Blogulblog's Blog

Derivarea adverbelor – adverbinjohtimista

Derivarea adverbelor

.

adverbs-formation

.

Pagina poate fi considerată și la capitolul de formare a cuvintelor – Sananmuodostusoppi

.

În ciuda faptului că poziția adverbului în finlandeză nu este foarte clară, de adverb nu se poate lipsi și foarte multe forme gramaticale îmbracă forme adverbiale. Aici ne vom ocupa chiar de derivarea acestor adverbe din alte forme gramaticale.

 

De la Iso suomen kielioppi citire:

 § 371 Adverbien rakennetyyppejä ja muotteja

 Suurin osa adverbeista on morfologiselta rakenteeltaan kompleksisia. Erotettavan pääteaineksen sisältävistä adverbeista osa on johdoksia (a), osa taas morfologiselta koostumukseltaan taivutusmuotoja, useimmiten nominin muotoja (b).

 

(a)                  nopea-sti, paljo-lti, vasta-kkain, puhelim-itse

(b)                 oikea-ssa, lopu-lta, tarko-i-n, tarka-lle-en, paho-i-lla-an

 

Nämä rakennemallit ovat adverbien muotteja, joihin voi syntyä myös uusia adverbeja. Muita rakennetyyppejä ovat yhdysadverbit, esim. kasapäinohimennenpuolivälissä, ja adverbina toimivat sanaliitot eli liittoadverbit, esim. silloin tällöinyötä päivää. Yhdys- ja liittoadverbien raja on osin häilyvä: yhteen ja erilleen kirjoittaminen vaihtelee niissä joskus. Päätteettömiä adverbeja taas ovat esim. ainaheti ja nyt.

 

Päätteellisten adverbien morfologisiin tyyppeihin kuuluu myös joitakin adpositioita, kuten hallussaluona tai sekä adverbina että adpositiona käytettävät pitkin ja ohitse. Adverbina ja partikkelina taas toimii esim. sana oikein (adverbi: ratkaisit tehtävän oikein – partikkeli: tulit oikein katsomaan). Pelkästään partikkelina esiintyviä päätteellisiä sanoja ovat esim. silti ja tosin. (» § 678 – 680.)

 

Adverbeissa ja partikkeleissa on runsaasti sellaisia sanoja, joista pääteaines on morfologisesti erotettavissa mutta jotka kuitenkin nykykielessä mielletään lähinnä jakamattomiksi:

 

edes, enää, järin, kaiketi, liioin, lähes, muuten, noin, näes, peräti, sillä, silti, taas, tosiaan, tota, tuskin, tänne, ulos

 

Osalla näistä on samavartaloinen korrelaatti muttei selvää kanta- tai vartalosanaa, esim. ulo-s (vrt. ulko(n)-a), poi=s (vrt. poi=ssa), katk=i (vrt. katk-ais-ta). Samanloppuisia sanoja yhdistää usein myös jokin semanttinen piirre: esim. i- ja s-loppuiset ovat tavallisesti tulosijamerkityksisiä.

 

Huom. Päätteelliset adverbit ja partikkelit ovat enimmäkseen nominivartaloisia. Verbivartaloisia ovat vain (m)mA-loppuiset evidentiaalipartikkelit (kuulemma» § 397), infinitiivien leksikaalistumat (kuluessaepäilemättä » § 390), väsyksissä-, tekeillä– ja lähdössä-tyypit (» § 392 – 393) sekä eräät s-loppuiset partikkelit (tiesnäes ~ nääskas).

.

§ 372 Yleisesti adverbinjohtimista

Adverbinjohtimia on vähemmän kuin verbin- tai nomininjohtimia: adverbeissa on vain runsaat kymmenen kiistatonta morfologista johdostyyppiä. Valtaosa adverbinjohdosta on epäproduktiivista; produktiivisimpia ovat johtimet ‑stix, ‑(i)mmin ja ‑(i)ttAin. Adverbijohdokset ilmaisevat yleensä tapaa, usein myös määrää, aikaa tai asentoa. (Adverbien syntaksia käsitellään luvussa Adverbit. )

Monien adverbinjohdinten alkukomponenttina esiintyy aines i (esim. johtimissa ‑ittAin, ‑ikkAin, ‑itsex ja ‑isin), joka assosioituu usein monikon tunnukseen. Myös taivutusmuotoisissa adverbeissa i-aines on tavallinen, esim. ajoissa, aloillaan, kuohuksissa.

Taivutusmuotoisina adverbeina yleisiä ovat etenkin paikallissijaiset muodot. Niissä on paljon mm. olotilan ilmauksia, kuten kallellaan, kuumissaan, upoksissa. Taivutusmuotoiset adverbit ovat menettäneet taivutusmuodon luonteensa, ja adverbeina ne edustavat omia lekseemejään. Alkujaan kompleksinen pääteaines voidaankin usein katsoa kiteytyneeksi, osiin jakamattomaksi adverbinpäätteeksi (tarkoin, tarka-lleen, pömpö-llään, paho-illaan). Raja adverbin ja nominin taivutusmuodon välillä ei kuitenkaan ole jyrkkä (» § 681 – 686).

Joissain adverbityypeissä päätteistöön sisältyy sekä johdin- että taivutusaineksia, esim. puudu-ks-i-ssa, kyykky-s-i-llä-än, koto-sa-lla (» § 391 – 394). Päätteistö on näissäkin kiteytynyt (‑ksissA, ‑sillAAn, ‑sAllA), eikä sana taivutusmuotoisuudestaan huolimatta ole minkään johdoslekseemin paradigmamuoto (*puudus, *kyykkynen, *kotosa).

Joihinkin lekseemeihin sisältyy kiinteänä rakenneosana liitepartikkeli, esim. ainakin, ollenkaan. Nämä sanat ovat lähinnä partikkeleita, ja niiden merkitys yleensä eroaa vastaavan liitepartikkelittoman sanan merkityksestä, esim. ainakin (vrt. aina), sittenkin (vrt. sitten), ollenkaan (vrt. ollen), jopa (vrt. jo), tai liitepartikkelitonta vastinetta ei esiinny lainkaan, esim. etenkin (*eten), moksiskaan (*moksis). (» § 137. )

Huom. Sanojen johtaminen päätteellisistä adverbeista on hyvin rajallista. Mahdollista on kuitenkin muodostaa (i)nen-adjektiivi (i)ttAin- ja (i)kkAin-johtimisista ja joistain muistakin n-loppuisista adverbeista, esim. osittain > osittainen, päällekkäin > päällekkäinen, taannoin > taannoinen, edestakaisin > edestakainen, yksinomaan > yksinomainen (» § 263, 273). Joskus tällaisesta (i)nen-adjektiivista edelleen johdettu stixadverbi vastaa n-loppuista adverbia merkitykseltään, esim. osittaisesti ~ osittain, yksinomaisesti ~ yksinomaan.

.

§ 373 sti-adverbien rakenne ja merkitys

Johdin ‑stix liittyy yleisimmin adjektiiveihin. Lisäksi se voi liittyä affektiseen substantiiviin (voimasanaan) tai lukusanaan. Kantana on (heikko) vokaalivartalo. Sanatyyppi on rajageminaatiollinen (» § 34). stixjohdokset ovat produktiivisin ja yleisin adverbijohdostyyppi. Tyypistä esiintyy runsaat 2 000 sanakirjalekseemiä.

epäsuorasti, hienovaraisesti, huonosti, iisisti, innostuneesti, kuumasti, mielenosoituksellisesti, myöntävästi, normaalisti, orjallisesti, painokkaasti, selvästi, siivosti, yksimielisesti

stixadverbit ovat lauseessa tyypillisesti tavan (laulaa kauniistiparantumattomasti sairas), määrän tai intensiteetin (käydä useasti) tai kommenttiadverbiaalina: Oletteko mahdollisesti käynyt siellä? (k).

Vaikka stixadverbi on periaatteessa muodostettavissa kaikista adjektiiveista, johtamista rajoittaa käytännössä se, että kaikki adjektiivit eivät merkityksensä puolesta sovi ilmaisemaan tapaa tai määrää. Tällaisia ovat esim. väriä, ikää, muotoa tai kokoa ilmaisevat adjektiivit, jotka perusluonteisessa ei-metaforisessa käytössään ilmaisevat pysyvää, inherenttiä ominaisuutta: ?sinisesti, ?vanhasti, *kolmivuotiaasti, *kuusikulmaisesti, ?kaikenkokoisesti. Johtaminen ei käy myöskään proadjektiiveista eikä yksilöivistä adjektiiveista: *sellaisesti, *ensimmäisesti, *ainoasti, ?ihanimmasti (tyypistä ihanimmin» § 375).

stixadverbeja voidaan sen sijaan johtaa adjektiiveista, jotka ovat yleisemmin kuvailevia (a) tai kategorioivia, esim. kantasanan kuvaamaan alaan kuuluvuutta ilmaisevia llinen-adjektiiveja (b). Myös ainesanasta johdettu inen-adjektiivi on mahdollinen kanta stixadverbille, usein metaforisesti käytettynä (c). Lisäksi johtaminen käy päinsä osasta suhteutusadjektiiveja (» § 270, 613, 671) täydennyksineen tai määriteosineen (d).

(a)

Pirren valitsema naispappi puhui isästä herkästi ja kauniisti. (k) | Metsiä ei enää käytetä niinmonipuolisesti ja intensiivisesti kuin aiemmin, – –. (a)

(b)

Valtakunta jaettiin hallinnollisesti kreivikuntiin. (a) | Laitoksen tutkimusprojektit ovat olleettaloudellisesti kannattavia. (a)

(c)

Yleensä nenä vuotaa vetisesti, – –. (E) | Hän katsoi minua samettisesti – –. (k)

(d)

– – kone laskeutui aikataulun mukaisesti kello 9. 15. (l) | Näin menetellessään virkamiehet toimivat tahallaan liikennevaliokunnan ja eduskunnan selkeän tahdon vastaisesti. (a) | Ajan tukholmalais- ja helsinkiläismiljööt on [elokuvassa] tavoitettu oikeantuntuisesti. (l)

stixadverbien partisiippikantoina esiintyy lähinnä adjektiiviksi leksikaalistuneita, yleisimmin VA- ja kieltopartisiippeja, esim. sopivasti, nähtävästi, onnistuneesti, rajoitetusti, näkymättömästi, sopimattomasti. Toisaalta etenkin VA-partisiippi voi toimia stixadverbin kantana myös leksikaalistumattomana ja täydennyksineen (» § 671):

(e)

uutta luovasti (E) | kaihoisaa hymyä nostattavasti (a) | Wigwamin esikoisalbumin yhteen niitatut pahvit mieleen tuovasti (l)

Vain marginaalisesti stixadverbin kantana toimii komparaatioadjektiivi, esim. isommasti, nöyrimmästi; näiden sijalla ovat käytössä mmin-loppuiset muodot: isommin, nöyrimmin(» § 375).

Huom. Adjektiivi- ja partisiippikantaiset stixjohdokset on voitu muodostuksensa produktiivisuuden ja kantasanan valenssin säilymisen vuoksi katsoa myös taivutusmuodoiksi (Tuomikoski 1973a; rajankäyntiä » § 62, 1265).

.

§ 374 Substantiivikantaiset sti-sanat: leikisti, rutosti, hitosti

Substantiivikantaisten stixjohdosten kantana on yleensä voimasana. Nämä johdokset toimivat kvanttoriadverbeina ja ilmaisevat määrän paljoutta intensifioiden ja affektisesti (» § 657, 1725).

 Ooppera rasittaa helvetisti muita kulttuurin aloja. (l) | On sillä Iiro Viinasella vaan pirustivaltaa näissä asioissa – –. (l)

Substantiivikantaisia ovat myös ihmeesti ja rutosti sekä tavan adverbit kiireesti, leikisti ja pakosti. Joskus kantana on itsenäistä lekseemiä edustamaton vartalo, esim. mieluu-sti, äki-sti, (käydä) köpelö-sti.

Numeraalikantainen stixadverbi ilmaisee toiminta- tai tapahtumakertojen lukumäärää. Kantasanana mahdollisia ovat ne numeraalit, jotka eivät ole yhdyssanoja tai sanaliittoja, sekä kvanttorit moni ja usea. Sama merkityssisältö on ilmaistavissa kerta-sanan sisältävällä lausekkeella, esim. kolme kertaa, monta kertaa.

 

kahdesti, viidesti, kymmenesti, sadasti, tuhannesti | Ei: *viidestitoista, *kolme(sti)sadasti, *neljä(sti)tuhannesti

 

Nykyisin [pohjois]navalla käytetään turisteja kolmesti kesässä. (l) | Silti monesti unohtaa miettiä hajuja. (k)

Huom. stixadverbin synonyymisena tai lähimerkityksisenä vaihtoehtona on joskus taivutusmuoto, esim. paksusti ~ paksuna, pitkästi ~ pitkään, sukkelasti ~ sukkelaan, lujasti ~ lujaa, pakosti ~pakosta.

.

§ 375 (i)mmin-adverbien rakenne ja merkitys

(i)mmin-johdokset ovat komparaatioadverbien produktiivinen tyyppi (» § 302, 633). Niitä on komparatiivisia (johdin ‑mmin) ja superlatiivisia (johdin ‑immin). Kantasanana on adjektiivi tai muu nominaalinen vartalo. (i)mmin-adverbit ovat stixadverbien tavoin lauseessa yleensä tavan (helpommin, tarkimmin) tai ajan (aiemmin, kauimmin) adverbiaaleja. Ne saavat komparaatiojohdoksille ominaisia laajennuksia, esim. partitiivimuotoisen NP:n (entistä runsaammin » § 636).

 

Komparatiivisia: myöhemmin, paremmin, tarkemmin (PS), selvemmin, yleisemmin, yksityiskohtaisemmin

Superlatiivisia: kauimmin, tarkimmin (PS), tavallisimmin, voimakkaimmin, todennäköisimmin

 

Edistyt jos kuljet aikaa nopeammin ja taannut jos hitaammin – –. (k) | Sonjan ylivoimaisuus tuli esiin yhä ärsyttävämmin. (k) | Kolmen perättäisen kilpailupäivän rasitukset näkyivät selvimmin ehkä juuri Lindströmissä. (l)

(i)mmin-adverbien muodostuksella adjektiiveista on samat semanttiset ehdot kuin stixadverbien muodostuksella (» § 373) ja komparaatiolla (» § 633). (i)mmin-adverbeja ei kuitenkaan johdeta yhdyssanoista yhtä yleisesti kuin stixadverbeja.

Johtimet -mmin ja -immin liittyvät kantavartaloon samoin morfofonologisin ehdoin kuin komparaatioadjektiivien johtimet ‑mpi ja ‑in (» § 300). Toisaalta (i)mmin-johdokset voidaan hahmottaa myös in-päätteisiksi adverbeiksi (» § 256), joiden kantana on komparaatioadjektiivi, esim. vilkkaamm-in (< vilkkaampi), nopeimm-in (< nopein).

Komparaation kannalta (i)mmin-adverbien perusasteisena vastineena on useimmiten stixjohtiminen adverbi:

 

hienosti, hienommin, hienoimmin (~ hienoiten) | ripeästi, ripeämmin, ripeimmin | vilkkaasti, vilkkaammin, vilkkaimmin | luultavasti, luultavammin, luultavimmin

Muu kuin stixvastine on esim. adverbeilla paremmin (vrt. hyvin), kauemmin, kauimmin (vrt. kauan) ja myöhemmin (vrt. myöhään). Yleensä samasta kantavartalosta esiintyy sekä komparatiivinen että superlatiivinen (i)mmin-adverbi. Joidenkin superlatiivisten immin-johdosten synonyymina esiintyy iten-johdos (» § 376).

Joskus (i)mmin-adverbin synonyymina on vastaavan komparaatioadjektiivin illatiivi- tai partitiivimuoto, esim. harvemmin ~ harvempaan, myöhemmin ~ myöhempään, kovemmin ~kovempaa (taivutusmuotoisten adverbien komparaatio » § 302). Merkitykseltään läheisiä (i)mmin-adverbeille ovat myös kiteytyneet tyypit aikaisimmillaan ja aikaisintaan.

 

§ 376 iten-adverbit

Eräiden immin-superlatiiviadverbien rinnalla esiintyy samakantainen synonyyminen iten-johtiminen adverbi. Johdin ‑iten liittyy kantaan samoin ehdoin kuin immin-johdin (» § 375), mutta vain joihinkin lekseemeihin: lähinnä kaksitavuisiin tai eA-adjektiiveihin. iten-johdostyyppi ei ole produktiivinen, mutta karttuu yksittäisten uudismuodosteiden kautta.

Vakiintuneimmat iten-adverbit ovat käytössä yleisempiä kuin immin-varianttinsa:

(a)

eniten (~ enimmin), mieluiten, pahiten, parhaiten, vähiten (PS), helpoiten (NS, skt)

immin-vastinettaan harvakäyttöisempiä mutta kuitenkin vakiintuneita iten-adverbeja on niitäkin useita (b). Lisäksi voi esiintyä satunnaisempia muodosteita (c).

(b)

runsaiten (PS), heikoiten, huonoiten, koviten, nopeiten (skt)

(c)

kirkkaiten, lujiten, lähiten, rajuiten, useiten, vaikeiten, varmiten (E)

Huom. Muutamalla superlatiivisella immin- (~ iten-) adverbilla on immiten-johtiminen variantti:kiireimmiten, pikimmiten, useimmiten. Lisäksi on komparatiivikantainen vanhemmiten sekä immin-vastineeton hetimmiten, jotka eroavat semanttisesti näistä muista. Sana useimmin on selvemmin vertaileva ilmaus kuin sitä käytössä yleisempi useimmiten, jonka merkityksenä on lähinnä ’yleensä’:

 

Kenelle soitat useimmin Suomeen? (l) | Vieraat saapuvat useimmiten moottorikelkoilla pitkin merenjäätä – –. (l)

 

§ 377 lti-adverbien rakenne ja merkitys

lti-johtimiset adverbit ovat pääasiassa adjektiivikantainen johdostyyppi, johon kuuluu muutama kymmen lekseemiä. Tyyppi on epäproduktiivinen. Johdin ‑lti liittyy (heikkoon) vokaalivartaloon. Kanta-adjektiivit ovat enimmäkseen kaksitavuisia; kolmitavuisista ovat kantoina mahdollisia vain eA-vartalot sekä komparaatiojohdokset. Puhutussa kielessä lti-johdokset esiintyvät joskus myös rajageminaatiollisina: ‑ltix (» § 34).

lti-johdokset toimivat lauseessa tavan tai määrän adverbiaaleina. Niiden kantasanoina esiintyy keskeisiä adjektiiveja, jotka ilmaisevat suhteellista, usein mitattavaakin ominaisuutta.

 

leveälti, liialti, lyhyelti, paksulti, vahvalti | Kantasanaltaan epäselviä: kosolti, viljalti

 

alueella laajalti levinneitä tyyppejä (ou) | – – koskettihan ongelma syvälti koko kylää. (l) | – – sijaisuuksia on niukalti. (l) | Eino Leinon tuotanto on valtava, pitkälti toista sataa teosta. (l)| Suomi tuo EU:hun kosolti kokemusta ja tietoa kehitysyhteistyön tekemisestä. (l)

lti-johdoksen rinnalla esiintyy vastaava komparaatiojohdos, jolloin johdin siis liittyy komparaatioadjektiivin vartaloon, esim. (paljolti🙂 enemmälti, enimmälti; (laajalti🙂 laajemmalti, laajimmalti; (liialti🙂 liiemmälti.

lti-adverbit ovat merkitykseltään läheisiä stixadverbeille. Jokseenkin synonyymisia ovat esim. seuraavat esiintymät:

 

Sivele leipäviipaleet ohuelti sinapilla. (l) | Se on sirote, jota levitetään ohuesti muurahaisten esiintymispaikoille. (l) | – – paikat, joissa on paksulti multaa, ovat edelleen reheviä. (l) | Tykkylunta on niin paksusti, ettei puita enää erota puiksi. (l)

Joskus samakantaisen lti– ja stix-johdoksen kesken on merkitysero. lti-adverbi on merkitykseltään konkreettisempi ja selvemmin esim. lokatiivinen tai määrää ilmaiseva, kun taas vastaava stixadverbi voi ilmaista yleisemmin tapaa, kuten seuraavissa: ohuesti kirjoitettu [tarkoitetaan sisällöllisesti, ei konkreettisesti ohutta] (~ *ohuelti kirjoitettu); paksusti mongertava Boris Jeltsin (l) (~ *paksulti mongertava).

Huom. lti- ja stixjohdosten vaihtelua (esim. suurelti ~ suuresti) vastaa mmAlti-komparaatiojohdosten vaihtelu mmin-johdosten kanssa, esim. suuremmalti ~ suuremmin, liiemmälti ~ liiemmin. Vaihtoehtoinen ilmaus lti-adverbille voi olla paitsi stixjohdos myös kantasanan allatiivimuoto, esim. pitkälti ~ pitkästi ~ pitkälle toistakymmentä, laajalti ~ laajasti ~ laajalle levinnyt.

.

§ 378 isin-adverbien rakenne ja merkitys

isin-johtimiset adverbit ilmaisevat ajankohtaa, alkuperäsuhdetta tai tapaa. Johdin liittyy enimmäkseen substantiiveihin. Kantana on (vahva) vokaalivartalo. Johdostyyppi ei ole produktiivinen; siihen kuuluu viitisenkymmentä sanakirjalekseemiä. Johdin ‑isin sisältää alkukomponenttinaan i-aineksen, joka osassa sanoja vaikuttaa kantaan morfofonologisesti monikon i:n tavoin (öisin, päivisin, keskiviikkoisin), osassa ei (iltaisin, jalkaisin, kesäisin, peräisin, pyhäisin).

Ajankohdan isin-adverbit ovat merkitykseltään distributiivisia. Ne ilmaisevat lauseen kuvaaman tilanteen toistumista kantasanan tarkoittamana säännöllisesti toistuvana ajankohtana (» § 651; vrt. paikallissijaiset ajanilmaukset, jotka ilmaisevat kerrallista ajankohtaa, sekä (i)ttAin-adverbit » § 380).

 

kesäisin ’säännöllisesti, aina kesällä’ vrt. kesällä | tiistaisin ’säännöllisesti tiistaipäivinä, joka tiistai’ vrt. tiistaina Muita: aamuisin, päivisin, iltaisin, öisin, arkisin, pyh(ä)isin, viikonloppuisin; aamupäivisin, arkipäivisin, pyhäiltaisin; keväisin, syksyisin, talvisin (PS), jouluisin (l)

Tällaisissa toistuvuuden ilmauksissa johtimen etinen i samastuu myös semanttiselta kannalta monikon tunnukseen. Kantasanoina toimii mm. viikonpäivän, vuorokaudenajan, vuodenajan ja juhlapäivän nimityksiä, mutta vain harvoin kuukauden nimiä (syyskuisin). Mahdottomia kannaksi ovat esim. jotkin s-konsonanttivartaloiset juhlapäivän nimitykset (*pääsiäisisin, *juhannuksisin). Ajankohtaa ilmaisevien isin-adverbien ryhmä saa uusia muodosteita lähinnä yhdyssanakannoista, esim. arkiaamuisin, kesäsunnuntaisin, ruokatuntisin, viikonvaihteisin. Merkitykseltään toisentyyppisiä ajan adverbeja ovat aikaisin ja nykyisin.

Alkuperäsuhdetta ilmaisevat isin-adverbit esiintyvät olla-verbin kanssa ja saavat adverbiaalitäydennyksen (yleensä erosijamerkityksisen), joka nimeää alkuperän:

 

olla alkuisin ~ kotoisin ~ lähtöisin ~ peräisin ~ syntyisin (jostakin)

Lisäksi on merkitykseltään muunlaisia, lähinnä tapaa ilmaisevia isin-adverbeja, esim. edestakaisin, jalkaisin, kolmisin, läpikotaisin, sattumoisin, takaisin, väkisin, ylösalaisin.

Huom. Osa isin-adverbeista on asultaan identtisiä vastaavan inen-adjektiivin instruktiivimuodon kanssa, esim. aamuisin (vrt. aamuinen), sekaisin (vrt. sekainen) (instruktiivin asuisista adverbeista » § 256).

.

§ 379 (i)ttAin-adverbien rakenne

Johtimen ‑(i)ttAin sisältävät adverbit ilmaisevat määrää, tapaa, asentoa tai aikaa. Johdin liittyy nominin (heikkoon) vokaalivartaloon. Kantasanana on useimmiten substantiivi, harvemmin adjektiivi tai lukusana. (i)ttAin-johdoksia on vajaat kaksisataa sanakirjalekseemiä, ja johdostyyppi on karttuva. Leksikaalistumia ovat esim. sanat erittäinja osittain.

Johdinaines ‑(i)ttAin esiintyy yleensä i-alkuisena, ja i-aines hahmottuu useimmiten monikoni-tunnukseksi. Toisaalta i:ttömiä ovat mm. monet asennonilmaukset, kuten perättäin, sivuttain, vinottain, sekä sanat verrattain, hiljattain ja äskettäin. Muutoin kirjoitetussa kielessä (i)ttAin-adverbeilla on yleensä i:llinen, monikkovartaloinen kanta, paitsi i-vartaloisten kantasanojen tapauksessa joskus myös yksikkövartaloinen, esim. parittain ~pareittain, rivittäin ~ riveittäin. Varsinkin puhutussa kielessä esiintyy lisäksi diftongin i-jälkikomponentin katoa, kuten asuissa viikottain tai tukuttain.

.

§ 380 (i)ttAin tavan adverbeissa

Valtaosa substantiivikantaisista (i)ttAin-johdoksista on merkitykseltään distributiivisia tavan adverbeja. Ne ilmaisevat verbin kuvaaman aktiviteetin tai siihen osallistuvan entiteetin jakautumista (i)ttAin-johdoksen kantasanan usean tarkoitteen kesken. Tämä tarkoitejoukko on joko rajattu tai rajaamaton.

 

Lado riisi-kasvisseos ja juustoraaste kerroksittain uunivuokaan. (l) | Allas- ja saunaosastoa voi vuokrata perheittäin tai pienryhmittäin sopimuksen mukaan. (l) | Uudella cd-romilla matkailuyritykset löytyvät alueittain, paikkakunnittain ja toimialoittain. (l) | Maku vaihtelee lajikkeittain makeahkoista happamiin. (l)

Distributiivisuus voi koskea myös aikaa:

Valuuttakurssiriskeistä, johdannaisista ja tuloslaskelmasta valvoja saa tietoa kuukausittain, valuuttariskeistä jopa päivittäin. (l) | – – kuivuus on jaksoittain toistuvaa Afrikan sarven maissa – –. (l)

(i)ttAin-johdosten merkityksen distributiivisuus on yleensä toisenlaista kuin ajankohtaa ilmaisevilla isin-adverbeilla (» § 378): isin-johdos ilmaisee ajankohdan, jolloin tapahtuma aina toteutuu (esim. päivisin), (i)ttAin-johdos taas ajanjakson, jonka välein tapahtuma säännöllisesti esiintyy (päivittäin) tai sitä tarkastellaan: 67000 kuolee vuosittain puoskaroituun aborttiin (l) (toistuvuuden adverbeista » § 651).

Joskus ilmaisun distributiivisuuteen sisältyy kantasanasta johtuen satunnaisuuden, hetkellisyyden tai vähittäisyyden sävy:

 

ajoittain, asteittain, hetkittäin, nykäyksittäin, paikoittain, pätkittäin, tipoittain, vähittäin

Huom. Distributiivisilla (i)ttAin-johdoksilla on esim. seuraavanlaisia ilmaisuvaihtoehtoja: kulauksittainkulaus kerrallaan, maittain ~ maakohtaisesti, kouluittain ~ koulu koululta, kausittain ~kausiluontoisesti, päivittäin ~ joka päivä, viikoittain ~ (säännöllisesti) joka viikko ~ viikon välein.

.

§ 381 (i)ttAin määrän adverbeissa

(i)ttAin-johdos voi ilmaista myös suurta määrää. Tällöin johdos toimii kvanttoriadverbina ja esiintyy partitiivisijaisen NP:n kanssa. Kantana on lukusana (a) tai ryhmä- tai mittasana (b).

(a)

kymmenittäin, tusinoittain, sadoittain, tuhansittain (PS), miljardeittain (skt)

(b)

joukoittain, kasoittain, litroittain, läjittäin, massoittain, metreittäin, röykkiöittäin, tonneittain, ämpäreittäin

 

Teattereita kuoli pois sadoittain television jälkeen. (l) | Kaupungista oli aamulla tuotuhevoskuormittain kauppiaalta tilattuja tarvikkeita. Tynnyreittäin ja pulloittain – likimain seitsemänsataa litraa – punssia, madeiraa, puna- ja valkoviiniä, olutta ja simaa. (L) | Tulupjevin talon takana oli myöhemmin kortteleittain ankeita ja harmaita työläisasuntoja – –. (K) | Linja-autoittain palestiinalaisia on saapunut Egyptiin al-Saloumin raja-aseman kautta. (l)

Numeraalikantana (a) määrän ilmauksissa esiintyy kymmenkantaista lukua tarkoittava perussana tai sana tusina. Näistä poikkeavat sanat yksittäin ja kaksittain ovat käytöltään distributiivisia ja puolittain ’puoliksi, osaksi’ on leksikaalistuma. Ryhmän (b) adverbien synonyymiksi käy usein kaupalla- tai tolkulla-edusosainen yhdyssana, esim. litrakaupalla, ämpäritolkulla.

Joillain (i)ttAin-adverbeilla voi ilmaista tapauskohtaisesti joko suurta määrää tai distribuutiota:

 

Määrä: – – kohu tuo tuotteelle ilmaista palstatilaa metreittäin. (l) | Distribuutio: Kestilä arvioi liikkeen varastot niin suuriksi, että niitä oli hyödynnettävä järkevämmin kuin vain metreittäin myytävänä. (l)

.

§ 382 Kantana lAinen-johtiminen adjektiivi

Kun adverbin kantana on lAinen-johtiminen ”kotipaikkaisuutta” tarkoittava adjektiivi (» § 190 – 191), adverbi ilmaisee kantasanan tarkoitteelle tyypillistä (tekemisen) tapaa (a). Esimerkissä (b) (i)ttAin-adverbi toimii metatekstuaalisena kommenttina (» § 1000).

(a)

Kesän kuuma uutuus saattaa olla nyt ensiesittelyssä oleva surf bike, jota suomalaisittain[’suomalaiseen tapaan’] kutsutaan vesifillariksi. (l) | Äidinkielensä ruotsin ja hauskasti turkulaisittain murretun suomen lisäksi Carina taitaa vielä englantia ja saksaa sekä hieman venäjää. (l) | – – kirjoittaja on valmis dostojevskiläisittäin toteamaan: ”Täytyi olla jokin ulottuvuus, missä teräs ja betoni eivät purista sielua ahtaalle. ” (l)

(b)

Trokarit tai venäläisittäin [’venäläiseen tapaan ilmaistuna’] jobbarit hankkivat leveämpää leipää ostamalla turisteilta länsitavaraa ja myymällä sitä huikeaan hintaan maa[n]miehilleen. (l)

Tällainen (i)ttAin-johdos voi ilmaista myös arvion suhteutuskohdan:

(c)

Pellavaliinat ovat hallin myyntivaltti. Ne ovat suomalaisittain edullisia ja niitä on moneen makuun. (l) | Sako ei ole Amerikassa myynyt asettaan halvalla, vaan se on sikäläisittäin hinnaston yläpäässä. (l)

(i)ttAin-johdoksen kantasanaksi käy vain sellainen lAinen-adjektiivi, joka voi toimia sekä adjektiivina että substantiivina (» § 191). Mahdottomia ovat siten esim. *kansalaisittain tai *sukulaisittain.

.

§ 383 (i)ttAin asennon ja sijainnin adverbeissa

Joukko (i)ttAin-johdoksia kuvaa asentoa tai sijaintia. Ne ilmaisevat adverbin kuvausalaan kuuluvien olioiden osistaan symmetristä suhdetta (a), olioiden muuten vastavuoroista suhdetta (b) tai olion suhdetta ulkopuoliseen taustaan (c). Kantasanana on substantiivi, adjektiivi tai muu nominivartalo.

(a)

kyljittäin, nurkittain, päittäin, päädyittäin, selittäin Lauteet ovat joko suorat yhdellä seinällä, kulmittain, vastakkain tai kehänä kiukaan ympärillä. (E) | – – auto ohjautui vasemmalle kaistalle ja törmäsi nokittain Opel Vectra ‑henkilöautoon – –. (l)

(b)

limittäin, lomittain

(c)

sivu(i)ttain, säteittäin, vino(i)ttainParas tapa latoa puut tulipesään on asetella ensimmäinen kerros poikittain ja loput pitkittäin. (l) | Kävelevä metsäkone liikkuu paitsi eteen- ja taaksepäin, myös sivuittain ja viistoon. (l)

Ryhmässä (a) johdoksen kantasana ilmaisee sen osan, jonka symmetrisestä suhteesta on kyse, esim. kulmittain ’kulmat vastakkain, kulma kulmaa vasten’. Ryhmän (a) johdoksilla kulmittain, kyljittäin, nurkittain, päittäin ja syrjittäin on myös ryhmän (c) mukaista käyttöä, jossa yhden olion asento suhteutetaan toiseen olioon tai taustaan, esim. Pöytä on kulmittain ikkunan edessä (PS).

.

§ 384 kkAin-, tUsten– ja tUksin-sanojen rakenne ja merkitys

Johtimen -(i)kkAin, -(i)tUsten tai -(i)tUksin sisältävät adverbit ilmaisevat olioiden välistä symmetristä sijaintia, asentoa tai asemaa (» § 648). Tyypeistä yleisin ja jossain määrin karttuvakin on (i)kkAin-johtiminen: niitä on nelisenkymmentä sanakirjalekseemiä, (i)tUsten-johdoksia runsaat 30 ja (i)tUksin-johdoksia kymmenkunta.

Johtimet liittyvät nominin (heikkoon) vokaalivartaloon (monikko- tai yksikkövartaloon), joka on yleensä kaksitavuinen. Johdinta voi edeltää i sellaisten kantasanojen yhteydessä, joissa substantiivin vartalovokaali jää pois monikon i-tunnuksen edeltä, esim. käsikkäin, nokikkain(~ nokakkain), nurkikkain, selikkäin (~ seläkkäin). Sanoihin, joissa monikon i-tunnusta edeltää sanavartaloon kuuluva vokaali, johdin -kkAin liittyy i:ttömänä: kasvokkain (~ *kasvoikkain), kaulakkain (~ *kauloikkain).

(i)kkAin-, (i)tUsten- ja (i)tUksin-adverbien kantasubstantiivi ilmaisee sen ruumiinosan, jonka suhteen kahden tai useamman olion – tavallisesti ihmisen – asento tai sijainti on symmetrinen. Merkityseroa tyyppien kesken ei ole, ja niille synonyymista käyttöä on myös(i)ttAin-johtimisilla adverbeilla (» § 383).

 

nokakkain ~ nokikkain ~ nokittain ~ nokatusten ~ nokitusten, peräkkäin ~ perättäin ~ perätysten ~ perätyksin, selikkäin ~ seläkkäin ~ selätysten ~ selätyksin ~ selittäin (PS)

 

– – selvitämme asian aina henkilökohtaisesti joko kasvokkain tai puhelimitse. (l) | – – pankkitoiminnassa on tärkeätä tavata kasvotusten. (l) | Ruotsalaiset ovat omalla tavallaan jo kasvotuksin tämän ongelman kanssa. (l) | Vieraat joutuvat istumaan lähekkäin ja seläkkäin– –. (A) | Kerrotaan puolueen puheenjohtajan Ilkka Suomisen ja Viinasen neuvotelleennokitusten asiasta yökaudet. (l) | Ihmiset silmityksin kohtalonsa kanssa. (l)

Merkitykseltään abstraktimpia (i)kkAin-johdoksia ovat rinnakkain ja vierekkäin. Ne ilmaisevat sijaintia yleisemmin vastavuoroisena suhteena samoin kuin nominaaliseen tilavartaloon perustuvat allekkain, lähekkäin, peräkkäin, päällekkäin ja vastakkain. Uudet (i)kkAin-adverbit ovat mahdollisia johdostyypin semanttisissa rajoissa, lähinnä ruumiinosan nimityksistä, esim. kainalokkain, korvakkain, kärsäkkäin (E).

.

§ 385 itse-adverbit eli prolatiivi

Johtimen ‑(i)tsex sisältävät adverbit ja adpositiot ilmaisevat toiminnan väylää tai reittiä (» § 984, 648), usein myös välinettä, keinoa tai tapaa. Näistä johdoksista käytetty nimitysprolatiivi viittaa jonkin kautta kulkemiseen. (i)tsexadverbit ovat tietyissä semanttisissa rajoissa produktiivinen, taivutusmainen muototyyppi (» § 1265), johon kuuluu 60–70 sanakirjalekseemiä; niistä noin puolet on teitse-loppuisia yhdyssanoja, esim. maanteitse, neuvotteluteitse. (i)tsexadverbit ovat rajageminaatiollinen muototyyppi (» § 34).

(i)tsexjohdoksen kantana on substantiivi tai muu nominivartalo. Johdin liittyy yleensä monikkovartaloon (jolloin i luetaan samalla monikon tunnukseksi ja adverbinjohtimen osaksi;ma-i=tse, ves-i=tse); tällainen astevaihtelun alainen kantavartalo on heikkoasteinen (editse), paitsi jos sanavartalo loppuu pitkään vokaaliin (päätteitse < päättee-). i-vartaloiden tapauksessa muodostus käy myös yksikkövartalosta tai vain siitä, esim. faksitse (~fakseitse), kaapelitse (~ kaapeleitse), postitse.

Substantiivikantaisen (i)tsexjohdoksen kantasana ilmaisee väylän, jota kautta tai myöten verbin ilmaisema tekeminen – konkreettisimmassa tapauksessa kulkeminen tai liikkuminen – tapahtuu. Tässä itsexjohtimen merkityssisältö on siten ’(jotakin) pitkin, myöten, kautta’.

(a)

maitse ’maata myöten, pitkin, maareittiä’ | postitse ’postin kautta, välityksellä’ | kiertoteitse ’kiertotietä, kiertotien kautta’

 

Ydinvoimalan ilmoitetaan vahvistaneen turvallisuusmiehitystä, joka valvoo ydinvoimalaa ilmateitse, meritse ja maitse lähestyviä. (l) | Hälytyskeskuspäivystäjä välittää hälytystehtävän Kaustisen poliisipartioille radioitse. (E) | – – bakteerit pääsevät veritse munuaisiin – –. (A)

teitse-loppuisessa yhdyssanassa väylän voi ilmaista myös pelkkä määriteosa, esim. vesiteitse ’vettä myöten’, valitusteitse ’valituksen kautta, avulla’.

Väylää ilmaisevaan (i)tsexjohdokseen sisältyy usein samalla sekä välineen että keinon tai tavan merkitys, esim. puhelimitse ’puhelimen välityksellä, avulla’, sähköpostitse, sopimusteitse, sanoitse. Tämä merkityssävy on sitä selvempi mitä abstraktimpi johdos on merkitykseltään. Välineen ilmaisuna esiintyy myös adessiivi: puhelimella, sanoilla (» § 990).

Uusia (i)tsexjohdoksia syntyy varsinkin viestinten nimityksistä (b) mutta muutenkin (c), kunhan tulkinta kulkuväyläksi tai keinoksi on mahdollinen.

(b)

e-mailitse, kännyköitse, (inter)netitse, päätteitse, telekopioitse, verkoitse, videoitse (E)

(c)

Sinä puhuit runoitse. (K) | Ideat ilmenevät analogioitse. (L) | Suomalaiset mieltävät vanhempaa historiaa suuressa määrin linnoitse. (L) | Nykyisten pari-kolmekymppisten maailmankuvaa on silti ehditty hahmottaa elokuvitse. (l) | tilata tv-myynnitse interaktiivisia konvehteja (L)

Vaikka substantiivikantaiset (i)tsexjohdokset ovat produktiivisuudessaan taivutusmuotomaisia, ne eivät saa kongruoivaa, prolatiivimuotoista määritettä (*nopeitse kirjeitse, *myrskyisitse meritse). Satunnaisesti (i)tsexadverbi voi kuitenkin saada substantiivin tavoin genetiivimääritteen ja toimia siten NP:n edussanana: Filosofian historiaa huipputasolla Sokrateesta Marxiin Esa Saarisen silmälaseitse (L).

Muutamat (i)tsexjohdokset ovat adpositioita, yleensä postpositioita. Niillä ei tavallisesti ole substantiivikantaa.

(d)

alitse, lävitse, ohitse, päällitse, sivuitse, taitse, välitse

 

– – polku kiersi pensaiden editse ja jatkui saunalle. (k) | neljän kilometrin tempo[pyöräily]Kristiinankaupungin vanhojen puutalokortteleiden lomitse (sl) | Samassa Panu ryntäsi hänen ohitseen keskilattialle. (k) | – Kun kaikki ovat valinneet, varustamo tarjoaa lasillisen laivarommia, kapteeni kuulutti äänten ylitse. (k) | Lokakuuhun mennessä rakennetaan uusi tieyhteys nykyisen tien länsipuolitse. (l)

Osalla on tsexainekseton synonyyminen variantti: alitse ~ ali, lävitse ~ läpi, ohitse ~ ohi, sivuitse ~ sivu, ylitse ~ yli. Vain tsexaineksiseen varianttiin voi liittyä adposition täydennystä edustava possessiivisuffiksi (ohitseni ~ *ohini).

.

§ 395 ti– ja i-loppuiset adverbit: kaiketi, ohi

Pääteaineksen ti sisältävät sanat ovat pieni adverbiryhmä. Ne voivat esiintyä myös rajageminaatiollisina: ‑tix (» § 34).

 

iäti, kaiketi, peräti ’jopa’, yhäti

 

Jotkin ti-sanat ilmaisevat kantasanan tarkoittaman asian puuttumista abessiivin tapaan, esim. huoleti ’huoletta, ilman huolta’, ääneti ’äänettömästi’. Nykykielessä rakenteeltaan jakamattomia ti(x)loppuisia sanoja ovat alastix, alati ’aina’, astix, heti, saati ja vaiti.

Oman ryhmänsä muodostavat i-loppuiset adverbit, adpositiot ja partikkelit. Niillä ei yleensä ole selviä kantasanoja, mutta kyllä korrelaatteja.

 

auki, halki, ilmi, irti, julki, katki, kohti, läpi, ohi, poikki, rikki, yli, ympäri

 

Merkitys on tulosijainen (mennä puhki, mennä ~ tulla läpi, lähteä irti, tulla ilmi), mutta osalla on myös olosijamerkityksistä käyttöä (olla puhki ~ irti). Muutamalla on (i)tsexjohtiminen vastine (alitse ~ ali, lävitse ~ läpi, ohitse ~ ohi» § 385). Varsinkin ki-loppuiset ovat semanttisesti yhtenäinen ryhmä: useimmat hajoamista tai levälleen menoa ilmaisevia. Pronominikantaisiin sanoihin mikäli ja sikäli sisältyy pääteaines -kAli.

Huom. Lisäksi on i-loppuisia vahvikesanoja, esim. ani harva, putipuhdas, tuikitärkeä. Myös osaai-loppuisista adverbeista voidaan käyttää vahvikkeena tai muuten yhdyssanan määriteosana, esim. ratkiriemukas, ympäripyöreä, julkihomo. (» § 427 ryhmä c. )

.

§ 396 Eräitä suuntaa merkitseviä adverbeja: alas, tänne, kotia

s-loppuiset adverbit ovat tulosijamerkityksisiä. Niiden kantana on usein nominaalinen tilavartalo, ja osa on vajaan paikallissijaparadigman jäseniä (» § 1265).

 

alas, joskus, kauas, pois, ulos, ylös, eestaas; (puhek. ) takas ’takaisin’

 

alhaalla : alhaalta : alas (~ alhaalle), kaukana : kaukaa : kauas (~ kauaksi), ulkona : ulkoa : ulos, ylhäällä : ylhäältä : ylös (~ ylhäälle), poissa : pois

s-adverbien alaryhmän muodostavat mmAs-loppuiset komparaatioadverbit, esim. alemmas, alimmas, lähemmäs, tännemmäs, ulommas. On myös joitakin s-loppuisia partikkeleja kuten edes, myös ja taas.

Pronominikantaiset nnexloppuiset adverbit ovat deiktisiä tai kysymys- tai relatiiviadverbeja ja esiintyvät adverbiparadigman tulosijamerkityksisenä jäsenenä.

 

täällä : täältä : tänne | tuolla : tuolta : tuonne | siellä : sieltä : sinne | missä : mistä : minne(~ mihin) | jossa(kin) : josta(kin) : jonne(kin) | muuanne

Rajageminaatiollisia ja tulosijamerkityksisiä ovat myös adpositiot luox ~ luoksex, taax ~taaksex, sivu(x). iA(x)loppuiset adverbit muodostavat oman pienen tyyppinsä: kahtia, kolmia, kotia, takia, toisiapäin. Lisäksi on mmAxloppuisia suuntaa ilmaisevia komparaatioadverbeja, esim. alemma, edemmä, sinnemmä (vrt. ‑mmAksi ~ ‑mmAs). Muita rajageminaatiollisia adverbityyppejä ovat stix ja (i)tsexloppuiset, osin myös lti(x) ja ti(x)loppuiset tyypit.

Huom. Puhutussa kielessä, lähinnä kaakkoisissa murteissa, tavataan nt(A)-päätteisiä ns. eksessiivimuotoja. Ne ovat erosijamerkityksisiä ja osa adverbin sijaparadigmaa, esim. kotont(a)’kotoa’, luont(a) ’luota’, siint(ä) ’siitä’.

.

§ 397 Pieniä adverbiryhmiä: muinoin, samaten, näemmä

Oin-loppuiset adverbit ovat pieni ryhmä, jonka sanoista useimmat ilmaisevat ajankohtaa (» § 649); llOin-loppuiset  ovat paljolti pronominikantaisia temporaalisia proadverbeja.

 

‑Oin: muinoin, muutoin, vastoin, vihdoin | ‑llOin: milloin, jolloin, silloin, tällöin, kulloinkin  |‑nnOin:  taannoin  | ‑kkOin: hiljakkoin, piakkoin

Kaikilla ei ole selvää kantasanaa, esim. ammoin, kaltoin. (Nominien instruktiivimuotoihin palautuvat Oin-loppuiset adverbit kuten pahoin, samoin, tarkoin » § 256. )

Kaksitavuisista ten-loppuisista sanoista osa on pronominivartaloisia tapaa ilmaisevia pro- tai kysymysadverbeja tai partikkeleita, osa muunlaisia ja enimmäkseen kantasanattomia. (iten-superlatiiviadverbit » § 376. )

 

joten, kaikitenkin, kuten, miten, siten, täten, muuten, samaten, etenkin | eritoten, kuitenkin, myöten, ‑päiten, tyyten, varten, vasten, väkisten, nytten, sitten

Pääteaineksen ‑(i)tellen sisältäviä adverbeja ovat paikoitellen, vähitellen, yksitellen. Samanloppuinen on vuorotellen, joka on analysoitavissa myös vuorotella-verbin E-infinitiivin instruktiiviksi.

Evidentiaalisuutta ilmaisevia modaalipartikkeleita ovat kuulem(m)a, näemmä ja tiemmä. Ne sisältävät  pääteaineksen  ‑(m)mA, joka liittyy verbivartaloon. Pääte on syntynyt yksikön 1. persoonan n-päätteen ja persoonapronominin   sulaumana (» § 139).

.

§ 263 Milloin johtimessa on i ja miten se liittyy kantavartaloon?

(i)nen-johdosten paradigmamuodoissa vaihtelevat johtimen allomorfit ‑(i)nen (yksikön nominatiivissa), ‑(i)se- ja ‑(i)s- (muissa sijoissa). Yhdyssanan määriteosana (i)nen-nominit esiintyvät nominatiivimuodon sijaan s-loppuisena konsonanttivartalona, esim. esiintymiskokemus, hyttysverkko (» § 417).

Johdinainesta ‑nen : ‑se- edeltää usein johtimen osaksi luettava i-aines. Kun kantana on muu kaksitavuinen vartalo kuin e- tai i-loppuinen, toimii kirjoitetussa kielessä adjektiivinjohtimena i:llinen ja substantiivinjohtimena i:tön variantti, esim. kalainen ’kalaisa’ –kalanen ’pieni kala’, huokoinen – huokonen, lautainen – lautanen, pitkäjyväinen – jyvänen. Tätä eroa ei ole e- ja i-vartalokantaisissa muodosteissa: esim. sana tuohinen on sekä substantiivi että adjektiivi. Puhutussa kielessä i puuttuu yleensä myös adjektiiveista, esim. ilonen, punanen, viimenen. Toisaalta kun kantavartalo on yksi- tai kolmitavuinen, johdin esiintyy i:llisenä myös substantiiveissa niin kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä, esim. oravainen, ystäväiseni.

Johdin -inen kiinnittyy vahvaan vokaalivartaloon. Kantavartaloltaan heikkoasteisia ovat vain jotkin leksikaalistumat kuten hevonen (< hepo) ja iäinen (< ikä). Vartalon lyhyt loppu-A, ‑O ja‑U säilyvät johtimen edellä (etelä-inen, varjo-inen, ryppy-inen). Vartalonloppuinen i sulautuu johtimen i-alkuun (silkk-inen). Vartalon loppu-e yleensä väistyy (mieh-inen, teräks-inen), mutta kaksitavuisissa kannoissa joskus säilyykin (viere-inen). Pitkä vokaaliaines lyhenee lopustaan (pu-inen < puu, tä-inen < täi, make-inen < makea, ohdakke-inen), väljenevästä diftongista kantavartaloon jää sen jälkikomponentti (so-inen < suo). (i)nen-adjektiivi voi olla johdettu myös adverbista: tällöin kantavartalosta puuttuu adverbinpääte tai osa siitä, esim. eil-inen (← eile-n), os-itta-inen (← os-ittain), edestaka-inen (← edestaka-isin), perinpohja-inen(← perin pohj-in) (» § 372 huom. ).

Huom. Kun kantana on si : te‑loppuinen sana, (i)nen-johdoksissa esiintyy konsonanttivaihtelua t ~ s, esim. totinen, uutinen, pitkäkyntinen, mutta hirsinen. Saman sanan varianteista on t:llinen yleensä vallitseva, esim. vetinen ~ harv. vesinen (k), ‑vuotinen ~ vuorovuosinen (a). (U)Us (U)Ute-johtiminen ominaisuudennimi edustuu (i)nen-johdoksen kantana monikkovartaloisena, esim. kaksinopeuksinen (*‑nopeutinen).

.

§ 283 Adverbista johdettuja adjektiiveja

Johdinaineksen ‑(i)ttAinen tai ‑kkAinen sisältävien adjektiivien lähimpänä kantasanana on(i)ttAin- ~ kkAin-loppuinen adverbi (» § 379 – 384): pitkittäinen < pitkittäinlähekkäinen <lähekkäin; adverbin loppu-n väistyy (i)nen-johtimen tieltä. Toisaalta kantasanaksi voi käsittää adverbin kantanominin (< pitkälähe-) ja adjektiivinjohtimiksi siten ainekset‑(i)ttAinen ~ ‑kkAinen(i)ttAinen-adjektiiveja on viitisenkymmentä sanakirjalekseemiä,kkAinen-adjektiiveja runsaat kymmenen. (i)ttAinen-tyyppi on (i)ttAin-adverbien tavoin karttuva.

(i)ttAinen-adjektiivit ilmaisevat kanta-adverbiensa merkitysten mukaisesti joko distributiivisesti eroteltavaa (a) tai suhteellisessa asennossa olevaa (b). Leksikaalistumia ovat osittainen ja yksittäinen.

(a)

jaksoittainen, pareittainen, portaittainen, vaiheittainen, viikoittainen kunnittaisetvaltionosuusmäärät (a) | vaalialueittainen ehdokasasettelu (a) | Ikäryhmittäisiäterveystarkastuksia oli lähes kaikissa terveyskeskuksissa. (l)

(b)

kulmittainen, limittäinen, pitkittäinen, sivu(i)ttainen, vino(i)ttainen

kkAinen-johtimiset adjektiivit ilmaisevat asentoa tai sijaintia (samoin kuin ryhmän b(i)ttAinen-adjektiivit). Joillakin on ttAinen-johtiminen vastine.

(c)

lähekkäinen, peräkkäinen (~ perättäinen), päällekkäinen (~ päällettäinen), rinnakkainen, ristikkäinen, vastakkainen, vierekkäinen

.

Adverbinjohtimia

– isin toistuvasti, jollakin tavalla, esim. aamu+isin, arkipäiv+isin, kesä+isin, kolm+isin, jalka+isin 
– (i)ttAin tapa, määrä, aika yms., esim. aine+ittain, helsinkiläis+ittäin, kilo+ittain, äske+ttäin 
– kkAin keskenään symmetrisessä asemassa, esim. ala+kkain, käsi+kkäin, lähe+kkäin, rinna+kkain
– lti määrä, esim. laaja+lti, niuka+lti, pitkä+lti, paljo+lti 
– sti tapa, esim. nopea+sti, viisaa+sti, vikkelä+sti 

.

Hakutulos hakemistopoiminnalle adverbi

» adverbi § 646–686 (luku)

» § 372 adverbiin sisältyvät taivutusainekset vs. johtimet

» § 373 sti-adverbi

» § 386 mitä taivutusmuotoja adverbiin voi sisältyä

» § 387 katsaus sijapäätteen sisältäviin adverbeihin

» § 388 in-päätteinen, esim. harvoinhyvin

» § 389 n-loppuinen, esim. rinnanliian

» § 390 verbinmuodosta kivettynyt, esim. epäilemättä

» § 678 vs. adpositio

» § 680 vs. partikkeli

» § 681 vs. adjektiivi, yleistä eroista ja yhtäläisyyksistä

» § 683 Adjektiivista adverbiksi: täysin, järeämmin, valtoimenaan

… adverbi, esim. oikein, pahoin, samoin, tarkoin, toisin, … Adverbi: Luitte aivan oikein; – –. (l) | Siksi kannattaa tarkoin … Päätteen -mmin sisältävä sana on joko adverbi tai adjektiivin …

» § 684 Substantiivista adverbiksi: kunnolla, humalassa, tapillaan

… Adverbi: Kusikourulla nojaili joku outo naama, aika reippaasti …

» § 688 adposition taustalla, esim. lähellä

» § 694 myös adpositiona käytettäviä adverbeja

» § 822 vs. sävypartikkeli

» § 1224 vs. semanttissijainen lauseke

» ajan adverbi § 649

» § 650 ja mennyt, nykyinen ja tuleva aika

» § 826 vs. aina sävypartikkelina, esim. Aina me hinnasta sovitaan

» ajankohdan adverbi § 649

» keston adverbi § 652

» konnektiivinen adverbi (tässä kieliopissa konnektiivi) § 646 ↓

» likimäärän adverbi § 661

» modaalinen adverbi § 1601

» § 667 adverbityyppinä, esim. ilmeisestitakuulla

» § 1602 käyttö väitelauseessa

» § 1604 samassa lauseessa modaaliverbin kanssa, esim. täytyy välttämättä

» § 1606 evidentiaalinen tai evidentiaalisessa käytössä, esim. näköjääntiettävästivarmaankin

» § 1607 evidentiaalinen, havaintoverbistä kiteytynyt, esim. nähdäkseni

» määrän adverbi § 656

» paikan adverbi § 648

» sti-adverbi, esim. kauniisti § 373

» § 62 taivuttamista vai johtamista?

» § 374 substantiivikantaisia, esim. rutostikiireesti

» § 621 adjektiivin määritteenä, esim. teknisesti taitava

» § 622 sijainti adjektiivilausekkeessa

» § 645 superlatiivijohdoksen määritteen sijana, esim. selvästi pienin

» § 653 tavan adverbina

» § 671 partisiippikantainen, saa täydennyksiä, esim. lupauksia antavasti

» § 677 adverbin adverbiaalina, esim. eettisesti väärin

» § 1265 sti-aines sijapääte vai adverbin johdin?

» taipumaton adverbi, esim. puhkiirti § 979

» § 681 vs. adjektiivi

» tavan adverbi § 653

» § 654 paikallissijainen, esim. tosissaan

» § 1460 suoran esityksen alussa, esim. sanoi näin

» tilan adverbi § 655

» § 1245 paikallissijaisia kiteymiä, esim. vinossa

» toistuvuuden adverbi § 651

» täyteyden asteen adverbi § 659

» § 660 sanastoa, esim. täysinkokonaanosittain

» § 671 täydennyksenä partitiivisijainen lauseke, esim. täynnä lapsia

Jakso „adverbi” esiintyy myös seuraavien hakusanojen alakohdissa

adjektiivi » § 681 vs. adverbi, yleistä eroista ja yhtäläisyyksistä

adjektiivi » § 683 vs. adverbi predikatiiviadverbiaalin tehtävässä, esim. olla kipeänä

adpositio » § 694 vs. adverbi: yhteinen alue ja erikoistapauksia, esim. vuosi sitten

kesto » § 1518 ilmaisukeinona adverbi tai partikkeli, esim. edelleenenääjovieläyhä

olla » § 654 mukana paikallissijainen adverbi

paikallissija » § 682 adjektiivi vs. adverbi, esim. turhaanvinossalujilla

paikallissija » § 684 adverbi vs. substantiivi, esim. humalassa, huolella

partikkeli » § 680 vs. adverbi

predikatiiviadverbiaali » § 683 adjektiivi vs. adverbi, esim. olla kipeänä

.

Introdus / lisätty 10.6.2014

Actualizat / päivitetty 1.9.2016

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: