Blogulblog's Blog

Vasta vs vihta

Vasta vs vihta

.

vihta_pi_0802_294

Colaj de opinii

.

Ikuinenkysymys: vihta vai vasta?

Onko niillä muuta eroa kuin nimi? Miten vasta pitää tehdä? Millä vihta sidotaan?

Vasta vai vihta, siinäpä

Vasta vai vihta, siinäpä vasta kysymys. Vihdotaanko vai vastotaanko vai mitä?? Mitäpä tuohon VASTAamaan. Riippuu kyllä kielialueesta kumpi on. Ainoastaan tällaisilla sekakielialueilla tulee vasta keskusteluja. Minulle tuo sopivista koivunvarvuista taiten koottu lehtimetla on ainoa oikea väline saunomiseen. Ei mikään synteettinen huiskilo anna samaa tunnetta.

Sidonta ei ole niin kovin tärkeä, kunhan ei käytössä hajoa risuiksi, ei kuitenkaan millään metallilangalla tms. nopeasti lämpöä luovuttavalla aineella. Juhlakäyttöön pitää kyllä olla aidolla koivunoksasiteellä taiten tehty vasta., sillä vasta kelpaa kylpeä, kehtasi tai ei.

(p.s. Seuraavaksi voisitte kysellä mitä tarkoittaa kehtaaminen???)

vihdan ja vastan ero on

vihdan ja vastan ero on aivan selvä. yleensä puhutaan kaikista vihta-nimikkeellä, mutta vihdassa on panta ja se on solmittu sillä pannalla. vastassa on taas pelkkä panta. jos olis kuvia näyttää, niin näyttäisin….

Millä nimellä on lupa

Millä nimellä on lupa kutsua koivunoksista valmistettua saunomisen apuvälinettä jonka koivunlehdillä räpsytellään ihoa saunanlöylyssä?

Saunomisen apuvälineen voi valmistaa muovikasseista kätevästi. Muovikassit suikaloidaan noin kolmensentin levyiseksi suikaleiksi, muovikasseista valmitettu saunomisen apuväline valmistetaan samalla periaatteella kuin koivunlehdistä valmistettu.

Muovikassista valmistettu saunomisen apuvälinettä voitaisiin kutsua monikäyttöiseksi kestävän kehityksen muovihuiskaksi.
Saunavastaa voitaisiin kutsua koivuniemen rouvaksi. Vihta, vasta, koivuniemenrouva, muovihuiska…

Molempi parempi, tärkeintä

Molempi parempi, tärkeintä on päästä saunomaan !

Karjala tietosanakirjasta ote:
„Vihta vai vasta?
Vuonna 1932 osattiin Virittäjä-lehdessä piirtää tarkka raja vihta- ja vasta Suomen väliin. Raja on hämärtynyt ihmisten muuttaessa paikasta toiseen, mutta sanat muuttavat ihmisten mukana.
Pääkaupunkiseudulla tehtiin kysely 90-luvulla ja vasta voitti vihdan numeroin 4-3.

Haettu osoitteesta http://www.luovutettukarjala.fi/viki/index.php/Vihta_vai_vasta%3F [pagină ștearsă!]

VASTA eilen se oli VIHTA.

VASTA eilen se oli VIHTA. Vastoin tahtoani eilen vihdoin.

Vasta se on ja pysyy ja se

Vasta se on ja pysyy ja se on tehty lehdessä olevan koivun oksista ja sidottu koivuvittaksilla.
Vihtaa täytyy kysyä vihtahousuilta, he sen varmaan tietävät.
Hyvää juhannusta !

No, kyllä toden totta on

No, kyllä toden totta on muukin ero kuin nimi! Kasvoin aikuisikään Ylä-Savossa, missä saunavasta oli vasta. Vihtaa käytti vain isä tai äiti, ja lapsille vihta oli kauhistus. Vihtalla näet vanhemmat piiskasivat kurittomia lapsiaan.

Vasta on vasta, mutta vihta on kurinpitoväline. Ainakin Savossa. Vaikka olen jo vuosikymmenet asunut Lahdessa, en suostu vastaa vihtaksi sanomaan, en vaikka selkääni saisin! 🙂

Myöskään mitään muoviläpyskää en suostu saunaan vastan korvikkeeksikaan ottamaan.

Vastan pyöräyttää hetkessä, kun vain ensin löytää koivumetsän. Kasaa koivunoksia käteesi sopivaksi viuhkaksi, katkaise sitten taipuisa oksa, josta riivi lehdet ja pyöritä harottavat pikkuoksat pyörittämällä yhteen. Sitten vain kieräytät tämän komeuden ympyräksi – ja avot, siinä sinulla on oiva panta oksien ympärille. Riivi pannan alapuolelle jäävät lehdet pois, näin saat vastalle kädensijan.

Aikaa vastan tekemiseen menee korkeintaan kaksi minuuttia, jos sitäkään, eikä mitään työvälineitä tarvitse.

Vihta vai vasta?

Vuonna 1932 osattiin Virittäjä-lehdessä piirtää tarkka raja vihta- ja vasta Suomen väliin. Raja on hämärtynyt ihmisten muuttaessa paikasta toiseen, mutta sanat muuttavat ihmisten mukana.

Pääkaupunkiseudulla tehtiin kysely 90-luvulla ja vasta voitti vihdan numeroin 4-3.

Vihta vs vasta ja Luovutettu Karjala

Vasta-vihta

Vasta – cu sensul general de ‚abia’ mai are și sensul de șomoiog, mănunchi, buchet de ramuri fragede de mesteacăn, meșteșugit legate cu care sauniștii se bat pe corp pentru a stimula sudația, nădușirea.

vasta (est), vihta (vest) ● șomoiog, mănunchi, buchet de ramuri fragede de mesteacăn ■ bastukvast;

.

Etimologie:

vasta: sued. kvast, bastukvast; germ. Saunaquast, Quast; eng. sauna whisk; rus. хвост; pol. tswost.

vihta: rus. выхот, вихот, din rusă a venit prin estonă viht, pentru că în estul Finlandei nu a putut detrona vasta.

vasta

Saunavasta, ilmeisesti muinaisvenäjästä, jonka hvost (хвост) oli häntä ja kylpyvasta. Hvostat’ oli lyödä saunassa kylpyvastalla. Muinaispuolan tshost oli nippu, kimppu, häntä. Nykypuolassa tswost on häntä. Tšekin kielen tshvostati on lyödä kylpyvastalla. Jo muinaisgermaaninen kwasta– ja kwastu tarkoittivat lehtipuun oksista koottua nippua jota köytettiin kylvettäessä. Niistä on tullut esimerkiksi ruotsin kvast ja saksan Quast, oksakimppu, luuta, suti.

.

vihta

Länsimurteiden kylpyvasta, muinaisvenäjässä vyhot, olkihuisku, pesutukko, venäjän murteissa vehot, vihot (tukko; pesurätti; huosiain). Jos sana on tullut venäjän kielestä, se on täytynyt kulkea Viron kautta, koska Itä-Suomessa ei sana tunnettu. Virossa vihta on viht, kylpeä saunassa, hutkia vihdalla on vihtuda. Verbia vihmoa käytetään usein kuvaamaan veden sirottamista vihdan tai muun kimppumaisen välineen avulla.

Cu vihta lucrurile se complică un pic. Pare să fie rudă apropiată cu vitsa. Savonezii l-ar pronunța vitta, iar tavastienii vihta. La urma urmei, sunt mai multe nuiele, vițe, înmănunchiate. Bine, bine, dar vița din românește vine din latină, vitea. Au și rușii, în dialect, вица – vița dar este, cel mai probabil un împrumut prin limbile baltice (estonă vits) și reconstruit din germana veche *wiþjā, devenit *wiđjo-, ajuns în finlandeză vitja – lanț, lănțișor. Așadar, pe departe, vitsa și viță sunt rude.

.

În alte limbi vihta, vasta:

bastukvast (suomenruotsi) [sued.]

badstruis [nor.]

birkeris [dan.]

birch switch; bath (sauna) whisk [en.]

Birkenbüschel, Birkenquast, Saunaquast, Birkenlaubzweige, pl [für die Sauna] [germ.]

bos berkentwijgen bij het saunabaden [ol., flam.]

faisceau de branches de bouleau (pour le sauna) [fr.]

haz de ramitas de abedul [utilizado en la sauna] [sp.]

feixe de bétulas usado na sauna [port.]

frasca di betulla [it]

банный веник [rus.]

miotelka brzozowa (do biczowania się w saunie) [pl.]

noslaucīt bērzs (par sitieniem saunā, pirts) [let.]

suplakite beržas (už virželis saunoje, pirtise) [lit.]

viht [est.]

fürdőseprű (nyírfavesszőkből; leveles nyírfaágakaból keszült), nyírseprű (tradițional); vihtá, vasztá, szaunavihtá, szaunavasztá (modern) [ung.]

lastarissegihppu [lapona de nord]

.

Mesteacănul argintiu (Betula pendula) este copacul naţional al Finlandei. Crenguţele de mesteacăn argintiu, proaspete şi aromate, sunt folosite în saune, pentru a face masaj pe piele. Crenguţele se numesc vihta sau vasta, şi au un efect foarte relaxant pentru muşchi. [Citat din ro.wikipedia]

Oricum ar fi, mănunchiul de crenguțe se face exclusiv din mesteacăn. Care soi e mai bun aflăm din articolul Mariei Lehtonen Hiestä vai raudusta vihtaan?

Diversele specii pomenite în articol sunt:

Kotoisista koivuistamme hieskoivua, (Betula pubescens), ja rauduskoivua, (Betula pendula), pidettiin yhden ja saman lajin, (Betula alba), muotoina, mutta molemmilla oli useitakin eri nimityksiä. Lisäksi tunnettiin vaivaiskoivu, (Betula nana), vanhassa kirjasuomessa vanhakoivu.

.

Aici vezi cum se face vasta/vihta.

Maailman paras vihta

Vihdan tekeminen

Näin syntyy moderni saunavihta

Ohjeet saunavihdan tekoon

.

Englezește:

How to make a sauna vihta

.

Introdus  / lisätty 25.6.2010

Actualizat / päivitetty 9.7.2016

Actualizat / päivitetty 2.5.2017

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: