Blogulblog's Blog

Yhdyssanan määriteosa ja edusosa

Yhdyssanan määriteosa ja edusosa

.

.

Pagină coroborată cu Yhdyssanan Rakenne.

Am evitat pentru mult timp alcătuirea paginii de față tocmai pentru ambiguitatea relativă a termenilor componenți. Dacă în românește este limpede relația dintre două elemente, unul este determinant și îl determină pe al doilea, iar cel de al doilea, este determinat de primul. Ei bine, finlandezii au lucrat separat capitolele din Iso suomen kielioppi și nu s-au pus de acord asupra definițiilor. Määriteosa este un atribut determinant, explicativ, secundar semantic în exemplul kivitalo, (de altfel, scris greșit acolo kivi talo!) unde kivi este determinant, explicativ, o calitate a casei, între multe alte calități. Edusosa, numită anterior perusosa, care este partea determinată, este regentă în exemplul kivitalostakin, unde talo este elementul principal.

Folosind termenii românești principal și secundar, în kivtalo este limpede că talo este principal, casele pot fi felurite, iar atributul kivi este secundar, este doar o particularitate a casei, alături de puutalo, kerrostalo ș.a.m.d.

.

.

määriteosa kiel. Yhdyssanan alkuosa eli määriteosa.

Määriteosa on yhdyssanan alkuosa, joka määrittää edusosaa semanttisesti, esim. kivitalo, puutalo (» § 403).

determinant, -ă, determinanți, -te, adj., s. m. 2. (Despre cuvinte și propoziții; adesea substantivat) Care determină, care precizează sensul unui cuvânt sau al unei propoziții cu care e în legătură. Care precizează sensul altui cuvânt sau al altei propoziții cu care este în legătură, fiind subordonat acestora. ◊ (Substantivat) Atributul este determinantul substantivului.

.

määriteosa ● determinant, parte determinantă, atributivă, explicativă, definitorie într-un cuvânt compus; prima parte ■ (kiel) bestämmande led; (alkuosa) förled

yhdyssanan määriteosa ● element determinant al unui cuvânt compus ■ förleden i en sammansättning

.

§ 403 Yhdyssanan määriteosa

Yhdyssanan leksikaalisia rakenneosia ovat yhdysosat. Yhdysosina voivat toimia eri sanaluokkien ja eri rakennetyyppien sanat. Määritysyhdyssana koostuu kahdesta yhdysosasta: määriteosasta ja edusosasta.

(a)                [räsy][matto], [täysjyvä][vehnäjauho], [keskus][vaalilautakunta], [50-vuotis][päivät]

Summayhdyssanassa, yhdysnumeraalissa ja ketjusanassa yhdysosia voi olla enemmänkin:

(b)                [näyttelijä-][laulaja-][ohjaaja], [englantilais-][ruotsalais-][suomalais-][saksalainen], [kaksisataa][viisikymmentä][viisi], [mitä-][ne-][nyt-][sitten-][ovatkaan]

Yleensä yhdysosa edustaa jotain lekseemiä (lekseemiä edustamattomat yhdysosat » § 406).

Määritysyhdyssanan alkuosa on määriteosa, joka modifioi jälkiosaa semanttisesti. Määriteosana voi toimia sana – myös yhdyssana – eri morfologisissa muodoissa (c). Määriteosana voi olla myös summayhdyssanan kaltainen sanojen yhtymä (d) (» § 434), erillisten sanojen yhtymä (antaa mennä ‑periaate) tai ortografinen aines, jolla on puheessa sovinnainen ääntöasu (s-kirjain, 8-kerroksinen) (» § 401 ryhmät d, f).

(c)                    kahvikuppi, nautintoaine, päiväkirjamerkintä, peruskoulunopettaja, tililtäotto, syyttämättä jättäminen, Liisa-täti

(d)                itä–länsi-suuntainen, puna-vihersokeus, herne-maissi-paprikasekoitus

Nomini voi määriteosana olla eri sijoissa, esim. silmäkulmasilmäniskusilmäätekevä, silmälläpitosilmiinpistävä, silminnähtävä. Yleisimmin määriteosa on nominatiivissa tai genetiivissä. Muunsijaisella samoin kuin adverbi- tai partikkelimääriteosalla on yleensä verbikantainen edusosa – substantiivijohdos tai partisiippi – ja vastineenaan samat osat sisältävä kaksisanainen lauseke (sanaliitto), esim. kotiintulo ~ kotiin tulo ~ tulo kotiin; sisäänrakennettu ~ sisään rakennettu ~ (se, joka on) rakennettu (jonkin) sisään. Määriteosa voi olla myös erityinen yhdysosamuoto, esim. naispuolinenkolmivuotias (» § 416 – 417).

.

.

perusosa Laitteen perusosat. Toimeentulotuen perusosa.

Kiel. yhdyssanan jälkiosa. Perusosa ja määriteosa.

edusosa, perusosa

Edusosa on yhdyssanan kieliopillisesti hallitseva osa, ts. sana joka osoittaa yhdyssanan aseman koko lauseessa. Esim. sanassa kivitalostakin on edusosana sana talo, johon lauseaseman edellyttämät taivutus- ja liiteainekset kiinnittyvät (» § 404).

.

determinat, -ă, determinați, -te, adj. și substantival (despre cuvinte, propoziții) 4 a (despre cuvinte, propoziții sau categorii sintactice) Al cărui sens (lexical sau gramatical) este precizat de alt cuvânt sau de altă propoziție. Care este precizat, lămurit de alte cuvinte sau grupuri de cuvinte. 5 sma (gram.) Elementul regent al unui determinant. Precizat printr-un raport de determinare.

.

edusosa, perusosa ● determinat; component de bază; cuvânt principal; ultimul element (dintr-un cuvânt compus) ■ 1 baskomponent; 2 (Suom kansaneläkkeen) grunddel 3 (kiel yhdyssanan jälkiosa) huvudord; efterled

.

§ 404 Yhdyssanan edusosa

Jälkimmäinen tai viimeinen yhdysosa toimii edusosana, yhdyssanan kieliopillisesti hallitsevana jäsenenä, joka määrää sen syntaktisen ja morfologisen käyttäytymisen. Määritysyhdyssanoissa edusosa on muodosteen semanttisestikin hallitseva jäsen, jota määriteosa modifioi.  Yhdyssanan sanaluokka on sama kuin sen edusosan sanaluokka. Sidonnaiset muotoainekset (taivutustunnukset, liitepartikkelit ja johtimet) kiinnittyvät yhdyssanassa tyypillisesti edusosaan eli koko yhdyssanan loppuun.

.

peruskoulun, peruskoulukin, peruskoulussahan, peruskoululainen, näyttelijä-laulaja-ohjaajalle, näyttelijä-laulaja-ohjaajakin

Eräissä tapauksissa yhdyssanan saamat sidonnaiset morfeemit voivat kiinnittyä muuhunkin kuin edusosaan: Yhdysosiltaan kongruoivissa yhdyssubstantiiveissa ja -numeraaleissa taivutustunnukset liittyvät kaikkiin yhdysosiin (a) (» § 420). Osassa (i)nen-loppuisia yhdysadjektiiveja voivat komparatiivin johdin sekä liitteet ‑kin ja ‑kAAn liittyä joko jälki- tai alkuosaan (b) (» § 428). Yhdysnumeraaleissa liitteet ‑kin ja ‑kAAn liittyvät joko ensimmäiseen tai viimeiseen osaan (c).

(a)                omatunto : omantunnon | Uusimaa : Uudellamaalla | viisisataakaksikymmentäviisi : viidestäsadastakahdestakymmenestäviidestä

(b)                laaja-alaisempi ~ laajempialainen | toisenlainenkin ~ toisenkinlainen

(c)                viisitoistakin ~ viisikintoista | kolmeakaansataatuhatta ~ kolmeasataatuhattakaan

Huom. Vanhastaan määritysyhdyssanan jälkiosaa on nimitetty perusosaksi. Tässä kieliopissa käytettävälle edusosa-nimitykselle on mallina ja vertauskohtana lausekkeen hallitsevaa jäsentä tarkoittava edussana (» § 441).

.

Osuma otsikossa

  1. määriteosa

Osuma määritelmässä

  1. määritysyhdyssana
  2. yhdysosamuoto

Osuma otsikossa

  1. edusosa

Osuma määritelmässä

  1. määritysyhdyssana
  2. yhdysverbi

 » edusosa § 404

» § 398 määritysyhdyssanan osana

» § 432 summayhdyssanoissa

Jakso „edusosa” esiintyy myös seuraavien hakusanojen alakohdissa

edussana » § 404 ↓ verrattuna termiin edusosa

Osuma otsikossa

  1. yhdysosa

Osuma määritelmässä

  1. appositioyhdyssana

.

Introdus / lisätty 1.4.2019

Reclame

Creează gratuit un site web sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: