Blogulblog's Blog

Forme apropiate, sensuri diferite

Forme apropiate, sensuri diferite

.

.

Spuneam cândva că atunci când folosești, HyväYstävä, un cuvânt nou pentru prima oară trebuie să-ți fie limpede înțelesul său pentru a nu da naștere la interpretări greșite. Când ai ajuns să vorbești curgător, de la tine se așteaptă mai mult și regula DE AUR este: Nu folosi niciodată, în nicio limbă, un termen prins din zbor al cărui sens nu îți este ție foarte clar. Căutarea cuvântului în dicționar are multe avantaje, mai întâi explicația precisă a semnificației sau semnificațiilor cuvântului, exemple de folosire corectă, alături de cuvânt mai găsești și cuvinte care aparțin aceleiași familii și poți deduce chiar originea cuvântului pentru a fi mai ușor de reținut.

.

Completarea marcată cu albastru este adăugată la sfârșit.

.

.

.

► parhaillaan(omistusliite vaihtelematon t. persoonittain vaihteleva) juuri nyt t. juuri silloin, par(ast)aikaa. Hän on parhaillaan lounaalla. Olin parhaillaan t. parhaillani lounaalla. Neuvottelut olivat parhaillaan käynnissä.

► parhaimmillaan(omistusliite persoonittain vaihteleva) parhaassa kunnossaan t. vaiheessaan; suurimmillaan, voimakkaimmillaan, tehokkaimmillaan tms.; parhaassa tapauksessa. Nainen parhaimmillaan. Mansikat ovat nyt parhaimmillaan. Työteho on parhaimmillaan aamupäivällä. Aamulla en ole parhaimmillani. Parhaimmillaankin toimeentulo on ollut niukkaa.

parhaillaan ● acum, în momemntul acesta / acela ■ (tällä hetkellä) för närvarande; för tillfället, i denna stund; (juuri nyt) just nu; (juuri silloin) just då

parhaimmilla(an) ● cel mai bun; în cel mai bun caz ■ som bäst; (edukseen) till sin fördel; (parhaassa tapauksessa) i bästa fall

.

.

► tulkata kääntää puhuttua kieltä toiselle kielelle (jakso jaksolta t. yhtäaikaisesti). Tulkata puhe englanniksi, suomesta ruotsiin. Tulkkasi kysymykset vieraalle kielelle. Tulkata simultaanisesti, konsekutiivisesti.

► tulkita

1. ottaa selville; ymmärtää, käsittää; valita jk monista selitysmahdollisuuksista; selvittää, tehdä ymmärrettäväksi. Tulkita salakirjoitus. Tulkitsin hänet, hänen sanansa niin, että – -. Lakia tulkittiin kantajan eduksi. Puolueohjelma yleiskielelle tulkittuna.

2. esittää, ilmaista, ilmentää. Sanat eivät riitä tulkitsemaan kiitollisuuttani.

Erik. esittävästä taiteilijasta t. taiteilijaryhmästä: esittää persoonallisella tavalla. Näyttelijä tulkitsi osansa tuoreesti. Hienosti tulkittu Sibeliuksen neljäs sinfonia.

3. tavallisemmin: tulkata.

tulkata ● a traduce, a interpreta (munca interpretului, a tălmaciului) ■ tolka

tulkita ● a interpreta ceva; a înțelege; lămuri ■ 1 (ottaa selville) tolka; (selvittää) tyda, uttyda; (ymmärtää) förstå; (käsittää) uppfatta; 2 (esittää, ilmentää) tolka 1; (ilmaista) uttrycka; ge uttryck åt ngt

.

.

► uskaltaa olla kyllin rohkea tekemään jtak, rohjeta. Uskallatko hypätä katolta? Ei uskaltanut väittää vastaan. Joka ei mitään uskalla, ei myöskään mitään voita. Rohkeimmat uskalsivat [tavallisemmin: uskaltautuivat] jo tanssiparketille. Uskallettu [paremmin: uskalias, uhkarohkea, rohkea] väite, asu.

► uskaltautua uskaltaa mennä t. ryhtyä jhk. Ei uskaltautunut pimeällä ulos. Uskaltautua vaikeaan yritykseen. Uskaltautui vihdoin sanomaan mielipiteensä.

uskaltaa ● a îndrăzni, a se încumeta ■ våga (tehdä jtak göra ngt); (vars ruotsr) töras, tordas (tehdä jtak göra ngt) (harv inf ja sup); (rohjeta) drista sig [till] att göra ngt

uskaltautua ● a se aventura, a risca ■ våga sig (jhk på ngt)

.

.

► miehuus vrt. miehyys.

1. miehen nuoruuden ja vanhuuden välinen elämän osa. Miehuutensa parhaissa voimissa. Miehuuden kynnyksellä.

2. miehinen arvo, kunto, rohkeus, urheus, miehekkyys, miehuullisuus. Tyyntä miehuutta huokuva olemus.

3. miehen sukupuolinen kypsyys t. kyky.

.

1 miehuus ● faza de bărbat, vârstă adultă; bărbăție ■ 1 (miehen elämän osa) mannaålder, mannaår (mon); (täysikasvuisuus, täysi-ikäisyys) mandom

miehuuskoe ● probă de bărbăție ■ mandomsprov

miehuutensa parhaassa iässä ● bărbat în floarea vârstei ■ i sina bästa mannaår

nuorukainen miehuuden kynnyksellä ● tânăr în pragul bărbăției ■ en yngling på [god] väg att bli man

2 miehuus ● bărbăție, masculinitate ■ 2 (miehinen arvo, miehekkyys) manlighet; manlig värdighet; (voima) mannakraft; (rohkeus, urheus) mannamod

hänen olemuksensa huokuu tyyntä miehuutta ● caracterul său iradiază o masculinitate reținută, liniștită ■ hans gestalt utstrålar en lugn manlighet; ks. myös miehekkyys, miehuullisuus

3 miehuus 3 (miehen sukupuolinen kypsyys, viriliteetti) ● bărbăție, virilitate ■ mandom; (kyky) virilitet

.

► miehyys (rinn. mieheys) miehen ominaisuudet; miehenä oleminen; vrt. miehuus. Korostaa miehyyttään. Esimiehyys.

miehyys ● existența ca bărbat, identitatea masculină; trăsături de masculinitate ■ (miehinen ominaisuus) manlig egenskap; manlighet; (miehenä oleminen) manlig identitet, mansidentitet

hän korostaa miehyyttään ● el își accentuează masculinitatea, bărbăția ■ han framhäver sin manlighet (sina manliga egenskaper)

hänen miehyytensä ei estä sitä ● Bărbăția sa nu împiedică asta ■ det att han är man utgör inte ett hinder för det

.

► miehekkyys Miehekkyyttä osoittava teko. Faptă care dovedește bărbăție, vitejie.

miehekkyys ● masculinitate ■ manlighet; mandom; (vars ulkonäöstä) maskulinitet; (mieskuntoisuus) virilitet; (miesmäisyys) karlaktighet, karlavulenhet; (naisesta) manhaftighet; manlighet; maskulinitet

.

► miehuullisuus Osoittaa miehuullisuutta. A-și dovedi calitățile de bărbat, bărbăția.

miehuullisuus ● bărbăția, vitejia ■ modighet; (rohkeus) djärvhet; mod, tapperhet; (urheus) tapperhet; mannamod; (miehekkyys) manlighet

.

.

miehitys

1. miehittäminen; miehitettynä oleminen t. pitäminen. Miehitys sujui välikohtauksitta. Miehityksen aikainen hallinto.

2. miehitysjoukko, -joukot; miehistö. Vahvistaa puolustusaseman miehitystä. Aluksen komentosillan miehitys.

3. Päärooleissa oli kaksoismiehitys kahdet vuorottelevat esittäjät . Työpaikalla oli täysi miehitys kaikki paikalla.

1 miehitys ● invadare, ocupație; a fi ocupat, invadat; timpul ocupației, invaziei ■ 1 (miehittäminen) ockupation (myös miehitettynä olemisesta); invadering; besättande, besittningstagande; (miehitysaika) ockupationstid

miehityksen aikainen hallinto ● administrație din timpul ocupației ■ administrationen under ockupationen (ockupationstiden)

2 miehitys 2 (miehitysjoukko) ● trupe de ocupație; distribuție [a unei piese]; personal [al unei întreprinderi] ■ ockupationstrupp; besättning (myös näytelmän tms. esittäjistä); (miehistö myös) bemanning, manskap

3 aluksen komentosillan miehitys ● personalul de pe puntea de comandă [a vasului] ■ besättningen på fartygets kommandobrygga

työpaikalla on täysi miehitys ● la locul de muncă este tot personalul [desemnat] ■ det är full bemanning på arbetsplatsen

.

.

sika ● porc ■ svin, gris vs siika ● păstrăv argintiu ■ sik

sika 9*D

 1.  kotieläimenä pidettävä kesy sikaeläin, vars. täysikasvuinen yksilö; vrt. karju, emakko, porsas, possu, nasu, nassu. Sian kärsä, harjakset. Sian ihra. Lihotus-, rotusika. Maatiaissika. Sika porsaineen. Sika röhkii.

 Kuv. Ei ymmärrä enempää kuin sika hopealusikasta ei mitään. Heittää helmiä sioille ks. helmi kuv. c. Ostaa sika säkissä ks. ostaa. Sika söi eväät aikomus meni myttyyn. Lyödä, piestä jkta kuin vierasta sikaa armotta, säälittä.

 Ark. Iskeä (kiinni) kuin sika limppuun käydä sumeilematta käsiksi jhk.

 Halv. siivottomasta t. siivottomasti t. törkeästi käyttäytyvästä ihmisestä. Senkin sika! Päissään kuin sika. Meidän ukko se oli taas sikana juhlissa.

 2.  jälkiosana eräiden muiden sikaeläinten nimityksissä. Pahkasika. Metsä-, piikkisika.

siika 9*D hopeanhohtoisia lohikaloja. Järvisiika. Siian mäti.

 Ruok. Suolattu siika. Savusiika. Paistettua siikaa.

.

.

tulipalo ● incendiu ■ eldsvåda, brand vs tulipallo ● bolid ■ eldklot, eldkula

tulipalo irti riistäytynyt, tav. tuhoa aiheuttava tuli, palo. Tuhoisa, raju tulipalo. Salaman sytyttämä, salamasta syttynyt tulipalo. Sammuttaa tulipalo. Tulipalossa tuhoutunut asunto. Tulipalo vaati ihmishenkiä.

.

tulipallo Tulipallona putoava meteori.

.

.

suihkepullo  vs suihkupullo 

suihkepullo = dar mai corect suihkupullo. Hajuvettä suihkepullossa.

suihkupullo (rinn. suihkepullo) pumppupullo jonka suuttimesta neste purkautuu suihkuna. Suihkupullo kukkien kasteluun. suihkupullo ● sticlă cu stropitor ■ duschflaska

.

suihkepullo, sumutin ● spray ■ sprejflaska, sprayflaska; spray

.

.

pako vs pakko

► pako, pakeneminen ● fugă; scăpare, evadare ■ flykt

Pako vankilasta, onnettomuuspaikalta. Pääoman maastapako. Maaltapako. Pako mielikuvitusmaailmaan. Hänen kuvitelmansa olivat pakoa todellisuudesta. Paossa, pakoon pakomatkalla, jltak suojaa etsimässä t. piiloon, turvaan menneenä, karussa. Olla takaa-ajajia, sotaa paossa. Juoksi poliisia pakoon. Lähteä, päästä pakoon. Tuli sisälle sadetta pakoon. Ajaa jku pakoon pakottaa, säikyttää lähtemään karkuun

► pakko ● constrângere; obligație ■ (s) tvång; nödtvång; (pakollisuus) obligatorium

1. ehdoton (asianomaisen omaa tahtoa huomioon ottamaton) velvoitus t. vaatimus, välttämättömyys. Ulkoinen, sisäinen pakko. Tunnustamisen pakko. Koulupakko. Suostua pakon edessä. En tule, ellei ole aivan pakko. Hänen taivuttelemisekseen oli käytettävä pientä pakkoa. Sellaiseen menettelyyn ei ole pienintäkään pakkoa. Tehdä jtak pakosta. Se tapahtui olosuhteiden, välttämättömyyden pakosta. Vaatia jtak pakolla pakottamalla, pakkokeinoin. Vei minut mukaansa puolipakolla puoliväkisin.

2. (Jkn) on pakko (tehdä jtak) täytyy, pitää, tulee, tarvitsee (tehdä jtak). Onko sinun pakko lähteä? On pakko myöntää, että – -. Hintoja oli pakko korottaa. Sen on pakko onnistua sen on onnistuttava; se onnistuu varmasti. Mikä pakko minun on [= ei kai minun tarvitse] sinne mennä. Pakkokos sinun on matkia muita pitääkö sinun t. kuka käskee sinun matkia muita

 .

Putem deosebi cele două noțiuni cu forme apropiate cu ajutorul formulelor mnemotehnice. Pakko având doi de kk pierde unul la genitiv devenind pakon iar pako pierde singurul k genitivul devenind paon.

Exemple pentru pakko: pakkoajatus ● idee fixă; obsesie ■ (psyk, lääk) tvångstanke; (pakkomielle) tvångsföreställning; pakkoruotsi ● suedeza obligatorie ■ (suomr) tvångssvenska

 .

Exemple mnemotehnice pentru pako: pako → pa·ko → fugă → fu·gă; pakokaasu ● gaz de eșapament ■ avgas; pakolainen ● refugiat ■ flykting; keskipakoinen ● centrifug ■ centrifugal;

.

.

valittava poate fi

1. participiul, pasiv al verbului valita [a alege; a selecționa; 2 (nimetä) numi, desemna; (vaalilla) alege] – de ales, de selecționat, de numit, de desemnat.

1. participiul, activ al verbului valittaa [a se plânge (jtak de ceva); (liik) a face o reclamație; 2 (pitää valitettavana) a regreta, a deplânge (kirjak); 3 (vaikeroida) a geme; 4 (oik) a face un recurs] – plângându-se, reclamând, regretând, deplângând, gemând.

 .

.

purovesi ● apă de izvor ■ bäckvatten vs puurovesi ● apă pentru păsat ■ grötvatten

viisitoista vs 5.2. (viisi toista – cinci a doua)

.

.

naida 62  (nainut ks. myös erikseen)

1.  ottaa puoliso, jku puolisokseen, mennä naimisiin jkn kanssa. – a se căsători, a lua în căsătorie – Nai naapurin tytön, rikkaan miehen. Naida lähikylästä. Tytär naitiin ulkomaille. Parempi on naida kuin palaa [= parempi on avioitua kuin kärsiä tyydyttämättömistä sukupuolisista haluista] UT.

 Kuv. Naida rahaa mennä naimisiin rikkaan kanssa.

2.  ark. olla sukupuoliyhteydessä. – avea contact sexual – Naida tyttöä. Olivat sängyssä naimassa.

3.  slg. varastaa, kähveltää, pihistää. – a fura, a șterpeli – Kuka on nainut mun sateenvarjon?  •

 .

1. inf.    naida
akt. ind. prees., yks. 1.    nain
akt. ind. imperf., yks. 3.    nai
akt. kond. prees., yks. 3.    naisi
akt. pot. prees., yks. 3.    nainee
akt. imperat. prees., yks. 3.    naikoon
akt. 2. partis.    nainut
pass. imperf.    naitiin


 .

naittaa 56 *  C

 1. toimittaa naimisiin. – a căsători, a da în căsătorie, a face să se căsătoarească – Naittaa tyttärensä jklle.

 2.  ark. nitoa (2) liittää papereita toisiinsa niturilla, niitata, ”naittaa”. Kulmasta yhteen nidotut monisteet. [sensul al doilea apare doar datorită jocului de rădăcini niita-/naitta-]

 .

1. inf.    naittaa
akt. ind. prees., yks. 1.    naitan
akt. ind. imperf., yks. 3.    naittoi
akt. kond. prees., yks. 3.    naittaisi
akt. pot. prees., yks. 3.    naittanee
akt. imperat. prees., yks. 3.    naittakoon
akt. 2. partis.    naittanut
pass. imperf.    naitettiin


 .

 naimakauppa ark. Tehdä naimakaupat [= mennä naimisiin] jkn kanssa. – a se căsători, a lua în căsătorie –

naimapuuha ark. Olla naimapuuhissa olla avioliittoaikeissa; olla rakastelu-, lemmiskelypuuhissa, naimassa. – a fi pe cale să se căsătorească, a fi pe cale să ia în căsătorie – Atenție! ≠ a fi logodit [olla kihloissa, kihlautunut]

naimisissa, naimisiin avioliitossa. – a se căsători; a fi căsătorit – Mennä naimisiin, olla naimisissa jkn kanssa. Päästä hyviin naimisiin. Mennä toisiin naimisiin avioitua toisen kerran.

 Ark. Olla naimisissa työnsä kanssa aina kiinni työssään, työstään pääsemättömissä.

naimiskauppa ark. naimakauppa. Vezi mai sus!

nainut 47  naimisissa oleva. – situația de a fi căsătorit – Nainut vai naimaton? Nainut mies. Vastanaineet.

naimaton 34 *  C joka ei ole naimisissa. – situația de a nu fi căsătorit – Naimaton nainen. Elää naimattomana.

naimaikäinen ark. Kylässä on vain pari naimaikäistä nuorta. – de / la vârsta căsătoriei –

naimaonni onni päästä (hyviin) naimisiin. Taiat [< taika] naimaonnen saamiseksi.

naimatarjous ark. tarjoutuminen avioitumaan jkn kanssa, avioliittotarjous. Missille sateli naimatarjouksia. – ofertă de căsătorie –

naimattomuus 40  naimattomana eläminen. – celibat –

naimisiinmeno

kosia 61  pyytää jkta puolisokseen. – a cere în căsătorie – Kosia rakastettuaan.

 Kuv. koettaa taivuttaa puolelleen, koettaa saada itselleen. Kosia itselleen äänestäjiä.

.

.

Yhdestä kirjaimesta kiinni – doar o literă diferență

suuri osa ● o mare parte; o bună parte ■ stor del

suurin osa ● cea mai mare parte ■ största delen; merpart, merparten; mest

.

puro – pârâu vs puuro – păsat

karsta – coajă, crustă vs kartsa – (kartonkipaketti; kaupunki; katu, gartsa)

esikastelu –  preudare, prestropire vs esikatselu – previzionare

.

.

lika vs liika

Printre greșelile frecvente pe care le fac străinii când vorbesc finlandeza și aici românii greșesc frecvent, este nerespectarea pronunției vocalelor lungi, adică duble. Vocala dublă are rolul de a a atrage accentul, mai ales atunci când vocala dublă nu este în prima silabă care se accentuează automat (ex. vokaali). Ea mai apare și atunci când trebuie să deosebească două cuvinte din care cel puțin unul poate fi de proveniență străină (ex. vara vs vaara care vine din suedeză fara – pericol). Vocala dublă mai poate deosebi două cuvinte autohtone (ex. lika – murdărie vs liika – exces, prea mult). Se pare că, atunci când aude cuvântul, urechea românului nu sesizează lungimea vocalei motiv pentru care aș insista asupra cititului textelor finlandeze, dacă se urmărește o pronunție corectă a finlandezei. Urechea finlandezului a exersat aceste diferențe dar este deficitară în diferențierea sunetelor p și b, ce și ge etc.

Să analizăm difernțele semantice între lika și liika.

lika

lika ● murdărie ■ smuts

cuvânt autohton înrudit cu loka – mocirlă, noroi (mai puțin folosit)

yks. nom. lika
gen. lian
part. likaa
ill. likaan
mon. nom. liat
gen. likojen (likain)
part. likoja
ill. likoihin
komparatiivi   likaisempi
superlatiivi   likaisin

lika 9*D jhk tarttunut t. kerääntynyt epäpuhtaaksi tekevä aine; vrt. saasta, törky, loka, kura, rapa. Vaatteisiin oli tarttunut rasvaa, nokea ja muuta likaa. Kasvot liassa likaisina. Lattia on lian peitossa. Liasta musta. Puhdistaa liasta. Pestä lika (pois).                

Alte cuvinte apropiate ca sens (nu chiar sinonime!)

karsta, kuona, paska, rikka, roska, moska, saaste, saastuke, sonta, töhkä, törky

Cuvinte compuse

likaahylkivä, likanhylkivä, likaaja, likaantua, likainen, likaisenharmaa, likaisenruskea, likaisuus, likakaivo, likakerros, likapilkku, likapyykki, likapyykkikori, likasanko, likasankojournalismi, likavaatekori, likavaatepussi, likavaatteet, likavesi, likaviemäri, likaämpäri

lika ● murdărie; jeg ■ smuts; (puhek) lort, snusk; (siivottomuus) snusk; (ark) skit; (epäpuhtaus) orenlighet, orenhet

liata ● a murdări ■ (tehdä likaiseksi) smutsa ner; (saastuttaa) förorena; (tahrata, tahria) fläcka ner; (töhriä) kladda ner; (sotata, sutata) smeta ner; (loata, ryvettää) söla ner; (vars liata ulosteilla) orena; (puhek) lorta ner, grisa ner;

(ark) skita ner

olla liassa ● a fi murdar ■ vara i smutsen

likaantua ● a se murdări ■ bli smutsig; bli nedsmutsad; smutsas [ner]; (ryvettyä) bli lortig; lortas [ner]; (ark) bli  skitig; (saastua) förorenas

likainen

likainen1 ● murdar ■ smutsig; (likaantunut) nedsmutsad; (epäpuhdas) oren; (tuhruinen) solkig, sjaskig; (sottainen) lortig, grisig; nergrisad, nerlortad; nedsölad, nedfläckad; (epäsiisti, siivoton) snuskig; (ark) skitig; (saastunut) förorenad

minulla on likaiset kädet ● am mâinile murdare ■ jag är smutsig om händerna; jag har smutsiga händer

minulla on likaiset kasvot ● sunt murdar pe față ■ jag är smutsig i ansiktet

likaisen työn lisä ● bonificație pentru o muncă murdară ■ tillägg för smutsigt arbete

likaisen harmaa ● gri murdar ■ smutsgrå

likainen2 ● murdar ■ (kuv) smutsig; (rivo myös) snuskig; (epäilyttävä) skum

likainen juttu ● a treabă murdară ■ en smutsig (snuskig) historia

likainen peli ● un joc murdat ■ ett smutsigt spel

likainen mielikuvitus ● imaginație / fantezie bolnavă (bolnăvicioasă) ■ smutsig (snuskig) fantasi

onpa tuolla miehellä likainen mielikuvitus! ● are tipiul o imaginație bolnăvicioasă ■ vilken smutsig (snuskig) fantasi karlen har!; det var då en snuskhummer till karl!

likaa hylkivä ● care nu se murdărește, respinge murdăria ■ smutsavvisande

hän tuli kotiin kasvot liassa ● a venit acasă murdar pe față ■ han kom hem med smutsigt ansikte

liasta musta ● negru de murdărie ■ svart av smuts

puhdistaa liasta ● a curăța de murdărie ■ rengöra från smuts

pestä lika [pois] ● a spăla [de murdărie] ■ tvätta bort smuts

liottaa vaatteista pahin lika ● a înmuia murdăria din haine ■ blöta bort den värsta smutsen ur kläderna

lika liukeni vaatteista ● murdăria din haine s-a înmuiat ■ smutsen lossnade från kläderna

lika ei lähde ● nu se curăță; murdăria nu se duce ■ smutsen går inte ur

lika ei näy tummassa puvussa ● murdăria nu se vede pe costumul de culoare închisă ■ smutsen syns inte på en mörk kostym

lika ja saasta ● murdărie şi mizerie ■ smuts och lort

kuivunut lika ● murdărie uscată, învechită ■ skovor (plural)

pinttynyt lika ● jeg; murdărie (veche) care nu se duce la spălat ■ ingrodd smuts; fastklibbad smuts

lika istuu tiukasti ● murdărie care nu se duce la spălat ■ smutsen sitter i

lika oli sitkeässä ● murdărie care nu se duce la spălat ■ smutsen satt hårt; (pinttynyt) smutsen var ingrodd

lika oli tiukassa ● murdărie care nu se duce la spălat ■ smutsen var ingrodd (satt hårt fast)

vaatteisiin syöpynyt lika ● murdărie inveterată ■ ingrodd smuts

 
 

liika 

liika ● în exces, prea mult ■

yks. nom. liika
gen. liian
part. liikaa
ill. liikaan
mon. nom. liiat
gen. liikojen (liikain)
part. liikoja
ill. liikoihin
komparatiivi   liiempi
superlatiivi   liioin

Posibil împrumut baltic.

liika9*D (liiaksi, liian, liikaa, liioin, liiemmin, liiemmälti ks. erikseen)

 1.  adj. tarpeellisen, normaalin, kohtuullisen, siedettävän tms. ylittävä, liiallinen, liikanainen. Liika keitinvesi kaadetaan pois. Liiasta työstä rasittunut. Otti liiat vaatteet yltään. Päästä liioista kiloistaan. Liika [= tarpeeton, asiaton] väki ulos! Sijoitti liiat [= liikenevät, ylimääräiset] rahansa osakkeisiin. Lähtöön ei ole enää liikoja aikoja kovin pitkää aikaa.

 2.  subst. se mikä jssak t. jllak on liiallista, ylimääräistä. Sahata laudasta liika pois. Kyllä valittaa saa, mutta liika on aina liikaa. Toivoa, yrittää liikoja liikaa. Liikoja hätäilemättä. Mies, joka ei liikoja [= juuri] aikaile.

 Ark. Saatiin sadetta liiankin kanssa liikaakin.

 3.  adv., ark. liian. Tulee liika kalliiksi. Liika vähän.

liikaa liian paljon, liiaksi. Ruoassa on liikaa suolaa. Liikaa osanottajia. Sai takaisin markan liikaa. Tehdä liikaa työtä. Syödä liikaa. Otti lasillisen liikaa juopui liikaa. Tunsi olevansa seurassa liikaa. Se on liikaa sanottu. Tämä on jo liikaa [= menee liian pitkälle]! Solvaus oli hänelle liikaa ylitti hänen sietokykynsä.

 

liian ilmaisemassa jnk asian (ominaisuuden) haitallisen t. tarpeettoman suurta määrää: haitallisen, epäedullisen, sopimattoman, kohtuuttoman, tarpeettoman, turhan. Ei liian iso eikä pieni. Liian kallis. Liian nuori kouluun. Liian monta kertaa. Mennä liian pitkälle. Tunnen hänet liiankin hyvin.

Alte cuvinte apropiate ca sens (nu chiar sinonime!)

liiallinen, liikanainen, liioitella, liietä

Cuvinte compuse

liika, liikaa, liika-annostus, liikaedustus, liikahakkuu, liikahappoisuus, liikahdella, liikahdus, liikahduttaa, liikaherkkyys, liikaherkkä, liikahtaa, liikajännitys, liikakansoittua, liikakansoitus, liikakasvu, liikakuormitus, liikakysyntä, liikakäyttö, liikalihava, liikalihavuus, liikamäärä, liikanainen, liikanimi, liikapaine, liikapaino, liikapainoinen, liikapyynti, liikarasittunut, liikarasitus, liikasanaisuus, liikata, liikatarjonta, liikatoiminta, liikatuotanto, liikauttaa, liikavarvas

liika-

(tekn, liik ym) over- (liikakansoittunut – suprapopulat; liikakansoitus – suprapopulație; liikakuormittaa – supraîncărcare, liikaus – mișcare, deplasare; liikakuumennus – supraîncălzire; liikamaksu – plată excedentară; liikapaino[inen] – supragreutate; liikarasitus – supraefort; liikaruokinta – supra-alimentație; liikatuotanto – supraproducție; liikavakuutus – asigurare extra; liikaveloitus – suprataxare; liikaverotus – supraimpunere;

(lääk) hyper- (liikahappoisuus – hiperaciditate; liikajännitys – hipertensiune; liikakasvu – hipertrofie; liikatuntoisuus – hiperestezie)

liika ●  ■

liika 1 (a) (tarpeeton) överflödig; extra (taipum); (liian runsaslukuinen) övertalig; (liikenevä, yhd) överlopps-; överskotts-; (asiaton) obehörig; (liiallinen) överdriven;

liika, ylimääräinen ● supranumerar ■ övertalig

annoin liiat mansikat naapurille ● am dat vecinului căpșunile care erau în plus ■ jag gavför mångajordgubbartill grannar

liika optimismi ● supraoptimism ■ överdriven optimism

kaataa pois liika vesi ● a vărsa surplusul de apă ■ hälla bort överflödigt vatten

olla liiasta työstä rasittunut ● a fi suprasolicitat / strsat de muncă ■ vara utarbetad

päästä liioista kiloistaan ● a scăpa de kilogramele în plus ■ bli av med sina överflödskilon; bli av med sin övervikt

liiat kilot ovat vaarallisia terveydelle ● kilogramele în plus sunt periculoase pentru sănătate ■ alltför mångapundär farligtför hälsan

ei ole liikaa aikaa ● nu-i prea mult timp ■ inte haralltför mycket tid

siihen ei ole enää liikoja aikoja ● nu mai avem timp pentru asta ■ vi har inte särskilt mycket tid på oss; det är inte särskilt långt dit

liika huolehtivaisuus ● cocoloșeală ■ pjosk, pjoskande; klemande

liika huomaavaisuus ● prea multă atenție ■ för mycketuppmärksamhet tillngn behov

liika erikoistuminen ● supraspecializare ■ overspecialization

liika suola peittää ruoan maun ● excesul de sare acoperă gustul mâncării ■ för mycket salt förtar smaken på maten

liika alkoholinkäyttö ● consum de alcol în exces ■ överdriven alkoholkonsumtion

liika hienostuneisuus ● rafinament exagerat ■ över-sofistikerade

liika suvaitsevaisuus ● indulgență ■ över-tolerans

liika työ ● prea multă muncă ■ för mycket arbete

liika vaatimattomuus ● modestie exagerată ■ överskott avblygsamhet

liika pelkistäminen ● simplificare exagerată ■ överreduktion av

liika määrä ● surplus; excedent ■ överskott

leikata liika pois ● a tăia / elimina excesul ■ att skäraav överskott om

liuottaa liika suola pois ● a desăra ■ upplösaöverskott av saltfrån

liika 2 (s) liika on aina liikaa ● nu trebuie sărit peste cal ■ någon måtta får det vara; man behöver inte gå till överdrift[er]

toivoa liikoja jnk suhteen ● a cere prea mult; a se aștepta la mai mult ■ ha för stora förhoppningar på ngt; hoppas för mycket på ngt

yrittää liikoja ● a face prea mult fără să fie nevoie ■ ta i för mycket; ta i onödan

liikoja hätäilemättä ● pe îndelete; fără grabă ■ utan [att göra sig någon] brådska

hän ei liikoja aikaile ● nu se lasă prea mult așteptat ■ han låter inte gräset gro under fötterna

ei häntä ainakaan liika vaatimattomuus vaivaa ● nu s-ar spune că-l chinuie m odestia ■ anspråkslös kan han då inte sägas vara; man kan inte påstå att han är anspråkslös

yrittää liikaa ● face eforturi prea mari ■ ta i för hårt

mennä liiallisuuksiin ● sare peste cal ■ gå till överdrift (jssak med ngt)

rasittaa itseään liika ● se stresează prea mult; a se extenua ■ förta sig; överanstränga sig

hän luulee liikoja itsestään ● e prea plin de el ■ han tyckerför mycketom sig själv

liika 3 liian

liian ● prea; mult prea ■ för; (aivan liian) alltför; (ylen) till övermått; (kohtuuttoman) över hövan

ei liian iso eikä liian pieni ● nici prea mare nici prea mic ■ varken för stor eller för liten

liian suuri ● prea mare ■ alltför stor

liiankin hyvin ● prea bun ■ alltför väl

liian herkkä ● prea sensibil ■ överkänslig

hame on liian pieni ● fusta e prea mică ■ kjolen är för liten

liian nuori avioliittoon ● prea tânăr ca să se căsătorească ■ [allt]för ung för att gifta sig

hän on liiankin ahkera ● este foarte harnic ■ han är flitig till övermått

tunnen hänet liiankin hyvin ● îl cunosc foarte bine ■ jag känner honom [bara] alltför väl

heillä on rahaa liiankin kanssa (puhek) ● au bani destui; au bani cu lopata ■ de har pengar som gräs

saatiin sadetta liiankin kanssa ● a plouat peste măsură ■ det var ingen hejd på regnandet; det var rena syndafloden

nukkua liian kauan ● a dormi prea mult ■ sova för länge; (nukkua pommiin – a dormi buștean) försova sig

liian paljon viinaa nauttinut ● a băut prea mult ■ överförfriskad

liian pitkälle menevä tulkinta ● interpretare exagerată ■ övertolkning

hän on lukenut liian monta kauhutarinaa ● a citit prea multe povești de groază ■ han har förläst sig på skräckskildringar

hän söi liian paljon makkaraa ● a mâncat prea multe mezeluri ■ han föråt sig på korv

noidannuoli johtui siitä, että hän oli nostanut liian painavaa esinettä ● sciatica i-a venit de la ridicarea unui obiect greu ■ ryggskottet berodde på att han hade förlyft sig

liian, kohtuuttoman velvollisuudentuntoinen ● exagerat de conștiincios ■ till övermått plikttrogen

.

liikaa ● prea mult ■ för mycket; (liian monta) för många; (yhd) över-; överflödigt

liikaa suolaa ● prea multă sare ■ för mycket salt

liikaa osanottajia ● prea mulți participanți ■ för många deltagare

hän sai takaisin euron liikaa ● a primit restul cu un euro mai mult ■ han fick en euro för mycket i växel

tehdä liikaa työtä ● a munci prea mult ■ arbeta för mycket (för hårt); förta sig med arbete

ottaa lasillinen liikaa ● a lua un pahar în plus ■ ta sig ett glas för mycket

se on liikaa ● asta-i prea mult ■ det är alltför mycket

se on liikaa sanottu ● e mult spus ■ det är att ta i; det är för mycket sagt; det är att säga för mycket

tämä on jo liikaa! ● asta-i mult prea mult! ■ nu går det för långt!

se oli hänelle liikaa ● i-a fost destul ■ det blev för mycket för honom

korostaa liikaa ● a accentua exagerat ■ överbetona

rasittaa itseänsä liikaa ● a se extenua ■ överanstränga sig

auto maksaa liikaa ● mașina costă prea mult ■ bilen kostar för mycket

maksaa liikaa jstak ● a plăti prea mult pentru ceva ■ betala för mycket för ngt

syödä liikaa ● a mânca prea mult ■ äta för mycket

minä olen täällä liikaa ● mă simt în plus aici ■ jag är överflödig här; jag behövs inte här

tunnen olevani täällä liikaa ● mi se pare că sunt în plus aici ■ jag känner mig överflödig här; jag känner mig som femte hjulet under vagnen

tuntea olevansa seurassa liikaa ● se simte a cincea roată de la car ■ känna sig som femte hjulet under vagnen

.

.

 kerääjä vs käräjä[t] & Co.

.

Cuvintele singulare nu au fost traduse, sensul lor se găsește ușor cu motoarele de traducere; mai greu este cu expresiile pe care, sau nu se traduc sau se traduc anapoda, motiv pentru care am încercat să le traduc aici.

.

Ambele rădăcini sugerează ceva adunat, strâns, pus împreună, îmbinat, ghemuit

.

 kerääjä10

Innokas tavaroiden kerääjä. Kiukaan kivet lämmön kerääjinä.

.

kerääjä  ● colecționar ■ samlare; insamlare

hän on innokas tavaroiden kerääjä ● îi place să adune / colecționeze [tot felul de] obiecte ■ han tycker om att samla på olika saker

kiukaan kivet toimivat lämmön kerääjinä ● pietrele / cahlele sobei acumulează căldură ■ stenarna i en bastuugn lagrar (ackumulerar) värme

.

Cuvinte cu rădăcina kerä-

kerä, keräelmä, keräilijä, keräillä, keräily, keräilyerä, keräilyesine, keräilyharrastus, keräilyharvinaisuus, keräin, keräkaali, keräsalaatti, kerätä, keräymä, keräys, keräyskuitu, keräyslasi, keräyslista, keräyspaperi, keräyspiste, keräytymä, keräytyä, kerääjä, kerääntyä

.

.

käräjät10

 1.  kihlakunnanoikeuden istuntojen ja istuntokauden aik. nimitys. Talvi-, syys-, välikäräjät. Käräjien pitäminen. Asia vedettiin käräjiin. Asia tuli esille käräjillä, käräjissä. Käräjät kokoontuivat täyslukuisena. Tuomari istui käräjiä jakoi oikeutta käräjillä. Käydä käräjiä (jstak asiasta) jkn kanssa, jkta vastaan käydä oikeutta kihlakunnanoikeudessa;  myös kuv. riidellä, kiistellä.

 2.  hist. eril. kansankokouksista, joissa on päätetty yhteisistä asioista. Maakuntakäräjät. Kuninkaankäräjät.

 3.  jälkiosana eräiden kansanedustuslaitosten nimissä. Norjan maakäräjät. Tanskan kansankäräjät.

.

Cuvinte cu rădăcina kärä-

.

kärähtää, käräjäasia, käräjäkivi, käräjäkunta, käräjäoikeus, käräjäpaikka, käräjärauha, käräjäsali, käräjät, käräjätuomari, käräjätupa, käräjäväki, käräjäyleisö, käräjöidä, käräjöinti, käräyttää

.

.

ryppy vs ryyppy

 .

ryppy1* B poimu, kurttu, kure, ruttu. Kasvojen rypyt. Ikäryppy. Silittää, oikoa paidan rypyt. Otsa tuhansissa rypyissä. Rypyssä, ryppyyn rypistettynä, ryppyisenä. Hame on rypyssä. Otsa rypyssä. Kangas menee ryppyyn.

ryppy (kure) ● rid; pliu; cută; îndoitură ■ rynka; (juonne) fåra; veck; (paperin t. kankaan ei-toivottu ryppy) skrynkla

ryppyinen, kureinen ● șifonat, mototolit, boțit, necălcat ■ rynkig; (kurttuinen) skrynklig; (poimuinen) veckad

kasvojen rypyt ● ridurile feței ■ ansiktsrynkor

otsa tuhansissa rypyissä ● cu fruntea brăzdată ■ med pannan i djupa veck

hän katsoi minua otsa rypyssä ● m-a privit încruntându-se ■ han såg på mig med rynkad panna

hame on rypyssä ● fusta este plisată ■ kjolen är skrynklig

kangas menee ryppyn ● țesătura se șifonează ■ tyget skrynklar sig; tyget blir skrynkligt

ryppyillä67  ark. keljuilla, pottuilla, rettelöidä, aiheuttaa hankaluuksia. Ryppyillä jklle jstak asiasta. Älä tule minulle ryppyilemään.

ryppyillä ● a se purta mizerabil cu; a-i face cuiva mizerie, greutăți; a certa; a da de furcă; a-i scoate cuiva ochii; a fi obraznic cu cineva; a pălăvrăgi ■ (pottuilla) jäklas, [d]jävlas (jklle jstak med ngn för ngt); (rettelöidä) bråka (jklle jstak med ngn om ngt); konstra; gruffa (jklle jstak med ngn om ngt); (kenkkuilla) krångla (jklle med ngn); (niskuroida, soittaa suutaan) sticka upp (jklle mot ngn); mopsa upp sig (jklle mot ngn); vara stor i truten (käften) (jklle mot ngn)

älä tule minulle ryppyilemään ● auzi, nu mai pălăvrăgi; nu mă mai bate la cap ■ hördu du, försök inte sticka upp

ryppyily2  ryppyileminen.

ryppyily ● zgomot, gălăgie, vacarm; ceartă, tărăboi; obrăznicie, impertinență, insolență, nerușinare ■ bråk; konstrande; mopsighet; (suunsoitto) uppkäftighet

ryppyinen38  kurttuinen, poimuinen, ruttuinen. Ryppyinen vaate. Ryppyiset kädet.

ryppyinen ● șifonat, mototlit, boțit, necălcat; ridat, sbârcit ■ skrynklig; (ihosta) rynkig; (juonteinen) fårad

ryppyinen vaate ● haină/rufă șifonată, mototlită, necălcată ■ ett skrynkligt plagg

ryppyiset kädet ● mâini sbârcite ■ rynkiga händer

ryppyisyys40  Kasvojen ryppyisyys.

ryppyisyys ● ridare; zbârcire; mototolire, boțire ■ skrynklighet; (ihosta) rynkighet

rypyttää53* C tehdä jhk ryppyjä. Rypyttää hameen vyötärö.

rypyttää ● a sbârci, a încreți; a șifona, a face cute ■ rynka

rypyttää hameen vyötärö ● 1. a încreți betelia fustei; 2. a plisa fusta din betelie ■ rynka en kjol i linningen

rypytys39  rypyttäminen; sen tulos. Puseron etumuksen rypytys.

rypytys ● încrețire, cutare ■ rynkning (jkn av ngt); (rypyt) rynkor (mon)

.

BD21325_

.

ryyppy1* B

  1. siemaus, kulaus vars. viinaa tm. (väkevää) alkoholijuomaa, paukku, naukku. Viinaryyppy. Krapula-, rohkaisuryyppy. Ruokaryyppy. Ryyppy konjakkia. Ottaa, tarjota ryyppy. Pyytää jkta ryypylle.
  2. ark. rikastin; myös sen käytöstä. Panna ryyppy päälle. Antaa [moottorille] liikaa ryyppyä.

ryyppy ● o dușcă; un gât (de rachiu); țoi; șnaps ■ sup; (snapsi) snaps; (puhek) hutt, nubbe; pärla; styrketår; jamare, järn, dragnagel; klämtare; [d]jävel; borre, geting; pilleknarkare; knapp i västen, tår på tand (taiv tåren); (yömyssy ● un păhărel înainte de culcare) sängfösare; (krapularyyppy ● un păhărel de trezire din mahmureală) återställare; (kulaus ● o înghițitură, un gât) klunk; smutt

ryyppy konjakkia ● un gât de coniac ■ en klunk (smutt) konjak

ottaa ryyppy ● a lua un gât, o sorbitură ■ ta sig en sup

ryypiskely2  ryypiskeleminen.

ryypiskely ● băutul, trasul la măsea ■ (ryypiskeleminen, juopottelu) superi, supande; pokulerande; („tissuttelu”) pimplande; (vars ruotsr) krökande; (juopottelu) drickande

ryypiskelijä ● băutor (de alcool); bețiv, bețivan; alcoolist ■ suput; fylltratt; fyllerist; („tissuttelija”) pimplare; (mai rar) sieppo

ryypiskellä ● a bea; a trage la măsea ■ supa; (juopotella) dricka; pokulera; („tissutella”) pimpla; (puhek vars ruotsr) kröka

ryyppykaveri, ryyppykierre (juomakierre), ryyppymies, ryyppyreissu, ryyppyseura, ryyppyveikko, ryypyksissä, ryypyksiin (juovuksissa, humalassa)

ryypätä

ark. ottaa ryyppy, kulauttaa, hörpätä, siemaista, juoda. Ryypätä vettä, viinaa. Ryypätä suoraan pullosta. Kuv. Vene ryyppää vettä hulahtaa laidan yli veneeseen. Erik. alkoholin kohtuuttomasta nauttimisesta: juopotella, juoda. Rupesi ryyppäämään. Ryypätä itsensä humalaan. Ryypätä [= menettää juomalla] rahansa, työnsä, terveytensä. Ja sitten me ryypättiin. Jatkoi ryyppäämistä elimistön vastalauseista huolimatta. Kastaa kaulaa leik. ottaa ryyppy, ryypätä. Kurkistaa lasiin leik. naukata, ryypätä. Mies ei [tee] (muuta) kuin ryyppää. Mitä pahaa siinä on, jos silloin tällöin ryyppää? Paha taipumus ryypätä liikaa. Ryypätä kohtuuttomasti. Ryypätä raskaasti. Vannoi, ettei ikinä enää ryyppäisi.

.

BD21325_

.

ryypytin (rikastin) ● șoc (de pornire la unele mașini) ■ (puhek rikastin) choke

panna ryyppy päälle ● a trage șocul ■ choka

antaa ryyppyä ● a trage șocul ■ choka

.

.

avarrus vs avaruus

.

avarrus 39  avartaminen.

avartaa 54*K tehdä avara(mma)ksi, laajentaa, väljentää, levittää. Avartaa ikkuna-aukkoa.

 Kuv. Avartaa jkn näköpiiriä. Matkat ovat avartavia henkisesti rikastuttavia.

avartua 52*K Katunäkymä avartui talojen purkamisesta. Avartuvat hihansuut.

 Kuv. Vuosien mittaan avartunut käsitystapa.

avarrin 33*K tekn. reikien avartamiseen käytettävä monihampainen teräskanki.

avarrus, avartaminen ● alezare ■ arborrning

avarruskone, aarpora ● mașină de alezat ■ (tekn) arborr, arborrmaskin, arborrsvarv; (iso laite) arborrverk

.

avartaa ● a lărgi; a mări; a extinde; a aleza ■ (laajentaa, väljentää) utvidga; göra ngt vidare; (kuv) vidga; (suurentaa) förstora; göra ngt större; (levittää) bredda; göra ngt bredare; (tekn) arborra; (porareikää tms.) borra upp; (kuv rikastuttaa) berika

avartaa ikkuna-aukkoa ● a mări spațiul ferestrei, pentru o fereastră mai mare ■ göra en fönsteröppning större; ta upp en större fönsteröppning

matkat avartavat (kuv) ● călătoriile extind/deschid orizonturile ■ att resa är berikande; att resa vidgar vyerna

avartaa jkn näköpiiriä ● a lărgi orizonturile/vederile; cu vederi largi ■ vidga ngns vyer

reiän avartaminen (tekn) ● a mări o gaură; a aleza ■ uppborrning; rymning av ett hål; (avarruskoneella) arborrning

.

avartua ● a se extinde; a se mări; a se lărgi ■ (laajentua) bli vidare; utvidgas; (kuv) vidgas; (suureta) förstoras; bli större; (levetä) bli bredare

katunäkymä avartui ● s-a deschis vederea spre stradă ■ det blev bättre utsikt mot gatan

avartuvat hihansuut ● a lărgi mașetele ■ utsvängda ärmar

hänen käsitystapansa on avartunut (kuv) ● a abordat o atitudine mai liberală ■ hans synsätt har vidgats (blivit liberalare)

avarrin ● alezor ■ brotsch

.

BD21325_

.

avaruus 40

  1. laajuus, laveus, väljyys, tilavuus. Maiseman avaruus.
  2. taivaankappaleiden välinen ja niiden ulkopuolella jatkuva tila. Lähi-, ulkoavaruus. Avaruuden valloitus. Kiertotähtien liikkeet avaruudessa.

 Kuv. Ihmisen sisäinen avaruus.

  1. fil., psyk. suhteiden järjestelmä, jonka kaikki aineelliset kappaleet muodostavat.
  2. mat. (piste)joukko jolla on geometrinen rakenne. Kolmi-, neliulotteinen avaruus.

.

avaruus ● spațiu; întindere; univers, cosmos ■  rymd; (tilavuus) rymlighet; (laajuus) vidhet; vidd; (maailmankaikkeus) världsrymd; universum, kosmos

avaruuden valloitus ● cucerirea cosmosului ■ erövringen av rymden (universum)

ihmisen sisäinen avaruus (kuv) ● universul intern al omului ■  människans inre universum

laukaista raketti avaruuteen ● a lansa o rachetă în spațiu ■  skjuta upp en raket i rymden

.

avaruudellinen, avaruudentutkimus, avaruus, avaruusaika, avaruusalus, avaruusase, avaruusasema, avaruusesine, avaruusgeometria, avaruushila, avaruuskeskus, avaruuskoe, avaruuskulma, avaruuskuvio, avaruuskävely, avaruuslaboratorio, avaruuslaiva, avaruuslento, avaruuslentäjä, avaruusluotain, avaruuslääketiede, avaruusmatka, avaruusmatkailu, avaruusohjelma, avaruusoikeus, avaruusolento, avaruuspuku, avaruuspuolustus, avaruusrakenne, avaruusraketti, avaruusromu, avaruussukkula, avaruussäteily, avaruustekniikka, avaruustutkimus

.

Introdus  / lisätty 20.1.2011

Actualizat / päivitetty 15.8.2012

Actualizat / päivitetty 21.8.2012

Actualizat / päivitetty 11.3.2015

Actualizat / päivitetty 31.7.2015

.


.

Tema Shocking Blue Green. Creează un sit web sau un blog gratuit la WordPress.com .

Urmărește

Fiecare nou articol să fie livrat pe email.

%d blogeri ca acesta: