Blogulblog's Blog

Alkaa tehdä vs alkaa tekemään

Alkaa tehdä vs alkaa tekemään

.

.

Fiecare limbă cu durerile ei de cap. Pentru finlandezi, una dintre ele este acordul corect pentru „a începe să facă”. Multe limbi europene au diferite forme verbale pentru diferite faze ale unei acțiuni; acțiune în fază de proiect, acțiune care începe, care este în curs de desfășurare, care este pe terminate sau care tocmai s-a terminat. De regulă și în mare, finlandezii le consideră mai simplu,

  1. acțiune care începe, este în curs, nu este finalizată, nu are un rezultat, se continuă sau se reflectă în viitor și
  2. acțiune împlinită cu rezultat clar, fără continuare sau efect în viitor.

Expresiile în discuție sunt formate din două verbe consecutive care trebuie să se acorde atât gramatical, cât și semantic. Revenind la problema enunțată, străinului i-ar fi absolut egal dacă acordul verbului aloittaa  (alkaa, indicativ prezent, pers. 3-a sg.) s-ar face cu infinitivul I al verbului tehdäalkaa tehdä – începe a face, sau cu ilativul infinitivului III activ, tekemään, alkaa tekemään – începe să facă (mai apropiat de gândirea românească). Nu este, însă, totuna pentru finlandezi. Dezbateri aprinse, luări de poziție, explicații savante de care s-a umplut Internetul. Kielitoimisto, împăciuitor ca în totdeauna, a decis că ambele forme sunt corecte. Nici nu se putea altfel; vorbitorii fac limba și nu limba îi face pe vorbitori. Alkaa tehdä vai alkaa tekemään – nyt vastaa kansa (video)

.

Din punct de vedere istoric, concatenarea verbului aloittaa depinde de geografie: alkaa tehdä (alkaa + infinitiv) era dominantă în dialectele estice și era considerată oficială și corectă, iar alkaa tekemään (alkaa + al treilea infinitiv la ilativ) se folosea în dialectele vestice. Cu toate acestea a devenit standard și cea de a doua formă, deoarece finlandezii au trecut prin mai multe reforme lingvistice în anii 1800, cu scopul de a include caracteristicile estice în limba standard, alkaa + infinitiv, fiind dominantă. Utilizarea vestică a persistat în limbajul colocvial și, până la sfârșitul anilor 1900, a devenit tot mai uzitată, ca și cea estică. În cele din urmă, în februarie 2014, Institutul Limbii Finlandeze a acceptat, oficial, ambele forme.

.

Päivän kielenhuoltouutinen on suomen kielen lautakunnan uusi suositus. Lautakunta päätti viime kokouksessaan (5.2.2014), että myös muoto alkaa tekemään voidaan nykyisin katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi. Aiemmin vain muotoa alkaa tehdä on pidetty yleiskielen normin mukaisena.

Nyt saa alkaa tekemään – Kotimaisten kielten keskus

.

Să disecăm, mai jos, câteva elemente componente ale problemei, după care HyväYstävä decide singur ce formă i se potrivește mai bine. La sfârșitul paginii avem spicuiri din discuțiile pertinente purtate pe această temă.

De remarcat că nu toate programele de prelucrare a textelor, nici Internetul și nici toate fișierele electronice nu s-au adaptat la noua regulă, astfel încât pot apărea situații și sugestii de corectare, într-un sens sau în altul. Aici este importantă poziția cititorului.

.

.

Așa cum am promis mai sus, luăm pe rând în discuție verbele și le analizăm.

.

tehdä

.

tehdä71 (tekeminentekevä ks. myös erikseen)

1. valmistaa, tuottaa, laatia, saada aikaan. Tehdä sukat, taikina. Tehdä ruoka(a). Tehdä [= rakentaa]talo, tie. Tehdä halkoja. Tehdä solmu(ja). Tehdä [= sytyttää] tuli takkaan. Tehdä reikä seinään. Käsin, koneella tehty villapaita. Pääsky teki pesän räystään alle. Kartonkia tekevä kone.

Erik.

a) muuttaa toiseksi t. toisenlaiseksi. Tallista tehty ravintola. Sotaväki tekee pojasta miehen.

b) synnyttää, siittää; ihmisestä vain ark.Kissa teki viisi pentua. Tehdä poikasia. Tehdä lapsia. Teki lapsen  naapurin tytölle.

c) vars. kasveista: tuottaa, kukkia, versoa. Puu, joka tekee runsaasti omenaa, omenia. Koivut tekevät jo lehteä.

d) ark.(vars. paljon) rahan ansaitsemisesta. Teki keksinnöllä paljon rahaa. Lähti rapakon taakse rahaa tekemään.

e) laatia kirjoitus, (asia)kirja, taideteos tms. Tekemäni oppikirja. Tehdä merkintä rekisteriin. Tehdä muistiinpanoja. Tehdä vekseli kirjoittaa vekseli; ottaa vekselilaina. Tehdä näytelmään musiikki, lavastus. Kuka  tuon taulun on tehnyt?

f) lyhyehkön (us. kantaa ottavan) lausuman tms. suullisesta t. kirjallisesta esittämisestä. Tehdä kysymyksiä,  kantelu. Tehdä huomautus, ehdotus, tunnustus, valitus, tarjous.

g) (ruumiin)liikkeen suorittamisesta. Tehdä kuperkeikka. Tehdä asento. Teki kiivaita eleitä käsillään. Tehdä  ristinmerkki. Teki mutkia juostessaan. Tehdä kunniaa.

h) ulostamisesta, virtsaamisesta. Tehdä tarpeensa. Tehdä alleen, housuihinsa.

2. suorittaa, toteuttaa, panna toimeen. Tehdä työ loppuun, valmiiksi. Tehdä matka. Teimme retken Tampereelle. Tehdä matkaa, taivalta matkata, taivaltaa, kulkea. Tehdä ruumiinavaus, leikkaus. Helpommin sanottu kuin tehty. Tehty, mikä tehty, tehtyä ei saa tekemättömäksi. Niin huono, ettei siitä saa kunnollista tekemälläkään vaikka kuinka yrittäisi. Liittoutuneiden tekemä maihinnousu. Tehdä rikos. Tehdä palvelus jklle. Teki poikkeuksen ja suostui lainaamaan rahaa. Tehdä ostoksia. Tehdä lahjoitus. Meidän on tehtävä parannus. Tehdä tyhmyyksiä. Nytpä tempun teit! Mitä aiot tehdä [= puuhata]illalla? Tee asialle jotain! Minkäpä teit [= ei muutakaan voinut], piti antaa periksi. Tehdä loppu jstak lopettaa jk.

Erik.

a) jnk tuloksen saavuttamisesta. Teki maailmanennätyksen, loistavan tuloksen. Tehdä maali. Tehdä voittoa,  tappiota ks. voitto, tappio.Hän on tehnyt hyvää tulosta ks. tulos. Lääke teki tehtävänsä ja potilas parani.

b) velvollisuutensa täyttämisestä tms. Tehdä velvollisuutensa. Tehdä tehtävänsä. Teki voitavansa, kaikkensa, parhaansa asian hyväksi, puolesta.

c) sopimuksen tms. aikaansaamisesta, solmia, päättää. Tehdä sopimus, sovinto. Tehdä rauha. Tehdä kauppa,  kaupat. Tehdä myönnytyksiä jklle.

d) aisti- t. ajatustoiminnasta. Tehdä havainto, keksintö. Tehdä päätelmiä. Päätöksen tekeminen. Tehdä suunnitelma, laskelmia. Tehdä ero eri asioiden välillä.

e) jnk vaikutelman tms. aiheuttamista, vaikuttamista tarkoittavissa ilmauksissa. Elokuva teki voimakkaan  vaikutuksen yleisöön. Yritti tehdä vaikutuksen tyttöön. Teki älykkään vaikutuksen. Jk tekee hyvän  säväyksenks. säväys. Jk tekee hyvin kauppansa ks.kauppa 3.

3. työskentelystä. Tehdä työtä, ylitöitä. Tehdä pitkiä päiviä.

4. ilmaisemassa jnk toiminnan t. tapahtuman meneillään t. tapahtumaisillaan olemista. Tehdä kuolemaa. Vieraat tekivät lähtöä. Uusi aikakausi teki tuloaan.

5. saada aikaan, aiheuttaa. Tehdä hyvää, pahaa, selvää, puhdasta jälkeäks. jälki 2. erik. b. Tehdä syntiä. Tehdä vastarintaa. Jk teki tenän, tenää. Sade teki haittaa, hallaa, tuhoa viljalle. Tuli teki tuhojaan rakennuksessa. Mitä sinä sillä tiedolla teet? Tuolla romulla ei enää tee mitään. Tehdä jtak selväksi ks. selvä 1.c. Tehdä selvä(ä) jstak ks. selvä 9. Teki tiukkaa [= aiheutti hankaluuksia, oli vaikeaa] saada rahat kokoon. Voitti ottelun, eikä tehnyt heikkoakaan ollut vaikeatakaan. Tehdä tyhjäksi jkn aikeet. Tehdä välit selväksi [= selvittää välit] jkn kanssa. Vasta tammikuussa teki talven. Ei yksi pääsky kesää tee [ks. pääsky] SL. Ei tee mitään [= ei haittaa], vaikka vähän myöhästyisit. Tehdä [= ottaa] velkaa. Tehdä tuttavuutta jkn kanssa. Tehdä historiaa vaikuttaa käänteentekevästi, merkittävästi.

6. antaa, suoda, sallia. Tehdä tilaa, tietä jklle. Hän teki minulle seuraa. Tehdä oikeutta jklle. Siinä hänelle tehtiin suurta vääryyttä, suuri vääryys.

7. fyysisen t. psyykkisen tuntemuksen tuottamisesta; tuntua. Jk tekee pahaa, hyvää, huonoa. Isku teki kipeää. Kirkas valo tekee pahaa silmille tuntuu silmissä epämiellyttävältä. Veren näkeminen teki häijyä. Minun tekee pahaa [= minusta tuntuu pahalta]ajatella sitä. Nyt tekisi sauna hyvää, terää. Minun teki mieli lyödä. Mieleni tekisi suklaata. Hänen teki mieli, mielensä tulla mukaan.

8. kohdistaa jkhun t. jhk vahingoittavia tm. kielteisiä toimia. Tehdä pilaa, pilkkaa jksta, jstak. On aina toisille kiusaa tekemässä. Kärkäs tekemään pahaa. Tehdä jku naurunalaiseksi. Teki itsestään narrin käyttäytyi narrimaisesti.

9. väittää t. uskotella jtak jksik, esittää jk tietyssä valossa. Tehdä kärpäsestä härkänen suurennella, liioitella jtak asiaa. Tehdä numero jstak asiasta paisutella, liioitella. Tehdä asiaa naapuriin käydä naapurissa jnk tekosyyn varjolla. (Tekemällä) tehty teennäinen, epäaito; väkinäinen; teeskennelty. Tekemällä tehtyä viihdettä. Tehtyä miehekkyyttä.

Kuv. Tehdä tikusta asiaa ks. tikku.

10. toimia, menetellä, käyttäytyä. Tehdä oikein, väärin, viisaasti, tiprästi. Tehdä jklle mieliksi. Teen mitä itse tahdon. Tee kuten muutkin, jätä asia sikseen. Mies ei tee muuta kuin valittaa.

11. korvaamassa muita verbejä.

a) olla-verbin sijasta. Kohta, jossa tie tekee mutkan jossa tiessä on mutka.

b) korvaamassa edellä mainittua verbiä; muun kuin toimintaa ilmaisevan verbin yhteydessä paremmin toisin.  Hän lähti tiehensä, ja niin tein minäkin. En pidä juttua totena, niin kuin sinä näytät tekevän paremmin: niin kuin sinä (näytät pitävän).

12. ark.olla yhteensä; maksaa. Kaksi plus kolme tekee viisi. Paljonkos se tekisi käteisellä?

.

tehdä

Din proto-finicul *tektäk, din proto-fino-ugricul *teke-, care este cognatul împrumutului din proto-indo-europeanul*dʰeh („a pune”, „a face”).

Cognatul fino-ugric include tegema din estonă, dahkat din sámi de nord și tesz din ungară.

Cognatele indo-europene includ greaca veche τίθημι (títhēmi), sanskrita दधाति (dádhāti), engleza veche dōn (englză do), latină faciō (franceză faire, spaniolă hacer, română a face), irlandeza veche dorat (irlandeză déan), slavona bisericească veche дѣти (děti).

Pronunție

  • IPA(avain): /ˈtehdæˣ/
  • Despărțire în silabe: teh‧dä

tehdä

1. (tranzitiv) a face, a executa

Mitä sinä teet? – Ce faci?

Meidän täytyy tehdä biopsia selvittääksemme oireiden syyn. – Trebuie să facem o biopsie ca să vedem despre ce e vorba.

2. (tranzitiv) a face, a fabrica, a pregăti

Tein äidilleni kakun.– Am făcut o prăjitură pentru mama.

3. (tranzitiv) a face, a comite (o crimă, un păcat, o greșeală)

tehdä itsemurha ― a se sinucude

tehdä rikos ― a face o crimă

tehdä virhe ― a face o greșeală

tehdä koe, ~ testi ― a face o probă

tehdä huorin ― a comite un adulter

4. (tranzitiv) a face (pe cineva: acuzativ, adjectiv: translativ sau pe cineva: elativ, nume gramatical: acuzativ)

Hän teki minut iloiseksi. – M-a făcut fericit.

He tekivät minusta presidentin. – M-au numit președinte.

5. (tranzitiv) a face, a costa

Se tekee viisikymmentäyhdeksän euroa. – Asta face 59 de euro.

Notă

Structura elativ + acuzativ poate fi, de asemenea, utilizată atunci când descrie rezultatul final cu un adjectiv, dar structura acuzativ + translativ poate, foarte adesea, să nu sune fluent atunci când descrie rezultatul final cu un substantiv. Această distincție este foarte bine stabilită și este de preferat să se țină cont de ea, deși uneori există o anumită fluctuație atunci când se descrie rezultatul cu un adjectiv.

.

Conjugarea lui tehdä (Kotus tip 71/nähdä, alternanța k-ø )
Modul indicativ
Timpul prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. teen en tee 1-a sing. olen tehnyt en ole tehnyt
2-a sing. teet et tee 2-a sing. olet tehnyt et ole tehnyt
3-a sing. tekee ei tee 3-a sing. on tehnyt ei ole tehnyt
1-a plur. teemme emme tee 1-a plur. olemme tehneet emme ole tehneet
2-a plur. teette ette tee 2-a plur. olette tehneet ette ole tehneet
3-a plur. tekevät eivät tee 3-a plur. ovat tehneet eivät ole tehneet
pasiv tehdään ei tehdä pasiv on tehty ei ole tehty
Timpul trecut maimulltcaperfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. tein en tehnyt 1-a sing. olin tehnyt en ollut tehnyt
2-a sing. teit et tehnyt 2-a sing. olit tehnyt et ollut tehnyt
3-a sing. teki ei tehnyt 3-a sing. oli tehnyt ei ollut tehnyt
1-a plur. teimme emme tehneet 1-a plur. olimme tehneet emme olleet tehneet
2-a plur. teitte ette tehneet 2-a plur. olitte tehneet ette olleet tehneet
3-a plur. tekivät eivät tehneet 3-a plur. olivat tehneet eivät olleet tehneet
pasiv tehtiin ei tehty pasiv oli tehty ei ollut tehty
Modul condițional
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. tekisin en tekisi 1-a sing. olisin tehnyt en olisi tehnyt
2-a sing. tekisit et tekisi 2-a sing. olisit tehnyt et olisi tehnyt
3-a sing. tekisi ei tekisi 3-a sing. olisi tehnyt ei olisi tehnyt
1-a plur. tekisimme emme tekisi 1-a plur. olisimme tehneet emme olisi tehneet
2-a plur. tekisitte ette tekisi 2-a plur. olisitte tehneet ette olisi tehneet
3-a plur. tekisivät eivät tekisi 3-a plur. olisivat tehneet eivät olisi tehneet
pasiv tehtäisiin ei tehtäisi pasiv olisi tehty ei olisi tehty
Modul imperativ
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. 1-a sing.
2-a sing. tee älä tee 2-a sing. ole tehnyt älä ole tehnyt
3-a sing. tehköön älköön tehkö 3-a sing. olkoon tehnyt älköön olko tehnyt
1-a plur. tehkäämme älkäämme tehkö 1-a plur. olkaamme tehneet älkäämme olko tehneet
2-a plur. tehkää älkää tehkö 2-a plur. olkaa tehneet älkää olko tehneet
3-a plur. tehkööt älkööt tehkö 3-a plur. olkoot tehneet älkööt olko tehneet
pasiv tehtäköön älköön tehtäkö pasiv olkoon tehty älköön olko tehty
Modul potențial
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. tehnen en tehne 1-a sing. lienen tehnyt en liene tehnyt
2-a sing. tehnet et tehne 2-a sing. lienet tehnyt et liene tehnyt
3-a sing. tehnee ei tehne 3-a sing. lienee tehnyt ei liene tehnyt
1-a plur. tehnemme emme tehne 1-a plur. lienemme tehneet emme liene tehneet
2-a plur. tehnette ette tehne 2-a plur. lienette tehneet ette liene tehneet
3-a plur. tehnevät eivät tehne 3-a plur. lienevät tehneet eivät liene tehneet
pasiv tehtäneen ei tehtäne pasiv lienee tehty ei liene tehty
Forme nominale
infinitive participii
activ pasiv activ pasiv
I tehdä prezent tekevä tehtävä
I lung2 tehdäkseen trecut tehnyt tehty
II inesiv1 tehdessä tehtäessä agent1, 3 tekemä
instructiv tehden negativ tekemätön
III inesiv tekemässä 1) De obicei, cu sufix posesiv.
2) Folosit numai cu un sufix posesiv; aceasta este forma pentru persoana a 3-a singular și a 3-a plural.
3) Nu există în cazul verbelor intranzitive. Nu confunda cu substantivele formate cu sufixul –ma.
elativ tekemästä
ilativ tekemään
adesiv tekemällä
abesiv tekemättä
instructiv tekemän tehtämän
IV nominativ tekeminen
partitiv tekemistä
V2 tekemäisillään

.

Sinonime

.

Întrebuințare

  • (a face, a prepara): valmistaa
  • (a ține, a conduce): pitää
  • (a costa, to plăti): maksaa

Termeni derivați

  • tehdä + un nume propriu la nominativ plural (colocvial): a face ca …

Hän teki Nykäset ja alkoi ryypätä. – A făcut ca Nykänen și i-a dat înainte cu paharul.

  • tehdä ero (+ genitiv + välille): a face o distincție între ceva și altceva
  • tehdä hallaa + alativ: a leza pe cineva
  • tehdä heinää: a face fânul
  • tehdä historiaa: a rămâne în istorie
  • (colocvial): tehdä housuihinsa: a face pe el
  • (unipersoanaal): tehkee pahaa: genitiv + 3-a-pers. sg. + huonoa + infinitive: mă simt prost

Minun tekee pahaa ajatellakin sitä. – Mi se face rău doar la gândul că …

  •  (Biblic): tehdä huorin: a precurvi; a curvăsări
  • tehdä hyvä vaikutelma + ilativ: a face impresie bună
  • (unipersoanaal): tehkee hyvää: genitive + 3-a-pers. sg. + hyvääinfinitive: mă sint bine

Minun tekee hyvää ajatella sitä. – Mă simt bine la gândul că …

  • tehdä iso numero + elativ: a face mare caz de ceva
  • tehdä itsensä ymmärretyksi: a se face înțeles
  • tehdä mieliksi + allative: a se face plăcut
  • tehdä mieli: a avea poftă de; a-i plăcea ceva
  • tehdä jonkun tahto: a se supune cuiva
  • (sport): tehdä juoksu: a alerga
  • tehdä kaikkensa: a face tot posibilul; a face tot ce-i stă în putință
  • tehdä kanne + elativ: a da în judecată pe cineva; a deschide un proces
  • tehdä kantelu + elativ: a se plânge; a reclama
  • tehdä kauppansa: a vinde cu folos; a avea succes la vânzare
  • tehdä kaupat: a încheia o afacere
  • tehdä kuolemaa: a muri; a fi pe moarte
  • tehdä kärpäsestä härkänen: a face din țânțar, armăsar
  • tehdä loppu + elativ: a pune capăt
  • tehdä oikeutta + allative: a fcae dreptate
  • tehdä palvelus + allative: a face o favoare
  • tehdä parannus: a se căi; a se îndrepta; a porni pe calea cea bună
  • tehdä parhaansa: a face tot posibilul
  • tehdä ristinmerkki: a-și face cruce
  • tehdä selkoa + elativ: a relata ceva; a raporta
  • tehdä selväksi: a lămuri; a clarifica
  • tehdä sopimus: a face o înțelegere, un contract
  • tehdä sovinto: a face pace; a reconcilia
  • tehdä tarpeensa: a-și face nevoile
  • tehdä tiliä + elativ: a face o socoteală
  • tehdä työtä käskettyä: a face ce i s-a poruncit; a urma instrucțiunile
  • tehdä täyskäännös: a-și schimba părerea; a face stânga-mprejur; a răsturna o situație
  • tehdä vastarintaa: a rezista; a se opune
  • tehdä voitavansa: a face tot ce poate
  • adjective: teennäinen
  • nume gramatical: teelmä, teennös, tehdas, tehtävä, tekeletekijäteko
  • verbe: frecventativ teeskellä, momentan tekaista, factitiv teettääreflexiv tekeytyä
  • adverb: tekeillä

.

tehdä 1 ● a face; a produce, a fabrica, a construi; a confecționa; a prepara, a pregăti, a găti; a pune în ordine; a elabora, a alcătui, a întocmi, a redacta ■ göra; (valmistaa) tillverka; framställa; förfärdiga; (ruokaa) laga, tillreda; (laatia) utarbeta

tehdä talo ● a construi o casă ■ bygga ett hus

tehdä tuli takkaan ● a aprinde focul în sobă ■ göra upp (tända) eld i spisen

tehdä reikä seinään ● a face o gaură în perete ■ göra (ta upp) ett hål i en vägg

tehdä ruokaa (ruoanlaitosta) ● a face mâncare ■ laga mat

käsin tehty ● făcut manual, de mână ■ handgjord

koneella tehty ● făcut de mașină ■ maskintillverkad

hän teki artikkelista liian pitkän ● a făcut articolul prea lung ■ han gjorde artikeln för lång

pääsky teki pesän räystään alle ● rândunica și-a făcut cuibul sub streașină [jgheab] ■ svalan byggde bo under takskägget

tekemällä tehty selitys (sanonta) ● explicație ticluită ■ en krystad förklaring; en [lång]sökt förklaring

.

tehdä 2 (muuttaa toiseksi t. toisenlaiseksi) ● a reface, a reclădi, a transforma, a modifica ■ göra om; (rakentamisesta) bygga om; (muuntaa) omvandla

tallista tehtiin ravintola ● s-a făcut din grajd, restaurant ■ stallet gjordes om (byggdes om, omvandlades) till restaurang

tytöstä tehtiin maisteri ● fata a devenit magistru ■ flickan blev magister

sotaväki tekee pojista miehiä ● armata face din băieți bărbați ■ armén gör karlar av pojkar

.

tehdä 3a (synnyttää – a da naștere)

tehdä poikasia ● a face copii ■ få ungar

tehdä lapsia ● a face copii; a aduce pe lume copii ■ skaffa barn; sätta barn till världen; (saada lapsia) få barn

hän teki tytölle lapsen ● i-a făcut fetei un copil ■ han gjorde flickan med barn; (puhek) han gjorde flickan på smällen (på tjocken)

.

tehdä 3b (vars kasveista – despre plante)

puu teki runsaasti omenaa ● pomul a făcut multe mere, a făcut mere din abundență ■ trädet fick mycket äpplen

koivut tekevät jo lehteä ● mestecenii au dat frunze ■ björkarna håller redan på att slå ut (få löv, lövas)

.

tehdä 3c (kirjoittaa)

tehdä oppikirja ● a redacta un manual ■ skriva (utarbeta) en lärobok

tehdä muistiinpanoja, tehdä merkintöjä ● a face însemnări; a a lua note, notițe ■ göra anteckningar

kuka tuon taulun on tehnyt? ● cine a facut tabloul acela? ■ vem har gjort (målat) den där tavlan?

.

tehdä 3d (kysymyksen tms. esittämisestä)

tehdä kysymys ● a întreba; a pune o întrebare ■ ställa en fråga

tehdä kysymyksiä ● a pune întrebări; a veni cu întrebări ■ ställa frågor; framställa frågor; framkasta frågor; (vars puhek myös) komma med frågor

.

tehdä 3e (jnk tuloksen saavuttamisesta)

hän sai sen tehdyksi parissa minuutissa ● l-a făcut/reparat în câteva minute ■ han fick det gjort på ett par minuter; (puhek) han fixade det på ett par minuter

tehdä voittoa ● a învinge ■ gå med vinst

hän on tehnyt hyvää tulosta ● a obținut un rezultat bun ■ han har gjort ett bra resultat; (puhek) han har gjort bra ifrån sig

lääke teki tehtävänsä ja potilas parani ● medicamentul și-a făcut efectul și pacientul s-a înzdrăvenit ■ medicinen gjorde (hade) verkan och patienten blev frisk

.

tehdä 3f (velvollisuutensa täyttämisestä tms.)

tehdä tehtävänsä ● a-și face datoria ■ fylla sin uppgift

tehdä voitavansa ● a face tot posibilul ■ göra vad man kan

tehdä kaikkensa ● a face totul; a face tot posibilul ■ göra sitt yttersta

.

tehdä 3g (sopimuksen tms. aikaansaamisesta)

tehdä sopimus ● a face un contract, acord, convenție, arnjament, înțelegere ■ ingå (sluta) ett avtal; göra en överenskommelse; skriva (sluta) ett kontrakt

tehdä myönnytyksiä jklle ● a face concesii cuiva ■ göra eftergifter för ngn

.

tehdä 3h (aistitoiminnasta t. ajatustoiminnasta)

tehdä havainto ● a face o observație, o remarcă ■ göra en iakttagelse

tehdä päätelmiä ● a lua decizii ■ dra slutsatser

tehdä päätös ● a lua o decizie ■ fatta ett beslut; besluta; ta ett beslut

tehdä suunnitelmia ● a planifica ■ göra upp planer; planera

tehdä munaus ● a face o gafă, o greșeală ■ begå (göra) en tabbe

tehdä koe ● a face o probă, un experiment ■ göra (genomföra) ett experiment

tehdä ero eri asioiden välillä ● a face diferență între anume lucruri ■ göra skillnad på olika saker; skilja på olika saker

.

tehdä 3i (vaikutelman tms. aiheuttamisesta)

tehdä vaikutus jhk ● a face impresie cuiva ■ göra intryck på ngn

hän yritti tehdä vaikutuksen tyttöön ● a încercat să-i facă fetei impresie ■ han försökte göra intryck på flickan; han lade an på flickan

.

tehdä 3j (ruumiinliikkeen suorittamisesta)

hän teki mutkia juostessaan ● a alergat în zigzag ■ han sprang i sicksack

.

tehdä 3k (rahan ansaitsemisesta)

tehdä rahaa ● a câștiga bani; a face bani ■ tjäna pengar; (puhek) tjäna klöver (stålar, kovan)

.

tehdä 3l (ulostamisesta, virtsaamisesta)

tehdä tarpeensa ● a-și face nevoile ■ uträtta sina behov

tehdä alleen ● a face pe el; a face în pantaloni; a se căca pe el, a se pișa pe el ■ (ulostamisesta) baja (bajsa) på sig; (suomr) kacka ner sig; (virtsaamisesta) kissa på (suomr myös: ner) sig; göra på sig

.

tehdä 4 ● a face; a comite; a executa, a îndeplini, a efectua; a întreprinde, a proceda ■ (suorittaa) göra; (rikos tms.) begå; (toteuttaa) genomföra ngt; företa; (päätöksistä tms.) fatta; (suorittaa) utföra

tehdä loppuun ● a termina, a duce până la capăt ■ slutföra

tehdä tilaa jklle ● a face loc cuiva ■ bereda plats för ngn

tehdä matka ● a face o călătorie ■ göra en resa; företa en resa; resa

tehdä vierailu jkn luo ● a face o vizită cuiva, la cineva ■ göra ett besök hos ngn; avlägga ett besök hos ngn

teimme retken Tampereelle ● am făcut o excursie la Tampere ■ vi gjorde en utfärd till Tammerfors

se on niin huono, ettei siitä saa kunnollista tekemälläkään ● e așa de prost, stricat că nu-i poți face nimic, oricât te-ai strădui ■ den är så dålig att det är omöjligt att få fason på den [hur man än försöker]

liittoutuneiden tekemä maihinnousu ● aliații au debarcat ■ de allierades landstigning

tehdä itsemurha ● a se sinucide; a-și lua viața ■ begå självmord; (puhek) ta livet av sig; ta sitt [eget] liv

tehdä rikos ● a comite un delict, o crimă ■ begå ett brott; föröva ett brott

tehdä rauha ● a face pace ■ sluta fred

tehdä palvelus jklle ● a face un serviciu cuiva ■ göra ngn en tjänst

mitä aiot tehdä illalla? ● ce-ai de gând să faci deseară? ■ vad tänker du göra i kväll? vad har du för planer för i kväll?

tee asialle jotain ● fă-i ceva ■ gör något åt det hela

minkäpä teit, piti antaa periksi ● trebuie să renunți la ceea ce ai făcut ■ där var det bara att ge med sig

tehdä loppu jstak ● a pune punct la ceva; a înceta ■ göra slut på ngt; sätta punkt för ngt; (puhek myös) sätta p för ngt

helpommin sanottu kuin tehty (sananp) ● ușor de spus, greu de făcut ■ lättare sagt än gjort

tehty, mikä tehty ● ce-a fost, a fost; ≈ mortul de la groapă nu se mai întoarce (proverb) ■ gjort är gjort; gjort kan inte göras ogjort

tehtyä ei saa tekemättömäksi ● ce-a fost, a fost; ≈ mortul de la groapă nu se mai întoarce (proverb) ■ gjort kan inte göras ogjort; gjort är gjort

.

tehdä 5 (työskentelystä)

tehdä työtä ● a munci, a lucra ■ arbeta; (puhek) jobba

ottaa tehdäkseen jtak ● a se angja să facă ceva ■ åta (ta på) sig att göra ngt

tehdä ylitöitä ● a lucra peste program, a face ore suplimerntare ■ arbeta på övertid; arbeta (jobba) över; jobba övertid

hän tekee pitkiä päiviä ● muncește din zori și până-n seară ■ han har långa dagar

tehdä pitkiä päiviä ● a munci din zori și până-n seară ■ ha långa arbetsdagar

.

tehdä 6 (meneillään t. tapahtumaisillaan olemista) – a fi pe punctul de a …; a fi pe cale să …

tehdä kuolemaa ● a fi pe moarte; a muri ■ vara döende; ligga för döden

vieraat tekivät lähtöä ● oaspții se pregăteau să plece ■ gästerna höll på att bryta upp

uusi aikakausi teki tuloaan ● o nouă perioadă își făcea intrarea ■ en ny tid höll på att bryta in

tehdä tuloaan ● a fi în drum spre; a fi pe drum să vină; a fi aproape ■ vara på väg; (ylät) vara i annalkande; (suomr myös) vara på kommande

.

tehdä 7a (saada aikaan)

tehdä vastarintaa ● a se opune ■ göra motstånd; sätta sig till motvärn

tehdä haittaa jllek ● a leza pe cineva ■ göra (ylät: anställa) skada på ngt

teki tiukkaa saada rahat kokoon ● a fost greu să adun banii ■ det var svårt att få ihop pengarna

hän voitti ottelun, eikä tehnyt heikkoakaan ● a câștigat meciul fără greutate ■ han vann matchen lekande lätt; han vann matchen som han ville

tehdä välit selväksi jkn kanssa ● a clarifica relațiile cu cineva ■ göra upp med ngn

vasta tammikuussa teki talven ● iarna a venit abia în ianuarie ■ först i januari blev det vinter

ei tee mitään, vaikka myöhästyisit ● nu-i nimic, chiar dacă întârzii ■ det gör inget om du kommer för sent; det är inte hela världen om du kommer för sent

tehdä tuttavuutta jkn kanssa ● a face cunoștință cu cineva; a lega relații cu cineva ■ bekanta sig med ngn; stifta bekantskap med ngn; lära känna ngn

tehdä historiaa ● a rămâne în istorie ■ skriva historia

.

tehdä 7b (olla käänteentekevä) ● a fi epocal ■ vara epokgörande

.

tehdä 7c (antaa)

hän teki minulle seuraa ● mi-a ținut companie ■ han höll mig sällskap; (liikuttaessa) han gjorde sällskap med mig; han slog följe med mig

siinä hänelle tehtiin suurta vääryyttä ● atunci ți s-a făcut o mare nedreptate ■ på den punkten skedde honom en stor orätt

.

tehdä 7d (fyysisen t. psyykkisen tuntemuksen tuottamisesta)

tehdä jklle hyvää ● a face bine cuiva ■ göra ngn gott; vara välgörande för ngn

tehdä jklle pahaa ● a face rău cuiva ■ göra ngn illa; vara skadlig för ngn; skada ngn

minkäs teet? ● ce să-i faci? n-ai ce-i face ■ vad gör man? det kan inte hjälpas

mitä minun on tehtävä? ● ce să fac? ce să mă fac? ce-am să fac? ce e de făcut? ■ vad skall jag göra? (epätoivoisesti) vad skall jag ta mig till?

onko sille mitään tehtävissä? ● poți să-i faci ceva? ai mai putea să-i faci ceva? ■ går det att göra något åt det?

minun tekee pahaa ajatella sitä ● mi se face rău doar să mă gândesc la asta ■ jag mår illa när jag tänker på det

nyt tekisi kahvi hyvää ● acum ar fi bună o cafea ■ nu skulle det vara gott med en kopp kaffe; (puhek) nu skulle det sitta bra med en kopp kaffe

nyt tekisi sauna hyvää ● acum ar fi bună o saună ■ nu skulle det kännas skönt (sitta bra) med bastu

se teki hänelle hyvää ● i-a făcut bine ■ det gjorde honom gott

se teki hyvää vatsalle ● face bine la stomac ■ det gjorde gott för magen; det var välgörande för magen

veren näkeminen teki häijyä ● a fost neplăcut să văd sânge ■ det var otäckt att se blodet

minun teki mieli lyödä häntä ● îmi venea să-l bat ■ jag hade lust att slå honom

.

tehdä 7e (kohdistaa jhk kielteisiä toimia)

tehdä pilaa jstak ● a face o farsă, o glumă cuiva ■ skämta om ngt

tehdä pilkkaa jstak ● a-și bate joc de cineva ■ driva med ngt

tehdä kiusaa jklle ● a tachina, a zeflemisi pe cineva ■ retas med ngn

hän on kärkäs tekemään pahaa ● este predispus să facă rău ■ han är mycket för att göra ofog

tehdä jku naurunalaiseksi ● a face pe cineva de râs ■ göra ngn till åtlöje

hän teki itsestään narrin ● s-a făcut singur de râs ■ han gjorde sig till åtlöje

.

tehdä 8 (väittää, uskotella)

tehdä iso numero jstak asiasta ● a face mare caz de ceva ■ göra ett [stort] nummer av ngt

tehdä asiaa naapuriin ● a găsi un pretext să se ducă la vecin ■ göra sig ärende till grannen

tehtyä miehekkyyttä ● a se da bărbat ■ spelad (låtsad) manlighet

tehdä kärpäsestä härkänen (kuv) ● a face din țânțar armăsar ■ göra en höna av en fjäder

.

tehdä 9 ● a face; a acționa, a se comporta; a acționa; a continua ■ (toimia) göra; handla; agera; (menetellä) gå till väga; (käyttäytyä) bete sig; bära sig åt

olla tekemässä jtak ● a fi pe cale să facă ceva ■ hålla på med ngt

tehdä oikein ● a proceda corect ■ göra (handla) rätt; (menetellä) gå rätt till väga

tekisit viisaasti, jos tulisit ● ar fi înțelept să vii ■ du skulle göra klokt i att komma

teit oikein kun tulit ● ai făcut bine c-ai venit ■ du gjorde rätt i att komma; du gjorde rätt som kom; det var rätt [gjort] av dig att komma

teit oikein kun menit sinne ● ai făcut bine că te-ai dus acolo ■ du gjorde rätt i att gå dit; det var rätt av dig att gå dit

tehdä jklle mieliksi ● a face pe placul cuiva ■ vara ngn till lags

minulla on paljon tekemistä ● am multe de făcut ■ jag har mycket att göra; (puhek) jag har mycket att stå i med

teen mitä itse tahdon ● fac ce vreau ■ jag gör som jag [själv] vill

hänestä tehtiin syntipukki ● l-au făcut țap ispășitor ■ han gjordes till syndabock

älä tee sitä enää! ● să nu mai faci asta! ■ gör inte om det! gör det inte i fortsättningen!

näin tehtiin siihen aikaan ● așa se făcea la vremea aceea ■ så gick det till på den tiden; så gjorde man på den tiden

.

tehdä 10a (korvaamassa muuta verbiä)

kohta, jossa tie tekee mutkan ● locul unde drumul face o curbă ■ stället där vägen kröker sig (gör en krök)

.

tehdä 10b (korvaamassa edellä mainittua verbiä)

hän lähti tiehensä, ja niin tein minäkin ● el și-a văzut de drum și tot așa am făcut și eu ■ han gick sin väg och det gjorde jag också

en pidä juttua totena, niin kuin sinä näytät tekevän ● nu cred treaba ca fiind adevărata, așa cum o crezi tu ■ jag tror inte det stämmer, vilket (puhek: som) du tycks göra (tro)

.

tehdä 11 ● a face; a costa ■ (puhek): (olla yhteensä) göra; (maksaa) bli

kaksi plus kolme tekee viisi ● doi și cu trei fac cinci ■ två plus tre är (gör) fem

paljonkos tämä tekisi käteisellä? ● cât face/costă asta? ■ hur mycket blir det här?

.

.

Următorii doi termeni, alkaa și aloittaa sunt, de fapt, unul și același verb, doar că cel de al doilea este forma cauzativă a primului. O regulă empirică s-ar putea obține de la substantivele legate de vrebele: alku – început și aloite – intenție, inițiativă, propunere. Dacă verbul care urmează este mai concret, presupune un început clar – alku, se cere verbul alkaa. Dacă, dimpotrivă, pare a fi mai abstract, nu are un început clar, sugerează o desfășurare, presupune o intenție de efectuare – aloite, atunci se cere aloittaa. Nu e o regulă, nu e strictă, este doar o sugestie.

.

alkaa

.

alkaa56*D (alkaen ks. erikseen)

  1. saada alkunsa, lähteä t. päästä alkuun. Oulujoki alkaa Oulujärvestä. Työ, näytäntö, kokous alkaa. Ohjelma päättyi ja alkoi tanssi. Koulu alkaa  elokuussa. Tauti alkoi kuumeella. Alkava [= alkuvaiheessa oleva]syöpä. Vuokra 50 € kultakin alkavalta  vuorokaudelta.
  2. ruveta, ryhtyä, panna alulle. Alkaa tehdä t.tekemään, juosta t. juoksemaan ruveta t. ryhtyä tekemään, juoksemaan. Alkaa lukea, itkeä, opiskella. Ydinvoimaa alettiin käyttää 1940-luvulla. Hän on alkanut lihoa. Kello alkaa olla [= on pian] kuusi. Vieraita ei vain ala kuulua. Ala tulla jo! Ala painua [= lähde menemään, painu tiehesi]! Alkaa sataa,  nukuttaa. Alkoi olla kiire. Alkaa [tavallisemmin: aloittaa] työ, opiskelu.

Vars. last. kyllästymistä, pahastumista tms. merkitsevissä kielteisissä ilmauksissa. Mä en ala mitään, kun  kaikki kiusaa.

.

Etimologie

Din proto-finicul *alkadak, din proto-uralicul *alka- („a începe”). Cognatul include овл din limba mansi (ōwl, „cap”).

Pronunție

  • IPA(avain): [ˈɑlkɑː(ʔ)]
  • Despărțire în silabe: al‧kaa

alkaa

  1. (tranzitiv, auxiliar, + infinitiv/+ infinitiv III la ilativ) A începe (să facă ceva).
  2. (intranzitiv) a iniția, a stabili, a-și avea originea.

.

Conjugarea lui alkaa (Kotus tip 56/kaivaa, alternanța l-lk)
Modul indicativ
Timpul prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. alan en ala 1-a sing. olen alkanut en ole alkanut
2-a sing. alat et ala 2-a sing. olet alkanut et ole alkanut
3-a sing. alkaa ei ala 3-a sing. on alkanut ei ole alkanut
1-a plur. alamme emme ala 1-a plur. olemme alkaneet emme ole alkaneet
2-a plur. alatte ette ala 2-a plur. olette alkaneet ette ole alkaneet
3-a plur. alkavat eivät ala 3-a plur. ovat alkaneet eivät ole alkaneet
pasiv aletaan ei aleta pasiv on alettu ei ole alettu
Timpul trecut maimulltcaperfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. aloin en alkanut 1-a sing. olin alkanut en ollut alkanut
2-a sing. aloit et alkanut 2-a sing. olit alkanut et ollut alkanut
3-a sing. alkoi ei alkanut 3-a sing. oli alkanut ei ollut alkanut
1-a plur. aloimme emme alkaneet 1-a plur. olimme alkaneet emme olleet alkaneet
2-a plur. aloitte ette alkaneet 2-a plur. olitte alkaneet ette olleet alkaneet
3-a plur. alkoivat eivät alkaneet 3-a plur. olivat alkaneet eivät olleet alkaneet
pasiv alettiin ei alettu pasiv oli alettu ei ollut alettu
Modul condițional
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. alkaisin en alkaisi 1-a sing. olisin alkanut en olisi alkanut
2-a sing. alkaisit et alkaisi 2-a sing. olisit alkanut et olisi alkanut
3-a sing. alkaisi ei alkaisi 3-a sing. olisi alkanut ei olisi alkanut
1-a plur. alkaisimme emme alkaisi 1-a plur. olisimme alkaneet emme olisi alkaneet
2-a plur. alkaisitte ette alkaisi 2-a plur. olisitte alkaneet ette olisi alkaneet
3-a plur. alkaisivat eivät alkaisi 3-a plur. olisivat alkaneet eivät olisi alkaneet
pasiv alettaisiin ei alettaisi pasiv olisi alettu ei olisi alettu
Modul imperativ
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. 1-a sing.
2-a sing. ala älä ala 2-a sing. ole alkanut älä ole alkanut
3-a sing. alkakoon älköön alkako 3-a sing. olkoon alkanut älköön olko alkanut
1-a plur. alkakaamme älkäämme alkako 1-a plur. olkaamme alkaneet älkäämme olko alkaneet
2-a plur. alkakaa älkää alkako 2-a plur. olkaa alkaneet älkää olko alkaneet
3-a plur. alkakoot älkööt alkako 3-a plur. olkoot alkaneet älkööt olko alkaneet
pasiv alettakoon älköön alettako pasiv olkoon alettu älköön olko alettu
Modul potențial
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. alkanen en alkane 1-a sing. lienen alkanut en liene alkanut
2-a sing. alkanet et alkane 2-a sing. lienet alkanut et liene alkanut
3-a sing. alkanee ei alkane 3-a sing. lienee alkanut ei liene alkanut
1-a plur. alkanemme emme alkane 1-a plur. lienemme alkaneet emme liene alkaneet
2-a plur. alkanette ette alkane 2-a plur. lienette alkaneet ette liene alkaneet
3-a plur. alkanevat eivät alkane 3-a plur. lienevät alkaneet eivät liene alkaneet
pasiv alettaneen ei alettane pasiv lienee alettu ei liene alettu
Forme nominale
infinitive participii
activ pasiv activ pasiv
I alkaa prezent alkava alettava
I lung2 alkaakseen trecut alkanut alettu
II inesiv1 alkaessa alettaessa agent1, 3 alkama
instructiv alkaen negativ alkamaton
III inesiv alkamassa 1) De obicei, cu sufix posesiv.
2) Folosit numai cu un sufix posesiv; aceasta este forma pentru persoana a 3-a singular și a 3-a plural.
3) Nu există în cazul verbelor intranzitive. Nu confunda cu substantivele formate cu sufixul –ma.
elativ alkamasta
ilativ alkamaan
adesiv alkamalla
abesiv alkamatta
instructiv alkaman alettaman
IV nominativ alkaminen
partitiv alkamista
V2 alkamaisillaan

.

Notă

Remarcă importantă legată de forma de imperativ pers. 2-a prezent, pozitiv ala care se poate confunda, cu urmări dezastruoase, cu älä. Mai ales în zona Helsinkiului, pronunția nativilor poate crea confuzii în urechea străinului.

.

.

Termeni derivați

  • nume gramaticale: alku

Termeni adiacenți

  • aloittaa

Sinonime

.

alkaa 1 ● a începe, a face primii pași; a purcede; a porni, a demara, a pune în mișcare; a izvorî; a continua ■ (saada alkunsa) börja; (aloittaa, puhek) påbörja (tehdä jtak ngt); starta; (joesta) rinna upp; (jnk loputtua) ta vid

kokous alkaa klo 16.00 ● întrunirea începe la ora 16 ■ sammanträdet börjar kl. 16.00

tauti alkaa kuumeella ● boala începe cu febră ■ sjukdomen börjar med feber

alkava syöpä ● cancer în faza incipeintă ■ början till (begynnande) cancer

alkaa tulla kylmä ● începe să fie frig ■ det börjar bli kallt

se on alkamaisillaan ● este în faza de început ■ det håller på att sätta i gång; det skall just börja

kultakin alkavalta vuorokaudelta ● pentru fiecare zi începută ■ för varje påbörjat dygn

 

alkaa 2 ● a începe (să facă ceva); a purcede la ceva ■ (ruveta) börja (tehdä jtak göra ngt); (ryhtyä tekemään jtak) sätta i gång och göra ngt (tehdä jtak och göra ngt); (saada alkunsa jstak) få sin början

alkaa siivota ● a începe curățenia ■ sätta i gång med städningen; börja städa

ydinvoimaa alettiin käyttää 40-luvulla ● s-a început folosirea energiei nucleare prin anii ’40 ■ kärnkraft började användas på fyrtiotalet; kärnkraft togs i bruk på fyrtiotalet

kello alkaa olla kuusi ● în curând bate de șase; ceasul este aproape șase ■ klockan närmar sig sex; klockan blir snart sex

vieraita ei vain ala kuulua ● oaspeții se lasă așteptați ■ gästerna tycks dröja

alkaa papiksi ● a deveni preot ■ bli präst

ala laputtaa! (ark) ● șterge-o de-aici! ■ ge dig i väg!

mä en ala mitään, kun kaikki kiusaa (last) ● nu mai vreau nimic, când toți mă tachinează ■ jag vill inte vara med när alla retas

.

alkaen Jstak alkaen jstak asti, saakka, lähtien, pitäen. Lapsesta alkaen. Vuodesta 1950 alkaen. Siitä alkaen, kun – –.  Tavaraa nuppineuloista alkaen autoihin saakka. Alkaen kello 6 paremmin: alkaen kello 6:sta t. kello 6:sta alkaen.  Hinnat alkaen 25 € paremmin: 25 €:sta alkaen t. alkaen 25 €:sta. Alun, alusta alkaen alun perin, heti alusta. Alun alkaenkin epävarma yritys.

.

alkaen ● începând; de atunci; de când; începând cu (inclusiv data începerii) ■ sedan; ända sedan; (kirj) alltsedan, allt sedan; (jk ajankohta mukaan lukien) från och med; (lyh) fr.o.m.

vuodesta 1950 alkaen ● începând din anul 1950 ■ från 1950; från och med 1950; sedan 1950; med början år 1950

hän on lapsesta alkaen ollut kiinnostunut urheilusta ● încă din copilărie era interesat de sport ■ han har varit idrottsintresserad ända sedan han var barn (från barnsben)

tästä alkaen ● de aici înainte; de acum încolo; pe viitor ■ hädanefter

siitä alkaen ● de atunci încoace ■ ända sedan dess; [allt]sedan dess

siitä ajasta alkaen ● din acel moment ■ [ända] från den tiden

siellä oli kaikkea nuppineuloista alkaen autoihin asti ● se găseau de toate, de la ac cu gămălie la automobil ■ där fanns allt från knappnålar till bilar

hinnat 25 €:sta alkaen ● prețurile începând cu 25 de euro; prețurile de la 25 € în sus ■ priser från 25 € och uppåt

alun (alusta) alkaen ● încă de la început ■ från första början

Katso myös lähtien, asti, pitäen

.

.

aloittaa

.

aloittaa53*C panna alkuun, alulle, alkaa. Aloittaa työ, keskustelu. Juhla aloitettiin yhteislaululla. Vihollinen aloitti tykistötulen. Aloitettu leipä leipä josta on jo syöty, leikattu. Aloitti [uransa] opettajana. Tyhjästä aloittanut suurliikemies. ”Mitäs asiaa”, aloitti rouva. Aloittaa [paremmin: alkaa] puhua.

.

Etimologie

Aspectul cauzativ al verbului alkaa.

Pronunție

  • Despărțire în silabe: a‧loit‧taa
  • IPA(avain): /ˈɑloitːɑː(ʔ)/

aloittaa

  1. a începe, a iniția; a se apuca de
  2. a merge înainte

.

Conjugarea lui aloittaa (Kotus tip 53/muistaa, alternanța tt-t)
Modul indicativ
Timpul prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. aloitan en aloita 1-a sing. olen aloittanut en ole aloittanut
2-a sing. aloitat et aloita 2-a sing. olet aloittanut et ole aloittanut
3-a sing. aloittaa ei aloita 3-a sing. on aloittanut ei ole aloittanut
1-a plur. aloitamme emme aloita 1-a plur. olemme aloittaneet emme ole aloittaneet
2-a plur. aloitatte ette aloita 2-a plur. olette aloittaneet ette ole aloittaneet
3-a plur. aloittavat eivät aloita 3-a plur. ovat aloittaneet eivät ole aloittaneet
pasiv aloitetaan ei aloiteta pasiv on aloitettu ei ole aloitettu
Timpul trecut maimulltcaperfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. aloitin en aloittanut 1-a sing. olin aloittanut en ollut aloittanut
2-a sing. aloitit et aloittanut 2-a sing. olit aloittanut et ollut aloittanut
3-a sing. aloitti ei aloittanut 3-a sing. oli aloittanut ei ollut aloittanut
1-a plur. aloitimme emme aloittaneet 1-a plur. olimme aloittaneet emme olleet aloittaneet
2-a plur. aloititte ette aloittaneet 2-a plur. olitte aloittaneet ette olleet aloittaneet
3-a plur. aloittivat eivät aloittaneet 3-a plur. olivat aloittaneet eivät olleet aloittaneet
pasiv aloitettiin ei aloitettu pasiv oli aloitettu ei ollut aloitettu
Modul condițional
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. aloittaisin en aloittaisi 1-a sing. olisin aloittanut en olisi aloittanut
2-a sing. aloittaisit et aloittaisi 2-a sing. olisit aloittanut et olisi aloittanut
3-a sing. aloittaisi ei aloittaisi 3-a sing. olisi aloittanut ei olisi aloittanut
1-a plur. aloittaisimme emme aloittaisi 1-a plur. olisimme aloittaneet emme olisi aloittaneet
2-a plur. aloittaisitte ette aloittaisi 2-a plur. olisitte aloittaneet ette olisi aloittaneet
3-a plur. aloittaisivat eivät aloittaisi 3-a plur. olisivat aloittaneet eivät olisi aloittaneet
pasiv aloitettaisiin ei aloitettaisi pasiv olisi aloitettu ei olisi aloitettu
Modul imperativ
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. 1-a sing.
2-a sing. aloita älä aloita 2-a sing. ole aloittanut älä ole aloittanut
3-a sing. aloittakoon älköön aloittako 3-a sing. olkoon aloittanut älköön olko aloittanut
1-a plur. aloittakaamme älkäämme aloittako 1-a plur. olkaamme aloittaneet älkäämme olko aloittaneet
2-a plur. aloittakaa älkää aloittako 2-a plur. olkaa aloittaneet älkää olko aloittaneet
3-a plur. aloittakoot älkööt aloittako 3-a plur. olkoot aloittaneet älkööt olko aloittaneet
pasiv aloitettakoon älköön aloitettako pasiv olkoon aloitettu älköön olko aloitettu
Modul potențial
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. aloittanen en aloittane 1-a sing. lienen aloittanut en liene aloittanut
2-a sing. aloittanet et aloittane 2-a sing. lienet aloittanut et liene aloittanut
3-a sing. aloittanee ei aloittane 3-a sing. lienee aloittanut ei liene aloittanut
1-a plur. aloittanemme emme aloittane 1-a plur. lienemme aloittaneet emme liene aloittaneet
2-a plur. aloittanette ette aloittane 2-a plur. lienette aloittaneet ette liene aloittaneet
3-a plur. aloittanevat eivät aloittane 3-a plur. lienevät aloittaneet eivät liene aloittaneet
pasiv aloitettaneen ei aloitettane pasiv lienee aloitettu ei liene aloitettu
Forme nominale
infinitive participii
activ pasiv activ pasiv
I aloittaa prezent aloittava aloitettava
I lung2 aloittaakseen trecut aloittanut aloitettu
II inesiv1 aloittaessa aloitettaessa agent1, 3 aloittama
instructiv aloittaen negativ aloittamaton
III inesiv aloittamassa 1) De obicei, cu sufix posesiv.
2) Folosit numai cu un sufix posesiv; aceasta este forma pentru persoana a 3-a singular și a 3-a plural.
3) Nu există în cazul verbelor intranzitive. Nu confunda cu substantivele formate cu sufixul –ma.
elativ aloittamasta
ilativ aloittamaan
adesiv aloittamalla
abesiv aloittamatta
instructiv aloittaman aloitettaman
IV nominativ aloittaminen
partitiv aloittamista
V2 aloittamaisillaan

.

Termeni derivați

  • nume gramaticale: aloite, aloitus
  • verb: frecventativ aloitella

Sinonime

.

aloittaa ● a începe, a porni, a iniția; a demara, a pune în mișcare; a purcede ■ inleda (jk ngt); börja (jk, jtak med ngt); påbörja (jk, jtak ngt), sätta i gång (jk [med] ngt); starta (jtak ngt)

juhla aloitettiin yhteislaululla ● festivitatea a început cu un cântec intonat de toți cei prezenți ■ festen inleddes med allsång

hän aloitti opintonsa vuonna 1975 ● și-a începit studiile în 1975 ■ han påbörjade (satte i gång med) sina studier [år] 1975

aloitetaanpa sitten! ● să începem, dară! să începem odată! ■ då sätter vi [väl] i gång!

hän on aloittanut tyhjästä ● a început de la zero ■ han har börjat med två tomma händer

aloitettu leipä ● o pâine [deja] începută ■ ett påbörjat bröd

.

.

ruveta

.

ruveta74*E  ryhtyä, alkaa (2), käydä (6). Ruveta tekemään ruokaa. Joko kirjoituksesi rupeaa olemaan valmis? On ruvennut tuulemaan. Ruveta juttusille jkn kanssa. Ruveta pitkälleen nurmikolle. Ruveta sotilasuralle. Siihen leikkiin en rupea! En rupea heidän narrikseen. Ruvetkaa [= asettukaa, käykää] taloksi!

.

ruveta (intranzitiv)

1. A începe ceva.

Rupeaa satamaan. – Începe să plouă.

Milloin ruvetaan tositoimiin? – Când ne apucăm cu adevărat de treabă?

2. A se apuca de ceava (o activitate regulată).

Olen ruvennut ompelemaan. – M-am apucat de cusut.

3. A se face, a deveni sau a dori să devină în viitor.

Rupean lääkäriksi. – Mă fac doctor.

Hän aikoo ruveta tanssijaksi. – Vrea să devină dansator.

.

Conjugarea lui ruveta (Kotus tip 74/katketa, alternanța p-v)
Modul indicativ
Timpul prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. rupean en rupea 1-a sing. olen ruvennut en ole ruvennut
2-a sing. rupeat et rupea 2-a sing. olet ruvennut et ole ruvennut
3-a sing. rupeaa ei rupea 3-a sing. on ruvennut ei ole ruvennut
1-a plur. rupeamme emme rupea 1-a plur. olemme ruvenneet emme ole ruvenneet
2-a plur. rupeatte ette rupea 2-a plur. olette ruvenneet ette ole ruvenneet
3-a plur. rupeavat eivät rupea 3-a plur. ovat ruvenneet eivät ole ruvenneet
pasiv ruvetaan ei ruveta pasiv on ruvettu ei ole ruvettu
Timpul trecut maimulltcaperfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. rupesin en ruvennut 1-a sing. olin ruvennut en ollut ruvennut
2-a sing. rupesit et ruvennut 2-a sing. olit ruvennut et ollut ruvennut
3-a sing. rupesi ei ruvennut 3-a sing. oli ruvennut ei ollut ruvennut
1-a plur. rupesimme emme ruvenneet 1-a plur. olimme ruvenneet emme olleet ruvenneet
2-a plur. rupesitte ette ruvenneet 2-a plur. olitte ruvenneet ette olleet ruvenneet
3-a plur. rupesivat eivät ruvenneet 3-a plur. olivat ruvenneet eivät olleet ruvenneet
pasiv ruvettiin ei ruvettu pasiv oli ruvettu ei ollut ruvettu
Modul condițional
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. rupeaisin,
rupeisin
en rupeaisi,
en rupeisi
1-a sing. olisin ruvennut en olisi ruvennut
2-a sing. rupeaisit,
rupeisit
et rupeaisi,
et rupeisi
2-a sing. olisit ruvennut et olisi ruvennut
3-a sing. rupeaisi,
rupeisi
ei rupeaisi,
ei rupeisi
3-a sing. olisi ruvennut ei olisi ruvennut
1-a plur. rupeaisimme,
rupeisimme
emme rupeaisi,
emme rupeisi
1-a plur. olisimme ruvenneet emme olisi ruvenneet
2-a plur. rupeaisitte,
rupeisitte
ette rupeaisi,
ette rupeisi
2-a plur. olisitte ruvenneet ette olisi ruvenneet
3-a plur. rupeaisivat,
rupeisivat
eivät rupeaisi,
eivät rupeisi
3-a plur. olisivat ruvenneet eivät olisi ruvenneet
pasiv ruvettaisiin ei ruvettaisi pasiv olisi ruvettu ei olisi ruvettu
Modul imperativ
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. 1-a sing.
2-a sing. rupea älä rupea 2-a sing. ole ruvennut älä ole ruvennut
3-a sing. ruvetkoon älköön ruvetko 3-a sing. olkoon ruvennut älköön olko ruvennut
1-a plur. ruvetkaamme älkäämme ruvetko 1-a plur. olkaamme ruvenneet älkäämme olko ruvenneet
2-a plur. ruvetkaa älkää ruvetko 2-a plur. olkaa ruvenneet älkää olko ruvenneet
3-a plur. ruvetkoot älkööt ruvetko 3-a plur. olkoot ruvenneet älkööt olko ruvenneet
pasiv ruvettakoon älköön ruvettako pasiv olkoon ruvettu älköön olko ruvettu
Modul potențial
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. ruvennen en ruvenne 1-a sing. lienen ruvennut en liene ruvennut
2-a sing. ruvennet et ruvenne 2-a sing. lienet ruvennut et liene ruvennut
3-a sing. ruvennee ei ruvenne 3-a sing. lienee ruvennut ei liene ruvennut
1-a plur. ruvennemme emme ruvenne 1-a plur. lienemme ruvenneet emme liene ruvenneet
2-a plur. ruvennette ette ruvenne 2-a plur. lienette ruvenneet ette liene ruvenneet
3-a plur. ruvennevat eivät ruvenne 3-a plur. lienevät ruvenneet eivät liene ruvenneet
pasiv ruvettaneen ei ruvettane pasiv lienee ruvettu ei liene ruvettu
Forme nominale
infinitive participii
activ pasiv activ pasiv
I ruveta prezent rupeava ruvettava
I lung2 ruvetakseen trecut ruvennut ruvettu
II inesiv1 ruvetessa ruvettaessa agent1, 3 rupeama
instructiv ruveten negativ rupeamaton
III inesiv rupeamassa 1) De obicei, cu sufix posesiv.
2) Folosit numai cu un sufix posesiv; aceasta este forma pentru persoana a 3-a singular și a 3-a plural.
3) Nu există în cazul verbelor intranzitive. Nu confunda cu substantivele formate cu sufixul –ma.
elativ rupeamasta
ilativ rupeamaan
adesiv rupeamalla
abesiv rupeamatta
instructiv rupeaman ruvettaman
IV nominativ rupeaminen
partitiv rupeamista
V2 rupeamaisillaan

.

Notă

În sensul „a începe” sau a „a se apuca de”, ruveta este de obicei urmat de infintivul trei, forma activă a unui verb la ilativ sau, mai rar, cu forma la ilativ a unui substantiv care este strâns legat de o activitate, cum ar fi työ („muncă”). Dar în sensul „a deveni ceva”, în care rezultatul, acel ceva în care se devine, este la translativ.

Sinonime

ruveta ● a se apuca de; a de lansa; a purcede; a scapa de ceva; a rezolva ceva; a se apuca de treabă; a se pune pe treabă; (jhk uskaliaaseen) a dărui ceva; a lua măsuri pentru a face ceva; (sens negativ) a se lansa în ceva; a intra în ceva [neplăcut] ■ börja (tekemään jtak göra ngt) (jhk med ngt); (ryhtyä) sätta i gång (jhk med ngt, tekemään jtak och göra ngt) (tekemään jtak och göra ngt); (jhk hankeeseen) ge sig i kast med ngt; ta itu med ngt; gripa sig verket an; skrida till verket; (jhk uskaliaaseen) ge sig in på ngt; ge sig till att göra ngt; (vars kielteiseen asiaan) inlåta sig på ngt

.

ruveta tekemään ruokaa ● a se apuca de făcut mâncare ■ börja laga mat; sätta i gång med matlagningen

ruvetaanko töihin? ● ne-apucăm de treabă? ■ ska vi sätta i gång? ska vi ta itu med arbetet? ska vi skrida till verket? ska vi gripa oss verket an? ska vi ge oss i kast med arbetet?

on ruvennut tuulemaan ● a început să bată vântul ■ det har börjat blåsa; det har blåst upp

ruveta juttusille jkn kanssa ● a intra în vorbă cu cineva ■ slå sig i samspråk (puhek: slang) med ngn

ruveta pitkälleen nurmikolle ● a sta lungit în iarbă ■ lägga sig raklång i gräset

ruveta sotilasuralle ● a purcede spre cariera militară ■ slå in på den militära banan

siihen leikkiin en rupea! ● nu mă bag în jocul ăsta! ■ det ger jag mig inte in på! (en suostu) det går jag inte med på! det ställer jag inte upp på

ruveta ajamaan jkn asiaa ● a începe să se ocupe de o problemă ■ ta sig an ngns sak

en rupea heidän narrikseen ● n-am de gând să devin clovnul lor ■ jag tänker inte vara deras driftkucku

hän rupesi siivoamaan ● s-a apucat de curățenie ■ han började städa; han satte i gång med städningen; han satte i gång och städade

rupesi satamaan ● a început să plouă ■ det började regna

ruvetkaa taloksi! ● Intrați! Simțiți-vă ca acasă! ■ stig på! känn er som hemma!

.

.

ryhtyä

.

ryhtyä52*F

  1. työn, toiminnan aloittamisesta: ruveta. Ryhtyä opiskelemaan. En ryhdy luettelemaan yksityiskohtia. Ryhtyä neuvotteluihin, lakkoon. Ryhtyä toimeen, tehtävään. Ryhtyä lehden asiamieheksi. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön [ks. leikki 2.b]SL. Ryhtyä juttusille jkn kanssa.
  2. vanh. tarttua, kajota, käydä käsiksi. Ryhtyä aseisiin.

.

Pronunție

  • Despărțire în silabe: ryh‧ty‧ä
  • IPA(avain): /ˈryçtyæˣ/

ryhtyä

1. (tranzitiv, auxiliar, + infinitiv III activ la ilativ) a porni, a începe, a fi pe cale să (să facă ceva)

Ryhdyin ostamaan vanhoja maalauksia.Am început să cumpăr picturi vechi.

Ryhdyin harrastamaan uintia.Sunt pe cale să încep să practic înotul.

2. (intranzitiv, + translativ) a deveni (de obicei o profesie)

Valmistuttuaan hän ryhtyi opettajaksi.După absolvire devine profesor.

.

Conjugarea lui ryhtyä (Kotus tip 52/sanoa, alternanța t-d)
Modul indicativ
Timpul prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. ryhdyn en ryhdy 1-a sing. olen ryhtynyt en ole ryhtynyt
2-a sing. ryhdyt et ryhdy 2-a sing. olet ryhtynyt et ole ryhtynyt
3-a sing. ryhtyy ei ryhdy 3-a sing. on ryhtynyt ei ole ryhtynyt
1-a plur. ryhdymme emme ryhdy 1-a plur. olemme ryhtyneet emme ole ryhtyneet
2-a plur. ryhdytte ette ryhdy 2-a plur. olette ryhtyneet ette ole ryhtyneet
3-a plur. ryhtyvät eivät ryhdy 3-a plur. ovat ryhtyneet eivät ole ryhtyneet
pasiv ryhdytään ei ryhdytä pasiv on ryhdytty ei ole ryhdytty
Timpul trecut maimulltcaperfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. ryhdyin en ryhtynyt 1-a sing. olin ryhtynyt en ollut ryhtynyt
2-a sing. ryhdyit et ryhtynyt 2-a sing. olit ryhtynyt et ollut ryhtynyt
3-a sing. ryhtyi ei ryhtynyt 3-a sing. oli ryhtynyt ei ollut ryhtynyt
1-a plur. ryhdyimme emme ryhtyneet 1-a plur. olimme ryhtyneet emme olleet ryhtyneet
2-a plur. ryhdyitte ette ryhtyneet 2-a plur. olitte ryhtyneet ette olleet ryhtyneet
3-a plur. ryhtyivät eivät ryhtyneet 3-a plur. olivat ryhtyneet eivät olleet ryhtyneet
pasiv ryhdyttiin ei ryhdytty pasiv oli ryhdytty ei ollut ryhdytty
Modul condițional
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. ryhtyisin en ryhtyisi 1-a sing. olisin ryhtynyt en olisi ryhtynyt
2-a sing. ryhtyisit et ryhtyisi 2-a sing. olisit ryhtynyt et olisi ryhtynyt
3-a sing. ryhtyisi ei ryhtyisi 3-a sing. olisi ryhtynyt ei olisi ryhtynyt
1-a plur. ryhtyisimme emme ryhtyisi 1-a plur. olisimme ryhtyneet emme olisi ryhtyneet
2-a plur. ryhtyisitte ette ryhtyisi 2-a plur. olisitte ryhtyneet ette olisi ryhtyneet
3-a plur. ryhtyisivät eivät ryhtyisi 3-a plur. olisivat ryhtyneet eivät olisi ryhtyneet
pasiv ryhdyttäisiin ei ryhdyttäisi pasiv olisi ryhdytty ei olisi ryhdytty
Modul imperativ
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. 1-a sing.
2-a sing. ryhdy älä ryhdy 2-a sing. ole ryhtynyt älä ole ryhtynyt
3-a sing. ryhtyköön älköön ryhtykö 3-a sing. olkoon ryhtynyt älköön olko ryhtynyt
1-a plur. ryhtykäämme älkäämme ryhtykö 1-a plur. olkaamme ryhtyneet älkäämme olko ryhtyneet
2-a plur. ryhtykää älkää ryhtykö 2-a plur. olkaa ryhtyneet älkää olko ryhtyneet
3-a plur. ryhtykööt älkööt ryhtykö 3-a plur. olkoot ryhtyneet älkööt olko ryhtyneet
pasiv ryhdyttäköön älköön ryhdyttäkö pasiv olkoon ryhdytty älköön olko ryhdytty
Modul potențial
prezent perfect
persoana pozitiv negativ persoana pozitiv negativ
1-a sing. ryhtynen en ryhtyne 1-a sing. lienen ryhtynyt en liene ryhtynyt
2-a sing. ryhtynet et ryhtyne 2-a sing. lienet ryhtynyt et liene ryhtynyt
3-a sing. ryhtynee ei ryhtyne 3-a sing. lienee ryhtynyt ei liene ryhtynyt
1-a plur. ryhtynemme emme ryhtyne 1-a plur. lienemme ryhtyneet emme liene ryhtyneet
2-a plur. ryhtynette ette ryhtyne 2-a plur. lienette ryhtyneet ette liene ryhtyneet
3-a plur. ryhtynevät eivät ryhtyne 3-a plur. lienevät ryhtyneet eivät liene ryhtyneet
pasiv ryhdyttäneen ei ryhdyttäne pasiv lienee ryhdytty ei liene ryhdytty
Forme nominale
infinitive participii
activ pasiv activ pasiv
I ryhtyä prezent ryhtyvä ryhdyttävä
I lung2 ryhtyäkseen trecut ryhtynyt ryhdytty
II inesiv1 ryhtyessä ryhdyttäessä agent1, 3 ryhtymä
instructiv ryhtyen negativ ryhtymätön
III inesiv ryhtymässä 1) De obicei, cu sufix posesiv.
2) Folosit numai cu un sufix posesiv; aceasta este forma pentru persoana a 3-a singular și a 3-a plural.
3) Nu există în cazul verbelor intranzitive. Nu confunda cu substantivele formate cu sufixul –ma.
elativ ryhtymästä
ilativ ryhtymään
adesiv ryhtymällä
abesiv ryhtymättä
instructiv ryhtymän ryhdyttämän
IV nominativ ryhtyminen
partitiv ryhtymistä
V2 ryhtymäisillään

.

Termeni derivați

Sinonime

.

ryhtyä 1a ● a se apuca de; a lansa; a purcede; a scapa de ceva; a rezolva ceva; a se apuca de treabă; a se pune pe treabă; (jhk uskaliaaseen) a dărui ceva; a lua măsuri pentru a face ceva; (sens negativ) a se lansa în ceva; a intra în ceva [neplăcut] ■ (ruveta) börja (jhk med ngt, tekemään jtak göra ngt) (jhk med ngt); sätta i gång (jhk med ngt, tekemään jtak och göra ngt) (jhk med ngt); (jhk hankeeseen) ge sig i kast med ngt; ta itu med ngt; gripa sig verket an; skrida till verket; (jhk uskaliaaseen) ge sig in på ngt; ge sig till att göra ngt; (vars kielteiseen asiaan) inlåta sig på ngt

ryhtyä opiskelemaan ● a începe să studieze ■ börja studera

en ryhdy selostamaan yksityiskohtia ● nu intru în detalii ■ jag tänker inte gå in på några detaljer; jag tänker inte börja redogöra för några detaljer

ryhtyä neuvotteluihin ● a trece la negocieri ■ börja förhandla; inleda förhandlingar

ryhtyä uudelleen neuvotteluihin ● a reîncepe negocierile ■ återuppta förhandlingarna

ryhtyä töihin ● a se apuca de lucru ■ gripa sig verket an; ta itu med arbetet; ge sig i kast med arbetet

ryhtyä tehtävään (toimeen) ● a trece la îndeplinirea unei sarcini ■ ta itu med en uppgift; ge sig i kast med en uppgift; gripa sig verket an; skrida () till verket; (ottaa tehtävä suorittaakseen) åta sig en uppgift; ta på sig en uppgift

ryhtyä toimiin ● a pua măsuri ■ vidta åtgärder

ryhtyä toimenpiteisiin ● a lua măsuri, a acționa, a lua o inițiativă ■ vidta åtgärder

ryhtyä toimenpiteisiin jnk aikaansaamiseksi ● a acționa, a lua o inițiativă pentru a obține ceva ■ vidta åtgärder för att få ngt till stånd

ryhtyä juttusille jkn kanssa ● a intra în vorbă cu cineva ■ börja prata med ngn; ge (slå) sig i samspråk med ngn; (puhek) ge sig i slang med ngn

ryhtyä korjaustöihin ● a începe renovarea ■ börja renovera; sätta i gång och renovera; sätta i gång med renoveringsarbetet

ryhtyä lakkoon ● a începe greva ■ gå i strejk

he ryhtyivät hommiin ● a se apuca de treabă ■ de satte i gång och jobbade; de började jobba; de tog itu med jobbet

nyt ryhdytään hommiin! ● acum ne apucăm de treabă! ■ nu sätter vi i gång!

ryhtyä hoitamaan jtak tehtävää toisen jälkeen ● a purcede să ia o sarcină de la altcineva ■ ta över en uppgift efter ngn

tuollaiseen en ryhdy ● nu mă bag în asta ■ sådant ger jag mig inte in på; (en suostu) sådant ställer jag inte upp på; sådant tänker jag inte inlåta mig på

.

ryhtyä 1b (ryhtyä jksik)

ryhtyä lehden asiamieheksi ● vrea să devină juristconsultul ziarului ■ bli ombud för en tidning

hän ryhtyi poliitikoksi ● a intrat în politică; a devenit politician ■ han blev politiker; han gav sig in i politiken; han började syssla med politik

hän ryhtyi keräämään postimerkkejä ● s-a apucat de colecționat timbre poștale ■ han började samla på frimärken

ryhtyä papiksi ● a se face preot ■ bli präst

en ryhdy sisareni kuskiksi ● nu vrau să devin șoferul surorii mele ■ jag tänker inte börja kuska min syster överallt; jag tänker inte ställa upp som privatchaufför åt min syster

joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön (sananl) ● cine intră în joc trebuie să joace ■ den som sig i leken ger, han får leken tåla

.

ryhtyä 2 (vanh tarttua) ● a apuca; a pune mâna pe ■ gripa

ryhtyä aseisiin ● a pune mâna pe arme ■ gripa till vapen

.

.

DISCUȚII PE TEMĂ

Rektioita: aloittaa, alkaa, ruveta ja ryhtyä

 

Ohje lyhyesti

Aloittamista ja alkamista tarkoittavilla verbeillä aloittaaalkaa ja ruvetaryhtyä on yleiskielessä hieman erilaiset esiintymäehdot. Keskeinen ero näkyy seuraavista esimerkeistä:

aloittaa työ

alkaa työskennellä ~ alkaa työskentelemään

ruveta ~ ryhtyä työskentelemään

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Aloittaa

Aloittaa-verbillä on tekijää tarkoittavana subjektinaan tavallisesti ihminen tai sellainen laite, laitos tms., jonka taustalle voi kuvitella ihmistoimijoita. Aloittamisen kohde esitetään yleensä substantiivi-ilmauksena: aloitan työt ~ työn tekemisen, aloittaa kolumnistina.

Aloitamme kesällä laajennustyöt.

Lääketehtaat aloittavat hiv-lääkkeen valmistuksen.

Lisäksi aloittaa-verbiä näkee joskus käytettävän tehdä– ja tekemään-tyyppisten verbimuotojen kanssa: aloitti suunnitellaaloitan rakentamaan. Tällainen käyttö ei ole yleiskielen suosituksen mukaista.

Yleiskielen suosituksen vastaista käyttöä

Vodkasta tuli merkkituote Suomessa vasta 70-luvun alussa, kun Alko aloitti tehdä Finlandiaansa.
→ – – Alko aloitti Finlandiansa tekemisen.

Meriser aloitti valmistamaan ensimmäisiä itse kehittämiään lvi-tuotteita alihankintana 1970-luvun alussa.
→ Meriser ryhtyi valmistamaan – –.

.

Alkaa

Alkaa-verbillä on merkitykset ’saada alkunsa’ (Loma alkaa pian) sekä ‘ruveta, ryhtyä’. Jälkimmäisessä merkityksessä se esiintyy tavallisimmin tehdä– (alkaa tehdä) jatekemään-tyyppisten (alkaa tekemään) verbimuotojen kanssa.

Näistä yleiskielen suosituksen mukainen oli pitkään vain alkaa tehdä, mutta nykyään molemmat ovat hyväksyttäviä.

Taitoryhmien harjoitukset alkavat tammikuussa.

Milloin vesiensuojelutoimenpiteitä alettiin tehostaa?

Puhumaan hän alkoi jo alle vuoden ikäisenä.

Työryhmän jäsenet alkavat suunnittelemaan matkan ohjelmaa.

Alkaa-verbiä käytetään joskus myös substantiivin kanssa toiminnan aloittamisen merkityksessä: alamme laajennustyöt pian. Tässä merkityksessä on kuitenkin tavallisempaa käyttää verbiä aloittaaaloitamme laajennustyöt.

.

Ruveta ja ryhtyä

Verbit ruveta ja ryhtyä esiintyvät paitsi tekemään-muodon kanssa myös merkityksen ’mihin’, ’millaiseksi’ sisältävien ilmausten kanssa:

Kaksikko ryhtyi tuottamaan ensimmäistä James Bond -elokuvaa.

Ministeri ryhtyi toimiin.

Palkkarenki ryhtyi yrittäjäksi.

Kiinan poliisi rupesi viestimään mikroblogissa.

Rupean yksityiseksi perhepäivähoitajaksi.

.

Tiesitkö?

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään: murretaustaa

Sekä tyyppi alkaa tekemään että alkaa tehdä esiintyvät murteissa: alkaa tehdä on alkuaan itäinen, alkaa tekemään taas on ollut tavallinen varsinkin pohjoisen murteissa, mutta se on tunnettu myös muualla länsimurteissa.

Monin paikoin alkaa tekemään -rakennetta tavallisempi on kuitenkin ollut ilmaustyyppi ruveta tekemään, joka on osaltaan vaikuttanut myös rakenteen alkaa tekemään leviämiseen.

Oma vaikutuksensa vaihtelun lisääntymiseen on ollut myös muilla samaan tapaan vaihtelevilla verbeillä:

ehtiä levätä ~ lepäämään
ennättää syödä ~ syömään
keritä levätä ~ lepäämään

Suomen kielen lautakunta

Alkaa tekemään -rakennetta pyrittiin runsaan vuosisadan ajan karsimaan varsinkin koululaisten kirjoituksista, mutta rakenne ei kadonnut käytöstä.

Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä-rakenteen rinnalle (2014).

Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.

.

.

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä

Suomen kielen lautakunnan suositus 31.1.2014

Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 31. tammikuuta 2014, että rakenne alkaa tekemäänalkaa menemään on hyväksyttävä muoto myös yleiskielessä rakenteen alkaa tehdäalkaa mennä rinnalla.

Alkaa tehdä– ja alkaa tekemään -muotojen murrelevikkiä voi karkeistaen luonnehtia niin, että alkaa tehdä on taustaltaan itäinen ja alkaa tekemään läntinen. Kuitenkin laajalti länsimurteissa, mm. Satakunnassa, Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla, alkaa-verbin tilalla on useimmiten ollut ruveta-verbi, ja itämurteisiin kuuluvissa kaakkoismurteissa (ympäristöineen) myös käydä-verbi (käydä tekemään). Vahvin alkaa tekemään -muodon asema on ollut Peräpohjolan murteissa. Nykypuhekielessä alkaa tekemään -muoto on levinnyt kaikkialle Suomeen. Yksi syy yleistymiseen saattaa olla se, että murteissa tavallista ruveta-verbiä on jostain syystä ryhdytty karttelemaan, ja ruvetaan tekemään -rakenteen tilalle on vaihtunut alkaa tekemään.

Muoto alkaa tehdä muodostui kielenhuollon ohjeeksi 1800-luvun lopulla. Vielä 1600- ja 1700-luvulla alkaa tekemään -rakenteita käytettiin teksteissä, esim. [Jumala oli] jällens alcanut hänen armons heille osottaman (lue: ”osottamaan”; Biblia 1642). Eräissä 1800-luvun kieliopeissa (mm. Y. Koskinen 1860, A. W. Jahnsson 1871 ja E. N. Setälä 1880) kuitenkin omaksuttiin kanta, jonka mukaan alkaa-verbin yhteyteen kuuluu vain verbin perusmuoto, siis alkaa tehdä. Kieliopeista tämä käsitys levisi kouluopetukseen, jossa sitä on opetettu hyvin tiukasti.

Kielen järjestelmän kannalta alkaa tehdä– ja alkaa tekemään-muodot ovat esimerkki yleisestä ilmiöstä: kahden kutakuinkin samaa merkitsevän muodon vaihtelusta. Vastaavanlaista vaihtelua on vaikkapa ilmauksissa ehtiä tehdä ~ tekemäänsaada tai tulla tehdyksi ~ tehtyä ja taivutusmuodoissa omenia ~ omenoitapalvelujen ~ palveluiden ~ palveluitten.

Kieleen ja kielenkäyttöön liittyy kuitenkin aina myös asenteita ja mielipiteitä. Pitkän tradition ja tiukan kouluopetuksen vuoksi alkaa tehdä– ja alkaa tekemään -muotojen sopivuutta koskeva normi on irronnut laajemmasta yhteydestään ja normi ja sen hallinta ovat jopa alkaneet edustaa käsitystä hyvästä kielestä. Siksi normin muuttamiseen on suhtauduttu hyvin tunnepitoisesti.

On kuitenkin myös suuri ja kasvava joukko suomalaisia, joiden mielestä alkaa tekemään -muoto on tyyliltään neutraali. Osa ei ole opetuksesta huolimatta omaksunut kirjoitetun kielen normia – ehkä juuri siksi, että kielen järjestelmän kannalta alkaa tekemään -rakenne on neutraali. Paljon on myös niitä kielenkäyttäjiä, jotka itse käyttävät mieluummin jompaakumpaa muotoa mutta mielessään hyväksyvät myös toisen muodon olemassaolon.

Suomen kielen lautakunnan päätös hyväksyä muodot alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkaisiksi ei tarkoita, että alkaa tehdä -muotoon tottuneen tarvitsisi muuttaa omaa kielenkäyttöään. Kukin voi valita sen muodon, joka hänen kielikorvaansa miellyttää enemmän.

.

Ilona Herlin: Rohkea on rohkeasti myos hiljaa

Neulehupparissa kahvia litkivä ILONA HERLIN ei ehkä ole mikään suupaltti tai räiskyvä saarnaaja, mutta hän on harvinaisen hyvä tarkkailija. Kuuntelun seurauksena myös mielipiteet tulevat ulos pohdittuina ja raikkaan suorasukaisina.

Reilu vuosi sitten kieliväen vesilasissa alkoi myrsky. Herlin oli julkaissut tutkimuksen ”alkaa tekemään” -sanaparista. Suomen kielen lautakunta järjesti pian äänestyksen, joka päätyi hyväksymään muodon äärimmäisen tiukalla tuloksella 4–3.

Herlinin Tieteiden talolla samasta aiheesta hiljattain pitämä esitelmä päättyi sekin kiivaaseen keskusteluun. Toiset tuntuivat jopa hiiltyvän tutkimustuloksista. Kokenutta tutkijaa reaktiot hämmensivät. Kaikki eivät olleetkaan kielen suhteen yhtä vapaamielisiä kuin omat lähimmät kollegat.

”Kokemus oli suorastaan silmiä avaava. Osalla ihmisistä on kielestä hyvin idealisoitu ajatus, sellainen, että meidän kaikkien pitäisi yhdessä vaalia kieltä muuttumattomana.”

Ajattelutapaa ei tietysti voi tuomita, mutta se on silti vapaamielisestä dosentista hullunkurinen. Kieli muuttuu kulttuurin mukana väistämättä. Esimerkiksi kirjojen sijasta ruutuihin kasvaneet lapset muuttavat varmasti rajusti sitä, miten kieltä käytetään. Herlin kertoo tutkijana vain innostuvansa muutoksista.

”Ihmiset saavat minun puolestani puhua miten haluavat. Mitä enemmän tutkin, sitä liberaalimmaksi muutun.”

Lapsuudenkodissa oli toisin. Porvarisperheessä kielestä oltiin tarkkoja, kotona ei ”alettu tekemään” eikä käytetty sanaa ”nytten”.

”Omia lapsia kiellän vain sanomasta häh”, hän kertoo.

.

Lisää luettavaa:

Herlin, Ilona: Mitä oikeastaan on alkaminen? – Kielikello 1/2014

Maamies, Sari: Aletaanko tehdä vai tekemään? – Kielikello 2/1999.

Ikola, Osmo: Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista. – Kielikello 2/1984.

Vilppula, Matti: Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”. – Kielikello 2/1984

Miksi, missä ja milloin aletaan tekemään?

Miksi alkaa tekemään?

Nyt saa alkaa tekemään

Alkaa huvittamaan

Alkaa, aloittaa vai ruveta?

.

.

KIELENHUOLLON OHJEENA ON 1900-luvun alusta lähtien ollut, että kirjakielessä oikea muoto on alkaa tehdä. Muotoa alkaa tekemään on pidetty murteellisena ja puhekielisenä.

Alkaa tekemään on alun perin ollut suomen länsimurteille ominainen muoto ja alkaa tehdä puolestaan itämurteinen.

Nykyisin alkaa tekemään on kuitenkin levinnyt ja yleistynyt käyttöön kaikkialla Suomessa, Kotimaisten kielten keskus pohtii tiedotteessaan.

Minna-Riitta Luukan mukaan päätös ei silti ole kädenojennus länsimurteille.

SUOMEN KIELEN LAUTAKUNTA kävi asiasta pitkän keskustelun tammikuun lopussa. Sen jälkeen lautakunta päätti, että muoto voidaan katsoa yleiskielessä hyväksytyksi.

.

.

KAIKKI ALKAA MENEMÄÄN: Kotus uusi suosituksensa

KIELITAITO

5.2.2014

Kaikki meni! Tai ainakin alkaa menemään: Suomen kielen lautakunta kertoo tänään Runebergin päivänä julkaistussa tiedotteessa päättäneensä 31. tammikuuta, että jatkossa muoto alkaa tekemään voidaan katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi.

Kielenhuollon ohjeena on 1900-luvun alusta ollut, että kirjakielessä oikea muoto on alkaa tehdä. Muotoa alkaa tekemään on pidetty puhekielisenä ja murteellisena.

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin, joka päättää kielenkäyttöä koskevista kysymyksistä.

Huhu käy siis toteen:

Kielitoimiston suosituksista kulkee maailmalla kaikenlaisia huhuja, ja joskus kuulee väitettävän, että alkaa tekemään olisi yleisyytensä vuoksi jo hyväksytty yleiskieleenkin. Tämä luulo on kuitenkin väärä. Suositus on edelleen ennallaan, kirjoitti Kotuksen erikoistutkija Sari Maamies Kielikellossa vuonna 1999.

Viimeksi Suomen kielen lautakunta käsitteli länsimurteista tuttua alkaa tekemään -muotoa vuonna 2004, mutta kirjakieltä koskeva ohje jätettiin ennalleen.

Nyt tilanne on toisin.

Kotuksen mukaan on olemassa suuri ja kasvava joukko suomalaisia, joiden mielestä alkaa tekemään -muoto on tyyliltään neutraali, joten normia päätettiin muuttaa.

„Kouluopetuksesta huolimatta he eivät ole omaksuneet kirjoitetun kielen normia, ja siksi alkaa tekemään -rakenteita näkee jatkuvasti myös huolitelluiksi tarkoitetuissa teksteissä.

Vanhan liiton tehdä alkajat: Onko mikään ennallaan? Onko maailmassa enää järkeä? Pyöriikö J. L. Runeberg haudassaan? (Tuskin, hän kirjoitti ruotsiksi.)

Kieli elää.

.

.

Alkaa tekemään” pääsi yleiskieleen – HS pysyy nykykäytännössä KOTIMAA 5.2.2014 11:51 Päivitetty: 6.2.2014

Heli Suominen

HELSINGIN SANOMAT

.

Puhekielisenä pidetty alkaa tekemään -ilmaisu on päässyt hyväksytyksi yleiskielen muodoksi.

Kotimaisten kielten keskus tiedotti asiasta keskiviikkona.

Suomen kielen lautakunta kävi asiasta pitkän keskustelun tammikuun lopussa. Sen jälkeen lautakunta päätti, että muoto voidaan katsoa yleiskielessä hyväksytyksi.

 

Artikkeliin liittyvät

Blogi: Mä rupeen nyt kasata parrikaadeja 5.2.2014

Asiasta keskusteltiin noin tunti, mutta asia on ollut pohdinnoissa vuosien saatossa useasti, sanoo lautakunnan puheenjohtaja, professori Minna-Riitta Luukka. Päätöksestä äänestettiin.

Uusi suositus otetaan huomioon Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemissa kielenhuollon ohjeissa ja Kielitoimiston sanakirjan tulevissa versioissa.

Helsingin Sanomat ei kuitenkaan aio muuttaa omia ohjeitaan, joissa suositellaan alkaa tehdä -muotoa.

On luonnollista, että kieli muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Vanha hyväksi koettu muoto on lehtikielessä luonteva jatkossakin, HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo.

Emme näe tarvetta muuttaa HS:n kieliohjeistusta tässä vaiheessa.

Kielenhuollon ohjeena on 1900-luvun alusta lähtien ollut, että kirjakielessä oikea muoto on alkaa tehdä. Muotoa alkaa tekemään on pidetty murteellisena ja puhekielisenä.

Alkaa tekemään on alun perin ollut suomen länsimurteille ominainen muoto ja alkaa tehdä puolestaan itämurteinen.

Nykyisin alkaa tekemään on kuitenkin levinnyt ja yleistynyt käyttöön kaikkialla Suomessa, Kotimaisten kielten keskus pohtii tiedotteessaan.

Minna-Riitta Luukan mukaan päätös ei silti ole kädenojennus länsimurteille.

Jos jollekin, tämä on kädenojennus kielenkäytön variaatioille, hän sanoo.

Suomen kielen lautakunnan mukaan molemmat muodot ovat olemassa olevia suomen kielen muotoja, joista suomen kirjakielen kiivaassa kehitysvaiheessa 1800-luvulla vakiinnutettiin kirjakieleen vain toinen.

Kirjoitetun suomen varhaisemmissa vaiheissa 1600- ja 1700-luvulla alkaa tekemään -rakenteita vielä käytettiin, koska kirjakieli perustui länsimurteisiin, keskus kertoo.

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtävä on päättää periaatteellisista ja yleisluonteisista kielenkäyttöä koskevista kysymyksistä.

Korjaus 6.2. kello 22.01: Minna-Riitta Luukka tarkensi torstaina lausuntoaan ja kertoi, että päätöksestä äänestettiin, mutta lopulliseen päätökseen ei jätetty eriäviä mielipiteitä.

Niin se menee, puhekieltä ohjaavat radio/tv-toimittajat omin kielitaidoin tai taidottomuuksin.

Samaa sarjaa on kielimurjonta „saatiin tehtyä” kun pitäisi sanoa „saatiin tehdyksi”. Kolmas yleinen virheellisyys on kaksi passiiviverbiä peräkkäin : „oltiin tehty”, kun pitäisi sanoa „oli tehty”.

Näille kielen perusopeille on oltava jokin raami, mutta nyt on siis annettu epäloogisuuden sotkulle valta määrätä. Mutta kun kaikki kuitataan „tai jotain”, niin ei tässä sitten muuta.

Kyseinen „oltiin tehty” on käytössä kai useimmiten puhekielen ns. monikkopassiivina. Eli esim „me oltiin tehty paljon töitä”, joka siis kirjakielellä kuuluisi „(me) olimme tehneet paljon töitä”.

Kirjakielessä on toki yleensä vain yksi ainoa oikea vaihtoehto, mutta ainakin puhekielen ollessa kyseessä itse ymmärrän hienoisen eron „oli tehty” ja „oltiin tehty” välillä. Esim. „Siellä oltiin tehty” tai „siellä oli tehty” voivat mielestäni sisältää hiukan eri merkityksen. „Oli tehty” kuulostaa jotenkin siltä, että olisi epäselvempää kuka on tehnyt ja milloin, missä „oltiin tehty” taasen mielestäni tuntuu enemmän viittaavan tiettyyn määräisempään porukkaan jonain tarkempana aikana.

En toki tiedä onko tällä oikeasti minkäänlaista kieliopillista perustaa, mutta kunhan tuntuvat vain minulle aavistuksen verran erilaisilta lauseilta.

Voisi mainita, että kirjakielessä on myös muoto „ruveta tekemään”.. Meille opetettiin jo alaluokilla että „alkaa sataa” mutta „rupeaa satamaan”.. Menevätköhän suomen kielen säännöt niin, että kun virheellistä ilmaisua käytetään tarpeeksi paljon tai kauan, niin se muuttuukin oikeaksi, jopa Kotuksen mielestä?

Saapa nähdä koska „viime aikoina / lähiaikoina” parista katoaa „viime aikoina”? Kysyin asiaa 1990-luvulla KIelitoimistosta silloin kun niillä oli vielä maksuton neuvontapalvelu. Sieltä vahvistettiin että ” lähiaikoina, lähivuosina, lähipäivinä” tarkoittaa nimenomaan _tulevaa_ aikaa, lähitulevaisuutta. Menneestä ajasta sanotaan „viime aikoina, viime vuosina ja viime päivinä”: Poikkeuksena „lähihistoria, lähimenneisyys”, joka sinänsä viittaa menneeseen aikaan. Kuitenkin menneistä „lähiajoista” puhutaan varsinkin mediassa aivan surutta ja jopa valtakunnan korkeimmassa johdossa. Rupeaa tippumaan.

.

Introdus / lisätty 26.11.2017

.

Reclame

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: