Blogulblog's Blog

Anglismi – anglicism

Anglismi – anglicism

.
Vinssi.

Că engleza ocupă un loc de frunte între limbile lumii și că a devenita „lingua franca” nu mai trebue demonstrat. Și finlandeza s-a înrolat și este nevoită să accepte, strângând din dinți, engleza și anglismele; mai rău e cu fingleza.
.
Anglismi (joskus myös anglisismi < lat. anglicismus) on kielitieteen käsite, jolla tarkoitetaan yleensä englannin kielestä lainattua sanaa, sanontaa tai lauserakenne, joka on usein vastaanottavan kielen omien sääntöjen vastainen ja muuta kielellistä rakennetta tai koko lainautumisprosessia. Usein sanan anglismi käyttöön liittyy myös ajatus siitä, että kyseinen rakenne on lainaajakielelle vieras ja jollakin tavalla epäsopiva. Monet anglismit kuitenkin päätyvät yleiseen käyttöön.
”Pitkässä juoksussa” on anglismi, käännöslaina englannin kielen sanonnasta ”in the long run”.

Esimerkkejä suomen anglismeista ovat muiden muassa printteri (printer eli tulostin) ja pitkässä juoksussa (in the long run eli ajan mittaan). Myös niin kutsuttu sinä-passiivi edustaa englantilaista vaikutusta: sinä voitat, jos juokset nopeimmin (you win if you run the fastest = voittaa, jos juoksee nopeimmin), joskin toinen persoona on suomessa ollut vanhastaan käytössä kaakkois- ja savolaismurteissa mutta siihen ei ole liittynyt sinä-pronominia.

Näennäisanglismi eli pseudoanglismi tarkoittaa sanaa, joka näyttää tulevan englannista mutta joka onkin englannin kielen puhujille vieras tai merkitykseltään toinen. Esimerkiksi saksan Handy, joka äännetään englannin kielen mukaisesti [händi], tarkoittaa yleisesti matkapuhelinta, vaikka sanalla ei ole tavanomaisessa englannin kielessä tätä merkitystä. Näennäisanglismeja on paljon esimerkiksi saksan ja japanin kielessä mutta ei juuri suomessa. Esimerkki suomalaisesta näennäisanglismista on sana farmarihousut (> farkut), joka ei pohjaudu englannin vastaavaan sanaan (jeans) vaikka viittaakin Yhdysvaltoihin.

Suomessa Kielitoimisto antaa suosituksia englantilaisten lainasanojen käytöstä kuten yleensäkin kielenhuoltoon liittyvistä asioista. Suomessa ei ole virallisia ulkomaalaisperäisten ilmaisujen käyttökieltoja kuten esimerkiksi Ranskassa. Eduskunnan oikeusasiamies antoi kuitenkin 2010 päätöksen, jonka mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan käyttämä englanninkielinen nimitys „Stroke Unit” ei ole viranomaisen toimintayksikön nimityksenä kielellisiä oikeuksia eikä hyvää hallintoa koskevan sääntelyn mukainen.

.
Anglismit

.
Nykysuomalainen ei voi välttyä englannin kieleltä, jota näkee lehdissä ja mainoksissa ja kuulee radiosta ja televisiosta. Englanti ujuttuu helposti englannille altistuvan suomen kieleen. Erityisesti englannille altistuvat ne, joiden opiskeluala on kansainvälinen ja jotka lukevat englanninkielisiä tenttikirjoja ja ehkä kirjoittavat opinnäytteensäkin englanniksi. Hyvinkin suomea taitava voi tahattomasti kirjoittaa suomea englantilaisittain.

Englannin vaikutuksen mukaisia ilmauksia nimitetään anglismeiksi. Anglismi voi olla esim.

• jonkin sanan käyttöä englannin kielen mukaisesti
• suomelle outo sanajärjestys
• suomen kieliopin vastaista sijamuotojen käyttöä
• suomen kielen oikeakielisyyssääntöjen vastaista välimerkitystä.

.
Englannin kieli on eräänlainen sanaston sulatusuuni. Englanti on kehittynyt germaaniselta pohjalta, mutta siihen on tullut laajoina kerrostumina ranskalaista ja kreikkalais-latinalaista sanastoa. Anglismi voidaan määritellä ilmaukseksi, joka englannin kielen välityksellä on levinnyt kansainväliseen käyttöön. Nykyään englanti on johtava kieli esim. lääketieteen, elektroniikan, avaruustekniikan, kansainvälisen kaupan, mainonnan, lentomatkailun ja merenkulun alalla sekä lisäksi radion, television, elokuvan ja tietotekniikan piirissä. Suomi on ollut vasta suhteellisen vähän aikaa suorissa kontakteissa englantia puhuvan maailman kanssa.

Vanhemmat englantilaisperäiset lai-nat pyrittiin tavallisesti mukauttamaan kotoisten sanojen malliin, esim. pihvi (beef), priki (brig), vinssi (winch). Uudempia kieleemme mukautuneita sanoja ovat esim. hitti, jeeppi, meikki, spotti, toppi. Alkuperäisen asunsa säilyttäneitä tai vain hieman suomalaistettuja ovat esim. happening, cowboy, jockey, speedway. Mukauttamisen suomen kieleen estää usein anglismien äänneasu. Myös anglismien oikeinkirjoitus ja taivutus on monesti hankalaa. Miten esim. pitäisi taivuttaa atk-alalla yleisesti käytettyä sanaa software ‘(varus)ohjelmisto’? Usein yritykset mukauttaa tällaisia sanoja johtavat vain slangimaisiin väännöksiin, kuten softis, softa.

.
ANGLISMEJA, eli englannin vaikutusta suomenkielisissä teksteissä

Englannin vaikutus ilmenee
1. sanastossa
2. lauserakenteessa
3. oikeakielisyydessä
4. taivutusmuotojen käytössä

1. SANASTON ANGLISMEJA – aproape toate anglismele au corespondente în finlandeză.

role ~ rooli
rooli > merkitys, tehtävä, osuus tms.
within ~ sisällä
viikon kuluttua, viikon kuluessa, viikon aikana, viikossa
clear ~ selkeä
selvää ’kiistatonta, ilmeistä’
between ~ välillä Osuus vaihtelee 2–5 %:iin. Osuus vaihtelee 2:n ja 5 %:n välillä. Osuus on 2–5 %.
to find ~ löytyä
on olemassa, on saatavilla
to offer, to provide ~ tarjota
– – ennen käytettyjä helppokäyttöisempiä, ja niiden jälkikäyttö on monipuolisempaa.
chapter ~ kappale
kappale; luku
.
Sanaston tyyli: metaforisuus, arkityylisyys
Sanonnan analyyttisyys

.
2. LAUSERAKENTEEN ANGLISMEJA
Sanajärjestys, passiivin käyttö, jälkiattribuutti, paikallisilmauksen viittaus, paikallisilmauksen paikka, ii infinitiivin instruktiivin käyttö 1. upotteen subjektiosa, sijamuotojen käyttö, passiivin 2. partisiippi, agentti, komparatiivi
.
3. OIKEAKIELISYYS
Desimaalipilkku [în privința numerelor, finlandeza folosește virgula la fel ca româna; aparatele respectă regula amaericană a punctului în locul virgulei]
Lauseenvastikkeen pilkutus [finlandeza nu este așa de darnică cu virgula așa cum este engleza sau chiar româna]

.

Anglismeista eroon!

Suomen refleksiivitaivutus käyttöön!
Suomen refleksiivitaivutus kannattaisi elvyttää. Erkki Salo Lempäälästä ehdotti aihetta.

Erkki Salon mielestä suomen refleksiivitaivutus kannattaisi elvyttää. Siten pääsisimme eroon monista anglismeista ja sanoma kirkastuisi. Linkilla Salon ajatuksia aiheesta. Käyttämällä itsekohtaisia taivutusmuotoja pääsemme eroon monista anglismeista. Samalla sanoma kirkastuu ja tiivistyy. OARE?

De citit și comentariile pentru că nu toți finlandezii sunt de acord cu formele propuse care, deși corecte, le par stranii chiar și lor. Bine de știut!
.
Dacă pe vremea Coanei Chirița, româna era plină de furculisioane și fripturisioane, nici finlandezii nu s-au lăsat mai prejos și-și asezonează limba cu finglezisme așa cum o făceau pe vremuri cu kyökkisuomi. Mai nou, și româna suferă de aceeași boală, locul francezei l-a luat engleza; nu se mai face cerere, se aplică, serviciul e job, locul a devenit locație și orice face sens!

.

Fingleză

Finglish (engl. Finnish + English) eli amerikansuomi tarkoittaa suomen kielen variantteja, joihin englannin kieli on voimakkaasti vaikuttanut, erityisesti Kanadaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten puhumaa kieltä. Amerikansuomi ei ole varsinainen pidgin eli sekakieli, niin kuin joskus näkee väitettävän, vaan amerikansuomalaisten keskinäiseen käyttöön syntynyt suomen kielen muoto.

Amerikansuomelle tyypillisiä ovat runsaat englannin kielestä tulleet lainat, jotka yleensä on mukautettu suomen kielen rakenteeseen (haussi ‘talo’ < engl. house, rapoli < engl. trouble, äpyli ‘omena’ < apple) mutta joissa voi esiintyä myös melkoista äänteellistä vaihtelua (panaana, pinaana, punaanus, plataatti ‘banaani’). Englannista on tullut myös käännöslainoja (ota huolen < engl. take care, vapaatie < engl. freeway, annettu nimi < engl. given name). Finglish poikkeaa suomen yleiskielestä paitsi amerikanenglannin vaikutuksen vuoksi myös siksi, että sen perustana ei ole nykysuomen yleiskieli vaan Amerikan-siirtolaisten pääjoukon puhuma 1800-luvun lopun suomalainen kansankieli. Siksi siinä voi olla myös suomen länsimurteille tyypillistä ruotsalaisperäistä sanastoa (hantuuki ‘pyyheliina’) tai omia uudissanoja, joiden vastinetta ei Suomesta tuodussa kotikielessä vielä ollut olemassa (ilmapiika ‘lentoemäntä’). Amerikan-suomea on kerännyt ja tutkinut mm. akateemikko Pertti Virtaranta.

Pohjois-Amerikan suomalaisten finglish syntyi Amerikan-siirtolaisuuden kultakaudella 1800-luvun loppupuolelta alkaen ja katoaa sitä mukaa kuin amerikansuomalaisten jälkeläiset unohtavat suomen kielen – yleensä tämä tapahtuu viimeistään kolmannessa sukupolvessa. Perinteinen Amerikan finglish on siis kuolemassa sukupuuttoon, mutta vastaavantapaisia voimakkaasti englanninvaikutteisia suomen kielen muotoja voi, ainakin pienemmissä piireissä, syntyä vastakin. „Fingliskaksi” näkeekin joskus nimitettävän esimerkiksi tietokonealan ja nuorison kielenkäyttöä, jossa vilisee englannin kielestä lainattua sanastoa.

.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Finglish
.
Introdus / lisätty 9.3.2015

.

Anunțuri

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: