Plural – monikko, pluraali; plurale tantum

Plural – monikko, pluraali

Sanoja monikossa – Plurale tantum

Motto: „Plouă la noi, dar plouă și la dușmani”

Nu i-a fost dat limbii române să aibă o terminație clară a pluralului așa cum au verișorii francezi și spanioli. Da las’ că nici finezii n-au doar una ci mai multe; și se mai bagă și printre alte litere în loc să stea cuminte la coadă unde i-ar fi locul. Așa!

•

Dar să vedem cum se definește pluralul.

•

monikko kiel. nominin t. verbin luku, joka tarkoittaa vähintään kahta; monikkomuoto. Yksikkö ja monikko. Monikon nominatiivi. Monikon 3. persoona.

monikko (kielitiede) sanan muoto, joka viittaa moneen (samanlaiseen) nominiin, tai verbien tapauksessa siihen, että tekijöitä on monta. Yleensä monikko täydentää yksikköä, jolloin monikossa asioita tai tekijöitä on kaksi tai useampia. Joissakin kielissä on myös erityinen kaksikko-muoto täsmälleen kahteen viittaaville taivutusmuodoille. „Poika” on yksikkö, „pojat” on monikko. Saamelaiset käyttävät kaksikkoakin siis duaali. (Când e vorba doar de două persoane, două obiecte).

PLURÁL ~ă (~i, ~e) și substantival : (Număr) ~ formă a categoriei gramaticale a numărului care indică că este vorba de două sau mai multe persoane ori lucruri (de același fel). /<lat. pluralis, it. plurale, germ. Plural.

Numărul nu prea are corespondențe în cele două limbi. Finlandezii folosesc singularul și pluralul în alt fel decât românii.

§ 79 Monikon tunnukset

Yksikkö on tunnukseton. Useampaa kuin yhtä ilmaistaan monikon tunnuksella, joita ovat t, i ja j (» asetelma 38).

Asetelma 38: Luvun tunnukset

*Luku*	*Tunnus*	*Esimerkki*
Yksikkö	–	valo
Monikko	t	valo-t
	i	valo-i-ssa, pien-i-ä, mauste-i-ta
	j	valo-j-a, katu-j-en, lase-j-a (între două vocale)

Tunnus t osoittaa samalla kertaa luvun (monikko) ja sijan (nominatiivi). Tunnus i ja sen tavunalkuinen vastine j esiintyvät muissa monikkomuodoissa kuin nominatiivissa. Monikon genetiivin päätteisiin ‑ten ja ‑in sisältyy monikon t– tai i-aines: nais-ten, pyhä-in. Monikon illatiivissa monikollisuus ilmenee paitsi monikkovartalossa myös päätteessä: pöyt-i–in, ma-i-hin, varakka-i-siin.

Huom. i-vartaloisten nominien monikkovartalossa on e-aines lukuun ottamatta genetiiviä: lasi : laseja : laseissa : lasien. Murteissa i:llistä vartaloa saatetaan käyttää muissakin monikon sijoissa: – – nii huomasin että siel on kalosseja ja ne oli iha nättiä (p); siinähä [slangissa] o hirveesti englanninkielisiä termiä (Mielikäinen 1981b: 72). Itämurteissa voi monikon tunnuksena esiintyä lOi-aines: näessä taloloessa ’näissä taloissa’ (Nilsiä, SMS).

Compară cu -i- din pluralul unguresc: házamban (în casa mea), házaimban (în casele mele)

§ 80 Vokaalivaihtelu ennen monikon i:tä tai j:tä

Monikon tunnuksen i ~ j edellä vartalon loppuvokaaleissa on variaatiota: pitkän vokaalin sijalla voi olla lyhyt vokaali, lyhyt vokaali voi puuttua tai edustua toisena (» asetelma 39; tarkemmin » § 46 – 47, 51 – 52).

Asetelma 39: Monikon tunnusta edeltäviä vartalonvaihteluja

Vaihtelu	Vartalot	Esimerkkejä
VV : V	Pitkävokaaliset vartalot	vapaa : vapa-i-, masentunee- : masentune-i-, toffee : toffe-i-, maa : ma-i-
V : ∅	e-vartalot, valtaosa A-vartaloista	rikokse- : rikoks-i-, naise- : nais-i-, muna : mun-i-, asema : asem-i-, kesä : kes-i-
	Yksitavuiset ie– ja UO-diftongilliset vartalot (vartalonsis. vaihtelu)	tie : te-i-, suo : so-i-, vyö : vö-i-
i : e	i-vartalot	takki : take-i-, paperi : papere-i-
A : O	Kaksitavuiset a-vartalot, joiden 1. tavussa lavea vokaali a, i, e	kana : kano-i-, kissa : kisso-i-, velka : velko-i-
	Osa monitavuisista A-vartaloista	kuppila : kuppilo-i-, kännykkä : kännykö-i-

Yksitavuisten i-vartaloisten nominien i sulautuu monikon i:hin: hai-ta, täi-den.

Monitavuisten nominien monikkomuotoihin vaikuttavat eri seikat, mm. sanaluokka (adjektiivimatala : matali-, vrt. substantiivi kuppila : kuppiloi-) ja yksikkövartalon eli yksikkömuotoisen vartalon loppu (opettaja : opettaji-, vrt. opiskelija : opiskelijoi-) (» § 90). Muotovaihtelun mahdollisuuteen ja päätevarianttien yleisyyksiin vaikuttaa myös sanan toiseksi viimeisen tavun eli penultiman pituus, esim. paketti : pakettien, vrt. paperi : paperien ~ papereiden, sekä sanan tavuluku, esim. kolmitavuinen fyysikko : fyysikkojen ~ fyysikoiden mutta nelitavuinen poliitikko : poliitikkojen (~ poliitikoiden) (» § 91 – 92).

Monikkoa käytetään:

1) Eräissä samanlaisia osia sisältäviä esineitä tarkoittavissa sekä monissa juhlaa, väenkokousta, lahjaa yms. merkitsevissä sanoissa, esim. sakset, hohtimet, housut, kasvot, aivot, paarit, tikapuut, vitjat, vankkurit, vaunut (hevosten vetämät tai lastenvaunut; sen sijaan konevoimalla kulkevista vaunuista puhuttaessa yksikkö: raitiovaunu, junanvaunu, myös autosta puhuttaessa vaunu); markkinat, häät, ristiäiset, hautajaiset, peijaiset, myyjäiset, tanssit; tuliaiset, viemiset, myötäjäiset. (Ilmaustyypistä neljät hautajaiset ks. s. 154).

2) Kansanomaisessa, usein kerskailevassa puheessa, esim. Hänellä on autot ja moottoriveneet. Poika on lukenut kreikat ja latinat. Mies on kiertänyt Saksat ja Italiat. Tähän kuuluu myös asyndeettisia (side sanattornia) fraaseja, esim. Hän haukkui minut suut silmät täyteen.

Huomattakoon myös sellaiset monikolliset sanat kuin tikapuut, hohtimet, atulat, paarit, talkoot, kasvot, aivot. Väärin siis esim. kaksi tikapuuta (kahdet tikapuut); tätä talkoota suunniteltaessa (näitä talkoita); monta tuttua kasvoa (monet tutut kasvot). Ohitseni kannettiin paari toisensa jälkeen (paarit). Häntä pidetään puolueen elävimpänä aivona (esim. Ollaan sitä mieltä, että hänellä on puolueen elävimmät aivot). Yhdyssanoissa käytetään määräysosana kuitenkin yksikön genetiiviä: housunkaulus, kasvonpiirteet, rattaanpyörä, saksenkärki.

Vanhastaan on sanottu: panna kengät jalkaan, kintaat käteen; samoin: kengät ovat jalassa, kintaat kädessä, kuulokkeet korvalla, aurinkolasit silmällä. Kengät ovat jaloissa on kyllä suomea, mutta merkitsee, että ne ovat tiellä, esim. permannolla. Deci formă corectă este kengät jalassa dacă încălțările sunt încălțate în picioare, pentru că kengät jaloissa înseamnă că încălțările ne stau în drum, sunt în calea noastră, pe podea.

Lukusanoja ei aina osata panna oikeaan muotoon monikollisen substantiivin yhteydessä: viidessä häissä, p. o. viisissä; kahdennentoista olympiakisojen, p. o. kahdensientoista.

Moni-sanaan viittaava relatiivipronomini on milloin yksikössä, milloin monikossa: Ei ole monta kuvaa, joka voi kilpailla tämän kanssa. Näimme monta rakennusta, joista akkunat olivat särkyneet.

Passiiviseen predikaattiin kuuluva epämääräinen tekijä käsitetään seuraavanlaisessa sanonnassa monikolliseksi, eikä predikaatin adverbiaali sen vuoksi voi olla yksikössä: Ratkaisua odotetaan Berliinissä jännittyneempänä kuin koskaan aikaisemmin; p. o. jännittyneempinä (mieluummin ehkä kuitenkin jännittyneemmin). Siellä on tultu vahingosta viisaaksi (viisaiksi).

Pentru că pluralul nu este o chestiune simplă în finlandeză, să vedem câteva aspecte ale formelor de singular și de plural.

singular normal	laatikko
cuvânt colectiv, rădăcină de singular	kartasto
cuvânt colectiv, rădăcină de plural	tarpeisto
referință neprecizată + posesiv	talonsa
referință de singular + posesiv	nenänsä
referință de plural+ posesiv	silmänsä
cuvânt la plurale tantum	vankkurit
plural idiomatic	kahvit
plural normal	laukut

Nu ne rămâne decât să apelăm din nou la Iso suomen kielioppi

§ 558 Monikkosanojen päätyypit: häät, housut, sisarukset

Monikkosanat (plurale tantum ’vain monikolliset’ ‑sanat) ovat yhtä kokonaisuutta tarkoittavia monikkomuotoisia sanoja. Varsinaiset monikkosanat kuten häät, silmälasit esiintyvät yksikössä vain yhdyssanan alkuosana: hääjuhla, silmälasiliike; kasvonpiirre, silmälasinkehykset (» § 419). Lisäksi on substantiiveja, joilla on tavanomainen yksikkö- ja monikkoparadigma, mutta joita voi monikossa käyttää monikkosanojen tapaan. Tällöin ne tarkoittavat osista koostuvia kokonaisuuksia, joista puhutaan osia erittelemättä, esim. jalat, silmät, hiukset, sukat, portaat. Se että monikkosanat tarkoittavat jaottomia kokonaisuuksia, ilmenee myös niiden tarkoitteiden laskettavuudesta: kahdet häät, kolmet sukat.

Monikkosanat (» asetelma 97) merkitsevät vaatteita, välineitä tai ruumiinosia, jotka sisältävät kaksi samanlaista osaa, ja mahdollisesti useammastakin osasta koostuvia entiteettejä. Lisäksi monikkosanat tarkoittavat mm. juhlia tai muita järjestettyjä tilaisuuksia, joissa on yleensä useita osallistujia, tai tietynlaisia jaksoja kuten kuukautiset, vaihdevuodet. Monikollisiksi kiteytyneitä ovat jäähyväiset ja terveiset.

Asetelma 97: Monikkosanoja

Kaksi samanlaista osaa sisältäviä entiteettejä

farkut, haalarit, housut, shortsit, sukkikset; bikinit, (rinta)liivit; olkaimet; kalvosimet; hohtimet, sakset, silmälasit; (kanto)paarit, nojapuut, suitset, sukset, tikkaat; aivot, kasvot, keuhkot, kidukset, kivekset, munuaiset, sieraimet; vanhemmat

Useammasta osasta koostuvia entiteettejä

kamppeet, kuteet, rippeet | sisarukset, kaverukset, ystävykset; kaksoset, neloset; verhot, urut; tuliaiset, viemiset; nokoset; myötäjäiset, tukiaiset

Tilaisuuksia tai jaksoja

arpajaiset, avajaiset, bileet, hautajaiset, häät, lakkiaiset, läksiäiset, maistiaiset, markkinat, myyjäiset, naamiaiset, olympialaiset, penkkarit, polttarit, päättäjäiset, ristiäiset, talkoot, tanssiaiset, tupaantuliaiset, vaalivalvojaiset, varpajaiset, vihkiäiset, virkaanastujaiset, ylioppilaskirjoitukset; kuukautiset, vaihdevuodet

Koska monikkosanat ovat muodoltaan monikollisia, niiden määrite samoin kuin lauseen finiittiverbi ovat monikossa. Silti niillä viitataan yhteen jakamattomaan kokonaisuuteen. (» § 1275.)

Nämä ovat minun ainoat häät, – –. (k) vrt. *Tämä on minun ainoa hää(ni). | Jokainen nainen muistaa ensimmäiset kuukautisensa. (l) | rikki istutut silmälasit (l) | – – kunnianhimoisesti työskentelevät veljekset jäävät elokuvateattereissa tuntemattomiksi. (a)

Monikkosanaa luonnehtivalla predikatiivilla on kaksi sijavaihtoehtoa (» § 948). Kun monikkosanan tarkoite esitetään yhtenä kokonaisuutena, predikatiivi on monikon nominatiivissa. Samoin käyttäytyvät monikkosanoina sellaiset sanat kuin kädet, jalat, kengät, käsineet, kynnet.

Kun menimme naimisiin toukokuussa 1971, häät olivat hyvin pienet. (k) | Sakset ovat kevyet (350 g), eikä voimaa tarvita leikkureiden kannatteluun. (l) | Olin todella tyytyväinen ostokseeni koska housut olivat todella halvat ja juuri kuin minulle tehdyt. (E) | Tuliaiset olivat hyvin suomalaiskansalliset määrän puolesta, – –. (l) | Eilisen harjoituksen jälkeen tuli vähän epävarma olo, jalat olivat aika tönköt. (l)

Monikollinen partitiivipredikatiivi on puolestaan distributiivinen. Sillä voi luonnehtia useampia monikkosanan tarkoittamia yksiköitä, esim. Häät olivat [ennen] suuria ja niihin osallistui usein jopa 300–400 henkilöä (E). Kun monikkosanalla tarkoitetaan ihmisryhmiä, predikatiivi on tavallisemmin partitiivissa kuin nominatiivissa; jäsenet nähdään erillisinä.

Vanhemmat olivat iäkkäitä ja ankaria, Markku oli ainoa lapsi. (a) | – – Loikkasen sisarukset olivat yksimielisiä: muutaman päivän syysloma piisaisi. (l) | – – Kennedy-veljekset olivat todellisia idealisteja, voimakastahtoisia – –. (a) | Vastasyntyneinä kaksoset ovat usein heikompia kuin muut lapset, – –. (l)

•

§ 559 Sanalla yksikkö- ja monikkokäyttöä: illallinen vs. illalliset

Eräitä kahdesta tai useammasta osasta koostuvaan entiteettiin viittaavia sanoja käytetään varsinaisten monikkosanojen tavoin, mutta niillä on myös normaalia yksikkökäyttöä. Joillakin niistä on monikossa sama merkitys kuin yksikössä, esim. kärryt ~ kärry (a). Toisilla taas monikollisen sanan merkitys poikkeaa yksiköllisen sanan merkityksestä, esim. siten että monikkomuotoinen tarkoittaa järjestettyä tilaisuutta (b).

(a) kärryt, kilpailut, kisat, vaalit

Eduskuntavaalit lähestyvät. (E) | Presidentinvaali käynnistyy tänään, – –. (L) | Yhdysvalloissa perjantaina alkavat MM-kisat ovat ensimmäiset Euroopan ja Etelä-Amerikan ulkopuolella. (l) | Kuusamon koskenlaskukisa on ainutlaatuinen elämys kokemusvarastooni. (l)

(b) kutsut, messut, päivälliset, illalliset, syntymäpäivät; rattaat

– – Holkerin päivälliset ovat joka tapauksessa juhlavat. (l) | Kahden päivän kokoukseen mahtui kaksi lounasta ja päivällinen. (l) | Kutsut pitää järjestää toimittajille, ei tavallisille rivikansalaisille. (l) | Korhonen on saanut paikalliselta puskapilotilta kutsun kahville. (l) | Tukholman messut ovatkin lajissaan Pohjoismaiden suurimmat. (l) | Musta messu oli katolisen messun vastariitti: – –. (l)

Monikollinen sana voi myös viitata kollektiivisesti kokonaisuuteen, esim. jalat, portaat, ja yksiköllinen tuon kokonaisuuden osaan: jalka, porras.

Eräiden instituutioiden ja paikkojen nimet ovat monikkomuotoisia, vaikka viittauskohteena on käytännössä yksi kokonaisuus, tosin usein osista koostuva:

(c) ilmavoimat, puolustusvoimat; Yhdistyneet kansakunnat; Alpit, Andit, Antillit, Lofootit, Yhdysvallat, Virrat; Wienin filharmonikot; Helsingin Sanomat, Napapiirin Palloketut

Tällaisissa tapauksissa vallitsee luvun suhteen yleensä muodollinen inkongruenssi, joskin myös kongruenssia esiintyy ainakin subjektin ja predikaatin välillä, ei niinkään adjektiivimääritteen ja edussanan välillä (» § 1275 , 1304).

(d) Yhdysvallat on tiukentanut alkoholilainsäädäntöään. (l) | – – Yhdysvallat saanevat seuraa. (l) | Monirotuinen ja ‑kulttuurinen Yhdysvallat on ollut eturivin maa – –. (l) | Kuopiossa ilmestyvässä Savon Sanomissa kolumnisti Esa Mäkinen pohtii – –. (L)

•

§ 1732 Monikko: hyviä vointeja, brysselit ja strasbourgit

Monikon tunnus liittyy normaalisti jaotontarkoitteisiin substantiiveihin puhuttaessa useammasta kuin yhdestä oliosta. Monikkomuotoa käytetään kuitenkin myös ainesanoista, siis jaollistarkoitteisista sanoista, esim. päästää ilmat pihalle ’tappaa’. Näin käytetty monikkomuoto on tulkittavissa muutoin kuin puhtaasti useuden merkiksi.

Myöskään kiteytyneissä tervehdyksissä ja hyvästelyissä esiintyvällä monikon tunnuksella ei ole varsinaisesti useuden merkitystä:

Dacă unele merg automat la plural fără vreo semnificație specială, altele pot fi la plural pentru că sunt adresate mai multora prezenți, Päiviä!, Huomenia!, Hyviä ruokahaluja [huomenta fiecăruia dintre voi]; în schimb altele, precum sărbătorile, sunt dictate de faptul că serbarea lor durează mai mult de o unitate de timp: joulut, pääsiäiset, viikonloput; în sfârșit [suur]kiitokset și terveiset corespund în românește exact lui ‚mii de mulțumiri’ (și nu mulțumire!), ‚salutări’ (care este cu totul altceva decât salutare).

•

Erkki: No Lindelli Erkki tässä ↓ter↑ve.

Matti: Terve ↑terve.

Erkki: Ja oikeen hyviä juhlan alutunnelmia.

Matti: No kiitos kyllä ihan mukavat tunnelmat tässä on ja ilmatkin on ollu suhteellisen sopivia. (p)

•

Arkaluontoisissa tai jostain syystä kiusallisissa tilanteissa puheena olevan (yksilö)tarkoitteen esittäminen monikollisena voi olla keino esim. vähentää asian tungettelevuutta:

[Terveydenhoitaja:] Sull on nyt aika lailla eri tilanne kun sillon kun edellistä olit menossa synnyttämään. Miten tota vaikuttaako se sun mielialaas jotenkin oleks sä niinkun ilosemmilla mielillä taikka.

[Lääkäri:] Niin täs on tutkittu oikeen hyvin ja mitattu verenpaine ja kuunneltu sydämet ja koetettu vielä noi valtimosykkeet tuolta, jaloista ja kaikki on ollu kunnossa.

•

Kampaaja: Ketä siellä teillä päin sitte asukkaa näitä,

Asiakas: Kerälässä,

Kampaaja: Nii,

Asiakas: (.) No [siinä

Kampaaja: [eihän nää Parviaisen Paulat ja nää Hämäläisen Jarit [asunu siellä.

Asiakas: [ei ne asu s- meilläpäin.

Monikko saa aikaan myös paljoksunnan, kadehtimisen tai kehuskelun sävyn. Pitkälle kiteytyneitä ovat varsinkin olla-verbilliset konstruktiot.

•

On sinulla saarnat, Simeoni. (k) | On pirtit ja tanhuat. (k) | Kolttien nykyinen luottamusmies Pekka Fofanoff, 44, kiertää puhumassa kansansa puolesta brysselit ja strasbourgit. (L)

Eräissä affektisissa sanonnoissa kuten välittää vähät sekä voimasanan sisältävissä konstruktioissa (Paskat sillä on väliä; Vitut minä siitä) on nominien monikkomuotoja, joilla ei ole selvää monikon merkitystä. (Citate din Iso suomen kielioppi)

•

housut jalassa;

ihmissuhde vs ihmissuhteet tai ihmissuhdeita;

puet jalkaasi kengät

Despre subiect are o părere și Eugen Holman:

Viisi poikaa pelaa. [singular] „Five boys are playing.”

Suomen viisi poikaa pelaavat. [plural] „The five Finnish boys are playing.”

Viisi Suomen poikaa pelaa. [singular] „Five Finnish boys are playing.”

The only exceptions are *pluralia tantum*, nouns that only appear in the plural:

yhdet housut ‘one pair of trousers’ (both words in the plural)

yksistä housuista ‘about one pair of trousers’

kahdetoista housut ‘twelve pairs of trousers’

kaksistatoista housuista ‘about twelve pairs of trousers’

yhdet häät ‘one wedding’

yksistä häistä ‘about one wedding’

kahdettoista häät ‘twelve weddings’

kaksistatoista häistä ‘about twelve weddings’

•

Să vedem expresia:

Asiaan vaikuttaa monta tekijää. Problema (treaba) este influențată de mulți factori. În ciuda faptului că în finlandeză, gramatical, totul este la singular, sensul este de plural – asia, on vain yksi, siihen vaikuttaa (yksikössä), monta (moni partitiivin yksikössä), niin kuin tekijä sekin partitiivin yksikössä.

Onko oikeammin sanoa: sakset on naulassa, housut on jalassa, ristiäiset on elokuussa, häät on ensi kesänä vai sakset ovat naulassa, housut ovat jalassa, ristiäiset ovat elokuussa, häät ovat ensi kesänä?

Suomen kielen predikaattiverbi noudattaa yleensä subjektin lukua ja sukua eli jos subjekti on monikossa, predikaatti on myös ja jos subjekti on esimerkiksi monikon 3. persoonassa, predikaatti on myös. Tätä sanotaan subjektin ja predikaatin kongruenssiksi: lapset leikkivät, minä luen jne.

Myös monikkomuotoiset tilaisuuksien nimet ja muut samantapaiset monikkosanat vaativat predikaattiverbin monikkoon. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi häät, hautajaiset, avajaiset, ristiäiset, illalliset: ristiäiset alkavat klo 2.

Poikkeuksena on mm. luonteeltaan ns. eksistentiaaliset lauseet, jotka ilmaisevat olemassaoloa tai olemaan tulemista ja joissa subjekti on nominatiivissa ja tarkoittaa tavallisesti parillista esinettä (sukset, sakset) tai esiintyy vain monikossa (Helsingissä oli olympialaiset) tai sana tarkoittaa määrää tai joukkoa (tuolissa on sirot jalat) tai sana tarkoittaa kokonaisuuden muodostavaa ryhmää (takissa on puunapit). Siis housut on jalassa, sakset on naulassa ja sukset on ristissä.

Myös omistamista ilmaisevissa lauseissa predikaatti on aina yksikössä: meillä on häät lauantaina.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että käytäntö horjuu nykyään eksistentiaalisissa ja predikaatti voi olla sekä yksikössä (häät on – kun ajatellaan asiaa yhtenä tapahtumana) että monikossa (häät ovat – kun ajatellaan sanan monikollista muotoa, joka lienee peräisin vanhasta, monipäiväisestä häiden juhlinnasta).
•

Suomen kielen rakenne ja kehitys – Otava, 1979. s. 516-519 zice că:

Hakulinen niputtaa juhlien nimet erilaisten pitoja ja väenkokouksia tarkoittavien sanojen kanssa – esim. markkinat, talkoot, illalliset, kutsut, käräjät – ja huomauttaa, että vastineita on ainakin virossa ja vepsässä, virossa monikollisia ovat ainakin ristsed ’ristiäiset’, pulmad ’häät’ ja matused ’hautajaiset’.
Hakulinen esittää monikollisuuden synnylle seuraavia kehitysmalleja:

a) malli muinaisrunouden vakat ’pidot’, vakka on alkuaan tarkoittanut tilaisuudessa käytettyä kestitysastiaa tai kestitysannoksia
b) malli hautajaiset (> hautaajaiset), jolloin sanalla on alkuaan tarkoitettu tilaisuudessa mukana olevia henkilöitä
c) malli käräjät, juomingit, peijaiset, jotka ovat alkuaan voineet kestää monia päiviä

Hakulinen kuitenkin huomauttaa, että monikollisuudella on vastineita myös eri indoeurooppalaisissa kielissä, itämerensuomalaisten lähinaapurien kielissä esim. venäjässä крестины/krestiny ’ristiäiset’, похороны/pohorony ’hautajaiset’; свадьба/svad’ba ’häät’ kuitenkin yksikössä, liettuan kielessä monikollisia sužadėtuvės ’kihlajaiset’, vedybos ’häät’, laidotuvės ’hautajaiset. Liettuassa monikollisia ovat myös useimpien vuotuisjuhlien nimet: kalėdos ’joulu’, velykos ’pääsiäinen’, sekminės ’helluntai’, joninės ’juhannus’, velinės ’vainajien muistopäivä’.

Monikollisuus esiintyy myös kauempana suomalaisista asuneiden indoeurooppalaisten kansojen kielissä, vilkaisu eri kielten sanakirjoihin antaa mm. seuraavia esimerkkejä monikosta: nykykreikassa esim. βαφτίσια/vaftisia ’ristiäiset’, αρραβωνιάσματα/arravoniasmata ’kihlajaiset’; latinassa, romaanisten kielten äitikielessä: sponsalia ’kihlajaiset’, nuptiae ’häät’, exsequiae ’hautajaiset’, funebria ’hautajaiset, ranskassa fiançailles ’kihlajaiset, kihlajaisaika’, noces ’häät’, obsèques ’hautajaiset’, funerailles ’hautajaiset’; rinnalla kyllä myös yksiköllinen enterrement ’hautajaiset’

Kysymykseen ei siis voi vastata pelkästään suomen ja sen lähisukulaiskielten pohjalta, vaan kysymyksessä on laajempi ilmiö. Nähdäkseni ainoa selitys on siinä, että mainitut juhlat on tulkittu yleisesti monien eri vaiheiden ja erillisten, eri paikoissa, usein eri päivinäkin tapahtuvien toimitusten ja tapausten kimpuksi (hautajaisiin esim. on sisältynyt ruumiinvalvojaiset, kirkollinen siunaus, hautaan lasku, muistotilaisuus; häihin esim. morsiamen hyvästijättö lapsuudenkodissa, polttarit, vihkiminen, hääjuhlat, vihittyjen saattaminen yhteiseen kotiin jne.). Monikollisuus juhlannimissä olisi siis eräänlainen lyhenne pidemmästä sanasta ‘ristiäis-, hää- tai hautajaisjuhallisuudet’.

•

Vain monikolla on tunnus: koneet, koneilla. Monilla pronomineilla on yksikkövartaloista eroavat monikkomuotonsa, esim. me, te, he, ne, nuo, ne. Verbeillä on monikkomuodoissa erilliset taivutustunnukset: menemme, menitte, menevät.

Recapitulând semnul pluralului poate fi –t ca plural definit la nominativ, –i– sau –j– între vocale sau chiar –e– când i-urile și j-urile nu-și mai au locul. O să le vedem pe rând. Doar o vorbă să-ți mai spun despre i-ul care induce în eroare pentru că nu desemnează pluralul. Este i-ul zis protetic, (particulă deictică) cineva i-a zis hätä-i dar care se numește oficial sidevokaali, care se adaugă cuvintelor străine pentru a putea fi flexionate. Ex. skinhead, skinheadin, skinheadit, skinheadien. Altă situație fără ieșire este în cuvântul vaimoineen care se traduce cu cu soția [sa]. Când Urho Kekkonen pääsi Moskovaan vaimoineen ziarele au precizat că, de fapt, a plecat doar cu Sylvi Kekkonen, celelalte au rămas acasă. Era pressa mare crai.

Ar fi prea frumos ca pluralul finlandez să se suprapună perfect pluralului românesc. Nici vorbă. Noțiunea de „mai mulți, mai multe” este neconturată la finezi pentru că și partitivul intră în joc. Unele formulări care în românește se folosesc precis fie la singular fie la plural, la finezi sunt altfel. Limba finlandeză consideră perechile definit-nedefinit, împlinit-neîmplinit (la verbe), mișcare-static (mobilitate-imobilitate), ying-yang. Dacă românește este vorba de un măr sau de mai multe mere la finezi e așa: omena sau popular omppu (un măr în general: un măr frumos merită cumpărat) dar dacă sunt mai multe sunt omenat (merele definit, merele știute, care sunt la vedere, le poți arăta sau despre care s-a vorbit deja: merele [astea] le-am luat de la țăran), omenaa (măr, mere nedefinit, chiar dacă este la partitiv singular pot fi mai multe, mere în general: mere cresc și la noi) sau omenia (niște mere nedefinit, partitiv plural mai rar folosit: ia și niște mere).

Las’că nici verișorii italieni nu se lasă, frutto – fruct cu pluralul frutta – fructe în general dar frutti – din expresia frutti di mare.

•

Din fila „Nimeni nu-i profet în țata lui” am reluat:

Emblema românului incult a fost „este mulți”; să vedem care este emblema finezului incult. On vs ovat. Moni, monta. il y a. Deci, se consideră analfabet românul care spune ‚este mulți’. Așa e? Ei bine și finlandezul folosește on în loc de ovat doar că, Kielitoimisto a explicat situația în felul următor:

Pentru străin expresia on monta pare incorectă pentru că moni (nominativ) cu forma monta (partitiv) este, de fapt, un singular care se traduce în alte limbi cu pluralul. Pentru că finezu’ de rând a crezut că monta este la nominativ și este un sinonin al lui moni a făcut din el partitivul montaa (sic!). Până aici nimic curios. Mai curios este faptul că Kielitoimisto a aprobat forma populară și înscris-o în dicționare.

•

Dar ne-am depărtat de subiectul on vs ovat.

S-a considerat că în anumite situații forma la singular on nu este leagtă de restul frazei și exprimă doar existența. Compară cu corespunzătoarele expresii în celelate limbi europene: il y a (fr.); c’è (it.); es gibt (germ.); it is (eng); hay (sp.). Și în românește am putea considera două semnificații ale lui este din care una ar fi echivalentul celor din limbile menționate.

Românește este:

1. este mult (este = pers.3-a pl. prezent a verbului „a fi”)

2. este mulți (este = există, se află; se găsește)

•

Deosebit de asta sunt substantivele colective care, și în românește, se supun acelorași reguli adică cer singularul. Exemple:

Tv-uutiset haastatteli Turun Sanomien toimitusjohtajaa – –.

Ylioppilaskunnan Laulajat etsii riveihinsä uusia laulajia.

O altă problemă comună cu româna este următoarea:

Aiheeton monikon käyttö: „Kolme suurinta puoluetta ovat lisänneet eniten kannatustaan.”. Tässä viitataan kolmen suurimman puolueen muodostamaan ryhmään, ei kuhunkin puolueeseen erikseen. Oikea muoto saattaisi siis olla: „Kolme suurinta puoluetta on lisännyt eniten kannatustaan.” Tot aici ar intra și reclama ”Halvat hinnat voittaa aina!” situație de grup, dar ”Meidän pojat voittavat aina.” plural normal.

Vezi și articolul Naiset tekee työn vai tekevätkö? pe care, fără voia autorului, îl reproduc în totalitate.

Esittelylauseet
Ajatuskongruenssi
Sanajärjestys sekoittaa
Ylireagointia
Summa summarum

Subjektin ja predikaatin lukukongruenssiksi sanotaan kielenilmiötä, jonka perusteella lauseen subjektin ja predikaatin luku pannaan vastaamaan toisiaan. Kongruenssisääntö on yksinkertainen: yksiköllinen tekijä eli subjekti vaatii verbin eli predikaatin yksikköön, monikollinen taas monikkoon. Siten otsikon ilmaus ”Naiset tekee työn” on asiaproosassa virhe, kun taas Naiset tekevät työn noudattaa kongruenssisääntöä.

Lukukongruenssin ongelmat rajoittuvat 3. persoonaan, eihän kukaan pohdiskele muotoja *minä laulamme tai *sinä laulatte. Passiivin esiintyminen monikon 1. persoonan alueella on kyllä samaa ongelmavyyhteä (siis me mennään pro menemme), mutta sen historia on kokonaan toisenlainen kuin kolmannen persoonan monikon keventyminen.

Lukija kysyy jo, miksi näin selvä asia otetaan puheeksi. Normi on normi ja virhe on virhe ja sillä siisti. Siksi, että kongruenssinormi on pulmaton ainoastaan paperilla ja käytännössä siinä on monenlaista vaihtelua. Otan tässä jutussa käsittelyyn joitakin keskeisiä ongelmatilanteita.

Esittelylauseet

Suomen kielessä on melkoinen joukko lausetyyppejä, joissa kongruenssi ei toteudu. Kutsun näitä esittelylauseiksi. Esittelylauseiden yhteisenä nimittäjänä on se, että tekstiyhteydessään uusi ja tuntematon subjekti tarjotaan kuulijalle muun informaation jälkeen lauseen loppupuolella.

Jo melkein sadan vuoden ajan on keskusteltu ilmaustyypistä, jota on tapana kutsua eksistentiaalilauseeksi eli olemassaoloa ilmoittavaksi lauseeksi, esim. Säkissä on saappaat, Täällä on halvimmat kebabit. Eksistentiaalilause alkaa tyypillisesti paikanilmauksella, sitten seuraa kongruoimaton yksikön 3. persoonan verbi on ja subjekti tulee vasta verbin jälkeen. Lausetyypin lähitapaus on omistusrakenne, jonka verbi ei myöskään kongruoi: Minulla on hammasraudat, Seinillä on korvat.

Esittelevän, olemassaoloa ilmaisevan lauseen ja muunlaisen lauseen välinen raja on epäselvä, ja siksi myös verbimuodon valinta takkuilee. Valintaongelmat liittyvät muun muassa rakenteiden ja sanojen samannäköisyyteen, ajattelu- ja käsitteellistämisprosessien ristivetoon sekä puhetilanteen hahmottamisen oikukkuuteen.

Taivutusmuodon valintaa hankaloittavista syistä kannattaa ottaa puheeksi kaksi. Ensiksikään olemassaoloa ilmaisevien verbien ryhmä ei ole tarkkarajainen. Verbi olla on tyypillisin, mutta merkitykseltään vastaavia on muitakin (sisältyä, kuulua). Toisaalta olemassaoloon kytkeytyy myös olemaan tulemisen ilmoittaminen (syntyä, tulla, ilmestyä,unohtua, aiheutua) ja tietynlainen muutoksen raportoiminen (katketa):Paikalle tuli poliisit, Meiltä unohtui pullat kotiin, Repusta katkesi narut.

Esittelyn rajat venyvät, ja niinpä inkongruenssia esiintyy monissa muissakin ilmauksia: Maanjäristyksestä koitui suuret vahingot, Kuvaan piirtyi syvät uurteet. Keskeistä näidenkin ilmausten tulkinnassa on, että subjekti on puhetilanteessa uusi ja sen tarkempi sisältö jää avoimeksi tai monikollinen joukko nähdään epämääräisenä kokonaisuutena.

Toisekseen verbimuodon valintaa monimutkaistaa se, että subjektin ”uutuuden” ja epämääräisyyden astetta on vaikea ratkoa. Ratkomisvaikeudet johtuvat muun muassa siitä, että ilmaus saattaa olla kaksikasvoinen sen mukaan, miten se hahmotetaan kielenkäyttötilanteessa: Tässä on kuvat ’esittely’ ~ Tässä ovat kuvat ’ne kuvat’, Hintaan sisältyy matkaliput ’esittely’ ~ Hintaan sisältyvät matkaliput ’ne jo tiedetyt’.

Ajatuskongruenssi

Jutun alussa mainittu kongruenssisääntö perustuu yksikön ja monikon tarkasteluun kieliopillisina luokkina. Kieliopillinen luokka ja maailman hahmottaminen voivat kuitenkin poiketa toisistaan niin, ettei kielellinen monikko aina olekaan aito monikko eikä yksikkö vastaavasti yksikkö. Kun käsitteistäminen vaikuttaa verbimuodon määräytymiseen, puhutaan ajatuskongruenssista.

Ajatuskongruenssia ilmenee esimerkiksi silloin, kun monikollinen ilmaus hahmotetaan yksikölliseksi tekijäksi (Helsingin Sanomat kirjoittaa…,Jokerit pelaa ). Nämä ilmaukset luetaan varsinaisesti ’lehti kirjoittaa’ ja ’joukkue pelaa’. Suomen lukusanailmaus puolestaan on lauseopillisesti yksiköllinen, vaikka sen ilmaisema paljous on monikollinen. Kongruenssia ei noudateta, jos tekijä on epämääräinen ja tekstiyhteydessään uusi:Kolme miestä kuoli auto-onnettomuudessa Hämeenlinnassa.

Sanajärjestys sekoittaa

Suomen kielen perussanajärjestys on sellainen, jossa subjekti edeltää verbiä ja subjekti on lisäksi vielä lauseen ensimmäinen sana, esim.Seppo juoksee (nopeasti), Seppo lukee kirjaa. Käänteiseksi sanajärjestykseksi sanotaan sitä vaihtoehtoa, jossa verbi on ennen subjektia (Kirjaa lukee Seppo).

Käänteinen sanajärjestys vähentää lukukongruenssin toteutumista (Kaikki oppilaat laulavat kuorossa  Kuorossa ”laulaa” kaikki oppilaat). Tähän on varsin selvä syy. Subjekti määrää verbin muodon, ja kun subjekti ei olekaan tyypillisimmällä paikallaan määräämässä kongruenssia, verbi ”unohtuu” herkästi ensisijaiseen muotoonsa eli yksikköön.

Sanajärjestyksen aiheuttama inkongruenssi on kirjoittajan vihulainen, jota on pidettävä silmällä ennen kaikkea tekstin viimeistelyvaiheessa. Tällainen lipsahdus voi käydä kouliintuneellekin kirjoittajalle varsinkin silloin, jos lause on pitkä ja subjekti tulee vasta aivan lopussa: Asiaanvoi vaikuttaa (po. voivat vaikuttaa) kaiken loanheiton ja epäonnistumisen jälkeenkin nämä tahot.

Ylireagointia

Missä sääntö, siellä myös ylireagointi. Tavallisin virhe syntyy kieliopillisten ja lauseopillisten muotojen sekoittumisesta niin, että tuotetaan seuraavanlaisia muotoja: ”Työt ovat tehty”, ”Lehdet ovat jo haravoitu”. Miten puuro on keittynyt?

Suomen verbijärjestelmässä perfekti-aikamuotoa ilmaistaan liittomuodolla, jossa apuverbinä toimiva olla-verbi taipuu persoonassa, esim. olen ~ olet tehnyt. Pääverbillä on passiivissa oma muotonsa (esim. tehty), mutta sen sijaan apuverbi on samassa muodossa kuin yksikön 3. persoonassa (on tehty, vrt. on tehnyt).

Niin kuin jo mainittiin, subjekti määrää kongruenssin. Ilmauksessa Työt on tehty ei ole subjektia, vaan sana työt on passiivilauseen objekti. Kun objekti on viheliäisesti tyypillisellä subjektin paikalla, se hahmotetaankin subjektiksi. Kun vielä monikollisen objektin perässä on tarjolla yksikkömuotoinen on, verbi alkaa kongruoida.

Summa summarum

Kolmannen persoonan lukukongruenssi kuuluu asiaproosaan ja sen hallinta kirjoittajan hyveisiin. Toisaalta on korostettava ilmiön monimutkaisuutta. Kielioppi ole kategorisesti oikeita muotoja tuottava apparaatti, vaan puntarointiin tarvitaan aina ihminen. Kongruenssin puntarointitilanteissa korostuu kielitiedon merkitys: lausetyypin ja sen osasten käytöksen tunteminen helpottaa päätöstä. Näistä vihjeistä huolimatta muistettakoon, että kongruenssi on ikuinen ja kivinen työsarka.

Matti Räsänen

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 3.10.2007.

•

Sanoja monikossa – Plurale tantum

•

Plurale tantum (suom. vain monikko) on latinankielinen sanonta, joka tarkoittaa substantiiveja, joilla on vain monikkomuoto. Plurale tantum -sanoja on monissa kielissä, kuten englannin scissors ja pants, ruotsin inälvor.

Suomen kielen plurale tantum -sanoja ovat esimerkiksi sakset, housut, häät, hautajaiset, syntymäpäivät ja monet muut juhlat.

Printre cele de mai jos s-ar putea să fie și unele cuvinte care, deși au formă de singular, se folosesc la plural.

aakkoset, aamiaismurot, aamu‑uutiset, aasianlumivarpuset, aasiansieppokertut, ahvenkalat, aidat, aikeet, aineopinnot, aivot, ajelurattaat, Ajokoirat, ajot, ajovaljaat, ajovalot, ajurinrattaat, ajurinvaunut, akanhapset, akselivallat, aktiivat, Alankomaat, Aleutit, alfasäteet, alkajaiset, alkeet, alkeisopinnot, alkeistiedot, alkkarit, alushousut, alkuopinnot, alkusanat, alkutiedot, alkuvaikeudet, Alpit, alushousut, ammattiopinnot, Andit, anopikset, Antillit, antimet, A-oikeudet, aparat, Apenniinit, appivanhemmat, apposet, arkiolot, Arabiemiirikunnat, arpajaiset, arvopaperimarkkinat, aselepoehdot, asemenot, asetussanat, asevoimat, asiakirjakannet, asiatiedot, asumiskustannukset, asuntomessut, asunto‑olot, aterimet, atulat, aurinkolasit, avajaiset, avajaisjuhlallisuudet, avioliittomarkkinat, Azorit, Babylonin riippuvat puutarhat, bailut, Baleaarit, barbecuekutsut, beetasäteet, bermudasortsit, bermudat, bikinialushousut, bikinihousut, bikinit, bileet, B‑oikeudet, bokserit, briefit, Britteinsaaret, byysat, bänet, caprihousut, cocktailkutsut, collegehousut, Cookinsaaret, daisarit, desimetriaallot, diplomaattisuhteet, dongarit, duchesseperunat, eduskuntavaalit, edustuskulut, edustusmenot, ehtoollisastiat, eleet, elinkustannukset, elinolosuhteet, elinolot, elkeet, elokuvafestivaalit, elokuvajuhlat, elotalkoot, eläkepäivät, enkelinkiharat, erikoistumisopinnot, eritasonojapuut, erojaiset, esikisat, esipikkuaivot, esivanhemmat, etelävaltiot, euromarkkinat, eurovaalit, Euroviisut, EU-vaalit, eväjalkaiset, Falklandinsaaret, farkut, farmarihousut, farmarit, festarit, festivaalit, Filippiinit, filmifestivaalit, filmijuhlat, finanssit, fudut, Färsaaret, geimit, genitaalit, golfhousut, grillauspihdit, grillipihdit, haalarihousut, haaremihousut, hajotusvaalit, hakupaperit, hallitusneuvottelut, hallitustunnustelut, hallitusvaalit, hamilat, hammaspihdit, hankintakulut, hankintakustannukset, hanskat, harjaiset, harjakaiset, harjakannut, harjakkaat, harjalliset, harjannostajaiset, harmaat, harteet, harvaetuhampaiset, hatkat, haulikkohäät, hautajaiset, heinäkärryt, helmet, helmiäisnystyt, hengenlahjat, hengityselimet, henkilöpaperit, henkilötiedot, henkisavut, henkselit, hepoasteet, hermosavut, herrakutsut, herännäisseurat, herättäjäjuhlat, hevoseläimet, hevosenvaljaat, hevoskärryt, hevosvaljaat, hi-hat, hienoudet, hiihdot, hiihtarit, hiihtohousut, hiihtokilpailut, hiilivarat, hikilaudat, hila-aisat, hilut, hipat, hippulat, hiukset, hohtimet, hoitokustannukset, hoksottimet, hopeahapset, hopeahäät, housunkannattimet, housut, hovitavat, Huippuvuoret, huleet, hulejyvät, huoltojoukot, huomiovalot, huonekalut, hutut, hyadit, Hyadit, hyntteet, hynttyyt, hyppyset, hyväntekeväisyysjuhlat, hämäläismurteet, häpykarvat, hätätikkaat, hääkellot, häämenot, häät, hörökorvat, höyhenenkevyt, höyhensaaret, idänsuhteet, ihanneolot, ihmisaivot, ihmiskasvot, ihmisoikeudet, ihmistavat, ikenet, ikkunaostokset, ikäkausikilpailut, illalliset, illallistanssiaiset, illanistujaiset, illatsut, ilmatiehyt, ilmatorjuntajoukot, ilmavaivat, ilmavoimat, ilmoitustulot, iltakutsut, iltamat, iltaravit, iltauutiset, imetysliivit, immateriaalioikeudet, initiaatiomenot, irtohiukset, irtohousut, irtoripset, isot aivot, isot häpyhuulet, isotaivot, isovanhemmat, istujaiset, itiöeläimet, itämaat, jakelukustannukset, jakopuitteet, jalkaraudat, jamit, jarruvalot, jatko‑opinnot, jauhot, Jehovan todistajat, johdannaismarkkinat, jorat, jortsut, joukkotiedotusvälineet, joulumarkkinat, jouluvalmistelut, juhannustanssit, juhlakilpailut, juhlamenot, juhlamenot, juhlapäivälliset, juhlat, juhlavalmistelut, juhlaviikot, julkistajaiset, jumalanpalvelusmenot, juoksuvaunut, juomingit, juonet, juontosakset, jälkeiset, jälkimarkkinat, jälkisanat, jällit, jämät, jäähyväiset, jääolot, jääpalapihdit, kaakkoismurteet, kaatiot, kahluuhousut, kahvikestit, kahvikutsut, kahvit, kaihilasit, kaikusuhteet, kaimakset, kainalokarvat, kakkujauhot, kakkulat, kakkulavaljaat, kaksiteholasit, kaksoishäät, Kaksoset, kaksospojat, kaksossisarukset, kaksostytöt, kaksosveljekset, kalanperkeet, kalasakset, Kalat, kalleus, Kalliovuoret, kalmanvihat, kalmoilliset, kalpaveljekset, kalsarit, kalsongit, kalterit, kalusteet, kalvosulkeiset, kamferitipat, kamppeet, kamppiaiset, kampsut, Kanariansaaret, kanervakasvit, kangaspuut, kankikuolaimet, kansainväliset, kansalaisillalliset, kansalaisoikeudet, kansalaispäivälliset, kansankäräjät, kapiot, karhunpeijaiset, karikkeet, karjankellot, kastajaiset, kastanjetit, kasvattivanhemmat, kasvonpiirteet, kasvot, katkaisupihdit, katsojaiset, katurata-ajot, kaukolasit, kaukovalot, kaupanpäälliset, kaupantekiäiset, kaupantekijäiset, kauppatieteet, kaverukset, kehruukset, keimit, keittiösakset, kekkerit, keliolosuhteet, keliolot, kellonperät, kellonvitjat, keltaiset sivut, kemut, kerinlaudat, kerinpuut, keritsimet, keskiaallot, keskiaivot, keskittymisvaikeudet, kestit, kesäkisat, kesäolympialaiset, ketunraudat, khakihousut, kicksit, kidukset, kielenkantimet, kieliopinnot, kierreportaat, kiesit, kihlajaiset, kihlakunnankäräjät, kihlat, kiittimet, kiksit, kilarit, kilpakärryt (eng. sulky la curse), kimpsut, kinkerit, kintaat, kippariaallot, kirkkohäät, kirkkokahvit, kirkkopäivät, kirkollisvaalit, kirkonkymmenykset, Kissalan pojat, kissanpäivät, kissanristiäiset, kituset, kloottikannet, kodinturvajoukot, kokkarit, kokonaiskustannukset, kokonaismenot, kokonaispisteet, kokonaisyksikkökustannukset, kokoperunat, kolehtivarat, kolmiteholasit, kolmospojat, kolmossisarukset, kolmostytöt, kommandojoukot, Komorit, kompleksimonot, konetikkaat, konserttitanssiaiset, konsut, kontaktilasit, korjauskustannukset, korkeakouluopinnot, korkeussuhteet, korkomenot, korkovarat, korukannet, korvalappustereot, korvalaput, korvatipat, kosintamenot, kotihipat, kotikutsut, kotimaanmarkkinat, kotimarkkinat, kotiolot, kottikärryt, kouluopinnot, koulutarvikkeet, kovapanosammunnat, kriisinhallintajoukot, kroaatit, kruunajaiset, kruunajaiset, kruunuhäät, kruunukymmenykset, kruununjalokivet, kruununjyvät, kruununkalleudet, kuljetuskustannukset, kultahäät, kulttuurikilpailut, kulungit, kulut, kulutusmenot, kumisaappaat, kumitossut, kummarit, kumppanukset, kumpparit, kuninkaankäräjät, kuninkuusravit, kunnallisvaalit, kunnossapitokulut, kunnossapitokustannukset, kuntavaalit, kuolaimet, kuolinkellot, kurahousut, kuteet, kutrit, kutsut, kuukasvot, kuukautiset, kuuliaiset, kuulumiset, kuutoset, kvadrantidit, kylmänvihat, kynnysvalot, kynsisakset, kytkyt, kädelliset, kälykset, känttykahvit, kärryt, käräjät, käsikärryt, käsirattaat, käsiraudat, käteisvarat, kätkyt, käyttökustannukset, käyttövarat, käädyt, kääsit, köysiportaat, köysitikkaat, laakapihdit, laarit, lahjavarat, lahjoitusvarat, lainahöyhenet, lainamarkkinat, lainavarat, laituriportaat, laituritikkaat, lakkiaiset, langokset, lankapihdit, lankasakset, lantsarit, lapaset, lapetikkaat, lasit, laskettelulasit, laskuportaat, laskuvarjojoukot, lastenkutsut, lastenrattaat, lastenvaunut, latotanssit, lauluopinnot, lauteet, lavatanssit, leggingsit, lehdekset, leivänmurut, lemput, lenkkitossut, lenkkivaatteet, lentojarrut, lentovalot, leonidit, leppälinnut, leukaperät, levysakset, levytanssit, liikenneolot, liikennevalot, liinavaatteet, liittopäivät, liittoutuneet, liivit, likavaatteet, linjapihdit, linnanrauniot, linnoitusjoukot, lintukotolaiset, lintusakset, liperit, lisäjoukot, lisäkulut, litkat, liukuportaat, loparit, lopettajaiset, loppusanat, lopputekstit, lopun ajat, lounaismurteet, luentomuistiinpanot, lukkopihdit, lukukinkerit, lukulasit, lukuset, lunnaat (lunnasraha), lunnasvaatimukset, luokkivaljaat, luomapuut, luonnonolot, luottomarkkinat, luottotiedot, LVI-työt, lyydiläismurteet, lähestymisvalot, lähetyskulut, lähilasit, lähimarkkinat, lähivalot, lähtiäiset, lähtökuopat, lähtöpassit, lähtövalmistelut, läksiäiset, läksiäiskahvit, lämmityskulut, lämmityskustannukset, länget, lännensuhteet, länsiliittoutuneet, länsisuhteet, länsivallat, lääkekulut, lääkekustannukset, lääkintäjoukot, maahanlaskujoukot, maahanpaniaiset, maailmanmarkkinat, maajoukot, maakolloidit, maakuntakäräjät, maakuntapäivät, maakäräjät, maalaisolot, maalisvaalit, maapäivät, maapäivävaalit, maavoimat, maihinnousuportaat, maistajaiset, maistiaiset, maitotiehyt, Malediivit, malmivarat, maltaat, maltaat, mamikset, markkinat, markkinat, markkinavoimat, Marshallinsaaret, materiaalitoiminnot, matkailutulot, meikkilasit, menekkivaikeudet, menkat, menkut, menot, mensikset, mensut, merenkulkusäännöt, merivoimat, merkkifarkut, messut, metkut, metsäpäästäiset, metsätulot, metsävarat, miinuslasit, mikroaallot, mikrosortsit, mittasakset, mittasuhteet, molemmat, Molukit, moonbootsit, morseaakkoset, muistosanat, muonavarat, mursunviikset, musiikkiopinnot, myyjäiset, myyntitulot, myyrät, myöhäisuutiset, myötäjäiset, mäkisukset, naamiaiset, naapurukset, nahkahousut, nailonit, naistentanssit, nappulakisat, nenälasit, nenätipat, neuvottelupäivät, niidet, niistimet, nimettömät, nimikirjaimet, nimiäiset, nipistimet, niskavillat, nisäkkäät, nivelkuolaimet, nivuset, nojapuut, nokkaunet, nokoset, normaaliolot, nostajaiset, nuhatipat, nukenrattaat, nukenvaunut, nuorisotilat, nykyolot, nykyvuodet, nyysit, nyyttikestit, nyyttärit, näkimet, näkäräiset, näpistimet, näpit, näätäeläimet, ohimohiukset, ohjakset, ohjasperät, ohjasperät, oikeistovoimat, oikeudenkäyntikulut, oikeudet, oksasakset, olkaimet, olosuhteet, olot, oltavat, olympiakisat, olympialaiset, olympialaiskisat, olympiarenkaat, omakustannukset, ompelutarvikkeet, onkivehkeet, oopperafestivaalit, oopperajuhlat, open house ‑kutsut, opinnot, opiskelutoverukset, oppirahat, optiomarkkinat, orgiat, orjamarkkinat, osakemarkkinat, ottimet, ovivalot, paarit, paikallisjoukot, pakkauskulut, pakkauskustannukset, pakkokuolaimet, paljastajaiset, palkkakustannukset, palkkamenot, palkkarahat, palotikkaat, alvontamenot, ‑paniaiset, panssarijoukot, paperinohut (!), paperisakset, paralympialaiset, parihevoset, pariisinperunat, parlamenttivaalit, parrasvalot, passiivat, peijaat, peijaiset, pelihousut, peltisakset, penkinpainajaiset, penkkarit, pensassakset, perhekustannukset, perhesiteet, perhesuhteet, perimiskulut, perintöhopeat, perkeet, persaukset, perseidit, perskat, persukset, persuukset, perushankinnat, perusopinnot, perustiedot, perät, pestimarkkinat, pestuumarkkinat, petivaatteet, pidot, pienet häpyhuulet, pihdit, piilarit, piilolasit, piipunperskat, piipunperät, piirinmestaruuskilpailut, piiritysjoukot, piirustustarvikkeet, piirut, pika‑arpajaiset, pikahiutaleet, pikatreffit, pikkarit, pikkuaivot, pikkuhousut, pikkujoulut, pikkukengät, pikkupöksyt, pikkuserkukset, pikkutunnit, pillifarkut, pilliurut, pinsetit, pintahiivaolut, pioneerijoukot, pippalot, pirakat, pirkkalaiset, pirskeet, pistinkasvit, pitkikset, pitkospuut, pitkäthousut, pitopohjasukset, pitovaatteet, pitsisukat, piupaut, Plejadit, pluslasit, pohjatiedot, Pohjois-Mariaanit, Pohjoismaat, poikkeusolot, polkupyöräjoukot, polttarit, polvarit, polvihousut, porot, portaat, postikulut, postivaunut, potilastiedot, potkiaiset, potkuhousut, potkuhousut, potkut, potkut (saada), presidentinvaalit, prillit, propylaiat, protestivaalit, prässihousut, puhdistusmenot, puhelinuutiset, puhevälit, pukeet, pukimet, pulisongit, pullonpohjalasit, punkit, puolapuut, puolikarhut, puolisisarukset, puolustusmenot, puolustusvoimat, purilaat, purimet, pussihousut, putkikellot, putkipihdit, putkitongit, puukat, puutarhasakset, puutavaramarkkinat, pyhävaatteet, Pyreneet, pyöräilysortsit, pähkinäsakset, päitset, päivänokoset, päivätanssit, päivätorkut, päiväunet, pälsyt, pässinpökkimät, pääomamarkkinat, pääsylipputulot, pääteaivot, päättäjäiset, päätössanat, pöksyt, pöksyt, pökät, pöytähopeat, raaka‑ainevarat, radioaallot, radiouutiset, raha-arpajaiset, rahamarkkinat, rahavarat, rahkeet, rahtikulut, rajajoukot, rajanaapurukset, rakennuskustannukset, rakkausasiat, ramppivalot, ranskalaiset perunat, ranskanperunat, rapiat, rappuset, rapsut, rapujuhlat, rapukestit, rastulit, ratsarit, ratsastushousut, ratsupaikat, ratsusuitset, rattaat, ratulat, rauhanneuvottelut, rauhanturvajoukot, rautatiet, ravet, ravikilpailut, ravinnevarat, ravit, ravunsakset, reaaliasiat, reaaliat, reisitaskuhousut, reivit, reput, resurssit, retkijalkineet, retkisukset, retkivarusteet, rettelöt, reunavuoret, revontulet, riekkujaiset, riisujaiset, riitakumppanukset, rikkojaiset, rillit, rinnat, rintakarvat, rintaliivit, rintsikat, rippisanat, ristiäiset, rohtimet, romanialaiset, rotinat, routavuodet, ruismaltaat, rukkaset, rullaportaat, ruoansulatusvaivat, ruokailuvälineet, ruokakulut, ruokamenot, ruokapidot, ruokatarpeet, ruokavarat, ruumiinvalvojaiset, ruumispaarit, ruumisvaatteet, ruumisvaunut, ryntteet, rynttyyt, ryntäät, rytmikapulat, ryynit, ryyppäjäiset, ryypyt, räkäjarrut, rääpiäiset, rääppeet, rääppiäiset, röstiperunat, saamelaiskäräjät, saapashousut, saatesanat, sairauskulut, sairauskustannukset, sakset, salaismenot, salamenot, salat, Salomonsaaret, samettifarkut, samettifarmarit, samettihousut, sammakonkoivet, sammarit, sampaat, sanat, sanavarat, saniteettikalusteet, sankalasit, sanomakellot, sapilaat, sapilat (cf. sapilaat), sappitiehyt, sarkahousut, satakielet, sateenvarjorattaat, saunapuut, savakkomurteet, sekahakutanssit, sekahedelmät, sekavihannekset, seksiasiat, senssit, senttimetriaallot, seppeleensitojaiset, serkukset, Seulaset, seurakuntavaalit, Seurasaaret, Seychellit, Shetlannin saaret, shortsit, siamilaiset kaksoset, sidontatarpeet, sielukellot, sielunkellot, siirtomaajoukot, siirtomenot, siivoustalkoot, silakkamarkkinat, silakkarullat, silat, silavaljaat, silmälasinkehykset, silmälasit, silmätipat, simmarit, sinunkaupat, sipulihiutaleet, sisarekset, sisarukset, siskokset, sissijoukot, sisuskalut, sisäasiat, sisäkalut, sisälmykset, sisämarkkinat, sisäsynnyttimet, sisätaudit, sisävaatteet, sivuleikkurit, Skandit, soidinmenot, soitto-opinnot, sokeainaakkoset, sokeripihdit, sokkotreffit, sopimusehdot, sopuvaalit, sortovuodet, sortsit, sosiaalimenot, sosiaalitieteet, sosiaalitilat, sosimet, sotavalmistelut, sotavaunut, sotavoimat, sotilasmenot, spot‑markkinat, sprintterikisat, stereokuulokkeet, stringit, suitsenperät, suitset, suitsiperät, suitsiraudat, suitsivarret, sukkahousut, sukkikset, sukupuoliasiat, sulkeiset, sulkeisharjoitukset, suojajoukot, suu-urut, suurimot, suurkäräjät, sydänjuuret, synnytinelimet, synnyttimet, synnytyspihdit, synttärit, syntymäpäiväkutsut, syntymäpäivät, syntysanat, syystalkoot, syömingit, sähkeuutiset, sähköurut, sänkyvaatteet, särpimet, sääolosuhteet, sääolot, säärikarvat, säästöt, säästötalkoot, säätiedot, säätyvaltiopäivät, taikamenot, taistelujoukot, takavalot, taksiat, taksisliikkeet, talkoot, talkootanssit, tallipäitset, talousmenot, talousvaikeudet, talvifarkut, talvifarmarit, talvikisat, talviolympialaiset, talvitelat, tamineet, tangat, tanssiaiset, tanssihäät, tanssit, tappajaiset, tasapisteet, tavara‑arpajaiset, tavat, tekarit, ‑tekiäiset, teknobileet, tekohampaat, tekoripset, televisiouutiset, temput, terkut, termiinimarkkinat, tervehdyssanat, terveiset, tiehyt, tienestit, tiikerihait, tikapuut, tikarappuset, tikaraput, tikkaat, tikkaat, tilastotiedot, tilsit, timanttihäät, tirsat, toimet, toimituskulut, tomaattisilakat, tongit, toppahousut, torkut, torut, tosiolot, tossut, totalisaattoriravit, totoravit, toukotyöt, toverukset, treffit, trikoot, trillit, tukihiukset, tukisukkahousut, tukkilaiskisat, tukkipihdit, tukkisakset, tuliaiset, tulot, tulukset, tulvakevät, tumput, tuomarinohjeet, tupaantuliaiset, tupakkarahat, tuparit, tuplat, turnajaiset, turpakäräjät, turvallisuusjoukot, turvavaljaat, turvevarat, tutka‑aallot, tuttavukset, tuuliolot, tykötarpeet, tynkäkisat, työhaalarit, työmarkkinat, työntökärryt, työolosuhteet, työolot, työtoverukset, tähteet, täysisisarukset, täyssisarukset, uhrimenot, uikkarit, uimahousut, uimalasit, ukkohousut, ula‑aallot, ulkoasiat, ulkoiluvarusteet, ulkomaanmarkkinat, ulkomaansuhteet, ulkosuhteet, ulkosynnyttimet, ulkotyöt, ummet, universiadit, urheiluhousut, urheilujoukot, urheilukisat, urheiluliivit, urheilurintaliivit, urheilu-uutiset, urheiluvaatteet, urut, uudenvuodenvalvojaiset, uutiset, vaalit, vaalivalvojaiset, vaatteet, vahvistukset, vaihdevuodet, vainovaatteet, vaippahousut, valekuollut, valjaat, valkosipuliperunat, valmistujaiset, valmistuskustannukset, valoaallot, valourut, valtaapitävät, valtiopäivät, valtuudet, valuuttamarkkinat, valvojaiset, vanginvaatteet, vanhemmat, vanhojentanssit, vanhuudenpäivät, vankkurit, vanttuut, vantut, varastointikustannukset, varat, varhaisuutiset, varpaiset, varpajaiset, varsinaiset hylkeet, vasemmistovoimat, vastaanottajaiset, vastaanottojuhlallisuudet, vastanainut, vastarintajoukot, vatsalihakset, vatsanpeitteet, vaunut, vauvanvaunut, veikkausvarat, veikkausvoittovarat, veljekset, velkamenot, venät, verkkarit, verotulot, verovarat, verryttelyhousut, vesiurut, vesivarat, vesivoimavarat, vetimet, vetoniittipihdit, videot, viemiset, vientimarkkinat, vieraskutsut, viestijoukot, vihkiäiset, vihollisvoimat, viikset, viinakset, villahousut, vinkeet, virkaanasettajaiset, virkaanastujaiset, Virrat, virsiseurat, virtsaelimet, voimavarat, voittovarat, vuodevaatteet, vuokratulot, vyötäiset, väittäjäiset, väkivaltaisuudet, väliaivot, välihousut, välipäivät, välit, vällyt, Yhdistyneet kansakunnat, Yhdysvallat, yhteismarkkinat, yhteispisteet, yhteystiedot, yksityisolot, yleisopinnot, yleisurheilukilpailut, yleisurheilukisat, yliopisto‑opinnot, ylioppilaskirjoitukset, yliset, ylläpitokustannukset, ystävykset, äidinkasvot, äitiyshousut, äitiysliivit, ämmänlänget, äyrämöismurteet, äänivarat, ääriolot, ääripiirteet, öljyvarat

Nu tot ce zboară, se mănâncă.

Cuvinte care par a fi la plural dar, de fapt, nu sunt.

Yksiköitä taas (nämä ovat sanoja, joita automaattinen luokittelin voi luulla monikoiksi, ja siksi syytä panna merkille):

airut, aivokuollut, alikehittynyt, alkukevät, edesmennyt, ehyt, hanaolut, ilmatiehyt, inkivääriolut, itseoppinut, kamarioppinut, kausiolut, keskiolut, kevyt, kevytolut, kevät, kirjanoppinut, kolmosolut, kredit, kuminauhatwist, kuolemanväsynyt, kätkyt, lagerolut, lainoppinut, loppukevät, lounat, lyhyt, maitotiehyt, neitsyt, nelosolut, nougat, nyt, näet, ohut, oikeusoppinut, olut, pehmyt, pohjahiivaolut, poiut, pullo‑olut, pumpulinkevyt, puolikuollut, rättiväsynyt, sanskrit, seitinohut, sujut, supermarket, tiehyt, tuhat, tulvakevät, tynnyriolut, täysinoppinut, tölkkiolut, ultrakevyt, ultralyhyt, untuvankevyt, varhaiskevät, vehnäolut, vehryt, vuosituhat, ykkösolut.

Introdus / lisätty 11.5.2010

Actualizat / päivitetty 14.1.2011

Actualizat / päivitetty 30.3.2016

Actualizat / päivitetty 26.6.2018

Actualizat / päivitetty 28.9.2018

Blogulblog's Blog