Blogulblog's Blog

Yhdyssanan rakenne

Yhdyssanan rakenne

.

Yhdyssanan_rakenne

.

Vezi mai întâi pagina Yhdyssana – cuvânt compus – generalități

Aici repetăm, pentru început, elementele principale.

.

► yhdyssana ● cuvânt compus ■ sammansättning, sammansatt ord

Yhdyssana on kahdesta tai useammasta sanasta koostuva kokonaisuus, joka on kielen yksikkönä yksi sana ja myös edustaa tyypillisesti yhtä käsitettä. Kirjoituksessa yhdyssanan osat ovat normin mukaan yhtenä kokonaisuutena ilman sanavälejä, eräissä tapauksissa yhdysviivalla toisiinsa liitettyinä. Yhdyssanatyyppejä ovat määritysyhdyssanat kuten lumilinna, hyvännäköinen ja summayhdyssanat kuten parturi-kampaamo. (» § 398–.)

yhdyssana kiel. kahdesta t. useammasta yhteen kirjoitettavasta sanasta koostuva sana. Yhdyssanan perus- ja määriteosa. Yhdyssanan osat ovat joko rinnasteiset (esim. suomalais-ruotsalainen) tai keskenään alistussuhteessa (esim. puutalo).

► määritysyhdyssana, determinatiivinen yhdyssana ● cuvânt compus din două elemente, din care unul îl determină pe celălalt ■

Määriteosa yleensä rajaa perusosan merkitystä ilmaisten jonkin sen ominaisuuden. Määriteosa on yhdyssanan alkuosa, joka määrittää edusosaa semanttisesti, esim. kivi talopuutalo (» § 403).

§ 403 Yhdyssanan määriteosa● este partea cuvântului compus, de obicei prima, care modifică, schimbă semnificația celei de a doua § 404 Yhdyssanan edusosa » perusosa (edusosan nimityksenä)● este partea a doua a cuvântului compus care este modificată de prima parte și care se mulează gramatical, se inflectează, primește particulele ■

► yhdysosamuoto ● parte a cuvântului compus care îl determină, dar care nu apare ea însăși ca un cuvânt independent ■

► yhdistäminen ● compunere; alăturare; îmbinare; unire ■ föreningförenandesammanförandesammanslagningsammanslutningsammansättningkoppling

Yhdistäminen on johtamisen ohella toinen keskeinen sananmuodostuskeino. Sanojen yhdistämisen tulos on yhdyssana, esim. makaroni + laatikko >makaronilaatikko (→ § 398–).

.

§ 398 Yhdyssanojen päätyypit: määritys- ja summayhdyssanat

Yhdyssana on kokonaisuus, joka koostuu kahdesta tai useammasta sanasta mutta on kielen yksikkönä yksi sana. Yhdistäminen eli kompositio tarkoittaa sanojen liittämistä toisiinsa yhdeksi sanaksi ja on johtamisen ohella toinen keskeinen sananmuodostuskeino (» § 146). Yhdistäminen on luonteeltaan rekursiivista: yhdyssanoista on edelleen muodostettavissa toisia yhdyssanoja (» § 405).

Yhdyssanoja on kahta päätyyppiä:

  • Määritysyhdyssanat (» § 408–) koostuvat kahdesta yhdysosasta, määriteosasta ja edusosasta, joiden suhde on semanttisesti epäsymmetrinen, esim. autotie, kädensija, maastamuutto, lainmuutosesitys, hyvännäköinen, hermojaraastava, aikaansaada.
  • Summayhdyssanoissa (» § 432–) on kaksi tai useampia yhdysosia semanttisesti symmetrisessä suhteessa toisiinsa, esim. parturi-kampaamo, musta-puna-valkoinen, jotenkuten.

Summayhdyssanoille osin läheinen, mutta omanlaisensa ryhmä ovat yhdysnumeraalit (» § 780), esim. yksitoista, viisisataa, kaksisataaviisikymmentäviisi.

Yhdyssanoissa on myös sellaisia, jotka on muodostettu yhdyssanasta tai kaksisanaisesta lausekkeesta johtamalla (ns. johdosyhdyssanat), esim. [kansaneläke]läinen (< kansaneläke), [pitkätukka]inen (< pitkä tukka), [turhantärke]ys, [ajanmukais]taa, [päivänselvä]sti, [viikonloppu]isin. Nämä sanat ovat tavallisimmin (i)nen‑, (U)Us- tai stixjohdoksia.

.

§ 399 Yhdyssanojen tilapäisyys ja kiteytyneisyys

Yhdyssanoihin kuuluu niin vakiintuneita kuin tilapäisiäkin lekseemejä. Vakiintuneet esiintyvät sanakirjoissa hakusanoina, tilapäiset ovat käyttöyhteydestään kumpuavia. Varsinkin nominatiivialkuinen yhdyssana voi kerrallisena sananmuodostuksen tuotteena motivoitua suoraan sitä edeltävästä tekstiyhteydestä (» § 410).

Yhdyssanoja syntyy myös kiteytymisen kautta. Kun kaksi sanaa esiintyy usein yhdessä, ne voivat ajan mittaan tiivistyä yhdeksi sanaksi. Samalla merkitys voi eriytyä vastaavan kaksisanaisen ilmauksen merkityksestä. Kiteytymistä tapahtuu mm. tapauksissa, joissa alkuosan sijana on muu kuin nominatiivi tai alkuosana on kongruoiva adjektiivi.

 

järven pohja → järvenpohja
saman tyyppinen → samantyyppinen
harhaan johtava → harhaanjohtava
lukuun ottamatta → lukuunottamatta (skt)
lämmin ruoka → lämminruoka : lämpimänruoan

Puheessa yhdyssanalla on tyypillisesti yksi pääpaino: ensi tavulla. Tämä kriteeri ei kuitenkaan välttämättä tee eroa vastaavaan kaksisanaiseen ilmaukseen.

Huom. Kirjoituksessa kiteytyminen näkyy yhtymän kirjoittamisessa yhdyssanaksi tai taipumuksena tähän asuun (yhteen ja erilleen kirjoittamisesta » § 401402).

.

§ 400 Yhdyssanojen muodollisia tunnuspiirteitä

Tietynlaiset sanojen yhtymät ovat sisäisen rakenteensa perusteella luontaisesti yhdyssanoja. Tällaisia ovat tapaukset, joissa määriteosana on substantiivin nominatiivimuoto (a), yhdysosamuoto (b) tai lekseeminä esiintymätön nominivartalo (c). Sama koskee määriteosana olevaa adjektiivin tai numeraalin nominatiivimuotoa, kun edusosana on adjektiivi ja määriteosa on edusosan kannalta pakollinen (d).

(a)                  kivitalo, tiiliseinäinen, pakkosyötettiin

(b)                 kirjoittamisvaikeus, yleistieto, herrasmies, asuinpaikka, kuorimaveitsi

(c)                  sekamelska, sisäpuoli, ulkomainen, täsmäase, epätavallinen

(d)                 hyväsydäminen, vapaaehtoinen, kaksivuotias

Näitä vastaava kaksisanainen ilmaus ei ole mahdollinen syntaktinen rakenne. Tätä osoittaa mm. se, ettei alkuosaan voi liittyä liitepartikkeli (*kivikintalo) eikä jälkiosa saa sanaluokalleen ominaisia määritteitä välittömästi eteensä (*kivi iso talo, *hyvä ihan sydäminen). Näin ollen sellaisille vastoin yleiskielen normia erilleen kirjoitetuille tapauksille kuin kivi talo, ilmoittautumis aika tai vapaa ehtoinen on yhdyssanatulkinta kieliopillisesti ainoa mahdollinen.

Adjektiivin ja substantiivin yhtymä on yhdyssana silloin, kun adjektiivi ei kongruoi, esim. märkäpuvussa (≠ märässä puvussa), harmaahaikaran (≠ harmaan haikaran). Jos adjektiivi on kongruoiva, riippuu yhtymän kiteytyneisyyden asteesta, katsotaanko se yhdyssanaksi vai ei: esim. yhtymä hienosokeri ~ hieno sokeri voi olla molempia, mutta yhdyssana vanhapoika on merkitykseltään selvästi eriytynyt ilmauksesta vanha poika (» § 402 ryhmät e–f).

Huom. Substantiivimäärite ei siis yleensä ole nominatiivimuotoinen. Poikkeuksena ovat erisnimen nimikemääritteet (presidentti Haloselle » § 599600) sekä substantiivisesti käytetyn numeraalisen ilmauksen taipumattomat määritteet (Pohjantie 7:ssä » § 568).

.

§ 401 Yhdysviivan tai yhdysmerkin käytöstä

Kirjoituksessa yhdyssanoja ovat kaikki sellaiset sananvälien ympäröimät useasta sanasta koostuvat kokonaisuudet, joissa sanat on kirjoitettu yhteen tai liitetty toisiinsa yhdysviivalla (eli yhdysmerkillä) tai sitä vastaavalla merkillä. Tästä on kuitenkin joitain poikkeuksia (a–b). Yhdysosana voi olla useasanainen kokonaisuus, jolloin yhdyssanan sisälläkin on sananvälejä:

(a)                  kättä päälle ‑sopimus | Rakkautta ja anarkiaa ‑henkinen | Itä‑ Sri Lanka

Toisaalta yhdyssanoja eivät ole sanayhtymät, joissa sanoja yhdistää yhdys‑, ajatus‑ tai vinoviiva ja yhtymän osat kongruoivat:

(b)                 kahteen‑kolmeen viikkoon | Turun–Tampereen tie | joutuvat/pääsevät naimisiin

Yhdysosia kytkee toisiinsa yhdysviiva, kun peräkkäin osuu eri yhdysosiin kuuluva sama vokaali (c) tai kun yhdysosana on kirjain, numero, kirjainsana, lyhenne tai muu ortografinen aines (d), erisnimi, sitaattilaina tai muu sitaatinomainen sana (e) tai useasanainen kielenaines (f).

(c)                  raaka‑aine‑erä, talvi‑ilta, murto‑osa, koulu‑uudistus, syy‑yhteys, ylä‑ääni

(d)                 A‑porras, 6‑kerroksinen, ay‑liike, EU‑maat, digi‑tv, dipl.‑ins., %‑osuus

(e)                  Paavo‑setä, Pohjois‑Amerikka, Italian‑matka, natsi‑Saksa, squash‑maila, cd‑rom‑asema, tax‑free‑myynti, aivokuolema‑käsite, lahjakas‑sana

(f)                  pro gradu ‑tutkielma, New Yorkin ‑matka, Romuttuuko perhe 80‑luvulla ‑seminaari

Yhdysviivaa käytetään yhdysosien kytkimenä myös summayhdyssanoissa (näyttelijä‑laulaja » § 432), niiden kaltaisissa määriteosissa (itä‑länsisuuntainen » § 434) ja ns. ketjusanoissa (ei‑kenenkään‑maa, tee‑se‑itse‑mies).

.

Yhdysmerkin käyttö yhdyssanoissa

Yhdysmerkkiä (merkitään lyhyellä viivalla -) käytetään seuraavissa tapauksissa:

  1. Kun yhdyssanan alkuosa (määriteosa) päättyy samaan vokaaliin, jolla jälkiosa (perusosa) alkaa, yhdyssanan osien välissä käytetään yhdysmerkkiä.

linjaauto, vasta-aine, perheeläke-etu, diplomiinsinööri, Lähi-itä (vrt. Kaukoitä), opintoopas, urheiluuutiset, nykyyhteiskunta, lämpööljy

  1. Rinnasteisten yhdysosien väliin tulee yhdysmerkki. (asta spre desoebire de sanaliitto unde se scriu fără linioară)

asentaja-koneistaja, parturi-kampaaja, suomalais-venäläinen, Jukka-Pekka, Virtanen-Lahtinen (yksi henkilö, jolla kaksiosainen nimi), liha-makaronilaatikko, puna-vihersokeus, itä-länsisuunta (tai itä–länsi-suunta)

Huomaa, että silloin, kun yhdysosat eivät ole rinnasteisia (samanarvoisia) tai ovat rinnasteisia vain merkitykseltään, eivät muodoltaan, yhdysmerkkiä ei käytetä (esim. evankelisluterilainen ’evankelisella tavalla luterilainen’, teknistieteellinen, angloamerikkalainen, indoeurooppalainen, sinipunainen, sensomotorinen). Kuitenkin moniosaisissa yhdyssanoissa voidaan selvyyden vuoksi käyttää yhdysmerkkiä (esim. sini-musta-valkoinen (väri, lippu)).

  1. Kun yhdyssanan osana on erisnimi, yhdysmerkki tarvitaan.

Kaarlo-setä, Vilma-täti, pikku-Kalle, Finlandia-talo, Espanjan-matka, Ruotsin-laivat (myös ruotsinlaivat), Suzuki-merkkinen, Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen Venäjän-suurlähettiläs, Pohjois-Suomi, Etelä-Karjala (vrt. pohjoissuomalainen, eteläkarjalainen)

Huomaa kuitenkin, että paikannimet, joiden jälkiosana on yleisnimi, ovat yhdysmerkittömiä: Oulujoki, Kapkaupunki, Hämeenlinna, Lappeenranta.

  1. Kun yhdyssanan osana on numero, kirjain, merkki tai lyhenne, yhdysmerkki tarvitaan.

A-rappu, A4-kokoinen, b-luokka, 20-vuotias, atk-tuki, 18–20-vuotiaat, 3–5-kertainen, C++-kieli, %-määrä, tuotto-% (mieluummin kuitenkin kokonaisena kirjaimin: tuottoprosentti)

Kärpät–Saipa-ottelu päättyi kotijoukkueen 3–0-voittoon. (Huomaa erilaiset viivat ja merkintätavat: ajatusviiva (rajakohtailmauksessa) ja yhdysmerkki.)

  1. Jos yhdyssanan alkuosana on ei, ex tai jos sanasta muuten tulisi hankalasti hahmotettava tai monitulkintainen, yhdysmerkkiä käytetään selvyyden vuoksi.

ei-ääni, ex-vaimo, pii-levä (vrt. piilevä), pop-opisto, suomu-orakas

  1. Jos yhdyssanan määriteosana on sanaliitto, yhdysmerkki tarvitaan (huomaa viivan oikea pituus ja välilyönti yhdysmerkin edellä).

pro gradu -tutkielma, Tuntematon sotilas -romaani, Pro Finlandia -mitali, Saab 900 -merkkinen, mies ja ääni -periaate

  1. Jos samaa yhdysosaa ei haluta toistaa, yhteisen osan sijasta käytetään yhdysmerkkiä.

syntymäpaikka ja -aika, ala- ja yläaste, luku- ja kirjoitustaito

  1. Kun yhdyssanan alkuosa on harvinainen vieraskielinen ilmaus (sitaattilaina), käytetään yhdysmerkkiä.

squash-ottelu, sioux-intiaani

Kieleen jo vakiintuneissa vierassanoissa yhdysmerkkiä ei kuitenkaan tarvita.

lasersäde, rockmusiikki, charterlento, leasingauto, primeasiakas, markkinamix, benjihyppy

Vakiintumisastetta ja hahmottamisen vaikeutta eri kirjoittajat saattavat arvioida eri tavoin. Yhdysmerkin käyttöä ei kaikissa edellä mainituissa esimerkkisanoissa voikaan pitää aina varsinaisena virheenä. Suosituksena kuitenkin on, että vierasalkuiset yhdyssanat kirjoitettaisiin mieluiten ilman yhdysmerkkiä, jos hahmottaminen ei ole kohtuuttoman hankalaa.

.

§ 402 Yhteen ja erikseen kirjoittamisen vaikutus merkitykseen

Kirjoituksessa voivat usein esiintyä vaihdellen yhdyssana ja samat osat sisältävä kaksisanainen lauseke tai muu sanaliitto. Yhdyssanan ja sanaliiton kesken ei aina ole merkityseroa. Eräät tekijät kuitenkin ohjaavat sanojen yhtymää jommankumman asuiseksi silloin kun ensimmäisenä jäsenenä on adjektiivi tai muu kuin nominatiivimuotoinen substantiivi. Asiaan vaikuttavat niin merkitysseikat (a–c, e–f) kuin rakenteellisetkin syyt.

Sanojen yhtymä kirjoitetaan pikemmin yhteen kuin erilleen, jos se on kiteytynyt, ja toiselta puolen juuri yhteen kirjoittaminen on osoitus yhtymän kiteytyneisyydestä. Yhdyssanan määriteosana oleva substantiivi on epäreferentiaalinen eikä viittaa mihinkään tiettyyn tarkoitteeseen (paitsi erisnimialkuisissa: Paavo-setä » § 422423), kun taas syntaktisena määritteenä oleva substantiivi voi viitata tiettyyn tarkoitteeseen ja olla määräinenkin (a). Toisaalta erilleen kirjoitettunakaan substantiivimäärite ei aina viittaa tiettyyn tarkoitteeseen, eikä merkityseroa yhdyssanaan tällöin ole (b). Kiteytyminen ilmenee myös merkityksen erikoistumisena, jolloin yhdyssana on erisanaisesta variantistaan eriytynyt leksikaalistuma ja ilmaisee omaa käsitettään (c).

(a)                  talonpoika vrt. (tietyn) talon poika | tuolinjalka vrt. (tietyn) tuolin jalka | todistajankertomus vrt. (tietyn) todistajan kertomus

(b)                 viinan himo = viinanhimo [ei minkään tietyn viinan himo] | radion kuuntelija = radionkuuntelija [ei minkään tietyn radion kuuntelija]

(c)                  Substantiiveja: harjannostajaiset, illanvietto, kansantalous, kaupungintalo, maanosa, mummonmökki, nuortenkirja, ranskanleipä, silmänräpäys, vastaanotto, äidinkieli | Adjektiiveja: asianmukainen, ehdonalainen, hiirenhiljainen | Partisiippeja: allekirjoittanut, käänteentekevä, silmiinpistävä, uraauurtava, välinpitämätön

Jos koko sanayhtymällä on etumäärite, yhtymällä on taipumus esiintyä yhdyssanana:

(d)                 Helsingin merenjäällä liikutaan varoituksista huolimatta. (L) vrt. meren jäällä | Kapinallisjoukkojen taistelijat katselivat sunnuntaina rikkinäisestä kasarminikkunasta – –. (L) | Kaupunki perii – – suomalaisilta viisi kertaa korkeampaa tontinvuokraa kuin muilta vastaavilta yhdistyksiltä. (L)

Nominatiivimuotoisesta tai kongruoivasta adjektiivista ja jälkiosana olevasta substantiivista koostuvalla yhdyssanalla on monissa tapauksissa erikoistunut merkitys verrattuna vastaavaan kaksisanaiseen ilmaukseen (e), joskus merkityseroa taas ei juurikaan ole (f).

(e)                  vanhapoika ’naimaton mies’ vrt. vanha poika | märkäpuku ’sukeltajien puku, jonka sisään pääsee vettä’ vrt. märkä puku | tuorejuusto ’tuoreena syötävä, kypsyttämätön juusto’ vrt. tuore juustoMuita: isovarvas, kuivaparisto, mustalammas, nuoripari, valmisvaate

(f)                  hienosokeri ~ hieno sokeri | pikkujuttu ~ pikku juttu | uusivuosi ~ uusi vuosi | ideaalitilanne ~ ideaali tilanne

Erilleen kirjoittamiseen vaikuttavat merkityksen lisäksi rakenteelliset seikat. Sanayhtymän alttius kiteytyä yhdyssanaksi heikkenee tai estyy, jos yhtymässä on määritteen asemassa yhdyssana, useasanainen lauseke tai monikkomuotoinen sana tai määrite sisältää liitepartikkelin tai possessiivisuffiksin. Yhdyssanalle puolestaan on ominaista määriteosan keveys. Asetelma 84 havainnollistaa näitä erilleen ja yhteen kirjoittamisen tyyppitapauksia ja tendenssejä. Asetelman vasemmassa laidassa mainitut ominaisuudet johtavat yleensä erilleen kirjoittamiseen.

Asetelma 84: Erilleen ja yhteen kirjoittaminen

Erilleen Yhteen
Määritteenä yhdyssana nahkatakin tasku, ilta-auringon paiste, lakkautusuhan alainen, vesipesun kestävä, Gallen-Kallelan tie takintasku, auringonpaiste, uhanalainen, pesunkestävä, Kalevalantie
Useasanainen määrite vapaan kanan muna, metsien ja muun elävän luonnon suojelu, aivan hyvän näköinen, omin silmin nähtävä, Larin Kyöstin tie kananmuna, metsiensuojelu, luonnonsuojelu, hyvännäköinen, silminnähtävä, Kyöstinkuja
Määritteenä monikkomuoto isien maille, käsien liike, odotusten vastainen, pakkaset kestävä isänmaa, kädenliike, odotuksenvastainen, pakkasenkestävä
Määritteessä liitepartikkeli merenkin rannassa, ilman sanojenkin vaihtoa, tuonko näköinen, minkähän niminen merenranta, sananvaihto, tuonnäköinen, minkäniminen
Määritteessä possessiivisuffiksi poikani tytär, baarinsa tiskin takana, asiasi ajaja, odotuksemme vastainen pojantytär, baaritiski, asianajaja, odotuksenvastainen

Jos määritteessä on liitepartikkeli tai possessiivisuffiksi, yhteen kirjoittaminen ei yleensä ole mahdollista (vrt. kuitenkin sellaiset kiteytyneet tapaukset kuin toisenkinlainen, paikkansapitävä, paikallaanolo).

Vezi și pagina proprie „Yhteen vai erilleen”

.

§ 403 Yhdyssanan määriteosa

Yhdyssanan leksikaalisia rakenneosia ovat yhdysosat. Yhdysosina voivat toimia eri sanaluokkien ja eri rakennetyyppien sanat. Määritysyhdyssana koostuu kahdesta yhdysosasta: määriteosasta ja edusosasta.

(a)                  [räsy][matto]

[täysjyvä][vehnäjauho]
[keskus][vaalilautakunta]
[50-vuotis][päivät]

Summayhdyssanassa, yhdysnumeraalissa ja ketjusanassa yhdysosia voi olla enemmänkin:

(b)                 [näyttelijä-][laulaja-][ohjaaja]

[englantilais-][ruotsalais-][suomalais-][saksalainen]
[kaksisataa][viisikymmentä][viisi]
[mitä-][ne-][nyt-][sitten-][ovatkaan]

Yleensä yhdysosa edustaa jotain lekseemiä (lekseemiä edustamattomat yhdysosat » § 406).

Määritysyhdyssanan alkuosa on määriteosa, joka modifioi jälkiosaa semanttisesti. Määriteosana voi toimia sana – myös yhdyssana – eri morfologisissa muodoissa (c). Määriteosana voi olla myös summayhdyssanan kaltainen sanojen yhtymä (d) (» § 434), erillisten sanojen yhtymä (antaa mennä ‑periaate) tai ortografinen aines, jolla on puheessa sovinnainen ääntöasu (s-kirjain, 8-kerroksinen) (» § 401 ryhmät d, f).

(c)                  kahvikuppi, nautintoaine, päiväkirjamerkintä, peruskoulunopettaja, tililtäotto, syyttämättäjättäminen, Liisa-täti

(d)                 itä–länsi-suuntainen, puna-vihersokeus, herne-maissi-paprikasekoitus

Nomini voi määriteosana olla eri sijoissa, esim. silmäkulma, silmänisku, silmäätekevä, silmälläpito, silmiinpistävä, silminnähtävä. Yleisimmin määriteosa on nominatiivissa tai genetiivissä. Muunsijaisella samoin kuin adverbi- tai partikkelimääriteosalla on yleensä verbikantainen edusosa – substantiivijohdos tai partisiippi – ja vastineenaan samat osat sisältävä kaksisanainen lauseke (sanaliitto), esim. kotiintulo ~ kotiin tulo ~ tulo kotiin; sisäänrakennettu ~ sisään rakennettu ~ (se, joka on) rakennettu (jonkin) sisään. Määriteosa voi olla myös erityinen yhdysosamuoto, esim. naispuolinen, kolmivuotias (» § 416417).

.

§ 404 Yhdyssanan edusosa

Jälkimmäinen tai viimeinen yhdysosa toimii edusosana, yhdyssanan kieliopillisesti hallitsevana jäsenenä, joka määrää sen syntaktisen ja morfologisen käyttäytymisen. Määritysyhdyssanoissa edusosa on muodosteen semanttisestikin hallitseva jäsen, jota määriteosa modifioi. Yhdyssanan sanaluokka on sama kuin sen edusosan sanaluokka. Sidonnaiset muotoainekset (taivutustunnukset, liitepartikkelit ja johtimet) kiinnittyvät yhdyssanassa tyypillisesti edusosaan eli koko yhdyssanan loppuun.

 

peruskoulun, peruskoulukin, peruskoulussahan, peruskoululainen, näyttelijä-laulaja-ohjaajalle, näyttelijä-laulaja-ohjaajakin

Eräissä tapauksissa yhdyssanan saamat sidonnaiset morfeemit voivat kiinnittyä muuhunkin kuin edusosaan: Yhdysosiltaan kongruoivissa yhdyssubstantiiveissa ja -numeraaleissa taivutustunnukset liittyvät kaikkiin yhdysosiin (a) (» § 420). Osassa (i)nen-loppuisia yhdysadjektiiveja voivat komparatiivin johdin sekä liitteet ‑kin ja ‑kAAn liittyä joko jälki- tai alkuosaan (b) (» § 428). Yhdysnumeraaleissa liitteet ‑kin ja ‑kAAn liittyvät joko ensimmäiseen tai viimeiseen osaan (c).

(a)                  omatunto : omantunnon | Uusimaa : Uudellamaalla | viisisataakaksikymmentäviisi : viidestäsadastakahdestakymmenestäviidestä

(b)                 laaja-alaisempi ~ laajempialainen | toisenlainenkin ~ toisenkinlainen

(c)                  viisitoistakin ~ viisikintoista | kolmeakaansataatuhatta ~ kolmeasataatuhattakaan

Huom. Vanhastaan määritysyhdyssanan jälkiosaa on nimitetty perusosaksi. Tässä kieliopissa käytettävälle edusosa-nimitykselle on mallina ja vertauskohtana lausekkeen hallitsevaa jäsentä tarkoittava edussana (» § 441).

.

§ 405 Moniosainen eli kompleksinen yhdyssana

Yhdysnominin yhdysosana voi esiintyä yhdyssana tai muu sanayhtymä. Tällainen ns. kompleksinen yhdyssana on rakenteeltaan kerroksinen ja sen osien suhteet hierarkkiset. Moniosaisuus on tavallisempaa alku- kuin jälkiosalle.

 

[isän+maan]+rakkaus
ala+[ikä+raja]
[maa+talous]+[oppi+laitos]
[[aika+kaus]+lehti]+katsaus
sähkö+[[parran+ajo]+kone]
[palo+päällikkö]+[[väestön+suojelu]+ohjaaja]
[[Suomi–Ruotsi]+[[yleis+urheilu]+[maa+ottelu]]]+lähetys

Joskus yhdysosien hierarkia on tulkinnanvarainenkin. Kahdella tapaa voidaan hahmottaa esim. seuraavat sanat, joiden leksikaalinen merkitys silti on kummassakin tapauksessa sama:

teko[jäärata] ~ [tekojää]rata (Vesikansa 1989: 214)
[maa-artisokka][sosekeitto] ~ [maa-artisokkasose]keitto
[kasvojenkohotus]leikkaus ~ kasvojen[kohotusleikkaus]
tumman[harmaanruskea] ~ [tummanharmaan]ruskea

Yhdyssanan leksikaalisten osien lukumäärälle ei ole varsinaista ylärajaa, mutta käytännössä niitä on harvoin yli viisi. Poikkeuksellisen moniosaisia ovat esim. sa-nat mustaviinimarja-puolukkamehujuoma ja neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokone.

.

§ 406 Yhdysosa epäitsenäinen: henkipatto, kottikärry, kohtuukäyttö

Yhdyssanoilla on myös sellaisia yhdysosia, jotka eivät edusta itsenäistä, produktiivisesti taipuvaa lekseemiä:

  • taipumattomia tai vajaaparadigmaisia nominaalisia sanavartaloita, jotka esiintyvät yleisesti yhdyssanan alkuosana, esim. avo‑, epä‑, liika‑, lähi‑, nyky‑, perus‑, taka‑, täsmä‑, ulko‑, valko‑, ylä-, äkki‑
  • vierasperäisiä prefiksejä, esim. bi‑, fenno-, hetero‑, in‑, infra‑, kilo‑, milli‑, mini‑, pre‑, senso‑, super‑, ultra‑ (» § 172)
  • pelkästään määriteosana esiintyviä johdoksia, esim. alkeis‑ (vrt. *alkeinen), kaksois‑, enimmäis‑, vähimmäis‑, etsikko-, kohtuu-, uusio‑, yltiö‑
  • pelkästään edusosana esiintyviä johdoksia tai pakollisen määriteosan vaativia sanoja, esim. -pääsyinen, -hoitoinen, -mukaistaminen, -päiväisyys, -vuotias
  • ns. uniikkivartaloita eli vain yhdessä tai muutamassa yhdyssanassa esiintyviä sanavartaloita, esim. kiirastorstai, kottikärry, tihutyö, näsäviisas, ventovieras; henkipatto, toimenpide, punatulkku, vastahakoinen, ylenpalttinen
  • sellaisia määriteosana esiintyviä sanayhtymiä, jotka ovat hahmoltaan yhdyssanoja mutta eivät ole oma yhdyssanalekseeminsä, esim. mustavalkotelevisio, hinta-laatusuhde, raskaslastialus, läpitalonhuoneisto.

Suoranaisesti lekseemiä eivät edusta myöskään sellaiset ortografiset määriteosat kuin s-kirjain, 2,5-kertainen tai @-merkki (» § 401 ryhmä d).

Joskus sanavartalo esiintyy yleisemmin yhdyssanan määriteosana kuin itsenäisenä sanana ja yhdyssanassa vielä usein merkitykseltään jotenkin eriytyneenä, kuten sala‑, pienois‑ tai eri‑. Itsenäisestä sanakäytöstään irtautuneita ovat myös sellaiset intensifioivat tai korostavat määriteosat kuin huippu‑, jätti‑, koko‑, loisto‑, täys(i)‑, ääri‑ (» § 427).

Huom. Jotkin nelitavuiset lainasanat ovat yhdyssanan hahmoisia olematta varsinaisesti yhdyssanoja, esim. artisokka, kommervenkki, palsternakka. Yhdyssanamaisempia ovat sellaiset sanat, joiden loppu- tai alkuosa on samanasuinen kuin jokin olemassaoleva sana: hämähäkki, kuperkeikka, marakatti, papukaija, vatupassi.

.

§ 407 Kokoavasti eri sanaluokkien yhdistymismahdollisuuksista

Eri sanaluokkien sanojen yhdistymismahdollisuudet ovat suurimmat määritysyhdyssanoissa. Sen sijaan summayhdyssanoissa, yhdysnumeraaleissa, appositioyhdyssanoissa ja toistoyhdyssanoissa yhdysosat edustavat aina samaa sanaluokkaa.

Määritysyhdyssanojen osina esiintyy yleisimmin substantiiveja ja adjektiiveja. Yleisin kombinaatio on kahden substantiivin yhtymä (N+N). Asetelma 85 havainnollistaa yhdysosien mahdollisia sanaluokkayhdistelmiä määritysyhdyssanoissa.

Asetelma 85: Yhdysosien sanaluokkayhdistelmiä

Yhdyssubstantiiveja:
N+N ruokapöytä, kädensija, työehtosopimus, ehdollepano, paikkansapitävyys
A+N nuoripari, pikkulapsi, halpatuote, kuumasaumaus, vajaatoiminta, vanhainkoti
Vinf+N olemassaolo, syyttämättäjättäminen
Num+N viisiottelu, miljoonaomaisuus, nollatutkimus
Adv/P+N ilmianto, yhdessäolo, uudestisyntyminen, yksinhuoltaja, poikkikatu
PRT+N laiminlyönti, jees-mies
Yhdysadjektiiveja ja ‑partisiippeja:
N+A tähtikirkas, lähtövalmis, verenpunainen, nyrkinkokoinen, korviahuumaava
A+A märkäluja, pitkätukkainen, tummanpunainen, uudenkarhea
Num+A kaksiosainen, neljävuotias, kolminkertainen, yksivakaa
Adv/P+A keskenkasvuinen, läpimätä, päällekäyvä
Pro+A senkaltainen, tähänastinen
Yhdysverbejä:
N+V kantaesittää, etsintäkuuluttaa
A+V kuumasaumata, hienojakoistaa
Adv/P/PRT+V ylenkatsoa, irtisanoa, allekirjoittaa, jälleenvakuuttaa
Yhdysnumeraaleja:
Num+Num kaksikymmentä, kolmesataa, puolentuhatta
Muita:
Adv/P+Adv ympärijuovuksissa
Adv+P tännepäin

 

Sanaluokkamerkintä tyyppiä ”Adv/P” tarkoittaa, että sanalla on kahden eri sanaluokan mukaista käyttöä, esim. sanalla ympäri sekä adverbina että adpositiona. Kuitenkin yhdyssanan osalle tällainen sanaluokkaero on irrelevantti.

Verbien esiintymisessä yhdysosana on rajoituksia. Alkuosaksi ei käy finiittinen verbinmuoto, vaan verbi edustuu tässä asemassa infiniittisenä muotona (a), verbikantaisena substantiivina (b) tai erityisenä yhdysosamuotona (c) (» § 417).

(a)                  olemassaolo, nukkumaanmeno, palavakivi

(b)                 toteuttamismahdollisuus, keittolevy, rakennusaloite, keruutapa

(c)                  asuintalo, nukkuma-alusta, riippuliito

Verbin finiittimuoto voi olla määriteosassa vain sitaatinomaisena aineksena, esim. eläköön-huuto.

Huom. Nykysuomen sanakirjassa hakusanoina olevista yhdyssanoista on yhdyssubstantiiveja n. 89 %, yhdysadjektiiveja n. 10 %, yhdysadverbeja tai -partikkeleita n. 0,7 % ja yhdysverbejä n. 0,3 % (Saukkonen 1973: 338). Mikkolan (1971) otoksessa kaunokirjallisuuden kielestä esiintyy yhdyssanoja tekstisanoina sanaluokittain seuraavasti: substantiiveja 82,1 %, adjektiiveja 8,85 %, adverbeja 6,28 %, lukusanoja 1,58 %, partikkeleita 0,74 %, konjunktioita 0,20 % ja verbejä 0,05 %. Näissä laskelmissa mainitut adverbien, partikkelien ja konjunktioiden luokat ovat perinteisiä, eivätkä tämän kieliopin sanaluokkajaon mukaisia.

.

§ 408 Määritysyhdyssanojen merkitys

Yhdyssanojen yleisin tyyppi ovat määritysyhdyssanat eli determinatiiviset yhdyssanat. Ne koostuvat kahdesta yhdysosasta, joiden välinen suhde on semanttisesti epäsymmetrinen. Hallitsevana jäsenenä on jälkiosa eli edusosa (» § 404), jota modifioi alkuosa eli määriteosa (» § 403). Määriteosa on useimmiten nominatiivissa tai genetiivissä, mutta muutkin sijat ovat mahdollisia.

Määritysyhdyssanat ovat luonteeltaan endosentrisiä: yhdyssana ilmaisee samaan luokkaan tai lajiin kuuluvaa entiteettiä kuin sen pelkkä edusosakin. Esimerkiksi kerrostalo on tietynlainen talo, harmaakarhu yksi karhujen laji ja juhlapuhuja yhden lajinen puhuja. Edusosaa modifioidessaan määriteosa rajoittaa edusosan mahdollisten tarkoitteiden joukkoa tai muuten kaventaa edusosan alaa. Määritysyhdyssana onkin edusosansa hyponyymi: esim. lihakeitto ja minestronekeitto ovat molemmat keittoja, kirkkaanpunainen ja marjapuuronpunainen puolestaan punaisen sävyjä, jälleenvakuuttaa ja palovakuuttaa molemmat vakuuttaa-verbin ilmaiseman toiminnan lajeja.

Määritysyhdyssanan merkitys syntyy yhdysosien merkitysten perusteella joko semanttisen tulkinnan kautta tai on konventionaalinen. Merkityksen muodostus on vapainta nominatiivialkuisissa yhdyssanoissa (» § 409410). Substantiivimääriteosa on merkitykseltään epäreferentiaalinen eikä viittaa määrätarkoitteeseen. Yhdysadverbeissa sekä leksikaalistuneissa yhdyssanoissa osien välinen määrityssuhde on vähemmän selvä kuin tyypillisissä yhdyssubstantiiveissa, ‑adjektiiveissa ja ‑verbeissä.

Rakenteellis-semanttisin perustein määritysyhdyssanoista on erotettavissa joitakin erityistyyppejä, kuten appositioyhdyssanat (näyttelijämies » § 422423) ja bahuvriihit (harmaapää » § 424). Bahuvriihit ovat eksosentrisiä yhdyssanoja: niissä edusosa ei semanttiselta kannalta edusta koko yhdyssanaa siten kuin määritysyhdyssanoissa yleensä, esim. harvahammashammas.

Määriteosan muoto

Määriteosa nominatiivissa

.

§ 409 Eräitä merkityskeskittymiä

Yhdyssanan määriteosa on tavallisimmin yksikön nominatiivissa. Nominatiivi on määriteosan sijana yleismerkityksisempi kuin muut sijamuodot. Nominatiivialkuiset määritysyhdyssanat ovat avoin ryhmä, ja yhdyssanojen tilapäiset ja uudismuodosteet ovat valtaosin niitä. Joissain tapauksissa nominatiivialku vaihtelee genetiivialun kanssa (» § 412415).

Nominatiivimuotoinen määriteosa ilmaisee edusosan tarkoittamaan asiaan jotenkin olennaisesti kuuluvaa tai sitä luonnehtivaa seikkaa. Yhdysosien merkityssuhde on avoin, assosiatiivinen ja tapauskohtainen (» § 410). Tämä koskee niin vakiintuneita kuin tekstiyhteydestä motivoituviakin muodosteita. Nominatiivimääriteosista erottuu joitakin semanttisia keskittymiä:

 

Aine tai ainesosa: jääkimpale, savimaja, timanttisormus, viinipullo, lehtipuu, poikajoukko | Paikka tai sijainti: radioesiintyminen, ilmalento, pintakiilto, reunamerkintä, eteläraja; sydänsairas, alaraajahalvaantunut | Aika: iltauinti, tiistaikonsertti, myöhäisuutiset, ennakkoaavistus, talviasuttava | Väline: verkkopyynti, sähkökiuas, kameravalvonta, kirvesmurhaaja, kirjeystävä; käsisäätöinen | Ominaisuus: kylmäkaappi, kuivakukka, laatutavara; kivikova, vaaleatukkainen (taipumattomista adjektiiveista määriteosana » § 586)

Kun edusosa on verbikantainen, nominatiivimuotoinen substantiivimääriteosa voi vastata kyseistä verbin laajennusta (» § 414, 221), esim. oppilasvalinta vrt. valita oppilaat, terroristihyökkäys vrt. terroristit hyökkäävät, konekääntäminen vrt. kääntää koneella.

Osien välillä voi olla myös suuntainen merkityssuhde. Tulosijamerkityksisissä tapauksissa määriteosa ilmaisee edusosan kuvaaman asian tai aktiviteetin kohdetta, määränpäätä, tarkoitusperää, tavoitetta tms. (a), erosijamerkityksisissä esim. lähtökohtaa tai syytä (b).

(a)

kotimatka, taikausko (PS), askarteluväline, itälaajentuminen, osakesijoittaminen (skt) | konkurssikypsä, käyttövalmis

(b)

lukijakirje, omaisuustulo, pillerihumala (PS), vesivaurio (skt), itäpakolainen (L) | kirjaviisas

.

§ 410 Yhdyssanan merkityksen tulkinnasta

Nominatiivimuotoisen määriteosan suhde edusosaan on morfologisesti spesifioimaton, ja samallakin määriteosalla voi eri lekseemeissä olla erityyppisiä semanttisia tehtäviä. Esimerkiksi pöytäkello tarkoittaa pöydällä pidettävää kelloa, pöytälaatikko taas pöydässä pöytälevyn alla sijaitsevaa laatikkoa ja pöytälevy pöydän pinnan muodostavaa levyä. Pöytävuori puolestaan tarkoittaa pöydän muotoista vuorta tai vaihtoehtoisesti pöytäkasaa ja pöytätennis pallopeliä, jossa pelialustana on pöytä. Määriteosa pöytä- voi liittyä myös ruokapöydän käsitteeseen: pöytähopeat, pöytätavat. Sanassa pöytäkirja yhteys pöytään ei ole yhtä läpinäkyvä.

Nominatiivialkuiset yhdyssubstantiivit ovat usein vakiintuneet tiettyyn merkitykseen, vaikka muunkinlaiset tulkinnat olisivat periaatteessa mahdollisia:

 

Substantiiveja

  • henkilöauto ’noin viisi ihmistä kuljettava tietynlainen auto’
  • kauhukakara ’erittäin huonokäytöksinen lapsi’
  • kehityskertomus ’fiktiivinen kertomus jonkun yksilön (henkisestä) kehityksestä’
  • kettutyttö ’tarhakettuja irti päästävä eläintensuojelijatyttö’
  • kuivaharjoittelu ’tekniikka- tai kuntoharjoittelu suoritusta jäljittelemällä’
  • kuningasajatus ’ihmisen toimintaa ohjaava suuri, hallitseva ajatus’
  • purjelento ’lentäminen moottorittomalla lentokoneella’
  • pussikalja ’alaikäisten julkisella paikalla nauttima olut’
  • Nokia-miljonääri ’henkilö, jonka Nokian osakkeiden arvo on noussut yli miljoonan’

 

 

Adjektiiveja

  • idioottivarma ’niin helppo että taitamattominkin sen hallitsee’
  • uunituore ’juuri uunista tulleen tavoin tuore tai uusi’

Edellisiä vielä vähemmän läpinäkyviä sanoja ovat esim. rapakunto ’erittäin huono kunto’, patalaiska ja seinähullu.

Toisaalta nominatiivialkuiset yhdyssanat voivat olla kerrallisia muodosteita, joiden merkitys on kiinteästi sidoksissa käyttöyhteyteen:

 

  • Kun Bogomoloffin ehdottamista korjauksista ei enää jaksettu äänestää, yön pelastajaksi kasvoi myöhäisestä radio-ohjelmastaan kuuluisa Pekka Sauri (vihr). Hän tulkitsi sopimuspaperia siten, että sen viimeinen kappale sallii jo nykymuodossaankin täsmennyksiä ja tarkennuksia, ”koska kyseinen virhe on ilmiselvästi tekninen virhe”. Väsyneistä valtuutetuista moni miltei puhkesi taputuksiin Saurin kirkkaalle yöälylle, joka lopulta todisti koko sopimuskeskustelun turhaksi. (L)
  • – – puolet Tenon pääuoman lohista on viettänyt viimeiset jokivuotensa (L)
  • Yksityiset hammaslääkärit tutkivat hammasasenteita. (L)
  • ’asenteita hampaidenhoitoa kohtaan’ | Käänsikö Kääriäinen taas ydinvoimatakkia? (L)
  • ’muuttiko Kääriäinen taas kantaansa ydinvoimaan?’
  • Manageri Jukka Suomela oli yksi pelaajien suihku-uhreista. (L) [joutui vasten tahtoaan suihkuun]

Mahdollisista vaihtoehtoisista tulkinnoista käyttöyhteys yleensä ohjaa valitsemaan kulloinkin sopivan:

  • hiusmurtuma ’murtuma, joka on yhtä kapea kuin hius’ (ei: ’murtuma hiuksessa’)
  • katsojasuosikki ’tv-katsojien eniten suosima esiintyjä’ (ei: ’suosituin katsoja’)
  • naisvihaaja ’naisia vihaava’ (ei: ’nainen joka vihaa’)
  • Puhemies Riitta Uosukainen – olisiko hurmaustauko paikallaan? (L) ’tauko hurmaamisesta ~ tauko hurmaamista varten’

.

Määriteosa genetiivissä

.

§ 411 Genetiivimuotoisen määriteosan merkitystehtäviä

Genetiivi on nominatiivin jälkeen tavallisin määriteosan sija. Sen tehtävät määriteosana ovat monelta osin samoja kuin nominatiivin, joskaan merkityssuhde yhdysosien välillä ei ole yhtä avoin ja vapaatulkintainen. (Genetiivin tehtävistä » § 573577, 1232.)

Yhdyssubstantiivissa genetiivimuotoinen määriteosa ilmaisee, mihin kokonaisuuteen tai minkä alaan tai piiriin edusosan tarkoite kuuluu (a). Tämä kuuluvuussuhde on tapauksittain hyvin erilainen.

(a)                  tuolinjalka, kuusenoksa, juustonpala, merenranta, veljenpoika, kansantulo, korvantausta, kädentaito, tieteenteoria, todistajankertomus, valtakunnansovittelija

Määriteosa voi olla monikollinenkin, esim. äitienpäivä, palkintojenjako. Verbikantaisen edusosan yhteydessä yleistä on genetiivialun vastaavuus objektin tai subjektin kanssa, esim. talonrakennusrakentaa talo, auringonnousuaurinko nousee (» § 414415). Oma semanttinen ryhmänsä ovat genetiivialkuiset appositioyhdyssanat kuten äijänkäppänä, tytöntyllerö (» § 423).

Yhdysadjektiivin määriteosana genetiivimuotoinen substantiivi voi ilmaista vertailukohtaa: entiteettiä, jolle edusosan ilmaisema ominaisuus on tyypillinen, jolloin määriteosa on intensifioiva (b); genetiivimuotoinen adjektiivi taas modifioi määriteosana muulla tavoin edusosaa (c) (yhdysadjektiiveista myös » § 426427). Suhteutusadjektiivin pakollisena seuralaisena voi olla niin adjektiivin kuin substantiivinkin genetiivimuoto (d) (» § 270).

(b)                 kuvankaunis, langanlaiha, päivänselvä, yönmusta

(c)                  helakanpunainen, puhtaanvalkoinen, surullisenkuuluisa, tyhmänrohkea

(d)                 hyvännäköinen, säännönmukainen, tutunomainen, valtioidenvälinen

Genetiivialkuisten yhdyssanojen ilmausvaihtoehtona on usein samoista osista koostuva lauseke (» § 402). Yhdysosien merkityssuhde voi olla myös jokseenkin läpinäkymätön kuten sanoissa koiranilma, maanmainio tai mustankipeä.

Huom. Nykykielessä harvinainen in-päätteinen monikon genetiivi (» § 86) esiintyy määriteosana monissa vakiintuneissa yhdyssanoissa, esim. kansainvälinen, vanhainkoti, vanhempainilta. Edusosassa monikon in-genetiivi voi olla vakiintuneissa nimikkeissä, esim. puolustusvoimain komentaja, Yhdysvaltain presidentti, valtiovarainministeri.

.

Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa

Genetiivin ja nominatiivin vaihtelu

§ 412 Yleisesti vaihtelusta

Genetiivillä ja nominatiivilla on määriteosan sijana yhteisiä merkitystehtäviä, ja jonkin verran esiintyykin samaosaisten genetiivi- ja nominatiivialkuisten yhdyssanojen synonyymisia pareja, esim. salaatinkastike ~ salaattikastike, kivenjärkäle ~ kivijärkäle, ohjelmanjulistus ~ ohjelmajulistus. Toinen variantti voi olla toista vakiintuneempi. Vaihtelu koskee substantiivialkuisia yhdyssubstantiiveja (a) ja yhdysadjektiiveista (b) varsinkin (i)nen-loppuisia.

(a)                  idänkauppa ~ itäkauppa, joenranta ~ jokiranta, kirjallisuudenhistoria ~ kirjallisuushistoria, riviväli ~ rivinväli, vappuaatto ~ vapunaatto (PS), lapsuudenkoti (PS) ~ lapsuuskoti (E) | Verbikantainen edusosa: kaavanmuutos ~ kaavamuutos, paikkavaraus ~ paikanvaraus, paperisilppuri ~ paperinsilppuri, rahanuudistus ~ rahauudistus (PS)

(b)                 hyvänlaatuinen ~ hyvälaatuinen, metallikiiltoinen ~ metallinkiiltoinen, samamerkityksinen ~ samanmerkityksinen (PS), kivikova (PS) ~ kivenkova (skt)

Genetiivi ja nominatiivi voivat vaihdella eri määriteosissa saman edusosan yhteydessä, vaikka määriteosat olisivat samankaltaisessa merkityssuhteessa edusosaan:

(c)                  kengänpohja – jalkapohja, valtakunnanraja – aluevesiraja, elämänusko – taikausko, metsänhoito – jalkahoito, pimeänpelko – lentopelko, keuhkoputkentulehdus – verisuonitulehdus, ajantilaus – lipputilaus, villantuottaja – turkistuottaja, Tornionjoki – Kemijoki

Vain varsin pienessä joukossa genetiivi- ja nominatiivialun vaihtelutapauksia varianttien kesken on selvä vakiintunut merkitysero:

 

Genetiivialku Nominatiivialku
maanmies ’saman maan kansalainen’ maamies ’maanviljelijä, talonpoika’
puunrunko ’puun runko’ puurunko ’puinen runko’
sananmuoto ’sanan taivutusmuoto’ sanamuoto ’sanallinen muoto’
verenpisara [huonekasvi] veripisara ’pisara verta’
liikkeenhoito ’liikeyrityksen hoitaminen’ liikehoito ’kehon liiketerapia’
maanteitse ’maantietä pitkin’ maateitse ’maata pitkin’
heikonnäköinen ’heikolta näyttävä’ heikkonäköinen ’jolla on heikko näkö’

Huom. Ryhmässä (a) vaihtelun taustalla on myös vanha murre-ero. Länsimurteissa on vallinnut genetiivialkuinen tyyppi ja itämurteissa nominatiivialkuinen. Nykyiseen yleiskieleen on useimmiten vakiintunut nominatiivialkuinen variantti, esim. hirvijahti (~ hirvenjahti), jalkapohja (~ jalanpohja), mutta joskus genetiivialkuinenkin, esim. järvenranta (~ järviranta).

.

§ 413 Syitä sijanvaihteluun

Genetiivi ja nominatiivi vaihtelevat määriteosan sijana ilman selväpiirteistä työnjakoa. On tosin tekijöitä, jotka tendenssimäisesti säätelevät sijanvalintaa. Tällainen on mm. määriteosan edustaman lekseemin fonologinen rakenne: substantiivi, joka on nominatiivissa konsonanttiloppuinen, esim. sotilas, siemen, mies, sävel, esiintyy nominatiivimääriteosana herkemmin kuin vokaaliloppuinen sana.

 

Genetiivialku Nominatiivialku
vanginpuku sotilaspuku
lentäjänlakki ylioppilaslakki
sokerintuotanto siementuotanto
karhuntappo miestappo
postinkulku sävelkulku

Myös (i)nen-vartaloisten substantiivien s-loppuinen yhdysosamuoto (» § 416 ryhmä a) on määriteosana käytännössä yksinomainen genetiiviin nähden, esim. ihmismieli, hyttysmyrkky (vrt. tosin pakkasenkestävyys, pätemisentarve).

Toinen seikka, joka voi johtaa nominatiivialkuisuuteen genetiivin sijaan, on määriteosan sisällöllinen monikollisuus, esim. henkilökuljetus ’henkilöiden kuljetus’ (vrt. henkilönkuljetus), savukemainonta, puoluekannatus, lintuharrastaja.

Verbikantainen substantiivi esiintyy nominatiivimääriteosana leksikaalistumattomassa, verbaalisessa merkityksessään, esim. kulkulupa ’lupa kulkea’, hallitusmuoto ’muoto, jonka mukaan hallitaan’, rakennuskielto ’kielto rakentaa, rakentamista koskeva kielto’, puheoikeus ’oikeus puhua’. Sellaisissa genetiivialkuisissa tapauksissa kuin hallituksenvaihdos tai puheenpito määriteosa taas on leksikaalistunut johdos (hallitus, puhe). (Vaihtelusta verbikantaisen edusosan yhteydessä » § 414415.)

Kaikkiaan nominatiivi on määriteosan sijana genetiiviä yleismerkityksisempi. Nominatiivialkuisen yhdyssanan osien suhde on abstraktimpi, monihahmotteisempi ja avoimempi erityyppisille merkitystulkinnoille.

Genetiivi ja nominatiivi verbikantaisen edusosan yhteydessä

.

§ 414 Määriteosa vastaa subjektia, objektia tai adverbiaalia

Kun edusosana on verbikantainen substantiivijohdos, genetiivi- tai nominatiivimuotoinen määriteosa voi vastata edusosan kantaverbin objektia tai subjektia tai paikallissijaista adverbiaalia samaan tapaan kuin tällaisen substantiivin genetiivimäärite tai adverbiaali (» § 221), esim. pallonheitto ~ pallon heitto, henkilöviittaus ~ viittaus henkilöön. Tällaisista objektia tai subjektia vastaavista määriteosista – samoin kuin samanfunktioisista genetiivimuotoisista laajennuksista – käytetään nimityksiä objektigenetiivi, objektinominatiivi, subjektigenetiivi ja subjektinominatiivi (objekti- ja subjektigenetiivistä myös » § 575577).

Objektigenetiivi: lainluku (vrt. lukea lakia), kasvinjalostus (vrt. jalostaa kasveja) | Objektinominatiivi: pankkiryöstö (vrt. ryöstää pankki), kotieläinjalostus (vrt. jalostaa kotieläimiä) | Subjektigenetiivi: auringonlasku (vrt. aurinko laskee), jäidenlähtö (vrt. jäät lähtevät) | Subjektinominatiivi: poliisitutkinta (vrt. poliisi tutkii), terroristihyökkäys (vrt. terroristit hyökkäävät)

Määriteosan subjektitulkinta on harvinaisempi kuin objektitulkinta. Subjektigenetiivissä ja ‑nominatiivissa edusosan kantaverbi on useammin intransitiivinen kuin transitiivinen.

Objekti- ja subjektigenetiivin ja ‑nominatiivin yhteydessä ovat edusosana mahdollisia useimmat verbikantaiset substantiivijohdostyypit (» asetelma 86). Nominatiivimuotoisen määriteosan käsittäminen verbin laajennusta vastaavaksi on usein vähemmän selvää kuin genetiivimuotoisen, koska nominatiivialulle ovat muunkinlaiset merkitystulkinnat herkästi mahdollisia (» § 409410).

Asetelma 86: Objektigenetiivi ja -nominatiivi ja subjektigenetiivi ja -nominatiivi

Objektigenetiivi Objektinominatiivi Subjektigenetiivi Subjektinominatiivi
-U tiedonhaku henkilöhaku auringonnousu kurssilasku
-Us ajantilaus vaatekeräys kansainvaellus hintakehitys
-O sairaanhoito pankkiryöstö vedentulo tulipalo
-Os hallitsijanvaihdos henkilövaihdos vitamiininpuutos vitamiinipuutos
-UU metsänhakkuu metsähakkuu valtiontakuupäätös  
-ex levontarve asuntotarve vitamiininpuute raaka-ainepuute
-ntA sananvalinta henkilöpalvonta aineenvaihdunta poliisitutkinta
-nti kahvinjuonti henkilöarviointi merenkäynti vauvauinti
-ntO lainsäädäntö asuntotuotanto lääkärinlausunto mannerliikunto
-minen myynninedistäminen asuntorakentaminen maankohoaminen yksilökäyttäytyminen
-mUs tulevaisuudentutkimus syöpätutkimus    
mA     luunmurtuma kylkiluumurtuma
nA     ukkosenjyrinä sanahelinä
-jA asianajaja tuotesuunnittelija    
-(U)ri maanmittari ikonimaalari    
-in tupakansytytin öljypoltin    
-mO kivenhakkaamo autohajottamo    
-jAiset penkinpainajaiset vaalivauhdittajaiset kissannaukujaiset  

.

§ 415 Sijanvaihtelun vaikutus yhdyssanan merkitykseen

Kun edusosana on verbikantainen substantiivi, esiintyy vaihtelupareja, joissa genetiivialkuinen yhdyssana on leksikaalistumaton teonnimi, mutta nominatiivialkuinen on leksikaalistuma, joka tarkoittaa teon tulosta tai kohdetta ja on siis oliotarkoitteinen substantiivi. Genetiivialkuisella on yleensä sanaliittovastine, esim. kalan keitto, alueen valtaus, saunan rakennus, jolloin genetiivimuoto on yksilöivämpi kuin määriteosana.

 

Määriteosa genetiivissä Määriteosa nominatiivissa
kalankeitto ’kalan tai kalojen keittäminen’ kalakeitto (ruokalaji)
tavaranlähetys ’tavaran lähettäminen’ tavaralähetys ’lähetetty tavara’
puunleikkaus ’puun leikkaaminen’ puuleikkaus ’puinen koristekuvio’
saunanrakennus ’saunan rakentaminen’ saunarakennus ’sauna’

Nominatiivialkuisella sanalla voi joskus olla myös leksikaalistumatonta käyttöä eli sama merkitys kuin genetiivivariantillaan, esim. paperituotanto = paperintuotanto. Tämän nominatiivialkuisen tyypin elävyydestä ja karttuvuudesta kertovat esim. sellaiset sanat kuin henkilövaihdos, organisaatiomuutos, väestölisäys tai lääkekäyttö.

Nominatiivi- tai harvemmin genetiivimääriteosa voi verbikantaisen edusosan yhteydessä vastata myös paikallissijaista adverbiaalia (» § 587 huom. 2):

 

Määriteosa Paikallissijainen adverbiaali
NOM radioesiintyminen INE esiintyä ~ esiintyminen radiossa
NOM arvokeskustelu ELA keskustella ~ keskustelu arvoista
NOM ammattiorientoitunut ILL orientoitua ~ orientoitunut ammattiin
NOM messukävijä ADE käydä ~ käynti messuilla
NOM kylmäaltistus ALL altistaa ~ altistus kylmälle
GEN rauhanpyrkimys ILL pyrkiä ~ pyrkimys rauhaan
GEN Helsingin-käynti INE käydä ~ käynti Helsingissä ~ Helsingissä-käynti

Nominatiivi on tässäkin asemassa laajakäyttöisempi sija kuin genetiivi. Esimerkiksi paikkaa tai välinettä ilmaisee näistä kahdesta vain nominatiivi: kotihoito ’hoitaminen kotona’ (vrt. kodinhoito), konepesu (vrt. ikkunanpesu). Genetiivi voi tosin ilmaista paikkaa erisnimen yhteydessä (Helsingin-käynti).

.

Määriteosana yhdysosamuoto

§ 416 Vartalo tai erityismuoto: hyttysparvi, jalkopää, ikivanha

Yhdyssanan määriteosana voi esiintyä myös sellainen nomini- tai verbilekseemin edustuma, joka ei kuulu tämän sanan taivutusparadigmaan. Tällaista määriteosaa kutsutaan yhdysosamuodoksi tai yhdyssanamuodoksi (casus componens). Yhdysosamuodot ovat joko sanavartaloita, esim. muurahaiskarhu, kymmenvuotias, suurkaupunki, liukumäki, tai sisältävät jonkin lisäaineksen, esim. mestari-s-mies, jalk-o-pää, asu-in-talo, ui-ma-allas. Vierasperäisiä yhdysosamuotoja ovat sellaiset prefiksit kuin audio‑, fenno‑, anglo‑, psyko‑, senso‑, immuno‑, sosio‑, morfo‑, bio‑, geo‑ tai fysio‑ (» § 172). Yhdysosamuodon luonteisia ovat myös nominaaliset vartalot, jotka eivät esiinny itsenäisenä taipuvana lekseeminä, esim. etu‑, lähi‑, pika‑, tasa‑, vähä‑.

(i)nen-nominien yhdysosamuotona toimii niiden s-loppuinen konsonanttivartalo (a). Myös muutamalla kaksitavuisella e-vartaloisella nominilla sekä sanoilla enkeli ja jumala on yhdysosamuotona konsonanttiloppuinen vartalo (b).

(a)                  hyttysmyrkky, ruotsalaistutkija, saapumisaika, ihmisystävällinen, Virtas-parka, suomalais-venäläinen

(b)                 Adjektiivivartaloita: nuorsuomalainen, pientalo, suurjännite, täysmehu, uusvanha |

Substantiivivartaloita: enkelparvi, jumalolento, aikakauslehti, persaukinen

Ryhmän (b) adjektiivivartaloilla muodostetaan uusiakin sanoja. Sanoittain esiintyy vaihtelua nominatiivialun kanssa, esim. suurajot, suurikokoinen, täys(i)järkinen.

Lukusanojen yhdysosamuotoja ovat vartalot seitsen‑ ja kymmen‑, jotka vaihtelevat nominatiivin kanssa, esim. seitse(mä)nvuotias, kymme(ne)nkertainen, sekä ‑sata‑, esim. parisata(a)vuotinen. Värinnimitysten yhdysosamuotoja ovat viher-, sini‑, puna‑, kelta‑ ja valko‑. Lisäksi on yksittäisissä yhdyssanoissa esiintyviä lyhentymävartaloita, joissa sanan loppuvokaali on kadonnut useimmiten vokaalialkuisen sanan edellä, esim. parastaikaa, tästedes, vastikään, yhtäkkiä, jokikinen, kohtsillään.

Eräillä vokaaliloppuisilla substantiiveilla on s-loppuinen yhdysosamuoto, joka esiintyy yleensä yhdyssubstantiivin määriteosana:

(c)                  herrasväki, mestarismies, pappissuku, pariskunta, tervaskanto, tiiliskivi | Yhdysadverbeja: kiukuspäissään, päiväsaikaan

Pääteaines ‑s liittyy yksikön nominatiiviin eikä vokaalivartaloon: talvisaikaan (ei: *talves‑), tuulispää. Vartalo on vahva- (pappis‑) tai heikkoasteinen (kiukus‑). Vakiintuneita s-yhdysosamuotoja on parikymmentä, ja kukin niistä esiintyy vain yhden tai muutaman edusosan yhteydessä, joskus vaihdellen nominatiivin kanssa, esim. saarna(s)tuoli. Nämä yhdyssanat ovat siis leksikaalistumia. Uudet s-yhdysosamuodot ovat satunnaisesti mahdollisia appositioyhdyssanan (» § 422) alkuosana, esim. näyttelijäsmies (TV).

Muutamalla kaksitavuisella A-vartaloisella substantiivilla sekä lukusanoilla kolme ja neljä on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto:

(d)                 aitovieri, huhtikuu, jalkopää, lehmihaka, sikolauma | kolmivuotias, nelihenkinen

Tyyppi on vanhahtava substantiiveista, ja se vaihtelee osin nominatiivin kanssa (sikalauma, kolmevuotias). Lisäksi määriteosana tavataan joitain muita i– tai o-loppuisia vartaloita, kuten sanoissa kaukojuna (< kauka-), ikivanha (< ikä-), irtokaulus (vrt. irti). Tyyppi esiintyy myös monissa erisnimissä, esim. Alitalo, Leppiniemi, Sikolampi.

.

§ 417 Verbimuodoste: lyömäsoitin, leivinpaperi, riippumatto

Verbiä voi määriteosassa edustaa mA- tai in-päätteinen muoto. mA-määriteosien (a) kantaverbeinä on yksi- ja kaksitavuisia vartaloita (paitsi ei A-vartaloita) ja jokunen kolmitavuinen U-vartalo. in-määriteosien (b) kantana on kaksitavuisia vartaloita. Edusosana on yleensä ei-verbikantainen substantiivi, joskus adjektiivikin. mA-tyyppi on karttuva; sen sijaan uusia in-määriteosia ei synny. mA-loppuisia yhdysosamuotoja esiintyy sanakirja-aineistossa n. 60, in-loppuisia parikymmentä. Joissain sanoissa mA- ja in-määriteosa vaihtelevatkin, esim. asuma- ~ asuinalue.

(a)                  juomatapa, kokoomateos, kutsumanimi, liikkumatila, lyömäsoitin, nukkumalähiö, osumatarkkuus, pesimäalue, tapahtumapaikka, yhtymäkohta | Adjektiiveja: naimaikäinen, syömäkelpoinen

(b)                 keitinliemi, kuolinsyy, leivinpaperi, olinpaikka, parsinneula | Adjektiivi: elinkelvoton

Osa mA- ja in-yhdysosamuodoista esiintyy vain määriteosana, kuten sanoissa ampumahiihto, puimakone, asuinrakennus, synnyinmaa, mutta osa myös itsenäisenä substantiivilekseeminä, joskin eri merkityksessä, esim. liukumapinta, puremahaava, elinkeino, keitinliemi, vrt. substantiivit liukuma, purema (» § 245), elin, keitin (» § 256).

Lisäksi yhdyssanan määriteosana esiintyy sellaisenaan joitakin kaksitavuisia U-loppuisia verbivartaloita ja muutama O- ja i-vartalokin:

U-vartaloita: hehkulamppu, kiilusilmä, liukumäki, riippuliito, syntyperä, tihkusade (PS), väijypaikka (l, k) | O-vartaloita: säilörehu, takorauta | i-vartaloita: vihkitilaisuus (PS), lellivauva

Osaa U-vartaloista vastaa sama-asuinen substantiivilekseemi, esim. hehku, liuku, synty, tihku (» § 250).

mA- ja in-määriteosat edustavat läpinäkyvästi kantaverbiään, ts. ovat merkitykseltään verbaalisia, ja niitä vastaa määriteosana usein minen-johdoksen mis-loppuinen vartalo tai muu leksikaalistumaton teonnimijohdos tai U-verbivartalo sillään.

murtumakohta ~ murtumiskohta | synnyinmaa ~ syntymäaika ~ syntyhistoria | seisomapaikka ~ seisonta-aika ~ seisomisaika | leivinjauhe ~ leipomatuote (PS) ~ leivontapäivä (l) ~ leipomiskerho (k)

Teonnimijohdos voi määriteosana saada oman määriteosan, esim. kunnonkohentamistapa, jälleenvalintahaave, mutta mA– tai in-määriteosa ei (poikkeus: perunankuorimaveitsi).

.

Määriteosana muu muoto

§ 418 Sija, infinittimuoto, adverbi: hyväksikäyttö, nukkumaanmeno

Kun edusosa on verbikantainen, määriteosa voi olla muussakin sijassa kuin nominatiivissa tai genetiivissä. Verbikantaisen substantiivijohdoksen (a) – teonnimen tai jA-tekijännimen – määriteosan sijoina esiintyvät varsinkin paikallissijat; mahdollisia ovat myös instruktiivi ja abessiivi. Partisiipin tai sen johdoksen (b) määriteosaan käyvät lisäksi partitiivi ja monikon nominatiivi, joskin ne ovat harvinaisia. Myös adverbi tai MA- tai E-infinitiivi on verbikantaiselle edusosalle mahdollinen määriteosa. Kaikki mainitut erimuotoiset määriteosat vastaavat edusosan kantaverbin laajennusta.

(a)                  Inessiivi: voimassaolo, unissakävely | Elatiivi: maastamuutto, vatsastapuhuja | Illatiivi: hoitoonohjaus, kotiinpaluu, pöytiintarjoilu | Adessiivi: koroillaaneläjä, silmälläpito | Ablatiivi: maaltamuutto, tililtäotto | Allatiivi: tilillepano, vesillelasku | Essiivi: puhtaanapito | Translatiivi: papiksivihkiminen | Instruktiivi: käsinkylvö | Abessiivi: koroittaelämistä (L) | Adverbi: hyvinvointi, heitteillejättö | Infinitiivi: nukkumaanmeno

(b)                 Inessiivi:pitempään työssäolleiden suosiminen (l) Elatiivi: suustaladattava | Illatiivi: asiaankuulumaton, silmiinpistävyys | Adessiivi: paikallaolleet (l) | Ablatiivi: viraltapannulle pastorille (l) | Allatiivi: liikkeellepaneva | Essiivi: puheenaoleva (skt) | Translatiivi: kovaksikeitetty | Instruktiivi: silminnähtävä(sti) | Partitiivi: henkeäsalpaava, pahaa-aavistamaton | Nominatiivi: veretseisauttava (E) | Adverbi: sisäänrakennettu | Infinitiivi: juostenkustu (E)

Sisä- tai ulkopaikallissijainen määriteosa on useimmiten substantiivi; illatiivi on yleisin sija. Abstraktit paikallissijat ovat näitä harvinaisempia. Essiivi-, translatiivi- ja partitiivimääriteosana voi olla myös adjektiivi.

(i)nen-yhdysadjektiivin (» § 426) määriteosa voi nominatiivin ja genetiivin lisäksi olla instruktiivissa, esim. kaikinpuolinen, moninkertainen. Monilla yhdysverbeilläkin (» § 430) on paikallissijainen tai adverbimääriteosa, esim. ristiinnaulita, irtisanoa.

Jokseenkin kaikissa ryhmien (a–b) mukaisissa tapauksissa yhdyssanan varianttina esiintyy vastaava kaksisanainen lauseke. Ryhmässä (a) yhdyssanaisuus on vakiintunutta ja erisanaisen variantin sanajärjestys on yleensä toinen (vesillelasku ~ lasku vesille); partisiipin kiteytyminen yhdyssanaksi on harvinaisempaa (b). Vastaava verbi-ilmauskin on yleensä kiinteä yhtymä, esim. pöytiintarjoilu vrt. tarjoilla pöytiin, hyväksikäyttö vrt. käyttää hyväksi, liikkeellepaneva vrt. panna liikkeelle.

.

Monikko ja yksikkö määriteosassa

§ 419 Monikkomuotoisen määriteosan esiintymisympäristöjä

Määriteosana tavataan jokseenkin kaikkien sijojen monikkomuotoja. Edusosa on tällöin useimmiten verbikantainen.

Genetiivi: äitienpäivä, kykyjenetsijä, riskienhallinta, valtioidenvälinen | Inessiivi: unissakävely | Elatiivi: tähdistäennustaja | Illatiivi: maihinnousu, silmiinpistävä | Adessiivi: varpaillaseisonta | Ablatiivi: huuliltalukeminen | Allatiivi: vesillelasku | Partitiivi: korviahuumaava

Monikkomuotoiset määriteosat ovat yksikkömuotoisia selvästi harvinaisempia. Monikon nominatiivi on mahdollinen vain, jos edusosana on aktiivin partisiippi, esim. tämä veretseisauttava sensaatio (L).

Monikkosanat (» § 558) esiintyvät muun kuin verbikantaisen edusosan yhteydessä yksikössä (nominatiivissa tai genetiivissä), esim. housukangas, housuntasku, hääpäivä, kasvonaamio, kasvonpiirre, silmälasikotelo, talkootyö, urkuparvi. Sen sijaan verbikantaisen edusosan määriteosana monikkosana voi olla monikossakin, esim. kasvojenhoito, urkujensoitto.

Usein monikon genetiivin rinnalla määriteosana esiintyy samansisältöisissä tapauksissa yksikön genetiivi tai nominatiivi (a), tai käytössä on pelkästään yksikkömuotoinen määriteosa, vaikka sen sisältö olisi monikollinenkin (b) (nominatiivin ja genetiivin vaihtelusta määriteosassa » § 412415).

(a)                  Mon. ~ yks. GEN: jäidenlähtö ~ jäänlähtö, lastenkieli ~ lapsenkieli, mieliinpainuva ~ mieleenpainuva, riskienhallinta (PS) ~ riskinhallinta (l, a) | Mon. GEN ~ yks. NOM: aseidenriisunta ~ aseriisunta, jalkojenhoito ~ jalkahoito, seurojentalo ~ seuraintalo ~ seuratalo (PS), eläintensuojelu (l) ~ eläinsuojelu (PS)

(b)                 halonhakkuu ’halkojen hakkuu’, hirvenmetsästys ’hirvien metsästys’, marjanpoiminta, aallonmurtaja, iskunvaimennin, kalansavustamo | asuntotuotanto ’asuntojen tuotanto’, oppilasvalinta ’oppilaiden valinta’, levysoitin (PS), lintuharrastaja, ohjelmavaihto (skt)

Yksikkömuotoisen määriteosan sisällöllisen monikollisuuden mahdollistaa se, että se on merkitykseltään geneerinen eikä määrätarkoitteeseen viittaava. Vastaava syntaktinen määrite sen sijaan kantaa lukueroa, esim. (yhden) lipun myynti vrt. (useiden) lippujen myynti. Sisällöltään monikolliseksi voidaan tulkita myös seuraavien edusosaltaan ei-verbikantaisten sanojen nominatiivimääriteosa: halkopino, helminauha, kukkakauppa, poikakuoro, tulitikkulaatikko, virsikirja.

Huom. Monikkomuotoisia määriteosia tuottaa myös yhdysosiltaan kongruoivien yhdyssanojen (» § 420) taivuttaminen, esim. isotveljet, pitkiähousuja.

.

Yhdysosien kongruenssi

§ 420 Kongruenssin esiintymisympäristöjä

Yhdyssanan saamat kieliopilliset tunnukset kiinnittyvät edusosaan ja yleensä vain siihen. Harvinaisempaa on, että määritysyhdyssanan osat kongruoivat eli että määriteosa saa samat tunnukset kuin edusosakin ja taipuu siten edusosan mukana (kongruenssista » § 1267–). Yhdysosien kongruenssi koskee osaa adjektiivialkuisista yhdyssubstantiiveista:

 

vanhapoika : vanhanpojan : vanhallapojalla : vanhatpojat : vanhojenpoikien : vanhoillapojilla | omatunto : omantunnon : omassatunnossa : omattunnot : omiatuntoja | uusivuosi : uudenvuoden : uuttavuotta : uutenavuotena Muita: hienosokeri, mustamulta, nuoripari, palavakivi, pitkäsiima, raskassarja, uusikuu

Yhdysosiltaan kongruoivia yhdyssubstantiiveja on satakunta sanakirjalekseemiä. Tyypillisiä alkuosia niissä ovat mm. iso‑, kuiva‑, lämmin‑, musta‑, nuori‑, oma‑, pitkä‑, puoli‑, uusi- ja vanha‑. Samanalkuisistakin yhdyssanoista jotkin saattavat olla osiltaan kongruoivia (omallatunnolla), jotkin eivät (omalääkärillä).

Joissakin kongruoivissa yhdyssanoissa määriteosan taipuminen on valinnaista: isorokko : iso(n)rokon : iso(sta)rokosta jne. Tällaisia sanoja ovat esim. isosisko, isoviha, kolmasosa, mustapippuri, omakuva, pitkäperjantai, puoliväli ja täysikuu.

Lisäksi yhdysosiltaan kongruoiviin yhdyssanoihin kuuluu joitakin adjektiivialkuisia paikannimiä ja edusosanaan etunimen sisältäviä henkilönnimiä:

 

Mustameri : Mustanmeren | Uusimaa : Uuttamaata : Uudellamaalla Isossakyrössä, Uudessakaarlepyyssä, Uuteen-Seelantiin, Vähässä-Aasiassa | Isosta-Arskasta (l), Kaunista-Veeraa

Kongruoivia eivät ole tällaiset sukunimet (Uusitalon, Iso-Anttilaa) tai instituution nimet (sanomalehti Uusimaassa).

Yhdysosiltaan kongruoivia ovat myös pronominit jompikumpi (: jommankumman) ja joku (: jonkun : jollakulla : joitakuita) (» § 103) sekä osa yhdysnumeraaleista (» § 780).

Huom. Perussanakirjassa on yhdysosiltaan kongruoivia adjektiivialkuisia yhdyssubstantiiveja hakusanoina 93 kpl, kongruoimattomia 494 kpl. Kongruoivista 47 on aina kongruoiden taipuvia ja 46 sellaisia, joissa kongruenssi ja kongruoimattomuus vaihtelevat. Jälkimmäisistä on 17:lle mainittu ensisijaiseksi taipumistavaksi kongruenssi ja 29:lle kongruoimattomuus. – Nykysuomen sanakirjassa yhdysosiltaan kongruoivia yhdyssanoja on hakusanoina 276.

.

§ 421 Kongruoimattomuutta adjektiivialkuisissa yhdyssanoissa

Uusissa adjektiivialkuisissa yhdyssubstantiiveissa vallitsee tendenssi yhdysosien kongruoimattomuuteen: määriteosa ei yleensä taivu edusosan mukana, esim. valmispitsa : valmispitsan (ei: *valmiinpitsan), kevytlevite : kevytlevitteen. Myös sellaiset yhdyssanat ja ‑nimet, jotka vanhastaan kongruoivat, saattavat esiintyä kongruoimattomina, esim. omatuntoa (l), mustamaijaan (l), Iso-Britanniassa (skt), Vähä-Aasiassa (a).

Toisaalta kahden sanan lausekkeista voi tiivistyä uusia osiltaan kongruoivia yhdyssubstantiiveja. Tällaisten lähtökohtana on substantiivin genetiivimääritteenä toimiva kaksisanainen NP, jossa on kongruoiva adjektiivimäärite:

 

kevyenliikenteen väylä (< kevyen liikenteen väylä) | kovanrahan asunto (l) | liukkaankelin ajoharjoittelurata (L) | mustanpörssin valuuttakauppa (l) | pitkänmatkan juoksija (skt)

Tällaiset genetiivimääritteet eivät välttämättä esiinny yhdyssanan asuisena muissa taivutusmuodoissa tai muissa lauseasemissa, eivätkä ne siten edusta yhdyssanalekseemiä: *kovaraha, ?liukaskeli. Toisaalta lekseemiksi ovat vakiintumassa tai vakiintuneet esim. sanat kevytliikenne ja pitkämatka.

.

Appositioyhdyssanat

§ 422 Mitä ovat appositioyhdyssanat?

Appositioyhdyssana on kahden substantiivin muodostama sana, jonka osat ovat toisiinsa samankaltaisessa suhteessa kuin appositiorakenteen jäsenet (» § 1059–). Appositioyhdyssanan osat kuvaavat samaa tarkoitetta eri kannoilta: esim. tutkijanainen on sekä tutkija että nainen (vrt. virkanainen, joka on nainen, mutta ei virka). Toisaalta appositioyhdyssanassa määriteosan voi mieltää rajaavan tarkoitteiden joukkoa samaan tapaan kuin määritysyhdyssanoissa, esim. näyttelijöistä ne, jotka ovat lapsia.

 

tutkijanainen, lapsinäyttelijä, prinssipuoliso, keksijänero, säveltäjämestari | vrt. tyypillinen määritysyhdyssana: virkanainen, elokuvanäyttelijä, aviopuoliso, kielinero, hovimestari

Appositioyhdyssanan osina esiintyy useimmiten luokittavia ihmisen nimityksiä, esim. sukulaisen, sukupuolen, kansallisuuden tai ammatin nimityksiä, sekä erisnimiä. Samassa sanassa yhdysosat edustavat tyypillisesti eri ryhmiä näistä. Appositioyhdyssanan tarkoitteena voi olla myös muu olio kuin ihminen. Erisnimi on määriteosana referentiaalinen, toisin kuin määritysyhdyssanoissa yleensä.

 

Ihminen: poikaviikari, vankikarkuri (PS), isäntämies, suomalaisnainen, miesmatkustaja, mestarivaras (l), lääkäritytär, juoksijalupaus, Norma-vaimo, Marx-veljekset | Muu elollinen: naarastiikeri (PS), matosyötti, puuvanhus (L) | Eloton: hävittäjälentokone, leipomoliike, osinkotulo, peltoaukea (PS), kaljaasihylky, tuottajastudio (L), isäntä-Suomi (l)

 

Mukana toimituksessa oli kylpijämiehen lisäksi kylvettäjämummo, joka saunonnan jälkeen pesi miehen ammeessa. (E) | Nuorekas pääministeri Tony Blair ja hänen uranaispuolisonsa Cherie aloittivat uuden tyylikauden. (L) | Todella upeeta [TV-sarja] oli juopponarkkarisankarittarineen maailmanlaajuinen menestys. (L) | – – kaunis lattia peitetään hirvitysmatolla, jotta asiakkaat eivät kuljettaisi rapaa myymälään. (L)

Appositioyhdyssanat ovat karttuva yhdyssanatyyppi. Osa niistä on vakiintuneita sanakirjalekseemejä, mutta melkoinen osa esiintymistä on kerrallisia muodosteita. Appositioyhdyssanat muistuttavat summayhdyssanoja (rajankäyntiä » § 435) ja toisaalta substantiivin ja taipumattoman nimikemääritteen muodostamia lausekkeita (» § 599600), joskin appositioyhdyssanassa osien järjestys on vapaampi. Varsinkin elollistarkoitteisissa sanoissa osien järjestys voi vaihdella ilman että yhdyssanan viittaussuhde tai tarkoite siitä muuttuu:

 

säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymän 130-vuotisjuhla (l) vrt. kymmenen vuotta mestarisäveltäjä Jean Sibeliuksen kuoleman jälkeen (l) | Vauvapandan ensimmäinen vuosi (L) vrt. 24 pandavauvaa (L) | Madonna odottaa Oscaria Evita-elokuvan roolistaan. – – Elokuva-Evita saa Suomen ensi-iltansa keväällä. (L)

 

Miespoliitikon elämänkaari on erilainen kuin poliitikkonaisen. (L) | – – Antti-poika sai kaikessa rauhassa äiti-Päivin kanssa presidentillisen kädenpuristuksen rouva Ahtisaarelta. (l)

Erijärjestyksisten varianttien välille voi silti hahmottua merkitysero: appositioyhdyssanat ovat määritysyhdyssanojen alalaji, ja näiden semanttisesti hallitseva osa on edusosa. Määrityssuhde korostuu kontrastoitaessa appositioyhdyssanan tarkoitetta toiseen saman edusosan alaan kuuluvaan tarkoitteeseen:

 

Merja Larivaara on tässäkin kaunotarpoliisi Ilona Lumme – – ja Niko Saarela asiaan kuuluva hönttipoliisi Muilu. (L)

.

§ 423 Edusosana kuvaileva sana: oravapolo, veneenrohjo

Appositioyhdyssanojen erityisryhmä ovat muodosteet, joiden jälkiosana on sana kulta, raukka, ressu(kka), vainaja tai vastaava:

lapsirukka (k), miesparka, henkiriepu (skt), äitikulta, oravapolo, poikapahanen, HOP-vainaa (l)

Näissä alkuosa, yleensä elollistarkoitteinen, on semanttisesti spesifisempi, ja jälkiosa on kuvaileva. Joskus osat kirjoitetaan erilleenkin, esim. Tero kulta (k), vanha korpraali parka (ou), Tove ei pidä itseään minään yksinhuoltaja rassukkana (L).

Toisessa nominatiivialkuisessa ryhmässä jälkiosa ilmaisee alkuosan yläkäsitteen:

kuusipuu [kuusi on puu, kuuluu puihin]hiuskarva, karviaismarja, perjantaipäivä, pipolakki, genetiivisija | koska-konjunktio, ns.-lyhenne | Tenojoki, Baikaljärvi, Saanatunturi

Jälkiosa ei tuo olennaista merkityslisää alkuosaan, joka esiintyy samaa tarkoittavana silläänkin, esim. kuusipuu = kuusi, Tenojoki = Teno. Aina tällaisella alkuosaa yleismerkityksisemmällä jälkiosalla ei kuitenkaan ole yhtä selvästi luokittavaa tehtävää:

velimies, vävypoika (PS), opettajaihminen (L) | sokkitila, tiedustelutoiminta, väsymisilmiö (PS), kasvuprosessi (skt), elvytysoperaatio, rasvankerääntymisongelma (L)

Appositioyhdyssana voi olla myös genetiivialkuinen, jolloin alkuosa ilmaisee yhdyssanan tarkoitteen neutraalisti ja jälkiosa, yleensä deskriptiivinen tai muu affektinen sana, kuvailee sitä:

äijänkäppänä (PS), pojankloppi (skt), veneenrohjo (L), hännäntöpö (k), puunkuvatus (a)

 

se surkea toimittajanpaska (k) | Malliksi haluava 175-senttinen tytönhuiskale pidennytti itseään päästäkseen mannekiinikouluun. (L) | Nupunpeijakkaat ovat paisuneet kirsikankokoisiksi yhdessä yössä. (L)

Vaihtoehtona on sanaliitto (pojan kloppi). Joillakin on myös nominatiivialkuinen variantti, esim. kivenjärkäle ~ kivijärkäle, piipunnysä ~ piippunysä. Genetiivialkuisissa on myös joitakin sellaisia, joissa jälkiosa ilmaisee alkuosan yläkäsitteen (kuten tyypissä kuusipuu), esim. häpeäntunne, kuolemantapaus, Suomenmaa ’Suomi’.

.

§ 424 Mitä ovat bahuvriihiyhdyssanat?

Bahuvriihiyhdyssanat eli bahuvriihit ovat määritysyhdyssanojen alalaji, joka poikkeaa semantiikaltaan niiden perustyypistä. Bahuvriiheja ovat esim. seuraavat:

 

herkkusuu, kaljupää, kierosilmä, kovanaama, mämmikoura, pitkätukka, tyhjätasku

Bahuvriihiyhdyssanan tarkoite ei ole sama tai kuulu samaan luokkaan kuin sen edusosan tarkoite, eikä bahuvriihi siten ole edusosansa hyponyymi. Esimerkiksi pitkätukka ei ole tukan alalaji, vaan bahuvriihin kirjaimellisesti tarkoittama asia (pitkä tukka) on ominainen sille olennolle, jota koko yhdyssana tarkoittaa: ’sellainen, jolla on pitkä tukka’. Bahuvriihin tarkoite on yleensä ihminen tai muu elollinen olento. Bahuvriiheja on joitakin satoja sanakirjalekseemejä, ja tyyppi on karttuva.

Bahuvriihit esiintyvät ensisijaisesti substantiiveina (a). Mahdollista on myös käyttö määritteenä adjektiivin tapaan (b).

(a)                  Siitä vaan, vanha känsäkoura, sanoi Suominen kun Holkerille lapiota tarjosi (L). | Hän on vähän synkkämielinen tuppisuu, joka ei puhu eikä pussaa ainakaan selvin päin. (l) | – – mitä varakkaampi alue, sitä todennäköisemmin remmin jatkeena tassuttelee joku muu karvatassu kuin sekarotuinen tai saksanpaimenkoira. (L)

(b)                 helapää puukko (PS) | Kuka kaistapää virkamies tästä vastaa? (L) | Siinä takapuoli kylmänä tai kusiaisten syötävänä istuessa piirtyi paikka lähtemättömästi keltanokan matkalaisen mieleen. (L)

Bahuvriihit eivät komparoidu (*kaistapäämpi). Adjektiivikäyttöisen bahuvriihin synonyymina on vastaava (i)nen-adjektiivi: helapäinen puukko, kaistapäinen virkamies. Bahuvriihi voi toimia myös yhdyssubstantiivin määriteosana, esim. helapääpuukko, tötterötukkasankarimme (l).

Bahuvriihin edusosana on substantiivi ja määriteosana nominatiivimuotoinen adjektiivi tai substantiivi (c), harvemmin lukusana (kaksitaso, kolmisormi) tai muu sanavartalo (sekopää, heiluhäntä).

(c)                  Määriteosana adjektiivi: hapannaama, harmaaparta, isonenä, vinosilmä, vääräsääri | Määriteosana substantiivi: hymyhuuli, pellavapää, pokerinaama, poropeukalo, rasvaletti, säihkysääri

Edusosat edustavat tiettyjä semanttisia alueita:

(d)                 Ruumiinosa: harvahammas, harmaahapsi, kippurahäntä, kivikasvo, kultakurkku, koukkuleuka, möhömaha, neropatti, tähtisilmä, mutrusuu, vääräsääri, (abstrakti:) kaukomieli, tulisielu | Vaatekappale: hätähousu, heinäkenkä, lökäpöksy, tyhjätasku | Artefaktin osa: kirjokansi, nelimasto | Abstrakti entiteetti: ikäloppu, jalkapuoli | Verbikantainen edusosa: virkaheitto, etuveto

Monikkosana esiintyy bahuvriihin edusosana yksikkömuotoisena, esim. hätähousu, kovakasvo. Bahuvriihin määriteosana on yhdyssanakin mahdollinen, esim. lippalakkipäät juniorit (L).

Bahuvriihit ovat enimmäkseen affektisia sanoja. Sävyltään neutraaleja ovat kuitenkin sellaiset vakiintuneet eläin- tai kasvilajin nimitykset kuin pystykorva, sarvikuono, satakieli tai poimulehti. Bahuvriihi on voinut myös eriytyä alkuperäisestä konkreettisesta merkityksestään, kuten sanat pitkäkynsi ’varas’, rähmäkäpälä ’kömpelö ihminen’, tiukkapipo ’ahdasmielinen ihminen’.

Huom. Monilla etenkin substantiivialkuisilla bahuvriiheilla on myös normaalia määritysyhdyssanakäyttöä, joka on tosin bahuvriihikäyttöä harvinaisempaa: esim. risuparta voi tarkoittaa paitsi ’risupartaista miestä’ (bahuvriihi) myös ’risuista partaa’.

.

Toistoyhdyssanat

§ 425 Ruokaruokakirjakirjapikapikaa

Toistoyhdyssana eli iteratiivinen yhdyssana koostuu sanasta ja sen kertautumasta. Tällainen yhdyssana on nominatiivi- tai genetiivialkuinen ja merkitykseltään yleensä korostava.Toistoyhdyssanat ovat enimmäkseen vakiintumattomia; tyyppi on karttuva mutta harvinainen.

Tyypin substantiivit (a) ovat nominatiivialkuisia määritysyhdyssanoja:

(a)                  – – kesän annista on ei-jazzia vain viisi, kymmenen prosenttia, mutta sen takaamien massojen turvin voimme tuoda sitten sitä jazzjazzia, Kainulainen kertoo. (L) | ne on sellaset [tupaantuliaiset] että tänne ollaan pyydetty ihmisiä tuomaan ruokaa. siis semmosta ruokaruoka tyyppistä. (p)

Nämä sanat ovat sävyltään epämuodollisia, leikillisiäkin (toistosta affektisena ilmiönä » § 17361738). Ne korostavat tarkoitteen prototyyppisyyttä, ja niihin sisältyy tavallisesti implikoitu kontrasti luokan johonkin vähemmän tyypilliseen edustajaan, joka tulee kontekstin myötä esiin: esim. ruokaruoka vastakohtanaan pikaruoka, makea ruoka tai muu ei ”kunnon” ruoka, kirjakirja vastakohtanaan ei-tyypillinen, esim. tietokoneitse luettava sähköinen kirja.

Toisteiset adjektiivit intensifioivat kuvaamaansa ominaisuutta, korostavat sen suurta astetta. Niitä on genetiivi- (b) ja nominatiivialkuisia (c). Genetiivialkuisista jotkin ovat vakiintuneita. Vakiintuneita toistoyhdyssanoja ovat myös adverbit häthätää, peräperää ja pikapikaa.

(b)                 hienonhieno rantahiekka (k) | pienenpieni mahdollisuus voittaa koko maailmancup (L) | Keskitytään kuitenkin tähän japanilaiseen käyttöautoon, joka sekään ei ole uudenuusi. (L) | Trendikästä on syödä terveellisesti, näyttää Evitalta ja sujahtaa kapeankapeaan pukuun. (L)

(c)                  Alussa tosin hänkin on hauskahauska, mutta pian roolin virittämät jännitteet alkavat kiinnostaa – –. (L) | On muotia olla niin ekoeko, käyttää moninaisia eksoottisia kotimaisia luonnonmateriaaleja ja asua sellaisista aineista osin tehdyissä asunnoissa. (L)

Tällainen adjektiivin toistorakenne esiintyy yhtä lailla sanaliittona, esim. pienen pieni; pikku pikku bikinissä. Sama sana voi toistua intensifioivasti montakin kertaa, esim. pitkänpitkänpitkänpitkät tikapuut (l).

.

Yhdysadjektiivit

.

§ 426 Edusosana nen-adjektiivi

Määritysyhdyssanoihin kuuluu kahdenlaisia yhdysadjektiiveja:

  • määriteosan ja (i)nen-adjektiivin yhtymiä, esim. hyvännäköinen, säännönmukainen, varmaotteinen, harjakattoinen, kolmikerroksinen (a–b)
  • määriteosan ja muunlaisen adjektiivin yhtymiä, esim. kuvankaunis, langanlaiha, jääkylmä, lähtövalmis, typötyhjä (» § 427).

Kumpikin ryhmä on karttuva. Määriteosa on yleensä nominatiivissa tai genetiivissä; genetiivialkuiset vaihtelevat vastaavan adjektiivilausekkeen kanssa. Runsaasti yhdysadjektiiveja on myös summayhdyssanoissa (» § 432433), ja adjektiivikäyttöä on lisäksi yhdyspartisiipeilla (» § 429) sekä bahuvriihiyhdyssanoilla, esim. vääräleuka savolainen (» § 424).

Yleisimpiä yhdysadjektiiveja ovat (i)nen-edusosaiset. Niissä on yleensä suhteutusadjektiivi (a), joka vaatii oheensa genetiivimuotoisen seuralaisen (» § 270, 609, 613614). Tällaisilla rakenteilla on taipumus esiintyä yhdyssanana etenkin kun alkuosana on adjektiivi tai numeraali.

(a)                  samannäköinen (~ saman näköinen), säännönmukainen, tietyntyyppinen

Nominatiivimuotoisen tai taipumattoman määriteosan sisältävät (i)nen-yhdysadjektiivit (b) taas ovat yleensä johdoksia yhdyssanoista tai kaksisanaisista lausekkeista (myös » § 273275).

(b)                 aloitekykyinen (< aloitekyky), korkeakorkoinen (< korkea korko), nelijalkainen (¨ neljä jalkaa)

Edusosana voi myös olla genetiivialkuun liittyvä lainen- tai moinen-aines, joka ilmaisee kaltaisuutta (jonkinlainen, samanlainen, pirunmoinen). Ne esiintyvät myös kiteytyneiden proadjektiivien osana (tällainen, millainen, semmoinen). Lisäksi on (n)lainen-loppuisia moderatiivisia adjektiiveja, esim. heikonlainen (» § 294 huom.).

.

§ 427 Edusosana muu kuin nen-adjektiivi

Muiden adjektiivien kuin täydennystä tai määriteosaa vaativien yhteydessä substantiivimääriteosa ilmaisee entiteettiä, jolle adjektiivin kuvaama ominaisuus on tyypillinen. Nämä yhdysadjektiivit ilmaisevat ominaisuuden suurta astetta. Määriteosa toimii siis intensifioijana ja on genetiivissä (a) tai nominatiivissa (b).

(a)                  aamunraikas ’raikas kuin aamu’, höyhenenkevyt, kuolemanvakava Hiihtokuninkaan salaisuus on raudanluja keho (L) | hämmästyttävä valokuvantarkka laatu (L) [tulostinmainos]

(b)                 jääkylmä, peilityyni, viivasuoraMinulla on kivikova itsekritiikki. (k) | Olli otti varovaisesti avaimet käteensä, aivan kuin ne olisivat olleet tulikuumat. (k)

Nominatiivialku voi ilmaista myös ominaisuuden lähdettä tai syytä, suuntaa tai alaa, esim. hermoheikko, urheiluhullu, koulukypsä, luontoystävällinen, värisokea, pintakuiva. Motivaatioltaan epäselvempiä ovat esim. sanat patalaiska ja raivoraitis.

Seuraavissa intensifioiva tai suurta kattavuutta tai astetta ilmaiseva määriteosa on merkitykseltään erikoistunut itsenäiseen sanakäyttöönsä nähden tai se ei edusta mitään lekseemiä:

(c)                  huippuhyvä, kokomusta, liikalihava, läpimärkä, täyspitkä, umpikiero, yliälykäs (PS), ennätyskylmä (sl), sikahyvä, tosikova (skt) | Lekseemiä edustamattomia määriteosia: ikivanha, superrikas, typötyhjä, täpötäysi, uppo-outo

Yhdysadjektiivien muita prefiksimäisiä alkuosia ovat esim. ali‑, epä‑, keski‑, puoli‑, uus- ja äkki‑.

Määriteosana voi toimia myös genetiivimuotoinen adjektiivi (d). Se modifioi edusosa-adjektiivin merkitystä luonnehtien, lisäten tai intensifioiden.

(d)                 likaisenharmaa, surullisenkuuluisa, tyhmänrohkea (PS), uudenkarhea (skt) lämmin pilvisennihkeä kesäpäivä (R) | Terävä, naljaileva, etten sanoisi hauskanilkeäkin visailuohjelma menestyy Suomessa. (L) | Galina Gortšakovalla on tummankaunis, kiinteä ja suuri ääni – –. (L)

Näille samoin kuin ryhmän (a) adjektiiveille vastaava sanaliitto on periaatteessa mahdollinen, mutta ei aina tavallinen ilmaisuvaihtoehto (~ likaisen harmaa, ?tyhmän rohkea).

Lisäksi ryhmien (a–d) mukaisessa käytössä edusosana voi esiintyä sellaisia (i)nen-adjektiiveja, jotka eivät vaadi oheensa täydennystä tai määriteosaa, etenkin värinnimityksiä, esim. puhtaanvalkoinen, ruiskukansininen, tulipunainen.

Huom. Käännöslainaperäisiä yhdysadjektiivien jälkiosia ovat esim. ‑rikas (» § 284 huom.), ‑vapaa (» § 292 huom.), ‑herkkä, ‑köyhä, ‑tehokas, ‑valmis ja ‑ystävällinen.

.

Komparaatio ja liitepartikkelit (i)nen-yhdysadjektiiveissa

§ 428 Laaja-alaisempi ~ laajempialainen, muunlainenkin ~ muunkinlainen

Adjektiivialkuisissa (i)nen-loppuisissa yhdysadjektiiveissa voi komparoitua edusosan asemesta määriteosa. Tämä mahdollisuus koskee yleensä komparatiivia (a) sekä genetiivialkuisissa sanoissa satunnaisesti superlatiivia (b).

(a)                  Nominatiivialkuisia:laaja-alaisempi (skt) ~ laajempialainen (a, L) | vähäarvoisempi (skt) ~ vähempiarvoinen (skt) | useampivuotinen tuloratkaisu (l) | Vierasta kohti Sirpa on varannut neljä perunaa. Ja muutaman ylimääräisen isompinälkäisille. (L)

 

Genetiivialkuisia: tummemmansiniset (l) | Uutta puhelimessa on vibrahälytys ja aikaisempaa vetävämmännäköiset kuoret. (l) | Tämä on kyllä karkeammansorttista pilaa – –. (L)

(b)                 pahimmanlaatuinen (skt) | Suomen parhaanmakuista kahvia (L)

Määriteosa ei kuitenkaan komparoidu, jos yhdysadjektiivi on leksikaalistunut tai merkitykseltään abstraktistunut, esim. hyväsydämisempi ’lempeämpi’ (~ *parempisydäminen), monipuolisempi, suorasukaisempi, turhanpäiväisempi (~ *turhemmanpäiväinen).

Genetiivialkuiset tapaukset edustuvat kaksisanaisena lausekkeena etenkin silloin, kun alkuosa komparoituu, esim. paremman näköinen, pahimman näköinen. Komparaatiojohdin ei liity tällaisen lausekkeen edussanaan: *hyvän näköisempi, *pahan näköisin.

Liitepartikkelit ‑kin ja ‑kAAn liittyvät joko edus- tai harvemmin määriteosaan sellaisissa (i)nen-yhdysadjektiiveissa, etenkin lainen-edusosaisissa, joilla on genetiivimuotoinen adjektiivi‑, pronomini- tai numeraalimääriteosa:

(c)                  muunlaisiakin ajatuskulkuja (l) ~ muunkinlaisia kysymyksiä (l) | toisenlaisiakin kommentteja (l) ~ toisenkinlaisia mielipiteitä (l) | hänen tämänkertainenkaan erohankkeensa (l) ~ tämänkäänkertainen kirjamme (l) | – – yhdestä elokuvasta voi olla kolmenkinlaisia versioita. (l) | Vuosi sitten kanssani istui välillä melko arankinoloinen tyttö. (L) | senkäänvertaista kielitieteellistä asiantuntemusta (A)

Tavallista liitepartikkelin liittyessä alkuosaan on yhtymän kaksisanaisuus, esim. senkin tasoinen (l), tämänkin kokoinen (skt), tämänkään suuruinen (a) (myös » § 136). Muut liitepartikkelit kuin ‑kin ja ‑kAAn esiintyvät määriteosassa lähinnä vain mikä-pronominiin liittyneinä: minkähänlainen (skt), minkäslaista (l), minkävärisiä (L).

.

Yhdyspartisiipit

§ 429 Asiantunteva, edesmennyt, tasa-arvovaltuutettu

Edusosana toimiva partisiippi voi saada nomini- tai adverbimääriteosan, joka vastaa sen kantaverbin syntaktista laajennusta:

(a)                  asiantunteva ~ asiantuntematon ’sellainen, joka tuntee asian ~ ei tunne asiaa’ | suustaladattava ’sellainen, joka ladataan suusta’ | höyrykuivattu ’sellainen, joka on kuivattu höyryssä tai höyryllä’ | jälkeenjäänyt | madonsyömä

Vaihtoehtona on usein vastaava lauseke (esim. korvia huumaava, kokoon taitettava), jonka leksikaalistunut tiivistymä yhdyssana on (partisiippilausekkeen rakenteesta » § 527528). Merkitykseltään erikoistuneita, vain yhdyssanana esiintyviä leksikaalistumia ovat esim. käänteentekevä, päivänpolttava, edesmennyt, kirjanoppinut, tervetullut ja mitäänsanomaton.

Edusosa voi olla myös jo sellaisenaan adjektiiviksi tai substantiiviksi leksikaalistunut partisiippi, jolloin määriteosa ei vastaa verbin laajennusta vaan modifioi edusosan merkitystä siten kuin tavanomaisissa määritysyhdyssanoissa. Tällaisia ovat esim. sanat epäluotettava (vrt. luotettava), kuolemanväsynyt (vrt. väsynyt), yleispätevä ja tasa-arvovaltuutettu.

Joskus yhdyspartisiippi vastaa yhdysverbiä (» § 430431) ja voi saada tämän verbivastineensa laajennuksiakin:

(b)                 koeajettu auto vrt. koeajaa | peltoa salaojittava kone vrt. salaojittaa peltoa | nuoria kykyjä ryöstöviljellyt manageri vrt. ryöstöviljellä nuoria kykyjä

Yhdysverbeille läheisiä ovat myös sellaiset tilapäiset yhdyspartisiipit, jotka motivoituvat vastaavasta verbikantaisen edusosan sisältävästä (c) tai muusta yhdyssubstantiivista (d). Vastaava yhdysverbikin esiintyy usein, vaikkakaan ei vakiintuneena. Tällaiset yhdyspartisiipit edustavat yhtä vaihetta yhdysverbien kehityksessä (» § 431).

(c)                  Yleisurheileva maailma tuntee ainakin kaksi keihäänheittäjää, joilla on myös käsipallotausta. (L) vrt. yleisurheilu, yleisurheilla | Tiilestä sen olla pitää, päättivät Karkkilan sosialidemokraatit rakentaessaan uuden työväentalon tuhopoltetun talonsa tilalle. (l) vrt. tuhopoltto, tuhopolttaa | Ilkka Suomisen, 58, pääjohtama emoyhtiö pidettäneen pystyssä siirtymäkauden ajan, – –. (L) vrt. pääjohtaja, *pääjohtaa

(d)                 Kesälomaileva Aho uskoo saavansa kirjan käsistään painoon kolmen, neljän viikon kuluessa. (L) vrt. kesäloma, kesälomailla | Syömälakkoilleelle kapellimestarille tuli nälkä. (L) vrt. syömälakko, syömälakkoilla

Huom. Partisiipit poikkeavat edusosina verbikantaisista substantiiveista siinä, että partisiipin määriteosana (samoin kuin syntaktisena määritteenä) voi olla myös partitiivi- tai monikon nominatiivimuoto, esim. aikaavievä, veretseisauttava (» § 418).

.

Yhdysverbit

§ 430 Allekirjoittaa, yksinkertaistaa, ylenkatsoa

Yhdysverbejä ovat yhdyssanat, joiden edusosana on verbi ja joilla on täysi verbin taivutusparadigma, esim. allekirjoittaa, etsintäkuuluttaa, laiminlyödä, monimutkaistua, ylläpitää. Yhdysverbejä on n. 250 sanakirjalekseemiä, ja ryhmä on karttuva. Yhdysverbin määriteosana on nomini (yleensä nominatiivi- tai paikallissijamuotoinen substantiivi), nominaalinen vartalo, adverbi tai partikkeli.

Yhdysverbejä on sisäiseltä rakenteeltaan kahdentyyppisiä: yhdyssanoista johdettuja (a–b) sekä tavanomaisia määritysyhdyssanoja (c–e). Yhdyssanakantana on useimmiten (i)nen-johtiminen adjektiivi (a).

(a)                  ajanmukaistaa (< ajanmukainen), arkipäiväistyä (< arkipäiväinen ~ arkipäiväistää), järkiperäistää, keski-ikäistyä, monimutkaistua, yksinkertaistaa

(b)                 haaksirikkoutua (< haaksirikko), takavarikoida, tietokoneistaa, välilehdittää

Ryhmissä (a–b) jälkiosaksi hahmottuva verbi ei välttämättä esiinny itsenäisenä lekseeminä: *mukaistaa, *varikoida. Toisaalta osassa verbejä voi yhdysosien suhteeksi tulkita myös tavanomaisen määrityssuhteen, jossa alkuosa määrittää jälkiosaa, esim. huutokaupata, valokuvata ’kaupata ~ kuvata tietyllä tavalla’.

Yhdysverbin määriteosana esiintyvä adverbi tai partikkeli on useimmiten tulosijamerkityksinen (c). Osassa tapauksia määriteosa voi esiintyä myös omana sananaan, verbipartikkelina (d) (» § 455).

(c)                  aliarvioida, allekirjoittaa, läpikäydä, peräänkuuluttaa, ulosmitata, ylenkatsoa, ylivelkaantua

(d)                 aikaansaada ~ saada aikaan, ilmiantaa ~ antaa ilmi, irtisanoa ~ sanoa irti, laiminlyödä ~ lyödä laimin, vastaanottaa ~ ottaa vastaan, ylläpitää ~ pitää yllä

Monille näistä yhtymistä esiintyminen erillisinä sanoina on yleisempää kuin esiintyminen yhdysverbinä, etenkin finiittimuodoissa, esim. lausun julki (~ julkilausun), otetaan vastaan (~ vastaanotetaan).

Useilla yhdysverbeillä on vastineena yhdysnomini, jonka edusosa on teonnimi tai partisiippi. Tämä nomini on yleensä vastaavaa yhdysverbiä alkuperäisempi.

(e)                  esipestä (vrt. esipesu), hienosäätää (vrt. hienosäätö), kantaesittää (vrt. kantaesitys), koeajaa (vrt. koeajo), peruskorjata (vrt. peruskorjaus), salakuunnella (vrt. salakuuntelu) | alijäähtyä (vrt. alijäähtynyt), iskukuumentaa (vrt. iskukuumennettu, iskukuumennus)

Prefiksimäisiä alkuosia, joiden avulla syntyy uusiakin yhdysverbejä, ovat esim. ali‑, epä‑, esi‑, jälki‑, koe‑, läpi‑, pakko‑, pika‑, yli- ja äkki‑; tällaisia on myös ryhmässä (c–d).

Huom. 1. Genetiivimuotoinen määriteosa on yhdysverbeissä vain marginaalisesti mahdollinen, esim. mielenosoittaa (l); isä asianajoi petsamolaisten hankkeita (L). Tällaisia verbejä motivoi vastaava genetiivialkuinen deverbaalisubstantiivi (mielenosoitus; asianajo, asianajaja).

Huom. 2. Sellaiset edusosaltaan infiniittiset yhdyssanat kuin ohimennen, läsnäollessa tai kiinniotettu (skt) ovat tapauskohtaisia tiivistymiä infiniittisestä lausekkeesta (< ohi mennen jne.). Niitä vastaavia finiittisiä verbinmuotoja ei käytetä (*ohimenee, *läsnäolen, *kiinniotettiin), eikä kyse siten ole yhdysverbeistä. Etenkin E-infinitiivin instruktiivi esiintyy usein tällaisissa adverbi- tai partikkelileksikaalistumissa: likipitäen, näinollen, silminnähden, sivumennen (skt).

.

§ 431 Tilapäisiä yhdysverbejä: pintaliitää, kesäasua

Vakiintuneiden, täysiparadigmaisten yhdysverbien lisäksi esiintyy tilapäisiä (a), jotka motivoituvat vastaavasta edusosaltaan verbikantaisesta yhdysnominista (vrt. » § 430 ryhmä e). Tällaiset verbit ovat usein sävyltään leikillisiä tai tyyliväritteisiä, ja yhdysverbien luokka on tästä suunnasta avoin ja karttuva.

(a)                  Edina ja Patsy pintaliitävät Todella upeeta ‑sarjassa. (L) vrt. pintaliito | Suomalaiset talvimatkailevat kotimaassa yleensä laskettelun merkeissä. (L) vrt. talvimatkailu | Ensin huvilaa kesäasui Nuutajärven kartanon salaneuvoksetar Henrietta Costiander – –. (L) vrt. kesäasukas

Joskus tilapäisellä yhdysverbillä on todettuja esiintymiä vain infiniittisistä tai passiivin finiittimuodoista (b), mutta ei aktiivimuodoista. Näilläkin yhdysverbeillä on motivoiva substantiivikorrelaatti: välivarastointi, loppusijoitus, pakkosiirto.

(b)                 välivarastoitavaksi (a) | viljaa saatettiin välivarastoida (a) | korkea-aktiiviset jätteet loppusijoitettaisiin Eurajoelle (l) | loppusijoitettava (skt) | Suomessa omaksuttua periaatetta loppusijoittaa ydinjätteet kallioperään voidaan pitää oleellisesti parempana ratkaisuna – –. (a) | miljoonaväestö pakkosiirrettiin (a) | Kehitysvammaisia ei saa pakkosiirtää (l)

Se, onko yhdysverbi vakiintunut ja onko sillä kaikki paradigmamuodot, on suhteellinen ilmiö. Uuden yhdysverbin esiintymät ovat aina ensin satunnaisia, eikä moni verbi vakiinnukaan täysiparadigmaiseksi yhdysverbiksi. Myös eri taivutusmuotojen esiintymisessä on eroja: infiniittiset muodot ovat yleisempiä kuin finiittiset; finiittimuodoista passiivimuodot ovat yleisempiä kuin aktiivimuodot ja infiniittisistä muodoista partisiipit yleisempiä kuin infinitiivit. Hierarkia yleisimmistä harvinaisimpiin muotoihin on siten seuraavanlainen:

partisiipit → infinitiivit → passiivin finiittimuodot → aktiivin finiittimuodot

Tämä hierarkia koskee kaikkia, vakiintuneitakin yhdysverbejä, mutta kuvaa samalla yhdysverbistymisprosessia, yhdysverbin muotojen kehitysjärjestystä. Kehityksen lähtökohtana ovat usein yhdyspartisiipit (» § 429), mutta toisaalta yhdysverbin ensiesiintymä voi olla finiittimuotokin kuten ryhmässä (a).

.

§ 432 Yleisesti summayhdyssanojen rakenteesta ja merkityksestä

Summayhdyssana eli kopulatiivinen yhdyssana koostuu kahdesta tai useammasta paralleelisesta yhdysosasta. Yhdysosien välinen suhde on semanttisesti additiivinen, ja sisällöltään se vastaa syntaktista rinnastusta.

laulaja-näyttelijä ≈ laulaja ja näyttelijä
kahvila-ravintola ≈ kahvila ja ravintola
mustavalkoinen ≈ musta ja valkoinen
ylösalas ≈ ylös ja alas
ohjaaja-lavastaja-puvustaja ≈ ohjaaja, lavastaja ja puvustaja
suomalais-ruotsalais-norjalainen ≈ suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen

Yhdysosat edustavat aina samaa sanaluokkaa (nomineja tai adverbeja) ja kuuluvat samaan merkityskenttään. Tyypillisiä summayhdyssanoja ovat esim. ammatin- ja värinnimitykset (» § 433). Kirjoituksessa yhdysosien välissä on tavallisesti yhdysviiva, joskus vinoviivakin, tai osat kirjoitetaan yhteen ilman yhdistintä.

Summayhdyssanat ovat karttuva joskin määritysyhdyssanoja harvinaisempi yhdyssanatyyppi. Niiden raja varsinkin appositioyhdyssanoihin on usein epäselvä (» § 435). Osin summayhdyssanojen kaltainen yhdyssanatyyppi ovat myös yhdysnumeraalit (» § 780).

Yleisimmin ja vakiintuneimmissa summayhdyssanoissa on kaksi yhdysosaa, mutta osia voi olla useampiakin. Muodostus on rekursiivista, vaikkakin yli kolmiosaiset muodosteet ovat harvinaisia.

 

Kaksiosaisia: vahtimestari-talonmies, hapanimelä, suomalais-ugrilainen, jotenkuten, Nummi-Pusula | Kolmiosaisia: kahvila-ravintola-disko, musta-puna-keltainen | Neliosainen: latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalainen [sanakirja]

Edusosana toimii jälkimmäinen (tai viimeinen) yhdysosa, joka mm. kantaa taivutustunnukset ja johtimet. Summayhdyssanan osat eivät siis kongruoi.

kanttori-urkurille, popjazzin, rouva Virta-Lahtiselle, tanssija-juontaja-kouluttaja-koreografimme, kuurosokeat, norjalais-saksalais-suomalaisia | kuurosokeus, mustavalkoisesti

Marginaalisesti summayhdyssanan yhdysosa voi koostua kahdesta erillisestä sanasta, esim. sivistystoimenjohtaja-kansalaisopiston rehtorin virka (l). Summayhdyssana itse esiintyy hyvin harvoin yhdyssanan osana tai johdoksen kantasanana, esim. [valtiotieteilijä-pianisti]-tytär (L), [nummipusula]lainen (E). Määritysyhdyssanan alkuosana sen sijaan yleinen on sellainen summayhdyssanan kaltainen määriteosa, joka ei ole oma lekseeminsä (» § 434).

Huom. Jos yhdys- tai ajatusviivallinen sanayhtymä sisältää kongruentit osat, tämä kokonaisuus on yleensä asyndeettisesti rinnasteinen rakenne eikä yhdyssana, esim. sentin-parin (~ sentin parin) syvyinen, Paasikiven–Kekkosen linja (» § 401 ryhmä b). Semanttisesti näiden kaltaisia ovat myös seuraavat tapaukset, joissa määriteosa ei kuitenkaan kongruoi: Helsinki-Vantaan lentoasema, Bukowski-Hörhammerin keväthuutokauppa (l), Bach–Gounod’n Ave Maria (L), [jäätanssipari] Rahkamo/Kokon (l).

.

§ 433 Osien järjestys ja summayhdyssanojen merkityskentät

Summayhdyssanan osien paralleelisuus mahdollistaa niiden järjestyksen vaihtelun sanan merkityksen siitä olennaisesti muuttumatta:

kahvila-ravintola (skt) ~ ravintola-kahvila (E) | Kirjailija-toimittaja Elina Karjalainen (L) ~ ruotsalainen toimittaja-kirjailija Göran Rosenberg (L)

Usein käyttöön on kuitenkin vakiintunut järjestysvarianteista toinen, esim. kanttori-urkuri (*urkuri-kanttori), kuurosokea, ylösalas, eikä yhdysosien järjestys aina myöskään ole mielivaltainen. Sitä voi motivoida jonkinlainen suuntaisuus tai ajallinen järjestys kuten seuraavissa:

viritin-vahvistin [ensin virittää, sitten vahvistaa] | suomalais-ruotsalainen sanakirja [suunta lähtökielestä kohdekieleen] | Alfons Almi oli [oopperan] talouspäällikkö-apulaisjohtaja-johtaja-pääjohtaja (1953–71). (L) [kuvaa työuran portaittaista etenemistä]

Valtaosa summayhdyssanoista edustaa tiettyjä merkityskenttiä. Lekseemimäärältään suurimpia, karttuvia ryhmiä ovat substantiiveissa ammatinnimitykset ja adjektiiveissa värinnimitykset sekä kansallisuutta, kieltä, aatetta tai vastaavaa ilmaisevat (i)nen-adjektiivit. Adverbit ovat tyypillisesti sanaliitoista tiivistyneitä. Verbejä summayhdyssanoissa ei ole.

Substantiiveja

Ammatti: parturi-kampaaja, puheenjohtaja-pääministeri, ohjaaja-lavastaja-puvustaja | Kone tai laite: jääkaappi-pakastin, radiokasettisoitin, hinaaja/jäänmurtaja | Ruoka tai juoma: lammaskaali, sikanauta, koipireisi, kossuvissy | Paikka tai instituutio: parturi-kampaamo, väestönsuoja-parkkihalli, sauna-pesuhuone-pyykkitila | Erisnimi: Marja-Liisa, Salmela-Järvinen, Ruotsi-Suomi, Nummi-Pusula

 

Adjektiiveja

Väri: mustavalkoinen, punakeltainen, sinivihreä, musta-syklaaminpunainen, oranssi-musta-aniliini | Ominaisuus: kuurosokea, hapanimelä, sadunomais-eksoottinen | Kansallisuus: italialais-suomalainen | Aate, ala, suuntaus: taloudellis-hallinnollinen, snellmanilais-runebergiläis-mannerheimiläinen

 

Adverbeja tai partikkeleita:

hetikohta, irtipoikki, jotenkuten, suinpäin, ykskaks ’yhtäkkiä’, yltäpäältä, yötäpäivää

Huom. Joidenkin summayhdyssanojen osien tarkoittamat asiat ovat toisistaan erillisiä, esim. mustavalkoinen (kaksi eri väriä vuorottelee), Itävalta-Unkari (kaksi eri maata), toisissa ne taas sisältyvät ulkoisesti erottamattomasti toisiinsa, esim. sinipunainen ’violetti’, kanttori-urkuri (kumpikin yhdysosa kuvaa samaa ihmistä). Jälkimmäisen laisia ovat myös appositioyhdyssanat (» § 422). (Koski 1997: 105–106, 113–114; Penttilä 1963: 260–261.)

.

§ 434 Summayhdysosat: puna-vihersokeus, viha-rakkaussuhde

Summayhdyssana ei yleensä toimi määritysyhdyssanan osana. Kuitenkin määriteosana esiintyy usein sellainen kahden tai useamman sanan yhtymä, joka muistuttaa rakenteeltaan ja merkitykseltään summayhdyssanaa, mutta ei ole itsenäinen lekseemi. Tällainen summayhdysosa on määriteosana esim. sanoissa puna-vihersokeus, vesileipärangaistus ja Suomi-Ruotsi-maaottelu. Sen osat ovat additiivisessa, symmetrisessä suhteessa toisiinsa, ja se ilmaisee osiensa yhdistelmää (a) tai vastakkaisuussuhteen osapuolia tai asteikon ääripäitä (b).

(a)                  liha-makaronilaatikko (PS), sienisipulisalaatti (k), sähkömies-siivoojapariskunta, herne-maissi-paprikasekoitus, hämähäkinverkko-ohdakeaiheinen (L) asiakkaalle räätälöity lennot–hotelli–kuljetukset-paketti (L)

(b)                 viha-rakkaussuhde (PS), esimies-alaiskeskustelu (E), Molotov–Ribbentrop-sopimus (L), Porvoo–Kouvola-tie, oikea-väärä-asetelma, itä–länsi-suuntainen ajaa seitsemää–kahdeksaakymppiä (L)

Joskus ilmaus kattaa kaksi yhdyssanaa, joilla on sama edusosa, esim. jää-viileäkaappi (= jääkaappi ja viileäkaappi), heinä–elokuussa (= heinäkuussa ja elokuussa). Kirjoituksessa summayhdysosan osia voi kytkeä paitsi yhdys- tai ajatusviiva myös vinoviiva, esim. aids/HIV-asiantuntija (l), joko/tai‑kysymykset (A), tai ne merkitään yhteen: mustavalkofilmi. Joskus summayhdysosa on eriytynyt itsenäiseksi yhdyssanalekseemiksi, esim. sika-nautajauhelihasikanauta; meno-paluulippuhalvin meno-paluu Lontoosta Pariisiin (l).

Huom. Lekseemiä edustamaton summaava sanayhtymä esiintyy satunnaisesti myös johdosten kantana, esim. [lasikupari]nen paviljonki (L).

.

§ 435 Summayhdyssana vs. mut yhdyssanatyypit

Toisin kuin määritysyhdyssana, summayhdyssana ei ilmaise edusosansa alakäsitettä, vaan rakentaa samassa entiteetissä yhdistyvistä asioista kokonaiskäsitteen. Toisaalta summayhdyssanan rakenne on erittelevä: se nostaa esiin saman asian eri puolia, jotka esitetään tasaveroisina. Raja määritysyhdyssanoihin ei silti ole jyrkkä. Esimerkiksi sanoissa flunssakuume, hiilivety, jännärikomedia tai koipireisi jälkiosa voi hahmottua joko yhdyssanan semanttisesti hallitsevaksi jäseneksi jota alkuosa määrittää (määritysyhdyssana: ’tietynlainen kuume’) tai alkuosan kanssa semanttisesti paralleeliseksi (summayhdyssana: ’flunssan ja kuumeen yhdistelmä’).

Muista yhdyssanatyypeistä ovat summayhdyssanoille läheisiä appositioyhdyssanat (» § 422) sekä osa yhdysnumeraaleista (» § 780) ja toistoyhdyssanoista (» § 425). Summayhdyssanassa ku(mpi)kin osa tuo muodosteeseen toisesta erillisen, mutta yleensä samaan semanttiseen kenttään kuuluvan sisällön (kahvila-ravintola). Appositioyhdyssanan yhdysosat taas ovat saman olion vaihtoehtoisia, semanttisesti epäsymmetrisiä nimityksiä, ja kumpikin yhdysosa kattaa jo sillään koko tarkoitteen; ne vain kuvaavat tarkoitetta eri kannoilta, ”kaksiäänisesti” (lapsinäyttelijä). Ero appositio- ja summayhdyssanatulkintojen kesken ei ole kuitenkaan jyrkkä. Tämä ilmenee varsinkin ihmistä tarkoittavissa sanoissa:

korjaajaompelija, omistajayrittäjä, opettajalukija, aviomies-presidentti, rakastaja-neuvonantaja, luonnonsuojelija-aktivisti, näyttelijäprofessori, taiteilija-emigrantti, taiteilija-tutkimusmatkailija (L)

Yhdysviivan käyttö vie tulkintaa summayhdyssanan suuntaan, jos nimitykset lisäksi voidaan tulkita ”samanarvoisiksi”, samaa semanttista kenttää edustaviksi, kuten ammatin, arvon tai aseman nimitykset seuraavissa: lääkäri-kirjailija, professori-pääjohtaja, viulisti-kaupunginvaltuutettu.

.

§ 436 Määrittääkö laajennus määriteosaa vai koko yhdyssanaa?

Yhdyssana toimii lausekkeessa tai lausekkeena yleensä yhdistämättömän sanan tavoin, mutta joskus sanojen välisen suhteen osapuolena tai vaikutusalana onkin yhdyssanan tietty osa. Tätä ilmenee yhdyssanan laajennuksissa (a–e) ja yhdysosan puuttumistapauksissa (» § 437).

Seuraavissa tapauksissa yhdyssubstantiivin etulaajennus määrittää sisällöllisesti pikemmin pelkkää määriteosaa kuin koko yhdyssanaa (a). Määriteosana on useimmiten verbikantainen substantiivi.

(a)                  Valtion virkaan nimittämispäätöksestä tulee ilmoittaa viipymättä Akatemialle. (A) vrt. valtion virkaan nimittäminen ~ *valtion virkaan päätös | Forsander ja hänen työtoverinsa ryhtyivät valikoimaan rottia niiden alkoholiin reagoimistavan mukaisesti. (L) vrt. reagoiminen alkoholiin ~ *tapa alkoholiin | tämä alun perin turkulaistyttö (L) | kaikki rajan ylimenevät neliöt (L)

Määriteosan ja sille kuuluvan määritteen väliin voi myös sijoittua koko yhdyssanaa koskeva määrite:

(b)                 Pajupillin saa soimaan vielä elokuussakin. Alkukesä on kuitenkin sen parasta tekoaikaa. (L) vrt. sen teko; parasta (teko)aikaa | – – SDP:n ryhmä keskittyi lähinnä ruotimaan lapsilisiin tehtävän leikkauksen erilaisia toteuttamistapoja. (l)

Kaikissa tapauksissa ei ole selvää, määrittääkö etulaajennus sisällöllisesti vain yhdyssanan määriteosaa vai koko yhdyssanaa (c). Syntaktisesti kuitenkin on aina kyse koko yhdyssanan laajennuksesta.

(c)                  [sydämen ohitus]leikkaus ~ sydämen [ohitusleikkaus] | Kahden minuutin puheenpito maksaa vitosen. (L) | Kohdun kaulaosan syöpätapauksia ilmi yhä enemmän (L) | autojen läpiajokielto (L)

Seuraavissa tapauksissa etulaajennus sen sijaan on semanttisestikin selvästi koko yhdyssanaa eikä vain sen alkuosaa määrittävä: ravintoloiden tupakointikielto (L), lihavien syömisoppaat (L).

Määriteosalle sisällöllisesti kuuluva laajennus voi sijaita myös yhdyssanan jäljessä (d) (» § 1401). Joskus mukana on sekä etu- että jälkilaajennuksia (e).

(d)                 Ilkka Joenpalo jätti eroanomuksen eduskunnasta. (L) vrt. ero eduskunnasta ~ *anomus eduskunnasta | Jopa urheilujärjestöjen johtajilla oli asennoitumisvaikeuksia naisurheiluun, – –? (L) | Sen [projektin] avulla yritetään poimia käytännön kurssille oppilaita, jotka ovat putoamisvaarassa koulusta. (L)

(e)                  – – alkoholin tuontirajoitukset Virosta Suomeen poistuvat. (E) vrt. alkoholin tuonti Virosta Suomeen | Fergie kommentoi eilen kuninkaallisen arvon riistoaikeita tyttäriltään – –. (L) | spreimaalien säilyttämispakko lukituissa kaapeissa (TV)

.

§ 437 Rinnasteiset tai rinnastuksen kaltaiset rakenteet

Rinnasteisissa ja rinnastuksen kaltaisissa rakenteissa yhdyssanan alusta tai lopusta voi puuttua sen yksi tai useampi leksikaalinen osa, joka esiintyy toisaalla rinnastusrakenteessa. Kirjoituksessa tätä elliptistä kohtaa merkitään yhdysviivalla (ellipsistä » § 1178). Elliptisen kohdan materiaalinen vastine esiintyy rinnastusrakenteessa yleensä toisen yhdyssanan osana, esim. ylä- ja alapuoli (a), mutta vastineena voi olla myös syntaktisesti itsenäinen sana, jolla on määrite: varjo- ja hyvät puolet (b). Seuraavien esimerkkien selityksissä puuttuva sananosa on merkitty hakasulkuihin.

(a)                  rakennus- ja polttopuut = rakennus[puut] ja polttopuut
maa- ja metsätalousministeri = maa[talousministeri] ja metsätalousministeri
olympiatuli, ‑renkaat ja ‑lippu = olympiatuli, [olympia]renkaat ja [olympia]lippu
äänentallennus- ja ‑toistolaitteet = äänentallennus[laitteet] ja [äänen]toistolaitteet

 

loputtomien raha- ja pahenevien terveyshuolien hapertama mies (L) | Pohjois-Karjalalla ei ole taloudellisesti mitään merkittäviä yhteyksiä Pohjois- eikä Etelä-Savoon. (l) | Auto on yhä useammalle kulku-, harvoin enää komeiluväline. (L) | Monesta asiasta olemme eri mieltä, koska sinä olet lintu- ja minä yhteiskuntatieteilijä. (L) | mut eiks tommoset pitäs sitte näkyä jossain käytös tai huolellisuusnumerossa. (p)

(b)                 taitavin sana- ja muin kääntein (L) = taitavin sana[kääntein] ja muin kääntein | lastensuojelu‑, sosiaali- ja vaikka mitä viranomaisia (L) = lastensuojelu[viranomaisia], sosiaali[viranomaisia] ja vaikka mitä viranomaisia

Lisäksi tämä ellipsi-ilmiö koskee mAinen-adjektiivinjohdinta (» § 280), joka tässä suhteessa siis käyttäytyy yhdysosan kaltaisesti:

(c)                  jätteen laitos- tai ammattimaisesta hyödyntämisestä ja käsittelystä (a) = laitos[maisesta] tai ammattimaisesta

Sananosan puuttuminen on tavallisempaa kuin sen toistaminen (d), jolla voi olla esim. tähdentävä tehtävä.

(d)                 Onko Granfeltilta tilattu tutkimustulos vai tutkimustyö? (l) | Hän nousi vähän yli seitsemän, – –, haki aamutohvelit ja aamutakin ja meni keittiöön valmistamaan kahviaamiaisen. (k)

Yhdyssanan osan ilmipanemattomuus on mahdollista myös jälkilisäyksessä (e) sekä vastauksessa tarkistuskysymykseen (f).

(e)                  Saarioisten laatikot, makaroni-, lihaperunasose-, lihaperuna-, silakka- ja lihakaali- (L) [mainos]

(f)                  – Maistuuko olut? – Työaikana ei oikein passaa. – Minä aikana? – Työ. (k)

Huom. Tekstissä aiemmin mainittua substantiivia voi yhdyssanan edusosana korvata adjektiivi sellainen, semmoinen tai vastaava (vrt. esimerkki e; » § 629):

– – kaiuttimet, ainakin pääsellaiset, sijoitetaan kankaan taakse. (L) | Sen sijaan mieshormonien korvaaminen naisvastaavilla tekee tehtävänsä. (L)

.

Haulla *yhdyssana löytyi 35 pykälää

» § 103 Kvanttoripronominien taivutus

… kvanttoripronomineja (» § 746). Yhdyssana jompikumpi taipuu …

» § 169 Kirjainsanat: atk, EU, YK

… mukaisesti. Lähtökohtana voi olla yhdyssana tai useasanainen …

» § 194 Virtaska, tohtorinna, prinsessa ja tragedienne

… veli-loppuinenkin yhdyssana viitata naiseen, esim. maaherra Hannele …

» § 214 Yleistä slangisanojen muodostuksesta

… yhdyssana, jonka alkuosasta tulee johdoksen kantavartalo ja jälkiosa …

» § 216 ri-loppuisten slangisanojen ominaisuuksia

… on yleensä yhdyssana, ja johdoksen kantavartalona toimii yhdyssanan … Ihan aina Ari-johdoksen takana ei kuitenkaan ole yhdyssana, etenkään …

» § 221 Verbikantaisten substantiivien tyypit ja piirteet

… teonnimien. Yhdyssana on yleensä merkitykseltään kiteytyneempi, …

» § 273 Moniosaisen kannan hahmotusvaihtoehtoja

… on yhdyssana. (Näiden komparaatiosta » § 428.) …

» § 274 Merkitysryhmiä: pitkähihainen, runsaslajinen, kolmiosainen

… (i)nen-yhdysadjektiivin vaihtoehtona voi olla bahuvriihiyhdyssana, …

» § 276 llinen-sanojen muodostus ja yleinen kuuluvuusmerkitys

… voi olla myös yhdyssana, mutta vain harvoin sanaliitto, esim. …

» § 285 isA-adjektiivien muodostus ja merkitys

… yhdyssana. …

» § 292 tOn-adjektiiven muodostus ja merkitys

… Karitiiviadjektiivin kantasubstantiivi voi olla myös yhdyssana, kuten …

» § 338 Adjektiiveista johdetut muuttumisjohdokset

… Substantiivikantana voi olla myös yhdyssana. …

» § 339 Yleisesti muuttumisjohdosten muodostamisesta

… ja (i)stU-johdoksissa olla myös yhdyssana. …

» § 343 UtU-verbien rakenne ja merkitys

… yhdyssana, jonka edusosa on kaksitavuinen, on mahdollinen kanta: …

» § 356 Puhuttelujohdokset: herroitella, neiditellä, tytötellä

… kolmitavuinenkin (tohtori-tel-la) tai yhdyssana …

» § 381 (i)ttAin määrän adverbeissa

… tolkulla-edusosainen yhdyssana, esim. litrakaupalla, …

» § 398 Yhdyssanojen päätyypit: määritys- ja summayhdyssanat

… Yhdyssana on kokonaisuus, joka koostuu kahdesta tai useammasta sanasta …

» § 399 Yhdyssanojen tilapäisyys ja kiteytyneisyys

… käyttöyhteydestään kumpuavia. Varsinkin nominatiivialkuinen yhdyssana …

» § 400 Yhdyssanojen muodollisia tunnuspiirteitä

… Adjektiivin ja substantiivin yhtymä on yhdyssana silloin, kun … mutta yhdyssana vanhapoika on merkitykseltään selvästi eriytynyt …

» § 402 Yhteen ja erikseen kirjoittamisen vaikutus merkitykseen

… Kirjoituksessa voivat usein esiintyä vaihdellen yhdyssana ja samat … yhdyssana on erisanaisesta variantistaan eriytynyt leksikaalistuma ja … heikkenee tai estyy, jos yhtymässä on määritteen asemassa yhdyssana, …

» § 403 Yhdyssanan määriteosa

… Määritysyhdyssana koostuu kahdesta yhdysosasta: määriteosasta ja …

» § 405 Moniosainen eli kompleksinen yhdyssana

… § 405 Moniosainen eli kompleksinen yhdyssana … Yhdysnominin yhdysosana voi esiintyäyhdyssana tai muu sanayhtymä. Tällainen ns. kompleksinen yhdyssana on rakenteeltaan kerroksinen ja …

» § 408 Määritysyhdyssanojen merkitys

… Määritysyhdyssana onkin edusosansa hyponyymi: esim. lihakeitto ja …

» § 415 Sijanvaihtelun vaikutus yhdyssanan merkitykseen

… joissa genetiivialkuinen yhdyssana on leksikaalistumaton teonnimi, …

» § 422 Mitä ovat appositioyhdyssanat?

… Appositioyhdyssana on kahden substantiivin muodostama sana, jonka osat …

» § 423 Edusosana kuvaileva sana: oravapolo, veneenrohjo

… Appositioyhdyssana voi olla myös genetiivialkuinen, jolloin alkuosa …

» § 424 Mitä ovat bahuvriihiyhdyssanat?

… ominainen sille olennolle, jota koko yhdyssana tarkoittaa: ’sellainen, …

» § 425 Ruokaruoka, kirjakirja, pikapikaa

… Toistoyhdyssana eli iteratiivinen yhdyssana koostuu sanasta ja sen …

» § 429 Asiantunteva, edesmennyt, tasa-arvovaltuutettu

… kokoon taitettava), jonka leksikaalistunut tiivistymä yhdyssana on …

» § 432 Yleisesti summayhdyssanojen rakenteesta ja merkityksestä

… Summayhdyssana eli kopulatiivinen yhdyssana koostuu kahdesta tai … rehtorin virka (l).Summayhdyssana itse esiintyy hyvin harvoin …

» § 434 Summayhdysosat: puna-vihersokeus, viha-rakkaussuhde

… Summayhdyssana ei yleensä toimi määritysyhdyssanan osana. Kuitenkin …

» § 435 Summayhdyssana vs. mut yhdyssanatyypit

… Toisin kuin määritysyhdyssanasummayhdyssana ei ilmaise edusosansa … jäseneksi jota alkuosa määrittää (määritysyhdyssana: ’tietynlainen …

» § 436 Määrittääkö laajennus määriteosaa vai koko yhdyssanaa?

… Yhdyssana toimii lausekkeessa tai lausekkeena yleensä yhdistämättömän …

» § 521 VA-, NUT- ja muut partisiipit; partisiippilauseke

… yhdyssana, esim. suustaladattava. Tällaisella laajennuksella ei ole …

» § 631 Mukana täydennys: uraauurtava, koinsyömä, allekirjoittanut

… on silloin usein yhdyssana: asiaankuuluva, paljonpuhuva, …

.

Introdus  / lisätty 20.11.2014

.

 

Anunțuri

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: