Alkaa tehdä vs alkaa tekemään

Fiecare limbă cu durerile ei de cap. Pentru finlandezi, una dintre ele este acordul corect pentru „a începe să facă”. Multe limbi europene au diferite forme verbale pentru diferite faze ale unei acțiuni; acțiune în fază de proiect, acțiune care începe, care este în curs de desfășurare, care este pe terminate sau care tocmai s-a terminat. De regulă și în mare, finlandezii le consideră mai simplu,

acțiune care începe, este în curs, nu este finalizată, nu are un rezultat, se continuă sau se reflectă în viitor și
acțiune împlinită cu rezultat clar, fără continuare sau efect în viitor.

Expresiile în discuție sunt formate din două verbe consecutive care trebuie să se acorde atât gramatical, cât și semantic. Revenind la problema enunțată, străinului i-ar fi absolut egal dacă acordul verbului aloittaa (alkaa, indicativ prezent, pers. 3-a sg.) s-ar face cu infinitivul I al verbului tehdä – alkaa tehdä – începe a face, sau cu ilativul infinitivului III activ, tekemään, alkaa tekemään – începe să facă (mai apropiat de gândirea românească). Nu este, însă, totuna pentru finlandezi. Dezbateri aprinse, luări de poziție, explicații savante de care s-a umplut Internetul. Kielitoimisto, împăciuitor ca întotdeauna, a decis că ambele forme sunt corecte. Nici nu se putea altfel; vorbitorii fac limba și nu limba îi face pe vorbitori. Alkaa tehdä vai alkaa tekemään – nyt vastaa kansa (video)

Din punct de vedere istoric, concatenarea verbului aloittaa depinde de geografie: alkaa tehdä (alkaa + infinitiv) era dominantă în dialectele estice și era considerată oficială și corectă, iar alkaa tekemään (alkaa + al treilea infinitiv la ilativ) se folosea în dialectele vestice. Cu toate acestea a devenit standard și cea de a doua formă, deoarece finlandezii au trecut prin mai multe reforme lingvistice în anii 1800, cu scopul de a include caracteristicile estice în limba standard, alkaa + infinitiv, fiind dominantă. Utilizarea vestică a persistat în limbajul colocvial și, până la sfârșitul anilor 1900, a devenit tot mai uzitată, ca și cea estică. În cele din urmă, în februarie 2014, Institutul Limbii Finlandeze a acceptat, oficial, ambele forme.

Päivän kielenhuoltouutinen on suomen kielen lautakunnan uusi suositus. Lautakunta päätti viime kokouksessaan (5.2.2014), että myös muoto alkaa tekemään voidaan nykyisin katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi. Aiemmin vain muotoa alkaa tehdä on pidetty yleiskielen normin mukaisena.

Nyt saa alkaa tekemään – Kotimaisten kielten keskus

Să disecăm, mai jos, câteva elemente componente ale problemei, după care HyväYstävä decide singur ce formă i se potrivește mai bine. La sfârșitul paginii avem spicuiri din discuțiile pertinente purtate pe această temă.

De remarcat că nu toate programele de prelucrare a textelor, nici Internetul și nici toate fișierele electronice nu s-au adaptat la noua regulă, astfel încât pot apărea situații și sugestii de corectare, într-un sens sau în altul. Aici este importantă poziția cititorului.

Spre deosebire de multe alte limbi, finlandeza cunoaște forma continuativă a verbului, de ex tehdă työtä sau työskennellä, primul nu dă nicio informație despre începutul, decursul sau termiarea acțiunii verbului, în timp ce cel de al doilea măcar arată că acțiunea este repetată, este continuă. Astfel avem ” aletaan, ruvetaan ja ryhdytään töihin (substantiivin monikon illatiivi) myös aletaan, ruvetaan ja ryhdytään työskentelemään (verbimuodon 3. infinitiivin illatiivi).”

Työ – muncă este o noțiune mai slabă în mai toate limbile, nu e de mirare că românii au adoptat cuvântul slav, un pic mai precis. Työ, travail mécanique, lavoro meccanico, trabajo mecánico, trabalho mecânico, mechanical work, mechanische Arbeit, toate înseamnă lucru mecanic; doar românul nu zice muncă mecanică ci lucru mecanic de origine latină.

Siirtymistä tilaan: töihin ja työskentelemään

Mitä oikeastaan on alkaminen: mitä tapahtuu kun lumi alkaa sulamaan, viherpeipot alkavat taas visertelemään ja alamme pikku hiljaa huomaamaan, että keväthän se koittaa? Alkaminen on oikeastaan eräänlaista siirtymistä. Ensin viherpeipot eivät visertele, sitten ne siirtyvät visertelemisen tilaan, ne siirtyvät eli alkavat visertelemään, ja me vastaavasti siirrymme vähitellen huomaamisen tilaan, siirrymme eli alamme huomaamaan. Juhannuksen tienoilla lintuset lakkaavat visertelemästä. Tämä ja kaikki muu lakkaaminen ja lopettaminen ovat vastaavasti siirtymistä pois toiminnan tilasta, sulamasta, visertelemästä, huomaamasta.

Entä mikä oikeastaan on tekemään-muoto? Koska alkaminen siis on siirtymistä toimintaan ja koska siirtymisen kohde ilmaistaan suomessa usein illatiivilla, on hyvin ymmärrettävää, että suomen alkamisverbien yhteydessä käytetään illatiivia: suomessa paitsi aletaan, ruvetaan ja ryhdytään töihin (substantiivin monikon illatiivi) myös aletaan, ruvetaan ja ryhdytään työskentelemään (verbimuodon 3. infinitiivin illatiivi). Kolmannen infinitiivin illatiivimuodolla on siis hyvin selvä motivaatio: tekemään, laulamaan tai ratkomaan yksinkertaisesti ilmaisee sen toiminnan tilan, johon alkaessa, ruvetessa ja ryhtyessä siirrytään.

Pe scurt spus, autoarea Ilona Herlin complică lucrurile și consideră că alkaa (infinitivul I dar și pers. 3-a sing. a aceluiași verb alkaa) desemnează începutul unui transfer de situație, din pasiv în activ, precum și lakkaa ja lopettaa, transferă situația din activ în pasiv. Românul i-ar zice mult mai simplu că acțiunea începe și se termină.

In formularea finlandeză apare ryhdytään töihin unde töihin este ilativul plural al cuvântului työ – muncă (cu ilativul singular työhön), adică ryhdytään töihin – purcedem în munci. Aici e buba. Dacă pluralul ăsta nu-i deranjează pe finlandezi, românii nu-l pot folosi decât cu un anume sens: munci, chinurile facerii, durerile nașterii, travaliu, de ex. parturienta este în munci.

Din punctul de vedere al finlandezilor problema pare a fi rezolvată în ceea ce privește sintagma a începe + a face (alkaa tehdä vs alkaa tekemään) dar, pentru străini, încurcătura nu se oprește aici. Ce facen cu alte combinații posibile a începe + un verb oarecare la infinitiv?

Nykyisen käytännön mukaan alkaa-verbiä määrittävä verbi on 1. infinitiivin lyhyemmässä muodossa, ruveta-verbi taas vaatii määritteeltään 3. infinitiivin illatiivia. Sanotaan siis alkaa tehdä mutta ruveta tekemään. Pahana virheenä on pidetty 3. infinitiivin illatiivin käyttöä alkaa-verbin yhteydessä. Alkaa tekemään, alkaa menemään ei ole ollut korrektia kieltä. Tästä huolimatta virhetyyppi kuitenkin on tavallinen ja usein toistuva sekä kirjoitetussa että varsinkin puhutussa kielessä. Syy sen itsepintaisuuteen on ainakin osaksi kansankielessä: sillä on laaja murrepohja, joka auttaa sitä pitämään puoliaan oikeakielisyysnormeja vastaan.

Kirjakielen säännön mukaan vain alkaa sataa on hyväksyttävää kieltä, alkaa satamaan ei. Länsisuomalaisten on ollut vaikea sisäistää tätä sääntöä. Puhekielessä alkaa satamaan ja alkaa sataa ovat Länsi-Suomessa tavallisia. Tämä näkyy myös koululaisten aineissa. Silloin tällöin tämän länsimurteisen piirteen kuulee myös radiossa ja televisiossa. Päivälehden mielipidesivuilla alkaa satamaan on pysyväinen kritiikin aihe.

Aivan viime aikoina on näkynyt merkkejä siitä, että myös lauseopin kysymyksissä on alettu joustaa. Vielä muutama vuosi sitten oli väärin kirjoittaa ”Työ tuli tehtyä”, piti olla ”Työ tuli tehdyksi”. Nykyään kumpikin lause on mahdollinen. Syynä tehtyä-tyypin hyväksymiseen oli, että sitä oli vaikea karsia kielestä, koska se on käytössä laajalti länsimurteissa. Olisiko alkaa tekemään ‑tyyppi samasta syystä laskettava takaisin kirjakieleen ja hyväksyttävä alkaa tehdä ‑tyypin tasaveroiseksi kumppaniksi?

Vaikka koululaiset ja toimittajatkin tämän tästä ”alkavat oppimaan”, ei kirjakielen nykyistä käytäntöä ole syytä väljentää. Puhekielessä ”alkaa oppimaan” tietysti säilyy pitkään, mutta vaativasta asiatyylistä se on lähes tyystin karsiutunut. Noudatettakoon siis edelleen sääntöä, jonka mukaan alkaa saa määritteekseen 1. infinitiivin ja ruveta 3. infinitiivin (alkaa tehdä, ruveta tekemään). Säännön perusteluna ovat historialliset syyt: illatiivimääritteet ovat vanhastaan olleet ruveta-verbille luonteenomaisia. Alkaa-verbinkin yhteydessä niitä on käytetty mutta ahtaammin ja silloinkin ehkä vain ruveta-verbin tarjoamaa mallia jäljitellen.

Voi siis ajatella, että alkaa tehdä on sekin historiallinen jäänne, joka on tottumuksen voimasta jäänyt käyttöön. Mutta alkaa tehdä ‑rakennetta voi koettaa ymmärtää myös nykykielen järjestelmästä käsin ja alkamisen luonnetta tarkemmin ajatellen. Alkamisen voi nimittäin ajatella olevan paitsi edellä kuvaamaani tapaan siirtymistä tilaan myös eräänlaista kohdistumista, toimijan ja kohteen välinen suhde. Juuri näin alkamistapahtuman kuvaa suomen verbi aloittaa. Lauseessa Talvivaara aloitti malmiräjäytykset Talvivaara kuvataan aktiivisena toimijana, joka kohdistaa aloittamisen malmiräjäytys-objektiin, tai kun New Yorkin demokraattipormestari aloittaa työtänsä, pormestari kohdistaa aloittamisen työhönsä. Esimerkeissä alkamisprosessi kuvataan toimintana, jossa se mitä aloitetaan, on toiminnan kohde ja siten objektin sijassa (akkusatiivissa tai partitiivissa).

Verbin aloittaa ohella myös verbiä alkaa voi käyttää objektin kanssa eli siten, että alettu toiminta onkin kohde eikä tila, johon siirrytään. Tällainen alkaa-verbin käyttö on melko harvinaista, mutta Nykysuomen sanakirja antaa muiden muassa esimerkin Rastas alkoi konserttinsa, jossa konsertti on alkaa-verbin objektina, ja Meidän perhe ‑lehden palstoilla on kysytty tähän malliin: Miten kauan eron jälkeen olet alkanut uuden suhteen? Tässä objektina on uusi suhde.

Voisiko myös infinitiivilauseke olla objekti? On ainakin ajateltavissa, että rakenteessa alkaa tehdä infinitiivimuoto tehdä on alkaa-verbin objekti samaan tapaan kuin äskeisten esimerkkien konsertti ja uusi suhde. Voihan myös sanoa ja kirjoittaa yhtä hyvin Maija alkoi purjehdusharrastuksen ja Maija alkoi harrastaa purjehdusta; ensimmäisen esimerkin objekti purjehdusharrastus rinnastuu harrastaa purjehdusta ‑lausekkeeseen, ja on luontevaa ajatella, että ne ovat yhtä lailla alkaa-verbin objekteja. (Tämä ei kuitenkaan ole aivan kiistatonta, ks. esim. Herlin 2012.)

Alkaa on siis varsin monipuolinen verbi, eräänlainen siirtymisverbi, jota kuitenkin voi käyttää myös transitiivisesti eli objektin kanssa. Eikä tässä vielä kaikki. Sen avulla voi rakentaa alkamisprosessin vielä kolmannellakin tavalla: Matka alkaa, Korkeasaaren kesätyönhaku alkoi!, ja alkava asia onkin verbin subjektina.

după Mitä oikeastaan on alkaminen?

☆ alkaa tehdä

● alkaa tekemäänt. tekeen

▬ länsi- ja itämurteiden raja

Așa cum am promis mai sus, luăm pe rând în discuție verbele și le analizăm.

tehdä

tehdä⁷¹(tekeminen, tekevä ks. myös erikseen)

1. valmistaa, tuottaa, laatia, saada aikaan. Tehdä sukat, taikina. Tehdä ruoka(a). Tehdä [= rakentaa]talo, tie. Tehdä halkoja. Tehdä solmu(ja). Tehdä [= sytyttää] tuli takkaan. Tehdä reikä seinään. Käsin, koneella tehty villapaita. Pääsky teki pesän räystään alle. Kartonkia tekevä kone.

Erik.

a) muuttaa toiseksi t. toisenlaiseksi. Tallista tehty ravintola. Sotaväki tekee pojasta miehen.

b) synnyttää, siittää; ihmisestä vain ark. Kissa teki viisi pentua. Tehdä poikasia. Tehdä lapsia. Teki lapsen naapurin tytölle.

c) vars. kasveista: tuottaa, kukkia, versoa. Puu, joka tekee runsaasti omenaa, omenia. Koivut tekevät jo lehteä.

d) ark. (vars. paljon) rahan ansaitsemisesta. Teki keksinnöllä paljon rahaa. Lähti rapakon taakse rahaa tekemään.

e) laatia kirjoitus, (asia)kirja, taideteos tms. Tekemäni oppikirja. Tehdä merkintä rekisteriin. Tehdä muistiinpanoja. Tehdä vekseli kirjoittaa vekseli; ottaa vekselilaina. Tehdä näytelmään musiikki, lavastus. Kuka tuon taulun on tehnyt?

f) lyhyehkön (us. kantaa ottavan) lausuman tms. suullisesta t. kirjallisesta esittämisestä. Tehdä kysymyksiä, kantelu. Tehdä huomautus, ehdotus, tunnustus, valitus, tarjous.

g) (ruumiin)liikkeen suorittamisesta. Tehdä kuperkeikka. Tehdä asento. Teki kiivaita eleitä käsillään. Tehdä ristinmerkki. Teki mutkia juostessaan. Tehdä kunniaa.

h) ulostamisesta, virtsaamisesta. Tehdä tarpeensa. Tehdä alleen, housuihinsa.

2. suorittaa, toteuttaa, panna toimeen. Tehdä työ loppuun, valmiiksi. Tehdä matka. Teimme retken Tampereelle. Tehdä matkaa, taivalta matkata, taivaltaa, kulkea. Tehdä ruumiinavaus, leikkaus. Helpommin sanottu kuin tehty. Tehty, mikä tehty, tehtyä ei saa tekemättömäksi. Niin huono, ettei siitä saa kunnollista tekemälläkään vaikka kuinka yrittäisi. Liittoutuneiden tekemä maihinnousu. Tehdä rikos. Tehdä palvelus jklle. Teki poikkeuksen ja suostui lainaamaan rahaa. Tehdä ostoksia. Tehdä lahjoitus. Meidän on tehtävä parannus. Tehdä tyhmyyksiä. Nytpä tempun teit! Mitä aiot tehdä [= puuhata]illalla? Tee asialle jotain! Minkäpä teit [= ei muutakaan voinut], piti antaa periksi. Tehdä loppu jstak lopettaa jk.

Erik.

a) jnk tuloksen saavuttamisesta. Teki maailmanennätyksen, loistavan tuloksen. Tehdä maali. Tehdä voittoa, tappiota ks. voitto, tappio.Hän on tehnyt hyvää tulosta ks. tulos. Lääke teki tehtävänsä ja potilas parani.

b) velvollisuutensa täyttämisestä tms. Tehdä velvollisuutensa. Tehdä tehtävänsä. Teki voitavansa, kaikkensa, parhaansa asian hyväksi, puolesta.

c) sopimuksen tms. aikaansaamisesta, solmia, päättää. Tehdä sopimus, sovinto. Tehdä rauha. Tehdä kauppa, kaupat. Tehdä myönnytyksiä jklle.

d) aisti- t. ajatustoiminnasta. Tehdä havainto, keksintö. Tehdä päätelmiä. Päätöksen tekeminen. Tehdä suunnitelma, laskelmia. Tehdä ero eri asioiden välillä.

e) jnk vaikutelman tms. aiheuttamista, vaikuttamista tarkoittavissa ilmauksissa. Elokuva teki voimakkaan vaikutuksen yleisöön. Yritti tehdä vaikutuksen tyttöön. Teki älykkään vaikutuksen. Jk tekee hyvän säväyksenks. säväys. Jk tekee hyvin kauppansa ks. kauppa 3.

3. työskentelystä. Tehdä työtä, ylitöitä. Tehdä pitkiä päiviä.

4. ilmaisemassa jnk toiminnan t. tapahtuman meneillään t. tapahtumaisillaan olemista. Tehdä kuolemaa. Vieraat tekivät lähtöä. Uusi aikakausi teki tuloaan.

5. saada aikaan, aiheuttaa. Tehdä hyvää, pahaa, selvää, puhdasta jälkeäks. jälki 2. erik. b. Tehdä syntiä. Tehdä vastarintaa. Jk teki tenän, tenää. Sade teki haittaa, hallaa, tuhoa viljalle. Tuli teki tuhojaan rakennuksessa. Mitä sinä sillä tiedolla teet? Tuolla romulla ei enää tee mitään. Tehdä jtak selväksi ks. selvä 1.c. Tehdä selvä(ä) jstak ks. selvä 9. Teki tiukkaa [= aiheutti hankaluuksia, oli vaikeaa] saada rahat kokoon. Voitti ottelun, eikä tehnyt heikkoakaan ollut vaikeatakaan. Tehdä tyhjäksi jkn aikeet. Tehdä välit selväksi [= selvittää välit] jkn kanssa. Vasta tammikuussa teki talven. Ei yksi pääsky kesää tee [ks. pääsky] SL. Ei tee mitään [= ei haittaa], vaikka vähän myöhästyisit. Tehdä [= ottaa] velkaa. Tehdä tuttavuutta jkn kanssa. Tehdä historiaa vaikuttaa käänteentekevästi, merkittävästi.

6. antaa, suoda, sallia. Tehdä tilaa, tietä jklle. Hän teki minulle seuraa. Tehdä oikeutta jklle. Siinä hänelle tehtiin suurta vääryyttä, suuri vääryys.

7. fyysisen t. psyykkisen tuntemuksen tuottamisesta; tuntua. Jk tekee pahaa, hyvää, huonoa. Isku teki kipeää. Kirkas valo tekee pahaa silmille tuntuu silmissä epämiellyttävältä. Veren näkeminen teki häijyä. Minun tekee pahaa [= minusta tuntuu pahalta]ajatella sitä. Nyt tekisi sauna hyvää, terää. Minun teki mieli lyödä. Mieleni tekisi suklaata. Hänen teki mieli, mielensä tulla mukaan.

8. kohdistaa jkhun t. jhk vahingoittavia tm. kielteisiä toimia. Tehdä pilaa, pilkkaa jksta, jstak. On aina toisille kiusaa tekemässä. Kärkäs tekemään pahaa. Tehdä jku naurunalaiseksi. Teki itsestään narrin käyttäytyi narrimaisesti.

9. väittää t. uskotella jtak jksik, esittää jk tietyssä valossa. Tehdä kärpäsestä härkänen suurennella, liioitella jtak asiaa. Tehdä numero jstak asiasta paisutella, liioitella. Tehdä asiaa naapuriin käydä naapurissa jnk tekosyyn varjolla. (Tekemällä) tehty teennäinen, epäaito; väkinäinen; teeskennelty. Tekemällä tehtyä viihdettä. Tehtyä miehekkyyttä.

Kuv. Tehdä tikusta asiaa ks. tikku.

10. toimia, menetellä, käyttäytyä. Tehdä oikein, väärin, viisaasti, tiprästi. Tehdä jklle mieliksi. Teen mitä itse tahdon. Tee kuten muutkin, jätä asia sikseen. Mies ei tee muuta kuin valittaa.

11. korvaamassa muita verbejä.

a) olla-verbin sijasta. Kohta, jossa tie tekee mutkan jossa tiessä on mutka.

b) korvaamassa edellä mainittua verbiä; muun kuin toimintaa ilmaisevan verbin yhteydessä paremmin toisin. Hän lähti tiehensä, ja niin tein minäkin. En pidä juttua totena, niin kuin sinä näytät tekevän paremmin: niin kuin sinä (näytät pitävän).

12. ark. olla yhteensä; maksaa. Kaksi plus kolme tekee viisi. Paljonkos se tekisi käteisellä?

tehdä

Din proto-finicul *tektäk, din proto-fino-ugricul *teke-, care este cognatul împrumutului din proto-indo-europeanul*dʰeh₁– („a pune”, „a face”).

Cognatul fino-ugric include tegema din estonă, dahkat din sámi de nord și tesz din ungară.

Cognatele indo-europene includ greaca veche τίθημι (títhēmi), sanskrita दधाति (dádhāti), engleza veche dōn (englză do), latină faciō (franceză faire, spaniolă hacer, română a face), irlandeza veche dorat (irlandeză déan), slavona bisericească veche дѣти (děti).

Pronunție

IPA⁽^avain⁾: /ˈtehdæˣ/
Despărțire în silabe: teh‧dä

tehdä

1. (tranzitiv) a face, a executa

Mitä sinä teet? – Ce faci?

Meidän täytyy tehdä biopsia selvittääksemme oireiden syyn. – Trebuie să facem o biopsie ca să vedem despre ce e vorba.

2. (tranzitiv) a face, a fabrica, a pregăti

Tein äidilleni kakun.– Am făcut o prăjitură pentru mama.

3. (tranzitiv) a face, a comite (o crimă, un păcat, o greșeală)

tehdä itsemurha ― a se sinucude

tehdä rikos ― a face o crimă

tehdä virhe ― a face o greșeală

tehdä koe, ~ testi ― a face o probă

tehdä huorin ― a comite un adulter

4. (tranzitiv) a face (pe cineva: acuzativ, adjectiv: translativ sau pe cineva: elativ, nume gramatical: acuzativ)

Hän teki minut iloiseksi. – M-a făcut fericit.

He tekivät minusta presidentin. – M-au numit președinte.

5. (tranzitiv) a face, a costa

Se tekee viisikymmentäyhdeksän euroa. – Asta face 59 de euro.

Notă

Structura elativ + acuzativ poate fi, de asemenea, utilizată atunci când descrie rezultatul final cu un adjectiv, dar structura acuzativ + translativ poate, foarte adesea, să nu sune fluent atunci când descrie rezultatul final cu un substantiv. Această distincție este foarte bine stabilită și este de preferat să se țină cont de ea, deși uneori există o anumită fluctuație atunci când se descrie rezultatul cu un adjectiv.

*Conjugarea lui tehdä* (Kotus tip 71/nähdä, alternanța k-ø )**
Modul indicativ
Timpul prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		teen	en tee	1-a sing.	olen tehnyt	en ole tehnyt
2-a sing.		teet	et tee	2-a sing.	olet tehnyt	et ole tehnyt
3-a sing.		tekee	ei tee	3-a sing.	on tehnyt	ei ole tehnyt
1-a plur.		teemme	emme tee	1-a plur.	olemme tehneet	emme ole tehneet
2-a plur.		teette	ette tee	2-a plur.	olette tehneet	ette ole tehneet
3-a plur.		tekevät	eivät tee	3-a plur.	ovat tehneet	eivät ole tehneet
pasiv		tehdään	ei tehdä	pasiv	on tehty	ei ole tehty
Timpul trecut				maimulltcaperfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		tein	en tehnyt	1-a sing.	olin tehnyt	en ollut tehnyt
2-a sing.		teit	et tehnyt	2-a sing.	olit tehnyt	et ollut tehnyt
3-a sing.		teki	ei tehnyt	3-a sing.	oli tehnyt	ei ollut tehnyt
1-a plur.		teimme	emme tehneet	1-a plur.	olimme tehneet	emme olleet tehneet
2-a plur.		teitte	ette tehneet	2-a plur.	olitte tehneet	ette olleet tehneet
3-a plur.		tekivät	eivät tehneet	3-a plur.	olivat tehneet	eivät olleet tehneet
pasiv		tehtiin	ei tehty	pasiv	oli tehty	ei ollut tehty
Modul condițional
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		tekisin	en tekisi	1-a sing.	olisin tehnyt	en olisi tehnyt
2-a sing.		tekisit	et tekisi	2-a sing.	olisit tehnyt	et olisi tehnyt
3-a sing.		tekisi	ei tekisi	3-a sing.	olisi tehnyt	ei olisi tehnyt
1-a plur.		tekisimme	emme tekisi	1-a plur.	olisimme tehneet	emme olisi tehneet
2-a plur.		tekisitte	ette tekisi	2-a plur.	olisitte tehneet	ette olisi tehneet
3-a plur.		tekisivät	eivät tekisi	3-a plur.	olisivat tehneet	eivät olisi tehneet
pasiv		tehtäisiin	ei tehtäisi	pasiv	olisi tehty	ei olisi tehty
Modul imperativ
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		—	—	1-a sing.	—	—
2-a sing.		tee	älä tee	2-a sing.	ole tehnyt	älä ole tehnyt
3-a sing.		tehköön	älköön tehkö	3-a sing.	olkoon tehnyt	älköön olko tehnyt
1-a plur.		tehkäämme	älkäämme tehkö	1-a plur.	olkaamme tehneet	älkäämme olko tehneet
2-a plur.		tehkää	älkää tehkö	2-a plur.	olkaa tehneet	älkää olko tehneet
3-a plur.		tehkööt	älkööt tehkö	3-a plur.	olkoot tehneet	älkööt olko tehneet
pasiv		tehtäköön	älköön tehtäkö	pasiv	olkoon tehty	älköön olko tehty
Modul potențial
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		tehnen	en tehne	1-a sing.	lienen tehnyt	en liene tehnyt
2-a sing.		tehnet	et tehne	2-a sing.	lienet tehnyt	et liene tehnyt
3-a sing.		tehnee	ei tehne	3-a sing.	lienee tehnyt	ei liene tehnyt
1-a plur.		tehnemme	emme tehne	1-a plur.	lienemme tehneet	emme liene tehneet
2-a plur.		tehnette	ette tehne	2-a plur.	lienette tehneet	ette liene tehneet
3-a plur.		tehnevät	eivät tehne	3-a plur.	lienevät tehneet	eivät liene tehneet
pasiv		tehtäneen	ei tehtäne	pasiv	lienee tehty	ei liene tehty
Forme nominale
infinitive				participii
		activ	pasiv		activ	pasiv
I		tehdä		prezent	tekevä	tehtävä
I lung²		tehdäkseen		trecut	tehnyt	tehty
II	inesiv¹	tehdessä	tehtäessä	agent^1, 3	tekemä
II	instructiv	tehden	—	negativ	tekemätön
III	inesiv	tekemässä	—	¹⁾ De obicei, cu sufix posesiv. ²⁾ Folosit numai cu un sufix posesiv; aceasta este forma pentru persoana a 3-a singular și a 3-a plural. ³⁾ Nu există în cazul verbelor intranzitive. Nu confunda cu substantivele formate cu sufixul –ma.
	elativ	tekemästä	—
	ilativ	tekemään	—
	adesiv	tekemällä	—
	abesiv	tekemättä	—
	instructiv	tekemän	tehtämän
IV	nominativ	tekeminen
IV	partitiv	tekemistä
V²		tekemäisillään

Sinonime

Întrebuințare

(a face, a prepara): valmistaa
(a ține, a conduce): pitää
(a costa, to plăti): maksaa

Termeni derivați

tehdä + un nume propriu la nominativ plural (colocvial): a face ca …

Hän teki Nykäset ja alkoi ryypätä. – A făcut ca Nykänen și i-a dat înainte cu paharul.

tehdä ero (+ genitiv + välille): a face o distincție între ceva și altceva
tehdä hallaa + alativ: a leza pe cineva
tehdä heinää: a face fânul
tehdä historiaa: a rămâne în istorie
(colocvial): tehdä housuihinsa: a face pe el
(unipersoanaal): tehkee pahaa: genitiv + 3-a-pers. sg. + huonoa + infinitive: mă simt prost

Minun tekee pahaa ajatellakin sitä. – Mi se face rău doar la gândul că …

(Biblic): tehdä huorin: a precurvi; a curvăsări
tehdä hyvä vaikutelma + ilativ: a face impresie bună
(unipersoanaal): tehkee hyvää: genitive + 3-a-pers. sg. + hyvää + infinitive: mă sint bine

Minun tekee hyvää ajatella sitä. – Mă simt bine la gândul că …

tehdä iso numero + elativ: a face mare caz de ceva
tehdä itsensä ymmärretyksi: a se face înțeles
tehdä mieliksi + allative: a se face plăcut
tehdä mieli: a avea poftă de; a-i plăcea ceva
tehdä jonkun tahto: a se supune cuiva
(sport): tehdä juoksu: a alerga
tehdä kaikkensa: a face tot posibilul; a face tot ce-i stă în putință
tehdä kanne + elativ: a da în judecată pe cineva; a deschide un proces
tehdä kantelu + elativ: a se plânge; a reclama
tehdä kauppansa: a vinde cu folos; a avea succes la vânzare
tehdä kaupat: a încheia o afacere
tehdä kuolemaa: a muri; a fi pe moarte
tehdä kärpäsestä härkänen: a face din țânțar, armăsar
tehdä loppu + elativ: a pune capăt
tehdä oikeutta + allative: a fcae dreptate
tehdä palvelus + allative: a face o favoare
tehdä parannus: a se căi; a se îndrepta; a porni pe calea cea bună
tehdä parhaansa: a face tot posibilul
tehdä ristinmerkki: a-și face cruce
tehdä selkoa + elativ: a relata ceva; a raporta
tehdä selväksi: a lămuri; a clarifica
tehdä sopimus: a face o înțelegere, un contract
tehdä sovinto: a face pace; a reconcilia
tehdä tarpeensa: a-și face nevoile
tehdä tiliä + elativ: a face o socoteală
tehdä työtä käskettyä: a face ce i s-a poruncit; a urma instrucțiunile
tehdä täyskäännös: a-și schimba părerea; a face stânga-mprejur; a răsturna o situație
tehdä vastarintaa: a rezista; a se opune
tehdä voitavansa: a face tot ce poate
adjective: teennäinen
nume gramatical: teelmä, teennös, tehdas, tehtävä, tekele, tekijä, teko
verbe: frecventativ teeskellä, momentan tekaista, factitiv teettää, reflexiv tekeytyä
adverb: tekeillä

tehdä 1 ● a face; a produce, a fabrica, a construi; a confecționa; a prepara, a pregăti, a găti; a pune în ordine; a elabora, a alcătui, a întocmi, a redacta ■ göra; (valmistaa) tillverka; framställa; förfärdiga; (ruokaa) laga, tillreda; (laatia) utarbeta

tehdä talo ● a construi o casă ■ bygga ett hus

tehdä tuli takkaan ● a aprinde focul în sobă ■ göra upp (tända) eld i spisen

tehdä reikä seinään ● a face o gaură în perete ■ göra (ta upp) ett hål i en vägg

tehdä ruokaa (ruoanlaitosta) ● a face mâncare ■ laga mat

käsin tehty ● făcut manual, de mână ■ handgjord

koneella tehty ● făcut de mașină ■ maskintillverkad

hän teki artikkelista liian pitkän ● a făcut articolul prea lung ■ han gjorde artikeln för lång

pääsky teki pesän räystään alle ● rândunica și-a făcut cuibul sub streașină [jgheab] ■ svalan byggde bo under takskägget

tekemällä tehty selitys (sanonta) ● explicație ticluită ■ en krystad förklaring; en [lång]sökt förklaring

tehdä 2 (muuttaa toiseksi t. toisenlaiseksi) ● a reface, a reclădi, a transforma, a modifica ■ göra om; (rakentamisesta) bygga om; (muuntaa) omvandla

tallista tehtiin ravintola ● s-a făcut din grajd, restaurant ■ stallet gjordes om (byggdes om, omvandlades) till restaurang

tytöstä tehtiin maisteri ● fata a devenit magistru ■ flickan blev magister

sotaväki tekee pojista miehiä ● armata face din băieți bărbați ■ armén gör karlar av pojkar

tehdä 3a (synnyttää – a da naștere)

tehdä poikasia ● a face copii ■ få ungar

tehdä lapsia ● a face copii; a aduce pe lume copii ■ skaffa barn; sätta barn till världen; (saada lapsia) få barn

hän teki tytölle lapsen ● i-a făcut fetei un copil ■ han gjorde flickan med barn; (puhek) han gjorde flickan på smällen (på tjocken)

tehdä 3b (vars kasveista – despre plante)

puu teki runsaasti omenaa ● pomul a făcut multe mere, a făcut mere din abundență ■ trädet fick mycket äpplen

koivut tekevät jo lehteä ● mestecenii au dat frunze ■ björkarna håller redan på att slå ut (få löv, lövas)

tehdä 3c (kirjoittaa)

tehdä oppikirja ● a redacta un manual ■ skriva (utarbeta) en lärobok

tehdä muistiinpanoja, tehdä merkintöjä ● a face însemnări; a a lua note, notițe ■ göra anteckningar

kuka tuon taulun on tehnyt? ● cine a făcut tabloul acela? ■ vem har gjort (målat) den där tavlan?

tehdä 3d (kysymyksen tms. esittämisestä)

tehdä kysymys ● a întreba; a pune o întrebare ■ ställa en fråga

tehdä kysymyksiä ● a pune întrebări; a veni cu întrebări ■ ställa frågor; framställa frågor; framkasta frågor; (vars puhek myös) komma med frågor

tehdä 3e (jnk tuloksen saavuttamisesta)

hän sai sen tehdyksi parissa minuutissa ● l-a făcut/reparat în câteva minute ■ han fick det gjort på ett par minuter; (puhek) han fixade det på ett par minuter

tehdä voittoa ● a învinge ■ gå med vinst

hän on tehnyt hyvää tulosta ● a obținut un rezultat bun ■ han har gjort ett bra resultat; (puhek) han har gjort bra ifrån sig

lääke teki tehtävänsä ja potilas parani ● medicamentul și-a făcut efectul și pacientul s-a înzdrăvenit ■ medicinen gjorde (hade) verkan och patienten blev frisk

tehdä 3f (velvollisuutensa täyttämisestä tms.)

tehdä tehtävänsä ● a-și face datoria ■ fylla sin uppgift

tehdä voitavansa ● a face tot posibilul ■ göra vad man kan

tehdä kaikkensa ● a face totul; a face tot posibilul ■ göra sitt yttersta

tehdä 3g (sopimuksen tms. aikaansaamisesta)

tehdä sopimus ● a face un contract, acord, convenție, aranjament, înțelegere ■ ingå (sluta) ett avtal; göra en överenskommelse; skriva (sluta) ett kontrakt

tehdä myönnytyksiä jklle ● a face concesii cuiva ■ göra eftergifter för ngn

tehdä 3h (aistitoiminnasta t. ajatustoiminnasta)

tehdä havainto ● a face o observație, o remarcă ■ göra en iakttagelse

tehdä päätelmiä ● a lua decizii ■ dra slutsatser

tehdä päätös ● a lua o decizie ■ fatta ett beslut; besluta; ta ett beslut

tehdä suunnitelmia ● a planifica ■ göra upp planer; planera

tehdä munaus ● a face o gafă, o greșeală ■ begå (göra) en tabbe

tehdä koe ● a face o probă, un experiment ■ göra (genomföra) ett experiment

tehdä ero eri asioiden välillä ● a face diferență între anume lucruri ■ göra skillnad på olika saker; skilja på olika saker

tehdä 3i (vaikutelman tms. aiheuttamisesta)

tehdä vaikutus jhk ● a face impresie cuiva ■ göra intryck på ngn

hän yritti tehdä vaikutuksen tyttöön ● a încercat să-i facă fetei impresie ■ han försökte göra intryck på flickan; han lade an på flickan

tehdä 3j (ruumiinliikkeen suorittamisesta)

hän teki mutkia juostessaan ● a alergat în zigzag ■ han sprang i sicksack

tehdä 3k (rahan ansaitsemisesta)

tehdä rahaa ● a câștiga bani; a face bani ■ tjäna pengar; (puhek) tjäna klöver (stålar, kovan)

tehdä 3l (ulostamisesta, virtsaamisesta)

tehdä tarpeensa ● a-și face nevoile ■ uträtta sina behov

tehdä alleen ● a face pe el; a face în pantaloni; a se căca pe el, a se pișa pe el ■ (ulostamisesta) baja (bajsa) på sig; (suomr) kacka ner sig; (virtsaamisesta) kissa på (suomr myös: ner) sig; göra på sig

tehdä 4 ● a face; a comite; a executa, a îndeplini, a efectua; a întreprinde, a proceda ■ (suorittaa) göra; (rikos tms.) begå; (toteuttaa) genomföra ngt; företa; (päätöksistä tms.) fatta; (suorittaa) utföra

tehdä loppuun ● a termina, a duce până la capăt ■ slutföra

tehdä tilaa jklle ● a face loc cuiva ■ bereda plats för ngn

tehdä matka ● a face o călătorie ■ göra en resa; företa en resa; resa

tehdä vierailu jkn luo ● a face o vizită cuiva, la cineva ■ göra ett besök hos ngn; avlägga ett besök hos ngn

teimme retken Tampereelle ● am făcut o excursie la Tampere ■ vi gjorde en utfärd till Tammerfors

se on niin huono, ettei siitä saa kunnollista tekemälläkään ● e așa de prost, stricat că nu-i poți face nimic, oricât te-ai strădui ■ den är så dålig att det är omöjligt att få fason på den [hur man än försöker]

liittoutuneiden tekemä maihinnousu ● aliații au debarcat ■ de allierades landstigning

tehdä itsemurha ● a se sinucide; a-și lua viața ■ begå självmord; (puhek) ta livet av sig; ta sitt [eget] liv

tehdä rikos ● a comite un delict, o crimă ■ begå ett brott; föröva ett brott

tehdä rauha ● a face pace ■ sluta fred

tehdä palvelus jklle ● a face un serviciu cuiva ■ göra ngn en tjänst

mitä aiot tehdä illalla? ● ce-ai de gând să faci deseară? ■ vad tänker du göra i kväll? vad har du för planer för i kväll?

tee asialle jotain ● fă-i ceva ■ gör något åt det hela

minkäpä teit, piti antaa periksi ● trebuie să renunți la ceea ce ai făcut ■ där var det bara att ge med sig

tehdä loppu jstak ● a pune punct la ceva; a înceta ■ göra slut på ngt; sätta punkt för ngt; (puhek myös) sätta p för ngt

helpommin sanottu kuin tehty (sananp) ● ușor de spus, greu de făcut ■ lättare sagt än gjort

tehty, mikä tehty ● ce-a fost, a fost; ≈ mortul de la groapă nu se mai întoarce (proverb) ■ gjort är gjort; gjort kan inte göras ogjort

tehtyä ei saa tekemättömäksi ● ce-a fost, a fost; ≈ mortul de la groapă nu se mai întoarce (proverb) ■ gjort kan inte göras ogjort; gjort är gjort

tehdä 5 (työskentelystä)

tehdä työtä ● a munci, a lucra ■ arbeta; (puhek) jobba

ottaa tehdäkseen jtak ● a se angja să facă ceva ■ åta (ta på) sig att göra ngt

tehdä ylitöitä ● a lucra peste program, a face ore suplimerntare ■ arbeta på övertid; arbeta (jobba) över; jobba övertid

hän tekee pitkiä päiviä ● muncește din zori și până-n seară ■ han har långa dagar

tehdä pitkiä päiviä ● a munci din zori și până-n seară ■ ha långa arbetsdagar

tehdä 6 (meneillään t. tapahtumaisillaan olemista) – a fi pe punctul de a …; a fi pe cale să …

tehdä kuolemaa ● a fi pe moarte; a muri ■ vara döende; ligga för döden

vieraat tekivät lähtöä ● oaspții se pregăteau să plece ■ gästerna höll på att bryta upp

uusi aikakausi teki tuloaan ● o nouă perioadă își făcea intrarea ■ en ny tid höll på att bryta in

tehdä tuloaan ● a fi în drum spre; a fi pe drum să vină; a fi aproape ■ vara på väg; (ylät) vara i annalkande; (suomr myös) vara på kommande

tehdä 7a (saada aikaan)

tehdä vastarintaa ● a se opune ■ göra motstånd; sätta sig till motvärn

tehdä haittaa jllek ● a leza pe cineva ■ göra (ylät: anställa) skada på ngt

teki tiukkaa saada rahat kokoon ● a fost greu să adun banii ■ det var svårt att få ihop pengarna

hän voitti ottelun, eikä tehnyt heikkoakaan ● a câștigat meciul fără greutate ■ han vann matchen lekande lätt; han vann matchen som han ville

tehdä välit selväksi jkn kanssa ● a clarifica relațiile cu cineva ■ göra upp med ngn

vasta tammikuussa teki talven ● iarna a venit abia în ianuarie ■ först i januari blev det vinter

ei tee mitään, vaikka myöhästyisit ● nu-i nimic, chiar dacă întârzii ■ det gör inget om du kommer för sent; det är inte hela världen om du kommer för sent

tehdä tuttavuutta jkn kanssa ● a face cunoștință cu cineva; a lega relații cu cineva ■ bekanta sig med ngn; stifta bekantskap med ngn; lära känna ngn

tehdä historiaa ● a rămâne în istorie ■ skriva historia

tehdä 7b (olla käänteentekevä) ● a fi epocal ■ vara epokgörande

tehdä 7c (antaa)

hän teki minulle seuraa ● mi-a ținut companie ■ han höll mig sällskap; (liikuttaessa) han gjorde sällskap med mig; han slog följe med mig

siinä hänelle tehtiin suurta vääryyttä ● atunci ți s-a făcut o mare nedreptate ■ på den punkten skedde honom en stor orätt

tehdä 7d (fyysisen t. psyykkisen tuntemuksen tuottamisesta)

tehdä jklle hyvää ● a face bine cuiva ■ göra ngn gott; vara välgörande för ngn

tehdä jklle pahaa ● a face rău cuiva ■ göra ngn illa; vara skadlig för ngn; skada ngn

minkäs teet? ● ce să-i faci? n-ai ce-i face ■ vad gör man? det kan inte hjälpas

mitä minun on tehtävä? ● ce să fac? ce să mă fac? ce-am să fac? ce e de făcut? ■ vad skall jag göra? (epätoivoisesti) vad skall jag ta mig till?

onko sille mitään tehtävissä? ● poți să-i faci ceva? ai mai putea să-i faci ceva? ■ går det att göra något åt det?

minun tekee pahaa ajatella sitä ● mi se face rău doar să mă gândesc la asta ■ jag mår illa när jag tänker på det

nyt tekisi kahvi hyvää ● acum ar fi bună o cafea ■ nu skulle det vara gott med en kopp kaffe; (puhek) nu skulle det sitta bra med en kopp kaffe

nyt tekisi sauna hyvää ● acum ar fi bună o saună ■ nu skulle det kännas skönt (sitta bra) med bastu

se teki hänelle hyvää ● i-a făcut bine ■ det gjorde honom gott

se teki hyvää vatsalle ● face bine la stomac ■ det gjorde gott för magen; det var välgörande för magen

veren näkeminen teki häijyä ● a fost neplăcut să văd sânge ■ det var otäckt att se blodet

minun teki mieli lyödä häntä ● îmi venea să-l bat ■ jag hade lust att slå honom

tehdä 7e (kohdistaa jhk kielteisiä toimia)

tehdä pilaa jstak ● a face o farsă, o glumă cuiva ■ skämta om ngt

tehdä pilkkaa jstak ● a-și bate joc de cineva ■ driva med ngt

tehdä kiusaa jklle ● a tachina, a zeflemisi pe cineva ■ retas med ngn

hän on kärkäs tekemään pahaa ● este predispus să facă rău ■ han är mycket för att göra ofog

tehdä jku naurunalaiseksi ● a face pe cineva de râs ■ göra ngn till åtlöje

hän teki itsestään narrin ● s-a făcut singur de râs ■ han gjorde sig till åtlöje

tehdä 8 (väittää, uskotella)

tehdä iso numero jstak asiasta ● a face mare caz de ceva ■ göra ett [stort] nummer av ngt

tehdä asiaa naapuriin ● a găsi un pretext să se ducă la vecin ■ göra sig ärende till grannen

tehtyä miehekkyyttä ● a se da bărbat ■ spelad (låtsad) manlighet

tehdä kärpäsestä härkänen (kuv) ● a face din țânțar armăsar ■ göra en höna av en fjäder

tehdä 9 ● a face; a acționa, a se comporta; a acționa; a continua ■ (toimia) göra; handla; agera; (menetellä) gå till väga; (käyttäytyä) bete sig; bära sig åt

olla tekemässä jtak ● a fi pe cale să facă ceva ■ hålla på med ngt

tehdä oikein ● a proceda corect ■ göra (handla) rätt; (menetellä) gå rätt till väga

tekisit viisaasti, jos tulisit ● ar fi înțelept să vii ■ du skulle göra klokt i att komma

teit oikein kun tulit ● ai făcut bine c-ai venit ■ du gjorde rätt i att komma; du gjorde rätt som kom; det var rätt [gjort] av dig att komma

teit oikein kun menit sinne ● ai făcut bine că te-ai dus acolo ■ du gjorde rätt i att gå dit; det var rätt av dig att gå dit

tehdä jklle mieliksi ● a face pe placul cuiva ■ vara ngn till lags

minulla on paljon tekemistä ● am multe de făcut ■ jag har mycket att göra; (puhek) jag har mycket att stå i med

teen mitä itse tahdon ● fac ce vreau ■ jag gör som jag [själv] vill

hänestä tehtiin syntipukki ● l-au făcut țap ispășitor ■ han gjordes till syndabock

älä tee sitä enää! ● să nu mai faci asta! ■ gör inte om det! gör det inte i fortsättningen!

näin tehtiin siihen aikaan ● așa se făcea la vremea aceea ■ så gick det till på den tiden; så gjorde man på den tiden

tehdä 10a (korvaamassa muuta verbiä)

kohta, jossa tie tekee mutkan ● locul unde drumul face o curbă ■ stället där vägen kröker sig (gör en krök)

tehdä 10b (korvaamassa edellä mainittua verbiä)

hän lähti tiehensä, ja niin tein minäkin ● el și-a văzut de drum și tot așa am făcut și eu ■ han gick sin väg och det gjorde jag också

en pidä juttua totena, niin kuin sinä näytät tekevän ● nu cred treaba ca fiind adevărata, așa cum o crezi tu ■ jag tror inte det stämmer, vilket (puhek: som) du tycks göra (tro)

tehdä 11 ● a face; a costa ■ (puhek): (olla yhteensä) göra; (maksaa) bli

kaksi plus kolme tekee viisi ● doi și cu trei fac cinci ■ två plus tre är (gör) fem

paljonkos tämä tekisi käteisellä? ● cât face/costă asta? ■ hur mycket blir det här?

Următorii doi termeni, alkaa și aloittaa sunt, de fapt, unul și același verb, doar că cel de al doilea este forma cauzativă a primului. O regulă empirică s-ar putea obține de la substantivele legate de verbele: alku – început și aloite – intenție, inițiativă, propunere. Dacă verbul care urmează este mai concret, presupune un început clar – alku, se cere verbul alkaa. Dacă, dimpotrivă, pare a fi mai abstract, nu are un început clar, sugerează o desfășurare, presupune o intenție de efectuare – aloite, atunci se cere aloittaa. Nu e o regulă, nu e strictă, este doar o sugestie.

alkaa

alkaa^56*D(alkaen ks. erikseen)

saada alkunsa, lähteä t. päästä alkuun. Oulujoki alkaa Oulujärvestä. Työ, näytäntö, kokous alkaa. Ohjelma päättyi ja alkoi tanssi. Koulu alkaa elokuussa. Tauti alkoi kuumeella. Alkava [= alkuvaiheessa oleva]syöpä. Vuokra 50 € kultakin alkavalta vuorokaudelta.
ruveta, ryhtyä, panna alulle. Alkaa tehdä t.tekemään, juosta t. juoksemaan ruveta t. ryhtyä tekemään, juoksemaan. Alkaa lukea, itkeä, opiskella. Ydinvoimaa alettiin käyttää 1940-luvulla. Hän on alkanut lihoa. Kello alkaa olla [= on pian] kuusi. Vieraita ei vain ala kuulua. Ala tulla jo! Ala painua [= lähde menemään, painu tiehesi]! Alkaa sataa, nukuttaa. Alkoi olla kiire. Alkaa [tavallisemmin: aloittaa] työ, opiskelu.

Vars. last. kyllästymistä, pahastumista tms. merkitsevissä kielteisissä ilmauksissa. Mä en ala mitään, kun kaikki kiusaa.

Etimologie

Din proto-finicul *alkadak, din proto-uralicul *alka- („a începe”). Cognatul include овл din limba mansi (ōwl, „cap”).

Pronunție

IPA⁽^avain⁾: [ˈɑlkɑː(ʔ)]
Despărțire în silabe: al‧kaa

alkaa

(tranzitiv, auxiliar, + infinitiv/+ infinitiv III la ilativ) A începe (să facă ceva).
(intranzitiv) a iniția, a stabili, a-și avea originea.

*Conjugarea lui alkaa* (Kotus tip 56/kaivaa, alternanța l-lk)**
Modul indicativ
Timpul prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		alan	en ala	1-a sing.	olen alkanut	en ole alkanut
2-a sing.		alat	et ala	2-a sing.	olet alkanut	et ole alkanut
3-a sing.		alkaa	ei ala	3-a sing.	on alkanut	ei ole alkanut
1-a plur.		alamme	emme ala	1-a plur.	olemme alkaneet	emme ole alkaneet
2-a plur.		alatte	ette ala	2-a plur.	olette alkaneet	ette ole alkaneet
3-a plur.		alkavat	eivät ala	3-a plur.	ovat alkaneet	eivät ole alkaneet
pasiv		aletaan	ei aleta	pasiv	on alettu	ei ole alettu
Timpul trecut				maimulltcaperfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		aloin	en alkanut	1-a sing.	olin alkanut	en ollut alkanut
2-a sing.		aloit	et alkanut	2-a sing.	olit alkanut	et ollut alkanut
3-a sing.		alkoi	ei alkanut	3-a sing.	oli alkanut	ei ollut alkanut
1-a plur.		aloimme	emme alkaneet	1-a plur.	olimme alkaneet	emme olleet alkaneet
2-a plur.		aloitte	ette alkaneet	2-a plur.	olitte alkaneet	ette olleet alkaneet
3-a plur.		alkoivat	eivät alkaneet	3-a plur.	olivat alkaneet	eivät olleet alkaneet
pasiv		alettiin	ei alettu	pasiv	oli alettu	ei ollut alettu
Modul condițional
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		alkaisin	en alkaisi	1-a sing.	olisin alkanut	en olisi alkanut
2-a sing.		alkaisit	et alkaisi	2-a sing.	olisit alkanut	et olisi alkanut
3-a sing.		alkaisi	ei alkaisi	3-a sing.	olisi alkanut	ei olisi alkanut
1-a plur.		alkaisimme	emme alkaisi	1-a plur.	olisimme alkaneet	emme olisi alkaneet
2-a plur.		alkaisitte	ette alkaisi	2-a plur.	olisitte alkaneet	ette olisi alkaneet
3-a plur.		alkaisivat	eivät alkaisi	3-a plur.	olisivat alkaneet	eivät olisi alkaneet
pasiv		alettaisiin	ei alettaisi	pasiv	olisi alettu	ei olisi alettu
Modul imperativ
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		—	—	1-a sing.	—	—
2-a sing.		ala	älä ala	2-a sing.	ole alkanut	älä ole alkanut
3-a sing.		alkakoon	älköön alkako	3-a sing.	olkoon alkanut	älköön olko alkanut
1-a plur.		alkakaamme	älkäämme alkako	1-a plur.	olkaamme alkaneet	älkäämme olko alkaneet
2-a plur.		alkakaa	älkää alkako	2-a plur.	olkaa alkaneet	älkää olko alkaneet
3-a plur.		alkakoot	älkööt alkako	3-a plur.	olkoot alkaneet	älkööt olko alkaneet
pasiv		alettakoon	älköön alettako	pasiv	olkoon alettu	älköön olko alettu
Modul potențial
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		alkanen	en alkane	1-a sing.	lienen alkanut	en liene alkanut
2-a sing.		alkanet	et alkane	2-a sing.	lienet alkanut	et liene alkanut
3-a sing.		alkanee	ei alkane	3-a sing.	lienee alkanut	ei liene alkanut
1-a plur.		alkanemme	emme alkane	1-a plur.	lienemme alkaneet	emme liene alkaneet
2-a plur.		alkanette	ette alkane	2-a plur.	lienette alkaneet	ette liene alkaneet
3-a plur.		alkanevat	eivät alkane	3-a plur.	lienevät alkaneet	eivät liene alkaneet
pasiv		alettaneen	ei alettane	pasiv	lienee alettu	ei liene alettu
Forme nominale
infinitive				participii
		activ	pasiv		activ	pasiv
I		alkaa		prezent	alkava	alettava
I lung²		alkaakseen		trecut	alkanut	alettu
II	inesiv¹	alkaessa	alettaessa	agent^1, 3	alkama
II	instructiv	alkaen	—	negativ	alkamaton
III	inesiv	alkamassa	—	¹⁾ De obicei, cu sufix posesiv. ²⁾ Folosit numai cu un sufix posesiv; aceasta este forma pentru persoana a 3-a singular și a 3-a plural. ³⁾ Nu există în cazul verbelor intranzitive. Nu confunda cu substantivele formate cu sufixul –ma.
	elativ	alkamasta	—
	ilativ	alkamaan	—
	adesiv	alkamalla	—
	abesiv	alkamatta	—
	instructiv	alkaman	alettaman
IV	nominativ	alkaminen
IV	partitiv	alkamista
V²		alkamaisillaan

Notă

Remarcă importantă legată de forma de imperativ pers. 2-a prezent, pozitiv ala care se poate confunda, cu urmări dezastruoase, cu älä. Mai ales în zona Helsinkiului, pronunția nativilor poate crea confuzii în urechea străinului.

Termeni derivați

nume gramaticale: alku

Termeni adiacenți

aloittaa

Sinonime

alkaa 1 ● a începe, a face primii pași; a purcede; a porni, a demara, a pune în mișcare; a izvorî; a continua ■ (saada alkunsa) börja; (aloittaa, puhek) påbörja (tehdä jtak ngt); starta; (joesta) rinna upp; (jnk loputtua) ta vid

kokous alkaa klo 16.00 ● întrunirea începe la ora 16 ■ sammanträdet börjar kl. 16.00

tauti alkaa kuumeella ● boala începe cu febră ■ sjukdomen börjar med feber

alkava syöpä ● cancer în faza incipientă ■ början till (begynnande) cancer

alkaa tulla kylmä ● începe să fie frig ■ det börjar bli kallt

se on alkamaisillaan ● este în faza de început ■ det håller på att sätta i gång; det skall just börja

kultakin alkavalta vuorokaudelta ● pentru fiecare zi începută ■ för varje påbörjat dygn

alkaa 2 ● a începe (să facă ceva); a purcede la ceva ■ (ruveta) börja (tehdä jtak göra ngt); (ryhtyä tekemään jtak) sätta i gång och göra ngt (tehdä jtak och göra ngt); (saada alkunsa jstak) få sin början

alkaa siivota ● a începe curățenia ■ sätta i gång med städningen; börja städa

ydinvoimaa alettiin käyttää 40-luvulla ● s-a început folosirea energiei nucleare prin anii ’40 ■ kärnkraft började användas på fyrtiotalet; kärnkraft togs i bruk på fyrtiotalet

kello alkaa olla kuusi ● în curând bate de șase; ceasul este aproape șase ■ klockan närmar sig sex; klockan blir snart sex

vieraita ei vain ala kuulua ● oaspeții se lasă așteptați ■ gästerna tycks dröja

alkaa papiksi ● a deveni preot ■ bli präst

ala laputtaa! (ark) ● șterge-o de-aici! ■ ge dig i väg!

mä en ala mitään, kun kaikki kiusaa (last) ● nu mai vreau nimic, când toți mă tachinează ■ jag vill inte vara med när alla retas

alkaen Jstak alkaen jstak asti, saakka, lähtien, pitäen. Lapsesta alkaen. Vuodesta 1950 alkaen. Siitä alkaen, kun – –. Tavaraa nuppineuloista alkaen autoihin saakka. Alkaen kello 6 paremmin: alkaen kello 6:sta t. kello 6:sta alkaen. Hinnat alkaen 25 € paremmin: 25 €:sta alkaen t. alkaen 25 €:sta. Alun, alusta alkaen alun perin, heti alusta. Alun alkaenkin epävarma yritys.

alkaen ● începând; de atunci; de când; începând cu (inclusiv data începerii) ■ sedan; ända sedan; (kirj) alltsedan, allt sedan; (jk ajankohta mukaan lukien) från och med; (lyh) fr.o.m.

vuodesta 1950 alkaen ● începând din anul 1950 ■ från 1950; från och med 1950; sedan 1950; med början år 1950

hän on lapsesta alkaen ollut kiinnostunut urheilusta ● încă din copilărie era interesat de sport ■ han har varit idrottsintresserad ända sedan han var barn (från barnsben)

tästä alkaen ● de aici înainte; de acum încolo; pe viitor ■ hädanefter

siitä alkaen ● de atunci încoace ■ ända sedan dess; [allt]sedan dess

siitä ajasta alkaen ● din acel moment ■ [ända] från den tiden

siellä oli kaikkea nuppineuloista alkaen autoihin asti ● se găseau de toate, de la ac cu gămălie la automobil ■ där fanns allt från knappnålar till bilar

hinnat 25 €:sta alkaen ● prețurile începând cu 25 de euro; prețurile de la 25 € în sus ■ priser från 25 € och uppåt

alun (alusta) alkaen ● încă de la început ■ från första början

Katso myös lähtien, asti, pitäen

aloittaa

aloittaa^53*Cpanna alkuun, alulle, alkaa. Aloittaa työ, keskustelu. Juhla aloitettiin yhteislaululla. Vihollinen aloitti tykistötulen. Aloitettu leipä leipä josta on jo syöty, leikattu. Aloitti [uransa] opettajana. Tyhjästä aloittanut suurliikemies. ”Mitäs asiaa”, aloitti rouva. Aloittaa [paremmin: alkaa] puhua.

Etimologie

Aspectul cauzativ al verbului alkaa.

Pronunție

Despărțire în silabe: a‧loit‧taa
IPA⁽^avain⁾: /ˈɑloitːɑː(ʔ)/

aloittaa

a începe, a iniția; a se apuca de
a merge înainte

*Conjugarea lui aloittaa* (Kotus tip 53/muistaa, alternanța tt-t)**
Modul indicativ
Timpul prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		aloitan	en aloita	1-a sing.	olen aloittanut	en ole aloittanut
2-a sing.		aloitat	et aloita	2-a sing.	olet aloittanut	et ole aloittanut
3-a sing.		aloittaa	ei aloita	3-a sing.	on aloittanut	ei ole aloittanut
1-a plur.		aloitamme	emme aloita	1-a plur.	olemme aloittaneet	emme ole aloittaneet
2-a plur.		aloitatte	ette aloita	2-a plur.	olette aloittaneet	ette ole aloittaneet
3-a plur.		aloittavat	eivät aloita	3-a plur.	ovat aloittaneet	eivät ole aloittaneet
pasiv		aloitetaan	ei aloiteta	pasiv	on aloitettu	ei ole aloitettu
Timpul trecut				maimulltcaperfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		aloitin	en aloittanut	1-a sing.	olin aloittanut	en ollut aloittanut
2-a sing.		aloitit	et aloittanut	2-a sing.	olit aloittanut	et ollut aloittanut
3-a sing.		aloitti	ei aloittanut	3-a sing.	oli aloittanut	ei ollut aloittanut
1-a plur.		aloitimme	emme aloittaneet	1-a plur.	olimme aloittaneet	emme olleet aloittaneet
2-a plur.		aloititte	ette aloittaneet	2-a plur.	olitte aloittaneet	ette olleet aloittaneet
3-a plur.		aloittivat	eivät aloittaneet	3-a plur.	olivat aloittaneet	eivät olleet aloittaneet
pasiv		aloitettiin	ei aloitettu	pasiv	oli aloitettu	ei ollut aloitettu
Modul condițional
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		aloittaisin	en aloittaisi	1-a sing.	olisin aloittanut	en olisi aloittanut
2-a sing.		aloittaisit	et aloittaisi	2-a sing.	olisit aloittanut	et olisi aloittanut
3-a sing.		aloittaisi	ei aloittaisi	3-a sing.	olisi aloittanut	ei olisi aloittanut
1-a plur.		aloittaisimme	emme aloittaisi	1-a plur.	olisimme aloittaneet	emme olisi aloittaneet
2-a plur.		aloittaisitte	ette aloittaisi	2-a plur.	olisitte aloittaneet	ette olisi aloittaneet
3-a plur.		aloittaisivat	eivät aloittaisi	3-a plur.	olisivat aloittaneet	eivät olisi aloittaneet
pasiv		aloitettaisiin	ei aloitettaisi	pasiv	olisi aloitettu	ei olisi aloitettu
Modul imperativ
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		—	—	1-a sing.	—	—
2-a sing.		aloita	älä aloita	2-a sing.	ole aloittanut	älä ole aloittanut
3-a sing.		aloittakoon	älköön aloittako	3-a sing.	olkoon aloittanut	älköön olko aloittanut
1-a plur.		aloittakaamme	älkäämme aloittako	1-a plur.	olkaamme aloittaneet	älkäämme olko aloittaneet
2-a plur.		aloittakaa	älkää aloittako	2-a plur.	olkaa aloittaneet	älkää olko aloittaneet
3-a plur.		aloittakoot	älkööt aloittako	3-a plur.	olkoot aloittaneet	älkööt olko aloittaneet
pasiv		aloitettakoon	älköön aloitettako	pasiv	olkoon aloitettu	älköön olko aloitettu
Modul potențial
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		aloittanen	en aloittane	1-a sing.	lienen aloittanut	en liene aloittanut
2-a sing.		aloittanet	et aloittane	2-a sing.	lienet aloittanut	et liene aloittanut
3-a sing.		aloittanee	ei aloittane	3-a sing.	lienee aloittanut	ei liene aloittanut
1-a plur.		aloittanemme	emme aloittane	1-a plur.	lienemme aloittaneet	emme liene aloittaneet
2-a plur.		aloittanette	ette aloittane	2-a plur.	lienette aloittaneet	ette liene aloittaneet
3-a plur.		aloittanevat	eivät aloittane	3-a plur.	lienevät aloittaneet	eivät liene aloittaneet
pasiv		aloitettaneen	ei aloitettane	pasiv	lienee aloitettu	ei liene aloitettu
Forme nominale
infinitive				participii
		activ	pasiv		activ	pasiv
I		aloittaa		prezent	aloittava	aloitettava
I lung²		aloittaakseen		trecut	aloittanut	aloitettu
II	inesiv¹	aloittaessa	aloitettaessa	agent^1, 3	aloittama
II	instructiv	aloittaen	—	negativ	aloittamaton
III	inesiv	aloittamassa	—	¹⁾ De obicei, cu sufix posesiv. ²⁾ Folosit numai cu un sufix posesiv; aceasta este forma pentru persoana a 3-a singular și a 3-a plural. ³⁾ Nu există în cazul verbelor intranzitive. Nu confunda cu substantivele formate cu sufixul –ma.
	elativ	aloittamasta	—
	ilativ	aloittamaan	—
	adesiv	aloittamalla	—
	abesiv	aloittamatta	—
	instructiv	aloittaman	aloitettaman
IV	nominativ	aloittaminen
IV	partitiv	aloittamista
V²		aloittamaisillaan

Termeni derivați

nume gramaticale: aloite, aloitus
verb: frecventativ aloitella

Sinonime

aloittaa ● a începe, a porni, a iniția; a demara, a pune în mișcare; a purcede ■ inleda (jk ngt); börja (jk, jtak med ngt); påbörja (jk, jtak ngt), sätta i gång (jk [med] ngt); starta (jtak ngt)

juhla aloitettiin yhteislaululla ● festivitatea a început cu un cântec intonat de toți cei prezenți ■ festen inleddes med allsång

hän aloitti opintonsa vuonna 1975 ● și-a început studiile în 1975 ■ han påbörjade (satte i gång med) sina studier [år] 1975

aloitetaanpa sitten! ● să începem, dară! să începem odată! ■ då sätter vi [väl] i gång!

hän on aloittanut tyhjästä ● a început de la zero ■ han har börjat med två tomma händer

aloitettu leipä ● o pâine [deja] începută ■ ett påbörjat bröd

ruveta

ruveta^74*Eryhtyä, alkaa (2), käydä (6). Ruveta tekemään ruokaa. Joko kirjoituksesi rupeaa olemaan valmis? On ruvennut tuulemaan. Ruveta juttusille jkn kanssa. Ruveta pitkälleen nurmikolle. Ruveta sotilasuralle. Siihen leikkiin en rupea! En rupea heidän narrikseen. Ruvetkaa [= asettukaa, käykää] taloksi!

ruveta (intranzitiv)

1. A începe ceva.

Rupeaa satamaan. – Începe să plouă.

Milloin ruvetaan tositoimiin? – Când ne apucăm cu adevărat de treabă?

2. A se apuca de ceava (o activitate regulată).

Olen ruvennut ompelemaan. – M-am apucat de cusut.

3. A se face, a deveni sau a dori să devină în viitor.

Rupean lääkäriksi. – Mă fac doctor.

Hän aikoo ruveta tanssijaksi. – Vrea să devină dansator.

*Conjugarea lui ruveta* (Kotus tip 74/katketa, alternanța p-v)**
Modul indicativ
Timpul prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		rupean	en rupea	1-a sing.	olen ruvennut	en ole ruvennut
2-a sing.		rupeat	et rupea	2-a sing.	olet ruvennut	et ole ruvennut
3-a sing.		rupeaa	ei rupea	3-a sing.	on ruvennut	ei ole ruvennut
1-a plur.		rupeamme	emme rupea	1-a plur.	olemme ruvenneet	emme ole ruvenneet
2-a plur.		rupeatte	ette rupea	2-a plur.	olette ruvenneet	ette ole ruvenneet
3-a plur.		rupeavat	eivät rupea	3-a plur.	ovat ruvenneet	eivät ole ruvenneet
pasiv		ruvetaan	ei ruveta	pasiv	on ruvettu	ei ole ruvettu
Timpul trecut				maimulltcaperfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		rupesin	en ruvennut	1-a sing.	olin ruvennut	en ollut ruvennut
2-a sing.		rupesit	et ruvennut	2-a sing.	olit ruvennut	et ollut ruvennut
3-a sing.		rupesi	ei ruvennut	3-a sing.	oli ruvennut	ei ollut ruvennut
1-a plur.		rupesimme	emme ruvenneet	1-a plur.	olimme ruvenneet	emme olleet ruvenneet
2-a plur.		rupesitte	ette ruvenneet	2-a plur.	olitte ruvenneet	ette olleet ruvenneet
3-a plur.		rupesivat	eivät ruvenneet	3-a plur.	olivat ruvenneet	eivät olleet ruvenneet
pasiv		ruvettiin	ei ruvettu	pasiv	oli ruvettu	ei ollut ruvettu
Modul condițional
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		rupeaisin, rupeisin	en rupeaisi, en rupeisi	1-a sing.	olisin ruvennut	en olisi ruvennut
2-a sing.		rupeaisit, rupeisit	et rupeaisi, et rupeisi	2-a sing.	olisit ruvennut	et olisi ruvennut
3-a sing.		rupeaisi, rupeisi	ei rupeaisi, ei rupeisi	3-a sing.	olisi ruvennut	ei olisi ruvennut
1-a plur.		rupeaisimme, rupeisimme	emme rupeaisi, emme rupeisi	1-a plur.	olisimme ruvenneet	emme olisi ruvenneet
2-a plur.		rupeaisitte, rupeisitte	ette rupeaisi, ette rupeisi	2-a plur.	olisitte ruvenneet	ette olisi ruvenneet
3-a plur.		rupeaisivat, rupeisivat	eivät rupeaisi, eivät rupeisi	3-a plur.	olisivat ruvenneet	eivät olisi ruvenneet
pasiv		ruvettaisiin	ei ruvettaisi	pasiv	olisi ruvettu	ei olisi ruvettu
Modul imperativ
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		—	—	1-a sing.	—	—
2-a sing.		rupea	älä rupea	2-a sing.	ole ruvennut	älä ole ruvennut
3-a sing.		ruvetkoon	älköön ruvetko	3-a sing.	olkoon ruvennut	älköön olko ruvennut
1-a plur.		ruvetkaamme	älkäämme ruvetko	1-a plur.	olkaamme ruvenneet	älkäämme olko ruvenneet
2-a plur.		ruvetkaa	älkää ruvetko	2-a plur.	olkaa ruvenneet	älkää olko ruvenneet
3-a plur.		ruvetkoot	älkööt ruvetko	3-a plur.	olkoot ruvenneet	älkööt olko ruvenneet
pasiv		ruvettakoon	älköön ruvettako	pasiv	olkoon ruvettu	älköön olko ruvettu
Modul potențial
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		ruvennen	en ruvenne	1-a sing.	lienen ruvennut	en liene ruvennut
2-a sing.		ruvennet	et ruvenne	2-a sing.	lienet ruvennut	et liene ruvennut
3-a sing.		ruvennee	ei ruvenne	3-a sing.	lienee ruvennut	ei liene ruvennut
1-a plur.		ruvennemme	emme ruvenne	1-a plur.	lienemme ruvenneet	emme liene ruvenneet
2-a plur.		ruvennette	ette ruvenne	2-a plur.	lienette ruvenneet	ette liene ruvenneet
3-a plur.		ruvennevat	eivät ruvenne	3-a plur.	lienevät ruvenneet	eivät liene ruvenneet
pasiv		ruvettaneen	ei ruvettane	pasiv	lienee ruvettu	ei liene ruvettu
Forme nominale
infinitive				participii
		activ	pasiv		activ	pasiv
I		ruveta		prezent	rupeava	ruvettava
I lung²		ruvetakseen		trecut	ruvennut	ruvettu
II	inesiv¹	ruvetessa	ruvettaessa	agent^1, 3	rupeama
II	instructiv	ruveten	—	negativ	rupeamaton
III	inesiv	rupeamassa	—	¹⁾ De obicei, cu sufix posesiv. ²⁾ Folosit numai cu un sufix posesiv; aceasta este forma pentru persoana a 3-a singular și a 3-a plural. ³⁾ Nu există în cazul verbelor intranzitive. Nu confunda cu substantivele formate cu sufixul –ma.
	elativ	rupeamasta	—
	ilativ	rupeamaan	—
	adesiv	rupeamalla	—
	abesiv	rupeamatta	—
	instructiv	rupeaman	ruvettaman
IV	nominativ	rupeaminen
IV	partitiv	rupeamista
V²		rupeamaisillaan

Notă

În sensul „a începe” sau a „a se apuca de”, ruveta este de obicei urmat de infinitivul trei, forma activă a unui verb la ilativ sau, mai rar, cu forma la ilativ a unui substantiv care este strâns legat de o activitate, cum ar fi työ („muncă”). Dar în sensul „a deveni ceva”, în care rezultatul, acel ceva în care se devine, este la translativ.

Sinonime

ruveta ● a se apuca de; a de lansa; a purcede; a scăpa de ceva; a rezolva ceva; a se apuca de treabă; a se pune pe treabă; (jhk uskaliaaseen) a dărui ceva; a lua măsuri pentru a face ceva; (sens negativ) a se lansa în ceva; a intra în ceva [neplăcut]; a se băga [la/în ceva] ■ börja (tekemään jtak göra ngt) (jhk med ngt); (ryhtyä) sätta i gång (jhk med ngt, tekemään jtak och göra ngt) (tekemään jtak och göra ngt); (jhk hankeeseen) ge sig i kast med ngt; ta itu med ngt; gripa sig verket an; skrida till verket; (jhk uskaliaaseen) ge sig in på ngt; ge sig till att göra ngt; (vars kielteiseen asiaan) inlåta sig på ngt

ruveta tekemään ruokaa ● a se apuca de făcut mâncare ■ börja laga mat; sätta i gång med matlagningen

ruvetaanko töihin? ● ne-apucăm de treabă? ■ ska vi sätta i gång? ska vi ta itu med arbetet? ska vi skrida till verket? ska vi gripa oss verket an? ska vi ge oss i kast med arbetet?

on ruvennut tuulemaan ● a început să bată vântul ■ det har börjat blåsa; det har blåst upp

ruveta juttusille jkn kanssa ● a intra în vorbă cu cineva ■ slå sig i samspråk (puhek: slang) med ngn

ruveta pitkälleen nurmikolle ● a sta lungit în iarbă ■ lägga sig raklång i gräset

ruveta sotilasuralle ● a purcede spre cariera militară ■ slå in på den militära banan

siihen leikkiin en rupea! ● nu mă bag în jocul ăsta! ■ det ger jag mig inte in på! (en suostu) det går jag inte med på! det ställer jag inte upp på

ruveta ajamaan jkn asiaa ● a începe să se ocupe de o problemă ■ ta sig an ngns sak

en rupea heidän narrikseen ● n-am de gând să devin clovnul lor ■ jag tänker inte vara deras driftkucku

hän rupesi siivoamaan ● s-a apucat de curățenie ■ han började städa; han satte i gång med städningen; han satte i gång och städade

rupesi satamaan ● a început să plouă ■ det började regna

ruvetkaa taloksi! ● Intrați! Simțiți-vă ca acasă! ■ stig på! känn er som hemma!

ryhtyä

ryhtyä^52*F

työn, toiminnan aloittamisesta: ruveta. Ryhtyä opiskelemaan. En ryhdy luettelemaan yksityiskohtia. Ryhtyä neuvotteluihin, lakkoon. Ryhtyä toimeen, tehtävään. Ryhtyä lehden asiamieheksi. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön [ks. leikki 2.b]SL. Ryhtyä juttusille jkn kanssa.
vanh. tarttua, kajota, käydä käsiksi. Ryhtyä aseisiin.

Pronunție

Despărțire în silabe: ryh‧ty‧ä
IPA⁽^avain⁾: /ˈryçtyæˣ/

ryhtyä

1. (tranzitiv, auxiliar, + infinitiv III activ la ilativ) a porni, a începe, a fi pe cale să (să facă ceva)

Ryhdyin ostamaan vanhoja maalauksia. – Am început să cumpăr picturi vechi.

Ryhdyin harrastamaan uintia. – Sunt pe cale să încep să practic înotul.

2. (intranzitiv, + translativ) a deveni (de obicei o profesie)

Valmistuttuaan hän ryhtyi opettajaksi. – După absolvire devine profesor.

*Conjugarea lui ryhtyä* (Kotus tip 52/sanoa, alternanța t-d)**
Modul indicativ
Timpul prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		ryhdyn	en ryhdy	1-a sing.	olen ryhtynyt	en ole ryhtynyt
2-a sing.		ryhdyt	et ryhdy	2-a sing.	olet ryhtynyt	et ole ryhtynyt
3-a sing.		ryhtyy	ei ryhdy	3-a sing.	on ryhtynyt	ei ole ryhtynyt
1-a plur.		ryhdymme	emme ryhdy	1-a plur.	olemme ryhtyneet	emme ole ryhtyneet
2-a plur.		ryhdytte	ette ryhdy	2-a plur.	olette ryhtyneet	ette ole ryhtyneet
3-a plur.		ryhtyvät	eivät ryhdy	3-a plur.	ovat ryhtyneet	eivät ole ryhtyneet
pasiv		ryhdytään	ei ryhdytä	pasiv	on ryhdytty	ei ole ryhdytty
Timpul trecut				maimulltcaperfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		ryhdyin	en ryhtynyt	1-a sing.	olin ryhtynyt	en ollut ryhtynyt
2-a sing.		ryhdyit	et ryhtynyt	2-a sing.	olit ryhtynyt	et ollut ryhtynyt
3-a sing.		ryhtyi	ei ryhtynyt	3-a sing.	oli ryhtynyt	ei ollut ryhtynyt
1-a plur.		ryhdyimme	emme ryhtyneet	1-a plur.	olimme ryhtyneet	emme olleet ryhtyneet
2-a plur.		ryhdyitte	ette ryhtyneet	2-a plur.	olitte ryhtyneet	ette olleet ryhtyneet
3-a plur.		ryhtyivät	eivät ryhtyneet	3-a plur.	olivat ryhtyneet	eivät olleet ryhtyneet
pasiv		ryhdyttiin	ei ryhdytty	pasiv	oli ryhdytty	ei ollut ryhdytty
Modul condițional
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		ryhtyisin	en ryhtyisi	1-a sing.	olisin ryhtynyt	en olisi ryhtynyt
2-a sing.		ryhtyisit	et ryhtyisi	2-a sing.	olisit ryhtynyt	et olisi ryhtynyt
3-a sing.		ryhtyisi	ei ryhtyisi	3-a sing.	olisi ryhtynyt	ei olisi ryhtynyt
1-a plur.		ryhtyisimme	emme ryhtyisi	1-a plur.	olisimme ryhtyneet	emme olisi ryhtyneet
2-a plur.		ryhtyisitte	ette ryhtyisi	2-a plur.	olisitte ryhtyneet	ette olisi ryhtyneet
3-a plur.		ryhtyisivät	eivät ryhtyisi	3-a plur.	olisivat ryhtyneet	eivät olisi ryhtyneet
pasiv		ryhdyttäisiin	ei ryhdyttäisi	pasiv	olisi ryhdytty	ei olisi ryhdytty
Modul imperativ
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		—	—	1-a sing.	—	—
2-a sing.		ryhdy	älä ryhdy	2-a sing.	ole ryhtynyt	älä ole ryhtynyt
3-a sing.		ryhtyköön	älköön ryhtykö	3-a sing.	olkoon ryhtynyt	älköön olko ryhtynyt
1-a plur.		ryhtykäämme	älkäämme ryhtykö	1-a plur.	olkaamme ryhtyneet	älkäämme olko ryhtyneet
2-a plur.		ryhtykää	älkää ryhtykö	2-a plur.	olkaa ryhtyneet	älkää olko ryhtyneet
3-a plur.		ryhtykööt	älkööt ryhtykö	3-a plur.	olkoot ryhtyneet	älkööt olko ryhtyneet
pasiv		ryhdyttäköön	älköön ryhdyttäkö	pasiv	olkoon ryhdytty	älköön olko ryhdytty
Modul potențial
prezent				perfect
persoana		pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
1-a sing.		ryhtynen	en ryhtyne	1-a sing.	lienen ryhtynyt	en liene ryhtynyt
2-a sing.		ryhtynet	et ryhtyne	2-a sing.	lienet ryhtynyt	et liene ryhtynyt
3-a sing.		ryhtynee	ei ryhtyne	3-a sing.	lienee ryhtynyt	ei liene ryhtynyt
1-a plur.		ryhtynemme	emme ryhtyne	1-a plur.	lienemme ryhtyneet	emme liene ryhtyneet
2-a plur.		ryhtynette	ette ryhtyne	2-a plur.	lienette ryhtyneet	ette liene ryhtyneet
3-a plur.		ryhtynevät	eivät ryhtyne	3-a plur.	lienevät ryhtyneet	eivät liene ryhtyneet
pasiv		ryhdyttäneen	ei ryhdyttäne	pasiv	lienee ryhdytty	ei liene ryhdytty
Forme nominale
infinitive				participii
		activ	pasiv		activ	pasiv
I		ryhtyä		prezent	ryhtyvä	ryhdyttävä
I lung²		ryhtyäkseen		trecut	ryhtynyt	ryhdytty
II	inesiv¹	ryhtyessä	ryhdyttäessä	agent^1, 3	ryhtymä
II	instructiv	ryhtyen	—	negativ	ryhtymätön
III	inesiv	ryhtymässä	—	¹⁾ De obicei, cu sufix posesiv. ²⁾ Folosit numai cu un sufix posesiv; aceasta este forma pentru persoana a 3-a singular și a 3-a plural. ³⁾ Nu există în cazul verbelor intranzitive. Nu confunda cu substantivele formate cu sufixul –ma.
	elativ	ryhtymästä	—
	ilativ	ryhtymään	—
	adesiv	ryhtymällä	—
	abesiv	ryhtymättä	—
	instructiv	ryhtymän	ryhdyttämän
IV	nominativ	ryhtyminen
IV	partitiv	ryhtymistä
V²		ryhtymäisillään

Termeni derivați

ryhtyä toimenpiteisiin/ryhtyä toimiin – a trece la acțiune
ryhtyä töihin – a se apuca de treabă
ryhtyä neuvotteluihin – a trece la negocieri
(juridic) ryhtyä varastettuun tavaraan – a intra în posesia bunurilor furate

Sinonime

ryhtyä 1a ● a se apuca de; a lansa; a purcede; a scăpa de ceva; a rezolva ceva; a se apuca de treabă; a se pune pe treabă; (jhk uskaliaaseen) a dărui ceva; a lua măsuri pentru a face ceva; (sens negativ) a se lansa în ceva; a intra în ceva [neplăcut]; a se băga [la/în ceva] ■ (ruveta) börja (jhk med ngt, tekemään jtak göra ngt) (jhk med ngt); sätta i gång (jhk med ngt, tekemään jtak och göra ngt) (jhk med ngt); (jhk hankeeseen) ge sig i kast med ngt; ta itu med ngt; gripa sig verket an; skrida till verket; (jhk uskaliaaseen) ge sig in på ngt; ge sig till att göra ngt; (vars kielteiseen asiaan) inlåta sig på ngt

ryhtyä opiskelemaan ● a începe să studieze ■ börja studera

en ryhdy selostamaan yksityiskohtia ● nu intru în detalii ■ jag tänker inte gå in på några detaljer; jag tänker inte börja redogöra för några detaljer

ryhtyä neuvotteluihin ● a trece la negocieri ■ börja förhandla; inleda förhandlingar

ryhtyä uudelleen neuvotteluihin ● a reîncepe negocierile ■ återuppta förhandlingarna

ryhtyä töihin ● a se apuca de lucru ■ gripa sig verket an; ta itu med arbetet; ge sig i kast med arbetet

ryhtyä tehtävään (toimeen) ● a trece la îndeplinirea unei sarcini ■ ta itu med en uppgift; ge sig i kast med en uppgift; gripa sig verket an; skrida (gå) till verket; (ottaa tehtävä suorittaakseen) åta sig en uppgift; ta på sig en uppgift

ryhtyä toimiin ● a lua măsuri ■ vidta åtgärder

ryhtyä toimenpiteisiin ● a lua măsuri, a acționa, a lua o inițiativă ■ vidta åtgärder

ryhtyä toimenpiteisiin jnk aikaansaamiseksi ● a acționa, a lua o inițiativă pentru a obține ceva ■ vidta åtgärder för att få ngt till stånd

ryhtyä juttusille jkn kanssa ● a intra în vorbă cu cineva ■ börja prata med ngn; ge (slå) sig i samspråk med ngn; (puhek) ge sig i slang med ngn

ryhtyä korjaustöihin ● a începe renovarea ■ börja renovera; sätta i gång och renovera; sätta i gång med renoveringsarbetet

ryhtyä lakkoon ● a începe greva ■ gå i strejk

he ryhtyivät hommiin ● a se apuca de treabă ■ de satte i gång och jobbade; de började jobba; de tog itu med jobbet

nyt ryhdytään hommiin! ● acum ne apucăm de treabă! ■ nu sätter vi i gång!

ryhtyä hoitamaan jtak tehtävää toisen jälkeen ● a purcede să ia o sarcină de la altcineva ■ ta över en uppgift efter ngn

tuollaiseen en ryhdy ● nu mă bag în asta ■ sådant ger jag mig inte in på; (en suostu) sådant ställer jag inte upp på; sådant tänker jag inte inlåta mig på

ryhtyä 1b (ryhtyä jksik)

ryhtyä lehden asiamieheksi ● vrea să devină jurisconsultul ziarului ■ bli ombud för en tidning

hän ryhtyi poliitikoksi ● a intrat în politică; a devenit politician ■ han blev politiker; han gav sig in i politiken; han började syssla med politik

hän ryhtyi keräämään postimerkkejä ● s-a apucat de colecționat timbre poștale ■ han började samla på frimärken

ryhtyä papiksi ● a se face preot ■ bli präst

en ryhdy sisareni kuskiksi ● nu vreau să devin șoferul surorii mele ■ jag tänker inte börja kuska min syster överallt; jag tänker inte ställa upp som privatchaufför åt min syster

joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön (sananl) ● cine intră în joc trebuie să joace ■ den som sig i leken ger, han får leken tåla

ryhtyä 2 (vanh tarttua) ● a apuca; a pune mâna pe ■ gripa

ryhtyä aseisiin ● a pune mâna pe arme ■ gripa till vapen

Tällä viikolla pelataan lottoa, ryhdytkö/tuletko mukaan (haluatko osallistua)? – Săptămâna asta jucăm la loto, te bagi?

DISCUȚII PE TEMĂ

Rektioita: aloittaa, alkaa, ruveta ja ryhtyä

Ohje lyhyesti

Aloittamista ja alkamista tarkoittavilla verbeillä aloittaa, alkaa ja ruveta, ryhtyä on yleiskielessä hieman erilaiset esiintymäehdot. Keskeinen ero näkyy seuraavista esimerkeistä:

aloittaa työ

alkaa työskennellä ~ alkaa työskentelemään

ruveta ~ ryhtyä työskentelemään

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Aloittaa

Aloittaa-verbillä on tekijää tarkoittavana subjektinaan tavallisesti ihminen tai sellainen laite, laitos tms., jonka taustalle voi kuvitella ihmistoimijoita. Aloittamisen kohde esitetään yleensä substantiivi-ilmauksena: aloitan työt ~ työn tekemisen, aloittaa kolumnistina.

Aloitamme kesällä laajennustyöt.

Lääketehtaat aloittavat hiv-lääkkeen valmistuksen.

Lisäksi aloittaa-verbiä näkee joskus käytettävän tehdä– ja tekemään-tyyppisten verbimuotojen kanssa: aloitti suunnitella, aloitan rakentamaan. Tällainen käyttö ei ole yleiskielen suosituksen mukaista.

Yleiskielen suosituksen vastaista käyttöä

Vodkasta tuli merkkituote Suomessa vasta 70-luvun alussa, kun Alko aloitti tehdä Finlandiaansa.
→ – – Alko aloitti Finlandiansa tekemisen.

Meriser aloitti valmistamaan ensimmäisiä itse kehittämiään lvi-tuotteita alihankintana 1970-luvun alussa.
→ Meriser ryhtyi valmistamaan – –.

Alkaa

Alkaa-verbillä on merkitykset ’saada alkunsa’ (Loma alkaa pian) sekä ‘ruveta, ryhtyä’. Jälkimmäisessä merkityksessä se esiintyy tavallisimmin tehdä– (alkaa tehdä) jatekemään-tyyppisten (alkaa tekemään) verbimuotojen kanssa.

Näistä yleiskielen suosituksen mukainen oli pitkään vain alkaa tehdä, mutta nykyään molemmat ovat hyväksyttäviä.

Taitoryhmien harjoitukset alkavat tammikuussa.

Milloin vesiensuojelutoimenpiteitä alettiin tehostaa?

Puhumaan hän alkoi jo alle vuoden ikäisenä.

Työryhmän jäsenet alkavat suunnittelemaan matkan ohjelmaa.

Alkaa-verbiä käytetään joskus myös substantiivin kanssa toiminnan aloittamisen merkityksessä: alamme laajennustyöt pian. Tässä merkityksessä on kuitenkin tavallisempaa käyttää verbiä aloittaa: aloitamme laajennustyöt.

Ruveta ja ryhtyä

Verbit ruveta ja ryhtyä esiintyvät paitsi tekemään-muodon kanssa myös merkityksen ’mihin’, ’millaiseksi’ sisältävien ilmausten kanssa:

Kaksikko ryhtyi tuottamaan ensimmäistä James Bond -elokuvaa.

Ministeri ryhtyi toimiin.

Palkkarenki ryhtyi yrittäjäksi.

Kiinan poliisi rupesi viestimään mikroblogissa.

Rupean yksityiseksi perhepäivähoitajaksi.

Tiesitkö?

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään: murretaustaa

Sekä tyyppi alkaa tekemään että alkaa tehdä esiintyvät murteissa: alkaa tehdä on alkuaan itäinen, alkaa tekemään taas on ollut tavallinen varsinkin pohjoisen murteissa, mutta se on tunnettu myös muualla länsimurteissa.

Monin paikoin alkaa tekemään -rakennetta tavallisempi on kuitenkin ollut ilmaustyyppi ruveta tekemään, joka on osaltaan vaikuttanut myös rakenteen alkaa tekemään leviämiseen.

Oma vaikutuksensa vaihtelun lisääntymiseen on ollut myös muilla samaan tapaan vaihtelevilla verbeillä:

ehtiä levätä ~ lepäämään
ennättää syödä ~ syömään
keritä levätä ~ lepäämään

Suomen kielen lautakunta

Alkaa tekemään -rakennetta pyrittiin runsaan vuosisadan ajan karsimaan varsinkin koululaisten kirjoituksista, mutta rakenne ei kadonnut käytöstä.

Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä-rakenteen rinnalle (2014).

Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä

Suomen kielen lautakunnan suositus 31.1.2014

Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 31. tammikuuta 2014, että rakenne alkaa tekemään, alkaa menemään on hyväksyttävä muoto myös yleiskielessä rakenteen alkaa tehdä, alkaa mennä rinnalla.

Alkaa tehdä– ja alkaa tekemään -muotojen murrelevikkiä voi karkeistaen luonnehtia niin, että alkaa tehdä on taustaltaan itäinen ja alkaa tekemään läntinen. Kuitenkin laajalti länsimurteissa, mm. Satakunnassa, Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla, alkaa-verbin tilalla on useimmiten ollut ruveta-verbi, ja itämurteisiin kuuluvissa kaakkoismurteissa (ympäristöineen) myös käydä-verbi (käydä tekemään). Vahvin alkaa tekemään -muodon asema on ollut Peräpohjolan murteissa. Nykypuhekielessä alkaa tekemään -muoto on levinnyt kaikkialle Suomeen. Yksi syy yleistymiseen saattaa olla se, että murteissa tavallista ruveta-verbiä on jostain syystä ryhdytty karttelemaan, ja ruvetaan tekemään -rakenteen tilalle on vaihtunut alkaa tekemään.

Muoto alkaa tehdä muodostui kielenhuollon ohjeeksi 1800-luvun lopulla. Vielä 1600- ja 1700-luvulla alkaa tekemään -rakenteita käytettiin teksteissä, esim. [Jumala oli] jällens alcanut hänen armons heille osottaman (lue: ”osottamaan”; Biblia 1642). Eräissä 1800-luvun kieliopeissa (mm. Y. Koskinen 1860, A. W. Jahnsson 1871 ja E. N. Setälä 1880) kuitenkin omaksuttiin kanta, jonka mukaan alkaa-verbin yhteyteen kuuluu vain verbin perusmuoto, siis alkaa tehdä. Kieliopeista tämä käsitys levisi kouluopetukseen, jossa sitä on opetettu hyvin tiukasti.

Kielen järjestelmän kannalta alkaa tehdä– ja alkaa tekemään-muodot ovat esimerkki yleisestä ilmiöstä: kahden kutakuinkin samaa merkitsevän muodon vaihtelusta. Vastaavanlaista vaihtelua on vaikkapa ilmauksissa ehtiä tehdä ~ tekemään, saada tai tulla tehdyksi ~ tehtyä ja taivutusmuodoissa omenia ~ omenoita, palvelujen ~ palveluiden ~ palveluitten.

Kieleen ja kielenkäyttöön liittyy kuitenkin aina myös asenteita ja mielipiteitä. Pitkän tradition ja tiukan kouluopetuksen vuoksi alkaa tehdä– ja alkaa tekemään -muotojen sopivuutta koskeva normi on irronnut laajemmasta yhteydestään ja normi ja sen hallinta ovat jopa alkaneet edustaa käsitystä hyvästä kielestä. Siksi normin muuttamiseen on suhtauduttu hyvin tunnepitoisesti.

On kuitenkin myös suuri ja kasvava joukko suomalaisia, joiden mielestä alkaa tekemään -muoto on tyyliltään neutraali. Osa ei ole opetuksesta huolimatta omaksunut kirjoitetun kielen normia – ehkä juuri siksi, että kielen järjestelmän kannalta alkaa tekemään -rakenne on neutraali. Paljon on myös niitä kielenkäyttäjiä, jotka itse käyttävät mieluummin jompaakumpaa muotoa mutta mielessään hyväksyvät myös toisen muodon olemassaolon.

Suomen kielen lautakunnan päätös hyväksyä muodot alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkaisiksi ei tarkoita, että alkaa tehdä -muotoon tottuneen tarvitsisi muuttaa omaa kielenkäyttöään. Kukin voi valita sen muodon, joka hänen kielikorvaansa miellyttää enemmän.

Ilona Herlin: Rohkea on rohkeasti myos hiljaa

Neulehupparissa kahvia litkivä ILONA HERLIN ei ehkä ole mikään suupaltti tai räiskyvä saarnaaja, mutta hän on harvinaisen hyvä tarkkailija. Kuuntelun seurauksena myös mielipiteet tulevat ulos pohdittuina ja raikkaan suorasukaisina.

Reilu vuosi sitten kieliväen vesilasissa alkoi myrsky. Herlin oli julkaissut tutkimuksen ”alkaa tekemään” -sanaparista. Suomen kielen lautakunta järjesti pian äänestyksen, joka päätyi hyväksymään muodon äärimmäisen tiukalla tuloksella 4–3.

Herlinin Tieteiden talolla samasta aiheesta hiljattain pitämä esitelmä päättyi sekin kiivaaseen keskusteluun. Toiset tuntuivat jopa hiiltyvän tutkimustuloksista. Kokenutta tutkijaa reaktiot hämmensivät. Kaikki eivät olleetkaan kielen suhteen yhtä vapaamielisiä kuin omat lähimmät kollegat.

”Kokemus oli suorastaan silmiä avaava. Osalla ihmisistä on kielestä hyvin idealisoitu ajatus, sellainen, että meidän kaikkien pitäisi yhdessä vaalia kieltä muuttumattomana.”

Ajattelutapaa ei tietysti voi tuomita, mutta se on silti vapaamielisestä dosentista hullunkurinen. Kieli muuttuu kulttuurin mukana väistämättä. Esimerkiksi kirjojen sijasta ruutuihin kasvaneet lapset muuttavat varmasti rajusti sitä, miten kieltä käytetään. Herlin kertoo tutkijana vain innostuvansa muutoksista.

”Ihmiset saavat minun puolestani puhua miten haluavat. Mitä enemmän tutkin, sitä liberaalimmaksi muutun.”

Lapsuudenkodissa oli toisin. Porvarisperheessä kielestä oltiin tarkkoja, kotona ei ”alettu tekemään” eikä käytetty sanaa ”nytten”.

”Omia lapsia kiellän vain sanomasta häh”, hän kertoo.

Lisää luettavaa:

Herlin, Ilona: Mitä oikeastaan on alkaminen? – Kielikello 1/2014

Maamies, Sari: Aletaanko tehdä vai tekemään? – Kielikello 2/1999.

Ikola, Osmo: Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista. – Kielikello 2/1984.

Vilppula, Matti: Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”. – Kielikello 2/1984

Miksi, missä ja milloin aletaan tekemään?

Miksi alkaa tekemään?

Nyt saa alkaa tekemään

Alkaa huvittamaan

Alkaa, aloittaa vai ruveta?

KIELENHUOLLON OHJEENA ON 1900-luvun alusta lähtien ollut, että kirjakielessä oikea muoto on alkaa tehdä. Muotoa alkaa tekemään on pidetty murteellisena ja puhekielisenä.

Alkaa tekemään on alun perin ollut suomen länsimurteille ominainen muoto ja alkaa tehdä puolestaan itämurteinen.

Nykyisin alkaa tekemään on kuitenkin levinnyt ja yleistynyt käyttöön kaikkialla Suomessa, Kotimaisten kielten keskus pohtii tiedotteessaan.

Minna-Riitta Luukan mukaan päätös ei silti ole kädenojennus länsimurteille.

SUOMEN KIELEN LAUTAKUNTA kävi asiasta pitkän keskustelun tammikuun lopussa. Sen jälkeen lautakunta päätti, että muoto voidaan katsoa yleiskielessä hyväksytyksi.

KAIKKI ALKAA MENEMÄÄN: Kotus uusi suosituksensa

KIELITAITO

5.2.2014

Kaikki meni! Tai ainakin alkaa menemään: Suomen kielen lautakunta kertoo tänään Runebergin päivänä julkaistussa tiedotteessa päättäneensä 31. tammikuuta, että jatkossa muoto alkaa tekemään voidaan katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi.

Kielenhuollon ohjeena on 1900-luvun alusta ollut, että kirjakielessä oikea muoto on alkaa tehdä. Muotoa alkaa tekemään on pidetty puhekielisenä ja murteellisena.

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin, joka päättää kielenkäyttöä koskevista kysymyksistä.

Huhu käy siis toteen:

Kielitoimiston suosituksista kulkee maailmalla kaikenlaisia huhuja, ja joskus kuulee väitettävän, että alkaa tekemään olisi yleisyytensä vuoksi jo hyväksytty yleiskieleenkin. Tämä luulo on kuitenkin väärä. Suositus on edelleen ennallaan, kirjoitti Kotuksen erikoistutkija Sari Maamies Kielikellossa vuonna 1999.

Viimeksi Suomen kielen lautakunta käsitteli länsimurteista tuttua alkaa tekemään -muotoa vuonna 2004, mutta kirjakieltä koskeva ohje jätettiin ennalleen.

Nyt tilanne on toisin.

Kotuksen mukaan on olemassa suuri ja kasvava joukko suomalaisia, joiden mielestä alkaa tekemään -muoto on tyyliltään neutraali, joten normia päätettiin muuttaa.

„Kouluopetuksesta huolimatta he eivät ole omaksuneet kirjoitetun kielen normia, ja siksi alkaa tekemään -rakenteita näkee jatkuvasti myös huolitelluiksi tarkoitetuissa teksteissä.

Vanhan liiton tehdä alkajat: Onko mikään ennallaan? Onko maailmassa enää järkeä? Pyöriikö J. L. Runeberg haudassaan? (Tuskin, hän kirjoitti ruotsiksi.)

Mutta lakataan murehtimasta siitä, että suomen kielessä on ilmaisuvaihtoehtoja! Ehkä siitä kannattaa jopa alkaa iloita – ja nauttimaan.

Kieli elää.

Alkaa tekemään” pääsi yleiskieleen – HS pysyy nykykäytännössä KOTIMAA 5.2.2014 11:51 Päivitetty: 6.2.2014

Heli Suominen

HELSINGIN SANOMAT

Puhekielisenä pidetty alkaa tekemään -ilmaisu on päässyt hyväksytyksi yleiskielen muodoksi.

Kotimaisten kielten keskus tiedotti asiasta keskiviikkona.

Suomen kielen lautakunta kävi asiasta pitkän keskustelun tammikuun lopussa. Sen jälkeen lautakunta päätti, että muoto voidaan katsoa yleiskielessä hyväksytyksi.

Artikkeliin liittyvät

Blogi: Mä rupeen nyt kasata parrikaadeja 5.2.2014

Asiasta keskusteltiin noin tunti, mutta asia on ollut pohdinnoissa vuosien saatossa useasti, sanoo lautakunnan puheenjohtaja, professori Minna-Riitta Luukka. Päätöksestä äänestettiin.

Uusi suositus otetaan huomioon Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemissa kielenhuollon ohjeissa ja Kielitoimiston sanakirjan tulevissa versioissa.

Helsingin Sanomat ei kuitenkaan aio muuttaa omia ohjeitaan, joissa suositellaan alkaa tehdä -muotoa.

On luonnollista, että kieli muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Vanha hyväksi koettu muoto on lehtikielessä luonteva jatkossakin, HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo.

Emme näe tarvetta muuttaa HS:n kieliohjeistusta tässä vaiheessa.

Kielenhuollon ohjeena on 1900-luvun alusta lähtien ollut, että kirjakielessä oikea muoto on alkaa tehdä. Muotoa alkaa tekemään on pidetty murteellisena ja puhekielisenä.

Alkaa tekemään on alun perin ollut suomen länsimurteille ominainen muoto ja alkaa tehdä puolestaan itämurteinen.

Nykyisin alkaa tekemään on kuitenkin levinnyt ja yleistynyt käyttöön kaikkialla Suomessa, Kotimaisten kielten keskus pohtii tiedotteessaan.

Minna-Riitta Luukan mukaan päätös ei silti ole kädenojennus länsimurteille.

Jos jollekin, tämä on kädenojennus kielenkäytön variaatioille, hän sanoo.

Suomen kielen lautakunnan mukaan molemmat muodot ovat olemassa olevia suomen kielen muotoja, joista suomen kirjakielen kiivaassa kehitysvaiheessa 1800-luvulla vakiinnutettiin kirjakieleen vain toinen.

Kirjoitetun suomen varhaisemmissa vaiheissa 1600- ja 1700-luvulla alkaa tekemään -rakenteita vielä käytettiin, koska kirjakieli perustui länsimurteisiin, keskus kertoo.

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtävä on päättää periaatteellisista ja yleisluonteisista kielenkäyttöä koskevista kysymyksistä.

Korjaus 6.2. kello 22.01: Minna-Riitta Luukka tarkensi torstaina lausuntoaan ja kertoi, että päätöksestä äänestettiin, mutta lopulliseen päätökseen ei jätetty eriäviä mielipiteitä.

Niin se menee, puhekieltä ohjaavat radio/tv-toimittajat omin kielitaidoin tai taidottomuuksin.

Samaa sarjaa on kielimurjonta „saatiin tehtyä” kun pitäisi sanoa „saatiin tehdyksi”. Kolmas yleinen virheellisyys on kaksi passiiviverbiä peräkkäin : „oltiin tehty”, kun pitäisi sanoa „oli tehty”.

Näille kielen perusopeille on oltava jokin raami, mutta nyt on siis annettu epäloogisuuden sotkulle valta määrätä. Mutta kun kaikki kuitataan „tai jotain”, niin ei tässä sitten muuta.

Kyseinen „oltiin tehty” on käytössä kai useimmiten puhekielen ns. monikkopassiivina. Eli esim „me oltiin tehty paljon töitä”, joka siis kirjakielellä kuuluisi „(me) olimme tehneet paljon töitä”.

Kirjakielessä on toki yleensä vain yksi ainoa oikea vaihtoehto, mutta ainakin puhekielen ollessa kyseessä itse ymmärrän hienoisen eron „oli tehty” ja „oltiin tehty” välillä. Esim. „Siellä oltiin tehty” tai „siellä oli tehty” voivat mielestäni sisältää hiukan eri merkityksen. „Oli tehty” kuulostaa jotenkin siltä, että olisi epäselvempää kuka on tehnyt ja milloin, missä „oltiin tehty” taasen mielestäni tuntuu enemmän viittaavan tiettyyn määräisempään porukkaan jonain tarkempana aikana.

En toki tiedä onko tällä oikeasti minkäänlaista kieliopillista perustaa, mutta kunhan tuntuvat vain minulle aavistuksen verran erilaisilta lauseilta.

Voisi mainita, että kirjakielessä on myös muoto „ruveta tekemään”.. Meille opetettiin jo alaluokilla että „alkaa sataa” mutta „rupeaa satamaan”.. Menevätköhän suomen kielen säännöt niin, että kun virheellistä ilmaisua käytetään tarpeeksi paljon tai kauan, niin se muuttuukin oikeaksi, jopa Kotuksen mielestä?

Saapa nähdä koska „viime aikoina / lähiaikoina” parista katoaa „viime aikoina”? Kysyin asiaa 1990-luvulla KIelitoimistosta silloin kun niillä oli vielä maksuton neuvontapalvelu. Sieltä vahvistettiin että ” lähiaikoina, lähivuosina, lähipäivinä” tarkoittaa nimenomaan _tulevaa_ aikaa, lähitulevaisuutta. Menneestä ajasta sanotaan „viime aikoina, viime vuosina ja viime päivinä”: Poikkeuksena „lähihistoria, lähimenneisyys”, joka sinänsä viittaa menneeseen aikaan. Kuitenkin menneistä „lähiajoista” puhutaan varsinkin mediassa aivan surutta ja jopa valtakunnan korkeimmassa johdossa. Rupeaa tippumaan.

Introdus / lisätty 26.11.2017

Actualizat / päivitetty 23.12.2018

Actualizat / päivitetty 1.2.2019

Blogulblog's Blog

Alkaa tehdä vs alkaa tekemään

Alkaa tehdä vs alkaa tekemään

tehdä

Întrebuințare

alkaa

aloittaa

ruveta

ryhtyä

DISCUȚII PE TEMĂ

Rektioita: aloittaa, alkaa, ruveta ja ryhtyä

Partajează asta: