Blogulblog's Blog

Abrevieri, sigle – generalități, teorie

Abrevieri, sigle – generalități, teorie

.

SEO

Search Engine Optimization

Image published without permission. That’s generally permitted for non-profit and educational purposes.

.

Ce cuprind abrevierile – GENERALITĂȚI

.

abreviere

Procedeu care caută să economisească timp şi spațiu în reprezentarea grafică a unui cuvânt sau a unei expresii prin suprimarea unor litere din forma sa completă. Sunt diverse tipuri de abrevieri, după metoda de formare, ortografie sau mod de citire.

O abreviere este o prescurtare, o reducere în lungime sau în conținut a unui cuvânt sau a unei expresii comune, des folosite. Abrevierea este apropiată de conceptul de acronim, dar nu este identică cu acesta, deși face parte din aceiași familie largă a prescurtărilor.

În timp ce acronimul este întotdeauna un cuvânt, monosilabic sau bisilabic, „inventat” prin folosirea literelor inițiale ale unei expresii (cu foarte rare excepții notabile), abrevierea poate folosi orice semne grafice sau sonore, din orice parte a unui cuvânt, expresii, idei, titlu, sunet, onomatopee, ș.a.m.d.

abreviere

ABREVIÉRE, abrevieri, s.f. Acțiunea de a abrevia și rezultatul ei; (concr.) cuvânt, titlu etc. prescurtat; prescurtare, abreviație. [Pr.: -vi-e-]

prescurtare = abreviere

Acțiunea de a prescurta și rezultatul ei; rezumare; abreviere. ♦ (Concr.) Cuvânt, titlu etc. abreviat. – V. prescurta.

lyhenne48*J  sanasta t. sanaliitosta käytettävä lyhennetty kirjainmerkintä. Tunnin lyhenne on t. Tavallisia lyhenteitä ovat esim., jne., mm., atk, USA.

lyhenne ● abreviere ■ förkortning

.

aricebu1

.

ACRONIM, acronime, adj., s.n. (Cuvânt) format din prima sau primele litere ale cuvintelor care compun o sintagmă, o expresie, un titlu etc. [< fr. acronyme].

Un acronim este o prescurtare a unei expresii foarte frecvent folosită într-o formă standard. Acronimul este un cuvânt „inventat” prin simplificare extremă (de obicei prin abreviere) a expresiei des folosită la „ceva” ușor de pronunțat, preferabil o invenție lexicală monosilabică sau bisilabică, ce trebuie să conțină atât vocale cât și consoane.

„Abrevierea standard” a unei expresii verbale lungi se face, de cele mai multe ori, prin folosirea strictă a primelor litere din fiecare cuvânt al expresiei și „combinarea” lor în noul „cuvânt,” precum în cazul foarte cunoscut al următoarelor acronime:

  • ș.a.m.d. – ce semnifică și așa mai departe; PECO – Produse Etilate cu Cifră Octanică
  • laser – ce semnifică, în limba engleză, light amplification by the stimulated emission of radiation

Alteori, acronimul poate rezulta din folosirea nu numai a primelor litere ale cuvintelor, dar și prin folosirea unor litere aflate în interiorul cuvintelor. Un bun exemplu din această a doua categorie ar fi:

  • s.c.l. – ce semnifică și celelalte (celelalte fiind la origine un cuvânt compus)

În final, în crearea și validarea unui acronim sau altul nu este decisivă intervenția umană individuală, cât mai ales, viabilitatea simplificării pe care acronimul o propune vorbitorilor unei anumite limbi, urmată de frecvența folosirii acronimului în limba vie, vorbită.

akronyymi(taivutus: akronyymi/ä t. -a, -ssä t. -ssa jne.) kiel. kirjainsana.

(kielitiedekirjainsana, sanojen alkukirjaimista muodostettu sana esim. ETYJ eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö; UNESCO, NATO, LOL

kirjainsana sanaliiton (t. yhdyssanan osien) alku- tm. kirjaimista koostuva lyhennesana, akronyymi. Efta, Nato, mopo ym. kirjainsanat.

akronyymi, kirjainsana ● acronimakronym

Kirjainlyhenteitä saatetaan epätäsmällisesti kutsua myös akronyymeiksi, mutta oikeastaan akronyymi eli lyhennesana eli kirjainsana on kirjainlyhenteen muunnelma, joka lausutaan kuin tavallinen sana.

Akronyymi ja kirjainlyhenne

.

aricebu1

.

SÍGLĂ, sigle, s. f. Prescurtare convențională formată din litera inițială sau din grupul de litere inițiale folosite în inscripții, în manuscrise etc. pentru a evita cuvintele sau titlurile prea lungi. Literă sau grup de litere, constituind abrevierea unor termeni utilizați frecvent.

siglă

  • Prescurtare convențională formată din litera inițială sau din grupul de litere inițiale folosite în inscripții, în manuscrise etc. pentru a evita cuvintele sau titlurile prea lungi. – Din fr. sigle, sigla.
  • Literă sau grup de litere, constituind abrevierea unor termeni utilizați frecvent. (< fr. sigle, lat. sigla)

kirjainsana sanaliiton (t. yhdyssanan osien) alku- tm. kirjaimista koostuva lyhennesana, akronyymi. Efta, Nato, mopo ym. kirjainsanat.

kirjainsana, akronyymi ● siglă ■ initialförkortning

.

aricebu1

.

simbol (grafic)

– Semn convențional sau grup de semne convenționale folosit în știință și tehnică și care reprezintă sume, cantități, operații, fenomene, formule etc.

  • Simbol matematic = semn care reprezintă noțiuni, obiecte sau operații matematice.
  • Simbol chimic = mod convențional de notare a atomilor elementelor chimice folosit în scrierea formulelor și a ecuațiilor chimice.

– Orice semn convențional care abreviază ceva; literă sau grup de litere care reprezintă numele unui element chimic; literă sau grup de litere care reprezintă o unitate de măsură etc.

merkki5*A  2. jnk käsitteen ilmaiseva sovinnainen kuvio(ryhmä), esine tms., symboli. Matemaattiset merkit. Miinus-, kertomerkki. Kysymysmerkki. Myrkynmerkki. Kirjain on äänteen merkki. Oinas, härkä ym. eläinradan merkit. Merkkien selitykset.

merkki ● simbol ■ tecken, beteckning; (symboli) symbol

.

Btzhsepa

.

Ca întotdeauna, finlandezii au clasificarea lor care nu se suprapune clasificării românești, decât în parte.

Pe de altă parte, capitolul merită să fie parcurs și înțeles pentru că nici finlandezii nu excelează la abrevieri care le dau bătaie de cap la scrierea unui text.

.

lyhenne, lyhennesana ● abreviere, perescurtare ■ förkortning; kortord

kirjainsana, akronyymi ● siglä; acronim ■ initialförkortning, (alkukirjaimista koostuva) initialord; akronym

typistesana ● abreviere formată prin eliminarea ultimei părți a cuvântului: informație – info ■ —

koostesana ● acronim format prin aglutinarea unor părți din sintagmă: PECO – Petrol Company ■ —

.

lyhenne  sanasta t. sanaliitosta käytettävä lyhennetty kirjainmerkintä. Markan lyhenne on mk. Tavallisia lyhenteitä ovat esim., jne., mm., atk, USA.

lyhennesana

Lyhennesanoiksi kutsutaan sanoja, joista lähtösanaan verrattuna puuttuu osa tai osia. Lyhennesanoja ovat typistesanat kuten ale ja dino, kirjainsanat kuten atk ja YK ja koostesanat kuten tupo. (→ § 167.)

lyhennesana sanan tapaan käytetty lyhenne (esim. dia, mopo, Efta, AIDS).

typistesana

Typistesana on sellainen sanatyyppi, joka on muodostettu poistamalla osa pitemmästä sanasta, yleensä sen lopusta, esim. ale (alennusmyynti), info (informaatio) (→ § 167).

kirjainsana (akronyymi)

Kirjainsana on nimitys sanayhtymän alkukirjaimista muodostetulle kirjainjonolle, joka äännetään kirjaimittain ko. kirjainten vakiintuneen lukutavan mukaisesti, esim. oy [ooyy] < osakeyhtiö, wc [veesee] < water closet), EU [eeuu] < Euroopan Unioni, tai tavanomaisten sanojen tapaan, esim. Emu [emu], HIV [hooiivee ~ hiv] (→ § 169).

kirjainsana sanaliiton (t. yhdyssanan osien) alku- tm. kirjaimista koostuva lyhennesana, akronyymi. Efta, Nato, mopo ym. kirjainsanat.

koostesana

Koostesana on nimitys sanatyypille, joka muodostuu sanayhtymän sanojen osista, esim. alkukirjaimista tai -tavuista: tupo < tulopolitiikka, Kela < Kansaneläkelaitos. Koostesana taipuu yleensä samalla tavoin kuin vastaava samanhahmoinen tavallinenkin sana, esim. tupossa, Kelaan. (→ § 170.)

.

Btzhsepa

.

LYHENTEET

Lyhenteet ovat jaettavissa sovinnais- ja tilapäislyhenteisiin. Sovinnaislyhenteet ovat paljon käytettyjä ja vakiintuneita; tilapäislyhenne on enemmän tapauskohtainen ja käytännön tilan tms. sanelema. Itsessään epäselvän tilapäislyhenteen tulee selvitä asiayhteydestään.

Sovinnaislyhenteitä ovat mm.: dl, ha, kk, kpl, mm, mm., os, o.s., tms., ym. ja lukemattomat muut.

Tapauskohtaisesti sanoja lyhennetään seuraavasti:

  • Sana lyhennetään lopusta katkaisten se ennen vokaalia ja niin, että se käsittää enintään puolet sanasta (muuten lyhentämisessä ei juuri ole mieltä). Lyhentämisen merkki on piste (.), mutta mittayksiköiden — ja vain mittayksiköiden — lyhenteistä piste jää pois. Suomalainen suom., kaupunki kaup., olohuone oloh.
  • Sanaliitot ja monet yhdyssanat lyhennetään ottamalla niiden osista alkukirjaimet ja lisäämällä loppuun piste. (Epäselvissä tapauksissa piste tulee joka kirjaimen perään.) Asianomainen ao. (tai alla oleva ao.), ominaispaino om.p., ja niin edelleen jne.
  • Monet vakiintuneet sanaliitot ja yhdyssanat lyhennetään isoin alkukirjaimin ilman pistettä: Korkein Hallinto-oikeus KHO, Gnu’s Not Unix GNU, Ku Klux Klan KKK, Yleisradio YLE. — Isokirjainlyhenteet, jotka lausutaan kirjain kerrallaan (esim. NSDAP) kuitenkin erotetaan kaksoispisteellä taivutuspäätteestään: NSDAP:lle. Jos isokirjainlyhenne lausutaan sanana (esim. YLE), kaksoispistettä ei käytetä: YLElle, YLEstä (ei YLEsta) jne. VEZI MAI JOS!
  • Sana voidaan lyhentää keskeltä niin, että lyhenteessä on alkutavu tai -kirjain ja lopputavu tai -kirjain. Lyhentämisen merkki on kaksoispiste; tavallisimmissa ja yksiselitteisissä tapauksissa kaksoispiste jää pois. Jotkut sanat voidaan myös lyhentää pudottamalla siitä vokaalit/vokaaleja pois. H:ki tai Hki, Tre, klo, p:nä tai pnä, n:o tai nro, kts, rkl.
  • Yhdyssanan lyhennetyn alkuosan jäljessä on aina piste ja usein myös yhdysmerkki. Jos yhdysmerkkiä ei ole, osat kirjoitetaan ilman sanaväliä. Dipl.-ins. tai dipl.ins., ev.-lut. (aina yhdysmerkki, koska lyhentämättömässä sanassakin on), adj.-attr. tai adj.attr.

Iso suomen kielioppi a inventat nenumărate abrevieri de care finlandezul de rând habar n-are. Aici un exemplu:

osma

Osma on lyhennenimitys ilmauksesta objektinsijainen määrän adverbiaali. Osma on adverbiaalityyppi, jonka muoto vaihtelee samojen periaatteiden mukaan kuin objektinkin, mutta adverbiaalimaista on merkitys ja esiintyminen ensisijaisesti määritteenä. Osmat ilmaisevat määrää ja mittaa (esim. Hinta nousi 3 %), tilanteen kestoa (Juokse vielä tunti!) tai tapahtuman esiintymiskertoja (Olen lukenut artikkelin jo kerran, ystäväni ei kertaakaan). (→ § 972–973.)

.

Lyhenteet – Ohje lyhyesti

Lyhennettä voi käyttää, kun se todella lyhentää sanaa tai kun lyhentäminen on tilan säästämisen vuoksi perusteltua.

Lyhenteet jaetaan eri tyyppeihin esimerkiksi sen mukaan, onko lyhennetyn sanan loppu mukana lyhenteessä tai luetaanko lyhenne kirjaimittain vai kokonaisena sanana.

Lyhennetyyppi Esimerkkejä
Loppulyhenteet, joissa sana on katkaistu ennen loppua esim. (esimerkki, esimerkiksi)
Kesk. (Suomen Keskusta)
v (vuosi, vuotta)
Koostelyhenteet, joissa on kirjaimia sanan, yhdyssanan tai sanaliiton osista ks. (katso)
UM (ulkoasiainministeriö)
jne. (ja niin edelleen)
Sisälyhenteet, joissa sanan sisältä on jätetty kirjaimia pois, mutta sanan loppu on mukana nro (numero)
tri (tohtori)
Tre (Tampere)
Lyhennesanat, jotka voi lukea sellaisenaan Kela (Kansaneläkelaitos)
Unicef (United Nations Children’s Fund, YK:n lastenjärjestö)
luomu (luonnonmukainen)
Merkit §, , %

Kirjoittajan on syytä harkita, onko lyhenne lukijalle ymmärrettävä. Mikäli lyhenteen avulla säästäisi vain muutaman kirjainmerkin, kannattaa kirjoittaa sana kokonaan. Jos käyttää muita kuin yleisesti tunnettuja lyhenteitä, on ne selitettävä ensimmäisen esiintymän yhteydessä.

Eräitä lyhenteitä käytetään jopa tavallisemmin kuin kokonaista sanaa tai sanaliittoa:

ADHD (attention deficit and hyperactivity disorder, tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö)

CD ~ cd (compact disc)

Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto)

yms. (ynnä muuta sellaista)

Myös sellaiset lyhenteet kuin jne. (’ja niin edelleen’) ja mm. (’muun muassa, muiden muassa’) ovat teksteissä tavallisia eikä niitä yleensä tarvitse välttää, kunhan lyhenteitä ei tule samaan tekstiyhteyteen enemmälti. Esimerkiksi seuraavassa toinen lyhenne on liikaa: „Mukaan tulivat mm. Suomi, Viro, Saksa jne.”

Lyhennesanat ovat kuin tavallisia sanoja (mahdollista isokirjaimisuutta lukuun ottamatta), ja muita lyhenteitä taas koskevat omat merkintätapansa. Näistä merkintätavoista ja esimerkiksi lyhenteiden taivuttamisesta voi lukea lisää seuraavista ohjeista:

Yksinkertaisuuden vuoksi myös tunnuksia (kuten mittayksikön tunnus kg) nimitetään näissä ohjeissa lyhenteiksi. Eräänlaisina lyhenteinä voi pitää myös merkkejä, jotka ovat tietyn käsitteen symboleja (esim. asteen merkki on °).

Asiasanat:

akronyymit, kirjainlyhenteet, kirjainsanat, koostelyhenteet, loppulyhenteet, lyhennenimet, lyhennesana, tlyhennetyypit, lyhenteet, merkit, mittayksiköt, sisälyhenteet

.

Btzhsepa.

Lyhentäminen

.

Precizare importantă

Deși capitolul se leagă organic de abrevieri, prescurtări, aici se vorbește despre modul de a trunchia cuvintele pentru a ușura vorbirea: typistäminen, typistesana

 astfel se nasc CUVINTE NOI, de sine stătătoare, care nu se consideră abrevieri,

deci ele nu trebuie să fie urmate de punct.

.

§ 167 Lyhennesanat ja typistesanat: infoaledesi, kiloope

Lyhennesanoja ovat lekseemit, joista puuttuu lähtösanaan tai ‑sanoihin nähden jokin osa tai osia. Lyhennesanat jaetaan typistesanoihin, kirjainsanoihin (» § 169) ja koostesanoihin (» § 170).

Typistesana on muodostettu siten, että pitemmästä sanasta on poistettu jokin osa, yleensä lopusta. Typistesana voi perustua niin omaperäiseen (a) kuin vierassanaankin (b) ja on tyypillisesti kaksitavuinen ja vokaaliloppuinen.

(a)                  ale (< alennusmyynti), ope (< opettaja)

(b)                 info (< informaatio), sellu (< selluloosa)

Typistesanat ovat yleensä substantiiveja, myös erisnimiä kuten Kale (< Kalevi), Mitsu (<Mitsubishi), mutta joskus muidenkin sanaluokkien sanoja, esim. suht (< suhteellisen), eivät kuitenkaan verbejä. Usein typistesana on yhdyssanan määriteosana:

(c)                  aluvanne ’alumiini-’, vakiasiakas ’vakituinen, vakio-’ | euro- ’Euroopan, eurooppalainen tms.’, digi- ’digitaalinen’ (skt), eko- ’ekologinen’

Typistesanoissa on myös sellaisia, jotka ovat lähtöjään yhdyssanoja (d). Niistä puuttuu yhdysosa, yleensä sanan lopusta:

(d)                 osake (< osakehuoneisto), räkätti (< räkättirastas) (PS), kehä (< kehätie), rysty (< rystylyönti), pitkäsoitto (< pitkäsoittolevy) (skt) | Vierasperäisiä: homo (< homoseksuaali), poli (< poliklinikka), desi (< desilitra), kilo (< kilogramma), sentti (< senttimetri)

Hän on uinut selkäävapaatarintaa ja perhosta – –. (l) | Suomalaiset lääkärit Euroopan innokkaimpia  röntgenien [’röntgenkuvien’] otattajia (L) | Genevestä lähti yöllä liikesuihku [’liikesuihkukone’] Salzburgiin – –. (K)

Jotkin tällaiset sanat ovat monimerkityksisiä ja niiden merkitystulkinta siten tilanteinen, esim. hovi ’hovioikeus’ ~ ’hovimestari’, kauno ’kaunokirjoitus’ ~ ’kaunokirjallisuus’ (L).

Joskus typistesana on alusta eikä lopusta lyhentynyt:

(e)                  nisti (< heroinisti) (PS), pami (< Diapam) (k), Jatta (< Marjatta) | pyörä ’polkupyörä’ (PS), kopteri ’helikopteri’ (skt), Torppa ’Kalastajatorppa’ (L)

Vierassanojen loppuosat saattavat tulla käyttöön uusien sanojen yhdysosina (» § 152) ja jopa itsenäisinä sanoina, esim. fobiaismi.

Typistesana on usein tyylisävyltään epämuodollinen tai leikillinen, kuten esim.

dinokroko, gyneinvamaripreliprolepromovibra.

Joskus lyhentynyt sana kuitenkin on neutraalin vakiintunut:

akku (< akkumulaattori), auto (< automobiili), porno (< pornografia), reuma (<reumatismi).

Huom. Luonteeltaan lyhentävää on myös slangijohdosten muodostus (» § 206–). Tällaista alkuperäistä sanavartaloa typistävää sananmuodostusta edustavat esim. sanat reksimaikkakorppi(< korpraali), luti,  mas(s)uessuvessaHessukossupossujallupunkkurafla. Niihin sisältyy johtimen kaltaisen aineksen lisäämistä tai sanavartalon muuta muovaamista.

.

§ 168 Takaperoisjohto: tarratarrata

Takaperoisjohto eli retrogradinen derivaatio tarkoittaa sitä, että johdoksen hahmoisesta sanasta poistetaan suffiksaalinen aines ja käyttöön tulee lyhyempi ja morfologisesti yksinkertaisempi sana, joka edustaa yleensä eri sanaluokkaa kuin lähtösana. Muodostus perustuu olemassa olevien johtosuhteiden analogiaan. Kun on sellaisia sanapareja kuin liima – liimata tai naula – naulata, on analogisesti voitu muodostaa tarrata-verbin pariksi  tarra.

Substantiiveja: tarra ← tarrata; rieha ← riehaantua; jytä ← jytistä, jydätä | Adjektiivi: kaunokirjallinen ← kaunokirjallisuus | Verbi: pakkolunastaa ← pakkolunastus | Yhdysosa: kerskakulutus ← kerskata, kerskailla

Takaperoisjohdon tunnistaminen vaatii tietoa sanojen ikäsuhteista. Nykykielen näkökulmasta johtosuhde voisi olla yhtä hyvin tarra > tarrata.

Johdinaineksen poiston tietä syntyy joskus myös lähtösanan synonyymi, joka aluksi on tyyliltään epämuodollisempi:

töllö ’TV’ ← töllötin | känny ’matkapuhelin’ ← kännykkä | järkky ← järkyttävä | kärtty ← kärttyinen, kärttyisä

.

§ 169 Kirjainsanat: atkEUYK

Kirjainsanoja ovat sanayhtymän alkukirjaimista muodostetut kirjainjonot, jotka äännetään näiden kirjainten vakiintuneen lukuasun mukaisesti. Lähtökohtana voi olla yhdyssana tai useasanainen kokonaisuus, suomen- tai muunkielinen.

atk ~ ATK [aateekoo] (< automaattinen tietojenkäsittely), oy (< osakeyhtiö), pr ~ peeärrä (< public relations), tv ~ TV [teevee] (< televisio), wc ~ WC [veesee] (< water closet) (PS), bkt (< bruttokansantuote) (skt), it (< ilmatorjunta)

Osa kirjainsanoista esiintyy pelkästään yhdyssanan määriteosana, esim. ay-liikePK-yritykset (< pienet ja keskisuuret). Yleiskieltä runsaammin kirjainsanoja voi sisältyä jonkin erityisalan tai erityisyhteyden kielenkäyttöön, esim. ek ’[rallin] erikoiskoe’ (l), P-Irlanti[otsikko] (skt), a-tarvike ’ampumatarvike’. Kirjainsanoissa on runsaasti myös instituutioiden nimiä ja muita erisnimiä, esim. EU (< Euroopan Unioni),  KRP (< keskusrikospoliisi), YK (<Yhdistyneet kansakunnat), USA (< United States of America), SAKHJK,  SVULUKK (< Urho Kaleva Kekkonen).

Jotkin kirjainsanat äännetään fonemaattisesti, koostesanojen (» § 170) tavoin, mutta vaihtoehtona voi olla kirjaimittainen ääntämys: HIV [hiv ~ hooiivee], UMO [umo ~ uuäm(m)oo], osma [osma] ’objektinsijainen määrän adverbiaali’. Niminä toimivissa kirjainsanoissa on myös kansainvälisesti käytettyjä, mutta ääntöasu on useimmiten suomen mukainen, esim. Emu [emu], Nato [nato], Unicef [unisef], KGB [koogeebee]; vrt. BBC  [biibiisii ~ harv. beebeesee]. Koostesanoiksi muuttuneet kirjainsanat mukautuvat kieleen samoin periaattein kuin lainasanat (» § 151), esim. Unicefinmeppi < MEP (< Member of European Parliament).

.

§ 170 Koostesanat (mopoKelasotu) ja kontaminaatio

Koostesanat rakentuvat sanayhtymän sanojen osista; osana voi olla muukin kuin sanan alkukirjain, esim. kokonainen tavu: tupo < tulopolitiikka. Koostesanojen muodostuksessa on tavoitteena fonotaktisesti suomen mukainen, vaikeuksitta äännettävä ja taivutettava sanahahmo. Tämä vaikuttaa siihen, mitä osia lähtösanoista tulee mukaan koostesanaan.

Koostesanat ovat yleisimmin kaksitavuisia yhdyssanan alkuosia (a) tai instituutioiden nimiä (b). Appellatiivi on esim. sana mopo (< moottoripolkupyörä).

(a)                  lukihäiriö (< lukemishäiriö ja kirjoitushäiriö), luomu- (< luonnonmukainen), sotu- (< sosiaaliturva-), tevateollisuus (< tekstiili- ja vaatetusalan) (PS), mutu- (< musta tuntuu) (skt), tyky- (< työkyvyn edistämis- ja ylläpitämishankkeet)

(b)                 Abloy [abloi] (< Ab Låsfabriken Lukkotehdas Oy), Akava (< Akateeminen yhteistyövaltuuskunta), Kela (< Kansaneläkelaitos), Stakes (< Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), Teosto (< Tekijänoikeustoimisto)

Kontaminaatiolla tarkoitetaan kahden sanan yleensä tahatonta sulautumista yhteen siten, että tulossanassa on fonologisia aineksia kummastakin lähtösanasta. Nämä sulautuvat sanat ovat tyypillisesti synonyymeja tai lähimerkityksisiä, esim. juomakset ← viinakset +juomatpinnertää ← pinnistää + punnertaa.

Huom. Lyhennesanoista etenkin kirjain- ja koostesanat ovat osa laajempaa lyhenteiden ryhmää. Lyhennesanoja eivät ole sellaiset lyhenteet, jotka esiintyvät vain kirjoituksessa. Tällaisen lyhenteen lukuasuna on aina sitä vastaava lyhentymätön sana tai sanayhtymä, esim. cm [senttimetri(ä)], jne. [ja niin edelleen], n. [noin],  nro [numero], Vuorik. [Vuorikatu], ja kyseessä on siten vain ortografinen sana. Lyhennesana taas on fonologisesti ja leksikaalisesti oma sanansa, esim. atk [aateekoo], Kela [kela]. Rajatapauksia ovat esim. sellaiset lyhenteet kuin ao.ko.ns. em. tai tms., jotka saatetaan lukiessa ääntää myös kirjaimittain [aaoo], [koo-oo] jne., tai fil. maist.sos.dem.yms., jotka satunnaisesti voivat ääntyä asussa [filmaist], [sosdem], [yms]. Tällöin nämä siis ovat lyhennesanoja.

.

Btzhsepa

.

Milloin lyhenteet kirjoitetaan isoilla kirjaimilla?

Esimerkkeinä opo (opintojenohjaaja) ja TET-harjoittelu (työelämään tutustumisharjoittelu)

.

Työelämään tutustumiseen viittaava lyhenne voidaan kirjoittaa joko TET tai tetOpopuolestaan on arkityylinen lyhenne, ja siitä käytetään käsittääkseni vain pienikirjaimista muotoa.

Jonkinlaisena nyrkkisääntönä on, että kirjaimittain (siis kirjain kirjaimelta) luettavat lyhenteet kirjoitetaan yleensä isoin kirjaimin. Isokirjainlyhenteitä ovat seuraavat ryhmät:

  1. Kansainvälisten yritysten ja järjestöjen vieraskielisten nimien lyhenteet (esim. WHO jaOECD)
  2. Erilaisten instituutioiden ja järjestöjen suomenkielisten nimien lyhenteet (esim. EUSAK)
  3. Yleisnimien eli tavallisten sanojen ja sanaliittojen kirjaimittain luettavat lyhenteet (esim.MMDNA).

Monesta lyhenteestä on kuitenkin käytössä useampi kuin yksi hyväksyttävä kirjoitusasu. On tyypillistä, että yleisnimien (ryhmä 3) uudet ja muuten tuntemattomat lyhenteet kirjoitetaan aluksi isoin kirjaimin, mutta mitä tutummaksi ne tulevat, sitä tavallisemmaksi tulee niiden kirjoittaminen pienin kirjaimin. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat lyhenteet (molemmat kirjoitustavat ovat siis oikein): WWW ~ wwwDNA ~ dnaAV ~ av.

Lyhenteen vakiintuminen vaikuttaa myös siten, että isokirjaimiset lyhenteet, jotka alun perin on luettu vain kirjaimittain, aletaankin lukea sanana. Sanana luettavia lyhenteitä kutsutaan lyhennesanoiksi.

Koska lyhennesanat nimensä mukaan muistuttavat tavallista sanaa, ne voidaan isokirjaimisen muodon ohella kirjoittaa myös sanamaisesti pienikirjaimisena. Edellä mainitun kehityksen ovat kokeneet esimerkiksi Amerikan Yhdysvaltojen lyhenne (USA ~ Usa) sekä kysymyksessä mainittu työelämään tutustumisen lyhenne (TET ~ tet).

Jotkin sanat tai nimet ovat jo alun alkaenkin lyhennesanoja. Monet niistä voidaan kirjoittaa joko isoin tai pienin kirjaimin (esim. KELA ~ KelaTEKES ~ Tekes).

Valintaa voidaan arvioida sen perusteella, miten tuttu tai vieras lyhenne lukijoille on; tutun lyhenteen voi turvallisemmin kirjoittaa pienin kirjaimin kuin oudomman, joka isokirjaimisena varmemmin erottuu muusta tekstistä ja hahmottuu lyhenteeksi. Isokirjaimista muotoa pidetään yleensä ottaen myös vähän virallisempana kuin pienikirjaimista.

.

Aici doar un mic îndreptar de abrevieri, o listă detaliată este în pregătire.

.

Yleiset lyhenteet. tunnukset ja symbolit

.

Laajempi lyhenneluettelo löytyy Kotuksen sivulta

aamupäivällä, alempi palkkausluokka ap.
aiemmin tapahtuneen kokemus déjà-vu (jo nähty)
alkuaan, alkaen alk.
also known as, tunnetaan myös nimellä aka
anno Domini, Herran vuonna a.D., A.D.
ante meridiem, ennen puoltapäivää a.m.
arkisto, arkisin ark.
arkki ark
asianomainen ao.
asukas, asunto, asema as.
asunto-osakeyhtiö as.oy.
care of, osoitteessa, jnkn luona c/o
circa, noin ca, c:a
desibeli dB
edellä mainittu em.
edustaja, edellinen, edellä ed.
eli (mieluummin lyhentämättä) l.
ennen ajanlaskun alkua eaa.
ennen Kristuksen syntymää eKr.
entinen e., ent.
et cetera, muita, ym., jne. etc.
euro (mieluummin lyhentämättä. ks. myös) , e 
exempli gratia, esimerkiksi e.g.
high fidelity, mahdollisimman luonnonmukainen (yleensä äänentoistosta) Hifi, hifi
honoris causa, kunnian vuoksi, kunnia- h.c.
huomautus, huomaa huom.
iltapäivällä ip.
inch, tuuma in.
ja niin edelleen jne.
jatkoa, jatkuu jatk.
jonkin tapaan, mukaan, mukainen à la jokin
jälkeen ajanlaskun alun jaa.
jälkeen Kristuksen syntymän jKr.
kansainvälinen kv.
kansainvälinen yksikkö ky
kappale kpl
katso ks.
kello klo
kihlakunta, kirkonkylä kk.
kommandiittiyhtiö ky.
kuukausi kk
kyseessä oleva, kysymyksessä oleva ko.
lisensiaatti, lisätty, lisäys lis.
luokka lk.
lyhenne, lyhennetty lyh.
lähettäjä, lähemmin läh.
mieluummin, mieluiten miel.
mukaan luettu, moottorilaiva ml.
muun muassa mm.
niin kutsuttu nk.
niin sanottu, nuorisoseura ns.
nimimerkki nimim.
nimittäin, nimitetty nim.
noin n.
nota bene, huomaa N.B.
numero nro
omaa sukua o.s.
oman toimen ohella oto.
omistaja, omistaa om.
osakeyhtiö oy.
osoite, osasto os.
palkkausluokka, pääluokka, puolilihava(a) (kirjap.) pl, pl.
paremmin par.
parsek (pituuden yksikkö, parallaksisekunti) pc
pascal (paineen yksikkö) Pa
per annum, vuodessa p.a.
personal computer, mikrotietokone PC
pinta-ala pa.
pitää olla po.
pluralis, monikko pl.
post meridiem, puolenpäivän jälkeen p.m.
post scriptum, jälkikirjoitus PS
puheenjohtaja pj.
puheenjohtajisto pjsto
puolesta psta
päivämäärä pvm.
päivänä pnä
rekisteröity yhdistys ry.
ruokalusikallinen rkl
sama s:a
samoin s:n
sentti (euron sadasosa, mieluummin euron osina, tilanne vielä epävakaa) snt, c
seurakunta srk.
syntynyt synt.
tai (mieluummin lyhentämättä) t.
tai jotain sellaista tjs.
tai muu tm.
tai muu sellainen tms.
televisio TV, tv
toiminimi tmi
toisin sanoen ts.
unidentified flying object, tunnistamaton lentävä esine UFO
usein, usea us.
vakinainen, vakuutus vak.
valokuvannut valok.
vastausta pyydetään Vp, VP
vertaa vrt.
viikko vk
viime kuu vk.
viimeksi mainittu vm.
vuonna v.
vuorokausi vrk
vuosi v
väliaikainen va.
yhdistys yhd.
yhteensä, yhteinen, yhteisesti yht.
yksikköhinnan merkki à
yksityinen yksit.
yleinen, yleisesti, yleensä yl.
ylimääräinen ylim.
ynnä muuta ym.

.

Miten lyhennettä taivutetaan?

Lyhenteisiin, myös mittayksikköjen lyhenteisiin ja tunnuksiin, on merkittävä lauserakenteen vaatima sijapääte. Päätteen muotoon ja liittämistekniikkaan vaikuttaa se, miten lyhenne on tarkoitus lukea.

Miten lyhenne luetaan

Kirjoitettu teksti on voitava lukea myös ääneen. Lyhenne voidaan lyhennetyypin mukaan vaihdellen lukea kolmella eri tavalla: 1) lyhenteen sijaan voidaan lukea sen edustama ilmaus, 2) lyhenne voidaan luetella kirjaimittain, tai 3) se voidaan lukea sanaksi (lyhennesanat).

Lyhenteen sijaan voidaan aina lukea sen edustama koko ilmaus. Esimerkiksi 3 kg luetaan kolme kilogrammaa (tai kiloa), ym. luetaanynnä muuta ja fil. maist. luetaan filosofian maisteri.

Jotkin lyhenteet, etenkin järjestöjen ja muiden organisaatioiden nimien lyhenteet, ovat kuitenkin saattaneet tulla käytössä tutummiksi kuin niiden taustalla oleva koko ilmaus. Usein lyhennettä käytetäänkin siksi, että varsinainen ilmaus on pitkä tai muuten hankalakäyttöinen. Yleensä lyhenteinä luettavia ovat esimerkiksi sellaiset kuin SAK, EKG, GSM, DNA, PCB, Unesco, Etyk, Akava, usein myös STT, RKP, VTT, EU, Emu, oy, oyj.

Kirjaimittain luettaessa käytetään suomen kirjaimennimiä (äl, äm, än, är jne.), siis äs-aa-koo (SAK), gee-äs-äm (GSM), är-koo-pee(RKP). Myös vieraskieliset lyhenteet luetaan kirjaimittain lueteltaessa useimmiten suomen kirjaimennimien mukaan: IMF luetaan ii-äm-äf (ei ”ai-em-ef”) ja WHO luetaan vee-hoo-oo. On kuitenkin joitakin vieraskielisiä lyhenteitä, joihin on vakiintunut kyseisen kielen ääntämystä noudatteleva lukutapa; esimerkiksi BBC luetaan joko englantilaisittain bii-bii-sii tai suomalaiseen tapaan bee-bee-see, samoin LO (= Landsorganisation, Ruotsin työntekijäjärjestö) luetaan el-uu tai äl-oo.

Lyhenteen lukutavalla on kahdenlaisia vaikutuksia: ensinnäkin lukutapa vaikuttaa siihen, miten lyhenteeseen liitetään päätteet (ks. seuraavaa kohtaa), ja toiseksi lukutapa voi vaikuttaa ilmauksen tyyliin. Jotkin sanaksi luetut lyhenteet vaikuttavat arkisemmilta kuin kirjaimittain luetellut; siksi esimerkiksi HIV luetaan ensisijaisesti hoo-ii-vee (tai HI-virus, ei ”hiv”) ja ERM luetaan ee-är-äm (tai Euroopan valuuttakurssijärjestelmä, ei ”erm”). Myöskään kolmikirjaimisia valuuttojen tunnuksia FIM, SEK ym. ei mielellään käsitellä lyhennesanoina, ei siis lueta ”fimiä”, ”sekiä” vaan (Suomen) markkaa ja (Ruotsin) kruunua. Jopa hiukan koomisen sävyn aiheuttavat vakavassa puheessa lukutavat än-äs (ns.) tai yms (yms.).

Myös käytännön vakiintuneisuus vaikuttaa. Esimerkiksi jo edesmenneet pankkien nimilyhenteet KOP ja SYP on tapana lukea asiatekstissä kirjaimittain: koo-oo-pee ja äs-yy-pee, ei ”kop” ja ”syp”.

Miten pääte liitetään lyhenteeseen?

Lyhenne vastaa tavallisesti täydellisen sanan yksikön nominatiivimuotoa. Tästä on muutamia poikkeuksia: v. = vuonna, vuosina, s. = sivu(t), sivu(i)lla (lyhenteet vv. ja ss. ’vuosina, sivuilla’ ovat vanhentuneet). Jos lyhenteen sijamuoto selviää seuraavasta sanasta, ei sijapäätettä tarvitse merkitä näkyviin: ed. vuonna = edellisenä vuonna, seur. kerralla = seuraavalla kerralla.Perusmuodossa, nominatiivissa, olevan lukusanan jälkeinen mittayksikön lyhenne luetaan partitiivina, mutta tätä partitiivia ei merkitä lyhenteeseen: 3 mk (= kolme markkaa), 500 g (= viisisataa grammaa). Muuten lyhennettä on aina taivutettava lauserakenteen vaatimusten mukaan.

Sijapääte (esim. -n, -a, -ta, -na, -lla, -ssa, -hon) liitetään lyhenteeseen joko kaksoispisteen avulla (DNA:n), suoraan ilman kaksoispistettä (Naton) tai sidevokaalin i avulla (Etykin). Monikossa tarvitaan sijapäätteen lisäksi monikon tunnus i (nroissa).

Kaksoispistettä tarvitaan, kun liitetään taivutuspääte mittayksikön lyhenteeseen tai tunnukseen, loppulyhenteeseen tai kirjaimin tai koko ilmauksena luettavaan isokirjainlyhenteeseen: 15 v:ssa, 20 kg:n painoinen, 60 mk:lla, 10 €:lla, kpl:seen, ry:ssä, s:lla (’sivulla’), EU:n, RUK:hon (tai RUK:uun, lukutapa tällöinReserviupseerikouluun), DNA:ta.

Suoraan ilman kaksoispistettä liitetään pääte vokaaliin päättyviin lyhennesanoihin ja sisälyhenteisiin, joissa viimeinen kirjain on koko lyhennetyn sanan viimeinen kirjain: Kelan, Natoon, UMOn, Emussa; nron (’numeron’).

Sidevokaalin i avulla, ilman kaksoispistettä, pääte liitetään lyhennesanoihin, jotka päättyvät konsonanttiin: Stakesin, Tekesissä, HUSin, Cerniin, Unicefilla, Opecista, CD-ROMia (ei: ”Stakes:in”, ”CD-ROM:in”).

Monikossa merkitään sijapäätteen lisäksi monikon tunnus i: v:ina 2001 ja 2002, g:issa, kpl:iden, %:ien (’prosenttien’). Joissain tapauksissa monikkoa osoittaa j: g:ja, g:jen (’grammoja, grammojen’), %:ja (’prosentteja’). – Jos lyhennettävä sana on i-vartaloinen (yksikön taivutusmuodoissa on i ennen sijapäätettä, esim. prosenti-n, panki-n), voidaan monikkomuodoissa merkitä selvyyden vuoksi monikon i-tunnuksen eteen e: sp:eissa(’säästöpankeissa’), %:eina (’prosentteina’).

Partitiivin ja illatiivin muodostus

Partitiivin päätteet ovat yksikössä -a, -ä ja -ta, -tä, esimerkiksimetriä, grammaa, vuotta, kappaletta. Illatiivin päätteet ovat yksikössä pitkä vokaali + n (-aan, -een, -iin jne.), –han (-hen, -hin jne.), –seen (monikossa -hin tai –siin), esimerkiksi grammaan, vuoteen, maahan, kappaleeseen. Lyhenteissä merkitään partitiivin ja illatiivin pitkä vokaali kokonaan näkyviin. Esimerkkejä: m:ä, g:aa, v:ta, kpl:ta; m:iin, g:aan, v:een, kpl:seen.

Kappale- ja aste-tyyppisten sanojen yksikkövartalo on jokokappalee-, astee– tai kappalet-, astet-; sijapääte liitetään näihin vartaloihin. Lyhenteinä siis kpl:n, kpl:seen, kpl:ta, 15°:n, 15°:seen, 15°:ta (15 °C:n, 15 °C:seen, 15 °C:ta).

Lukusana ja partitiivi: Nominatiivissa olevan lukusanan jälkeen seuraava mittayksikkö on suomessa aina yksikön partitiivissa, esimerkiksi 500 grammaa, 10 tuntia, 30 %. Tätä partitiivia ei merkitä näkyviin lyhenteeseen: paino 200 g; kesto 10 t, osuus 30 %. Jos lauserakenne vaatii taivuttamaan lukusanan partitiiviin, se on merkittävä mittayksikön lyhenteeseen:

Paino ei saa ylittää 500 g:aa (= 500:aa grammaa = viittäsataa grammaa).

Korko lähenee jo 10 %:a (= 10:tä prosenttia = kymmentä prosenttia).

Vrt. Korko on jo lähes 10 % (= kymmenen prosenttia).

Sijapäätteen muoto

Lyhenteen lukutapa vaikuttaa joissain tapauksissa sijapäätteen muotoon.

Yleensä sijapäätteen muoto määräytyy lyhentämättömän ilmauksen perusteella, esimerkiksi g:aan = grammaan, HO:een = hovioikeuteen, TY:a = Turun yliopistoa.

Jos lyhenne on tapana lukea kirjaimittain, pääte merkitään sen perusteella: WHO:hon (vee-hoo-oohon), PCB:tä, DNA:ssa. Monesti pääte voidaan merkitä joko lyhenteen tai lyhentämättömän ilmauksen perusteella; kirjoittaja voi tällöin sijapäätteen valinnalla osoittaa, miten ajattelee lyhenteen luettavaksi: EU:hun tai EU:iin (lue: ee-uuhun tai Euroopan unioniin), oy:hyn tai oy:öön, oyj:hin tai oyj:öön, SKS:ssä (äs-koo-ässässä) tai SKS:ssa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa).

Lyhennesanojen sijapääte määräytyy kuten minkä tahansa sanan sijapääte sanan rakenteen perusteella: Emuun, Nasassa. Konsonanttiloppuisissa lyhennesanoissa viimeinen konsonantti ei kahdennu taivutettaessa: CD-ROMia (tai cd-romia, ei ”cd-rommia”). – Lyhennesanoja taivutettaessa ei käytetä kaksoispistettä. Voidaan siis kirjoittaa joko UMO:n, CEN:n (luetaan kirjaimittain tai koko nimi) tai UMOn, CENin (luetaan sanana) mutta ei ”CEN:in”).

Lyhenne johdoksen tai yhdyssanan osana

Joistakin lyhenteistä voidaan muodostaa myös johdoksia. Kuten taivutuspäätteet myös johtimet liitetään lyhenteeseen kaksoispisteen avulla: SAK > SAK:lainen (ei ”SAK-lainen”). Adjektiivijohdoksessa isokirjainlyhenne säilyy isokirjaimisena. Lyhennesanat käyttäytyvät kuten erisnimet: Akava > akavalainen.

Merkkiä ei mielellään käytetä johdoksen osana. Siksi sanaaprosenttinen ei pitäisi yrittää ilmaista %-merkin avulla: kirjoitetaan15-prosenttinen liuos (mieluummin kuin ”15-%:inen liuos”; väärin ”15 % liuos”, ”15 %:nen liuos”).

Kun lyhenne on yhdyssanan osana, käytetään yhdysmerkkiä: HI-virus, ay-liike, ISO-standardi. Hyvin tutut, yleisnimenä käytettävät lyhennesanat voidaan liittää jälkiosaan myös ilman yhdysmerkkiä: tuporatkaisu, lukihäiriö.

Lyhenteet ja tunnukset: SI-järjestelmä ja yleiskielen lyhenteet

Pituutta, painoa, aikaa ja muita mittayksiköitä ilmaistaan kansainvälisillä SI-järjestelmän (Système International d’Unités) mukaisilla kirjaintunnuksilla sekä suomalaisilla, yleiskielessä vakiintuneilla lyhenteillä.

SI-järjestelmään kuuluvat yksiköt on määritelty laissa (laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä, 1156/1993) sekä mittayksikköasetuksessa (371/1992).

SI-järjestelmän tarkoitus on turvata mittausten luotettavuus ja vertailukelpoisuus. Sen mukaisia tunnuksia käytetään etenkin erikoisaloilla, esimerkiksi luonnontieteellisissä teksteissä; yleiskielisissä teksteissä käytetään joistakin yksiköistä mieluummin omia lyhenteitä kuin SI-järjestelmän tunnuksia.

Kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän mukaiset perusyksiköt ovat pituuden yksikkö metri, massan yksikkö kilogramma, ajan yksikkö sekunti, sähkövirran yksikkö ampeeri, termodynaamisen lämpötilan yksikkö kelvin, ainemäärän yksikkö mooli sekä valovoiman yksikkö kandela. Näiden perusyksiköiden tunnukset ovat m, kg, s, A, K, mol ja cd. Kerrannaisyksikköjä ovat esimerkiksi tuhatkerrannaisuuden tunnus k (km = 1 000 metriä), sadasosan tunnus c (cm = 0,01 metriä) ja tuhannesosan tunnus m (mm = 0,001 metriä).

Ajan yksiköt minuutti (tunnus min), tunti (tunnus h) ja vuorokausi (tunnus d) sekä tasokulman yksiköt kierros, aste, minuutti, sekunti ja gooni eivät ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia, mutta ne ovat mittayksikköasetuksen mukaan ”sallittuja”. Tässä suomen yleiskielen käytäntö poikkeaa SI-järjestelmästä: Yleiskielessä tunti, vuorokausi ja vuosi on tapana merkitä suomen sanoihin perustuvilla lyhenteillä t, vrk ja v; (SI-järjestelmässä t merkitsee ’tonnia’, yleiskielessä tonni lyhennetään tn). Lisäksi voidaan käyttää sellaisiakin ajan yksiköitä, joita SI-järjestelmä ei tunne, esimerkiksi kuukausi ja viikko, sekä niiden lyhenteitä kk ja vk. SI-järjestelmän mukainen tunti on tarkalleen 60 minuutin pituinen; 45 minuutin pituisesta oppitunnista ei siis voi käyttää tunnusta h.

SI-järjestelmän mukaisia kerrannaisyksiköiden tunnuksia ei pitäisi yhdistää muihin kuin SI-järjestelmään kuuluviin tunnuksiin. Esimerkiksi valuutat eivät kuulu SI-järjestelmään, joten niiden yhteydessä ei siksi pitäisi käyttää tuhat- ja miljoonakerrannaisuuden tunnuksia k ja M. Sellaiset yhdistelmät kuin kmk, MEUR (’tuhat markkaa’, ’miljoona euroa’) eivät ole suositeltavia. Suomen sanalla tuhat ei ole lyhennettä: t on SI-järjestelmässä tonnin (1 000 kg) tunnus, yleiskielessä taas t on ’tunti’; t ei siis sovi ilmaisemaan tuhatkertaisuutta (siis ei mielellään ”tmk”).

Apud Sari Maamies Kielikello 4/2000 Miten lyhennettä taivutetaan?

Teksti on kopioitu ja julkaistu ilman tekijän lupaa. Se on tarkoitettu oppimateriaalina pienen yhteisön käyttöön ilman taloudellista tuottoa.

.

.

Linkuri utile

Fiecare domeniu de specialitate are abrevierile sale; la căutarea pe internet e bine să se precizeze domeniul din care se caută abrevierea.

.

Abrevieri finlandeze

Abrevieri românești

http://abrevierile.ro/

http://www.abrevieri.ro/dictionar/home

http://ro.wikipedia.org/wiki/Categorie:Abrevieri

.

Abrevieri specializate – cibernetică

CyberHome

.

Introdus  / lisätty 13.1.2015

Actualizat / päivitetty 28.4.2015

.

Anunțuri

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: