Blogulblog's Blog

Yhdysverbi & verbiliitto

 Yhdysverbi & verbiliitto

.

Palapeli buton

.

Ca și la celelalte tipuri de cuvinte deosebim yhdyssana (aici yhdysverbi) de sanaliitto (aici vebiliitto). Primul este un singur cuvânt compus din elemente din care cel puțin un verb, (de ex. allekirjoittaaalle+kirjoittaa), în timp ce al doilea este o asociere de cuvinte (cel puțin două) din care un verb (de ex. olla tekemässä, tulla hoidetuksi, käydä käsiksi). Cele mai multe se formează cu, așa-zisele, verbe ajutătoare, olla, voidapitäätäytyä (b) sekä verbien alkaa ja haluta.

Legat de verbul olla avem două situații: prima, în care olla funcționează va verb ajutător, se suprapune situației din română unde folosim a avea pentru olla în construcția formelor verbale compuse (deci e vorba de un singur verb, chiar dacă apare într-o formă compusă) de ex. am mâncat (am < a avea + mâncat < a mânca) – olen syönyt (olen < olla + syönyt < syödä). Forma asta este numită de unii kiteytynyt verbiliitto.

O a doua situație, care mi mi se pare potrivită capitolului, este construcția cu verbele ajutătoare de menționate mai sus (aici intră, din nou, olla dar cu altă funcție, aceea de existență, de ex. olen ostamassa – sunt pe cale de a cumpăra; olin nukkumassa – tocmai dormeam; näkyy olevan – se pare că este) dar și cu multe alte verbe. Unele dintre construcții sunt numite de finlandezi sintagme verbale – verbi-idiomi. Dacă este vorba de o asociere de două, sau mai multe verbe se numesc verbiketju – lanț de verbe, de ex. alkoi itkeäsaattavat lähteäsattuu olemaan.

Vezi și Verbi – 16. Construcții verbale – verbiliitoja

.

Știm că verbele, în tote formele lor, alcătuiesc predicatul propoziției. Mai jos avem o recapitulare a formelor predicatului. Categorisirile și grupările, pot să difere, după autor, dar sunt ușor de înțeles; ele nu trebuie reținute.

.

Predikaatti

Lauseen predikaattina on verbin finiittimuoto tai finiittimuodosta ja yhdestä tai useammasta nominaalimuodosta koostuva verbiketju tai kiteytynyt verbiliitto. Esim.

Bussi tulee.         (finiittimuoto)

Juna ehti lähteä.    (verbiketju)

Mies oli myöhästyä.  (kiteytynyt verbiliitto)

.

Finiittimuodot

Pelkästä finiittimuodosta koostuva predikaatti voi olla 1–3 sanan pituinen. Yksisanaisia ovat preesensin ja imperfektin myöntömuodot, esim.

Tyttö meneemenisimeni lukioon.

Perfektin ja pluskvamperfektin myöntömuodot ovat kaksisanaisia:

Tyttö on mennytlienee mennytoli mennyt lukioon.

Kieltomuodot ovat kahden tai kolmen sanan mittaisia, esim.

Tyttö ei meneei mennyt lukioon.

Tyttö ei ole mennytei olisi mennytei ollut mennyt lukioon.

Kieltomuotoinen predikaatti on siis aina kieltosanan verran pitempi kuin vastaava myöntömuotoinen predikaatti.

.

Verbiketjut

Verbiketjut muodostuvat tavallisesti kahdesta verbistä, joilla kummallakin on oma leksikaalinen merkityksensä. Ensimmäinen verbi on finiittimuotoinen ja toinen verbi nominaalimuotoinen, esim.

Poika osasi ratkaista kaikki tehtävät.

Kirje ehti tulla ajoissa perille.

Naiset menivät uimaan.

Kello näyttää olevan 12.

.

Modaaliset verbiketjut ilmaisevat mahdollisuutta ja kykyä (esim. voida, osata, välttämättömyyttä ja pakkoa (esim. täytyä, pitää) sekä luvallisuutta (esim. sallia, suoda). Esim.

Hävinnyt ei voinut osannut salata pettymystään.

Jokaisen täytyy pitää osallistua kokeeseen.

Meidän sallittiin esittää oma käsityksemme asioista.

Näihin verbiketjuihin rinnastettavina voidaan pitää myös rakennetyyppejä on pakko tehdä, on lupa tehdä, on hyvä tehdä.

.

Implikatiiviset verbiketjut ilmaisevat peitetysti, että lauseessa ilmaistu asia on tosi tai epätosi. Esim.

Matti muisti ehti tulla ajoissa. (‘Matti tuli ajoissa.’)

Matti ei muistanut ehtinyt tulla ajoissa. (‘Matti ei tullut ajoissa.’)

Seuraavat verbiketjut ovat ei-implikatiivisia. Ne jättävät avoimeksi, toteutuiko lauseessa ilmaistu asia:

Matti aikoi yritti ajatteli tulla ajoissa.

Matti ei aikonut yrittänyt ajatellut tulla ajoissa.

.

Olo- ja liikeverbien muodostamassa verbiketjussa nominaalimuotona on 3. infinitiivi, esim.

Väki on syömässä tuli syömään lähti syömästä.

.

Aistihavaintoverbien (esim. kuulua, näkyä, näyttää, tuntua, vaikuttaa) muodostamassa verbiketjussa nominaalimuotona on partisiippi, esim.

Sinä kuulut saaneen viran nimiisi.

Työ näkyy olevan valmis.

(Tätä rakennetta käsitellään tuonnempana myös yhtenä partisiippirakenteen eli referatiivisen lauseenvastikkeen lajina.)

.

Kiteytyneet verbiliitot

Kiteytyneet verbiliitot ovat pitkälle fraasiutuneita eli sanontatavaksi muuttuneita rakenteita, joissa finiittiverbinä onolla-verbin muoto ja toisena osana nominaalimuoto, jolla ei siinä yhteydessä ole taivutusvaihtoehtoa (esim. on tehtävissä, on tekemäisillään).

Kiteytyneet verbiliitot ilmaisevat modaalisuutta tai aspektia. Seuraavassa mainitaan yleisimmät kiteytymät. Nämä ovat merkitykseltään modaalisia:

Asian on ratkettava huomiseksi. (nesessiivinen, ‘täytyy’)

Päätös on jo tehtävissä.        (episteeminen, ‘voi’)

Tyttö oli nukkuvinaan.          (kvasi, ‘ikään kuin’)

Tauti menee, jos on mennäkseen. (fatum)

Sinne ei ole menemistä.         (nesessiivinen)

Seuraavat rakenteet ilmaisevat aspektia:

Lapsi oli pudota putoamaisillaan.

Vieläkö työ on tekemättä?

.

Palapeli4.

Yhdysverbit

.

Suomessa on vähän yhdysverbejä, joilla on täydellinen taivutus. Näistä monet ovat hyvin hölliä yhdyssanoja, jotka voidaan myös hajottaa sanaliitoiksi ilman että merkitys suuremmin muuttuu; esim.

alle+kirjoittaa = kirjoittaa alle
vastaan+ottaa = ottaa vastaan
väärin+käsittää = käsittää väärin

Yhdysverbejä on kuitenkin saatu kieleen runsaasti johtamalla niitä yhdyssubstantiiveista, esim.

elo+kuvata (kantasana elo+kuva), sala+ojittaa (kantasana sala+oja), väli+lehdittää (kantasana väli+lehti)

On myös teonnimien pohjalta takaperin johdettuja yhdysverbejä. Ne ovat syntyneet siten, että yhdysnominien jälkiosa on korvattu kantaverbillään; esim.

palo+vakuuttaa (< palo+vakuut+us)
etsintä+kuuluttaa (< etsintä+kuulut+us)
pakko+lunastaa (< pakko+lunast+us)

Tällaisten takaperin johdettujen yhdysverbien tyyppi on karttunut nopeasti, vaikka kielenhuoltajat ovat suhtautuneet moniin muodosteisiin varauksellisesti. Lisäesimerkkejä:

erikois+kouluttaa, esi+täyttää, juhla+liputtaa, kanta+esittää, kauko+ohjata, kesto+päällystää, koe+ajaa, perus+parantaa, tulli+käsitellä

.

Yhdysverbi on yhdyssana, jonka edusosa on verbi, esim. allekirjoittaakeski-ikäistyälaiminlyödäylläpitää. Yhdysverbeistä on periaatteessa mahdollista muodostaa kaikki verbinmuodot, esim. allekirjoittivatkeski-ikäistymme; ne eivät siis ole pelkästään kiteytyneitä verbinmuotoja kuten sanat ohimenevä ja ohimennen. (→ § 430–.)

.

§ 430 Allekirjoittaayksinkertaistaaylenkatsoa

Yhdysverbejä ovat yhdyssanat, joiden edusosana on verbi ja joilla on täysi verbin taivutusparadigma, esim. allekirjoittaa,  etsintäkuuluttaalaiminlyödämonimutkaistua, ylläpitää. Yhdysverbejä on n. 250 sanakirjalekseemiä, ja ryhmä on karttuva. Yhdysverbin määriteosana on nomini (yleensä nominatiivi- tai paikallissijamuotoinen substantiivi), nominaalinen vartalo, adverbi tai partikkeli.

Yhdysverbejä on sisäiseltä rakenteeltaan kahdentyyppisiä: yhdyssanoista johdettuja (a–b) sekä tavanomaisia määritysyhdyssanoja (c–e). Yhdyssanakantana on useimmiten (i)nen-johtiminen adjektiivi (a).

(a)                  ajanmukaistaa (< ajanmukainen), arkipäiväistyä (< arkipäiväinen ~ arkipäiväistää), järkiperäistää, keski-ikäistyä, monimutkaistua, yksinkertaistaa

(b)                 haaksirikkoutua (< haaksirikko), takavarikoida, tietokoneistaa, välilehdittää

Ryhmissä (a–b) jälkiosaksi hahmottuva verbi ei välttämättä esiinny itsenäisenä lekseeminä: *mukaistaa, *varikoida. Toisaalta osassa verbejä voi yhdysosien suhteeksi tulkita myös tavanomaisen määrityssuhteen, jossa alkuosa määrittää jälkiosaa, esim. huutokaupata, valokuvata ’kaupata ~ kuvata tietyllä tavalla’.

Yhdysverbin määriteosana esiintyvä adverbi tai partikkeli on useimmiten tulosijamerkityksinen (c). Osassa tapauksia määriteosa voi esiintyä myös omana sananaan, verbipartikkelina (d) (» § 455).

(c)                  aliarvioida, allekirjoittaa, läpikäydä, peräänkuuluttaa, ulosmitata, ylenkatsoa, ylivelkaantua

(d)                 aikaansaada ~ saada aikaan, ilmiantaa ~ antaa ilmi, irtisanoa ~ sanoa irti, laiminlyödä ~ lyödä laimin, vastaanottaa ~ ottaa vastaan, ylläpitää ~ pitää yllä

Monille näistä yhtymistä esiintyminen erillisinä sanoina on yleisempää kuin esiintyminen yhdysverbinä, etenkin finiittimuodoissa, esim. lausun julki (~ julkilausun), otetaan vastaan (~vastaanotetaan).

Useilla yhdysverbeillä on vastineena yhdysnomini, jonka edusosa on teonnimi tai partisiippi. Tämä nomini on yleensä vastaavaa yhdysverbiä alkuperäisempi.

(e)                  esipestä (vrt. esipesu), hienosäätää (vrt. hienosäätö), kantaesittää (vrt. kantaesitys), koeajaa (vrt. koeajo), peruskorjata (vrt. peruskorjaus), salakuunnella (vrt. salakuuntelu) | alijäähtyä (vrt. alijäähtynyt), iskukuumentaa (vrt. iskukuumennettu, iskukuumennus)

Prefiksimäisiä alkuosia, joiden avulla syntyy uusiakin yhdysverbejä, ovat esim. ali‑epä‑esi‑, jälki‑koe‑läpi‑pakko‑pika‑yli- ja äkki‑; tällaisia on myös ryhmässä (c–d).

Huom. 1. Genetiivimuotoinen määriteosa on yhdysverbeissä vain marginaalisesti mahdollinen, esim. mielenosoittaa  (l); isä asianajoi petsamolaisten hankkeita (L). Tällaisia verbejä motivoi vastaava genetiivialkuinen deverbaalisubstantiivi (mielenosoitusasianajoasianajaja).

Huom. 2. Sellaiset edusosaltaan infiniittiset yhdyssanat kuin ohimennenläsnäollessa tai kiinniotettu(skt) ovat tapauskohtaisia tiivistymiä infiniittisestä lausekkeesta (< ohi mennen jne.). Niitä vastaavia finiittisiä verbinmuotoja ei käytetä (*ohimenee, *läsnäolen, *kiinniotettiin), eikä kyse siten ole yhdysverbeistä. Etenkin E-infinitiivin instruktiivi esiintyy usein tällaisissa adverbi- tai partikkelileksikaalistumissa:  likipitäennäinollen,  silminnähdensivumennen  (skt).

.

§ 431 Tilapäisiä yhdysverbejä: pintaliitääkesäasua

Vakiintuneiden, täysiparadigmaisten yhdysverbien lisäksi esiintyy tilapäisiä (a), jotka motivoituvat vastaavasta edusosaltaan verbikantaisesta yhdysnominista (vrt. » § 430 ryhmä e). Tällaiset verbit ovat usein sävyltään leikillisiä tai tyyliväritteisiä, ja yhdysverbien luokka on tästä suunnasta avoin ja karttuva.

(a)                  Edina ja Patsy pintaliitävät Todella upeeta ‑sarjassa. (L) vrt. pintaliito | Suomalaiset talvimatkailevat  kotimaassa yleensä laskettelun merkeissä. (L) vrt. talvimatkailu | Ensin huvilaa kesäasui Nuutajärven kartanon salaneuvoksetar Henrietta Costiander – –. (L) vrt. kesäasukas

Joskus tilapäisellä yhdysverbillä on todettuja esiintymiä vain infiniittisistä tai passiivin finiittimuodoista (b), mutta ei aktiivimuodoista. Näilläkin yhdysverbeillä on motivoiva substantiivikorrelaatti: välivarastointiloppusijoituspakkosiirto.

(b)                 välivarastoitavaksi (a) | viljaa saatettiin välivarastoida (a) | korkea-aktiiviset jätteet loppusijoitettaisiin  Eurajoelle (l) | loppusijoitettava (skt) | Suomessa omaksuttua periaatetta loppusijoittaa ydinjätteet kallioperään voidaan pitää oleellisesti parempana ratkaisuna – –. (a) | miljoonaväestö pakkosiirrettiin (a) | Kehitysvammaisia ei saa  pakkosiirtää (l)

Se, onko yhdysverbi vakiintunut ja onko sillä kaikki paradigmamuodot, on suhteellinen ilmiö. Uuden yhdysverbin esiintymät ovat aina ensin satunnaisia, eikä moni verbi vakiinnukaan täysiparadigmaiseksi yhdysverbiksi. Myös eri taivutusmuotojen esiintymisessä on eroja: infiniittiset muodot ovat yleisempiä kuin finiittiset; finiittimuodoista passiivimuodot ovat yleisempiä kuin aktiivimuodot ja infiniittisistä muodoista partisiipit yleisempiä kuin infinitiivit. Hierarkia yleisimmistä harvinaisimpiin muotoihin on siten seuraavanlainen:

partisiipit → infinitiivit → passiivin finiittimuodot → aktiivin finiittimuodot

Tämä hierarkia koskee kaikkia, vakiintuneitakin yhdysverbejä, mutta kuvaa samalla yhdysverbistymisprosessia, yhdysverbin muotojen kehitysjärjestystä. Kehityksen lähtökohtana ovat usein yhdyspartisiipit (» § 429), mutta toisaalta yhdysverbin ensiesiintymä voi olla finiittimuotokin kuten ryhmässä (a).

.

Palapeli3

.

Verbiliitto

.

Verbiliitto on nimitys sanaliitolle, joka koostuu apu- ja pääverbistä ja toimii lauseen predikaattina mutta ei käyttäydy täysin liittomuodon tapaan. Apuverbinä on yleensä olla tai tulla, ja pääverbistä käytetään jotakin infiniittistä muotoa, nippu infiniittiä tai muuta verbikantaista muodostetta. Verbiliittoja ovat esim. on olevinaanolisi ollut tehtävissätulee pääsemäänoli kirjoittamassaon sanottavatuli nukuttua ~ nukutuksi. Kullakin rakennetyypillä on oma vakiintunut merkityksensä, usein modaalinen tai aspektuaalinen, eikä tämä merkitys ole suoraan osien merkityksistä pääteltävissä. (» § 451–.)

.

§ 450 Predikaatteja: tekiei olisi tehnytvoi olla muuttumassa

Verbi muodostaa lauseen predikaatin (» § 868 – 869). Predikaattina voi olla myös kahdesta tai useammasta verbistä koostuva rakenne:

 

Predikaatti
Yksi verbi Kaikki pääsevät mukaan.
Liittomuoto Minä en olisi tehnyt sitä.
Verbiliitto Kaikki on selitettävissä parhain päin.
Verbiketju Asia voi muuttua vielä kokonaan.
Koloratiivirakenne Kaikki puhua pälättivät yhteen ääneen.
Ja-kiteymä Teemu otti ja lähti työpaikastaan.

Liittomuodoissa, verbiliitoissa ja verbiketjuissa on finiittinen apuverbi ja ei-finiittinen pääverbi, jonka valenssista lauseen rakenne riippuu. Apuverbillä ei ole omia täydennyksiä.

Liittomuodossa apuverbi olla tai ei ilmaisee yhdessä pääverbin kanssa kiellon, tempuksen tai molemmat (a). Liittomuodon katsotaan tavallisesti kuuluvan verbin taivutusparadigmaan niin kuin yksinkertaisenkin verbinmuodon (» § 53; partisiipista liittomuodossa » § 536, liittotempuksista » § 1523).

(a)                  en katso, et katsonut, ei katsota | olen katsonut, olitte katsoneet, oli katsottu | en ole katsonut, ette olleet katsoneet, ei ole katsottu

Apuverbi kongruoi subjektin kanssa luvun ja persoonan suhteen kuten yksinkertainen finiittiverbi; pääverbi kongruoi vain luvun suhteen (vaihtelusta » § 1291). Apuverbille on luonteenomaista muihin verbeihin verrattuna rajoittunut tai muuten poikkeuksellinen kieliopillinen käyttäytyminen. Niinpä kieltoverbillä on pelkät persoonamuodot ja imperatiivissa suppletiivinen muoto (» § 108115). Sen sijaan olla-verbi toimii myös pääverbinä (» § 456), jolloin se voi itse olla liittomuodossa: on ollut poissaei olisi oltu vihaisia.

Liittomuodot esiintyvät pääasiassa finiittisinä, mutta myönteiset liittomuodot ovat mahdollisia infiniittisinä keskeisten modaaliverbien voidapitäätäytyä (b) sekä verbien alkaa ja haluta yhteydessä (c).

(b)                 Sehän voi olla kaatunut ja makaa siellä lattialla tai jossain kellarissa. (k) | Yhden pisteen saa kun on päässyt Taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn. Lisäksi täytyy olla esiintynyt kahdessa valtakunnallisissa näyttelyssä, – –. (l)

(c)                  Edesmenneen DDR:n saksankieli – – alkaa olla sulautunut Saksan Liittotasavallassa käytettyyn kieleen. (l) | Klassikko on kirja, jota oikein kukaan ei haluaisi lukea, mutta jonka jokainen haluaisi olla lukenut. (l)

Tyypin (b) vaihtoehtona on rakenne, jossa modaaliverbi on perfektissä: on voinut kaatuaon täytynyt esiintyä. Tyypin (c) tapauksissa vaihtoehdoilla on selvempi merkitysero: alkaa olla sulautunut (sulautuminen on lähes lopussa) vrt. on alkanut sulautua (sulautuminen on alussa).

Myös verbiliitoissa on apuverbinä useimmiten olla, joissakin tulla tai muukin verbi (» § 451 –453). Toisin kuin liittomuodoissa vain apuverbi kongruoi subjektin kanssa. Verbiliitto voi myös olla liittomuodossa (ei ole näkevinäänolisi ollut tehtävissä) ja esiintyä merkityksen salliessa infiniittisissä rakenteissa (ei halua olla näkevinään). Verbiketjussa  modaaliseen tai muuhun abstraktiin verbiin liittyy infiniittinen verbi, jonka ei katsota muodostavan verbin täydennyksenä toimivaa lauseketta (» § 469; tarkemmin » § 496 – 498). Verbiketjuja ovat esim. alkoi itkeäsaattavat lähteäsattuu olemaan.

Koloratiivirakenteessa deskriptiivistä pääverbiä edeltää samaa toimintaa neutraalisti kuvaava verbi A-infinitiivin perusmuodossa: juosta vilistivätnauraa hohotimme (» § 493). Rakenteella on myös variantti, jossa kumpikin verbi on finiittimuodossa: juoksi vilisti. Lisäksi moniverbisen predikaatin muodostaa kiteytynyt verbien ja-rinnastus, jonka rakenne on ottaa ~ mennä ~ tulla ja tehdä (» § 1093); muuten verbejä rinnastetaan kuten muitakin ilmauksia (» § 1085). Näissä rakenteissa verbit ovat rinnakkain, kun taas liittomuodon, verbiliiton ja verbiketjun verbien välissä voi olla muita lauseenjäseniä (d).

(d)                 Monet eivät vielä ole epäonnekseen saaneet työpaikkaa. | Ovatko nämä ilmiöt ollenkaan selitettävissä?  | Voi tässä vielä joutua lisäaikaa pyytämään.

.

§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä

Verbiliitto on tekevä on suppeakäyttöinen tapa viitata tulevaan aikaan (» § 1546). On tehtävä ‑verbiliitto (nesessiivinen verbiliitto) esiintyy nesessiivirakentessa (a). Sitä huomattavasti suppeakäyttöisempiä nesessiivisiä verbiliittoja ovat on  ~ käy tekeminen (b) japitää tekemän (c). Edellistä käytetään lähinnä ilmauksissa on uskominen ~ tyytyminen  ~kiittäminen sekä kielteisenä, esim. ei ole menemistä ~ luottamistaei käy kieltäminen ~kiistäminen ~ moittiminen. (» § 1581.)

(a)                  Meidän on noudatettava päätöstä. | Johtoon oli etsittävä raskaan sarjan teollisuusmies.

(b)                 Tästä on kunnanhallituksen päätös viime syksyltä ja sitä on noudattaminen. (l) | Ei käy kieltäminen, etteikö olisi mennyt ihan mukavasti, – –. (l)

(c)                  Tampellan johtoon piti etsittämän kansainvälistä raskaan sarjan teollisuusmiestä. Valinta osui mukavaan ekonomiin itäisestä Suomesta. (l)

Modaalinen verbiliitto on myös olla tehtävissä, jota sanotaan myös mahdollisuusrakenteeksi (» § 1584 – 1585; rakenteen passiivimaisuudesta » § 1343).

MA-infinitiivin abessiivi muodostaa kieltomerkityksisiä verbiliittoja verbien ollajäädä ja jättää kanssa (» § 1627). Intransitiivisella olla ~ jäädä tekemättä ‑rakenteella on monipersoonaisen passiivin piirteitä (» § 1341), transitiivinen  jättää tekemättä ‑rakenne on niiden kausatiivinen vastine.

MA-infinitiivillinen olla tekemässä ‑rakenne ilmaisee käynnissä olevaa tapahtumaa tai alkamaisillaan oloa. Sen leksikaalistuma on olla olemassa; verbiliiton rajamailla on MA-infinitiivin inessiivin käyttö olla mukana ‑ilmauksissa, esim. Olen mukana käynnistämässä osuuskuntaa, joka järkeistää tilojen yhteistyötä (l). Aspektuaalisia ovat myös tapahtuman tuloa lähelle toteutumista ilmaisevat verbiliitot, joissa olla-verbiin liittyy A-infinitiivin perusmuoto tai subjektiin viittaavan possessiivisuffiksin sisältävä mAisillA-muoto. (Aspektuaalisista verbiliitoista » § 1519 – 1521.)

Liittomuodosta aspektiltaan eroava verbiliitto on olla tehneenä ~ tehtynä (» § 537). Niin ikään aspektuaalinen, prosessin etenemistä ilmaiseva rakenne muodostuu olla-verbistä, johon liittyy partikkelin päin välityksellä MA-infinitiivin illatiivi:  Työttömyys on lisääntymään päin. Rakennetta käytetään lähinnä verbeistä kasvaavähetä ja lisääntyä; infinitiiviin ei liity laajennuksia.

.

§ 453 Muita verbiliittoja: olla tekevinääntulla tehdyksi

Verbiliitto olla tekevinään (eli kvasirakenne) sisältää subjektiin viittaavan possessiivisuffiksin. Verbiliitolla etäännytetään kuvattu tilanne todellisuudesta ja esitetään se esim. teeskentelynä, leikkinä, unena tai kuvitelmana:

(a)                  Sovitaan ettei olla enää huomaavinamme niitä. (l) | – – vaikka olet hänen isänsä ja poliisi – tai ainakin niin helvetisti olevinasi poliisi. (k) | Minä olinkin koneessa näkevinäni hänet, mutta en luottanut silmiini… (k)

Suppeakäyttöinen olla tehdäkseen -rakenne (eli fatum-rakenne) sisältää myös possessiivisuffiksin. Rakenne esiintyy pääasiassa jos-lauseessa ja tähdentää sitä, ettei asia ole hallittavissa (b). Merkitykseltään sitä lähellä on rakenne, jossa apuverbinä on ottaa ja pääverbi intransitiivinen (c); se esiintyy useimmiten kieltolauseessa.

(b)                 Kaupungin sisäinen puhelinverkko toimii, jos on toimiakseen, mutta kaupungista on turha yrittää soittaa ulos – –. (l)

(c)                  Joulukuussa 1992 Backleyn olkapää leikattiin, mutta olkapäävaiva ei ottanut hellittääkseen.(l) | Usein tämä tietysti kismittää, kun asiat eivät ota sujuakseen. (l) | Ääni, laulajan tärkein lahja, otti sekin oikkuillakseen. (l)

Rakenteelliselta kannalta näiden tyyppien transitiivisia vastineita ovat verbiliitot, joissa verbiin saada tai ottaa liittyy A-infinitiivin translatiivi.

Verbiliitto tulla tehtyä ~ tehdyksi on yksipersoonainen ja yleensä subjektiton, mutta siihen voi liittyä genetiivisubjekti (d). Merkitykseltään sitä lähellä on tulla tehneeksi ‑verbiliitto (e), joka kuitenkin saa perussubjektin ja taipuu persoonissa. Näillä verbiliitoilla esitetään tilanne jo toteutuneena tuloksena. Käytössä korostuu teon tahaton vaikutus; implikaationa on usein, että tekijän vastuu tai tietoisuus teosta on alentunut. Nämä tulkinnat edellyttävät elollista osallistujaa; tulla tehneeksi ‑verbiliitolla on myös käyttö, jossa elollista osallistujaa ei oleteta ja asiaa tarkastellaan pelkästään tuloksen kautta (f).

(d)                 Perhana, taas tuli mollattua pääministeriä, tästä ei hyvä seuraa. (L) | Pikkujoulujen aikaan monen tulee huudelluksi salaisiksi tarkoitettuja työasioita kaiken kansan kuullen. (l)

(e)                  Viattoman tieteisuskon päivät olivat ohi, kun tutkijat sähköisten purkinavaajien ja muun hyödyllisen ohessa tulivat keksineeksi atomipommin. (l)

(f)                  Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta luonnollisen radioaktiivisuuden keksimisestä. (l)

Verbiliitolla tulla tehdyksi on myös monipersoonaisen passiivin merkitys; sekin kuvaa tapahtumaa tuloksen kannalta (» § 1342). Verbiliitto saada tehdyksi ~ tehtyä (g) on tulla hoidetuksi ~ hoidettua -rakenteen kausatiivinen vastine (’aiheuttaa että tulee tehdyksi’), joka esittää teon suorituksena ja siten implikoi tietoista yrittämistä.

(g)                 – – Aina me on saatu hoidetuksi sekä lyhennys että korot. Kertaakaan ei ole pyydetty lisäaikaa. (k) | Palokunta sai estettyä palon leviämisen yläpuolella oleviin asuinhuoneistoihin.(l)

.

Verbi-idiomit ja partikkeliverbit

.

§ 454 Antaa ymmärtääpäästä ~ ottaa ~ tulla selville

Moniosaisiin predikaatteihin kuuluvat myös verbistä ja sen laajennuksesta koostuvat idiomitsekä verbin ja partikkelin muodostamat idiomaattiset sanaliitot. Tällaisella ilmauksella voi olla omanlaisensa valenssi: saada tarpeekseen ja saada selvää saavat elatiivimuotoisen täydennyksen toisin kuin saadaottaa asiakseen infinitiivitäydennyksen toisin kuin ottaa, astua yli objektin (esim. hyppynsä) toisin kuin yleensä astua.

Verbi-idiomeja: antaa turpaan, antaa ymmärtää, katsoa asiakseen, käydä kaupaksi, käydä ~ päästä käsiksi, käyttää hyväkseen, mennä mönkään, osata ulkoa, ottaa huomioon ~ lukuun, ottaa osaa, ottaa ~ saada selvää ~ selville, ottaa vaari(n), panna pahakseen, pitää lukua, tehdä tiukkaa, vetää pää täyteen

Moskovassa lyödään laimin kaupunki-ilman puhtausnormeja. (l) | Jokaisen valtion on – –otettava lukuun ulkomaailman reaktiot, presidentti sanoi. (l) | Moni yhtiö ottikin vaarinanalyytikkojen ohjeista. (l) | – Myönnän, että kävin häneen  käsiksi. (l)

Verbi-idiomit voivat muodostaa sarjoja: saman partikkelin tai idiomaattisen täydennyksen kanssa voi esiintyä useampi verbi (ottaa ~ tulla ~ päästä selvillesanoa ~ panna ~ pistää ~harata vastaan), ja idiomaattisen täydennyksen muoto voi vaihdella verbin mukaan (olla käytössäottaa käyttöön). Monet adverbit ja paikallissijan sisältävät tilanilmaukset (» § 654– 655) muodostavat verbi-idiomisarjoja olla-verbin ja joidenkin muiden intransitiivisten tila- ja muutosverbien kanssa:

Olen ~ jäin sinulle velkaa. | He ovat ~ pysyivät naimisissa. | He menivät ~ pääsivät ~ joutuivat naimisiin. | Ovi oli ~ pysyi ~ jäi ~ unohtui auki. | He joutuivat ~ jäivät ~ hankkiutuivat pulaan. | He jättivät ~ saattoivat ~ saivat jonkun pulaan.

Verbi-idiomin osa voi olla muodoltaan objekti (ottaa osaa) tai adverbiaali (käydä käsiksi, päästä selville). Idiomin osan ja muun adverbiaali- tai objektitäydennyksen raja on häilyvä samaan tapaan kuin adverbin ja substantiivin raja (» § 684 – 685). Verbi-idiomi on kyseessä ainakin silloin, kun täydennys ei saa omia idiomiin kuulumattomia määritteitä, kun täydennys liittyy vain harvoihin verbeihin tai kun kokonaisuuden merkitys ja käyttö on eriytynyt osien muusta käytöstä merkitykseltään ja valenssiltaan. Esimerkiksi idiomeissa katsoa asiakseenottaa huomioonottaa onkeensaottaa osaa ja panna pahakseen ei substantiivi saa omaa määritettä. Ääritapauksessa sana esiintyy ainoastaan yhden tai parin verbin yhteydessä, kuten lyödä laimin ja ottaa ~ pitää vaarin.

Yleisimmät verbit muodostavat myös paljon erilaisia idiomeja. Erityisen idiomihakuisia ovat verbit ollaottaamennä,  saada sekä pitäätullatehdäkäydälähteäantaapäästävetää, pannapistää ja heittää. Useimmat näistä kuuluvat myös yleisimpiin verbeihin, joilla on teksteissä vähintään 1000 esiintymää miljoonaa sanetta kohti. Yleisiä mutta vähemmän idiomihakuisia verbejä ovat sanoanähdä ja jäädä.

Huom. Verbistä ja subjektista koostuvat idiomaattiset sanaliitot, esim. hukka perii (jonkun)tulee tupen rapinat,  (jollakulla) on otsaa, ovat harvinaisempia kuin verbistä ja muusta täydennyksestä koostuvat.

.

§ 455 Lyödä läpikäydä läpiantaa ilmi

Verbipartikkeli muodostaa verbin kanssa idiomaattisen predikaatin (a). Sama sana voi toimia myös adpositiona tai adverbina (b); verbipartikkelina se ei saa omia laajennuksia (» § 680).

(a)                  Hän vain kertaa tapahtumia, jotka niin monasti on käyty läpi kaikissa tiedotusvälineissä. (l) | Suomalainen sarjakuva tarvitsee vain yhden hahmon tai maailman, joka löisi itsensä läpimaailmalla. (l)

(b)                 Maanantain taival jatkui Suomen läpi Helsinkiin. (l) | Taistelut ehtivät myös laajeta yli Bosnian rajan. (l)

Selvin verbipartikkeli on sellainen, joka voi muodostaa finiittiverbin kanssa yhdysverbin (c). Yhdyssanan muodostus on tavallisempaa infiniittisissä muodoissa ja nominijohdoksissa, esim. takaa-ajettuläpikäynti (» § 429 – 431). Toistuva yhteen kirjoittaminen näissä yhteyksissä ilmentää verbin ja partikkelin liiton kiinteyttä leksikaalisena yksikkönä myös silloin, kun verbi ja partikkeli ovat finiittimuodossa toisistaan erillään (d). Partikkeli seuraa verbiä joko välittömästi (ajoi läpi) tai jäljempänä (ajoi uudistuksen läpi).

(c)                  antaa ilmi ~ ilmiantaa, katsoa ylen ~ ylenkatsoa, ottaa vastaan ~ vastaanottaa, pitää yllä ~ ylläpitää, sanoa irti ~ irtisanoa, syödä ylen ~ ylensyödä

TVO vastaanotti tänään tarjoukset uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä (E) | Sosiaalialan oppilaitoksen opiskelijat ottavat vastaan lahjoitukset, terveiset ja jatkohaasteet. (l) |Ilmianna asiaton viesti (E) | ”Istuu kymmenen vuotta pytyssä ellei  anna ilmi kavereitaan.”(k) | Spice Girls sanoi irti sopimuksensa (E) | Napster irtisanoi 30 työntekijää. (E)

(d)                 ajaa alas, ajaa takaa, ajaa läpi, ampua yli, astua yli, antaa ilmi, antaa myöten, antaa ylen, käydä ~ tulla ilmi, käydä läpi, lyödä (itsensä) läpi, lyödä laimin, lyödä yli, näkyä ~ paistaa ~ kuultaa läpi, mennä kesken, pitää yllä, puhua ympäri, tulla julki

Hänen hallituksensa ajoi läpi lähes 40 miljardin markan säästöt. (l) | Takalo-Eskola on – – taiteilija joka lyö mieluummin reilusti yli kuin jättää sanottavansa sanomatta. (l) | Ensimmäisellä käynnillä hän oli paennut asunnosta suinpäin ja antanut  kadulla ylen, – –. (k)| Mies astui peräti neljä heittoaan yli. (l) | Nyt ammattiyhdistysliike näyttää ottaneenasetelmasta kaiken irti. (l)

Samat verbit, jotka esiintyvät partikkelin kanssa, esiintyvät kaikki myös partikkelittomina. Joidenkin yleisten verbien kuten lyödä tai ottaa kanssa käytetään useitakin eri partikkeleita. Sama partikkeli esiintyy yleensä useamman kuin yhden verbin kanssa; tällaisia ovat esim. ilmi (antaakäydätullapäästätuoda) sekä läpivastaan ja yli.

Vakiintuneet verbin ja partikkelin yhdistelmät ovat usein valenssiltaan erilaisia kuin sama verbi partikkelittomassa käytössään, ja partikkelit toimivat mm. resultatiivimuotissa tuloksen ilmauksena, esim. lyödä itsensä läpi (» § 482). Partikkelillisella verbillä voi myös olla eri aspektiominaisuudet kuin partikkelittomalla, esim. ajaa autoa ~ asiaansa mutta  ajaa toiminto alas.

.

Verbi olla predikaatin osana

.

§ 456 Kaikkiruokainen täydennysten suhteen

Verbi olla on monikäyttöinen verbi, joka esiintyy paitsi apuverbinä myös pääverbinä monenlaisissa lauseissa. Intransitiivisena sisältöverbinä sitä käytetään merkityksessä ’oleskella’: En tehnyt eilen mitään, olin vain. Lisäksi olla  kantaa tempusta, modusta ja persoonaa eksistentiaalilauseissa ja niiden lähirakenteissa (a) (» § 893 – 899) sekä kopulalauseissa, joissa siihen liittyy predikatiivi (b) tai adverbiaali (c) (» § 891). Predikatiivi ja adverbiaali muodostavat  olla-verbin kanssa lauseen predikaatin.

(a)                  Täällä on liikaa väkeä. | Meitä on liikaa. | Minulla on kiire.

(b)                 Sinä olet ihana ~ paras ystäväni.

(c)                  Äiti on puutarhassa. | Kaikki oli ihan hyvin. | Hän on ollut sairaana. | Ovi lienee auki.

Olla-verbilliset lauseet ovat statiivisia eli ilmaisevat tilaa. Suuntasijaiset adverbiaalit, jotka muuten esiintyvät pääasiassa muutosverbien yhteydessä, ilmaisevat olla-verbin yhteydessä subjektitarkoitteen alkuperää tai sen suunniteltua vastaanottajaa tai tarkoitusta:

(d)                 Esineet ovat varsin laajalta muslimialueelta. (l) | – – erityisesti tekniikan koulutuksen valinneet naiset olivat miehiä useammin ylemmistä toimihenkilöperheistä. (l) | Tää ei ole yleiseen jakeluun, tää on sulle. (k) | Ne [makupalat] ovat vain mielen virkistykseksi. (l)

Olosijaisista ilmauksista olla-verbin yhteydessä keskeisiä ovat subjektitarkoitteen konkreettisen tai metaforisen sijainnin ilmaisevat NP:t ja adpositiolausekkeet (e) ja essiivimuotoiset, subjektin tilaa ilmaisevat lausekkeet (f).

(e)                  Holmströmin myymälä oli vain kahden kojun päässä. (k) | Suortti oli nyt vallan keskuksessa ja kanavien risteyksessä. (l)

(f)                  Sataman ympäristö oli lopulta savuavina raunioina. (k) | Ensisijaisina perusteina ovat käyttöturvallisuus ja koulutuksellisesti tarkoituksenmukainen käyttö. (a)

Lisäksi olla-verbin kanssa esiintyy laaja joukko adverbeja ja substantiivin ja adverbin välimailla olevia tilanilmauksia, jotka ilmaisevat fyysistä tai mentaalista tilaa tai tapaa. Useimmat niistä esiintyvät myös muiden tilaverbien tai suuntasijaisina muutosverbien yhteydessä (» § 454). Jonkin verran on myös pelkästään olla-verbin yhteydessä käytettäviä ilmauksia, jotka muodostavat sen kanssa idiomaattisia predikaatteja (g). Sellaiset tapaukset kuin olla velkaa ja olla jotakin mieltä ovat partitiivimuodon vuoksi laskettavissa myös predikatiivilauseisiin.

(g)                 olla oikeassa, väärässä, luvassa, tarpeen, jonkin tarpeessa, hyvästä, pahasta, pahitteeksi; jotakin mieltä, peräisin, kotoisin, lähtöisin jostakin

Huom. Monikäyttöinen muutosverbi on tulla, jota voi monissa suhteissa verrata olla-verbiin, sillä sitä käytetään verbiliittojen apuverbinä sekä eksistentiaalilauseissa ja predikatiivin kanssa (» § 893 –894904); lisäksi se esiintyy siirtymismuotissa (» § 476).

.

Haulla verbiliitto löytyi myös

» § 536 Malli on vanhentunut: predikatiivi vai liittomuoto?

… verbiliitto (» § 452). Rakenteet ovat samanhahmoiset, kun partisiippi … verbiliitto: Taloa on vähän korjattava. | Predikatiivilauseita: Talo …

» § 537 Hän oli pukeutuneena toppatakkiin vs. pukeutunut

… Verbiliitto Liittotempus … Essiivin sisältävä verbiliitto kuvaa tilaa, joka on mahdollisesti …

» § 919 Lauseessa ei predikatiivia, objekti joskus mahdollinen

… tekemässä –verbiliitto tai esim. kuvateksti ilmaisee meneillään …

» § 1332 Millainen passiivi on monipersoonainen?

… Monipersoonaisen passiivilauseen predikaattina on verbiliitto, jossa … havainnollistaa kuvio 12, jossa esimerkkinä on verbiliitto tulla …

» § 1341 Työt jäivät tekemättä passiivirakenteena

… (» § 452, § 1627), näistä muodostunut verbiliitto toimii muutos- tai …

» § 1356 Nolla yleinen genetiivisubjektin saavissa rakenteissa

… (» § 906) ja verbiliitto tulla tehtyä ~ tehdyksi (b) (» § 453). …

» § 1390 Milloin lause on tunnusmerkkisesti verbiloppuinen

… Silloin kun lauseessa on liittomuoto, verbiliitto, verbiketju tai …

» § 1520 Olla tekemässä -verbiliitto ja tapahtuman ennakoiminen

… § 1520 Olla tekemässä –verbiliitto ja tapahtuman ennakoiminen … Olla tekemässä –verbiliitto esiintyy myös lauseissa, jotka …

» § 1521 Tapahtuma melkein toteutuu

… Verbiliitto olla tekemäisillään ilmaisee, että teelinen tapahtuma … Myös olla-verbin ja A-infinitiivin muodostama verbiliitto olla …

» § 1543 Lyhyesti tulevan ilmaisemisesta

… verbiliitto tulee olemaan sekä harvinaisempi rakenne on oleva …

» § 1546 On saamassa, tulee olemaan, on tekevä

… sisältävä verbiliitto tulee olemaan on erityisesti kirjoitetun … asian tapahtuvan. Pelkkään preesensiin verrattuna verbiliitto tulee …

» § 1548 Ilmaustyyppi tuli ~ tulisi olemaan

… muodostama verbiliitto tuli olemaan: …

» § 1549 En tiennyt silloin, että hän tulisi; Hän oli tuleva

… Verbiliitto oli oleva sisältää imperfektimuotoisen olla-verbin ja …

» § 1558 Kielen keinojen suhde modaalisuuden lajeihin

… ilmaiseva verbiliitto on tehtävissä (» § 1584 – § 1585). …

» § 1580 Yleistä modaalisista rakenteista

… käsiteltäviä ovat nesessiivinen verbiliitto on oltava ~ tehtävä, … verbiliitto on dynaamista modaalisuutta ilmaiseva mahdollisuusrakenne …

» § 1581 Rakennetyypit on tehtävä ja on pakko ~ tarpeen

… nesessiivirakenteessa (» § 1583). Verbiliitto on tehtävä ilmaisee … verbiliitto (d), jonka merkitys on myönteisessä lauseessa ’on pakko’, …

» § 1627 Kielteisen infinitiivin käyttö

… Verbiliitto olla -mAttA voi toimia infiniittisissä rakenteissa …

» § 1635 Polaarisia pareja: lapsikin vs. lapsikaan

… sijaan verbiliitto jäädä ~ jättää -mAttA ei edellytä …

.

Introdus  / lisätty 17.12.2014

Actualizat / päivitetty 10.3.2015

.

Anunțuri

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: