Blogulblog's Blog

Poreclele Lucrurilor III – Puhekieli LISTA PRINCIPALĂ U – Ö

Poreclele lucrurilor III – Puhekieli
Lista principală U – Ö

.

limbaj colocvial, exprimări perifrastice, esineiden lempinimet t. hyväilynimet

.

Vezi și A – K

Vezi și – T

 

.

.

AVERTIZARE!
Cuvintele din listă nu trebuie luate ca atare ci doar în sensul lor figurat sau glumeț,

ele pot avea și un sens propriu care, însă nu este menționat aici!

Așa cum limba finlandeză este infinită, tot așa și poreclele lucrurilor nu par să aibă limită.

.

Câteva cuvinte despre pagină

.

Limbajul colocvial pare să fie reacția finlandezilor la dificultățile gramaticale ale limbii. În coloana din stânga sunt cuvintele colocviale, unde mai toate cuvintele se inflectează la fel și mai toate substantivele se termină în -ri, comparate cu coloana din dreapta, cea a explicațiilor, a cuvintelor ‘normale’, unde mai toate cuvintele se inflectează diferit și dificil.

Dat fiind că prolificitatea finlandezei este de nestăpânit, mereu se nasc cuvinte noi, consider lista încheiată în forma actuală. Cândva, o eventuală anexă cu noutăți nu este exclusă. Lista include și cuvintele noi intrate în limbă prin limbajul colocvial, între anii 2010 – 2017. Ultimele înregistrări sunt cuvintele noi intrate în limbă până la sfârșitul anului 2017.

Pentru includerea unui cuvânt în tabel, am respectat principiul potrivit căruia cuvântul nu trebuie să apară cu sensul principal, ci doar cu cel secundar, colocvial. Dacă știm că paha însemnă rău în limbajul literar, în limbajul colocvial înseamnă, dimpotrivă, bun, mare, tare, fain, emorm, teribil, nemaipomenit. Nu toate cuvintele colocviale din tabel au și un sens normal și nici nu sunt toate în forma de bază. Excepție fac cuvintele mai nou intrate în limbă, direct în limbajul colocvial, cuvinte pentru care apar definițiile normale. Ele pot intra în Kielitoimiston sanakirja, doar dacă se permanentizează.

Pentru sensul normal al cuvintelor vezi Kielitoimiston sanakirja.

.

.

De mare folos în alcătuirea listei de ma jos a fost noul link Kielitoimiston sanakirja unde găsești sensul normal, literar al cuvintelor.

Paginile sau capitolele numite Poreclele lucrurilor, Puhekieli sau Frazeologie despre … fac un corp comun.

.

Observație importantă!

Cu excepția literaturii beletristice, cuvintele din vocabularul colocvial, din limba vorbită, nu au ce căuta în scris.

.

Pentru a evita mirarea interlocutorilor, într-o discuție elevată, întrebuințarea unui cuvânt colocvial sau se argou nu este recomandată. Dacă, totuși, este necesară, cuvântul trebuie marcat cu un zâmbet, cu „ghilimelele” marcate cu două degete de la ambele mâini sau în orice alt fel, pentru a arăta că termenul colocvial este introdus cu bună știință și că nu este o scăpare.

Nu este exclus ca același cuvânt să apară și în paginile Kyökkisuomi – finlandeza de bucătărie sau în Slaavilaisia lainasanoja suomessa.

.

.

Abrevierile folosite – lyhenteitä

.

adv. adverbi – adverb
aik. aikaisemmin – anterior
aj. adjektiivi – adjectiv
alat. alatyylissä, alatyylisesti – limbaj vulgar
ark. arkikielessä, arkikielinen – limbaj curent, colocvial
atk. tietotekniikatetermi; web-termi – tot ce e legat de comunicații electronice, computer, internet, telefon mobil
auto. auto, moto – mașini, automobile, motociclete
biol. biologia – biologie (doar termeni cunoscuți marelui public)
dop. doping-sanasto – termen de doping
engl. englanti – engleză
fysiol. fysiologia – fiziologie (doar termeni cunoscuți marelui public)
halv. halventava, halventavasti – disprețuitor, înjositor
huum. huumeet (sanasto vaihtelee ja vanhenee) – stupefiante, limbajul narcomanilor
iron. ironinen, ironisesti – ironic
juom. juomisesta – băut; băuturi
kans. murt. kansankieli; murteissa, murteellinen – dialectal
kaup. kauppatermi – termen comercial (doar termeni cunoscuți marelui public)
korttip. korttipelissa – la jocul de cărți
kosmet. kosmetiikka – cosmetică
koul. slg. koululaisslangissa – slang școlăresc (doar termeni cunoscuți marelui public)
ks. katso – vezi
kuv. kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva – metaforic; abstract
käs. käsityö – lucru manual
last. lastenkielessä, lapsille puhuttavassa kielessä – limbajul copiilor; termen folosit de adulți cu copii
leik. leikillinen, leikillisesti – glumeț
louk. loukkaava – ofensator
lyh. lyhenne – abreviere
lääk. lääketiede – medicină; slang medical (doar termeni cunoscuți marelui public)
mer. meritermi – termen marin, de navigație (doar termeni cunoscuți marelui public)
mon. monikko – plural
murt. kans. murteissa, murteellinen; kansankieli – termen dialectal
mus. musiikki – muzică
ns. niin sanottu – așa-zis; altfel spus
oik. oikeus – justiție, drept
onom. onomatopoeettinen – onomatopee
pol. politiikka – politică
prn. pronomini – pronume
rav. ravintolakieltä, kahvilakieltä, baarikieltä – termen folosit în alimentația publică (și termeni necunoscuți marelui public)
ruok. ruoka – termen de gastronomie
ruots. ruotsista, ruotsin kielesta – din suedeză
sb. substantiivi – substantiv
SL, SP sananlasku, puheenparsi t. sutkaus – proverb, expresie consacrată
slg. slangissa – argou, slang, jargon
sot. sotilaskielessä, sotilasala – termen militar, armată, război (doar termeni cunoscuți marelui public)
sot. slg. sotilasslangissa – jargon militar (doar termeni cunoscuți marelui public)
std. slg. Stadin slangi – jargonul din Helsinki
t. tai – sau
tal. talous – economie
tav. tavallisesti – de obicei
tekn. tekninen termi – termen tehnic (doar termeni cunoscuți marelui public)
tiet. tiede, tieteellinen termi – termen științific (doar termeni cunoscuți marelui public)
urh. urheilu – sport, dar și unele jocuri care nu fac parte din sport
u.s.() uusi sana (vuodelta) – cuvânt nou (din anul)
us. usein – de obicei
vaat. vaatetusalan termi – îmbrăcăminte
vanh. vanhentunut – învechit
vars. varsinkin – în special
vb. verbi – verb
vrt. vertaile – vezi, compară, cf
ylät. ylätyylissä, ylätyylisesti – stil elevat
<=> vastakohta – antonim
←→ kyseinen yhdyssana voidaan kirjoittaa myös erilleen (sanaliitoksi) – se pot scrie și separat
→← sanat voidaan kirjoittaa myös yhteen (yhdyssanaksi) – se pot scrie și împreună
* intrările marcate cu asterisc au un link în Kielitoimiston sanakirja

.

.

uffari std. slg. upseeri Rekon faija on uffari, ne asuuki Suokissa.
ufo 1 slg. outo, kumma, hullu, hölmö Toi on ihan ufo juttu. Sähän puhut ihan ufoja. Mä oon ihan ufona ymmälläni, pihalla, ulkona koko jutusta. Me tultiin siihen paikalle ihan ufoina hämmentyneinä, ymmällämme. 2 std. slg. mielikuvituksellinen Se muija heitti mulle iha ufo-juttuja.
ufoilla slg. käyttäytyä oudosti, omituisesti, hullusti Älähän nyt rupee ufoileen siinä! Mitähän toikin tyyppi täällä ufoilee?
ug 1 ark. slg. underground vars. Yhdysvalloissa 1960-luvulla vaikuttanut, taiteessaan mm. dadaistisia ja psykedeelisiä keinoja käyttänyt (nuorison) protestiliike. 2 ark. vallitsevan kulttuurin ja yhteiskunta järjestelmän vastaisesta kulttuurista, vaihtoehto-, vastakulttuuri.
ugaasi std. slg. miehen puku
uhmis last. uhmaikä
uhoo std. slg. rehvastella, rehennellä Vittu, ne heebot tuli siinen uhoon …
uida (kiinni) liiveihin std. slg. haastaa riitaa, ui liiveihin; käydä johonkuhun käsiksi Älähän sä jätkä rupee uimaan liiveihin! Se kaveri meinas uia kiinni liiveihin.
uikkarit, simmarit ark. std. slg. uimapuku, uimahousut Pitäs ostaa ens kesäks uudet uikkarit. Se oli tosi komee jätkä pelkissä uikkareissa. En mä voi uikkarit jalassa tästä mihinkään lähtee. Jotkut kakrut sanoo tsimmareita uikkareiks.
uimalakki nousee std. slg. kaljuuntua
ukaasi ark. std. slg. yl. määräys, maaräyskirje, käsky; uhkaus, julistus Ankara ukaasi. Antaa ukaasi. Pojat saivat lähtöukaasin.
ukari ark. slg. uukkari, u-käännös – Întoarcere în U.
ukit std. slg. kaverit
ukkeli ark. slg. pieni mies, ukko, (iso)isä Ovella kävi joku kumma ukkeli. Mitä helkuttia se ukkeli taas rähjää? Mitäs teijän ukkelille kuuluu?
ukki last. isoisä
ukkinas, pidätsä mua std. slg. Huijaatko minua?
ukko 1 ark. vanha mies, äijä 2 ark. (varttunut) mies 3 ark. avio-tai avomies; isä
ukko 1 ark. halv. vanha mies, äijä Mitähän toikin ukko täällä hortoilee? Joku ukon käppänä pyys rahaa. Vanha ukko. Ukon käppyrä. Savolaisukko. 2 ark. yl. (varttuneesta) miehestä Oli kerran ukko ja akka. Puliukko. Meitä oli sellanen bussilastillinen tavallisia ukkoja ja akkoja. Siinä tarvittiin monta ukkoo työntämään sitäautoo ojasta. 3 ark. isä, aviomies, avomies Taas se ukko karkas toisten kanssa kaljalle. Samanlaisia toheloja noi kaikkien ukot näköjään on! Isäukko. Appiukko. Meidän ukko. Kerro ukollesi terveisiä. 4 last. isoisä Mä sain meijän ukolta kakskymppiä elokuviin. 5 leik. Ukko kruunu valtio(valta). 5 jälkiosana eräiden miestä muistuttavien hahmojen nimityksissä Lumiukko, sätkyukko. Tikku-ukko. 7 erisn. eräs suomalaisten pakanuudenaikainen jumala Ukko ylijumala.
ukkoikä ark. miesten vanhuusiästä
ukkomies ark. naimisissa oleva mies Jokos susiakin on tullu ukkomies? Eipä tässä enää näin ukkomiehenä tarvi riennoissa juosta.
ukkoskyykky u.s. (2014) kyykkyasento, joka saattaa ukkosella olla ulkona turvallisempi kuin pystyasento
ukkoutua, ukkoontua 1 ark. miehestä: vanheta, ukottua, tulla ukkomaiseksi Rupee toi meijän iskäkin kait ukkoutuun, kun se ei kuulekaan mitään. Mä satuin näkeen yhen mun entisen open, mut johan oli mies ukkoontunu, selkä kumarassa kulki. Hän vaikuttaa jo niin ukkoutuneelta. Kunnan väestö ukkoutuu jaakkautuu. Ukkoutuva kylä. 2 ark. miesvaltaistua, tulla miesvaltaiseksi, tulla ukkovaltaiseksi, ukottua Tankin kylän viljelijäväki on kovasti ukkoontunu, ei tänne naisia tuu. Taas se hallituskin senkun vaan ukkoontu!
ukkovarvas ark. isovarvas Mun ukkovarpaan kynsi lähtee kohta irti. Huitasin tossa vahingossa kirveellä ukkovarpaaseen.
ukonköriläs, ukon köriläs ark. kookas, tukeva, kömpelö, juro ihminen Laulaja ei tosin ole nainen, vaan ruma ukonköriläs. Un tip solid. Matahală.
ukottaa std. slg. huijata, panna halvalla Se äijä ukotti meit kaikkii.
ukottua 1 ark. miehestä: vanheta, ukkoutua, ukkoontua Pitäis kai vähän ruveta harrastaan jotakin jumppaa, ettei ukottuis niin nopeesti. Ei sillä enää ees kulli seiso, se on ukottunu, saakeli! Tääkin hirviseura alkaa vaan ukottua, kun ei nuorta polvee oikeen taho tulla porukoihin. 2 ark. miesvaltaistua, tulla miesvaltaiseksi, ukkoutua, ukkoontua Nyt ne vaan tankin tienoon talot rupee pikkuhiljaa ukottuun, kun ei tänne akat viini tulla eleleenja hommia paiskiin. 3 ark. naisesta: avioitua, mennä naimisiin, ottaa ukko Nyt sekin vannoutunu vanhapiika lopulta ukottu. Meinaaks sää vanha akka vielä ukottua?
ukuli kans. pöllö
ula 1 lyh. ultralyhyet radioaallot, ula-aallot, -alue. Taksin tilauspuhelu menee ulalle 2 ark. yhdistyy taksien tilauskeskukseen (”ulakeskukseen”).
ulakeskus ark. taksien tilauskeskus (josta tilaukset välitetään takseille ulapuhelimen avulla)
ulakko slg. aivot
ulalla std. slg. hämmentynyt, ymmällään, ulkona, pihalla, ymmällä Mä olin koko luennon ajan ihan ulalla. Musta toi juttu meni vähän ulalle. Mä en tajunnu mitää mitä se selitti, mä olin ihan ulalla. Mä oon iha ulalla. Juttu meni ulalle yli ymmärryksen.
ulettua kans. ulottua, yltää, ylettyä
ulkkari, ulkkis ark. slg. ulkomaalainen
ulkohuone ark. eriö, helpotus, huusi, huussi, hyyskä, käymälä, pikkula, puucee, puusee, toilet, toiletti, WC, vessa, ulkohuussi, ulkohuusi, ulkovessa
ulkoistaminen ark. palvelun ostaminen yrityksen tai laitoksen ulkopuolelta
ulkomaanpelle std. slg. halv. ulkomaalainen; ulkolainen Joku hemmetin ulkomaanpelle tuli siihen kyseleen tietä. Se tyyppi tais olla niitä ulkomaan pellejä.
ulkona 1 ark. hämmentynyt, ymmällään, pihalla Toi sekopää on ihan ulkona koko hommasta. Mä oon tostafyssasta nyt kyllä vähän ulkona. Puolet porukasta oli heti ihan ulkona, kun maikka rupes lateleen jotain älyttömiä pilkkusääntöjä. 2 ark. rentoutumassa kodin ulkopuolella, ravintolassa, tanssimassa, viettämässä iltaa jossakin Käytäs mekin joskus ulkona syömässä. Oltiin naisporukassa illalla vähän ulkona hurvittelemassa. Syödä ulkona ravintolassa. Käytiin naisjoukolla ulkona ravintolassa istumassa iltaa, tanssimassa tms. 3 erik. ulkoilmassa, taivasalla. Ulkona sataa. Olla, käväistä ulkona. Ulkona luonnon helmassa. 4 urh. pallopeleissä: syöttöruudun rajojen ulkopuolella. Pallo, syöttö oli ulkona. 5 urh. pesäpallossa: ulkovuorossa. Ulkona oleva joukkue.
ulkona, olla std. slg. tietämätön asiasta Mä olin ihan ulkona, tajusitsä sit jotai?
ulkoruokinta ark. leik. Siirsi miehensä ulkoruokintaan heitti miehensä ulos.
ullakko std. slg. pää, aivot, vintti Ton jätkän ullakko taitaa vähän heittää. Onks sulla ulakko ihan pimeenä?
ulos ark. rentoutumaan, viettämään vapaa-aikaa kodin ulkopuolelle, ravintolaan, tanssimaan tms. Mentäskö tänään ulos syömään? Me päätettiin lähtee työkavereitten kans illalla ulos.
ulosanti ark. kyky esittää asioita suullisesti Hänellä on hyvä ulosanti.
ulosheittäjä leik. ravintolan ovimies, huvitilaisuuden järjestysmies
ulosliputtaa 1 ark. mer. kauppalaivasta: siirtää mukavuuslipun alle. 2 kuv. moottoriajoneuvoista: siirtää verojen tms. maksujen välttämiseksi ulkomaan rekisteriin Ulosliputettu rekka-auto. 3 kuv. teollisuuslaitoksesta tms.: siirtyä toimimaan halvemman työvoiman maihin.
ulosliputus ark. ulosliputtaminen
uloslyönti kuv. ark. Kilpailevan yrityksen uloslyönti kaataminen, tuhoaminen.
ulostaa ark. leik. heittää ulos, järjestää, toimittaa ulos Noi häiriköt pitäis jotenkin ulostaa täältä kapakasta. Se lunttaaja ulostettiin salista. Hänet ulostettiin ravintolasta.
ulostautua 1 ark. leik. lähteä ihmisten ilmoille kotoa 2 ark. leik. lähteä ulos mistä tahansa tilasta tai huoneesta
ulosteensiirto lääk. u.s. (2016) terveen henkilön ulosteesta valmistetun lietteen vieminen potilaan suolistoon normaalin bakteerikannan palauttamiseksi
ulsa std. slg. ulsteri, pitkä takki
ultra ark. ultraäänitutkimus
ultraääni ark. Käydä ultraäänessä ultraääni-, kaikututkimuksessa.
ummet ja lammet ark. asioista: kaikenlaista, paljon, sitä ja tätä, yhtä ja toista; liikaa, joutavia Taas se juoruakka tarinoi täällä täällä ummet ja lammet. Multa kyseltiin siinä työpaikkahaastattelussa ummet ja lammet.
ummistaa silmänsä ikuiseen uneen slg. kuolla
umpeen, iho std. slg. lopettaa puhuminen, suu kiinni! Iho umpeen tai saatte dallaa himaan.
umpihumalassa, umpikännissä, umpitunnelissa ark. slg. vahvasti, tolkuttomasti humalassa, kännissä, olla tennarit selässä, nakit silmissä, perseet olalla Pena ajo autonsa umpihumalassa mettään. Ei oojärkeejuua ittensä umpihumalaan. Tulit pikkujoulusta taas umpikännissä! Eno juo ittensä aina umpikänniin. Koko porukka alko olla loppuillasta umpitunnelissa. Tuo Horoqvist kaataa kyllä siihen tahtiin, että sekoilee taas naula päässä loppuillasta. Mulla oli viime yönä perseet olalla.
umpikiero ark. erittäin, läpeensä kiero, katala, petollinen Sen umpikieron savolaisukon kanssa en kyllä rupee minkään kauppoihin. Kaikki äijät on umpikieroja paskiaisia, vieraissa ne juoksee, mut kotona ollaan niin pulmusia.
umpikänni ark. umpihumala Olla umpikännissä. Juoda itsensä umpikänniin.
umpikänninen ark. umpihumalainen
umpiluu leik. yksinkertainen, tyhmä, kovapäinen
umpiluuta std. slg. tyhmä, hidasälyinen Onksul boltsi vittu, umpiluuta, ku et mitään tajuu?
umpimähkään, umpimähkäisesti ark. tarkkaan ajattelematta t. tietämättä, suunnittelematta, sattumanvaraisesti, summamutikassa, summassa, umpimähkäisesti. Vastata umpimähkään. Vaelteli metsässä umpimähkään. Meni naimisiin ummessa silmin.
umpisuolentulehdus ark. lääk. umpilisäkkeen tulehdus
umpisuoli ark. lääk. umpilisäke Mulla oli umpisuolen tulehus ja mut leikattiin. Se umpisuoli pääs puhkeemaan, ja nous hirveen kova kuume.
umpitunnelissa std. slg. täysin humaltuneena Ne oli kumpiki ihan umpitunnelissa.
umppari 1 ark. umpilisäke 2 ark. std. slg. umpikuja, umpisolmu
unenlahja leik. tav. mon. kyky nukkua paljon t. nukahtaa helposti.
uni std. slg. haave, haaveilu, kuvitelma, toivomus Älä unta nää!Unen näit!
unikeko halv. leik. pitkään (aamulla) tai paljon nukkuva ihminen Ylös jo siitä, senkin unikeko! Herätä se saakutin unikeko sieltä jo syömään. – Somnoros.
unilukkari ark. suntiosta, kirkonvartijasta, jonka tehtäviin aik. kuului kirkossa nukkuvien herättäminen
unimuna u.s. (2015) unikapseli, unikupla, uniputki (engl. sleep pod, sleeping pod) lentokentille japanilaisen esikuvan pohjalta kehitetty kotelo, jossa voi levätä esim. jatkolentoa odottaessaan
unipussi u.s. (2017) vauvannutun ja makuupussin yhdistelmä, jollainen on vuoden 2017 uudessa äitiyspakkauksessa
uniseksi 1 ark. muodista joka on samanlainen miehille ja naisille 2 ark. uniseksiasu
uniseksiasu ark. naisen ja miehen (yhtä aikaa käyttämä) samanlainen asu
unta boltsiin ark. std. slg. nukahtamisesta, nukkumisesta, unta kaaliin, unta palloon  Eiköhän tollanen pöhnäjo tuo unta kaaliin. Nyt täyty s jo lähtee vetään unta palloon. Pitäs mennä paneen unta boltsiin.
unta: älä unta nää! ark. std. slg. Älä kuvittelekaan! Turha luulo!
untsikka leik. tikkitakki, untuvatakki
uo ark. eroperheissä: uusi puoliso, uusi onni
upota 1 ark. tehota, miellyttää; saada uskomaan Bändin musa uppos porukoihin. Toi surkee selitys ei uppoo meikäläiseen. 2 ark. slg. kulua, mennä rahaa, varoja Paljonks niihin häihin uppos rahaa? Tohon remonttiinkin on uponnujo yli kymppitonni.
upottaa ark. slg. sijoittaa, tuhlata, hukuttaa, hukata Paljonko oot valmis upottaan tommosen rähjän remonttiin rahojas? Se jätkä upottaa kaikki rahansa viinaan ja naisiin. Ei sun kannata upottaa murheitas tohon viinaan.
upouusi ark. aivan uusi, uuden uutukainen. Upouudet kengät.
uppari std. slg. koukkulyönti
uppeluksissa, uppeluksiin kans. uponneena, upoksissa, kokonaan veden pinnan alla Tuolla järven pohjassa se vene nyt on uppeluksissa. Joku tukki oli noussu uppeluksista, ja me törmättiin siihen. Penaputos laiturilta ja jäi vähäks aikaa uppeluksiin.
uppers huum. stimulantit
uppista(keikkaa), upsista ark. last. päivittelevä tms. huudahdus etenkin lapselle puhuttaessa, huudahduksena lapsen kaatuessa t. lasta nostettaessa Otetaan sut syliin, uppistakeikkaa! Uppista, kävipä hassusti! Upsista, kaatuko muki, äiti auttaa!
ups, upsis(ta) ark. huudahdus kömmähdyksen sattuessa: oho, hups(ista) Ups, anteeks kun tässä tönäsin! Upsista, tais tulla pikku moka!
upslaaki, upslaagi ark. std. slg. housunlahkeen käänne Ja taas on upslaakit täynnä hiekkaa.
urakalla std. slg. nopeasti, voimakkasti, paljon
urakan botnet std. slg. urakan sovittu peruspalkka, pohjat
urakka kusee std. slg. urakka ei kannata Jos ei ruveta painaa duunii, tää urakka kusee.
uraohjus leik. urallaan nopeasti etenevästä henkilöstä
uraputki ark. työuralla (hyvin) eteneminen, suunniteltu animattiura, nousu uralla ylöspäin, virkaputki Mä oon päässy uraputkessa aika hyvin ylöspäin. Se uuspyrkyri aattelee vaan omaa uraputkeensa.
urgis std. slg. urakka
urheilla ark. tehdä jotakin varomatonta, liian vaarallista, uhkarohkeata Terveyden kustannuksella ei piä urheilla. Älähän mee urheilemaan sinne rotkon reunalle! Ei kannata mennä urheileen noille heikoille jäille.
urkka koul. slg. urheilu
Urkki std. slg. Urho Kekkonen
urkkia std. slg. vakoilla
urkkija std. slg. vakoilija
urku auki, urut auki ark. lujaa, täysillä ajamisesta: hanat auki, urut auki Helkutti vie, pistäs urku auki, kyllä tietä piisaa! Ei muuta kun urku auki ja menoks!
URL, urli atk. sivuston osoite Mikä sun kotisivun urli on?
urpo std. slg. halv. yksinkertainen ihminen, tyhmä, typerys, kaheli, hölmö, tollo, ääliö, urvelo, uuno, juntti Toi tyyppi on ihan urpo. Eks sä urpo tajuu mitään? Ei tolle urpolle kannata mitään neuvoo.
urpoilla  ark. käyttäytyä t. tehdä jtak hölmösti, typerästi
urpoilu ark. urpoileminen
urpomagneetti halv. ihminen, joka vetää urpoja seuraansa Voi sua onnetonta urpomagneettia, miten sä osaatkin aina haalia tollasia kusipäitä äijiä!
urputtaa 1 ark. std. slg. valittaa, purnata Ne alko urputtaa siit. Tee työs kunnolla, niin ei kukaan pääse urputtaan sulle. 2 std. slg. soittaa (aiheetta) suutaan, vastustella puhein, saarnata Skoude alko urputtaa siin jotai. Muksut urputtaa kotona millon mistäkin.
urputus ark. urputtaminen
Urssa std. slg. Ursinin uimalaitos
urut auki, urku auki ark. lujaa, täysillä ajamisesta: hana auki Urku auki, urut auki täyttä vauhtia, täysillä, lujaa, pellit auki Onks sun pakko päästää aina urut auki? Pistäs urut auki, niin mentiin! Lähtivät painelemaan urku auki.
urvelo halv. yksinkertainen ihminen, tyhmä, typerys, kaheli, hölmö, tollo, ääliö, urpo, uuno Eihän toi urvelo käsitä näitä hommia! Ei tollasta urveloo pitäs kentälle päästää.
urvelo std. slg. tyhmä, Uuno
Usa ark. Amerikka, Yhdysvallat Me tultiin just Usasta. Broidi lähtee syksyllä Usaan vaihtariks.
usalainen ark. yhdysvaltalainen, amerikkalainen, jenkkiläinen Onks toi joku vanha usalainen auto? Täällä kävi eilen joitakin usalaisia.
Usari, Usis std. slg. Uusi Suomi -lehti
user huum. käyttäjä
uskis ark. slg. uskossa oleva
usoo std. slg. uskoa, tietää Ei kande usoo kaikkee mitä maikat louskuttaa.
ussa; ussantunti std. slg. koul. slg. uskonto (oppiaineena) Meil on vika tunti ussaa, mä voin lintsaa sielt. Musta ussa on tylsää. Onks meillä tänään muka ussaa? Mitä läksyä meille tuli ussasta?
usvaa putkeen std. slg. riehaantua, panna haiseen, kaahata autolla
utareet slg. naisen rinnat, tissit, hinkit, meijerit, daisarit Kato, miten makeet utareet tolia mimmillä on! Sillä naisella oli mahtavat utareet.
utsia ark. udella Utsia toisen asioita. Älä utsi!
uue- ark. slg. uusi-sanan vartalo uude- Mä luulin sun autoo ihan uueks. Kyllä kai uuella pyörällä kelpaa ajaa. Saanko mä uuen jätskin? Systeri haaveilee uuesta asunnosta. Onks sulla uuet silmälasit?
uuelleen, uuestaan ark. slg. uudelleen, uudestaan Sanopas toi uuelleen, niin saat turpiis! Koko homma pitää tehä uuelleen. Tullaan tänne joskus uuestaan!
uukkari std. slg. U-käännös (180 astetta, yl autolla)
Uuno, uuno std. slg. nolo, hölmö, tyhmä, typerä, mäntti, juntti, toope; typerys, ääliö, urpo, urvelo Se on täys Uuno koko äijä. Ootsä iha uuno. Toi uus tyyppi taitaa olla vähän uuno. Eiks toi uuno tajuu mitään? Ei tollaselle uunolle kannata mitään selittää.
uupua std. slg. puuttua Täst uupuu hugge.
uus ark. uusi
uusavuttomuus ark. vars. nuorten aikuisten kyvyttömyys selviytyä kodinhoidosta yms. jokapäiväisistä asioista.
uusi 1 ark. Työ meni uusiksi uudestaan tehtäväksi. Ottaa, panna jk uusiksi tehdä jk uudestaan. 2 ark. kuv. Oli kohta kuin uusi ihminen. Kehitys lähti uusille urille. Nähdä asiat (aivan) uudessa valossa, uudelta kannalta. Uudet luudat.
uusiin puihin ark. uudistamisesta, uudeksi, uudenlaiseksi tekemisestä Pistetäänkö koko keittiö uusiin puihin? Tän lehen asu on pantu näköjään kokonaan uusiin puihin.
uusiopaperi ark. kierrätetty paperi
uusioperhe ark. perhe, johon kuuluu niin yhteisiä lapsiaja/tai lapsia kummankin vanhemman edellisestä /edellisistä avioliitoista
uusliberalismi ark. markkinoiden vapautta ja yksityisomaisuuden tärkeyttä korostava vanha oppisuunta
uusloft u.s. (2014) uudisrakennuksen loft‑asunto (eli avara ja korkea asunto). Loft‑asuntoja on alun perin rakennettu tehdas‑ ym. rakennuksiin.
uussuomalainen ark. pysyvästi Suomeen asettunut maahanmuuttaja
uutisnenä leik. kyky aavistaa tapahtumien uutisarvo
uutta suoleen slg. uuden hankkimisesta (vanhan tai entisen) tilalle; uudelleen yrittämisestä (epäonnen jälkeen) Ei muuta kun siitä vaan uutta suoleen, jos entinen kundikaveri lähti läiskiin. Mitä siinä murehit yhestä takaiskusta, uutta suoleen vaan!
uuttaa std. slg. ylettyä Voda uuttas vaa polvii asti.
Uuttari std. slg. Uusi Suomi
v., ve 1 ark. vuota; hän on 15 ve. 2 slg. vittu
vaahdota, vaahtoo ark. std. slg. puhua paljon ja kiihkeästi, innostuneesti, kiihdyksissään, hehkuttaa, innota, paasata, saarnata, puhua kiihtyneesti, kiivailla Älä nyt rupee vaahtoon! Maikka huusja vaahtos taas koko iltapäivän. En mä jaksa kuunnella sitä anoppia, kun se aina vaahtoo. Vaahdota jstak, jnk puolesta. Älä vaahtoa! Älä vaahtoo siitä futiksesta koko ajan.
 vaahtokarkki  ark. vaahtokaramelli
vaahtosammutin koul. slg. 7. luokkalaisista käytettävä nimitys, jota vanhemmat 8. ja 9. luokkalaiset huutelevat ekoina viikkoina Vitun vaahtosammutin, kato etees!
Vaakis std. slg. Vaakunaviina Onks sitä Vaakist enää?
vaalikarja std. slg. iron. äänestäjistä vars. helposti johdateltavana laumana
vaan, vaa(n) 1 ark. adv. vain, ainoastaan, ei muuta kuin Mä otan vaan yhen kaljan ja lähen himaan. Tässä kirjotuksessa on vaan pari virhettä. Mä sain fyssan kokeista vaan seiskan. Hän vaan seisoi ja katseli. Aina vaan hinnat nousevat. Mene vaan, jos on kiire. Anna tulla vaan! Ettei vaan kävisi hullusti. Tulen heti kun vaan ehdin. Tuollaisen nyt tekee kuka vaan. ”Mistäs sen tiedät?” ”Tiedänpähän vaan. ” 2 ark. std. slg. vain, tahansa, hyvänsä Kuka vaan pystyy te ke en ton saman tempun. Sieniähän on tuolla metässä missä vaan. Kysy mitä vaan, niin mä kerron. Tuutko mukaan? – No miten vaan. Mulla oli fikassa enää kaks huggee. 3 ark. ilmaisemassa vähättelyä, puolustautumista tms. Niin se vaan on. En mä vaan tiedä, missä vika oli. Siinä se äijä vaan seistä tökötti eikä tehny mitään. Anteeks vaan, mutta tää paikka on varattu. En mä vaan tiedä, missä vika oli. 4 ark. ilmaisemassa lupaa, myöntymistä, toivotusta tms. Menkää te vaan jo eeltäpäin, jos on kiire. Käykää vaan istumaan. Saaks täällä polttaa? – Siitä vaan! Kyllä me tullaan niin pian kun vaan ehitään! Kunhan vaan tää vene ei uppois! Kiitos vaan ja näkemiin! 5 ark. painottamassa varoitusta, muistuttamista tms. Katohan vaan ‘huolehdikin sitten’, ettet taas myöhästy! Usko vaan, että heikoille jäille ei mennä! 6 ark. konj. mutta-konjunktion tapaan Kuusitoista vaan ei kahdeksaatoista vuotta täyttänyt. Uhkaili vaan ei kumminkaan lyönyt. 7 kans. konj. liittämässä edellä esitettyyn ilmausta, joka tuo esiin uuden aiheen, ajatuksen t. käänteen t. merkitystä vailla aloittaa esityksen Vaan mitenkästämä saadaan pysähtymään? Vaan oli se kumma tapaus, kun – –.
vaapsahainen, vaapsiainen kans. ampiainen, mehiläinen, kimalainen
vaapukka, vaarain kans. vadelma
vaaratiedote u.s. (2013) viranomaisen antama tiedote, jolla varoitetaan kansalaisia uhkaavasta vaarasta, esim. petoeläimestä, ja tarvittaessa ohjeistetaan suojautumaan tms. Vaaratiedote korvaa mm. aiemman hätätiedotteen.
vaarinkalja ark. (talous)kalja
vaasi ark. maljakko Pistä nää kukat siihen samaan vaasiin. Onks toi hieno vaasi joku perintökalu?
Vaasis std. slg. Vaasankatu Snadina ei jänätty mennä Vaasikselle.
vaate kans. kangas
vaateriin, vaaterissa ark. (tarkasti) täysin vaakasuorassa t. pystysuorassa Katotaas vatupassilla, onks se seinä ees vaaterissa. Nää ovet on sit pistettävä tarkasti vaateriin. Pöytälevy ei ollut vaaterissa. Tasoittaa lattiapinta vaateriin.
wabi‑sabi u.s. (2017) (jap.) aitouden tavoittelua sekä tilapäisyyden ja epätäydellisyyden sietämistä korostava sisustustyyli
vada, vadu std. slg. vesi Paatsä vaduu Kossun sekaan?
vagdaa std. slg. vartioida
vage std. slg. vahtimestari Vage tsekkas heti dörtsillä kaikkien paprut.
vaginaalinen slg. muodoltaan sellainen että jotain voi asettaa sisään, esimerkiksi kenkä, laukku
vaglaa std. slg. vakoilla Me vaglattii niit ku ne lähti skutsiin.
vagne std. slg. raitiovaunu, vaunu
vahdata, vahtaa ark. std. slg. kytätä, valvoa, vahtia; katsoa, katsella, tarkkailla, tuijottaa, toljottaa Mitä sää niitä naisia aina vahtaat? Toi inhottava ukko vahtaa meitä. Mitä sä muija vahtaat siinä, lähe menee. Mitä helkuttia toi naapuri aina vahtaa verhonraosta? Noita kersojakin kun pitää aina olla vahtaamassa. Vahdata jkn toimia. Vahdata, milloin vieraat tulevat. Vahdata telkkaria.
vahdinvaihto 1 ark. sot. slg. vartiomiesten t. ‑vuoron vaihto 2 leik. kuv. presidentin vaihtuminen Vahdinvaihto presidentinlinnassa 
vahti 1 ark. vartiomies, vartija; yhdyssanojen jälkiosana myös yleisk. Portilla seisova vahti. Koira talon vahtina. Lakkovahti, porttivahti, rantavahti. Lapsenvahti, talonvahti. 2 urh. Maalivahti, pesävahti. 3 ark. vahdinta, vartio, vartiotehtävä, vartiointi; vartiossa olevat, vartijat. Olla vahdissa, pitää vahtia. Asettua, jäädä vahtiin. Vahdin vaihto myös →←.
vahtia ark. vartioida, pitää silmällä, valvoa, kytätä, vahdata Taas se ämmä vahtii tuolla ikkunassa! Aina oot vahtimassa toisten asioita! Mitä siinä meitä vahit, painu helkuttiin!
vahtiparaati ark. vartioparaati
vahtisotilas ark. vartiosotilas
vahvari ark. vahvistin Mä etin sellasta hyväsoundista vahvaria, jota vois roudata keikoilla. Tää on ihan laadukas nelikanavanen vahvari. Vahvari ja kajarit.
vahvoilla ark. olla vahvassa, hyvässä, edullisessa asemassa tai tilanteessa muihin nähden, olla niskan päällä Sä oot aika vahvoilla siinä virantäytössä. Ai että määkö oon muka vahvoilla viestiporukkaan? Olla vahvoilla. Hän on vahvoilla kirkkoherran vaalissa.
vai 1 ark. hämmästystä, toteamista, väheksymistä, torjumista, närkästystä yms. ilmaisemassa Vai tulit sinäkin tänne? Vai on täällä muka kylmä? Vai vielä palkankorotuskin pitäis antaa! Vai että Pena on sittenkin syytön? Vai sillä lailla, että aiot lähtee lätkiin talosta? 2 ark. ihmettelyä, epäluuloa, vähättelyä tms. ilmaisemassa: ihanko totta, oletko varma, niinkö (muka) Tiäksä, et Pena ja Mirkku on sit eronnu? – Ai on vai? Luuleks sä olevasjoku raju jätkä, vai?
vai mitä ark. myönnyttelevän kysymyksen lopussa: eikö, eikö niin, eikö totta Hieno juttu, vai mitä? Eikö ollu upee esitys, vai mitä?
vai niin 1 ark. yllättynyt, harmistunut, välinpitämätön tms. vastaus; ilmaisemassa, että asia on uusi: aha, ai jaa, niinkö Mummu joutu sitten jäämään sinne sairaalaan. – Vai niin siinä kävi! Se luento onkin peruttu. – Vai niin, harmi. Maito on melkein lopussa. – Vai niin. 2 ark. torjuntaa, väheksyntää, ärtymystä tms. ilmaisemassa Vai niin, munko täällä muka pitäs kaikki hommat hoitaa! Vai niin, tääkö on nyt ajan henki, että töitä vaan lisätään?
vaieta ark. Ehdotus vaiettiin kuoliaaksi ohitettiin vaiti ollen, saatiin unohtumaan vaitiololla.
vaihde ark. kuv. Hänellä on iso vaihde päällä hän on vauhdissa, menopäällä. Kääntää pienemmälle vaihteelle hidastaa tahtia, rauhoittua. Juoksija löysi uudenvaihteen lisäsi vauhtia.
vaihdekeppi ark. vaihdetanko
vaihdokas kans. epämuodostuneena t. sairaana syntyneestä lapsesta, jota kansanuskomuksen mukaan luultiin paholaisen vaihtamaksi
vaiheessa, olla ark. std. slg. työn, toiminnan keskeneräisyydestä: kesken, meneillään, tehtävät kesken Homma on nyt vaiheessa. Mullon noi opinnot vielä vaiheessa. Me täs ollaan viel vaihees, mut eiköhän viel tänää nähä. Olla vaiheessa olla kesken. Sillä on opiskelut vielä ihan vaiheessa.
vaihtaa hiippakuntaa slg. kuolla
vaihtaa levyä ark. vaihtaa puheenaihetta, lakata jauhamasta samaa asiaa Viittiks välillä vaihtaa tota levyä, mä en jaksa kuulla aina sun marinaas! Vaiha nyt jo levyä!
vaihtaa maisemaa ark. std. slg. vaihtaa olinpaikkaa t. asuinpaikkaa, lähteä muualle, livohkaan, karkuun, muuttaa pois Tekis mieli välillä vaihtaa maisemaa näistä nurkista. Eiköhän olis viisasta vaihtaa maisemaa, ennen kun kytät tulee. Paras vaihtaa maisemaa, slurkit kävi taas eile.
vaihtaa vapaalle ark. siirtyä vapaa-aikaan, kevyempään ohjelmaan tms. Eiköhän vaiheta vapaalle ja lähetään kaljoille! Ei me siellä laivaseminaarissa mihkään vapaalle päästy vaihtoon vasta kun iltamyöhällä.
vaihtari ark. slg. vaihto-oppilas, vaihto-opiskelija Koskas ne vaihtarit tulee tänne Suomeen? Mä lähen vaihtariks Jenkkeihin.
vaihtari, vaihtis std. slg. vaihdettava esine, esim. keräilykuva Onks sul paljo vaihtareita?
vaihtoehtohoito ark. muu kuin lääketieteellinen hoito
vaik ark. esimerkiksi
vaikea ark. hämmentynyt, nolo Mirkku meni ihan vaikeeks, kun mä kysyin, miks sen maha kasvaa? Pena oli ihan vaikeen näkönen. Onks joku hätä, kun sä oot niin vaikeen olonen?
vaikeeks, menee std. slg. hämmentyä Mä menin ihan vaikeeks ku se pussas mua.
vaikeena std. slg. olla nolona, yms Lissu oli ihan vaikeena ku sen mutsi kysy niist rahoista.
vaikka 1 ark. kuka, mikä tahansa, hyvänsä Tulkoon vaikka kuka, niin vetäsen turpaan! Se nainen suostuu vaikka mihin. Näitä nauloja on vaikka minkä kokosia. Voihan niin hullusti käydä vaikka kenelle. Sähän osaat vaikka mitä! Sieniä on tuolla mettässä vaikka missä. Mä oon käyny siellä vaikka kuinka monta kertaa. 2 ark. jopa, vieläpä Mä lyön vaikka satasen vetoo, että Suomi voittaa. Voisin vaikka vannoo, että Pate on oikeessa. 3 ark. esimerkiksi Mennään tänään vaikka teatteriin. Leikitään, että se olis vaikka prinssi ja tää ois prinsessa. Lähetäänkö viikonloppuna mökille? – Vaikka. Millonkas sitten lähdetään? – Vaikka tunnin päästä. Mitäs sais olla? – No vaikka tota lauantaimakkaraa.
vaikka millä mitalla ark. vaikka kuinka paljon Porukkaa riitti vaikka millä mitalla. Kaloja olis tullu vaikka millä mitalla.
vaikka muille jakaa ark. runsaasta, ylenpalttisesta märästä: yllin kyllin Tolia kaverilla on voimia vaikka muille jakaa. Tästä koneesta löytyy tehooja vääntöä vaikka muille jakaa. Mullahin on tätä läskiä vaikka muille jakaa.
vaikuttaa vanh. leik. toimia, asua, olla jnak. Missä sä lööbaat? Missä sä meet? Missä sä vaikutat? Hän vaikutti lyhyen aikaa pappina Kuopiossa. Missä sinä nykyisin vaikutat?
vaikuttavuusohjelma  u.s. (2012) VATU, vaikuttavuus‑ ja tuloksellisuusohjelma,valtionhallinnon tehostamiseen tähtäävä säästöohjelma
vaimo kans. vanhahko naimisissa oleva t. ollut nainen, vaimoihminen
vaimoihminen kans. ark. nainen, naisihminen
vaimoke leik. avovaimosta
vainaa ark. kans. vainaja, kuollut Mun pappa on ollu vainaa kohta kolme vuotta. Se sattu siilon vaarivainaan hautajaisissa. Mitähän äitivainaa tuumais tästä nykymenosta?
vainaskaan, vaineskaan ark. puheen perumisesta, kieltämisestä, kumoamisesta: väinkään, sittenkään Ei vaineskaan ei vainkaan Ei vainaskaan, ei tää juttu oo totta. Ei vaineskaan, en mä tarkottanukaan sitä, mitä mä kerroin.
vainohullu ark. vainoharhainen ihminen Noihan on ihan vainohullun puheita! Sun sikos on ihan vainohullu, kun se kyttää toisten touhuja.
vainohulluus ark. vainoharhaisuus
vaipua ikiuneen slg. kuolla, vaipua ikuiseen uneen
vaitiskaa std. slg. ei ollenkaan, ei siten
vaivainen 1 ark. mitätön, vähäpätöinen, vähäinen Tää taulu ei maksanu kun vaivaset viis euroo. Hävisin sulle vaan vaivasen sekunnin. Olla jnk vaivainen (vars. kielteisissä yhteyksissä:) haluta, toivoa, tavoitella jtak. En ole kiitoksen vaivainen. 2 ark. (jonkin) arvoinen Ei toi nyt ollu sen vaivanen, että kiitellä pitäis. Olikohan tuokaan temppu nyt minkään vaivanen? 3 kans. köyhä, kurja, kovaosainen; vanh. köyhäinhoidon varassa elävä. Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee. SL. – Mizerabil.
vajaa, vajakki, vajukki std. slg. halv. henkilö, jota ei pidetä kovin älykkäänä, vähäälyinen, tyhmä, vajaaälyinen, vajaamielinen Ootkohan sä vähän vajaa? Taitaa olla vajaa koko tyyppi! Oletko vähän vajaa? Ootsä vähä vajaa!
vajaalla urh. pelissä: vajaalla joukkueella Toinen erä piti alottaa vajaalla. Päästiin tekeen maali vajaalla. Pelata vajaalla.
vajaaälyinen, vajakki halv. vähä‑älyinen, tyhmä, typerä, hölmö, typerys, älykääpiö
vakausmekanismi, vakausväline u.s. tal. (2011) euroalueen rahoituksen turvaamiseksi suunniteltuja järjestelmiä
vake std. slg. vahtimestari Vake päästi meidät sisää, vaik leffa pyöri jo.
vaki- 1 ark. yhdyssanan alkuosana: vakituinen, vakinainen; standardi- Mä oon sen reilun torikauppiaan vakiasiakas. Vakikävijöille on katsomossa vakipaikat. Toi on aina se sun vakiselitykses. Onks sulla joku vakipito ‘vakituinen tyttö- tai poikaystävä’? Nää ikkunat on vakikokosia. Ne laudat on tilattu sahalta vakimittasina. 2 std. slg. vakituis- Onks toi sun vakimuija?
vakiasiakas ark. vakituinen asiakas
vakiduuni std. slg. vakituinen työpaikka
vakikävijä ark. vakituinen kävijä Vakikävijä konserteissa.
vakinaistamispolku u.s. (2010) yliopistossa kokeiltava tutkijan uralle pääsyä helpottava järjestelmä, urapolku
vakio ark. urh. Vakiot [= vakiotanssit] sujuivat parilta hienosti.
vakipaikka ark. Istua vakipaikallaan vakinaisella, tavallisella paikallaan. Sai vakipaikan vakituisen työpaikan.
vakipito std. slg. vakituinen tyttöystävä t. poikaystävä
vakkari ark. std. slg. vakituinen, vakinainen työntekijä Mä pääsin vakkariks kuntosalille. Ootsä täällä duunissa ihan vakkarina?
vaklailla, vaklata, vaklaa std. slg. vakoilla Lähetääs vaklaileen, mitä likat tekee! Must tuntuu, et toi naapuri on ruvennu vaklaan mun touhuja. Me vaklattii isosysterii ku se bylsi latarin kanssa.
vako std. slg. alat. naisen sukupuolielimestä: pillu, vittu, rako, vagina Sillä eukolla oli vako heti ihan märkänä. Pääsit sä nuoleen vakoo? Ootsä päässy takoo Tiinan vakoo?
vaksi ark. std. slg. vahtimestari Kysytään tolta vaksilta, missä se luento on. Mä olin pari vuotta tän koulun vaksina. Vaksi tulee kohta avaamaan oven.
vaktaa std. slg. vartioida, vahtia
valaskala ark. valas
vale ark. valhe Emävale. Se on (pitkä) vale!
valelääkäri ark. u.s. (2011) henkilö, joka harjoittaa lääkärin ammattia ja hoitaa potilaista ilman, että hän on suorittanut lääkärin tutkintoa, lääkärinä ilman asianmukaista pätevyyttä esiintyvä henkilö
valemedia u.s. (2016) mielipiteisiin perustuvaa, vastoin hyvää journalistista tapaa toimiva viestintäkanava, jota voidaan käyttää informaatiosodan välineenä. Tällaisten kanavien ylläpitäjät ja tukijat käyttävät niistä nimityksiä vastamedia ja vaihtoehtomedia.
valeosto ark. poliisin suorittama huumeiden tm. osto rikollisten kiinni saamiseksi
valettu ark. vaatekappaleista: sopia, käydä. Hyvin, huonosti istuva takki. Puku istui kuin valettu. Kouraan istuva työkalu.
valeuutinen u.s. (2016) valemedian tuottama ja välittämä uutiselta vaikuttava teksti tm. kuvaus (engl. fake news)
Valga std. slg. Vallila
valikoiva kuulo leik. epämieluisien asioiden jättäminen huomiotta keskustelussa tms.
Valintalato std. slg. Valintatalo -kauppa
Valkan bygga std. slg. Vallilan työväentalo
valkata, valkkaa ark. std. slg. valita, valikoida Muut valkkaa aina mun nenän eestä pahaat hommat. Valkataan hakijoista ensin kaikki epäpätevät pois. Valkkaa noista mummovainaan tavaroista joku esine itelles muistoks. Valkkaa noist mitkä haluut. Valkkaa punanen. Valkkasi perunoista syötävät.
valkenee std. slg. tulla selväksi, ymmärtää, älytä Joks tää kuvio alkaa valkenee sulle?
Valkka std. slg. Vallila Valkka on kyl viel Stadii.
valkkari, valkkis 1 ark. slg. juom. valkoviini Ota pari lestii valkkarii megeen Pihlikseen. Otaks sä visää valkkaria? Tuo samalla mulle viinakaupasta pari pulloo valkkista. 2 ark. valkosipuli
valkkaus ark. valkkaaminen
valkku koul. slg. (esim. koulun liikuntatunnilla joukkueensa jäsenien) valitsija Eka valkku!
valkoakaasia ark. valeakaasia, eräs valeakaasioiden sukuun kuuluva puulaji (Robinia pseudoacacia) tai sen yksilö
valkoihoinen ark. tarkoittamassa (suomalaista) itseään: meikäläinen Ei nää helteet kyllä oo mitään valkoihosen kelejä. Näin kuumat hommat ei kyllä sovi valkoihoselle.
valkosen miehen homma std. slg. suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluva
valkotakki leik. lääkäri
wallah u.s. (2010) (arab. ’Jumalan nimeen’) vahvistus‑ ja täytesana, joka on maahanmuuttajataustaisten nuorten puheesta levinnyt laajemmallekin ns. etnoslangiin. Sana on myös yleisen ilmauksen mä vannon taustalla.
wallahi u.s. Ihanko totta?
vallesmanni vanh. leik. nimismies
Valloissa ark. slg. Yhdysvalloissa Mä olin Valloissa vuoden vaihto-oppilaana. Eiks ne jo siellä Valloissa väsy jankuttamasta tyhjää! Pena tuli Valloista ja oli oikeen olevinaan. Ne siepatut muksut piti palauttaa takasin sinne Valtoihin.
valmis ark. selvä, ratkaistu; lopen uupunut, kypsä; kuollut Tän matsin lopputulos alkaa olla sitä myöten valmis. Mä olin ihan valmis sen matsin jälkeen. Kyllä sen heti näki, et se kuski oli ihan valmis, mut ne muut oli vielä hengissä. Vammoista näki, että mies oli valmis kuollut.
valmista tavaraa ark. huonokuntoisesta, pilallisesta tavarasta, aineesta yms.; selväksi käyneestä ottelutuloksesta tms. Nää lahot alahirret alkaa olla jo ihan valmista tavaraa. Peli oli kolmannen erän puolivälissä koko lailla valmista tavaraa.
valmistelurikos oik. u.s. (2014) rikoksen suunnittelu ja valmistelu, joka voidaan tulkita rikokseksi ja josta voidaan rangaista
valohoito ark. slg. tekemätön laskutettu (korjaus)työ Ne tais antaa huollossa autolle pelkkää valohoitoo. Tollasesta valohoiosta mä en suostu maksaan senttiäkään!
valomerkki ark. erik. ravintoloissa anniskelun lopettamisesta ilmoittava merkki, joka annetaan sammuttamalla valot hetkeksi. Istuttiin Jarmon kanssa baarissa valomerkkiin asti ja puhuttiin puuta heinää.
valon lapsi slg. vittuileva nimitys hieman yksinkertaiselle tai tyhmälle ihmiselle. Meidän luokan Jouni on kyllä todellinen valon lapsi, sen paras koenumero tänä vuonna on 5+. – Kuulikko että Jykä ja Eki suunnittelee Enontekiön lähikaupan ryöstöö? – Ei jumalauta mitä valon lapsia, siähän on vedenpitävä kameravalvonta 24/7.
valonappula ark. valaisim(i)en virtakytkin
valopää 1 ark. nokkela, älykäs, fiksu, välkky. Joukon ainoa valopää. 2 ark. iron. typerys, hölmö. Siinä meillä on taas yksi valopää!
valssata ark. tanssia valssia
valssaus ark. vrt. valssata
valtakunta 1 ark. Ei minkään valtakunnan [= mitään, minkäänlaista] järjestystä. 2 kuv. Jumalan, taivaan valtakunta. Musiikin valtakunta. Keittiö emännän valtakuntana.
valtsika slg. valtiotieteellinen tiedekunta Ootsä valtsikassa? Mä pääsin valtsikaan. Luet sä valtsikassa matikkaa?
Valtsu 1 std. slg. Valintatalo -kauppa 2 kans. Valtionhotelli
valtti korttip. kaikkia muita vahvempi maa; siihen kuuluva kortti. Padasta tehtiin valtti. Hertta on valttia. Lyödä valttia. Kolme valttia kädessä.
valttipakko korttip. sääntö jonka mukaan tikkiin on lyötävä valttina olevaa maata siinä tapauksessa, että pelaajalla ei ole kädessään maata, jolla tikki on aloitettu
valua, valuu ark. std. slg. ihmisistä: edetä, kulkea, virrata, kuljeskella, mennä, saapua hitaasti Porukkaa aikaajo valua juhlasaliin. Koittakaas jo valua syömään sieltä yläkerrasta! Rupees jannu valuu himaanpäin! Lähetää valuu.
valumakakku ruok. u.s. (2017) (engl. drip cake; drip ’valua, tippua’) putouskakku, kakku, jossa on putousmaisesti valuva kuorrute
valuutta ark. std. slg. raha, hynä, fyffee, taala, fyrkka, kässi, kahiseva, tuohta, riihikuiva, käyttöpääoma, vara, käteistä, mani, kyhny Oisko sulla vipata meitsille vähän valuuttaa? Mistähän keksis jostain tarpeeks valuuttaa, niin ostas ton prätkän? Nyt on valuutat finis. Onks sul messis yhtään valuuttaa?
vammainen, vammane std. slg. halv. tyhmä, hölmö, hullu, tärähtänyt, typerä, ääliö(mäinen), idiootti(mainen) Hei, ootsä ihan vammanen? Tolia helkutin ääliöllä on ihan vammaset puheet. Mä muistan kouluajoilta ihan vammasia loruja, niinku alistus- ja rinnastuskonjunktiot. Se oli ihan vammane.
vampata ark. slg. naisesta: vietellä, vikitellä, houkutella seurakseen Yritätkö sä vampata tota kundia? Se saakelin käärme vamppas mun poikafrendin. Vamppasi toiselta poikaystävän.
vamppaus ark. vamppaaminen
vamppi slg. vietteliätär, miestennielijä Baarissa oli hyvännäkösiä vamppeja. Ja sä hullu lähit sen vampin kimppaan! Varo tota vamppia!
vamppu std. slg. pesusieni Stikkaa mulle vamppu.
Vande std. slg. Vantaanjoki
vanha ark. sot. slg. palveluksensa melkein loppuun suorittaneista varusmiehistä. Vanha masi. sb. Vanha lähtee siviiliin. Vanhempi [= arvoltaan ylempi] upseeri. Vanhempi [= ylempään palkkaluokkaan kuuluva] lehtori.
vanha parta ark. kokenut (mies), konkari Pena on tossa pontikankeitossa jo vanha parta.
vanha pieru halv. vanha epämiellyttävä (mies)henkilö Tosta ukostakin on tullu oikee jääräpää vanha pieru! Mä sanoin sille vanhalle pierulle, että haistais paskan.
vanha virsi ark. vanha, iänikuinen, sama asia Toi on aina se vanha virsi, ettei muka oo rahaa! Taas sä veisaat sitä vanhaa virttä!
vanha vitsi ark. asiasta, joka on tapahtunut aiemmin
Vanha, Wanha std. slg. Vanha ylioppilastalo Ryypättii Vanhalla valomerkkiin asti.
vanhanaikainen urh. jääkiekossa: maalin taitse kiertäen tehty maali Pääsin kerrankin tekeen oikeen vanhanaikasen! Ei moken pitäs tollasta vanhanaikasta päästää reppuun.
vanhanaikaisesti ark. köpelösti, huonosti, virheellisesti Nyt tässä hommassa tais sattua vähän vanhanaikasesti. Sille kimulille kävi vanhanaikasesti ‘tuli tahtomattaan raskaaksi’.
vanhanpiianvero ark. vanh. leik. perheettömän naishenkilön maksamasta (perheellisten veroa suuremmasta) tulo- ja varallisuusverosta
vanhapiika ark. halv. keski-ikäinen tai vanhempi naimaton nainen, ikäneito Mun sisko taitaa jäädä vanhakspiiaks. Meijän ope on sellanen äkänen vanhapiika. Vannoutunut vanhapiika. Jäädä vanhaksipiiaksi.
vanhapoika ark. keski-ikäinen tai vanhempi naimaton mies Tässä sitä vaan elellään tallasta rauhallista vanhanpojan elämää, ei oo akkoja nalkuttamassa. Mun kaikki serkut on vanhojapoikia.
vanhauskoinen ark. ennen tsaarinajan Venäjän liturgiauudistuksen vastustajista, nyt meillä naispappeuden vastustajista
vanhemmoida ark. toimiminen vanhempana, sisältää huoltamisen ja kasvattamisen – A fi părinte.
vanhemmuutta(an) ark. (omistusliite persoonittain vaihteleva) vanhemmuutensa vuoksi. Istupa sinä vanhemmuuttasi, kyllä minä jaksan seistä.
vanhentua, vanheta ark. viivytellä, viipyä, lorvia Eipä me tänne jäähä kauaks aikaa vanhentumaan. Tässä hommassa ei näköjään pitkään vanhennuttu. Et sitten jää sinne naapuriin vanheneen! Tunnelma kohosi sitä mukaa kuin ilta vanheni eteni. Ottelun vanhetessa kuluessa, jatkuessa, edetessä, mittaan.
vanhukset ark. perheen (keski-ikäiset) vanhemmat Mennäänks tänään kattoon vanhuksia? Mitäs teijän vanhuksille kuuluu?
vanhus kans. leik. tav. mon. vanhemmista
vanhuspalvelulaki u.s. (2011) hallitusohjelmaan kirjattu vanhusten hoidon turvaava laki, josta käytetään epävirallisesti myös nimitystä ikälaki
vanhustenkeskus u.s. (2010) pitkäaikaissairaaloja korvaamaan perustettu vanhusten hoitoyksikkö
vanhuustalous u.s. (2013) ajattelu‑ ja toimintatapa, jossa vanhukset osallistuvat sekä palvelujen käyttämiseen että tuottamiseen ja kehittämiseen
vanikka ark. std. slg. näkkileipä Mökiltä ei löytyny muuta muonaa kun kivikovaa vanikkaa. Mullon vanikkaa repussa mukana. Eiks oo ku vanikkaa, missä se ranskiski on? Intis skruudattii vanikkaa.
vanja halv. venäläinen (sotilas), iivana, ryssä Tullissa ne helkutin vanjat rupes penkoon mun kamoja. Onkohan noikin jotain vanjoja, kun mä saanu sanaakaan selvää niitten puheista? Pari vanjaa hillu siin kartsalla.
vankila ark. Olla, istua vankilassa. Vankilaan tuomittu rikollinen. Karata, paeta vankilasta.
vankilakundi ark. vankilassa oleva t. ollut mies
vankka std. slg. hyvä, erinomainen, hieno
vankkurit std. slg. auto
vanna ark. kylpyamme Tossa kuvassa mä istun pienenä vannassa. Kuka saakeli on heittäny yrjöt tonne vannaan!
wannabe, wnb slg. joku joka haluaa olla jotakin, luulee olevansa joku mikä ei oikeasti ole Hei wannabe mato! Vähän toi jätkä on wannabehoppari.
Vantsku 1 std. slg. Vantaa Vantskus voi metskaa ja tsimmaa taas. 2 std. slg. Vantaajoki Vantskulla metskattii ja simmattii.
vanttuut ark. lapaset, kintaat Pannaan sulle lämpimät vanttuut käteen, niin tarkenet tuolla pakkasessa. Ei palellu sormia, kun oli kunnon vanttuut.
vapaahiihto urh. hiihto millä tyyliltä tahansa, käytännössä luisteluhiihto vapaaottelu kamppailulaji, jossa lähes kaikki on sallittua
vapari 1 ark. urh. slg. pallopeleissä: vapaaheitto, vapaapotku, vapaalyönti Suomi sai vaparin. Onneks molemmat vaparit meni koriin. Just ennen loppuvihellystä Liukkonen latas upeesti tasotuksen suoraan vaparista. Kaitsu veti/latas/duunas vaparin sisään. Lovitură liberă. 2 ark. std. slg. ilmainen pääsylippu, vapaalippu, maksuton Sain vaparin ku se fotari on mun frendi. Mä sain pari vaparia illan lätkämatsiin, lähetkö mukaan? Me päästään sen järkkärin antamilla vapareilla siihen leffaan. – Bilet de favoare. 3 ark. vapaatunti, vapaapäivä Mullon aamupäivällä yheksästä kymmeneen yks vapari. Huomenna mulla on vapari, niin mä voin tulla käväseen.
Vapari std. slg. Vapaa Sana -lehti
vara ark. raha, hynä, fyffee, taala, fyrkka, kässi, kahiseva, tuohta, riihikuiva, valuutta, käyttöpääoma, käteistä, mani, kyhny
varalle ark. kaiken varalta
varaskopla ark. halv. varasjoukko – Bandă de hoți.
varaslähtö 1 ark. urh. urheilijan liikkuminen lähtöviivan yli ennen lähtömerkkiä, vilppilähtö Tokasta varaslähöstä mut diskattiin kisasta. Ottaa varaslähtö. Varastaa lähdössä. 2 ark. kuv. ennenaikainen omavaltainen lähtö tai ryhtyminen johonkin Otettiin töistä varaslähtö jo puoliltapäivin. Jätkät näyttää ottaneen jo varaslähön juhlintaan. Otti varaslähdön vapunviettoon.
warettaa atk. u.s. (2012) (engl. software) kiskoa laitonta warea piuhaa pitkin tai polttaa omia, levittää verkossa luvattomasti tekijänoikeuden piiriin kuuluvaa aineistoa, esim. musiikkia – A descărca ilegal programe.
vari adj. kans. kuuma
varikkoruusu leik. moottoriurheilukisojen varikolla nähtävistä kilpa-ajajien vaimoista ja tyttöystävistä sekä sponsoreiden yms. palveluksessa olevista naisista
varista ark. vars. jstak kuivasta: pudota, putoilla, tippua, karista, rapista. Neulaset, marjat, kellastuneet lehdet varisevat. Herkästi variseva [= terälehtensä pudottava] kukka. Olkapäille varissut hilse.
varman päälle ark. varmistaen, riskejä välttäen Viimeinen erä piti pelata varman päälle. Puun kaatamisessa kannattaa ottaa varman päälle, ettei satu mitään mokaa. Täytyy funtsia nää hommat varman päälle, ettei tuu ylläreitä. Pelata, laskea varman päälle välttää riskien ottamista.
varmana ark. varmasti, taatusti, takuulla En varmana suostu lähtemään mihinkään! Tuutko varmana sit ajoissa? En varmana tule mukaan!
varmat päivät ark. slg. kuukautiskierrossa jakso, jolloin hedelmöittyminen ei ole todennäköistä Et sä kortsuu tartte, mullon varmat päivät. Hitot sillä likalla mitään varmoja päiviä ollu, ja mä menin veteleen sitä paljaalla.
varmenne ark. tieto, jonka avulla vahvistetaan maksajan henkilöllisyys Internetissä; tietoverkkojen käytössä esim. verkkopalvelujen yhteydessä käytettäviä tunnisteita, joilla todennetaan tiedonsiirrossa käytetyt palvelimet, palvelun tarjoajan identiteetti tms.
varmuusväline ark. ehkäisimestä vars. kondomista
varpaillaan ark. varuillaan, jännittyneenä Töissä pitää koko ajan olla varpaillaan, ettei pomo hermostuis. Täytyy olla tässä vähän varpaillaan ton dollarin heilahusten suhteen.
varpaiset, varpajaiset ark. lapsen syntymän kunniaksi (kotona) järjestetyt kutsut Pian päästäänkin pitään varpaisia. Tulkaa sit meille illalla varpajaisiin!
varpunen std. slg. litteä, laiton viinapullo
Varpunen std. slg. Wartburg automerkki, Warre, Vartin purkki  Faijalla oli kolme Varree.
varrota ark. odottaa, vartoa Varro vielä vähän, mä tuun ihan kohta! Ootko sä varronnu siinä jo kauankin?
varsi std. slg. kroppa, keho Hyvännäkönen varsi, mut daisarit vähä turhan bulit.
varsinainen 1 ark. kertakaikkinen, aikamoinen, kerrassaan, kaikkien aikojen On siinä mulla varsinainen tohelo! Oli se varsinainen ilmestys siinä kauheassa kukkamekossaan. Toihan on varsinaista pelleilyä toi koko teijän työntouhu! Se oli varsinainen näky! Varsinainen idiootti. 2 iron. Räntää sataa, on varsinainen kevätsää!
vartoa ark. odottaa, varrota Vartoos vielä pikkusen aikaa, mä tuun kohta! Mä oon vartonu Penaa tässä jo tunnin.
vartsaa std. slg. vartioida
Vartsika std. slg. Vartiokylä Jorot on siel Vartsikan työviksellä.
vartti ark. neljännes, neljännestunti Kello on varttia vaille viis. Mä ostin papalle kolmen vartin pullon viskiä. Akateeminen vartti tuntuu nykyään venyvän parikskymmeneks minuutiks. Kolmen vartin [= 3/4 litran] pullo. Kello on varttia vaille kolme. Akateeminen vartti.
varttihullu ark. täyttä ymmärrystä vailla, alentuneesti syyntakeinen Penan tuomiosta napsahti neljännes pois, koska se todettiin varttihulluks. Ei sitä tuomittu elinkautiseen, kun ne piti sitä varttihulluna.
varttikilo ark. neljänneskilo Varttikilo voita.
varttitunti ark. neljännestunti Sinne kirkolle kävelee tästä varttitunnissa. Jatketaan kokousta tossa varttitunnin päästä. Varttitunnin tauko.
varttua kans. odottaa
varva ark. slg. varakas varttunut – Bătrân bogat.
varvata ark. ohittaa, sivuuttaa kierroksella Varvasi ruotsalaiskuskin.
varvi 1 ark. kiertävä kerros rakennelmassa tms. Toi alin hirsivarvi on lahonnuja se pitäis vaihtaa. Piippua pitäis korottaa vielä pari kolme tiilivarvia. Pullo kiersi jo toista varvia. 2 ark. korttipelissä, työssä tms.: kierros, vuoro Mä jätän tän varvin väliin. Mä olin töissä tänään kaks varvia peräkkäin. 3 std. slg. alat. kerta, sukupuoliakti, panokerta, yhdyntäkerta, yksi yhdyntä, kierros Vedin viis varvii, ihan kreisi fiilis!Mites olis vielä yks varvi, kun kerran on samaan sänkyyn päästy? Naitiin me siellä pari varvia.
vasaramies ark. huutokaupanpitäjä, -toimittaja, meklari
vasenkätinen 1 ark. slg. omituinen, vääräntuntuinen, huolimaton Toi touhu näyttää vähän vasenkätiseltä. Toi jakkara näyttää siltä, kun se ois tehty ihan vasenkätisesti. 2 std. slg. ruotsalainen 3 std. slg. homo
vasikka 1 ark. perävaunu Se rekka oli syvällä ojassa, mut vasikka oli jääny puoliks tielle. Siitä vasikasta oli valunu öljyt maahan. 2 std. slg. halv. huum. ilmiantaja, kantelija Pännii se saakelin vasikka, kun se meni kertoon reksille. Tollaset vasikat pitäs vetää munista hirteen!
vasikoida, vasikoi, laulaa std. slg. halv. kuv. huum. antaa ilmi t. ilmiantaa (poliisille), kannella, toimia ilmiantajana Joku oli menny vasikoimaan mun pontikankeitosta. Oot kyllä aika raukkisjos vasikoit tästä mun eukolle. Joku on vasikoinu, ei ne slurkit muuten ois täällä.
Vasis, Vaasis std. slg. Vaasankatu Mä studasin Vasiksella, et joku tulee vetää mua turpiin. Vasiksella trokattii brenkkuu.
vasiten kans. varta vasten, tahallaan
vasituinen kans. vartavastinen
vasituisesti kans. varta vasten, vasiten
vaskikäärme ark. vaskitsa – Năpârca, șopârla apodă, șarpele de sticlă, viermele orb. (Anguis fragilis)
vassari ark. Vasemmistoliiton kannattaja, jäsen tai edustaja
vasse, vasseri std. slg. vesi
vasta ark. vahvistamassa kehumista, moitetta, ihmettelyä tms. Tämäpä vasta maistuukin hyvältä! Siinä mulla vasta oikee lurjus on! Sehän vasta kummallista on!
vastaanottokomitea leik. vastaanottajajoukosta
vastakkain ark. kuv. vastatusten Olla napit vastakkain kiistellä jstak, ottaa yhteen.
vastalause 1 ark. Panna, esittää haiseva vastalauseensa jnk johdosta vastustaa jtak jyrkästi. 2 kuv. Jatkoi ryyppäämistä elimistön vastalauseista huolimatta.
vastamaa ark. ylämäki
vastapakote u.s. (2014) pakotetta vastaan asetettu toinen pakote. Sanaa on käytetty Venäjän asettamista Ukrainan kriisiin liittyvistä pakotteista, jotka olivat vastaisku EU:n ja Yhdysvaltojen asettamille pakotteille.
vastarannan kiiski ark. vastaan paneva, uppiniskainen henkilö Ei se vastarannan kiiski suostu mihinkään. Tollasia vastarannan kiiskiä ei pitäs ottaa porukoihin.
vastaranta kans. tuulen alapuolella oleva ranta
vastata ark. antaa rahasta takaisin, maksaa vaihtoraha En voi vastata noin suuresta setelistä, vaihtokassa ei riitä.
vasten ark. kans. varten Mitä vasten ‘miksi’ sää tänne tulit? No sitä vasten ‘siksi’ mä tänne tulin, että tapaisin yhen mun kaverin. Ne pullat on sitten leivottu vieraita vasten, ei sit kosketa niihin!
vastustaa ark. olla vastuksellista, vaikeaa
vasuri 1 ark. vasenkätinen henkilö Ootko sä vasuri? Hän on vasuri. Sitä vasuria vastaan on vaikeempi otella. 2 ark. vasen käsi tai jalka Nää on vasurin sakset. Eva Wahlström lyö vain vasurilla. Kirjotatko sä vasurilla? Kirjoittaa vasurilla. Pääsin potkaseen vasurilla ylänurkkaan. Potkaisi pallon maaliin vasurilla. Sai kovalla vasurilla vastustajan kanveesiin. 3 ark. urh. nyrkkeilyssä: vasemman käden isku, lyönti(laukaus); vasemman jalan potku Nyrkkeillä vasuria vastaan. Sain täräytettyä sen rajulla vasurilla kanveesiin. Makkonen latas vasurin kahestakymmenestä metristä ja Suomi johti 1-0. 4 ark. std. slg. (arkikieltä) vasemmistolainen, vasemmistoliittolainen
vatkata, vatkailla, vatkailee 1 ark. std. slg. selvitellä turhaan, jauhaa, vatvoa turhaan (vanhaa) asiaa Mitä hittoo sä vielä vatkaat sitä samaa juttua! Anna olla jo, mitä sitä asiaa enää vatkailee. Turha niit juutui on enää alkaa vatkailee, menny mikä menny. ark. ravistella, pudistella. Vatkasivat kättä tervehtiessään. Vatkaava pakkoliike. 3 kuv. vatvoa Vatkasi viikkokaupalla samaa asiaa mielessään.
vatsa ark. maha, mahalaukku
vatsaflunssa ark. jokin flunssan kaltaisista taudeista, joiden oireisiin tyypillisesti kuuluu myös ruoansulatuskanavan oireita kuten ripulia ja pahoinvointia
vatsanpalvoja leik. herkuttelijasta, herkkusuusta
vatsanpuru ark. mon. vatsakipu, mahakipu, mahanpuru, vatsanväänne Mä saan vatsanpuruja, kun mä vaan aattelenkin tota hernesoppaa. Mulle tulee kauheet vatsanpurut noista maitotuotteista.
vatta ark. vatsa, maha Mullon vatta kipee. Syökääs nyt vaan vattanne täyteen! Meijän mummulla on kait vattassa syöpä.
vattuvenhokas ark. uusi perhoslaji, joka Suomessa havaittiin ensimmäisen kerran kesänä
VATU lyh. u.s. (2012) vaikuttavuus‑ ja tuloksellisuusohjelma
vatu 1 std. slg. vesi (vrt. vatupassi!) 2 ark. slg. vaimosta tuntuu – După părerea nevestei. vrt. mutu – minusta tuntuu
vatuloida ark. murt. u.s. (2015) vatvoa, jahkailla Vieläkö tätä asiaa vatuloidaan?
vatulointi ark. murt. (< vatuloida) jahkailu Kyllästyi asioiden jatkuvaan vatulointiin.
vatupassi ark. vesivaaka Katotaan vatupassilla, onks tää varvi vaaterissa. Ei tässä mitään vatupassia tarvita, pistetään nää puut vaan suunnilleen pystyyn. Olla vatupassissa pysty- t. vaakasuorassa.
vau!, vaude!, vautsi! ark. std. slg. oho! ohhoh! ihastusta, innostusta tms. ilmaiseva huudahdus, vautsi, wau. Vau, mikä ilmestys! Vau, mitkä sääret! Vaude, voitinks mä kisan! Vautsi, miten hyvännäkönen kundi! Vaude, mikä kaara sul on. Mist oot ton bölliny?Vautsi mitkä buutsit! Vautsi vau!
vauhko ark. suuttunut, pillastunut, hurjistunut, hermostunut; pelokas, säikky Ope huus meille ihan vauhkona. Sähän oot ihan vauhko tyyppi.
vauhkota, vauhkoilla, vauhkoontua ark. suuttua, pillastua, hurjistua, hermostua, mennä suunniltaan Mitä sä taas vauhkoot siinä! Mee siitä muualle vauhkoileen! Maikka vauhkoontu tänään meille.
vauhti 1 std. slg. faardi, faarti Brankkarit skujas täyttää faartii Hämistä. 2 std. slg. huum. amfetamiini
vaunuttelu last. mennä lastenvaunuilla
vauvabuumi ark. korkea syntyvyys
vauvailu leik. vauvan ympärillä pyörimistä
vauvakuume ark. leik. kiihkeästä halusta t. kova halu saada lapsi Mun systerillä on hirvee vauvakuume. Muhun tais tarttua vauvakuume, kun mä sain pitää sitä pikkusta sylissä.
vauvalasku u.s. (2016) lapsen syntymän varsinkin työnantajalle aiheuttamista kuluista
vauvamaha u.s. (2011) raskaana olevan naisen vatsa. Sanaa on käytetty etenkin Ruotsin kruununprinsessa Victoriasta kertovissa uutisissa.
vauvansiemen last. siittiö
WC ark. eriö, helpotus, huusi, huussi, hyyskä, käymälä, pikkula, puucee, puusee, toilet, toiletti, ulkohuone, ulkohuussi, ulkohuusi, ulkovessa, vessa
vebab u.s. (2017) kebabin tapainen vegaaninen ruoka
vebbi atk. Internet-verkossa toimiva hyperteksti verkko ja graafinen käyttöliittymä, www, web, veppi Kantsis kattoo, jos siitä sanasta löytys tietoo vaikka joltain hakukoneelta vebistä. Mee ekaks veb-biinja hae sieltä mun kotisivut, niin siitä pääset eteenpäin.
webinaari ark. verkkoseminaari
vedari 1 std. slg. puuvaja Pitsgun peräl staijas vedari. 2 std. slg. ilma, sää
vedellä 1 ark. Tällainen peli ei vetele tällainen ei sovi, ei käy laatuun. 2 alat. miehestä: naida, nussia, panna Mä vetelin sitä eukkoo paljaalla. Se anto vedellä kumpaankin rööriin.
vedellä hirsiä ark. kuorsata, nukkua, vetää sikeitä Tuolla se ukko jo vetelee hirsiä, että koko yläkerta roikaa. Eiköhän mennä jo veteleen hirsiä.
vedellä lonkkaa ark. laiskotella, lepäillä maaten, vetää lonkkaa Huomenna mä kyllä vetelen lonkkaa koko päivän. Tekis tässä jo mieli ruveta veteleen lonkkaa.
vedellä nenille ark. antaa selkään, turpiin, vetää nenille Penaa tarttis joskus veellä oikeen kunnolla nenille. Haluuks, et vetelen nenille, hä?
vedellä sikeitä ark. nukkua, vetää sikeitä Muksut tais mennä jo yläkertaan veteleen sikeitä. Aamulla sitteen veellään sikeitä pitkään.
vedellä viimeisiä(än), viimeisiä virsiä(än) ark. slg. olla lopuillaan, päättymäisillään; olla kuolemaisillaan Nää naakelit vetelee kohta viimesiään, pitää hakee lisää. Toi autonromu vetelee selvästi viimesiään. En mä tässä sentäs nyt vielä viimesiä vetele. Vanha vaari taitaa vedellä jo viimesiä virsiä.
vedin, vetimet ark. varusteet, tamineet, kamppeet Kalastusvetimet, urheiluvetimet.
vedjari std. slg. vetoketju
vedossa ark. kunnossa, suorituskykyisenä, tarmokkaana, vireänä En mä oo tänään oikeen vedossa. Meijän joukkue on ollu pitän aikaa vahvassa vedossa.
vedu std. slg. puu, halko Onks tääl kuivii veduja, pitäis saada eldis notskiin.
vedä handuun, käteen, tumppuun alat. solvauksena: haista paska, haista vittu, vedä kuivat, vedä vittu päähäs, korvilles Vedä sä handuun jätkä! Vedä kätees, senkin nuija! Vedä tumppuusi.
vedä kuivat alat. solvauksena: haista paska, haista vittu, vedä handuun, käteen, tumppuun, vedä vittu päähäs, korvilles Vedä kuivat, saakelin homo!
vedä vittu korvilles!  std. slg. alat. vedä vittu päähäs! herjaus, solvauksena: haista paska, haista vittu, vedä kuivat, vedä handuun, käteen, tumppuun, vedä kuivat Vedä sä mulkku vittu päähäs! Vedä vittu korvilles, helvetin ääliö! Vedä vitun runkkari, vittu korvilles ja oo hiljaa! Vedä vittu päähäs ja tukehdu siihe!
vedättää 1 ark. käyttää moottoria liian suurella kierrosnopeudella; ajaa liian suurella tai pienellä vaihteella Ei uutta konetta kannata vedättää hirveen isoilla kierroksilla. Miks sä vedätät noin pienellä vaihteella? 2 ark. ajaa, mennä, kulkea, hiihtää, juosta tms. lujaa, kovaa vauhtia Jätkät vedätti täysillä koko matkan. Mihin sä nyt taas noin kiireesti veätät? 3 ark. std. slg. huijata, huiputtaa, petkuttaa Se jätkä yritti vedättää meikäläistä muka iskeneensä sen mimmin. Mua on turha yrittää veättää tollasilla tempuilla! 4 ark. tal. Yhtiö vedätti [= yritti nostaa] kurssiaan.
vedätys ark. huijaus, huiputus, petkutus
vee 1 ark. std. slg. vuotta, -vuotias Mä oon vast kuus vee. Mä oon jo kuus vee. Tää leffa on kielletty alle viistoista veeltä. 2 std. slg. vagina, vittu Voihan vee!
vee- ark. vesi-sanan vartalo vede- Paljonks se veen lämpötila on? Miks noi housut on veessä? Ota ne sieltä veestäpois likoomasta. Pese ne astiat kuumalla veellä. Kaadoiks sää ne veet pois?
weed huum. marihuana
weed head huum. marihuanan käyttäjä
veege std. slg. tie
veemäinen alat. vittumainen, raukkamainen, ilkeä, inhottava, kelju, raukkamainen Se jätkä teki mulle aika veemäisen tempun. Toi on tosi veemäistä reilua kaveria kohtaan. Veemäinen tyyppi, tilanne.
vee-mäinen std. slg. ilkeä, ärsyttävä (tark vittumainen) Se oli aika veemäinen jätkä, se oli aina rääkkäämäs snadimpii.
veg, vege, vegs std. slg. pois Manu lähti sillo vege, eikä sitä oo kukaa nähny sen koomin.
vege ark. vegetaristi, kasvissyöjä Kaalilaatikko vegenä valmistettuna ilman lihaa. Ryhtyi vegeksi.
vehdata 1 ark. peuhata, telmiä, kisata, vehtailla Menkääs mukulat siitä jaloista muualle vehtaamaan! Mitä te siinä taas vehtaatte, painukaa ulos leikkimään! Hermostui lasten vehtaamiseen. 2 ark. pelehtiä, seurustella, kujeilla, vehtailla Onks se vaarikin ruvennu taas naisten kans vehtaamaan? Lähtiks nejäpälät taas likkoja vehtaamaan? 3 kans. huitoa, hosua 4 ark. aikailla, viivytellä joutenoloisesti ja turhanpäiten, vehtailla Mitä sä vehtaat, vaikka on kiire! Akat vehtaa taas kaupoissa.
vehje 1 ark. mon. kalu, koje, kapine, laite, vekotin, väline, värkki Millä vehkeellä tän purkin saa auki? Tollasta kummallista vehjettä en oo koskaan nähnykään. Ei tällä vehkeellä tee yhtään mitään. Otetaan onkivehkeet mukaan. – Ceva simplu, de obicei nemecanizat. 2 harv. vehkeily, juoni, metku 3 std. slg. alat. miehen sukupuolielin: siitin, penis, kalu, muna, kyrpä, värkki; naisen sukupuolielin: pillu, vittu, värkki Kato, kun ton kundin vehje pullistelee housuissa! Kyllä tuntu makeelta painaa vehje siihen eukkoon. Mitäs tykkäsit mun vehkeestä? Se kimuli muuten vasta osaakin käyttää vehettään!
vehkeet 1 ark. vaatteet, varusteet, kamppeet, tamineet, vetimet Täytyy pistää päälle vähän huonommat vehkeet. Älä mene pakkaseen noin vähissä vehkeissä! Pannaan vehkeet kasaan ja lähetään! 2 ark. miehen sukupuolielimet, munat Joku hullu toikkaroi tuolla vehkeet paljaana. Sillä neekerillä oli hirveen isot vehkeet. Pistä ne vehkees piiloon!
vehtailla 1 ark. peuhata, telmiä, kisailla, vehdata Eipäs nyt muksut vehtailla siellä takapenkillä! Pojat vehtailivat tyttöjen kanssa. On noi kissanpennut kovia vehtailemaan! 2 ark. pelehtiä, seurustella, kujeilla, vehdata Ihan selvästi noi kaks vehtailee keskenään. Tossa iässä kait pitääkin jo ruveta vähän vehtaileen tyttöjen lea 3 ark. viivytellä joutenoloisesti tai turhanpäiten, vehdata Ne ukot jäi taas suustaan kiinni vehtailemaan. Älä nyt enää vehtaile siinä, osta vaan se kämppä!
vehtaus ark. vehtaaminen
veikee std. slg. omituinen, kummallinen
veikka 1 kans. vedonlyönti, veto 2 kans. veli, veikko – Frățior
veikkauskysymys ark. monivalintatehtävä
veikkonen ark. slg. päivittelysanana Voihan veikkonen tätä kurjuutta! Veikkonen sentään, miten kurjassa kunnossa sä oot!
veikottaa std. slg. huiputtaa Veikotettii sitä muijaa tosi pahasti.
veisata 1 ark. kuv. veisata samaa, vanhaa virttä, puhua samaa vanhaa asiaa, valittaa, narista Mitä sä aina tuut tänne sitä samaa virttä veisaamaan! Ei tartte aina veisata sitä vanhaa virttä. Veisata samaa vanhaa virttä. 2 ark. kuv. olla loppumaisillaan, kulumassa loppuun, olla loppuun kulunut Toi vanha romu taitaa jo veisata viimesiään. Mun vanha ulsteri veisaa jo viimestä virttään. 3 ark. kuv. veisata viimeistä Virttä(än), olla kuolemaisillaan Kyllä se Pena nyt veisaa viimesiään, kun sen syöpä on vaan levinny. Mummukin taitaa veisata jo viimesiään. En mä tässä vielä viimeistä virttä oo veisaamassa. Eipä tässä vielä viimesiä olla veisaamassa. Potilas taitaa veisata jo viimeistä virttään. 4 ark. kuv. olla välittämättä, piittaamatta Veisata viis. Siitä minä viis veisaan se on minulle yhdentekevää.
veistää, veistelee std. slg. pilailla Mara alko veistelee sille kytälle.
veiterä kans. nokkela, näppärä
veitsenterällä kuv. Olla veitsenterällä kriittisessä vaiheessa, hiuskarvan varassa.
veitti ark. veitsi Anna se veitti tänne! Leikkasin veittellä vahingossa sormeen. Kaikki keittiön leikkuuveittet on taas tylsiä.
veivata, veivaa 1 ark. pyörittää kampea tms.; sekoittaa Veivaa siitä kammesta, niin se peli rupee soimaan. Pitääks tätä taikinaa vieläkin veivata? 2 ark. jauhaa, vatvoa (samaa asiaa, juttua); olla osaamatta päättää asiaa Mitä hittoo sä veivaat aina sitä samaa tarinaa! Se vaan veivaa ja veivaa eikä osaa päättää, mitäpanispäälleen. 3 std. slg. masturboida (mies)
veivaus ark. veivaaminen
veivi 1 ark. kampi Kiertää, vääntää veiviä, veivistä. 2 std. slg. kuv. Heittää veivinsä kuolla. Heittää veivi (nurkkaan), stikkaa Ripan faija se sit stikkas veivin nurkkaan.
veivikaula std. slg. halv. poika, nuori mies Siihen tuli kaks sellasta veivikaulaa.
vek, veke, veks, vekka, veke std. slg. pois, ulos Mä lähen veke, ei tos oo järjen hiventäkää. Vie toi gimmas täält vekka. Ota bläägät veke. Toss ei oo mitään järkee, mä lähen vek. Painu siitä jo vek! Vie noi kamas täältä vekka!
veka std. slg. hyvä, mukava
vekara ark. tenava, kakara, lapsi, muksu Nyt vekarat autoon siitä, niin päästään lähtemään! Pitäs kait niille vekaroille keksiä jotain joululahjojakin. Saakelin vekarat oli ollu taas omppuvarkaissa!Vallaton vekara. Pojan, tytön vekara myös →←.
vekata ark. laskostaa, vekittää, viikata; pliseerata Miten tää hame on vekattu näin kummasti? Ne pellit pitää vekata siististi nurkista. Vekattu hame. Fustă plisată.
veke, veks pelistä std. slg. tajuton, humalassa, tms Lare oli ihan veke pelistä, se örisi siin penkil vaan jotain. Pena heitettiin kapakasta veke.
vekkari 1 ark. std. slg. herätyskello Mistä pistää se vekkari soimaan kaheksaks. Ei tää vanha vekkari herättäny mua. Panisitsä vekkarin soimaan joskus kymmeneltä. 2 ark. vekkihame, laskoshame
vekkarit urh. verryttelyhousut
vekkaus ark. vekkaaminen; vekit
vekki 1 std. slg. haava, viilto Sul on aika pahannäköne vekki tos klyyvarin juuresim. 2 ark. std. slg. (terävä) laskos Hameen vekit. – Pliu, pliseu.
vekkihame ark. vekattu hame, laskoshame
vekkuli std. slg. vekseli
vekotin ark. koje, kapine, laite, vehje, vempain, vimpain, värkki, nokkela laite Mitä tolia kummalla vekottimella tehään? Mä en tietokoneista ja muista vekottimista tajuu mitään. Leikkuupuimuri on monimutkainen vekotin. Ceva mai complicat decât vehje, eventual mecanizat.
veks std. slg. pois, ulos, vek, veke, vekka Lähetään veks täältä! Mä otin sen aseen siltä tyypiltä veks. Päästä mut veks täältä! Koskas se mirkku on hiippaillu täält veks?
vekselivetoinen leik. veksel(e)illä maksettu t. rahoitettava
vekselivetoisuus leik. ks. vekselivetoinen
vekslata, vekslailla, vekslaa ark. std. slg. vaihtaa, vaihdella, vaihtua Onks sulla vekslata tää kymppi vitosiks? Vekslataas paikkoja, mä en nää tästä mihkään. Me vekslailtiin aina välillä partnereita. Ruvetaanks vekslaileen postareita? Tuolla se vekslailee hameitaan eikä osaa päättää, mitä päällensä pistäs. Meinaatsä tosissas, et alettais vekslaa noit gimmoja?
veli hopea, velihopea slg. hyvästä ystävästä. Auta, veli hopea, onnetonta veikkoasi!
veljeillä halv. käyttäytyä veljelliseksi tekeytyen t. seurustella liian läheisesti jhk etäiseksi katsottavaan ryhmään kuuluvan kanssa
veljeily halv. veljeileminen, veljeilevä käytös
vellihousu halv. pelkuri, jänishousu
vellinä, velliä ark. voimattomana, heikkona, velttona Jalat oli ihan vellinä sen maratonin jälkeen. Tuntuu kun polvet olis ihan velliä, ei ne kanna.
velmu ark. kujeilija, kepposten tekijä, velikulta On toi sun pikkuveljes ihan mahoton velmu. Se on ihan velmun näkönen tyyppi.
velmuilla ark. tehdä kepposia, kujeilla, pelleillä; kieroilla, vilpistellä, venkoilla Eipäs nyt ruveta velmuilemaan! Noi muksut aina velmuilee kaikenlaista. Mun kans ei sit velmuilla!
Velo std. slg. Velodromi (Käpylässä) Velolle mentii tsiigaa fillariskaboja.
velo, felo std. slg. polkupyörä
velttoilla ark. olla laiskana, laiskotella, vetelehtiä Töihin siitä, ei tänne oo tultu velttoileen! Jätkät vaan velttoilee, vaikka pitäis tehä hommia. Velttoili sisällä koko viikonlopun.
velttoilu ark. velttoileminen
vempain, vempele 1 kans. luokki, vemmel 2 ark. vehje, koje, laite, rakkine, vekotin, vimpain, vempele, värkki Kuntosalin vempaimet. En mä osaa tota vempainta käyttää. Onpa omituinen vempain kulkuneuvoksi Ohjaamossa oli kaikenlaisia vempaimia. Tivolissa oli vaikka mitä vempeleitä. Meinaatko lähtee tolia vempeleellä liikkeelle?Obiect rudimentar, eventual mecanizat.
vemppaa std. slg. masturboida Kävitsä vemppaa?
venakko ark. halv. venäläinen nainen Tuolla baarissa olis venakkoja tyrkyllä. Taas se saakelin venakko huijas mua.
venata, venaa; ventata 1 std. slg. odottaa Viititsä venaa mua yhen punasen minuutin? Venaas vähän, mä tuun just! Mä oon venannu sua jo puol tuntia. Venaa vähä mä tvettaan handut. 2 std. slg. olla raskaana Mirkku venaa jo kuuennella kuulla.
vendaa std. slg. vaihtaa
venkoilla ark. keljuilla, pilailla, leukailla, irviä, irvailla, virnuilla; kieroilla, vilpistellä, velmuilla Ei tartte tulla tänne venkoileen! Säkin oot aina toisille venkoilemassa! Vastaa suoraan ja venkoilematta! Eipäs venkoilla siinä yhtään!
venkoilu ark. venkoileminen
vensteri std. slg. vasen Mun vensteri uppoo aina sisään, se on saletti.
ventata 1 std. slg. odottaa, venailla Venttaa vähä. En mä jaksanu ventata, mä lähin yksin. Venttaa ny vähän, ei tässä niin hoppu ole! 2 std. slg. olla raskaana Lissu venttaa jo toista skidii.
ventovieras ark. täysin vieras. Ventovieras ihminen. Ventovieras paikka.
ventta(s) holl, noo ark. std. slg. odotapas, odotahan, odota vähän, hetki vain Venttas holl, mä pistän ekka sähköt veks! Ventta hoo, pääset kohta veskiin. Ventta hoo, tsekkaan viel tän yläskoben.
venttaa std. slg. olla raskaana Venttaaks se Lettu jo toista kersaa?
ventterissä std. slg. melkoisessa humalassa
ventti 1 std. slg. haava, viilto Kaide sai pahan ventin poskeen, ku se jätkä huitas sil skeglellä. 2 ark. std. slg. adj. lopen väsynyt, uupunut, rätti, rättiväsynyt, kuitti Mä oon ihan ventti, se oli ihan vikatikki lähtee dallaa himaan. Mä olin juoksun jälkeen ihan ventti. Se tauti teki olon ihan ventiks. Tuolla se ukko makaa ihan venttinä. 3 std. slg. korttipeli 21
venät kans. venäjän kieli
veppi ark. atk. Internet-verkossa toimiva hypertekstiverkko ja graafinen käyttöliittymä, www, web, vebbi Ne tiedot saa suoraan vepistä. Mä voin laittaa ne kuvatkin veppiin. Kato, jos se sana löytys joltakin hakukoneelta vepistä. Hakea tietoja vepistä.
veppisivu ark. WWW‑sivu
verbaaliakrobaatti leik. sanataituri
verbaaliakrobatia leik. sanataituruus
verenimijä kuv. halv. nylkyri, riistäjä, (koron)kiskuri Sille saakelin verenimijälle ei kyllä makseta tyhjästä mitään! Kaikki ne herrat on pelkkiä duunarin verenimijöitä!
veri 1 kuv. Kiistelivät verissä päin ankarasti. Hikoilla, sylkeä verta ankarista ponnistuksista, suurista hankaluuksista tms. 2 ark. Kaivaa verta nenästään uhitella, hankkia selkäsaunaa.
veriarvo ark. verestä tehtyjen laboratoriokokeiden tuloksista
veritankkaus ark. dop. veridoping
verkka slg. verryttely, verra Ennen reenejä pietään aina lyhkänen verkka. Loppuverkat tehtiin ihan rauhallisesti.
verkkahousut ark. std. slg. tav. mon. verryttelyhousut
verkkarit, verrarit, verkkapuku ark. std. slg. tav. mon. verryttelyasu, verryttelypuku Paa ny jätkä verkkarit päälles, sähän jäädyt muuten pystyyn. Sullon hyvännäköset verkkarit. Enhän mä voi näissä verkkareissa sinne tulla. – Trening.
verkkohyökkäys atk. u.s. (2012) (engl. cyber attack) hyökkäys, jolla pyritään tietoverkon kautta vahingoittamaan tai tuhoamaan tietoverkkoja tai ‑järjestelmiä, kyberhyökkäys
verkkonäkyvyys u.s. (2010) (esim. yrityksen tai poliitikon) näkyminen verkossa ja sen sosiaalisessa eli yhteisöllisessä mediassa; käytössä myös samaa tarkoittava kuvailmaus digitaalinen jalanjälki
verkkoturvallisuus u.s. (2013) (engl. cyber security) yhteiskunnan digitaalisen toimintaympäristön turvallisuus ja sen suojaaminen hyökkäyksiltä, kyberturvallisuus
verkkovierailu atk. matkapuhelinsanastoa: toisen operaattorin verkon käyttö oman verkon kuuluvuusalueen ulkopuolella, roaming
verkonpaino ark. hyödytön esine
verme, vermeet ark. kans. asusteet, vaatteet; kamppeet; varuste, väline. Puki uudet vermeet päälleen. Lätkävermeet jääkiekkovarusteet.
verna std. slg. hyvä
veroale ark. verotuksen lieventäminen t. lieveneminen, veronalennus
veroehdotus ark. Verohallinnon valmiiksi edellisvuoden tulojen perusteella laatima veroilmoitus, jonka saajan ei tarvitse täyttää varsinaista veroilmoitusta.
verohelvetti leik. veroparatiisin vastakohtana: maista joissa verotus on ankaraa
verokarhu leik. verottajasta
veromätky ark. mon. jäännösvero, mätky Saitko veromätkyjä tänä vuonna?
veronkierto ark. veropetoksesta
veronumero u.s. (2011) palkansaajien verokorttiin merkittävä numero, joita tarvitaan harmaan talouden kitkemiseksi
verra slg. verryttely, verkka Verra alkaa sit puol tuntia ennen kisaa. Ekaks pietään alkuverrat.
verrari ark. tav. mon. verryttelypuku ; verryttelyhousut
verrarit std. slg. verryttelyasu Verrarit kastu ku vodaa alko tulee ku esterin perseestä.
verrokki ark. vertailtavana oleva ihminen, ryhmä tai asia, vertailuryhmän jäsen. Tutkimuksessa mukana olleet potilaat ja terveet verrokit.
verta ark. verran Minkä verta sitä lunta on satanu? On se auto vaan sen verta kallis, ettei voi ostaa.
vertaistuki ark. äitien, sairaiden tm. samassa tilanteessa olevien ihmisten keskinäinen tuki; addiktio-ongelmaisille ja ongelmista eroon haluaville suunnattu vertaistukiryhmä.
vertaisverkko atk. tietyn ohjelman avulla muodostettu tietokoneiden välinen verkko, jossa kaikki tietokoneet voivat toimia sekä palveluntarjoajina että käyttäjinä. Jakaa tiedostoja vertaisverkon kautta.
veräjänvartija urh. leik. maalivahti.
vesa ark. lapsi, jälkeläinen
vesijetti ark. vesiskootteri
vesijumppa ark. vesivoimistelu
vesipihi ark. niukasti vettä kuluttava, vettä säästävä. Vesipihi pesukone.
vesipokeri u.s. (2012) pokeri, jossa häviäjä joutuu nostamaan kortin ja juomaan vettä niin monta lasillista kuin kortin numero osoittaa
vesipullotemppu u.s. (2016) (engl. water bottle flip) vesipullon heitto siten, että se putoaa pystyyn tai korkilleen. Alkuperäisessä tempussa pullo pyörähtää kerran pystyakselinsa ympäri. Video tempusta levisi verkkomeeminä Yhdysvalloista ympäri maailmaa.
veska 1 ark. std. slg. laukku, käsilaukku, kassi Joku varasti bussissa mun veskan. Viittkö kantaa tätä toista veskaa? Joku skeittijätkä bölli gamlan friidun veskan. 2 std. slg. urh. pallopeleissä: maalikehikko; maali, reppu, kassiEka erässä saatiin pari helppoo veskaa. Kuka niillon veskan suulla? Mä tein eilen kolme veskaa. 3 urh. maalivahti, molari, moke, veskari Noillon ihan surkee veska, oikee imuri! Kyllä veskan ois pitäny toi laaki ottaa kiinni.
veskari ark. std. slg. urh. maalivahti, kassari, molari, moke, veska Yrittäkää aina tehä maskia veskarin eteen! Eikö ne älyä vaihtaa tota tumpeloo veskaria veks! Veskari dyykkas väärään kulmaan.
veski, vessa ark. std. slg. vesiklosetti, WC, käymälä; deși incorect, prin extensie: eriö, helpotus, huusi, huussi, hyyskä, käymälä, pikkula, puucee, puusee, toilet, toiletti, ulkohuone, ulkohuussi, ulkohuusi, ulkovessa Mun pitäs nyt äkkiä päästä veskiin. Tuolla veskissä haisee hirveeltä. Missäs täällon vessa? Pistä se vessan ovi kiinni! Joku oli vääntäny göntsät veskin lattialle. Vessaan sun pitää ruinaa nyklat tost tiskiltä.
vespa ark. std. slg. skootteri (ital. Vespa-merkin mukaan) Ei vespalla ois mitää asiaa kunnon baanalla. Motoretă.
vessanpytty ark. vessanpönttö, vessapönttö WC-istuin Eipäs heitellä tulitikkuja vessanpyttyyn! Mä inhoon vessanpytyn siivoomista. Tuolla se istuu vessanpöntöllä lehti kourassa.
wessi ark. entisen Länsi‑Saksan kansalaisista Ossit [= itäsaksalaiset] ja wessit.
vetelee std. slg. olla yhdynnässä, miespuolinen
vetelee, peli std. slg. asioiden sujuminen tiet. tavalla Nyt tää peli ei vetele enää hetkeekään!
vetimet 1 ark. std. slg. vaatteet, varusteet, kamppeet, tamineet, vehkeet En mä näissä vetimissä voi kirkkoon lähtee. Sen kalastajan paatissa oli jos jonkinlaisia vetimiäja vempaimia. Mist sä oot hitannu tollaset antiikkiset vetimet? 2 std. slg naisen rinnat Maijalla on aika bulit vetimet.
vetistella ark. halv. itkeä, pillittää, vollottaa, parkua Älä nyt rupee vetisteleen tommosesta turhasta! Mitä siinä enää vetistelet, moka mikä moka!
vetistely halv. vetisteleminen
vetkutella ark. viivytellä, aikailla (tahallaan), kuhnailla Ei siinä kaupanteossa kannata ruveta vetkutteleen. Missä ne pojat taas vetkuttelee, pitäs olla jo täällä!
veto 1 ark. kunto, suorituskyky, tarmo, puhti, voima(t), vire Väsyttää ja alkaa veto loppua. Koko porukasta oli jotenkin veto poissa. 2 ark. houkutus, vetovoima; taipumus, viehtymys Tossa miehessä on kyllä jotain kummaa vetoo. Kyllä mä tunnen vähän vetoo johkin hoitoalalle. 3 ark. rohkea, arvaamaton teko, temppu Oiskohan viisas veto ottaa moke pois viime minuutilla? Aika ovela veto jättää yks heittokierros väliin.
vetonuppi ark. nuppi, rekan vetoauto
vetopeli ark. haitari, hanuri, sirmakka, taljankka, kurttu, köyhän urut, ryppy, harmonikka, pirunkeuhko
vetotuote u.s. (2014) hinnaltaan niin edullinen tuote, että se houkuttelee liikkeeseen asiakkaita, jotka sitten ostavat muutakin, sisäänvetotuote
vetskari, vetski, vetsku 1 std. slg. veturi 2 ark. std. slg. vetoketju Emmä hiffannu koko iltana et mun vetskari oli auki. Hei! sulla on vetskari auki. Joo, mut odota vähän, mä laitan vetskarin ensin kiinni. Mun farkkujen vetskari hajos. Se mimmi rupes aukoileen mun vetskiä. Pistä se vetskus kiinni!
vettä myllyyn(sä) ark. puheen intoutumisesta, yltymisestä Se tyyppi sai aina vaan lisää vettä myllyynsä, jos sille vaan mitään vastas. Taas tuli vaimolle uutta vettä myllyyn, kun se sai kuulla mun eilisestä mokasta.
vetäistä 1 ark. Vetäistä savut polttaa savuke, piipullinen tms. 2 ark. ahmaista, siemaista, imaista, hotkaista Vetäistä pari olutta. kuv. Mehut, voimat vetäissyt ponnistus. Sauna vetäisi olon kuitiksi. 4 alat. naida, nussia
vetämässä ark. hakemuksen, anomuksen tms. vireillepanosta Mullon paperit vetämässä lääkikseen. Täytyis pistää tossa loma-anomus vetämään.
vetämättömissä ark. hyvin väsynyt, uupunut, rätti, kuitti, piipussa, huonossa vedossa Mä oon ollu koko päivän aika lailla vetämättömissä. Mikäs nyt on, kun oot niin vetämättömissä? Se tauti vei mun kunnon ihan vetämättömiin.
vetämätön ark. kuv. Olla vetämättömissä lopen väsynyt, kuitti, poikki
vetäytymishuone u.s. (2014) avokonttorin yhteydessä oleva huone, jota voi käyttää esim. puhelimessa puhumiseen tai erityistä keskittymistä vaativaan työhön
vetää 1 ark. mennä, häipyä, laputtaa Me lähettiin vetään sieltä kyttiä karkuun. Alahan vetää siitä! Nyt antaa vetää joka iikka! 2 ark. syödä, juoda Johan siinä hampaatkin hajoo, jos noi muksut aina vaan vetää pelkkää limsaa ja karkkia. Joks sä vedit ne sapuskat napaas? Me veettiin Villen synttäreillä pitsaa ja kakkua ihan mielettömästi. Toi ukko vetää joka ilta kaljaa ihan hirveesti. Tollasta pöperöö mä en suostu sisuksiini vetämään. 3 urh. (kunto)urheiluun tai (kunto)liikuntaan liittyvissä suoritteissa Täytyy vielä illalla ehtiä vetää tunnin verran kuntopyörää. Ekaks vedetään kakskymmentä vatsalihasta ja sit sama määrä selkälihaksia. Täällä salilla liikkuu sellasiakin ruipeloita, jotka vetää reisien lähennyksiä kymmenen kilon painoilla ja hahaa vaan parikilosilla. Voitasko vetää ‘juosta’ pieni lenkki tossa pururadalla ennen saunaa? 4 ark. näytellä, esittää
vetää brenkkuu, brenaa std. slg. juoda viinaa Lissuh veti brenkkuu ku sieni.
vetää daijuu(n) std. slg. lyödä kasvoihin
vetää handuun, vetää hanskaan std. slg. masturboida, myös: solvaus Vedä handuus, vitun homorunkkari!
vetää henkoset std. slg. imaista savukkeestä kerran Anna mun vetää henkoset tost sätkäst.
vetää hihasta std. slg. tuoda yllättäen esille
vetää hirsiä slg. nukkua, kuorsata, vetää tai vedellä sikeitä, vetää zetaa, vetää zulua  Eiköhän jo lähetä vetään hirsiä! Se ukko vetää vielä hirsiä, kun se tuli vasta aamuyöllä pikkujouluista. Oikeen ikkunat tärisee, kun se lihava ukko vetää hirsiä.
vetää höblästä, vetää huulesta std. slg. petkuttaa, huijata Vetiks se vosu sua höblästä? Nyt sua on vedetty höblästä.
vetää ikenistä std. slg. tehdä mieli viinaa
vetää itsensä jojoon std. slg. hirttäytyä Se meni vintille ja veti ittesä jojoon.
vetää jurrit std. slg. juoda itsensä humalaan Vedit sä eilen taas jurrit?
vetää koipeen std. slg. yhdynnässä, olla Mä vedin sitä muijaa koipeen melkeen koko yön.
vetää kotiin päin, vetää kotiinpäin ark. toimia omaa etuaan tai oman joukkueen, puolueen tms. etua silmällä pitäen – A trage spuza pe turta sa.
vetää kuivat std. slg. masturboida Paremman puutteessa vetelin kuivat.
vetää kuonoon std. slg. lyödä
vetää käteen std. slg. masturboida Vedä kätees, runkkari!
vetää lippoja std. slg. kaatua kerta toisensa jälkeen
vetää lonkkaa 1 std. slg. levätä maaten, laiskotella, torkkua, lojua, lekotella, loikoa, loikoilla, maata, virua, levätä maaten Tossa se äijä on vetäny lonkkaa sohvalla koko päivän. Eiköhän veetä loppupäivä lonkkaa! Vedin lonkkaa koko päivän kotona. Vedin lonkkaa koko päivän himassa. 2 slg. juom. long drink
vetää lärvit std. slg. juoda humalaan Sit ku tuli liksapäivänä, mä vedin kunnon lärvit.
vetää maarun täyteen std. slg. maha täyteen, syödä
vetää mekkoon std. slg. yhdynnässä, olla Veditsä sitä vaaleeta vosuu mekkoon?
vetää munnariin std. slg. oraaliyhdynnässä, olla
vetää naamaan std. slg. juoda, syödä Me vedettiin parit hodarit naamaan ja lähettii sit liikenteeseen. A băga la jgheab.
vetää nakit slg. ark. vetää pleksejä, vetää umpikänniä mennä umpihumalaan. Olla umpikännissä. Juoda itsensä umpikänniin.
vetää näköön std. slg. lyödä kasvoihin Mara ei paljoo venannu, se veti sitä äijää heti näköön.
vetää oikoseks std. slg. tappaa Se oli vetäny faijansa oikoseks.
vetää perseet (olalle) std. slg. juoda humalaan Tuli vedettyy eile perseet … onks sul heittää parit kaljat?
vetää pohjat 1 slg. ottaa viinaa ennen baariin menoa 2 slg. tehdä pohjameikki eli laita meikkivoide. Käy vetämässä pohjat.
vetää poskarit std. slg. imaista savukkeesta savut vain poskiin Vedätsä vaa poskareit?
vetää putkee std. slg. yhtämittaa, tauoitta Vedin kaks lekaa kossuu putkeen.
vetää pystyyn std. slg. lydä (tajuttomaksi) Vedin sen jätkän pystyyn siihen raflan etee.
vetää päin näköö std. slg. lyödä kasvoihin Äijä tuli siihen vittuilee. Mä vedin sitä päin näköö.
vetää pää täyteen 1 std. slg. juoda umpihumalaan, vetää huiviin, dokata, ryypätä Älä vedä sit päätä täyteen Älä vedä sit heti päätäs täyteen. 2slg. juoda lasi nopeasti tyhjäksi, ja se liittyy yleensä johonkin alkoholijuomaan Juo se huiviin ni sit mentiin 3 huum. sekakäyttää huumeita.
vetää retkuun std. slg. pettää, huijata Lissu veti sitä gamlaa skoudee iha retkuun.
vetää röökii std. slg. vetää sauhut tupakoida, polttaa tupakkaa, polttaa savukkeita Vedätsä viel punasta Malluu?
vetää sikeet, sikeetä, sikeitä ark. std. slg. nukkua, vetää tai vedellä hirsiä Tuolla se ukko vaan vetää sikeitä keskellä päivää. Tekis mieli lähtee tästä jo vetään sikeitä. Faija vetää sikeetä aina puoleen päivään.
vetää snagut huum. ottaa ainetta
vetää tumppuun, olla tumpulla std. slg. masturboida, myös: solvaus Mun piti mennä veskii, mut broidi oli siel tumpulla.
vetää turpaan std. slg. lyödä (kasvoihin) Veditsä sitä turpaan?
vetää unta boltsiin std. slg. nukkua Sen talon toiseen päähän tuli pommi, mur mä senkus vedin unta boltsiin.
vetää viikseen std. slg. naida, olla yhdynnässä Pääsitsä vetää sitä mirkkuu viikseen?
vetää viimeisiään slg. olla lopuillaan, päättymäisillään; olla kuolemaisillaan, vedellä viimeisiään Tää maali rupee vetään viimesiään. Toi auton rakkine taitaa vetää viimesiään. Toikin papparainen vetää varmaan jo viimesiään.
vetää viimeistä virttään ark. olla kuolemaisillaan, ikäloppu, vedellä viimeistä virttään, viimeisiä virsiä(än) Mummu taitaa vetää jo viimeistä virttään. Ei tässä nyt vielä sentään viimesiä virsiä olla vetämässä.
vetää viinaa ark. slg. juoda alkoholia Jätkä veti viinaa ja lääkkeitä yhtä aikaa. Pena on vetäny viinaa jo aamusta asti.
vetää vitoset slg. kuolla
vetää vittu korvilleen, vetää vittu päähänsä std. slg. alat. vahva herjaus Vedä sinä jätkä vittu korvilles! Se saakelin mulkku sais vetää vitun päähänsä! Voisit vetää vitun korvilles, saatanan runkkari!
vetää välistä std. slg. petkuttaa Et sit vedä välistä, reilu bisnes, ok?
vetää, vetäistä 1 ark. maalata Toi seinä pitäs vetää toiseen kertaan. Vetästäänks nää karmitkin valkoseks? 2 ark. tehdä, suorittaa jotakin nopeasti Veäs ‘kirjoita’ nyt vaan nimes tohon paperiin. Kyllä mä pystyn vielä vetäseen ‘juoksemaan’ satasen alle yhentoista sekunnin. 3 alat. miehestä: naida, nussia, nusaista, panna, vedellä Mä vedin sitä akkaa takaapäin. Se anto vetää paljaalla. Pääsiks sä vetäseen sitä kimulia?
vetää, vetäistä handuun alat. miehestä: masturboida, runkata, onanoida, vetää käteen, tumppuun, vetää kuivat Piti vetää handuun, kun paineet kävi nii koviks. Kävin tossa vetäsemässä handuun.
vetää, vetäistä hatusta, hihasta ark. sanoa umpimähkään, valmistelematta, keksiä omasta päästään Ton selityksen sä taisit vetää hatusta. Mä vetäsin sen vastauksen ihan vaan tosta hihasta.
vetää, vetäistä herneet nenään(sä) ark. hermostua, suuttua, menettää malttinsa Maikka veti jo eka päivänä herneet nenäänsä. Pomo vetäs heti herneet nenään, kun mä pyysin lisää liksaa.
vetää, vetäistä huiviin, huiveriin ark. juoda tai syödä nopeasti Vetäkääs ne kaljat äkkiä huiviin, niin lähetään! Kunhan noi jätkät vetäsee noi safkat huiveriin, niin päästään lähteen.
vetää, vetäistä huulesta ark. petkuttaa, höplästä, puijata, huijata, huiputtaa, naruttaa, vetää nenästä Älähän yritä vetää meikäläistä huulesta! Likkoja on helppo pikasen vetästä huulesta. Taas se kauppias yritti vetää meitä höplästä. Sitä hölmöä kaveria täytyy yrittää vetästä vähän höplästä.
vetää, vetäistä kotiin päin ark. toimia oman etunsa hyväksi Toi röyhkee tyyppi yrittää aina vetää kotiin päin. Pitäähän kaupoissa aina vähän vetästä kotiin päin.
vetää, vetäistä kuivat alat. miehestä: masturboida, runkata, onanoida, vetää handuun, käteen, tumppuun Piti vetää kuivat, kun se muija häipy. Ei tässä nyt enää paneta, kun ehinjust vetästä kuivat.
vetää, vetäistä känni ark. juoda itsensä humalaan, kännätä, vetää lärvit Ei oo tuullu veettyä känniä pitkään aikaan. Eiköhän vetästä kunnon känni illalla!
vetää, vetäistä käteen alat. miehestä: masturboida, runkata, onanoida, vetää handuun, tumppuun, vetää kuivat On pakko vetää käteen, kun eukko ei anna. Vetäsin tossa käteen, kun kattelin pornokuvia.
vetää, vetäistä lärvit slg. juoda viinaa humaltumistarkotuksessa, vetää känni, kännätä Pännii niin helkutisti, et tekis mieli vetää lärvit. Illalla vetästään sit kunnon lärvit, eiksjoo?
vetää, vetäistä naamaan(sa) ark. slg. syödä tai juoda jotakin Jätkät veti kossua naamaan raakana. Vetäses ne safkat nyt naamaas, niin lähetään. Porukat veti tabuja naamaansa.
vetää, vetäistä nenästä ark. petkuttaa, huijata, puijata, vetää huulesta, höplästä Se saamarin liero yritti vetää meikäläistä nenästä. Nyt sua taiettiin vetästä nenästä.
vetää, vetäistä nenään,

neniin, nenille

ark. lyödä, iskeä kasvoihin, turpaan, turpiin, vedellä nenille, antaa selkään Varo sit, ettei se veä sua nenään, jos meet sillekeljulleen! Pitäsköhän sua vetästä neniin, saakeli! Jätkät oli vetässy Penaa nenille.
vetää, vetäistä ohi slg. menetellä omaa etua tavoittelevasti, huijata, vetää välistä Se jätkä tais vetää aika lailla ohi siinä mopokaupassa. Voi olla, et se vetäs meikää pikkasen ohi.
vetää, vetäistä päänsä täyteen ark. slg. juoda itsensä humalaan, juopotella, kännätä Pena vetää joka kerran päänsä täyteen. Nyt kyllä vetästään pää täyteen.
vetää, vetäistä savut, sauhut ark. polttaa savuke tms. Veetään nää savut ja lähetään! Ehtiiks tässä vielä vetästä sauhut?
vetää, vetäistä tumppuun(sa) alat. miehestä: masturboida, runkata, onanoida, vetää handuun, käteen, vetää kuivat Piti vetää tumppuun, kun eukot läks veke. Ootkohan sä vetässy taas tumppuus?
vetää, vetäistä turpaan, turpiin ark. lyödä, iskeä kasvoihin, antaa selkään Kohta vedän turpaan, jos et oo hiljaa! Haluutsä, et mä vetäsen turpiin, hä?
vetää, vetäistä vessa ark. huuhtoa WC-istuimen allas Muista sitten vetää vessa perässäsi Kuka onjättäny vessan vetämättä? Saaks tän vessan jo vetästä, onks ne röörit kunnossa?
vetää, vetäistä vessasta alas ark. hävittää jotakin huuhtomalla WC-istuimen allas Voiks nää tupakantumpit vetää vessasta alas? Ton sun surkeen kirjotukses vois vetästä vaikka vessasta alas.
vetää, vetäistä viikseen alat. miehestä: naida, nussia, panna Pääsiks sä vetään sitä misua viikseen? Mä vetäsin sitä paljaalla viikseen.
vetää, vetäistä välistä ark. menetellä omaa hyötyä tavoittelevasti, huijata, vetää ohi Äläpäs yritä taas vetää välistä noilla tempuillas! Se jätkä vetäs välistä, saamari!
veä- ark. vetää-verbin vartalo vedä- Veä siitä köyestä! Ei tää takka veä ollenkaan ulos, se savuttaa vaan sisään. Mä veän sen veneen kohta kuiville. Veätkö sä vieläkin tota tupakkaa? Veätteks te tätäjumpparyhmää?
white flash huum. LSD-tabletti
whoopie, whoopie-leivos ruok. u.s. (2012) (engl.) pieni pyöreä leivonnainen (tai kakku), joka koostuu kahdesta pehmeästä leivospohjasta, joiden välissä on täytettä – Prăjitură-sandviș din pricomigdale cu cremă la mijloc. Niște „macarons” mai mari.
vi slg. lueteltaessa numeroita: viisi, vii Y, ka, ko, ne, vi...
viaton koskettelu ark. toisen kanssa seurustelevan osapuolen mielestä moraalin rajojen sisäpuolelle sijoittuva toiminta
viba, vibat, vibrat std. slg. tuntemukset, väristykset, tunneväristykset, euforisista tuntemuksista, väristyksistä Tosta biisistä tuli aika makeet vibat. Siitä kamasta sai tosi kuulit vibrat. Mä sain makeet vibrat tost biisistä.
vibeli std. slg. omena
vibra 1 ark. vibraatio, värähtely, värinä Hyvät vibrat. 2 ark. vibraattori
Vidari std. slg. Valkoinen sali, tanssipaikka Vidaris käytiin useesti joraamas.
videoblogata u.s. (2013) pitää videoblogia, vlogata
videoblogi u.s. (2013) (engl. video blog) pääasiassa videoita tai videoihin vieviä linkkejä sisältävä blogi, vlogi
videotykki ark. videoprojektori, dataprojektorista
vie ark. kirouksen, harmittelun, kummastelun, ihailun tms. yhteydessä: vieköön Saakeli vie, kun vituttaa! Helkutti vie, miten huono mäihä! Totta vie, miten tää on mahollista? Olipa totta vie upea esitys!
viedä tekn. aut. polttomoottorista: kuluttaa polttoainetta, syödä Paljonks toi vanha rakkine vie satasella? Ei tää kone vie yhtään sen enempää kun se pienempitehonen. 2 ark. Kun poliisi tuli paikalle, niin poikia vietiin pojat lähtivät pakoon.
viehko ark. viehkeä
viehkosti ark. viehkeästi Sipsutteli viehkosti.
vieköön ark. kirouksen, harmittelun, kummastelun, ihailun tms. yhteydessä: vie Mä en sen tyypin vaatimuksiin suostu, saamari vieköön! Piru vieköön, mikä myrsky! Kissa vieköön, mitkä sääret! Totta vieköön, miten komee mies!
viel ark. slg. vielä
vielä 1 ark. lisäksi, kaiken huipuksi, jopa, sitä paitsi Mullon kauheesti tekemistä, ja sit on vielä joulukin tulossa. Älä nyt hyvä mies hosu siinä, kaadat pian vielä koko veneen! Iskä oli ostanu mulle ihan hirveen värisen puseron, ja se on vielä liian pienikin. 2 ark. torjuva tai jyrkkä vastaus Tuliko kalaa? – Vielä mitä! Lähetkö mukaan?Vielä kysytkin tommosta!
vienti ark. suosiota; kiirettä, menoa Onpa hänellä vientiä onpa hänellä kysyntää, onpa hän suosittu. Tolia kimulilla sitä riittää vientiä. Onhan meikäläisellä ollu viime aikoina vientiä vähän joka paikkaan.
vieraannuttaja u.s. (2013) avioerossa osapuoli, joka pyrkii estämään lapsen suhteen toiseen vanhempaan
vieras, käydä vieraissa 1 ark. std. slg. syrjähyppyjen, vakinaisen suhteen ulkopuolisten sukupuolisuhteiden harrastamisesta Ukko oli saakutti saanu kuulla, et mä olin käyny vieraissa. Taisit tulla suoraan vieraista, vai? Tekis mieli mennä vieraisiin, kun oma eukko pihtaa. Kävin vieraissa ku muija ei antanu. Sait sä vierasta? Tulihan sitä naitua eilen vierasta. 2 urh. varsinkin joukkueurheilussa: ottelemassa vieraspaikkakunnalla Saa nähä, miten käy ens viikon matsissa, kun ollaan vieraissa. Tappara ei oo voittanu yhtään matsia vieraissa vielä tänä syksynä.
vierastaistelija u.s. (2014) henkilö, joka matkustaa toiseen maahan osallistuakseen aseelliseen toimintaan olematta kyseisen maan kansalainen. Nimitystä on käytetty erityisesti Syyrian sodan yhteydessä.
viestimies 1 sot. viestijoukkojen sotilas 2 ark. urh. viestijoukkueen miespuolinen jäsen
viestittää ark. urh. suorittaa osuuttaan viestikilpailussa. Ankkuriosuuden viestittää joukkueen nopein.
vieteri 1 ark. jousi Tosta kaappikellosta on varmaan menny vieteri hajalle. Sohvasta on varmaan katkennu muutamia vietereitä. Kellon vieteri. Sohvan vieterit. 2 ark. std. slg. leik. hermot, maltti, psyykkinen sietokyky Pomolla oli taas vieterit kireellä. Otahan tosta ryyppy, niin vieteris löystyy. Mulla on siinä asiassa aika pitkä vieteri. Paljo sunki vieteris kesti, veny. Hänellä on pitkä vieteri hän menettää harvoin malttinsa.
vietiin ark. pakoon, karkuun lähtemisen ilmauksissa: mentiin, lähdetään Siilon meitä vietiin, kun kytät tuli paikalle. Nyt vietiin, ja äkkiä!
vietävä ark. lievä kiro- ja haukkumasana yms. tehosana, ryökäle, ruoja, pahus, peijakas, mokoma, hyväkäs Voihan vietävä! Voi sua, senkin vietävä! Voi sun vietävä! Missä ne vietävän kakarat taas on? Etkö sä vietävä käsitä mitään? Taas on niin vietävä päänsärky. Miks toi homma kestää niin vietävän kauan? Väsyttääkin niin vietävästi. Se häviö ottaa päähän niin vietävästi. Vietävän kauan, paljon. Pojat vietävät ovat taas pahanteossa. Etkö sinä vietävä kuule!
vietävänmoinen ark. pahuksen‑, peijakkaanmoinen Vietävänmoinen krapula.
vietävästi ark. vietävän paljon, kovaa tms. pahuksesti, peijakkaasti Vietävästi hyttysiä. Väsyttää niin vietävästi.
viha, vihat kans. tav. mon. eräiden tulehduksien nimityksissä
vihainen 1 ark. nopea, kiire(eellinen), äkäinen Manninen sai vihasen lähön satasella. Johan lähti auto vihasesti liikkeelle. 2 ark. kova, kipakka, ankara, äkäinen Otettiin oikein vihaset löylyt. Onpas siinä sun jalassas vallan vihanen tulehus.
vihamielinen ark. ostaja valtausmielinen. neuvottelematon yrityksen ostaja
vihannes ark. std. slg. aivokuollut Pena makaa teholla letkuissa ja kait jo ihan vihannes. Se on letkuissa ja iha vihannes.
vihapuhe ark. u.s. (2010) uhkailu ja mustamaalaus, joka kohdistuu vähemmistöihin ja heidän oikeuksiaan puolustaviin poliitikkoihin; varsinkin vähemmistöihin tai julkisuuden henkilöihin kohdistuva uhkailu ja mustamaalaus erityisesti verkossa, jossa on myös mm. maahanmuuttovastaisuutta lietsovia vihasivustoja
viheltäjä ark. outo, kummallinen henkilö; henkilö, joka yrittää päästä vähällä Kyllä täälläkin päin liikuskelee kaikenlaisia viheltäjiä. Tenttiin tuli monenlaista viheltäjää. Kyllä tähänkin sakkiin mahtuu jos jonkinlaista viheltäjää. Suureen joukkoon mahtuu kaikenlaista viheltäjää outoja tyyppejä.
viheltäjä std. slg. työtä vieroksuja, laiskuri Toi Ripa on kans yks viheltäjä koko äijä.
viheltää 1 ark. mennä, laputtaa, lähteä, häipyä, vetää Tuolla se poika jo mennä viheltää. No niin jätkät, antaas viheltää! Alkakaas viheltää siitä tiehenne! Alahan viheltää laputtaa, vetää. 2 urh. pallopeleissä: olla erotuomarina, vislata Kuka viheltää tän matsin? Toi seepra ei osaa viheltää mitään. Erotuomari vihelsi pelin päättyneeksi. Viheltää peli poikki. Vihelsi paitsion.
viherpiipertäjä halv. luonnonsuojelija, eläinaktivisti En mä tajuu noitten kettutyttöjen ja viherpiipertäjien touhuja. Mitä helkutin viherpiipertäjiä sinne mettätyömaalle oli tullu mieltään osottaan?
vihersilta ark. liikenneväylän ylittävien eläinten käyttöön tarkoitettu silta, eläinten tienylitykseen suunniteltu kasvillisuuden peittämä silta
vihi kans. eräiden riistanpyydysten (risuista tms. tehty) johdeaita
vihis ark. slg. u.s. (2016) kasvispiirakka, vegaaninen piirakka (vrt. lihis ’lihapiirakka’)
vihko ark. City-lehti (käytetään vain Espoossa)
viholainen 1 kans. nokkonen. 2 kans. (kelta)muurahainen, keltiäinen. 3 leik. vihollinen
vihree std. slg. kokematon (ei sukupuolisesti)
vihtahousu leik. paholainen, piru
vihtori ark. vaimonsa määräysvallassa oleva tai tämän tuloilla elävä mies, tohvelisankari Aika vihtori oot, kun annat muijas komennella! Siellä se Arskakin nyt elelee vihtorina rikkaan akkansa hoivissa.
vihtrilli kans. jälkiosana eräiden metallisulfaattien nimityksissä Kuparivihtrilli, rautavihtrilli.
vii kans. std. slg. viisi (lueteltaessa numeroita leikeissä) yy kaa koo nee vii kuu see kaa yy ky
viidakkolennätin, viidakkopuhelin leik. viidakkorumpu
viidakkorumpu leik. huhuista, kuulopuheista, juoruista; epävirallisista tietokanavista; puskaradio
viides artikla pol. Naton peruskirjan artikla, jonka mukaan koko sotilasliitto voi vastata johonkin sen jäseneen kohdistuneeseen hyökkäykseen
viie- ark. viisi-sanan vartalo viide- Mä tuun siinä viien maissa. Sovitaan tärskyt viieks siihen pääovelle. Ei viiellä eurolla paljon mitään saa. Tavataan väeltä! Ei sinne ehi väessä minuutissa. Oon ootellu sua täällä väestä asti. Juotiin me ainaski väet kaljat.
viies ark. kans. viides Nyt on menossa jo viies vuosi ilman viinaa. Syksyllä mä meen viiennelle luokalle, ja Anni menee viienneltä kuuennelle. Nää paperit pitää palauttaa viienteen päivään mennessä. Mä oon syntyny toukokuussa, viies viiettä. Joukkuekisassa me tultiin viiensiks.
viihde, viihteellä ark. std. slg. viettää vapaa-aikaa (kodin ulkopuolella), rentoutumassa huvittelemalla tms. Ootteks te illalla viihteellä? Lähetääs tänään vähän viihteelle! Vaihtaa, heittää viihteelle ryhtyä juhlimaan, vaihtaa vapaalle, irrotella. Olla viihteellä.
viihdekäyttö huum. etenkin huumeiden käytöstä juhlinnan piristeenä y. lääkkeet, joista saa iloa irti viihdekäytössä Huumeiden viihdekäyttö on yleistynyt vauhdilla Suomessa.
viikari ark. kepposia tekevästä pojasta
viikata ark. laskostaa, taittaa Pitääks nää lakanat viikata? Viikkaa se pöytäliina siististi kaappiin! Viikata pyyheliinat.
viikkaus ark. viikkaaminen
viikki koul. slg. peruskoulun viides luokka tai viidesluokkalainen Me alettiin Pirren kaa olla kimpassa jo viikillä. Noi viikit on ihan kersoja.
viikkis slg. viikonloppu Ihana olla koko viikkis auringossa.
viikkosanomalehti u.s. (2015) vain kerran viikossa ilmestyvä sanomalehti
viikonloppuisä ark. miespuolinen henkilö, joka useimmiten avioliiton päätyttyä, tapaa lapsen/lapsiansa ja huolehtii hänestä/heistä viikonloppuisin
viiksi ark. sähkökytkimen tms. puikkomainen käyttövipu Auton ohjauspylvään viiksiin sijoitetut valokytkimet. 2 slg. Vetää viikseen miehestä: olla yhdynnässä, naida, nussia
viilari ark. mer. lepuuttaja, hankautumisen yms. estämiseksi aluksen laitaan t. laituriin ripustettava pehmuste
viilata linssiin, viilata silmään, viilaa linssiin std. slg. huiputtaa, petkuttaa, huijata, sahata silmään Se viilas mua linssiin; ihan turhaan mä venasin sitä. Yrittiks se kauppias taas viilata sua linssiin? Mun pikkuveljee on helppo viilata linssiin. Ei mua ihan niin vaan viilatakaan silmään. Autokauppiaat ne vasta yrittääkin aina viilata silmään.
viilata pilkku(j)a ark. olla turhantarkka, nussia pilkku(j)a, pilkunviilaus Eihän tässä nyt ruveta mitään pilkkua viilaamaan! Että sä jaksatkin viilata pilkkuja, eiks sulle mikään kelpaa! Asian käsittely meni pilkunviilaukseksi.
viilipytty ark. hyvin rauhallinen, tyyni, mielensä malttava ihminen Mummu se vaan on kun viilipytty, sattu sitten mitä vaan. Mä kuuntelin sen asiakkaan rähinää vaan ihan viilipyttynä.
viime tingassa, tipassa ark. viime hetkellä, juuri ja juuri ajoissa, viittä vailla, vaille Saatiin hommat valmiiks viime tingassa. Ei pitäis jättää asioita viime tinkaan. Mä ehin viime tipassa bussiin. sulla on näköjään tapana jättää kaikki hommat aina viime tippaan.
viimeinen ark. Veisata, vetää viimeistä virttään. olla loppuun kulumaisillaan; olla kuolemaisillaan, viimeisillään. Kengät veisaavat jo viimeistä virttään. Taitaa sairas vetää jo viimeistä virttään.
viimeinen matka manan majoille slg. kuolla
viimeinen, naula, niitti arkkuun ark. jonkun lopullisesta päättymisestä, päättämisestä tuhoamisesta Kyllä toi kolmas maali taitaa olla viimenen niitti vastustajan arkkuun. Sen lurjuksen käry vieraista oli viimenen naula arkkuun! – A bate ultimul cui în coșciug. Ultima picătură, ca paharul să de pe dinafară.
viimeisen päälle ark. viimeistä piirtoa myöten, täydellinen, läpikotainen Viimeisen päälle [= viimeistä piirtoa myöten, läpikotaisin, täydellinen] herrasmies. Ei kaiken nyt tartte olla niin viimesen päälle. Se tyyppi on viimesen päälle huijari. Toi uus kauppias on niin kohtelias, ihan viimesen päälle.
viimeiset ark. Jklla on viimeiset tuutissa jklla on jk loppumaisillaan
viimeistä huutoa ark. muodikkaimmasta uutuudesta, suosiossa olevasta: huudossa, suurta huutoa Ei noi lanne / arkut oo enää viimestä huutoo. Viimestä huutoo on nyt taas se, et housut lököttää pikkasen persuuksista. Jk on viimeistä huutoa uusinta muotia, uusinta uutta.
viimeistä päivää ark. hurjasta vauhdista, menosta, elämästä: täysillä, täysiä, tapoilla, kovaa Kaahattiin asemalle viimestä päivää, ja ehittiin junaan. Pitääkö sun elää niinku viimestä päivää!
viimeistä viedään ark. viimeisestä tarjolla, myytävänä olevasta tavarasta tms. Pitäkäähän kiirettä, viimestä viiään! Kohta viiään viimestä, kuka ehtii? Pidä kiirettä, viimeistä [= viimeistä tarjolla, myytävänä olevaa tms.] viedään! 
viinaanmeneva juoppo ark. Mun eno on pikkasen viinaanmeneva. Älä helkutissa ota ja nai sitä viinaanmenevää äijää ristikses!
viinabasso leik. alkoholin römeäksi tekemästä äänestä
viinakauppa 1 ark. Alkon myymälästä. Käydä viinakaupassa. 2 ark. viinalla käytävä kauppa. Harjoittaa laitonta viinakauppaa.
viinakortti ark. vuosina 1943–1970 käytössä ollut alkoholiliikkeen asiakkaiden henkilökortti, jonka avulla alkoholiostoja tarkkailtiin. Liikojen ostojen takia viinakortti pantiin kuivumaan otettiin väliaikaisesti pois.
viinakset ark. kans. väkevät alkoholijuomat Lähetääs hakeen Tallinnasta lasti viinaksia! Sovitaan, että viinakset jätetään sitten kotiin.
viinalesti ark. viinapullo, leka. Hankkia lesti. Heittää lestiä myydä viinaa salaa.
viinapäissä, viinapäissään ark. juovuksissa, humalassa, kännissä, päissään Mitä helkuttia sä oot taas menny viinapäissäs tekemään! Pate riehu koko illan viinapäissään. Olikohan se viinapäissä tehty tappo? Viinapäissä tehty tappo. Riehuu viinapäissään.
viinapää ark. alkoholin sietokyky On tolia Penalla aika rankka viinapää. Usko jo, että sulla ei oo tota viinapäätä!
viinaralli ark. Tähän viinaralliin on ehdottomasti löydettävä ratkaisu.
viinatrokari ark. laittomasti viinaa myyvä henkilö
viinitarhasali u.s. (2011) viinitarhan mallia mukaileva konserttisali, jossa esiintyjät ovat keskellä ja yleisö heidän ympärillään nousevissa katsomoissa. Tällainen sali on Helsingin uudessa Musiikkitalossa.
Viipis std. slg. Viipurinkatu
viirata 1 ark. poiketa suunnasta, puoltaa, heittää Tän auton ohjaus viiraa pikkasen vasemmalle. Jarrut tuntuu vihaavan helkutisti. Viiraaks ton jätkän silmät? Ennustus viirasi osui harhaan. 2 ark. sekaisin, sekopäänä, tyhmänä, ymmärtämättömänä olemisesta, vipata Nyt sulla kyllä viiraa pahasti. Tolia naapurin ukolla on viirannujo pitkään. Poikaa, pojalla viiraa päästä poika on sekopäinen.
viis ark. std. slg. viisi
viis siitä ark. sama(pa) se, on aivan sama, ei kannata välittää siitä, ei sillä väliä Viis siitä, mitä muut aattelee musta. Viis siitä, vaikka tällä kertaa hävittiin. Viis siitä, tuleeko kalaa, kunhan päästään vesille. Viis siitä, miten muille käy, kunhan ite pärjään!
viis veisata ark. olla piittaamatta, välittämättä jostakin; olla yhdentekevää Ja katin kontit mä viis veisaan koko juorusta! Ville viis veisaa koulunkäynnistä. Siitä tylsästä tyypistä mä viis veisaan! Siitä minä viis veisaan se on minulle yhdentekevää. Viis siitä [= on aivan sama], mitä hän ajattelee.
viisaa, viissaa std. slg. näyttää
viisari 1 ark. osoitin 2 std. slg. miehen sukupuolielin Ku se steppas siinä nakuna, mulla viisari värähti.
viisari värähtää ark. std. slg. miehestä: tuntea sukupuolista kiihottumista Jokohan sillä jätkällä viisari värähtäis, kun mä paon nää pikkumustat päälle! Kyllä siinä viisari värähti, kun se strippas siinä nenän eessä.
viisas ark. Kaukaa viisas [= kaukonäköinen; varovainen, ovela, diplomaattinen].
viisata ark. opastaa, osoittaa, näyttää Mihis toi nuoli viisaa? Voitko vähän viisata, miten tää kirjahylly kasataan? Annas, kun mä viisaan sua niissä läksyissä.
viisfemma std. slg. HKL:n bussilinja 55 Millo toi viisfemma oikee tulee?
viisikymppinen 1 ark. noin 50‑vuotias, viisikymmentävuotias Meikäläinenkin alkaa kohta olla jo viiskymppinen. Vielä sitä näin viiskymppisenäkin tekee mieli pari kolme kertaa viikossa. 2 ark. viidenkymmenen euron (tai markan) arvoinen seteliraha Mä löysin vanhan viiskymppisen rippipuvun perstaskusta. Etkö viitti ees viiskymppistä vipata?
viisin, viisiin ark. tavalla, lailla Älä niitä perunoita tuolla viisin kuori! Sillä viisin me sitten pelastuttiin. Millä viisiin tän purkin saa auki? Tällä viisiin. Tolia viisiin säjäät viimeseks.
viisisatanen ark. viidensadan euron (tai markan) arvoinen seteliraha Aika harvoin näkee vielä näitä viissatasia. Kummisetä anto mulle viissatasen rippilahjaks.
viiskyt ark. std. slg. viisikymmentä Koska sä täytät viiskyt? Vaimo täyttää huomenna viiskyt vuotta. Mä oon ittejo viiskyt ja risat. Siellä oli suunnilleen viiskytä henkee.
viistoi kans. slg. lueteltaessa numeroita: viisitoista, viito(i), viitoo… neltoi, viistoi, kuustoi...
viistossa ark. Katsoa jkta viistoon väheksyen, halveksien
viisu ark. kevyt (turhanpäiväinen) laulelma, ralli Kaikenlaisia viisuja niitä radiosta kuuleekin! Suomen euroviisu jäi taas viimeseks.
viisvitonen std. slg. HKL:n bussilinja 55 Jokse sista viisvitone meni?
viitata kintaalla ark. olla välittämättä, piittaamatta, kiinnostumatta jostakin, viis veisata jostakin Noin typerään idikseen mä viittaan kintaalla. Se vaan viittas kintaalla koko asiaan. Tollasille juoruille ei kannata muuta kun viitata kintaalla.
viitis std. slg. kolmosen raitiovaunun viiden minuutin päätepysäkki Alppilassa
viito(i), viitoo slg. lueteltaessa numeroita: viisitoista, viistoi… koo- to(i), neeto(i), viito(i). kootoo, neetoo, viitoo...
viittiä ark. kans. viitsiä En mä viitti tehä mitään. Eikö kukaan viitti auttaa? En oo viittiny kysyä siltä mitään koko asiasta. Miten sä viittit jankuttaa tota samaa asiaa! Viittisitkö käydä kaupassa?Älä viitti aina kiusata meitä! Viitatko pitää turpas kiinni! Älä viitti! Ei me viittitä lähtee enää mihkään.
viittä vailla ark. täpärällä, hilkulla, lähellä, melkein Olipas viittä vailla, että ehittiin tähän junaan. Tää homma alkaa olla viittä vaille valmis.
viittä vaille variksen vittu std. slg. mitä sen on välii (vastaus kys: paljonko kello) Se o viittä vaille variksen vittu.
viiva 1 huum. pykälä, 1/10 ml ruiskussa 2 std. slg. naisen sukupuolielin, nainen Olik sil ämmällä tiukka viiva?
viivana ark. nopeasti, kiireesti, äkkiä Nyt pojat tänne ja viivana! Kyllä tuli jätkät viivana paikalle, kun ne kuuli, et on ilmasta viinaa tarjolla.
viiä, viiään ark. kans. viedä, viedään Nää kirjeet pitäs viiä postiin. En mä jaksa viiä niitä kamoja nyt mihkään. Viiäänks nää romut kaatikselle? Me kyllä viiään teiät sit autolla kotiin.
vika ark. std. slg. viimeinen Toi saa olla sitten vika kerta, kun valehtelet mulle! Joka lähtee vikana, saa sulkee ovet. Mä jäin kisassa vikaks. Kuka vika, se on ihan emäsika!
vika(a) korvien välissä ark. sekaisin, sekopäänä, tyhmänä, ymmärtämättömänä, ei täysjärkisenä olemisesta Tolia ukolla taitaa olla vikaa korvien välissä. Nyt tossa sun hommassas on kyllä vika korvien välissä. Hänen päässään on jotain vikaa hän ei ole täysjärkinen. Päästään vialla [= hullu, mielenvikainen] koko mies!
vikapaikka ark. väärä paikka, kohta Mentiin aluks vikapaikkaan. Mä lähetin sen kirjeen vahingossa vikapaikkaan. Lissu hermoili ja lausu repliikkinsä ihan vikapaikassa. Taidettiin joutua vikapaikkaan väärään paikkaan.
vikapisto, vikatikki ark. std. slg. erehdys, virhe, vikatikki, moka, virhetoimi, väärä teko, erehdys Tais olla vikapisto ottaa se hölmö mukaan. Oli vikatikki sijottaa niihin osakkeisiin. Taisinpa tehdä vikapiston. Oli vikapisto ostaa sen kultakaivoksen osakkeita. Tais olla vikatikki lähtee tänne Munkkaan.
vikitellä ark. suostutella, houkutella, viekoitella Yritääks toi kundi vikitellä sua mukaansa? Koita nyt vikitellä se koira luokses. Mä sain vikiteltyä sen mimmin sänkyyn. Vikitteli mukaansa elokuviin. Ukkomiehiä vikittelevä nainen.
vikittely ark. vikitteleminen
vikkari std. slg. taskulamppu
vikkelä std. slg. huum. amfetamiini
vilauttaa, vilautella ark. ehdottaa, ehdotella, tarjota (salaa) mahdollisuutta johonkin Mulle on kyllä vilautettu toistakin työpaikkaa. Enpähän sen tarkemmin kerro, mutta on tässä muitakin vaihtoehtoja vilauteltu.
vilde, vildisti std. slg. paljon
vilettää koul. slg. hoitaa opinnot loppuun nopeasti ja joustavasti
vilkkuvallo ark. ajoneuvon suuntavilkku
villa, villat std. slg. asunnot, huvila Budjasin muutaman vuoden niis Gresan villois.
villakoira ark. huonepölystä lattialle muodostunut pallo Viittisitkö lakasta noi villakoirat lattialta? Sun sänkys alla on hirveesti villakoiria.
villamyssymissi leik. 1950-luvun tytöistä, jotka käyttivät muodissa ollutta villamyssyä
villapaita ark. neulepusero, neule
villaröijy kans. vanh. villatakki
villi 1 ark. tavallisuudesta huomattavasti poikkeava, hurja, raju, hillitön; omalaatuinen, omituinen, erikoinen Diskossa oli yöllä tosi villi meininki. Et sä voi lähtee sinne noin villissä meikissä. Johan on villin näköset kuteet tolia mimmillä! Villi päähänpisto. Villin näköinen muotivaate. Villi kampaus, meikki. 2 ark. epämääräinen, ei standardin mukainen Nää laudat tuli sahalta ihan villin mittasina. Ton talon ikkunat on kaikki aivan villiä kokoo. 3 urh. Villi kortti. Hallitseva maailmanmestari pääsi mukaan villillä kortilla normaaleilla valintaperusteilla valittujen lisäksi (vaikka ei esim. läpäissyt karsintoja).
villikset ark. villahousut
villiruoka u.s. (2012) luonnosta saatava ruoka
villis std. slg. villpaita
villiuinti u.s. (2012) luonnonvesissä uiminen
vilt 1 std. slg. paljon Siel oli vilt porukkaa paikalla. 2 std. slg. eri, hyvin, kovin
viltissä urh. vaihtoaitiossa oleva pelaaja, joka ei osallistu otteluun Kyllä pännii aina istua viltissä. Taas jouvuttiin pitkäks aikaa vilttiin.
vilttari std. slg. huopatossu
viltti ark. huopa, peitto Vedä siitä viltti päälles ja nuku siinä! Pitää tomuttaa kaikki tyynyt ja viltitkin. Vetää viltti korvilleen.
vilttihattu leik. huopahattu
vilttiketju urh. leik. vaihtoaitiossa viltissä olevien pelaajien joukko Mä oon ollu joka matsin vilttiketjussa. Kyllästytti istua koko alkukausi vilttiketjussa.
vilttiketju urh. jääkiekkojoukkueen varamiehistä
vilttimies ark. urh. vilttiketjuun kuuluva pelaaja
vilttitossu leik. huopatossu
vilukissa ark. helposti paleleva, vilusta kärsivä ihminen Eihän tämmöinen vilukissa siellä tarkene!
vilunki 1 ark. filunki, vilppi, petos, huijaus Jätkät tais harrastaa vähän vilunkia matikankokeissa. Tolia tyypillä on koko ajan vilunki mielessä. Mitään vilunkia ei sitten saa yrittääkään! 2 ark. epärehellinen (ihminen), huijari, petkuttaja Taitaakin olla aika vilunki toi uus kauppias. Ei se ennen oo tollanen vilunki ollu.
viluri std. slg. polkupyörä
vimma ark. kiihkeä halu, hinku Mikä ihmeen vimma sulla on päästä naimisiin? Tolia naapurin akalla on ihan sairas vimma siivota joka päivä. Kersat yrittää päästä mukaan epätoivon vimmalla.
vimmattu ark. raivoisa, hurja, silmitön, mieletön Mikä vimmatun kiire nyt on? Se kersa huus kun vimmattu. Mä pelkäsin ihan vimmatusti sen papparaisen kyydissä.
vimpain ark. vehje, koje, laite, vekotin, vempele, vempain, rakkine Mitä helkutin Vimpaimia täällä ohjaamossa on näin hitosti? No nyt se hajos koko vimpain. Ei tommosella auton vimpaimella uskalla mihinkään lähtee.
vimppa ark. viimeinen. Tuli vimppana maaliin. Kaikki oli suunniteltu vimpan päälle viimeistä piirtoa myöten, täydellisesti, viimeisen päälle. Olipukeutunut juhliin vimpan päälle juhlien tyyliin täydellisen sopivasti.
vinde 1 std. slg. voi hitto, vino Voihan vinde! (Kaunisteltu muoto Voihan vittu! -tokaisusta) 2 std. slg. vintti, ullakko 3 std. slg. veikeä
vindessä std. slg. vinossa, vintissä
vindi 1 std. slg. vino 2 std. slg. huima
vindis std. slg. vinossa
vinee, vinettää, vinetä ark. std. slg. valittaa, mankua; englannista ”whine”
vingerpori, fingerpori ark. sormustin
vinguttaa vinyylii std. slg. maksaa pankki- tai luottokortilla
vinguttaa vinyyliä, visaa ark. maksaa pankki- tai luottokortilla, Visa-kortilla Ei auta muu kun ruveta vinguttaan vinyyliä. Oks sulla käteistä vai vingutetaanks visaa?
vinguttaja halv. huonosta instrumentinsoittajasta
vinha ark. std. slg. (hauskasti) erikoinen, ihmeellinen, kummallinen, merkillinen, omituinen, hauska, veikeä, leikkisä, hymyilevä Onpa sulla aika vinha hattu päässäs! Onpas vinhan näkönen purjevene! Vaari kerto aina vinhoja tarinoita. Mulle sattu eilen yks vinha juttu, haluutko kuulla? Mulle sattu yks vinha juttu ku … Vinhan näköinen rakkine. Onpa vinha juttu!
vinha perä ark. jokin asia on tosijuttu, paikkansa pitävä tieto Usko pois, tässä jutussa on vinha perä! Onkohan tossa nyt kuinka vinhaa perää, mitä iltsikan lööpissä taas luki?
vinka 1 ark. kova, kylmä tuuli; veto Järvellä olis nyt hyvä vinka lähtee seilaileen. Aika vinka käy pohjosesta. Täällä alakerrassa käy kummallinen vinka. 2 kans. häkä
vinkata 1 ark. viittoilla, viitata, antaa merkki Ei se bussi pysähy, jos sä et vinkkaa. Vinkkaa sitten mulle, kun on aika lähtee! Vinkkaas tota tarjoilijaa tänne. 2 ark. antaa vinkki, vihje, neuvo Voisitko vinkata, mistä päin kannattas ettiä kanttarelleja? Ei se suostunu ees vinkkaamaan, mistä niitä lakkoja löytyis.
vinkata silmää ark. iskeä, räpäyttää silmää salaisesti tms. merkiksi Se ihana kundi vinkkas mulle silmää. Vaari vinkkas aina välillä silmää, kun se tarinoi.
vinkee, vinkeä ark. std. slg. veikeä, (hauskasti) erikoinen, omituisen hauska, mukava, vinha, erikoinen, hassu Täälläpäin on aika vinkee puhetapa. Olipas se pikkupoika vinkeen näkönen! No jo sulla on vinkeet kuteet! Iskällä oli taas vinkee hymy, sillä on jotain mielessä. Kasvoilla vinkeä ilme. Onpa vinkeä lelu.
vinkkari ark. std. slg. auton suuntavilkku Ei tän romun vinkkarit toimi. Mikset sä näytä vinkkaria, kun sä käännyt? Vinkkarit rutussa.
vinkkeli 1 ark. suora kulma; suorakulmain Onkohan nää vanhat nurkat enää ees vinkkelissä? Ne ikkunat on pantava tarkasti vinkkeliin. Mihkäs sä nyt pistit sen vinkkelin tästä? Tarkasti vinkkelissä [= suorassa kulmassa] olevat laudat. 2 ark. suorakulmain 3 ark. mutka kulkuväylässä tms. Se joki tekee sen vuoren koholla sellasen jyrkän vinkkelin vasempaan. 4 ark. kuv. suunta, perspektiivi; näkökulma, näkökanta Tästä vinkkelistä toi mökki näyttää olevan kallellaan. Asia riippuu vähän siitä, mistä vinkkelistä sitä kattoo. Kyllä mun vinkkelistä katottuna Pena on oikeessa. Näkövinkkeli. Meikäläisen vinkkelistä katsottuna. 5 std. slg. browninki pistooli
Vinkkeli std. slg. rav. Viherkulma, ent. Vinkkeliki meni sit kanttuvei, nyt siin on joku pitsamesta.
vinkki 1 ark. vihje, vihjaus, ohje, neuvo; merkki, merkinanto Voitko antaa vähän vinkkiä, mistäpäin tulis hyvin kalaa? Sun kannattas ottaa tosta vinkistä opikses. Anna sitten vinkki, kun pitää lähtee pois. Anna sit joku snadi vinkki. 2 ark. std. slg. eräs lasten piiloleikki
vinkku std. slg. viini Otat sä lisää vinkkuu? Mulla tulee vinkusta aina pää kipeeks. Kaadaks mä sulle vinkkuu vai otatsä jotai stydimpää?
vinksahtaa ark. mennä päästään vialle, seota päästään, tärähtää sulla on tainnu päässä vähän vinksahtaa, kun tollasia puhut! Joku tolia mutsilla on varmaan vinksahtanu, kun se meni ostaan niin helkutin kalliin turkin.
vinksahtanut ark. päästään vialla, kaheli, tärähtänyt; omituinen, sairas Toi ukko vaikuttaa vähän vinksahtaneelta. Se tyyppi kerto ihan vinksahtaneita juttuja. Toi riehuminen alkaa olla musta jo täysin vinksahtanutta meininkiä. Vinksahtanut omituinen, erikoinen, hullu, ”tärähtänyt”. Vinksahtanut tyyppi. Vinksahtanutta huumoria.
vinksalla, vinksallaan, vinksalleen ark. vinossa. Ovi oli vinksalla,vinksallaan. Asiat olivat menneet pahasti vinksalleen.
vinksin vonksin ark. sekaisin, sikin sokin, hujan hajan, epäjärjestyksessä, miten sattuu, vinossa, huolimattomasti tehtynä t. sijoitettuna Muuton jäljiltä nää kaikki tavarat on vielä vinksin vonksin. Autot oli pysäköity vinksin vonksin ympäri pihaa, eikä se rekka päässy tuomaan öljyä. Pojat on rakentanu ton majansa vähän niiku vinksin vonksin. Kuka ääliö on asentanu noi kellarin hyllyt ihan vinksin vonksin? Poikien tavarat ovat aina vinksin vonksin. Takin saumat olivat vinksin vonksin.
vinkua 1 ark. pyytää, mankua, vaatia Kersatkin on aina vinkumassa rahaa. On ihan turha tulla vinkuun tänne ylimääräisiä lomia!On aina rahaa vinkumassa mankumassa. 2 ark. luottokortin käytöstä Maksetaanko rahalla vai pannaanko Visa vinkuun? Siinä taas muoviraha vinkuu, kun naisväki lähti aleen. Panna luottokortti vinkumaan ostaa paljon luottokortilla. 3 leik. Ajaa, mennä niin, että hippulat vinkuu nopeasti, kiireen vilkkaa.
vinkuintiaani, vinku-intiaani std. slg. halv. toisrotuinen Se oli joku sellanen aasialainen tai mikä lie vinkuintiaani. Kaiken maailman vinkuintiaaneja niitä tänne Suomeenkin tulee! Siel stondas kaks jotai ihme vinku-intiaanii.
vinnaa, finnaa std. slg. voittaa
vino pino ark. std. slg. korkea kasa, suuri määrä, paljon Sillä äijällä on kyllä vino pino rahaa. Töissä on taas vinot pinot hommia.
vinoilla, vinoilee ark. std. slg. keljuilla, naljailla, haastaa riitaa, leukailla, pottuilla, vittuilla, ilkkua, haastaa riitaa Älä tuu tänne enää vinoilee. Miks sä aina vinoilet mulle? Toi jätkä on aina vinoilemassa mun kuteista. Älä viitsi vinoilla joka asiasta!
vinoilu ark. vinoileminen
vinosilmä 1 halv. vinosilmäinen (ihminen) 2 halv. halv. aasialainen, erityisesti kiinalainen ihminen Tänne tuli taas jotain heikotin vinosilmiä kameroineen. Arska oli hakenu kaukomailta uuen akan, jonkun vinosilmän.
vinossa ark. asiasta: ei niin kuin pitäisi, vialla, hullusti Varmaan on jotain vinossa, kun niitä ei rupee kuulumaan. Nyt tossa naapurissa on tainnu mennä asiat ihan vinoon, kun se ukko on ruvennu ryyppäämään.
vinstaa std. slg. voittaa Ketä vinstaa ja ketä on toka?
winsu, maito dop. stanotsololi
vintistä vippaa std. slg. päässä vikaa, hölmö, hullu Sillä vippas vintistä aika pahasti.
vintti 1 ark. std. slg. ullakko Tonne vintille on taas kertyny hirveesti roinaa. Vintillä oli snarat sellaste tsebojen varassa pyykkejä varte. Tailin vintillä oli hirveen kylmä ja pimee. 2 std. slg. äly, taju, pää, aivot, älli Heittääks sulla vähän vintistä? Tolia tyylillä vippaa vintistä aika pahasti.
vintti pimeenä, vintti pimeänä 1 std. slg. halv. tyhmä, jonkun vähäjärkisyydestä, yksinkertaisuudesta, tyhmyydestä, dementoituneisuudesta tms. Sil muijalla oli vintti ihan pimeenä. Tolia tyypillä taitaa olla vähän vintti pimeenä. Eks sä tajuu mitään, onks vinttis pimeenä, hä? Mummun vintti alkaa olla jo aika pimeenä. Hänellä on vintti pimeänä hän ei ole täysijärkinen. Simplu. Prost. Retardat. Dement. 2 std. slg. tolkuttomaan tilaan itsensä juomisesta Vintti pimeni [= taju meni] iskusta. Make sammu jo alkuillasta, tuolla se makaa vintti pimeenä. Pena joi taas vinttinsä pimeeks. A-și pierde mințile.
vintti pimenee std. slg. tajunnan menettämisestä Kohta veän turpaan niin että vinttis pimenee! Pena joi taas niin rankasti, että sillä vintti pimeni.
vinttikamari ark. ullakkohuone
vinyyli 1 ark. std. slg. analoginen äänilevy, vinyylilevy, johon ääni on tallennettu urina Ruvetaanks soittaan vinyyliä tolia vanhalla levarilla? Tätä piisiä ei oojulkastu vinyylillä. Mä stikkasin eilen mun kaikki vinyylit roskiksee. 2 std. slg. pankki- tai luottokortti, muoviraha Pannaanks vinyyli vinkuun? Ei tässä nyt rahaa tarvita, mä maksan tällä vinyylillä.
violetti std. slg. 100 mk:n seteli, ent. Onks sul londaa mulle pari violettii?
vipata, vippaa 1 ark. std. slg. lainata, ottaa t. antaa vippi, laina No mä vippasin sille satasen, kun se vonkuja vonku. Vippaa mulle vitonen! Mä vippasin kavereilta, kun ei ollu rahaa mukana. Vippaa mulle viissataa, saat kyl takas. Vipata ystävälle rahaa. Vippasi isältä matkarahat. 2 ark. std. slg. heilauttaa, kammeta; heittää, nakata, viskata Vipata itsensä kuorman päälle. Vipata pallo koriin. Vipataan nää kamat lavalle ja lähetään! Vippaa ne romut roskikseen! 3 ark. std. slg. heilua, viipottaa. Jalka vippasi musiikin tahdissa. 4 ark. std. slg. heilua, viipottaa, päästä olla sekaisin, sekopäänä, tyhmänä, ymmärtämättömänä olemisesta: viirata, heittää päästä, pyörryttää, huimaa; jku on päästään sekaisin. Vippaaks sulla päässä. Jklla t. jkta vippaa päästä. Vippaakohan tolia jätkällä vähän päässä? Nyt sulla vippaa kyllä aika pahasti. 5 std. slg. antaa perää toisesta
viper huum. marihuanan käyttäjä
vipinä 1 ark. vipiseminen; kova meininki, meno, vilske, kiire, säpinä; vauhti On ollu aikamoista vipinää töissä koko aamupäivän. Töissä oli tänään melkoista vipinää. Pistäkääs nyt vähän vipinää siihen touhuun! 2 ark. olla ihastuneeita toisiinsa ihastumis- kuhertelu- seurusteluaikomus tai -touhu Taitaa olla noilla nuorilla jo pientä vipinää keskenään. Onks teillä jotain vipinää Lissun kanssa? Heidän välillään on pientä vipinää he ovat ihastuneet toisiinsa.
vipinää (punttiin) std. slg. liikettä, liikettä housuihin (erektio käyntiin)
vipinää kinttuihin std. slg. kehotuksena kiirehtimään, lähtemään; myös yleensä kiireesti lähtemisestä, toimimisesta Pankaas nyt jo vipinää kinttuihin! Kyllä tuli muuten pojilla vipinää kinttuihin, kun mä pääsin yllättään ne omppuvarkaista.
vippailla ark. ottaa t. antaa vippejä Vippailla ystäviltään.
vippaskonsti ark. (hiukan) kiero t. epäilyttävä temppu, hätäkeino, kepulikonsti, pielavetinen Se kellarin ovi on korjailtu jollakin vippaskonstilla. Pitää keksiä jotain vippaskonsteja velkojen maksuun. Selviytyi velkojistaan kaikenlaisilla vippaskonsteilla.
vippaus ark. vippaaminen
vippi 1 ark. std. slg. (< vipata 1) lyhytaikainen pieni rahalaina, pikalaina Koska paat sen vipin takas, ku mä londasin sulle. Onks sulla antaa vähän vippiä huomiseen? Pyytää jklta vippiä. Maksoi vippinsä. Muista sit maksaa tää vippi takasin! 2 ark. std. slg. (< vipata 2) vippaus Rannevippi. 3 ark. VIP‑henkilö, tärkeä, huomattava henkilö Vipeille on oma odotushuone lentokentällä. Vipit saa matkustaa aina eka luokassa.
vippikassa ark. Työpaikan vippikassa kassa josta voi lainata pikkusummia (korotta).
viraapeli, firaabeli, viraapelihomma, viraapelityö ark. sivutyö, sivutoimi Mä suostuin tekemään ne sihteerin hommat viraapelina. Hoitaa jk tehtävä viraapelina. Eipä näillä viraapelihommilla just mitään rikastumaan pääse. Viraapelitöihin kuuluu aina anoo sivutoimilupaa.
virhe ark. Pilkun pois jättämisestä otettu [= arvosanaan vaikuttavaksi merkitty] virhe. Pelaaja otti [= teki tahallaan] virheen.
virheliike ark. virhe, erehdys, huono ratkaisu, moka, vikatikki, -pisto Tais olla virheliike ostaa niitä osakkeita. Se oli virheliike kertoo naisille niistä saunaillan sekoiluista.
viritelmä, viritys ark. leik. epämääräinen, omituinen t. omaperäinen rakennelma, laite, korjaus tms. kyhäelmä Onks toi helkutin viritelmä muka joku antenni? Taitaa olla tuhoon tuomittu koko tollanen viritelmä! Älä rupee tekemään mitään hengenvaarallisia virityksiä niissä sähköhommissa. Ceva care se reglează, instalație improvizată, dispozitiv.
viritykset std. slg. valmistellut toimet, asennetut laitteet, tms
viritys std. slg. yritys, kokeilu, hanke
virka 1 ark. jonkin laitteen, tavaran tms. tehtävästä, tarkoituksesta: josta ei ole juuri mitään hyötyä, jolle ei ole mitään tarvetta Mitä virkaa tällä vanhalla kirjoituskoneella enää on? Sillä romulla ei oo mitään virkaa, heitetään se pois! Tää ränkkä kopiokone poistetaan lopultakin virastaan. Vanhat kelanauhurit joutaa jo panna viralta. 2 ark. jonkin tavaran, esineen, ihmisen, eläimen tms. toimisesta tilapäisesti muussa kuin varsinaisessa tarkoituksessa, toisen sijassa Tää kurkkupurkki saa nyt toimittaa kukkavaasin virkaa, eiks vaan? Saat hoitaa sen ajan isännän virkaa, kun mä oon reissussa. Koira saa olla sillä aikaa talonmiehen virassa, kun ollaan kalassa.
virkaheitto halv. virasta erotettu; tehtävästään tarpeettomana poistettu käyttöesine tms. Naapuriin muutti joku juoppo virkaheitto nimismies. Ei sitä vanhaa virkaheittoo faksia enää kukaan tarvinnu.
virkailla kans. leik. olla joutilaana t. toimitella jtak vähäpätöistä
virkavalta 1 ark. poliisista Virkavaltaa ei näkynyt paikalla. 2 harv. virkamiehelle t. viranomaiselle kuuluva valta.
virsi ark. Veisata, vetää viimeistä virttään olla loppuun kulumaisillaan; olla kuolemaisillaan, viimeisillään. Kengät veisaavat jo viimeistä virttään. Taitaasairas vetää jo viimeistä virttään.
virsari, virssari std. slg. leik. virsikirja Mul ei oo virsaris jäljel enää ku kannet.
virtanen, virtaska std. slg. leik. sähkövirta Mistäs nyt saatas laturiin vähän virtasta? Onks siellä kellarin lähellä missään töpseliä, että sais rälläkkän virtaskaa?
virtsis, virtsitis ark. virtsaputkentulehdus, virtsatietulehdus
virtuaalisuhde ark. seurustelu internetin tai puhelimen tekstiviestien välityksellä
virtuaalivaluutta u.s. (2013) valuutan kaltainen keskuspankista riippumaton elektroninen vaihdantaväline (esim. bitcoin), jota käytetään lähinnä verkkokaupassa, nettipeleissä ja yhteisöpalveluissa
virtuaalivastaanotto u.s. (2015) terveydenhoitajan tms. vastaanotto tietokoneyhteyden välityksellä
virua kans. venyä
viruttaa 1 kans. huuhtoa, huuhdella Jos sä tiskaat, niin mä virutan ne astiat. Muista sit, että pyykki pitää viruttaa kunnolla. 2 kans. venyttää
virutus kans. viruttaminen
virveli ark. mus. pikkurumpu Siihen settiin kuuluu kakskyttuumanen bassorumpu, muutamat tornit ja neljätoistatuumanen virveli.
visa std. slg. viimeinen Ku visa kundi tuli moleen, muut oli jo koisaamas.
visainen 1 ark. kuv. Visainen kallo kova pää. 2 kuv. vaikea, pulmallinen. Visainen kysymys, laskutehtävä. Neuvottelun visaisin ongelma.
visertää 1 std. slg. ilmiantaa, kannella, laulaa Se uus tyyppi oli menny visertään pomolle meijän kortinpeluusta. Tossa se naapuri kävi taas visertämässä, mitä tällä tienoolla tapahtuu. Jonku on ollu pakko visertää, ei noi slurkit muute ois täällä. 2 ark. sönkätä, söpöttää, puhua turhia, joutavia; sanoa, todeta Mitä siinä viserrät, painu muualle! Jotain se kimuli siinä umpikännissä visers, en mä viittiny ees kuunnella. Toi naapurin mummu on kans yks hiivatin juoruämmä! – Älä muuta viserrä! 3 kuv. pienen tytön heleä-äänisestä puheesta.
visiitti ark. vierailu, vierailukäynti Naapuri kutsu meijät illaks visiitille. Me käytiin eilen naapurissa pikku visiitillä sen nuorenparin luona. Tehtäskö pieni visiitti sinne uuteen ravintolaan? Ensivisiitti. Käydä visiitillä naapurissa, tehdä visiitti naapuriin.
visiittikortti ark. nimikortti, käyntikortti
viskaali ark. std. slg. pomo, johtaja, pamppu, kiho, herra Mitähän asiaa sillä viskaalilla oli, kun käski käymään? Ja minähän en tollasen pikku viskaalin puheista välitä. Iso viskaali. Pikku viskaali.
viskisieppo leik. hanakka alkoholinkäyttäjä
viskoo helttaan std. slg. juo (alkoholia)
vislaa std. slg. olla liian lyhyet, esim. housujen lahkeet Jätkällä lahkeet vislaa, ei oo enää kasvuvaraa…
vislata, vislaa, vislailla  1 ark. std. slg. viheltää Osaaks sä vislata? Eiköhän vislata vähän noille kimuleille! Kundit vislas hyvännäkösen gimman perään. Juna vislaa. Tuomari vislasi pelin poikki. 2 std. slg. pallopeleissä: olla erotuomarina, viheltää; viheltää peli poikki Kuka tän matsin vislaa? Helkutti, toi tuomari ei vislannu selvää mailakamppia!
vislaus ark. std. slg. vihellys
vispaa std. slg. täristä jännityksestä (yl. kädet) Mulla alko siin handu vähä vispaa…
vispilänkauppa std. slg. leik. seurusteluun tähtäävä hakkailu, eroottisesta ihastumisesta, seurustelun alkamisesta; yhteisen asian salamyhkäisestä ajamisesta tms. Noilla nuorilla taitaa olla jo jotain vispilänkauppaa. Kepulla ja demareilla on taas vispilänkauppaa.
vissi 1 std. slg. varma, varma asia, tosi, taattu Ja mähän tsittaan tässä, se on vissi juttu, usko se. Tää on ihan vissi juttu. Oks se vissiä kans, et ne on eronnu? Asia on kyllä vissi. Se on ihan vissiä, että – –. Se on vissi! Niin vissiin. 2 std. slg. tietty, eräs; jokin, tietynlainen, jonkinlainen, eräänlainen Olikse joku vissi merkki? On siinä juorussa osaks vissiä perääkin. Kyllä sussa olis vissiä johtajankin ainesta. Hänessä on vissiä jämäkkyyttä. Tunsi vissiä katkeruutta syrjäytyksestään. 3 erik. häveliään sävyisissä kiertoilmauksissa. Hän taitaa juuri olla vississä paikassa vessassa.
vissiin 1 ark. std. slg. varmasti, taatusti, takuulla, vissisti Kuka siitä niin vissiin tietää? Se juttu on ihan vissiin niin eikä melkein. 2 ark. std. slg. varmaankin, kai, kaiketi, arvatenkin, ehkä Äiti on vissiin lähteny kauppaan. Makekin asuu vissiin täälläpäin. Sä vissiin jäät tänne yöks?
vissisti ark. std. slg. vissiin, varmasti, taatusti, takuulla, vissiin Enpä menis niin vissisti vannomaan, että Pena olis sen tehny. Ihan vissisti pistin sen oven lukkoon! En vissisti lähe sinne toisten naurettavaksi. En vissisti [= varmasti, takuulla] sanonut noin! Ovi oli vissisti kiinni.
vissy, vissyvesi ark. hiilihappopitoinen kivennäisvesi, vichyvesi Pena on tainnu ruveta raitisteleen, se joi vaan vissyä koko illan. Lantraaks sä kossua pelkällä vissyllä?
visu 1 kans. tarkka, huolellinen; kitsas, säästeliäs 2 std. slg. sitkeä
visva 1 ark. epämiellyttävä lika, kura tms. (tahnamainen) aine Sun saappaas on ihan visvassa. Mitä helkutin visvaa tässä purkissa on? 2 ark. slg. voimakkaanko harmittelusana: hitto, saamari Voihan visva, nyt ne avaimet jäi sisälle! Voi visva, ei meikä päässykään tentistä läpi!
visvainen 1 alat. iljettävä, inhottava, ruma, inhottavan likainen, sottainen tms.; säädytön, rivo, härski, hävytön, rasvainen Vie noi visvaset kalsaris helkuttiin täältä! Se kämppä oli tosi visvasessa kunnossa. Mä en tollaseen visvaseen räkälään kyllä mee. Kuulin äskön Penalta oikeen visvasen vitsin. Jätkät kerto tosi visvasia juttuja. 2 ark. harmittavan vaikea, ikävä, inhottava Kyllä oli visvanen tentti, saakeli! Aamulla on taas visvanen herätys ennen neljää, ei voi mitään.
visvoa ark. harmittaa, keljuttaa, ottaa päähän, siepata, vituttaa Mikä sua visvoo? Visvoo, kun pitää herätä taas aikasin.
vitivalkoinen ark. vitilumenvalkoinen, puhtaan valkoinen, lumivalkoinen. Vitivalkoinen lakana. Valahti vitivalkoiseksi kasvoiltaan.
vitja urh. jääkiekossa: kolmen hyökkääjäpelaajan ryhmä, ketju Mä oon pelannu Ramin kanssa samassa vitjassa koko kauden. Missään vaiheessa meijän vitja ei löytäny yhteistä säveltä. Ykkösvitja teki kaikki maalit. Jääkiekkojoukkueen ykkösvitja.
vitja, vitjat ark. mon. lievä kirosana Vitjat! Voihan vitja! Voi vitjat, miten huono säkä! Ja vitjat mä sinne meen!
vitkutella ark. pitkittää, viivyttää, hidastella, vitkastella, vitkuttaa; jahkailla Vitkutella lähtöä. Tässä työssä on vitkuteltu jo tarpeeksi. A pregeta, a șovăi, a ezita, a întârzia, a zăbovi, a se codi.
vitkuttaa ark. vitkutella Vitkuttaa päätöksentekoa.
vitkuttelu ark. vitkutteleminen; jahkaillu – Preget, ezitare, zăbavă, șovăire.
vitoa ark. lähteä tiehensä, häipyä, kalppia Alahan vitoo siitä! Eiköhän lähetä vitoon täältä! Alahan vitoa! Lähti vitomaan.
vitonen 1 ark. numero viisi, viitonen Ope ei antanu mulle aineesta kun vitosen. Mä mokasin viimesen laukauksen vitoseen. 2 ark. viiden euron (tai markan) raha, viitonen Oisko sulla vipata vitosta huomiseen? Mä pistän vitosen nokkiin. Lyyään vitonen vetoo, kumpi voittaa! 3 ark. urh. viiden kilometrin hiihto; viidentuhannen metrin juoksu Suomalaiset otti kolmoisvoiton naisten vitosella. Viren juoks kultaa vitosella ja kympillä siilon Munchenissä tai missä se oli. Vitosen [= 5 000 m:n]  juoksu, hiihto. Voitti vitosen mestaruuden. Sai [jääkiekossa] keihästämisestä vitosen viiden minuutin jäähyn.
vitoset, heittää std. slg. kuolla Kosarin hurtta heitti vitoset ku annettii sille rotanmyrkkyy.
vitseri std. slg. lintu, yl. pikkulintu
vitsi, vitsit 1 ark. lievä kirosana Voi vitsi! Voihan vitsi, miten hyvä mäihä kävi! Vitsit, mikä moka! 2 ark. järki, hyöty, itu, mieli; konsti, niksi, ydinasia Ei tässä touhussa oo enää mitään vitsiä! Oisko siinä vitsiä, jos vaihettaskin oven saranointi toiselle puolelle? Vitsi on nääs just siinä, miten hyppyriltä osaa ponnistaa. Siinähän se koko homman vitsi piileekin. Nyt on vitsit vähissä keinot lopussa, tilanne vakava. Korjauksiin tarkoitettu rahamäärä oli vitsi naurettavan pieni. Koko hanke oli vitsi naurettava, surkuhupaisa yritys tms. Koko vitsi oli siinä, että – –. Siinä se vitsi juuri piileekin. Ei ole mitään vitsiä [= järkeä, mieltä, itua] maksaa pyydettyäenemmän.
vitsinikkari kuv. vitsien keksijä, vitsinkertoja, vitsailija
vitsit vähenee, vähissä ark. keinojen, konstien vähenemisestä, tilanteen vakavuudesta Pian rupee tässä vitsit vähenemään, jos ei kohta saada maalia. Kyllä siinä vitsit vähenee, kun pomo saa kuulla tästä. Alkaa olla vitsit vähissä, ellei pian tuu apua.
vitsku slg. vitamiini, varsinkin monivitamiini. Etenkin kehonrakentajien käyttämistä sallittuihin lisäravinteisiin kuuluvista monivitamiinivalmisteista Jos sä haluut saada muskelit kasvaa, sun kandee käyttää vitskuu, protskuu, kretskuu, glutskuu, maltskuu
vittu 1 std. slg. alat. naisen sukupuolielin: pillu, pimpsa, rako, reikä, riemurasia, römsä, römpsä, torttu, tuhero, tussu, tussukka, vako Sillä akalla oli jo vittu ihan märkänä. Siinä se eukko makas vittu paljaana. Mistähän täältä Kuopiosta sais vittua? Suliakaan ei oo koskaan muuta kun vittu mielessä. Ja sehän vanhapiika ei taida ees tietää, mitä vitulla tehään. Pääsitkö nuoleen vittua? (Jos tyttö sanoo:) Haista vittu! (Vastaus tytölle:) Levitä eteen! 2 std. slg. alat. karkea kirosana ja haukkumasana eri yhteyksissä Vittu! Voi vittu! Ja vitut, sanon minä! Painu vittuun siitä! Haista vittu! Mitä vittua! Vitun homo! Sä oot kans yks vittu mieheks! Voi vitun ikenet! Vittu soikoon! Voi saatanan perkeleen vittu! 3 std. slg. alat. karkea vahvistussana, varsinkin kysymysten yhteydessä Mistä vitusta mä sen akan löydän? Millä vitulla tän purkin sais auki? Miks vitussa kaikki menee päin persettä? Onks täällä taas joku vitun tarkastus? Kaikki menee päin vittua! Mitä vittua sä täällä teet? Mihin vittuun mä ne avaimet pistin? Mitkä vitun pippalot täällä taas on? Vittu kun on mukavaa! Meitä oli vittu ainakin kuus jätkää, vittu, siinä samassa kämpässä, vittu. Vitustako ‘mistä’ mä sen tiiän? Vittuako ‘mitä’ mä siitä välitän, miten mitten käy! 4 std. slg. voi että, ai kun Vittu sä oot kova jätkä. 5 std. slg. alat. kieltoverbiä korvaamassa: en, et, ei jne. vitut Vittu mä tästä lähe ‘en lähde tästä’ mihkään! Vittu se jätkä uskonu ‘ei se jätkä uskonut’ mua. Vittu ‘eivät’ ne mua kuuntele! Vittu mä täst mihinkää lähen!
vittu! std. slg. huudahdus, puolikarkea Vittu! (Joka tilanteeseen sopiva puolikarkea kirous)
vittua päin, vittuu päin std. slg. mennä huonosti, epäonnistua Kesän jälkee kaikki alko menee vittuu päin.
vittuilla, vittuilee std. slg. alat. keljuilla, pottuilla, haastaa riitaa, riitaa, haastaa, keljuilla Mitä sä oikeen vittuilet siinä? Älä jätkä tuu mulle vittuileen! Toi sama tyyppi on aina vittuilemassa. Älä tuu enää mulle vittuilee!
vittuilu alat. keljuilu, pottuilu, vittuileminen Toihan on selvää vittuilua! Nyt toi vittuilu saa jo riittää! Mä en kuuntele enää tota vittuilua!
vittujen kevät std. slg. alat. karkea huudahdus karkea kirous Voi vittujen kevät, mitä menit tekemään! Voi vittujen kevät ja kyrpien takatalvi! Voi vittujen kevät!
vittumainen; vittumaisesti; vittumaisuus 1 std. slg. alat. kurja, ilkeä, huono (tuuri) Kävi muuten vittumainen tsägä. 2 std. slg. alat. ilkeä ihminen 3 alat. ilkeä, inhottava, kelju, harmittava, tylsä, hankala, vastenmielinen On siinä vittumainen jätkä, saatana! Oli muuten helvetin vittumainen tentti! Täällä mökillä on ihan vittumaista olla. Nää on niin helvetin vittumaisia hommia!
vitturätti std. slg. terveysside, tamponi, kuukautisside, muunlainen vitturätti Vie noi haisevat vitturättis jo tosta helvettiin! Paa toi vitturätti roskiksee tost kuleksimasta!
vittuuks (teet) std. slg. mitä teet?
vittuuks tässä std. slg. mitäpä tässä
vittuuntua alat. suuttua, keljuuntua, kyrpiintyä Mä oon niin vittuuntunu siihen jätkään! Ei tartte heti vittuuntua, jos vähän käsketään!
vitu(i)ksi, vitulleen alat. huonosti, hullusti, pilalle, piloille, läskiksi, päin honkia, päin persettä, päin vittua, perseelleen Kaikki menee ihan vituks, jos sä alat riehuu! Koko homma meni vituiks, kun Pena sammu. Kaikki asiat menee ihan vitulleen! Homma meni taas vitulleen, kun Pena rupes riehuun. Tää remontti on tehty ihan vitulleen.
vituks, menee std. slg. mennä huonosti, epäonnistua Homma menee ihan vituks, jos sä alat mesoo.
vitulleen std. slg. mennä huonosti, epäonnistua Meni bisnekset ihan vitulleen, kun Hese lähti nostelee.
vitun std. slg. alat. vahvistussanana: erittäin, kovin, hyvin Tossa kaupassa on vitun sairaat hinnat. Tää ruuvi on niin vitun lujassa. On niin vitun kova kohmelo, et mä en pääse nyt tuleen mihkään. Ulkona on muuten sit vitun kova pakkanen, jos haluut tietää. Meillä oli illalla vitun hauskaa. Se oli kyllä vitun hyvä leffa. Vitun buli kuorkki. Vitun snadi flygari. Vitun hyvä smörgari.
vitun hailee alat. yhdentekevää, yksi ja sama Kuules nyt, se on mulle vitun hailee, mitä sä teet! Sen voi panna kiinni kummin päin vaan, se on ihan vitun hailee.
vitun homo std. slg. tyhmä Vitun homo, se mun lappari! (Pihan hiekkalaatikolla)
vitun ikenet std. slg. alat. karkea herjaus, karkea kirous Voi vitun ikenet, mitä menit taas munimaan! Vitun ikenet! Voi vitun ikenet, ei tää paska skulaa!
vitun maku, on yks std. slg. yhdentekevää Se on ihan yks vitun maku, mitä ne musta tykkää.
vituraks std. slg. epäonnistua Homma meni ihan vituraks.
vituralla, viturallaan, vituralleen, viturassa, vituraan ark. std. slg. epäkunnossa, vialla huonosti, päin honkia, vinossa, hullusti, hassusti Sen juopon koko elämä on viturallaan. Tais mennä veikkaus ihan vituralleen. Nää tietsikan näytön värit on ihan viturallaan. Kellarin hyllyt on kasattu ihan vituraan. Sun hamees on takaa vähän viturassa. Nyt on bisnekset ihan viturallaan. Sukansaumat viturassa. Asiat ovat menossa vituraan.
vitusti std. slg. alat. paljon, kovasti, helvetisti, perkeleesti, saatanasti Siellä oli vitusti porukkaa. Ottaa päähän niin vitusti. Yöllä on satanu taas vitusti lunta. Mä tykkään susta niin vitusti! Mua kyrpi nii vitusti.
vitut std. slg. alat. kieltoverbiä korvaamassa: en, et, ei jne. vittu Vitut mä siitä välitä ‘en minä siitä välitä’/ Vitut mä ‘en minä’ sitä tee! Vitut ‘eivät’ ne sua usko! Vitut teen ‘en minä tee’!
vitut välittää std. slg. alat. ei piittaa Se vitut mistään välitti.
vitut! std. slg. alat. ei! ei ole totta!, en välitä siitä! -huudahdus Vitut! Vitut! Ja mähän en mitää reksii lähe nuoleskeleen.
vituttaa std. slg. alat. harmittaa syvästi, suututtaa, keljuttaa, ottaa päähän, siepata, visvoa Mikä sua nyt taas vituttaa? Kyllä vitutti mennä sinne helkutin kokoukseen. Ei oo koskaan vituttanu niin helvetisti, kun siilon pyhäaamuna. Sit mua alko jo vähä vituttaa koko meininki.
vitutus std. slg. alat. ärsyyntyminen, loukkaantuminen,harmittaminen, päähän ottaminen, ketjuttaminen, vituttaminen Nyt on vitutus huipussaan, kun se muija tuli paksuksi Voikohan tähän vitutukseen kuolla?
viude, viudo std. slg. auto
viuh ark., vars. last. nopeaa liikettä, viheltävää ääntä tms. kuvaavana sanana. Autot sujahtelivat ohi, viuh viuh! Rahat menivät taas että viuh vaan!
viuhka, viuha, käy 1 ark. std. slg. onni, tuuri, mäihä, säkä, mäsis sulla käy aina kauhee viuhka noitten akkojen kans. Eipä oo oltukaan aikoihin näin hyvä viuhka pokerissa! Jklla on, käy pelissä hyvä, huono viuhka. Kauhee viuhka sul on käyny! 2 urh. Merkkiviuhka.
viululanteet u.s. (2017) (engl. violin hips) naisen lantion viulumaisesta muodosta Ilmaus liittyy kehopositiivisuuteen.
viulut ark. maksut, kulut, kustannukset Kuka maksaa viulut? Siitä kolarista tuli aikamoiset viulut.
viuna std. slg. viina Veettiin jätkien kans viunaa koko ilta. Tuli otettua viunaa aika rankasti.
viutsika std. slg. auto
vivutus tal. u.s. (2011) voittojen tavoitteleminen velkarahalla; velan ottaminen sijoituksen tuottoa lisäämään, merkitys laajentunut tarkoittamaan vauhdittamista, rohkaisemista esim. yrityskauppoihin
vlisu std. slg. pullo
vlogata ark. u.s. (2013) videoblogata
vlogi ark. u.s. (2013) (engl. vlog) videoblogi
VMP, Vittu Mitä Paska slg. Kattelin tota talenttia yhden jakson ja jäi aika VMP fiilis.
voda, vodu std. slg. vesi Voda on loppu. Pistä vähän vodaa siihen viskiin! Yöllä sato vodaa ihan kaatamalla. Vodaa tuli ku esterin perseestä.
vohkia, vohkii ark. std. slg. kähveltää, näpistää, pihistää, varastaa Kuka on vohkinu mun kalsarit? Jätkät kävi vohkimassa kaikki kaljat mun kätköstä. Joku oli vohkinu kassasta rahaa. Joku vohki mun lestin ku mä kävin kusella.
voi 1 ark. päivittelyä, ihastelua, hämmästystä, harmistumista tms. ilmaiseva huudahdus Voi miten ihanaa täällä on! Voi miten pieni koira! Voi, niinkö siinä sitten kävi! Voi sua, miten sä nyt noin teit! Voi, miten kaunis! Voi poikaparkaa!Voi, miten ikävää. Voi voi, älä itke! 2 ark. vahvistamassa karkeita kirouksia, sadatteluja tms., päivittelyissä, voimakasta tunnereaktiota (vars. mielipahaa) ilmaisevissa huudahduksissa ja kirouksissa Voi vittu! Voi saatanan perkele! Voi jumalauta, kun vituttaa! Voi pahus, saamari! Voi perkele, helvetti. Voi vittujen kevät! 3 ark. lievissä sadatteluissa, päivittelyissä Voi tätä nuorisoa! Voi että pitikin sattua! Voi ei! Voi ihme! Voi hyvänen aika sentään! Voi elämän kevät, mikä tyyppi! Voi yhden kerran, mitä sulla on päälläsi Voi elämä, mitä täällä on tapahtunut Voi itku, kun siellä taas sataa! Voi raato, miten mä nyt taas mokasin! Voi hyvä jumala tota poikaa! Voi veljet!
voi että ark. pahoitteluna, päivittelynä, häveliäänä sadatteluna: harmillista, harmi Voi että, miten huono säkä! Voi että, kun sattuu selkään!
voi voi ark. harmia, sääliä, ikävää yms. ilmaisemassa Voi voi, miten siinä nyt niinpääs käymään! Voi voi, ei kai suhun sattunu? Voi voi, tässä sitä itse kukin vaan vanhenee.
voida paksusti ark. voida hyvin Koko porukka on voinu viime aikoina meillä ihan paksusti. Ootko voinu paksusti?
voidella ark. lahjoa, suostutella (lahjuksin) Pomo oli yrittäny vähän voidella niitä tarkastajia. Kyllä se kohta suostuu lähteen mukaan, kunhan sitä ensteks vähän voitelee.
voihan ark. useiden (lievien) kirousten, harmittelujen, ihmetysten ym. alkusanana Voihan nenä, kun kävi huono säkä! Voihan vitsi, mikä prätkä! Voihan viulu, kun juna ehti lähtee!
voikka std. slg. koul. slg. voimistelu, liikunta (kouluaineena) Meillä on huomenna voikkaa. Voikan ope anto mulle vapaata, kun mullon ne, tiäksä. Voikkatunnit skoilessa oli ihan perseestä.
voikkamaikka std. slg. koul. slg. voimistelun opettaja eli liikunnanopettaja
voikkari, voikkuleipä ark. slg. last. voileipä
voimaantuminen ark. Tekemällä tehty sana. Puoskarimaisen, höttöisen self-help-meiningin sanallistuma.
voimajohto ark. suurjännitejohto
voimallinen, voimallisuus leik. ylät. voimakas, vahva. Piti voimallisen puheen. Voimallista kompostimultaa. Ilmaisun voimallisuus. Virrenveisuun voimallisuus.
vointi 1 ark. terveys, terveydentila, kunto Hyvä, huono vointi. Tiedustella potilaan vointia. Vointini on erinomainen. Näkemiin ja hyvää vointia, hyvät voinnit [hyvästelytoivotuksena]! 2 ark. mahdollisuudet, kyky Auttoi töissä vointinsa mukaan. 3 ark. Hyvinvointi. Pahoinvointi.
voiteluraha ark. lahjus
voiton puolella ark. suurimman työn, vaivan tms. olemisesta takanapäin: paremmassa jamassa, tilassa Nyt alkaa homma olla jo voiton puolella. Tauti on nyt jo voiton puolella. Pian päästään tässä urakassa voiton puolelle.
voittoputki ark. kuv. peräkkäisten voittojen sarja Joukkueen pitkä voittoputki katkesi.
vok, ”vokki” lyh. u.s. (2016) vastaanottokeskus
vokotella, vokottelee; vokottaa ark. std. slg. houkutella, vikitellä, viekoitella Yritä nyt jotenkin vokotella se kersa syömään. Se saakelin jätkä rupes vokottelemaan mun naista. Yritin vokotella sitä megee, mut se ei studannu lähtee. Tiätsä et naapurin äijä vokottelee muijaas?Mä sain vokoteltua sen sakemannin saunaankin. Vokotella toisten tyttöystäviä. Vokotteli minut mukaansa elokuviin.
vola, voise 1 std. slg. ääni t. äänenvoimakkuus Laita lisää volaa! 2 std. slg. volatiliteetti, vaihtelu
Volkkari, Volski ark. slg. Volkswagen-merkkinen auto, Folkkari Pena oli ajanu sen Volkkarinsa seinään. Vieläks sä ajelet tolia vanhalla Volskilla!
vollaa, vollata, vollottaa ark. std. slg. itkeä (äänekkäästi) Älä ny ala vollaa, jätkii on maailma väärällään. Mitä helkuttia sä taas vollaat? Ihan turha ruveta vollottaan tommosen pikkuasian takia! Siel se tsittas ja vollotti ku mikäki keskenkasvune.
volyymi, volyymit ark. std. slg. ääni t. äänenvoimakkuus Sit alko volyymit vaimenee.
vomy huum. tabletti
wonderbra ark. vaat. kohottava push up -rintaliivi, jota Gossard-alusvaatevalmistaja tekee
vongata, vonkuu, vonkua, vonkaa std. slg. anoa, vaatia, mankua, kärttää, pyytää innokkaasti Et sä mitää tol vonkaamisellas voita, ku ei tipu nii ei tipu! A ina noi kersat on rahaa vonkumassa! Pilluako siinä vonkaat, vai? Vonkasi naisilta seksiä.
vonkamies kans. uittomies joka valvoo ja ohjaa joen rannalta tukkien kulkua
vooninki ark. std. slg. kerros, rakennuksen kerros Mones vooninki se on, ku te budjaatte?
works huum. aineen käyttöön tarvittavat välineet
vormu, formu 1 ark. vuoka, muotti Kakkuvormu. 2 ark. univormu Poliisin vormu.
voro ark. varas Voro vei rahat.
vossikka std. slg. vuora-auto, taksi, kumijalka, pirssi, siffra Tilaas vossikka nii lähetään menee.
vosu 1 ark. tyttö, tyttöystävä Kuka noista on sun vosu? 2 ark. std. slg. nuorehko nainen, nainen, yleinen nainen Mikähä vosu toiki o ku stondaa tos portinpielesim. Vosuja näkee baarissa aika reilusti. 3 ark. huonomaineinen nainen
vot´ever std. slg. mitä tahansa
votkaturisti ark. Venäjän‑matkalaisista, jotka käyttävät runsaasti alkoholia
vouhake ark. vouhottaja, touhottaja, turhanpäiväinen hosuja tai turhia puhuva Käske sen saakelin vouhakkeenjo häipyä täältä! Ei kai se hullu ämmän vouhake oo taas tänne tulossa?
vouhottaa ark. puhua turhia, järjettömiä (äänekkäästi); touhuta tyhjänpäiväisesti Taasko se sun siskos tulee tänne vouhottamaan? Maikka vouhotti taas koko päivän. Älä vouhota siinä! Tuolla se hullu mennä vouhottaa pitkin mettiä!
vouti ark. ulosottomies Vouti vie veronpalautukset.
wou(t)sa! slg. wau!
wraitteri slg. graffitimaalari Ne wraitterit on vitun hulluja.
Wunderbaum ark. auton hajuste, joka on tyypitellysti puun muotoinen, pidetään rahvaanomaisena
Vuokkis ark. Vuosaari Helsingissä
vuokrakasarmi ark. vuokrahuoneistoja sisältävästä isosta asuintalosta
vuoro, vuoroin 1 ark. vuoroin, vuoroon vuorotellen; väliin, toisinaan. Neuloa vuoroin oikeaa, vuoroin nurjaa silmukkaa. Vuoroin satoi, vuoroin paistoi. Vuoroin vieraissa käydään SL. Vuoron perään vuorotellen, vuoroin, vuorojärjestyksessä. Kokoontuivat vuoron perään kunkin jäsenen kotona. Vuorostaan puolestaan, taas. Oppi taidon isältään, joka vuorostaan oli saanut oppinsa isoisältä. Läksin vuorostani minäkin. 2 erik. kuoleman väistämättömyyteen viittaavissa ilmauksissa. Jokainen lähtee vuorollaan. Nyt oli isoisän vuoro. 3 urh. eräiden pelien jaksoja.  Pesäpallo-ottelun ulko- ja sisävuoro. Vuoron vaihto. Syöttövuoro.
vuorovaikutuspäällikkö u.s. (2017) nimike Ylen ensimmäiselle viralliselle yleisön edunvalvojalle. Ehdolla oli myös mm. nimitys yleisöasiamies, mutta sitä pidettiin liian sukupuolittuneena.
vuotosivusto atk. paljastussivusto, sivusto joka julkaisee salaista tietoa sivustollaan, esim. Wikileaks
vyölaukku ark. vyötärön ympärille kiinnitettävä pieni laukku; vyötäisillä pidettävä laukku, johon kuuluu vyö t. joka kiinnitetään vyöhön.
vyöruusu std. slg. motoristin tyttöystävä
vähempi ark. vähemmän Leikkaa mulle vähempi sitä kakkua kun itelles. Vähempi suolaa saa rittää. Vähempi parempi ja kohtuus kaikessa, sano!
vähä ark. vähän – Nițel.
vähän; vähä, pikkusen 1 ark. lieventämässä pyyntöä, käskyä tms. Tulisitko vähän tänne? Hei oota vähän, mä vastaan vaan tohon puhelimeen. Kattosit nyt vähän etees, ettet töni toisia! 2 ark. std. slg. vahvistussanana merkitykseltään päinvastainen: kovin, hyvin; paljon, suuresti, runsaasti On muuten vähän siisti auto! Tänne sieltä kakarat ja vähän äkkiä! Ulos siitä ja vähän äkkiä! Oli muuten vähän porukkaa niillä festareilla. Kyllä muuten vähän pänni, kun jätkä pääs tekeen vanhanaikasen. Vähän siel oli jengii.
väijyssä sot. slg. sotaväessä: vartiossa, vartiovuorossa Eipä ollu hääviä olla väijyssä aamukolmeen. Miks aina mää joudun väijyyn?
väijyä std. slg. vahtia, katsoa
väikkäri ark. std. slg. väitöskirja, väittäri Ennen väikkärii pitää duunaa lisuri.
Väiski std. slg. Väinämöisen urheilukenttä Töölössä
väistämisvelvollisuus kuv. naispappeuden vastustajien velvollisuus väistää konfliktitilanteita (Pappisliiton +ajo-ohjeiden+ kieltä)
väistökoulu koulu u.s. (2014) johon muutetaan tilapäisesti oman koulun korjausten ajaksi; vrt. evakkopäiväkoti
väittäri ark. väitöskirja, väikkäri
väki 1 ark. sot. slg. sotaväestä varusmiespalvelukseen viitaten Joutua väkeen. Vakinainen väki  rauhan aikana ylläpidettävä sotaväki. Vakinaisessa palveluksessa oleva upseeri. Jalkaväki, ratsuväki. 2 vanh. voima Hän antaa väsyneelle väkeä VT33. erik. eräissä kiinteissä yhtymissä myös nykykielessä. Väellä ja voimalla voimakkaasti, kaikin voimin. Väen väkisin, väen vängällä väkisin.
väkisellä, väkisten kans. väkisin
wäkki slg. huono, hiphop-kieltä
wäkki std. slg. huono jossakin
väkärä std. slg. lapsi
väleissä ark. ihmisten keskinäisistä (yleensä hyvistä, sopuisista) suhteista On yritetty pysytellä väleissä ton naapurin kanssa. Ootteko te taas väleissä? Mä en oo sen hullun kanssa missään väleissä.
väli 1 ark. Pysytellä väleissä hyvissä väleissä. 2 ark. Hällä väliä vastuuttomuutta, piittaamattomuutta merkitsevissä ilmauksissa. Yhteiskunnassa levinnyt hällä väliä -asenne. Aikaa siinä meni, mutta väliäpä hällä mitäpä siitä, ei se mitään merkitse.
väliaika urh. juoksu-, hiihto-, uinti- tms. matkan jhk osaan kulunut aika. Puolimatkan väliaika. 50 kilometrin hiihdossa.
välierä urh. alkuerien ja loppukilpailun t. -ottelun välinen erä, semifinaali
välii, mitä sen on std. slg. se ei merkitse mitään Mitä sen on välii, menköön vaa jos niin mielensä tekee.
välii, mitä vitun std. slg. se ei merkitse mitään Mitä vitun välii, ei se mua enää kiinnosta tipan vertaa.
väliin, jättää std. slg. olla tekemättä jotain
väliin, panee std. slg. lisätä Paljoks mun täytyy panna väliin et mä saan tän?
välikalja std. slg. keskiolut
välineurheilija halv. ihmisestä jonka urheiluharrastuksessa tärkeintä ovat hienot ja kalliit välineet
välispiikki ark. välijuonto, juonto ohjelman osien välillä, vars. konsertissa eri kappaleiden välillä – Prezentare; comperaj.
välistä, vetää std. slg. anastaa kahden kaupasta Paljo sait vedettyy välistä?
välit poikki ark. keskinäinen suhde rikkoutunut, bänksit Mulla on Maken kans välit poikki. Meniks teillä heti välit poikki?
väliä ark. asian tms. merkityksestä, merkityksellisyydestä Onhan sillä tietysti väliä, miten päin nää hyllyt asetellaan. Sillä ei oo mulle mitään väliä, miten muitten käy!
väliäkö, väliäpä hällä ark. mitäs tuosta, asia ei merkitse mitään, hällä väliä Väliäkö hällä, miten tässä meikäläisen käy. Rahat meni, mutta väliäpä hällä.
välkkis 1 koul. slg. välitunti, välkkä, välkkäri, väläri Kohta alkaa välkkis, hypitäänkö sit narua? Välkkiksellä ei sit saa heitellä lumppareilla toisia! Mennään välkällä käymään kitskalla! Joku jätkä oli vetäny välkkärillä Penaa turpaan. Onneks kohta tulee väläri. Välkkärillä skulattiin nelistä skolen pitsgulla. 2 koul. slg. välituntivalvoja Välkkis tuli siihen huutaan meille. Vetele vaan rauhassa ne sauhut, ei se välkkis nää ollenkaan tänne alapihalle.
välkky 1 ark. std. slg. adj. nokkela, älykäs, fiksu (henkilö) Sähän välkky oot, onks toi mutsinperintöö, vai? Toi kaveri ei tunnu olevan kovinkaan välkky. Välkky kaveri. Toihan on välkky idis! 2 ark. sb. älykkö, älypää Pate on muuten selvästi meijän luokan välkky. Luuleks sä olevas joku välkky, vai?
välkkäri ark. väitöskirja
vältsisti ark. välttämättä Se ei vältsisti pidä paikkaansa. Ei tule vältsisti hyvää jälkeä siitä. Ei vältsisti kandee missaa viittä seitsemäsosaa elämästä harrastamalla perjantain venailua.
vängällä std. slg. väkisin
vängätä 1 std. slg. kinata, väittää, inttää, panna vastaan; soittaa suutaan Miks sä aina vänkäät vastaan? Mee siitä muualle vänkäämään! 2 std. slg. pyrkiä johonkin väkisin, vastustuksesta huolimatta Muksut vänkää sinne reissulle mukaan, mitäs tehään? Aina toi kersa on vänkäämässä syliin.
vänkä std. slg. kiva, metka, erikoinen, mukava, hauska Vänkä juttu muute, fillarist lähti stonga irti …
vänkäri 1 ark. apumies. Olin hommissa metsurin vänkärinä. 2 erik. autossa kuljettajan viereisellä paikalla istuva. Vänkärin (puoleinen) ovi. 3 erik. joidenkin harrastustapahtumien vapaaehtoistyöntekijöistä Oli jo kolmatta kertaa tapahtumassa vänkärinä.
vänkää std. slg. kinata, väittää Nyt mentiin, älä aina vänkää vastaan.
vänskä ark. std. slg. vänrikki
väntää tortut std. slg. ulostaa
väri korttip. maa; pokerissa käsi, jossa on viisi korttia samaa maata
värivammainen halv. muunrotuinen, yleensä tummaihoinen ihminen Mitä helkuttia noi värivammasetkin tänne Suomeen tunkee! Onks se Penan uus muija joku värivammanen mutiainen vai mikä?
värkeissä varaa ark. edellytyksiä, mahdollisuuksia enempään, parempaan; (jollakin on) mistä ottaa Vieläkös porukalla on tänä iltana värkeissä varaa jatkaa hommia? Kyllä tolia kaverilla näyttää olevan värkeissä varaa. –
värkki 1 ark. std. slg. laite, kapine, koje, vekotin, vehje, vempain, vimpain, laitos, kalu, kapine, väline, rakkine; kone; tarveaine Ei tolia vanhalla värkillä tee enää mitään! Mikä ihmeen värkki toi on?Keittiössä tiskikone sun muut värkit. Sisusvärkit sisäelimet. Suuvärkki, turpavärkki. Hänellä on värkeissä varaa hänellä on varaa parantaa; hänellä on, mistä ottaa. 2 std. slg. alat. naisen tai miehen sukupuolielin Mitäs tykkäät mun värkistä? Sillä mimmillä oli tosi tiukka värkki. Mun värkkiä rupes kirveleen pirusti, kun naitiin. Mees pesee toi värkkis ja tuu sit mun vieree.
värkkäillä, värkätä, värkkää ark. std. slg. tehdä, laittaa, valmistaa, rakentaa, rakennella, puuhailla, rustata, väsäillä, väsätä Oon tässä lomilla värkkäilly kaikenlaista pientä ajankuluks. Ootko sä ite värkänny noi linnunpöntöt? Täytys värkätä tässä vielä maljapuhe lankomiehen juhliin. Mä värkkäsin tän ihan omin handuin. Mitä sä värkkäät. Värkätä pienoismallia. Värkkäsi kirjettä.
värkkäys ark. värkkääminen
värssy 1 ark. säkeistö Mummu hyräilee aina jotakin virren värssyä. Runon, virren värssy. Koita nyt valita joku sopiva värssy siihen seppelenauhaan! 2 ark. kuv. turhanpäiväinen, sama asia, levy Miks sä jankutat tota samaa vanhaa värssyä koko ajan! Hei, vaiha nyt jo värssyä! Jankuttaa aina samaa värssyä asiaa. 3 std. slg. yhdyntäkerta Montaks värssyy te veditte?
värt std. slg. pian
väsky 1 kans. laukku 2 huum. kannabis, alvari, väsäri, touhuri, kyhäri
väskynä kans. (kuivattu) luumu
västinki kans. linnoitus
väsy 1 ark. sb. väsymys Hei, muhun iski nyt väsy. Järjetön väsy. Väsy yllätti kesken kaiken. 2 ark. aj. väsynyt Ootko sä jo ihan väsy? Lapset olivat retken jälkeen ihan väsyjä.
väsäillä, väsätä, väsää 1 ark. std. slg. rakentaa, tehdä, rakennella, nikkaroida, kyhätä, puuhailla, valmistaa, värkkäillä, värkätä Mitä sä väsäilet kaiket illat siellä vajassa? Pitäs tässä vielä väsätä joku muistovärssy siihen mummun adressiin. Mä oon väsänny tätä kippoo koht koko kesiksen. Mä väsään täst kuusest fektan. Alkoi väsätä muistelmiaan. Lankusta väsätty penkintapainen. 2 huum. väsätä (paukut), väsätä paasit, yms., valmistella hasis, kannabishuume poltettavaksi, ja mahdollisesti sekoittaa se tupakkaan
väsäys ark. väsääminen
väyryttää std. slg. huijata
väännöt std. slg. tanssit Talolla on huomenissa väännöt.
vääntää 1 ark. tehdä jotakin kovasti ponnistellen tai vaivalloisesti; puhua vaivalloisesti; puhua koukeroisen tuntuista kieltä tai murretta Mä oon vääntäny tätä gradua jo viis vuotta, aattele! Älä nyt taas yritä vääntää sitä itkua! Tuolla huusissa se ukko ähiseeja vääntää paskaa. Koitas nyt vääntää ittes pystyyn siitä! Väännäs nyt nimes tohon paperiin! Kai mä nyt vähän osaan tota ryssääkin vääntää ‘venäjääkin puhua’. Kylläpä se ukko vääns sutjakkaa savoo. 2 std. slg. tanssia Ei me ku väännettii siin parit tangot ja lähettii sit.
vääntää hupii std. slg. laskea leikkiä
vääntää rautalangasta ark. selittää mahdollisimman yksinkertaisesti, helppotajuisesti Pitääks tääkin asia vääntää teille rautalangasta? Ei se tollo tajuu, vaikka sille vääntäis rautalangasta. – A explica lesne de înțeles.
vääntää tortut std. slg. ulostaa Se hurtta vääns tortut tsögen lattialle!
vääntö ark. kova työnteko, homma tms. Millos tää saakelin vääntö loppuu? Oli siinä urakassa vääntöö! Koko päivä on ollu raksalla rankkaa vääntöö.
väärti, väärtti ark. kans. jonkin arvoinen, vertainen, veroinen, kelvollinen Olikohan tuo homma nyt sen väärti, että siitä palkinnonkin sain. Ei ton juopon rähjääminen oo sen väärtiä, että sille kannattais ees vastata. Älä helkutissa heitä sitä pois, se on vielä ihan väärttiä tavaraa!
vääräleuka, vääräleukainen ark. sukkelasanainen, puhelias (henkilö) Ei tota vääräleukaa jaksa kauan kuunnella! Mä en usko noitten vääräleukasten savolaisukkojen juttuja.
väärällään ark. std. slg. paljon, suuresti, täpötäynnä, runsaasti Täällähän on väkee ihan väärällään. Kaikki sen varaston hyllyt notku väärällään kaikenlaista kamaa. Lava oli jengii väärällään.
väärään kurkkuun ark. ruoan tai juoman joutuminen henkitorveen Menikö väärään kurkkuun, kun noin yskittää? Meinasin tukehtua, kun tuli nielastua väärään kurkkuun. – A se îneca cu mâncarea.
vöhnii std. slg. varastaa
vörkkii std. slg. toimia Toi sun masiinas ei kuule ala vörkkii ikinä.
vööna std. slg. raha
y slg. lueteltaessa numeroita: yksi, yy yy, kaa, koo yy kaa koo nee vii kuu see kaa yy ky
yamba huum. hasis
YAMK‑tutkinto u.s. (2017) ylempi ammattikorkeakoulututkinto
YAS-liike ark. Youth Against Sedu -liike, Sedu Koskisen perustamia ravintoloita vastustava liike
ydin ark. slg. kaupungin keskusta
ydintoiminta‑analyysi, ydintoimintoanalyysi u.s. (2012) yrityksen tai organisaation keskeisimpien tavoitteiden ja tehtävien määrittely
yellow angels huum. LSD-tabletti, yellow devils, yellow sunshine
yellow jacket huum. ampiainen, nembutal
yep, jep ark. kyllä (engl. yep!)
yhdellä heitolla, iskulla ark. yhtäkkiä, kertaheitolla, kerralla, ykskaks, kertalaakista, yhdellä kertaa, yhdellä kerralla Et sä voi noin vaan yhellä heitolla päättää koko perheen asioista! Maijan elämä muuttu yhellä iskulla kun Paavo kuoli. Aatella, että avioliitto voi katketa noin vaan yhellä iskulla. – Totodată.
yhdellä kertaa ark. yhteen menoon, samanaikaisesti, samalla hetkellä, yhtäaikaisesti Tehdä työ yhdellä kerralla valmiiksi.
yhdenvertaisuusvaltuutettu u.s. (2014) yhdenvertaisuuslain noudattamista valvova viranomainen, entinen vähemmistövaltuutettu
yhdessä rytäkässä, rysäyksessä ark. yhdellä, samalla kertaa; yhtäkkiä No, mehän tehtiin hommat valmiiks yhessä rytäkässä. Kaikki alennustavarat myytiin ihan yhessä rysäyksessä. Yhessä rytäkässä porukkaa lappo ihan hirvee määrä sisään. Se naapurin navetta palo yöllä vois sanoo että yhessä rysäyksessä. – Totodată. Deodată.
yhdet std. slg. 5-15 annosta alkoholipitoista juomaa
yhdyslääkäri u.s. (2017) erikoissairaanhoidossa työskentelevä lääkäri, joka mm. koordinoi ja suunnittelee osastopotilaiden hoitoa, hospitalisti; Oulun yliopistollisessa sairaalassa koulutetaan Suomen ensimmäistä hospitalistia. Eivät kaikki lääkärit pidä uudenlaista erikoislääkärin roolia tarpeellisena.
yhe- 1 ark. yksi-lukusanan vartalo yhde- Lähetään sit kotiin siinä yhen maissa. Sovitaan tärskyt vaikka yheks. Ei sinne yhessä tunnissa ehi ajaa. Mä oon ootellu tässä jo yhestä lähtien. Tavataan yheltä! En mää saa millään kannettua näitä kaikkia yhellä kertaa. Mun autossa ois tilaa vielä yhelle. Otetaan vielä yhet kaljat! 2 ark. yksi‑sanan ‘eräs, muuan’ vartalo yhde- Juttelin tossa käytävällä yhen proffan kanssa. Mä annoin sen kirjan lainaks yhelle mun kaverille. Mun yhellä työkaverilla on syöpä. Mä ostin tän auton yheltä mun tutulta. Yhessä kirjassa kerrottiin vähän samalaisesta tapauksesta. Mä tykkään yhestä pojasta. Sori vaan, mä luulin sua yheks toiseks. Yhet ei ollu ees huomaavinaan mua!
yhekskyt, yhekskyt(ä) ark. std. slg. kans. yhdeksänkymmentä, yheksänkyt(ä), yheskyt(ä) Naapurin ukko on kohta jo yhekskyt vuotta. Se tapahtu kait jo siilon yhekskytäluvun alkupuolella.
yheksän ark. std. slg. kans. yhdeksän Mä oon yheksän vuotta. Sovitaan treffit vaikka yheksäks. Tavataan yheksältä! Mä oon ootellu sua jo yheksästä asti. Tässä veneessä on nukkumapaikat yheksälle. Yheksällä meijän luokkalaisella on jo ajokortti. Tuu sitten ennen yheksää! Saat olla ulkona yheksään saakka.
yheksänkymppinen ark. (noin) yhdeksänkymmentävuotias On toi meijän muori vaan aika virkee yheksänkymppiseks!
yheksänkyt(ä) ark. std. slg. kans. yhdeksänkymmentä, yhekskyt(ä), yheskyt(ä) Vaari on jo yheksänkyt ja vähän päälle. Meijän häissä oli suunnilleen yheksänkytä vierasta.
yheksäs ark. std. slg. kans. yhdeksäs Mä olin kisassa vasta yheksäs. Se systerin piano piti kantaa yheksänteen kerrokseen. Mä oon yheksännellä luokalla. Mun synttärit on yheksäs yheksättä eli syyskuussa. Miks yheksännet luokat saa iltapäivän vapaata? Alkukarsintojen jälkeen me oltiin joukkuekisassa yheksänsinä.
yhes ark. std. slg. kans. yhdessä
yheskyt(ä) ark. yhdeksänkymmentä, yheksänkyt(ä), yhekskyt(ä) Mummo täytti just yhe sky t vuotta. Se oli sitä yheskytäluvun alkua, kun pappa kuoli.
yhessä ark. std. slg. kans. yhdessä (toisen tai toisten kanssa), yksissä, kimpassa Vieläks te asutte yhessä? Ei me olla Mirkun kaa enää yhessä.
yhestoista ark. std. slg. kans. yhdestoista Tänään on jo yhestoista päivä. Pena oli hypänny yhennentoista kerroksen parvekkeelta. Räikkönen on nyt kisassa yhentenätoista. Mää oon syntyny viies yhettätoista. Me oltiin samalla ajalla yhensiätoista.
yheto(i), yhetoo slg. lueteltaessa numeroita: yhdeksäntoista, ysito(i), ysitoo… seito(i), kaheto(i), yheto(i)…… seitoo, kahetoo, yhetoo...
yhteen 1 ark. Lyödä hynttyyt yhteen muuttaa yhteen, mennä naimisiin. ylät. Liittää yhteen [= vihkiä] kaksi nuorta. 2 erik. Iskeä, ottaa yhteen käydä toistensa kimppuun, taistella, otella, kilpailla, kiistellä. Armeijat iskivät yhteen. Joukkueet ottivat yhteen ensi kertaa. Puolueet ottivat lujasti yhteen veronkorotuksesta.
yhteen aikaan ark. eräässä vaiheessa, erääseen aikaan, eräänä aikana, välillä, erääseen otteeseen Yhteen aikaan Kake seurusteli Mirkun kanssa. Oli se Pena yhteen aikaan juomattakin. Mulla oli yhteen aikaan autokin, mut mä myin sen. – Cândva.
yhteen kyytiin, menoon ark. samalla (kertaa), yhtä menoa, lakkaamatta, yhtä kyytiä, menoa, pötköä En mä yhteen kyytiin pysty tätä koko remonttia tekemään. Eiköhän tehä hommat loppuun yhteen menoon. – Totodată. Mereu.
yhteishyvä std. slg. yhteinen tyttöystävä
yhteiskuntasopimus u.s. (2015) eri osapuolten (esim. päättäjien ja etujärjestöjen) sopimus menettelytavoista, joilla vaikutetaan yhteiskunnan oloihin; vuonna 2015 erityisesti hallituksen ajama työmarkkinasopimus
yhteispritsi std. slg. yhteisvuode
yhtikäs ark. yhtään, lainkaan, ollenkaan mitään Ei yhtikäs mitään. En saanu yhtikäs mitään selvää sen ukon puheista. Tästä kaupasta ei kannata ostaa yhtikäs mitään. Se jätkä ei tajuu yhtikäs mitään, mitä sille selittää. – Absolut nimic.
yhtä aikaa, yhtaikaa ark. samanaikaisesti, samalla hetkellä, yhtäaikaisesti, yhdellä kertaa. Olimme kaikki yhtä aikaa koolla.
yhtä jalkaa ark. Astua jkn kanssa yhtä jalkaa samassa tahdissa, tasatahti. – A merge în pas cu ceilalți.
yhtä kyytiä ark. samalla (kertaa), lakkaamatta, yhteen kyytiin, menoon, yhtä menoa, yhtä pötköä Eiköhän sahata ja pilkota toi toinenkin puupino yhtä kyytiä? Eihän tässä nyt helkatissa yhtä menoo ehi kaikkiin kysymyksiin vastata! Mä ahmin sen dekkarin yhtä pötköö. Väsyttää, kun tuli tehtyä tossa kaks työvuoroo yhtä pötköö. – Totodată.
yhtä matkaa ark. Mikko ja Mari suuntasivat yhtä matkaa Tampereelle. Yhtä matkaa Kristuksen kanssa.
yhtä tyhjän kanssa ark. turha, merkityksetön, tarpeeton Nääkin koulutuspäivät oli taas yhtä tyhjän kanssa! Se on yhtä tyhjän kanssa,mitä toikin pöhkö maikka yrittää opettaa! – Inutil.
yhyttää murt., ark. yhdyttää, kohdata, tavata; tavoittaa, saada kiinni; saattaa yhteen. Yhytti tuttavansa kadulla. Poliisi yhytti varkaan itse teosta. Ohjelma yhytti kolme hyvää keskustelijaa saman pöydän ääreen.
ykköset ark. std. slg. leik. parhaat vaatteet, paras puku, ykköspuku, juhla-asu Täytyy kai pistää ykköset päälle sinne juhliin. Otanko mä sinne reissulle varuilta ykköspuvunkin mukaan? Panin ykköset päälle ja lähin pystäriin ottaa parit bisset. Vaihtoi ykköset [= parhaan pukunsa] ylleen.
ykköskanava ark. ykkösverkko
ykköslehti ark. jnk alueen suurilevikkisin päivälehti
ykköspesä, kakkospesä, kolmospesä slg. ihmissuhteen kehitysvaiheita kuvaava malli: a) kädestä kiinnipitäminen, b) suutelu, c) yhdyntä
ykköspuku leik. paras puku ks. ykköset
YK-lotto ark. suunniteltu kansainvälinen lotto, jonka tuotosta osa käytettäisiin köyhien maiden hyväksi, maailmanlotto
yks ark. slg. kans. yksi
yks hailee ark. std. slg. yhdentekevää, samantekevää, ihan sama mulle, sama se, yksi lysti, yksi ja sama Se on yks hailee, mitä ne musta ajattelee. Se on yks hailee koska ne tulee. Mulle se on yks hailee milloin ne tulee. – N-are importanță.
yks vitun hailee, yks vitun maku ark. std. slg. alat. yhdentekevää, samantekevää, ihan sama, sama se, yksi lysti, yksi ja sama, yks hailee Musta se on yks vitun hailee, vaikka kuka tulis vastaan. Se on mulle yks vitun maku mitä se musta funtsaa. N-are importanță.
yksi 1 ark. std. slg. eräs, muuan Yks kundi yritti ruveta vähän hakkaileen mua niissä bileissä. Me mentiin yhteen kauppaan, jossa oli vaikka mitä. Se oli siilon yhtenä sunnuntaina, kun sato hirveesti. Mä inhoon yhtä tyyppiä, joka vainoo mua. Me oltiin eilen yksissä häissä. Anteeks vaan, me luultiin teitä yksiks toisiks. Yhet tossa vaan lekotteli, kun me oltiin hommissa! Olin yhden ystäväni kanssa kävelemässä. Yhtenä päivänä hän sitten tuli. Un/o oarecare. 2 ark. std. slg. vahvistamassa seuraavaa sanaa: ihan, täysin Tää on kans yks helkutin rakkine! Se oli yhessä mytyssä koko auto. Hän on nykyisin suosikki numero yksi suurin suosikki. Yhessä hetkessä sen pojan mieli muuttu. Tää elämä on yhtä helvettiä! Koko talo oli yhtenä liekkimerenä. Cu totul. 3 ark. std. slg. vähätellen: joku, jokin Voiko nyt yks tämmönen pienviljelijä yhtään mitään vaikuttaa asioihin? Mitä yks proffa sua pystyy muka määräilemään? Ei kai nyt yhen matkan peruuntuminen voi noin kismittää! Mitä nyt yhestä särkyneestä sydämestä kannattaa välittää. Ei siinä yhden piensäästäjän sana paljon painanut. En minä rupea yhden matkan takia koko puvustoa uusimaan. – Cineva, ceva (negativ). 4 ark. sb. Juhliin kutsuttiin aina yhdet ja samat. Anume. 5 ark. std. slg. viittaamassa puhujaan (‘minä’) tai puhujiin itseensä (‘me’) taikka puhuteltavaan (‘sinä’) tai puhuteltaviin (‘te’) Yks yrittää tässä tehä parhaansa, ja toinen vaan haukkuu. Tässä yhet koittaa auttaa, ja sää vaan valitat! Yks siinä vaan murjottaa eikä puhu mitään. Yhet siinä vaan kattoo vieressä eikä auta yhtään! – Cineva. Careva.
yksi ja sama, yhtä ja sama 1 ark. sama Se puukottaja oli yks ja sama tyyppi, joka oli käyny meilläkin varkaissa. On se kumma, et mä istun luennoilla aina tässä yhessä ja samassa paikassa. Același, aceeași. 2 ark. yhdentekevää, samantekevää, ihan sama, yksi lysti, se ja sama, yks hailee Se on mulle yks ja sama, ootko sä naimisissa vai et. Ei se nyt sentään oo yks ja sama, kuka kenenkin viereen pannaan juhlapöytään. N-are importanță.
yksi lysti ark. yhdentekevää, samantekevää, ihan sama, se ja sama, yksi ja sama, yks hailee Se on mulle yks lysti, tuutko mukaan vai et. Ihan yks lysti, miten muille käy, kunhan tässä ite pärjään. – N-are importanță.
yksi olut slg. ensimmäiset 1–16 olutta (Pohjanmaa), noin 1– 4 olutta (muu Suomi). Lähdenpä tästä yhdelle kavereiden kanssa.
yksi pata ruok. u.s. (2017) (engl. one pot) kokonainen ateria, jonka kaikki ainekset (esim. liha, perunat ja kasvikset) kypsyvät yhtä aikaa samassa padassa, ”yhden padan ateria”
yksi yhteen ark. kohdalleen, paikalleen, samoiksi; yhdessä, yhteen, keskenään hyvin Suunnitelmat meni yks yhteen. Sopiiks nää kuteet yks yhteen? Meijän on nyt toimittava yks yhteen, että tää onnistuu. – A se potrivi. Unu la unu.
yksikköupseeri sot. slg. nimike, jolla vääpeli on korvattu puolustusvoimien uudessa palvelusohjesäännössä; perusyksikön (komppanian) hallinnosta ja huollosta vastaava sotilashenkilö.
yksilöllistetty hoito lääk. u.s. (2010) tautien ehkäisy ja hoito, jossa otetaan huomioon potilaan tai potilasryhmän yksilölliset hoitoon vaikuttavat ominaisuudet (esimerkiksi ulottamalla tutkimus jopa yksilön perimään ja molekyylitasolle). Ilmaus on Lääketieteen sanastolautakunnan suositus englanninkielisen termin personalized medicine vastineeksi.
yksin tein ark. samalla kertaa, saman tien, samalla, samassa Voinemme selvittää asian yksin tien. Mennään yksin tein perille asti. Puhu yksin tein suusi puhtaaksi.
yksin teoin oik. Yksin teoin [= samalla teolla, yhdellä kertaa] tehty. Sai tuomion yksin teoin tehdystä murhasta ja ryöstöstä.
yksiniitinen ark. yksioikoinen, yksinkertainen, typerä, simppeli Asia ei ole aivan yksiniitinen. Vähän yksiniitinen kaveri.
yksinkertainen ark. ihmisestä: tyhmä, typerä, hölmö, toope, uuno; lapsellinen, naiivi Miten helkutissa sä voit olla noin yksinkertanen, että meet munaamaan koko homman kertomalla asioista ennen aikojaan! Voi hitto, kun se tyyppi on yksinkertanen!
yksinää(n) ark. yksin
yksipiippuinen ark. kuv. joka ottaa huomioon vain yhden näkökannan, jossa on vain yksi näkökanta huomioon otettavaksi – Simplu. vrt. kaksipiippuinen
yksisilmäinen ark. kuv. sellainen, joka (varsinkin tietoisesti) katsoo asioita vain yhdestä näkökulmasta
yskiskellä leik. Yksikseskös yskiskelet [= oletko yksin]?
yksissä ark. yhdessä toistensa kanssa Vieläks te ootte Penan kaa yksissä? Ei me asuta enää yksissä. – Împreună.
yksissä tuumin ark. yhdessä toisten kanssa, kaikki yhdessä, yhteistuumin, yksimielisesti Päätettiin ihan yksissä tuumin olla hiljaa koko asiasta. Koitetaas nyt raikasta tää juttu yksissä tuumin! La unison. Unanimitate.
yksityisajattelija leik. toisinajattelija, individualisti
ykskaks ark. yhtäkkiä, äkkiä, nopeasti, tuota pikaa, tuossa tuokiossa, heti, tuossa tuokiossa, lonkalta, suoralta kädeltä Ei sitä asiaa voi ykskaks päättää. Osaatko ihan ykskaks sanoo, mitä tarkottaa tägi? Mun pyörä oli vaan ykskaks hävinny pihasta. Hävisi ykskaks näkyvistä. Ykskaks yllättäen.
ykstoi slg. lueteltaessa numeroita: yksitoista, yyto(i), yytoo… ykstoi, kakstoi, koltoi...
ykä(t) std. slg. oksennus, yrjö(t), laatta Joku oli heittäny ykät vessan lattialle. Vähältä piti, ettei lentäny ykät aamulla. Vieläkin on hirvee ykän maku suussa. Multa meinas tulla ykät rinnuksille.
ykätä slg. oksentaa, yrjötä, tulla ykä(t), heittää laattaa, laatat Meinasin ykätä siinä karusellissa. Lissu oli ruvennu heti ykäämään, kun se pääs veskiin.
yleisavain std. slg. sorkkarauta
yleisesti ark. Yleisesti ottaen [= ylipäänsä, ylimalkaan] talous on kehnossa kunnossa.
yleismies leik. monia aloja hallitseva, monitaitoinen mies
yleisöjumppa ark. yleisövoimistelu
ylhäisyys leik. Mitähän herralle ja ylhäisyydelle saisi olla?
yli, menee std. slg. mennä käsittämättömäksi
yliammuttu ark. liioiteltu, liian pitkälle menevä Toi Masan väite on musta ihan yliammuttu. Näyttääks tää puku joteskin yliammutulta, vai?
ylibuukata ark. ylivarata
ylibuukkaus ark. ylivaraus
ylikessu std. slg. ylikersantti
ylikierroksilla ark. kiireestä, kiihtymisestä, työntäyteisyydestä Kyllä ainakin meijän urheilutoimitus kävi olympialaisten aikana aika lailla ylikierroksilla. Iskä taitaa paiskia hommia ylikierroksilla. Kohta alkaa mennä hommat taas ylikierroksille.
ylikulutuspäivä u.s. (2017) se laskennallinen päivä vuodesta, jolloin on kulutettu koko vuoden luonnonvarat
yliloikkari ark. vrt. loikkari, ylivaihde; nelosvaihde 1950-60 -luvun autoissa Laita yliloikkari päälle!
ylimeno huum. LSD vaikuttaa liian nopeasti
ylimenopakko korttip. sääntö jonka mukaan tikkiin on lyötävä aiempia kortteja korkeampi kortti
ylipuhua 1 ark. suostutella, houkutella puhumalla Ylipuhui kaverinsa lainan takaajaksi. 2 leik. „Lähdetäänkö kaljalle?” „Sait ylipuhuttua t. ylipuhutuksi. „
yliskamari kans. ylisten, ullakon, luhdin kamari
yliveto ark. adj. paras, mainio, erinomainen Kaverina aivan yliveto.
ylkis ark. ylkinen hahmo, henkilö vastakohta tavis
Ylkkäri std. slg. ylioppilaslehti Mä skrivasin siit snadin jutun Ylkkäriin.
ylkkärit std. slg. ylioppilaskirjoitukset Koska ne sun ylkkäris oikeen alkaa?
ylkä ylät. leik. sulhanen, sulho
ylkämies vanh. leik. sulhasmies
yllytyshullu leik. helposti yllytettävissä olevasta ihmisestä – Persoană ușor de provocat, ațâțat, instigat; încurajat, incitat, stimulat.
yläkerta 1 leik. Äijäparalla on yläkerta [= pää] sekaisin. Yläkerran ukko jumala. Olla hyvissä väleissä yläkerran (ukon) kanssa.2 ark. yliö Sanomalehden yläkerta.
ylläri, ylläripylläri ark. std. slg. yllätys Tässä paketissa on sulle pikku ylläri! Eipä ollu mikään ylläri, että Pena sammu jo alkuillasta. Sain verottajalta taas tosi yllärin, kolmensaan euron mätkyt! Koko ajan tässä remontissa tulee eteen uusia ylläeritä. Se oli mulle ylläri et pääsit tulee, mist sait fyrkat?
yllärit std. slg. koul. slg. ennalta ilmoittamattomat kokeet koulussaExtemporal.
ylppärit ark. slg. ylioppilaskirjoitukset
yläkaljamaha std. slg. rinnat
yläkantissa, yläkanttiin ark. arvioinnin, hinnoittelun tms. ylärajalla Ton taulun hinta taitaa olla yläkantissa. Tais tulla ynnättyä kustannukset vähän yläkanttiin. Arvio oli yläkantissa mahdollisimman t. liian kallis, korkealla. Hinnoittaa yläkanttiin.
yläkerran ukko leik. taivaan isä, Jumala Onkohan yläkerran ukko pahalla päällä, kun tolleen jyrisee ja räiskii? Oks sulla asiat kunnossa yläkerran ukon kans? – Dumnezeu de sus.
yläkerta 1 slg. pää, äly, taju, älli, vintti Onkohan sulla yläkerta vähän sekasin? Mummulla alkaa jo heittää yläkerrassa. 2 leik. taivas; Jumala Niinvaan Penakin sitten muutti yläkertaan ‘kuoli’. Mulla on kyllä ihan hyvät välit ton yläkerran kans.
ylä-koulu koul. slg. ylä-aste
yläkuu kans. kasvava kuu
ylänurkkalaukaus urh. Upea ylänurkkalaukaus vaparista.
yläosaton slg. nainen, jolla on yläosattomat Siinä pornoluolassa tarjoilijat oli tietysti yläosattomia. Mennääs katteleen tonne rannalle, oisko siellä yläosattomia akkoja. Mitäs sanot, jos mä riisun yläosattomaks?
yläosattomat slg. naisten (uima-)asu, joka jättää rinnat paljaiksi Kaikki mimmit kulki rannalla yläosattomissa. Kato, tässä kuvassa se kimuli poseeraa yläosattomissa.
yläpeti ark. kerrossängyn ylin vuode
yläpää 1 ark. Jklla t. jkta viiraa yläpäästä, jkn yläpää viiraa jku sekoaa, tulee sekopäiseksi. 2 kuv. Sijoittui tuloslistan yläpäähän parhaiden joukkoon. Pöydän yläpää arvokkaimpien vieraiden paikoista pöydässä. Yhtiön yläpäässä [= johdossa] tehdytmuutokset.
yläviitonen, ylävitonen ark. kädenliike jossa henkilöt läimäyttävät kämmenensä yläviistossa yhteen onnistumisen, ilon tms. eleenä, ylävitonen. Heittivät yläviitosen t. yläviitoset. Anna yläviitonen!
ylös 1 ark. Ottaa, panna, kirjoittaa tiedot ylös ottaa, panna, kirjoittaa tiedot muistiin, kirjata tiedot. 2 urh. Puolustaja nousi liian ylös liian kauaksi omasta maalista. 3 mus. Laulaa asteikko alhaalta ylös.
ylöspito  ark. täysihoito; ylläpito, elatus
ymmyrkäinen kans. pyöreä
ymmärtää yskä ark. ymmärtää kiertäen ilmaistu kehotus, ottaa vihje onkeensa, tajuta tilanne Pena ymmärs heti yskän, kun mä iskin sille silmää. Eks sä nyt saakeli ymmärrä yskää, et olis parasta häipyä täältä? – A înțelege gestul, semnalul.
ymppä koul. slg. ympäristö- ja luonnontieto (peruskoulun oppiaineena) Mä sain ympän kokeista ysin. Tokarissa mullon ympästä seiska. Melkein kaikki meijän luokalla tykkää ympästä.
ymppäys ark. (< ympätä) ymppääminen
ympyriäinen ark. pyöreä Ympyriäinen kuu.
ympyrä, ympyrät ark. std. slg. elinpiiri, olinpaikka, (elämän)tilanne, rata, kuviot, asiat, seudut, piirit Mä on kyllästyny jo näihin samoihin ympyröihin. Missähän ympyröissä se Marakin nyt pyörii? Näissä tutuissa ympyröissä on ollu mukava olla hommissa. On tolia naapurin papallakin varmaan aika pienet ympyrät, joissa se pyörii. Tässähän tää elämä jatkuu samaa ympyrää ennallaan. Ootsä viel pyöriny näis ympyröis?
ympäri ark. Puhua jku ympäri. taivuttaa, käännyttää jku puhumalla tekemään jtak, hämätä jku puheellaan.
ympäripyöreä ark. kuv. mitäänsanomaton, tyhjänpäiväinen (asia), triviaali Proffa kirjotti täysin ympäripyöreen lausunnon mun gradusta. Ne poliitikot puhuu ihan ympäripyöreitä. Hänen vastauksensa oli ympäripyöreä. Antaa ympäripyöreä [= mitäänsanomattoman siloinen, pyöreä] lausunto. Neuvottelijat tekivät ympäripyöreitä päiviä työskentelivät hyvin pitkiä päiviä, neuvottelivat yötä myöten tms.
ympäripyöreästi ark. kuv. Ministeri vastaili ympäripyöreästi toimittajien kysymyksiin.
ympäripäissään slg. vahvasti juovuksissa, umpihumalassa, umpitunnelissa, kaatokännissä. Eno oli ajellu autolla taas ympäripäissään. Pena joi ittesä taas ympäripäihinsä, mitenkäs muuten. Oli ympäri päissään (myös →←) vahvasti juovuksissa. Miehet olivat ympäripäissään. Sinähän olit ympäripäissäsi.
ympätä 1 ark. jalontaa, kehittää hedelmäpuu- ym. kasvilajiketta silmuttamalla t. varttamalla; vrt. jalostaa 2 lääk. bakteerien istuttamisesta elatusaineeseen tms. paremmin: siirtää, siirrostaa. 3 ark. kuv. liittää, tarjota, tyrkyttää jotakin liikaa, jotakin tarpeetonta,liittää jhk jtak asiaankuulumatonta, vierasta tms Älä nyt väkisin yritä ympätä siihen juttuun kaikkee turhaa! Ei niitä kaikkia asioita tartte yhelle sivulle ympätä. Kaikenlaisia mainoksia ja läpyköitä ympätään joka paikkaan niin hirveesti.. 4 ark. tunkea, tupata; tunkeutua, tuppautua Ymppääs nää mun housut vielä siihen laukkuun! Yheltä pysäkiltä porukkaa ymppäs bussi ihan täyteen. Älähän yritäkään ympätä meijän sakkiin!
ynnäillä, ynnätä ark. laskeskella, koota (lukuja, asioita, arvioita tms.) yhteen Oon tässä vähän ynnäilly kustannuksia. Pitää tässä vähän ynnäillä mökin remonttiasioita ens kesäks. Yritin tossa ynnätä noita firman juoksevia kuluja. Olis kai hyvä lopuks ynnätä nää koulutuspäivien tärkeimmät asiat.
ynnälasku ark. yhteenlasku
ynnätä ark. laskea yhteen
ynnäys ark. ynnääminen
ynähtää, ynähtellä ark. Ynähti jotakin vastaukseksi. A mormăi ceva neînțeles.
yolo koul. slg. elät vain kerran (you only live once)
ypöyksin ark. aivan yksin. Ypöyksin autiossa talossa.
yrityshautomo ark. slg. uusien yritysten kompleksi (esim. informaatioteknologian alan yritysten yhteinen kompleksi); toimintamuoto jossa aloitteleva yrittäjä saa määräajaksi toimitilat, koulutusta sekä asiantuntijapalveluja yrityksen perustamista, liikeidean kehittämistä yms. varten.
yritysliikunta u.s. (2014) yritysten henkilökunnalleen järjestämä tai maksama liikunta
yrjö, yrjöt ark. std. slg. oksennus, ykä, laatta Multa taitaa tulla kohta yrjö. Täällä haisee ihan yrjöltä. Kenen saakelin yrjöt tuolla vessan lattialla on? Heseltä tuli yrjöt dösan kuskin syliin. Tuli yrjöt.
yrjöttää 1 ark. oksettaa, etoa, yököttää, äklöttää Mua yrjötti koko matkan. Oonkohan mä raskaana, kun aamulla aina yrjöttää?A face să vomite. 2 ark. inhottaa, tuntea vastenmielisyyttä, yököttää, äklöttää Oikeen yrjöttää, kun näkeekin sen saakelin jätkän! – A i se face greață.
yrjötä, yrjöö std. slg. oksentaa, heittää laatat, laattaa, yrtsittää Mä yrjösin koko yön. Pena oli sammunuja yrjönny punkkaansa. Älä nyt hyvä ihminen siihen rupee yrjöömään! Älä ny vaa yrjöö. Masa yrjös skoilen veskii. – A vomita.
yrtsittää std. slg. oksentaa Mua alko yrtsittää heti ku lähettii menee raflasta.
ysi 1 ark. std. slg. numero yhdeksän, yhdeksäinen, yhdeksikkö Mä sain ysin matikankokeista. Viimenen kuti osu ysiin. Monta ysii sul oli viime spettarissa? 2 koul. slg. peruskoulun yhdeksäs luokka tai yhdeksäsluokkalainen Meetkö sä ens vuonna joy sille? Ysitjärkkää taas jonkun tempauksen.
ysikymppinen ark. (noin) yhdeksänkymmentävuotias Mun anoppi asuu vielä itekseen, vaikka se on jo yli ysikymppinen. Papalla alko muisti pätkiä vasta siinä ysikymppisenä.
ysito(i), ysitoo slg. lueteltaessa numeroita: yhdeksäntoista, yheto(i), yhetoo… seito(i), kasito(i), ysi- to(i)…… seitoo, kasitoo, ysitoo...
ystävyysottelu urh. kahden seuran, joukkueen tms. välinen ottelu, joka ei kuulu osana mihinkään sarjaan, turnaukseen tms. – Întâlnire amicală.
ystäväinen ark. pienistä lapsista käytettynä teennäiseltä kuulostavana puhuttelusanana
ysäri ark. slg. 1990-luku; 90-lukulainen, yhdeksänkymmentälukulainen vrt. yleisempi kasari ’80-luku’ Ysäri oli ehdottomasti surkein vuosikymmen. Ysärit vaan soi. Ysäribailaajat.
ysärimuoto ark. 1990-luvun muoti
yt 1 ark. yhteistoiminta 2 ark. yhteistoimintaneuvottelut
Yt. lyh. u.s. (2013) ystävällisin terveisin (mm. sähköpostiviestien lopputervehdyksenä)
ytky 1 ark. slg. tarkoittaa jotakin isoa Mäkkärin uus hamppari on iha hervoton jytky! Aika jytkyt rytkyt! Jytky lippis. Jytkyy musaa kuuntelet! Olis aika outoo nähä tollanen jytkyllä räppärillä! 2 ark. slg. yllättävä, odottamaton ja suuri tapahtuma tai uutinen Se oli varsinainen pommi. Nyt tuli iso jytky. 3 ark. slg. iso pölli tai iso tukki, iso paukku eli räjähde tai iso dynamiittipanos 4 slg. alat. kauhea pieru jossa tulee „morkula” mukana n. puolessavälissä päästöä „Jytky tuli…..Ja paska matkassa! 5 slg. alat. ummetuksesta syntyvä ei sairaalahoitoa vaativa suolitukos joka purkautuu voimakkaalla paineella yhdessä ulosteen kanssa saaden aikaan „jytkyn” Nyt tuli jytky! Kylläpä helpotti. 6 slg. alkoholi, känni, alkoholipitoista juomaa, iso jytky, vahvaa alkoholia Olla jytkyissa, olla kännissä. Oli eilen melkonen jytky päällä. Voisin lähtee tästä jytky kaupoille. Viitsisiköhän hakee oikeen isoa jytkyä alkosta? Meinaakko ottaa tänäänki jytkyt? Tässä boolissa on tosiaan jytkyä. 7 slg. alat. homomiehen iso kalu Iskin eilen baarista Juhan, ja sillä oli ihan mieletön jytky.
yt-neuvottelut ark. mon. yhteistoimintaneuvottelut, yönantajan ja työntekijän väliset neuvottelut lomautusuhkan takia Yrityksessä aloitettiin YT:t.
yty, öty 1 kans. ydin 2 ark. kuv std. slg. voima, teho, tenho, väkevyys Tossa ideassa on ytyä! Mistäs saatas tohon esitykseen vähän lisää ytyä? Puheessasi oli ytyä. Taitaa olla ytyy tös motskarissa? 3 ark. kuv. tehokas, väkevä, voimakas, vahva Onpas sun pullossas ytyä ainetta! Tää booli on aika ytyä. 4 std. slg. yritys
yy std. slg. yksi, yks, yhdeksän, y (leik luetelteltaessa) yy kaa koo nee vii kuu see kaa yyy ky
yyt std. slg. ulos
yyto(i), yytoo slg. lueteltaessa numeroita: yksitoista, ykstoi… yyto(i), kaato(i), kooto(i)... yytoo, kaatoo, kootoo...
yytsii std. slg. katsoa, tuijottaa
yäk, yök ark. inhoa, etomista tms. ilmaiseva huudahdus: yök Yäk, mitä saakelin paskaa tää ruoka on! Yäk, mikä karmee tyyppi! Sun jalkahikes haisee hirveeltä, yäk!
1 ark. ”Hyvät yöt!” 2 kuv. öinen pimeys, luonto Silmät tummat kuin yö. Yössä tuikkivat tähdet. Hävisi yöhön. Veljeksillä on eroa kuin yöllä ja päivällä veljekset ovat aivan erilaiset, toistensa vastakohdat. 3 ylät. lohduttomasta, synkästä tilasta, unohduksesta tms. Synnin yö. Sorron yö. Vaipua unohduksen yöhön.
yöjalassa, yöjalkaan ark. kans. varsinkin nuorten miesten öisistä naisseikkailuista, käynneistä tyttöjen luona (vars. näiden makuuaitoissa) Onkos sitä oltu taas yöjalassa? Lähtikös se poika taas yöjalkaan?
yök, yäk ark. inhoa, etomista, oksentamista t. etovaa tunnetta tms. ilmaiseva huudahdus: yäk Mä en tota moskaa syö, yök! Yök, kun sä haiset kun tuhkakuppi! Yök, mikä kauheita matoja täällä on! Yök, miten pahaa! Yök, millainen inhottava tyyppi!
Yökansa std. slg. Työkansan Sanomat -lehti
yökkäri ark. std. slg. yöpuku, pyjama Pistäkääs muksut jo yökkärit päälle! Mä sain mun mieheltä joululahjaks aivan ihanan yökkärin.
yökkärit ark. yöunet
yökkö ark. yöhoitaja sairaalassa tms. yövuorossa oleva hoitaja vuodeosastolla tai vanhainkodissa Onneks oli yököt valppaina ja reagoi, ku soitin hätäsummeria, muuten ois voinu käydä huonosti. Yökkö tuli jo alkuillasta vaihtamaan mummulle vaippaa. Onhan nää hommat aina yökkönä vähän raskaita.
yökortteeri ark. tilapäinen yöpymispaikka
yököttää 1 ark. oksettaa, etoa, yrjöttää, äklöttää Rupeeks sua aina yököttämään autossa? Oikeen yökötti, kun ne rupes työntään letkua kurkusta mahaan. Minua yököttää jo pelkkä ajatus. Yököttävä tyyppi. 2 ark. inhottaa, tuntea vastenmielisyyttä, yrjöttää, äklöttää Mua alkaa yököttää toi sun käytöksesi Ihan yököttää mennä taas jouluks sinne anopin hoiviin. Yököttävä haju.
yömyssy leik. viimeinen lasillinen, ryyppy alkoholia ennen nukkumaan menoa (ennen maatamenoa) Eiköhän oteta vielä yömyssy t! Pariyömyssyä ramasee niin mukavasti.
yön timo  leik. tummaihoinen ihminen
yösydän ark. keskiyö, sydänyö. Ei ehtinyt levolle yösydännäkään.
zeitis std. slg. jatkotukka
zembalot slg. pirskeet, bileet, juhlat, yms
zillaa, zillailee std. slg. oleskella, olla
zippe std. slg. talonmies
zirbula std. slg. tyttö, naishenkilö
zikavirus lääk. u.s. (2016) Aedes‑sukuun kuuluvien hyttysten levittämä virus, jonka aiheuttama infektio johtaa sikiön kehityshäiriöihin
zombi, zombie 1 ark. kuv. apaattisesta, elottomalta vaikuttavasta ihmisestä 2 std. slg. kuolleen kaltainen
zoomata ark. kuv. tarkentaa, kohdentaa, fokusoida jhk. Näytelmässä zoomataan päähenkilön nuoruusvuosiin.
zoomi ark. zoom‑objektiivi
zuge std. slg. juna
zyge, zykkeli std. slg. polkupyörä
zykämesta std. slg. polkupyörävarasto Meidän talos on zygämesta.
zyygii std. slg. varastaa
Ågeli, Åkeli std. slg. Oulunkylä Budjasin pari vuota Ågeliski.
åttika std. slg. 80
äglö std. slg. oksettava, inhottava, ällöttävä Se oli ihan äglön makusta.
äglöttää std. slg. oksettaa, inhottaa
äh ark. ponnistusta, kipua, harmistumista, turhautumista tms. ilmaiseva huudahdus; tuskastuneisuuden, epäonnistumisen tms. ilmauksena Äh, kun nää kassit painaa! Äh, kun sattuu selkään! Äh, älä viitti, mä en tollasta usko! Sä puhut ihan potaskaa, äh! Äh, sun kanssas, mitä sä aina tyrit! Äh, antaa olla. Äh, en jaksa enää kuunnella! 
ähertää ark. ahertaa, ahkeroida, työskennellä tuskaantuneesti heikolla hyötysuhteella
ähky ark. slg. täysinäinen, turvottava olo liiasta syömisestä tai juomisesta En kyllä ota enää lisää, tuli ähky. Mulla on ähky olo tosta karkin syömisestä. Tuliks sulle ähky siitä täytekakusta? Tuli ähky [= täysinäinen, turvottava olo] niin paljosta syömisestä. Olla ähkynä aivan täynnä, ylensyöneenä.
ähläm, ählämi std. slg. halv. varsinkin Lähi-idän muhamettilaisista, arabeista tms.: rättipää Kaiken maailman ählämit ne tunkee tänne Suomeen. Joku ählämi tuli ovelle kauppaamaan taulujaan, Ei sen ählämin puheista saanu mitään tolkkua.
ähäkutti, ähäpiti ark. last. vahingoniloa, ilkkumista t. vahingoniloa ilmaiseva huudahdus, kademieltä tms. tarkoittavissa huudahduksissa Ähäkutti, meilläpäs onkin jät skit! Ehinpäs ähäkutti ennen sua! Pänniikö ähäkutti, kun et saanukaan sitä mun virkaa!
äidittää ark. käytetään tarkoittamaan äitimäistä huolehtimista jonkun toisen asioista.
äijis, äijä std. slg. poika, mies, kaveri
äijä 1 ark. halv. vanha mies, ukko Vaari alkaa olla jo vanha äijä. Vanha äijä. Äijän käppyrä, köriläs, rahjus. Ei se seonnu äijä enää käsitä mitään. 2 ark. halv. (varttunut) mies, ukko, perinteisen tyypin miehestä Mitähän äijiä tuolla järvellä soutelee? Mä vetelin sitä äijää turpaan. Painu sää äijä hiiteen siitä! Kaikki äijät on sikoja! Mikähän äijä tuolta tulee? Äijien saunaillassa riitti makkaraa ja olutta. 3 ark. halv. isä, avio- tai avomies, ukko Se saamarin äijä ei antanu mulle autoonsa lainaks. Arvaa vaan, tuliko se äijä pikkujouluista umpikännissä. Äijäkin vaan makaa sohvalla kaiket päivät. Äijä lähti kavereineen kapakkaan. Sano sille typerälle äijälles, että haistakoon paskat! 4 murt. isoisä 5 murt. iso, runsas; paljon, runsaasti Äijä on tänne tullehia, /   ei paljo palannehia KALEVALA.
äijä- ark. yhdyssanojen alkuosana: perinteistä miehisyyttä korostava, sellaiselle ominainen t. sellaiseen liittyvä äijämeininki, äijäruoka, äijähuumori.
äijähaara ark. u.s. (2017) joidenkin miesten tapa istua jalat harallaan, mikä voi ärsyttää muita matkustajia etenkin julkisissa liikennevälineissä
äijähuumori leik. vars. miesten suosimasta karkeahkosta huumorin lajista. Miesten kanssa toimineena ymmärtää myös äijähuumoria. Viljeli ronskia ja seksististä äijähuumoria.
äijäillä ark. miehisyyttä liioitellusti korostavasta käyttäytymisestä
äijäily ark. vrt. äijäillä Elokuvan kuvaama äijäily ja uhoilu.
äijänkäppyrä, äijänkäppänä ark. halv. vanha tai varttunut mies, ukko, ukko Vaaristakin on tullu sellanen äijänkäppyrä. Mitähän toikin äijänkäppänä noista roskiksista ettii? Töihin siitä äijänkäppänät!
äijänä std. slg. koppavana Sitä ollaan taas niin äijänä!
äikkä koul. slg. äidinkieli (oppiaineena) Se uus äikän ope on musta ihan niuho. Mä tykkään äikästä. Onks meillä taas huomenna äikkää?
äikkäri ark. slg. äitiysloma
äimistellä ark. hölmistyä, ällistyä, hämmästyä
äimä, äimänä ark. std. slg. hämmästynyt, hölmistynyt, äimistynyt, ällistynyt, änkkä, ymmällään Iskä meni ihan äimäks, kun poliisit raksi kilvet sen autosta. Mä olin aluks ihan äimänä siitä uutisesta. Meni äimäksi.
äimän käkenä ark. std. slg. yllättynyt, hämmästyneenä, hölmistyneenä, ällistyneenä, ällikällä, änkkänä, pyörällä päästään Se tyyppi katteli meitä ihan äimän käkenä. Koko porukka seuras äimän käkenä sen taikurin temppuja. Masa oli ihan äimänkäkenä. Oli uutisesta aivan äimänä, äimän käkenä ihmeissään, hölmistynyt. Căzut din cer. Perplex. Stană de piatră.
äippä, äiskä ark. slg. last. äiti, mutsi, mude, mursa No annas kun äippä vähän auttaa! Iskä ja äippä lähti elokuviin. Onks teijän äiskä kotona? Mä annan tän äiskälle joululahjaks. Mä käväsen äipällä juomassa sumpit.
äitelä 1 ark. imelä, vastenmielisen makea 2 kuv. vastenmielinen, tympeä
äiti 1 ark. Maan äiti kuningattaresta, naispuolisesta presidentistä, presidentin rouvasta tms. 2 leik. Vääpeli, komppanian äiti. 3 leik. Siinä kiperässä tilanteessa tuli monelle äitiä ikävä, äiti mieleen hätä käteen. 4 leik. ilmaisemassa että jk on suurin, mahtavin, tärkein tms. lajissaan. Elokuva, joka on kaikkien parodioiden äiti.5 kuv. synnyttäjä, alku, alkulähde, ylläpitäjä. Hän oli koko ajatuksen äiti. Luontoäiti. Kertaus on opintojen äiti SL. Laiskuus on kaikkien paheiden äiti  SL. 6ylät. kuv. Aurinko, elämän äiti. Äiti maa. 7 last. eläinemoista Oravaäiti, siiliäiti, peipposäiti.
äitimuori, äitis leik. äiti Äitimuorin leipomaa pullaa.
äitiysjumppa ark. äitiysvoimistelu
äityli ark. leik. äiti. Vie äitylille terveisiä!
äkkikuolema urh. kuv. pelin loppuminen jatkoajalla tehtyyn maaliin
äkkimakea leik. hyvin makea, imelä, äitelä
äkkirikastua ark. rikastua äkkiä
äkkiväärä 1 ark. std. slg. äärimmäisyyssuuntaan kuuluva tai tällaista suuntaa kannattava; SKP:n vähemmistölinjan kannattaja Ainaskaan sitä äkkiväärää kommunistia mä en äänestä! Pari äkkiväärää siel oli taas suuna päänä. 2 ark. leik. velmu, kujeilija, kepposten tekijä On ne pojat aika äkkivääriä temppuilemaan. Vaari on ollu aina luonteeltaan sellanen lupsakka äkkiväärä.
äkkiäks std. slg. pian Äkkiäks toi nyt kauan kestää.
äklö ark. oksettava, etova, yrjöttävä, yököttävä, tympäisevä, ällöttävä, ällö, öklö Tää on ihan äklön makusta safkaa. Joku ihan äklön näkönen äijä tuli istuun mun vieruspaikalle. Tuli tosi äklö olo.
äklöttää 1 ark. oksettaa, etoa, ällöttää, yrjöttää, yököttää, kuvottaa Mua rupes äklöttämään se silakkalaatikko. Eiks sua älkötä tää kauhee löyhkä? Kalanmaksaöljy äklöttää. 2 ark. inhottaa, tuntea vastenmielisyyttä, yrjöttää, yököttää Ihan äklöttää mennä sen tyypin puheille. Oikeen potuttaaja äklöttää lukee siihen tenttiin.
äksä ark. X-kirjainta, äks, eks, eksä
äksöni std. slg. toiminta
äkäinen 1 ark. nopea, kiire(ellinen), vihainen Johan tuli pojille äkänen lähtö omenavarkaista. Lähettiin karkuun muuten aika lailla äkäsellä vauhilla. 2 ark. kova, kipakka, ankara, vihainen Olipas saunassa äkäset löylyt. Näyttää aika äkäseltä tulehdukselta koko haavan ympärys ja kaikki. Onpas siellä äkänen pakkanen.
äkäiseen, äkäisesti ark. äkkiä, pian, nopeasti Ulos sieltä talosta, ja äkäseen! Johan lähti auto äkäsesti liikkeelle.
äkätä 1 ark. havaita, huomata Ei äkännyt minua, vaikka seisoin vieressä. Äkkäsi heti, että talossa oli käyty. 2 ark. tajuta, älytä, ymmärtää, oivaltaa äkkiä, keksiä, hoksata, huomata, havaita Mistä sä äkkäsit tulla tänne meitä vastaan? En äkänny heti luopua koko hommasta. Kyllähän sen heti äkkäs, että jotain mutsissa oli vialla. Äkkäsi pian, mistä on kysymys. Ei heti äkännyt oikeaa vastausta.
älden std. slg. erittäin Älden siisti rotsi.
äldesti std. slg. älyttömästi
äldön std. slg. erittäin Äldön snygi dooris.
älee std. slg. komea, hieno, upea
älli ark. std. slg. äly, järki, taju Hei, tossa ideassa on älliä! Eikö sulla oo ees sen vertaa älliä, että pysyisit pois täältä, saamari! Ei oo mitään älliä rakentaa saunaa ihan vesirajaan. Onkohan tolta kaverilta karannu älli päästä? Ei ole sen vertaa älliä, että – –. Onpa pojalla älliä (päässä)!
ällikällä ark. hämmästyneenä, hölmistyneenä, ällistyneenä, äimänä Mä menin ihan aluks ällikälle siitä uutisesta. Lapset katteli sen taikurin touhuja ihan ällikällä. Lyödä ällikällä ällistyttää. Uutinen löi kaikki ällikällä. Oli ällikällä lyöty ällistynyt; yllättynyt.
ällä koul. slg. ylioppilaskirjoitusten tms. arvosana: laudatur Mä sain matikasta ällän. Systeri kirjotti kuus ällää. Matikka nous kumusta ällään. Ei monikaan oo saanu suomen gradusta ällää. Sai ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen kokeesta ällän. Montako ällää tuli?
ällö, ällöttävä ark. std. slg. inhottava, oksettava, etova, yrjöttävä, yököttävä, tympäisevä, ällöttävä, äklö, öklö Tuli ihan ällö oo siitä jätskistä. Se uus kundi on ihan ällö tyyppi. Ällö-jätskii, yök. Ällö haju. Ällön makeat värit.
älpee (LP), älppy, älppäri std. slg. long playing -levy, pitkäsoittolevy Mitä sä noit älppäreit enää slumppaat? Mä heitin mun vanhat älppärit roskikseen. Sen bändin uus älppy on ihan jees.
ältsin std. slg. erittäin Ältsin makeet lenkkarit!
ältsin, ältsyn ark. vahvistavana sanana: erittäin, oikein, kovin, ärtsyn Koulussa oli ältsyn hyvää safkaa. Oli ältsin nastat bileet.
äly, älyämpäri huum., laite, josta imetään paljon hasista kerralla
älyhousut u.s. (2014) suomalaisen yrityksen kehittämät urheilijoille ja kuntoilijoille tarkoitetut lyhyet housut, joihin on kudottu lihasten toimintaa mittaavia antureita
älykortti ark. maksu-, henkilö tai pankkikortti, jossa on tietosiru
älykäs 1 kuv. Älykäs talo talo jonka sähkö-, lämmitys- ja ilmastointilaitteissa, lukoissa yms. on hyödynnetty tietotekniikkaa, älytalo. 2 atk. Älykäs pääte tietokonepääte jolla on omaa prosessointikykyä.
älykääpiö std. slg. halv. tyhmä, typerys, tyhmyri, idiootti, hölmö, kaheli, hullu, älypää Ei se helkutin älykääpiö tajua mitään! Kuka hiivatin älykääpiö on vieny mun polkupyörän? Senkin älykääpiö! Se on ihan älykääpiö, sil ei leikkaa vielkää.
älylasit u.s. (2013) silmälasit, joihin on kytketty pieni tietokone kameroineen, esim. Google‑lasit
älynystyrä ark. aivot, järki, mieli Sanaristikot ovat hyvää jumppaa älynystyröille.
älynvälähdys, älynväläys ark. iron. äkillinen oivallus, välähdys; äkkinäinen typerä oivallus tai teko Ei ton hullun älynvälähyksiä kannata ottaa tosissaan. On toikin älynväläys kastella kukkia kaatosateessa! Mikä ihmeen älynväläys tää viritelmä on kellarin ovessa? On siinäkin älynväläys pistää kaljapulloja pakastimeen!
älypuhelin ark. monitoimimatkaviestimestä
älypää 1 ark. älykäs ihminen, älykkö Pate on meijän luokan älypää. Meidän iskä on aika älypää ratkomaan sanaristikoita. Ei mun kannata sen älypään kanssa ruveta pelaamaan sakkia. 2 slg. haukkumasana: hullu, idiootti, hölmö, kaheli, tunari, typerys, tyhmyri, älykääpiö Kuka hiivatin älypää on keksiny pistää pippuria kanelipurkkiin? Kenen älypään idea oli kutsua toi saakelin hullu näihin kemuihin? Senkin älypää!
älyttää ark. std. slg. petkuttaa, huijata, jujuttaa, juksata, narrata, naruttaa, jallittaa, hassuttaa Yritetääs vähän älyttää noita likkoja! Se saakelin autokauppias älytti mua taas pahan kerran! Se älytti sitä jätkää ainaski viis vuotta.
älyttömästi ark. paljon, kovasti, tavattomasti, suunnattomasti, mahdottomasti, mielettömästi, valtavasti, hirveästi, kamalasti Nyt pännii älyttömästi se viimeöinen tohelointi! Taas sataa ihan älyttömästi. Siellä oli älyttömästi porukkaa. Kaloja tuli vallan älyttömästi. Torilla oli älyttömästi ihmisiä.
älytys ark. älyttäminen
älytön ark. kova, tavaton, suunnaton, mahdoton, mieletön, valtava, hirveä, kamala Toihan on ihan älytön idea. Mulla on aivan älytön nälkä. En mä jaksa kuunnella noita sun älyttömiä juttujas. En oo väittäny koskaan mitään noin älytöntä. Siellä oli älytön määrä porukkaa. Tässä ruokapaikassa saa älyttömän isoja annoksia. Onpa älytöntä meininkiä! Onks nää housut susta älyttömän näköset? Älyttömän pitkä matka. Älytön nälkä.
älyvapaa ark. std. slg. älytön, typerä, järjetön Tää oo älyvapaata toimintaa. Tää on ihan älyvapaata juttuu, mä lähen himaan.
älyy std. slg. ymmärtää, huomata,havaita Etsä jo älyy, mitä roolii Lissu taas vetää?
älä (nyt); Älä nyt! ark. ihmettelyä, kummastelua, kauhistelua, yllättymistä tms. ilmaiseva vastaus: ihanko totta, niinkö; Ota rauhallisesti!Mä ostin eilen uuen auton. – Älä. Munfaija kuoli eilen. – Älä nyt?
älä muuta viserrä slg. älä muuta sano, niin minustakin, sinäpä sen sanoit Oli taas ihan hirvee päivä töissä! – Älä muuta viserrä! Nu mai spune.
älä nuolaise ennen kuin tipahtaa kans. Meidän ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta kaikki vaikuttaa viittaavan siihen, että saamme jotakin aikaan. – Nu-ți fă vise. Nu spune hop, până nu sări.
älä unta nää ark. Älä kuvittelekaan! Turha luulo!
älä viitti 1 ark. toisen jatkuvaa harmillista tai ärsyttävää käyttäytymistä ilmaiseva kehotus: lopeta, anna olla. Älä viitti, mä en jaksa enää! Miks sä utelet mun menemisiä, älä viitti! 2 ark. toteamuksena toisen ilmaisemaan kohteliaisuuteen Älä viitti, en mä niin hyvä kuitenkaan oo. Älä viitti, ootsä tosissas, et mä muka onnistuin?
älähän nyt ark. harkintaa, maltillisuutta ilmaisevana kehotuksena Älähän nyt, kyllä tästä selvitään! Älähän nyt, kun mä mietin, missä se vois olla.
älämölö slg. rähinä, meteli, metakka, mekkala, haloo Siskos nosti taas hirveen älämölön, että sen tavaroihin oli koskettu. Pienestä asiasta nous kauhee älämölö. Päätöksestä nousi aikamoinen älämölö.
ämee std. slg. hieno
ämmi last. murt. isoäiti
ämmä 1 halv. vanha nainen, akka, eukko, muija Mun anoppi on jo vanha ämmä. Ei se ämmä kuulekaan enää mitään. 2 std. slg. halv. yleisesti: nainen, tyttö; narttu Piä sää ämmä turpas kiinni! Katos, tuolla menee hyvännäkösiä ämmiä. Naapurin ämmä kävi taas ovella narisemassa jotain älytöntä meijän kersoista. Saitko sä siltä ämmältä rukkaset? Pitäsköhän iskee toi komee ämmä? Noi on taas niitä ämmien puheita! 3 halv. avovaimo tai aviovaimo, muija Ämmiä ei sitten oteta mukaan kalareissulle. Et kai sä ämmäs kanssa sinne kemuihin lähe? Penakin elää ihan sen ämmänsä komennuksessa. 4 koul. slg. ylioppilaskirjoitusten tms. arvosana: magna cum laude approbatur Meikä se kirjota matikasta ämmän. Ei mun gradusta herunu ämmää parempaa.
ämppäri ark. std. slg. MP3-soitin
ämyri 1 kans. tuohitorvi 2 leik. radiovastaanottimesta, kaiuttimesta, megafonista tms.
ämyri, ämyrit std. slg. kajari, kaiutin, kaiuttimet Paa ämyrit täysille, Rale. Skittan kans tartti olla styrkkari ja ämyri. Noista ämyreistä lähtee tosi makeet bassot. Mä vaihoin autoon uuet ämyrit.
än äs std. slg. niinsanottu Mun än äs mutsi on ihan pimee.
ängetä, änkee ark. std. slg. ahtautua, tunkea, tupata, tunkeutua, tuppautua, vängätä, kiilata, rynnätä Mitä sä meijän pöytään yrität änkee, häivy! Se ukko änkes mun viereen istumaan. Kersat on aina änkeemässä mukaan. Me ängettiin villaa niihin hirrenrakoihin. Kaikki ängettii samaa bilikaan. Täytyyks sun aina änkee eturiviin? Ängetä väkisin sisään. Änkesi viereen istumaan.
änkkä 1 ark. (sanattomaksi) hämmästynyt, hölmistynyt, ällistynyt, äimä Mä menin ihan änkäks, kun kuulin sen uutisen. Jätkät vaan katteli ihan änkkänä, kun me ruvettiin heitteleen kuteita veks. Meni änkäksi moisesta hellyydenosoituksesta. Olla änkkänä tapahtumasta. 2 ark. vastaan paneva, jääräpäinen Munnaapurin vanha ukko on täys änkkä. Ei sille ankalle tyypille kannata mitään mennä ehottelemaan.
änkkäri ark. u.s. (2013) Angry Birds ‑tuote
änkyrä std. slg. halv. tiukasti kannastaan kiinni pitävä, ehdoton ihminen, SKP:n vähemmistölinjan kannattaja Taistolaisii sanottii änkyröiks tai sarvikuonoiks. Puolueen änkyrät.
änkyrä, änkyräkänni ark. std. slg. änkyrä, kova humala, vahva humalatila, juopumus Pena joi ittensä taas änkyräkänniin. Ootetaan, kunhan se selviää tosta änkyrästä. Miten sä voit olla noin änkyrässä?
änkyrässä std. slg. humalassa Taisto oli ihan änkyrässä telkussa.
änkyttää, änkätä ark. inttää, väittää, panna, pistää vastaan Älä jätkä änkytä, piä turpas kiinni! Älä aina änkytä vastaan! Faija änkkää aina muutoksia vastaan. – A se văicări. A se opune. A protesta. A se bâlbâi.
änäri urh. NHL
äpärä 1 halv. std. slg. avioton lapsi, bastardi; halventava nimitys avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta 2 halv. typerä tyyppi, lapsellinen, nimitys henkilölle joka käyttäytyy sopimattomasti hölmöillen (häiriökäyttäytymistä). 3 ark. kirjap. leski- t. orporivistä.
äree std. slg. hyvä, hieno Vittu, sul on äree prätkä, saaks mä koklaa?
äreä ark. hyvä, hieno; raju, ärhäkkä, kova Onpa äreen näkönen ajopeli! Jo oli saunassa äreet löylyt!
ärjy, skrode ark. std. slg. aj. ärhäkkä, äkäinen, vihainen, väkevä, vahva, kova Suliahan on ärjyn näkönen prätkä! Nyt otetaankin sitten oikeen ärjyt löylyt! Tää tuntuu olevan aika ärjy drinkki. Johan on hirveen ärjyä sinappia! Tosi ärjy mopo. Ärjyä boolia.
ärripurri ark. äreästä, äksystä ihmisestä. Hän on aikamoinen ärripurri.
Ärrä ark. R-kioski
ärräpää leik. (r-äänteen sisältävä) kirosana, kirous Sanoin sille jätkälle muutamia valikoituja ärräpäitä. Miten toikin pikkupoika päästelee suustaan tommosia ärräpäitä! Päästää, lasketella ärräpäitä. Ärräpäitä vilisevä puhe.
ärtsy 1 std. slg. erittäin Me nähtii ärtsyn kähee motskari merellä. 2 std. slg. ärtyisä, vihainen, kireä, kiukkuinen Miks sä oot noin ärtsyllä päällä? Se oli ihan ärtsynä.
ärtsybösä std. slg. hernepyssy
ärtsyn slg. vahvistavana sanana: erittäin, kovin, hurjan, ältsin, ältsyn Pena hommas ärtsyn mäkeen Dodge Monacon. Onpas ärtsyn hyvää safkaa!
Ärtta std. slg. Hernesaari
äsh ark. harmistumista, kyllästymistä tms. ilmaiseva huudahdus Äsh, ohi meni! Äsh, kun oli typerä leffa! Äsh, taas meni pieleen!
äskön ark. äsken, hetki sitten Käviks se Mara äskön täällä? Vielä äskön sä olit eri mieltä.
ässä 1 ark. jossakin tekemisessä erinomainen henkilö, jk joka on lajissaan paras t. parhaita Tehtaan tuotevalikoiman ässät. 2 urh. tenniksessä yms.: läpisyöttö Nieminen iski kaks ässää peräkkäin. Ei tullu eka pelissä yhtään ässää. 3 ark. urh. pelaajista tms.: lajissaan paras tai parhaimpia Kalle on pujottelun ässä. Masa on meidän joukkueen ässä. Maajoukkueessamme on pari todellista ässää. Tarvittas pari ässää vahvistuksesks keskikentälle. 4 urh. Hole In One, golftermi 5 ark. asema 6 std. slg. teollisuusvartija 7 korttip. yksi, ykkönen, kunkin maan korteista korkein Herttaässä, valttiässä. As.
ässä hihassa ark. merkityksellinen, ratkaiseva seikka hallussa; kun joku pitkän pohdinnan jälkeen kertoo sen parhaan vaihtoehdon – Eli vetää ässän hihasta! Tai ylipäätään asia jota muut eivät ole tulleet ajatelleeksi ja se tulee muille täytenä yllätyksenä. Jyp veti ihan asiallisesti ässän hihasta ku meni voittaan. Kyl lordi veti ässän hihasta. En ois uskonu, et se voittais. Kyllä mulla on vielä ässä hihassa. Taitaa se vielä vetää ässän hihastaan. Hänellä on vielä ässä hihassaanilmaisematta, varalla jk hyvin merkityksellinen seikka. Asul din mânecă. Soluție neașteptată.
äveriäät ämmät, roopesetä slg. varakkaita vanhuksia – Bătrâni bogați.
ää 1 ark. ilmaisee hämmentymistä, kieltäytymistä, torjumista, epäilyä tai vastaavaa 2 ark. onom. jäljittelee itkua
ääk slg. harmia tai yllätystä ilmaiseva huudahdus: ai, kääk Ääk, taas mä löin sormeeni! Ääk, mikä iljettävä käärme!
ääkkönen, ääkköset ark. skandinaaviset kirjaimet, arkikielessä å, ä ja ö Tekstin kirjoittaminen luonnistui hienosti vieraskielisillä näppäimillä, kunnes vastaan tuli ensimmäinen ääkkönen.
ääliö ark. std. slg. hidasjärkinen, hullu, idiootti, nuija, pölkkypää, tolvana, tomppeli, toope, typerys, torvi, vastenmielinen henkilö Painu hittoon, senkin ääliö! Kaiken maailman ääliöitä tänne tuppaantuukin! Senkin ääliö! Voi mua ääliötä, kun menin taas mokaamaan! Ja minä ääliö uskoin häntä.
ääliömäinen ark. hullu, tyhmä, typerä, idioottimainen, järjetön Sillä jätkällä on ihan ääliömäiset puheet. Musta toi on ihan ääliömäinen idea. Toi on ihan ääliömäistä touhua! Ääliömäinen kysymys.
ääliömäisesti ark. vrt. ääliömäinen Käyttäytyä ääliömäisesti.
ääliömäisyys ark. vrt. ääliömäinen
äänestää leik. Äänestää jaloillaan hylätä jk yhteisö, muuttaa t. paeta maasta.
äänitorvi 1 ark. auton tms. äänimerkkilaitteesta 2 leik. kuv. jnk yhteisön mielipiteiden, aatteiden tms. julkisesta tulkitsijasta, julistajasta Puolueen äänitorvena toiminut lehti.
äärilaji ark. erityistä ja äärimmäistä rohkeutta vaativa urheilulaji, extremelaji
öbaut, abaut std. slg. noin Oli siel öbaut sata kundii.
öbauttiaralla, apauttiarallaa, apaut ark. noin, suunnilleen (< about) Risteytetty kotimaisesta sanasta ”palttiarallaa” ja englannin sanasta ”about”. Myös muoto ”pauttiarallaa” tunnetaan.
öde std. slg. nolo
öglöttää std. slg. oksettaa Sä rupeet öglöttää mua.
ögonit std. slg. silmät
öitä kans. hyvän yön toivotuksena tai toivotuksessa Öitä! Hyviä öitä!
öklä std. slg. hirveä
öklö ark. ks. äklö
öky ark. aj. (liian) suuri, suurellinen kans. mahtava, vauras Hankki ökyn moottoriveneen. Öky isäntä. Öky talo. – Luxos, performant.
öky, ökyrikas ark. kans. sb. oikein rikas ihminen, raharikas, vauras, äveriäs, yökeä, porho, ylettömän rikas (ja rikkauksillaan rehentelevä) Toikin tyyppi näyttelee olevansa joku öky. Tosta lähti just jotain ökyä porukkaa muskeliveneellään. Ärsyttää tollasten ökyjen rehentely. Noi ökyrikkaat omistaa kerrostaloja ja vaikka mitä. Alueella asuvat ökyt. Ökyrikas öljymiljonääri. Ökyrikkaiden asuinalue.
ökyauto ark. kans. luksus-auto – Automobil de lux.
ökyillä ark. mahtailla, rehvastella, rehennellä Ökyilevä elämäntyyli.
ökyily ark. vrt. ökyillä Moitti hääjärjestelyjä ökyilyksi.
ökytalo 1 ark. suurellisesti ja kalliisti rakennetusta asuintalosta, huvilasta tms., luksus-talo Uusrikkaan prameileva ökytalo. 2 kans. suuresta ja vauraasta maalaistalosta. Pohjalainen ökytalo.
ökää std. slg. oksentaa
ölffi std. slg. olut
ölistä ark. ihmisen t. eläimen kovaäänisestä epämääräisestä ääntelystä, mölistä. Öliseviä humalaisia. Karja ölisi nälissään.
ölkki, ölkkis std. slg. olut, ööli Kenen hugi hakee ölkkisatsi? Ja sit otettii ölkit. Ostetaanko kiskolta muutamat ölkit? Onks meillä sit varmasti tarpeeks ölkkistä mukana?
öljy k uv. Valaa öljyä laineille tyynnyttää kiihtynyttä mielialaa, rauhoittaa kiivasta keskustelua tms.
ölövi slg. olutta tarkoittava sana, oletettavasti peräisin Olvi olutmerkistä
ölövinä kans. (Oulu) Ihan ölövinä, olla muina miehinä, kuin ei mitään ois tapahtunut
ö-mappi ark. std. slg. leik. roskakori Ne matskut löytyy ö-mapista. Panna asiakirja Ö-mappiin jättää asiakirja huomiotta t. heittää se roskakoriin.
önötä ark. mököttää, olla surullinen
öpauttiarallaa ark. Serkkuni sanoo ‘miten ois öpauttiarallaa kolmelta’, vaikka tarkoittaa kello 15. Joskus hän täsmentää, että ‘viistoist reikäleipä’.
öpnaa 1 std. slg. avata Öpnaa dörtsi, saatana, mä oon sun äijäs! 2 std. slg. sukupuoliyhteydessä neitsyen kanssa
ördäilee std. slg. kuljeskella juovuspäissään
örkki atk. epämääräisistä (pahoista) pikkuolioista (tietokonepeleissä ym.) Töi örkki pitäs aina tappaa pois tieltä, ennenku tässä pelissä pääsee eteenpäin.
örtsi std. slg. hölmö, tyhmä
örvellys ark. örveltäminen
örveltää, ördätä 1 ark. slg. olla humalassa, mölistä, ölistä, möykätä (humaltuneena), sekoilla vahvasti juovuksissa; puhua öristen juopuneena; käyttäytymistä, johon kuluu viinaa ja ronskia puhetta Loppuillasta jätkät rupes jo örveltään. En mä saanu selvää, mitä se puliukko örvels. 2 std. slg. oleilla juovuspäissään Jengi örvelsi kaupungilla.
örvelö std. slg. tyhmä
ösky sot. slg. alokas
öttiäinen leik. ötökkä, hyönteinen Ilmassa lensi pieniä öttiäisiä.
Östis std. slg. Östersundom, Itäsalmi Helsingissä
ötö, ötökkä ark. hyönteinen tm. pikkueläin, itikka tms. pieni elukka Mä inhoon kaikkia ötököitä. Joku hiivatin ötökkä pisti mua reiteen.
överi, överit 1 std. slg. sb. ylityö Make tekee överii helkkaristi. 2 slg. sb. yliannostus, yliannostuksen yhtyedessä oksennusta, joka johtuu joko huumausaineista/alkoholista Mulla lens överit eile. Taisi tulla otettua överit eilen kun mitään en muista ja heräsin putkasta. Tais vetää Martti överit keittämästään pontikasta. 3 slg. toimintaa tai käytöstä, joka on silminpistävän liioiteltua Tuo meidän uusi päällikkö tuntuu vetävän ton johtamistekniikkansa aika överiksi, ihmeen pikku-hitler. A exagera. A sări peste cal.
överiksi, mennä överiksi std. slg. tilanteen, asian tms. liiallisuuksiin menemisestä, ylettömyyksiin, käsistä karkaamisesta, riistäytyä käsistä; liioitella Se pikkujuttu paisu ihan överiks. Varohan, ettei toi juopottelu mee sulla taas överiks! Sit ku hommat alko menee överiks, ne oli pakko sluuttaa. Hommat meni överiksi. Jaskalta meni juttu överiks.
öykkäri ark. slg. kerskailija, pöyhkeilijä, mahtailija, rehvastelija, rehentelijä; metelöitsijä, häirikkö, räyhääjä, häiritsevä ihminen Kaikenlaisia öykkäreitä tässä pitääkin kuunnella! Toi öykkäri pitäis heitää baarista ulos.
öykkäröidä slg. kerskailla, rehvastella, rehennellä; häiriköidä, räyhätä Häivy siitä muualle öykkäröimään! Mua inhottaa, kun noi naapurit öykkäröi aina kaikilla tavaroillaan. Pena öykkäröi tuolla taas ihan umpikännissä.
öykätä ark. slg. vetää lärvit Vetää, ottaa lärvit juoda itsensä humalaan.
öö 1 std. slg. tyhmä, nuija, hölmö, vastenmielinen Tää on ihan öö homma. Ne tyypit katteli meitä ihan öönä. 2 ark. ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä Öö, tota, mitäköhän tohonkin nyt sanois. Sit siihen tarvitaan semmonen paperi, öö, niinku selvitys näistä, öö, tota niistä sun ansiotuloistas.
öödaa std. slg. syödä
ööde std. slg. nolo
ööga, öögat std. slg. silmä, silmät Gimma strittas mua öögaan ja nussi mun fyrkat. Joku aina strittas öögaan.
öögarit std. slg. silmälasit
öölberi std. slg. olut Tuos likka tänne lisää öölberii.
ööli 1 std. slg. olut, ölkki(s) Otetaas parit öölit tossa kapakassa! Vedä toi öölis, niin päästään menee. Ei kai vaan ööli pääse loppuun? 2 slg. öljy Pitäs tarkistaa vaihteiston öölit. Lisätääs vähän ööliä koneeseen.
öömappi, öö-mappi ark. std. slg. roskakori Ne pistää nää ei- vastauskuoret varmaan suoraa päätä öömappiin. Voit vielä löytää sen lomakkeen tosta öömapista. Tää sun pabrus menee varmasti öö-mappiin.
ööra std. slg. korva Tvettaisit noi ööras nii kuulisitki jotai.

.

Introdusă prima variantă / ensimmäinen versio lisätty 13.3.2011

Introdusă varianta finală / viimeinen versio lisätty 11.5.2018

,

Reclame

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: