Blogulblog's Blog

Sanoja vain kielteisissä yhteyksissä

Sanoja vain kielteisissä yhteyksissä

.


.

Așa cum o să vedem la pagina promisă „În Finlanda totul este de două feluri” este ușor de observat că și limba urmează aceeași regulă, situații definite și situații nedefine, verbe care denotă o acțiune împlinită și altele care sau sunt în curs de împlinire sau care nu se referă deloc la finalitate.

Formele pozitive, afirmative ale limbii în contrast cu cele negative, de ex.:

  • sinun täytyy syödä sen ruoan – trebuie să mănânci mâncarea [asta]
  • ei sinun tarvitse syödä sitä / tätä ruokaa – nu trebuie să mănânci mâncarea [asta]

în care vedem că doar sinun și syödä se repetă în aceeași formă.

.

La pagina Construcții cu -kin, -kAAn vorbeam despre terminația -kAAn care dă propoziției sensul negativ traducându-se, cel mai adesea, cu nici măcar.

.

Aici am adunat câteva cuvinte care nu pot fi clasificate altunde decât la particularități ale limbii finlandeze.

.

hevillä (rinn. hevin) vain kielteisissä yhteyksissä: (ei) vähällä, helpolla; (ei) kernaasti, (ei) juuri. Hän ei hevillä luovuta. Sitä ei hevillä unohdeta. Siihen en hevillä suostu. Tässä ei hevillä tehdä poikkeuksia.

hievahdus39 tav. vain kielteisissä yhteyksissä: liikahdus. Ei hievahdustakaan.

hievahtaa53*F tav. vain kielteisissä yhteyksissä: liikahtaa. Ei hievahdakaan. Kuunnella hievahtamatta.

hievauttaa53*C tav. vain kielteisissä yhteyksissä: liikauttaa. Ei uskaltanut jäsentäkään hievauttaa.

hiiskahdus39 (rinn. hiiskaus) tav. vain kielteisissä yhteyksissä: äännähdys. Vaiti, ei hiiskahdustakaan!

hiiskahtaa53*F tav. vain kielteisissä yhteyksissä: äännähtää (hiljaa). Ei uskaltanut hiiskahtaakaan. Kuunnella hiiskahtamatta.

hiiskua52 tav. vain kielteisissä yhteyksissä: äännähtää, sanoa, virkkaa (hiljaa). Istua hiiskumatta. Tästä et saa hiiskua sanaakaan

häikäillä67 (häikäilemättä ks. erikseen) vain kielteisissä yhteyksissä: siekailla, sumeilla, kursailla, arkailla, arastella, empiä. Hän ei häikäile käyttää väkivaltaa. Ei häikäillyt sanoa totuutta. Hän ei häikäile toimissaan.

hääppöinen38 ark. vain kielteisissä yhteyksissä: häävi, kehuttava, kaksinen. Eipä ollut hääppöinen puhe. Ei se meikäläisen elämä niin hääppöistä ole.

häävi5 vain kielteisissä yhteyksissä: kehuttava, kaksinen, hääppöinen. Eipä ole häävi asunto. Ei heidän toimeentulonsa kovin hääviä ole.

ihmeemmin vain kielteisissä yhteyksissä: kovinkaan paljon. Kaaduin, mutta ei sattunut ihmeemmin. Ei tullut ihmeemmin moitteita.

ikimaailmassa vain kielteisissä yhteyksissä painokkaasti: koskaan, milloinkaan, ikänä, ikinä, ikipäivinä. En ikimaailmassa suostu. Se ei ikimaailmassa voi olla totta!

ikinä

1. vain kielteisissä yhteyksissä.

a. koskaan, milloinkaan. Ei enää ikinä. En ikinä palaa. Ikinä ei ole sellaista sattunut.

b. vahvistavana: missään tapauksessa, missään nimessä, millään. Ei ikinä asia ole noin.

2. eräiden pronominien ja partikkelien ohessa: tahansa, hyvänsä, vain. Kuka ikinä tuleekin. Saat mitä ikinä haluat. Herätti huomiota, missä ikinä liikkuikin.

3. eräiden konjunktioiden ohessa: suinkin, vain. Niin pian kuin ikinä voin. Tulkaa, jos vain ikinä pääsette.

ikipäivänä (rinn. ikipäivinä) vain kielteisissä yhteyksissä painokkaasti: koskaan, milloinkaan, ikinä, ikänä, ikimaailmassa. En suostu ikipäivänä. Ei ikipäivänä ollut lentänyt.

inahtaa53*F yl. vain kielteisissä yhteyksissä.

1. äännähtää; sanoa jtak. Kukaan ei inahtanutkaan asiasta.

2. harv. hievahtaa. Yritti nostaa, mutta kivi ei inahtanutkaan.

isosti tav. vain kielteisissä yhteyksissä: suuresti, paljon, huomattavasti. Ei erehtynyt isostikaan. En isommin välitä makeisista. Asiaa sen isommin ajattelematta.

järin vain kielteisissä yhteyksissä: kovin, perin, ylen. Ei järin suuri. Ei yrittänyt järin kovasti.

järkähtää53*F vain kielteisissä yhteyksissä: hievahtaa. Kivi ei järkähtänytkään paikaltaan. Pysyä järkähtämättä kannassaan.

kaksinen38 vars. ark. vain kielteisissä yhteyksissä: kehuttava, hyvä, häävi. Ei elämä kovin kaksista ollut.

kyltyä52*I harv. tav. vain kielteisissä yhteyksissä: kyllästyä jhk, saada tarpeeksi jtak. Tehdä jtak kyltymättä kyllästymättä, tyydytetyksi tulematta.

millänsäkään (omistusliite persoonittain vaihteleva) (rinn. milläänkään) (ark moksiskaan) vain kielteisissä yhteyksissä ilmaisemassa rauhallista, leppoisaa suhtautumista, (näennäistä) välinpitämättömyyttä tms. Koira ei ollut millänsäkään, vaikka lapset sitä retuuttivat. Ei ollut millänsäkään muiden puheista. Älä ole milläsikään, kyllä se siitä selviää!

pukahtaa53*F tav. vain kielteisissä yhteyksissä: hiiskahtaa, äännähtää. Ei puhu eikä pukahda on aivan vaiti.

sumeilla67 (sumeilematta ks. erikseen) vain kielteisissä yhteyksissä: siekailla, häikäillä, kursailla, empiä, arastella, arkailla. Mies, joka ei turhia sumeile. Ei sumeillut käyttää valtaansa omaksi edukseen.

Cuvinte al căror sens în finlandeză este pozitiv,

în română aspectul lor este negativ sau invers.

pozitiv vs negativ

tarjeta, tarkenee ● a nu-i fi frig; a rezista la frig; a-i fi destul de cald ■ stå ut med kylan

ulkona tarkeni jo paitahihasillaan ● afară poți sta doar în cămașă ■ man kunde redan vara ute i skjortärmarna

tarkenetko noin vähissä vaatteissa? ● nu ți-e frig așa dezbrăcat?/cu haine subțiri? ■ tål du gå så där lättklädd?

tarkeneeko hän noin vähissä vaatteissa? ● oare nu-i e frig când n-are pe el decât ■ klarar han sig med så där litet på sig?

emme tarjenneet nukkua teltassa ● era prea frig ca să dormim în cort ■ det var för kallt för oss att sova i tält

.

vilppi epärehellinen keino t. teko vars. jkn harhauttamiseksi, harhautus, petos.

vilpitön rehellinen, totuudellinen, suora, teeskentelemätön, avoin.

.

vilppi ● necinste ■ fusk (myös Suom oik); bluff; (Suom koul myös) underslev; (harhautus) vilseledande; (petos) bedrägeri

tehdä vilppiä ● a face ceva necinstit ■ fuska; bluffa

tehdä (harjoittaa) kokeessa vilppiä ● a copia (la școală) ■ fuska i ett prov

tehdä vilppiä jkta kohtaan ● a fi necinstit față de cineva ■ lura ngn; bedra ngn

.

vilpillinen ● necinstit ■ (epärehellinen) oärlig; ohederlig; (puhek) ojust; (kiero, väärä) falsk; (petollinen) svekfull; sveklig, sviklig; opålitlig; illojal; (kavala) bedräglig; förrädisk; lömsk

.

vilpitön ● cinstit, corect, onest; ad.litt.: lipsit de necinste ■ uppriktig (jkta kohtaan mot ngn); (rehellinen) ärlig (jkta kohtaan mot ngn); hederlig (jkta kohtaan mot ngn); (puhek) renhårig (jkta kohtaan mot ngn); (rehti) redbar; (totuudellinen) sanningsenlig; (suora) rättfram; frank; rakt på sak (vain predikatiivina); (teeskentelemätön) oförställd, okonstlad; (avoin) öppen; öppenhjärtig

.

katve

katve48 siimes, varjo(paikka). Metsän katveessa. Istahtaa koivun katveeseen.

Sot. jnk esteen suojaama alue t. paikka, johon ei voi ampua t. johon ei voi nähdä tähystämällä, ”kuollut kulma”. Tulikatve.

Fys., tekn. alue johon radio- t. ääniaallot tms. eivät jnk esteen vuoksi pääse. Tutka-, säteilykatve. Akustinen katve.

Kuv. Suomi oli jäänyt markkinoiden katveeseen.

(rad) katve[alue] ● unghi mort ■ (sot) död vinkel [eng.: blind spot, (sot) dead angle]

akustinen katve ● unghi mort ■ en akustiskt död vinkel

.

§ 1637 Kieltohakuisia verbejä

Verbeistä merkitykseltään kielteisiä modaalisia konteksteja suosivia ovat mm. sellaiset, jotka infinitiivitäydennyksensä kanssa ilmaisevat tekemisen mahdollisuutta tai rajoituksia esim. uskaltamisen ja soveliaisuuden akselilla; monilla verbeistä on muitakin merkityksiä. Tällaisissa ilmauksissa on tavallisesti joko inhimillinen subjekti tai nollapersoona (» § 469, 1567).

(a)
arvata, auttaa, hennoa, hirvitä, häikäillä, iljetä, joutaa, kannattaa, kehdata, kärsiä, malttaa, parata, passata, ra(a)skia, tahtoa (’meinata’), tarvita, tohtia, toimittaa, uskaltaa, viitsiä + A-infinitiivi
Harjoituksia ja kilpailuja on runsaasti. Pitkille lomareissuille ei arvaa lähteä, kun työt jäisivät tekemättä. (E) | – – presidentinkään ei auta odottaa palkanlisäyksiä. (l) | Enkä yksinkertaisesti hirviäisi hypätä laiturilta pää edellä. (k) | Kuolleiden muusikoiden vanhoja nauhoja käytetään häikäilemättä uusien levyjen vauhdittajina. (l) | Televisioon ei parane mennä nikottelemaan – –. (l) | Putkia ei tietenkään toimita kaivaa ikiroutaan, vaan ne kulkevat maan päällä, – –. (l)

Kyseiset verbit esiintyvät myös myöntömuotoisissa kO-kysymyksissä tai sellaisissa konteksteissa, joissa on kyse mm. viitsimisestä tai raskimisesta (b). Myös ihmettelyä tai paheksuntaa ilmaisevat kiteymät mahdollistavat kieltohakuisen verbin esiintymisen tietyissä myöntömuotoisissa affektisissa konstruktioissa (c).

(b)
Kärsiikö kysyä mitä maksoi? (k) | En tiedä passaako täällä puhua politiikkaa – –. (l) | Ainoa tapa jolla kehtaan tätä työtä tehdä, – –. (l) | Mutta olojen pitää olla sellaiset, että sinne ylipäätään viitsii mennä, – –. (l) | Aaro K. on niin nuuka, että juuri ja juuri raskii pistää palkkalistan maksuun. (k)
(c)
Ettäs kehtaakin, ihan vieraalle ihmiselle hymyillä! (L) | Että viitsitkin aikaihminen leikkiä. (L)

Tosin myös tyyppi (c) tulkitaan kiellon avulla: ’ei ole sopivaa’.

Tyypillisesti kielteisissä konteksteissa esiintyviä verbejä ovat huolia ja välittää niin infinitiivi- kuin NP-täydennyksenkin kanssa. Kieltohakuisia ovat lisäksi piitata, perustaa ’välittää’, häikäillä, siekailla, sumeilla (d). Tavallisia verbeistä ovat myös MA-infinitiivin abessiivimuodot sekä karitiiviadjektiivit (e).

(d)
Ei huoli ajatella sitäkään, että auto ajoi kesällä Ahvenanmaalla päälle – –. (l) | Maorit eivät huoli Cookin laivaa – –. (l) | – – elämäni olisi helpompaa, jos en välittäisi hänestä. (E) | Osmo Soininvaara ei juhlapuheista paljon perusta. (L) | – – kirja ei sumeile sanoa suoraan, kun jotakin asiaa on varaa parantaa. (l) | – – Milosevic tuskin paljoa piittaa hädänalaisten heimoveljiensä asemasta. (l)
(e)
Ostaja – – käytti tilannetta sumeilematta hyväkseen – –. (l) | – – [ihminen] on ahne ja kanssaihmisistä piittaamaton – –. (l)

Kielteisissä konteksteissa esiintyvät myös elollisen olion minimaalista liikkumista tai ääntelemistä ilmaisevat verbit hievahtaa, hiiskahtaa, hiiskua, inahtaa ja pukahtaa (f). Kielteinen on lisäksi olla-verbillinen partitiivimuotoisen minen-substantiivin sisältävä rakennetyyppi ei ole kehumista (g) (» § 452).

(f)
Valonen kuitenkin ilmoitti, että ei hievahda paikaltaan mihinkään. (l) | Jari seisoi hievahtamatta. (k) | Talvisodan taustasta ei hiiskuta sanallakaan – –. (l) | Tässä vaiheessa vallitsi toimituksessa hiiskumaton hiljaisuus. (ou) | Hänen runonsa levisivät pääasiassa kädestä käteen eikä kukaan inahtanutkaan hänen ja hänen perheensä kohtalosta. (l)
(g)
– – hotellitilanteessa ei ole kehumista – –. (l) | Koulutustaustaa siis löytyy, eikä virkamiesurassakaan ole moittimista – –. (l) | – – valtio määrää ehdoista eikä meillä ole niihin mitään sanomista. (l) | Kappeliin ei vammaisella ilman avustajaa ole menemistä – –. (l) | Näytä niille Supi, muuten ei ole kotiin tulemista! (k)

Huom. Puhutussa kielessä tartte-vartaloinen verbi esiintyy niin kielto- kuin myöntölauseissa, esim. Ei tartte onneks enää mennä sinne (l); Nyt mun kyllä tarttee lähtee (P), vaikka yleiskielessä modaalinen tarvita on lähinnä kieltohakuinen: Minun ei tarvitse lähteä (» § 1613).

 

.

§ 1613 Välttämättömän ja mahdollisen suhde kieltoon

Kielto tuo modaalisuuteen välttämättömän ja mahdollisen lisäksi kolmannen ulottuvuuden: mahdottomuuden. Yleiset modaaliverbit voida ja täytyä samoin kuin muut modaaliset predikaatit yhdistyvät kieltoon seuraavilla tavoilla:

En voi juoda kahvia. = Minun täytyy ~ on pakko olla juomatta kahvia.
Voin olla juomatta kahvia. = Minun ei tarvitse ~ ei ole pakko juoda kahvia.

Toisin sanoen kun kielto yhdistyy mahdolliseen, tästä seuraa yhtäältä mahdottomuus, toiselta kannalta pakko olla tekemättä. Asiaa voi kuvata kuviolla 16, josta erisuuntaiset vastakohtasuhteet käyvät ilmi:

Kuvio 16: Kiellon ja modaalisuuden suhteet

kuvio 16

Neliön vasemmalla sivustalla ovat vastakkain ‘välttämätön’ (modaaliverbit täytyy, pitää, tarvitsee) ja ‘mahdollinen’ (verbit voi ja saa), oikealla näiden kielteiset vastineet (ei tarvitse ja ei voi, ei saa). Vinosti vastakkain olevat suhteet edustavat modaali-ilmausten kontradiktorisia vastakohtia, jotka sulkevat toisensa kokonaan pois: asiat ovat joko välttämättömiä (kuten täytyy) tai eivät (ei tarvitse), joko mahdollisia (voi, saa) tai mahdottomia (ei voi, ei saa). Ylimmän rivin välttämättömyys (täytyy) ja mahdottomuus (ei voi, ei saa), eivät sen sijaan ole toisiinsa joko-tai-suhteessa, vaan niiden välillä vallitsee kontraarinen vastakohta, jota voi kuvata asteikkona. Kaikki asiat eivät ole sen enempää mahdottomia kuin välttämättömiäkään vaan esimerkiksi melko mahdottomia tai epätoivottuja (esim. ei voine, ei saisi), todennäköisiä tai toivottuja (täytynee, pitäisi). Kuvion alimmat kulmat taas merkitsevät melkein samaa, sillä ne implikoivat toisiaan pragmaattisesti. Mahdollinen ja luvallinen teko (voit, saat mennä) tarkoittaa käytännössä usein ei-välttämätöntä (sinun ei tarvitse mennä) tai valinnaista tekoa (voit olla menemättäkin).

Nimenomaan deonttisesti tulkittavan voida-verbin kieltomuoto tarkoittaa, että toiminta ei ole sallittua eikä sikäli myöskään mahdollista (a). Verbi saada ilmaisee deonttista modaalisuutta: ’on lupa tehdä jotakin’. Sen kieltomuoto ei saa velvoittaa olemaan tekemättä; 2. persoonan yhteydessä ilmaus tulkitaan käskyksi (b). Kun verbi on menneen ajan tempuksessa, tulkinta voi olla myös ’ei ollut mahdollista’ (c).

(a)
Heidät lakaisi syrjemmälle vaatimus, että aktiivipoliitikkoa ei voi valita korkeaan, vallankäyttöä valvovaan virkaan. (l)
(b)
Et saa mennä. | Mansikoihin emme saaneet koskea emmekä vattuihin, viinimarjoistakin vain happamia punaisia olisi saanut vapaasti syödä – –. (k) | Kertaakaan koko aikana Kirsi ei ollut saanut kulkea kaupungilla, sillä ne pelkäsivät hänen eksyvän. (k)
(c)
Olen aina surrut sitä, etten ole saanut oppia tuntemaan häntä. (k)

Välttämättömyyttä ilmaisevien modaaliverbien kesken vallitsee myönnön ja kiellon työnjako: ei tarvitse on verbien pitää ja täytyä negaatio (d–e).

(d)
Jommankumman täytyy olla väärässä tai matkia toista. (k) vrt. Ei kummankaan tarvitse olla väärässä. ’voi olla niin, ettei kumpikaan ole väärässä’ | Täytyy tehdä tietä jälkeentuleville, hän sanoi. (k) vrt. Miesten ei tarvitse tehdä kotitöitä, sanoi äiti. (k)
(e)
Potilas: Pitääkö minun olla kotona nyt koko ajan.
Lääkäri: Ei tarvii. Ihan voi liikkua. Mutta mielellään ei urheilla. (P)

Kieltomuoto ei täydy samoin kuin myönteinen muoto tarvitsee ovat harvinaisia (f). Praktista välttämättömyyttä ilmaisevana tekemättä jättämisen käskynä toimii kielteinen verbinmuoto ei pidä (g).

(f)
Hyttysten varalta ei enää täydy sonnustautua pitkiin hihoihin ja puntteihin. (l) | Piirroksen tarvitsee syntyä mistä vain, se on sitä ammattitaitoa. (l)
(g)
Jos haluaa nähdä ja kokea yöttömän yön ei pidä jäädä junasta Tampereella ja ryhtyä kiukuttelemaan laskevalle auringolle. (a) | Hänelle ei pidä sanoa, että ”se menee kyllä ohi”, – –. (a)

Länsimurteisiin pohjaavassa puhutussa kielessä esiintyviä verbin tarvita yksikön 3. persoonan variantteja tarvii ~ tarttee käytetään paitsi kysymyksissä ja kielloissa (h) myös myönteisissä väitelauseissa (i):

(h)
Lääkäri: Tarviiko yöllä käydä virtsalla?
Potilas: Täytyy. – – Ei joka yö kyllä tartte käydä että. (P)
(i)
– Sori, mun tarttee käydä sisällä, se sanoi tärkeänä. (k) | Tartteepa tilata siniä seuraavaks (p) | Meil on [auki] puol viiteen. – – Sillon suljetaan et tartteis vähä aikasemmin tulla hakeen. (p)

.

Introdus  / lisätty 29.8.2010

Actualizat / päivitetty 14.1.2011

 

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: