Blogulblog's Blog

Yhdysadjektiivit – Adjective compuse

Yhdysadjektiivit – Adjective compuse

.

Yhdysadjektiivi

.

Gramatica limbii finlandeze consideră componentele cuvintelor compuse potrivit funcțiilor lor gramaticale, astfel avem așa numitele määritysyhdyssanat: appositioyhdyssana, bahuvriiyhdyssana, toistoyhdyssana, yhdysadjektiivi, yhdyspartisiippi, yhdysverbi, etc.

Aici ne ocupăm de adjectivele compuse.

.

§ 426 Edusosana nen-adjektiivi

Määritysyhdyssanoihin kuuluu kahdenlaisia yhdysadjektiiveja:

  • määriteosan ja (i)nen-adjektiivin yhtymiä, esim. hyvännäköinensäännönmukainen, varmaotteinenharjakattoinenkolmikerroksinen (a–b)
  • määriteosan ja muunlaisen adjektiivin yhtymiä, esim. kuvankaunislanganlaiha, jääkylmälähtövalmistypötyhjä (» § 427).

.

Kumpikin ryhmä on karttuva. Määriteosa on yleensä nominatiivissa tai genetiivissä; genetiivialkuiset vaihtelevat vastaavan adjektiivilausekkeen kanssa. Runsaasti yhdysadjektiiveja on myös summayhdyssanoissa (» § 432 – 433), ja adjektiivikäyttöä on lisäksi yhdyspartisiipeilla (» § 429) sekä bahuvriihiyhdyssanoilla, esim. vääräleuka savolainen (» § 424).

.

Yleisimpiä yhdysadjektiiveja ovat (i)nen-edusosaiset. Niissä on yleensä suhteutusadjektiivi(a), joka vaatii oheensa genetiivimuotoisen seuralaisen (» § 270, 609, 613 – 614). Tällaisilla rakenteilla on taipumus esiintyä yhdyssanana etenkin kun alkuosana on adjektiivi tai numeraali.

(a)                  samannäköinen (~ saman näköinen), säännönmukainen, tietyntyyppinen

.

Nominatiivimuotoisen tai taipumattoman määriteosan sisältävät (i)nen-yhdysadjektiivit (b) taas ovat yleensä johdoksia yhdyssanoista tai kaksisanaisista lausekkeista (myös » § 273– 275).

(b)                 aloitekykyinen (< aloitekyky), korkeakorkoinen (< korkea korko), nelijalkainen (¨ neljä jalkaa)

.

Edusosana voi myös olla genetiivialkuun liittyvä lainen- tai moinen-aines, joka ilmaisee kaltaisuutta (jonkinlainensamanlainenpirunmoinen). Ne esiintyvät myös kiteytyneiden proadjektiivien osana (tällainenmillainensemmoinen). Lisäksi on (n)lainen-loppuisia moderatiivisia adjektiiveja, esim. heikonlainen (» § 294 huom.).

.

§ 427 Edusosana muu kuin nen-adjektiivi

Muiden adjektiivien kuin täydennystä tai määriteosaa vaativien yhteydessä substantiivimääriteosa ilmaisee entiteettiä, jolle adjektiivin kuvaama ominaisuus on tyypillinen. Nämä yhdysadjektiivit ilmaisevat ominaisuuden suurta astetta. Määriteosa toimii siis intensifioijana ja on genetiivissä (a) tai nominatiivissa (b).

(a)                  aamunraikas ’raikas kuin aamu’, höyhenenkevyt, kuolemanvakava Hiihtokuninkaan salaisuus on raudanluja keho (L) | hämmästyttävä valokuvantarkka laatu (L)[tulostinmainos]

(b)                 jääkylmä, peilityyni, viivasuora Minulla on kivikova itsekritiikki. (k) | Olli otti varovaisesti avaimet käteensä, aivan kuin ne olisivat olleet tulikuumat. (k)

.

Nominatiivialku voi ilmaista myös ominaisuuden lähdettä tai syytä, suuntaa tai alaa, esim.hermoheikkourheiluhullukoulukypsäluontoystävällinenvärisokeapintakuiva. Motivaatioltaan epäselvempiä ovat esim. sanat patalaiska ja raivoraitis.

Seuraavissa intensifioiva tai suurta kattavuutta tai astetta ilmaiseva määriteosa on merkitykseltään erikoistunut itsenäiseen sanakäyttöönsä nähden tai se ei edusta mitään lekseemiä:

(c)                  huippuhyvä, kokomusta, liikalihava, läpimärkä, täyspitkä, umpikiero, yliälykäs (PS), ennätyskylmä (sl),  sikahyvä, tosikova (skt) | Lekseemiä edustamattomia määriteosia: ikivanha, superrikas, typötyhjä, täpötäysi, uppo-outo

.

Yhdysadjektiivien muita prefiksimäisiä alkuosia ovat esim. ali‑epä‑keski‑puoli‑uus- ja äkki‑.

Määriteosana voi toimia myös genetiivimuotoinen adjektiivi (d). Se modifioi edusosa-adjektiivin merkitystä luonnehtien, lisäten tai intensifioiden.

(d)                 likaisenharmaa, surullisenkuuluisa, tyhmänrohkea (PS), uudenkarhea (skt) lämmin pilvisennihkeä kesäpäivä (R) | Terävä, naljaileva, etten sanoisi hauskanilkeäkin visailuohjelma menestyy Suomessa. (L) | Tarja Turusella on tummankaunis, kiinteä ja suuri ääni – –. (L)

.

Näille samoin kuin ryhmän (a) adjektiiveille vastaava sanaliitto on periaatteessa mahdollinen, mutta ei aina tavallinen ilmaisuvaihtoehto (~ likaisen harmaa?tyhmän rohkea).

Lisäksi ryhmien (a–d) mukaisessa käytössä edusosana voi esiintyä sellaisia (i)nen-adjektiiveja, jotka eivät vaadi oheensa täydennystä tai määriteosaa, etenkin värinnimityksiä, esim. puhtaanvalkoinenruiskukansininentulipunainen.

.

Huom. Käännöslainaperäisiä yhdysadjektiivien jälkiosia ovat esim. ‑rikas (» § 284 huom.), ‑vapaa (» § 292 huom.),  ‑herkkä‑köyhä‑tehokas‑valmis ja ‑ystävällinen.

.

§ 428 Laaja-alaisempilaajempialainenmuunlainenkin~muunkinlainen

Adjektiivialkuisissa (i)nen-loppuisissa yhdysadjektiiveissa voi komparoitua edusosan asemesta määriteosa. Tämä mahdollisuus koskee yleensä komparatiivia (a) sekä genetiivialkuisissa sanoissa satunnaisesti superlatiivia (b).

(a)                  Nominatiivialkuisia:laaja-alaisempi (skt) ~ laajempialainen (a, L) | vähäarvoisempi (skt) ~ vähempiarvoinen (skt) | useampivuotinen tuloratkaisu (l) | Vierasta kohti Sirpa on varannut neljä perunaa. Ja muutaman ylimääräisen isompinälkäisille. (L)

.

Genetiivialkuisia: tummemmansiniset (l) | Uutta puhelimessa on vibrahälytys ja aikaisempaa vetävämmännäköiset  kuoret. (l) | Tämä on kyllä karkeammansorttista pilaa – –. (L)

(b)                 pahimmanlaatuinen (skt) | Suomen parhaanmakuista kahvia (L)

.

Määriteosa ei kuitenkaan komparoidu, jos yhdysadjektiivi on leksikaalistunut tai merkitykseltään abstraktistunut, esim. hyväsydämisempi ’lempeämpi’ (~ *parempisydäminen), monipuolisempisuorasukaisempiturhanpäiväisempi  (~ *turhemmanpäiväinen).

.

Genetiivialkuiset tapaukset edustuvat kaksisanaisena lausekkeena etenkin silloin, kun alkuosa komparoituu, esim.  paremman näköinenpahimman näköinen. Komparaatiojohdin ei liity tällaisen lausekkeen edussanaan: *hyvän näköisempi, *pahan näköisin.

.

Liitepartikkelit ‑kin ja ‑kAAn liittyvät joko edus- tai harvemmin määriteosaan sellaisissa(i)nen-yhdysadjektiiveissa, etenkin lainen-edusosaisissa, joilla on genetiivimuotoinen adjektiivi‑, pronomini- tai numeraalimääriteosa:

(c)                  muunlaisiakin ajatuskulkuja (l) ~ muunkinlaisia kysymyksiä (l) | toisenlaisiakin kommentteja (l)  ~ toisenkinlaisia mielipiteitä (l) | hänen tämänkertainenkaan erohankkeensa (l) ~tämänkäänkertainen  kirjamme  (l) | – – yhdestä elokuvasta voi olla kolmenkinlaisia versioita.(l) | Vuosi sitten kanssani istui välillä melko arankinoloinen  tyttö. (L) | senkäänvertaista kielitieteellistä asiantuntemusta (A)

.

Tavallista liitepartikkelin liittyessä alkuosaan on yhtymän kaksisanaisuus, esim. senkin tasoinen (l), tämänkin kokoinen (skt), tämänkään suuruinen (a) (myös » § 136). Muut liitepartikkelit kuin ‑kin ja ‑kAAn esiintyvät määriteosassa lähinnä vain mikä-pronominiin liittyneinä: minkähänlainen (skt), minkäslaista (l), minkävärisiä (L).

.

§ 432 Yleisesti summayhdyssanojen rakenteesta ja merkityksestä Vezi și pagina separată!

Summayhdyssana eli kopulatiivinen yhdyssana koostuu kahdesta tai useammasta paralleelisesta yhdysosasta. Yhdysosien välinen suhde on semanttisesti additiivinen, ja sisällöltään se vastaa syntaktista rinnastusta.

laulaja-näyttelijä ≈ laulaja ja näyttelijä
kahvila-ravintola ≈ kahvila ja ravintola
mustavalkoinen ≈ musta ja valkoinen
ylösalas ≈ ylös ja alas
ohjaaja-lavastaja-puvustaja ≈ ohjaaja, lavastaja ja puvustaja
suomalais-ruotsalais-norjalainen ≈ suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen

.

Yhdysosat edustavat aina samaa sanaluokkaa (nomineja tai adverbeja) ja kuuluvat samaan merkityskenttään. Tyypillisiä summayhdyssanoja ovat esim. ammatin- ja värinnimitykset (» § 433). Kirjoituksessa yhdysosien välissä on tavallisesti yhdysviiva, joskus vinoviivakin, tai osat kirjoitetaan yhteen ilman yhdistintä.

.

Summayhdyssanat ovat karttuva joskin määritysyhdyssanoja harvinaisempi yhdyssanatyyppi. Niiden raja varsinkin appositioyhdyssanoihin on usein epäselvä (» § 435). Osin summayhdyssanojen kaltainen yhdyssanatyyppi ovat myös yhdysnumeraalit (» § 780).

.

Yleisimmin ja vakiintuneimmissa summayhdyssanoissa on kaksi yhdysosaa, mutta osia voi olla useampiakin. Muodostus on rekursiivista, vaikkakin yli kolmiosaiset muodosteet ovat harvinaisia.

.

Kaksiosaisia: vahtimestari-talonmies, hapanimelä, suomalais-ugrilainen, jotenkuten, Nummi-Pusula | Kolmiosaisia: kahvila-ravintola-disko, musta-puna-keltainen | Neliosainen: latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalainen [sanakirja]

Edusosana toimii jälkimmäinen (tai viimeinen) yhdysosa, joka mm. kantaa taivutustunnukset ja johtimet. Summayhdyssanan osat eivät siis kongruoi.

kanttori-urkurille, popjazzin, rouva Virta-Lahtiselle, tanssija-juontaja-kouluttaja-koreografimme, kuurosokeat, norjalais-saksalais-suomalaisia | kuurosokeus, mustavalkoisesti

.

Marginaalisesti summayhdyssanan yhdysosa voi koostua kahdesta erillisestä sanasta, esim. sivistystoimenjohtaja-kansalaisopiston rehtorin virka (l). Summayhdyssana itse esiintyy hyvin harvoin yhdyssanan osana tai johdoksen kantasanana, esim. [valtiotieteilijä-pianisti]-tytär (L), [nummipusula]lainen (E). Määritysyhdyssanan alkuosana sen sijaan yleinen on sellainen summayhdyssanan kaltainen määriteosa, joka ei ole oma lekseeminsä (» § 434).

Huom. Jos yhdys- tai ajatusviivallinen sanayhtymä sisältää kongruentit osat, tämä kokonaisuus on yleensä asyndeettisesti rinnasteinen rakenne eikä yhdyssana, esim. sentin-parin (~ sentin parin)syvyinenPaasikiven–Kekkosen linja (» § 401 ryhmä b). Semanttisesti näiden kaltaisia ovat myös seuraavat tapaukset, joissa määriteosa ei kuitenkaan kongruoi: Helsinki-Vantaan lentoasema, Bukowski-Hörhammerin keväthuutokauppa (l), Bach–Gounod’n Ave Maria (L)[jäätanssipari] Rahkamo/Kokon (l).

.

BD21325_

.

Kielenhuoltajat ovat 1900-luvun alkupuolelta lähtien kiinnittäneet huomiota sellaisiin yhdysadjektiiveihin kuin ravinneköyhä, verovapaa, happirikas ja tyylipuhdas. Näitä adjektiiveja on neuvottu välttämään niiden vierasvaikutteisen syntytavan vuoksi.

A. Saarimaan (1955) ja Terho Itkosen (1982) kielioppaissa on kaikkiaan parikymmentä adjektiivia, jotka esiintyvät vierasvaikutteisen yhdysadjektiivin loppuosana. Köyhän, puhtaan, rikkaan ja vapaan lisäksi niitä ovat altis, herkkä, heikko, hieno, kaunis, kirjava, kylmä, kypsä, tiivis, varma, väsynyt, ylpeä ja ystävällinen. Marika Karvinen on pro gradu -työssään (1999) tutkinut, missä määrin näitä kielenhuoltajien pitkäaikaisena päänvaivana olleita adjektiiveja edelleen käytetään. Hänen tutkimusaineistonaan ovat olleet sanomalehti Karjalaisen elektronisesta korpuksesta vuosikerrat 1992 ja 1996 (yhteensä noin 9,5 miljoonaa sanetta).

Mainitunlaisia yhdysadjektiiveja aineistossa on kaikkiaan 657. Näyttää siltä, että eräät adjektiivityypit ovat jäämässä pois käytöstä, kun taas toiset ovat päinvastoin yleistymässä. Tuoreemmassa vuosikerrassa yhdysadjektiiveja on enemmän. Vuoden 1996 aineisto on tosin noin 1,4 miljoonaa sanetta laajempi kuin vuoden 1992, mutta yleisyyserot eivät johtune pelkästään tästä.

.

Kadonneet ja harvinaiset yhdysadjektiivit

Sanomalehtiaineistossa ei esiinny kertaakaan hieno– eikä kirjava-loppuisia adjektiiveja. Yhden esiintymän varassa ovat heikko-, kaunis-, kylmä– ja väsynyt-loppuiset adjektiivit. Harvinaistumassa ovat myös ylpeä-loppuiset; niitä otokseen osui kolme. Harvinaisista adjektiiveista monet ovat peräisin vuoden 1992 aineistosta, esimerkiksi taidekaunis, tunnekylmä, matkaväsynyt, ammattiylpeä ja kansallisylpeä.

Myös köyhä-loppuiset adjektiivit ovat vähenemään päin. Niihin kuuluvat ravinneköyhä ja tapahtumaköyhä sekä kerran esiintyvät happi-, otsoni-, pääoma- ja uutisköyhä. Kaikkiaan köyhä-loppuisten adjektiivien esiintymistapaukset jäävät kahdeksaan. Näiden adjektiivien sijasta käytetäänkin yhä enemmän niukka– ja vähä-alkuisia adjektiiveja, kuten niukkaravinteinen, vähähappinen, vähäväkinen (kunta) ja vähärikkinen (polttoaine).

.

Vakiintuneita yhdysadjektiiveja

Osa yhdysadjektiiveista on jo vakiinnuttanut asemansa, eivätkä ne kielenhuollon kannalta ole enää virheellisiä. Esimerkiksi vesi– ja ilmatiivis ovat termistyneet sellaisiin konkreettisiin käyttöyhteyksiin, kuten vesitiivis kello ja ilmatiivis betoni. Vesitiiviin sijasta aiemmin suositettu vedenpitävä on erikoistumassa kuvalliseen käyttöön (vedenpitävä todiste).

Virkavapaa on hyväksyttävää kieltä, vaikkakin sen voi korvata elatiivi-ilmauksella virasta vapaa. Virkavapaa lienee vaikuttamassa verovapaan, tullivapaan ja viisumivapaan yleistymiseen. Näitä näkee jo virkakielessäkin. Niiden sijasta on suositettu käytettäväksi ns. karitiivijohdoksia (veroton, tulliton).

Kypsä-loppuisista adjektiiveista yleisimpänä esiintyy sukukypsä, joka on Suomen kielen perussanakirjan mukaan hyväksyttävä. Nykyään käypiä ovat myös hakkuukypsä, kutukypsä ja konkurssikypsä.

Lehtitekstissä riskialtis ja palvelualtis ovat tavallisimpia altis-loppuisia yhdysadjektiiveja. Nekin katsotaan jo korrekteiksi. Terho Itkosen (Kielikello 1/95 s. 27) suosittamaa riskistä riskialttiin sijasta ei lehtiaineistossa esiinny kertaakaan. Muita altis-loppuisia adjektiiveja parempina pidetään edelleen sanaliittoja; esimerkiksi järistysaltis on korvattavissa ilmauksella järistyksille altis.

Suhdanneherkkää Terho Itkonen on puolustanut vakiintuneeksi adjektiiviksi jo vuoden 1982 Kielioppaassaan. Ilmeisesti tämän mallin mukaisesti lehtikielessä käytetään myös hintaherkkää. Toistaiseksi kuitenkin se samoin kuin räjähdysherkkä, maanjäristysherkkä ja reaktioherkkä suositetaan korvattavaksi sanaliitoilla (esimerkiksi herkkä räjähtämään).

.

Tuotteliaimmat adjektiivityypit

Lukumäärältään yleisimpiä yhdysadjektiiveja ovat ystävällinen-, vapaa– ja rikas-loppuiset. Jos otetaan huomioon, kuinka moneen erilaiseen määriteosaan adjektiivi liittyy, laajakäyttöisimpiä ovat –ystävällinen, -rikas ja –herkkä. Näiden lisäksi –altis, -vapaa ja –kypsä muodostavat oman ryhmänsä, jossa on selvästi pyrkimystä levitä yhä uusien määriteosien yhteyteen.

.

-ystävällinen

Adjektiivi ystävällinen liittyy 38 erilaiseen määriteosaan, ja sen esiintymiä on aineistossa kaikkiaan 199 (noin 30 % aineiston kaikista yhdysadjektiiveista). Ylivoimaisesti yleisin on ympäristöystävällinen 101 esiintymällä. Ympäristöystävällistä käytetään monenlaisissa yhteyksissä: puhutaan esimerkiksi ympäristöystävällisestä autosta mutta myös rakennustarkastajasta, palvelusta, ydinvoimasta ja koulusta.

Toistuvasti käytettyjä ovat samoin luonto– (20 esiintymää), yleisö– (19), asiakas– (6), lapsi– (6), yritys– (5), kuluttaja– (4) ja käyttäjäystävällinen (3) sekä hammas-, länsi-, sydän-, yleisurheilija– ja yrittäjäystävällinen (2). Yksityistapauksia ovat lisäksi muiden muassa alkutuotanto-, asukas-, eko-, eläin-, hevos-, katsoja-, lapsiperhe-, metsästys-, ostaja-, peto-, työnantaja– ja vesistöystävällinen.

Merkityksessä ’johonkin myönteisesti suhtautuva, jotakin suosiva tai edistävä’ ystävällinen-loppuiset adjektiivit on Perussanakirjassa katsottu hyväksyttäviksi (esimerkiksi ihmisystävällinen teko, amerikkalaisystävällinen suuntaus, kulttuuriystävällinen hallitus, lapsiystävällinen perhepolitiikka). Näissä toiminta on inhimillistä. Kuitenkaan esimerkiksi hevosystävällinen rata, kuljettajaystävällinen pudotusajo tai vatsaystävällinen särkylääke eivät rinnastu tällaisiin.

Valtaosa ystävällinen-loppuisista adjektiiveista on markkinoinnin luomuksia. Ympäristö-, luonto– ja vesistöystävällinen ovat mainostajan kannalta ilmeisesti käteviä ja turvallisia adjektiiveja, koska niiden merkitys ei ole täsmällinen: niillä voidaan tarkoittaa paitsi kokonaan saastuttamattomia myös ympäristöä vain vähän kuormittavia tuotteita tai menetelmiä. Ympäristöystävällisen suosioon vaikuttanee myös se, ettei sen tilalle ole osoitettavissa käyttökelpoista muuta adjektiivia, vain sanaliitto ympäristöä säästävä (asiaa pohdittu mm. Kielikellossa 2/91 s. 32).

.

-rikas

Rikas-adjektiivilla on kaikkiaan 30 erilaista määriteosaa. Tavallisimpia yhdysadjektiiveja ovat toivorikas (11 tapausta), väkirikas (10) sekä tapahtuma– ja vaiherikas (8). Lehtitekstissä käytetään tällaisten rinnalla myös johdoksia, kuten aromikas, huumorikas, väekäs ja ravinteikas, ja runsas-alkuisia yhdyssanoja, kuten runsasluminen, runsasvetinen ja runsasrantainen. Silti rikas-loppuisia adjektiiveja syntyy jatkuvasti lisää. Niiden lukumäärä on vuoden 1996 aineistossa kaksinkertainen verrattuna vuoteen 1992 (56 : 27). Lehtitekstissä –rikas-adjektiiveja näkee esimerkiksi seuraavanlaisissa yhteyksissä: lehtirikas puu, lintu– ja kasvirikas alue, perinnerikas aika, maalirikas viikonvaihde (jääkiekossa), puurikkain Järvi-Suomi (!), tietorikas kaunotar, tyttörikas alue ja valorikas suvijuhla.

.

-herkkä

Herkkä liittyy 20 erilaiseen määriteosaan. Nämä adjektiivit voidaan jakaa kahteen merkitysryhmään: ne ilmaisevat joko a) herkkyyttä jollekin tai jonkin vaikutuksille tai b) taipuvaisuutta johonkin toimintaan. Kumpikin ryhmä on lehtikielessä tasapuolisesti edustettuna.

Herkkyyttä jollekin tai jonkin vaikutuksille ilmaiseviin adjektiiveihin kuuluisivat jo hyväksyttävä suhdanneherkkä sekä yksityistapauksina hinta-, ilma-, onnettomuus-, otsoni-, pakkas- ja sääherkkä. Taipuvaisuutta määrätoimintaan edustavat esimerkiksi kasvu-, kiri-, lohkeamis-, reaktio-, repeämis-, räjähdys– ja syttymisherkkä.

herkkä-loppuiset yhdysadjektiivit ovat yleisempiä kuin sanaliitot herkästi + aktiivin 1. partisiippi. Muutamia herkkä-alkuisia adjektiivejakin esiintyy (herkkävaistoinen, herkkätunteinen).

.

-altis, -vapaa ja -kypsä

Altis-loppuiset adjektiivit näyttäisivät olevan lisääntymässä. Jo hyväksyttyjen riskialttiin ja palvelualttiin lisäksi tekstissä toistuvat räjähdys– ja kriisialtis. Muina –altis-adjektiiveina voi tavata esimerkiksi heilahdus-, häiriö-, keskeyttämis-, palo-, tapaturma-, vaara-, vamma– ja ei-eroosioalttiin. Rinnalla käytetään kuitenkin melko runsaasti sanaliittoja, kuten vaaroille altis, altis vammoille, altis tapaturmille, altis häiriöille, altis tulipaloille.

Vapaa-loppuisista adjektiiveista valtaosa (70 %) on verovapaan esiintymiä. Toiseksi yleisin on tullivapaa. Adjektiivityypin suosiosta kertovat seuraavat esimerkit: avohakkuuvapaa ekometsäkokeilu, häiriövapaa sähkö, sukupuolivapaa genre ja kännykkävapaa vyöhyke. Verovapaa ja veroton ovat aineiston perusteella keskenään yhtä yleisiä; lisäksi samassa merkityksessä on käytetty ilmausta verosta vapaa.

Nykyään jo hyväksyttävinä pidetyt sukukypsä, hakkuukypsä ja konkurssikypsä ovat yleisimpiä kypsä-adjektiiveja. Hakkuukypsän esimerkki on vaikuttanut sellaisten metsäalan sanastoon kuuluvien ilmausten kuten päätehakkuukypsän, korjuukypsän ja uudistuskypsän syntyyn. Myös kutukypsä on hyväksyttävä termi. Hakkuukypsän ja kutukypsän sijasta ei ole kertaakaan käytetty hakattavaksi kypsää tai kutuun kypsää. Muita, satunnaisempia adjektiiveja ovat koulu-, liiga-, purku– ja romutuskypsä.

.

Uusia muotiadjektiiveja syntyy

Sanomalehtiaineiston perusteella voisi päätellä, että kielenhuoltajien neuvoilla on ollut vaikutusta: eräistä vuosikymmeniä sitten muodissa olleista yhdysadjektiiveista on päästy lähes kokonaan eroon. Osa taas on termistynyt ja vakiintunut. Yhdysadjektiiviongelma ei kuitenkaan ole poistunut, sillä eräät adjektiivityypit, kuten herkkä-, rikas– ja erityisesti ystävällinen-loppuiset, ovat lisääntymässä.

Uusiakin yhdysadjektiiveja on ilmaantunut. Niihin kuuluvat esimerkiksi tehokas-loppuiset adjektiivit: energiatehokas toimistotalo; kustannustehokas aurinkosähkön tuotanto; kustannus- ja palvelutehokas palveluverkosto; resurssitehokas kuin tämän päivän (tieto)koneet; valotehokas lamppumalli. Adjektiivit ovat käännöslainoja. Ruotsalaisesta sanomalehtitekstistä on poimittavissa sellaisia ilmauksia kuin energieffektiv, heleffektiv, kostnadseffektiv ja resurseffektiv. Suomeen uudet yhdysadjektiivit ovat voineet kuitenkin tulla myös englannista, jossa tavataan vastaavanlaisia muodosteita: cost effective, energy effective, resource-effective. Suomessa kömpelöt ja merkitykseltään usein epäselvät yhdyssanat voitaisiin välttää esimerkiksi seuraavanlaisilla käännösvastineilla: (kustannustehokas >) kustannuksia säästävä, edullinen, (resurssitehokas >) resursseiltaan tehokas, (valotehokas >) tehokkaasti valaiseva.

Toinen erittäin produktiiviseksi osoittautunut yhdyssanaryhmä ovat intensiivinen-loppuiset adjektiivit, esimerkiksi informaatiointensiivinen työ; laiteintensiivinen yksikkö; oppimisintensiivinen, koulutusintensitiivinen, työvoimaintensiivinen ala; osaamisintensiivinen keskittymä; pääomaintensiivinen liiketoiminta; teknologiaintensiivinen teollisuussektori; tietointensiivinen vuorovaikutusyhteiskunta. Myös nämä adjektiivit on muodostettu ruotsin tai englannin mallin mukaisesti (vrt. nykyruotsin) arbetskraftsintensiv, energiintensiv, investeringsintensiv, kapitalintensiv, kunskapsintensiv ja trafikintensiv ja englannin capital-intensive, employment-intensive, information intensive, labour-intensive, learning-intensive ja technology-intensive.Yhdysadjektiiveja luontevampia olisivat verbirakenteet, esimerkiksi partisiipit: (laiteintensiivinen >) laitteita tehokkaasti hyödyntävä, (työvoimaintensiivinen >) työvoimaa vaativa, (teknologiaintensiivinen >) teknologiaan keskittyvä. Joskus intensiivisen voisi korvata adjektiivilla keskeinen (esim. oppimiskeskeinen ala).

Vieraan mallin mukaiset yhdysadjektiivit saavat helposti aikaan pitkiä ja raskaita rakenteita eivätkä olennaisesti tiivistä kieltä. Jos merkityskin jää hämäräksi, kuten intensiivinen-adjektiiveilla, kieli ei uudennoksesta hyödy. Muodikkuus ja toistuvuus eivät ei siis takaa sitä, että ilmauksella olisi edellytykset vakiintua.

Apud Marjatta Palander – Joensuun yliopiston suomen kielen professori ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

.

Introdus  / lisätty 10.12.2014

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: