Blogulblog's Blog

Kokko

Kokko

kokko

.

  1. kokko1*A vars. juhannusaattona poltettava rovio, kokkotuli, kokkovalkea. Juhannuskokko, pääsiäiskokko. Rakentaa kokko. Polttaa kokkoa. Olla kokolla.
  1. kokko1*A runok. kotka.

.

juhannuskokko, kokko, kokkojuhla, kokkotuli, kokkovalkea

.

1 kokko ● rug; foc de tabără; foc ■ (valkea) bål; brasa, eld

rakentaa kokko ● rug ■ bygga upp ett bål

polttaa kokkoa ● a arde un rug ■ bränna ett bål (en brasa)

olla kokolla ● a sta în jurul rugului ■ stå runt bålet (brasan)

kokkojuhla ● sărbătoarea rugului de Sântioan ■ fest vid ett [midsommar]bål; midsommarbrasa

2 kokko ● vultur ■ (poet. kotka, yleisk) örn

Kokko

Kokko tai vaakalintu on jättiläismäinen kotka kalevalaisessa runoudessa. Synonyymi myös sanalle kotka.

Kokko on luultavasti sukua yleismaailmalliselle ukkoslintu-hengelle, joka tunnetaanEuroopasta aina Amerikan intiaaneille asti. Kokko on toisinaan tarusankarien ystävä, toisinaan taas vihollinen. Joskus sen tehtävä on vartioida.

Kokko kuvataan joskus rautaiseksi, joskus tuliseksi. Kokolla on jättimäiset kourat ja kynnet, ja se pystyy kantamaan ihmistä. Kokko iskee tulta auttaakseen Väinämöistäpolttamaan kasken. Myös kokon sulkia käytetään tulen iskemiseen. Joissain tulen syntykertomuksissa tuli on isketty kokon sulilla. Kokon mittasuhteet kuvataan joskus valtaviksi: toinen siipi haroo taivasta kun toinen osuu meren luotoihin.

Kokkoja esiintyy aina kerrallaan yksi, mutta ainakin Kalevalassa on monta kokkoa. Eräs näistä pelastaa Väinämöisen merihädästä palkkioksi siitä, että kaskea kaataessaan Väinämöinen jätti koivun linnuille istumapuuksi. Ilmarinen ja Louhi tekevät omat kokkonsa. Ilmarinen tekee metallisen kokon, joka pyydystää suomuhauen. Louhi taas muuttuu itse kokoksi rakentamalla siivet ja pyrstön laivan osista ja ottamalla viikatteet kynsiksi.

Aarnikotka, vaakalintu tai griippi (kreikaksi γρυψ) on taruolento, jolla on kotkan pää, siivet ja jalat etujalkoina sekä leijonan vartalo, takajalat ja häntä. Joskus sillä on myös käärmeen tai skorpionin pyrstö.

Vaakalintu

Sanassa vaakalintu esiintyvä ’vaaka’ tulee mahdollisesti sanasta vaa’as, joka tarkoittaa myyttistä tulta, aaltoa ja kipua. Toinen mahdollisuus on vuokko, saamelaisten kertomusten tietäjän apulintu.

kotka ►kokko + nen

 

Kokko – rugul salvator

După descoperire, focul l-a fascinat pe om, i-a atribuit focului puteri magice, s-a temut de el pentru că avea putere distrugătoare, dar l-a venerat în speranța unei protecții. Finlandezii par să fi îmblânzit focul, l-au adus în sauna lor, au aprins ruguri cu fiecare ocazie, la fiecare sărbătoare, pentru a-l îmbuna.

.

kokko-caricatura

Kuva on kopioitu luvatta rehellisen käytön perusteella ei-kaupalliseen käyttöön.

– Älä vaan sytytä, ajoimme kiveen ja ollaan pahasti jumissa … – Nu aprinde încă, am eșuat pe-o piatră și suntem înțepeniți.

.

Pääsiäiskokko

Pääsiäiskokko‑sana on murrearkiston mukaan keskipohjalainen. Tietoja on näistä pitäjistä: Lohtaja, Himanka, Kalajoki, Haapajärvi, Nivala. Pääsiäisvalkea ‑sana on eteläpohjalainen, ja tietoja on murrearkistossa seuraavista pitäjistä : Alahärmä, Kauhava, Kuortane, Töysä, Alavus, Nurmo, Kurikka, Kauhajoki, Jalasjärvi. Seinäjoen seudulla kutsutaan pääsiaisvalakiaksi.

.

paasiaiskokko

Kuva on kopioitu ja muokattu luvatta rehellisen käytön perusteella ei-kaupalliseen käyttöön.

 

Pääsiäiskokko on pääsiäisenä, yleensä pääsiäislauantaina tai lauantain-sunnuntain vastaisena yönä poltettava rovio, jonka tausta on pakanallinen. Tapa esiintyy Suomessa lähinnä Pohjanmaalla. Aiemmin uskottiin, että juuri tuona päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään, ja kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Pääsiäiskokolla on erityisen suuri rooli Saksassa, ja niitä poltetaan myös muun muassa Hollannissa, Tanskassa ja osissa Ruotsia, joissa kokkoon liittyvät myös „pahoja henkiä” karkottavat ilotulitteet.

Pohjanmaalla on vahvistunut perinne polttaa kokkoja pääsiäisenä. Jos tuli ei korvenna pahoja henkiä niin niitä voi savustaa. Kyllä nyt noidat pysyvät kaukana navetoista. Pääsiäisen välisenä aikana poltettiin kokkoja pahojen henkien torjumiseksi. Nykyään on merkitys muuttunut ja kokon polttaminen on hauskaa ajanvietettä.

Seurasaaren pääsiäiskokot klo 18.30

Lankalauantai oli vanhan kansan uskomusten mukaan vuoden huonomaineisin ilta, jolloin pahat voimat eli noidat ja trullit olivat liikkeellä. Niiden toiminnan uskottiin kohdistuvan etupäässä karjaonnen pilaamiseen ja oman edun tavoitteluun. Trullien uskottiin lypsävän maitoa ja leikkelevän karvoja lehmistä, lampaista ja joskus hevosistakin. Kokkoja poltettiin, sillä elävän tulen ja kitkerän tuoksuisen savun uskottiin pitävän pahat henget loitolla.

Seurasaaren Juhlakentälle kokoontuu nykyisin kymmeniä trulleiksi pukeutuneita lapsia kahvipannuineen ja luutineen. Pienempi narrikokko sytytetään ensin ja myöhemmin varsinainen pääsiäiskokko. Lapset voivat esittää runoja ja lauluja tulien roihutessa. Seurasaarisäätiö järjestää tapahtumaa yhteistyössä Helsingin Keskipohjalaisten kanssa.

.

paasiaisnoita

.

Legat de rugul finlandez de Paște, pare să fie și focul de mucenici al românilor.

În fiecare an, la 9 martie, se aprinde focul echinocțial de Mucenici, numit și Focul Sfinților. Proiecție simbolică a soarelui pe pământ, focul arde anotimpul cel vechi și îmbătrânit, pentru a-l face să renască pe cel nou, aducător de vigoare și de viață. Totodată, are un rol apotropaic, destinat apărării împotriva duhurilor rele, fertilizator și magic. Copiii sar peste focurile aprinse în fiecare ogradă, pentru a fi feriți de boli, femeile presară cenușa de jur-împrejurul gospodăriei, formând un cerc protector împotriva șerpilor, bărbații întrețin flăcările cât mai mult timp, cu credința că, astfel, îi încălzesc pe cei 40 de Mucenici.

.

Juhannuskokko

Kokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevätjuhlien yhteydessä. Suomessa juhannuskokot roihusivat ensiksi maamme itäisissä osissa ja sieltä ne ovat levinneet jo aikaa sitten koko maahan. Ennen 1900-lukua niitä poltettiin lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Länsi-Suomessakin aattoillan juhlatulia on sytytetty mutta eri aikaan: pääsiäisenä, vappuna, helatorstaina ja helluntaina sekä syyspuolella kekrinä.

Kokko on maassamme tunnettu eri nimityksillä: tulit, tuliset, valkea, valkee, valkkia, valkia ja valo. Juhannuskokkoa on nimitetty kokoksi muun muassa Kannaksella ja Inkerissä. Itse sana on kyllä tuttu muuallakin. Se tarkoittaa murteissa seipäistä tai riu’uista tehtyä keitto- tai yöpymiskotaa taikka teerenpyydystä, metsästäjän suojaksi rakennettua katosta ja erilaisia muita kekomaisia rakennelmia ja muodostumia.

Kokko on johdettu sanasta kokka, joka puolestaan tarkoittaa keulaa tai esiin pistävää kulmaa. Komeissa juhannuskokoissa on poltettu, ja poltetaan joskus vieläkin, vanhoja veneitä – kokka kohden taivasta. Tästä juhannuskokon nimitys ei kuitenkaan johdu, vaan kartiomaisuudesta ylimalkaan. Puhutaan myös juhannustulista tai juhannusvalkeista. Sana tuli on murteissa itäinen, valkea läntinen. Valkeaa on alettu käyttää ikivanhan tuli-sanan kiertoilmauksena, kun hyödyllistä mutta vaarallista ilmiötä ei ole rohjettu nimittää oikealla nimellä.

Pakanalliseen juhlaan liitettiin myöhemmin kristillisiä piirteitä ja juhannus vakiintui Suomessa kirkolliseksi juhlaksi 1200 luvulta alkaen. Sitä vietetään Johannes Kastajan muistoksi (24.6.), mutta kirkollinen merkitys on nykyisin niukka. Kustaa Vilkuna arvelee kirjassaan Vuotuinen ajantieto (Otava 1968), että kokon polttaminen voisi olla alkujaan kristillinen tapa. Hän tukeutuu kokon kristillisperäiseen nimeen juhannusvalkeat, joka viittaa Johannes Kastajan nimen vanhahtavaan muotoon Juhannus.

.

Cum se face un rug de Sântioan

Jos maasto on kuivaa, juhannuskokko voidaan tehdä lautan päälle ja viedä kauas rannasta, jotta tuli ei pääse leviämään. Juhannuskokon alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla.

Juhannuskokon poltto levisi 1800-luvun loppuun mennessä ympäri Suomea, mutta osassa Pohjanmaata juhannuskokon poltto ei ollut vieläkään kovin yleistä.

Juhannuskokko on hyvin vanha perinne, joka on tunnettu itämeren lähialueilla. Kokkojen polttamistapa vaihtelee alueittain. Karjalassa on poltettu useita kokkoja rannan suuntaisesta ketjuna, jossa keskimmäisenä on suurin kokko, jota kutsutaan Ukko-kokoksi.

.

Mitä siis tehdä, jos maa on märkä, mutta tekee mieli sytyttää komea kokko?

Märkäkin puu toki syttyy, kun sen osaa sytyttää oikein. Jos sää on sateinen, ei kokkoa kannata kuitenkaan kasata liian aikaisin, vaan vasta sinä päivänä, kun sen aikoo sytyttää. Puita ei kannata turhaan pitää sateessa kastumassa.

Poltettavaksi puuksi suositellaan erityisesti koivua, joka syttyy sekä kuivana että kosteana. Ei pelleilyä sytytysnesteiden kanssa, sytykkeet ovat tärkein asia kokon sytyttämisessä.

➣ Erityisesti märällä säällä pitää ottaa huomioon sytykkeiden määrä. Mikään pieni pala sanomalehteä ei riitä, sillä kosteampi kokko tarvitsee enemmän tulta ja lämpöä, jotta puun pinta kuivuu ja se pääsee syttymään. Sanomalehtipaperi on hänen mukaansa kelvollinen sytykeaine, mutta parempiakin vaihtoehtoja on.

➣ Jos vain mahdollista, kannattaa kerätä paljon tuohta sytykkeeksi. Myös sahanpuru ja pieni puusilppu käyvät. Ne kun sitten kasaa sopivan näköiseksi linnunpesäksi ja laittaa tuohet keskelle, niin kokon pitäisi syttyä.

Partiolaisen mukaan paras alusta sadesään kokolle on kallio, jolta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Muuten ei alustalla ole hänen mielestään niin paljon merkitystä, kunhan se on palamaton. Sytytysnesteitä hän ei kuitenkaan lähtisi suoraan suosittelemaan.

➣ Jos kokko ei muuten millään syty, niin voihan sitä yrittää vaikkapa grillisytytysnesteellä saada palamaan. Mihinkään bensaan ei kuitenkaan missään nimessä kannata koskea, sillä se on vaarallista ja leimahtaa helposti. Koska sytytysnesteet ovat myös ympäristölle haitallisia, pitäisin niitä vasta aivan viimeisenä vaihtoehtona.

Asiantuntija neuvoo tarkistamaan myös päällä olevat vaatteet; esimerkiksi helposti syttyviä tuulipukuja kannattaa kokon sytyttelijän välttää.

➣ Järki mukaan kokon sytyttelyyn. Pitää muistaa vain varata paljon sytykkeitä eikä kannata ryhtyä pelleilemään sytytysnesteiden kanssa.

.

Kokon polttaminen turvallisesti

Juhannuskokkoa sytyttäessä on hyvä muistaa muutama liittyvä asia.

➣ Juhannuskokon sytyttäjä on vastuussa mahdollisista vahingoista.

➣ Kun metsäpalovaroitukset ovat voimassa, on juhannuskokon ja muun avotulen teko kiellettyä kaikkialla varoitusalueella.

➣ Metsäpalovaroituksen aikana juhannuskokon ja yleensäkin minkään avotulen sytyttäminen on kielletty.

➣ Kokon ja muun avotulen sytyttämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Joissakin kunnissa edellytetään myös kunnan antamaa lupaa.

➣ Juhannuskokon paikka on valittava niin, ettei siitä aiheudu palon leviämisvaaraa maastoon tai rakennuksiin.

➣ Kokko pitää polttaa palamattomalla alustalla ja riittävän kaukana kaikesta, joka voisi syttyä tuleen. Kokon alta sekä riittävän laajalta alueelta sen ympäriltä on poistettava syttyvä kasvillisuus.

➣ Ota huomioon ennen sytyttämistä tuulen suunta ja varmista, että kokosta ei voi levitä kipinöitä mihinkään, joka voisi syttyä.

➣ Kokkoa ja sen ympäristöä on valvottava koko palamisajan.

➣ Sammutusvälineitä on varattava riittävästi sammuttamista varten.

➣ Lopuksi poistuttaessa kokolta varmista, että juhannuskokko sammuu kokonaan, eikä se jää kytemään. Palojätteet on sammutettava lopuksi vedellä.

.

Uudenvuoden kokko

La cumpăna iernii, când zilele sunt scurte și întunericul domnește, se obișnuiește să se aprindă focuri, ruguri sau, mai nou, să se aprindă artificii. Britanicii obinuiesc să ardă de Crăciun yule logjouluhalko obicei moștenit de la vikingi.

”Another Viking tradition was the Yulelog, a large oak log decorated with sprigs of fir, holly or yew. They carved runes on it, asking the Gods to protect them from misfortune. A piece of the log was saved to protect the home during the coming year and light next year’s fire. Today, most know the Yulelog as a cake or cheese log rolled in nuts.”

In Finlanda, tradiția rugului de Anul Nou se păstrează, mai ales la Somero, Sommerniemi și la Rantasalmi; în Suedia, la Gävle, țapul de paie „ia foc” după Crăciun și înainte de Anul Nou.

Uudenvuoden kokko

The Old Norse Yule Celebration – Myth and Ritual

http://www.ts.fi/viihde/1074326635/Kokko+roihuaa+uudenvuoden+yossa

.

kokko-patronim

.

Așa cum patronimele românești care provin din substantive comune sunt mai răspândite în Moldova: Ursu, Cioară, Dascălu, Fătu, Stângaciu, Vieru, Orfanu, Vulpe etc., în Finlanda ele se întâlnesc, mai ales, în estul țării, în Carelia, Savonia și în Kainuu: Karhu, Varis, Suntio, Sikiö, Kurittu, Karju, Orpo, Kettu etc.. Lor li se adaugă nume din Ostrobotnia de Nord.

Kokko și diminutivul provenit din el, Kokkonen, provin din numele kokko cu semnificația vultur – kotka. Numele a apărut pe la jumătatea secolului XVI și s-a răspândit în toată țara. Numele este protejat astfel încât nimeni nu-și poate schimba numele în Kokko fără aprobare oficială.

Paikannimi Kokko

Kokko on Suomessa sukunimen lisäksi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 52 sen nimistä paikkaa. Paikkojen tyyppi on kylä/kaupunginosa/kulmakunta, maastokohde, metsäalue, niemipelto/niitty, rakennus, saari sekä talo.

Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko nimellä Kokko jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä kartasta. Se tulee tarkistaa muualta.

Sana Kokko esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kokko, Kokkogatan, Kokkoharju, Kokkokatu, Kokkokuja, Kokkopolku, Kokkorinne, Kokkotie, Kokonkatu, Kokonkuja, Kokonkärki, Kokonmaantie, Kokonpolku, Kokonrinne, Kokontie, Onni Kokkovägen, Onni Kokontie, Yrjö Kokon tie.

http://www.kokko-kokkonen.org/

http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kokko.html

http://tkohvakka.blogspot.fi/2013/01/etymologia-sukunimille-kokko-kukko.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokko_(t%C3%A4smennyssivu)

.

Introdus  / lisätty 5.11.2016

.

 

 

 

 

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: