Blogulblog's Blog

Derivarea adjectivelor – adjektiivien johtaminen

Derivarea adjectivelor – adjektiivien johtaminen

.

Derivarea adjectivelor

.

Finlandeza poate fi considerată cap de serie a limbilor care își formează cuvinte noi din rădăcinile clasice.

Pentru început revedem puțin derivarea substantivelor și, în comparație cu asta, derivarea adjectivelor.

.

§ 173 Substantiivien ja adjektiivien johtamisesta

Nomininjohtimilla muodostetaan substantiiveja ja adjektiiveja. Nomineja johdetaan sekä nomineista että verbeistä. Nominikantoina voivat toimia substantiivit, adjektiivit ja lekseemiä edustamattomat nominaaliset vartalot sekä näitä selvästi harvemmin numeraalit ja pronominit. Osa nomininjohtimista liittyy paitsi nomini- myös verbikantoihin, esim. -isA:sopuisa (< subst. sopu), viihtyisä (< verbi viihtyä); -Oshurmos (< subst. hurma), sidos (< verbi sitoa). Tällainen kantasanojen kahtalaisuus on kuitenkin tavallisempaa verbien johdostyypeille (» § 304–). Adverbeista nominijohdosten muodostus on hyvin rajallista (» § 372 huom.).

Nominijohdos on vokaalivartaloltaan useimmiten kolmi- tai useampitavuinen, ja nomininjohdin käsittää yleensä vähintään kaksi foneemia. Lyhyistä vokaaleista voivat sellaisenaan johtimina toimia uyoö ja i; niiden muodostamat johdokset ovat vartaloltaan tyypillisesti kaksitavuisia.

Nominien morfologiset johdostyypit edustavat samalla rakenteellisia sanahahmoja, muotteja, jotka tuottavat ja ylläpitävät sanastoa muutenkin kuin kantasanasta johtamisen keinoin. Joissain tyypeissä kantasanattomuus ja sanojen muodostuksen perustuminen muottiin on erityisen tavallista, etenkin deskriptiivisessä ja affektisessa sanastossa. (» § 147 – 149.)

Yksi tietty nomininjohdin muodostaa yleensä joko substantiiveja tai adjektiiveja. Eräillä johtimilla, kuten -(i)nen-(i)kAs tai -(i)lAs, voidaan muodostaa niitä molempia:

Substantiiveja: lapanen, ukkonen, vehnänen | asiakas, koulukas, pudokas | oppilas, potilas | Adjektiiveja: puinen, iloinen | kookas, vatsakas, maineikas | työläs, joutilas

Huom. Tässä luvussa omissa kohdissaan käsiteltävien johdostyyppien lisäksi on joitakin sikäli marginaalisia johdostyyppejä, että niihin kuuluu vain muutama lekseemi:

-(is)O: alhaiso, nuoriso, puoliso, yhteisö, yleisö, ylhäisö (» § 179) | ‑itse-: päitset, suitset | ‑nO: keltano | ‑ntA: emäntä, isäntä (» § 189), vihanta | -ppO: juoppo, syöppö (» § 251) | ‑ttA: navetta, Marjatta | ‑ttO: epatto, kajetto, pihatto, pyhättö

.

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

Adjektiiveja muodostavia johtimia on toistakymmentä, osa niistä yhdysjohtimia. Merkityksen perusteella  adjektiivijohdokset ovat jaettavissa possessiivisiin, karitiivisiin ja moderatiivisiin, joista laajin ryhmä ovat possessiivijohdokset.  Johtimista käytöltään runsain ja moninaisin on‑(i)nen (» § 261 – 275). Joillakin johtimilla muodostetaan sekä adjektiiveja että substantiiveja (» § 173); myös adjektiivien johdostyyppejä edustavia substantiiveja käsitellään tässä luvussa.

Adjektiivijohdosten kantasanana on yleisimmin substantiivi. Sen sijaan adjektiivista johdettuja adjektiiveja kuten pikku-inenpitkä-llinen(jonkin) paksu-inennuore-kas tai kesy-tön on selvästi vähemmän; kauttaaltaan adjektiivikantainen ryhmä ovat kuitenkin hkO-johtimiset moderatiiviadjektiivit (» § 294). Lisäksi on joitakin verbikantaisia adjektiiveja (» § 275285).

.

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

Johdin ‑(i)nen muodostaa nomineja: yleensä adjektiiveja, mutta jonkin verran myös substantiiveja (» § 207262). Lisäksi on monia (i)nen-loppuisia yhdysjohtimia. (Johtimeni:llisyydestä ja i:ttömyydestä » § 263.)

Johtimen ‑(i)nen sisältävät adjektiivit ovat tyypiltään kategorioivia, absoluuttista ominaisuutta ilmaisevia (» § 584 – 585606 – 607). Johdin ‑(i)nen ilmaisee tavallisesti possessiivisuutta, kuuluvuussuhdetta. Possessiiviset  adjektiivijohdokset kuvaavat kantasanansa tarkoittamalle asialle ominaista, sen omistavaa tai sisältävää, siihen liittyvää, sitä koskevaa tai sen piiriin kuuluvaa. Tämä sisältö ilmenee selvimmin substantiivikantaisissa(i)nen-adjektiiveissa (» § 264 – 265), jotka ovat myös (i)nen-adjektiivien suurin ja produktiivisin alaryhmä. Kaikista substantiiveista, etenkään verbikantaisista, (i)nen-johdosta ei silti voi muodostaa. Samaa merkityskenttää on lisäksi jakamassa muita possessiivisia johdostyyppejä (» § 276 – 291).

(i)nen-nominit ovat lekseemimäärältään suurimpia nominijohdostyyppejä: niitä on lähes 9 000 sanakirjalekseemiä, kun mukaan luetaan (i)nen-loppuisen yhdysjohtimen sisältävät sanat sekä (i)nen-loppuiset yhdyssanat: tästä joukosta on substantiiveja runsaat 1000, sekä adjektiivina että substantiivina käytettäviä runsaat 500 ja loput adjektiiveja.

Johdin ‑(i)nen esiintyy seuraavien yhdysjohdinten loppuosana. Näistä morfologisista tyypeistä osa on merkitykseltään possessiivisia tai sen kaltaisia. Jotkin käsittävät adjektiivien ohella tai sijaan substantiiveja; esimerkkisanoista on substantiivit kursivoitu.

‑einen: ‑johteinen, ‑välitteinen (» § 275)
‑hinen: hirtehinen, maahinenvetehinen
‑iAinenampiainen, kuuliainen, pulliainenristiäiset (» § 197259)
‑immAinen: ensimmäinen, laitimmainen (» § 281)
‑jAinenkuvajainenhautajaiset (» § 259)
‑(O)kAinenkaunokainenpienokainen, ymmyrkäinen (» § 210)
‑kkAinen: lähekkäinen, peräkkäinen (» § 283)
‑kkOnenmiekkonennaikkonen (» § 210)
‑(i)kOinen: erikoinen, esikoinen
‑lAinenapulainen, suomalainen, seurakuntalainen (» § 190 – 191)
‑(n)lAinen: huononlainen, toisenlainen (» § 294 huom., 426)
‑(U)lAinenhiirulainenpahalainen, pitkulainen (» § 213)
‑llinenperillinen, ruumiillinen, syyllinen, tavallinen (» § 276 – 279)
‑llOinen: kivulloinen, sairaalloinen
‑mAinen: harrastelijamainen, poikamainen, vaistomainen (» § 280)
‑minenoleminensyöminentekeminen (» § 227)
‑(n)mOinen: suurenmoinen, pirunmoinen (» § 294 huom., 426)
‑nAinen: halkinainen, puolinainen (» § 282)
‑(i)nkAinenlepinkäinensuolinkainen
‑nnAinenkudonnainen, perinnäinen (» § 248)
‑O(i)nenhenkonen, kapoinen, keskonentähtönen (» § 207 – 208)
‑(e)rOinen: pöpperöinen, mökkeröinen (» § 213)
‑(U)rAinenpapparainensaturainen (» § 213)
‑(i)ttAinen: ajoittainen, kulmittainen, pääpiirteittäinen (» § 283)
‑tUinen: vakituinen, yksityinen, äyrityinen
‑UAinenkeltuainenmunuainen
‑Uinen: ikuinen, suuruinen, vahvuinen, vuotuinen (» § 270)
‑vAinen: huomaavainen, uskovainen (» § 266)

Tyypeistä produktiivisimmat ovat llinen-lAinen-mAinen- ja minen-johtimiset. Poikkeuksellisesti kantasanan nominatiivimuotoon liittyvät johdin ‑mAinen ja osin ‑lAinen. Pikemmin yhdyssanan edusosia kuin johtimia ovat genetiivimuotoon liittyvät ainekset‑(n)lAinen ja ‑(n)mOinen.

Huom. Yksittäisiä (i)nen-nomineja, jotka esiintyvät sekä adjektiivina että substantiivina, ovat esim. aatelineneilinenhumalainenhuurteinenislaminuskoinenkäteinenläheinen,palleroinenpohjoinenpäällinensininensuomalainensyntinen (adjektiivien substantiivikäytöstä » § 625 – 628).

.

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Johdin ‑(i)nen on ensisijaisesti adjektiivien muodostin, mutta myös (i)nen-loppuisia substantiiveja on joitakin satoja (tässä luvussa ei ole mukana yhdyssanoja). (i)nen-substantiiveissa on kantasanallisia tapauksia (a), mutta toisaalta tyyppi toimii myös muottina: joskus kantasanaa ei erotu lainkaan tai johtosuhde ei ole muuten läpinäkyvä (b). (Affektisista (i)nen-substantiiveista » § 207 – 208.)

(a)                  eteinen, hevonen, kahdeksainen, kaksonen, lautanen, lämpimäinen, ‑markkanen, omainen, pohjoinen, päällinen, satanen, sijainen, ukkonen, uutinen, vehnänen, viranomainen

(b)                 aapinen, huokonen, hyönteinen, ihminen, kepponen, kärpänen, nokkonen, pakkanen, päästäinen, rauhanen, rukkanen, sulhanen, töppönen

Kannan ja johdoksen merkityssuhteet ryhmän (a) sanoissa ovat paljolti yksilöllisiä, usein kylläkin jossain mielessä possessiivisia. Johdin ‑(i)nen on myös sukunimien yleisimpiä pääteaineksia, esim. VirtanenNieminenHalonen PiirainenKarjalainenMatikainenPakarinen. (Kalanen ~ kalainen ‑tyyppisestä substantiivin ja adjektiivin erosta » § 263.)

Oma ryhmänsä ovat llinen-johtimiset substantiivit, jotka merkitsevät ’kantasanan ilmaiseman mitan, astian, pakkauksen tai muun säiliön täyttä’ (c). Tyyppi on produktiivinen semantiikkansa rajoissa. Nämä mittasanat muodostavat määrän ilmauksia partitiivimuotoisen NP:n tai nominatiivimuotoisen määriteosan kera, esim. lasillinen (kylmää) maitoa ~ maitolasillinen. Joissain tapauksissa llinen-johdoksen vaihtoehtona mittailmauksessa on sen kantasana: lasi maitoapullo viinaa. (Mittasanoista » § 592.)

(c)                  tarjottimellinen juustoja (k) | kourallinen väkeä (k) | – – äiti teki aina uunillisen leipiä – –. (k) | Yksi romppu pystyy tallentamaan 650 megatavua eli noin 450 HD-levykkeellistä tietoa – –. (l) | – – kouluun tulee – – lisää oppilaita ainakin luokallinen.(L)

Yleensä llinen-mittasanan rinnalla esiintyy asultaan identtinen possessiivinen adjektiivi (» § 276), esim. hyllyllinen kirjoja vrt. hyllyllinen komerolavallinen jätettä vrt. lavallinen auto.

Huom. Numeraalikantainen isen-loppuinen sana toimii kvanttorina ja ilmaisee lukumäärän likimääräisyyttä (» § 784), esim. seitsemisen viikkoa (l) ’noin seitsemän’.

.

Adjektiivinjohtimia

.
Nominikantaisia 

hkO melko ominainen, esim. piene+hkö, suure+hko, tavallise+hko 
 inen johonkin liittyvä, esim. aika+inen, joulu+inen, karva+inen 
– kAs hyvin ominainen, esim. oiku+kas, ryhdi+käs, tulokse+kas 
 llinen kaltainen, johonkin liittyvä, esim. aamu+llinen, hetke+llinen, mere+llinen 
– mAinen jonkin kaltainen, esim. ihmis+mäinen, hevos+mainen, siipi+mäinen 
– tOn jotakin ilman oleva, esim. ennakkoluulo+ton, leivä+tön, työ+tön 
– Uinen jonkin mittainen, kaltainen, esim. (metrin) lev+yinen, (minkä) suur+uinen, (hyvän) tunt+uinen

Verbikantaisia 

– mAtOn joka ei tee, esim. asu+maton, saa+maton, tottele+maton, läpinäky+mätön 
– vAinen tekevä, esim. ajattele+vainen, opetta+vainen, tuhlaa+vainen, säästä+väinen 

.

Introdus  / lisätty 1.9.2016

.

Anunțuri

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: