Blogulblog's Blog

Muutama yhdyssanatyyppiä – câteva feluri de cuvinte compuse

Muutama yhdyssanatyyppiä –

câteva feluri de cuvinte compuse

.

Yhdyssana1

.

määritysyhdyssanat – cuvinte compuse determinate

.

§ 398 Yhdyssanojen päätyypit: määritys- ja summayhdyssanat

Yhdyssana on kokonaisuus, joka koostuu kahdesta tai useammasta sanasta mutta on kielen yksikkönä yksi sana. Yhdistäminen eli kompositio tarkoittaa sanojen liittämistä toisiinsa yhdeksi sanaksi ja on johtamisen ohella toinen keskeinen sananmuodostuskeino (» § 146). Yhdistäminen on luonteeltaan rekursiivista: yhdyssanoista on edelleen muodostettavissa toisia yhdyssanoja (» § 405).

Yhdyssanoja on kahta päätyyppiä:

  • Määritysyhdyssanat (» § 408–) koostuvat kahdesta yhdysosasta, määriteosasta jaedusosasta, joiden suhde on semanttisesti epäsymmetrinen, esim. autotiekädensija, maastamuuttolainmuutosesityshyvännäköinenhermojaraastavaaikaansaada.
  • Summayhdyssanoissa (» § 432–) on kaksi tai useampia yhdysosia semanttisesti symmetrisessä suhteessa toisiinsa, esim. parturi-kampaamomusta-puna-valkoinen, jotenkuten.

Summayhdyssanoille osin läheinen, mutta omanlaisensa ryhmä ovat yhdysnumeraalit (» § 780), esim. yksitoistaviisisataakaksisataaviisikymmentäviisi.

Yhdyssanoissa on myös sellaisia, jotka on muodostettu yhdyssanasta tai kaksisanaisesta lausekkeesta johtamalla (ns. johdosyhdyssanat), esim. [kansaneläke]läinen (< kansaneläke), [pitkätukka]inen (< pitkä tukka), [turhantärke]ys, [ajanmukais]taa, [päivänselvä]sti, [viikonloppu]isin. Nämä sanat ovat tavallisimmin (i)nen‑(U)Us- tai stixjohdoksia.

.

bd04

.

määritysyhdyssana

Määritysyhdyssana eli determinatiivinen yhdyssana on sana, jonka jälkiosana on yhdyssanan hallitseva osa eliedusosa, jota määrittää alkuosana oleva määriteosa: hiekkalaatikkokotimatkamaastamuuttohyvännäköinen, aikaansaada (→ § 408). Valtaosa yhdyssanoista on määritysyhdyssanoja.

.

§ 403 Yhdyssanan määriteosa

Yhdyssanan leksikaalisia rakenneosia ovat yhdysosat. Yhdysosina voivat toimia eri sanaluokkien ja eri rakennetyyppien sanat. Määritysyhdyssana koostuu kahdesta yhdysosasta: määriteosasta ja edusosasta.

(a)

[räsy][matto]
[täysjyvä][vehnäjauho]
[keskus][vaalilautakunta]
[50-vuotis][päivät]

Summayhdyssanassa, yhdysnumeraalissa ja ketjusanassa yhdysosia voi olla enemmänkin:

(b)

[näyttelijä-][laulaja-][ohjaaja]
[englantilais-][ruotsalais-][suomalais-][saksalainen]
[kaksisataa][viisikymmentä][viisi]
[mitä-][ne-][nyt-][sitten-][ovatkaan]

Yleensä yhdysosa edustaa jotain lekseemiä (lekseemiä edustamattomat yhdysosat» § 406).

Määritysyhdyssanan alkuosa on määriteosa, joka modifioi jälkiosaa semanttisesti. Määriteosana voi toimia sana – myös yhdyssana – eri morfologisissa muodoissa (c). Määriteosana voi olla myös summayhdyssanan kaltainen sanojen yhtymä (d) (» § 434), erillisten sanojen yhtymä (antaa mennä ‑periaate) tai ortografinen aines, jolla on puheessa sovinnainen ääntöasu (s-kirjain, 8-kerroksinen) (» § 401 ryhmät d, f).

(c)

kahvikuppi, nautintoaine, päiväkirjamerkintä, peruskoulunopettaja, tililtäotto, syyttämättäjättäminen, Liisa-täti

(d)

itä–länsi-suuntainen, puna-vihersokeus, herne-maissi-paprikasekoitus

Nomini voi määriteosana olla eri sijoissa, esim. silmäkulmasilmäniskusilmäätekevä, silmälläpitosilmiinpistäväsilminnähtävä.

Yleisimmin määriteosa on nominatiivissa tai genetiivissä. Muunsijaisella samoin kuin adverbi- tai partikkelimääriteosalla on yleensä verbikantainen edusosa – substantiivijohdos tai partisiippi – ja vastineenaan samat osat sisältävä kaksisanainen lauseke (sanaliitto), esim. kotiintulo ~ kotiin tulo ~ tulo kotiin; sisäänrakennettu ~ sisään rakennettu ~ (se, joka on) rakennettu (jonkin) sisään. Määriteosa voi olla myös erityinen yhdysosamuoto, esim. naispuolinenkolmivuotias  (» § 416 – 417).

.

§ 408 Määritysyhdyssanojen merkitys

Yhdyssanojen yleisin tyyppi ovat määritysyhdyssanat eli determinatiiviset yhdyssanat. Ne koostuvat kahdesta yhdysosasta, joiden välinen suhde on semanttisesti epäsymmetrinen. Hallitsevana jäsenenä on jälkiosa eli edusosa (» § 404), jota modifioi alkuosa eli määriteosa (» § 403). Määriteosa on useimmiten nominatiivissa tai genetiivissä, mutta muutkin sijat ovat mahdollisia.

Määritysyhdyssanat ovat luonteeltaan endosentrisiä: yhdyssana ilmaisee samaan luokkaan tai lajiin kuuluvaa entiteettiä kuin sen pelkkä edusosakin. Esimerkiksi kerrostalo on tietynlainen talo, harmaakarhu yksi karhujen laji ja juhlapuhuja  yhden lajinen puhuja. Edusosaa modifioidessaan määriteosa rajoittaa edusosan mahdollisten tarkoitteiden joukkoa tai muuten kaventaa edusosan alaa. Määritysyhdyssana onkin edusosansa hyponyymi: esim. lihakeitto ja  minestronekeitto  ovat molemmat keittojakirkkaanpunainen ja marjapuuronpunainen puolestaan  punaisen sävyjä,  jälleenvakuuttaa  ja palovakuuttaamolemmat vakuuttaa-verbin ilmaiseman toiminnan lajeja.

 

Määritysyhdyssanan merkitys syntyy yhdysosien merkitysten perusteella joko semanttisen tulkinnan kautta tai on konventionaalinen. Merkityksen muodostus on vapainta nominatiivialkuisissa yhdyssanoissa (» § 409 – 410). Substantiivimääriteosa on merkitykseltään epäreferentiaalinen eikä viittaa määrätarkoitteeseen. Yhdysadverbeissa sekä leksikaalistuneissa yhdyssanoissa osien välinen määrityssuhde on vähemmän selvä kuin tyypillisissä yhdyssubstantiiveissa, ‑adjektiiveissa ja ‑verbeissä.

Rakenteellis-semanttisin perustein määritysyhdyssanoista on erotettavissa joitakin erityistyyppejä, kuten  appositioyhdyssanat (näyttelijämies » § 422 – 423) ja bahuvriihit (harmaapää » § 424). Bahuvriihit ovat eksosentrisiä  yhdyssanoja: niissä edusosa ei semanttiselta kannalta edusta koko yhdyssanaa siten kuin määritysyhdyssanoissa yleensä, esim. harvahammas ≠ hammas.

.

bd04

.

Summayhdyssanat

§ 432 Yleisesti summayhdyssanojen rakenteesta ja merkityksestä

Summayhdyssana eli kopulatiivinen yhdyssana koostuu kahdesta tai useammasta paralleelisesta yhdysosasta. Yhdysosien välinen suhde on semanttisesti additiivinen, ja sisällöltään se vastaa syntaktista rinnastusta.

 

laulaja-näyttelijä ≈ laulaja ja näyttelijä
kahvila-ravintola ≈ kahvila ja ravintola
mustavalkoinen ≈ musta ja valkoinen
ylösalas ≈ ylös ja alas
ohjaaja-lavastaja-puvustaja ≈ ohjaaja, lavastaja ja puvustaja
suomalais-ruotsalais-norjalainen ≈ suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen

Yhdysosat edustavat aina samaa sanaluokkaa (nomineja tai adverbeja) ja kuuluvat samaan merkityskenttään. Tyypillisiä summayhdyssanoja ovat esim. ammatin- ja värinnimitykset (» § 433). Kirjoituksessa yhdysosien välissä on tavallisesti  yhdysviiva, joskus vinoviivakin, tai osat kirjoitetaan yhteen ilman yhdistintä.

Summayhdyssanat ovat karttuva joskin määritysyhdyssanoja harvinaisempi yhdyssanatyyppi. Niiden raja varsinkin appositioyhdyssanoihin on usein epäselvä (» § 435). Osin summayhdyssanojen kaltainen yhdyssanatyyppi ovat myös yhdysnumeraalit (» § 780).

Yleisimmin ja vakiintuneimmissa summayhdyssanoissa on kaksi yhdysosaa, mutta osia voi olla useampiakin. Muodostus on rekursiivista, vaikkakin yli kolmiosaiset muodosteet ovat harvinaisia.

Kaksiosaisia: vahtimestari-talonmies, hapanimelä, suomalais-ugrilainen, jotenkuten, Nummi-Pusula | Kolmiosaisia:  kahvila-ravintola-disko, musta-puna-keltainen | Neliosainen: latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalainen [sanakirja]

Edusosana toimii jälkimmäinen (tai viimeinen) yhdysosa, joka mm. kantaa taivutustunnukset ja johtimet. Summayhdyssanan osat eivät siis kongruoi.

kanttori-urkurille, popjazzin, rouva Virta-Lahtiselle, tanssija-juontaja-kouluttaja-koreografimme, kuurosokeat, norjalais-saksalais-suomalaisia | kuurosokeus, mustavalkoisesti

Marginaalisesti summayhdyssanan yhdysosa voi koostua kahdesta erillisestä sanasta, esim.sivistystoimenjohtaja-kansalaisopiston rehtorin virka (l). Summayhdyssana itse esiintyy hyvin harvoin yhdyssanan osana tai johdoksen kantasanana, esim. [valtiotieteilijä-pianisti]-tytär (L), [nummipusula]lainen (E). Määritysyhdyssanan alkuosana sen sijaan yleinen on sellainen summayhdyssanan kaltainen määriteosa, joka ei ole oma lekseeminsä (» § 434).

Huom. Jos yhdys- tai ajatusviivallinen sanayhtymä sisältää kongruentit osat, tämä kokonaisuus on yleensä asyndeettisesti rinnasteinen rakenne eikä yhdyssana, esim. sentin-parin (~ sentin parin) syvyinenPaasikiven–Kekkosen linja (» § 401 ryhmä b). Semanttisesti näiden kaltaisia ovat myös seuraavat tapaukset, joissa määriteosa ei kuitenkaan kongruoi: Helsinki-Vantaan lentoasema, Bukowski-Hörhammerin keväthuutokauppa (l), Bach–Gounod’n Ave Maria (L)[jäätanssipari] Rahkamo/Kokon (l).

.

§ 433 Osien järjestys ja summayhdyssanojen merkityskentät

Summayhdyssanan osien paralleelisuus mahdollistaa niiden järjestyksen vaihtelun sanan merkityksen siitä olennaisesti muuttumatta:

kahvila-ravintola (skt) ~ ravintola-kahvila (E) | Kirjailija-toimittaja Elina Karjalainen (L) ~ ruotsalainen toimittaja-kirjailija Göran Rosenberg (L)

Usein käyttöön on kuitenkin vakiintunut järjestysvarianteista toinen, esim. kanttori-urkuri (*urkuri-kanttori), kuurosokeaylösalas, eikä yhdysosien järjestys aina myöskään ole mielivaltainen. Sitä voi motivoida jonkinlainen suuntaisuus tai ajallinen järjestys kuten seuraavissa:

viritin-vahvistin [ensin virittää, sitten vahvistaa] | suomalais-ruotsalainen sanakirja [suunta lähtökielestä kohdekieleen] | Alfons Almi oli [oopperan] talouspäällikkö-apulaisjohtaja-johtaja-pääjohtaja (1953–71). (L) [kuvaa työuran portaittaista etenemistä]

Valtaosa summayhdyssanoista edustaa tiettyjä merkityskenttiä. Lekseemimäärältään suurimpia, karttuvia ryhmiä ovat substantiiveissa ammatinnimitykset ja adjektiiveissa värinnimitykset sekä kansallisuutta, kieltä, aatetta tai vastaavaa ilmaisevat (i)nen-adjektiivit. Adverbit ovat tyypillisesti sanaliitoista tiivistyneitä. Verbejä summayhdyssanoissa ei ole.

.

Substantiiveja

Ammatti: parturi-kampaaja, puheenjohtaja-pääministeri, ohjaaja-lavastaja-puvustaja | Kone tai laite: jääkaappi-pakastin, radiokasettisoitin, hinaaja/jäänmurtaja | Ruoka tai juoma: lammaskaali, sikanauta, koipireisi, kossuvissy | Paikka tai instituutio: parturi-kampaamo, väestönsuoja-parkkihalli, sauna-pesuhuone-pyykkitila | Erisnimi: Marja-Liisa, Salmela-Järvinen, Ruotsi-Suomi, Nummi-Pusula

 .

Adjektiiveja

Väri: mustavalkoinen, punakeltainen, sinivihreä, musta-syklaaminpunainen, oranssi-musta-aniliini | Ominaisuus: kuurosokea, hapanimelä, sadunomais-eksoottinen | Kansallisuus:italialais-suomalainen | Aate, ala, suuntaus: taloudellis-hallinnollinen, snellmanilais-runebergiläis-mannerheimiläinen

Adverbeja tai partikkeleita:hetikohta, irtipoikki, jotenkuten, suinpäin, ykskaks ’yhtäkkiä’, yltäpäältä, yötäpäivää

Huom. Joidenkin summayhdyssanojen osien tarkoittamat asiat ovat toisistaan erillisiä, esim.mustavalkoinen (kaksi eri väriä vuorottelee),  Itävalta-Unkari (kaksi eri maata), toisissa ne taas sisältyvät ulkoisesti erottamattomasti toisiinsa, esim. sinipunainen ’violetti’, kanttori-urkuri (kumpikin yhdysosa kuvaa samaa ihmistä). Jälkimmäisen laisia ovat myös appositioyhdyssanat (» § 422). (Koski 1997: 105–106, 113–114; Penttilä 1963: 260–261.)

.

§ 434 Summayhdysosat: puna-vihersokeusviha-rakkaussuhde

Summayhdyssana ei yleensä toimi määritysyhdyssanan osana. Kuitenkin määriteosana esiintyy usein sellainen kahden tai useamman sanan yhtymä, joka muistuttaa rakenteeltaan ja merkitykseltään summayhdyssanaa, mutta ei ole itsenäinen lekseemi. Tällainen summayhdysosa on määriteosana esim. sanoissa puna-vihersokeus, vesileipärangaistus  ja Suomi-Ruotsi-maaottelu. Sen osat ovat additiivisessa, symmetrisessä suhteessa toisiinsa, ja se ilmaisee osiensa yhdistelmää (a) tai vastakkaisuussuhteen osapuolia tai asteikon ääripäitä (b).

(a)                        liha-makaronilaatikko (PS), sienisipulisalaatti (k), sähkömies-siivoojapariskunta, herne-maissi-paprikasekoitus, hämähäkinverkko-ohdakeaiheinen (L) asiakkaalle räätälöity lennot–hotelli–kuljetukset-paketti (L)

(b)                        viha-rakkaussuhde (PS), esimies-alaiskeskustelu (E), Molotov–Ribbentrop-sopimus (L),Porvoo–Kouvola-tie, oikea-väärä-asetelma, itä–länsi-suuntainen ajaa seitsemää–kahdeksaakymppiä (L)

Joskus ilmaus kattaa kaksi yhdyssanaa, joilla on sama edusosa, esim. jää-viileäkaappi (= jääkaappi ja viileäkaappi), heinä–elokuussa (= heinäkuussa ja elokuussa). Kirjoituksessa summayhdysosan osia voi kytkeä paitsi yhdys- tai ajatusviiva myös vinoviiva, esim. aids/HIV-asiantuntija (l), joko/tai‑kysymykset (A), tai ne merkitään yhteen: mustavalkofilmi. Joskus summayhdysosa on eriytynyt itsenäiseksi yhdyssanalekseemiksi, esim. sika-nautajauheliha → sikanautameno-paluulippu → halvin meno-paluu Lontoosta Pariisiin (l).

Huom. Lekseemiä edustamaton summaava sanayhtymä esiintyy satunnaisesti myös johdosten kantana, esim. [lasikupari]nen paviljonki (L).

.

§ 435 Summayhdyssana vs. mut yhdyssanatyypit

Toisin kuin määritysyhdyssana, summayhdyssana ei ilmaise edusosansa alakäsitettä, vaan rakentaa samassa entiteetissä yhdistyvistä asioista kokonaiskäsitteen. Toisaalta summayhdyssanan rakenne on erittelevä: se nostaa esiin saman asian eri puolia, jotka esitetään tasaveroisina. Raja määritysyhdyssanoihin ei silti ole jyrkkä. Esimerkiksi sanoissaflunssakuume,  hiilivetyjännärikomedia tai koipireisi jälkiosa voi hahmottua joko yhdyssanan semanttisesti hallitsevaksi jäseneksi jota alkuosa määrittää (määritysyhdyssana: ’tietynlainen kuume’) tai alkuosan kanssa semanttisesti paralleeliseksi (summayhdyssana: ’flunssan ja kuumeen yhdistelmä’).

Muista yhdyssanatyypeistä ovat summayhdyssanoille läheisiä appositioyhdyssanat (» § 422) sekä osa yhdysnumeraaleista (» § 780) ja toistoyhdyssanoista (» § 425). Summayhdyssanassa ku(mpi)kin osa tuo muodosteeseen toisesta erillisen, mutta yleensä samaan semanttiseen kenttään kuuluvan sisällön (kahvila-ravintola).

Appositioyhdyssanan yhdysosat taas ovat saman olion vaihtoehtoisia, semanttisesti epäsymmetrisiä nimityksiä, ja kumpikin yhdysosa kattaa jo sillään koko tarkoitteen; ne vain kuvaavat tarkoitetta eri kannoilta, ”kaksiäänisesti” (lapsinäyttelijä). Ero appositio- ja summayhdyssanatulkintojen kesken ei ole kuitenkaan jyrkkä. Tämä ilmenee varsinkin ihmistä tarkoittavissa sanoissa:

korjaajaompelija, omistajayrittäjä, opettajalukija, aviomies-presidentti, rakastaja-neuvonantaja, luonnonsuojelija-aktivisti, näyttelijäprofessori, taiteilija-emigrantti, taiteilija-tutkimusmatkailija (L)

Yhdysviivan käyttö vie tulkintaa summayhdyssanan suuntaan, jos nimitykset lisäksi voidaan tulkita ”samanarvoisiksi”, samaa semanttista kenttää edustaviksi, kuten ammatin, arvon tai aseman nimitykset seuraavissa: lääkäri-kirjailija,  professori-pääjohtajaviulisti-kaupunginvaltuutettu.

.

bd04

.

toistoyhdyssana

Toistoyhdyssana eli iteratiivinen yhdyssana on yhdyssanatyyppi, jossa sama sana esiintyy kahdesti, esim. ruokaruokakirjekirje. Sanat ovat yleensä epämuodollisia, mahdollisesti leikillisiäkin. Ne korostavat kyseisen sanan tarkoitteen tyypillisyyttä, esim. kirjekirje’ paperikirje (erotuksena sähköisistä viesteistä)’, tai ominaisuuden suurta astetta, kuten genetiivialkuiset adjektiivit pienenpieni. (→ § 425.)

Toiston tarkoituksena on joko painottaa tai määritellä sanaa: kotikoti tarkoittaa lapsuudenkotia – ei opiskelijaboksia, ruokaruoka on itse valmistettua tai ainakin terveellisempää kuin pikaruoka, lomaloma on vapaa-aikaa ilman mitään normaaleja askareita ja kirjakirja tarkoittaa fyysisesti selailtavaa kirjaa erotuksena näytöltä luettavista kirjoista.

Korkkikorkki kertoo jo paremmin, mistä on kyse. Se on siis perinteinen korkista valmistettu korkki. Yleensähän korkit ovat muovia tai metallia. Alkuperäisen valmistusmateriaalin nimi vain on muodostunut yleisnimitykseksi. Myöskin lasilasi – lasista valmistettu juomalasi erotuksena muovisesta juomalasista (mahdollisesti myös kertakäyttömukista).

Uudehko yhdyssana on kirjakirja. Sanalla on kaksi toisistaan hieman eroavaa merkitystä. Se voi tarkoittaa perinteistä paperille painettua kirjaa, jonka vastakohta on vaikkapa näytöltä luettava sähköinen kirja, mutta esimerkiksi verkkokeskusteluissa sanalla tarkoitetaan myös juonellista, kerronnallista kirjaa erotuksena oppaasta tai käsikirjasta.

Sanaa työtyö on käytetty yhteyksissä, joissa on pohdittu varsinkin naisten kotona tekemää kotityötä ja toisaalta työpaikalla tehtyä työtyötä eli ei-kotityötä. Työtyön vastakohdaksi saattaa muodostua lomaloma. Eräs tämän kevään abiturientti pohti verkkopäiväkirjassaan, uskaltaisiko penkkareiden jälkeen pitää vähän lomalomaa vai pitäisikö heti aloittaa lukuloma. Monenlaisten työpaineiden alle hautautuva äiti saattaa myös haaveilla kunnon lomalomasta etelässä, jolloin ei tarvitse huolehtia minkäänlaisista töistä – ei kotitöistä eikä työtöistä.

Vanhoja ja melko yleisiä toistoyhdyssanoja ovat pikapikaa ja peräperää. Selkeästi genetiivialkuisissa toistoyhdyssanoissa taipuu alkuosa enemmän tai vähemmän: hienonhieno, uudenuusipienenpieni. Leikkeleet kuitenkin jostain syystä ovat ohuen ohuet, eivätkä ohuenohuet

.

§ 425 Ruokaruokakirjakirjapikapikaa

Toistoyhdyssana eli iteratiivinen yhdyssana koostuu sanasta ja sen kertautumasta. Tällainen yhdyssana on nominatiivi- tai genetiivialkuinen ja merkitykseltään yleensä korostava. Toistoyhdyssanat ovat enimmäkseen vakiintumattomia; tyyppi on karttuva mutta harvinainen.

Tyypin substantiivit (a) ovat nominatiivialkuisia määritysyhdyssanoja:

(a)                        – – kesän annista on ei-jazzia vain viisi, kymmenen prosenttia, mutta sen takaamien massojen turvin voimme tuoda sitten sitä jazzjazzia, Kainulainen kertoo. (L) | ne on sellaset [tupaantuliaiset] että tänne ollaan pyydetty ihmisiä tuomaan ruokaa. siis semmosta ruokaruoka tyyppistä. (p)

Nämä sanat ovat sävyltään epämuodollisia, leikillisiäkin (toistosta affektisena ilmiönä » § 1736 – 1738). Ne korostavat tarkoitteen prototyyppisyyttä, ja niihin sisältyy tavallisesti implikoitu kontrasti luokan johonkin vähemmän tyypilliseen edustajaan, joka tulee kontekstin myötä esiin: esim. ruokaruoka vastakohtanaan pikaruoka, makea ruoka tai muu ei ”kunnon” ruoka, kirjakirja vastakohtanaan ei-tyypillinen, esim. tietokoneitse luettava sähköinen kirja.

Toisteiset adjektiivit intensifioivat kuvaamaansa ominaisuutta, korostavat sen suurta astetta. Niitä on genetiivi- (b) ja nominatiivialkuisia (c). Genetiivialkuisista jotkin ovat vakiintuneita. Vakiintuneita toistoyhdyssanoja ovat myös adverbit häthätääperäperää ja pikapikaa.

(b)                        hienonhieno rantahiekka (k) | pienenpieni mahdollisuus voittaa koko maailmancup (L) | Keskitytään kuitenkin tähän japanilaiseen käyttöautoon, joka sekään ei ole uudenuusi. (L) | Trendikästä on syödä terveellisesti, näyttää Evitalta ja sujahtaa kapeankapeaan pukuun. (L)

(c)                        Alussa tosin hänkin on hauskahauska, mutta pian roolin virittämät jännitteet alkavat kiinnostaa – –. (L) | On muotia olla niin ekoeko, käyttää moninaisia eksoottisia kotimaisia luonnonmateriaaleja ja asua sellaisista aineista osin tehdyissä asunnoissa. (L)

Tällainen adjektiivin toistorakenne esiintyy yhtä lailla sanaliittona, esim. pienen pienipikku pikku bikinissä. Sama sana voi toistua intensifioivasti montakin kertaa, esim. pitkänpitkänpitkänpitkät tikapuut (l).

Sama sana voi kyllä esiintyä kahdesti muissakin kuin iteratiivisissa yhdyssanoissa, mutta siitä en löytänyt mitään mainintaa.

Nämä äskeiseen määritelmään sopimattomat sanat ovat yleensä kaikkea muuta kuin leikillisiä tai epämuodollisia. Tarkoitan siis sanoja kuten päiväkerhopäivämaksukehotusmaksukoripallokori ja Tiemestarintie. Useimmiten sama sana on yhdyssanan alussa ja lopussa. Erona edellä käsiteltyihin toistoyhdyssanoihin, näissä toistuva sana ei aina samalla tavalla määrittele tai korosta. Toinen merkittävä ero on se, että samojen sanojen välissä on yksi tai useampia muita sanoja: junalauttatavarajuna. Pitemmissä yhdyssanoissa toistuva sana voi käytännössä sijaita myös muiden sanojen välissä: palokuntapoikatyötoimikunta.

Selkeästi oma ryhmänsä tämän tyyppisistä yhdyssanoista on yhdysnumeraalit. Niitä löytyy loputon määrä. Muutamia esimerkkejä mainitakseni: kuusikymmentäkuusikolmesataakolmekymmentäkolme,  kaksikymmentätuhattaviisisataakaksikymmentäkaksi. Numeraalit jätän äärettömyytensä vuoksi jatkossa tarkastelun ulkopuolelle.

Toinen erottuva ryhmä on erisnimet kuten Tiemestarintie ja MäkipellonmäkiMäkelänmäki lienee jotain näiden kahden tyypin välimaastosta. Varsinkin paikannimissä alkuosa, joka voi olla myös yhdyssana, tuntuu olevan usein genetiivimuotoinen, joten se tavallaan määrittelee loppuosaa.

 

.

bd04

.

appositioyhdyssana

Appositioyhdyssana on yhdyssanatyyppi, jossa kaksi substantiivia on toisiinsa samankaltaisessa suhteessa kuin  appositiorakenteessa, esim. poikaviikari, lapsinäyttelijä. Tällöin kumpikin yhdysosa kuvaa samaa tarkoitetta. Monet sanat, kuten lapsinäyttelijä, voivat hahmottua joko appositioyhdyssanaksi (’sekä lapsi että näyttelijä’) tai siten, että ensimmäinen substantiivi rajaa toisen alaa (’sellainen näyttelijä, joka on lapsi’). (» § 422423.)

.

§ 422 Mitä ovat appositioyhdyssanat?

Appositioyhdyssana on kahden substantiivin muodostama sana, jonka osat ovat toisiinsa samankaltaisessa suhteessa kuin appositiorakenteen jäsenet (» § 1059–). Appositioyhdyssanan osat kuvaavat samaa tarkoitetta eri kannoilta: esim.  tutkijanainen on sekä tutkija että nainen (vrt. virkanainen, joka on nainen, mutta ei virka). Toisaalta appositioyhdyssanassa määriteosan voi mieltää rajaavan tarkoitteiden joukkoa samaan tapaan kuin määritysyhdyssanoissa, esim. näyttelijöistä ne, jotka ovat lapsia.

tutkijanainen, lapsinäyttelijä, prinssipuoliso, keksijänero, säveltäjämestari | vrt. tyypillinen määritysyhdyssana:  virkanainen, elokuvanäyttelijä,  aviopuoliso, kielinero, hovimestari

Appositioyhdyssanan osina esiintyy useimmiten luokittavia ihmisen nimityksiä, esim. sukulaisen, sukupuolen, kansallisuuden tai ammatin nimityksiä, sekä erisnimiä. Samassa sanassa yhdysosat edustavat tyypillisesti eri ryhmiä näistä. Appositioyhdyssanan tarkoitteena voi olla myös muu olio kuin ihminen. Erisnimi on määriteosana referentiaalinen, toisin kuin määritysyhdyssanoissa yleensä.

Ihminen: poikaviikari, vankikarkuri (PS), isäntämies, suomalaisnainen, miesmatkustaja, mestarivaras (l), lääkäritytär, juoksijalupaus, Norma-vaimo, Marx-veljekset | Muu elollinen: naarastiikeri (PS), matosyötti, puuvanhus (L) | Eloton:  hävittäjälentokone, leipomoliike, osinkotulo, peltoaukea (PS), kaljaasihylky, tuottajastudio (L), isäntä-Suomi (l)

Mukana toimituksessa oli kylpijämiehen lisäksi kylvettäjämummo, joka saunonnan jälkeen pesi miehen ammeessa.  (E) | Nuorekas pääministeri Tony Blair ja hänen uranaispuolisonsa Cherie aloittivat uuden tyylikauden. (L) | Todella upeeta  [TV-sarja] oli juopponarkkarisankarittarineen maailmanlaajuinen menestys. (L) | – – kaunis lattia peitetään  hirvitysmatolla, jotta asiakkaat eivät kuljettaisi rapaa myymälään. (L)

Appositioyhdyssanat ovat karttuva yhdyssanatyyppi. Osa niistä on vakiintuneita sanakirjalekseemejä, mutta melkoinen osa esiintymistä on kerrallisia muodosteita. Appositioyhdyssanat muistuttavat summayhdyssanoja (rajankäyntiä » § 435) ja toisaalta substantiivin ja taipumattoman nimikemääritteen muodostamia lausekkeita (» § 599 –600), joskin appositioyhdyssanassa osien järjestys on vapaampi. Varsinkin elollistarkoitteisissa sanoissa osien järjestys voi vaihdella ilman että yhdyssanan viittaussuhde tai tarkoite siitä muuttuu:

säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymän 130-vuotisjuhla (l) vrt. kymmenen vuotta mestarisäveltäjä Jean Sibeliuksen kuoleman jälkeen (l) | Vauvapandan ensimmäinen vuosi(L) vrt. 24 pandavauvaa (L) | Madonna odottaa Oscaria Evita-elokuvan roolistaan. – –Elokuva-Evita saa Suomen ensi-iltansa keväällä. (L)

Miespoliitikon elämänkaari on erilainen kuin poliitikkonaisen. (L) | – – Antti-poika sai kaikessa rauhassa äiti-Päivin  kanssa presidentillisen kädenpuristuksen rouva Ahtisaarelta. (l)

Erijärjestyksisten varianttien välille voi silti hahmottua merkitysero: appositioyhdyssanat ovat määritysyhdyssanojen alalaji, ja näiden semanttisesti hallitseva osa on edusosa. Määrityssuhde korostuu kontrastoitaessa appositioyhdyssanan tarkoitetta toiseen saman edusosan alaan kuuluvaan tarkoitteeseen:

Merja Larivaara on tässäkin kaunotarpoliisi Ilona Lumme – – ja Niko Saarela asiaan kuuluva hönttipoliisi Muilu. (L)

.

§ 423 Edusosana kuvaileva sana: oravapoloveneenrohjo

Appositioyhdyssanojen erityisryhmä ovat muodosteet, joiden jälkiosana on sana kulta, raukkaressu(kka)vainaja tai vastaava:

lapsirukka (k), miesparka, henkiriepu (skt), äitikulta, oravapolo, poikapahanen, HOP-vainaa (l)

Näissä alkuosa, yleensä elollistarkoitteinen, on semanttisesti spesifisempi, ja jälkiosa on kuvaileva. Joskus osat kirjoitetaan erilleenkin, esim. Tero kulta (k), vanha korpraali parka (ou), Tove ei pidä itseään minään yksinhuoltaja rassukkana (L).

Toisessa nominatiivialkuisessa ryhmässä jälkiosa ilmaisee alkuosan yläkäsitteen:

kuusipuu [kuusi on puu, kuuluu puihin]hiuskarva, karviaismarja, perjantaipäivä, pipolakki, genetiivisija | koska-konjunktio, ns.-lyhenne | Tenojoki, Baikaljärvi, Saanatunturi

Jälkiosa ei tuo olennaista merkityslisää alkuosaan, joka esiintyy samaa tarkoittavana silläänkin, esim. kuusipuu = kuusiTenojoki = Teno. Aina tällaisella alkuosaa yleismerkityksisemmällä jälkiosalla ei kuitenkaan ole yhtä selvästi luokittavaa tehtävää:

velimies, vävypoika (PS), opettajaihminen (L) | sokkitila, tiedustelutoiminta, väsymisilmiö(PS), kasvuprosessi (skt), elvytysoperaatio, rasvankerääntymisongelma (L)

Appositioyhdyssana voi olla myös genetiivialkuinen, jolloin alkuosa ilmaisee yhdyssanan tarkoitteen neutraalisti ja jälkiosa, yleensä deskriptiivinen tai muu affektinen sana, kuvailee sitä:

äijänkäppänä (PS), pojankloppi (skt), veneenrohjo (L), hännäntöpö (k), puunkuvatus (a)

se surkea toimittajanpaska (k) | Malliksi haluava 175-senttinen tytönhuiskale pidennytti itseään päästäkseen mannekiinikouluun. (L) | Nupunpeijakkaat ovat paisuneet kirsikankokoisiksi yhdessä yössä. (L)

Vaihtoehtona on sanaliitto (pojan kloppi). Joillakin on myös nominatiivialkuinen variantti, esim. kivenjärkäle ~ kivijärkäle,  piipunnysä ~ piippunysä. Genetiivialkuisissa on myös joitakin sellaisia, joissa jälkiosa ilmaisee alkuosan yläkäsitteen (kuten tyypissä kuusipuu), esim. häpeäntunnekuolemantapaus,  Suomenmaa ’Suomi’.

.

bd04

.

yhdysnumeraali

Yhdysnumeraalit ovat kymmentä suurempaa tarkoittavia moniosaisia numeraali-ilmauksia, joiden rakenneosia ovat peruslukusanat yksi – yhdeksän ja sana toista, esim. kaksitoista, tai kymmenkantaiset peruslukusanat kymmenensata,  tuhatmiljoona jne., esim. viisikymmentäviisituhattakolmesataaneljä (» § 780).

.

§ 780 Viisitoistakolmekymentäneljäkaksituhattakuusi

Kymmentä suurempaa lukumäärää tarkoittavat numeraalit rakentuvat rekursiivisesti peruslukusanoista sanan toista ja kymmenkantaisten peruslukujen kymmenensatatuhat, miljoona jne. avulla. Tällaiset moniosaiset numeraali-ilmaukset, esim. kaksisataakuusikymmentäviisi, ovat oma ilmaustyyppinsä, jota kutsutaan yhdysnumeraaleiksi. Kokonaislukuja tarkoittavien yhdysnumeraalien muodostamista kuvaa asetelma 127.

Asetelma 127: Yhdysnumeraalien muodostus

Kymmenet 1 NUM+toista kaksitoista, kolmeatoista…yhdeksässätoista
2–9 [NUM+kymmentä] NUM kaksikymmentä…yhdeksässäkymmenessä
kahdessakymmenessäyhdessä
Sadat 1 sata+NUM sata, satayksi, sataakahta…sadassayhdeksässä
2–9 [NUM+sataa] NUM kaksisataa…yhdeksässäsadassa
kahdellesadalle neljällekymmenellekuudelle
Tuhannet 1 tuhat NUM tuhat, tuhatta yh…tuhannesta yhdeksästäsadasta
2–999 [NUM tuhatta] NUM kaksituhatta…yhdeksäänsataantuhanteen
kahdeltakymmeneltätuhannelta kolmeltasadalta
Miljoonat kahden miljoonan neljänsadantuhannen
Miljardit

Yhdysnumeraalit noudattavat kahta eri muodostusperiaatetta. Välin 11–19 numeraalit muodostetaan liittämällä taipuvaan peruslukuun muuttumaton jälkiosa toista, sanan toinen kiteytynyt partitiivi. Kahdestakymmenestä alkaen ilmaistaan kymmenten tai muiden kymmenkantaisten yksiköiden määrä perusluvulla, lukuun ottamatta ensimmäistä (sata, kaksisataa mutta ei *yksi sata). Perään liitetään yli menevää määrää osoittava numeraali, joka voi olla moniosainen. Tässä tapauksessa kaikki yhdysnumeraalin osat paitsi toistataipuvat lauseyhteyden mukaan, myös järjestysluvuissa. Puhutussa kielessä myös sanan kymmentä lyhentymä kyt(ä) saattaa jäädä taipumatta: Päästään yli kahteenkyt asteeseen tällä viikolla (P); se [päivämäärä] on (iha) kolmas, (.) kyt (.) ensimmäinen (P).

Kymmenkantaiset numeraalit kymmenensatatuhatmiljoonamiljardibiljoona jne. toimivat lukujärjestelmässä kantalukuina, joiden määrä ilmaistaan yhdysnumeraaleissa peruslukusanoilla. Isoja lukuja ilmaistaessa otetaan uusi kantaluku käyttöön aluksi kymmenen, sitten tuhannen yksikön välein: sata ’kymmenen kymmentä’, tuhat ’kymmenen sataa’, miljoona ’tuhat tuhatta’. Tästä on sataluvuissa vähäinen, nykykielessä harvinainen poikkeus: vuosilukujen ilmaisuun välillä 1100–1900 rajoittuva tyyppi kahdeksantoistasataa, esim. yhdeksäntoistasataakolmekymmentäluvun osalta (la).

Yhdysnumeraalien muodostus 20:stä ylöspäin perustuu kertolaskuun: kaksikymmentä ’2 × 10’, kaksisataa ’2 × 100’. Näin osoitetaan kokonaisten kantalukujen määrä, johon sitten liitetään tuloksen yli menevä osa. Jälkiosaa toista soveltava tapa puolestaan ilmaisee, kuinka monen perusluvun verran ollaan alkavalla, lukujen 11–19 tapauksessa siis toisella kymmenluvulla. Tämä muodostustapa, jossa alkava kymmenluku ilmaistaan järjestysluvulla, on aiemmin ollut laajemminkin käytössä välillä 10–100: yksikolmatta ’yksi kolmannella kymmenellä’, ts. 21. Samaan tyyppiin kuuluu sana puolitoista ja sellaiset likimääräisyyden ilmaukset kuin toistakymmentä (» § 784) ja ikää ilmaistaessa tyyppi olla toisella kymmenellä.

Yhdysnumeraalit muodostuvat kahdestakymmenestä ylöspäin samaan tapaan kuin numeraalista ja substantiivista koostuvat lausekkeet (» § 789). Vaikka niitä voidaan pitää yhdyssanoina (» § 398403 – 404407), ne ovat tässä mielessä erilaisia kuin muut yhdyssanatyypit, ja niiden yhteen ja erilleen kirjoittaminenkin vaihtelee.

.

§ 789 Viisi lasta ja viidellä lapsella: lausekkeen edussana ja tyyppi

Lukusanat erottuvat nominien joukosta muun muassa lausekkeenmuodostuksensa vuoksi. Toisin kuin millään muulla nominiryhmällä, lausekkeen rakenne riippuu sijasta: yksikön nominatiivissa oleva numeraali saa seurakseen partitiivimuotoisen substantiivilausekkeen ja toimii siis lausekkeen edussanana, mutta muissa sijoissa numeraali kongruoi substantiivilausekkeen edussanan kanssa:

.

Edussana Edussana
viisi pientä sorsaa viidellä pienellä sorsalla
kahdet uudet kengät

Muissa sijoissa kuin yksikön nominatiivissa numeraali toimii samoin kuin mikä tahansa adjektiivimäärite tai pronominitarkenne: viidellä sorsallapienellä sorsallamuutamalla sorsalla. Substantiivi on siis lausekkeen edussana ja numeraali määrite. Se, että numeraali on yksikön nominatiivissa lausekkeen edussana, näkyy siitä että juuri se on lauseyhteyden vaatimassa muodossa. Partitiivimuotoinen NP ei voi yksin esiintyä samoissa lauseyhteyksissä merkityksen muuttumatta. Numeraali voi esiintyä yksinkin, kun konteksti kertoo minkä lukumäärästä on kyse.

Viisi pientä sorsaa tepastelee emonsa perässä. | *Pientä sorsaa tepastelee emonsa perässä.| Viisi tepastelee emonsa perässä.

Kumpaa rakennetta numeraalin sisältävä lauseke sitten noudattaakin, se on muodoltaan yksiköllinen mutta merkitykseltään monikollinen. Tämä näkyy lausekkeessa mahdollisesti olevista muista määritteistä (» § 790).

Myös yhdysnumeraalien sisäinen rakenne (» § 780) noudattaa numeraalin sisältävän NP:n mallia. Nominatiivissa edussanana tai ‑osana on ensimmäinen numeraali, johon toinen liittyy partitiivimuotoisena: viisisataa kuten viisi sorsaa. Muissa sijoissa edusosana on jälkimmäinen numeraali: viidessäsadassa kuten viidessä sorsassa. Yhdysnumeraali muodostaa kuitenkin oman kokonaisuutensa, kirjoitettiin se yhteen tai ei. Esimerkiksi numeraalia määrittävä yli taialle ei liity yhdysnumeraalin osaan vaan pelkästään kokonaisuuteen: yli kaksisataa ~ *kaksi yli sataa.

Silloin kun numeraali on substantiivin kongruoivana etumääritteenä, lauseke on normaaliin tapaan edussanansa mukaan substantiivilauseke eli NP. Näin on perusteltua katsoa olevan myös nominatiivissa, kun numeraali on lausekkeensa edussanana. Kummallakin NP-tyypillä on samanlainen merkitys: ne viittaavat joukkoon, jonka jäsenten luokan ilmaisee substantiivi. Jakaumaltaankin tyypit ovat sikäli samanlaiset, että kumpikin voi esiintyä esim. subjektina: Kaksi pientä sorsaa seurasi emoaanKahdet uudet kengät maksaisivat liikaa.

Nominatiivimuotoisia numeraaleja voi pitää jakaumaltaan rajoittuneina substantiivimaisina nomineina. Tältä kannalta niitä voi verrata mitta-, määrä- ja osasubstantiiveihin, esim. litra, määrä ja joukko, sillä nämä saavat myös partitiivisijaisen NP-täydennyksen, tosin muissakin sijoissa kuin nominatiivissa (» § 592).

Huom. Numeraalit ovat nominatiivissa substantiivimaisempia kuin muissa sijoissa. Jos numeraalin sisältävä lauseke on partitiivissa (kahta pientä sorsaa), rakenteesta ei ilmene, että numeraali olisi substantiivin määritteenä, vaan sitä voisi pitää myös partitiivimuotoisena numeraalina, jolla on partitiivitäydennys. Tältä kannalta myös partitiivi, jolla merkitään kuten nominatiivillakin subjektia ja objektia, tekee numeraalista substantiivimaisemman kuin muut sijat.

.

§ 1302 Etumääritteiden kongruenssista

Adjektiivi‑, partisiippi- ja pronominimääritteet kongruoivat lausekkeen edussanana olevan substantiivin kanssa sekä luvussa että sijassa: lausekkeen edussana ja sen määritteet ovat samassa taivutusmuodossa. Substantiivilausekkeen sisäisessä sija- ja lukukongruenssissa on siis kyse määritteen mekaanisesta mukautumisesta pääsanansa taivutukseen:

samaa lasta | tuolle lapselle | joillekin ihmisille | syvenevässä horroksessa

Jos lausekkeessa on useita kongruoivia määritteitä, taivutustunnus tulee niistä jokaiseen (a). Kompleksisten, hierarkkisten substantiivilausekkeiden sisäinen rakenne hahmottuu määritteiden kongruenssin avulla (b).

(a)                        tästä samasta vanhasta asiasta | nii meheviä vasta kypsyneitä karviaisia | kaikissa niissä vaikeissa tehtävissä | joillekin uteliaille ohikulkijoille | puistoon asennetut uudet valurautaiset lyhtypylväät | Missä laatikossa niiden papereiden piti olla?

(b)                        [[[Kilpailussa hävinneestä] linja-autoyhtiöstä] [[uuteen yritykseen] siirtyvä]] työntekijä (L) | [Esimerkiksi ulkomaan-komennuksella olevat], [asemapaikassaan tietyn lääkityksen saaneet] henkilöt (L) | [Helsingin Energian tuottamalla ja jakamalla kaukolämmöllä] ja [sen voimalaitoksiinsa tekemillä mittavilla  ilmansuojeluinvestoinneilla] on ollut ratkaiseva vaikutus [[[pääkaupunkiseudun hengitysilman] laadun] [suotuisalle  kehitykselle]]. (L)

Luku- ja sijakongruenssi ulottuu myös yhdysnumeraaleihin – paitsi toista-loppuisiin – (c) sekä joukkoon sellaisia yhdyssanoja, joiden alkuosana on adjektiivi (d). Samoinpaikannimissä on joitakin yhdysnimiä, joiden alkuosan adjektiivi kongruoi edusosan kanssa (e) (» § 420). Kongruenssi ei ulotu sellaisiin rinnasteisiin erisnimiin kuten Trinidad ja TobagossaKeppi ja porkkanan toimitus.

(c)                        parillasadalla, kahdellekymmenelleviidelle, viidessäkymmenessä, kolmansistakymmenensistä | vrt. yhdelletoista

(d)                        hienoasokeria, pitkälläsiimalla, vanhojapiikoja, uutenavuonna, pitkänäperjantaina

(e)                        Isossa-Britanniassa, Uuteen-Seelantiin, Mustanmeren, Uudessakaarlepyyssä

Relatiivipronomini, jolla alkava lause määrittää substantiivia, mukautuu tavallisesti pääsanansa lukuun: tyttö, joka ~ tytöt, jotka. Relatiivisanalla on kuitenkin myös itsenäinen numeruksen valinta. Kun korrelaattina oleva yksikkömuotoinen substantiivi on joko spesifinen tai geneerinen, monikollinen relatiivipronomini voi viitata spesifeihin tarkoitteisiin: Hän hälytti lääkäriambulanssin, joita paikalle tulikin kaksi (l). Toisaalta relatiivipronominikin voi olla geneerinen: Olisi pitänyt löytää – – vanha tukeva juuttikankainen säkki, joita ei varmaan enää edes valmisteta, – – (k). (Persoonakongruenssista relatiivilauseessa» § 1270.)

Huom. Vaikka samapäätteisyys merkitseekin määritteen ja sen pääsanana olevan substantiivin kuuluvan toistensa yhteyteen, ne eivät voi esiintyä lauseessa toisistaan erillään: *Odottavalle täytyy mennä tästä kertomaan kokousväelle asiasta.

.

bd04

.

bahuvriihiyhdyssana

Bahuvriihiyhdyssana eli bahuvriihi, esim. herkkusuu, mämmikoura, on sellainen määritysyhdyssana, jonka tarkoite ei kuulu samaan luokkaan kuin sen edusosan tarkoite. Esim. herkkusuu ei ole suun alalaji, vaan yhdyssanan tarkoittama asia on ominainen luonnehditulle ihmiselle tai muulle elolliselle oliolle (tällä on herkuista pitävä suu). (» § 424.)

.

§ 424 Mitä ovat bahuvriihiyhdyssanat?

Bahuvriihiyhdyssanat eli bahuvriihit ovat määritysyhdyssanojen alalaji, joka poikkeaa semantiikaltaan niiden perustyypistä. Bahuvriiheja ovat esim. seuraavat:

herkkusuu, kaljupää, kierosilmä, kovanaama, mämmikoura, pitkätukka, tyhjätasku

Bahuvriihiyhdyssanan tarkoite ei ole sama tai kuulu samaan luokkaan kuin sen edusosan tarkoite, eikä bahuvriihi siten ole edusosansa hyponyymi. Esimerkiksi pitkätukka ei ole tukanalalaji, vaan bahuvriihin kirjaimellisesti tarkoittama asia (pitkä tukka) on ominainen sille olennolle, jota koko yhdyssana tarkoittaa: ’sellainen, jolla on pitkä tukka’. Bahuvriihin tarkoite on yleensä ihminen tai muu elollinen olento. Bahuvriiheja on joitakin satoja sanakirjalekseemejä, ja tyyppi on karttuva.

Bahuvriihit esiintyvät ensisijaisesti substantiiveina (a). Mahdollista on myös käyttö määritteenä adjektiivin tapaan (b).

(a)                        Siitä vaan, vanha känsäkoura, sanoi Suominen kun Holkerille lapiota tarjosi (L). | Hän on vähän synkkämielinen tuppisuu, joka ei puhu eikä pussaa ainakaan selvin päin. (l) | – – mitä varakkaampi alue, sitä todennäköisemmin remmin jatkeena tassuttelee joku muukarvatassu kuin sekarotuinen tai saksanpaimenkoira. (L)

(b)                        helapää puukko (PS) | Kuka kaistapää virkamies tästä vastaa? (L) | Siinä takapuoli kylmänä tai kusiaisten syötävänä istuessa piirtyi paikka lähtemättömästi keltanokan matkalaisen mieleen. (L)

Bahuvriihit eivät komparoidu (*kaistapäämpi). Adjektiivikäyttöisen bahuvriihin synonyymina on vastaava (i)nen-adjektiivi: helapäinen puukkokaistapäinen virkamies. Bahuvriihi voi toimia myös yhdyssubstantiivin määriteosana, esim. helapääpuukko, tötterötukkasankarimme (l).

Bahuvriihin edusosana on substantiivi ja määriteosana nominatiivimuotoinen adjektiivi tai substantiivi (c), harvemmin lukusana (kaksitasokolmisormi) tai muu sanavartalo (sekopää, heiluhäntä).

(c)                        Määriteosana adjektiivi: hapannaama, harmaaparta, isonenä, vinosilmä, vääräsääri |Määriteosana substantiivi: hymyhuuli, pellavapää, pokerinaama, poropeukalo, rasvaletti, säihkysääri

Edusosat edustavat tiettyjä semanttisia alueita:

(d)                        Ruumiinosa: harvahammas, harmaahapsi, kippurahäntä, kivikasvo, kultakurkku, koukkuleuka, möhömaha, neropatti, tähtisilmä, mutrusuu, vääräsääri, (abstrakti:) kaukomieli, tulisielu |Vaatekappale: hätähousu, heinäkenkä, lökäpöksy, tyhjätasku | Artefaktin osa: kirjokansi, nelimasto | Abstrakti entiteetti: ikäloppu, jalkapuoli  | Verbikantainen edusosa: virkaheitto, etuveto

Monikkosana esiintyy bahuvriihin edusosana yksikkömuotoisena, esim. hätähousu, kovakasvo. Bahuvriihin määriteosana on yhdyssanakin mahdollinen, esim. lippalakkipäät juniorit (L).

Bahuvriihit ovat enimmäkseen affektisia sanoja. Sävyltään neutraaleja ovat kuitenkin sellaiset vakiintuneet eläin- tai kasvilajin nimitykset kuin pystykorvasarvikuonosatakieli taipoimulehti. Bahuvriihi on voinut myös eriytyä alkuperäisestä konkreettisesta merkityksestään, kuten sanat pitkäkynsi ’varas’, rähmäkäpälä ’kömpelö ihminen’,  tiukkapipo’ahdasmielinen ihminen’.

Huom. Monilla etenkin substantiivialkuisilla bahuvriiheilla on myös normaalia määritysyhdyssanakäyttöä, joka on tosin bahuvriihikäyttöä harvinaisempaa: esim. risuparta voi tarkoittaa paitsi ’risupartaista miestä’ (bahuvriihi) myös ’risuista partaa’.

.

bd04

.

Yhdyssanan osan puuttuminen

.

§ 437 Rinnasteiset tai rinnastuksen kaltaiset rakenteet

Rinnasteisissa ja rinnastuksen kaltaisissa rakenteissa yhdyssanan alusta tai lopusta voi puuttua sen yksi tai useampi leksikaalinen osa, joka esiintyy toisaalla rinnastusrakenteessa. Kirjoituksessa tätä elliptistä kohtaa merkitään yhdysviivalla  (ellipsistä » § 1178). Elliptisenkohdan materiaalinen vastine esiintyy rinnastusrakenteessa yleensä toisen yhdyssanan osana, esim. ylä- ja alapuoli (a), mutta vastineena voi olla myös syntaktisesti itsenäinen sana, jolla on määrite: varjo- ja hyvät puolet (b). Seuraavien esimerkkien selityksissä puuttuva sananosa on merkitty hakasulkuihin.

(a)

rakennus- ja polttopuut = rakennus[puut] ja polttopuut
maa- ja metsätalousministeri = maa[talousministeri] ja metsätalousministeri
olympiatuli, ‑renkaat ja ‑lippu = olympiatuli, [olympia]renkaat ja [olympia]lippu
äänentallennus- ja ‑toistolaitteet = äänentallennus[laitteet] ja [äänen]toistolaitteet

loputtomien raha- ja pahenevien terveyshuolien hapertama mies (L) | Pohjois-Karjalalla ei ole taloudellisesti mitään merkittäviä yhteyksiä Pohjois- eikä Etelä-Savoon. (l) | Auto on yhä useammalle kulku-, harvoin enää komeiluväline. (L) | Monesta asiasta olemme eri mieltä, koska sinä olet lintu- ja minä yhteiskuntatieteilijä. (L) | mut eiks tommoset pitäs sitte näkyä jossain käytös tai huolellisuusnumerossa. (p)

(b)

taitavin sana- ja muin kääntein (L) = taitavin sana[kääntein] ja muin kääntein | lastensuojelu‑, sosiaali- ja vaikka mitä viranomaisia (L) = lastensuojelu[viranomaisia], sosiaali[viranomaisia] ja vaikka mitä viranomaisia

Lisäksi tämä ellipsi-ilmiö koskee mAinen-adjektiivinjohdinta (» § 280), joka tässä suhteessa siis käyttäytyy yhdysosan kaltaisesti:

(c)

jätteen laitos- tai ammattimaisesta hyödyntämisestä ja käsittelystä (a) = laitos[maisesta] tai ammattimaisesta

Sananosan puuttuminen on tavallisempaa kuin sen toistaminen (d), jolla voi olla esim. tähdentävä tehtävä.

(d)

Onko Granfeltilta tilattu tutkimustulos vai tutkimustyö? (l) | Hän nousi vähän yli seitsemän, – –, haki aamutohvelit ja aamutakin ja meni keittiöön valmistamaan kahviaamiaisen. (k)

Yhdyssanan osan ilmipanemattomuus on mahdollista myös jälkilisäyksessä (e) sekä vastauksessa tarkistuskysymykseen (f).

(e)

Saarioisten laatikot, makaroni-lihaperunasose-lihaperuna-silakka- ja lihakaali- (L)[mainos]

(f)

– Maistuuko olut? – Työaikana ei oikein passaa. – Minä aikana? – Työ. (k)

Huom. Tekstissä aiemmin mainittua substantiivia voi yhdyssanan edusosana korvata adjektiivi sellainensemmoinen  tai vastaava (vrt. esimerkki e; » § 629):

 – – kaiuttimet, ainakin pääsellaiset, sijoitetaan kankaan taakse. (L) | Sen sijaan mieshormonien korvaaminen naisvastaavilla tekee tehtävänsä. (L)

 

.

Introdus  / lisätty 5.1.2015

.

 

 

 

 

 

Anunțuri

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: