Tiettyjen sanatyyppien käännösmallit

.

.

 

S-ar putea ca HyväYstävä să se mire, ce-mi trebuie mie pagina asta că doar eu nu-s traducător. Ba ești! Ești, pentru că limba de referință este limba ta maternă, iar limba țintă, ca să folosim termenii consacrați, limba țintă este finlandeza. Deci, pentru unele noțiuni, în special cele abstracte, trebuie să traduci.

Considerând finlandezii și suedezii, oricât ar lăsa impresia că cele două națiuni se uită cruciș una la alta, în fapt se studiază reciproc, interacționează și, la nevoie, se copiază. Cu o minoritate finlandeză care stăpânește bine ambele limbi, nimeni nu cunoaște mai bine dedesubturile finlandezei decât suedezii; motiv pentru care BlogulBlog abundă de traduceri finlandeze în suedeză. Nu o fac pentru a face plăcere suedezilor, ci pentru că prin suedeză învățăcelul are o ieșire în lume, o limbă cu rude europene care poate fi mai ușor înțeleasă aiurea, mai ales datorită numeroaselor și excelentelor dicționare suedeze bilingve.

Experiența suedezilor în materie de traducere finlandeză a inspirat prezenta pagină în care reiau unele teme de prin paginile BloguluiBlog și le pun împreună pentru a avea la îndemână un instrument centralizat. Am renunțat la traducerea exemplelor pentru că ele se repetă și sunt discutate, pe larg, mai jos.

.

1.      Ominaisuudennimet – Caracteristici 2.      Teonnimet – Acțiuni 3.      Tekijännimet – Agent, executor 4.      Eräistä kausatiivis-faktiivisista verbeistä – Verbe cauzative și factitive 5.      Eräistä ajan ilmauksista – Despre exprimarea timpului

.

Tietyntyyppisten suomen sanojen – esim. ominaisuutta ilmaisevien substantiivien ja joidenkin verbijohdosten – kääntäminen ruotsiksi tai romaniaksi voi olla vaikeaa. Sanakirjan käyttäjien avuksi annetaan seuraavassa joitakin käännösmalleja.

.

1 OMINAISUUDENNIMET (tyyppi suuruus, viisaus)

.

Suomen kielessä esiintyy runsaasti ns. ominaisuudennimiä eli jotakin ominaisuutta ilmaisevia substantiiveja, jotka muodostetaan johtimella -(U)Us. Kaikilla niillä ei ole suoraa vastinetta ruotsissa tai romaniassa, ja vaikka se olisikin tarjolla, on ruotsinkielisessä tai romaniankielisessä lauseessa usein käytettävä toisenlaisia rakenteita. Seuraavassa on esimerkkejä eri käännösmahdollisuuksista.

.

1.1 Ominaisuudennimeen liittyy genetiiviattribuutti (tai omistusliite)

.

Ominaisuudennimi, jota edeltää genetiiviattribuutti, on tavallinen rakenne suomen kielessä. Se voi saada ruotsissa tai romaniassa hyvin monentyyppisiä vastineita.

.

1.1.1 Adjektiiviattribuutti vastaamassa ominaisuudennimeä

.

Hän kehui koiransa viisautta. – Han skröt med sin kloka hund.

Voitaisiin harkita jäsenäänestysten pakollisuutta. – Man kunde överväga obligatoriska medlemsomröstningar.

.

Ensimmäinen lause on esimerkki siitä, että ruotsin kielessä vältetään genetiivin käyttöä peräkkäisissä sanoissa, ellei ilmaistavan ominaisuuden „kantaja” ole ihminen. Voidaan siis sanoa hans hustrus klokhet – înțelepciunea soției sale (uman) mutta ei mielellään *hans hunds klokhet – înțelepciunea câinelui său (ne-uman), ja vielä vähemmän mahdollinen on ilmaus *hans bils snabbhet – Viteza mașinii lui. Sen sijaan rakenne hundens klokhet – înțelepciunea câinelui on moitteeton.

.

1.1.2 Vastineena infinitiivirakenne

.

Ominaisuudennimen sisältävä rakenne on usein mahdollista kääntää ruotsiksi tai romaniaksi infinitiivirakenteella, jonka verbillä ei ole vastinetta suomenkielisessä lauseessa. Infinitiiviä voivat edeltää esim. sanat genom att tai för att.

.

Voitaisiin harkita jäsenäänestysten pakollisuutta. – Man kunde överväga att göra medlemsomröstningarna obligatoriska. …  att införa obligatorisk medlemsomröstning.

Hän ärsyttää monia epäsovinnaisuudellaan. – Han förargar många genom att vara så okonventionell. (neconvențional, neconvenționalitate)

.

1.1.3 Vastineena att-lause

.

Hyvin tavallista on, että ominaisuudennimen sisältävää rakennetta vastaa ruotsissa tai romaniassa att-lause, vastaavasti că-lause romaniaksi. Att-lauseen predikaattiverbin (aika)muoto riippuu hallitsevasta lauseesta.

.

Hän vastusti jäsenäänestysten pakollisuutta. – Han tyckte inte att medlemsomröstningarna skulle vara obligatoriska.

Asian kiireellisyyden takia pidettiin ylimääräinen kokous. – På grund av att ärendet var brådskande hölls ett extra sammanträde. [På grund av – pentru că, din cauză că, pe motiv că]

Hän ärsyttää monia epäsovinnaisuudellaan. – Det förargar många att han är så okonventionell.

.

1.1.4 Vastineena muunlainen sivulause

.

Hän kehui koiransa viisautta. – Han skröt med hur klok hans hund var.

Asian kiireellisyyden takia pidettiin ylimääräinen kokous. – Eftersom ärendet var brådskande hölls ett extra sammanträde.

Vaarallisuutensa takia uusi malli joutui myyntikieltoon. – Den nya modellen förbjöds eftersom (då) den visade sig vara farlig. Eftersom den nya modellen visade sig vara farlig förbjöds den.

Hän ärsyttää monia epäsovinnaisuudellaan. – Han förargar många eftersom (på grund av att) han är så okonventionell.

.

1.1.5 Vastineena rakenne, johon on lisätty sopiva pääsana

.

Asian kiireellisyyden takia pidettiin ylimääräinen kokous. – På grund av ärendets brådskande natur hölls ett extra sammanträde.

Rahamarkkinoiden kireys … – Det strama läget på penningmarknaden …

Hän ärsyttää monia epäsovinnaisuudellaan. – Han förargar många med sitt okonventionella sätt.

.

1.2 Ominaisuudennimeen ei liity genetiiviattribuuttia

.

Kun ominaisuudennimeen ei liity genetiiviattribuuttia, se käännetään ruotsiksi tai romaniaksi yleensä vastaavalla adjektiivilla.

.

Tyytyväisyys oli molemminpuolista. – Bägge parter var nöjda.

Epäsovinnaisuus saattaa herättää närkästystä. – Är man okonventionell kan det ibland hända att man förargar folk. Den som är okonventionell förargar ibland folk.

.

Vaikka ominaisuudennimelle olisi tarjolla suora vastine, ovat myös toisenlaiset ilmaisutavat mahdollisia ja joskus suositeltavampiakin ruotsiksi tai romaniaksi käännettäessä.

.

Hän ei kestä yksinäisyyttä. – Han står inte ut med att vara ensam. Han står inte ut med ensamhet.

Tyhmyydestä häntä ei ainakaan voi syyttää. – Dum är han åtminstone inte. Dumhet kan han åtminstone inte beskyllas för.

.

2 TEONNIMET (tyypit huutaminen, ammunta, lähtö, katselu jne.)

.

Suomen kielen verbeistä voidaan muodostaa toimintaa tai tapahtumaa merkitseviä substantiiveja eli ns. teonnimiä usealla eri johtimella [esim. –minen, –ntA, –nA, –O, -(U)U]. Monilla niistä ei ole suoraa vastinetta ruotsissa tai romaniassa, ja käännettäessä on usein muutenkin käytettävä erilaista rakennetta kuin suomessa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä teonnimien kääntämisestä.

.

2.1 Vastineena infinitiivirakenne

.

Rakenne, joka sisältää teonnimen, voidaan usein muuntaa infinitiivin sisältäväksi (uuden bussilinjan perustaminen > perustaa uusi bussilinja, television katselu > katsella televisiota, bussilla kulkeminen > kulkea bussilla) ja kääntää tällaisena ruotsiksi tai romaniaksi. Infinitiiviä voivat edeltää esim. sanat för att tai efter att.

.

Huutaminen ei auta. – Det hjälper inte att skrika. Att skrika hjälper inte.

Suunnitellaan uuden bussilinjan perustamista. – Det finns planer på att inrätta en ny busslinje.

Ihmiset käyttävät paljon aikaa television katseluun. – Folk använder mycket tid till att se på TV.

Hän piti bussilla kulkemisesta. – Han tyckte om att åka buss.

Hän tarvitsi sanakirjaa kirjeen laatimiseen. – Han behövde ordbok för att skriva brevet.

Auton korjauttamisen jälkeen jatkoimme matkaa. – Efter att ha fått bilen reparerad fortsatte vi färden.

Parin päivän miettimisen jälkeen hän suostui. – Efter att ha funderat ett par dagar sade han ja.

.

2.2 Vastineena sivulause

.

Jos teonnimirakenne on mahdollista muuntaa lauseeksi siten, että rakenteen genetiiviattribuutista tulee lauseen subjekti (esim. hankkeen onnistuminen > hanke onnistuu, veden nousu > vesi nousee), tällainen rakenne voidaan kääntää ruotsiksi tai romaniaksi sivulauseella, jonka subjekti vastaa suomenkielisen rakenteen genetiiviattribuuttia.

Jos teonnimirakenne voidaan korvata infinitiivirakenteella, jonka objekti vastaa teonnimirakenteen genetiiviattribuuttia (auton korjauttaminen > korjauttaa auto, kirjeen laatiminen > laatia kirje, ihmisten huiputtaminen > huiputtaa ihmisiä), rakenne on käännettävissä ruotsiksi tai romaniaksi sivulauseella, jonka objekti vastaa suomenkielisen rakenteen genetiiviattribuuttia. Lauseen subjekti voi olla yhteinen päälauseen kanssa, tai lause on passiivinen.

.

2.2.1 Vastineena att-lause

.

Hän on vakuuttunut hankkeen onnistumisesta. – Han är övertygad om att planen kommer att lyckas.

Hän ei uskonut hankkeen onnistumiseen. – Han trodde inte att planen skulle lyckas.

Veden nousu yli äyräiden pitäisi voida estää. – Man borde kunna förhindra att vattnet stiger över bräddarna.

Lasse huolehti auton korjauttamisesta. – Lasse såg till att bilen blev reparerad. Lasse lämnade bilen på verkstad.

.

2.2.2 Vastineena aikaa ilmaiseva sivulause

.

Hän tuli asemalle kymmenen minuuttia ennen junan lähtöä. – Han kom till stationen tio minuter innan tåget skulle gå. (tai myös: …  tio minuter före tågets avgång.)

Meidän täytyy olla asemalla kymmenen minuuttia ennen junan lähtöä. – Vi måste vara på stationen tio minuter innan tåget går. (tai myös: …  tio minuter före tågets avgång.)

Junan lähtöön on kymmenen minuuttia. – Det är tio minuter tills tåget går.

Ennen opettajaksi ryhtymistään hän oli toiminut kääntäjänä. – Han hade varit översättare innan han blev lärare.

Auton korjauttamisen jälkeen jatkoimme matkaa. – När vi hade fått bilen reparerad fortsatte vi färden.

.

2.2.3 Vastineena epäsuora kysymyslause

.

Hän oli epävarma Lassen tulosta. – Han var osäker på om Lasse skulle komma.

Tiedätkö Lassen tulosta mitään? – Vet du när Lasse kommer? Vet du om Lasse kommer?

.

2.2.4 Vastineena syytä ilmaiseva sivulause

.

Hän tarvitsi sanakirjaa kirjeen laatimiseen. – Han behövde ordboken eftersom han skulle skriva ett brev.

Auton korjauttamisen takia meidän piti jäädä kotiin. – Eftersom vi hade bilen på reparation måste vi stanna hemma.

.

2.2.5 Vastineena relatiivilause

.

Ihmisten huiputtamisella ei ole minkäänlaisia rajoja. – Det finns inga gränser för vad man kan lura i folk. Det finns inga gränser för vad det går att lura i folk. Det finns inga gränser för vad folk går på.

.

Tässä esimerkissä toiminnalla ei ole varsinaista subjektia, vaan rakenteen merkitys on ihmisiä on mahdollista huiputtaa. Tällaisissa tapauksissa käytetään usein ruotsiksi käännettäessä det- tai man-subjektia tai ilmaistaan asia hieman toisenlaisesta näkökulmasta; vastaavasti romaniaksi käytetään se impersonaali. [Din românește lipsește echivalentul lui det din suedeză, care se traduce după caz cu articolul definit, cu pronumele personal el, ea sau ăsta, asta, cu pronumele demonstrativ acesta, aceasta, acela, aceea sau chiar cu determinativul ceea ce. Exemplul de mai sus are înțelesul: În ceea ce privește înșelatul oamenilor, nu este nicio limită]

.

2.3 Teonnimi jätetään kääntämättä

.

Monissa tapauksissa on luontevinta jättää teonnimi kokonaan kääntämättä, varsinkin jos se on merkitykseltään kovin abstrakti.

.

Asian toimittamisen ei otaksuttu vievän kymmentä minuuttia kauempaa. – Ärendet antogs inte ta mer än tio minuter.

Suunnitellaan uuden bussilinjan perustamista. – Det finns planer på en ny busslinje. En ny busslinje planeras.

.

2.4 Muita käännösesimerkkejä

 

Keskustellaan uuden bussilinjan perustamisesta. – Möjligheten att inrätta en ny busslinje diskuteras. Frågan om att inrätta en ny busslinje diskuteras.

Uuden bussilinjan perustaminen parantaa yhteyksiä länteen. – Den nya busslinjen förbättrar förbindelserna västerut. I och med den nya busslinjen förbättras …  I och med att den nya busslinjen inrättas förbättras …

Veden nousu yli äyräiden pitäisi voida estää. – Man borde kunna förhindra översvämningar.

Viihtyikö Janne rouva Laineen hoidossa? – Tyckte Janne om att vara hos fru Laine? Trivdes Janne hos fru Laine? (jos lauseyhteydestä on käynyt ilmi, että Janne oli päivähoidossa)

Toinen tytär vaati silmälläpitoa. – Den andra dottern måste passas.

Vauvan itku loppui. – Babyn slutade gråta.

Ihmisten huiputtamisella ei oikeastaan ole minkäänlaisia rajoja. – Det går att lura i folk praktiskt taget vad som helst. Man kan lura i folk …

Vajan siivoamiseen osallistuneille tarjottiin keittoa. – De som hade varit med och städat skjulet blev bjudna på soppa. De som hade hjälpt till att städa skjulet …

…  että tyylihuonekalujen harrastus olisi nykyään eräänlaista sosiaalisen statuksen parantelua. –  …  att folk i våra dagar har (håller sig med) stilmöbler för att höja sin sociala status.  …  att stilmöbler i våra dagar är ett sätt att höja den sociala statusen.

.

 

3 TEKIJÄNNIMET (tyyppi soittaja)

.

Tekijännimet ovat verbeistä johdettuja substantiiveja, jotka ilmaisevat jonkin teon suorittajaa, tavallisimmin henkilöä. Ne muodostetaan suomessa useimmiten johtimella –jA, joka on mahdollista liittää lähes jokaiseen verbiin. Johtimen ruotsinkielisillä vastineilla ei tätä ominaisuutta ole, ja sen vuoksi on useimmiten käytettävä muita rakenteita, kun esim. viitataan jotakin tilapäisesti suorittavaan henkilöön.

.

3.1 Vastineena relatiivilause

.

Soittajat olivat enimmäkseen naisia. – Det var mest kvinnor som ringde.

Ensimmäinen soittaja oli vihainen. – Den första som ringde var arg.

Kysyjä oli Lasse. – Den som frågade var Lasse. Det var Lasse som frågade.

Hän ei halunnut keskustella uudistuksen vastustajien kanssa. – Han ville inte diskutera med dem som motsatte sig reformen.

Uudistuksen vastustajiakin täytyy kuunnella. – Man måste höra också på dem som motsätter sig reformen.

Uudistuksen vastustajille sanoisin sen, että … – Till dem som motsätter sig reformen kan jag säga att …

Uudistusten vastustajia löytyy aina. – Det finns alltid personer (folk, sådana) som motsätter sig reformer.

Ensimmäisen soittajan asia oli todella tärkeä. – Den första som ringde hade ett mycket angeläget ärende.

Ensimmäisen soittajan mies oli kuollut äskettäin. – Den första som ringde var nybliven änka.

 

Ilmaus, jossa tekijännimi on genetiivissä, on useimmiten syytä ruotsiksi tai romaniaksi käännettäessä korvata muunlaisella rakenteella. Kolme viimeistä lausetta ovat esimerkkejä tästä.

.

3.2 Vastineena päälause

.

Hän on postimerkkien keräilijä. – Han samlar på frimärken.

Hän on Hufvudstadsbladetin tilaaja. – Han har (prenumererar på) Hufvudstadsbladet.

Hän on aina ollut hätäilijä. – Han har alltid haft en tendens att jaga upp sig. Han har alltid haft lätt för att bli skärrad.

Soittaja oli nainen. – [Telefon]samtalet kom från en kvinna.

.

3.3 Vastineena substantiivi, jolla on prepositioattribuutti

.

Tekijännimeä edeltävä genetiiviattribuutti voidaan ruotsiksi tai romaniaksi käännettäessä joskus korvata pääsanan jäljessä olevalla prepositioattribuutilla.[Ca și în finlandeză, în românește se folosește genitivul]

.

Kiinteistön omistaja ei hyväksynyt ostotarjousta. – Ägaren till fastigheten accepterade inte anbudet.

Hän on Hufvudstadsbladetin tilaaja. – Han är prenumerant på Hufvudstadsbladet.

Uudistuksen vastustajien ensimmäinen toimenpide oli … – Den första åtgärd [som] motståndarna till reformen vidtog var att …  

.

3.4 Vastineena yhdyssana

.

Jos tekijännimi ja sen määrite viittaavat ammattimaiseen tai muuhun pitkäaikaiseen toimintaan, ne käännetään usein yhdyssanalla. On kuitenkin parasta varmistaa, että kyseistä yhdyssanaa todella käytetään ruotsin kielessä. [În românește nu folosim cuvinte compuse ci prepozițiile de, la, lui, sau genitivul]

.

Hän on postimerkkien keräilijä. – Han är frimärkssamlare.

Kiinteistön omistaja ei hyväksynyt ostotarjousta. – Fastighetsägaren accepterade inte anbudet.

Uudistuksen vastustajien ensimmäinen toimenpide oli … – Reformmotståndarnas första åtgärd var att …

Talon rakentajat ovat tehneet perusteellista työtä. – Husbyggarna har gjort ett gediget arbete.

Oville koputtelijat kävivät läpi koko korttelin. – Dörrknackarna gick igenom hela kvarteret.

.

Yhdyssanavastinetta käytetään ruotsissa joskus myös silloin, kun toiminta sinänsä on käsitettävä tilapäiseksi mutta ilmaus viittaa silti vakiintuneeseen käsitteeseen.

.

Palmen murhaajaa tuskin koskaan saadaan kiinni. – Palmemördaren lär nog aldrig bli fast.

.

Tilapäiseen toimintaan viittaavat rakenteet, jotka sisältävät genetiiviattribuutin, on korvattava toisenlaisilla vastineilla.

.

Haluaisin tavata tämän talon rakentajan. – Jag skulle vilja träffa den som har byggt (bygger) det här huset.

Ovelle koputtaja astui sisään. – Den som hade knackat [på dörren] steg in. Den som hade knackat på steg in.

.

4 ERÄISTÄ KAUSATIIVIS-FAKTIIVISISTA VERBEISTÄ

.

4.1 Tyypit laiskistaa, hermostuttaa

.

Monet tähän ryhmään kuuluvat verbit on johdettu adjektiivista, esim. laiskistaa < laiska, pulskistaa < pulska, leventää < leveä, ja useille on suora vastine ruotsissa tai romaniassa (esim. bredda < bred). Ellei vastinetta ole, käytetään muita rakenteita. Pentru acest capitol vezi verbul factitiv – teetoverbi

.

Auto on laiskistanut ihmisiä. – Bilen har gjort människan latare. (ihmiset olivat jo aikaisemmin laiskoja) Bilen har gjort människan lat. (ihmiset eivät ennen olleet laiskoja) Människan har blivit lat[are] på grund av bilen.

Vuodet ovat pulskistaneet häntä. – Han har blivit rundare (tjockare) med åren.

Saksassa vietetyt kuukaudet pulskistivat häntä. – Han blev rund (tjock) under månaderna i Tyskland. (hän ei ollut pulska lähtiessään) Han blev rundare (tjockare) under månaderna i Tyskland. (hän oli hieman pulska jo lähtiessään)

Se hermostutti minua. – Det gjorde mig nervös. Jag blev nervös på det.

Tieto vimmastutti häntä. – Beskedet gjorde honom ursinnig. Han blev ursinnig över beskedet.

Lääke pöhöttää hänen kasvojaan. – Medicinen gör honom svullen i ansiktet. Han blir svullen i ansiktet av medicinen.

Lääke on pöhöttänyt hänen kasvojaan. – Han är svullen i ansiktet på grund av medicinen.

.

4.2 Liikkeen aiheuttamista merkitsevät verbit (tyypit huojuttaa, lennättää)

.

Kausatiivista lausetta muodostettaessa ruotsissa tai romaniassa käytetään tavallisesti apuverbejä få tai ha, vastaavasti a trebui, a avea. Joskus käytetään apuverbiä låta, vastaavasti a pune să, a face să, a permite. Koska kyseiset verbit ilmaisevat tarkoituksellista toimintaa, niitä käytetään yleensä henkilösubjektin yhteydessä.

Punctele 4.2, 4.4, 4.5 și 4.6 ar trebui considerate împreună. Diferențele vor fi enunțate la fiecare paragraf.

.

Hän huojutti puuta. – Han fick trädet att vaja.

Hän juoksutti hevosta kotiin asti. – Han fick hästen att springa ända hem.

Hän juoksutti hevosta. – Han hade hästen att springa.

Hän juoksutti vettä. – Han lät vattnet rinna.

Minun täytyy kävelyttää koiraa. – Jag måste rasta hunden. Jag måste gå ut och gå med hunden.

.

Kun subjektina on muu kuin henkilöä merkitsevä sana, ruotsissa tai romaniassa käytetään usein intransitiiviverbin ja preposition yhdistelmää. Toinen melko tavallinen vastine ruotsissa tai romaniassa on passiivi.

.

Tuuli huojutti puita. – Träden vajade i vinden.

Ristiveto lennätti villakoiria pitkin lattiaa. – Dammtussarna flög längs golvet i (på grund av) korsdraget.

Tuulenpuuska heilautti venettä. – Båten krängde till vid en vindby.

Valtavat rekat tärisyttivät maata. – Marken skakade under de väldiga långtradarna. Marken skakade när de väldiga långtradarna körde förbi.

Tuuli kiidätti pilviä. – Molnen drev för vinden.

Vilu värisytti hänen ruumistaan. – Han skakade av köld.

Auto räiskytti kuraa. – Lervällingen stänkte om bilen.

Auto räiskytti kuraa vaatteilleni. – Det stänkte lervälling på mina kläder när bilen körde förbi. Bilen stänkte lervälling på mina kläder.

Ambulanssi kiidätti hänet sairaalaan. – Han fördes till sjukhuset i ilfart med ambulans. Ambulansen körde honom i ilfart till sjukhuset.

Maanjäristys vahvahdutti kaupunkia. – Staden skakades av en jordbävning. En jordbävning skakade staden.

.

4.3 Äänen aiheuttamista ilmaisevat verbit (tyyppi vinguttaa)

.

Läheisessä yhteydessä edelliseen ryhmään ovat transitiiviset onomatopoeettis-deskriptiiviset verbit, jotka ilmaisevat äänen aiheuttamista, usein liikkeen yhteydessä. Ruotsissa tai romaniassa voidaan joskus käyttää vastineena intransitiiviverbin sisältävää rakennetta, mutta usein sopivaa kuvailevaa merkityssisältöä ei ole mahdollista tavoittaa vaan on tyydyttävä ilmaukseen, joka ei suoraan tuo esiin ääneen liittyvää merkitystä.

.

Hän molskautti kiven veteen. – (Antoi pudota:) Han lät stenen plumsa i vattnet. (Heitti:) Han slängde stenen i vattnet.

Hän rojautti säkin lattialle. – (Antoi pudota:) Han släppte säcken i golvet med en duns. Han lät säcken dunsa i golvet. (Heitti:) Han slängde säcken i golvet med en duns.

Hän paukautti oven kiinni. – Han smällde igen dörren. Han slängde igen dörren med en skräll. Han slog igen dörren så det skrällde.

Lasse päräytti mopon käyntiin ja ajoi tiehensä. – Lasse startade mopeden och åkte i väg. Mopeden smattrade i gång och Lasse åkte i väg.

Hän jyrisytti moottoria. – Han rusade motorn. Motorn vrålade när han gasade. Han gasade så att motorn vrålade.

Tuuli vingutti kattoa. – Vinden ven i taket.

Hän ei enää vinguta liitutaulua vaan on ryhtynyt käyttämään kalvoja. – Han skriver inte längre på svarta tavlan utan har gått över till transparanger.

.

4.4 Jonkin ruumiillisen reaktion, tunnetilan tms. aiheuttamista ilmaisevat verbit

.

Apuverbiä få – a trebui (joskus ha – a avea) käytetään myös ilmauksissa, jotka tarkoittavat tietyn ruumiillisen reaktion, tunnetilan tms. aiheuttamista. Tavallisin vaihtoehto apuverbirakenteelle on prepositioilmaus. Aici folosim a face să.

.

Savu alkoi yskittää heitä. – De började hosta av (i) röken. De fick hosta av röken.

Savu tunkeutui keuhkoihini ja ryitti. – Jag andades in rök och började hosta (och måste hosta).

Jännitys värisytti häntä. – Spänningen fick (kom) honom att rysa. Han ryste av spänning.

Veli nauratti häntä. – Brodern fick honom att skratta. Han måste skratta åt brodern.

Älä itketä vauvaa! – Ha inte babyn att gråta!

.

4.5 Halua, tarvetta tms. ilmaisevat verbit

.

Kun kausatiivis-faktiivista verbiä käytetään ilman subjektia, se ilmaisee usein tarvetta, halua tai tunnetilaa. Tällaiset ilmaukset voidaan kääntää ruotsiksi tai romaniaksi hyvin eri tavoin. Kun kyseessä on toivomusta ilmaiseva verbi, käytetään usein vastineena rakennetta, jossa on sanat ha lust tai känna för. Romaniaksi a vrea, a-și dori tai a face să…

.

Minua itketti. – Jag var gråtfärdig. Jag kunde knappt hålla gråten tillbaka. Jag ville [helst av allt] gråta. Jag hade lust att gråta.

Minua alkoi kahvittaa. – Jag började känna för en kopp kaffe!

Häntä nauratti. – Han var skrattlysten. Han kunde knappt hålla sig för skratt. Han var full i skratt.

Hullunkurinen tilanne nauratti heitä. – De måste skratta åt den dråpliga situationen. Den dråpliga situationen roade dem.

Ehdotus mietitytti minua. – Förslaget gjorde mig betänksam.

Tapahtuma mietitytti minua. – Det inträffade fick mig att tänka. Det inträffade gjorde mig betänksam.

Ongelma on mietityttänyt minua kauan. – Jag har grubblat länge över problemet. Problemet har länge upptagit mina tankar.

.

4.6 Teettoverbit (tyyppi pesettää)

.

Suomen kielelle tyypillisiä ovat verbijohdokset, jotka ilmaisevat jonkin toiminnan teettämistä muilla. Tämä sanatyyppi puuttuu ruotsista tai romaniasta kokonaan. Tällaiset verbit käännetään käyttämällä apuverbejä låta ja ha. Låta-rakennetta käytetään varsinkin silloin, kun tekijä on alan ammattilainen tai alalla toimiva laitos tai muu yhteisö. Joskus on kuitenkin luontevaa ilmaista toiminnan suorittaja, vaikka se ei olisikaan näkyvillä suomalaisessa lauseessa (ks. viimeinen seuraavista esimerkeistä). Românește a face să, a da la sau cu ajutorul.

.

Hän on pesettänyt pukunsa. – Han har låtit tvätta sin kostym.

Hän korjautti auton. – Han lät reparera bilen.

Diktaattori tapatti sissijohtajan. – Diktatorn lät döda gerillaledaren.

Hän on korjauttanut huoneiston ammattimiehellä. – Han har låtit en fackman renovera lägenheten.

Hän pesettää paidat vaimollaan. – Han har sin fru att tvätta skjortorna [åt sig].

Hän korjautti auton naapurilla. – Han hade grannen att reparera bilen.

Hän on pesettänyt pukunsa. – Han har haft kostymen att tvättas. (Tai ark:) Han har haft kostymen och tvättats.

Hän kävi leikkauttamassa tukkansa. – Han var och klippte sig.

Hän kävi lääkärissä ompeluttamassa haavan. – Han gick till läkaren för att få såret sytt. Han gick till läkaren och fick såret sytt.

Milloin olet viimeksi käynyt hoidattamassa hampaitasi? – När har du senast varit hos tandläkaren? När har du senast fått dina tänder omsedda?

.

5 ERÄISTÄ AJAN ILMAUKSISTA

.

5.1 Ensi, viime ja tämä ajan ilmauksissa

.

Taipumattomia adjektiiveja ensi ja viime vastaavat esimerkiksi viikon, kuukauden, vuoden ja vuosisadan yhteydessä ruotsin sanat nästa ja förra – viitor, viitoare și trecut, trecută. Nästa vecka, nästa år jne. tarkoittaa ajanjaksoa, joka seuraa meneillään olevaa, ja förra (förra veckan, förra året jne.) viittaa ajanjaksoon, joka päättyi meneillään olevan jakson alkaessa. Ilmausta i fjol käytetään samassa merkityksessä kuin sanaparia förra året. Romaniaksi … trecut, trecută, trecuți, trecute; … viitor, viitoare, viitori, viitoare.

Puhuttaessa sellaisista ajanjaksoista kuin viikonpäivistä, vuodenajoista, juhlapyhistä tai viikonlopusta ensi-sanan vastineena ei yleensä ole nästa. Perussäännön mukaan nimittäin nästa tarkoittaa tällaisissa tapauksissa sitä tiistaita, kesää, joulua tms., joka seuraa lähinnä tulossa olevaa tiistaita, kesää tai joulua. Jos ruotsalaiselta kysyy keväällä 1997 Vad skall du göra nästa sommar? hän ajattelee ilman muuta kesää 1998. Sääntö ei kuitenkaan ole ehdoton. Kun syksyllä 1996 sanotaan nästa sommar, useimmat ruotsalaiset ilmeisesti ajattelevat kesää 1997. Sanaa nästa voidaan siis käyttää viitattaessa melkein kokonaisen toistumisjakson päähän, varsinkin jos tähän aikaväliin sisältyy vuodenvaihde tai viikonloppu. Jos on kaksitulkintaisuuden vaara, on parempi käyttää muita ilmaisutapoja, esim. sommaren 1997, tisdag nästa vecka tai [på] tisdag om en vecka jne.

Kun ensi viittaa lähempänä tulossa olevaan ajanjaksoon, käytetään viikonpäivien yhteydessä rakennetta på + epämääräinen muoto (på tisdag) ja vuodenaikojen ja juhlapyhien yhteydessä rakennetta i + epämääräinen muoto (i höst, i påsk).

Vastaavasti ruotsin förra viittaa tavallisesti viimeksi kulunutta edeltäneeseen jaksoon tai sellaiseen, josta on kulunut melkein kokonainen toistumisjakso. Tässäkin tapauksessa viikonloppu ja vuodenvaihde pyrkivät muodostamaan rajan, ja epäselvissä tapauksissa on aina parasta tarkentaa ilmausta.

Kun kyseessä on lähempänä menneisyydessä oleva ajankohta, viime-sanaa vastaa vuodenaikojen, viikonpäivien ja juhlapyhistä joulun ja pääsiäisen yhteydessä prepositio i + substantiivin s-muoto (i våras, i måndags, i julas).

Monikollisissa ajan ilmauksissa adjektiivia viime vastaa ruotsin sana senaste. Viime vuosina käännetään siis under de senaste åren.

.

Seuraavassa tiivistelmä ruotsin kielen ilmauksista, jotka viittaavat menneisiin, meneillään oleviin ja tuleviin ajanjaksoihin. Esitys perustuu taulukkoon, joka on esitetty Mikael Reuterin teoksessa Översättning och språkriktighet (Svensk språktjänst AB).

.

Vuosi

Mennyt aika: I fjol (Förra året)

Meneillään oleva aika: I år

Tuleva aika: Nästa år

.

Vuodenaika

Mennyt aika: Förra sommaren, I somras

Meneillään oleva aika: I sommar

Tuleva aika: I sommar, Nästa sommar

.

Juhlapyhä

Mennyt aika: Förra julen, I julas

Meneillään oleva aika: (Nu) i jul

Tuleva aika: I jul, Nästa jul

.

Kuukausi

Mennyt aika: Förra månaden

Meneillään oleva aika: Den här månaden, Denna månad

Tuleva aika: Nästa månad

.

Viikko

Mennyt aika: Förra veckan

Meneillään oleva aika: Den här veckan, Denna vecka

Tuleva aika: Nästa vecka

.

Viikonloppu

Mennyt aika: Förra veckoslutet, På veckoslutet, Det här veckoslutet

Meneillään oleva aika: (Nu) det här veckoslutet, Detta veckoslut

Tuleva aika: På veckoslutet, Det här veckoslutet, Nästa veckoslut

.

Viikonpäivä

Mennyt aika: Förra tisdagen, I tisdags, (På tisdagen)

Meneillään oleva aika: I dag

Tuleva aika: På tisdag, Nästa tisdag

.

5.2 Vuorokaudenajat

.

Suomen ja ruotsin kieli jakavat vuorokauden osiin samalla tavoin. Meneillään olevaan vuorokaudenaikaan viitattaessa tarkennetaan ilmausta suomessa usein pronominimuodolla tänä, mutta ruotsin demonstratiivipronomineja den här ja denna ei käytetä vastaavalla tavalla. Romaniaksi olisi ăsta tai asta harvoin käytättyjä. Vaikka ne ovat tietyissä tapauksissa mahdollisia, niiden sijasta käytetään säännönmukaisesti prepositioilmauksia. Seuraava esitys havainnollistaa vuorokaudenaikoihin liittyvää ilmausjärjestelmää ruotsin kielessä. Esitys ei ole täydellinen, eivätkä kaikki ilmaukset merkitse yhtä pitkää ajanjaksoa.

.

Ilmauksen esittämisajankohta: johonkin aikaan aamupäivästä

Meneillään oleva aika: Nu på förmiddagen

Mennyt aika: I natt, I morse

Tuleva aika: I eftermiddag, På eftermiddagen, I kväll, I natt

.

Ilmauksen esittämisajankohta: johonkin aikaan iltapäivästä

Meneillään oleva aika: Nu på eftermiddagen

Mennyt aika: Natten till i dag, I morse, I förmiddags

Tuleva aika: I kväll, I natt

.

Ilmauksen esittämisajankohta: johonkin aikaan illasta

Meneillään oleva aika: Nu i kväll

Mennyt aika: I går natt, Förra natten, I dag [på dagen], I eftermiddags

Tuleva aika: I natt, I morgon bitti

.

Ilmauksen esittämisajankohta: johonkin aikaan ennen keskiyötä

Meneillään oleva aika: Nu i kväll

Mennyt aika: Nu i kväll, I dag på kvällen

Tuleva aika: I morgon bitti, I morgon förmiddag, I morgon på förmiddagen

.

Ilmauksen esittämisajankohta: pikkutunneilla

Meneillään oleva aika: Nu på morgonkvisten, Nu [här] på småtimmarna

Mennyt aika: I går kväll

Tuleva aika: Nu på morgonen, I dag

.

Ilmauksen esittämisajankohta: johonkin aikaan aamusta

Meneillään oleva aika: Nu på morgonen

Mennyt aika: I går eftermiddag, I går på eftermiddagen, I går kväll, I natt

Tuleva aika: I förmiddag, Nu på förmiddagen, I eftermiddag, I dag på eftermiddagen, I kväll

.

5.3 Prepositioiden käyttö ajan ilmauksissa

.

5.3.1 – på

.

Ruotsin prepositio på vastaa usein suomen adessiivia ja essiiviä ajan ilmauksissa (esim. på vintern – talvella; på veckoslutet – viikonloppuna). På-preposition sisältävät ajan ilmaukset eivät kerro, kestääkö jokin toiminta tai tapahtuma koko kyseisen ajanjakson vai vain osan siitä. Näitä ilmauksia voidaan käyttää menneisyyteen ja tulevaisuuteen viitattaessa. Esimerkiksi på veckoslutet voi tarkoittaa viime viikonloppua tai mitä tahansa menneisyyden viikonloppua asiayhteyden mukaan, tai se voi viitata tulevaan aikaan.

Viikonpäivien yhteydessä på + epämääräinen muoto (på måndag) viittaa seuraavaksi tulevaan, kun taas rakennetta på + määräinen muoto (på måndagen) käytetään edeltäneestä tai jostakin muusta kyseisen nimisestä viikonpäivästä (esim. på måndagen vecka 25).

.

Jag hälsade på mormor på veckoslutet. – Kävin isoäidin luona viikonloppuna.

Jag skall hälsa på mormor på veckoslutet. – Käyn isoäidin luona viikonloppuna.

Vi hyrde en video på veckoslutet. – Vuokrasimme videon viikonloppuna.

Jag börjar min semester på torsdag. – Aloitan lomani torstaina.

Han kom hem på torsdagen. – Hän tuli kotiin torstaina.

Han var i Spanien på sommaren. – Hän oli Espanjassa kesällä.

.

Kahdessa viimeisessä esimerkissä torsdagen ja sommaren eivät suhteudu lauseiden esittämisajankohtaan, vaan niillä viitataan sen viikon torstaihin tai sen vuoden kesään, josta keskustelussa tai tekstissä on aiemmin ollut puhe (usein kuitenkin viimeksi kuluneeseen).

Jos suomen essiivi- tai adessiivimuoto sisältää merkityksen `ensi` tai `viime`, käännösvastineet muodostetaan kohdassa 5.1 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Sellaisissa (tavallisesti kieltävissä) lauseissa kuin Hän ei ole ollut täällä vuosiin tai moneen vuoteen käytetään suomen illatiivimuodon vastineena ruotsissa tai romaniassa prepositiota på:

.

Han har inte varit här på flera år. – Hän ei ole ollut täällä useita vuosia.

.

Suomen translatiivimuodon (esim. viikoksi) vastineena käytetään preposition på (tai för) sisältävää rakennetta ilmaisemaan jonkin keston pituutta.

.

Vi åker till Spanien på/för en vecka. – Matkustamme Espanjaan viikoksi.

Vi åkte till Spanien på/för en vecka. – Matkustimme Espanjaan viikoksi.

Sätt in skinkan i ugnen på/för fyra timmar. – Pane kinkku uuniin neljäksi tunniksi.

.

På-prepositiota käytetään myös rakenteissa, jotka ilmaisevat johonkin tarvittavan ajan pituutta ja joita vastaa suomessa inessiivimuoto (vrt. i, kohta 5.3.5):

.

Hon läste boken på tre dagar. – Hän luki kirjan kolmessa päivässä.

Han springer 100 meter på 12 sekunder. – Hän juoksee 100 metriä 12 sekunnissa.

Vattnet kokade upp på två minuter. – Vesi kiehui kahdessa minuutissa.

.

5.3.2 – under

.

Prepositio under korostaa ajan ilmauksissa tapahtumisen tai toiminnan meneillään oloa tai sitä, että jotain tapahtuu meneillään olevan ajanjakson kuluessa. Sitä vastaa suomen sana aikana tai ajanjaksoa merkitsevän sanan essiivi- tai adessiivimuoto.

.

Jag skall hälsa på mormor under veckoslutet. – Käyn isoäidin luona viikonloppuna.

Jag hälsade på mormor under veckoslutet. – Kävin isoäidin luona viikonloppuna.

.

Lauseet sisältävät sen merkityksen, että käynnin kestoei ole tai ei ollut koko viikonlopun mittainen.

.

5.3.3 – över

.

Prepositiota över käytetään ilmaisemaan, että jokin toiminta tai tapahtuma kestää koko tietyn ajanjakson alusta loppuun. Sen vastineita suomessa ovat näissä tapauksissa objektin sijat sekä essiivi, translatiivi ja genetiivi + ajan tai ajaksi.

.

Jag skall hälsa på mormor över veckoslutet. – Menen isoäidin luo viikonlopuksi.

Jag hälsade på mormor över veckoslutet. – Olin isoäidin luona viikonlopun.

Vi skall hyra en video över veckoslutet. – Vuokraamme videon viikonlopuksi (viikonlopun ajaksi).

Vi hyrde en video över veckoslutet. – Vuokrasimme videon viikonlopuksi (viikonlopun ajaksi).

Han åker till Spanien över vintern. – Hän matkustaa Espanjaan talveksi.

Han var i Spanien över vintern. – Hän oli Espanjassa talven.

Han hade permission över julen. – Hän oli joulun (jouluna, joulun ajan) lomalla armeijasta.

.

5.3.4 – till

.

Prepositiota till käytetään korostettaessa jonkin ajanjakson alkua tai aikomusta. Sen vastineena on suomessa usein translatiivi.

.

Vi skall hyra en video till veckoslutet. – Aiomme vuokrata videon viikonlopuksi.

Han åker till Spanien till vintern. – Hän matkustaa Espanjaan talveksi.

.

5.3.5 – i

.

Prepositio i ilmaisee yhdessä epämääräisen muodon kanssa meneillään olevaa tai tulevaa ajanjaksoa sekä yhdessä s-muodon kanssa viittaa menneeseen aikaan (ks. kohdat 5.1 ja 5.2).

I-preposition sisältävää rakennetta käytetään myös ilmaisemaan johonkin kuluneen ajan pituutta (vrt på, kohta 5.3.1)

.

Han läste tidningen i tre timmar. – Hän luki sanomalehteä kolme tuntia.

Hon sprang i tolv minuter. – Hän juoksi kaksitoista minuuttia.

Gröten kokade i en timme. – Puuro kiehui tunnin.

.

Introdus / lisätty 17.7.2015

.