda std. slg. kasvot
hudaa, ottaa std. slg. tulla lyödyksi
hudaa, saa std. slg. saada turpiinsa
hudaan std. slg. turpiin Vedin sitä hudaan, ku se vaan leveili prätkällään.
hugari std. slg. puukko
huge std. slg. markka, Suomen rahayksikkö vuoteen 2001 saakka; euro Yks huge oli jotain kuustoist senttii. Ei sul ois stikkaa huggee? Londaa mulle hugge.
Hugeli std. slg. Huugo Hugeli oli mun faijan inttikaveri.
hugenpummaaja std. slg. markankerjääjä
hugi std. slg. vuoro Se aina lintsas sen hugista.
huh, huhhuh ark. väsymistä, tuskastumista tai helpotusta ilmaiseva huudahdus Huh, kun on kuuma. Huhhuh, kun ottaa koville. Huh helkutti, miten siivoton kämppä! Huhhuh, hyvä ku päästiin hengissä perille.
hui ark. säikähtämistä, pelkoa tai kauhistumista ilmaiseva huudahdus Hui, ku mä säikähdin! Hui kamala, mikä ötökkä toi on? Hui hirveetä, tää vesi on kylmää!
hui hai ark. huudahdus, joka ilmaisee riehakasta tai vähättelevää suhtautumista; vastauksena toisen puheeseen ilmaisemassa vähättelyä tai epäuskoa: puhu mitä puhut, hölö hölö, höpö höpö Hui hai, nyt pidetään hauskaa eikä mamoilla! Eiks sun pitäny olla tupakkalakossa? – Hui hai! Lainaa mulle kaks kymppiä, mä maksan takas huomenna. – Hui hai, lainaa joltain muulta!Haihui. Aiurea!
huidella ark. slg. olla menossa, kulussa, luuhata, kulkea; heilua, liikkua; heiluttaa, huitoa Mis ihmees sä oot huidellu? Sekin pukki vaan huitelee naisissa kaikki yöt. Mä ajoin suoraan tutkaan, ja mittarin neula huiteli jossain sadassaviiessäkympissä. Se hinta huitelee siinä sadan euron nurkilla. Älä helkutissa huitele sen puukon kanssa! Missä olet huidellut koko päivän? Mennähuitelee jo kaukana.
huiden siidee std. slg. todella hienoa
huikea ark. mainio, hieno, rautainen, posketon Huikea tunnelma, juttu.
huikka, huikat 1 ark. std. slg. kulaus, siemaus, ryyppy, ryypyt Pane mulle huikat tost Kossusta. Huikka murheeseen! Nyt ei tekis huikka pahaa. Ota huikka! Otti pullosta pitkät huikat. Tiina veti huikan pullon suusta. Otetaas pienet huikat! 2 ark. (alkoholipitoinen) juoma, juotava Tää mustaryssä onkin hyvä huikka. Onks sulla yhtään huikkaa mukana? Vedettiin vähän huikkaa pohjiks.
huikoa ark. slg. olla nälissään
huikopala ark. slg. ruok. välipala, pieni ateria
huilata, huilaa, huilia ark. levätä, pitää lepotauko, hengähtää Eiköhän huilata välillä. Kai mua väsyttää, ku mä en oo huilannu yhtään koko päivänä. Huilataan välillä! Nyt on pakko snadisti huilaa.
huili ark. tauko, lepo Pidetään sen verran huilia, et ehtii syömään. Nyt on mun huili, sä saat ajaa välillä. Lääkäri määräs kolmen viikon huilin.
huilia ark. levätä, hengähtää, huilata Nyt on pakko vähän huilia. Mä taidan mennä jo huilimaan.
huilu ark. lievänä karkeutena. Haista huilu!
huipata ark. pyörryttää, huimata, heittää Ai hitto, ku huippaa päästä. Minua huippaa (päästä). Saunassa oli niin kuuma, et huippas. Onkohan sul verenpainetta, ku sua aina huippaa?
huippari ark. slg. huippuimuri; liesituuletin
huipputylsä ark. Huipputylsä elokuva.
huis slg. vahvistussana joidenkin kirosanojen yhteydessä: pois, kauas, muualle, minne tahansa; huitsin, huut Apua mikä ampiainen, mee huis helvettiin siitä!
huisa, huisi 1 std. slg. pelottava 2 std. slg. vahvistussana: hirveä, huikea, uskomaton, tavaton, erittäin, hurja, valtava Oli se laskuvarjohyppy aika huisa kokemus. Painettiin alamäkeen huisaa vauhtia. Sielloli huisan syvä monttu keskellä tietä. Tämmöses vanhassa autossa on huisasti korjaamista. Se oli tosi huisi leffa. Oishan se huisia voittaa jättipotti lotossa. Tiinan porukoilla on huisisti rahaa.
huisin std. slg. kovin, hurjan, uskomattoman
huistsabeli std. slg. outo tyyppi
huit, huut slg. vahvistussana joidenkin kirosanojen yhteydessä: pois, kauas, muualle, minne tahansa; huitsin, huut Menkää kaikki huit helvettiin! Heitä ny toi romu huit hiiteen! Kaikki rahat on taas menny huit helkkariin. Huut helkkariin, hemmettiin, helvettiin.
huitella, huitelee std. slg. lyödä
huithapeli ark. std. slg. kevytmielisestä ja huolimattomasta ihmisestä, huolimaton, arvoton, vastuuton ihminen Kukakohan huithapeli tankin on hitsannu, ku heti hajos? En mä tommoselle huithapelille autoo lainaa. Tyttö vaikutti aikamoiselta huithapelilta.
huitsin 1 ark. vahvistussana: hyvin, kovin, tavattoman, huisin, kauas, hornan tuuttiin Ne oli huitsin hauskat bileet. 2 ark. vahvistussana karkeissa kirouksissa: huit, huut Mihin huitsin helvettiin ne avaimet on menny? Lähe ny huitsin vittuun siitä ja äkkiä!
huitsin nevadassa ark. jossain epämääräisessä, tuntemattomassa paikassa, kaukana; kauas, hornan tuuttiin (Stadista, esim. Espoossa) Pallo lipes mun kädestä ja lens huitsin nevadaan. Lähin parkkipaikka oli jossakin huitsin nevadassa. Asuu jossain huitsinnevadassa. Se kapakka on jossain huitsin nevadassa. Porukat lähetti kortin jostain huitsin nevadasta. – La mama dracului.
huivi std. slg. (pää) Heittää brenaa huiviin.
huiviin slg. (nopeasta) juomisesta tai syömisestä Mä aloin vetää kossua huiviin heti kun päästiin perille. Ville kippas koko pullon huiviin. Eiköhän vetästä noi loputkin eväät huiviin. Heitä ny ne ranskikset huiviis et päästään lähtemään. Ei muuta ku kahvit huiviin ja sit jatketaan.
hujakoilla ark. std. slg. paikkeilla, tienoilla, vaiheilla, korvilla, kieppeillä, suunnilleen, seutuvilla Siinä se on satasen hujakoilla, voi olla pari huggee yliki. Se hinta pyörii siinä sadan euron hujakoilla. Juna lähtee seittemän hujakoilla. Ehkä mä voin sit tehä lapsia joskus kolmenkympin hujakoilla.
hukari std. slg. puukko
huke slg. markka, huge No oli se vähän hankalaa aluks, kupiti aina laskee et yks euro on kuus hukee.
huki ark. std. slg. vuoro, työvuoro Nyt on sun huki heittää. Kenen huki? Iltahuki on kahesta kymmeneen. Kenen huki jakaa kortit? Eiks se oo nyt jo mun huki.
hukka kans. susi
hukkaputki std. slg. metro
hukkareissu ark. turha, tulokseton matka – Drum inutil.
hukkaviiva std. slg. naisen sukupuolielin
hulabaloo ark. slg. Aikamoiset karnevaalit oli, siis hirvee hulabaloo!Brambureală
huligaani, hulikaani std. slg. lurjus
hulina std. slg. melua
hullu ark. mielisairas, kako, sekopäinen, kahjo. sekopää, pipi
hullujenhuone slg. halv. mielisairaala, lataamo Toi naapurin äijä kuulus hullujenhuoneeseen. Jengi huutaa ja heiluu ku hullujenhuoneella. Balamuc.
hullujussi ark. kauhakuormaaja tai kaivinkone, varsinkin telaketjukaivuri
hulluna 1 ark. innostunut, ihastunut, rakastunut johonkin tai johonkuhun Mä oon ihan hulluna lattarimusiikkiin. Se jätkä on ihan hulluna suhun. 2 ark. kovasti, täysillä Mä juoksin pysäkille ihan hulluna. Isä huus hulluna, et mitä sä oot taas tehny.
hulppea, hulppee ark. komea, upea, kallis, huikea, hieno, mahtava, pröystäilevä Sielt ylhäältä on tosi hulppee näköala. Ootpas sä muuttanu hulppeeseen taloon. Oli hulppeeta ajaa sil uudella autolla. Hulppeat maisemat. Hulppea(t)a elämää. Se oli aika hulppeennäkönen vosu.
hulvaton 1 ark. vahvistussana: mahtava, uskomaton, posketon, tavaton, mahdoton Sielloli ihan hulvaton meno. Mä kuulin yhen tosi hulvattoman jutun. Ootte te kyllä hulvattomia tyyppejä. Hulvaton juttu. 2 kans. hulttiomainen, huolimaton, välinpitämätön
humala slg. oluessa käytetty mauste, käytetään myös kuvaamaan runsaan oluenjuonnin aiheuttamaa olotilaa – Beție
humalikas ark. humalainen Mitäne ämmänturvakotsiellä rollaa! joku humalikas möyrähti oven takana.
humma last. hevonen, heppa; hevosvoima Mä oon kerran tippunu ton humman selästä. Täs koneessa on vähä yli sata hummaa. Pienellä viilaamisella sä saat reilusti hummia lisää.
humpata ark. tanssia humppaa, pareittain lavatansseja Me istuttiin baarin puolella ja kateltiin, ku vanhukset vaan humppas. Lavalla humpattiin kahteen asti. Lähetäänkö vähän humppaamaan?
humppa ark. eräs musiikki- ja tanssilaji, fokstrotti; iskelmämusiikki yleensä Bändi soitti valssia, humppaa ja pari tangoo. Osaaks sä tanssia humppaa? Kuka tämniöstä humppaa jaksa kuunnella,tulis välillä kunnon rokkia.
humpsis hömpsis slg. hömpsis-römpsis-pöppelipöö – Cuvinte de umplutură, fără semnificație precisă. Aiurea.
humputella 1 ark. viettää aikaansa kuljeskellen katselemassa, ostelemassa tms., käydä ostoksilla, käydä kaupungilla Humputeltiin iltapäivä kaupungilla. 2 ark. (vanhahtava) harrastaa irtosuhteita avioliiton ulkopuolella
humputtelu ark. humputteleminen
humpuuki ark. huijaus, petkutus, bluffi, kupla; pötypuhe, hölynpöly Ne Villen bisnekset oli ihan humpuukia. Se uskoo ihan tosissaan niihin tähtikattoihin ja muuhun humpuukiin. Telkkarista tulee nykyään vaan pelkkää humpuukia. Puoskarin mainostamaluonnonlääke osoittautui humpuukiksi.
hunajaa, kusee std. slg. olla iloinen, onnellinen, tyytyväinen jstk Tää biisi saa mut kusee hunajaa.
hunajapupu ark. kurvikas vaalea tyttö Taustakuoro koostui näteistä hunajapupuista.
hunde std. slg. koira
hungeri std. slg. nälkä
hungerialainen std. slg. unkarilainen
hungry croaker huum. lääkäri joka myy huumausaineita tai reseptejä narkomaaneille
hunka std. slg. puukko
hunra, huntero std. slg. sata euroa; sata metriä
hunsvotti halv. heittiö, retku, vetelys, lurjus, roikale Täys hunsvotti siitä pojasta on tullu. Sinähän et lähe tommosen hunsvotin kanssa mihinkään!
huntti ark. std. slg. satanen, sata euroa t. markkaa; sata metriä Että se kehtas pyytää huntin tommosesta romusta. Vuokra on viis hunttia plus vesi ja sähköt. Vippaa huntti. Pane kundi huntti ja sassii tai kolaat! Mä loonasin huntin.
hunttu leik. koira, hurtta, peni, haukku, hauva
huohottaa ark. olla aivan takana, vahtia jkta, hengittää jnk niskaan
huohottaa niskaan ark. hengittää niskaan, seurata, vahtia, painostaa Hyvä ku työpaikalle ehtii, niin kaikki on heti niskaan huohottamassa. Älä ny siinä huohota mun niskaan!A-i sufla în ceafă.
huokea ark. pitää pilkkanaan, panna alta lipan, panna halvalla Panna, pistää huokealla.
huokeella, panee std. slg. pilkata, saattaa naurunalaiseksi Ne pani sitä slurkkii huokeella.
huokeeseen, menee std. slg. erehtyy, tulla huijatuksi Se muija meni ihan huokeeseen.
huokoistaa kuv. u.s. (2011) tauottaa, pitää taukoja työnteossa
huolella std. slg. tositarkoituksella, liioituksellisen tarkasti Se kittas ölkkii naamariin tosi huolella.
huolia kans. viitsiä, välittää, pitää tarpeellisena
huoltari, huoltis, huoltsikka, bensis ark. huoltoasema Pysähdytään heti kun tulee huoltis. Mis täällon lähin huoltsikka? Noi vanhat äijät vaan istuu kaikki päivät huoltiksen baarissa ja pelaa hedelmäpeliä.
huoltis 1 std. slg. huoltamo, huoltoasema, huoltokonttori 2 ark. bensa-aseman yhteydessä toimiva taukopaikka, baari
huoltis, huolto std. slg. huoltopoliisi
huolto ark. sosiaalihuolto Saada huollosta [= sosiaalihuollosta] avustusta.
huoltsika 1 std. slg. huoltomies kerrostaloissa 2 std. slg. huoltoasema, huoltokonttori 3 ark. bensa-aseman yhteydessä toimiva taukopaikka, baari
huomen kans. aamu
huomioliivi ark. heijastavasta aineesta valmistettu turvaliivi
huoneliha u.s. (2016) (engl. room meat) ihmisistä, jotka istuvat kokouksissa, seminaareissa yms. vain osoittamassa läsnäolollaan niiden tärkeyttä. Käsite on tunnettu satiirisesta elokuvasta In the Loop.
huonepakopeli u.s. (2015) ks. pakopeli
huono ark. ei hassumpi, aika hyvä t. oikein hyvä Ei huono.
huonossa huudossa kans. epäsuosiossa, huonossa maineessa Ne Villen bisnekset on nyt vähän huonossa huudossa. Neagreat. Nu are căutare.
huopatöppönen ark. huopatossu Ei mikään voita villasukka-huopatöppönen yhdistelmää.
huora halv. prostituoitu, ilotyttö, lutka, portto, hutsu; karkea haukkumasana naisesta Amsterdamissa huorat seisoo ikkunoissa. Ei siinoo paljoo leuhkimista, et on käyny huorissa. Painukaa huorat helkuttiin! Älä sä saamarin huora huuda mulle!
huorabaana std. slg. katu, jossa naiset kauppaavat seksiä
huorahtava halv. huoruuteen taipuva
huorapari std. slg. kuningatarpari korttipelissä Huorapari finnaa solttuparin.
huorata 1 halv. harjoittaa huoruutta, toimia prostituoituna; harrastaa irtosuhteita, seksiä monen miehen kanssa, olla uskoton Huumeitten takia ne muijat huoraa. Se ämmä ny on huorannu kaikkien kanssa. Mis sä oot ollu koko yön, huoraamassa vai? 2 halv. prostituoitua, toimia vastoin periaatteitaan, taiteellista kunnianhimoaan tms. taloudellisen hyödyn saamiseksi, käyttäytyä moraalisesti tuomittavalla tavalla rahan vuoksi Ei toi oo enää mitään bisnestä vaan selvää huoraamista.
huoripukki halv. huoraava mies
huoritella slg. nimittää huoraksi Ei kouluissa oo enää mitään kuria, ku opettajiakin vaan huoritellaan. Älä sä yhtään huorittele siinä!
hupa 1 kans. nopeasti kuluva, hupeneva. 2 kans. tuhlaavainen. 3 kans. hauska, rattoisa, hupaisa
hupaa, hupii 1 ark. helposti kuluvaa, hupenevaa Ei mikään oo niin hupaa ku raha. Tää on tosi hupaa leipää, eihän täst tuu ees maha täyteen 2 ark. std. slg. hauskaa, hupaisaa, hupia, hubaa, iloa, ilon vuoksi Sori, me taidettiin pitää vähän hupaa sun kustannuksella. Tehtäskö tänään jotain hupaa?
hupakko ark. ajattelemattomasta, hupsusta tytöstä (t. naisesta). Tyttöhupakko. Tytönhupakko. / Tytön hupakko. – Fată/femeie mărginită, prostuță, fără minte, „gâscă”; nebunatică; țicnită, într-o ureche
Hupikka std. slg. Huopalahti
hupimeininkii std. slg. hauska Notskin ympäril oli ihan hupimeininki.
hupiveikko ark. iloinen hauskanpitäjä, huulenheittäjä Olettaisin että inisijä on joku hupiveikko joka yrittää ärsyttää teitä tahallaan.
huppari ark. std. slg. hupullinen (urheilu)pusero, huppupusakka, hupullinen paita tai takki, pusero, jossa on huppu Et kai sä ny kirkkoon voi mennä hupparissaja lenkkareissa! Ooksä ostanu uuden hupparin?
huppeli ark. humala, hutikka, kekkuli, hiprakka Naapurin äijä tais olla pienessä huppelissa. Tulliinhan me sitten aika huppeliin. Nyt ootat vähän aikaa, et menee pahin huppeli ohi. Oli aika huppelissa.
huppelissä std. slg. lievästi humaltuneena
hupsia ark. puhua pötyä, höpsiä Ole hupsimatta!
hupsis, hupsista ark. hämmästystä ilmaiseva huudahdus: oho Hupsis, nyt se ruuvi putos johonkin. Hupsista, menikö lasi nurin?
hurahtaa 1 ark. std. slg. innostua jostakin, intoutua jhk ylenpalttisesti, höynähtää, höpsähtää, hassahtaa; omaksua jokin asia kritiikittä, seota Mä oon ihan hurahtanu sauvakäyvelyyn. Se menetti kaikki rahansa, ku se hurahti johki ihme uskonlahkoon. Mitä sä oikein puhut, ooksä vähän hurahtanu? Hurahtaa uskoon. Hurahtanut [= hassahtanut, höynähtänyt, hullu] tyyppi. 2 std. slg. tulla uskoon 3 ark. alkaa hurista; hurista lyhyen aikaa. Kone hurahti käyntiin.
hurista ark. hyristä, surista, pöristä Kuinka hurisee [= mitä kuuluu, miten menee, pyyhkii]? – Ei hassumpi.
hurja ark. vahvistussana: uskomaton, tavaton, hirveä, huikea, mahdoton, yletön, älytön, huima Mulla kävi hurja tuuri, kujust se numero voitti. Meil oli siellä huvipuistossa hurjan hauskaa. Asuntojen hinnat on noussu hurjasti viime aikoina. Hurjat hinnat. Hurjan jännittävä. Hurjan kivaa! Voi hurja!
hurjasti Ark. hurjan paljon Hurjasti väkeä.
hurlumhei ark. hässäkkä, mylläkkä, kova meno, hulina, mylläkkä Töissä oli oikee hurlumhei, ku kaikki yritti saada hommat valmiiks ennen lomia. Toi liikenne on nykyään yhtä hurlumheitä. Se peli meni loppuminuuteilla ihan hurlumheiks, ku kukaan ei viittiny puolustaa.
hurraaisänmaallisuus leik. yltiöisänmaallisuus – Șovinism.
hurri 1 std. slg. ruotsiapuhuva 2 std. slg. halv. suomenruotsalainen, ruotsalainen, (alatyyli) vanha suomenruotsalaisista käytetty kutsumanimi, ruotsinkielinen, ruotsalainen Pohjanmaalla asuu paljon hurreja. On se joka kerta hienoo, ku Suomi voittaa hurrit jääkiekossa. Puhu suomee, helkutin hurri!
hurtta std. slg. halv. iso (pelottava) koira
hurtti std. slg. hurja Toi on kyl aika hurttii huumorii.
huru mykke, huru mykky slg. vaikka kuinka paljon, miten paljon tahansa, mielin määrin Onhan siellä metässä sieniä vaikka huru mykke. Pitäskö lähtee kotiin, kello on jo huru mykky. Cât vrei. Mult.
hurupää, huru-ukko std. slg. leik. halv. (vanha) höperö mies, vanha höppänä mies, hourailija, haihattelija Joku huru-ukko puhu bussissa ittekseen. On siellä yliopistossakin kaiken maailman huru-ukkoja, jotka ei tajuu oikeesta elämästä mitään. – Bătrân ramolit.
hurvitella ark. pitää hauskaa, juhlia, irrotella, hummata, hummailla, rellestää Tekis mieli tänään vähän hurvitella. Ville on taas jossain hurvittelemassa. Kai sua ny väsyttää, ku hurvittelit neljään asti aamulla.
hurvittelu ark. hurvitteleminen
hurymykky std. slg. kuinka paljon
Husari, Husis, Höbla std. slg. Hufvudstadsbladet, lehti
huseerata ark. std. slg. hääriä, touhuta omin luvin, mielin määrin, isännöidä, tehdä jotain omin päin, luvatta, mielin määrin; puuhata, touhuta kovasti Mä en tajuu, miten tommoset huumediilerit saa huseerata ihan vapaasti. Niitten äiti ei pidä yhtään kuria, ni lapset sit huseeraa mitä sattuu. Villen pikkuveli huseeras jotain tietokoneen kanssa. Huseerasi talossa kuin omassaan. Joukkue huseerasi kentällä miten tahtoi.
Husis, Höbiä ark. Hufvudstadsbladet-lehti
huti ark. ohilaukaus, ohilyönti tms. ohi mennyt laukaus, ohilaukaus, lyönti, potku, ohiisku tms. Eka laukaus oli huti. Jätkä sai mahtavan syötön mut potkas silti hudin. Mä löin vasaralla hutiin, ja sormeen sattu niin helkutisti. Täs pelissä kolmesta hutista menee vuoro ohi. Jutila veti hutin metristä!
hutikka ark. humala, hiprakka, huppeli Onpas jätkät taas hutikassa. Se oli niin tuhti paukku, et jo yhestä tuli hutikkaan. Kyllähän tommonen pikku hutikka auttaa siihen, et ei jännitä niin paljon. Olla hutikassa.
hutkia std. slg. huitoa
hutsata, hutsaa, hotsittaa std. slg. huvittaa, viitsiä Hutsaisko sua tulla meille illalla?
hutsu std. slg. halv. kevytkenkäinen nainen, prostituoitu, huora, ilotyttö; haukkumasanana naisesta Älä paa tommosta hametta, tai sua luullaan vielä hutsuks! Mitä helvetin hutsuja sä oot taas tänne raahannu?
huttu kans. (jauho)puuro
huuberi std. slg. juomavesi, vesi, kraanavesi, hanavesi, vesijohtovesi Voisitko tuoda lasillisen huuberia. Pelkkä huuberi tekis ny (vitun) gutaa.
huudeilla ark. olla paikalla, olla mestoilla Oot sä huudeilla? – A fi la distanță mică, să se audă strigătul.
huudelma u.s. (2015) twiitti tai muu pikaviesti
huudossa ark. std. slg. suosiossa, muodissa, muotia Kuuskytluvulla pitkä tukka oli huudossa. Ei toi tietokoneala ole enää niin kovassa huudossa ku ennen. Se on nyt kovassa huudossa.
huugo std. slg. hullu, omalaatuinen
huuhaa ark. tyhjänpäiväinen asia, perätön juttu, hölynpöly, jstak perättömästä, tyhjänpäiväisestä, höynähtäneestä Mua ei paljon kiinnosta henkiparantajat eikä muu huuhaa. Et kai sä tommosta huuhaata usko. Koko juttu oli pelkkää huuhaata.
huuhaa‑tieto ark. tosiasioihin t. tutkimukseen perustumattomasta, perättömästä tiedosta Tarjoili kirjassaan huuhaa-tietoa ufoista.
huuhkaja std. slg. halv. (vanha) nainen Toi naapurin akka on hirvee huuhkaja. Viidennes budjas sellane varsinaine huuhkaja.
huuleen, paskaa std. slg. (laittaa) ikeniin ylähuulen taa nuuska
huuleilla ark. heittää huulta Väliin hän ehti huuleilla vieressä istuneen Mikon kanssa.
huuleilu ark. huuleileminen, huulenheitto
huulenheitto ark. std. slg. rento puhe t. keskustelu, kevyt sanailu, pilapuheilu No, se oli sellasta huulenheittoo vaan.
huulenheittäjä ark. ks. huuliveikko
huuli ark. std. slg. nokkela, herja, pila, kärkevä pilapuhe, leikkipuhe, vitsi (heittää huulta kertoa vitsi), sukkeluus, sutkaus, hauska juttu, vitsi, pila, leikkipuhe Stikkasin vähä huulta messii. Se oli vaa huuli. Älä ny suutu, sehän oli pelkkä huuli. Mä en tajunnu sitä huulta ollenkaan. Hyvä huuli. Poliittiset huulet. Heittää, murjaista huuli. Huuli lentää juttu luistaa. Heittää huulta puhua, jutella, keskustella rennosti, iskeä tarinaa.
huuli pyöreänä, huuli pyöreenä kans. std. slg. olla ihmeissään, olla hämmästynyt, äimänä Ville heitti semmosta läppää, et kaikki katteli huuli pyöreenä. Mä olin ihan huuli pyöreenä, ku ne koetulokset tuli. Cu gura căscată. A rămâne cu gura deschisă.
huulilla ark. olla täpärällä, ihmeissään, vähällä, tipalla, onnistumaisillaan, tapahtumaisillaan Kolmas maali oli ihan huulilla, mut sit aika loppu. Voitto oli joihan huulilla. Oli aivan huulilla, ettei käynyt hullusti.
huuliveikko ark. std. slg. miehestä: (mainio) jutunkertoja, leikinlaskija, suunsoittaja, leukailija, poskisolisti, huulenheittäjä, hyvä jutunkertoja, juttumies, puhelias, valehtelija, selittäjä Repe on varsinainen huuliveikko. Se kun sai pari kaljaa, ni johan siit tuli kova huuliveikko. Me tarvitaan työmiestä eikä mitään huuliveikkoja.
huulta, heittää std. slg. vitsailla Ootsä tosissas vai heitätsä vaan huulta?
huume huum. ark. huumeen vaikutuksen alaisena Olla huumeessa. Droage.
huumediileri, pilleriville,

katufarmaseutti

huum. ark. huumekauppias Huumediileri tekee terveestäkin sairaan. Jarde on Kurvin kovin pilleriville, siltä saa mitä vaan.
huumeilla huum. ark. käyttää huumeita
huumeilu huum. ark. huumeiden käyttö, huumeileminen
huumejengi huum. ark. jengi jossa käytetään huumeita
huumeluola  huum. paikka, jossa käytetään huumeita
huurteinen ark. std. slg. (kylmä) olut, kaljatuoppi Yks huurteinen teki hyvää pitkän työpäivän päälle. Pistä mulle tulee yks huurteinen. Otettiin parit huurteiset. – Bere cu brumă.
huushollata ark. hoitaa taloutta, tehdä talousaskareita Hänellä on äiti huushollaamassa.
huusholli ark. std. slg. talo, talous, taloudenpito; koti, asunto, kotitalous; perhe Nyt siivotaan koko huusholli. Tästä huushollista ei sit koskaan löydy mitään. Mä en kestäis asuu anopin kanssa samassa huushollissa. Koko huusholli sekaisin. Hoitaa oma huushollinsa.
huusi, huussi ark. std. slg. eriö, helpotus, hyyskä, (ulko)käymälä, pikkula, puucee, puusee, toilet, toiletti, ulkohuone, ulkohuussi, ulkohuusi, ulkovessa, WC, vessa Pysähdytään seuraavalla huoltiksella, mun pitäs käydä huusissa. Ton huusin alus pitäs tyhjentää. Oli maha niin sekasin, et hyvä kun huussiin ehti. Ei mökillä oo vessaa, huussi vaan.
huut, huit ark. vahvistussana joidenkin kirosanojen yhteydessä: pois, kauas, muualle, minne tahansa; huit, huitsin Oli niin kauhee tuuli, et se muovi lens huut helvettiin. Aja ny se autos huut hiiteen siitä! Huut helkkariin, hemmettiin, helvettiin.
huutaa std. slg. pyytää maksua, velottaa Paljo toi nahkarotsi huutaa? Paljo sä huudat siitä?
huutaa kuin hinaaja ark. huutaa erittäin kovaan ääneen, raivota, saada raivokohtaus, Mutsi huus ku hinaaja kun se näki mun jätkäfrendin
huuti ark. (käytössä vain partitiivimuoto huutia) ark. Antaa huutia jklle nuhdella, läksyttää jkta
huuto ark. Asiasta nousi kova huuto kohu, haloo, äläkkä. Jk on suurta, suurinta, viimeistä, viimeisintä huutoa muotia, uusinta uutta. Olla (suuressa, kovassa) huudossa suosiossa, muotia, pinnalla. Olla huonossa huudossa maineessa. Joutua huonoon huutoon.
huutosakki slg. kilpailijaa tai joukkuetta kannustava joukko Huutosakki hakkas rumpuja ja laulo. Me alettiin sit huutamaan herjoja niitten hesalaisten huutosakille.
huvskaa std. slg. huvittaa (us kielt.) Ei mua huvskaa lähtee mihkää.
hybridiauto ark. auto jossa sekä perinteinen bensiinimoottori että sähkömoottori
hybridimyrsky u.s. ( 2012) myrsky, joka syntyy, kun esim. trooppinen hirmumyrsky yhdistyy kohtaamaansa talvimyrskyyn. Yhdysvalloissa tuhoja tehnyttä Sandy‑myrskyä kutsuttiin hybridimyrskyksi.
hybridiosaamiskeskus u.s. (2017) (virallisesti Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus) Helsingissä syyskuussa 2017 avattu hybridiuhkien torjuntaan erikoistunut keskus, jonka toiminnassa on mukana EU‑ ja Nato‑maita
hybridisota u.s. (2014) aseellisen sodankäynnin ja aseettomien vaikutuskeinojen yhdistelmä
Hydda std. slg. Alppila
hydda, skvetta std. slg. hyppyri Hesarillaki on ennen snadi hydda siin Lintsin paikkeil.
hydäri slg. hyttynen, itikka
hyggeillä u.s. (2016) (tansk. hygge) oleskella ja viettää aikaa kiireettömästi nautiskellen ja tunnelmoiden, vaikkapa kynttilänvalossa hyvästä ruoasta ja juomasta nauttien
hygieniapassi ark. todistus siitä, että henkilö osaa käsitellä helposti pilaantuvia elintarvikkeita
hygieniatarra u.s. (2010) myymälöiden ym. liikkeiden siisteyttä kuvaamaan ehdotettu kasvojen ilmeellä viestivä tarra
hyh, hyhhyh ark. vastenmielisyyttä tai inhoa ilmaiseva huudahdus Hyh, mikä haju! Sit mun takana istu joku pultsari, hyhhyh!
hyi ark. vastenmielisyyttä, inhoa tai moitetta ilmaiseva huudahdus Hyi olkoon! Hyi kamala! Hyi, mikä täällä haisee? Taas maksalaatikkoo, hyi helvetti! Hyi sua, mitä sä tommosia puhut!
Hykkylä std. slg. ent H:gin kaksois-yhteis lyseo
Hyksi std. slg. Helsingin yliop. keskussairaala, HYKS
hylamaito ark. vähälaktoosinen maito, jossa maidon sokeri on pilkottu (laktoosi maitosokeri), sopii laktoosi-intoleranteille
hyllyllä ark. syrjässä, pois käytöstä, lykättynä, hylättynä Se suunnitelma on ollu hyllyllä jo monta vuotta, tuskin siit mitään tulee. Koko projekti joutu hyllylle, ku ei ollu rahaa. Mulloli niin paljon ylinopeutta, et kortti pantiin hyllylle.
hyllyttää ark. panna jokin asia syrjään, ottaa pois käytöstä, lykätä, hylätä, panna pois päiväjärjestyksestä (esitys hyllytettiin) Tää elokuva hyllytettiin aikanaan, ku siinoli muka niin rohkeita kohtauksia. Musta se oli ihan hyvä idea, mut pomo hyllytti sen heti.
hylsy 1 slg. tyhjä pullo Viedään noi hylsyt kauppaan. Pikkupojat keräs hylsyjä nurmikolta. 2 slg. hylätty suoritus tai koe Mä sain hylsyn siitä tentistä.
hymiö ark. hymiö on tietokoneen näppäimistön kirjain-, numero-, ym. merkkejä käyttämällä tekstiin tehty naamaa esittävä kuvio. Hymiön tarkoitus on ilmentää jotain tunnetilaa ja lisätä siten tekstin ilmaisuvoimaa. Hymiöitä voi lisätä tekstiin myös erillisinä kuvina. 😉
hymy hyytyy ark. on pakko myöntää tosiasiat, suhtautua vakavasti tms.; leikki loppuu, tulee toinen ääni kelloon Kyllä multa hymy hyyty, ku sain ne verolaput. Juostaan vielä pari kilsaa, niin eiköhän hymy hyydy. – A-i îngheța zâmbetul. Se schimbă treaba.
hyna, hyne, hyny, hynä std. slg. raha Onks meil yhtään hynää jäljellä? Onks sul hynää.
hynda, hynde, hyndä std. slg. hyppyri Jänäätsä hyppää tost hyndäst.
hyndaa, hyndää std. slg. hypätä
hynetto std. slg. raha
hyntteet, hynttyyt ark. vaatteet, varusteet, kamppeet, kuteet, rytkyt, ryysyt, puku, asu Millaset hynttyyt niihin juhliin pitäs panna sitten? Hyntteet niskaan ja äkkiä, nyt lähetään! Mulle tuli tosi kuuma niissä joulupukin hynttyissä. Vetää hynttyyt ylleen.
hynttyyt yhteen std. slg. yhteen (asumaan) muuttamisesta; yhdessä tekemisen, yhteistyön alkamisesta Ohan siit jo viis vuotta, ku lyötiin hynttyyt yhteen. Pantiin Pian kanssa hynttyyt yhteen. Kyllä me saadaan se valmiiks, ku vaan pannaan hynttyyt yhteen. ”Hynttyyt yhteen” on vuosina 1991-1995 MTV3:lla lähetetty suomalainen televisiosarja. Lyödä hynttyyt yhteen muuttaa asumaan yhteen, mennä naimisiin. A-și uni forțele. A-și pune fiecare lucrurile împreună. A se căsători.
hynä ark. raha, fyffee, taala, fyrkka, kässi, kahiseva, tuohta, riihikuiva, valuutta, käyttöpääoma, vara, käteistä, mani, kyhny
hynä huum. raha
hype ark. laaja (ja kritiikitön) innostus jstak (uudesta) asiasta; katteeton, yletön mainostus, kehuskelu tms.
hype huum. riippuvainen huumausaineista
hyper‑ ark. ylen, liian, liika‑, yli‑, huippu‑, super‑; omaperäisissä sanoissa
hyperloop tekn. u.s. (2016) (engl. loop ’silmukka’) kehitteillä oleva erittäin nopea liikennöintiyhteys, jossa alipaineistetussa putkessa liikkuva kapseli kuljettaisi sekä matkustajia että rahtia. Putkesta on käytetty nimeä matkustusputki.
hypermuodikas ark. huippumuodikas (ultramodern)
hypettää 1 slg. hypetys, nostattaa jonkun arvoa puhumalla siitä tai ylistämällä sitä, hehkuttaa, suitsuttaa jtak, olla tohkeissaan jstak 2 slg. a se înţepa cu droguri
hypetys 1 slg. ylistys 2 slg. huum. înţepătura, injecție cu droguri
hypo std. slg. apteekki
hyppiä nenille kans. käyttäytyä röyhkeästi, hävyttömästi, isotella Älä sä räkänokka yhtään ala hyppiä nenille! Meiän pomo on niin lepsu, et kaikki hyppii sen nenille. A-și lua nasul la purtare.
hyppiä seinille kans. suuttua, raivostua, vauhkoontua Opettaja meinas hyppiä seinille, vaikken mä ollu ku viis minuuttia myöhässä. Eihän sil uskalla sanoo mitään, ku se hyppii heti seinille. – A se urca pe pereți.
hyppiä silmille 1 kans. käyttäytyä röyhkeästi, hävyttömästi, isotella; suuttua, käydä päälle, hyppiä nenille, tulla silmille Mun silmille ei hypitä! Sun pitäs vähän komentaa, ettei toi lapsi ihan hypi sun silmilles. Älä ny saakeli silmille hypi! 2 kans. pistää silmään, näkyä häiritsevästi Noi kirjotusvirheet hyppii kyllä pahasti silmille. – A-și lua nasul la purtare.
hyppyrit std. slg. naisen rinnat
hyppytunti, hypäri ark. koul. slg. koulussa vapaatunti, juoksutunti Mullon kahestatoista yhteen hyppytunti. Tiina lähti aina hyppytunnilla ostoksille. Emma viittiny sit hyppytunnin jälkeen enää mennä kouluun.
hypätä ark. käydä vähän väliajossakin, juosta, käydä tavan takaa jossakin, laukata, ravata, juosta, liehua, lentää, kiertää, rampata Mitä sä hyppäät koko ajan siellä vessassa? Mä oon koko talven hypänny niissä kokouksissa.
hyrrä 1 std. slg. auto 2 std. slg. raha
hyrrää, hormoonit std. slg. kiihottua seksuaalisesti
hyrsky ark. panna sekaisin, mullin mallin; panna töpinäksi, tuulemaan
hyrskyn myrskyn ark. sekaisin, mullin mallin Kämppä oli ihan hyrskyn myrskyn. Koiranpentu laitto kaikki paikat hyrskyn myrskyn. – În dezordine.
hys ark. kehotus vaieta tai olla hiljaa Hys, hiljaa nyt! Hys hys, lapsi nukkuu!
hyssyteliä ark. hillitä, vaientaa; salailla, kaunistella Lapset vaan huusi, vaikka niiden äiti kuinka hyssytteli. Ei tää asia parane, jos vaan hyssyttelee.
hyttysansa u.s. ( 2012) hyttyskeräin laite, jonka luvataan houkuttelevan hyttysiä ja imuroivan ne säiliöönsä kuolemaan
hyvinsyönyt halv. pulska, tukeva, lihava Onpas siinä hyvinsyönyt koira. Se oli semmonen aika hyvinsyöneen näkönen äijä.
hyvis  1 slg. ark. pahiksen vastakohta 2 slg. ark. hyvä tyyppi ylipäänsä, hyvä ihminen, hyvä tyyppi (vrt. pahis) Elokuvan hyvikset ja pahikset. 3 slg. ark. hyvä syötävä, karkki Unicafen kuppilassa voi kahvin kanssa syödä hyviksiä.
hyvä ihminen 1 ark. vahvistussanana kiellossa tai kehotuksessa; ihmeessä Älä ny hyvä ihminen mee sinne! Aattele ny hyvä ihminen vähän itekin! Tulkaa ny auttamaan hyvät ihmiset! 2 ark. ilmaisemassa lievää päivittelyä, hämmästystä tms.: hyvänen aika Voi hyvä ihminen, millaseks tää maailma on menny. Voi hyvät ihmiset sentään!Măi, omule.
hyvä läppä std. slg. mainio puhuja, puhe, puhunta Remulla on vitun hyvä läppä!
hyvä meininki std. slg. mukava olo
hyvä meno ark. hauskaa
hyvä vederi std. slg. hyvä sää
hyvän sään aikana ark. ennen kuin on liian myöhäistä Eiköhän lähetä hyvän sään aikana. – Cât se mai poate.
hyvänen aika ark. ilmaisemassa lievää päivittelyä, hämmästystä tms. Voi hyvänen aika! Hyvänen aika, onko sekin mies jo kuollu?Vai, Doamne!
hyvänmiehenlisä ark. hyvälle työntekijälle maksettavasta palkanlisästä
hyväntekeväisyysyhteiskunta u.s. (2015) USA:n mallin mukainen monia palveluja pitkälti yksityisen rahoituksen avulla tuottava yhteiskunta (hyvinvointivaltion vastakohtana)
hyvässä lykyssä ark. jos onni on myötä, ehkä hyvinkin jos hyvin käy, hyvällä onnella; ironisesti: jos huonosti käy Hyvässä lykyssä ehitään vielä junaan. Ja hyvässä lykyssä ‘jos huonosti käy’ menetät vielä työpaikkaskin!Dacă ai noroc.
hyvässä otteessa std. slg. melko lailla juopunut Hemmo alko olla jo aika hyväs ottees.
hyvät hyssykät ark. ilmaisemassa lievää päivittelyä, hämmästystä tms. Voi hyvät hyssykät, etkö sä ikinä opi!Vai, Doamne!
hyvät ilmat ark. kaunis sää
hyvät perät std. slg. kaunismuotoiset pakarat On siinä muijalla hyvät perät!
hyvää kyytiä ark. hyvää vauhtia, nopeasti, täyttä päätä Taksikuski ajo hyvää kyytiä. Ville lähti karkuun ja me tultiin hyvää kyytiä perässä. Tää projekti on tulossa valmiiks hyvää kyytiä. – Cu toată viteza.
hyvää pataa ark. hyvissä väleissä Oottepas te nyt hyvää pataa. Kiva, ku noi lapset on niin hyvää pataa keskenään. – În relații bune.
hyypiö std. slg. halv. omituinen ihminen, outo, kummallinen ihminen, hiippari Mikäköhän hyypiö toikin on? Noi tietokonenörtit on kaikki ihme hyypiöitä.
hyyraa std. slg. vuokrata
hyysaa std. slg. maksaa toisen puolesta, tarjota
hyyskä 1 ark. eriö, helpotus, huusi, huussi, (ulko)käymälä, pikkula, puucee, puusee, toilet, toiletti, ulkohuone, ulkohuussi, ulkohuusi, ulkovessa, WC, vessa Käy hakemassa matoja tuolta hyyskän takaa. Hyyskässä on kurja käydä pakkasella. 2 std. slg. huono asunto
hyysäri ark. slg. joku joka hyysää Hyysärit väittävät että Suomi romahtaisi ilman mamuja.
hyysätä, hyysää ark. std. slg. holhota; huolehtia, huolehtia jostain, huolehtia jskn hlöstä tai asiasta liiallisesti, suojella, hoivata jotakuta vapautta rajoittaen tai liiallisesti kun kohde ei sitä ansaitsisi, pitää huolta, pitää luonaan elättää, paapoa; passata, hemmotella Mä en jaksa enää hyysätä tota äijää, tehköön ite ruokansa. Mitä sä sitä juoppoa hyysäät? Koulussa hyysätään nykyään mukuloita ihan liikaa. Ei sitä isoo kundii tartte koko ajan hyysää! Hyysää sukulaisiaan, vaikka muutenkin on tiukkaa. Mielipidekirjoittajan mielestä ulkomaalaisia hyysätään liikaa.
hyytyä, hyytyy 1 std. slg. menettää tehoaan Tiukka puolustus, ne alkaa jo hyytyy. 2 ark. std. slg. pysähtyä, ei jaksaa, väsyä, uupua; toimia huonosti, reistailla jäädä jälkeen, voimien ehtyminen Nyt tsemppiä, kristikan kundit alkaa hyytyy. Aluks se juoksu meni ihan hyvin, mut sit mä hyydyin ja jäin neljänneks. Älä ny hyydy! Ei me päästy ku Lahteen, ja sit se auto hyyty siihen. Pitäs ostaa uus tietokone, ku tää hyytyy koko ajan. Akku hyytyi. Me hyydyttiin jo yhdentoista jälkeen. Bailut hyytyi hyvän alun jälkeen.
hyökkis sot. slg. hyökkäyssota
hyönteisleipä ruok. u.s. (2017) kuivattuja ja jauhettuja hyönteisiä sisältävä leipä. Hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena tuli Suomessa lailliseksi syksyllä 2017.
hyönteissyönti ruok. u.s. (2013) hyönteisten käyttö ravintona
hyötyliikunta ark. kuntoa kohentava normaali liikunta, esim. rappusten kävely, kävely töihin jne.
hä, häh 1 ark. kysymyssanana, ilmaisemassa hölmistymistä, epäuskoa, kysyvä, hölmistynyt, epäuskoinen tms. vastaus: miten niin, mitä Pane se mankka kii! – Hä? Sä oot muuten mulle kaks kymppiä auki. Häh, mitä sinä puhut? – Häh, miten niin? 2 ark. kysymystä painottamassa, vahvistamassa kysymystä tai kehotusta Ymmärräks sä, hä? Meetkös siitä, häh! Onko selvä, häh? 3 ark. toistettuna ilkeää, pilkallista tms. naurua kuvaamassa, ilmaisemassa vahingoniloa, ivaa, ilkkumista: ähäkutti Häh häh, siitäs sait! Eihän se huomannu mitään, hä hä! Häh häh, jäitpäs kiinni. [Kiitos este un cuvânt tânăr, acum două-trei secole în locul lui incă se mai spunea sau häh pentru a mulțumi]
häblärit std. slg. häpyhuulet
hägäri 1 std. slg. savuke, yhdet savut tupakasta 2 std. slg. nakkikioski, snägäri
häijy std. slg. hyvä, erinomainen, ihailtava
häikkä ark. std. slg. ongelma, häiriö, hämminki, hämmennys, sekaannus, sotku Täs ohjelmassa on ny joku ihme häikkä. Niissä talokaupoissa oli vähän häikkää sen homeen takia. Oli siel sen verran häikkää, et joku soitti poliisit. Jotain häikkää moottorissa. Tuliks illal jotai häikkää?
häikkätä, häikkää std. slg. häiritä
häilää std. slg. juhlia
häippäistä, häippäsee, häippää ark. std. slg. lähteä, poistua, häipyä, kadota, liueta, mennä pois Mä häippäsin töistä jo vähän ennen kahta. Nyt häippästään ja äkkiä. Nyt me häippäistään! Mun faija häippäs Stokikseen. Rami häippäsee hetiku joku alkaa heittää herjaa.
häipyä ark. lähteä, poistua, liueta; mennä hukkaan, kadota Tekis mieli häipyä koko kaupungista. Häivy siitä! Mihin se lehti on taas häipyny tästpöydältä? Häipyä omille teilleen. Nyt on paras häipyä. Häipykää täältä!
häipätä ark. tavallisemmin: häippäistä, lähteä, poistua, häipyä Tiina häippäs niistä bileistä joskus kymmenen maissa. Mä en tienny yhtään, mihin sä olit häipänny.
häirikkölumi u.s. (2010) runsas, mm. rautatieliikennettä haittaava lumi
häiriköidä ark. käyttäytyä häiritsevästi, aiheuttaa häiriötä
häiskä ark. std. slg. nuori mies, poika, kaveri, kundi, jätkä, heppu, tyyppi Se on pirun komee häiskä. Tunneks sä ton häiskän? Mua ei tommoset häiskät määräile! Kumma häiskä.
häjy kans. puukkojunkkari
häkki 1 std. slg. selli, vankila, putka Se autovaras sai kolme vuotta häkkiä. Mä sammuin puiston penkille ja sit kytät vei mut häkkiin. 2 std. slg. ark. urh. maali, esim. jalkapallossa, kassi. Sit ylivoimahyökkäys ja kiekko häkkiin! Se teki viime matsissa kaks häkkiä. 3 urh. ark moukarihäkki 4 ark. heinänkuljetusreen t. ‑rattaiden kehys t. irtolaidat
häkki heilahtaa std. slg. joutua vankilaan tai putkaan Jos me tästä jäädään kii, ni kyllä häkki heilahtaa. A ajunge la închisoare. A intra la zdup.
häkkiliha std. slg. tyttö, johon yhdyntä johtaa vankilaan Ootsä sä sale, ettei se oo häkkilihaa?
häkkyrä ark. epämääräisen, mutkikkaan t. konstikkaan näköinen laite, härveli, vekotin, rakkine Kummallinen rautalankahäkkyrä. Tuohon häkkyrään [= huteraan laitteeseen] en mene. Ansamblu mai complicat, dar nedefinit.
häkslättää std. slg. nalkuttaa, touhuta häiritsevästi
häkä std. slg. vauhti Paa vaa täys häkä päälle!
häkä (kuin) kans. mennä täydestä, sujua hyvin, kuin tanssi Kauppa käy ku häkä. Tää musiikki uppoo nuorisoon ku häkä.
häkäpönttö ark. puukaasutin
hälkkäri std. slg. hälyytys esim. pommivaara
hällä-välii, hällä-väliä hällä-tyyli ark. std. slg. ilmaisee välinpitämättömyyttä: mitä siitä, ei sillä ole väliä, väliäkö hällä, mistään-piittaamaton, mistään-välittämätön Se otti vähän kaikki jutut, et hällä-välii. Hällä väliä, tulee taikka ei. Makso se jotain satasen, mutta hällä väliä. Villellä on semmonen hällä väliä -tyyli vähän joka hommassa. Ei, și! Ce-mi pasă!
häläri ark. std. slg. killeri, lyhyt soitto, häiriösoitto kännykkään
hälärit std. slg. hälytyslaitteet
hämis ark. hämähäkki
Hämis 1 std. slg. Hämeentie 2 std. slg. hämäläinen osakunta, Hämäläisten talo Oltiin bailaamassa viimeyönä Hämiksellä. 3 ark. Hämähäkkimies
hämppäri, hämppis, hämpis ark. slg. hämäkki
hämy 1 std. slg. hämäräperäinen, outo, kummallinen, omituinen, erikoinen, epäilyttävä ihminen (< hämärä) Villen broidilla on ihan hämyjä juttuja. Se on hämy jätkä. 2 std. slg. pitkätukkainen poika
Hämäri, Hämis ark. std. slg. Hämeentie Helsingissä
hämää std. slg. harmittaa, suututtaa, huiputtaa, petkuttaa Vähän mua hämäs ku se muija ei sit tullukaan.
hän ark. ilmaisemassa jnk yhdentekevyyttä Tiedä häntä, kannattaako. Väliäpä hällä. Hällä väliä Aikaa siinä meni, mutta väliäpä hällä mitäpä siitä, ei se mitään merkitse. Hällä väliä vastuuttomuutta, piittaamattomuutta merkitsevissä ilmauksissa. Yhteiskunnassa levinnyt hällä väliä -asenne.
händi 1 std. slg. käsi 2 std. slg. matkapuhelin
händy std. slg. käsi
hänkki, hänkka std. slg. raide
häntiä, häntii std. slg. naida, yhtyä naiseen Tota revaa ku pääsis joskus häntii!
häntyri 1 ark. leik. std. slg. kova naistenmies, sukupuolisesti aktiivi mies, pukki, häntäheikki, häntä-veikko 2 std. slg. hännystelijä, liehittelijä
häntä std. slg. miehen sukupuolielin
häntä koipien välissä kans. nolona, alistuneena, surkeana Tiina tuli pääsykokeista häntä koipien välissä. Ensin rellestetään koko yö ja sit ollaan aamulla ihan häntä koipien välissä. – Cu coada între picioare.
häntäheikki 1 ark. leik. std. slg. kova naistenmies Tunnettu häntäheikki. Oli häntäheikin maineessa. 2 ark. susi
häpee std. slg. (herja naiselle) Häpee lumppu varjoos!
häpi std. slg. iloinen, onnellinen
häppä 1 std. slg. ruok. alkoholi, viina, juoma (Tampereen murteella) Kyllä sille äijälle häppä maistuu. Saiks siellä juhlissa yhtään häppää? Sä oot tainnu ottaa vähän häppää. Mentiin kämpille vetää häppää porukalla. 2 slg. last. juoma, juotava, maito Paras yhdistelmä, lämmin tuore nisu ja lasi kylmää häppää.
Häppäri std. slg. Häppy Days -ravintola H:ssä
häppärit std. slg. häpyhuulet Sul on bulit häppärit, Tiina.
häppää, häppäilee std. slg. juopotella
häppöning, häppöninki std. slg. juhla, tapahtuma
härde std. slg. hyvä, erinomainen, ihailtava, röyhkeä
härdeli, härdelli std. slg. sekasotku, sekava tilanne, kaaos, kiire, hämmennys, sekava, kiireinen tilanne, tungos, mekkala, mylläkkä, hulina, hössäkkä, hässäkkä, sekamelska Heti ku ovet avattiin, sielloli kauhee härdelli. Eihän semmosessa härdellissä nähny yhtään mitään. Jonossa syntyi hirveä härdelli. Dezordine.
härjätä, härjää 1 std. slg. leikkiä, kiusottaa, olla olevinaan 2 std. slg. mellastaa
härkätä, pommittaa ark. soittaa toiselle nopea puhelu jotta hän vastaisi/soittaisi sinulle takaisin
härkävaunu ark. rautateiden umpitavaravaunu – Vagon de vite.
Härmä leik. std. slg. Suomi
härmäläinen ark. leik. std. slg. suomalainen Härmäläiset ei oo oikein pärjänny näissä kisoissa. Meiän hotelli oli täynnä härmäläisiä, ku ei oltas ulkomailla oltukaan. Kyllä härmäläisen tuntee ulkomaillakin.
härmän heikki std. slg. maalaistollo
härmänjätkä std. slg. suomenpoika
härpätin ark. härveli, vekotin, vempain, vehje, laite. Esitteli jotain itse rakentamaansa härpätintä.
härski 1 std. slg. pilaantunut 2 ark. std. slg. karkea, piittaamaton, röyhkeä, julkea, sumeilematon; rivo, rivosuinen, ruokoton, rasvainen Se oli kyllä aika härski temppu. Ville vaan kiilas härskisti jonon ohi. Se kerto tosi härskin vitsin. Netissä on paljon härskejä seksisivuja. Härski tyyppi. Tuo on jo härskiä! Kertoi härskejä vitsejä. Härskit puheet.
härskisti ark. röyhkeästi; rivosti Menetteli härskisti. Puhua härskisti.
härveli ark. std. slg. kone, koje, laite, vehje, laite, vekotin, vempele, rakkine, häkkyrä; kulkuneuvo Tää uus DVD-soitin on ihme härveli. Pikkujätkillä pitää aina olla kaikkia jänniä härveleitä. Dispozitiv, accesoriu, obiect cu întrebuințări diferite.
häränpylly leik. kuperkeikka – Datul de-a berbeleacu.
härö std. slg. outo, kummallinen Se oli ihan härö tyyppi. Ihan härö.
häröillä, häröilee 1 ark. std. slg. olla, hengailla, sekoilla, kuljeskella, oleskella, viettää aikaa. Häröillä kaupungilla. 2 ark. std. slg. sekoilla, törmäillä 3 ark. std. slg. häiriköidä 4 ark. std. slg. hengailla
häröily ark. häröileminen
häseninki, hässeli, häsä std. slg. kiire
häslinki ark. sekava, kiireinen tilanne; tungos, mekkala, mylläkkä, hässäkkä Lentokentällä oli kova häslinki. Ei täst tuu mitään, mä en kestä tämmöstä häslinkiä. Lapsiperheen joka-aamuinen häslinki. Tilauksessa oli jotain häslinkiä. Uusien avainten kanssa oli jotain häslinkiä.
häslätä, häslää ark. std. slg. touhuta, sekoittaa asiat, sotkea asiat kunnolla, sählätä Koko ottelu oli melkoista häsläämistä.
hässiminen ark. slg. yhdyntä, rakastelu
hässiä, hässii alat. std. slg. rakastella, naida, panna. pistää, nussia Ville väittää, et se on hässiny sun siskoas. Sit puhelin soi just ku me oltiin hässimässä.
hässäkkä 1 ark. std. slg. sekava, kiireinen tilanne, kiire, touhu, tungos, mekkala, metakka, hössäkkä, mylläkkä, hötäkkä, hulina touhuaminen, sekasorto, kiire Siinä tuli aika hässäkkä ku passit oli hukassa. Sielloli kauhee hässäkkä, joku oli vissiin ajanu kolarin. Mä unohdin avaimet kotiin siinä hässäkässä. Torilla oli aika hässäkkä. 2 ark. omituinen laite tai rakennelma, sekava piirustus, vyyhti tms. Onks toi antenni, toi hässäkkä tuolla katolla? Siima oli menny ongen ympäri yheks hässäkäks. 3 ark. naisen sukupuolielimen kuva Hässäkän kuva.
hässäköi std. slg. tehdä kiireessä virheitä
hätä last. Iso hätä, ulostamistarve. Pieni hätä virtsaamistarve; tarve virtsata tai ulostaa; kakkahätä, kusihätä, paskahätä, pissahätä, vessahätä Pitäs päästä vessaan, mullon kauhee hätä. Mulle tuli niin kova hätä, et ei auttanu muu ku mennä pusikkoon.
hätähousu ark. hätäilijä, hoppuilija Oota ny vähän, senkin hätähousu! Ei semmosen hätähousun kanssa viitti mihkään reissuun lähtee. – Persoană pripită, agitată, nerăbdătoare, nesocotită.
häthätäduuni std. slg. tilapäistyö, pätkätyö
häthätää std. slg. juuri ja juuri, nipinnapin
hätäpaikka ark. hätä, hätätilanne Älä hermoile, ei täs ny mitään hätäpaikkaa oo! Kyllä mä voin hätäpaikassa korjata sen itekin. Osata toimia hätäpaikan tullen.
hätäpaska alat. ulostusrefleksi, joka tapahtuu silloin, kun subjekti kokee voimakkaan pelko- tai ahdistustilan Tehdä hätäpaskat.
hätästä, hätäsee std. slg. pikaisesti
hävetä silmät päästään kans. hävetä paljon, suunnattomasti Sen kakaran takia saa hävetä silmät päästä. Kyllä mä häpesin silmät päästäni, ku ope luki sen kirjeen. – A se rușina.
hävikki ark. kaup. mittauksessa, valmistuksessa, varastoinnissa tms. jstak aineesta hukkaan menevä osa, hukka, häviö Raaka-aineen hävikki tuotantoprosessissa. Kaupan hävikki.
hävikkiravintola, hävikkiruokaravintola kaup. u.s. (2016) ravintola, jossa tarjottava ruoka valmistetaan kaupoista yli jääneistä ruoka‑aineista
hävytön ark. kohtuuton, yletön, liiallinen, kohtuuton On sillä hävytön palkka! Bensa maksaa nykyään ihan hävyttömästi. Siellä kokouksessa oli taas hävyttömän vähän porukkaa. Hävyttömät hinnat. Hävyttömän huono palkka.
hääppöinen, hääppönen ark. std. slg. yleensä kielteisissä lauseissa: ei kovinkaan hyvä, erityinen, erikoinen, häävi, kehuttava, kaksinen Tuskin se mikään hääppönen pelaaja on. Ei oo hääppöset kortit. Eipä ollu hääppöstä niissäkään juhlissa. Ei se meikäläisen elämä niin hääppöistä ole. Eipä ollut hääppöinen puhe.
häärää std. slg. touhuta, teeskennellä, leikkiä
häävi, häävisti 1 slg. ark. huonokuntoinen kielteisesti ilmaistuna Eipä ole häävi – Nu e bun, nu-i nimic [bun] de capul lui. 2 slg. ark. hyvä, tyydyttävä, hääppöinen, kaksinen, kehuttava, kummoinen, sanottava, hullumpi, hassumpi, kummempi Onks häävii seukata Heidin kaa? Esitys ei ollut häävi. – Esitys ei ollut (kovin) hyvä. Oli se kuitenkin viime viikkoista häävimpi. – Se oli kuitenkin viime viikkoista parempi. Eihän tää niin häävi ole. Se referă la bun/bine dar cu sens negativ: nu e bun, nu e bine.
hö, höh ark. hämmästystä, halveksuntaa tms. ilmaiseva huudahdus Hö, joks tää loppu? No höh, se nyt puhuu mitä puhuu. Höh, nytkö ne jo tulivat? Höh,tuota nyt ei usko kukaan!
Höblä std. slg. Hufvudstadsbladet, lehti Bonjaatsä mitää tost hurrien Höbläst?
höblästä, draisaa; höblästä, vetää std. slg. huijata, petkuttaa, asettaa naurunalaiseksi Faijas veti taas sua höblästä!
Högga, Högis, Hökka std. slg. Korkeasaari Hökka ja Högis on mulle aina ollu Korkis.
höhlä ark. std. slg. hölmö, tyhmä, typerä, hassahtava, hupsu, hölmö, tollo, höperö, höntti, höppänä Miten niin et tajua, ooksäjoku höhlä vai? Se kulki vähän aikaa yhen tosi höhlän kundin kanssa. On se vähän höhlää tehä sama juttu moneen kertaan. Senkin höhlä! Ihan höhlä kaveri. Kyl sä kans oot yks höhlä.
höidari std. slg. pallon lyönti suoraan ylös
höidis std. slg. korkeushyppy
höijaa std. slg. nostaa
hökötys ark. omituinen laite tai rakennelma, häkkyrä, rakkine, laite, vehje, vekotin, härveli, epämääräinen rakennelma tms. Sielhän se taas korjaa jotain hökötystä autotallissa. Onks toi hökötys olevinaan joku kasvihuone vai? Mikäihmeen hökötys tuo on? Tuo hökötys tuolla rannassa on olevinaan sauna. Ceva, un obiect nedeterminat.
hölinä ark. joutava puhe, höpötys, hölötys, pölinä Tyhjää hölinää.
hölistä ark. puhua joutavia, puhua turhia, pulista, höpöttää, hölöttää, hölpöttää, pölistä Taas se hölisee puhelimessa. Menkää muualle hölisemään!
hölkyn kölkyn leik. kippis, skool, terveydeksi Tervetuloa vaan kaikille, ja hölkyn kölkyn! Kippis! – Hölkyn kölkyn! – Noroc!
hölkänen ark. slg. vain kielteisissä lauseissa: yhtään, mitään, lainkaan, tuon taivaallista, himpun vertaa, tipan tippaa, aavistustakaan Mä en ymmärtäny jyssasta hölkäsen pöläystä. Oo sä hiljaa, ku sä tuskin tiedät hölkäsen pöläystä koko jutusta. Siis kukaan ei tajunnu hölkäsen pöläystä! Ei tiedä hölkäsen pöläystä, pölähdystä t. pölähtämää [= mitään, tuon taivaallista] koko asiasta. Nici un crâmpei.
hölmöillä, hölmöilee std. slg. tehdä nuoruuden kepposia Skideinähä kaikki jotenki hölmöilee..
hölpön pölpön ark. slg. väheksyntää tai torjumista ilmaisemassa: höpsis(tä), lässyn lässyn, höpö(n) höpö Hölpön pölpön, ja minähän en lommosta usko. Koko ajan se muija vaan puhu, että hölpön pölpön. Prostii! Vorbe goale. Aiurea!
hölpöttää ark. puhua turhia, lörpötellä, hölöttää, hölistä, höpöttää Mä en tajuu mitään, mitä sä hölpötät.
höläyttää ark. sanoa tokaista jtak harkitsemattomasti, möläyttää Sanoa höläytti asianennenaikaisesti.
hölö ark. std. slg. ylen puhelias, salaisuuksia kertova, tyhjän puhuja, hölöttäjä, lavertelija
hölö hölö ark. ilmaisemassa vähättelyä tai epäuskoa: hui hai, höpö höpö Ja hölö hölö, kyllä toi jää kestää vaikka hevosen!Aiurea!
hölösuinen ark. avosuinen, suulas, suupaltti, laverteleva Hölösuinen lavertelija.
hölösuu ark. hölösuinen, paljon (ajattelemattomasti) puhuva ihminen, hölöttäjä Ei ton hölösuun puheista tartte välittää. Mokoma hölösuu. Erotti hölösuun avustajansa.
hölöttää ark. std. slg. puhua suulaasti, turhaan, puhua joutavia; lörpötellä, hölistä, höpöttää, puhua turhanpäiväisyyksiä Älä mee hölöttää kaikkee siitä. Älä hölötä! Ville hölötti sen jutun heti kaikille. Siihen se jäi vielä ovensuuhun hölöttämään. Älä hölötä olemattomia! Hölöttää kaikki kotiasiat kylälle.
hömppä 1 ark. hölmö, hassu, höperö, tyhmä 2 std. slg. tyhmä, kevyt aineisto (lehdissä), joutava, turhanpäiväinen asia, hölynpöly Mua ei kiinnosta tommoset juorut ja muu hömppä. Noi iltapäivälehdet on täynnä pelkkää hömppää.
hömppäsivu leik. lehden sivu, jolla on uutisia filmitähdistä, kuninkaallisista yms.
hömpsy, hömpsyt, hömpyt ark. std. slg. ryyppy, viinaryypyt, naukku, moukku, paukku, kulaus, siemaus Otas tost kunnon hömpsy! Tilattiin tarjoilijalta yhet hömpsyt. Otetaan hömpsyt!
hömpsöttää ark. hömpöttää
hömpsötys ark. hömpötys
hömpöttää, hömpsöttää ark. touhuta turhaa, touhottaa, hössöttää Hömpöttää kaikkeatyhjän päiväistä.
hömpötys ark. hössötys, tohotus; joutava, turhanpäiväinen asia Kauhee hömpötys tommosesta pikkujutusta. Noi laihdutuspillerit on pelkkää hömpötystä. Se on taas niitä hänen hömpötyksiään.
hömpötys, hömpsötys ark. hömpöttäminen; tyhjänpäiväisyys, turhuus, hössötys
höndari std. slg. puukäymälä
höniin, antaa std. slg. antaa selkään, voittaa tappelussa Taisit saada höniis, tällä kertaa, vai?
hönis std. slg. kasvot
hönkäistä ark. henkäistä, puuskahtaa
hönkänen, hönkäsen ark. ks. hölkänen
höntti 1 std. slg. huono (olo) 2 ark. std. slg höperö, höhlä, hupsu, hassu, hölmö, hönö, hassu, pöhkö, typerä, tyhmä Toi kaveri on ihan höntti. Mä en enää sen saakelin höntin juttuja kuuntele. Se on iha höntti jätkä.
höntyillä ark. poukkoilla, touhottaa, hermoilla, intoilla (liikaa), hötkyillä Älähän nyt taas rupee höntyileen ihan turhaan! Ei piä höntyillä joka asiassa! Kurinalainen joukkue ei turhia kentällä höntyillyt.
höntyily ark. höntyileminen
hönässä, hönössä std. slg. humaltuneena, humalassa, juovuksissa, kännissä, päissään Porukka oli jo alkuillasta aika lailla hönössä. Jätkät tuli parista kossupullosta ihan hönöön.
hönö 1 ark. Antaa jkta hönöön, höniin turpaan, kuonoon, köniin 2 ark. std. slg. tyhmä, vastenmielinen hölmö, höntti, hassu, pöhkö, tollo, typerä Toi nyt on ihan hönö idis. Ootteks te vähän hönöjä, kun tolleen hillutte! 3 ark. hiprakka, känni, kekkuli, huppeli. Olla pienessä hönössä.
hönöt slg. humala, känni, kekkuli Eiköhän oteta illalla kunnon hönöt?
hönöttää 1 ark. huijata, petkuttaa 2 ark. johtaa harhaan 3 ark. honottaa
hönöön, hönöönsä ark. selkään antamisesta tai saamisesta: nenään, turpaan, kuonoon, koniin Tekis mieli vetää sitä tyyppiä hönöön. Varo vaan, ettet saa siltä kaverilta hönöös! Pena oli oikeen kerjänny hönöönsä sillä suunsoitollaan.
höplästä, vetää; höplätä, höplää ark. std. slg. huijata, vetää huulesta, nenästä, pettää, puijata Se tais vetää sua höplästä.
höppänä 1 ark. ihmisestä: höperö, hölmö, hupsu, hassu, sekopäinen, pöhkö, tärähtänyt Hiukan höppänä eukko. Reksistä on tullujo ihan höppänä ukko. Minä en kyllä usko sen höppänän juttuja. Painu hittoon, sekin höppänä! Ei sillä höppänällä oo mitään jakoo meitsin juttuihin! 2 ark. turhanpäiväinen asia, höpönhöpö; valhe, pötypuhe Toi on täyttä höppänää, mitä toi maikka latelee! Musta poliitikot puhuu pelkkää höppänää. Tollasta tarinaa ei voi sanoo kun silkaks höppänäks. Hiukan höppänä eukko. Ukonhöppänä, ukon höppänä.
höpsis, höpsistä ark. höpönlöpön, höpö-höpö, (lastenkieltä) ehe-ehe, osoittaa puhujan pitävän edellisen puhujan väitettä perättömänä tai merkityksettömänä, toisen sanojen torjumista tai epäilemistä ilmaisemassa: interj. Höpsis, totta kai sinä voit tulla! Höpö(n) höpö Ja höpsis vielä, tietysti sä lähet mukaan! Ihan hapsista mä sanon tollaselle juorulle! Höpsis, totta kai sinä voit tulla!
höpsismi ark. kritiikitön suhtautuminen yliluonnollisiin ilmiöihin ja vaihtoehtohoitoihin
höpsiä ark. puhua perättömiä, höpistä
höpsö ark. hassu, hupsu, hölmö, höperö, sekopäinen, tärähtänyt Sähän oot ihan höpsö, kun kastelet kukkia kaatosateessa! Mummo alkaa olla jo vähän höpsö. Noi vaarin jutut on pikkasen höpsöjä.
höpö 1 ark. hölynpöly, humpuuki, hupsu, hölmö, höhlä; toistettuna (myös) Toi nyt oli ihan höpö idis. Ei kukaan sun höpöjä juttujas usko. Mitä lie höpöö se vaarikin taas tarinoi. Puhua höpöjä. Horoskoopit ovat höpönhöpöä, höpön höpöä. 2 ark. (rinn. höpön) torjuntaa, väheksyntää tms. ilmaisemassa, toistettuna: höpsis, joutavia, lässyn lässyn
höpö(n) höpö, höpönhöpö, höpönpöpö ark. toisen sanojen väheksyntää tai torjumista ilmaisemassa: höpsis(tä), lässyn lässyn, hölpön pölpön hölynpöly, höpöpuhe, humpuuki, höppänä Maikka puhu tänään taas täyttä höpönhöpöö. Tais taas olla ihan höpönpöpöö koko vaalilupaus! Höpö höpö, ei sua kukaan usko. Höpön höpö, älähän nyt taas yritä huijata!Aiurea!
höpöpuhe ark. pötypuhe
hörhelö ark. vaatteen röyhelö, rimpsu, liehuke; tällainen vaatekappale; röyhelöisestä vaatekappaleesta Siinä morsiamen puvun helmassa oli hienoja hörhelöitä. En kyllä kehtais kulkee ton näkösissä hörhelöissä. Hörhelöitä kaula-aukon ympärillä. Revyytyttöjen kimaltavat hörhelöt.
hörhö 1 ark. std. slg. outo ihminen outo tyyppi, ihmisestä tai asiasta: outo, hullu, hölmö, kahjo, pöhkö, erikoinen, omalaatuinen ihminen, eri tavoin muista poikkeava, käytetään myös esimerkiksi turhista julkkiksista Minä en suostu tollasen hörhön kanssa mihinkään. Hullujenhuoneet on hörhöjä varten. Sähän puhut ihan hörhöjä. Pena iski taas jotain ihan hörhöö tarinaa. Se nyt oli vain muutaman hörhön mielipide. Se nyt oli vain muutaman hörhön mielipide. Alueella liikkuu kaikenlaisia hörhöjä. 2 ark. huum. narkomaani. Huumehörhö. 3 ark. kauan vankilassa ollut vanki
hörhö, friikki std. slg. outo, alaansa täysin keskittynyt
hörhöillä, hörhöilee 1 ark. käyttäytyä sekavasti tai vastenmielisesti Mun broidi oli kuulemma hörhöilly kännissä niissä kemuissa koko ajan. 2 std. slg. oleilla, oleskella jouten Ei tartte tulla tänne hörhöilemään! Mitäs sä täällä taas hörhöilet?
hörikset ark. std. slg. hörökorvat, ulkonevat korvanlehdet
hörnit std. slg. kulmat, tutut lähitienoot
hörppy ark. väkevä viina-annos; siemaus (alkoholijuomaa) Etkö tarjoopullostas ees hörppyä? Mennääs ottaan kunnon hörpyt tohon kapakkaan? Onks jätkät tarjonnu sulle taas liikaa hörppyjä? Jätä mulle hörpyt!
hörppää, hörpätä std. slg. juoda; juoda pikaisesti (us alkoholia)
hörpyt, ottaa std. slg. väkevä viina -annos, juoda Ota vään, mut ihan snadit.
hörtsää, hörtsäilee std. slg. purskahtaa naureskelemaan
hörö std. slg. ilman rahaa
höröllä, höröllään ark. korvista: pystyssä; kuuntelemisesta: tarkkaavaisena Kuunnelkaas nyt korvat höröllä! Yks sonni toljotti meitä siinä laitumella korvat höröllään. Pankaas kersat ees hetkeks korvat hörölle ja kuunnelkaa!
höseninki std. slg. nopea toimi, kiire
hösis, hosis std. slg. melkoinen kiire
höskiin std. slg. (snyaa) selkään, päihin
höskä 1 ark. std. slg. huonokuntoinen tai vaatimaton talo, maja, mökki, maja tms. rakennus Saispa ostetettua itelleen ees jonkinmoisen höskän. Se mummon vanha höskä kannattas varmaan purkaa. Ja tollaseen surkeeseen höskään en kyllä suostu muuttamaan! 2 ark. roska, romu, rähjä, kama; huonokuntoinen, rikkinäinen laite, kone, koje tms. Mitä ihmeen höskää tänne kellariin on kasattu! En kyllä suostuis maksamaan tollasesta mopon höskästä viittäkymppiä enempää. Ostan koko höskän kaiken, koko roskan.
hösseli ark. std. slg. hössötys, hötäkkä, touhu, säpinä, vipinä, nopea toimi, kiire Panna, pistää hösseliksi töpinäksi, touhuksi Hei, se on jo yheksän, nyt pannaan hösseliks.
hösselit dop. hcg, human chorionic gonadotropin
hösseliksi 1 ark. sekaisin, pilalle Koko homma meni hösseliks, kun Pena rupes taas ryyppäämään. 2 ark. töpinäksi, touhuksi, vauhtia työhön tms. Eiköhän pistetä oikeen hösseliks, niin saatas tää homma tänään valmiiks!
hössäkkä ark. hötäkkä, hösseli, kiireinen touhu, sekasorto, kaaos, hässäkkä, hötäkkä, hosäkkä Tullissa oli ihan hirvee hössäkkä. Koko homma meni työmaalla taas pelkäks hössäkäks. Siinä samassa hässäkässä mun rillitkin hävis.
hössöttäminen ark. touhuta turhaan, hömpöttää
hössöttää ark. touhuta turhaa, hömpöttää; höpöttää, puhua tai touhuta turhia asioita, touhottaa, hömpöttää, hömpsöttää Meinaaks se sun typerä siskos tulla tänne taas hössöttämään? Tekisit jotakin kunnolla etkä aina hössöttäis! Taitaa noi ukot hössöttää ihan joutavia. Ei tee kunnolla mitään, sen kun hössöttää. Kyllä heidän romanssistaan on hössötetty.
hössötys ark. hössöttäminen Hermostui toisten hössötykseen.
hösäkkä ark. kiireinen touhu, sekasorto, kaaos, hässäkkä, hössäkkä, hötäkkä A lessa oli jo aamusta alkaen ihan kauhee hösäkkä. Järjestääks toi hullu siskos aina ihan tahallaan tollasen hösäkän, kun koko suku on koolla?
hötkyillä ark. hosua, hätäillä, poukkoilla hätäillä, hermoilla turhaan, kiirehtiä turhaan, hosua liikaa Älähän nyt rupee hötkyilemään tärkeessä asiassa! Eipäs hötkyillä niissä hommissa! Lakkaa jo hötkyilemästä! Tässä asiassa ei nyt pitäisi hötkyillä.
hötkyily ark. hötkyileminen
höttö ark. epäselvä, sotkuinen juttu; epämääräinen ruoka jne. Höttöä lunta. Valkoista höttöä vedenpinnalla.

kuv. Tekstin sisältö oli pelkkää höttöä.

höttösissään ark. tohkeissaan, innoissaan Oli höttösissään matkalle lähdöstä.
hötäkkä ark. kiireinen touhu, sekasorto, kaaos, hyörinä, nyörinä, mylläkkä, hössäkkä, hässäkkä, hös(s)äkkä Siinä terminaalin hötäkässä mä hukkasin mun passinkin. Onneks selvittiin siitä saakelin hötäkästä ees hengissä. Johan oli kauhee hötäkkä siellä myyjäisissä! Lähdön hötäkkä. Unohdin asian siinä hötäkässä.
hötö, höttö ark. std. slg. löyhä, kuohkea tms. kuohkea, tyhjänomainen, heikko, pehmeä, hatara, harva Tää tyyny on sisältä ihan hötöö. Nää muka kovaks keitetyt kananmunat on kyllä jääny sisältä hötöiks. Kummallisen höttöö kangasta koko alushame! Tää lämmin leipä on sisältä ihanan höttöö. Se tontin reuna on sellasta höttöö suomaata.
höveli, höyli ark. ihmisestä: mukava, antelias, kohtelias, auttavainen, aulis, avulias, ystävällinen, heveli Naapurin ukko on aina niin höveli. Faija on nyt hövelillä tuulella, antaskohan se rahaa? Oisitko niin höveli, että lainaisit autoos? Enpä oo ennen tavannu noin höyliä miestä. Iskä on pikkusessa hiprakassa aina höylillä päällä.
hövelisti ark. höylisti. Lupasi hövelisti apuaan.
höyhensaaret last. Mennä höyhensaarille mennä nukkumaan, nukahtaa
höykänen, höykäsen ark. ks. hölkänen
höyli, höveli, ark. std. slg. ihmisestä: mukava, antelias, kohtelias, auttavainen, aulis, avulias, ystävällinen, heveli Höyli ja mukava mies. Naapurin ukko on aina niin höveli. Faija on nyt hövelillä tuulella, antaskohan se rahaa? Oisitko niin höveli, että lainaisit autoos? Enpä oo ennen tavannu noin höyliä miestä. Iskä on pikkusessa hiprakassa aina höylillä päällä. Höveli kundi pääsee höylään.
höylisti, hövelisti ark. vrt. höyli Antaa höylisti apuaan.
höylätä, höylää alat. std. slg. varsinkin miehestä: olla sukupuoliyhdynnässä, naida, nussia, panna Pääsitkö höylään sitä kimulia? Höylättiin jumankuta kimpassa koko yö! Höveli kundi pääsee höylään.
höynä 1 ark. asiasta tai ihmisestä: hölmö, höhlä, hassu, pöhkö, typerä, kaheli, höynähtänyt, tollo Mitä helkutin höynää sä taas puhut? Pomo esittää aina ihan höyniä idiksiä. Maikka lateli taas koko päivän täyttä höynää. Taitaa toi vaarikin olla jo ihan höynä. 2 ark. roskainen joutava täyte tms. tavara Olihan niitten purettujen seinien välissä jos jonkinlaista höynää. Me vietiin vintiltä kaikki pölisevä höynä suoraan kaatikselle.
höynähtää ark. menettää järkensä (ajattelemattomuuttaan), intoutua, hullaantua jhk hupsuuttaan, hullaantua, intoontua johonkin tai johonkuhun, hassahtaa, hurahtaa, höyrähtää, tärähtää Miten helkutissa se sun systeris höynähti naimaan sen vanhan hölmön? Varotkin sitten höynähtämästä taas vieraisiin naisiin! Ei kai helkutissa kukaan voi noin höynähtää, että uskois sen hullun puheita. Höynähti vielä vanhoilla päivillään naimisiin. Höynähtävä, höynähtänyt hassahtava, hassahtanut.
höynäyttää ark. std. slg. saattaa höynähtämään, huijata, petkuttaa, puijata, keksiä kepponen, jymäyttää, panna naurunalaiseksi Tota tyyppiä on helppo höynäyttää. Höynäytetääs vähän noita likkoja! Noihan yrittää vaan höynäyttää meikäläisiä vaalilupauksillaan. Mua ei sit niin vaan höynäytetäkään! Höynäyttää yksinkertaisia kauniillapuheilla.
Höyry, Höyry-Häyrinen std. slg. Häyrinen, toimittaja
höyrypäinen ark. höperö, kuumapäinen Höyrypäinen vouhottaja.
höyrypäinen, höyrypää ark. höyrypäinen (henkilö), hölmö, hassu, pöhkö, tollo, typerä; kiihkeä, kiivas; höperö, höynähtänyt, dementoitunut Koko sakki oli pelkkiä höyrypäisiä poliitikkoja. Ei noiden höyrypäisten kanssa voi tehdä mitään yhdessä. Siskos kävi täällä taas vouhottamassa kun mikäkin höyrypää. Mummu se alkaa olla jo täys höyrypää. Sellainen puhe on höyrypäiden kiihkoilua.
höyryradio leik. ääniradio; vanha radiovastaanotin
höyrytä ark. puhua jostakin liiallisen innostuneesti, kiihkoilla, intoilla, touhuta liikaa Reksi höyryää taas jotain älytöntä. Mitä helkuttia se pomo tuli taas tänne höyryämään! Mitä hittoo sä taas höyryät?
höyryy std. slg. intoilla
höyrähtäny std. slg. seonnut, rakastanut, tullut uskoon
höyrähtää ark. vrt. hurahtaa; tavallisemmin: höynähtää, menettää järkensä (aj attelemattomuuttaan); hullaantua, intoontua johonkin tai johonkuhun, hassahtaa, hurahtaa, höynähtää, tärähtää Pappa höyrähti vanhoilla päivillään vielä uuelleen naimisiin. Nyt se vaari tuntuu höyrähtäneen ihan lopullisesti. Älä sitten höyrähä reissulla vieraisiin!
hööga, hööka std. slg. vauhti
höögeri std. slg. oikea Ku Eliksen höögeri puhu, otti hurri heti lukuu.
hööna 1 std. slg. kana 2std. slg. typerä nainen
höörna, höörne std. slg. kulma, kulmaus, kulmatalo
höösätä 1 ark. touhuta, häärätä, järjestellä turhaan, häärätä tarpeettomasti tai tehottomasti jotakin, hoosata Mitä ihmettä ne ukot höösää tuolla pihalla? Painu siitä muualle höösäämään! 2 ark. huolehtia liikaa jostakusta Sä höösäät ihan turhaan noita lapsias. Äitis on höösänny sut ihan piloille. Hermostui toisen höösäämiseen.
höösäys ark. höösääminen Pikkuhiljaa alkaa ärsyttää anopin höösäys vauvastamme.
höösää std. slg. touhuta huolestuneesti
hööveli, höveli std. slg. kohtelias
ice huum. kokaiinin johdannainen jota otetaan polttamalla, lausutaan ais
idari 1 std. slg. itsemurha 2 std. slg. tyhmä, typerys
ideopolis ark. korkeakoulujen alueellinen kehitysorganisaatio
idiootti slg. tyhmä
idioottivarma ark. jota ei voi käsitellä t. käyttää väärin, joka toimii ehdottoman varmasti Idioottivarma kamera.
idis ark. std. slg. idea, aate, ajatus, oivallus, päähänpisto Oli tosi hyvä idis ottaa kalavehkeet mukaan. Oiskohan siinä idistä lähtee illalla vähän hailaileen? Minkä ihmeen idiksen sä oot saanupäähäs? Kenen idis oli lähtee metskaa ku on karsee blosis?
idlaa std. slg. viettää aikaa, norkoilla, olla jouten
idlari std. slg. ajantappaja (tietokone chat-onlinessa)
idättää (mielessään) std. slg. pohtia, haaveilla, toivoa
iftar ark. islamilaisten paastokuukauden ilta-ateria, jollaiselle ulkoministeri Erkki Tuomioja kutsui maamme muslimeja
igor, vanja std. slg. venäläinen mies, yleensä
iha std. slg. aivan, ihan, täysin Iha epaa!
iha jees std. slg. oikein hyvä, passeli Oukki doukki, mä oon iha jeesim.
iha snygi std. slg. aivan hieno
ihan ark. myönnyttelevissä ilmauksissa: melko(isen), varsin Oli ihan mukavaa. Ihan hyvä kone. Ihan kiva.
ihan ebin std. slg. mahtava
ihan jees, ihan ok std. slg. hyvä, hyvännäköinen Ai se blondi, se on ihan jeesim.
ihan kiva 1 ark. myönnyttelevä toteamus: oikein hauska, hyvä, mukava, miellyttävä, mieluisa Man kiva toi esitys! Ihan kiva, et pääsit tulemaan. Ihan kiva nähä taas pitkästä aikaa. – Foarte plăcut. 2 ark. (vain) melko hyvä, mutta ei sen enempää, mitäänsanomaton No joo, olihan se ihan kiva leffa, mut en mä sitä toista kertaa viittis kattoo. Bun, și nu prea. Da, dar …
ihan perseestä std. slg. tosi huono Soli perseestä … ja syvältä!
ihan sama ark. samantekevää, yhdentekevää, se ja sama, sama se Se on mulle ihan sama, mitä sä meinaat. Otaks sä appelsiini- vai omenamehua? – Ihan sama. Mi-e egal.
ihan totta; ihanks totta? ark. aivan niin, juuri niin, todella, todellakin, todellakaan; todellako? Ihan totta, se on just niin kun mä sanoin. Ihan totta mä pääsin lukioon. Sua ei ihan totta oteta mukaan!Adevărat! Chiar așa!
ihana, ihanuus iron. kauhea, hirveä, kaamea
ihanko totta, ihanks totta ark. yllättymisen, hämmästymisen, kaunistumisen yms. toteamus: todellako, niinkö Hei, sullon paita väärinpäin. – Ihanko totta? Mun veljellä on syöpä. – Ihan totta? Jippii, mä pääsin sittenkin tentistä läpi. – Ihanks totta? Adevărat? Chiar așa?
ihku, ihq, ihqu, ihqdaa  slg. ihanaa Ihku laulaja.
ihkuttaa ark. ihastella, sanoa ihkuksi; pitää ihanana, fanittaa Menin katsomaan elokuvaa, kunkaikki ihkutti sitä mulle. Ihkutti bändin solistia.
ihme, ihme- 1 ark. ihmeellinen, kummallinen, kumma, ihmetystä tai hämmästystä herättävä asia Tivolissa oli kaikenlaisia ihme vekottimia. Pena selvis siitä kolarista hengissä jollakin ihme tuurilla. Ei sitä ihme tyyppiä kukaan tajuu. Jollakin ihme tempulla. Kaikenlaisia ihme tyyppejä. 2 ark. vahvistussana kysymyslauseissa: kumma, merkillinen, outo Mikä ihme sua vaivaa? Millä ihmeen keinolla sä selvisit siitä kolarista? Mitä ihmettä sä täällä teet? Missä ihmeessä ne ukot taas viipyy? Ihme-hiippareita tsittas siel ostarin edesim.
ihme‑elävä leik. ihmisestä
ihmeen kaupalla ark. ihmeellisellä tavalla, keinolla, ihmeen avulla, ihmeellisesti Me selvittiin siitä tulipalosta ihan ihmeen kaupalla. Millä ihmeen kaupalla sä sait sen jutun selville? Arska oli keplotellu jollain ihmeen kaupalla firman rahoja omalle tililleen. – Ca prin minune.
ihmeessä ark. painokas toteamus: hyvänen aika, sentään Tuu nyt ihmeessä! Soita ihmeessä heti isälle s! Älä ihmeessä mee tekemään toisille pahaa!
ihmeesti ark. ihmeellisesti, ihmeellisen paljon, ihmeellisellä tavalla, ihmeellisesti Onpa ihmeesti sieniä! Kyllä se lääke vaan ihmeesti autto päänsärkyyn. Sä muistutat ihmeesti isääs. Kylläpä kahvi piristi ihmeesti.
ihmisbisse slg. bisse, joka juodaan ihmisten ilmoilla
ihmisiksi ark. kunnon ihmisten tavoin, kunnollisesti, säädyllisesti, siivosti Muista sitten elää ihmisiks siellä kaupungissa! Pitäis sunkin osata käyttäytyä juhlissa ihmisiks. Koitahan nyt olla ihmisiks! Elää, käyttäytyä, olla ihmisiksi. – Cumsecade. A trăi, a se purta, a fi cumsecade.
ihmisten aikaan, aikoihin ark. riittävän varhain, ajoissa, säädylliseen aikaan Eihän mekään tossa iässä koskaa ehitty kotiin ihmisten aikaan. Muista sitten tulla sieltä pikkujouluista ihmisten aikoihin!Devreme. La o oră potrivită.
ihmisten ilmoilla ark. ihmisten parissa, julkisuudessa Penaa ei oo sitten näkyny se putkareissun jälkeen ihmisten ilmoilla. Etkö sää uskalla tulla enää ihmisten ilmoille?În mijlocul oamenilor.
iho 1 ark. std. slg. Olla iholla kiinni, kosketuksessa. Tulla, jäädä iholle lähelle. 2 urh. Joukkue tuli, pääsi iholle lähes tasoihin.
iho umpeen! std. slg. suu kiinni, turpa tukkoon Iho umpeen, senkin hullu! Nyt iho umpeen siinä!Tacă-ți fleanca. Tacă-ți gura.
iholla, iholle std. slg. iho vasten ihoa, kosketuksessa toiseen, aivan kiinni toisessa, toiseen; Se kimuli halus olla koko ajan iholla. Hei, tuu iholle!
iholle, päästä std. slg. hyväillä paljasta ihoa, rakastella
ihra std. slg. lihava
ihramaha 1 halv. hyvin lihava, vatsakas ihminen, möhö‑, läskimaha. 2 halv. iso maha
ihris std. slg. lihava ihminen
iiden, iideni std. slg. Eden-mallinen hattu Faijal oli sillo iideni.
iik ark. pelästymistä tai kauhistumista ilmaiseva huudahdus Iik, mikä hirvee ötökkä! Iik, käärme! Apua, iik, mä putoon täältä!
iikka ark. sb. jokainen, joka ikinen; kuka tahansa Joka iikka, iikka kuin iikka
iikolli std. slg. IKL, sinimusta
iiliäinen ark. iilimato Roikkua jkssa kuin iiliäinen.
iippari ark. atk. IP-osoite (IP = Internet Protocol), numerosarja, jonka perusteella IP-paketti löytää perille Internetissä IPosoite 127. 0. 0. 1 on niin kutsuttu localhost eli oma tietokone IPv4:ssä.
iisi ark. std. slg. helppo, yksinkertainen, kevyt; rauhallinen, rento Iisi juttu. Oli ihan iisi juttu koko tentti. Tää seinän maalaaminen on aika iisiä hommaa. Tollanen hevi on musta ihan liian iisiä. Ota nyt vaan iisisti.
iisisti ark. std. slg. kevyesti, rennosti, rauhallisesti Älä hermoile, ota iisisti!
iisisti, ottaa std. slg. rauhallinen, olla
iivana std. slg. leik. halv. venäläisestä: ryssä, vanja Venäläinen Iivana ja suomalainen Matti olivat työssä kovin erilaisia. Sit alko iivanaa lappaan raflaan sisään.
ikeapuu leik. lastulevy
ikeesti ark. todella
ikenestä vetää std. slg. tehdä mieli viinaa
ikinä (pozitiv) 1 ark. kaikkien aikojen Paras elokuva ikinä kaikkien aikojen paras elokuva, paras näkemäni elokuva tms. 2 ark. (sivulauseessa) vahvistavana ilmauksena mikä-pronominin (ja -kin-partikkelin kanssa) kanssa Mitä ikinä teetkin, tee se kunnolla.
ikinä (negativ) 1 ark. (kysymyslauseessa) ylipäätään, edes joskus, koskaan Oletko ikinä jodlannut? Tuleeko siitä ikinä mitään? 2 ark. (kieltoverbin kanssa) ei minään aikana, ajankohtana Et tule ikinä tietämään.
ikkari std. slg. last. ikioma Oks toi neppisauto ihan sun ikkaris?
ikuistaa ark. valokuvaamisesta Koko perhe syntymäpäivillä ikuistettuna.
ikuna ark. std. slg. last. ei milloinkaan
ikuna, ikänä ark. ikinä, koskaan, ikäpäivänä, ikäpäivään En kyllä enää ikuna ota tippaakaan viinaa. En mä oo ikänä mitään huumeita kokeillu.
ikä, iät ajat ark. asiaa on puitu iät ajat – Treaba a fost, de-o veșnicie, întoarsă pe toate fețele.
ikänä kans. ikinä, koskaan En ole ikänä nähnyt noin suurta haukea!
ikäpäivänä, ikäpäivään ark. ikinä, koskaan, ikuna, ikänä En oo kuullu ikäpäivänä koko asiasta. Äläkä sitten enää ikäpäivänä tuu näille nurkille! En muuten oo ikäpäivään tupakkia polttanu.
ikävä kyllä ark. valitettavasti
Ildari, Ildis std. slg. Iltasanomat
illatsut leik. slg. illanvietto, illanistujaiset Pitää taas tänään lähtee johonkin typeriin illatsuihin. Meillä oli aika mukavat illatsut, vai mitä?
ilma ark. kuv. Tästä asiasta on kahdenlaista ilmaa ollaan kahta mieltä. Haistella ilmaa nuuhkia, nuuskia.
ilmaa (jollekin) ark. ihmisestä: täysin merkityksetön, mitätön Se tyyppi on mulle pelkkää ilmaa. Vaimokin on ruvennu kohteeleen mua kun ilmaa vaan.
ilmaa (jossakin) ark. hintojen perusteettomasta korkeudesta Näissä törkyhinnoissa on hurjasti ilmaa. Tuntuu olevan ilmaa tossa asunnon hinnassa, pitää vähän tinkiä. Suomen tasoitusmaali roikkuu ilmassa on odotettavissa millä hetkellä tahansa. Hinnoissa onrunsaasti ilmaa hinnat ovat perusteettoman korkeat.
ilman kans. ilmaiseksi
ilman aikojaan ark. muuten vain, huvikseen Käy se naapurin pappa välistä täälläkin ihan ilman aikojaan. Tulinpahan vaan käväsemään ilman aikojani. Doar așa. De plăcere.
ilman edestä ark. ilmaiseksi, ilmatteks Ei täältä mitään ilman edestä anneta. Siellä sai syyä ilman eestä niin paljon kun halus. Pentru nimic. Gratis.
ilmasex, ilmane(n) std. slg. ilmainen, ilman rahaa, veloituksetta
ilmaskitta, soittaa std. slg. soittaa sähkökitaraa ilman kitaraa – A-și bate gura de pomană.
ilmastodieetti u.s. kuv. (2010) hiili‑ eli ilmastopainoa keventävä, entistä vähemmän luonnonvaroja kuluttava elämäntapa
ilmastokapina u.s. (2017) useiden Yhdysvaltain osavaltioiden aloittama toiminta Pariisin ilmastosopimuksen noudattamiseksi vastalauseena presidentti Trumpin päätökselle vetäytyä sopimuksesta
ilmat pihalle, päästää std. slg. tappamisesta, tappaa Tolta tyypiltä täytyis pistää ilmat pihalle. Faija päästi siitä kissasta ilmat pihalle. Tekis mieli laskee susta ilmat pihalle, saakeli soikoon! Arska päästi siit hurtast ilmat pihalle. A-i zbura cuiva creierii.
ilmatteks slg. ilmaiseksi, ilman edestä Torilla jaeltiin ilmatteks ruokaa työttömille. Saitteks te liput ilmatteks? Pääsiks sinne kapakkaan sisään ilmatteks?
ilmaveivi ark. urh. u.s. (2011) mailalla tehtävä kiepautus, jonka aikana pallo tai kiekko pysyy mailan lavassa; salibandyssa pallon kieputtaminen mailalla ilmassa; myös vastaava jääkiekossa; ilmaveivi on palloilussa suoritus, jossa peliväline pyritään saamaan maaliin kuljettamalla tai kiepauttamalla sitä ilmassa mailan lavan päällä, siis kiekko pysyy mailan lavassa; jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa Mikael Granlund teki ilmaveivimaalin
ilmiantaa ark. leik. tiedon välittämisestä vars. sosiaalisessa mediassa. Ilmianna hyvä kasvisravintola!
ilmiantaja halv. kavaltaja, petturi, kalvi, laulaja, vasikka, lavertelija, bosauttaja, kantelija, kertoja Varo mitä puhut tuon jannun kuullen, se on laulaja.
ilmis std. slg. ilmapallo Vappuna oli pakko ruinaa failjalt ilmis.
ilmiöpohjainen opetus u.s. (2015) erilaisia ilmiöitä laajemmin kuin vain yhden oppiaineen piirissä käsittelevä opetus. Ilmiöpohjaista opetusta sovelletaan vuonna 2016 voimaan tulevassa peruskoulun opetussuunnitelmassa.
ilmiöviikko u.s. (2016) kouluviikko, jonka aikana perehdytään johonkin ajankohtaiseen ilmiöön kokonaisvaltaisesti, yli oppiainerajojen
ilokaasu ark. typpioksiduuli
iloliemi leik. slg. alkoholijuoma, viina Kuski oli tainnu nautiskella vähän ilolientä. Iloliemi ei kyllä sovi liikenteeseen. Hakisitko viinakaupasta paripulloo ilolientä?
ilolintu leik. halv. naisprostituoitu, huora, ilotyttö Oiskohan täällä ilolintuja tyrkyllä? Koko yö meni rattosasti yhen ilolinnun kanssa.
ilonpilaaja huum. joka häiritsee vaikutuksen alaista
ilopilleri ark. iloinen ja hauska ihminen, joka piristää muita seurallisuudellaan tms. Toi sun tyttös on varsinainen ilopilleri. Tää tylsä seura kaipais jotain ilopilleriä, vaikka sitä sun viskienoos.
ilotyttö ark. naispuolisesta prostituoidusta, pensasleena, lunttu, huora Vähän toi Henna on ilotyttö.
iltanen kans. ilta‑ateria, illallinen
iltis 1 std. slg. Iltasanomat 2 std. slg. lasten iltapäiväkerho Meijän Tiia pääsi tänään siihen koulun iltikseen. 3 arm. slg. armeijan iltaloma Iltiksellä poiketaan tuopilliselle.
Iltis, iltis, Iltsika, iltsikka ark. slg. iltapäivälehti (Ilta-Sanomat; Iltalehti) Osta sitten molemmat iltikset! Iltsikka juoruaa taas vaikka mistä! Ennen posti roudas Iltiksenki himaan.
ilveellä ark. keinolla, konstilla, tavalla Millä ilveellä tänpurkin saa auki? Kyllä se nyt jollakin ilveellä onnistuu.
imasee std. slg. juoda pikaisesti (us alkoholia) Imas toi kossuhiki tost lasist, nii saat kunnon viskii.
ime munaa! pure munaa! alat. std. slg. voimakas herjaus, karkea solvaus: ota penis suuhun ‘haista paska’ Ime munaa, saamarin hintti!A o lua în gură. A o suge.
imekää pamppuja std. slg. solvaus; pamppu = penis
imelä 1 ark. liian t. äitelän makea 2 kans. yl. makea
imeä, imee 1 std. slg. suudella 2 std. slg. riistää 3 std. slg. atk. kopioida tietokoneelta tiedostoja 4 ark. urh. Imeä [= kiriä, vetää] rako umpeen. Maalivahti imi [= päästi usein t. helposti] kiekkoja selkänsä taakse.
IMHO ark. slg. In My Humble Opinion, vaatimaton mielipiteeni IMHO meidän pitäisi tehdä asialle jotain
impata, imppaa ark. std. slg. huum. haistella päihtymistarkoituksessa huumaavia höyryjänuuhkia, nuuhkia huumaavaa liuotinkaasua esim. liimaa, tärpättiä, tinneriä Jätkät imppas välkkärillä joitain ihme höyryjä koulun veskissä. En mä viitti enää impata, kun tota kamaakin saa niin helposti. Impata tinneriä. Ku kaverit alko imppaa jotai ihme liimaa, lähin menee. Jotkut imppas tinnerii.
imppaaja std. slg. huum. liimanhaistelija, tinnerin haistelija
imppari, amppari std. slg. ampiainen
imppaus ark. std. slg. imppaaminen
imppu ark. ilmakivääri Ammuskeltiin tossa impulla muutamia räksiä. Mulla olis myynnissä helkutin tarkka espanjalainen imppu.
imu 1 ark. vetovoima, kiinnostus, viehätys; kysyntä, kasvuvauhti Tossa naisessa on imua. Ei tässä surkeessa käpykylässä talvella oo mitään imua. Faijan firmassa vienti on päässy taas imuun. 2 huum. kannabis yleensä, myös yksi imaisu kannabiksesta
imumato ark. murt. iilimato, juotikas
imuri ark. std. slg. urh. kelvonton maalivahti, maalivahti, joka päästää helposti kiekon, pallon tms. maaliinsa Vaihtakaa se tumpelo imuri sieltä maalista! Onneks ne vaihto sen imurin toka erään. Kotijoukkueen imuri usein t. helposti kiekon t. pallon maaliin päästänyt maalivahti.
imuri, hooveri std. slg. hyvä imemään siitintä
imuroida, imuroi 1 kuv. ark. std. slg. kerätä Elokuva imuroi teattereihin ennätysmäärän yleisöä. 2 ark. std. slg. varastaa 3 ark. std. slg. atk. siirtää verkosta tiedostoja omaan tietokoneeseen, imuttaa Imuroida verkosta ohjelmia omaantieto koneeseen. Mä imuroin tän biisin suoraan netistä. Saahan näitä pelejä imuroida omaan käyttöön. 3 ark. urh. maalivahdista: päästää kiekko tai pallo helposti tai usein maaliin Suomen molari imuroi taas kuus maalia. Ykkösmoken pitäs torjua tollaset vedot eikä imuroida niitä! Kiekkoja imuroiva [= usein t. helposti kiekon t. pallon maaliin päästävä] maalivahti.
imurointi 1 atk. ark. tiedostojen siirtäminen palvelinkoneelta oman tietokoneen muistiin Mä imuroin eilen hauskan ohjelman. download (eng.) 2 ark. siivoamisesta pölynimurilla 3 huum. hasiksen polttaminen
imussa slg. hiihto-, juoksu-, mootoriurheilukilpailuissa ym.: aivan toisen takana tämän muodostamassa ilmavirrassa, peesissä Mä hukin sen venäläisen imussa koko loppumatkan. Shumi pääs yhellä suoralla ohittaan Räikkösen imusta. Mä jäin roikkuun sen imuun ja lopuks pääsinkin ohi. Ajelin yhen rekan imussa melkein koko matkan.
imuttaa 1 slg. suudella 2 atk. ark. std. slg. kopioida, ladata tiedostoja netistä, downloadata, siirtää verkosta tiedostoja omaan tietokoneeseen, imuroida Niitä kuvia kantsii imuttaa suoraan mun kotisivuilta. Mä imutin pari biisiä WinMX:lla. Onks mitää geimii mitä kandeis imuttaa?
in ark. std. slg. muodissa, muodikas, muotia, ajankohtainen, pinnalla, suosittu, populaari Hurriganes on taas in. Onks golfin pelaaminen susta in? Ei minihameet oo just nyt in. Se on tänä syksynä in. Mikä mahtaa tänään olla in, mikä out?
inan verran ark. hyvin, aivan vähän Siirrä sitä sohvaa vielä inan verran oikeelle! Pistä vaan ihan inan verran lisää suolaa! Ei tää kankkunen oo hellittäny inankaan vertaa. – Foarte puțin.
indari std. slg. intiaani
Indis std. slg. Intiankatu H:gin Kumpulassa
induski std. slg. intiaani
inee std. slg. sisälle Mennää inee, mä oon iha jäässä.
ineen 1 std. slg. sisälle Älä sit laske ineen, mä en haluu tulla paksuks. 2 std. slg. sisälle vaginaan
inessiiviin std. slg. sisään, Remun sana
inessä std. slg. sisällä
info 1 ark. informaatio; informaatiotilaisuus 2 ark. tiedotuspiste. Karttoja saa infosta.
infokratia leik. tiedotus‑, informaatiovalta, ‑valtaisuus; tiedottajien valta
infopiste ark. informaatiopiste, opastus, neuvonta
infota ark. tiedottaa Asiasta infotaan vielä tarkemmin.
infoähky leik. tietotulvan aiheuttamasta kyllästymisestä t. ahdistuksesta Tämä ylitarjonta aiheuttaa infoähkyä, stressiä ja uupumusta.
infra ark. infrastruktuuri
infrasauna  ark. infrapunasauna
inha ark. typerä, huono, inhottava Toi kiusaaminen on aika inha juttu. Toi nyt on tosi inha idis lähtee landelle. En mä kuuntele tollasta inhaa juoruilua. Inhaa mönjää. Se on in ha ajatus ja inha keksintö.
inhasti ark. vrt. inha Kättä jomotti inhasti.
inho std. slg. inhottava Siel oli se inho äijä taas kyylaamas.
inhokki ark. jk joka on jkn inhon kohteena Suosikit ja inhokit. Hänet äänestettiin vuoden inhokiksi.
inkkari 1 last. std. slg. intiaani (leikeissä) Mä halusin olla aina inkkari, en skoobari ikinä. Tietysti kunnon lännenlejfassa on aina inkkareita. Me näyteltiin kevätjuhlan näytelmässä inkkareita. 2 ark. halv. std. slg. intaani t. intialainen
inkkarikanootti, intiaanikanootti ark. varsinainen kanootti, toinen kanootin päätyypeistä; puoliksi seisovassa asennossa melottava kanootti, jonka mela on yksilapainen
inkkarit kanootissa slg. tarkoitetaan ihmista joka ei kulje ihan täysillä tai ymmärtänyt esitettyä asiaa No ei o sulla kaikki inkkarit kanootissa tai kaikki muumit laaksossa, jonkun lamppu jäi syttymättä – Greu de cap.
inkki std. slg. muste Mulla on ikki iha lopus.
innota ark. puhua jstak (liian) innostuneesti, innokkaasti, vaahdota, kiihkota, intoilla Mutsi ja faija intoo taas lomareissuistaan. Mitä te taas oikeen intootte? Mitä sä siinä tuut mulle intoomaan. Älä intoa! Joku intosi verouudistuksesta televisiossa.
insaid- std. slg. sisäpiirin-
insaidtsoukkeja std. slg. tietyn sisäpiirin ymmärtäviä piloja
inspaa std. slg. inspiroida
inspis std. slg. inspiraatio, luomisvire, innostus, kannustava tunne Inspis tulee ku on pakko. Mistä hitosta faija sai taas inspiksen ruveta remonttiin? Mä oon tässä oottanu inspistä, että rupeisin kirjottaan gradua.
inssi 1 ark. std. slg. insinööri. Kai tässä pitäis opiskella ittensä vaikka jokskuks inssiks. Ei se nuori inssi tajuu mistään mitään. Montaks inssii menee tusinaan? 2 ark. std. slg. insinööriajo, inssiajo
inssiajo ark. std. slg. moottoriajoneuvon kuljettajatutkinnon ajokoe, insinööriajo Aluks vähän jännitti mennä inssiin. Jani reppas inssiajossa jo kolmannen kerran.
instanssi std. slg. virallinen taho
instata ark. u.s. (2014) käyttää Instagram‑sovellusta, erityisesti kuvien jakamiseen
insu dop. insuliini
Insus std. slg. Pitkänsillanranta
interrailaaja, interreilaaja ark. interrailkortilla matkustava henkilö
interrailata, interreilata ark. matkustaa interrailkortilla, railata, reilata, raiteilla
intin varastoja std. slg. armeijan varastoja
Intis std. slg. Intiankatu
into pinkeenä, into piukkana slg. innostunut
intoilla ark. touhuta jotain tai puhua jostakin (liian) innokkaana, vaahdota, kiihkoilla, innota Mirkku oikeen intoilee niitä siskonsa häitä. Älä nyt rupee taas saakeli intoileen.
intos leik. väittely, väitös, kina, inttäminen
intti 1 ark. std. slg. sotaväki, armeija, varusmiespalvelus ← SA-INT, SA-int on lyhenne sanoista Suomen armeijan intendentuuriosasto. Intendentuuriosasto hankki kaikki talous- ja vaatetusmateriaalit Suomen armeijalle vuoteen 1960 asti. Puhekielessä SA-int tai intti on edelleenkin Suomen puolustusvoimien synonyymi. Tämä juontaa juurensa aikanaan lähes jokaisesta varusesineestä löytyneeseen SA-int-leimaan tai -kaiverrukseen. Mun pitäs mennä lokakuussa inttiin. Ootsäjo käyny intin? Ei musta intissä mitään vikaa oo. Intin vaatteet. Olla intissä, mennä inttiin. Millo sun inttis alkaa? 2 std. slg. armeija Intistä liftattii himaan.
inuksii std. slg. sisään, sisälle
inva 1 ark. std. slg. invalidi, vammainen Täällä kävi jotain invoja tai sellasia. Etupäässä mä kulettelen tällä taksilla invoja ja muita sellasia, niinku vanhuksia. 2 halv. std. slg. tyhmä, hölmö, kaheli Hei, ootsä vähän inva, kun tolleen riehut? Joi on musta ihan inva idis. Ootsä vähä inva, ku et pysy megessä?
inventaario std. slg. oksennus
ipana std. slg. leik. lapsi vars. pikkulapsesta: nappula, napero, pipana, pirpana, kakara, kakru, kersa, muksu, mukula, penikka, penska, pentu, sikiö, tenava, vekara; liian nuori aikuisten asioihin Joka aamu pitää kuskata noi ipanat kouluun. Ipanat autoon ja äkkiä, nyt mentiin! Ulos täältä saakelin ipanat! Noi murkut on vielä ihan ipanoita. Lähes ipana himaan siit.
IPO lyh. u.s. (2012) inhimillinen pääoma; henkilöstön johtamisen termi, joka tarkoittaa työntekijän osaamiseen ja muihin yksilön kykyihin liittyviä tekijöitä. IPO on osa inhimillisiä voimavaroja.
irkata, irkkaa std. slg. atk. ark. reaaliaikainen rupattelu tietokoneella, irkkailla
irkis atk. ark. käydä irkis
irkkaaja atk. henkilö, joka irkkaa
irkkaaminen atk. IRC on Internetissä toimiva monen käyttäjän samanaikainen keskustelukanavajärjestelmä, irkkailua varten koneella tulee olla irkkiohjelma. Koska sä oot viimeks irkannu?
irkkailla, irkata atk. ark. osallistua IRC-keskuteluohjelmaan Internetissä; harrastaa verkkojuttelua Internet‑verkossa tietyn yhteyskäytännön (IRC) mukaisesti Me irkkailtiin Pirren kaa netissä koko ilta.
irkkailu, irkkaus atk. ark. irkkaileminen, irkkaaminen; verkkojuttelu
irkkari ark. std. slg. irtokaramelli, irtokarkki, yl kioskista tms ostettavia Otetaas tosta pussilliset irkkareita mukaan leffaan! Nää mustat irkkarit maistuu ihan salmiakilta.
irkki std. slg. atk. ark. IRC-keskusteluohjelma Internetissä; Internet‑verkossa toimiva reaaliaikainen keskusteluohjelma En mä aina tajuu noita irkin juttuja. Yks kundi vinoilee irkissä mulle koko ajan.
irkku std. slg. irlantilainen Se pubi oli aina täynnä kännisiä irkkuja. Ne irkut heitti väliin tosi hyvää huumoria. Onks tää biisi taas jotain irkkua? Mentii Ou´mäliin kuuntelee irkkumusaa.
irkkukahvi ark. slg. Irish coffee (eng.).
irkkupubi ark. slg. irlantilaispubi
irkut 1 ark. mon. irlantilaisia 2 ark. atk. IRC (tietokoneissa, verkossa)
irma std. slg. tyttö, nainen
irmeli std. slg. tyttö
irokeesi ark. irokeesikampaus.
irrota 1 ark. std. slg. ansaita, tienata Ei näissä hanttihommissa paljon irtoo. Ammatti, jossa leipä ei vähällä irtoa toimeentulo on tiukassa. 2 ark. std. slg. liietä, lahjoittaa Irtoisko suita muutamaa euroo vähän jelppiä? 3 ark. std. slg. saada hankituksi, olla varaa jhkn Irtoisko sult huntti siihe safkaan?Ei multa irtoo sentin senttiä minkään helkutin keräykseen. Kannettava tietokone irtosi tonnilla. Alesta irtosi tavaraa halvalla. 4 ark. std. slg. sujua, onnistua (saamaan aikaan); saada Peli ei tänään oi irronnu koko joukkueelta. Irtoisko suita sopiva vitsi tähän tilanteeseen? Eiköhän meikäläiseltä äkkiä pikku runonvärssykin irtoo, jos tarvitaan. Kai multa nyt aina kymppi irtoo keräykseen. Kirpparilta irtos tavaraa aika halvalla. Paljollako se asunto sitten irtos? Kyllä tollasen käytetyn mopon pitäs satasella irrota. Joukkueeltamme ei tänään irronnut. Sai irtoamaan [= onnistui saamaan aikaan] pienen hymyn.
irrotella, irrottelee 1 ark. std. slg. rentoutua, huvitella, vapaalla, viihteellä juhlia, vaihtaa vapaalle Lähetäänkö illalla kaupungille vähän irrottelemaan? Pääsee viikonloppuna irrottelemaan. Lähetääks duunin päälle vähä irrottelee, mä voin piffaa. 2 ark. std. slg. soittaa musiikkia vapautuneesti tai rennosti Pikkutunneilla bändi rupes irrotteleen oikeen kunnolla. Bändi alkoi irrotella.
irrotellu ark. irrotteleminen Abien irrottelu penkkaripäivänä.
irtokarkki ark. irtokaramelli Irtomakeiset eli irtokarkit eli irtokaramellit ovat karkkeja, joita myydään muun muassa kioskeissa, lähikaupoissa, marketeissa ja karkkikaupoissa.
irtoo 1 std. slg. maksaa, myydä, antaa Paljollaks toi valkmani irtois? 2 std. slg. antaa naida Irtosko siltä muijalta eilen?
irtolehtipainos leik. kirja josta lehdet ovat irronneet
irtopinna, irtopiste ark. helpoin keinoin saatava arvostus, ylimääräinen kehu; kerätä irtopisteitä helpoin keinoin arvostusta, etua tms. Yritäks sä kerätä pomolta irtopinnoja? Ei täällä hommista mitään irtopisteitä jaella.
irtsari std. slg. irtokarkki Mä ottaisin kahella kybällä irtsareit.
irtsarit std. slg. irtoripset, tekoripset, meikkaajat
isi ark. last. varsinkin lasten kielessä: isä, iskä, isukki Koska isi tulee kotiin? Anna isi kiltti vähän rahaa! Isillä on nyt kiire, nähään sitten illalla.
isintimä, isäntimä, isintämä ark. eroperheissä: isäpuoli
iskari ark. std. slg. auton iskunvaimennin Pitäs vaihtaa eteen uuet iskarit. Tosta etupään vasemmasta iskarista on tullu öljyt pihalle.
iskelmänikkari ark. Suomen kaikkien aikojen ahkerampiin sekä suosituimpiin iskelmäsäveltäjiin ja iskelmäsanoittajiin kuulunut Mikko Imatralta sai vihdoin kultalevynsä. Care face ușor șlagăre.
iskeä, iskee ark. std. slg. pokata, saada joku ihastumaan itseensä, hankkia naisseura t. miesseuraa, hankkia seurustelukumppani tai seksikumppani, seuralainen Pitäs kait iskee joku kimuli. Kyllä mä vielä isken sen jätkän! Lähetääs iskeen naisia kapakasta! Yritäks sä iskee mua, vai? Iski työtoverinsa. Iskitkö hänet? Pekka yritti iskeä Liisan. Iskin Pavilla eilenillalla yhen mirkun.
iskeä gimma std. slg. hankkia tyttöystävä
iskeä halvalla std. slg. viedä maksamatta
iskeä hanskat naulaan, tiskiin ark. antaa periksi, lopettaa, luovuttaa Tekis mieli iskee hanskat naulaan koko hommasta. Isketäänkö hanskat tiskiin ja häivytään veks?A înceta lucrul. A renunța.
iskeä kätensä paskaan std. slg. alat. epäonnistua, tehdä väärä valinta Siinä mä iskin käteni paskaan, kun lähin sen kieron jätkän kimppaan. Älä nyt taas iske kättäs paskaan siinä autokaupassa! Sä oot tainnu iskee kätes paskaan sen firmas kanssa. A eșua. A face o alegere greșită.
iskeä legendaa std. slg. puhua, jutella/ puhua perättömiä
iskeä päätä, iskeä päätään seinään ark. menettää tyhmyyttään onnistumisen mahdollisuus, tuhlata aikaansa, olla typerän itsepäinen, jatkaa itsepintaisesti jonkin ylivoimaisen yrittämistä Toi hullu vaan iskee päätään seinään, vaikka sitä kuinka neuvois. Uskoisit jo mua, ettei tarttis koko ajan iskee päätä seinään!A se da cu capul de pereți.
iskeä tarinaa 1 ark. jutella, jutustella, rupatella, keskustella, tarinoida Hei tuu tänne, niin isketään vähän tarinaa. Iskettiin siinä bussia ootellessa kaikenlaista tarinaa. 2 ark. valehdella, puhua omiaan, puhua pötyä Pena tais iskee silkkaa tarinaa lottovoitostaan. Nyt sä jätkä isket kyllä aika paksua tarinaa!A pălăvrăgi. A vorbi vrute și nevrute.
iskeä tsettii std. slg. pelata korttia
iskeä viimeinen naula, niitti arkkuun kans ratkaista asia lopullisesti; tuhota joku lopullisesti Katotaas vaan, kuka tässä riidassa vielä iskee viimesen naulan arkkuun. Saarinen iski viimesen niitin arkkuun tekemällä voittomaalin 3-2 A bate ultimul cui în coșciug. Ultima picătură, ca paharul să de pe dinafară.
iskeä vyön alle kans. käyttäytyä tai toimia katalasti, halpamaisesti, raukkamaisesti (alkuaan nyrkkeilystä), lyödä vyön alle, katala, halpamainen teko Aika törkeetä ruveta iskemään tollasilla juoruilla vyön alle! Mulle toi sun temppus oli aika isku vyön alle. Luuletsä, et mä yrittäsin muka jotain iskua vyön alle?A da o lovitură sub centură.
iskijä ark. vrt. iskeä Naisten, miesten iskijä 
iskurepliikki ark. aloitusrepliikki seuralaista iskettäessä
iskuri std. slg. luottamus(tehtävä), luottohenkilö Täs o sulle iskuriduuni: kuskaa mutsi duuniin.
iskussa, olla ark. std. slg. teräkunnossa, voimissaan, hyvässä kunnossa Kyllä oli Tappara tänään taas kovassa iskussa. En mä tänään oo oikeen iskussa mihinkään.
iskä last. isä, isukki, isi Meidän iskä muutti tänään pois kotoo. Mä sain iskältä vitosen. Iskä ja äiskä on töissä.
iskävartalo, isävartalo u.s. (2015) pikemminkin pehmeähkö kuin tiukaksi treenattu miehen vartalo
iso, pitkä ark. iso tuopillinen olutta, noin ½ litran ravintola-annos olutta Yks iso mulle, kiitti! Juotiin parit isot ja lähettiin veks.
iso hihna ark. kuv. kovassa menossa, vauhdissa, hyvässä vedossa, menopäällä, täydessä touhussa, iso remmi, vaihde päällä Penalla on taas iso remmi päällä tossa viinanotossa. Älähän taas lyö liian isoo vaihetta päälle niissä hommissas!Cu mare viteză.
isokenkäinen ark. johtavassa asemassa oleva henkilö, pomo, pamppu, jehu, herra, tappi, silmäntekevä, isoinen Tänään tänne tulee jotain isokenkäsiä Brysselistä. Mikähän helkutin isokenkänen toikin nilkki luulee olevansa!
iso kuva kuv. u.s. (2013) (engl. big picture) kokonaisuus, kokonaiskäsitys jostakin. ”Tuomioistuimilta puuttuu yhä iso kuva asiasta.”
isomummo ark. iso-isoäiti
isotella, isottelee std. slg. rehennellä, rehvastella, soittaa suuta Älä viitti isotella.
isoukki ark. iso-isoisä
issikka 1 ark. islanninhevonen, islantilainen, pieni ja vahva hevosrotu 2 std. slg. ajuri 3 ark. isvossikka, vossikka 4 ark. tuonenkielo, suutarinkielo, issikka (Aspidistra elatior)
istua, istuu 1 ark. kärsiä vapausrangaistusta, olla vankilassa, lusia Mä istuin kuus vuotta taposta Ei Make joutunu istumaan kun puolet siitä tuomiosta. Istua linnassa, linnatuomiota. Joutuaistumaan kavalluksesta. 2 ark. koul. slg. jälki-istuntoa (koulussa) Saada istumista. 3 ark. olla istumalakossa. Koko verstas ryhtyi istumaan. 4 ark. olla kiinni jssak Korkki istui lujasti kiinni. Vaatteissa tiukasti istuva lika. Syvällä istuva [yleisk. paremmin: syvään juurtunut] ennakkoluulo. 5 vars. vaatekappaleista: sopia, käydä Hyvin, huonosti istuva takki. Puku istui kuin valettu. Kouraan istuva työkalu.
istumalihas ark. pakara
isukki last. isä, iskä, isi Anna nyt pusu isukillekin! Isukki on taas höylillä päällä.
isämeitä ark. Isä meidän -rukous – Tatăl Nostru.
isän kädestä ark. perusteellisesta ruumiillisesta kurituksesta Sulle pitäis antaa isän käestä! Kerrankin se jätkä sai oikeen isän käestä. O bătaie bună.
isänakka ark. eroperheissä: äitipuoli
isäneuvola u.s. (2015) neuvola, jossa isät voivat terveystarkastuksen lisäksi keskustella terveydenhoitajan kanssa isyydestä ja parisuhteesta
isännät std. slg. miehet
isäntä 1 std. slg. omistaja 2 std. slg. mies, poika
isäntä böijäs std. slg. keinui
isäpappa leik. isä
isäs näyttää std. slg. toinen opastaa miten tehdä
isäukko leik. isä
italiaano ark. halv. italialainen (mies) Varo vaan noita kieroja italiaanoja! Mirkku lähti jonkun tulisilmäsen italiaanon perään. Tummasilmäinen italiaano.
ite, itse, itte kans. std. slg. itse Ite oot inva! Aina sua pitää neuvoo, etkö sää osaa ite tehä mitään? Ota ite selvää asioistasi Aattelepa ite, jos sulle ois käyny silleen! Tein sen itte.
iteki std. slg. itsekin
iterointi u.s. (2015) Juha Sipilän hallitusneuvotteluissa käyttämä sana, jolla tarkoitetaan menetelmää, jossa ongelman ratkaisu tarkentuu työskentelyjaksoissa vähitellen ja tuottaa hieman edellistä tuotosta valmiimman lopputuloksen
itikka kans. moskiitto, sääski, hyttynen; lehmä, nauta
Itis ark. std. slg. Itäkeskus, Itä-keskus
itkeä, itkee ark. väittää vastaan, valittaa, ruikuttaa Älä jaksa aina itkee. Älä jaksa itkeä.
itku ark. harmistumisen, pettymyksen huudahdus Itku! Voi itku, kun tässä nyt näin kävi!
itkupilli halv. helposti itkemään rupeava tai usein (pitkään) itkevä ihminen Naapurin Eija on oikee itkupilli. Ei me leikitä tollasen itkupillin kanssa.
itsari ark. std. slg. itsensä tahallinen surmaaminen, itsemurha Mun broidi teki itsarin. Et kai sä sentäs mitään itsaria oo aatellu? Itsari on nuija juttu … niille ku jää suree.
itse ark. Se on sitä itseään kiertoilmauksena vars. viinasta ja ulosteesta. – [ad litt. e ceva în felul său, în sine] – Expresie eufemistică: alcool sau fecale. În sens larg: asta e! [și gata!] se on sitä itseään ● asta-i marfă veritabilă; e un căcat absolut pur ■ (viinasta) det är äkta vara; (ulosteesta) det är rena rama skiten
itse edestään ark. tuottamatta hyötyä, hukkaan Ei tässä mitään voi, kun rahaa kuluu ihan itse edestään. Koko homma karkas käsistä ite eestään. A se duce de râpă.
itte, ite std. slg. kans. itse Piä itte huoli asioistas! Pitääkö mun itte tulla sinne? Itte johtajakin tuli illanviettoon.
itteesä ark. itseään
itua, on std. slg. olla järkeä jskn Onks siin ny mitää ituu lähtee enää joraan?
IVA std. slg. nelos-olut (IV A)
ja 1 ark. epäröintiä tai puheenvuoron jatkumista ilmaisemassa Siin on sit tämmönen pitkä lanka niinku ja, ja siihen tulee ne koukut sitten, ja... ja, ja, mitäs mun pitikään sanoo sitten? 2 ark. tilanteen jatkumista, seuraavaan asiaan siirtymistä tms. ilmaisemassa: ja sitten, ja seuraavaksi, eli(kkä) Ja saisko olla vielä muuta? Ja mitähän asia koskee? Ja tarkastetaan kaikkien matkaliput. Ja seuraavana pysähdyspaikkana Kouvola. Ja sitten tahtoisin sanoa muutaman sanan hääparille. 3 ark. myös, kanssa, kans Mulle ja! Annatko sä sitä tolle mun kaverille ja? Ai te tuutte mukaan ja? 4 ark. ilmaisemassa luettelon tms. lopettamista kesken: ynnä muuta, ja niin edelleen Mä oon ollu kipeenä, et on ollu semmosta kuumetta ja kurkkukipua ja. Ai te olitte siellä ja? – Vezi Despre expletive – täytesanoista.
ja noin, ja näin ark. tässä
jaa ark. tav. eril. puhetilanteissa, vars. keskustelussa. 1 ark. ilmaisemassa muistamista, huomaamista, oivaltamista. Jaa mutta minähän vallan unohdin – –. Jaa, vai sillä lailla? hämmästynyt, harmistunut, välinpitämätön tms. vastaus, ilmaisemassa että asia on uusi: aha, ai, ai jaa, jaaha, vai niin, en tiennytkään Jaa, vai niin se sitten on? Mä sain kaks tonnia veronpalautusta – Jaa, sehän vasta on hauskaa! Matikankokeista tuli vaan vitonen. – Jaa. Nyt on kyllä sun vuoros hakee posti. – Jaa. ark. (us. toisen puheeseen liittyen) ilmaisemassa epäröintiä t. harkintaa: jaaa Jaa, kuulehan sittenkin, jos ei tehtäskään niin. Jaa, mitenkähän sen nyt sanois. Jaa, en nyt oikein tiedä. Nojaa, miksei se voi onnistuakin. 3 ark. toisen puheeseen liittyvää kysymystä aloittamassa. Jaa minäkö? Jaa mihin aikaan? ark. epämääräisenä, hajamielisenä tms. vastauksena; us. toistettuna kummastelua, päivittelyä tms. ilmaisemassa. – Meille tulee illalla vieraita. – Jaa. Kuittasi vaimon sanaryöpyn hajamielisellä ”jaalla”. Ei sanonut juuta eikä jaata ei mitään. Jaa jaa, kaikkea ne keksivätkin!
jaa jaa 1 ark. kummastelua tai päivittelyä ilmaisemassa Jaa jaa, mitähän ne herrat vielä keksii tavallisen duunarin päänmenoksi Jaa jaa, oli nekin aikoja siilon ennen vanhaan. 2 ark. kärsimätön, harmistunut tai välinpitämätön toteamus tai vastaus: entäs sitten, joo joo Sun pitäis vähän parantaa tota käytöstäs. – Jaa jaa. Kuule hei, mullon taas rahat ihan loppu. – Jaa jaa. Tiätsä, et Mirkkuja Pena on taas yhessä? – Jaa jaa.
jaa-a ark. epäröintiä, harkintaa tms. ilmaisemassa: jaa Jaa-a, mitähän sitten tekis seuraavaks? Jaa-a, arvaakohan enää mennä noille kevätjäille? Mitähän tästäkin vielä tulee, jaa-a?
jaagaa 1 std. slg. metsästää, ajaa takaa Mä jaagasin yhtä kottaraista koko illan. 2 std. slg. jankuttaa, kerjätä, pyytää
jaanata ark. puheesta: vatvoa, jankata, jauhaa, märehtiä, jahnata Jaanata aina samaa asiaa.
jaarrut päälle std. slg. keskeyttää joku teko
jade slg. jäätelö, jätski Ostetaan tosta kitskalta jädet. Haluutsä maistaa mun jädee?
Jagge std. slg. Jaguar -merkkinen auto Mä en tsennaa bilikoist, mutta Jagget on hyvännäkösii.
jaha, jahaa, jaaha 1 ark. toteamista, huomaamista tms. ilmaisten; yllättymistä, puheenaiheen vaihtoa tms. ilmaisemassa; tav. puhetta aloittamassa Jakaa, ketäs täällä onkaan paikalla? Jaha, ja sitten alotetaan. Jaaha, vai niin. Jaaha, mitäs sulle kuuluu? Jaha, sinäkin olet jo kotiutunut. Jaha, paljonkos minä olen velkaa? 2 ark. toisen puheeseen liittyen: vai niin, jassoo; ilmaisemassa että asia on uusi: ai, ai jaa, vai niin, en tiennytkään Sinne pitää olla viisumi. – Jahaa! Mä en kuule pysty maksamaan sulle vielä. – Jaaha, no koskas sitten? Tää kirja oispitäny palauttaa jo viime viikolla. – Jaha. – Vaimosi soitti. – Jaha. Jaha, niin näyttää olevan.
jahdata ark. metsästää, pyytää, saalistaa; ahdistaa, vainota, ajaa takaa
jahka ark. viitattaessa tulevaan aikaan: kunhan, kun, sitten kun Kyllä mä teen sen, jahka kerkiän. Kyllä se poika vielä oppii, jahka ikää karttuu. Tullaan, jahka keretään. – Atunci când.
jahnata ark. jahkailla; jaanata Jahnattiin yhtä ja samaa asiaa.
jakaa niittii, niitit std. slg. lyödä
jakaa tavaraansa std. slg. antautua yhdyntään (naisesta) useille, useasti Se giltsi jakaa (tavaraansa) kaikille, ku tarjoo sille paukun.
jakaa alat. naisesta: antautua helposti tai useasti sukupuoliyhdyntään useille, antaa naida usein, jaella (persettä, tavaraansa) Se kimuli jakaa joka jätkälle. Ne akat jako persettä kaikille, kunhan tarjos niille viinaa. Se mimmi jakelee tavaraansa kelle vaan. A distribui sexul la toată lumea.
jakamista slg. asiaan puuttumista, sanottavaa Ei siinä ollu kellään muulla mitään jakamista. Oks sulla muka tähän jotain jakamista, hä?
jakamista, on, jakoo std. slg. olla sanomista Siin ei ollu kellään muulla jakamist.
jakamistalous u.s. (2013) (engl. sharing economy) ajattelu‑ ja toimintatapa, jossa hyödykkeitä lainataan, vuokrataan tai omistetaan yhdessä
jakari, jakkari 1 ark. slg. jakoavain, liikkuvaleukainen kuusiokantaisten ruuvien ja muttereiden kiertoavain, säädettävä ruuviavain Ei tätä mutteria saajakarilla auki. Mihin se jakkari nyt tästä hävis? Heitäkkö sen jakarin tänne, Pena?Cheie franceză reglabilă. 2 slg. halv. yleensä tyttö, joka antautuu irtonaisiin erotiikkasuhteisiin turhankin helposti, jakari tulee sanasta jakorasia Sirkka on jakari. 3 slg. jakoauto, esim. säännöllisessä reitti-rahtiliikenteessä kulkeva kappaletavara-ajoneuvo paikallisliikenteessä Soita sille juitsarille ni se lähettää jonkun jakarin hakemaan noi tavarat. 4 slg. Jakohihna tai hammashihna on ketjuperiaatteella toimiva hihna, jonka avulla voidaan tahdistaa akselit pyörimään tietyssä tahdissa. Moottorissa kampiakseli pyörittää jakohihnan välityksellä nokka-akselia. Jakari katkes kesken matkan piti soittaa hinausauto. 5 urh. Lovitură cu pumnul strâns și cu degetele în jos.
jakelee std. slg. tarjota itseään yhdyntään Tuol Steissil se jakelee ilmatteeks.
jakelu ark. ymmärtää, tajua Puhuin hänelle, mutta asia ei tuntunut menevän jakeluun hän ei tuntunut ymmärtävän asiaa.
jakeluun, menee std. slg. ymmärtää, käsittää, tajuta Ei tainnu mennä jakeluun, vai?
Jakis std. slg. Jakomäki
jakkari std. slg. jakoavain Ei sun fillarii saada kondiksee ilman jakkarii.
jako slg. kielteisessä tai epäilevässä yhteydessä: mitään asiaa, mahdollisuutta, sanssia sulla ei oo mitään jakoo mun touhuihin! Tuskin mullon mitään jakoo tossa kisassa. Ei noilla jätkillä oo jakoo meiän naisiin. Suomalaisella ei ollut kilpailussa mitään jakoa mahdollisuuksia. Sarjanousijalla ei ollut kotijoukkueen kanssa t. kotijoukkuetta vastaan mitään jakoa.
jakoavain ark. leveästi Hymyili kuin jakoavain.
jakoo std. slg. ei mitään asiaa Ei mul oo tos juoksus mitään jakoo.
jakorasia halv. huonomaineinen, helposti sukupuoliyhdyntään antautuva nainen, huora Varo tota eukkoo, siilon vähän sellanen jakorasian maine. Lissustakin on tullu oikee yleinen jakorasia. Sirkul on vähä sellase jakorasian maine.
jaksaa 1 ark. varsinkin satamisen tai auringonpaisteen yms. säätilan vähyyteen, runsauteen tai riittävyyteen liittyvästi Ei se vaan jaksa vieläkään sataa. Kyllä onjaksanu sataa hirveesti lunta tänä talvena! Johan vaan jaksaa pitää tätä hellettä! 2 std. slg. viitsiä Älä jaksa!
jaksella ark. ihmisen terveydentilasta, voinnista: voida Mitenkäs se potilas täällä jakselee? Miten olet jaksellut [= voinut, jaksanut]? Onhan tässä nyt jotenkuten jakseltu. Mites muuten isoäitis jakselee?
jaksotodistus ark. lukiossa erillisen opetusjakson päätteeksi annettu todistus
jaksuhali ark. std. slg. nuorison nykytermi halatessa
jalannousu tav. leik. kävelytyylistä, askeltamistyylistä
jalis, jalkis, jalkkis std. slg. urh. jalkapallo urheilulajina Lähetääs pelaan jalista koulun kentälle! Tajuutsä jätkä vähääkään jalkkiksen säännöistä! Mä oon kyllästyny koko jalkikseen.
Jalis, Jallu std. slg. Jaloviina, Jalmari, Jalkkari Paljo sä kuittaat parist Jaliksest? Paljo sä huudat tost Jallust?
jalka vipattaa ark. mieliteosta johonkin haluttuun, houkuttelevaan: tehdä mieli Jätkillä alkojo iltapäivällä jalka vipattaa baarin puolelle. Joko alkaa jalka vipattaa naisiin?A bate din picior de nerăbdare, de dorință.
jalkastartti ark. Moottoripyörä, jossa on jalkastartti joka käynnistetään polkaisemalla
jalkis 1 std. slg. jalkakäytävä Fillareil ei saanu skujaa jalkiksella. 2 std. slg. urh. jalkapallo (peli ja väline) Emmä jaksa nyt skulaa jalkista.
jalkkis, jakis ark. slg. jalkapallo
jalla std. slg. krapula
jallaa std. slg. petkuttaa, huiputtaa
jallittaa 1 std. slg. urh. harhauttaa (pallopelissä), vars. jalkapallossa Kundi jallitti koko puolustuksen ja latas ylänurkkaan. Futismatsissa jallitettii. Jallitin vähän mokeeja sain pistettyä kiekon helposti reppuun. Yritetään jallittaa faijalta vähän rahaa. Älä usko sen tyypin puheita, se jallittaa aina kaikkia. Mutsia on aika helppo jallittaa. Jallittaa kansaa ovelilla puheillaan. Jallitti isältä kympin. 2 std. slg. petkuttaa, pettää, puijata, huijata, vetää nenästä, eksyttää, narrata 3 std. slg. itkeä
jallitus slg. urh. jallittaminen; jallittava temppu
jalometalli, JM ark. hellittelynimi, tarkoittaa kultaa
jama 1 slg. kunto, vointi, asioiden tila 2 slg. vaikea tilanne Asiat on pahassa jamassa. 3 slg. huonoin, ujoin, heikoin, noobei yleisesti vaapaskin jätkä koko maasa Ei vittu taas toi jama kerjäämäs isänsä dick.
jamassa, jamaan std. slg. ruumiillisista tai ulkonaisista olosuhteista: (huonossa tai hyvässä) tilassa, olotilassa, tilanteessa Jk on hyvässä jamassa hyvällä tolalla, hyvällä kannalla, myötätuulessa Potilaan asiat on nyt huonossa jamassa. Firman asiat on taas ihan hyvässä jamassa. Pena ryyppäs ittensä taas tosi surkeeseen jamaan. Asiat ovat menneet siihen jamaan [= senlaatuisiksi, siihen pisteeseen], että – –. Ollaan, Make, kuule aika hankalas jamas.
jamekset std. slg. (kotimaiset) farmarihousut Joka jätkälle jamekset.
jamit 1 ark. std. slg. jam session, vapaa soitto yhdessä 2 ark. rokki- tm. konsertti, jossa voi tanssia.
jammailla, jammata, jamitella ark. std. slg. soittaa jameissa t. muuten vapaasti improvisoiden, soittaa (yhdessä) rytmikästä musiikkia; tanssia rytmikkään musiikin tahdissa Mäkin jammasin sen mimmin kanssa pari biisii. Toi bändi jammaa aika hyvin. Lähetäänks vähän jammaile en? Loppuillan bändi jammaili ja jengi vaan tsittas.
Jammu std. slg. japanilainen Yamaha -moottoripyörä
jamppa std. slg. mies, poika
janari 1 std. slg. miespuolinen henkilö, maalainen, landelainen, nainen on janaritar 2 std. slg. tyhmä, urpo, stupido, uuno, mäntti, erittäin vajaa ja ärsyttävä henkilö Voi vittu mikä janari. Janarit stondas Steissil kapsäkkien kanssa. 2 slg. urbaanijanari, kaupunkiin muuttanut maalaismuikku Ei Jore oo oikeastaan helsinkiläinen. Se on kotoisin Utsjoelta.
jangsteri std. slg. nuori
jannu std. slg. poika tai nuori mies, kundi, kaveri, jätkä, jäbä, jäpä Siihen tuli sit pari jannua kyseleen meiltä tietä. Mä vetelin sitä jannua turpiin. Sen tyhmän jannun kanssa ei kannata ruveta mihinkään. Kiva toi Pertsa, et kutsuis sitä joskus meille himaan?
jappe slg. poikakaveri
japsi, japski, japsku ark. std. slg. halv. adj. japanilainen, japanilaista alkuperää; sb. japanilainen henkilö Kampuksella kävi taas joku porukka japseja kameroineen. Jenkit piti japseja syyllisinä kaikkeen. Japskit oli ihan huuli pyöreenä …
jarkku std. slg. rauta
jarraa std. slg. jarruttaa Sun kandee jarraa jo tos roskiksen kohdal.
jarru 1 ark. kehitystä ja uudistuksia vastustava tai hidastava ihminen Se helkutin jarru pitäis pistää jo eläkkeelle. Miks sä aina oot jarruna kaikille hyville ideoille? 2 sot. slg. vars. jarrukiisseli: jälkiruoka, legendan mukaan myös sukupuoliviettiä ehkäisevä vaikutus
jarruna, olla std. slg. hidasteena, esteenä
jarrupala std. slg. hidasliikenteinen metrossa, esim. mummo
jasse ark. slg. poiakkaveri
jasso 1 std. slg. sb. pajatso, pajazzo-kolikkopeli (raha-automaatti) Tsittaa ihan rauhas, mä meen skulaa tota jassoo. Joku oli tyhjentäny koko jasson. Mä voitin jassosta kympin verran. 2 huum. kannabis
jassoo ark. tav. toisen puheeseen liittyvänä toteamista, huomaamista tms. ilmaisemassa: ahaa, jaaha, vai niin, kas vain Jassoo, niikö se onkin? Jassoo, vai niin sä luulet? Jassoo, vai sillä lailla!
jatkikset, jatkis std. slg. koul. slg. jatkoluokat, 4:n kansakoululuokan jälkeen Mutsi kävi jatkikset Kaisaniemen skolessa.
jatkis ark. slg. jatkosarja, jatkokertomus, sarjaohjelma Onks tää taas se tylsä jatkis? Salkkarit on typerin jatkis, minkä mä tiiän.
jatkot ark. std. slg. juhlien jälkeinen yhdessäolon jatkuminen muualla, juhlien jatko-osa; “afterparty ” vastakohta etkot Mennään meille jatkoille! Sit me oltiin vielä Penan luona jatkoilla. Ne jatkot kesti aamuun asti. Sitten et mee saunaillan jälkeen mihkään jatkoille! Lähetään meille jatkoille – ei muita ku sä, kui nii?
jatkuvalla syötöllä ark. koko ajan, jatkuvasti, tauotta, lakkaamatta, taukoamatta Koko päivän sato jatkuvalla syötöllä. Kalaa tuli jatkuvalla syötöllä. – Fără întrerupere.
jatsari ark. jatsin harrastaja, jazzari

 

jatsarit 1 std. slg. varren alaosasta rypytetyt boksinahkasaappaat, bootsit Kato, mä ostin tällaset makeet jatsarit. Et sä voi noilla jatsareilla kirkkoon lähtee. 2 slg. jazzfestivaali Mekin oltiin viime kesänä Porin jatsareilla. Mullon tässä muutamia kuvia viimekesäsiltä Heidelbergin jatsareilta.
jauhaa 1 ark. std. slg. puhua joutavia, toistaa asiaa, puhua tyhjänpäiväisiä, hokea samaa asiaa, jankata, jankuttaa, paasata Mitä ihmettä sä taas jauhat sitä samaa tarinaa! paija jauho koko matkan siitä eilisiltasesta jutusta. Älä jauha aina siit kolarist. 2 std. slg. toimia
jauhaa paskaa std. slg. alat. puhua pötyä, turhuuksia, puhua tyhjänpäiväisiä asioita, turhia, joutavia, jauhaa potaskaa, jauhaa sontaa, jauhaa skeidaa Älä jauha paskaa, en mä jaksa kuunnella! Maikka jauho taas koko päivän pelkkää potaskaa. Älä usko Jaskaa, Jaska jauhaa paskaa! Älä jauha skeidaa, sähän luudasit heti haneen. Taas sä jauhat silkkaa sontaa. – A vorbi prostii, aiurea.
jauhoaivo std. slg. tyhmä Maijas on taas pari jauhoaivoo.
jauholakki std. slg. poliisi
jauholeipomo u.s. (2013) leipomo, jossa kaikki taikinasta lähtien tehdään itse. Sanaa on alettu käyttää erotukseksi paistopisteistä, joissa käytetään puolivalmisteita.
jauhot suuhun, panee std. slg. kans. sanattomaksi menemisestä, joutumisesta; toisen sanattomaksi saattamisesta, suun tukkimisesta; mennä hiljäiseksi, saada hiljaiseksi Menikö jätkällä jauhot suuhun, kun piti puhua? Mä pistän sille pomolle vielä jauhot suuhun. Pistin sille jauhot suuhunA amuți. A rămâne mut.
jaxuhali atk. slg. joskus jaksuhali, toivotetaan sekä jaksamista, että „halataan” (virtuaalisesti, esiintyy ainoastaam netissä Mä oon niin masentunut, en jaksa enää. Voi ei, jaxuhaleja!
je, jee, jees std. slg. ark. yeah!, yay! (eng.) innostusta, iloa tms. ilmaiseva huudahdus, jes, jees Jee, Suomi teki maalin! Jee, mä pääsin tentistä läpi!
jebari std. slg. poliisi
jebu std. slg. kyllä Jebu, mä hoidan sen.
jebulis 1 std. slg. kyllä, terve 2 std. slg. tottakai! Ok. Jebulis. Tottakai mä tuun!
jebulis benjamin std. slg. terve, kyllä
jeda, jedari std. slg. huonomaineinen tyttö, nainen
jedda std. slg. hauki
jeeppi ark. slg. (alkuaan amerikkalainen sotaauto) maastoauto, maasturi Tällasella jeepillä pääsee melkein mistä vaan. Johan on tossa jeepissä paksut renkaat! Ajaa jeeppiä, jeepillä.
jees, jee 1 ark. std. slg. kyllä, joo, aivan niin, hyvin, hyvä, mahtava Se skulaa ihan jeesim. Homma on ihan jeesim. Jees, mä tuun sit kun sovitaan. OK, okei, mä sanon jees tälle jutulle. 2 ark. slg. kunnossa, hyvin, mukavasti, juuri siten kuin pitääkin Älä hermoile, tää homma on nyt jees. Nuorten mielestäesitys oli jees. Ihan jees musaa. Onks kaikki taas ihan jees? Onks noi löpöt farkut takaa susta muka hes? 3 ark. slg. innostusta, iloa tms. ilmaiseva huudahdus, jee, jes Jees, mä pääsin lukioon! Kerrankin suoritus onnistu täydellisesti, jees! Läpi meni, jee!
jees box bonimai std. slg. ymmärrän
jeesaa kummasti std. slg. auttaa melkoisesti
jeesata, jeesaa ark. slg. auttaa, jelppiä, jelpata Tulkaas nyt äkkiä jeesaan tänne! Viittiks vähän jeesata mua? Tulkaas vähän jeesaamaan! Tuu nyt jeesaan, emmä jaksa kauaa enää! Tuu jeesaa mua.
jeesi ark. slg. apu, jelppi Tarttetko säjeesiä? Niissä muuttohommissa olis sit jeesi tosi tarpeen.
jeesiä ark. slg. auttaa, jelppiä, jelpata Tulkaas nyt äkkiä jeesaan tänne! Viittiks vähän jeesata mua?
jeesmies, jees-mies, jees-nainen halv. kyllä‑mies, toisten mielipiteitä omaksi edukseen myötäilevä henkilö, myötäilijä Se uus pomo on sellanen helkutin jeesmies joka suuntaan. Ei tollaseen jeesmieheen voi luottaa.
jeesus 1 ark. halv. maailmanparantajasta, boheemista tms. Partajeesus. 2 alat. (karkeahko) kirosana tai päivittelysana: jessus, jestas Voi jeesus, kun särkee päätä! Jeesus sentään, avaimet jäi kotiin!
jeesusteippi ark. ilmastointiteippi, jesari, jesseteippi, Mac Gyver -teippi, hopeanvärinen ilmastointiteippi, jota roudarit käyttävät työssään ja larppaajat aseiden valmistamiseen Jeesusteippi korjaa kaiken!
jeesustelija ark. vrt. jeesustella Ahdasmielinen jeesustelija.
jeesustella, jeesustelee ark. std. slg. alat. hurskastella, olla tekopyhä, esiintyä tekopyhästi t. maailmanparantajan tavoin, näytellä viatonta, esiintyä tekopyhästi, hurskastella, siunailla, ihmetellä Mitä sä nyt taas yrität jeesustella siinä? Painu helvettiin siitä jeesustelemaan! Lakkaahan nyt jo jeesustelemasta! Älä ny ala jeesustelee, totta kai sä otat.
jeesustelu ark. hurskastelu, jeesusteleminen
jeeveli 1 ark. alat. lievä kirosana: juukeli, juupeli, jukra, helkutti, helskutti, peijakas Jeevelin kakarat sotkee aina kaikki paikat! Voihan jeeveli! Jeevelin poika! 2 std. slg. piru, hurjimus, ovela Mut faija jäi tsiigaa siihe dörtsille, aika jeeveli.
jeevli std. slg. ilkeä
jefreettari std. slg. iloinen kaveri
jeh, jehna ark. joo, jep, kyllä, selvä, niin, moi Jeh, nyt mä käsitän! Tuutsämukaan?- Jeh.
jehna slg. std. slg. aivan, jepulis; kerta kaikkiaan, kerrassaan, hyvänen aika Jehna, niin me tenäänkin! Jehna, olihan se mukavaa niin kauan kun sitä kesti. Voi jehna, oikeen vibras, kun tuli niin sairaan hyvää musaa.
jehova ark. jehovantodistaja Ovella on taas niitä Jehovia. Jehovat kiertelee täällä aina kahestaan.
jehu 1 ark. johtava henkilöhahmo, tekijähahmo, tekijämies, pomo, pamppu, kiho, tappi, isokenkäinen Sen huumeliigan jehut saatiin kii. Toi uus tyyppi luulee olevansa joku saamarin jehu. Aika jehu! Rikollisliigan pääjehu. 2 std. slg. vahva mies, kova kundi, kova kaveri
Jekku rav. std. slg. Jägermeister viina Kaks jekkuu.
jekku ark. std. slg. pila, temppu, koiruus, metku, kuje, kepponen, jippo, juju Suunnitellaas vähän jekkuja tytöille. Et sä saa tedä mulle aina jekkua. Minkähän jekun toi taikuri seuraavaks keksii? Siinä on jokin jekku takana. Tehdä jklle jekkua.
jellaa std. slg. päteä, sopia johonkin, käydä päinsä
jellona leik. leijona
jelpata ark. auttaa, jeesata, jelppiä, jelppaa, elpata, jelppii Viittisittekö vähän jelpata äitiä keittössä? Jelppaisitko pikkusen näitten kamojen roudaamisessa? Voisit sä mennä jelppaa sitä? Viittiks sä vähä jelppaa. Voisitko jelppiä mua äikän läksyjen tekemisessä? Tulkaas kaverit jelppiin autoo ojasta!
jelppi ark. apu, jeesi Mä tarttisin vähän jelppiä läksyissä. Oisko pojista mitään jelppiä siinä remontissa? Antakaas pikkasen jelppiä!
jema, jemma ark. slg. piilo, piilopaikka, kätkö(paikka), varasto, salainen paikka Mä pistin ukolta salaa vähän rahaa jemmaan. Mulla on pullo jemmassa tuolla halkopinonossa. Mä tiiän hyvän jemman niille tupakoille. Mullon jemmassa yhen dorkan lämiskä.
jemmari std. slg. piilottaja, kätkijä
jemmata, jemmaa ark. std. slg. piilottaa, kätkeä, varastoida Mihin sä sen pullon jemmasit? Ne pöhnityt kamat olijemmattu johonkin vintille. Voitteks jemmata nää mun tupakat johonki? Orkut jemmas päkyjä.
jenga 1 std. slg. kierre Mara futas sellasen jengan, et veskari ei mahtanu mitää. Kaitsun banaanipotkussa oli tiukka jenga. 2 std. slg. huum. hasis
jengaprikka ark. tek. aluslevy, jossa on mutterin tavoin kierre
jengata ark. tek. kierteittää, tehdä kappaleeseen kierre, tehdä kierteet jhk, varustaa kierteillä Akselin kierteittäminen sorvaamalla.
jengi std. slg. porukka, sakki, joukko, kanj sa, väki; joukkue, ryhmä Kyllä old rankasti jengiä katsomossa. Kokoi jengi oli ihan kännissä. Meidän jengi lähti tänään landelle. Nyt meidän futis jengi on tosi kovassa iskussa. Meidän jengi pyöri siin hallin nurkilla.
jengii tippuu tänne std. slg. ihmisiä tulee
jenka, jenga, jengat ark. tav. mon. (ruuvi)kierre, kierre, kierteet (ruuvissa, mutterissa, pullon suussa tms.) Ei tää mutteri sovi niihin jenkoihin. Siitä korkista on menny jengat pilalle. Panna, sovittaa jenkoihin. 2 kuv. Panna asia jengoilleen kohdalleen, kuntoon. Kaikki ei ole oikein jengoillaan.
Jenkeissä, Jenkeihin ark. Yhdysvalloissa Sä kävit kesällä Jenkeissä, vai? Broidi tuli Jenkeistä helkutin leveenä. Mä kyllä häivyn Jenkkeihin näistä surkeista maisemista. Asua Jenkeissä Yhdysvalloissa. Matkustaa Jenkkeihin Yhdysvaltoihin.
jenkkakahva 1 ark. slg. uumalle, etenkin housun vyötärön yläpuolelle kertyvä rasvakudos, läski, kylkien sivuille kertyvä rasva Miten täytyisi liikkua, jotta pääsisi eroon jenkkakahvoista? – „Șunci” 2 ark. slg. perseen alla olevat iholerbake suortuvat Hei, mitkäs sieltä pilkistää! Taitaa olla aikamoiset jenkkakahvat sulla.
jenkki 1 std. slg. purukumi 2 ark. std. slg. yhdysvaltalainen Yhdysvaltojen asukas, amerikkalainen, erityisesti yhdysvaltalainen henkilö Sehä on jenkkirauta, jumalauta, mistä sä oot bölliny ton? Tänään tänne tulee taas jotain jenkkejä käymään. Me saatiin porukan vahvistukseks pari jenkkiä. Jenkkien jääkiekkojoukkue.
jenkkifutis ark. std. slg. urh. amerikkalainen jalkapallo Mennääs kattoon sitä jenkkifutista, matsi alkaa just! En mä tajuu mitään tosta jenkkifutiksesta.
jenkkikaappi ark. jääkaappi jonka yläosa on pieni pakastinkaappi
Jenkkilä, jenkkilä ark. Yhdysvallat; Yhdysvalloissa Ku mä tuun stuiduks, mä lähen heti Jenkkilään. Muuttaa Jenkkilään.
jenkkiläinen ark. std. slg. yhdysvaltalainen
jenkkirassi ark. std. slg. jenkkirauta, amerikkalainen suuri henkilöauto, amerikanrauta Mä hommasin kesäks tällasen vanhan jenkkirassin. Kaupungilla oli jenkkirautojen kokoontumisajo.
jenkkitukka ark. pystytukka, pystäri, pystis Mä haluun kunnon jenkkitukan kesäks. Mikset sä leikkuuta jenkkitukkaa itelles?
jenni, jentta std. slg. tyttö, nainen Ota jenttas messiin, mennää nelistään.
jep, yep ark. myöntävä vastaus, hyväksyntä tai vahvistus, täytesana, kyllä, joo, hyvä on, selvä, jeh Jep, kyllä mä ymmärrän. Onks kaikki kunnossa? – Jep. – Eiköhän mennä?– Jep. – Jep, aloitetaan sitten.
jepa slg. u.s. (2010) kiva, hyvä
jepari ark. std. slg. poliisi, kyttä, jeppe, lättäjalka, koukku Jeparit tuli aika äkkiä paikalle. Siellä festareilla oli joka paikassa jepareita kyyläämässä. Yks niistä jepareista tuli kyseleen jotain, mut en mä mitään kertonu. Sai jeparit peräänsä. Jeparit tsittas vaan bilikas.
jeppe 1 std. slg. poika, kundi, kaveri, jätkä, jäbä, äijä Mitäs jeppejä täällä norkoilee? Pistäkääs jepet vähän liikettä niveliin! 2 std. slg. poliisi, kyttä, jepari, lättäjalka Saatiin ne saakelin jepet perään. Yks niistä jepeistä rupes kyseleen heti papereita. Pari jeppee tuli siihe kysyy kaikkee.
jeppis std. slg. poliisiasema, poliisikamari
jepulis ark. std. slg. selvä on, OK, kyllä, hyvä, selvä, joo, juuri niin, ihan niin, totta, aivan, kyllä, totta No jepulis, sopiihan se mulle! Jepulis, niin tehäänkin.
jepulisjehna std. slg. terve, kyllä, jepuliskatsi
jerkku 1 std. slg. rauta 2 std. slg. siitin
jermu ark. omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas ”Tuntemattoman sotilaan” jermut. Rintamajermu.
jes, jee, jess! -yes! ark. yleensä riemuisa huudahdus, innostusta, iloa tms. ilmaiseva huudahdus: jee, jees Jes, se meni nappiin! Me saatiin sittenkin lapsenvahti, jes! Jess, vihdoinkinkesäloma!
jesari, jesse ark. jeesusteippi, ilmastointiteippi
jesbox std. slg. kyllä!
jeskamandeera slg. vanhakantainen päivittelysana kuten ’herran jestas!’ Jeskamandeera mikä ylläri!
jess ark. selvä! tulee useimmiten palveluammatissa toimivan suusta, tyyliin tilausta vastaanottavalta tarjoilijalta < engl. yes; jess ≠ jees
Jesse std. slg. Jeesus
jessus ark. alat. lievähkö kirosana huudahduksena tai päivittelynä: Jeesus, jestas Jessus, mitä menit tekemään! Voi jessus! Jessus sentään, mitkä möhömaha tolia ukolla! Jessus sentään! Voi jessus sitä menoa!
jestas ark. alat. lievähkö kirosana huudahduksena tai päivittelynä: jessus, Jeesus Jestas, mikä mies! Jestas sentään, mitä täällä on tapahtunu! Herran jestas!
jet set, jetsetti ark. suihkuseurapiiri, varakkaiden, menevien ihmisten kansainvälinen seurapiiri
jetsoni std. slg. poliisi
jetsulleen ark. kohdalleen, tarkalleen, täsmälleen, pilkulleen, prikulleen, ihan, juuri niin No toi sun arvaus osu ihan jetsulleen. Tää juttu on varmana jetsulleen niinkun mä kerroin. Jetsulleen niin kuin pitikin.
jetti ark. suihkumoottorilentokone
jiftiksee pamahtanu std. slg. mennyt naimisiin
jiftikses, jiftis, jiftissä std. slg. avioliitto, avioliitossa Mä oon ollu jo parikyt vuotta jiftiksesim.
jiinssit ark. farkut, farmarihousut (jeanssit); denim-housut
Jiivee rav. jäävesi, myös JV
jipii, jippii ark. innostusta, iloa tms. ilmaiseva huudahdus Jipii, ei ikinä enää kouluun! Nyt lähetään, jippii! Me voitettiin, jippii!
jippo ark. std. slg. temppu, kuje, pila, jekku, juju, juttu, kepponen, metku, koiruus, asia Hei, tässä hommassa on varmaan joku jippo. Jätkät teki mulle tosi kurjan jipon. Se oli vaan jippo, sori.
jippoilla ark. temppuilla, kikkailla, konstailla Kukaan ei sit rupee pelissä jippoileen mitään itekseen! Numeroilla ja tilastoilla voi aina jippoilla.
jippoilu ark. jippoileminen
jo ark. täydennys- ja vahvistussana: toki, sentään, vallan, johan, jopas No jo on kumma, että et kerralla usko! Jo oli kovat löylyt saunassa! Suu kiinni niin kuin olis jo!
jo vain ark. myöntävä vastaus: toki, kyllä vain, ilman muuta, tietenkin, sopiihan, käyhän se Otatko lisää kahvia? – Jo vain, kiitos. Sopiiko, jos mä tuunkin vasta illalla? – Jo vaan se sopii. Desigur.
jobata, jobaa, jobbaa, jobbailla 1 std. slg. tehdä työtä, työskennellä Mitä sä jobaat. 2 std. slg. tehdä työtä, tehdä hämäräperäistä työtä 3 slg. keinotella, huijata Täytyy vähän yrittää jobata noilla osakkeilla. Ei se jätkä tee muuta kun jobbailee autokaupoilla.
jobbari 1 slg. keinottelija (mm. sijoitusmarkkinoilla); kauppamies, välittäjä, jälleenmyyjä, joppari Älä osta mitään siltä saakelin jobbarilta! 2 ark. sekatyöläinen Se jobbari jätti laskutkin maksamatta. 3 std. slg. kauppamies, välittäjä, jälleenmyyjä Ku mä saan sen jobbarin käsiini, mä näytän sille.
jobi ark. std. slg. työ, tehtävä, puuha, homma, duuni, jopi, työpaikka; työ Mullon kyl aika kliffa jobi. Hei, kenen jobi on viiä roskis? Oli siinä aika jobi, mutta valmiiks tuli!
jodega, jodeka std. slg. koul. slg. johtaja, esim. koulussa
jogu std. slg. jogurtti
johan kans. aloitussana mm. ihmetystä ilmaisemassa: kylläpä, jopas Johan on kumma, että et usko! Johan nyt on saakuri, jos et siitä häivy! Johan nyt sentään! Johan nyt rupes sataan taas ihan mahottomasti!
johan pomppas std. slg. ei pidä paikkaansa!
Johis std. slg. Johanneksen kirkko, Johanniksen kenttä Meil oli treenit siin Johiksel ttiistaisin.
johkin kans. johonkin, johonkuhun Faija lähti taas kai johkin kokoukseen. Mun avaimet hävis johkin. Kai se Pena oli taas sekaantunu johki alaikäseen.
johku kans. johonkin, johonkuhun Sekotetaan nää maalit johku isoon astiaan. Mutsi lähti taas johku kirppariin. Mirkku on ihastunu taas johku italiaanoon.
joint, jointti std. slg. huum. marihuanasavuke, tupakka, sätkä, joka sisältää huumetta, tyypillisesti marihuanaa; hasissekoitus, huumesavuke, yleensä mari, marisätkä tai hasissätkä, dzointti, peelo Pistetään jointti kiertämään. Gigi, rolă, acaret, titi.
jojo std. slg. hirteen
jojottaa std. slg. huiputtaa
joka 1 ark. kans. myös: johonka, jolleka, joidenka, se joka, jokainen joka, kuka, ken. Ottakoon, joka haluaa. Joka elää, se näkee. Jonka jalkakapsaa, sen suu napsaa SL. Joka anastaa toisen omaisuutta, on tuomittava varkaudesta. 2 ark. tähdentävissä rakenteissa. Hän on se t. se on hän, josta mainitsin. Voima se on, joka jyllää SP. Ne on eri miehet, joilla raha poikii.
joka iikka kans. jokainen, jokaikinen, joka ainoa, joka sorkka, kaikki Nyt tänne, joka iikka! Kyllä kai joka iikka tajuaa lähtee kyttiä karkuun. Tää käsky koskee sitten joka iikkaa. – Toți. Toată suflarea.
joka jumalan kans. painotuksena mm. harmitteluissa: joka, jokainen, joka ikinen Tälläkin viikolla on joka jumalan päivänä satanu. Pitääkö sua huomauttaa tästä samasta asiasta joka jumalan kerta?Toți. Toată suflarea.
joka lähtöön kans. kaikenlaiseen, mihin tahansa tarpeeseen Sillä kaverilla on sitäpaitsi kokemusta joka lähtöön. Siellä uuessa rautakaupassa on tavaraa ihan joka lähtöön. – La orice. Pentru orice.
joka sorkka kans. jokainen, joka ikinen, joka ainoa, joka iikka, kaikki Tänne heti, joka sorkka! Tullissa joka sorkan pitää sit näyttää passi. Eihän tästä yhestä purkista riitä ruokaa joka sorkalle. – Toți. Toată suflarea.
jokase oma flengi std. slg. oma asia
jokee, heittää std. slg. vitseillä, kaskuilla Jari heittää aina jokee, ei sitä kande usoo.
jokeri 1 korttip. jokka, lisäkortti jolle pelaaja saa antaa haluamansa arvon 2 ark. arvontapeli johon osallistutaan lottokuponkiin painetulla numerosarjalla 3. urh. jokerilyöjä
jokerikysymys ark. tietokilpailuissa tms. vaativa kysymys, jonka oikeasta vastauksesta saa tavallista enemmän pisteitä
jokerilyöjä  urh. pesäpallossa joukkueen kolmesta vaihtopelaajasta, joista kukin voidaan ottaa kerran vuoroparissa lyömään missä kohtaa lyöntijärjestystä tahansa, jokeripelaaja, jokeri
jokerimerkki  atk. erikoismerkki joka haussa t. komennossa vastaa mitä tahansa merkkiä t. merkkejä t. tyhjää, korvausmerkki, yleismerkki
jokeripelaaja urh. jokerilyöjä
jokin ark. jotakin, jotain, suunnilleen, likimain, noin, siinä Kuulijoita oli jotain 30 henkeä. Jotain puolituntia siihen menee.
jokka std. slg. korttipakan jokerikortti Jokka vastaa mitä tahansa korttia. Selaa ne jokat pois pakasta! Kasinoo pelataan ilman jokkia.
Jokrut std. slg. urh. Jokerit Jokrut on skulannu hiton heikosti.
joku 1 ark. vähäistä tai epätarkkaa määrää tai aikaa ilmaisemassa: jokin, muutama, jokunen; vähän Väkee oli paikalla vaan joku hassu. Mirkku kävi tässä joku aika sitten. Joku hassu [= vain muutama] katsoja. Voin mä tällä kipeellä jalalla jonkun aikaa seistäkin. Juna on taas jonkun verran myöhässä. 2 ark. suunnilleen, likimain, noin, jotakin, jotain, siinä Siinä katiskassa oli joku 20-30 kalaa. Mä jatkan opintoja sit vasta jonkun parin vuoden kuluttua. Joku aika sitten. Jonkun verran. Joku 5–6 vuotta sitten. Joku sata kiloa. Kirjoitti jonkun puoli liuskaa. 3 ark. viittaamassa muihin kuin ihmisiin kirjakielen jokin-sanan tapaan Mun on nyt pakko ostaa itelleni joku auto. Onks toi nyt olevinaan muka joku selitys? Se oli vaan joku väärä hälytys.
joku päivä kans. jonakin päivänä Mä tuunjoku päivä taas kattoon sua. Joku päivä mä sille tyypille vielä näytän!Într-o bună zi.
jokupoo std. slg. lähtekäämme!
jollei, joltei kans. jolla ei, jolta ei, jolle ei Mä tunnen yhen tyypin, jollei oo ees omaa kämppää. Se on se tyyppi, joltei saa koskaan vippiä. Toi on se kaveri, jollei saa enää tarjoilla.
jollon, jolton kans. jolla on, jolta on, jolle on Toi on just se äijä, jollon hirveesti rahaa. Toiko se on se tyttö, jolton molemmat vanhemmat kuollu? Et sit myy enää yhtään tuoppia tolle tyypille, jollon tarjoiltu jo liikaa.
jolppi tav. halv. nuoresta pojasta: kloppi, lortti, nulikka, nulkki, nyösi
jolt rav. kolajuoma, jossa on kaksi kertaa niin paljon kofeiinia kuin normaalikolassa, nörtit juovat Joltia paljon.
jolu, joma std. slg. miehen sukupuolielin
jomma std. slg. koul. slg. geometria Oliks jomma sust kliffempaa skoles ku alia?
jommaa std. slg. kätkeä, piilottaa
jomppa std. slg. klitoris
jonkka std. slg. meri
jonne 1 koul. slg. es-jonne, mopo-jonne, pikkukovis 2 ark. haukkumasana nuorelle ihmiselle, myös aikuista ihmistä voi kutsua Jonneksi, jos hän käyttäytyy todella lapsellisesti
jonokuolema slg. leikkaus- tai muuta hoito jonottavan potilaan kuolema
joo joo 1 ark. muistamista, oivaltamista tms. ilmaisemassa: ai jaa, aivan, ai niin joo Joo joo, no nyt mä käsitän, mistä sä puhut. Sehän se onkin, joo joo, niinpä. 2 ark. harmistunut, kärsimätön tai välinpitämätön vastaus (toistettuun kehotukseen): kyllä kyllä; sarkastinen toteamus: just niin Voisitko nyt vihonviimein tulla jelppiin? – Joo joo, mä tuun ihan kohta! Joo joo, mutta älä koko ajan jankuta! Joo joo, valehtele vaan lisää! Joo joo, kyllä sun metkus tunnetaan! – Da! Da!
joo, juu 1 ark. kyllä, myöntävä vastaus kysymykseen, käskyyn tai ehdotukseen: kyllä, juu Onks tää sun pipos? – Joo. Varo vähän sitä ovee! – Joo. Tuuksä mukaan? – Joo. Joo, kyllä se mulle sopii. Joo, saat pitää sen. Tuulko mukaan? – Joo. – Mene nyt jo! – No joo joo. Joo joo, on se niin. 2 ark. toteava vastaus: selvä, ymmärrän, okei Toi on se kaveri, josta mä puhuin. – Joo. Joo, mä tuon sen paperin sulle huomenna. Tää numero on kaks seittemän kaks... – Joo. – viis kuus kaks. – Joo, kiitti. Joopa joo (t. joo joo), pitihän se arvata. 3 ark. myötätuntoinen, samaa mieltä ilmaiseva vastaus: ymmärsin, olen samaa mieltä Mä aattelin samalla kävästä mummoo kattomassa. – Joo, ai kun kiva. Toi Ville on välillä aika rasittava. – On, joo. Joo joo, niinhän se olikin. 4 ark. lisätietoa tai tarkennusta pyytävä vastaus: niin, niinkö, no, no kerro Mulla ois yks pikku pyyntö – Joo?
joohan, jooko ark. vetoava, suostutteleva ehdotus tai pyyntö: sopiihan se, eikö niin, vai mitä Tulisit vaan mukaan, joohan? Jaetaan tää Puoliks, joohan? Anna anteeks, jooko? Saanks mä tän lelun omaks, jooko? Soita sit kun oot perillä, jooko?
joopa joo ark. toteamista, epäilyä, harmistumista tms. ilmaisemassa: niinpä niin Joopa joo, mitähän sitten tehtäs? Joopa joo, niin se varmaan on. Joopa joo, pitihän se arvata, että Pena pettää taas porukat. Chiar așa.
jopi ark. std. slg. työ, tehtävä, puuha, homma, toimi, duuni, jobi Mä sain aika hyvän jopin pomolta iltapäiväks. Tänään on muuten sunjopis toi tiski, jos et satu muistaan. On siinä yhdelle miehelle jopia. Sai hyvän jopin.
jopo keulii std. slg. penis erektiossa
joppari 1 ark. keinottelija (mm. sijoitusmarkkinoilla); kauppamies, välittäjä, jälleenmyyjä, jobbari Halpoja sijoitusasuntoja se saakelin joppari vaan kyttää. Käske sen jopparin häipyä ovelta! 2 ark. polkupyörän tavarateline, tarakka Istu tohon jopparille, niin mä vien sut ässälle! Voihan sen lootan sitoo narulla tohon joppariin kiinni.
jorata, joraa, jorailla ark. tanssia Nuorena me lähettiin aina lavalle joraamaan. Musa oli tosi nastaa, meikäläinenkin jakso jorailla yllättävän hyvin. Lähteä joraamaan. Lähetäänks joraa, friidu?
joriini ark. daalia
jorma std. slg. alat. miehen sukupuolielin, siitin, kulli, muna, kyrpä, jortikka, jortti Hirvee jorma tolia jätkällä! Mä olin just tunkemassa jormaa siihen akkaan, kun ovikello soi.
joroilee std. slg. olla jouten
joron jäljillä ark. huonoilla teillä, hunningolla, rappiolla Pojat taitaa olla taas jossakin joron jäljillä. Tota menoo sä joudut pian joron jäljille. – Pe căi greșite.
jorot std. slg. tanssit Byggalla ois tänää jorot, millon mä tuun hakee sut?
jorpakko 1 ark. oja, puro, lammikko, lätäkkö; meri Pena kaatu kännissä johku kuraseen jorpakkoon. Me viskattiin ne kamat jonnekin helkutin jorpakkoon. Missä ihmeen jorpakossa sä oot kurannu ittes! Matala jorpakko. Ylittää jorpakko. 2 ark. joutua jorpakkoon, joutua eksyksiin Nyt taidettiin joutua jorpakkoon. 3 kuv. painua jorpakkoon, lähteä pois, hyppiä kuuseen Painu jorpakkoon [= hiiteen, suohon, matkoihisi]! Painu jorpakkoon siitä!
jortikka, jortti std. slg. alat. miehen sukupuolielin, siitin, kulli, muna, kyrpä, jorma Sulla taitaa olla koko porukan mahtavin jortikka! Mitäs tykkäät mun jortista? Se mimmi otti koko jortin suuhun.
jortsumesta std. slg. tanssipaikka Jortsumesta oli parin kilsan päässä.
jortsut ark. std. slg. tanssit Kävi lavalla jortsuissa.
jortti std. slg. penis, miehen sukupuolielin
jos 1 ark. ilmaisemassa ehdotusta, pyyntöä, käskyä tms. Kysy, jos se tulee mukaan, ‘tuleeko hän mukaan’. Mitäs, jos tulisit vähän juttelemaan ‘tulisitko vähän juttelemaan’ tonne toiseen huoneeseen? Jos sä sitten otat nää ja mää otan noi, vai? Mä kysyn opelta, jos mä saisin lähtee kotiin. 2 ark. pyydettäessä, kehotettaessa jtak kohteliaasti, ystävällisesti; yleiskielessä paremmin: -ko, -kö Jos tulisit vähän tänne. Jos saisimme laskun. 3 ark. alisteisissa kysymyslauseissa; yleiskielessä paremmin: -ko, -kö. Kysyn isältä, jos saan lähteä. Enpä tiedä, jos uskallan. Epäili, josko pystyisi siihen. 4 ark. ilmaisemassa epävarmuutta, mahdollisuutta: entä jos, mitä jos Voi helkutti, jos sä nyt rikoit sen! Jos sille on sattunu jotain? Mitä saisi olla?Jos noita omenia. – Saisiko olla jotain? – No, jos kilon verran noita kananmunia.
jos jonkinlaista ark. kaikenlaista, hyvin monenlaista, vaikka minkälaista Vintillä oli jos jonkinlaista kamaa. Siinä pikkuliikkeessä oli jos jonkinlaista tavaraa tyrkyllä. De tot felul.
jos kohta ark. joskin, vaikka(kin) Toi on kyllä hyvä auto, jos kohta hiton kallis. Mukavaahan niitten akkojen kanssa oli pelehtiä, jos kohta vähän riskaapelia. Chiar dacă.
josko, joskohan ark. ilmaisemassa toivomusta, epäilyä tai arvelua: joko, jokohan, niinköhän Josko sittenkin suostuisit tulemaan? Joskohan huomenna ei satais. Joskohan tästä paikasta tulis kalaa. Joskohan se ei sittenkään muistanu tulla. Epäilen vähän, joskohan pystyt siihen ennätykseen.
josse u.s. (2017) länsimetron leikillisenä nimityksenä ennen sen käyttöönottoa (”jos se tulee”), vrt. tamperelainen bussin nimitys nysse (”nyt se tulee”)
jotain, jotakin ark. std. slg. noin, suunnilleen, likimain, siinä; viittaamassa myös ihmisiin kirjakielen joitakuita-sanan tapaan Porukkaa oli jotain sata henkee. Kai se kello on jo jotain kaheksan. Ne stereot maksais jotakin parisataa euroo. Siellä oli jotain ulkomaalaisia. Ovella kävi jotakin Jehovia. Siel oli jotain parisataa muijaa.
jotenkin ark. joteskin, jotensakin, jokseenkin, jotakuinkin, kutakuinkin, täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä, aika (lailla), melko, lähes, suunnilleen, likimain Tais olla joteskin huono idis lähtee ongelle. Näin mulle käy joteskin aina. Mä tulin tänne joteskin samoihin aikoihin. Tuntuu että toi tyyppi on joteskin sairas. Toi puku näyttää joteskin samanlaiselta, kun sulla on. Tää on ollu hirveen rankka syksy, et mä oon ollujotenki silleen väsyny taijotenki niinku stressaantunu. Joteskin tuttu nimi.
jotos kans. lumeen, ruohikkoon tms. tallautunut polku
jou std. slg. kyllä vain!, jes!
jouata slg. varoittaa tägien tekijää vartijoiden lähestymisestä
joukkio halv. (hämäräperäinen) joukko, sakki, liuta, lauma, kopla
joukkomurha std. slg. Ford-autobussi
joukkorahoitus u.s. (2012) (engl. crowdfunding) jonkin tuotteen tai palvelun rahoituksen kerääminen yksityisiltä henkilöiltä tai yrityksiltä etupäässä internetin välityksellä. Luvan tällaiseen toimintaan saa Suomessa vain yleishyödylliseen tarkoitukseen rahaa keräävä rekisteröity yhdistys.
joukkovihkiminen u.s. (2012) yhteisvihkiminen, sarjavihkiminen, varsinkin erikoisten numerosarjojen päivinä (esim. 12.12.12) järjestettäviä tilaisuuksia, joissa vihitään avioliittoon lukuisia pareja peräkkäin
joukkoäly u.s. (2010) (engl. collective intelligence) ryhmän jäsenten vuorovaikutukseen perustuva kyky suorittaa erilaisia älyyn pohjautuvia toimintoja, kollektiivinen älykkyys, kollektiiviäly. Sanaa on käytetty varsinkin tietoteknisistä innovaatioista puhuttaessa.
joukkuemäki ark. urh. joukkuemäenlasku
jouni huum. marisätkä, jointti, jopo, spliffi, bluntti, kääryle jazztupakkaa Sytytettiin jounit ja otettii elbasti. Paa ny se jonttu piiloon, tuol on kytät.
jousari, jouskari ark. std. slg. jousipyssy
joutaa 1 ark. ehtiä, keritä, ennättää Joutaa töiltään. Ei joutanut lähtemään. Joudatko kalakaveriksi? En nyt jouda. 2 ark. olla käyttämättömänä t. tarpeettomana vapaa jhk. Joutaako tämä kirja sinulta lainaan? 3 ark. olla kelvottomuuttaan omiaan jhk. Pukusi joutaisi jo lumppuihin. Vankilaan sellainen roisto joutaisi! Tuollainen röttelö joutaa hävitettäväksi. 4 ark. vars. murt. ilmaisemassa että jk on aiheellista, kohtuullista Joutaisi [= saisi, voisi] jo lopettaa. Vieraat joutaisivat [= vieraat saisivat, vieraiden olisi aika] jo lähteä. 5 vars. kans. ilmaisemassa että jk on aiheellista, kohtuullista 6 ark. vankliaan joutuminen 7 ark. kiirhetimistä. Jonkun asian jouduttaminen puolestaan tarkoittaa sen edistämistä, nopeuttamista.
joutava 1 ark. turha, turhanaikainen, -päiväinen, tyhjänpäiväinen, liika. Joutavia höpinöitä. Joutavan pieni. sb Surra, puhua joutavia. – Kiitoksia avusta! – Mitä joutavia! 2 ark. mitätön, arvoton, kehno. Joutava rämä. Joutavaa joukkoa. sb Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville SL.
joutavanpäiväinen ark. joutava, turha, turhanaikainen, -päiväinen, tyhjänpäiväinen, mitätön. Joutavanpäiväistä rihkamaa. Suuttui ihan joutavanpäiväisestä syystä.
joutua 1 ark. ilmaisemassa jtak kohtaavaa tahatonta (epäedullista) muutosta. a) paikasta. Joutua autiolle saarelle. Joutua sairaalaan, vankilaan. Joutua eksyksiin. Mihin se kirja on joutunut? kuv. Joutua kadulle kodittomaksi tms. Joutua umpikujaan. b) olotilasta, asemasta. Kone joutui syöksykierteeseen. Joutua epäkuntoon. Joutua haaksirikkoon. Joutua naimisiin. Joutua vaikeuksiin, ahtaalle, lujille. Joutui pois työpaikasta. Joutua riitaan jkn kanssa. Joutua jkn hampaisiin. Joutua epätoivoon. Joutua leikkaukseen, leikattavaksi. Joutua vihollisen valtaan. Tulen saaliiksi joutunut omaisuus. Talo joutui velkojille. 2 ark. ilmaisemassa välttämättömyyttä t. pakkoa. Joutui asumaan alivuokralaisena. Jouduin lähtemään ennen tuloasi. 3 ark. tehdä t. onnistua tekemään jtak jssak ajassa. a) ehtiä, ennättää, keritä jhk. Joutua ajoissa jhk. Joutua apuun, hätään. b) päästä valmiiksi, suoriutua, ehättää; edistyä, valmistua. Koettaa joutua [jssak työssä] ennen muita. Työ, matka joutuu. c) pitää kiirettä, kiirehtiä, tehdä nopeasti jtak. Koeta joutua! d) vars. runok. ajankohdasta: lähestyä, tulla, saapua, ehtiä. Ilta joutuu. Jo joutui armas aika. VIRSIKIRJA.
joutua koukkuun huum. tulla riippuvaiseksi
jubaa std. slg. jutella, keskustella
jubina std. slg. keskustelu
judanssi ark. juttu, asia
jude slg. halv. juutalainen, jutku Meijän luokalla on yks ihan kivajude. Ne luuli aluks mua judeks, kun mulla on iso nenä.
jufenauta std. slg. lievä kirosana
juge, jugu std. slg. jogurtti Tuos Valtsusta muutama lakka-juge.
Juhis ark. slg. Juha-Matti tms.
juhlakalu leik. juhlinnan kohde, päivänsankari
juhlan paikka std. slg. syy juhlia
juhlia ark. olla voitolla, niskan päällä tms. Ensimmäisen erän jälkeen vierasjoukkue ei enää juhlinut. Klassinen musiikki ei myyntilistoilla juhli.
juilia 1 ark. särkeä, kolottaa, tehdä kipeää fyysisesti Selkää juili taas viime yönä. Muuten oitis lähtisin halonhakkuseen mutta kun juilii niin pahasti kylkilihoja että taidan mennä vasta huomenna. 2 ark. ottaa päähän, tehdä mieli seksiä, yleissana kaikkeen mahdolliseen Juilii toi oven rämpytys.
juippi 1 std. slg. halv. epäluotettava, vastenmielistä tai halveksittava nuori mies tai poika Se uus kundi on ihan dorka juippi. Se saakelin juippi käy aina vippaamassa rahaa. Tekis mieli vetää sitä juippia turpiin. 2 std. slg. maalainen
juissi ark. std. slg. tuoremehu; appelsiinimehu Lasillinen juissia tekee hyvää heti aamulla. Oisko heillä juissia lantingiks?
juitsaa std. slg. järjestää, tehdä
juitsu 1 std. slg. juju, temppu, trikki, kikka, keino; juttu, asia, teko, niksi Oli siinä aika juitsu, ennen kuin saatiin ovi auki. Mä kyllä osaan hoitaa nää juitsut, älä sä hermoile! 2 slg. kyseenalainen menetelmä, vippaskonsti
juju 1 ark. std. slg. temppu, pila, kepponen, juitsu; petkutus, huijaus, jekku, hämäys, harhautus Tehään likoille pikku juju! En mä sunjujuus mene, ei kukaan tollasta usko. Älä yritä tarjota tollasta läpinäkyvää jujua! 2 ark. std. slg. niksi, asian ydin, ratkaisu, olennainen piirre Tää on nääs koko homman juju. Siinähän se juju piileekin. Siinä on jokin juju takana. Elokuvan juju on siinä, että – –. 3 std. slg. huum. huume
jujuttaa ark. std. slg. petkuttaa, puijata, keksiä kepponen, jymäyttää, narrata, huijata, hämätä, harhauttaa, huiputtaa, jallittaa, sumuttaa Se myyjä jujutti meitä, tää levy on piraatti. Pääsin vähän jujuttaan mokeeja tekeen vanhanaikasen. Jujuttaa katsojaa trikkikuvauksella. Jujuttaa vastapuolen pelaajia. Et kai sä meinaa jujuttaa mua.
jukeboksi ark. jukebox
jukertaa std. slg. tehdä itsekseen Mitä sä siel klitsus oikeen jukerrat?
jukolauta, jukoliste alat. kirosana: juukeli, juupeli, peijakas, jumaliste, jumankauta, jumankekka, jumatsukka Jukolauta, kun ottaa aivoon! Ei tässä jukolauta mikään muukaan auta, kun vaan yrittää ettiä töitä jostain. Painukaa siitä jukoliste helvettiin! Voi jukoliste, mitä menit munimaan!
jukra! jukranpujut! std. slg. alat. lievä kirosana tai harmittelu-, hämmästely-, ihastelu- tms. sana: pahus, juku, jukupätkä, jummi Voi jukra! Jukra, että kiskasin selvästä paikasta ohi maalin! Voihan jukranpujut, miten surkee mäihä!
jukran ark. erittäin, tavattoman, kovin Oli muuten jukran jännä elokuva. Meillä oli jukran kivaa yhessä! Täällä kellarissa onjukran kylmä.
jukrasti ark. paljon, kovasti, tavattomasti Kyllä ottaa jukrasti aivoon. Porukkaa oli taas jukrasti paikalla. Jalkoja palelee niin jukrasti.
juksata, juksaa ark. std. slg. tehdä itsekseen Mitä sä siel klitsus oikeen jukerrat? petkuttaa, narrata, puijata, vetää nenästä, valehdella, pilailla toisen kustannuksella Jukastaas noita likkoja vähän! Meitä on selvästi juksattu tässä kaupassa! Juksasko ne isot sällit taas sua. Nyt sä juksaat.
juksii std. slg. pitää hauskaa
juku, jukupätkä ark. std. slg. lievä kirosana tai harmittelu- hämmästely- ihastelu- tms. sana: jukra, jukranpujut, jummi, pahus Voi juku, että lyönti meni ohi. Juku, mikä tuuri sulla kävi! Jukupätkä, että otti päähän! Jukupätkä, kun komee mies!
jukuripää ark. itsepäinen henkilö tai eläin
julistaa ark. kertoa; esittää vakaumuksellisesti, innostuneesti Julisti tietonsa kaikille. Julisti vakaumuksen syvällä rintaäänellä.
julkaiseminen ark. julkiseksi tekeminen, julkistaminen Perheuutisissa oli yllättävä kihlauksen julkaiseminen.
julkaisu ark. tuotteen julkistus Ennakkotiedoista poiketen julkaisu viivästyy hieman.
julkimo, julkkis, julkku ark. julkisuuden henkilö, julkinen henkilö vrt. ruots. kändis Joka lehen kannessa on aina jonkun julkimon kuva. TV-julkis, seurapiirijulkkis. Taidemaailman julkkikset. Oopperajuhlilla oli taas hirveesti julkkuja. Mä en kyllä jaksa seurata noitten julkkisten juttuja. Nii, siitäki tuli julkimo, ku se finnas yhet skabat. Bongasitsä sielt ketää julkkiksii? Saitsä nimmareit?
julkka std. slg. juliste
julma 1 ark. vihainen, kiukkuinen Isä oli julmana 2 ark. vrt. julmettu; valtava, mieletön, tavaton, kova, hirveä, tavaton Mulla on nyt tosi julma nälkä. No johan on julma annos! Miks täällä on niin julmetun kylmä? Tää olis hyvä kämppä, mutta on niin julmetun kallis! Jalkoja paleli niin julmetusta Porukkaa oli paikalla ihan julmetusti.
julmasti ark. paljon Sai julmasti [= paljon] kaloja.
julmettu ark. tavattoman suuri, kova, ankara tms. tavaton, mahdoton, valtava, hirmuinen, kamala Tuli julma nälkä. Julman iso. Julman paljon. Julmettu meteli. Minulla on julmettu nälkä. Julmetun suuri.
julmetusti ark. vrt. julmettu Julmetusti väkeä.
juma ark. std. slg. lievähkö kirosana: jumankaude, jumbe, jumantsukka, jumatsukka, jukra, jeeveli, juupeli, pahus Juma, mitä sä täällä teet! Voi juma! Juma, mikä tuuri! Juma, mitkä tissit tolia naisella! Juma, miten komee mies!
jumalan selän takana ark. syrjäseudulla, korvessa Ei täällä jumalan selän takana oo asiasta kuultu yhtään mitään. Mun tekis mieli muuttaa täältä kaupungin vilinästä johkin jumalan selän taakse. – La țară. În provincie.
jumalanvilja kans. ravinnosta, vars. viljasta ja viljatuotteista
jumalaton ark. tavattoman suuri, ankara, kova, valtava, mahdoton, tavaton, hirmuinen, suunnaton, kamala, julmettu Mulla oli aamulla jumalaton kohmelo. Me saatiin ihan jumalaton kalansaalis. Mulle tuli taas jumalattomat mätkyt. Päätä särkee ihan jumalattomasti. Nosti asiasta jumalattoman metelin. Jumalattoman iso huoneisto. Jumalaton kiire.
jumalattomasti ark. paljon Kalaa tuli jumalattomasti.
jumalauta alat. karkea kirosana: perkele, saatana Voi jumalauta! Jumalauta, kun täällä on kylmä! Painu helvettiin täältä, jumalauta! Osaathan sä nyt itekin jumalauta asias hoitaa!
jumaliste alat. kirosana: jukolauta, jukoliste, juupeli, juukeli Minä en jumaliste rupee tekemään mitään! Hoida jumaliste omat asias! Voi jumaliste!
jumankauta, jumankekka, jumatsukka alat. kirosana: jukolauta, jukoliste, juupeli, juukeli Nyt häivyt täältä, jumankauta! Voi jumankekka, mitä menit tekemään! Jumatsukka, mä unohin avaimet sisälle!
jumbo, jumbosija ark. std. slg. viimeinen sija Jäädä jumboksi.
jumbojetti, jumbo ark. hyvin suuri suihkumoottorinen matkustajalentokone, jumbo
jumbokoko leik. hyvin suuri naisten vaatekoko
jumbopuomi ark. (merenkulku) raskasnostopuomi
jumbosija ark. viimeinen sija
jumi, olla jumissa, mennä jumiin, jumiutua ark. std. slg. tukko, tukkiutua, pysähtyä paikalleen, olla edistymättä, juuttunut, kiinni Mä oon nyt ihan jumis tääl Manskul ku tääl joku kolari. A se înțepeni. A se înfunda. A se opri.
jumiintua ark. jumiutua
jumissa ark. kiinni, paikoilleen juuttuneena Kellarin ovi on ihan jumissa. Se avain jäi jumiin siihen lukkoon. Liikenne oli taas ihan jumissa nelostiellä.
jumittaa 1 ark. jumiuttaa 2 ark. olla jumissa Tietokone jumitti.
jumittua ark. jumiutua
jumiuttaa ark. saattaa jumiin, jumittaa
jumiutua ark. jumiintua, jumittua, juuttua kiinni, paikoilleen, mennä jumiin
jummi ark. harmittelun, hämmästelyn, ihastelun yms. ilmaus: jukra, juku, jukupätkä Voi jummi, kun ottaa päähän! Jummi, mites tässä nyt näin kävi! Jummi, mikä prätkä!
jumpata, jumppaa 1 ark. std. slg. voimistella, harrastaa voimistelua tms. (kunto)urheilua Mä jumppaan salilla kolmesti viikossa. Sunkin pitäis jumpata vähän enemmän. Skolessa jumpattii jumppatunnilla. 2 std. slg. yrittää pidätellä ilmettä kasvoilla Mitä sä oikeen jumppaat naamallas? 3 ark. tanssia yökerhossa
jumppa 1 ark. std. slg. voimistelu tms. (kunto)urheilu Käytkö säjoka päivä jumpassa? Mä harrastan jumppaa ja kaikenlaista liikuntaa. Kaks vikaa tuntii oli jumppaa, futattii skolen pitskulla. 2 std. slg. voimistelulaitos
jumppatunti std. slg. koul. slg. voimistelutunti
jumpperi ark. joustinneuleinen, vartalonmyötäinen naisten neulepusero
junailija ark. vrt.