Blogulblog's Blog

Maa- & familia sa de verbe

 

Maa- & familia sa de verbe

.

.

Rădăcina maa– se poate referi la pământ (sol), teren; pământ (planetă); țară (stat), provincie; agricultură; profan, laic (secular); poziția culcat, întins; culoare la cărțile de joc, dar și … la vopsit, pictat (maalata) sau la țintă, gol în sport (maali) (care nu intră decât tangențial în discuția din pagină) sau, pur și simplu, doar o formă gramaticală care începe cu m urmat de un a lung (maaginen).

Pentru început doar maa.

.

maa18

1. täht., erisn.yksi aurinkokunnan planeetoista, maapallo, Tellus. Kuu kiertää Maata. Aurinko, Maa ja Kuu.

2. vars. usk.(näkyvä) maailma, maanpiiri. Alussa Jumala loi taivaan ja maan VT. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa KATEKISMUS. Maan ääriin asti. Rauha maassa. Luvata maat ja taivaat mitä tahansa, kaikki mahdollinen. Maan hiljaiset vaatimattomina elävät ihmiset.

3. maapallon pinnasta, maanpinnasta. Maa paljastuu lumen alta. Maa vihertää. Maan alla [= sisässä], päällä [= pinnalla]. Korkealla maan yläpuolella. Kaupunki hävitettiin maan tasalle. Vetää jtak maata pitkin. Nukkua paljaalla maalla.

Erik.

a) myös lattiasta tms. Kumartaa maahan asti. Maata viistävät hameenhelmat. Katse maahan luotuna. Maahan!

b) sot. slg. Mennä, lyödä maihin heittäytyä maahan.

c) ilman, taivaan, veden tms. vastakohtana. Taistelut maalla, merellä ja ilmassa. Vesitse tai maata myöten. Vetää vene maalle. Olla kuin kala kuivalla maalla kuv. viihtyä huonosti. Maissa, maista, maihin vastakohta: vesillä, aluksessa. Laskea, nousta, uida maihin. Osa laivan miehistöstä oli maissa. Maata näkyvissä!

d) kuv. Puolue toimii maan alla laittomana, salassa viranomaisilta. Maa alkaa polttaa jalkojen alla ilmitulo uhkaa. Olisin halunnut vajota [häpeästä]maan alle. Suurin roisto, mitä maa päällään kantaa. Hän ei haihattele, hänellä on aina jalat tukevasti maassa, maan pinnalla. Olla irti maasta olla haaveissaan, korkealentoisissa ajatuksissa, elää kuvitellussa maailmassa. Olla maassa, mieli, slg. siipi maassa masentunut. Olla käsi maassa ark. vahvasti juovuksissa. Ylistää, kehua jk t. jtak, jku t. jkta maasta taivaaseen ylenpalttisesti. Puhuttiin kaikista asioista maan ja taivaan välillä. Armeija syntyi kuin maasta polkaisten yhtäkkiä, kuin tyhjästä. Maasta se pienikin ponnistaa [= jokainen yrittää voimiensa mukaan] SL.

4. kallioperää peittävät maalajikerrostumat; maaperä, maapohja. Hiekkamaa, kangasmaa, vesijättömaa. Maa on roudassa. Vesi imeytyy maahan.

Kuv. Katosi kuin maan nielemänä. Kaivaa maata jkn jalkojen alta heikentää jkn asemaa, valmistella jkn tuhoa tms. Kätkeä, laskea jku maan poveen ylät. haudata.

Erik. kasvualustana (us. tuottavuutta ja laatua ajatellen). Hedelmällistä, ravinteikasta, karua, laihaa maata. Maan antimet. Viljellä, muokata maata. Nostaa perunoita maasta. Opetus lankesi hyvään maahan kuv. oli tuloksellista.

5. maalajeista: hiekka, sora, multa tms. Rakennus-, täytemaa. Oja täytettiin maalla. Pengerrykseen ajettu maa. Muuttua maaksi maatua.

6. maasto, maastokohta. Mäkimaa, tasamaa. Tasaista, kivikkoista maata. Alavilla mailla hallanvaara.

7. alueesta, seudusta.

a) omistusoikeuden t. määräkäytön kohteena. Valtion, yksityisten omistamat maat. Viljelymaa, metsästysmaa. Perunamaa. Hautausmaa. Perintömaa. Paavolan talonmaita. Ostaa lisää maata. Maan jakaminen, pirstominen. Tontti on kaupungin maalla. Ei-kenenkään-maa rintamalinjojen välinen alue; harv.omistajaton maa.

b) mon. yl. seutu, tienoo. On kierrellyt maita (ja) mantereita, maat ja mantereet paikasta paikkaan, ympäri maailmaa. Lähteä muille maille työn hakuun. Näillä main (jossain) täällä. Ei mailla (eikä) halmeilla ei täällä päinkään, ei lähiseuduillakaan.

c) Maalla, maalta, maalle maaseudulla. Asua maalla. Maalla syntynyt. Viettää lomansa maalla. Mennä [lomalle]maalle. Muuttaa maalta kaupunkiin. Oltiin viikonloppu meidän maalla ark. kesämökillä.

8. tietty valtiollinen alue, valtakunta, valtio. Euroopan, Välimeren maat. Pohjoismaat. Tuhansien järvien maa Suomesta. Pyhä, Luvattu maa Palestiinasta. Matkailumaa, teollisuusmaa. Kehitysmaa. Isänmaa. Kotimaa, naapurimaa. Maamme historia. Palvella, puolustaa maataan. Kautta maan tunnettu. Eilen satoi koko maassa. Lähteä maasta. Tuoda tavaraa maahan, viedä tavaraa maasta. Matkustaa vieraisiin maihin. Oma maa mansikka, muu maa mustikka[ks. mansikka] SL. Maassa maan tavalla [= on parasta sopeutua kulloisiinkin oloihin]  (tai maasta pois) SP. Maan tapa ks. tapa 2. Miten maa makaa [= miten (maan) asiat ovat]? Oli kuin maansa myynyt ks. myydä.

Kuv. Amerikka on yksityisen yritteliäisyyden luvattu maa tyyssija. Onnen maa onnela. Rauhan maa tuonpuoleinen elämä. Lapsuuden kultamaat.Olla unten mailla unessa.

9. korttip. jokin neljästä kolmentoista kortin sarjasta, väri. Maat ovat hertta, ruutu, risti ja pata. Tunnustaa maata ks. tunnustaa 6.

Kuv. Hän on toista maata [= erilainen] kuin muut. Kaikki he ovat samaa maata.

10. partikkelimaista käyttöä.

a) ylät. Aurinko laskee mailleen [taivaanrannan taakse], on jo maillaan laskenut.

b. ajankohtaa t. määrää ilmaisemassa. Maissa paikkeilla, vaiheilla, tienoilla. Kello yhdeksän maissa. Joulun, pääsiäisen maissa. Niillä main niillä paikkeilla, vaiheilla, tienoilla. Viisisataa henkeä tai niillä main.

c) Maan eräissä yhteyksissä ilmausta vahvistavana. Maan mainiomyös →←.

Ark. Pelkäsi niin maan mahdottomasti. Suututti niin maan perusteellisesti.

..

Declinarea lui maa (Kotus tip 18/maa, fără gradație)
singular plural
nominativ maa maat
acuzativ nom. maa maat
gen. maan
genitiv maan maiden, maitten
partitiv maata maita
inesiv maassa maissa
elativ maasta maista
ilativ maahan maihin
adesiv maalla mailla
ablativ maalta mailta
alativ maalle maille
esiv maana maina
translativ maaksi maiksi
instructiv main
abessiv maatta maitta
comitativ maineen
prolativ maitse

..

akryylimaalaus, alkydimaali, asetelmamaalaus, automaalaamo, emalimaalaus, emalimaali, emulsiomaali, epoksimaali, historiamaalaus, holvimaalaus, hopeamaali, hovimaalari, ihomaali, ikonimaalari, ikonimaalaus, jauhemaalaus, kalkkimaalaus, kalkkimaali, kalliomaalaus, kasvomaalaus, kattomaalaus, kaunomaalailu, kiiltomaali, kirkkomaalari, kirkkomaalaus, koristemaalari, koristemaalaus, kukkamaalaus, kuultomaali, laatukuvamaalaus, lakkamaali, lankkumaalari, lasimaalaus, lasimaalaustaide, lateksimaali, liimamaali, luolamaalaus, maalaaja, maalaamaton, maalaamo, maalailla, maalailu, maalari, maalarinkelkka, maalarinteippi, maalata, maalauksellinen, maalauksellisesti, maalauksellisuus, maalaus, maalausjalusta, maalausliike, maalausruisku, maalausrulla, maalaustaide, maalaustaiteellinen, maalaustekniikk, maalaustela, maalausteline, maalaustyyli, maalaustyö, maalauttaa, maali, maaliaine, maalijauhe, maalinpoistoaine, maalipaletti, maalipensseli, maalipinta, maalipurkki, maaliruisku, maalisivellin, maalitölkki, maaliväri, maaliöljy, maisemamaalari, maisemaaalaus, maljakkomaalaus, miniatyyrimaalari, miniatyyrimaalaus, muotokuvamaalari, muotokuvamaalaus, mustamaalata, mustamaalaus, paikkamaalata, paikkamaalaus, pastellimaalaus, perspektiivimaalaus, pienoismaalaus, pistemaalaus, pohjamaalata, pohjamaalaus, pohjamaali, polttomaalata, polttomaalaus, polttomaali, posliinimaalaus, posliininmaalaus, pronssimaali, rakennusmaalari, ruiskumaalata, ruiskumaalaus, ruosteenestomaali, seinämaalaus, sisämaalaus, sisämaali, sotamaalaus, spraymaali, sunnuntaimaalari, suojamaali, sävelmaalailu, taidemaalari, tasoitusmaalaus, tasoitusmaali, temperamaalaus, täplämaalaus, ulkomaalaus, ulkomaali, vesivärimaalaus, äännemaalailu, öljymaalaus, öljymaali, öljyvärimaalaus

..

aatemaailma, aistimaailma, ajatusmaailma, alamaailma, arvomaailma, bisnesmaailma, eläinmaailma, elämysmaailma, haavemaailma, henkimaailma, ihannemaailma, ihmemaailma, ikimaailmassa, jälkimaailma, kasvimaailma, kokemusmaailma, koulumaailma, liikemaailma, lumemaailma, länsimaailma, maailma, maailmallinen, maailmallistua, maailmallisuus, maailmanaika, maailmancup, maailmanennätys, maailmanennätysaika, maailmanennätysjuoksu, maailmanennätysmies, maailmanennätysnainen, maailmanennätystulos, maailmanensi-ilta, maailmanhistoria, maailmanhistoriallinen, maailmanhistoriallisesti, maailmanjärjestys, maailmanjärjestö, maailmankaikkeus, maailmankansalainen, maailmankansalaisuus, maailmankartta, maailmankatsomuksellinen, maailmankatsomus, maailmankauppa, maailmankausi, maailmankello, maailmankieli, maailmankiertäjä, maailmankirjallisuus, maailmankokous, maailmankolkka, maailmankongressi, maailmankuulu, maailmankuuluisuus, maailmankuva, maailmankylä, maailmankäsitys, maailmanlaajuinen, maailmanlaajuisesti, maailmanlaajuistaa, maailmanlaajuistua, maailmanlaajuisuus, maailmanlista, maailmanloppu, maailmanluokka, maailmanmaine, maailmanmarkkinahinta, maailmanmarkkinat, maailmanmatkaaja, maailmanmenestys, maailmanmestari, maailmanmestaruus, maailmanmestaruusjoukkue, maailmanmestaruuskilpailu, maailmanmestaruuskisa, maailmanmestaruusottelu, maailmanmielinen, maailmanmielisyys, maailmanmies, maailmanmusiikki, maailmannainen, maailmannäyttely, maailmanpalo, maailmanparantaja, maailmanpatsas, maailmanperintö, maailmanperintöluettelo, maailmanpoliisi, maailmanpoliittinen, maailmanpolitiikka, maailmanpyörä, maailmanranta, maailmanrauha, maailmanselitys, maailmansota, maailmantalous, maailmantapahtuma, maailmantieto, maailmantilanne, maailmantilasto, maailmantuska, maailmantähti, maailmanuskonto, maailmanvallankumous, maailmanvalta, maailmanympärimatka, maailmanympäripurjehdus, mielikuvamaailma, mielikuvitusmaailma, naismaailma, nykymaailma, pankkimaailma, pienoismaailma, rahamaailma, satumaailma, ulkomaailma, unelmamaailma, virtuaalimaailma, värimaailma, yleismaailmallinen, yleismaailmallisesti, yleismaailmallisuus

..

 

maali ● 1 vopsea; culoare (vezi la maalaus) 2 (sport) gol; punct 3 țintă 41 (väri) färg; målarfärg; (meikki halv) smink, spackel; (auton väristä) lackering 2 (urh) mål; (kohde) mål; (maalitaulu) måltavla 3 (halv tavoite) mål

avausmaali, johtomaali, kavennusmaali, koulumaali, lohdutusmaali, maali, maaliahne, maalialue, maaliaukko, maaliero, maalihana, maalihenkilö, maaliikenne, maalijuhla, maalijyvä, maalikamera, maalikarsina, maalikehikko, maalikerros, maalikuningas, maalikylä, maalilaukaus, maalilaulu, maalilinja, maalimies, maalinauha, maalineduspeli, maalinedustapeli, maalinen, -maalinen, maalinnälkä, maalinnälkäinen, maalinosoitustutka, maalintekijä, maalipallo, maalipotku, maalipylväs, maaliraja, maalisuhde, maalisuora, maalisvaalit, maalisyöttö, maalitaulu, maalitehtailija, maalitehtailu, maalitilanne, maalitili, maalitolppa, maaliton, maalituomari, maalitykki, maalivahti, maaliverkko, maaliviitoitus, maaliviiva, merimaali, paitsiomaali, panssarimaali, ratkaisumaali, riistamaaliammunta, unelmamaali, vierasmaali, voittomaali, ylivoimamaali

..

avomaasto, etumaasto, hiihtomaasto, kalliomaasto, katumaasturi, kaupunkimaasturi, kilpailumaasto, lenkkeilymaasto, lähimaasto, maasto, maastoajo, maastoajoneuvo, maastoammunta, maastoauto, maastoeste, maastoharjoitus, maastohiihto, -maastoinen, maastoitse, maastojuoksu, maastokartta, maastokelpoinen, maastokelpoisuus, maastokuorma-auto, maastokuvioinen, maastokuviointi, maastolaatikko, maastoliikenne, maastomarssi, maastonkohta, maastopalo, maastopuku, maastopyörä, maastopyöräily, maastoratsastus, maastouttaa, maastoutua, maastovaihde, maasturi, metsämaasto, mäkimaasto, takamaasto, telamaasturi, ulkoilumaasto, vaikeamaastoinen, välimaasto

..

maakunnallinen, maakunnanvaakuna, maakunta, maakunta-arkisto, maakuntahallitus, maakuntahenki, maakuntahistoria, maakuntaitsehallinto, maakuntajako, maakuntajohtaja, maakuntajoukot, maakuntajuhla, maakuntakaava, maakuntakala, maakuntakasvi, maakuntakeskus, maakuntakirjasto, maakuntakivi, maakuntakokous, maakuntakukka, maakuntakäräjät, maakuntalainen, maakuntalaki, maakuntalaulu, maakuntalehti, maakuntaliitto, maakuntalintu, maakuntamuseo, maakuntaneuvos, maakuntapäivät, maakuntasarja, maakuntasuunnitelma, maakuntasuunnittelu, maakuntavaakuna, maakuntavaltuusto, maakuntaviesti

..

ulkomaa, ulkomaalainen, ulkomaalaisomistus, ulkomaalaistaustainen, ulkomaalaisuus, Ulkomaalaisvirasto, ulkomaanapu, ulkomaanedustus, ulkomaanelävä, ulkomaankauppa, ulkomaankauppaministeri, ulkomaankauppapolitiikka, ulkomaankirjeenvaihtaja, ulkomaankomennus, ulkomaanlehtori, ulkomaanliikenne, ulkomaanmarkkinat, ulkomaanmatka, ulkomaanmatkailu, ulkomaanosasto, ulkomaanpassi, ulkomaanpuhelu, ulkomaanraha, ulkomaansuhteet, ulkomaantoimittaja, ulkomaantyöntekijä, ulkomaanuutinen, ulkomaanvaluutta, ulkomaanvelka

..

alamaa, alankomaalainen, alinomaa, alkuperämaa, alusmaa, anturamaa, arabimaa, asemamaa, asuinmaa, autiomaa, avomaa, avomaankurkku, ei-kenenkään-maa, eliömaantiede, eläinmaantiede, emämaa, epäisänmaallinen, epäisänmaallisuus, erämaa, erämaa-alue, erämaapuhelin, erämaataival, etelämaa, etelämaalainen, EU-maa, hakamaa, hautausmaa, hautuumaa, heinämaa, hiekkaerämaa, hiekkamaa, hiesumaa, hietamaa, hietamoreenimaa, ihannemaa, ihmemaa, irtomaa, isänmaa, isänmaallinen, isänmaallisesti, isänmaallisuus, isänmaanrakkaus, isänmaaton, isäntämaa, itämaalainen, itämaat, jalkamaa, joutomaa, jäsenmaa, jättömaa, kaalimaa, kaksipuoluemaa, kalimaasälpä, kalkkimaa, kalottimaa, kangasmaa, kankaremaa, karstimaa, kaskimaa, kasvimaa, kasvimaantiede, kaukomaa, kehitysmaa, kehitysmaakauppa, kesantomaa, kielimaantiede, kiihkoisänmaallinen, kiihkoisänmaallisuus, kirjomaasälpä, kirkkomaa, kitumaa, kivennäismaa, kivierämaa, kohdemaa, kolmimaaottelu, korpimaa, kotimaa, kotimaakunta, kotimaankauppa, kotimaanliikenne, kotimaanmarkkinat, kotimaanmatka, kotimaanmatkailu, kotomaa, kruununsiirtomaa, kukkamaa, kultamaa, kulttuurimaa, kulttuurimaantiede, kuutosmaa, kärkimaa, laakiomaa, laidunmaa, lanttumaa, laulumaa, lehtomaa, lietemaa, liivinmaalainen, länsimaa, länsimaalainen, maa, maa-aateli, maa-aatelisto, maa-aines, maa-ala, maa-alkalimetalli, maa-alue, maa-analyysi, maa-artisokka, maa-asema, maabrändi, maadoittaa, maadoitus, maadoitusjohdin, maadoitusjohto, maaduttaa, maaekosysteemi, maaeläin, maaemo, maahanhyökkäys, maahanlasku, maahanlaskujoukot, maahanlyönti, maahanmuuttaja, maahanmuutto, maahanmuuttopolitiikka, Maahanmuuttovirasto, maahanpaniaiset, maahansyöksy, maahantulo, maahantulokielto, maahantulolupa, maahantunkeutuja, maahantunkeutuminen, maahantuoja, maahantuonti, maahantuontikielto, maahantuontilupa, maahengitys, maahenki, maahenkinen, maaherra, maahikas, maahinen, maahockey, maahumala, maa- ja metsätalousministeriö, maajauhe, maajohto, maajoukkue, maajoukkuepaita, maajoukkuepelaaja, maajoukot, maajussi, maakaapeli, maakaari, maakaasu, maakaasujohto, maakaasuputki, maakaasuvoimala, maakaira, maakairaus, maakaistale, maakarhu, maakari, maakauppa, maakellari, maakerros, maakerrostuma, maakeskinen, maakiintiö, maakiitäjäinen, maakohtainen, maakolloidit, maakotka, maakrapu, maakuljetus, maakulkuneuvo, maakuva, maakäräjät, maalainen, maalaiselämä, maalaisesti, maalaisidylli, maalaisisäntä, maalaisittain, maalaisjuusto, maalaisjärki, maalaiskunta, maalaisliitto, maalaisliittolainen, maalaismainen, maalaismaisesti, maalaismaisuus, maalaisolot, maalaispitäjä, maalaispoika, maalaisserkku, maalaistalo, maalaistua, maalaistyttö, maalaisuus, maalaisvoi, maalaisväestö, maalaji, maalajite, maaleikkaus, maalevintäinen, maalintu, maallikko, maallikkoedustaja, maallikkojäsen, maallikkonimi, maallikkosaarnaaja, maallikkotuomari, maallikkoveli, maallinen, maallismielinen, maallistaa, maallistua, maallisuus, maaltamuutto, maaltapako, maalyönti, maalämmitys, maalämpö, maamagnetismi, maamerkki, maametalli, maamies, maamiesseura, maamiina, maamikrobi, maamuna, maamyyrä, maanalainen, maaneuvos, maanisä, maanitella, maanittelu, maanjako, maanjyrsin, maanjäristys, maanjäristysaalto, maanjäristysmittari, maanjäristysoppi, maankamara, maankavallus, maankavaltaja, maankiertäjä, maankohoaminen, maankolkka, maankorko, maankuivatus, maankuori, maankuulu, maankäyttö, maanlaajuinen, maanlaki, maanläheinen, maanmainio, maanmies, maanmittari, maanmittaus, maanmittausinsinööri, Maanmittauslaitos, maanmittausneuvos, maanmittausoppi, maanmittaustoimitus, maanmuokkaus, maannainen, maannapa, maannos, maannostua, maannousema, maannousemasieni, maannumero, maanomistaja, maanomistus, maanomistusoikeus, maanopeus, maanosa, maanpaine, maanpako, maanpakolainen, maanpakolaisuus, maanparannus, maanparannusaine, maanpeitekasvi, maanpeittokasvi, maanpetoksellinen, maanpetos, maanpetturi, maanpiiri, maanpinta, maanpuolustaja, maanpuolustuksellinen, maanpuolustus, maanpuolustusalue, maanpuolustusjärjestö, maanpuolustuskoulutus, maanpuolustuskurssi, maanpuolustustyö, maanpuolustusvelvollisuus, maanpäällinen, maanraivaaja, maanraivaus, maanraja, maanrakennus, maanrako, maansiirto, maansiirtoauto, maansiirtokone, maansiirtoliike, maansiirtotraktori, maansiirtotyö, maansuru, maansäteily, maantaa, maanteitse, maantie, maantieajo, maantiede, maantiegangsteri, maantiekilpailu, maantiekuljetus, maantiekävely, maantieliikenne, maantienoja, maantienvärinen, maantiepyöräily, maantierosvo, maantiesilta, maantiesuola, maantieteellinen, maantieteellisesti, maantieteilijä, maantieto, maantuntopakko, maantutkimus, maanuoliainen, maanvaiva, maanvajoama, maanvarainen, maanvieremä, maanviljelijä, maanviljelijäväestö, maanviljely, maanviljelyelinkeino, maanviljelykulttuuri, maanviljelymaa, maanviljelys, maanviljelysfysiikka, maanviljelyskalusto, maanviljelyskemia, maanviljelyskone, maanviljelysneuvos, maanviljelystalous, maanviljelystila, maanviljelystyö, maanviljelytiede, maanvuokra, maanvuokraaja, maanvuokrasopimus, maanvuokraus, maanvyörymä, maanväri, maanäkyvyys, maanääri, maaoikeus, maaomaisuus, maaomistus, maaorava, maaorja, maaorjuus, maaottelu, maaotteluedustaja, maaottelujoukkue, maaottelukarsinta, maaottelupelaaja, maaotteluvoitto, maapaikka, maapaketti, maapakko, maapala, maapallo, maapalloistaa, maapalloistua, maapalsta, maapato, maapeite, maaperä, maaperäbiologi, maaperäbiologia, maaperägeologi, maaperägeologia, maaperäkartta, maaperänsuojelu, maapeto, maapohja, maapohjainen, maapoliittinen, maapolitiikka, maapuu, maapuuteri, maapähkinä, maapähkinäkakku, maapähkinärouhe, maapähkinävoi, maapähkinäöljy, maapäivät, maapäivävaalit, maaraja, maarakennus, maarakennuskangas, maarakennuskone, maarakennusliike, maarakennusmekaniikka, maarakennustekstiili, maarakennustyö, maarata, maareformi, maarekisteri, maarekisterinote, maarianheinä, maariankämmekkä, maaruska, maaseurakunta, maaseutu, maaseutuelinkeino, maaseutuelinkeinopiiri, maaseutukaupunki, maaseutukeskus, maaseutukiertue, maaseutukunta, maaseutulehdistö, maaseutulehti, maaseutumainen, maaseutumatkailu, maaseutunäyttely, maaseutupitäjä, maaseutuväestö, maasiira, maasilta, maasodankäynti, maasota, maasotatoimi, maassamuuttaja, maassamuutto, maastakarkotus, maastalähtö, maastamuuttaja, maastamuutto, maastanosto, maastaveto, maastavienti, maasulku, maasälpä, maasäteily, maataide, maataideteos, maataistelu, maataistelukone, maataiteilija, maatalo, maataloudellinen, maatalous, maatalousala, maatalousekonomia, maatalouselinkeino, maatalouskauppa, maatalouskirjanpito, maatalouskone, maatalouskoneasentaja, maatalouslomittaja, maatalousmaa, maatalousministeri, maatalousministeriö, maatalousneuvoja, maatalousneuvonta, maatalousnäyttely, maatalousoppilaitos, maatalouspoliittinen, maatalouspolitiikka, maatalousseura, maatalousseutu, maataloustarvike, maatalousteknologia, maataloustiede, maataloustieteellinen, maataloustraktori, maataloustuki, maataloustuotanto, maataloustuote, maataloustuottaja, maataloustyö, maataloustyöntekijä, maatalousvaliokunta, maatalousyrittäjä, maatalousyritys, maateitse, maatiainen, maatiaiskana, maatiaiskarja, maatiaiskaura, maatiaislehmä, maatiaismainen, maatiaisrotu, maatiaisrotuinen, maatila, maatilallinen, maatilalomailu, maatilamajoitus, maatilamatkailu, maatilamyymälä, maatilanemäntä, maatilatalous, maatilkku, maaton, maattaa, maatto, maattojohdin, maattojohto, maatua, maatuma, maatuuli, maatyö, maatyöläinen, maatyömies, maatähti, maauimala, maavara, maavarsi, maaverso, maavesi, maavoimat, maavuoto, maaväri, maayhteys, maayökkönen, maaäiti, maaöljy, mallimaa, mannermaa, mannermaajalusta, mannermaalainen, mansikkamaa, markkinatalousmaa, marskimaa, matkailumaa, metsämaa, metsästysmaa, metsätyömaa, mineraalimaa, minkämaalainen, monipuoluemaa, moreenimaa, multamaa, murremaantiede, murtomaa, murtomaahiihto, muunmaalainen, myötämaa, mäkimaa, naapurimaa, niemimaa, nollamaadoitus, nollamaatto, nummimaa, nälkämaa, onnenmaa, osanottajamaa, ostajamaa, pakanamaa, peltomaa, perunamaa, pihamaa, piilevämaa, piimaa, pohjamaa, pohjanmaa, pohjanmaalainen, pohjoismaa, pohjoismaalainen, pohjoismaat, porkkanamaa, puheenjohtajamaa, puutarhamaa, raakamaa, rajamaa, rakennusmaa, rakennustyömaa, rakkamaa, riistamaa, rintamaa, ruotsinmaalainen, ruskomaa, ryytimaa, rälssimaa, saapasmaa, salomaa, samaanne, sankarihautausmaa, satelliittimaa, satumaa, savimaa, siirtomaa, siirtomaajoukot, siirtomaasota, siirtomaatavara, siirtomaatavarakauppa, siirtomaatyyli, siirtomaavalta, siirtotyömaa, simpukkamaa, sisämaa, sivistysmaa, sosialistimaa, sotilashautausmaa, suistomaa, suojamaadoittaa, suojamaadoitus, suojamaattaa, suojamaatto, suomenmaalainen, suuriruhtinaanmaa, suurmaanomistaja, sydänmaa, synnyinmaa, takamaa, talousmaantiede, tasamaa, tasamaahiihto, tasankomaa, tehomaatalous, teollisuusmaa, thaimaalainen, tietyömaa, tonttimaa, tulvamaa, työmaa, työmaajuopottelu, työmaakokous, työmaakoppi, työmaaparakki, työmaaruokala, työmaaterrori, työmaatulkki, täytemaa, täyttömaa, uittotyömaa, uurnahautausmaa, valkomaa, valmistusmaa, vasallimaa, vastamaa, vesijättömaa, viejämaa, vientimaa, vierasmaalainen, vihannesmaa, vihollismaa, viinimaa, viljelymaa, viljelysmaa, voimistelumaaottelu, vuokramaa, yhteismaa, yksipuoluemaa, yksityismaa, yleisurheilumaaottelu, ylimaallinen, ylimaallisesti, ylimaallisuus, yltiöisänmaallinen, yltiöisänmaallisuus, ylämaa, ylämaalainen, ympärysmaa, öljymaa, öljyntuottajamaa, öljynviejämaa

.

.

maa 1 (maapallo) ● Pământul; Tellus ■ jord; jordklot (tav määr = tavallisesti määräinen – de obicei substantiv propriu, scris cu majusculă)

aurinko, maa ja kuu ● Soarele, Pământul și Luna ■ solen, jorden och månen

maapallo pyörii oman akselinsa ympäri ● Pământul se învârtește în jurul axei sale ■ jorden roterar på sin egen axel

maa kiertää aurinkoa (auringon ympäri) ● Pământul se învârtește în jurul Soarelui ■ jorden kretsar kring solen; jorden rör sig [i en bana] kring solen

Kuu kiertää Maata (täht) ● Luna înconjoară Pământul; Luna se învârtește în jurul Pământului ■ månen kretsar runt jorden [în exemplele de mai sus merită reținut locul majusculelor!]

maan päällä ● pe Pământ; în lume ■ på jorden, i världen

täällä maan päällä (maailmassa) ● aici, pe Pământ; în lume ■ här på jorden (i världen)

hävitä maan päältä, hävitä maan alle ● a dispărea de pe fața pământului ■ försvinner från marken

maan ääriin, maailman ääriin ● la capătul pământului ■ till jordens ände

matkustaa maailman ympäri ● a călători în jurul lumii ■ resa runt jorden

matka maan ympäri ● călătorie în jurul lumii ■ en resa runt om i världen

.

maa 2 a (taivaan vastakohta; vars usk heng [näkyvä] maailma, maanpiiri) ● pământ; lume, globul pământesc ■ jord; värld

mennä maan ääriin asti ● a merge până la capătul pământului ■ fara till världens ände

rauha maassa (raam) ● pace în lume; pace pe pământ ■ fred på jorden; frid på jorden

täällä maan päällä (usk) ● aici jos, pe pământ ■ här på jorden

periä maa (ylät, raam) ● a moșteni pământul ■ ärva jorden

alussa loi Jumala taivaan ja maan (raam) ● la început, Dumnezeu a creat cerul și pământul ■ i begynnelsen skapade Gud himmel och jord

tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa ● facă-se voia Ta precum în cer, așa și pe pământ ■ ske din vilja, såsom i himmelen, så ock på jorden [în exemplele de mai sus merită reținut locul majusculelor!]

kunnes taivas ja maa katoavat (raam) ● până când cerul și pământul vor dispărea ■ tills himlen och jorden försvinner

ja maa oli autio ja tyhjä (raam) ● și pământul a fost pustiu și gol ■ och jorden var ödemark och tom

Pyhä maa ● Țara Sfântă ■ det heliga landet

levätä siunatussa maassa ● a-și găsi somnul de veci în pământ bincuvântat; în Țara Binecuvântată (Israel) ■ vila (vara begravd) i invigd mark

luvattu maa (raam) ● Pământul Făgăduinței ■ det förlovade landet

.

maa 2 b (ilman t. veden vastakohtana) ● uscat; țărm; pământ ■ (veden vastakohtana) land; landbacke; fastland; (ilman vastakohtana) mark; jord

taistelut maalla, merellä ja ilmassa ● bătăliile pe uscat, pe mare și în aer ■ strider på land, till havs och i luften

vesitse tai maitse/maata myöten ● pe cale maritimă sau terestră ■ sjövägen eller landvägen

maalla tai merellä ● pe uscat sau pe mare ■ till lands eller till sjöss

maalla ja merellä ● pe țărm și pe mare ■ till lands och till sjöss

pelastua kuivalle maalle ● a se salva pe uscat ■ rädda sig på fastlandet

nousta maihin, mennä maihin; astua maihin ● a debarca; a coborî pe țărm ■ gå i land; landstiga

laskeutua maahan ● a coborî pe pământ ■ komma ner till jorden

laskea maihin matkustajat Napolissa ● a coborî pasagerii la Napoli ■ landa passagerarna i Neapel

lentokone laskeutui ● avionul a aterizat ■ flygplanet tog mark

laskea maihin maa- ja ilmajoukkoja (sot) ● a debarca trupe; a lansa/parașuta trupe ■ ilandsätta, debarkera trupper; kasta ner trupper, landsätta med fallskärm laskea maihin ● a debarca ■ gå i land, landsätta, debarkera

hyökätä maalta mereltä ja ilmasta ● a ataca de pe pământ, de pe mare și din aer ■ attackera från landet från havet och från luften

he näkivät maata ● au văzut uscatul/pământul ■ de såg landet

saada maata näkyviinsä, lähestyä maata (mer) ● a zări uscatul ■ få landkänning

maata näkyvissä! (mer) ● uscat la orizont! ■ land i sikte!

kadottaa maa näkyvistä (mer) ● a dispărea uscatul ■ förlora land ur sikte

maihin ● pe țărm ■ till land; på land

uida maihin ● a înnota la mal ■ simma i land

laiva laski maihin ● vasul a ancorat la țărm ■ båten lade till; båten anlöpte hamnen

meidät laskettiin maihin ● am fost coborâți pe țărm ■ vi fick gå i land

maissa ● pe uscat [antonim: pe mare]; pe țărm ■ i land

kapteeni on maissa ● căpitanul e pe țărm ■ kaptenen är i landet

osa laivan miehistöstä oli maissa ● o parte din personal coborâse pe țărm ■ en del av båtens besättning var i land

merimiehet menivät maihin ● marinarii au coborât pe țărm ■ sjömän gick till land

ajautua maihin ● a fi aruncat pe țărm ■ vara strandad; sköljas upp [på stranden]

vetää vene maalle ● a trage barca la mal ■ dra båten upp på land

kuivalla maalla ● pe uscat ■ på torra land

olla kuin kala kuivalla maalla ● a fi ca un pește pe uscat ■ vara som en fisk på torra land

.

maa 2 c (puhek ilmausta vahvistavana)

maan mainio ● foarte bun, extrem de bun; excelent ■ toppenbra , jättebra

pelkäsin niin maan mahdottomasti ● eram speriat peste măsură ■ jag var så in i vassen rädd

[minua] suututti niin maan perusteellisesti ● m-am enervat cum nu se mai poate ■ jag var tvärilsken (puhek skitförbannad)

.

maa 3 (maapallon pinnasta, maan pinnasta) ● scoarța pământului; teren; suprafața pământlui, pe pământ ■ jord (myös sähk); mark; jordyta

maa oli lumen peitossa ● pămăntul era acoperit de zăapdă ■ marken var täckt av (med) snö

maa paljastuu lumen alta ● pământul de ivește de sub zăpadă ■ marken håller på att bli bar

maa vihertää ● pământul înverzește ■ det grönskar i markerna

maan pinnalla ● pe pământ; pe suprafața pământului ■ på marken; på jordytan

maan päällä ● pe pământ ■ på jorden

korkealla maan yläpuolella ● în înalt, deasupra pământului ■ högt över marken

hävittää/hajottaa maan tasalle (kuv) ● a rade de pe fața pământului ■ jämna med marken (jorden)

kaupunki hävitettiin maan tasalle ● orașul a fost ras de pe fața pământului ■ staden jämnades med marken

vetää jtak maata pitkin ● a târî ceva pe pământ ■ dra (släpa) ngt längs marken

istua (maata) maassa ● a sta [lungit] pe pământ ■ sitta (ligga) på marken

nukkua paljaalla maalla ● a dormi pe pământ[ul gol] ■ sova på bara marken

hän käveli katse maahan luotuna ● mergea cu ochii/privirea-n pământ ■ han gick med blicken i marken

maissa ● pe uscat [antonim: pe mare]; pe țărm ■ i land

ottaa maasta (ylös) ● a scoate din pământ ■ ta (plocka, lyfta) upp

pudota maahan ● a scăpa [pe] jos ■ falla ner på marken

kaatua maahan ● a cădea jos ■ falla till marken

kaataa maahan (vahingossa) ● a vărsa; a păta [din greșeală; spontan] ■ spilla, utgjuta

kaataa maahan (läikyttää) ● a vărsa [aruncând] ■ spilla ur

kaataa maahan (tahallaan) ● a vărsa, a turna; a deșerta; a face să curgă ■ hälla (slå) ut/ur; tömma; spilla ut

kaataa maahan ● a doborî [la pământ] ■ fälla till marken; ta ner

hypätä maahan ● a sări jos [pe pământ] ■ hoppa till marken

kaivaa maahan (kätkeä) ● a săpa (ascunde) ■ gräva i marken (gömma)

lyödä jku maahan ● a culca la pământ; a trânti la pământ pr cineva ■ kasta nere, slå ner ngt

viistää maata ● a mătura podeaua ■ sopa golvet

maahan! ● la pământ! culcat! (câinelui) șezi! ■ (sot, ruotsr) skydd!; (koiralle) plats!

mennä maihin; lyödä maihin (sot.slg heittäytyä maahan) ● a se culca/arunca la pământ ■ (yleisk läh) kasta sig på marken

.

maa 4 a (maaperä, maapinta; maapohja) ● pământ, sol; cernoziom, humus; teren, ogor ■ jord; mylla; land

maaperä ● pământ (suprafață); sol; natura solului; sol fertil; teren ■ jordmån; markbeskaffenhet; (kasvualusta tms.) mark; (kasvupohja) grogrund; (maakamara, maasto) terräng

maapohja ● pământ (profund) sol; teren ■ mark; grund

maa oli märkä ● pe teren era apă ■ det var vått på marken

vesi imeytyy maahan ● apa se absoarbe în pământ ■ vattnet sugs upp av jorden

maa on jo paljas (lumeton) ● s-a dus zăpada, pământul este neacoperit [de zăpadă] ■ marken ligger redan bar; marken är bar; det är barmark

maa oli roudassa vielä kesäkuussa ● în iunie pământul este încă înghețat ■ tjälen låg kvar ända till juni

maa on vielä roudassa ● pământul, solul este încă înghețat ■ tjälen har ännu inte gått ur jorden

maa on roudassa ● pământul, solul este înghețat ■ marken är frusen

maa on routainen ● pământul, solul este înghețat ■ det är tjäle i jorden; marken är frusen

sula maa ● pământul, solul este dezghețat ■ ofrusen mark; tjälfri mark

hyvää maata ● pământ bun, sol bun ■ bra jord; bra land

kivikkoista maata ● teren pietros, stâncos ■ stenig mark (terräng)

kuivaa maata ● teren uscat ■ torr mark

maa oli kovaa ● pământul era tare/dur ■ marken var svår

vesiperäinen maa, [vetelä] suo ● smârc, mlaștină; ținut mlăștinos, umed ■ sump, sumpmark

suoperäinen maa ● mlaștină, ținut mlăștinos ■ gungfly, moras

maa petti jalkojemme alla ● pământul a cedat sub picioarele noastre ■ marken gav vika under våra fötter

kova maa jalkojen alla ● pământ tare, teren solid sub picioare ■ fast mark under fötterna

pehmeä maa ● pământ moale ■ lös jord

kostea maa ● pământ reavăn ■ fuktig mark

maa järkkyy ● pământul de cutremră ■ jorden skakar

maa tärähti ● pământul s-a cutremurat ■ marken skakade (skalv)

maa halkesi ● pământul s-a crăpat ■ marken rämnade

maaleikkaus, kallioleikkaus, kaivanto ● puț [de mină] ■ schakt

maassa (sisässä) ● în pământ ■ i jorden

syvällä maan alla ● adânc în subteran ■ djupt underjordisk

työskennellä maan alla ● a lucra în subteran ■ arbeta under jord

maan alla oleva ● a fi sub pământ; a fi în subteran; în mină ■ vara under jord; (tekn) (kaivoksessa) vara i gruvan

hävitä maan alle ● a dispărea, a intra în pământ ■ gå under jorden

.

maa 4 b (maastosta) ● pământ; teren ■ mark; terräng

tasaista ja kivikkoista maata ● teren plat și pietros, stâncos ■ flack och stenig mark (terräng)

alava maa ● teren jos ■ låg terräng

aukeaa maata ● teren deschis ■ öppet land

mäkistä maata ● ținut deluros ■ kuperat land

tasaista maata ● teren plat ■ flack mark

hiekkaista maata ● teren nisipos ■ sandig jord

alavilla mailla hallanvaara ● risc de îngheț la sol în terenurile joase ■ risk för frost på låglänta marker

.

maa 5 (peltomaa, viljelty maa) ● suprafață agricolă, teren agricol; ogor, ogoare, pământ arabil; strat, rond, brazdă, pat de flori, de zarzavat; răzor, fâșie cultivată ■ jordbruksmark, mark, land, fält; (pellon sarka, peltotilkku) teg (myös hist); (kuv vainio, pelto; keto, niitty) fält, vret; (sarka, puutarhasarka, kukkapenkki) säng, trädgårdssäng; (pellon) fältremsa; (lohko; metsäsarka) skifte; (peltomitta) säng, fältsäng; (kuv) fält, intervall

mattilan maat ulottuvat järveen asti ● pământurile lui Mattila se întind până la lac ■ Mattila fält sätter sig ner till sjön

maa on hyvässä kunnossa ● solul e în stare bună ■ jorden är väl hävdad

hedelmällinen, lihava maa ● pământ gras, pământ roditor ■ fet jord

hedelmällistä ja ravintorikasta maata ● sol fertil și nutritiv ■ fruktbar och näringsrik jord

kyntää ● a ara, a brăzda ■ plöja

kyntää maahan, kyntää maata ● a ara pământul ■ plöja ned

kyntää pelloksi ● a pregăti câmpul arând ■ plöja upp

valmistaa maaperää jllek ● a pregăti terenul pentru ceva ■ bryta mark för ngt

muokata maata, viljellä maata ● a cultiva pământul; a se ocupa cu agricultura ■ odla jorden

viljelty maa ● pământ cultivat ■ odlad mark

viljelykelpoista maata ● teren arabil ■ odlingsbart jord; åkermark

istuttaa uuteen multaan ● a planta într-un sol împrospătat ■ plantera om i ny jord

istuttaa siemeniä maahan ● a semăna terenul; a pune semințe în sol ■ plant seeds into the soil

perunamaa ● lot de pământ cultivat cu cartofi ■ potatisland

nostaa perunoita maasta ● a scoate cartofii ■ ta upp potatis

kääntää (muokata) maa ● a săpa pământul ■ gräva i jorden; gräva upp jorden

.

maa 6 (aineennimenä, maa-aine)

multa, maaperä ● sol ■ jord; mylla; mull; stoft

täyttää jk maalla ● a umple cu pământ ■ fylla ngt med jord

täyttää oja maalla ● a umple șanțul cu pământ ■ fyll diket med jorden

maasta tehty valli ● un val de pământ ■ jordvall; en vall av jord

muuttua maaksi ● a se descompune [în pământ]; a se compoasta ■ bli till mull; förmultna

multakokkare ● bulgăre de pământ ■ klump av jord

maa ilma tuli ja vesi ● pământ, aer, foc și apă ■ jord, luft, eld och vatten

kaivaa maata ● a săpa pământul ■ gräva i jorden

Jumala loi ihmisen maan tomusta (raam) ● Dumnezeu a făcut pe om din pământ ■ Gud gjorde människan av jorden

maasta olet sinä tullut, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman (raam) ● „[Adu-ți aminte, omule, că] din țărână ești, și în țărână te vei întoarce” (Geneza, 3,19) ■ av jord är du [kommen] och jord skall du åter bli [earth to earth ashes to ashes dust to dust]

.

maa 7 a (alueesta omistusoikeuden kohteena) ● pământ, pământuri; teren terenuri; ogor, ogoare ■ mark; (viljelysmaa) jord; (tilukset) ägor (mon)

valtion omistamat maat ● pământurile statului ■ statens marker

nämä ovat valtion omistamat maat ● acestea sunt pământurile statului ■ det här är statens marker

Paavolan talon maita ● ogoarele Paavola, domeniul Paavola ■ Paavolas marker (ägor)

maapalsta ● lot de pământ ■ land

pala maata ● un lot de pământ ■ ett stycke mark; ett stycke jord

ostaa maata ● a cumpăra teren ■ att köpa mark

ostaa [palanen] maata ● a cumpăra o bucară de pământ ■ köp en bit av mark

ostaa lisää maata ● a mai cumpăra teren ■ köpa ny mark

maan jakaminen ● împărțirea pământului moștenit ■ jordskifte

tontti on kaupungin maalla ● lotul de pământ este pe terenurile orașului ■ tomten ligger (är) på stadens mark

omistaa maata ● a deține teren ■ att äga land

oma maa (maapohja), oma tontti ● teren propriu ■ egen mark (land), egen tomt

rakentaa vieraan maalle ● a construi pe teren străin ■ bygga på främmande mark

telttailla toisen maalla ● a instala cortul pe terenul altcuiva ■ tälta på annans mark

ei-kenenkään-maa, ei kenenkään maa ● pământul nimănui, no man’s land (jurid. terra nullis) ■ ingenmansland

.

maa 7 b (mon seutu, tienoo)

niillä main (suunnilleen) ● cam pe-acolo; acolo; în zonă; cam pe-atunci ■ däromkring; (paik) i de här trakterna; i trakten (inom räckhåll); (ajasta) vid ungefär denna tid

näillä main ● cam pe-aici; în apropiere ■ häromkring

kierrellä maita [ja] mantereita ● a străbate pământul ăn lung și-n lat ■ fara (jalkaisin vandra) land och rike runt

mennä (nousta) maihin ● a merge în țară ■ (stiga) i land

matkustaa maitse ● a hoinări prin țări ■ färdas till lands

paras hotelli näillä main ● cel mai bun hotel din zonă ■ det bästa hotellet i trakten (inom räckhåll)

lähteä muille maille työn hakuun ● a hoinări în căutare de lucru ■ fara bort för att söka arbete

häntä ei näkynyt mailla eikä halmeilla ● n-a fost zărit nicăieri, nici urmă de el ■ man har inte sett skymten av honom

.

maa 8 (valtakunta, valtio) ● țară; stat; ținut; patrie ■ land; rike; stat

maamme ● Țara Noastră ■ vårt land

maamme historia ● istoria Țării Noastre ■ vårt lands historia

maanisä ● suveran, monarh protector; tatăl Țării ■ landsfader

esi-isieni maa ● țata strămoșilor mei ■ min förfadersland

palvella ja puolustaa maataan ● a servi și a-și apăra patria ■ tjäna och försvara sitt land

omassa maassa (ulkomaan vastak myös) ● în interior, în hintreland; acasă, în propria țară ■ i inlandet; hemma, i hemlandet

tässä maassa (täällä) ● aici, la noi; în țara asta ■ här i landet, här hos oss

kautta maan tunnettu ● cunoscut în toată țara ■ riksbekant; (kielteisissä yhteyksissä) ökänd

koko maa oli kuohumistilassa ● toată țara era în fierbere ■ hela landet var i turbulens

maa nousi kapinaan ● țara s-a răsculat ■ landet steg i uppror

mistä maasta? ● din ce țară? ■ från vilket land?

muuttaa maasta ● a emigra; a se muta din țară ■ emigrera

muuttaa maahan ● a imigra; a se muta într-o țară ■ immigrera

jäädä maahan ● a rămâne în țară ■ stanna i landet; förbli i landet

karkottaa maasta ● a expulza [din țară] ■ utvisa [från landet]

tuoda maahan (liik) ● a importa ■ importera

tuoda tavaraa maahan ● a import marfă ■ importera varor

viedä maasta (liik) ● a exporta ■ exportera

viedä tavaraa maasta ● a exporta marfă ■ exportera varor

matkustaa vieraisiin maihin ● a călători în străinătate ■ resa till främmande länder

vierailla mailla ● în străinătate ■ i utlandet

maan rajojen ulkopuolella ● în afara granițelor țării ■ utanför landets gränser

maa joka tulvii maitoa ja hunajaa ● țara în care curge lapte și miere ■ ett land som flyter av mjölk och honung

näillä mailla ● pe aici; în zona asta; în ținuturile acestea; acestor țări, pe aceste țări ■ i de trakten

maassa maan tavalla [tai maasta pois] (sananp) ● câte țări, atâtea obiceiuri; alte țări, alte obiceiuri; într-o țară străină te comporți ca localnicii ■ man skall ta seden dit man kommer

maa jakautuu yhdeksään lääniin ● țara se împarte în nouă regiuni ■ landet är indelat i nio län

vieras maa ● țară străină ■ främmande land

onnen maa ● țara fericirii ■ lyckoland

Pyhä maa ● Țara Sfântă ■ det heliga landet

luvattu maa (raam) ● Pământul Făgăduinței ■ det förlovade landet

sadunhohteinen maa ● o țară cu străluciri de basm ■ ett sagoomspunnet (legendomspunnet) land; ett land som är omspunnet av ett sagans skimmer

nousevan auringon maa ● Țara Soarelui Răsare ■ den stigande solen land

maa oli Ranskan siirtomaa ● țara era colonie franceză ■ landet var fransk koloni

Euroopan maat ● țările europene ■ de europeiska länderna

Välimeren maat ● Țările Mediterane; țările mediterane ■ Medelhavsländerna

Reininmaa ● Renania; Ținutul Rinului ■ Rheinland

Amerikka on yksityisen yritteliäisyyden luvattu maa (kuv) ● pentru antreprenoriatul privat, America este țara făgăduinței ■ Amerika är privatföretagandets förlovade land

jääkö maa EU:n ulkopuolelle? ● rămâne țara în afara Uniunii Europene? ■ kommer landet att stå utanför EU?

EU:n ulkopuolinen maa ● țară din afara Uniunii Europene ■ ett land utanför EU

Varsovan liiton maa ● țară membră a Pactului de la Varșovia ■ warszawapaktsland

maa julistautui itsenäiseksi ● țara s-a declarat independentă; țara și-a declarat independența ■ landet förklarade (utropade) sig självständigt

maa oli silloin vielä miehittämätön ● atunci țara nu era încă ocupată ■ landet hade ännu inte ockuperats (var ännu inte ockuperat)

maa on kehityksessä ohittanut naapurinsa ● cât privește progresul, țara s-a distanțat de vecini ■ landet har gått om (distanserat) sina grannar i utvecklingen

maa on omavarainen viljantuotannon osalta ● în privința producției de grâne, țara este independentă ■ landet är självförsörjande med spannmål

maavoimat (sot) ● forțe terestre ■ landtrupper, marktrupper, landstridskrafter, markstridskrafter; lantförsvar

maa on joutunut vihollisen hallintaan ● țara a încăput pe mâinile dușmanilor ■ landet har råkat i fiendehänder; fienden har tagit herraväldet över landet

sotaa käyvä maa ● o țară în plin război ■ ett krigförande land; ett land i krig

saattaa maa sotatilaan ● a aduce țara în stare de război ■ försätta ett land i krig

maa joutui sotaan landet ● țara a fost forțată în război ■ blev indraget i krig

maa hävisi sodassa ● țara a pierdut războiul ■ landet förlorade kriget

.

maa 9 (maa-alue) ● zonă; domeniu; arie; regiune; areal ■ markområde; jordområde, landområde; (pinta-ala) areal

pelloksi raivatut maa-alueet ● zone pregătite pentru a fi cultivate ■ den uppodlade arealen

.

maa 10 (paikan adverbiaaleissa, maaseutu)

maaseutu ● provincie; la țară ■ land

maassa ● în țară ■ i landet

maalle ● [spre] la țară ■ till landet

mennä maalle ● a merge la țară ■ åka [ut] till landet

mennä maalle (mökille) ● a se duce la țară, la cabană ■ fara [ut] landet

maalla ● la țară ■ på landet

maalla syntynyt ● s-a născut la țară ■ född på landet

asua maalla ● a locui la țară ■ bo på landet

maalta ● de la țară ■ från landet

olla maalta ● a fi de la țară ■ vara från landet

hän on maalta ● este de la țară ■ han är från landet

muuttaa maalta kaupunkiin ● a se muta de la țară la oraș ■ flytta in till stan

viettää lomansa maalla ● a-și face concediul/vacanța la țară ■ vara på landet under semestern

viettää kesää maalla ● a-și petrece vara la țară ■ spendera sommaren i/på landet

muuttaa maalle (kesäksi) ● a se muta la țară pe vară ■ gå till landet för sommaren, gå till sommarhuset, flytta till landet för sommaren

oltiin viikonloppu meidän maalla (puhek) ● sfârșitul săptămânii l-am petrecut la țară ■ vi var hos oss på landet över veckoslutet; (vars isohkosta paikasta) vi var på vårt landställe över veckoslutet

.

maa 11 (ajan adverbiaaleissa, noin, suunnilleen)

kuuden maissa ● pe la [ora] șase ■ vid sextiden; vid sexsnåret

kello yhdeksän maissa ● [să zicem] cam pe la [ora] nouă ■ vid pass nio; vid niotiden; (puhek) vid niodraget; vid niosnåret

joulun maissa ● [în]spre Crăciun; de Crăciun; în jurul/perioada Crăciunului ■ vid jultiden

viisisataa henkeä tai niillä main ● cam cinci sute de persoane, sau cam pe-acolo ■ fem hundra personer eller däromkring; omkring fem hundra personer; en fem hundra personer

.

maa 12 (yhdussanoissa maa-) [Cu maa- sunt combinații nesfârșite; aici sunt spicuite doart câteva uzuale; vezi mai sus linkurile]

maa- ● pământ [în cuvinte compuse] ■ land-, lant-; jord-; mark

maa- ja vesi|kulkuneuvo, amfibio ● amfibie ■ amfibie

maa- ja vesirakennusteollisuus ● industria construcțiilor civile, drumuri și poduri ■ anläggningsindustri

maa- ja metsätalousministeriö ● Ministerul Agriculturii și Silviculturii ■ (Suom) jord- och skogsbruksministerium

maa- ja metsätalousministeri ● Ministrul Agriculturii și Silviculturii ■ (Suom) jord- och skogsbruksminister

maa- ja metsätalousvaliokunta ● Comisia Agriculturii și Silviculturii ■ (Suom) jord- och skogsbruksutskott

maa- ja ilmajoukkoja (sot) ● trupe ■ trupper

maa-ala ● suprafața pământului ■ jordområde, markområde; landområde

maa-allas ● piscină ■ jordbassäng

maabakteeri ● bacterie a solului ■ jordbakterie

maabetoni ● beton de pământ (soil cement) ■ jordcement

maaeläin ● animal terestru ■ landdjur

maakaapeli ● cablu terestru ■ jordkabel

maakaira, maapora ● sondă (de pământ) ■ jordborr

maakaukoputki ● telescop terestru ■ markteleskop

maakohde, maamaali ● punct de reper; țintă terestră ■ landmärke; markmål

maakolloidi ● coloizi din pământ: lut, humus ■ jordkolloid

maakuljetus ● transport rutier ■ landtransport

maalaji ● soi, fel de sol ■ jordart

maalattia ● podea de pământ ■ jordgolv

maamarsalkka (hist) ● mareșal al nobilimii ■ lantmarskalk

maamiina (sot) ● mină de teren ■ landmina

maamikrobi ● microb din pământ ■ jordmikrob

maanäyte ● probă de pământ, carotă ■ jordprov

maaneste ● umiditatea pământului ■ jordvätska

maantie ● drum local ■ landsväg

maapato ● stăvilar; baraj ■ jorddamm

maapeite ● strat de pământ ■ (maaperä) jordmån; (maakerros) jordskikt; jordlager; (peittävä maakerros) täckande jordlager, täckande jordskikt

maapenger, maavalli ● terasament, rambleu de pământ ■ jordvall

maaperusta ● fundația solului ■ markgrund

maapihka, maavaha, bitumi ● bitum ■ bitumen

maapora, maakaira ● sondă (de pământ) ■ jordborr

maaprofiili ● profilul solului ■ jordprofil

maarouta ● înghețul profund al solului ■ markrntjäle, jordtjäle

maasumu ● ceață la sol ■ strålningsdimma

maatuli ● incendiu de teren ■ markbrand

maatuuli ● vânt dinspre țărm ■ landbris

maavara ● gardă la sol ■ fri markhöjd; markfrigång

maaväri ● culoare de fond ■ jordfärg

maaverkko ● rețea terestră ■ marknät

maavero ● impozit funciar ■ markskatt

maavesi ● umiditatea solului ■ ytvatten

maavirta ● curent teluric ■ (pl.) jordströmmartelluriska strömmar

maavoimat (sot) ● forțe terestre ■ landtrupper, marktrupper, landstridskrafter, markstridskrafter; lantförsvar

.

maa 13 (korttip) ● culoare; semn; maslă ■ färg

neljä maata ● cele patru culori ■ de fyra färger

pitkä maa ● culoare (cărți de aceeași culoare) ■ lång färg

tunnustaa maata ● a răspunde la culoare, a juca în culoare; a servi cartea; a da cărțile pe față ■ bekänna färg, följa

.

maa 14 (kuvallisia sanontoja)

olla unten mailla (nukkua) ● a dormi; a fi în lumea viselor ■ sova

minua suututti niin maan perusteellisesti ● m-am enervat cum nu se mai poate ■ jag var tvärilsken (puhek skitförbannad)

hän on toista maata, eri maata ● este diferit ■ han är av annan sort

hän on toista maata kuin muut ● este altfel de cât ceilalți ■ han är av annan sort än de andra

he [kaksi] ovat samaa maata ● sunt amândoi de-o teapă ■ de är två i ett slag

kaikki he ovat samaa maata (kuv) ● toți o apă și-un pământ; toți sunt la fel ■ de är alla av samma sort (skrot och korn)

hän kaivoi maata jalkojensa alta ● și-a tăiat craca de sub picioare ■ han sågade av den gren han satt på

kaivaa maata jkn jalkojen alta ● a submina poziția cuiva ■ undergräva ngns ställning; undergräva ngns position

kätkeä (laskea) jku maan poveen ● a se ascune în adâncurile pământului ■ sänka ner ngn i gravens djup

kätkeä vainaja maan poveen ● a încredința rămășițele răposatului în sânul pământului ■ överantvarda en hädangångens stoft åt jorden

menettää kannatusta ● a pierde teren ■ förlora mark [antonim: voittaa alaa ● a câștiga teren ■ vinna mark (terräng)]

langeta hyvään maahan (kuv) ● a cădea pe teren fertil ■ falla i god jord

sanoma lankesi hyvään maahan (kuv) ● mesajul a căzut pe teren fertil ■ budskapet föll i god jord

sana lankesi hyvään maahan (kuv) ● cuvântul a căzut pe teren fertil ■ ordet föll på bördig mark

oma maa mansikka, muu maa mustikka (sananl) ● fie pâinea cât de rea, tot ma bine-n țara mea ■ borta bra men hemma bäst

hän katosi kuin maan nielemänä ● a dispărut de parcă l-a-nghițit pământul; parcă a intrat în pământ ■ han var som uppslukad av jorden

maa näytti nielaisseen heidät (kuv) ● parcă i-a-nghițit pământul; parcă au intrat în pământ ■ de var som uppslukade av jorden; de var som bortblåsta

olla käsi maassa (puhek) ● a fi un pic făcut, afumat, abțiguit, amețit, cherchelit, pilit; a fi băut un pahar mai mult ■ vara ordentligt på pickalurven; vara stupfull (packad)

maa alkaa polttaa jalkojen alla ● începe să le ardă pământul de sub picioare ■ marken börjar bränna under fötterna

puolue toimii maan alla ● partidul activează clandestin ■ partiet verkar underjordiskt

olisin halunnut vajota maan alle ● îmi venea să intru în pământ ■ jag hade velat sjunka genom jorden

vajota häpeästä maan alle (kuv) ● a intra în pământ de rușine ■ sjunka från skam under jorden

hän on suurin roisto, mitä maa päällään kantaa ● este cel mai mare ticălos de pe acest pământ ■ han är den störste skurken på denna jord

hänellä on aina jalat tukevasti maassa ● [este un om] cu picioarele pe pământ ■ han står alltid med båda fötterna på jorden

tulla takaisin maan pinnalle, palata maan pinnalle (kuv) ● a reveni cu picioarele pe pământ ■ kom tillbaka till jorden; återvänd till jorden; kom ner (tillbaka) till jorden

olla irti maasta ● a pluti în aer; a nu fi cu picioarele pe pământ ■ sväva i det blå

olla mieli maassa ● a fi abătut, a fi deprimat ■ vara nere

olla siipi maassa ● a fi indispus; a fi deprimat ■ vara deppad

aurinko (päivä) laskee mailleen; aurinko menee mailleen ● soarele apune ■ solen går ner

miten maa makaa? ● care e situația? cum stau lucrurile? ■ hur är läget?

luvata maat ja taivaat ● aprox. a promite câte-n lună și-n stelele ■ lova guld och gröna skogar

ylistää jkta maasta taivaaseen ● a lăuga, e elogia, a glorifica; a ridica pe cineva în nori ■ sjunga ngns lov, lovsjunga, prisa ngn; höja ngn till skyarna

leijailla maan ja taivaan välillä ● a pluti în aer, în nesiguranță, incertitudine ■ sväva mellan himmel och jord [i ovisshet]

kääntää nurin maat ja taivaat (panna maat ja taivaat liikkeelle) (kuv) ● a se da peste cap; a da din mâini şi din picioare; a se face luntre şi punte; a face pe dracu-n patru; a lua foc cu gura; a răsturna cerul şi pământul ■ göra sitt yttersta (allt man kan)

kaikki maan ja taivaan välillä (kuv) ● câte-n lună și-n stele ■ (m) allt mellan himmel och jord

puhuttiin kaikista asioista maan ja taivaan välillä ● am vorbit ba de una, ba de alta, tot ce vrei și ce nu vrei ■ vi pratade om allt mellan himmel och jord

polkaista armeija maasta ● a alcătui o armată cât ai bate din picior ■ stampa fram en armé ur marken (jorden)

maasta se pienikin ponnistaa ● lucrurile mari au începuturi mici ■ stora ting ha ringa början

..

Alături de maa – pământ, sol (ca substanță) avem și multa > mullata pomenit aici doar în trecere.

mullata ● a îngropa în pământ, a acoperi cu pământ; a planta; a semăna ■ mylla; mylla ner; kupa

kylvösiemenen multaaminen ● a acoperi semințele cu pământ ■ nermyllning av frön

mullata peruna ● a planta cartofi; a planta răsaduri [de cartofi] ■ (istutettaessa) mylla ner potatisen; (taimien multaamisesta) mylla (kupa) på potatisen

..

Abia acum trecem la verbele promise. Maa, discutat pe de-a-ntregul ca substantiv, ar avea material cât pentru o carte întreagă, deci rămâne pentru altă dată.

maadoittaa (sähk) ● a împământa, a pune/lega la pământ ■ jorda, jordansluta

.

maaduttaa 1 ● a transforma în humus; a composta ■ (biol) humifiera; låta ngt [för]multna; (kompostoida) kompostera

jätteiden maaduttaaminen ● compostarea reziduurilor casnice ■ avfallskompostering

maaduttaa 2 ● a înnămoli ■ (täyttyä) slamma igen

joki maaduttaa merenlahden ● râul umple golful cu nămol ■ havsviken slammas igen av avlagringar från älven

.

maailmallistua, maallistua ● a se laiciza; a fi laic; a avea caracter laic ■ förvärldsligas; bli världslig; få ett världsligt sinnelag; bli världsligt sinnad

maailmanlaajuistaa ● a mondializa, a globaliza ■ att globalisera

maailmanlaajuistua, maapalloistua ● a se mondializa, a se globaliza ■ globaliseras

.

maalailla ● a picta; a zugrăvi; a se ocupa de pictură; a descrie, a prezenta ■ måla, hålla på med målning; (kuv) måla upp

hän maalaili huvikseen ● a pictat de plăcere ■ han målade för ro (för sitt höga nöjes) skull

maalailla ruusuisia tulevaisuudenkuvia (kuv) ● a descrie în culori trandafirii imginile/viziunile viitorului ■ måla upp rosenröda framtidsvisioner

maalailla, kuvailla jksik; esittää jnak ● a descrie, a prezenta ceva; e exprima ■ utmåla som ngt

kirjailijan maalaileva tyyli ● stilul expresiv/figurativ al autorului ■ författarens målande stil

.

maalaistua ● a deveni tot mai rural/tăran ■ bli [mera] lantlig; förlantligas

hänen puhetapansa on maalaistunut ● a ănceput să vorbească ca un țăran ■ (halv) han har börjat tala som en lantis

.

maalata 1 ● a picta; a zugrăvi; a machia, a se machia, a se farda; a descrie, a prezenta; e exprima ■ måla; (meikata myös) sminka; (meikata itsensä) sminka sig (kuv) måla upp; utmåla

maalata siveltimellä ● a picta cu pensula ■ måla med pensel

maalata öljyvärillä ● a picta cu culori de ulei; a picta în ulei ■ måla med oljefärg; måla i olja

maalata muotokuvia ● a picta portrete ■ måla porträtt

maalata huulensa ● a-și vopsi buzele; a se ruja ■ måla läpparna

hän ei ole koskaan maalatun näköinen ● n-o vezi niciodată fardată ■ hon ser aldrig sminkad ut

maalata uudelleen ● a revopsi ■ måla om

keltaiseksi maalattu ● vopsit în galben ■ gulmålad

vasta maalattu ● proaspăt vopsit ■ nymålad

 

maalata 2 (kuv)

hän maalasi eteeni loistavan tulevaisuuden ● mi-a zugrăvit un viitor strălucit ■ han målade upp en strålande framtid för mig

pessimisti maalaa kaikki asiat liian synkiksi ● pesimistul vede totul în culori sumbre ■ pessimisten [ut]målar allt i alltför dystra färger

maalata piruja seinälle ● a prezenta situația în culori mai sumbre decât este ■ måla fan på väggen

 

maalata 3 (korttipelissä) ● a băga tare ■ måla

kuvakortti (korttip) ● carte mare ■ målat kort; honnör; (puhek) målare

 

maalata 4 (urh puhek tehdä maali) ● a băga gol ■ göra mål

toisella puoliajalla joukkue maalasi kahdesti ● în mitanul al doilea [în repriza a doua] echipa a băgat două goluri ■ under andra halvleken gjorde laget två mål

.

maalauttaa ● a pune să picteze; a pune să zugrăvească; a comanda o pictură/zugrăveală ■ låta måla

maalauttaa jkn muotokuva ● a pune să picteze portretul cuiva ■ låta måla ett porträtt av ngn

maalauttaa kuvansa ● a-și comanda un portret ■ låta måla ett porträtt av sig själv

.

maallistaa, tehdä maalliseksi ● a laiciza; a seculariza*; a trivializa; a face mai pământesc ■ förvärldsliga; sekularisera

maallistua ● a se laiciza; a se seculariza* (a deveni secular, laic, civil, mirean); a se face mai pământesc ■ förvärldsligas, bli förvärldsligad; sekulariseras, bli sekulariserad [*a seculariza – sensul românesc tradițional era trecerea bunurilor bisericii în proprietatea statului, în timp ce sensul general, etimologic este de transformarea caracterului bisericesc, cleric, religios în opusul său lumesc, mirean, mirenesc, pământean, profan, secular, pământesc]

kirkon ja hengellisen elämän maallistuminen ● secularizarea bisericii și a vieții spirituale ■ sekulariseringen av kyrkan och det andliga livet [în sensul unei mai mari apropieri de popor]

.

maanitella ● a convinge; a ademeni cu vorbe dulci, a momi, a duce cu zăhărelul; a ademeni să iasă; a convinge pe cineva să exprime ceva; a îndupleca, a convinge; a ademeni, a momi, a ispiti; a atrage; a seduce, a corupe; a invoca, a conjura; a exorciza; a ruga, a implora; a ruga fierbinte ■ (suostutella) lirka med ngn; (maanitella esille) lirka fram; (houkutella jku ilmaisemaan jtak) lirka ngt ur ngn; (taivutella) övertala; (houkutella, vikitellä) locka; (viekotella) tubba; (rukoilla) besvärja, be, bönfalla

hän maanitteli mukaansa Ullan ● a convins-o pe Ulla [să vină] cu el ■ han lockade med sig Ulla

hän koetti maanitella kissaa alas puusta ● a încercat să momească pisica să se dea jos din copac ■ han försökte locka ned katten från trädet

maanitteleva ääni ● o voce rugătoare ■ en lockande röst

.

maannostua ● (geol) a deveni sol hidromorfic, sol pedologic; solum ■ att bli jordmån

maapalloistaa, maailmanlaajuistaa (globaalistaa) ● a globaliza, a mondializa ■ globalisera

maapalloistua, maailmanlaajuistua (globalisoida) ● a se globaliza, a se mondializa ■ globalisera

maarata ● pistă de cros ■ crossbana

.

maastouttaa ● a se camufla ■ (sot) kamouflera; maskera

hyvin maastoutetut puolustusasemat ● pozițiile de apărare bine camuflate ■ väl kamouflerade (maskerade) försvarslinjer

.

maastoutua 1 ● a se adăposti ■ (sot) ta skydd

vihollisen avatessa tulen partio maastoutui nopeasti ● când dușmanul a deschis focul, patrula s-a adăpostit repede ■ när fienden öppnade eld tog patrullen skydd snabbt

maastoutua 2 ● a se camufla ■ (naamioitua) kamouflera sig; maskera sig

.

maata 1 ● a sta culcat; a zace; a se odihni; a dormi ■ ligga; (levätä) vila; (nukkua) sova

maata selällään ● a sta culcat pe spate ■ ligga på rygg

maata mahallaan ● a sta culcat pe burtă ■ ligga på magen

maata pitkin pituuttaan ● a sta lungit ■ ligga raklång

maata vuoteessa ● a sta culcat în pat ■ ligga i sängen

mennä maata ● a merge să se culce ■ gå och lägga sig

käydä makaamaan ● a se culca ■ lägga sig

panna maata ● a se pune să se culce ■ lägga sig

hän pani maata ● s-a pus să se culce ■ han gick och lade sig

maata kuumeessa ● a zace cu febră ■ ligga i feber

maata sairaana ● a fi bolnav la pat ■ ligga sjuk; vara sängliggande

maata haudassa ● a zace în groapă ■ ligga i graven

kahdenmaattava sänky ● pat dublu ■ dubbelsäng

karhu makaa talviunta ● ursul hibernează ■ björnen ligger i ide

viinipullot säilytetään makaavassa asennossa ● sticlele de vin se păstrează culcate ■ vinflaskorna förvaras liggande

maata tietojen päällä (kuv) ● a fi stăpân pe informații ■ sitta inne med uppgifter

 

maata 2 (olla laiskana) – a lenevi

täällä vain maataan ja työt seisovat! ● aici doar leneviți și treaba lâncezește ■ och här ligger du (ni) bara och latar dig (er) utan att få något gjort!

 

maata 3 (olla sukupuoliyhteydessä) ● a se culca cu cineva ■ ligga (jkn kanssa med ngn); ha samlag (jkn kanssa med ngn)

maata jku väkisin ● a viola pe cineva ■ våldta ngn

 

maata 4 (litistää kuoliaaksi) – a strivi

emakko makaa joskus porsaansa ● uneori, scroafa își strivește purceii ■ suggan ligger ibland ihjäl sina griskultingar

 

maata 5 a (olla käyttämättömänä) – a zace fără întrebuințare

katiska on maannut vuoden vedessä ● vârșa a zăcut în apă un an ■ mjärden har legat i vattnet ett år

mietintö makaa ministeriössä ● raportul zace la minister ■ betänkandet ligger på ministeriet (departementet)

pankkitilillä hyödyttöminä makaavat rahat ● banii stau în cont fără utilizare ■ pengarna som ligger oanvända på ett bankkonto

 

maata 5 b (kuv olla liikkumatta) – a sta nemișcat

laiva makaa ankkurissa ● vasul stă ancorat ■ båten ligger för ankar

vesi makasi niityllä ● apa stagna pe pajiște ■ vattnet låg kvar på ängen

hanke jäi makaamaan moneksi vuodeksi ● proiectul s-a înțepenit de câțiva ani ■ projektet blev liggande (vilande) i flera år

.

maattaa ● a împământa; a lega la pământ ■ (sähk) jorda, jordansluta

 

maatua 1 ● a putrezi, a se descompune, a se composta (în pământ); a deveni humus, pământ de flori ■ (muuttua maaksi) förmultna; humifieras; (lahota) murkna; (mädäntyä) ruttna

maatua maaksi ● a se descompune în humus, a deveni humus, pământ de flori ■ humifieras (förmultna)

maatua 2 ● a se înnămoli, a se umple de nămol ■ (joutua kuiville, liettyä) växa igen

joen suisto maatuu ● delta râului s-a colmatat, s-a înnămolit ■ floddeltat (älvens utlopp) växer (slammar) igen

umpeen maatunut lahti ● un golf astupat cu aluviuni ■ en vik som vuxit igen; en igenvuxen vik

.

Introdus / lisätty 2.1.2019

 

.

 

 

Creează gratuit un site web sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: