Blogulblog's Blog

Abrevierile – Kielitoimiston sanakirjan lyhenteet

Abrevierile – Kielitoimiston sanakirjan lyhenteet

.

.

Observație

Deși regula finlandeză presupune ca abrevierile să fie urmate de un punct, în textele citate pot să apară și abrevieri fără punct. La explicațiile românești se subînțelege sintagma „termen de”, de ex. anatomie – termen de anatomie.

.

●  ■                ► suomi, finlandeză, finska  romania, română, rumänska ruotsi, suedeză, svenska muu kieli, altă limbă, andra sprăk
a, adj. adjektiivi ● adjectiv ■ adjektiv
aas. aasialainen ● asiatic ■ asiatisk
abstr. abstraktisesti ● abstract ■ abstrakt
adj. adjektiivi ● adjectiv ■ adjektiv
adv. adverbi ● adverb ■ adverb
afr. afrikkalainen ● african ■ afrikansk
aik. aikaisemmin, aikaisempi ● anterior ■ tidigare
alat. alatyylinen; alatyylissä, alatyylisesti ● limbaj vulgar ■ vulg (vulgärt), vulgär; lågstil
alk. alkuaan ● inițial ■ i början
allmänspr (ruotsiksi) yleiskieli ● limbaj general, curent ■ allmänspråk
amer. amerikkalainen ● american ■ amerikansk
amm. ammatinharjoittajannimi, ammattinimike ● profesie ■ yrkesbeteckning
amp. ampumaurheilu ● tir (sport) ■ skytte
anat. anatomia, anatominen ● anatomie ■ anatomi
antrop. antropologia ● antropologie ■ antropologi
arab. arabialainen ● arab ■ arabisk
ark. arkikielessä, arkikielinen ● limbaj cotidian, de toate zilele ■ vardagligt
arkeol. arkeologia ● arheologie ■ arkeologi
arkkit. arkkitehtuuri ● arhitectură ■ arkitektur
astrol. astrologia, astrologinen ● astrologie ■ astrologi
atk. automaattinen tietojenkäsittely; tietokoneala ● termen IT, de calculatoare ■ ADB, dataterm
austr. australialainen ● australian ■ australisk
aut. autoilu; autotekniikka ● automobilism ■ bilism; bilteknik
avar.tekn. avaruusteknologia ● tehnologie astronautică ■ rymdteknik
barnspr (ruotsiksi) lastenkieli ● limbajul copiilor ■ barnspråk
biokem. biokemia, biokemiallinen ● biochimie ■ biokemi
biol. biologia, biologinen ● biologie ■ biologi
bl.a. (ruotsiksi) muun muassa ● printre altele ■ bland annat
dat. datiivi ● dativ ■ dativ
demonstr pron demonstratiivipronomini ● pronume demonstrativ ■ demonstrativt pronomen
determ pron determinatiivipronomini ● pronume determinativ ■ determinativt pronomen
dipl. diplomatia ● diplomație ■ diplomati
e.d. (ruotsiksi) tms. tai muu sellainen; tai muuta sellaista ● sau altele asemănătoare ■ eller dylikt
el. eläintiede ● zoologie ■ zoologi
el. (ruotsiksi) tai ● sau ■ eller
elok. elokuva-ala ● cinematografie ■ filmterm
eläinl, eläinlääk eläinlääketiede ● medicină veterinară ■ veterinärmedicin
em. edellä mainittu ● mai sus menționat (pomenit) ■ förstnämnd
engl. englantilainen ● englez ■ engelsk
en-suk. en-sukuinen ● subst. suedez de genul „en” ■ en-genus
ent. entinen ● fost; precedent; înainte de ■ tidigare, före detta
epäm. epämääräinen ● neprecizat; nedeterminat ■ obestämd
erik. erikoismerkitys; erikoisesti ● semnificație aparte, deosebită ■ specialbetydelse
eril. erilainen ● diferit ■ olika
erisn. erisnimi ● nume propriu ■ egennamn
eräänl eräänlainen ● un fel de ■ ett slags; ett slag av;(jonkinlainen) någon sorts
esim. esimerkiksi, esimerkki, esimerkkejä ● de ex., de exemplu ■ till exempel
esp. espanjalainen ● spaniol ■ spansk
etc (ruotsiksi) jne. ● etcetera ■ etcetera
etn. kansatiede ● etnografie ■ etnografi
ett-suk. ett-sukuinen ● subst. suedez de genul „ett” ■ ett-genus
EU Euroopan unionin teksteissä ● în textele UE ■ i EU: s texter
eur. eurooppalainen ● european ■ europeisk
farm. farmakologia, farmasia ● farmacologie; farmacie ■ farmakologi; farmasi
fem. feminiini, feminiininen ● feminin ■ femininum
fil. filosofia, filosofinen ● filozofie ■ filosofi
filat. filatelia ● filatelie ■ filateli
fon. fonetiikka, foneettinen ● fonetică ■ fonetik
fys. fysiikka, fysikaalinen ● fizică ■ fysik
fysiol. fysiologia, fysiologinen ● fiziologie ■ fysiologi
gen. genetiivi ● genitiv ■ genitiv
geol. geologia, geologinen ● geologie ■ geologi
geom. geometria, geometrinen ● geometrie ■ geometri
hall. hallinto ● administrație; autorități ■ administration, förvaltning
halv. halventava, halventavasti ● peiorativ; depreciativ; înjositor ■ neds. nedsättande
hammaslääk hammaslääketiede ● stomatologie ■ odontologi
harv. harvinainen; harvoin ● rar ■ sällsynt; sällan
heng. hengellinen, hengellisessä kielessä t. tyylissä ● termen religios ■ religiöst språkbruk
henk. henkinen; henkilöstä ● spiritual; despre persoane ■ andlig; om person
hist. historia, historian tutkimus, historiallinen; historiassa ● istorie, istoric ■ historisk; historia
högt (ruotsiksi) ylätyylissä, ylätyylisesti; juhlavassa tyylissä ● termen elevat ■ högt (högtidligt stil)
ilm. ilmailu ● aeronautică ■ flygtrafik, luftfart
ilmat. ilmatiede ● meteorologie ■ meteorologi
indef.pron indefiniittipronomini ● pronume indefinit ■ indefinit pronomen
inf. infinitiivi ● infinitiv ■ infinitiv
int. intialainen ● indian ■ indisk
interj. interjektio ● interjecție ■ interjektion
interr.pron interrogatiivipronomini ● pronume interogativ ■ interrogativt pronomen
iron. ironinen, ironisesti ● ironic ■ ironiskt
islam. islamilainen ● islamic ■ islamsk, islamisk,  islamitisk
ital. italialainen ● italian ■ italiensk
itr. intransitiiviverbi ● verb intranzitiv ■ intransitivt verb
jalkap. jalkapallo ● fotbal ■ fotboll
jalok. jalokiviala ● studiul gemelor, al pietrelor preșioase ■ gemmologi
jdk joidenkin ● unor ■ på ngt
jdkd joidenkuiden, joittenkuitten ● unora ■
jhk johonkin ● într-undeva ■ (adv) någonstans; (puhek) nånstans ||| joihinkin (mon./pl.) ● într-unii ■ någonstans; nånstans
jk jokin ● ceva ■ någon, något; (pl.) några
jkh, jkhun johonkuhun ● în cineva ■  något
jkksi joksikuksi ● în[tru] chip de cineva ■
jklla jollakulla ● la cineva ■ till någon ||| joillakuilla (mon./pl.) ● la cineva, la unii ■
jklle jollekulle ● cuiva ■ till någon (person)
jklta joltakulta ● de la cineva ■ från någon (person)
jkn jonkun ● al, a ceva ■ någons
jkna jonakuna ● ca cineva ■ som någon
jksik, jksk joksikin ● și în[tru] chip de ceva ■ ||| joiksikin (mon./pl.) ● în[tru] chip de ceva ■
jksks joksikuksi ● în chip de cineva ■ ||| joiksikuiksi (mon./pl.) ● în chip de cineva ■
jkssa jossakussa ● în cineva ■ i någon
jksta jostakusta ● din cineva ■ från någon
jkta jotakuta ● cineva, pe cineva ■ någon
jku joku, jotkut (mon./pl.) ● cineva ■ någon (person) ||| joihinkuihin  (mon./pl.) ● întru careva persoane ■
jllak jollakin, jollain ● la ceva, la cineva ■ till något, till någon
jllek jollekin, jollein ● ceva (dat.) ■ till något, till någon ||| joillekin (mon./pl.) ● ceva (dat.pl) ■
jltak, jltk joltakin, joltain ● de la cineva ■ från någonstans, från någon
jnak jonakin, jonain ● ca cineva; oarecare ■ några
jnk jonkin ● cuiva ■ någots
jnnek jonnekin ● într-undeva ■ någonstans; (puhek) nånstans
jssak, jssk jossakin, jossain ● undeva ■  något
jstak, jstk jostakin, jostain ● din ceva ■ från något
jtak, jtk jotakin, jotain ● ceva ■ något
jne. ja niin edelleen ● ș.a.m.d. și așa mai departe ■ och så vidare
juut. juutalaisuus ● evreism ■ judendom
kaiv. kaivosteollisuus; kaivostyö ● industrie minieră ■ gruvindustri; gruvarbete
kal. kalastus ● pescuit ■ fiske
kans. kansankieli, kansankielessä ● termen vernacular, popular, dialectal, provincial ■ folkligt, provinsiellt; landsmål, folkmål
kansat. kansatiede ● folclor; etnologie ■ folkloristik
kasv. kasvitiede ● botanică ■ botanik
kat. katolinen ● catolic ■ katolisk
keil. keilailu ● bowling; popice ■ bowling
kem. kemia, kemiallinen ● chimie ■ kemi
keram. keraaminen teollisuus, keramiikka ● industria ceramicii ■ keramisk industri
kiel. kielitiede, kielitiedeoppi ● lingvistic ■ språkvetenskap
kielt. kieltävä, kieltävästi, kielteisesti; kielteisessä merkityksessä ● negativ; negație ■ negativt, nekande
kirj. kirjallisessa tyylissä; kirjakielessä ● limba literară; limbaj elevat ■ i skriftspråk; i högspråk
kirj, kirjall. kirjallisuus; kirjallisuustiede ● literatură ■ litteratur; litteraturvetenskap
kirjanp. kirjanpito ● contabilitate ■ bokföring
kirjap. kirjapainoala ● imprimerie, tipografie ■ boktryckeri
kirk. kirkollinen, kirkossa ● bisericesc ■ kyrklig
koll. kollektiivinen, kollektiivisesti; ryhmäsana ● colectiv ■ kollektiv
komp. komparatiivi ● comparativ ■ komparativ
konekirj. konekirjoitus ● dactilografie ■ maskinskrivning
konj. konjunktio ● conjuncție ■ konjunktion
konkr. konkreettinen, konkreettisesti ● concret ■ konkret
korttip. korttipelissä ● joc de cărți ■ kortspel
kosmet. kosmetiikka ● cosmetică ■ kosmetik
koul. koulussa, koululaiskielessä ● limbaj școlăresc ■ skolväsen; skolspråk
koul.slg. koululaisslangissa ● slang școlăresc ■ i skolslang
kreikk. kreikkalainen ● grec, grecesc ■ grekisk
ks. katso ● v., vezi ■ se
kuv. kuvallisesti, kuvakielessä, kielikuva ● figurat, figurativ, metaforic  ■ bildligt; bildspråk
kuvat. kuvataiteet ● arte plastice ■ bildkonst
kys. kysyvä ● interogativ ■ frågande; (ylät) spörjande
käs. käsityöt ● artizanat; lucru de mână ■ handarbete
lak. lakikielessä, lakitiede ● limbaj juridic ■ lagspråk
lasiteoll. lasiteollisuus ● industria sticlei ■ glasindustri
last. lastenkielessä, lapsille puhuttavassa kielessä ● limbajul copiilor ■ barnspråk
leik. leikillinen, leikillisesti ● glumeț ■ skämts (skämtsamt)
lentok. lentokone ● avion; aviatică ■ flygplan
liik. liikeala, liike-elämä ● comerț ■ affärsliv; handel
log. logiikka ● logică ■ logik
lukus. lukusana ● numeral ■ räkneord
lut. luterilainen ● luteran ■ (a) luthersk; (s) lutheran
lyh. lyhenne ● abreviere, prescurtare ■ förkortning
läh, läh vast., ≈ lähin vastine, lähes sama merkitys ● echivalent aproximativ; cel mai apropiat sens, aproape același sens ■ ungefärlig motsvarighet; nästan samma betydelse; approximativ
lääk. lääketiede ● medicină ■ medicin
m., mask. maskuliini, maskuliininen ● masculin ■ maskulinum
m.m. (ruotsiksi) ynnä muuta ● printre altele ■ med mera
maal. maalausala ● vopsitorie ■ målningväsen
maanm. maanmittaus ● agrimensurălantmäteri
maant. maantiede ● geografie ■ geografi
maanv. maanviljely, maanviljelys ● agricultură ■ jordbruk
maat. maatalous ● agrar; agricultură ■ lantbruk
mask., m. maskuliini, maskuliininen ● masculin ■ maskulinum
mat. matematiikka ● matematică ■ matematik
mer. merenkulku ● navigație ■ sjöfart
merk. merkityksessä, merkitys ● cu semnificația ■ betydelse, i betydelsen
met. metalliala ● industrie metalurgică ■ metallindustri
mets. metsästys ● vânătoare ■ jakt
metsät. metsätalous, metsätiede ● industrie forestieră ■ skogsbruk, skogsvetenskap
miekk. miekkailu ● scrimă ■ fäktning
miner. mineralogia ● mineralogie ■ mineralogi
mm. muun muassa, muiden muassa ● printre altele ■ bl.a (bland annat)
mon. monikko, monikossa ● plural (pl.) ■ plural
muodoll. muodollinen ● formal ■ formell
murt. murteissa, murteellinen ● dialectal ■ dialektal
mus. musiikki ● muzică ■ musik
myt. mytologia ● mitologie ■ mytologi
myönt. myöntävä[sti]; myönteisessä merkityksessä ● afirmativ; afirmație ■ jakande; instämmande
määr. määräinen ● precizat; determinat ■ bestämd
n. noin ● cam, aproximativ; circa ■ ca, c:a; ungefär; omkring; cirka
nahk. nahkateollisuus ● industria pielăriei ■ läderindustri
nedsätt (ruotsiksi) halventava, halventavasti ● peiorativ; depreciativ; înjositor ■ nedsättande
ngn (ruotsiksi) joku ● cineva; ceva ■ någon (person)
ngns (ruotsiksi) jonkun ● al, a cuiva; al, a ceva ■ någons
ngt (ruotsiksi) jokin ● ceva ■ något
ngts (ruotsiksi) jonkin ● al, a ceva ■ någots
ns. niin sanottu ● așa zis ■ så kallade
numism. numismatiikka ● numismatică ■ numismatik
nyk. nykyään, nykykielessä ● contemporan; în limbaj modern; în prezent ■ numera; i dagens läge, i dagsläget; nuförtiden; i modernt språk
nyrkk. nyrkkeily ● box ■ boxning
o.d. (ruotsiksi) tai muu, tai muuta ● sau altele ■ och dylikt
o.likn. (ruotsiksi) ynnä muuta sellaista● și altele asemenea ■ och liknande; och annat
obj. objekti ● obiect ■ objekt
oik. oikeustiede, oikeusala ● drept; termen juridic ■ juridik
opt. optiikka ● optică ■ optik
org. orgaaninen ● organic ■ organisk
ortod. ortodoksinen ● ortodox ■ ortodox
p. ext. (romaniaksi) (sanan) laajemmassa merkityksessä ● prin extensie ■ i överförd bemärkelse; i ordets vidare bemärkelse
paleont. paleontologia ● paleontologie ■ paleontologi
pankk. pankkitoiminta ● domeniu bancar ■ bankväsen
pap. paperi- ja selluteollisuus ● industria hârtiei ■ pappersindustri
partiol. partioliike ● cercetași, termen cercetășesc ■ scoutrörelsen
partis perf, pp partisiipin perfekti ● participiul trecut ■ perfekt particip
partis prees partisiipin preesens ● participiul prezent ■ presens particip
pass. passiivi ● pasiv ■ passiv
pedag. pedagogiikka ● pedagogie ■ pedagogik
pel. pelitermi ● termen de jocuri ■ spelterm
pers. persoona ● persoană ■ person
pers.pron persoonapronomini ● pronume personal ■ personligt pronomen
pl. monikko ● plural ■ plural
poet (ruotsiksi) runokielessä ● poetic ■ poetiskt
pol. politiikka, poliittinen ● politică ■ politik
poss.pron possessiivipronomini ● pronume posesiv ■ possessivt pronomen
post. postilaitos ● poștă ■ postverk
postp. postpositio ● postpoziție ■ postposition
prep. prepositio ● prepoziție ■ preposition
pron. pronomini ● pronume ■ pronomen
provins (ruotsiksi) kansankieli, kansankielessä ● termen vernacular, popular, dialectal, provincial ■ provinsiellt
psyk. psykologia, psykologinen ● psihologie ■ psykologi
puh. puhelinala ● telefonie ■ telefon
puhek. puhekieli, puhekielessä ● în limbaj colocvial, curent ■ talspr (talspråk); i talspråk
puut. puuteollisuus ● industria lemnului ■ träindustri
puutarh. puutarhanhoito ● horticultură; peisagistică ■ trädgårdsskötsel
raam, Raam. raamatullinen, Raamatun kielessä, Raamatussa ● termen biblic, în Biblie ■ biblisk, i Bibeln
rad. radioala ● radio ■ radio, radioteknik
rak. rakennusala, rakennustaide ● construcții ■ byggterm
ransk. ranskalainen ● francez ■ fransk
rats. ratsastus ● echitație, călărie ■ ridning
rautat. rautatieala ● căi ferate ■ järnvägsväsen
refl.pron refleksiivipronomini ● pronume reflexiv ■ reflexivpronomen
rel adv relatiivinen adverbi ● adverb relativ ■ relativt adverb
rel pron relatiivipronimini ● pronume relativ ■ relativt pronomen
rinn. rinnakkaismuoto ● variantă ■ variant
room. roomalainen ● roman ■ romersk
run. runousoppi, runousopissa; runokieli ● poetică, stil poetic ■ poetik; poetisk
runok. runokielessä ● poetic ■ poetisk
ruok. ruokatalous, ruoka-ala ● gastronomie ■ matlagning; kosthåll
Ruots. Ruotsissa; Ruotsin virallisessa kielenkäytössä ● limbaj oficial în Suedia ■ i Sverige; i officiellt språkbruk i Sverige
ruots. ruotsalainen ● suedez ■ svensk
ruotsr ruotsinruotsi, ruotsinruotsissa ● în suedeza din Suedia ■ i rikssvenskan
s., subst.  substantiivi ● substantiv ■ substantiv
sakk, šakk. sakkipeli, šakkipeli ● șah ■ schack
saks. saksalainen ● german ■ tysk
san. sanonta ● idiom; zicere ■ idiom
sananl, SL sananlasku ● proverb ■ ordspråk
sananp, SP sananparsi, sanonta ● locuțiune, expresie idiomatică; mod de exprimare; zicătoare, zicală ■ ordstäv; talesätt
sg. yksikkö ● singular ■ singular
skämts (ruotsiksi) leikillinen, leikillisesti ● glumeț ■ skämtsamt
SL, sananl sananlasku ● proverb ■ ordspråk
slaav. slaavilainen ● slav ■ slavisk
slg. slangissa ● slang ■ i slang
sos. sosiaalinen, sosiaali- ● social ■ social; samhällelig; samhälls-; sällskaplig
sosiol. sosiologia, sosiologinen ● sociologie ■ sociologi
sot sotilaskielessä, sotilasala ● militar ■ militärterm; militärväsen
sot.slg. sotilasslangissa ● slang militar ■ i soldatslang
SP, sananp sananparsi ● locuțiune, expresie idiomatică; mod de exprimare; zicătoare, zicală ■ ordstäv; talesätt
std. slg. stadin slangi ● jargonul din Helsinki ■ Helsingfors slang
subj. subjekti ● subiect ■ subjekt
subst adj substantivoitu adjektiivi tai sen tavoin taipuva ● adjectiv substantivat care se declină ■ substantiverat adjektiv eller ord som böjs som ett sådant
subst. (sb.), (s) substantiivi ● substantiv (sb.) ■ substantiv
subst. adj substantiivisesti käytetty adjektiivi tai partisiippi ● un adjectiv sau un participiu folosit ca substantiv ■ ett adjektiv eller ett particip som används substantiv
subst., s. substantiivi ● substantiv (sb.) ■ substantiv
suom. suomenkielinen; suomessa ● în finlandeză ■ finsk; i finskan
Suom. Suomessa; Suomen virallisessa kielenkäytössä ● limbaj oficial în Finlanda ■ i Finland; i officiellt språkbruk i Finland
suomr. suomenruotsissa ● în lb. suedeză din Finlanda ■ i finlandssvenskan
sup. supiini ● supin ■ supin
super. superlatiivi ● superlativ ■ superlativ
sähk. sähköala, sähkötekniikka ● electricitate; instalații electrice ■ elteknik
sälls (ruotsiksi) harvinainen; harvoin ● rar ■ sällsynt
särsk (ruotsiksi) varsinkin ● în special ■ särskilt
t. tai ● sau ■ eller
taid. taiteessa ● în artă ■ i konst
taidehist. taidehistoria ● istoria artei ■ konsthistoria
taipum. taipumaton ● inflexibil, neinflexional ■ oböjlig
taiv. taivutus, taivutusmuodot ● forme flexionare ■ böjning, böjda former
tal. taloustiede, talouselämä ● economie, economic ■ ekonomiska livet; ekonomi
tav. tavallisesti, tavallisesti ● obișnuit; de obicei ■ vanligen
teatt. teatteri ● teatru ■ teater
tekn. tekniikka, tekninen ● tehnică, tehnologie ■ teknik, teknologi
tekst. tekstiilit, tekstiiliala ● industrie textilă ■ textilterm
teletekn. teletekniikka ● tehică de telecomunicații ■ teleteknik
teol. teologia, teologinen ● teologie ■ teologi
teoll. teollisuus ● industrie, industrial ■ industri
tiet. tieteellinen, tieteessä, tieteellisessä kielessä ● limbaj științific ■ i vetenskapligt språkbruk
tilastot. tilastotiede ● statistică ■ statistik
tm. tai muu, tai muuta ● sau altele ■ o.d. och dylikt
tms. tai muu sellainen; tai muuta sellaista ● sau altele asemănătoare ■ e.d. eller dylikt
tr. transitiiviverbi ● verb tranzitiv ■ transitivt verb
tv. televisio ● televiziune ■ television
täht. tähtitiede ● astronomie ■ astronomi
urh. urheilu ● sport; atletism ■ idrottsterm
us. usein ● adesea ■ ofta
usk. uskonto, uskonnollisessa kielenkäytössä ● religie ■ religion
UT Uusi testamentti (1992) ● Noul Testament din 1992 ■ Nya testamentet (1992)
UT38 Uusi testamentti (1938) ● Noul Testament din 1933 ■ Nya testamentet (1938)
v. verbi ● verb (v., vb.) ■ verb
vaat. vaatetusala ● industria confecțiilor ■ konfektionsterm
vaill. taivutukseltaan vaillinainen ● flexiune deficitară ■ ofullständig böjning
vak. vakuutusala ● asigurări ■ försäkringsbranschen
val, valok. valokuvaus ● fotografie ■ fotografi
valt. valtiotiede ● științe politice ■ statsvetenskap
vanh., † vanhentunut ● vetust; învechit ■ föråldrad
vard (ruotsiksi) arkikielessä, arkikielinen ● limbaj cotidian, de toate zilele ■ vardagligt
vars. varsinkin ● în special ■ i synnerhet, särskilt
ven. venäläinen ● rusesc ■ rysk
wiki fi.wikipediaro.wikipediase.wikipediaen.wikipedia |||| wikisanakirjawikționarse.wiktionaryen.wiktionary
vir. virallinen, virallisesti ● oficial ■ officiell
voim. voimistelu ● gimnastică ■ gymnastik
vrt. vertaa ● compară (cf, cf.)jämför
VT Vanha testamentti (1992) ● Vechiul Testament din 1992 ■ Gamla testamentet (1992)
VT33 Vanha testamentti (1933) ● Vechiul Testament din 1933 ■ Gamla testamentet (1938)
vulg (ruotsiksi) alatyylinen; alatyylissä, alatyylisesti ● limbaj vulgar ■ vulgärt
ydintekn. ydintekniikka ● tehnicå nucleară ■ kärnteknik
yhd. yhdyssanassa ● cuvânt compus ■ sammansättning, sammansatt
yks. yksikkö, yksikössä ● singular (sg., sing.) ■ singular
yksipers. yksipersoonainen ● unipersonal ■ unipersonellt
yl. yleensä ● în general ■ i allmänhet, allmänt
yleisk. yleiskielessä ● în limbaj curent, general ■ i allmänspråket
yliop. yliopisto; yliopistossa ● unversitar ■ universitetsväsen; i universitet
ylät. ylätyylissä, ylätyylisesti; juhlavassa tyylissä ● termen elevat ■ högt (högtidligt stil)
ym. ynnä muu, ynnä muuta ● printre altele ■ och annat; med mera
yms. ynnä muu sellainen, ynnä muuta sellaista ● și altele asemenea ■ och liknande; och annat
åld (ruotsiksi) vanhanaikaisesti ● arhaism; învechit, demodat ■ ålderdomligt
äänitekn. äänitekniikka ● acustică ■ ljudteknik
överf (ruotsiksi) siirto ● transfer ■ överfört
→← sanat voidaan kirjoittaa myös yhteen (yhdyssanaksi) ● cuvintele se pot scrie și împreună ■ ord kan också skrivas tillsammans (som ett sammansatt ord)
←→ kyseinen yhdyssana voidaan kirjoittaa myös erilleen (sanaliitoksi) ● cuvintele se pot scrie și separat ■ denna sammansatt ord kan också skrivas separat (som en ordkombination)

⇔, <=>

antonyymi, vastakohtasana ● antonim ■ antonym, motsats­ord

.

Abrevierile din Iso suomen kielioppi

http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php?s=lyhenteet

Lyhenteet ja erikoismerkit

[Nu apar pe BlogulBlog]

.

Esimerkkien lähdelyhenteet

a korpusmuotoinen asiatekstiaineisto
hkv ns. HKV-korpus, ks. Lähteet
k korpusmuotoinen kaunokirjallisuusaineisto
l korpusmuotoinen lehtiaineisto
la Lauseopin arkiston korpus
ou Oulun korpus
p HY:n suomen kielen laitoksen keskusteluarkisto ja Helsingin puhekielen haastatteluaineisto
skt Kotuksessa oleva Parole-korpus (ent. Suomen kielen tekstipankki)
sl Kielitoimiston sanalippukorpus
tv korpusmuotoinen televisiopuheaineisto
yo HY:n suomen kielen laitoksen ylioppilasainekorpus

.

A muu asiateksti
E poiminta Internetistä eli WWW-sivulta, sähköpostista ym.
K muu kaunokirjallisuus
L muu lehtiteksti
P muu puhekieli
R radiopuhe
TV muu televisiopuhe

.

NS Nykysuomen sanakirja, ks. Lähteet
PS Suomen kielen perussanakirja, ks. Lähteet
SMS Suomen murteiden sanakirja, ks. Lähteet
MA Muoto-opin arkisto

.

Lähinnä asetelmissa käytetyt kieliopilliset lyhenteet

A adjektiivi
ABE abessiivi
ABL ablatiivi
ADE adessiivi
ADVLI adverbiaali
AdvP adverbilauseke
AKK akkusatiivi
ALL allatiivi
AP adjektiivilauseke
ELA elatiivi
ESS essiivi
GEN genetiivi
ILL illatiivi
INE inessiivi
InfP infinitiivilauseke
INS instruktiivi
KOM komitatiivi
M, mon. monikko
N nomini, substantiivi
NOM nominatiivi
NP substantiivilauseke
O, OBJ objekti
PASS passiivi
PAR partitiivi
PartisP partisiippilauseke
POS possessiivisuffiksi
PP adpositiolauseke eli post- ja prepositiolauseke
PREDVI predikatiivi
PRT partikkeli
S, SUBJ subjekti
TRA translatiivi
V verbi
Y, yks. yksikkö

.

Litterointimerkit

kauheaa painollinen tavu
(.) tauko
(1.2) tauon kesto, sekuntia
nii: äänteen venytys
↑joo sana lausuttu ympäristöä korkeammalta
↓nii sana lausuttu ympäristöä matalammalta
↑tänään↑ koko ilmaus lausuttu ympäristöä korkeammalta
joo. lausuman lopussa laskeva sävelkulku
joo, lausuman lopussa tasainen sävelkulku
joo? lausuman lopussa nouseva sävelkulku
on [ollut
[alka-
päällekkäispuhunta
[kommentti] esimerkin kommentti, toiminnan kuvaus tai lukuohje
.niin, hjoo sisäänhengittäen lausuttu sana
£kyllä£ hymyillen esitetty puhe
– – sanoja poistettu välistä
>kaikki< nopeutettu jakso
<kaikki> hidastettu jakso
se on< rakenne keskeytyy
# narina
mm+m kaksihuippuisesti äännetty partikkeli
= kaksi puhunnosta liittyy toisiinsa saumatta
@ahaa@ äänen laadun muuntelu
kaik- sana katkeaa

.

Foneettiset merkit

ç soinniton palataalinen frikatiivi
x soinniton velaarinen frikatiivi
ɱ labiodentaalinen nasaali
ŋ äng-äänne eli velaarinen nasaali
ʊ suppeaa väljempi u-äänne
w labiovelaarinen puolivokaali
ɾ yksitäryinen r-äänne, nk. napausäänne
ʃ ”suhu-s”, š
ʒ ”suhu-z”, ž
ń, l´ liudentunut äänne
à, k̀ puolipitkä äänne
ejv vajaalyhyt äänne
k̆k vajaalyhyt geminaatta
ʙ, ɢ mediaklusiili, puolisoinnillinen klusiili
ã nasaalivokaali
ɛ, ɔ puoliväljä vokaali
x jäännöslopuke (rajageminaatiossa)
ʔ glottaaliklusiili
glottaalinen puristuma
Ì legatoääntämys
[heŋki] foneettinen kielenaines
/henki/ foneeminen kielenaines
ˈ pääpaino
ˌ sivupaino

.

C konsonantti
V vokaali
A väljä vokaali, a tai ä
U suppea pyöreä vokaali, u tai y
O puoliväljä pyöreä vokaali, o tai ö

.

Muut merkit

? epätodennäköinen ilmaus
* epäkieliopillinen ilmaus
eri asia, eri merkitys
lähes sama merkitys
poisjättö, ellipsi
0 nollapersoona
kappalejako
– – sanoja poistettu välistä
←, → sananmuodostuksen tai muuttumisen suunta
<, > johtamisen tai muuttumisen suunta
. tavunraja
morfeemiraja
+ yhdysosien raja
= kaksihahmotteinen raja vartalon lopun ja tunnuksen välillä

.

=                      Yhtäläisyysmerkki hakusanan jäljessä viittaa samamerkityksiseen ja käytöltään rinnakkaiseen sanaan, jonka yhteydessä on yleensä annettu merkityksen selite tai esimerkkejä: asvaltoida = asfaltoida. asfaltoida (rinn. asvaltoida) päällystää asfaltilla.

<                      Kulmaa käytetään eräissä tapauksissa osoittamaan, mistä sanasta hakusana ajatellaan johdetun. Tällainen merkintä saattaa korvata merkityksen selitteen. ahtaaja (< ahdata) ahtaustyöntekijä; ahtausliikkeen harjoittaja. ajella < ajaa. Ajella autolla, hevosella. Ajella hiljakseen sivuteitä. Ajella partansa.

Merkintä yhdyssanan jäljessä tarkoittaa, että yhdyssana voidaan kirjoittaa myös erilleen (sanaliitoksi):aikainen – – Lapsuuden-, sodanaikainen myös. aloitteenteko myös.

Merkintä sanaliiton jäljessä tarkoittaa, että sanat voidaan kirjoittaa myös yhteen (yhdyssanaksi):helma – – Paidan, hameen helma myös.

( )                     Kaarisulkeet osoittavat esimerkistössä, että tietty osa ilmauksesta voi jäädä pois: ahdistunut – – Ahdistunut mieli(ala). Kaarisulkeissa voi olla myös vaihtoehtoinen ilmaus: itse – – Itse (t. oma) tekemäni pöytä.

[]                      Hakasulkeet erottavat esimerkin sisään sijoitetun selitteen tai muun esimerkkiin kuulumattoman osan:aie – – Olla aikeissa [= aikoa] tehdä jtak.

– –                     Kahta peräkkäistä viivaa käytetään esimerkistössä poiston merkkinä: aina – – Aina sen mukaan kuin – -. Aina silloin, kun – -.

/                       Vinoviiva osoittaa runositaatissa säkeiden rajaa: kaunoinen runok. kaunis, ihana. Sä kasvoit, neito kaunoinen, / isäsi majassa.Taivutustiedon yhteydessä vinoviiva erottaa päätteen: analyysi (taivutus: analyysi/ä t. -a, -ssä t. -ssa jne.)

|                       Pystyviiva erottaa esimerkistössä useammasta kuin yhdestä virkkeestä koostuvan esimerkin omaksi kokonaisuudekseen.

*                      Taivutusnumeron jälkeinen tähti osoittaa, että sana on astevaihtelun alainen (ks. kohtaa Astevaihtelutaulukko).

.

Yleismerkit

Voit käyttää hauissa myös seuraavia yleismerkkejä:

?   = mikä tahansa merkki,
*   = mikä tahansa merkki, merkkijono tai ei yhtään merkkiä,
[]   = merkki, joka on jokin sulkeissa luetelluista,
[!]   = merkki, joka ei ole yksikään sulkeissa huutomerkin jälkeen luetelluista,
@   = edellä oleva merkki esiintyy vähintään kerran,
+   = edellä oleva merkki voi jäädä pois tai esiintyä vähintään kerran.

Esimerkiksi merkkijonolla [0-9]@-lu[vk]*[!t] löydät kaikki numerolla alkavat merkkijonot, jotka jatkuvat yhdysmerkillä ja luv- tai luk -alkuisella merkkijonolla eivätkä päätyt-kirjaimeen (esimerkiksi 2000-luvulla ja 70-luku).

.
Introdus / lisätty 18.2.2020

Actualizat / päivitetty 27.2.2020

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat: