Blogulblog's Blog

Denominal, deverbal – Nominijohdosten merkitysryhmiä

Denominal, deverbal – Nominijohdosten merkitysryhmiä

.

Denove1

.

În loc de introducere vezi principiile derivării la pagina Sanojen johtaminen – derivarea cuvintelor și anume capitolul ultim rezumativ Johtamisen peruskäsitteitä dar și pagina Johdin ja yhdysjohdin.

.

DENOMINÁL, -Ă, denominali, -e, adj., s. n. (Cuvânt) care este derivat de la un nume.

DEVERBÁL, deverbale, adj., s. n. (Cuvânt) derivat de la verb.

În cadrul marelui capitol al derivării cuvintelor finlandeze, mai jos ne ocupăm de cuvintele derivate din substantive,  din adjective și numerale, derivarea verbelor are și pagină separată, derivarea verbelor – verbijohtimista.

Yleistä

Suomessa on noin 140 nominien johdinta. Seuraavassa niistä esitellään 69 eli noin puolet. (Isot kirjaimet ovat arkkifoneemeja.)

Arkkifoneemi

Ns. arkkifoneemit merkitään isoilla kirjaimilla. –A toteutuu a:na tai ä:nä, –O toteutuu o:na tai ö:nä ja –U toteutuu u:na tai y:nä vokaalisoinnun periaatteiden mukaisesti.

Substantiivien johtimia mainitaan 48; ne jakautuvat 10 merkitysryhmään.

Adjektiivien johtimia esitellään 19; ne jakautuvat 8 merkitysryhmään.

Numeraalien johtimia on 2, ja ne jakautuvat 2 ryhmään.

.

BD21323_

.

Substantiivit

Esiteltävät 48 substantiivinjohdinta jakautuvat 10 merkitysryhmään:

1) paikkaa tarkoittavat sanat,

2) kollektiivisanat,

3) ominaisuudennimet,

4) olentoa tarkoittavat sanat,

5) deminutiiviset sanat,

6) tekijännimet,

7) teonnimet,

8) teon tuloksen tai kohteen nimet, 

9) välineennimet,

10) tekopaikannimet.

1) PAIKKAA tarkoittavat sanat (pääosin denominaalisia)

-lA      ete+lä, hoito+la, myymä+lä, sairaa+la, voima+la

-mA      reuna+ma, seinä+mä, taaja+ma

-nne     jyrkä+nne, selä+nne, ylä+nne

-nkO     ala+nko, tasa+nko, ylä+nkö

-ntO     pime+nto, tyve+ntö

-iO      auk+io, kahv+io, läh+iö, lämp+iö

-(i)kkO  hiet+ikko, matal+ikko, pyhä+kkö

-UstA    al+usta, kesk+usta, sein+usta

-mUs     etu+mus, rinta+mus, selkä+mys

► –lA-johtimella on tehty myös paljon sukunimiä. Alun perin nämä johdokset ovat tarkoittaneet taloa, jossa joku on asunut, mutta vähitellen talonnimet ovat siirtyneet henkilöiden sukunimiksi, esim. Mäkelä, Vuorela, Jokela, Marttila.

.

2) KOLLEKTIIVI- eli ryhmäsanat (osin denominaalisia)

-(i)kkO  aallo+kko, solu+kko, koiv+ikko, sammal+ikko

-(i)stO  kirja+sto, koskettim+isto, käsitte+istö

-Ue      joukk+ue, puol+ue, pes+ue – pes+ye, pöyt+ye

► Seuraavat ue-johdokset ovat verbikantaisia: kiert+ue, kulk+ue, lent+ue, saatt+ue.

.

3) OMINAISUUDENNIMET (denominaalisia)

-Us, -UUs  ahta+us, heikko+us, kaune+us, pappe+us, sihteeri+ys, hyv+yys, is+yys, kylm+yys, jumal+uus; avuttom+uus, varovais+uus, toimittaj+uus, vanhemm+uus, suosituimm+uus,  hyväksyttäv+yys, kuolleis+uus.

.

4) OLENTOA tarkoittavat sanat (denominaalisia)

-lAinen  jälke+läinen, eläke+läinen, tampere+lainen

-llinen  palko+llinen, viho+llinen

-(i)mUs  ilk+imys, hurj+imus, laisk+imus

-Us      vanh+us, typer+ys

-iO      ilk+iö, kääp+iö

-tAr     maaherra+tar, onne+tar, pariisi+tar

► Kun –lAinen-johdos tehdään suomalaisista paikannimistä, voi johtotapa vaihdella epäsäännöllisesti, esim. Loppi > loppilainen, Rovaniemi > rovaniemeläinen, Ruovesi > ruovesiläinen/ruoveteläinen. Huomaa poikkeukset: Häme > hämäläinen, Ruotsi > ruotsalainen, Suomi > suomalainen, Venäjä > venäläinen. Vertaa merkityseroa: Lappi > lappalainen (= saamelainen) ja Lappi > lappilainen (= Lapin asukas).

► –tAr-johtimella tehdään naisennimityksiä. Johdokset ilmaisevat naisen asemaa, jonkin seudun naisasukasta tai jonkin ominaisuuden haltijaa (usein runollisia, mytologisia naishahmoja). Johtimen käyttö on nykyään melko vähäistä, koska varsinkin ammattinimikkeissä ei enää katsota tarpeelliseksi ilmaista, mitä sukupuolta ammatinharjoittaja on (esim. opettaja voi olla mies tai nainen).

.

5) DEMINUTIIVISET eli vähennys- tai hellittelysanat (denominaalisia)

-(i)nen  poika+nen, lapso+nen, orava+inen

-ke      kiele+ke, nieme+ke, raha+ke

-kkA     peni+kka, nypy+kkä, sopu+kka

-O       em+o, jän+ö, kot+o

-U       kis+u, peukk+u, Rit+u

-(i)kkO  lamm+ikko, suu+kko

► –nen-johtimella on saatu paljon myös sukunimiä, esim. Virtanen, Lahtinen, Mäkinen.

.

6) TEKIJÄNNIMET (deverbaalisia)

-jA      koki+ja, lasketteli+ja, soitta+ja, vetelehti+jä

-(i)lAs  oppi+las, lähetti+läs, pot+ilas, toip+ilas

-(U)ri   aj+uri, kark+uri, pelk+uri, uima+ri

► –jA-johdoksia voidaan tehdä lähes kaikista verbeistä, jotka taipuvat persoonissa. Johdos tarkoittaa yleensä ihmistä tai eläintä (esim. kahlaaja), joka suorittaa toiminnan. Osa johdoksista on ammattinimityksiä.

► Sellaiset sanat kuin lukkari, toveri, tuomari ovat loppuaan myöten lainaa.

.

7) TEONNIMET (deverbaalisia)

-minen      luke+minen, naureskele+minen, soitta+minen

-Us         ajoit+us, viivoit+us; erehd+ys, innost+us

-O; -U      heitt+o, kaat+o, työnt+ö; itk+u, kylp+y, oikais+u 

-ntA; -nti  ammu+nta, etsi+ntä; myy+nti, markkinoi+nti

-uu         hakk+uu, kaip+uu, mak+uu, pal+uu

-mUs        katu+mus, petty+mys, taantu+mus

-nA         humi+na, kohi+na, täri+nä, voihki+na

-mA         elä+mä, kuole+ma, synty+mä

-ex         hohd+e, loist+e, paist+e, sad+e

► –minen-johdin on hyvin produktiivinen. Sillä tuotettuja johdoksia kutsutaan usein verbaalisubstantiiveiksi. –nti-johtimella muodostetaan teonnimiä vain yksi- ja kolmitavuisista verbivartaloista.

► –uu-johdin liittyy vain supistumaverbeihin, esim. leikata : leikkaan > leikkuu, taata : takaan > takuu, vastata : vastaan > vastuu.

► –nA-johdin liittyy enimmäkseen ääntä merkitseviin verbeihin.

► Varsinaisten e-johdosten lisäksi suomen kielessä on runsaasti e-loppuisisa nomineja, jotka eivät ole johdoksia, esim. huone, herne, vene.

Supistumaverbi

Supistumaverbit ovat kaksi- tai kolmitavuisia verbejä, joiden vartalo päättyy pitkään vokaaliin tai vokaaliyhtymään, jonka jälkimmäinen vokaali on A. Vokaalien välistä on kadonnut dentaalispirantti. Esim. makaa+n, pelkää+n; putoa+n, halua+n.


Supistumaverbien infinitiivien segmentointi

Ns. supistumaverbien suhteen on epäselvää, miten infinitiivi olisi segmentoitava: vasta+ta vai vastat+a, hypä+tä vai hypät+ä? Intuitiivisesti edellinen jako saattaisi olla luontevampi. Historiallisesti näihin muotoihin on kuulunut geminaatta-t, joka on sittemmin lyhentynyt: *vastat+tak.


Supistuminen

Supistuminen on äänteenmuutos, jossa kaksi alkuaan eritavuista vokaalia on joutunut samaan tavuun pitkäksi vokaaliksi tai diftongiksi (vokaalien väliltä on kadonnut konsonantti ja tavunraja). Esim. *venehessä > veneessä, *vierahilla > vierailla.

.

8) TEON TULOKSEN tai KOHTEEN nimet (deverbaalisia)

-ex   jät+e, kierr+e, valmist+e

-Os   kaiv+os, löyd+ös, ost+os, ot+os

-mA   hoke+ma, halkea+ma, repeä+mä, sano+ma

-ntO  kuki+nto, poimi+nto, merki+ntö, pyy+ntö

► Eräitä –Os-johdoksia käytetään vain monikon sisäpaikallissijoissa, jolloin ne ilmaisevat olotilaa, esim. kadoksissa, upoksissa.

► Myös ryhmän 7) teonnimijohtimilla muodostetut johdokset voivat määräyhteyksissä saada teon tuloksen tai kohteen merkityksen, esim. aita+us, jak+o, lask+u, ano+mus. Johdosten varsinainen merkitys on pääteltävissä yleensä tekstiyhteydestä.

.

9) VÄLINEENNIMET (yleensä deverbaalisia)

-in     (laitteennimiä:) kytk+in, polj+in, sumut+in, sytyt+in (aineennimiä:) hapat+in, juoksut+in, liuot+in

-ex     (kappaleen- ja aineennimiä:) erist+e, hapat+e, liuot+e, maust+e, pyyh+e, rokot+e, sumut+e, void+e

-O      joht+o, katt+o, peitt+o

-(U)ri  (laitteennimiä:) nit+uri, piirt+uri, poim+uri, vet+uri

► Johdos nauhuri on nominikantainen.

.

10) TEKOPAIKAN nimet (deverbaalisia)

-(i)mO  kampaa+mo, kuori+mo, purka+mo, veistä+mö; ompel+imo, paaht+imo, valkais+imo

► Pentru locul unde se petrece acțiunea vezi și pagina Despre -la și -mo unde tekopaikan nimet (denominaalisia)

.

BD21323_

.

Adjektiivit

Esiteltävät 19 adjektiivinjohdinta jakautuvat 8 merkitysryhmään:

1) yleisesti adjektiiviset ja possessiiviset sanat,

2) runsautta ilmaisevat sanat,

3) karitiiviset eli puutetta ilmaisevat sanat,

4) moderatiiviset eli lieventävät sanat,

5) kaltaisuutta osoittavat sanat,

6) ekvatiiviset eli samanmittaisuutta osoittavat sanat,

7) komparatiivit eli ominaisuuden suurempaa määrää ilmaisevat sanat sekä

8) superlatiivit eli ominaisuuden suurinta määrää ilmaisevat sanat.

.

1) Yleisesti ADJEKTIIVISET ja POSSESSIIVISET sanat (yleensä denominaalisia)

-inen    aurinko+inen, käte+inen, vastakka+inen

-llinen  aattee+llinen, luko+llinen, väri+llinen, yö+llinen

-eA      haik+ea, kip+eä, pyör+eä, valk+ea

-nAinen  halki+nainen, itse+näinen, moni+nainen

-einen   (liittyy verbikantaan:) alist+einen, kielt+einen, vesijäähdytt+einen

► –einen-johtimella on muodostettu erityisesti yhdyssanoihin ja sanaliittoihin perustuvia johdoksia, esim. lujarakenteinen, muovipäällysteinen, tehdasvalmisteinen, yksiselitteinen.

.

2) RUNSAUTTA ilmaisevat sanat (yleensä denominaalisia)

-isA     kala+isa, rauha+isa, sato+isa, valo+isa, (verbikantaisia:) anto+isa, karttu+isa, viihty+isä

-inen    kala+inen, kivikko+inen, metsä+inen, vet+inen

-vA      henke+vä, luonte+va, terä+vä, väke+vä

-vAinen  (liittyy verbikantaan:) autta+vainen, säästä+väinen

-kAs     iä+käs, koo+kas, vara+kas, ääne+käs

-iAs     (liittyy verbikantaan:) antel+ias, yrittel+iäs.

.

3) KARITIIVISET eli puutetta ilmaisevat sanat (denominaalisia)

-tOn  kirja+ton, henge+tön, tulli+ton, virhee+tön

.

4) MODERATIIVISET eli lieventävät sanat (denominaalisia)

-hkO     kapea+hko, matala+hko, pyöreä+hkö, suure+hko

-lainen  kauniin+lainen, suuren+lainen, väkevän+lainen

.

5) KALTAISUUTTA osoittavat sanat (denominaalisia)

-lAinen  eri+lainen, yhtä+läinen; sel+lainen, saman+lainen

-mAinen  halpa+mainen, nais+mainen, kide+mäinen, mozartmainen, mariajotunimainen

.

6) EKVATIIVISET eli samanmittaisuutta osoittavat sanat (denominaalisia)

-Uinen  kork+uinen, lev+yinen, paks+uinen, tilav+uinen

.

7) KOMPARATIIVIT eli ominaisuuden suurempaa määrää ilmaisevat sanat (denominaalisia)

-mpi  ujo+mpi, hauske+mpi, kaunii+mpi, matala+mpi

.

8) SUPERLATIIVIT eli ominaisuuden suurinta määrää ilmaisevat sanat (denominaalisia)

-in  nolo+in, halv+in, kaune+in, uskollis+in, ujo+in

► Komparatiivia ja superlatiivia esitellään toisaalla johtamisen ja taivuttamisen rajailmiönä.

.

BD21323_

.

Numeraalit

Numeraalinjohtimia on kaksi. Niitä esitellään lähemmin järjestyslukujen ja murtolukujen taivutuksen yhteydessä.

1) ORDINAALIT eli järjestysluvut

-s  viide+s, yhdeksä+s, kahde+s+toista

2) MURTOLUVUT

-nnes  kolma+nnes, neljä+nnes, viide+nnes

.

BD21323_

.

Apud http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2722.htm

.

Introdus  / lisätty 13.6.2015

.

 

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: