Verbi – 051. Indicativ – indikatiivi

 Modul indicativ, timpul prezent

 .

.

Vezi la urmă semnificația majusculelor!

1   Indikatiivi

Indikatiivi kuvaa tekemisen todellisena. Sillä ei ole tunnusta, mutta poikkeuksena muista tapaluokista se taipuu kaikissa aikamuodoissa.

modul indicativ – indikatiivi modus, tositapa (de ex. puhun)

• timpul prezent – preesens, kestämä (de ex. puhun)
• timpul trecut – mennyt aika (de ex. puhuin; olen puhunut; olin puhunut)
  • timpul imperfect – imperfekti, kertoma (de ex. puhuin)
  • timpul perfect compus – perfekti, päättymä (de ex. olen puhunut)
  • timpul mai mult ca perfect – pluskvamperfekti, entispäättymä (de ex. olin puhunut)

1.1   Aktiivin preesens

Aktiivin Indikatiivin Preesens muodostuu preesensvartalosta ja persoonapäätteestä.

preesensvartalo + persoonapääte

Aktiivin indikatiivin preesensin persoonapäätteet on lueteltu seuraavassa taulukossa. Yksikön kolmannella persoonalla ei ole persoonapäätettä, jos preesensvartalo päättyy diftongiin; muutoin persoonapääte on vokaalinpidennys. Monikon kolmannella persoonalla on kaksi vaihtoehtoa persoonapäätteksi vokaalisoinnun vuoksi.

.

Persoona	Yksikkö	Monikko
1. persoona	-n	-mme
2. persoona	-t	-tte
3. persoona	-, vokaalinpidennys	-vat/-vät

 

Şi privirea generală pe românește.

Indicativul

.

Modul indicativ al diatezei active este cel mai mult utilizat mod al verbului, mod definit care indică o acțiune certă și reală. În finlandeză sunt șase desinențe personale pentru cele trei persoane, la singular și la plural:

.

	singular	plural
persoana 1-a	-n	-mme
persoana 2-a	-t	-tte
persoana 3-a	-V(ocală) sau -ø	-vAt

 .

 

sanoa
preesens	sanon
imperfekti	sano+i+n
perfekti	olen sano+nut
pluskvamperfekti	ol+i+n sano+nut
liittopreesens	oli sano+va
liittoimperfekti	ol+i sano+va

.

Observație!

Desinențele amintesc formele conjugării verbului negativ ei care pierde pe e- inițial.

La persoana a treia, atât la singular cât și la plural, trebui respectată alternanța consonantică.

Am luat ca exemplu conjugarea verbului laulaa (a cânta) la indicativ:

rădăcini: laula-, lauloi-, laulett-, (laulet-)

Trecutul apare aici doar pentru comparația construcției

 

indicativ
prezent				trecut, perfect compus
număr luku	persoană persoona	pozitiv myönteinen muoto	negativ kielteinen muoto	persoană, persoona	pozitiv myönteinen muoto	negativ kielteinen muoto
sing. yks.	1-a	laula·n	en laula·	1-a	olen laula·nut	en ole laula·nut
	2-a	laula·t	et laula·	2-a	olet laula·nut	et ole laula·nut
	3-a	laula·a	ei laula·	3-a	on laula·nut	ei ole laula·nut
plur. mon.	1-a	laula·mme	emme laula·	1-a	olemme laula·neet	emme ole laula·neet
	2-a	laula·tte	ette laula·	2-a	olette laula·neet	ette ole laula·neet
	3-a	laula·vat	eivät laula·	3-a	ovat laula·neet	eivät ole laula·neet
	pasiv	laulet·aan	ei laulet·a	pasiv	on laulett·u	ei ole laulett·u
	trecut, imperfect			trecut, mai mult ca perfect
	persoana	pozitiv	negativ	persoana	pozitiv	negativ
sing. yks.	1-a	lauloi·n	en laula·nut	1-a	olin laula·nut	en ollut laula·nut
	2-a	lauloi·t	et laula·nut	2-a	olit laula·nut	et ollut laula·nut
	3-a	lauloi·	ei laula·nut	3-a	oli laula·nut	ei ollut laula·nut
plur. mon.	1-a	lauloi·mme	emme laula·neet	1-a	olimme laula·neet	emme olleet laula·neet
	2-a	lauloi·tte	ette laula·neet	2-a	olitte laula·neet	ette olleet laula·neet
	3-a	lauloi·vat	eivät laula·neet	3-a	olivat laula·neet	eivät olleet laula·neet
	pasiv	laulett·iin	ei laulett·u	pasiv	oli laulett·u	ei ollut laulett·u

.

Timpul prezent indică o acțiune care se desfășoară în prezent sau măcar începută în prezent și care se încheie în viitor (așa se explică de ce în finlandeză nu există o formă proprie de viitor care se exprimă cu verbul la prezent însoțit de un adverb temporal). DEX: Timp al verbului care arată că o acțiune se petrece în momentul vorbirii sau că este de durată. Pe durata asta se bazează finlandeza, acțiunea durează în viitor.

Preesens

Nykykielessä preesensillä ei ole tunnusta. Persoonapäätteet liitetään suoraan verbin sana- tai modusvartaloon. Esim. tule+n, laula+isi+mme, ehti+ne+vät, men+kö+ön.

.

P = puhehetki – momemtul vorbirii, enunțului

V = viitaus hetki – momentul la care se referă enunțul

T = tapahtumahetki – momentul în care se petrece acțiunea enunțată

De la stânga la dreapta, scurgerea timpului.

După Hakulinen & Karlsson 1979

.

	1.	trecut	prezent P V T	viitor apropiat	viitor îndepărtat
		Opettaja käyttää tänään solmiota.
	2.	trecut	prezent	viitor apropiat	viitor îndepărtat
			P V
					T
		Ryhmä lähtee Tanskaan elokuussa.
	3.	trecut	prezent P	viitor apropiat	viitor îndepărtat V T
		Jos saan palkankorotuksen, hankin isomman auton.
4.		trecut	prezent P	viitor apropiat V	viitor îndepărtat T
		Lähden ulkomaille, kun olen saanut apurahan.

.

Perusmerkityksessään preesens ilmaisee puhumishetkellä parhaillaan jatkuvaa toimintaa. Sitä käytetään myös puhuttaessa aina tai usein tapahtuvasta toiminnasta sekä tulevasta tekemisestä.

Itse asiassa preesens ilmaisee hyvin harvoin tarkkaa nykyhetkeä. Tempusjärjestelmän tunnusmerkittömänä jäsenenä sillä on hyvin väljä semanttinen liikkuma-ala menemättömässä ajassa.

Pertti lukee sanomalehteä.     (parhaillaan)

Opettaja käyttää silmälaseja.  (tavallisesti)

Tytöt lähtevät Lontooseen.     (tulevaisuudessa)

Aurinko laskee länteen.        (aina)

Preesensin tunnusmerkittömyydestä ja semanttisesta väljyydestä johtuu, että juuri sitä käytetään geneerisissä eli lajia koskevissa lauseissa, jotka pätevät aikaan katsomatta. Esim.

Valas kuuluu nisäkkäisiin.

Varis istuu mielellään aidalla.

Ihminen on ihmiselle susi.

.

Dintre finețuri, care nu sunt necesare în viața de toate zilele și care nu merită să fie reținute ar fi și liittopreesens dat aici doar spre știință.

Liittopreesens

Liittopreesens ilmaisee tulevaa tekemistä. Se koostuu olla-verbin preesensistä ja pääverbin aktiivin 1. partisiipista. Liittopreesensin käyttö rajoittuu normaalisti indikatiiviin ja yksikköön, esim. on tekevä (tuskin sanottaisiin: ovat tekevät).

.

trecut	prezent P V	viitor apropiat	viitor îndepărtat T
Olen jatkava edeltäjieni työtä – continui munca predecesorilor mei.

.

Liittopreesens antaa sanonnalle yleensä juhlallisen sävyn, esim.

Ole+n jatka+va edeltäjieni työtä. – Am de continuat opera înaintașului meu.

Samassa merkityksessä kuin liittopreesensiä käytetään myös tulen tekemään -rakennetta, johon ei liity erityistä juhlallisuuden leimaa.

Tulevasta ajasta puhuttaessa suomessa yleensä riittää, kun käytetään pelkkää yksinkertaista preesensiä.

. 

Aktiivin preesens – prezentul activ

Conjugarea I-a

-A

1. rădăcinile se termină în -O, -U

	rădăcina			rădăcina
kertoa	kerro+		siirtyä	siirry+
leipoa	leivo+		syntyä	synny+
tahtoa	tahdo+		tyytyä	tyydy+
istua	istu+		säilyä	säily+
nukkua	nuku+		väsyä	väsy+
ampua	ammu+		kypsyä	kypsy+

.

leipoa	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	leivon	en leivo	leivomme	emme leivo
persoana 2-a	leivot	et leivo	leivotte	ette leivo
persoana 3-a	leipoo	ei leivo	leipovat	eivät leivo

.

2. rădăcina se termină în -a

– rădăcina bisilabică

în prima silabă –a

alkaa	ala+		nauraa	naura+
auttaa	auta+		valaa	vala+
kaataa	kaada+		haistaa	haista+

.

alkaa	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	alan	en ala	alamme	emme ala
persoana 2-a	alat	et ala	alatte	ette ala
persoana 3-a	alkaa	ei ala	alkavat	eivät ala

.

 

                în prima silabă -o, -u

polttaa	polta+		tuottaa	tuota+
hoitaa	hoida+		luottaa	luota+
soittaa	soita+		luistaa	luista+

.

soittaa	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	soitan	en soita	soitamme	emme soita
persoana 2-a	soitat	et soita	soitatte	ette soita
persoana 3-a	soittaa	ei soita	soittavat	eivät soita

– rădăcina polisilabică

armahtaa	armahda+		välittää	välitä+
liikuttaa	liikuta+		muistuttaa	muistuta+

.

välittää	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	välitän	en välitä	välitämme	emme välitä
persoana 2-a	välität	et välitä	välitätte	ette välitä
persoana 3-a	välittää	ei välitä	välittävät	eivät välitä

.

3. rădăcinile se termină în  -e, –ä

lukea	lue+		itkeä	itke+
kulkea	kulje+		kylpeä	kylve+
hakea	hae+		lähteä	lähde+
elää	elä+		selvittää	selvitä+
säästää	säästä+		vetää	vedä+
käristää	käristä+		pitää	pidä+

.

kulkea	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	kuljen	en kulje	kuljemme	emme kulje
persoana 2-a	kuljet	et kulje	kuljette	ette kulje
persoana 3-a	kulkee	ei kulje	kulkevat	eivät kulje

.

4. rădăcina     se termină în -i

oppia	opi+		hankkia	hanki+
painia	paini+		vaatia	vaadi+
ehtiä	ehdi+		pyrkiä	pyri+

.

pyrkiä	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	pyrin	en pyri	pyrimme	emme pyri
persoana 2-a	pyrit	et pyri	pyritte	ette pyri
persoana 3-a	pyrkii	ei pyri	pyrkivät	eivät pyri

. 

5. verbue cu terminațiile –tAA

rădăcini           -llA, -nnA, -rrA

                               

taitaa	taida+		tietää	tiedä+
löytää	löydä+		pyytää	pyydä+
uskaltaa	uskalla+		kieltää	kiellä+
sisältää	sisällä+		viheltää	vihellä+
alentaa	alenna+		lentää	lennä+
tuntea	tunne+		väärentää	väärennä+
myllertää	myllerrä+		ymmärtää	ymmärrä+
sortaa	sorra+		kaartaa	kaarra+

.

kieltää	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	kiellän	en kiellä	kiellämme	emme kiellä
persoana 2-a	kiellät	et kiellä	kiellätte	ette kiellä
persoana 3-a	kieltää	ei kiellä	kieltävät	eivät kiellä

.

sau   -dA (la pers I-a) pentru rădăcinile bisilabice

 

tietää	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	tiedän	en tiedä	tiedämme	emme tiedä
persoana 2-a	tiedät	et tiedä	tiedätte	ette tiedä
persoana 3-a	tietää	ei tiedä	tietävät	eivät tiedä

.

Conjugarea II-a

-dA

1. rădăcinile se termină în –dA, precedate de diftongurile -uO, -ie

	rădăcina			rădăcina
tuoda	tuo+		syödä	syö+
viedä	vie+		juoda	juo+

syödä	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	syön	en syö	syömme	emme syö
persoana 2-a	syöt	et syö	syötte	ette syö
persoana 3-a	syö	ei syö	syövät	eivät syö

.

2. se termină tot în rădăcinile –dA, precedate de vocală lungă sau dublă

saada	saa+		myydä	myy+
			jäädä	jää+

myydä	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	myyn	en myy	myymme	emme myy
persoana 2-a	myyt	et myy	myytte	ette myy
persoana 3-a	myy	ei myy	myyvät	eivät myy

.

3. se termină tot în rădăcinile –dA, precedate de diftongurile -Ai, -Oi

naida	nai+		voida	voi+
tupakoida	tupakoi+		elämöidä	elämöi+

voida	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	voin	en voi	voimme	emme voi
persoana 2-a	voit	et voi	voitte	ette voi
persoana 3-a	voi	ei voi	voivat	eivät voi

.

– excepții:

käydä

käy+

käydä	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	käyn	en käy	käymme	emme käy
persoana 2-a	käyt	et käy	käytte	ette käy
persoana 3-a	käy	ei käy	käyvät	eivät käy

.

Dacă are două rădăcini: în vocală și în consoană

nähdä	nä(k)e+/-näh+
tehdä	te(k)e+/-teh+

și formele flexionate au două rădăcini: în vocală și în consoană

.

nähdä	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	näen	en näe	näemme	emme näe
persoana 2-a	näet	et näe	näette	ette näe
persoana 3-a	näkee	ei näe	näkevät	eivät näe

.

tehdä	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	teen	en tee	teemme	emme tee
persoana 2-a	teet	et tee	teette	ette tee
persoana 3-a	tekee	ei tee	tekevät	eivät tee

.

Conjugarea III-a

-lA   -nA  -rA     -stA

Verbele de conj. a III-a au două rădăcini – în consoană și în vocală.

Terminațiile consonantice pot fi -l, -n, -r, -s. Terminația vocalică poate varia forte mult dar, cel mai adesea, este -e,

.

	rădăcina			rădăcina
olla	ole+/ol-		tulla	tule+/tul-
kuunnella	kuuntele+/kuunnel-		ajatella	ajattele+/ajatel-
panna	pane+/pan-		mennä	mene+/men-
surra	sure+/sur-		purra	pure+/pur-
nousta	nouse+/nous-		helistä	helise-/helis-
ratkaista	ratkaise+/ratkais-		pestä	pese+/pes-

Verbul olla (vezi și pagina proprie!)

.

olla	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	olen	en ole	olemme	emme ole
persoana 2-a	olet	et ole	olette	ette ole
persoana 3-a	on	ei ole	ovat	eivät ole

.

tulla	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	tulen	en tule	tulemme	emme tule
persoana 2-a	tulet	et tule	tulette	ette tule
persoana 3-a	tulee	ei tule	tulevat	eivät tule

.

mennä	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	menen	en mene	menemme	emme mene
persoana 2-a	menet	et mene	menette	ette mene
persoana 3-a	menee	ei mene	menevät	eivät mene

.

 

purra	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	puren	en pure	puremme	emme pure
persoana 2-a	puret	et pure	purette	ette pure
persoana 3-a	puree	ei pure	purevat	eivät pure

.

ratkaista	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	ratkaisen	en ratkaise	ratkaisemme	emme ratkaise
persoana 2-a	ratkaiset	et ratkaise	ratkaisette	ette ratkaise
persoana 3-a	ratkaisee	ei ratkaise	ratkaisevat	eivät ratkaise

.

– excepții:

rangaista	rankaise+/rangais-
juosta	juokse+/juos-
syöstä	syökse+/syös-

.

rangaista	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	rankaisen	en rankaise	rankaisemme	emme rankaise
persoana 2-a	rankaiset	et rankaise	rankaisette	ette rankaise
persoana 3-a	rankaisee	ei rankaise	rankaisevat	eivät rankaise

.

Conjugările IV – VI

–tA

Terminația comună a acestor conjugări este -tA, diferența constă doar în vocalele care preced această terminație.

Conjugarea IV-a

– VtA                (V este orice vocală A, e, i, O, U)

 .

	rădăcina			rădăcina
hakata	hakkaa+/hakat-		hypätä	hyppää+/hypät-
tavata	tapaa+/tavat-		pelätä	pelkää+/pelät-
todeta	totea+/todet-		lohjeta	lohkea+/lohjet-
ruveta	rupea+/ruvet-		hävitä	häviä+/hävit-
tarjota	tarjoa+/tarjot-		kajota	kajoa+/kajot-
tajuta	tajua+/tajut-		höyrytä	höyryä+/höyryt-
hulmuta	hulmua+/hulmut-		älytä	älyä+/älyt-

.

tavata	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	tapaan	en tapaa	tapaamme	emme tapaa
persoana 2-a	tapaat	et tapaa	tapaatte	ette tapaa
persoana 3-a	tapaa	ei tapaa	tapaavat	eivät tapaa

.

Conjugarea V-a

–itA

	rădăcina			rădăcina
tarvita	tarvitse+/tarvit-		häiritä	häiritse+/häirit-
valita	valitse+/valit-		merkitä	merkitse+/merkit-
iloita	iloitse+/iloit-		hallita	hallitse+/halit-

.

valita	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	valitsen	en valitse	valitsemme	emme valitse
persoana 2-a	valitset	et valitse	valitsette	ette valitse
persoana 3-a	valitse	ei valitse	valitsevat	eivät valitse

.

Conjugarea VI-a

–etA

(-AtA, -OtA)

	rădăcina			rădăcina
huveta	hupene+/huvet-		kyetä	kykene+/kyet-
rohjeta	rohkene+/rohjet-		paeta	pakene+/paet-
hapata	happane+/hapat-		mädätä	mätäne+/mädät-
loitota	loittone+/loitot-
helpota	helppone+/helpot-		hiljetä	hiljene+/hiljet-

.

mädätä	singular		plural
	pozitiv	negativ	pozitiv	negativ
persoana 1-a	mätänen	en mätäne	mätänemme	emme mätäne
persoana 2-a	mätänet	et mätäne	mätänette	ette mätäne
persoana 3-a	mätänee	ei mätäne	mätänevät	eivät mätäne

.

Passiivin preesens – prezentul pasiv

1.2   Passiivin preesens

Passiivin indikatiivin preesens muodostetaan liittämällä passiivivartaloon passiivin tunnus -tA ja persoonapääte –Vn (vokaalinpidennys + n).

passiivivartalo + passiivin tunnus + persoonapääte

Passiivivartaloon liitettävien tunnusten ja päätteiden eri yhdistelmät on lueteltu seuraavassa kaaviossa.

–tA + Vn → –tAn
–tA + Vn → –dAn
–tA + Vn → –lAn
–tA + Vn → –nAn
–tA + Vn → –rAn

.

Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekijä on. Ajatuksena on, että tekijä on joku ihminen tai jotkut ihmiset. Passiivia käytetään myös puhekielessä me-pronominin yhteydessä.

Esim. Me mennään illalla saunaan. Me uidaan paljon kesällä.
Me ei mennä illalla saunaan. Me ei uida paljon kesällä.

.

Passiivin muodostaminen:

Verbityyppi 1:

Yksikön 1. persoonan vartalo + -tAAn

Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e.

Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan pois myönteisen passiivin kaksi viimeistä kirjainta.

lukea	lue-n	luetaan	ei lueta
tietää	tiedä-n	tiedetään	ei tiedetä
katsoa	katso-n	katsotaan	ei katsota
ottaa	ota-n	otetaan	ei oteta

Verbityypit 2, 3, 4 ja 5:

Verbin infinitiivi + -An

Kielteiseen lisätään jälleen ei ja otetaan pois -An.

Tyyppi 2

tehdä	tee-n	tehdään	ei tehdä
syödä	syö-n	syödään	ei syödä
tupakoida	tupakoi-n	tupakoidaan	ei tupakoida

Tyyppi 3

tulla	tule-n	tullaan	ei tulla
hymyillä	hymyile-n	hymyillään	ei hymyillä
pestä	pese-n	pestään	ei pestä

Tyyppi 4

haluta	halua-n	halutaan	ei haluta
pakata	pakkaa-n	pakataan	ei pakata

Tyyppi 5

lukita	lukitse-n	lukitaan	ei lukita
tarvita	tarvitse-n	tarvitaan	ei tarvita

Amintim că grupele IV, V și VI pot fi considerate împreună. Vezi mai sus dar și Diateza, modul și timpul verbului finlandez.

.

Mai detaliat despre pasivul present

Conjugarea I-a în -A

1. terminațiile rădăcinilor -O, -U

.

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
kertoa	kerrota +	kerrotaan	ei kerrota	siirtyä	siirrytä +	siirrytään	ei siirrytä
leipoa	leivota +	leivotaan	ei leivota	syntyä	synnytä +	synnytään	ei synnytä
tahtoa	tahdota +	tahdotaan	ei tahdota	tyytyä	tyydytä +	tyydytään	ei tyydytä
istua	istuta +	istutaan	ei istuta	säilyä	säilytä +	säilytään	ei säilytä
nukkua	nukuta +	nukutaan +	ei nukuta	väsyä	väsytä +	väsytään	ei väsytä
ampua	ammuta +	ammutaan +	ei ammuta	kypsyä	kypsytä +	kypsytään	ei kypsytä

.

2. terminațiile rădăcinilor în -a

2.1. rădăcina bisilabică

a)      în prima silabă -a

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
alkaa	aleta +	aletaan	ei aleta	nauraa	naureta +	nauretaan	ei naureta
auttaa	auteta +	autetaan	ei auteta	valaa	valeta +	valetaan	ei valeta
kaataa	kaadeta +	kaadetaan	ei kaadeta	haistaa	haisteta +	haistetaan	ei haisteta
polttaa	polteta +	poltetaan	ei polteta	tuottaa	tuoteta +	tuotetaan	ei tuoteta
hoitaa	hoideta +	hoidetaan	ei hoideta	luottaa	luoteta +	luotetaan	ei luoteta
soittaa	soiteta +	soitetaan	ei soiteta	luistaa	luisteta +	luistetaan	ei luisteta

 b)      în prima silabă -o, -u

soittaa

soitetaan

ei soiteta

puhua

puhutaan

ei puhuta

.

2.2. rădăcină polisilabică

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
armahtaa	armahdeta +	armahdetaan	ei armahdeta	välittää	välitetä +	välitetään	ei välitetä
liikuttaa	liikuteta +	liikutetaan	ei liikuteta	muistuttaa	muistuteta +	muistutetaan	ei muistuteta

. 

3. terminațiile rădăcinilor -e, -ä

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
lukea	lueta +	luetaan	ei lueta	itkeä	itketä +	itketään	ei itketä
kulkea	kuljeta +	kuljetaan	ei kuljeta	kylpeä	kylvetä +	kylvetään	ei kylvetä
hakea	haeta +	haetaan	ei haeta	lähteä	lähdetä +	lähdetään	ei lähdetä
elää	eletä +	eletään	ei eletä	selvittää	selvitetä +	selvitetään	ei selvitetä
säästää	säästetä +	säästetään	ei säästetä	vetää	vedetä +	vedetään	ei vedetä
käristää	käristetä +	käristetään	ei käristetä	pitää	pidetä +	pidetään	ei pidetä

 .

4. terminația rădăcinii  -i

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
oppia	opita +	opitaan	ei opita	hankkia	hankita +	hankitaan	ei hankita
painia	painita +	painitaan	ei painita	vaatia	vaadita +	vaaditaan	ei vaadita
ehtiä	ehditä +	ehditään	ei ehditä	pyrkiä	pyritä +	pyritään	ei pyritä

. 

 5. terminația verbului –tAA

rădăcini:  -llA, -nnA, -rrA

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
uskaltaa	uskalleta +	uskalletaan	ei uskalleta	kieltää	kielletä +	kielletään	ei kielletä
sisältää	sisälletä +	sisälletään	ei sisälletä	viheltää	vihelletä +	vihelletään	ei vihelletä
alentaa	alenneta +	alennetaan	ei alenneta	lentää	lennetä +	lennetään	ei lennetä
myllertää	myllerretä +	myllerretään	ei myllerretä	ymmärtää	ymmärretä +	ymmärretään	ei ymmärretä
sortaa	sorreta +	sorretaan	ei sorreta	kaartaa	kaarreta +	kaarretaan	ei kaarreta

sau rădăcina: -dA (pentru rădăcinile bisilabice)

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
taitaa	taideta +	taidetaan	ei taideta	tietää	tiedetä +	tiedetään	ei tiedetä
löytää	löydetä +	löydetään	ei löydetä	pyytää	pyydetä +	pyydetään	ei pyydetä

.

Conjugarea a II-a în -dA

.

1. terminațiile rădăcinilor în diftongii –UO, -ie

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
tuoda	tuoda +	tuodaan	ei tuoda	syödä	syödä +	syödään	ei syödä
viedä	viedä +	viedään	ei viedä	juoda	juoda +	juodaan	ei juoda

.
2. terminațiile rădăcinilor în diftongii -Ai, -Oi

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
naida	naida +	naidaan	ei naida	voida	voida +	voidaan	ei voida
tupakoida	tupakoida +	tupakoidaan	ei tupakoida	elämöidä	elämöidä +	elämöidään	ei elämöidä

3. terminațiile rădăcinilor în vocală lungă / dublă

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
saada	saada +	saadaan	ei saada	myydä	myydä +	myydään	ei myydä
				jäädä	jäädä +	jäädään	ei jäädä

.

excepții:

käydä

käydä +

käydään

ei käydä

.

sau cele care au două rădăcini, în vocală și în consoană

nähdä	nähdä +	nähdään	ei nähdä
tehdä	tehdä+	tehdään	ei tehdä

.

Conjugarea III-a în –lA, –nA, –rA, -stA

.

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
olla	olla +	ollaan	ei olla	tulla	tulla +	tullaan	ei tulla
kuunnella	kuunnella +	kuunnellaan	ei kuunnella	ajatella	ajatella +	ajatellaan	ei ajatella
panna	panna +	pannaan	ei panna	mennä	mennä +	mennään	ei mennä
surra	surra +	surraan	ei surra	purra	purra +	purraan	ei purra
nousta	nousta +	noustaan	ei nousta	helistä	helistä +	helistään	ei helistä
ratkaista	ratkaista +	ratkaistaan	ei ratkaista	pestä	pestä +	pestään	ei pestä

.

excepții:

rangaista	rangaista +	rangaistaan	ei rangaista
juosta	juosta +	juostaan	ei juosta
syöstä	syöstä +	syöstään	ei syöstä

.

Conjugarea IV-a în -VtA (V= A, e, i, O, U)

.

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
hakata	hakata +	hakataan	ei hakata	hypätä	hypätä +	hypätään	ei hypätä
tavata	tavata +	tavataan	ei tavata	pelätä	pelätä +	pelätään	ei pelätä
todeta	todeta +	todetaan	ei todeta	lohjeta	lohjeta +	lohjetaan	ei lohjeta
ruveta	ruveta +	ruvetaan	ei ruveta	hiljetä	hiljetä +	hiljetään	ei hiljetä
tarjota	tarjota +	tarjotaan	ei tarjota	hävitä	hävitä +	hävitään	ei hävitä
tajuta	tajuta +	tajutaan	ei tajuta	höyrytä	höyrytä +	höyrytään	ei höyrytä
hulmuta	hulmuta +	hulmutaan	ei hulmuta	älytä	älytä +	älytään	ei älytä

.

Conjugarea V-a în –itA

.

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
tarvita	tarvita +	tarvitaan	ei tarvita +	häiritä	häiritä +	häiritään	ei häiritä
valita	valita +	valitaan	ei valita +	merkitä	merkitä +	merkitään	ei merkitä
iloita	iloita +	iloitaan	ei iloita +	hallita	hallita +	hallitaan	ei hallita

.

Conjugarea VI-a în –etA (-AtA, -OtA)

.

verbul	rădăcina	pozitiv	negativ	verbul	rădăcina	pozitiv	negativ
huveta	huveta +	huvetaan	ei huveta	kyetä	kyetä +	kyetä	ei kyetä
rohjeta	rohjeta +	rohjetaan	ei rohjeta	paeta	paeta +	paeta	ei paeta
hapata	hapata +	hapataan	ei hapata	mädätä	mädätä +	mädätä	ei mädätä
loitota	loitota +	loitotaan	ei loitota	helpota	helpota +	helpota	ei helpota

.

Kielteinen preesens – prezentul negativ

.

1. verbityyppi: istua

	istua	asua
minä sinä hän me te he	en istu et istu ei istu emme istu ette istu eivät istu	en asu et asu ei asu emme asu ette asu eivät asu

2. verbityyppi: saada

	saada	juoda
minä sinä hän me te he	en saa et saa ei saa emme saa ette saa eivät saa	en juo et juo ei juo emme juo ette juo eivät juo

3. verbityyppi: tulla

	tulla	mennä
minä sinä hän me te he	en tule et tule ei tule emme tule ette tule eivät tule	en mene et mene ei mene emme mene ette mene eivät mene

4. verbityyppi: haluta

	haluta	osata
minä sinä hän me te he	en halua et halua ei halua emme halua ette halua eivät halua	en osaa et osaa ei osaa emme osaa ette osaa eivät osaa

5. verbityyppi: tarvita

	tarvita	häiritä
minä sinä hän me te he	en tarvitse et tarvitse ei tarvitse emme tarvitse ette tarvitse eivät tarvitse	en häiritse et häiritse ei häiritse emme häiritse ette häiritse eivät häiritse

.

Kysyvä preesens – prezentul interogativ

.

Kysyvä preesens:	Kielteinen kysyvä preesens:
Pääte: -kO	-kö
Istunko minä? Saatko sinä? Tuleeko hän? Haluammeko me? Tarvitsetteko te? Tekevätkö he?	Enkö minä istu? Etkö sinä saa? Eikö hän tule? Emmekö me halua? Ettekö te tarvitse? Eivätkö he tee?

.

Amintesc aici regula:

Pentru a ușura prelucrarea elementelor gramaticale, s-a făcut următoarea convenție notându-se cu majuscule:

C (iso) tarkoitaa: konsonantti

V (iso) tarkoitaa: vokaali vai verbi (tilanteen mukaan)

A (iso) tarkoitaa: väljä vokaali, a tai ä

U (iso) tarkoitaa: suppea pyöreä vokaali, u tai y

O (iso) tarkoitaa: puoliväljä pyöreä vokaali, o tai ö astfel astfel putem scrie terminația cazului inesiv  -ssA = -ssa/-ssä sau a cazului ilativ -n (Vn) = vocală+n (la pagina asta înseamnă vocală dublată)

Verbityyppi = conjugarea

.

Introdus  / lisätty 19.6.2012

Actualizat / päivitetty 20.6.2012

.