Blogulblog's Blog

„Iso suomen kielioppi” cuprinsul

Cuprinsul Iso suomen kielioppi

.

.

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

Kieliopin sisällysluettelo kokonaisuudessaan

.

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

.

SANAT

.

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Yleistä

Suomen kielen vokaalijärjestelmä

Suomen kielen konsonanttijärjestelmä

Kirjoitusasun ja ääntöasun vastaavuus

Äänteiden pituus ja kesto

Äänteiden yleisyys

Tavu ja sanapaino

Tavu

Sanapaino ja tahti

Muita prosodisia yksiköitä

Vokaalit sanan rakenteessa

Vokaalisointu

Vokaalisointu taivutuksessa ja johtamisessa

Pitkät vokaalit

Pitkän vokaalin vastineita puhutussa kielessä

Diftongit eli tavunsisäiset vokaalijonot

Diftongit ja niiden vastineet puhutussa kielessä

Vokaaliyhtymät eli tavunrajaiset vokaalijonot

Konsonantit sanan rakenteessa

Geminaatat eli pitkät konsonantit

Yleis- ja erikoisgeminaatio

Konsonanttiyhtymät

Tavunalkuiset ja ‑loppuiset konsonanttiyhtymät

Tavunrajaiset konsonanttiyhtymät

Konsonanttiyhtymien vastineita puhutussa kielessä: epenteesi ja sisäheitto

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Rajageminaatio

Glottalisaatio ja glottaaliklusiili

Loppuheitto ja elisio

Loppukonsonantin kato ja assimilaatio

Morfofonologinen vaihtelu

Yleistä

Astevaihtelu

Vartalonloppuiset vokaalivaihtelut

Vaihtelu A : O ~ Ø

Vaihtelut A : e ja i : e

Vaihtelut e : Ø ja VV : V

Taivutus

Yleistä

Taivutus

Vartalot

Yleistä

Vokaali- ja konsonanttivartalot

Vahva- ja heikkoasteiset vartalot

Taivutustunnukset

Vartalon ja tunnuksen raja

Vajaaparadigmaiset sanat

Taivutus ja johtaminen

Taivutustyypit

Yleistä

Nominit

Nominien vartalot ja taivutustyypit

Nominien määriä eri taivutustyypeissä

Sekaparadigmaisuus ja monikkomuotojen variantit

Verbit

Verbien vartalot ja taivutustyypit

Verbien määriä eri taivutustyypeissä

Sekaparadigmaisuus ja muu verbityyppien rinnakkaisuus

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Yleistä

Päätteiltään vaihtelemattomat sijat

Genetiivi

Partitiivi

Yksikkö

Monikko

Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi

Muodostus

Vaihtelu paperien ~ papereidenkriteereitä ~ kriteerejä

Illatiivi

Päätteet

Vaihtelu useisiin ~ useihinyksiköihin ~ yksikköihin

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Substantiivit ja adjektiivit

Yleistä

Erisnimet

Numeraalien taivutus

Pronominien taivutus

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Jo-, ku– ja mi-alkuiset pronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Verbintaivutus

Yleistä

Persoona

Kielto

Passiivi

Tempukset ja modukset

Tempukset

Morfologiset tempukset ja liittotempukset

Imperfektin i:n aiheuttamat vartalonvaihtelut

Vaihtelu imperfektissä: kiisi ~ kiitikaarsi ~ kaartoi

Modukset

Yleistä

Konditionaali

Potentiaali

Imperatiivi

Verbien infiniittiset muodot

Infinitiivit

Partisiipit

Infiniittiset kiteymät

Verbin taivutusparadigma

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Yleistä

Liitepartikkelien ominaispiirteitä

Liitepartikkelit ja possessiivisuffiksit

Liitepartikkelien käyttötapoja

Liitepartikkelien variantit puhutussa kielessä

Liitepartikkelien yhdistelmät

Liitepartikkelin paikka

Ensimmäisen jäsenen liitteet

Liitteen paikka lausekkeessa

Liite rinnasteisissa lausekkeissa

Liite yhdyssanassa

Liitepartikkelilliset leksikaalistumat

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Yleistä

Sananrajaisia ilmiöitä

Partikkelin ja kieltoverbin sulaumat

Sulaumat fonologisina sanoina

Persoonapronominien kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Sanahahmo

Muotti

Johdosmaisuus

Lainasanat

Deskriptiiviset sanat

Johto-opin käsitteitä

Johtaminen, johdos ja johdin

Kantasanasuhteet

Kantasana, kantavartalo ja kanta

Kantasanan morfofonologiaa

Korrelaatti ja korrelaatio

Johdostyyppi

Morfologinen johdostyyppi

Produktiivisuus

Oppitekoiset johdokset

Leksikaalistuminen

Muuta sananmuodostusta

Lyhentäminen

Nollajohto

Prefiksit ja prefiksimäiset ainekset

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

Ominaisuudennimet: kuum-uusvelje-ys

Kollektiivijohdokset

kuva-stosaar-isto

aallo-kkopensa-ikko

poik-uekulk-ue

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

kana-lasairaa-la

auk-ioharja-nnetasa-nkopime-nto

sis-ustasis-usselkä-myslaita-ma

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

koulu-lainensavo-lainen

näyttelijä-tärVirta-ska

apu-rimets-uri

serku-ksetkömpel-yssurk-imus

el-iökuor-iainen

äly-kkömust-ikkakauno-kki

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

harja-sneljänne-skylj-yskerr-os

pesä-kekohd-ejalk-inekaista-leleima-sin

palkk-iovalt-imokohta-lo

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

kirja-nenlaps-onen

neit-onen-upäiv-yt

pal-ikkamets-ikkölituskarotisko

nieme-kenuljakekump-are

ukk-elipait-ulityhm-eliini

pyör-ylähäkk-yrähöppänäröttelökoppero

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Morfofonologiaa

kylpp-äriports-ari

lipp-isrosk-is

häi-kkäto-karem-ppabens-a

mur-kkumat-skulim-upoi-tsu

jä-dejä-tskifyffendaali

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-uvetäis-yhak-u

kaat-otyönt-ö

O– ja U-johdosten suhde

ava-usopet-us

hakk-uukorj-uu

lyö-ntiparturoi-nti

juhli-ntahyväksy-ntä

johda-ntotoimi-nto

kohi-narääky-nä

sekoit-ekolk-ejää-nne

kiinty-myssuostu-mus

löyd-össuomenn-os

kerrostu-mahahmotel-ma

mA-substantiivit ja agenttipartisiippi

Muita tyyppejä

ant-imene-kkirynnä-kkömein-inki

häir-iökeitt-iökudo-nnainen

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

anta-japyöräili-jä

kaappa-rivet-uripot-ilas

Välineennimet

keit-insuodat-in

kellu-kepain-ike

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

korjaa-moompel-imo

hauta-jaisetläks-iäiset

Adjektiivijohdokset

(i)nen-johdokset

Morfofonologiaa

lika-inenteräks-inenautta-vainen

Vierasperäiset: aktiivinenkonventionaalinen

Vaihtelu ‑inen ~ ‑i

Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinenpaksuinen

Sanayhtymäkantaiset: hiekkapohjainenpitkätukkainen

Verbivartaloiset: kertalämmitteinenhelppohoitoinen

jala-llinentilasto-llinen

llinen- ja (i)nen-johdosten suhde

poika-mainenvaisto-mainen

reun-immainensis-immäinen

halki-nainenulko-nainen

ajo-ittainenrinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

riita-isaviihty-isä

isA– ja inen-adjektiivien suhde

halu-kasmutk-ikasperinte-ikäs

jämäkkäsolakka

kkA– ja kAs-adjektiivien suhde

järke-vänokka-va

ant-eliaskivu-liastyö-läs

Karitiivijohdokset: hyödy-tönpala-maton

Moderatiivijohdokset

suure-hkomatala-hko

harma-htavajats-ahtava

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Järjestysluvut: viide-sneljä-s-kymmene-s

Partisiipit: otta-vaote-ttavaotta-nutote-ttuotta-ma(ton)

lemp-eäehjä

Komparaatiojohdokset: iso-mpiiso-iniso-mm-inyl-impä-nä

Verbijohdokset

Yleistä

Verbijohdosten ryhmiä

Verbinjohdinten tehtävistä

Johdinten yhdistelmät

Kantasanana verbi

Kantasanana nomini

Deskriptiiviset verbit

Muuttamisjohdokset

Yleistä

Verbikantaiset muuttamisjohdokset

Teettojohdokset

Teettojohdosten rajaamisesta

Tunnekausatiivit

Nominikantaiset muuttamisjohdokset

Muuttamisjohdosten morfologiset tyypit

Yleistä

hidas-ta-atäyt-tä-äkaris-ta-a

kulje-tta-avaahdo-tta-alamaannu-tta-a

hieko-itta-aliev-ittä-äsekav-oitta-a

kävel-yttä-älakka-utta-anope-utta-a

tutki-tutta-alyö-tättä-ä

haju-sta-akala-sta-amyk-istä-ä

jälje-ntä-äpun-erta-asov-elta-a

Supistumaverbit: kasatanoeta

satul-oi-dasoker-oi-da

naul-it-avill-it-ä

Muuttumisjohdokset

Yleistä

Verbikantaiset muuttumisjohdokset

Nominikantaiset muuttumisjohdokset

Muuttumisjohdosten morfologiset tyypit

Yleistä

käänt-y-ätumm-u-asijoitt-u-a

viisas-tu-ahankal-oitu-a

puke-utu-anope-utu-alevittä-yty-ä

kerä-änty-äriita-antu-a

UtU- ja VntU-verbien suhde

juo-pu-ayö-py-ä

myöhä-sty-äparro-ittu-ahome-htu-a

halve-t-alähe-t-ä

ne- ja ntU-verbien suhde

hyvä-ksy-äkumme-ksu-a

Muuntelujohdokset

Yleistä

Verbijohdokset ja aspekti

Frekventatiiviset johdokset

Frekventatiivijohdosten morfologiset tyypit

Yleistä

le-vartaloiset johdokset

käänn-el-läsekoit-el-la

tuhla-il-laleve-il-lä

kiuso-itel-lapuuha-stel-la

laule-skel-lakäy-skennel-lä

loikk-i-atahr-i-a

kulje-ksi-akiire-hti-ä

harpp-o-akauh-o-a

pör-is-täsuh-is-ta

Momentaaniset johdokset ja niiden morfologiset tyypit

Yleistä

ist-ahta-apauk-ahta-a

luk-ais-tapark-ais-ta

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yleistä

Adverbijohdokset

paha-stikahde-sti

tarke-mmintark-imminpah-iten

laaja-ltipaksu-lti

ilta-isinkoto-isin

jouko-ittainvino-ttain

silmä-kkäinsilmä-tystensilmä-tyksin

kirje-itseohi-tse

Taivutusmuotoiset adverbit

Yleistä

Nomininmuodot

Sijamuotoisia adverbeja

harvo-injala-n

Verbinmuodot

Muita muotteja

eksy-ksissähermostu-ksissaan

men-eilläänrakent-eillapuk-eissa

kilpa-sillapaita-sillaanseisaalla(an)kotosalla

Muita adverbiryhmiä

Yhdyssanat

Yhdyssanan rakenne

Yleistä

Yhdyssana kirjoituksessa

Yhdysosat

Määritysyhdyssanat

Yleistä

Määriteosan muoto

Määriteosa nominatiivissa

Määriteosa genetiivissä

Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa

Genetiivin ja nominatiivin vaihtelu

Genetiivi ja nominatiivi verbikantaisen edusosan yhteydessä

Määriteosana yhdysosamuoto

Määriteosana muu muoto

Monikko ja yksikkö määriteosassa

Yhdysosien kongruenssi

Appositioyhdyssanat

Bahuvriihiyhdyssanat

Toistoyhdyssanat

Edusosana adjektiivi

Yhdysadjektiivit

Komparaatio ja liitepartikkelit (i)nen-yhdysadjektiiveissa

Edusosana partisiippi tai verbi

Yhdyspartisiipit

Yhdysverbit

Summayhdyssanat

Yhdyssana lausekkeen osana

Määriteosalla laajennus

Yhdyssanan osan puuttuminen

.

RAKENNE

 

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Sanaluokat

Lauseke

Lausekkeen rakenne

Lausekkeen edussana ja määritteen pääsana

NP ja nominit

Verbilauseke

Verbit

Yleistä

Valenssi

Verbien monimerkityksisyys ja täydennysmuotit

Moniosaiset predikaatit

Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet

Verbiliitot

Verbi-idiomit ja partikkeliverbit

Verbi olla predikaatin osana

Verbit ja subjektin laatu

Subjektittomat ja yksipersoonaiset verbit

Abstrakti subjekti, lausesubjekti ja infinitiivisubjekti

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä

Yksipaikkaisuus muottina

Transitiivisten verbien merkitysryhmiä

Transitiivisuus, kausatiivisuus ja verbijohdokset

Transitiivisuus muottina

Tunne- ja tuntemusverbit

Kontaktiverbit ja erottamattoman omistuksen muotti

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Täydennyksenä infinitiivilauseke

Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause

Objektina alisteinen kysymyslause tai että-lause

Objektina referatiivirakenne tai lause

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Olo- ja suuntasijaiset muotit

Yleistä

Oleminen ja pistäytyminen

Siirtyminen ja asettuminen

Antaminen, ottaminen ja hyötyminen

Suuntautuminen ja vaikuttaminen: MA-infinitiivi muotissa

Asettamismuotti ja objektin valinta

Tilanmuutosmuotti ja resultatiivimuotti

Arviointi ja kommunikaatio

Kommunikaatioverbit ja referointimuotti

Arviointimuotti

Resiprookkiset verbit

Rektioverbejä

Vaikutelmaverbit

Tavan ja välineen ilmaukset verbin täydennyksinä

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

A-infinitiivi

MA-infinitiivi

E-infinitiivi

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

Infinitiivien jakauma

Infinitiivin subjektitulkinnat

Permissiivirakenne

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

Infinitiivilauseke substantiivin määritteenä

Infinitiivi adjektiivin yhteydessä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Finaalirakenne

Metatekstuaalinen käyttö

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Tehdentekemällä ja niiden kielteinen vastine tekemättä

Tehden– ja tekemällä-rakenteiden merkitys ja käyttö

Rakenteiden subjekti ja subjektitulkinnat

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Yleistä

Partisiippien merkitys ja aikasuhteet

Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit

Passiivin VA-partisiipin tulkinnat

Agenttipartisiipin aikasuhteet

Kieltopartisiippi

Partisiippilauseke

Partisiippilausekkeen rakenne

Aktiivisen ja passiivisen partisiipin suhde luonnehdittavaansa

Partisiippilausekkeen tehtävät

Substantiivia määrittävä partisiippilauseke ja relatiivilause

Partisiippilauseke substantiivilausekkeena

Partisiippilauseke predikatiiviadverbiaalina

Partisiippilauseke predikatiivina ja partisiippi liittomuodossa

Referatiivirakenne

Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö

Referatiivirakenteen subjekti

Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne

Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija

Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne

Temporaalirakenne

Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat

Temporaalirakenteen subjekti ja subjektiton essA-rakenne

Passiivimuotoinen temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Yleistä

Substantiivin luku

Substantiivien luokkia

Yleisnimet ja erisnimet

Jaottomat ja jaolliset substantiivit

Kollektiivisanat

Monikkosanat

Verbivastineelliset substantiivit

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Demonstratiiviset tarkenteet

Interrogatiiviset, kvantifioivat ja indefiniittiset tarkenteet

Genetiivimääritteet

Possessiivinen ja muuta kuuluvuutta ilmaiseva genetiivi

Objekti- ja subjektigenetiivi

Genetiivimääritteiden keskinäiset suhteet

Genetiivimääritteiden ja muiden määritteiden suhde

Adjektiivimääritteet

Yleistä

Yksilöivät adjektiivit ja demonstratiiviset proadjektiivit

Kuvailevat ja kategorioivat adjektiivimääritteet

Taipumattomat adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Yleistä

Adverbiaalitäydennysten muoto

Adverbiaalin asema teon- ja tekijännimen yhteydessä

Adverbiaali substantiivin määritteenä

Osa-, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Erisnimien yksilöivyys

Erisnimien määritteet

Yleistä

Nimikemääritteet

Taipumaton nimikemäärite

Nimikemäärite ja appositiosuhde

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Adjektiivit sanaluokkana

Adjektiivien luokkia

Suhteellista ja absoluuttista ominaisuutta ilmaisevat adjektiivit

Muita adjektiiviluokituksia

Adjektiivilauseke

Adjektiivin määritteet ja täydennykset

Adjektiivilauseke ja komparaatio

Suhteutusadjektiivien genetiivitäydennys: saman kokoinen

Astemääritteet

Adjektiivin adverbiaalit

Adverbiaalien sijainti

Suuntaiset ja suhteen adverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Määritteenä infinitiivilauseke tai lause

Adjektiivien substantiivikäyttö

Yleistä

Ihmistarkoitteiset sanat

Abstraktiot

Hyväkylmäpuhua tyhmiä

Rakenne jotain hyvää

Proadjektiivien substantiivikäyttö

Partisiippien leksikaalistuminen ja adjektiivistuminen

Leksikaalistunut partisiippi

Partisiippien adjektiivikäytön tunnusmerkkejä

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Yleistä

Komparaatio

Vertailun ilmaisutapoja

Komparatiivi

Yleistä

Kuin-rakenne tai partitiivisijainen lauseke

Komparatiivijohdoksen määritteet

Vertaileva astemäärite vähemmänenemmän

Superlatiivi

Yleistä

Kokonaisuuden elatiivirakenne

Superlatiivijohdoksen määritteet

Adverbit

Yleistä

Adverbien merkitystehtäviä

Paikan adverbit

Ajan adverbit

Tavan adverbit

Määrän adverbit ja partikkelit

Määrän suuruus ja tavan intensiteetti: paljonliikaakasoittain

Täyteyden aste ja likimääräisyys: täynnäallemelkein

Täsmentäminen: tarkalleen

Intensiteettisanat: melkoerityisen

Kommenttiadverbit ja -partikkelit

Pronominivartaloisten adverbien tehtäviä

Adverbilauseke

Yleistä

Adverbin täydennykset

Adverbin määritteet

Kausaaliset adverbiaalit

Astemääritteet

Tavan määritteet

Adverbi ja muut sanaluokat

Adverbi ja adpositio

Tulkintavaihtoehtoja

Adverbi ja partikkeli

Adverbi ja adjektiivi

Paikallissijaisia adverbistumia

Muita adverbistumia

Adverbi ja substantiivi

Paikallissijaisia adverbistumia

Muita adverbistumia

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Yleistä

Adpositioilmausten merkityssuhteita

Adpositioiden muoto

Adpositioina esiintyvät sanat

Pelkkinä adpositioina käytettävät sanat

Substantiivilähtöisiä postpositioita

Adverbi ja adpositio

Infiniittilähtöisiä adpositioita

Post- ja prepositiolauseke

Lausekkeen rakenne

Prepositio, postpositio, adpositio

Adpositio sekä pre- että postpositiona

Adpositio + genetiivi

Adpositio + genetiivi ~ partitiivi

Adpositio + partitiivi

Adpositio mitan ja kellonajan ilmausten yhteydessä

Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita

Monikasvoiset paitsi ja kautta

Paikanilmauksen modifioijat päinkäsinasti ja saakka

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Pronominit, proadverbit ja proadjektiivit

Persoonapronominit

Persoonapronominit ja ihmistarkoitteisuus

Persoonapronominin viittauksen täsmentäminen

Demonstratiivipronominit

Deiktinen kolmijako tämätuose

Yleispronomini se

Demonstratiivipronominien määritteet

Demonstratiiviset proadjektiivit

Pronominien paikallissijat ja lokatiiviset proadverbit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Refleksiivipronomini

Resiprookkipronomini

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Yleistä

Pronominin valinta: jokakuka ja mikä

Pronomini ja proadverbi paikanilmauksissa

Proadjektiivi jollainenmillainen

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Pronomini ja substantiivilauseke

Pronomini lisäyksenä

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Jokujokinjompikumpi

Vaihtelu joku ~ jokin

Spesifiset indefiniittiproniminit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kaikki

Koko

Distributiiviset kvanttoripronominit jokainenjoka, (itsekukin

Kukakinkukin ja mi(kä)kin kysymyslauseissa

Kumpikinmolemmat

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka ~ mikä tahansa

Vaikka kuka ~ mikä

Kukamikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Muutamajokunenjoku

Harvamoniusea

Monta

Pronominien rajankäyntiä

Vertailusanat

Toinen ja muut yksilöivät adjektiivit

Kontrastoiva itse

Itse-sanan sanaluokasta

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Numeraalien ominaispiirteet

Laskettavien joukon ilmaiseminen

Monikollinen numeraali

Numeraalit, joilla on pronominin ja substantiivin piirteitä

Numeraalien n-loppuisuus

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Yhdysnumeraalit

Murto- ja desimaaliluvut

Likimääräisyys ja vaihteluväli

Numeraalien määritteet ja partikkelit

Numeraali substantiivilausekkeessa

Lausekkeen kaksi rakennetta

Numeraalin sisältävän lausekkeen kieliopillinen luku ja määräisyys

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Yleistä

Partikkelien nimityksistä

Partikkelien ominaisuuksia

Partikkelien alakategoriat

Dialogipartikkelit

Dialogipartikkelien kombinaatiot

Dialogipartikkelien ääntöasu

Lausumapartikkelit

Yleistä

Kysyvät lausumapartikkelit

Lisäävät lausumapartikkelit

Selittävät lausumapartikkelit

Muut lausumapartikkelit

Monikäyttöiset no ja paitsi

Lausumapartikkelit puhetoimintojen merkkinä: josmuutenni(in)

Konjunktiot

Yleistä

Konjunktioiden rakennetyypit

Konjunktioiden syntaktiset ryhmät

Rinnastuskonjunktiot

Adverbiaalikonjunktiot

Yleiskonjunktio että ja vertailukonjunktio kuin

Konjunktioiden ja konnektiivien ero

Sävypartikkelit

Yleistä

Itsenäiset sävypartikkelit

Ei-temporaaliset nytsit(ten)aina ja vasta

Pronominilähtöinen partikkeli: sitä

Partikkeliryhmästä toiseen: vaan ja ihan

Kliittiset sävypartikkelit -hAn-pA-s

Liitepartikkeli -hAn

Liitepartikkeli -pA

Liitepartikkeli ‑s

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Yleistä

Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö

Myös ja muita inklusiivisia partikkeleita

Fokuspartikkeli -kin/-kAAn

Eksklusiiviset fokuspartikkelit

Vain ja muita eksklusiivisia partikkeleita

Pronominilähtöinen fokuspartikkeli itse

Fokuspartikkelien asteikkotulkinta

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Temporaaliset fokuspartikkelit

Terminatiiviset partikkelit astisaakka ja aina

Intensiteettipartikkelit

Intensiteettisanat eri sanaluokissa

Likimäärän ilmaisimet

Interjektiot

Yleistä

Interjektioiden äännerakenne ja syntaksi

Huomionkohdistimet

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Partikkelit ja muut kiteymät

Suunnitteluilmaukset

Sama sana usean luokan jäsenenä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lauseen ydinjäsenet

Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali

Predikaatti

Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä

Lauseen määritteet, liitynnäiset ja lisäykset

Lauseenjäsenten järjestys

Lausemaisuus ja sen asteet

Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet

Infiniittiset rakenteet

Lauseenvastikkeen käsitteestä

Statusrakenne

Verbikantaiset substantiivit määritteineen

Finiittiverbittömät lausemaiset rakenteet

Yhdyslause

Pää- ja sivulause

Lauseen tehtävät lauseessa

Modaaliset lausetyypit

Deklaratiivi- eli väitelause

Interrogatiivi- eli kysymyslause

Imperatiivi- eli käskylause

Eksklamatiivi- eli huudahduslause

Syntaktiset lausetyypit

Yleistä

Transitiivisuus jatkumona

Eksistentiaalilause

Omistuslause

Ilmiölause

Tilalause

Kvanttorilause

Tuloslause

Tunnekausatiivilause

Genetiivialkuiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti

Subjektin rakennetyypit

Subjektin semanttinen rooli

Ilmisubjektin puuttuminen

Muodollinen subjekti

Partitiivi ja nominatiivi subjektissa

Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys

Subjektin sija kieltolauseessa

Partitiivisubjekti ja lauseen rakenne

Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa

Genetiivisubjektin analyysivaihtoehtoja

Subjektin piirteet eri lausetyypeissä

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Vaikutuksenalaisuus ja rajattuus

Patientti, kohde- ja tulosobjekti

Rajoittunut objektin valinta

Objektin sijat

Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio

Objektin sija, aspekti ja kvantitatiivinen määräisyys

Kieltolauseen objektin sija

Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana

Finiittiverbin totaaliobjekti

Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan

Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen

Objektin sija subjektin ja objektin erottajana

Nimi tai sitaatti objektina

Predikatiivi

Predikatiivin tyypit

Predikatiivin semantiikkaa

Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija

Predikatiivin sija ja jaollisuus

Distributiivisen predikatiivin sijanvaihtelua

Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi

Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi

Partitiivi pronominipredikatiivin sijana

Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi

Materiaalin ja inkluusion partitiivipredikatiivi

Määränilmaus predikatiivina

Tuloslauseen predikatiivi

Genetiivipredikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Yleistä

Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä

Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali

Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta

Suhdesääntö ja kvasipredikaatti

Adverbiaalin lauseasema ja merkityksen tulkinta

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Yleistä

Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali

Translatiivisijainen predikatiiviadverbiaali

Muut predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Paikka, tila ja yhteys

Suunta

Väylä

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tapa

Väline ja keino

’Kanssa’- ja ’ilman’-merkityksiset adverbiaalit

Vertailu ja suhteutus

Määrä ja tapahtumisen intensiteetti

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Syy, aihe, perustelu

Tarkoitus, ehto, myönnytys

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Lausuma puhutun kielen yksikkönä

Vuoro

Vuoro ja vuoron rakenneyksikkö

Moniyksikköinen vuoro

Vuoro keskustelun osana

Vuoron skemaattinen kuvaus

Puheen prosodinen jäsennys

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan

Lausuma puhujien yhteistuotoksena

Prosessilauseen kieliopillistumia

Limittäisrakenteet

Alkuun lohkeava syntaktinen etiäinen

Lauseke lausumana ja vuorona

Puhuttelut ja tervehdykset

Etujäsenet

Jälkijäsenet

Tarkistus- ja jatkokysymys

Vuoron alku

Elementtien järjestys

Vuoronalkuiset partikkelityypit

Uuden tiedon vastaanottaminen: aijaajaaha

Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)skuule

Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit jaet(tä)elientä(s)

Partikkelit kontrastin, perustelun ja siirtymän merkkinä

Vuoron loppu

Yleistä

Vuoron mahdollinen ja todellinen loppu

Vuoronloppuiset partikkelit

Partikkelivuorot

Kuulolla olon ja myötäilyn partikkelit jooniinmm

Uutisen vastaanottamisen partikkelit: aijaano

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Yleistä

Terminologiaa

Lauseen ja vuoron jatkaminen

Jälkilisäykset

Syntagmaattinen jälkilisäys

Paradigmaattinen jälkilisäys

Konjunktiolla ja konnektiivilla liitetty lisäys

Liitekysymykset lisäyksinä

Appositio

Appositiorakenne ja apposition lajit

Termistä appositio

Kiinteä appositiorakenne

Löyhä appositiorakenne

Lohkeama eteenpäin

Yleistä

Alkuosan pronominivaihtoehdot

Jälkiosana olevan lausekkeen muoto

Lauseet lisäyksinä

Adverbiaali- ja relatiivilauseet lisäyksinä

Jälkijohtolause lisäyksenä

Parenteettiset lisäykset

Parenteesit

Sanahaku ja itsekorjaukset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Rinnastussuhde

Rinnastussuhteen konjunktiot

Konjunktiollinen ja konjunktioton rinnastus

Lausekkeiden, sanojen tai sananosien rinnastus

Yleistä

Rinnasteisten lausekkeiden monitulkintaisuus

Lauseiden rinnastus ja lisäys

Semanttisia suhteita

Yleistä

Additiiviset suhteet

Konjunktio ja

Listaava ja-suhde

Ja-kiteymiä ja toistorakenteita

Muut additiivisen suhteen konjunktiot

Additiivisen suhteen konnektiivit

Disjunktiiviset suhteet: taivaielimuuten

Kontrastiiviset suhteet

Yleistä

Adversatiivinen suhde

Adversatiivisen suhteen konjunktiot kun taaskunmutta

Adversatiivisen suhteen konnektiivit

Korrektiivinen suhde

Korrektiivisen suhteen konjunktiot vaanmutta

Korrektiivisen suhteen konnektiivit

Poikkeussuhde: paitsimuttavain

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia

Adverbiaalilause yhdyslauseen alussa tai lopussa

Adverbiaalilause määritteenä ja lisäyksenä

Konjunktio lausekkeen jäljessä

Päälauseen alussa partikkeli tai verbi

Semanttisia suhteita

Yleistä

Temporaaliset suhteet

Yleistä

Kun-lauseet

Kun ja jolloin ~ milloin

Tilanteiden välisten aikasuhteiden täsmentimiä

Tilanteen alku- ja loppukohta

Tilanteiden päällekkäisyys tai peräkkäisyys

Kausaaliset suhteet

Yleistä

Kausaalisen suhteen konjunktiot: koskasilläkun

Kausaalisen suhteen konnektiivit: siksisen takianimittäin

Päätelmien ja konsekutiivisen suhteen konnektiivit: siisniin

Finaalisen suhteen konjunktiot ja konnektiivit: jottaniin

Konditionaaliset suhteet

Yleistä

Ehto, relevanssi, varaus: josmikälielleijollei

Temporaalisen suhteen ehtotulkinta: kunkunhan

Konditionaalisen suhteen konnektiivit ja kiteymät

Konsessiiviset suhteet

Yleistä

Konsessiivisen suhteen konjunktiot: vaikkajoskinjos kohta

Konsessiiviset konnektiivit: kuitenkinjoka tapauksessatosin

Samantekevyyttä ilmaisevat konsessiivit

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Yleistä

Lause lauseen jäsenenä

Lause ja tukipronomini

Lause subjektina

Että-lause ja alisteinen kysymyslause

Jos‑, kun– ja vaikka-lauseet

Lause objektina

Että-lause ja alisteinen kysymyslause

Jos‑, kun– ja vaikka-lauseet

Lause predikatiivina

Lause adverbiaalitäydennyksenä

Että ja lauseen interrogatiivisuus

Kysymyslauseen alussa ettäAjattelin että tuleekohan hän?

Etteikö-lauseet

Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä

Ilmaustyyppi niin hyvä että ~ sen verran paljon että

Sellainen ~ semmoinen että

Että– ja kysymyslause substantiivin määritteinä

Vaihtoehtoiset analyysitavat

Relatiivilauseet

Yleistä

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset relatiivilauseet

Relatiivilauseen paikka

Itsenäiset relatiivilauseet

Kuin-rakenteet

Yleistä

Kuin-rakenteen lausemaisuus

Kuin-rakenne ja relatiivilause

Kiteytyneitä kuin-ilmauksia

Ellipsi

Yleistä

Rajankäyntiä: Ellipsi ja muu ilmipanemattomuus

Lauseen nominaalisia ellipsejä

Yleistä

Yhteinen samasijainen subjekti tai objekti

Eri sija, eri tehtävä: sama tulkinta

Verbin jälkeiset samasijaiset nominijäsenet

Yhteinen lausekkeen edussana tai täydennys

Lauseen verbiosan ellipsejä

Yhteinen finiittiverbi

Niin ja -kin ellipsin tukena

Polaariset ellipsit

Myönteinen alkuosa, kielteinen jälkiosa

Kielteinen alkuosa, myönteinen jälkiosa

Kontrastointi ei – kyllä

Ei – vaan ‑ilmausten elliptisyys

Molemmat osat kielteisiä

Ellipsi modaalisissa verbiketjuissa

Kysyviä konstruktioita

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Keskustelun avaaminen ja jatkaminen kysymyksellä

Vastaaminen

Vastaaminen vaihtoehtokysymykseen

Minimivastaukset

Muut kuin minimivastaukset

Kielteinen vastaus vaihtoehtokysymykseen

Väitelauseiden ja lausekkeiden tulkinta kysymykseksi

Vastaaminen hakukysymykseen

Kannanottojen muodostama vieruspari

Yleistä

Samanmieliset jälkijäsenet

Erimieliset ja varaukselliset kannanotot

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

.

ILMIÖT

 

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Sija ja sijan määräytyminen

Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat

Kieliopillisten sijojen ja niiden nimitysten historiaa

Sijamuotojen esiintymisyleisyyksiä

Kieliopilliset sijat

Nominatiivi

Genetiivi

Akkusatiivi

Partitiivi

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Yleistä

Suuntasijojen käyttö ilman siirtymää: jäi autoonlöytyi pihalta

Olosijat ja siirtymä: käydä kaupassa

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikka: pihassapihalla

Paikannimet: Kittilästä Kreetalle

Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestäiskeä miestä nenään

Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaanahdas hartioista

Tila ja toiminta: hyvällä tuulellakuumeessatupakalla

Habitiiviset ilmaukset: hänellä ~ hänessä on kuumetta

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Inessiivi

Adessiivi

Elatiivi

Ablatiivi

Illatiivi

Allatiivi

Essiivi ja translatiivi

Vajaakäyttöiset sijat

Abessiivi

Instruktiivi

Komitatiivi

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Yleistä

Subjektin ja predikaatin kongruenssi

Persoonakongruenssi

Persoonapronominit, rinnastus ja kongruenssi

Monikon 1. persoona puheessa

Teitittely

Lukukongruenssi

Kolmannen persoonan lukukongruenssi

Kollektiivisanat, monikkosanat ja kongruenssi

Subjektissa numeraali

Rinnasteiset subjektit, luettelot ja kongruenssi

Lukukongruenssi ja inkongruenssi

Lukukongruenssin vaihtelu ja normittaminen

Predikoivien nominaalijäsenten lukukongruenssi

Predikatiivin kongruenssi

Predikatiiviadverbiaalin lukukongruenssi

Kieltoverbin kongruenssin vaihtelu

Kongruenssi verbin liittomuodoissa

Lukukongruenssi verbin liittomuodoissa

Passiivikongruenssi eli kaksoispassiivi

Possessiivikongruenssi

Possessiivikongruenssin ala

Possessiivikongruenssi ja possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö

Possessiivikongruenssi infiniittisissä rakenteissa ja teonnimissä

Possessiivisuffiksittomuus

Possessiivikongruenssin tila puhutussa kielessä

Tilastotietoa vaihtelusta possessiivikongruenssissa

Kongruenssi substantiivilausekkeessa

Luku- ja sijakongruenssi

Monikollisuus ja kongruenssi

Substantiivimääritteen ja erisnimen kongruenssi

Rinnasteinen lauseke NP:n osana

Rinnasteiset edussanat

Rinnasteiset määritteet ja edussanan numerus

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Yleistä

Passiivin lajit

Passiivi finiittisenä ja infiniittisenä

Yksipersoonainen passiivi

Yleistä

Passiivilauseen rakenne

Passiivilauseen teema

Teematon passiivilause

Objektin asema passiivilauseessa

Passiivin ihmistarkoitteisuus

Passiivin monikollisuus

Passiivi ja refleksiiviset ainekset

Passiivimuodon monikäyttöisyys

Adverbiaalit subjektiargumentin tulkinnassa

Passiivi ja yleistävä monikon kolmas persoona

Yksipersoonainen passiivi ja passiivin prototyyppi

Monipersoonaiset passiivit

Yleistä

Passiivisia verbiliittoja

Muutospassiivi tulla valituksi ja tilapassiivi olla hoidettu ~ selvitettävänä

Passiivirakenteiden rajaamisesta

Muutospassiivi ja yksipersoonainen passiivi

Muutos- ja tilapassiivin aspektuaalisia rajoituksia

Passiivin ominaisuuksia sisältäviä verbiliittoja

U-johdokset monipersoonaisena passiivina

Johdospassiivi ja muut passiivit

Nollapersoona

Yleistä

Nollasubjekti

Nollapersoona yksikön kolmantena persoonana

Nollasubjektilauseen rakenne

Nollasubjektin esiintymisehdot

Nollapersoona yhdyslauseissa

Modaaliset verbit ja modaalinen tulkinta

Nolla nesessiivirakenteessa ja muissa yksipersoonaisissa lauseissa

Infinitiivin nollasubjekti

Nollapersoona muissa lauseasemissa

Nollaobjekti

Nolla kokijana ja omistajana

Vertailuja

Nollien tulkintoja

Nollapersoona ja passiivi

Nollapersoona ja yleistävä yksikön toinen persoona

Sanajärjestys

Yleistä

Sanajärjestysvaihtelun luonteesta

Sanajärjestyksen vapaus ja kiinteys

Lause paikkoina ja kenttinä

Lauseen informaatiorakenne

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Neutraali ja tunnusmerkkinen teema

Subjekti loppukentässä

Subjektin ja finiittiverbin inversio

Teematon lause

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Esikentässä nominaalinen lauseke

Temaattinen vaihtuvuus ja kontrasti

Suppea reema ja reaktiiviset lauseet

Esikentässä finiittiverbi, kieltosana tai modaalinen partikkeli

Kantaa ottava ja reaktiivinen käyttö

Kieltoverbin paikka

Esikentän ja teemapaikan tulkinnanvaraisuuksia

Loppukentän järjestys

Lausekkeiden järjestys verbin jäljessä

Verbiloppuinen järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Yleistä

Infiniittiset hajarakenteet

Lauserajan ylittävät hajarakenteet

Nominaalisia hajarakenteita

Lause hajarakenteen osana

Hajarakenne ja lauseen rakenne

Fokusoiva lohkolause

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Referenssi eli viittaaminen

Geneerisyys ja spesifisyys

Määräisyyden osoittaminen

Määräisyys, tunnistettavuus ja tunnettuus

Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla

Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet

Tunnistettavuutta ja määräisyyttä osoittavat tarkenteet

Tarkenneyhdistelmiä

Artikkelit ja määräisyys suomen kielen kannalta

Tarkenteettomien NP:iden tulkinta

Kvantitatiivinen määräisyys ja epämääräisyys

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Pro-ainekset yksin ja tarkenteina

Nolla-anafora

Pronominit hän ja tämä

Lokatiiviset ja temporaaliset proadverbit

Anaforan merkityssuhteita

Lausekkeiden semanttinen yhteensopivuus

Samamerkityksisyys

Tarkoitteen pääteltävyys eli assosiatiivinen anafora

Tilanneviitteisyys

Tilanneviitteiset pronominit keskustelussa

Tilanneviittaus ja kirjoitettu teksti

Parafraasit tämä tapahtuiniin kävi(kin)

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Refleksiiviset pro-ainekset

Refleksiivisyys ja muu anafora

Korrelaatin lauseasema

Refleksiivisyys infiniittisissä rakenteissa

Refleksiivisyys nominaalisen lausekkeen sisällä

Partisiippi- tai adjektiivilauseke substantiivin määritteenä

Verbivastineellisen substantiivin muodostamat lausekkeet

Refleksiivisyys ja oma

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Suora ja epäsuora esitys

Direktiivien referoiminen

Vapaa suora esitys

Suoran ja epäsuoran esityksen yhdistelmiä

Sekamuoto, eläytymisesitys ja vapaa (epä)suora esitys

Referointi ja deiksis

Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset

Referaatin pronominit

Hän ja he

Se ja sesiellä ja siellä

Referaatin tempus

Kerronta imperfektissä

Kerronta pluskvamperfektissä

Näkökulmien limittyminen

Kerronnan ja repliikin sulautuminen

Vapaa epäsuora esitys

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Johtolause

Sanoa-verbin erityisluonne

Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista

Johtoilmauksessa kommunikointiin viittaava substantiivi

Johtoilmauksena lauseke

Johtolauseen paikka

Paikka ja syntaktinen suhde referaattiin

Jälkijohtolause

Referointi keskustelun osana

Dialogin referoiminen

Johtoilmauksen ja referaatin työnjako

Johtoilmaus puuttuu: ”nollasitaatti”

Johtoilmauksen ja referaatin rajalla partikkeliketju

Kuvitellun puheen sekä ajattelun referointi

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Yleistä

Partikkelit kuulem(m)a ja muka

Pluskvamperfekti osoittamassa toiselta kuultua

Nesessiiviverbin pitää evidentiaalinen käyttö

Aspekti

Yleistä

Aspektiterminologiasta

Aspektuaaliset tilannetyypit

Tilat

Tapahtumat

Verbi ja lauseen aspekti

Rajapakoiset verbit

Yleistä

Prototyyppinen partitiiviobjekti

Rajaavat verbit

Yleistä

Totaaliobjekti

Rajahakuiset verbit

Yleistä

Vaihtelevasijainen objekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Verbiliitto olla tekemässä

Verbiliitot olla tekemäisilläänolla tehdä

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Yleistä

Tempus

Tapahtuma-aika, puhehetki, viittaushetki

Tempus ja modus

Preesens

Yleistä

Puhehetken preesens

Dramaattinen preesens

Imperfekti eli preteriti

Yleistä

Menneen ajan narratiivinen imperfekti

Muita imperfektin tehtäviä

Perfekti

Yleistä

Tilanteen jälkivaikutuksen perfektit

Jatkuvuuden perfekti

Imperfektin ja perfektin suhde

Pluskvamperfekti

Yleistä

Pluskvamperfektin tehtäviä

Tulevaan aikaan viittaaminen

Yleistä

Futuurinen merkitys: puhehetken kannalta tuleva

Preesens

Perifrastiset tulevan ajan ilmaukset

Tuleva menneessä

Tempusjärjestelmä kokonaisuutena

Modaalisuus

Yleistä

Modaalisuuden lajit

Modaalisemanttisia käsitteitä

Dynaamisuus ja deonttisuus

Praktinen välttämättömyys

Episteemisyys ja evidentiaalisuus

Modaalisuuden ilmaisukeinot

Yleistä

Modaaliharmonia ja vaikutusala

Propositionaalinen asenne, faktiivisuus ja implikatiivisuus

Modaaliverbit

Modaaliverbien semantiikkaa

Modaaliverbit kielioppiperinteessä

Modaaliverbien morfosyntaksia

Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit

Voida ja sen dynaamiset vastineet

Verbien voida ja saada deonttinen tulkinta

Episteemiset voidasaattaataitaa ja mahtaa

Nesessiiviset modaaliverbit

Väljämerkityksiset täytyy ja pitää

Muut välttämättömyyttä ilmaisevat verbit

Muut intensionaaliset verbit

Modaaliset verbirakenteet

Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa

Partisiipin sisältävät rakenteet

Infinitiivilausekkeiden modaalisuus

Modaaliset adjektiivit

Modukset

Modus, tempus ja lausetyyppi

Imperatiivi

Konditionaali

Potentiaali

Modaaliset adverbit ja partikkelit

Yleistä

Epävarmuuden ja mahdollisuuden partikkeleita

Partikkelit ehkäkai ja kenties

Lie(nee) episteemisenä partikkelina

Evidentiaaliset adverbit ja partikkelit

Varmuuden ja vakuuttelun partikkelit

Modaalisuus ja kielto

Kieltohakuiset modaali-ilmaukset

Modaaliverbit, niiden parafraasit ja kielto

Adverbit, partikkelit ja kielto

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kielto ja kielteinen merkitys

Kiellon tunnusmerkkisyys ja kontekstisidonnaisuus

Kiellon vaikutusala

Yleistä

Kiellon fokus

Vaikutusalatulkintoja: kielto, modaalisuus, kvanttorit

Kiellon vaikutusala yhdyslauseissa

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltosana verbinä ja partikkelina

Kieltopartikkelit tuskin ja tokko

Abessiivimuodot ja puuttumista ilmaisevat adpositiot

Karitiiviadjektiivit

Epä– ja ei-alkuiset sanat

Kaksi kieltoilmausta samassa lauseessa

Kieltohakuisuus

Yleistä

Negatiivinen ja positiivinen polaarisuus

Kieltohakuisia adjektiiveja, adverbeja ja verbejä

Kieltohakuisia aineksia myönteisessä lauseessa

Yleistä

Harvoin-, vain‑, ainoa-kontekstit

Vertailuilmaukset

Kysymys- ja ehtolauseet

Liiallisuutta, vaikeutta tai erikoisuutta merkitsevät ilmaukset

Kielteisesti implikatiiviset verbit

Myönteisiä aineksia kieltolauseessa

Imperatiivi ja muut direktiivit

Direktiivin käsitteestä

Direktiivi ja puhefunktio

Imperatiivi- eli käskylause

Käskylauseen kieliopilliset tuntomerkit

Puhutteluilmaus

Subjekti vai ei?

Käskylauseen sanajärjestys

Passiivimuoto monikon 1. persoonan käskylauseessa

Arkaistinen monikon 1. persoonan imperatiivi

Käskylause vierusparin jäsenenä

Imperatiivin muita käyttöjä

Muut verbialkuiset direktiivit

Konditionaalimuotoinen väitelause direktiivinä

Kysymyslause direktiivinä

Indikatiivinen väitelause direktiivinä

Jussiivi

Yleistä

Jussiivin tehtäviä

Deonttiset ja performatiiviset ilmaukset direktiiveinä

Modaaliset verbi-ilmaukset

Performatiiviverbit

Direktiivit ja partikkelit

Liitepartikkelit direktiiveissä

Itsenäiset partikkelit direktiiveissä

Finiittiverbittömät direktiivit

Infiniitit direktiiveissä

Suunnan ilmaus direktiivin merkitystä kannattamassa

Kieliopillissijainen substantiivilauseke direktiivinä

Kysymykset

Yleistä

Kysymyslause lausetyyppinä

Interrogatiivisten rakenteiden tyypit

Kysymyslause ja liitepartikkelit

Hakukysymykset

Kysymyslauseen rakenne

Kaksoiskysymys

Määrän kysyminen: paljonkooliko paljonkin

Kysyttävän lajeja

Kysymyksen hakualue

Yhden ja monen kysyminen

Syyn kysyminen

Vaihtoehtokysymykset

Verbikysymys ja muut yksinkertaiset vaihtoehtokysymykset

Lausekekysymys ja fokusointi

Vaihtoehtokysymysten tulkinnoista

Joko ja vieläkö

Vaihtoehtokysymysten polaarisuus

Disjunktiivinen vaihtoehtokysymys

Partikkeleilla vai ja entä(s) muodostetut kysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Termeistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Yleistä

Interrogatiivi-ilmaukset ja affektisuus

Väitelauseet ja affektisuus

Pro-sanat affektisessa väitelauseessa

Verbialkuiset väitelauseet ja affektisuus

Partikkelit affektisen konstruktion osana

Kvanttorien ja kiellon vahvistimet

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Tehtävät

Voimasanojen paikka lausumassa

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Substantiivi- ja adjektiivilausekkeet

Infinitiivilauseke

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Nominin tunnukset

Verbin tunnukset

Toisto

.

.

Kaikki hakusanat alakohtineen

» 1. infinitiivi (tässä kieliopissa A-infinitiivi) §120 ↓

» 2. infinitiivi (tässä kieliopissa E-infinitiivi) §120 ↓

» 3. infinitiivi (tässä kieliopissa MA-infinitiivi) §120 ↓

» 4. infinitiivi (tässä kieliopissa kuuluu verbiliittoon on tekeminen) §492 ↓

» 5. infinitiivi (tässä kieliopissa adverbityyppi, esim. sanomaisillaan) §492 ↓

» -a-tsa-tsä-sa-sä, esim. bensakärtsä §218

» a, ä -vartaloisten nominien taivutus §65

» -aantu-eentu-iintu, esim. hajaantuasotkeentualykkääntyä §344

» §309 deskriptiiviverbeissä

» abessiivi §1262

» §82 päätteen liittyminen vartaloon ja murrevariantit

» §494 MA-infinitiivin sijana

» §686 adverbin vs. substantiivin sijamuotona, esim. aivan syyttä

» §992 puuttumista merkitsevässä adverbiaalissa, esim. rahatta

» §1261 leksikaalisia ja syntaktisia rajoituksia

» §1627 MA-infinitiivin, kiellon ilmaisemiskeinona

» §1628 substantiivissa, kiellon ilmaisemiskeinona

» §1632 ja kieltoverbi samassa lauseessa, tulkintoja

» ablatiivi §1255

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §487 verbejä, joilla ablatiivirektio

» §655 tavan adverbeissa, esim. istualtaan

» §979 predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. maistua hyvältä

» §986 habitiiviadverbiaalin sijana, esim. Mieheltä vietiin kello

» §995 agenttiadverbiaalin sijana, esim. Häneltä ilmestyi kirja

» §1156 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei

» §1244 osan ominaisuutta ilmaisemassa, esim. kaunis kasvoiltaan

» §1249 ajan adverbiaaleissa, esim. juhannukselta

» absoluuttinen adjektiivi, esim. puinen, taloudellinen §606

» §607 vs. suhteellinen adjektiivi

» absoluuttinen superlatiivi, esim. mitä ihanin §642

» abstrakti paikallissija §1223

» §1235 paikallissijajärjestelmän osana

» additiivinen suhde §1092

» adessiivi §1252

» §82 päätteen liitttyminen vartaloon ja murrevariantit

» §494 MA-infinitiivin sijana

» §591 substantiivin adverbiaalissa, esim. optioilla keinottelu, viskiä jäillä

» §655 tavan adverbeissa, esim. rähmällään

» §986 habitiiviadverbiaalin sijana, esim. Minulla on auto

» §987 lokatiivinen vs. habitiivinen adverbiaali

» §989 tavan adverbiaalissa, esim. lujalla äänellä

» §990 välineen adverbiaalissa, esim. leikata veitsellä

» §992 ’kanssa’-merkityksisessä adverbiaalissa

» §995 agenttiadverbiaalin sijana, esim. teettää työ toisilla

» §1156 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei

» §1247 omistus- ja kuuluvuussuhteen ilmaisijana

» §1248 ajan adverbiaaleissa, esim. päivällä

» adjektiivi §603–632 (luku)

» §338 muuttumisjohdoksen kantana, esim. hoiketahoikentuahoikistua

» §582 substantiivin adjektiivimääritteiden järjestys

» §581 paikka suhteessa genetiivimääritteeseen substantiivin edellä

» §625 substantiivina, mahdolliset lauseenjäsentehtävät

» §626 ihmistarkoitteiset adjektiivit substantiivina, esim. köyhät, sairaat

» §627 abstraktiin entiteettiin viittaavat adjektiivit substantiivina, esim. hyvä, tyhjä

» §681 vs. adverbi, yleistä eroista ja yhtäläisyyksistä

» §683 vs. adverbi predikatiiviadverbiaalin tehtävässä, esim. olla kipeänä

» §787 numeraalin edellä, esim. runsaat kaksi viikkoa

» §1087 rinnasteiset pääsanat, eri tulkintoja, esim. voimakkaat naiset ja venäläiset

» §1228 yleisimmät sijamuodot teksteissä

» adjektiivijohdos §260–302

» §299 yleisiin johdostyyppeihin kuulumattomia, esim. pystykelpokiero

» adjektiivilauseke, AP §611–624

» §1454 refleksiivisten ainesten tulkinta, esim. ominaisuuksiinsa nähden edullinen

» adjektiivin adverbiaali §617

» §907 vs. adverbiaali lauseenjäsenenä

» adjektiivinjohdin §156

» §260 lukumäärä ja tyypit

» adjektiivipredikatiivi §944

» adjektiivistuminen (partisiipin leksikaalistuminen) §630

» §521 ja adjektiivi- vs. partisiippilauseke

» §522 ↓ TU-partisiippien, esim. suosittu

» adjunkti (määritteen nimityksenä) §439 ↓

» adpositio §687–712 (luku)

» §371 adverbina, esim. hallussa

» §633 ↓ komparoituvat partitiivitäydennyksen saavat, esim. sinua lähempänä

» §678 sama sana tulkittavissa adverbiksi

» §692 mitkä sanat esiintyvät pelkästään prepositioina tai postpositioina

» §693 vs. substantiivi, esim. presidentin rinnallasuhteessa saatuihin tietoihin

» §694 vs. adverbi: yhteinen alue ja erikoistapauksia, esim. vuosi sitten

» §695 vs. infiniittimuoto

» §708 vs. partikkeli, esim. paitsi, kautta

» §709 ↓ vs. partikkeli, vastaanvastassa

» §985 väylän adverbiaalissa, esim. pitkin, läpi

» §990 välineen ja keinon adverbiaalissa, esim. jonkun avulla

» §992 ’kanssa’- ja ’ilman’-merkityksisissä adverbiaaleissa

» §995 agenttiadverbiaalissa, esim. viraston toimesta ~ taholta

» §1185 ja ellipsi, esim. ei siviilejä vaan sissejä vastaan

» §1224 vrt. sijapääte

» §1628 puuttumista tarkoittavat ilman, vailla

» adpositiolauseke, PP §699–712

» adverbi §646–686 (luku)

» §372 adverbiin sisältyvät taivutusainekset vs. johtimet

» §373 sti-adverbi

» §386 mitä taivutusmuotoja adverbiin voi sisältyä

» §387 katsaus sijapäätteen sisältäviin adverbeihin

» §388 in-päätteinen, esim. harvoinhyvin

» §389 n-loppuinen, esim. rinnanliian

» §390 verbinmuodosta kivettynyt, esim. epäilemättä

» §678 vs. adpositio

» §680 vs. partikkeli

» §681 vs. adjektiivi, yleistä eroista ja yhtäläisyyksistä

» §688 adposition taustalla, esim. lähellä

» §694 myös adpositiona käytettäviä adverbeja

» §822 vs. sävypartikkeli

» §1224 vs. semanttissijainen lauseke

» adverbiaali §959–1002

» §672 adverbin, esim. kotoisin Kuopiosta

» §682 paikallissijainen adjektiivi tavan ja olotilan adverbiaalina, esim. helpolla, suoraan

» §688 paikallissijainen substantiivi joskus adpositiomainen, esim. olla muiden tiellä

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» §960 miten eroaa subjektista, objektista ja predikatiivista

» §1223 semanttiset sijat, sijajärjestelmän näkökulmasta

» §1399 milloin erillään nominipääsanastaan, esim. Tähän minä olen tyytyväinen

» §1400 erillään nominipääsanastaan lähinnä kopula- ja eksistentiaalilauseissa

» §1401 erillään substantiivipääsanastaan, esim. suhteiden normalisointi naapureihin

» §1482 referoinnin johtoilmaus adverbiaalina

» adverbiaalikonjunktio (joskunkunneskoskavaikka ym.) §818

» §813 liitepartikkelillinen, esim. kunhan

» §816 lueteltuna; vs. muut konjunktiotyypit

» §884 sivulauseen merkkinä

» §1081 lausekerinnastuksessa, esim. mukava vaikka kulunut

» §1111 adverbiaalilauseen osana

» §1125 tilanteen loppukohta tai edellytys: kunnesjahkakunhan

» §1144 subjekti- tai objektilauseessa

» adverbiaalilause §1111–1143 (luku)

» §1068 epärestriktiivinen, lisäyksenä

» §1120 ja päälausetta aloittava niin

» §1154 tukipronominillinen lause adverbiaalitäydennyksenä, esim. Se liittyy siihen, että…

» §1155 että-lause täydennyksenä ilman tukipronominia, esim. Olin iloinen, että…

» §1157 kun-, jos– tms. lause täydennyksenä, esim. Äiti ei tykkää (siitä) kun melutaan

» §1180 ellipsi etuasemaisessa lauseessa

» §1181 ellipsi, lauseilla yhteinen objekti

» §1188 ellipsi, lauseilla yhteinen finiittiverbi ja nominaalisia jäseniä

» §1190 polaarinen ellipsi

» §1595 konditionaalissa, ilmaisee ehtoa tms. toteutumatonta asiaintilaa

» §1596 konditionaalissa, muu kuin ehtolause

» §1621 hallitsevan lauseen kiellon vaikutusalassa

» adverbiaalilauseke (adverbiaalina toimivan lausekkeen nimityksenä) §442 ↓

» adverbiaalimäärite §962

» §1392 sijaintimahdollisuudet lauseessa

» §1393 sijainti verbien välissä lauseen sisällä

» adverbiaalitäydennys §961

» §474 täydennysmuotin edellyttämänä

» §499 MA-infinitiivi

» §588 substantiivin, esim. käynti museossa

» §589 abstraktin substantiivin, esim. toivo paremmasta

» §866 lauseen ydinjäsenenä

» §1153 lause, esim. Olen varma (siitä), että…

» §1183 ellipsi, erisubjektisilla lauseilla yhteinen

» adverbijohdos §371–385

» adverbilauseke, AdvP §670–677

» adverbinjohdin §156

» §372 määrä ja ominaispiirteet

» adversatiivinen suhde §1102

» §1103 konjunktiona mutta, vs. konsessiivinen

» §1104 konnektiivina puolestaansen sijaansitä vastointaastoisaalta

» affektinen fokusrakenne, esim. Sinä se sitten jaksat §1715

» affektinen johdos §206

» §1707 suhteessa muihin affektisiin ilmaustyyppeihin

» affektisuus §1707

» §6 ↓ soinnillisten klusiilien sävynä

» §154 deskriptiivisissä sanoissa

» §424 bahuvriihiyhdyssanoissa

» §751 sanan koko

» §801 lausumapartikkelin

» §856 ja interjektiot

» §890 ja eksklamatiivilause

» §1078 puhutteluissa

» §1281 ja t-päätteinen jussiivi, esim. Luokoot mallin omien mittojensa mukaan

» §1382 ja lauseen sanajärjestys

» §1460 ja suora esitys

» §1568 ja modaaliverbit

» affiliatiivisuus §1708

» agentiivisuus §912

» agentti (agenttipartisiipin) §527

» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. Ne ovat äidin tekemät

» agentti (semanttinen rooli) §446

» §912 subjektille ominaisena roolina

» agenttiadverbiaali §995

» §313 teettojohdoksen yhteydessä

» §1327 passiivilauseessa, esim. kanslerin toimesta

» §1344 ↓ johdospassiivin yhteydessä

» agenttipartisiippi §521

» §122 taivutus

» §246 vs. ma-substantiivit, esim. sanoma

» §525 aikasuhteet

» §529 suhde pääsanaan

» §535 predikatiivina

» §1299 possessiivisuffiksittomuus, esim. meidän hyväksymässä

» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. Ne ovat äidin tekemät

» -ahta-ähtä, esim. huudahtaaroiskahtaa §369

» §309 deskriptiiviverbeissä

» -ahtava-ähtävä-htava-htävä, esim. jatsahtavavanhahtava §295

» aiemmuus (aikasuhde) §522

» §523 mihin partisiippien aikatulkinta perustuu

» ainesana, esim. vesi, rauta §555

» A-infinitiivi (infinitiivien joukossa) §492

» A-infinitiivi (perusmuoto, esim. tehdä) §493

» §120 tunnusvariantit ja vartalot

» §469 millaisten verbien yhteydessä esiintyy

» §470 vaihtelu MA-infinitiivin kanssa

» §471 verbin merkitys vrt. lauseobjekti, esim. tahtoasalliahuomata

» §499 objektina

» §501 subjektitulkinnat

» §503 infinitiivisubjektina

» §504 infinitiivisubjektina intransitiivisissa rakenteissa

» §505 ↓ eri käsityksiä lauseenjäsentehtävästä rakennetyypissä Minun pitää mennä

» §506 substantiivin määritteenä

» §509 adjektiivin yhteydessä

» §510 ilmaustyypissä hyvä ajankohta tehdä

» §550 tarkoituksen ilmauksena, vs. tehdäkseentehtäväksi

» §593 abstraktin substantiivin yhteydessä, esim. into lähteä

» §623 adjektiivin määritteenä, esim. kätevä käsitellä

» §1170 itsenäisen relatiivilauseen sisältävässä rakenteessa on millä mällätä

» §1521 verbiliiton oli tehdä (virheen) merkitys

» §1564 modaaliverbien yhteydessä

» A-infinitiivin translatiivi, esim. tehdäkseen §493

» §513 tarkoituksen ilmauksena, finaalirakenteessa

» §514 kommenttiadverbiaalina, esim. Villeä lainatakseni

» §549 vs. muut infiniittiset tarkoituksen ilmaukset

» §1482 johtoilmauksena, esim. lainatakseni Karhin kolumnia

» §1607 kiteytynyt adverbiksi, esim. tietääkseni

» -aise-äise, esim. kehaiseeyskäisee §370

» -aja-äjä, esim. kumajaa §367 ↓

» ajaa-tyyppisten verbien taivutus §72

» ajan adverbi §649

» §650 ja mennyt, nykyinen ja tuleva aika

» §826 vs. aina sävypartikkelina, esim. Aina me hinnasta sovitaan

» ajan adverbiaali §980

» §591 substantiivin adverbiaalimääritteenä, esim. konsertti eilen

» §689 adpositiolauseke, esim. vuosien kuluttuaennen aamua

» §964 lauseessa useita, keskinäinen suhde

» §1248 paikallissijojen näkökulmasta

» §1527 preesensilmausten tulkinnan ohjaajana

» §1537 jatkuvuutta ilmaisevat adverbiaalit ja perfekti

» §1539 imperfektissä vs. perfektissä

» §1544 ja ilmauksen futuurinen merkitys

» ajankohdan adverbi §649

» ajankohdan adverbiaali §980

» -ake-äke, esim. räyhäke §211

» -akka-äkkä, esim. sähäkkäsutjakka §288

» §289 suhde kAs-johdoksiin, esim, kalvakka ~ kalvakas

» akkusatiivi §1233

» §714 ihmistarkoitteisten pronominien erityispiirteenä

» §717 persoona- ja demonstratiivipronominin eronteossa

» §923 omistuslauseessa, esim. Sinulla on minut

» §925 (totaali)objektin tuntomerkkinä

» §934 objektin sijana, vs. totaaliobjektin muut sijat

» §935 objektin sijana 7 pronominilla

» §1226 nimityksen taustaa

» akkusatiiviobjekti (tässä kieliopissa totaaliobjekti) §925 ↓

» aktantti (täydennyksen nimityksenä) §439 ↓

» -ale-äle, esim. ketale §211

» alisteinen kysymyslause §1144

» §458 millaisten verbien subjektina esiintyy

» §472 millaisten verbien objektina esiintyy

» §884 sivulauseena

» §1124 kun– vs. milloin-lause

» §1146 subjektina

» §1149 objektina

» §1158 alussa että

» §1162 substantiivin määritteenä

» §1171 vs. itsenäinen relatiivilause

» §1460 epäsuoran esityksen muotona

» §1703 rakenne vs. itsenäisen kysymyslauseen

» §1704 milloin kysyvässä tehtävässä

» alisteinen lause §883

» §594 substantiivin yhteydessä

» §1180 ellipsi, lauseilla yhteinen subjekti

» §1390 ja verbiloppuinen sanajärjestys

» §1398 osa hallitsevassa lauseessa, esim. Miten luulisit että se on tapahtunut?

» §1525 ja tempus

» alivartalo §54

» alkukahdennus (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓

» alkukenttä §1369

» alkusointu §1736

» allatiivi §1257

» §82 päätteen liittyminen vartaloon ja murrevariantit

» §487 verbejä, joilla allatiivirektio

» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. vaihtoehto sodalle

» §619 adjektiivin adverbiaalin sijana, esim. perso makealle

» §655 tavan adverbeissa, esim. raolleen

» §979 predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. maistua hyvälle

» §986 habitiiviadverbiaalin sijana, esim. Anna se minulle

» §995 agenttiadverbiaalin sijana, esim. koira teetti meille työtä

» §1156 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei

» §1250 ajan adverbiaaleissa, esim. Vappu sattuu maanantaille

» allitteraatio (alkusoinnun nimityksenä) §1736

» allomorfi §40

» -alta-ältä, esim. painaltaa §368 ↓

» alveolaarinen äänne §5

» alveopalataalinen äänne §5

» anafora §1428–1447

» §1076 kirjoitetun kielen tyylitellyissä itsekorjauksissa

» §1269 nolla-anafora ja subjektipronominin poisjäänti, vrt. 1. ja 2. persoona

» §1405 suhde viittaamiseen ja määräisyyteen

» §1424 suhde deiksikseen

» anaforinen pronomini §714

» §722 se vrt. tämä ja tuo

» §1424 lauseyhdeyden merkitys tulkinnassa, indeksaalisuus

» §1432 hän tai se vs. tämä

» §1437 ilman tiettyä tarkoitetta

» §1439 tarkoittaa käsiteltävää asiaintilaa

» §1444 keskustelupuheen viittausketjuissa

» §1447 vs. refleksiiviaines

» §1453 vs. refleksiiviaines infiniittisissä rakenteissa

» §1470 referoinnissa vs. logoforinen pronomini

» analogia §146

» -anderi-ander-anteri, esim. kosanderi §220

» antikausatiivi (automatiivisen johdoksen nimityksenä) §334 ↓

» apokoinou (limittäisrakenteen nimityksenä) §1017 ↓

» appellatiivi (yleisnimen nimityksenä) §553

» appositio §1059

» §1060 termin käyttötapoja eri perinteissä

» appositioadverbiaali (tässä kieliopissa predikatiiviadverbiaalin tyyppi) §1060

» appositioattribuutti (tässä kieliopissa substantiivimäärite tai appositiorakenteen osa) §1308 ↓

» appositiorakenne §1059

» §601 määritteellisen tittelin ja erisnimen muodostama, esim. arkiston johtajalla Leo Mäkisellä

» §719 mukana persoonapronomini, esim. me naiset

» §727 mukana proadverbi, esim. tuolla ulkonasilloin illalla

» §965 kahden adverbiaalin muodostama, esim. täällä kotona

» §1211 mukana kysymyssana, esim. milloin sunnuntaina

» §1278 rakenteen osien vaikutus finiittiverbin lukukongruenssiin

» appositiosuhde §1060

» appositioyhdyssana, esim. lapsinäyttelijä §422

» §408 määritysyhdyssanan alatyyppinä

» §423 edusosana kuvaileva sana, esim. lapsirukka

» apuverbi §450

» §108 kielteisissä muodoissa

» §112 tempustaivutuksessa

» §115 modustaivutus liittomuodoissa

» §1334 monipersoonaisessa passiivissa

» §1534 olla perfektissä

» §1540 olla pluskvamperfektissä

» -are-äre, esim. lamparekökkäre §211

» argumentti (täydennyksen nimityksenä) §439 ↓

» §908 ↓ vs. lauseenjäsen

» argumenttirakenne §446 ↓

» §307 ja verbinjohtimet

» -ari-äri, esim. kylppäritelkkari §216

» artikkeli §1418

» §569 artikkelimainen se/netämä/nämä tai tuo/nuo substantiivilausekkeen rakenteessa

» §1413 demonstratiivipronominin käyttö määräisen artikkelin tavoin

» asenneadjektiivi §605

» §584 substantiivin määritteenä, esim. ihana

» asenneadverbi, esim. onneksi, toivottavasti §667

» asenneadverbiaali, esim. onneksi, ikävä kyllä §1000

» asennon vaihdos §1464 ↓

» aspekti §1498–1522 (luku)

» §352 ja verbijohdokset

» §556 nominaalinen

» §927 aspektin ilmaiseminen objektin tehtävänä, vrt. vaikutuksenalaisuus

» §930 osuus objektin sijan määräytymisessä

» §931 vs. kvantitatiivinen määräisyys ja epämääräisyys objektin sijan määräytymisessä

» §1339 muutospassiivin, esim. tulla kartoitetuksi

» §1340 tilapassiivin, esim. olla pidätetty ~ pidätettynä

» §1523 ↓ vrt. tempus

» assimilaatio §39

» §10 vaikutus sananloppuisten äänteiden yleisyyteen

» §39 puheessa sanan rajalla, esim. äidil laukku

» §57 vartalon lopun ja taivutustunnuksen alun sulautuminen, esim. tul-la-an

» assosiatiivinen anafora §1438

» asteikkopartikkeli §839

» §817 ↓ vs. rinnastuskonjunktio: saati sittensaati että

» §847 fokuspartikkelien asteikkotulkinnasta, esim. jopaperätienintäänsentään

» §848 asteikon alkupään fokuspartikkeleita: edesainakinvähintäänhädin tuskin,juuri ja juuri

» §849 asteikon yläpään fokuspartikkeleita: jopaperätisaati, myös vielä

» asteikollinen adjektiivi §605

» astemäärite §615

» §641 komparaatiosana adjektiivin tai adverbin määritteinä, esim. vähemmän kiva,eniten vinossa

» §664 intensiteettisanat astemääritteinä

» §675 adverbin astemääritteiden tyypit

» §1160 niin konsekutiivisen rakenteen niin x että kiinteänä osana

» §1685 kuinka ~ miten määrää koskevissa kysymyksissä

» astevaihtelu §41

» §22 ja tavurakenne, esim. onko haen yksi- vai kaksitavuinen

» §42 suora vs. käänteinen

» §43 poikkeuksia tavun laatuun perustuvasta yleistyksestä

» §44 vaihtelemattomia sanoja

» asyndeettinen rinnastus §1082

» §882 lauseiden, vs. konjunktion käyttö

» §1083 kitetynyt, esim. ylös alas

» §1084 ilman konjunktiota liitettyjen lauseiden tulkinnoista

» §1308 ↓ vs. appositiorakenne, aiempien kielioppien tulkintoja

» ateelisyys §1501

» attribuutti (tässä kieliopissa substantiivin määrite) §867

» §1308 ↓ aiemmin käytetty myös eräistä appositiorakenteista

» automatiivinen johdos §334

» §303 muiden muuttumisjohdosten joukossa

» §336 monipersoonaisena passiivina ja verrattuna yksipersoonaiseen passiiviin

» avain-tyyppisten nominien taivutus §66

» avaus (vuoron osa) §1008

» §1009 kielelliset ja ei-kielelliset ainekset

» §1025 merkitys keskustelussa

» §1026 ainekset ja järjestys kaaviona

» §1369 osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta

» avoin nolla §1347

» §1358 missä tahansa lauseenjäsentehtävässä

» §1362 vs. nolla-anafora

» avoin tulkinta, subjektin §1347

» §502 permissiivirakenteessa

» §509 infinitiivissä adjektiivin yhteydessä, esim. Väite on vaikea hyväksyä

» §547 temporaalirakenteessa

» avotavu §11

» bahuvriihi, bahuvriihiyhdyssana §424

» §408 määritysyhdyssanan alatyyppinä

» bilabiaalinen äänne §5

» datiiviadverbiaali (tässä kieliopissa genetiivisubjekti) §921

» -de-e, esim. jädestobe §220

» deiksis, deiktisyys §1423

» §714 pronominin piirteenä

» §716 1. ja 2. persoonan pronominien

» §720 demonstratiivipronominien

» §722 demonstratiivipronominien, puhetilanteessa

» §1405 ja tarkoitteeseen viittaamisen keinot

» §1425 demonstratiivipronominien muuttuva tilanteinen tulkinta

» §1467 deiktisten viitepisteiden muutos referoinnissa

» §1474 pronominit ja tempus referoinnissa

» deiktinen keskus (eli origo) §1424

» §1425 referoinnissa

» delokutiivi, esim. huhuilla §857 ↓

» deminutiivisuus §206

» §1731 ja affektisuus

» demonstratiivipronomini §720

» §101 taivutus

» §569 merkitys substantiivin tarkennemääritteenä

» §580 sijainti substantiivin tarkennemääritteenä

» §639 komparatiivijohdoksen määritteenä, esim. ei sen parempi

» §717 vrt. persoonapronomini

» §722 merkitysero tämä ~ tuo ~ se kielenkäyttötilanteessa

» §723 se-sanan erilaiset viittaavat ja rakenteelliset tehtävät

» §724 pronominin jälkeensä saamat lause- ja muut määritteet

» §1066 lohkeaman alussa, esim.Se tulee nyt se ohjelmaTää on hyvää tää keitto

» §1409 itsenäisenä NP:nä määräinen

» §1423 osana deiksistä

» §1426 viittaamassa läsnä olevaan henkilöön

» §1430 tämä tekstissä anaforisena substantiivin yhteydessä

» §1467 referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan

» §1471 referoinnissa käytetty rinnastus, esim. se ja setämä ja tämäsiellä ja siellä,silloin ja silloinsellainen ja sellainen

» denotaatio §1406 ↓

» dentaalinen äänne §5

» deonttinen modaalisuus §1554

» §1551 modaalisuuden lajina

» §1569 milloin voida ja saada tulkitaan deonttisesti

» §1570 tulkintoja, esim. Saat (luvan) mennä ’sinun täytyy mennä’

» §1590 imperatiivin piirteenä

» §1597 potentiaalin tulkintana

» §1668 ilmaisukeinot direktiivisessä käytössä

» desimaali-ilmaus, esim. neljä pilkku yhdeksän §783

» deskriptiivisana §154

» §206 usein affektisten johdosten kantavartalona

» §309 deskriptiiviset verbit johdosmaisuuden kannalta

» determinatiivinen yhdyssana (eli määritysyhdyssana) §408

» deverbaalisubstantiivi §221

» dialogipartikkeli §797

» §798 ryhmät: vastaanottaminen, kuulolla olo, tarkistus

» §799 kahdentuminen, esim. joo joojaa jaa, ja yhdistelmät, esim. no jooai jaa

» §800 prosodia ja äännerakenne

» §1005 moniyksikköisen vuoron osana

» §1008 vuoron avauksessa

» §1028 aijaaai jaa vuoron alussa tarkistuksissa

» §1040 vuoron lopussa

» §1044 vuoron yksin muodostavana aineksena

» §1045 itsenäisenä vuorona toimiva joo tai juu

» §1046 vuorona toimiva niin

» §1047 kuulolla oloa osoittava mm

» §1048 vuorona toimiva justjustiinsajust joo

» §1049 vuorona toimiva aijaaahaahaaai jaavai niin

» §1050 vuorona toimiva jaa

» §1051 vuorona toimiva no

» §1213 samanmielisissä kannanotoissa, esim. Niin on joo

» §1427 indeksaalisena aineksena, vs. deiksis

» §1709 affektisuuden ilmaisukeinona

» §1738 partikkelin affektinen toisto, esim. joo joo

» diftongi §21

» §19 pitkän vokaalin vastineita puhutussa kielessä

» §23 väljentyminen, esim. miäs

» §24 i-loppuisten vastineet puhutussa kielessä, esim. punanenpunaanen

» diftonginreduktio §23

» direktiivi §1645–1677 (luku)

» §831 mukana hAn-partikkeli, esim. Tulehan tänne

» §838 mukana partikkeli -s tai -pas-päs, esim. tules ~ tulepas tänne

» §880 finiittiverbitön, lausemaisuuden kannalta

» §1092 rinnastuksessa ensimmäisen lauseen tehtävänä

» §1216 direktiiviin vastaamisen tapoja

» §1217 direktiiviin vastaaminen suhteessa sen muotoon

» §1462 käskyjen, pyyntöjen, ohjeiden jne. referointi

» §1533 imperfektissä, esim. Nyt mentiin

» §1738 ilmauksen affektiivinen toisto, esim. Tule tule!

» direktionaalinen johdos §317

» §337 nominikantainen, esim. etääntyä

» disjunktiivinen suhde §1098

» disjunktiivinen vaihtoehtokysymys §1698

» §888 (modaalisten) lausetyyppien kannalta

» §1679 kysymyslauseen tyyppinä

» §1689 vrt. yksinkertainen vaihtoehtokysymys

» diskurssideiksis (tässä kieliopissa tilanneviitteisyys) §1439 ↓

» diskurssipartikkeli (partikkeliryhmän nimityksenä) §793

» distributiivisuus §752

» §353 frekventatiivisten verbien merkityksenä

» §378 ajankohdan isin-adverbeissa, esim. kesäisin

» §380 (i)ttain-johdosten merkityspiirteenä, esim. alueittain

» §752 pronominien jokainenjoka (ikinen)(itse) kukin

» §755 pronominin, tyypissä milloin se on mitäkin

» §946 predikatiivin, nominatiivin ja partitiivin osoittamana

» §1683 pronominin, kysymyslauseissa, esim. minkä verran mihinkin satsataan

» dramaattinen preesens §1529

» §1472 ↓ referoinnissa

» duratiivinen tapahtuma §1506

» §1507 kielellisiä tunnusmerkkejä

» dynaaminen modaalisuus §1554

» §1551 modaalisuuden lajina

» §1566 verbin voida tulkintana

» §1567 erilaisia verbejä, esim. pystyäkyetäehtiä

» §1569 verbien saada ja sallia tulkintana

» dynaamisuus §1501

» §445 verbien tyypillisenä piirteenä

» e : ee -vartaloiset eli tuote-tyyppiset nominit §68

» §59 vartalon ja tunnuksen rajan hämäryys

» §85 ↓ monikon genetiivi, esim. tuotteiden ~ tuotteitten

» §202 nominikantaisia substantiivijohdoksia, esim. kirjepahe

» §241 muodostus verbikannoista

» §242 verbikantaisia substantiivijohdoksia, esim. tuotemoniste

» e : e -vartaloisten eli nalle-tyyppisten sanojen taivutus §65

» -ea-eä, esim. heleätympeä §298

» ea, eä -nominit (taivutustyyppi), esim. tärkeä §67

» §88 yksikön partitiivivaihtelu, esim. tärkeää ~ tärkeätä ~ tärkeetä

» edusosa §404

» §398 määritysyhdyssanan osana

» §432 summayhdyssanoissa

» edussana §441

» §404 ↓ verrattuna termiin edusosa

» §439 edussanan sanaluokka lausekkeen nimeämisperusteena

» §789 lausekkeessa numeraali

» ehtolause §1134

» §1351 nollapersoonan esiintymisympäristönä

» §1595 konditionaalin esiintymäympäristönä

» §1641 ja kieltohakuiset ainekset

» ei-faktiiviverbi §1561

» -eilla -eillä, esim. hereillätekeillä §393

» E-infinitiivi §495

» §120 tunnusvariantit ja taivutus

» §492 infinitiivien joukossa

» E-infinitiivin inessiivi §543

» §544 essA-rakenteen aikatulkinta vs. tehtyä

» §545 essA-rakenteen ehto- ja rinnastava tulkinta

» §546 essA-rakenteen subjekti

» §547 essA-rakenteen avoin subjekti, esim. Tullessa kysytään paperit

» §548 essA-muoto passiivissa

» §697 adpositioksi leksikaalistuneena: mennessäkuluessa

» E-infinitiivin instruktiivi §515

» §123 muotoaines endenten mahdollisena nippumorfeemina

» §516 en-rakenteen aikasuhteet ja rinnastava merkitys

» §518 en-rakenteen aikatulkinta vrt. mAllA-rakenne

» §519 en-rakenteen subjekti esim. Kuljin laulellen ~ muiden nähden

» §520 en-rakenteen avoin subjekti esim. Vuosi vaihtui samppanjaa maistellen

» §698 en-rakenne adopositioilmaukseksi kiteytyneenä, esim. alkaenjohtuenkoskien,liittyenlukienlähtienperustuenriippuen

» §877 statusrakenteessa, esim. silmät säihkyen

» §989 tavan adverbiaalissa, esim. hymyillen

» §991 adverbiaalien joukossa

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. minun nähteni

» -eissa-eissä, esim. tohkeissaankateissa §393

» eksessiivi §396 ↓

» eksistentiaalilause §893

» §464 vs. transitiivilause, esim. Seutu ~ seudulla vilisi lapsia

» §511 mukana A-infinitiivi, esim. Töitä olisi muillekin jakaa

» §891 erikoislausetyyppinä

» §893 ↓ termin historiaa

» §894 pääjäsenet ja niiden järjestys

» §910 ja e-subjekti

» §923 subjektin vähäinen subjektimaisuus

» §1280 subjektin ja verbin inkongruenssi, esim. Siihen on pätevät syyt

» §1375 ja lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvaus

» §1400 sisältää hajarakenteen, esim. Tähän on monta syytä

» §1448 ja refleksiivisten ainesten tulkinta

» §1660 ↓ konditionaalimuotoinen tarjouksena, esim. Teille olisi puhelu

» §1667 jussiivissa, esim. Tässä olkoon aloitus keskustelulle

» eksistentiaalinen kvantifikaatio §740

» §746 indefiniittisissä pronomineissa

» §759 ja kuka vain-tyyppiset pronominit

» eksistentiaalinen verbi, eksistentiaaliverbi §459

» §893 lausetyypin kannalta

» eksklamatiivilause, huudahduslause §890

» §886 vs. muut modaaliset lausetyypit

» §1710 affektisuus

» eksklamatiivinen lausuma §1712

» eksklusiivinen fokuspartikkeli §839

» §844 tyyppitapauksena vain lähisynonyymeineen, esim. ainoastaanpelkästään

» §845 juurijustjustiinsa ja nimenomaan, vs. vain

» §846 itse-sanan fokuspartikkelikäyttö

» §1688 juuri ja just miksi-kysymyksissä

» eksoforinen (tässä kieliopissa yleensä deiktinen) §1427

» §1362 nollasubjektin tulkintana, vs. nollapersoona

» eksosentrisyys §408

» ekspletiivinen pronomini tai partikkeli §915

» §1317 sitätässä passiivilauseessa

» §1715 affektisissa rakenteissa

» ekspletiivisubjekti (eli muodollinen subjekti) §915

» ekspressiivisyys §1708

» ekvatiivilause §950

» §924 mikä on subjekti esim. lauseessa Se olin minä?

» §951 vs. jäännöksetön predikatiivi, esim. Lauri ja Mikko ovat Tiinan veljet

» §1270 persoonapronominit, kongruenssi ja subjektitulkinnat

» §1274 substantiivilausekkeet, kongruenssi ja subjektitulkinnat

» ekvatiivinen adjektiivi §613 ↓

» ekvatiivinen fokusrakenne eli fokusoiva lohkorakenne, esim. Kauppa se on joka kannattaa §1404

» §1715 affektisuus

» elatiivi §1253

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §487 verbejä, joilla elatiivirektio

» §494 MA-infinitiivin sijana

» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. toivo paremmasta

» §592 osasanan täydennyksen sijana, esim. osa ihmisistä

» §618 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. ylpeä lapsestaan

» §673 adverbin, adverbiaalin sijana, esim. perillä asioista

» §773 kokonaisuuden elatiivirakenne ja numeraali

» §782 kokonaisuuden elatiivirakenne ja murtolukusana

» §904 tuloslauseen NP:n sijana, esim. Meistä tulee tanssijoita

» §984 väylän adverbiaalin sijana

» §985 vs. kautta väylän ilmauksissa

» §990 ↓ vs. adessiivi, esim. myydä kovasta hinnasta ~ kovalla hinnalla

» §993 näkökulmaa ilmaisevana adverbiaalin sijana, esim. minusta

» §996 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. revetä ilosta

» §997 vs. illatiivi kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. kuoli puukoniskusta ~ -iskuun

» §1154 tukipronominin sijana, esim. riippuu siitä, että…

» §1155 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei

» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. vetää lasta kädestä

» §1244 osan ominaisuutta ilmaisemassa, esim. tiukka vyötäröstä

» §1249 ajan adverbiaaleissa, esim. heti aamusta

» ele §1004

» -ele, esim. eleleekatselee §359

» -eli-li-uli-yli-eliini-liini, esim. mummeliäitylilaiheliini §212

» -elias-eliäs-lias-liäs, esim. säästeliäsarmelias §291

» elisio §38

» §140 ja sanojen sulautuminen toisiinsa, esim. siellon ’siellä on’

» ellipsi §1177–1196 (luku)

» §437 yhdyssanojen rinnastuksessa

» §874 lausemaisuuden kannalta

» §1089 lauseiden rinnastuksen tyyppitapauksessa

» §1174 kuin-rakenteessa

» -elo-elö-lo-lö, esim. pippalotruipelo §213

» -elta-eltä-lta-ltä, esim. räpeltääujeltaa §309

» §329 johdoksia ja muotteja, esim. kähveltääsoveltaa

» eläytymisesitys (vapaan epäsuoran esityksen nimityksenä) §1466

» emotiivisuus §1708

» empimisääntely §1004

» §861 vs. partikkeli

» §1025 vuoron alussa

» -endaali-daal, esim. fyffendaali §220

» endoforinen (tässä kieliopissa anaforinen) §1427

» endosentrisyys §408

» ensimaininta §1424

» §1428 prototyyppisessä anaforassa yhtä kuin korrelaatti

» §1443 kielellinen muoto toistuvien viittausten ketjussa

» -enta-entä-nta-ntä, esim. mallintaasuomentaa §328

» epenteesi §33

» §151 epenteettinen i lainasanojen mukautuskeinona

» §152 epenteettinen i vierassanoissa

» episteeminen arvio §1457

» episteeminen modaalisuus §1556

» §1476 ja referointi

» §1551 modaalisuuden lajina

» §1571 tyypillisiä verbejä, esim. voidasaattaa

» §1572 mahtaa ja taitaa-verbien tulkintana

» §1574 täytyä-verbin tulkintana

» epä-, esim. epävarma §1630

» epämääräinen persoona (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓

» epämääräisyys, indefiniittisyys §1409

» §790 numeraalin sisältävässä lausekkeessa

» §1410 osoittaminen tarkenteilla, esim. eräs ~ joku tyttö, vrt. myös tietty

» §1411 osoittaminen proadjektiivilla ja demonstratiivipronominilla

» epäproduktiivisuus §164

» epärestriktiivinen adverbiaalilause §1114

» epärestriktiivinen määrite §565

» epärestriktiivinen relatiivilause, lisäävä relatiivilause §1165

» §1167 tulkintaperusteita ja käyttöjä

» epäspesifisyys §1406

» §1437 mahdollistaa anaforisen viittauksen

» epäsuora esitys §1460

» §1466 kielioppiperinteessä

» epäsuora käsky (ei-imperatiivimuotoisen direktiivin nimityksenä) §1646

» erikoisgeminaatio §29

» erikoislausetyyppi §891

» §449 vs. täydennysmuotti

» §496 ja verbiketju

» §922 subjektin asema

» §1321 passiivi ei mahdollinen

» §1373 ja lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvaus

» §1448 teema refleksiivisten ainesten korrelaattina

» erisnimi §596

» §44 ↓ astevaihtelun kannalta

» §98 taivutus vs. muut substantiivit

» §167 typistesanana

» §169 kirjainsanana

» §175 ominaisuudennimen kantana

» §179 sukunimi kollektiivijohdoksena, esim. Haavikko

» §190 lAinen-johdoksen kantana, esim. newyorkilainen

» §262 (i)nen-johdin sukunimissä, esim. Halonen

» §272 suhteutusadjektiivin määriteosana, esim. Rapola-niminen

» §401 yhdyssanassa

» §416 yhdysosamuodon sisältävä, esim. Leppiniemi

» §422 appositioyhdyssanassa, esim. Marx-veljekset

» §553 vs. yleisnimi

» §568 taipumattomana määritteenä, esim. Saab Ysikuutosessa

» §569 mukana artikkelimainen määrite, esim. se Maija

» §597 yleisnimimäistä käyttöä, esim. ihan uuno, ilmaustyyppi tehdä häkkiset

» §597 ↓ yleisnimen erisnimimäistä käyttöä, esim. äiti, opettaja

» §942 sija objektina, esim. Tapasin VirtasenHän sanoi nimekseen Virtanen

» §1062 kiinteässä appositiorakenteessa

» §1167 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys

» §1298 possessiivisuffiksittomuus, esim. meidän Antti

» §1304 määritteet lukukongruenssin kannalta

» -ero-erö-ro-rö, esim. pöperöhöperö §213

» erosija §1235

» §655 tavan adverbeissa, esim. istualtaan

» §983 suunnan adverbiaaleissa, esim. tulla Ivalosta

» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. löytyi kassista

» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. vetää lasta kädestä

» erottamaton omistus §1247

» §467 tuntemusverbien muottina, esim. minua sattuu päähän

» §468 muottina, esim. koskea tyttöä käteentarttua tyttöä kädestä

» §552 substantiivi yksikössä viittaamassa useampaan, esim. He pudistivat päätään

» §987 habitiivinen vs. lokatiivinen adverbiaali

» §1361 ilmipanematon omistaja, esim. Oma suu on lähinnä

» erottamattoman omistuksen muotti §468

» -erta-ertä-rta-rtä, esim. lepertääsopertaa §309

» §329 johdoksia ja muotteja

» esikenttä §1379

» §1025 ilmaisee puhetoiminnon

» §1026 osana vuoron alkua

» §1369 osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta

» §1380 tulkinnaltaan temaattinen, mahdollisesti kontrastiivinen

» §1382 tulkinnaltaan remaattinen

» §1385 finiittiverbin tai modaalisen partikkelin paikkana

» §1388 erottaminen teemapaikasta

» §1390 ja verbiloppuinen järjestys

» §1393 ja adverbiaalien paikka lauseen sisällä

» esittelyrakenne (eksistentiaalilauseen nimityksenä) §894

» essentiaalinen johdos §308

» §303 ja muut morfologiset verbijohdostyypit

» §317 muuttamisjohdosten ulkopuolelle jäävät

» essiivi §1258

» §537 NUT- ja TU-partisiipeissa

» §686 adverbin sijamuotona, esim. sikana, solkenaan

» §894 ↓ tyypissä ilonaiheena oli viestijoukkue, vs. eksistentiaalilause

» §970 essiivisijaisen adverbiaalin merkitystulkintoja

» §975 subjektia luonnehtivan predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. He kuuntelivat kiinnostuneina

» §976 abstrakteja predikatiiviadverbiaalin tyyppejä, esim. Aiheena on Aleksis Kivi

» §977 objektia luonnehtivan predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. tarjota kahvi kuumana

» §993 näkökulmaa ilmaisevan adverbiaalin sijana, esim. tältä kannalta katsottuna

» §997 lauseenalkuisen adverbiaalin kausaalinen tulkinta

» §1248 ajan adverbiaaleissa, esim. lauantaina

» §1260 vs. translatiivi, esim. pätevä opettajana ~ opettajaksi

» §1260 vs. inessiivi, esim. he erosivat vihaisina ~ vihassa

» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. olla pidätettynä, hoidettavana

» §1335 passiivirakenteet olla tehtynä vs. olla tehty

» e-subjekti (eli eksistentiaalisubjekti) §910

» §893 partitiivimuoto ja suhde määräisyyteen

» §923 miten poikkeaa perussubjektista

» §1270 kongruoimattomuus 1. ja 2. persoonassa

» etteikö §1159

» §1703 alisteisessa kysymyslauseessa

» että §819

» §814 liittokonjunktioiden tapaisia yhdistelmiä, esim. siksi ettäpaitsi ettäilman että

» §816 yleiskonjunktiona, vs. muut konjunktiotyypit

» §1032 päätelmän tai parafraasin merkkinä

» §1041 vuoron lopussa

» §1133 finaalisessa lauseessa

» §1158 alisteisen kysymyslauseen alussa

» §1465 repliikin alussa referoinnin merkkinä puhutussa kielessä

» §1489 toistuminen repliikin alussa, esim. Se sano että hei että hän tulee

» §1729 ↓ rakenne hyvä ettei ‘melkein’

» että-lause §1144–1163

» §1402 osana hajarakennetta

» §1460 epäsuoran esityksen muotona

» §1461 vs. infiniittiset rakenteet epäsuoran esityksen muotona

» §1622 ja hallitsevan lauseen kielto

» etualaisuus, taka-alaisuus §1432

» etunimi §596

» §98 taivutus

» §420 kongruoiva etumäärite, esim. Kaunista-Veeraa

» §600 vs. nimikemäärite, esim. Tarja ~ presidentti Halonen

» etuvokaali §2

» etäisyyden adverbiaali, esim. metrin päässä ~ etäisyydelläedellä jotakuta §706

» evidentiaalisuus §1557

» §1493 kuulopuheen ilmaiseminen evidentiaalisuuden tyyppinä

» §1497 verbin pitää tulkintana

» §1551 episteemisen modaalisuuden lajina

» §1572 taitaa-verbin merkityksenä

» faktiivinen johdos §317

» faktiivinen verbi, faktiiviverbi §471

» §1561 ja muut tiedontilaa ilmaisevat verbit

» fatum-rakenne (eli verbiliitto (jos) on tullakseen) §453

» feminiinijohdos §192

» §193 –tAr-sanojen käyttöä ja merkityksiä

» §194 harvinaisia ja vanhahtavia esim. Virtaska, tragedienne

» finaalinen lauseenvastike (tässä kieliopissa finaalirakenne) §493

» finaalinen suhde §1133

» §1128 kausaalisuhteen alalajina

» §1160 liiallisuutta ilmaiseva sana ja että-lause, esim. liian vanha että jaksaisi

» finaalirakenne §513

» §493 A-infinitiivin translatiivin käyttötapana

» §998 tarkoituksen adverbiaalina

» finiittiverbi, finiittinen verbi §444

» §864 lauseen ytimenä

» §865 ja lauseen ominaisuudet

» §879 lausemainen rakenne ilman finiittiverbiä

» fokus (informaatiorakenteessa) §1370 ↓

» §1404 rakennetyypissä Kauppa se on joka kannattaa

» §1688 fokusointi kysymyslauseissa, esim. Miksi sinä MINUA syytät?

» fokuspartikkeli §839–849

» §126 asema liitteiden joukossa

» §850 temporaalinen joenäävielävasta

» §870 ja lauseenjäsenyys

» §1097 additiivisen suhteen konnektiivina, esim. myös

» §1110 poikkeusssuhteen konnektiivina, esim. vain

» §1639 vain vastineineen ja kieltohakuiset ainekset

» foneemi §1

» fonologinen sana §14

» §140 yksitavuisen sanan sulautuminen toiseen

» fonotaksi §1

» §857 interjektioiden

» frekventatiivinen johdos §353–367

» §303 verbijohdosten järjestelmässä

» §351 muuntelujohdosten alaryhmänä

» §1510 rajapakoisena verbinä

» §1735 affektinen käyttö, esim. Mä tiedottelen sitten sulle

» frikatiivi §4

» funktiosana §438

» futuuri, futuurinen merkitys §1542

» §1543 vrt. tempusten tulkinnat

» §1546 verbiliitoilla ilmaistuna, esim. tulla tekemään

» §1556 modaalisena ilmiönä

» §1597 potentiaalin tulkintana

» geminaatta §27

» §9 konsonanttien pituus

» geneerinen nolla (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓

» geneerisyys §1407

» §1347 ↓ ja nollapersoona

» §1408 monikollisen NP:n

» §1414 ja määräisen tarkenteen käyttö

» §1436 anafora geneerisen ja spesifisen ilmauksen välillä

» §1527 preesensin tulkintana

» genetiivi §1232

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §83 yksikön pääte ja yleiskatsaus monikon päätevariantteihin

» §84 monikon pääte -en, esim. koirien

» §85 monikon pääte -ten, esim. naisten

» §86 monikon pääte -in, esim. opettajain

» §90 monitavuisten nominien monikkomuodot

» §91 monikkomuotojen vaihtelu, esim. paperien vs. papereiden

» §92 monikkomuotojen vaihtelu, tyyppi klinikoiden ~ kliníkkojenklassikoiden ~klassikkojen

» §411 yhdyssanan osana, esim. veljenpoikavanhainkotilanganlaiha

» §573 substantiivin genetiivimääritteiden tulkintoja

» §577 joskus sekä subjekti- että objektitulkinta mahdollinen, esim. amerikkalaisten pelko

» §578 substantiivin genetiivimääritteiden järjestys

» §579 substantiivia määrittävän subjekti- ja objektigenetiivin suhde

» §581 paikka suhteessa adjektiivimääritteeseen substantiivin edellä

» §613 suhteutusadjektiivin yhteydessä, esim. ranteen paksuinen

» §621 intensiteetti- tai tavan määritteen sijana, esim. sopivan iso

» §639 pronomini komparatiivin yhteydessä, esim. ei sen kummempi

» §644 superlatiivijohdoksen yhteydessä, esim. maailman nopein

» §664 intensiteetti- tai tavan määritteen sijana, esim. hirveän (paljon)

» §665 intensiteettimääritteenä toimivan voimasanan sijamuotona, esim. helvetin (paljon)

» §677 mitkä sanat mahdollisia adjektiivin ja adverbin genetiivimääritteinä

» §688 genetiivimääritteen ja substantiivin kiteytyminen adpositioilmaukseksi, esim.koulun kohdalla

» §693 substantiivin määrite vs. adposition täydennys

» §702 genetiivitäydennyksen saavia väylää ilmaisevia adpositioita, esim. halki, yli

» §703 partitiivin pari adposition yhteydessä, esim. talon lähellä vs. lähellä taloaedellä,ympäri

» §730 harvinainen refleksiivipronominilla

» §910 subjektin sijana

» §925 yksikön genetiivi (totaali)objektin tuntomerkkinä

» §934 objektin sijana

» §958 predikatiivin sijana, esim. Valinta on sinun

» §1223 adverbiaalin sijana vain rajallisesti

» §1226 vs. akkusatiivi

» §1232 yleisin tehtävä teksteissä substantiivin etumääritteenä

» §1311 rinnastus ja kongruenssi, esim. sekä Tampereen että Jyväskylän yliopistoissa

» §1399 ↓ irrallinen, esim. Äidin on ihan sydän kipeä

» §1726 voimasana tai sana senkin genetiivimääritteenä

» genetiiviakkusatiivi (tässä kieliopissa genetiivi objektin sijana) §1226

» genetiivisubjekti §910

» §502 permissiivirakenteessa

» §505 nesessiivirakenteessa

» §539 referatiivirakenteessa

» §546 temporaalirakenteessa

» §920 vs. nominatiivi tai partitiivi nesessiivirakenteessa

» §921 eri jäsennystapoja kielioppiperinteessä

» §1182 ellipsin kannalta, esim. Hänen täytyy säästää, jos aikoo ostaa talon

» §1356 usein nolla

» §1565 eräiden modaaliverbien piirteenä

» §1582 vs. adessiivi: Meidän ~ meillä on tarkoitus mennä

» §1583 adjektiivipredikatiivin kanssa, esim. Sinun olisi järkevää lähteä

» §1584 mahdollisuusrakenteessa, esim. Asia ei ole sinun päätettävissäsi

» genetiivivartalo §56

» glottaaliklusiili §36

» glottaalinen äänne §5

» glottalisaatio §36

» habitiiviadverbiaali §986

» §478 hallintaa ilmaisevat verbit ja täydennysmuotit

» §896 omistuslauseessa, verbi muu kuin olla

» §1182 ellipsin kannalta, esim. Lapsella ei ollut nimeä, vaikka oli 4 kk

» §1247 paikallissijojen näkökulmasta

» §1360 ilmipanematon, esim. jos on nälkä

» §1716 affektinen käyttö, esim. On siinä mulla…

» habituaalisuus §1498

» §353 frekventatiivisten verbien merkityksenä

» §1501 tila vs. tapahtuma

» §1516 ja osma

» §1517 keston inessiiviadverbiaali ja osma samassa lauseessa

» hajarakenne §1396–1404

» hakukysymys §1682

» §734 tunnusmerkkinä interrogatiivipronomini kukamikäkumpi

» §888 (modaalisten) lausetyyppien kannalta

» §1199 keskustelun avaajana, esim. mitä kuuluu?

» §1679 interrogatiivisena rakenteena

» §1683 moninkertainen, esim. Kuka tutkii (ja) mitä?

» §1685 vaihtoehtokysymyksen muotoinen, esim. Paljonko niitä oli?

» §1686 haettavan ilmaisukeinoja

» §1687 tulkinnan yksiköllisyys tai monikollisuus

» §1688 syyn kysymisen erityispiirteet

» §1700 vai-alkuinen

» §1713 affektinen

» hakumuoto §53

» hallitseva lause §883

» §491 suhteessa infiniittiseen lausekkeeseen

» hallitseva rakenne §491

» -han-hän §830

» §126 asema liitepartikkelien joukossa

» §130 ääntöasut puhutussa kielessä

» §802 vahvistamassa kysymystulkintaa, esim. Saithan sinä sen?

» §831 direktiiveissä

» §832 kysymyslauseissa

» havaintoverbi §461

» §473 täydennyksenä lause tai referatiivirakenne

» §475 olosijan kanssa, esim. Näin kissan puussa

» §519 E-infinitiivinä, esim. kaikkien kuullen

» §1503 aspektitulkintana tila tai tapahtuma

» §1607 modaalisen ilmauksen lähteenä

» heikko aste §41

» heikko vartalo §56

» henkilökato (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓

» historiallinen (eli dramaattinen) preesens §1529

» -hko-hkö, esim. pienehköhelpohko §294

» -hti, esim. kyynelehtiilorvehtii §365

» huomionkohdistin, esim. halooheikuulekuulespst §858

» §1029 vuoron alussa

» §1043 vuoron lopussa

» §1052 lisäyksenä

» §1677 ↓ imperatiivista kehittynyt

» §1727 vrt. voimasana

» huomiopiiri §1424

» §720 ja demonstratiivipronominit

» §722 ja valinta tämätuose

» §1425 ei perustu etäisyyteen, muuttuu puhetilanteessa

» huudahduspartikkeli §856

» huudahdussana (interjektion nimityksenä) §1709

» huutaa-tyyppisten verbien taivutus §72

» hypätähäiritäpaeta -tyyppisten verbien taivutus (infinitiivissä vokaali ja ta) §75

» hyvästely §1220

» §1197 ja vastahyvästely vierusparina

» §1738 toisto hyvästelyssä

» i : e -vartaloiset nominit, esim. kivikieli §65

» §66 kieli-, lohi– ja vesi -tyyppisten nominien taivutus

» §69 yleisyys

» §87 yksikön partitiivi, esim. tointa ~ toimea

» -i (adverbien loppuaineksena, esim. irtikohti) §395

» -i (nomininjohdin, esim. harppiluisti) §247

» §250 verbivartalon kanssa identtisiä teonnimiä, esim. oppisääli

» -i (verbeissä, esim. hörppiäpölliä) §363

» §309 deskriptiiviverbeissä

» -iainen-iäinen, esim. laiskiainenampiainen §197

» i-aines adverbin osana, esim. peloissaan, piloillaan §685

» idiomi, verbi-idiomi, idiomaattisuus §454

» §455 verbi ja partikkeli

» §693 ↓ ja postpositioksi tulkinta, esim. ihmisten hampaisiin

» §868 verbi-idiomi predikaattina

» §926 idiomilla vapaa objekti, esim. käydä sääliksi jotakuta

» §929 objekti osana idiomia, esim. saada kenkää

» §1399 ja hajarakenne, esim. Häneen olen pitänyt yhteyttä

» §1453 possessiivisuffiksin sisältävä, esim. tulla tajuihinsa

» §1710 affektisessa käytössä

» -ienne, esim. komedienne §194

» ihmistarkoitteisuus §717

» §717 persoona- ja demonstratiivipronominien

» §748 pronominien jokujokin

» §1321 passiivilauseen ominaisuutena

» §1322 poikkeukset siitä passiivilauseessa

» §1347 nollapersoonan ominaisuutena

» §1354 subjektittoman nesessiivirakenteen ominaisuutena

» §1450 refleksiiviaineksen korrelaatin tyypillisenä ominaisuutena

» -ikas-ikäs-kas-käs, esim. nuorekasalokas §287

» -ike-ke, esim. korvikekelluke §257

» -ikka-ikkä-kka, esim. jörrikkänulikka §199

» -ikkain-ikkäin-kkain-kkäin, esim. peräkkäin §384

» -ikki-kki, esim. orvokkitalvikki §199

» -ikkoikkö-kko-kkö, esim. koivikkomaallikko §182

» §183 kollektiivinen merkitys

» §198 yksilönnimiä, esim. päällikkötosikko

» §247 verbikantaisia substantiivijohdoksia, esim. häirikkörynnäkkö

» ikonisuus §309

» §1389 sanajärjestyksessä

» §1736 toiston affektisen sävyn perusteena

» -ilas-iläs-las-läs, esim. oppilastoipilas §254

» -ile, esim. ruokaileesäteilee §360

» illabiaalinen vokaali §2

» illatiivi §1256

» §93 päätevariantit

» §94 vaihtelu monikossa, esim. tuotteisiin ~ tuotteihinyksiköihin ~ yksikköihin

» §487 verbejä, joilla on illatiivirektio

» §494 MA-infinitiivin sijana

» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. rakkaus lapseen

» §620 adjektiivin adverbiaalin sijana, esim. hyvä kirjoittamaan

» §655 tavan adverbeissa, esim. uuvuksiin

» §997 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. kuolla syöpään

» §1154 tukipronominin sijana, esim. liittyy siihen, että…

» §1155 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei

» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. iskeä miestä nenään

» §1250 ajan adverbiaaleissa, esim. mihin aikaanei tule kahteen viikkoon

» ilmiölause §899

» -ilo-ilö-lo-lö, esim. henkilöjäätelö §205

» -ilteen-lteen, esim. tahalteen §387 ↓

» imitatiivijohdos §310

» -immainen-immäinen, esim. reunimmainenalimmainen §281

» -immillaan-immillään, esim. tyypillisimmillään §682

» -immin-mmin, esim. myöhemmintodennäköisimmin §375

» -immiten, esim. pikimmiten §376 ↓

» -imo-imö-mo-mö, esim. leipomoohjaamo §258

» §205 muissa kuin tekopaikan nimityksissä, esim. vanamoKuusamo

» imperatiivi §1591

» §118 taivutus

» §913 subjektittomuuden tyyppinä

» §1526 ja tempus

» §1649 kielteisellä osin eri käyttö kuin myönteisellä

» §1656 monikon 1. persoonan käyttö, esim. menkäämme

» imperatiivilause (eli käskylause) §889

» §831 mukana partikkeli –hAn

» §835 mukana partikkeli –pA

» §1647 käskyn tyyppitapaus vs. muut tulkinnat

» §1648 tuntomerkit

» §1649 lauseen predikaatin merkitys

» §1650 subjektiton vai subjektillinen?

» §1652 subjektin ja puhutteluilmauksen eronteosta

» §1653 sanajärjestys

» §1658 yhdyslauseen alkuosana

» §1723 affektinen, esim. ÄläKatos vaan

» §1724 ironinen, esim. Ota siitä nyt selvä

» imperfekti §1530

» §112 muodostus

» §113 vartalonvaihtelut, esim. antoiantonousinous

» §1472 referoinnissa

» §1531 kertomisen tempuksena

» §1532 ei aina sananmukaisesti mennyt

» §1538 vs. perfekti

» §1541 pluskvamperfektin parina

» §1548 ilmaustyypissä tuli olemaan, „tuleva menneessä”

» §1576 piti vs. esim. täytyi

» imperfektiivinen (eli rajaamaton aspekti) §1500

» impersonaali (yksipersoonaisen passiivin nimityksenä) §1331

» impersonaalinen (yksipersoonaisen vastineena) §1313 ↓

» implikatiivinen verbi §1561

» §471 lause- tai infinitiivitäydennyksen saavana verbinä

» §1576 täytyä vs. pitää menneessä ajassa

» §1579 vs.aikomusverbi

» -in, esim. peräsinperäsimen §203

» §256 välineennimissä, esim. teroitinsuodatin

» -in (adverbeissa, esim. aamuinilloin) §388

» -inainen-inäinen-nainen-näinen, esim. irtonainenitsenäinen §282

» indefiniitti (yksipersoonaisen passiivin nimityksenä) §1331

» indefiniittinen kvanttoripronomini §746

» §572 yksi substantiivin yhteydessä, esim. yks Maija

» §572 ↓ jokujokin substantiivin yhteydessä, esim. Se on joku osakas siellä

» §747 monikäyttöiset jokujokinjompikumpi

» §748 vaihtelu jokujokin

» §749 eräsmuuan ja yksyksi vs. numeraali

» §855 jokujotainyksi partikkelistuneena likimääräisyyden ilmauksena

» §1409 luontaisesti epämääräinen

» §1410 osoittamassa epämääräisyyttä

» §1437 ensimaininnassa, sallii anaforisen uudelleenmaininnan

» §1715 affektinen, esim. jotain niin uskomatonta

» indefiniittipronomini (tässä kieliopissa kvanttoripronomini) §742

» indeksaalisuus §1427

» §1008 vuoron alulle tyypillistä

» indikatiivi §1590

» -ine-ne, esim. jalkinekäsine §202

» -inen-nen §261–283

» §207 deminutiivisissa ja affektisissa johdoksissa

» inessiivi §1251

» §82 päätteen liittyminen vartaloon ja murrevariantit

» §487 verbejä, joilla on inessiivirektio

» §494 MA-infinitiivin sijana

» §495 E-infinitiivin sijana

» §655 tavan adverbeissa, esim. ihmeissään

» §987 lokatiivinen vs. habitiivinen adverbiaali

» §990 välineen adverbiaalissa, esim. matkustaa junassa vrt. junalla

» §1248 ajan adverbiaaleissa, esim. valmistui kesäkuussa, päivässä

» §1260 vs. essiivi, esim. he erosivat vihassa ~ vihaisina

» §1517 keston adverbiaalissa, esim. Väsyin tunnissa

» §1725 voimasanan muotona, esim. totta helkutissa

» infiniittimuoto §490–550 (luku)

» §119 verbin taivutusmuotona

» §688 adposition taustalla, esim. kuluttua

» §695 vs. adpositio

» infiniittinen rakenne, infiniittirakenne, infiniittinen lauseke §491

» §498 osoituksia epäitsenäisyydestä sanajärjestyksessä ja objektin sijassa

» §875 rakenteiden lausemaisuus

» §936 objektin sija, kun lauseke on verbin täydennyksenä

» §937 objektin sija, kun rakenne on subjektina tai sisältyy subjektiin

» §938 objektin sija rakenteissa, joissa voi olla genetiivisubjekti tai vastaava possessiivisuffiksi

» §939 objektin sijan yhteys siihen, onko rakenne integroitunut lauseeseen

» §940 objektin sija, kun rakenne liittyy substantiiviin

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta

» §1397 infiniittinen verbi ja sen laajennukset erillään, esim. Sitä hänen ei voi sanoa tehneen

» §1452 ja refleksiiviainesten viittaussuhteet, esim. nähdä jonkun lähestyvän itseään ~ kotiaan

» §1453 refleksiiviainesten viittaussuhteen monitulkintaisuus

» infinitiivi §492

» §120 ↓ nimitykset 1.–5. infinitiivi vs. tämän kieliopin käytäntö

» §490 infiniittimuotojen järjestelmässä

» §507 substantiivin määritteenä vai ei?

» §1228 yleisimmät sijat teksteissä

» §1461 referoinnissa, esim. Hän käski minun tulla ~ minua tulemaan

» infinitiivilauseke §491

» §497 vs. infinitiivi verbiketjun osana

» §512 irrallinen, lauseeseen kuulumaton

» §1357 subjektin avoin tulkinta

» §1730 irrallinen affektisena rakenteena, esim. Nukkua nyt tällaisena aamuna

» infinitiiviobjekti §499

» §469 millaisten verbien yhteydessä esiintyy

» infinitiivisubjekti §911

» §458 millaisten verbien kanssa esiintyy

» §937 objektin sija

» informaatiorakenne §1370

» §871 ja sanajärjestys

» §1316 passiivilauseessa

» §1366 suhde sanajärjestykseen

» -inki-nki, esim. latinkimeininki §247

» inklusiivinen fokuspartikkeli §839

» §840 tyyppitapauksena myös (-kinkanssaja); myös esim. ainakinetenkinvarsinkin,semminkin

» §841 vaikkavaikkapaesimerkiksi

» §842 -kin-kaan-kään. vs. muut merkitykset

» inkoatiivinen tunneverbi §466

» inkoatiivisuus §333

» inkongruenssi §1267

» §1280 finiittiverbin numeruksen suhteen puhutussa kielessä

» §1283 luvun suhteen, murrealueittaista ja sosiolingvististä tietoa

» §1291 ↓ liittomuodossa, tilastotietoa puhekielestä

» §1298 possessiivisuffiksittomuus substantiivilausekkeessa, esim. meidän kuluttajien etu

» §1300 yleisesti murteissa ja puhutussa kielessä

» §1303 substantiivilausekkeessa, esim. eri kerrallatällä tapaa

» instruktiivi §1263

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §388 ja in-adverbit

» §389 ↓ yksikön, esim. jalan

» §494 MA-infinitiivin sijana, esim. piti sanoman

» §495 E-infinitiivin sijana

» §686 adverbin sijamuotona, esim. allapäin

» §989 tavan adverbiaalissa, esim. vähin tappioin

» §990 välineen ja keinon adverbiaalissa, esim. väkivalloin

» §1261 leksikaalisia ja syntaktisia rajoituksia

» instruktiivinen johdos §317

» instrumentatiivinen johdos §317

» integroitunut määrite §962

» intensifiointi, intensifioija §853 ↓

» §425 toistoyhdyssanat, esim. ruokaruokapikapikaa

» §427 substantiivi yhdysadjektiivissa, esim. jääkylmäviivasuora

» §1094 rinnastuksissa, esim. aina kauemmaksi ja kauemmaksi

» §1725 voimasanojen tehtävänä

» §1726 voimasanan genetiivi vrt. muut intensiteettisanat

» §1737 toisto intensifioivassa tehtävässä

» intensionaalisuus §1561

» §1578 vaikutelmaverbien ja mentaalisten verbien ominaisuutena

» §1592 konditionaalin ominaisuutena

» intensiteettiadverbi (tässä kieliopissa intensiteettimäärite) §646 ↓

» intensiteettimäärite §664

» §605 suhteellisen adjektiivin tunnusmerkkinä

» §615 adjektiivin määritteiden joukossa

» §665 minkä sanaluokkien yhteydessä esiintyy

» §666 ja ominaisuuden vahvuusasteet

» intensiteettipartikkeli, esim. erittäinhyvinjärinperinsangen §853

» §664 tyypit ja käyttö

» §828 vs. sävypartikkeli: ihan, esim. Tässä on ihan esimerkkejä

» §854 ominaisuuden rajan esiin nostava, esim. ihanaivanoikein

» intensiteettisana §796

» intentioverbi §1579

» interjektio §856

» §12 sananloppuisten konsonanttien kannalta

» §800 ↓ vertailua dialogipartikkeliin

» §857 äänne- ja muoto-ominaisuuksia

» §1025 vuoron alussa

» §1709 affektisena kategoriana

» §1738 interjektion toisto

» interrogatiivinen infinitiivilauseke §512

» §1587 modaalinen merkitys

» §1679 interrogatiivisena rakennetyyppinä

» interrogatiivipronomini §734

» §102 taivutus; muotojen ketä ja ken asema

» §570 substantiivin tarkennemääritteenä

» §714 muotorakenteen kannalta

» §761 ei-interrogatiivinen käyttö

» §1678 kysymyslauseen tuntomerkkinä

» §1682 hakukysymyksen tuntomerkkinä

» §1683 sijaintimahdollisuudet lauseessa

» §1687 kumpi vs. kukamikä sekä tyypit ketkä kaikkimitä muuta

» interrogatiivisuus (vs. kysyminen) §1678

» intransitiivilause §891

» §460 muottina, esim. Pojat leipovat

» §901 ↓ verrattuna tilalauseeseen

» intransitiivisuus §459

» §355 ja frekventatiiviset johdokset

» §460 yleisenä muottina, esim. Pojat leipovat

» §462 U-vartaloisten verbien, asettua vs. asettaa

» §919 partitiivisubjektin esiintymisehtona

» §1484 johtolauseen verbin, esim. Vaarallista, hän irvisti

» intransitiiviverbi, intransitiivinen verbi §459

» §303 ja verbijohdosten päätyypit

» §312 muuttamisjohdoksen kantana

» inversio eli käänteinen sanajärjestys §1376

» §1377 sivulauseen ja repliikin jäljessä

» -io-iö, esim. kaaviovakio §204

» §187 paikkaa ilmaisevia, esim. keittiöaukio

» §197 yksilöä tarkoittavia, esim. sikiökääpiöääliö

» §248 verbikantaisia tai -korrelaatillisia, esim. itiökuolio

» irrallinen adverbiaalimäärite §963

» irrallinen nominatiivi (statusrakenteen nimityksenä) §877 ↓

» irrallinen partitiivi (statusrakenteen nimityksenä) §877 ↓

» irresultatiivisuus (aspektia ja objektia kuvaavana terminä) §1500

» irtoilmaus (lisäyksen nimityksenä) §1053

» -is, esim. kondisrosis §217

» -isa-isä, esim. leikkisäeloisa §285

» §286 vrt. osittain samanhahmoiset inen-sanat

» -ise, esim. kutiseemarisee §367

» §309 deskriptiiviverbeissä

» -isen, esim. kymmenisen §784

» -isin, esim. tiistaisinjalkaisin §378

» -isko-isköiska-iskä-uska-yskä, esim. rotiskoläpyskä §210

» -ista-istä, esim. herkistääuudistaa §327

» -isteen-steen, esim. kaksisteen §387 ↓

» -istele-stele-ittele-ttele, esim. kiusoitteleeujostelee §361

» -isto-istö-sto-stö, esim. hermostonäppäimistö §180

» §181 johdosten merkityksiä

» isäntälauseke (liitepartikkelin) §126

» isäntäsana (liitepartikkelin) §126

» -itellen-tellen (adverbeissa, esim. yksitellen) §397

» -iten, esim. enitenpahiten §376

» iteratiivinen rinnastus §1080

» iteratiivinen yhdyssana (eli toistoyhdyssana) §425

» iteratiivisuus (frekventatiivisten verbien tulkintana) §353

» itse §769

» §729 refleksiivipronomini

» §731 ilman possessiivisuffiksia

» §768 kontrastoivana lisäyksenä

» §846 fokuspartikkelina

» -itse, esim. kestitä : kestitseepalkita : palkitsee §332

» -itse-tse, esim. postitsepuhelimitse §385

» itsekorjaus §1075

» §862 partikkelin tukema, esim. ei kuntaitai siis

» §1004 vuoron osana

» §1076 kirjoitetun kielen keinona, esim. huomenta, tai paremminkin päivää

» itsenäinen relatiivilause §1169

» §737 pronominin valinta

» §1019 syntaktisena etiäisenä

» §1170 kiteymiä, esim. Tee mitä haluat

» §1171 vs. alisteinen kysymyslause

» itse-vartaloiset verbit, esim. häiritä §75

» -itta-ittä, esim. hiekoittaapyhittää §321

» -ittain-ittäin-ttain-ttäin §379

» §380 tavan adverbeissa, esim. paikkakunnittainkerroksittain

» §381 määrää ilmaisevissa adverbeissa, esim. sadoittainröykkiöittäin

» §382 kantana lAinen-adjektiivi, esim. suomalaisittain

» §383 asento- sijaintiadverbeja, esim. kyljittäinpäittäin

» -ittainen-ittäinen-ttainen-ttäinen, esim. viikoittainen §283

» -ittele-ttele, esim. tytötelläpojitella §356

» -ituksin-ityksin-tuksin-tyksin, esim. perätyksin §384

» -itusten-itysten-tusten-tysten, esim. perätysten §384

» i-vartaloiset nominit, esim. takki §65

» §79 ↓ monikko murteissa, esim. ne oli nättiä

» §84 monikon genetiivi takkien, lasien

» §98 mallina konsonanttiloppuisille nimille, esim. Carlosin vs. Carloksen

» i-vartalot, esim. etsimmekoihin §54 ↓

» ja §817

» §840 fokuspartikkelina, vrt. myös

» §1030 lisäävänä lausumapartikkelina

» §1042 vuoron lopussa

» §1092 merkityksestä rinnastuksessa

» -ja-jä, esim. opettajalukija §252

» §253 johdosten merkityksiä

» -jainen-jäinen-iainen-iäinen, esim. kihlajaisetvihkiäiset §259

» jalka (eli tahti) §13

» jaollisuus §555

» §557 kollektiivisanan luonnehtiminen distributiivisesti, esim. Yleisö on ollut tyytyväistä

» §750 ja sana kaikki

» §946 vaikutus predikatiivin sijaan, yleiskatsaus

» §947 tarkoitteen esittäminen jaollisena tai jaottomana predikatiivin sijan avulla

» §948 vs. jaottomuus monikossa predikatiivin sijan osoittamana

» §1522 vrt. tilanteen aikarakenne

» jaottomuus §554

» §557 kollektiivisanan luonnehtiminen kokonaisuutena, esim. Yleisö oli tyytyväinen

» §1522 vrt. tilanteen aikarakenne

» jatke (vuoronloppuisen partikkelin nimityksenä) §1042 ↓

» jatkokysymys §1200

» §1024 kysymykseksi tulkittuna lausekkeena

» jatkuva tarkoite §1431

» jatkuva teema §1371

» §1380 lauseissa, joissa on temaattinen esikenttä

» jo- (relatiivi- ja kvanttoripronominien vartaloaines) §714

» johdin §156

» §16 vokaalin laatu, vokaalisoinnun kannalta

» §156 verrattuna taivutuspäätteisiin

» johdos §155

» §43 ↓ astevaihtelun kannalta

» §146 yleisesti osana muuta sanastoa

» §149 johdosmaisuus jatkumona

» §162 johtamattoman sanan hahmottaminen

» johdospassiivi, esim. Asiat hoituvat §1344

» §336 automatiivisen johdoksen nimityksenä

» §1345 käytön rajoituksia

» §1346 merkitys vrt. muiden passiivirakenteiden

» johdostyyppi §163

» §148 sanahahmon kannalta

» §304 verbin, lukumäärien valossa

» johdosyhdyssana, esim. kansaneläkeläinen §398

» johtaminen (eli derivaatio) §155

» §61 vs. taivutus

» §146 yleisesti sananmuodostuskeinona

» §148 muotteihin perustuvana sananmuodostuskeinona

» johtoilmaus §1476

» §861 ↓ pelkkä partikkeli, esim. Alma niinku (sanoi) lähe ostamaan sitte

» §1457 ja referaatti referoinnin tyyppitapauksessa

» §1459 referoinnin lukuohjeena

» §1479 substantiivi, esim. väite

» §1480 lauseke, esim. ministerin mukaan

» §1487 olla-verbillinen

» johtolause §1476

» §1469 puhujaan viittaava pronomini, vs. referaatissa

» §1478 verbinä muu kuin kommunikaatioverbi, esim. kuullakuulualukeasaada tietää ~ vastaukseksi

» §1481 paikka suhteessa referaattiin

» §1482 adverbiaalina, esim. kuten myöhemmin kävi ilmi

» §1485 spontaanissa keskustelussa, tavallisimmat verbit

» §1486 puheeelle ominaisia tyyppejä, esim. sit mä etsano et

» jos §818

» §809 lausumapartikkelina

» §1102 ↓ adversatiivisessa suhteessa

» §1141 vs. joskinjoskaan

» §1703 jos ja joskoalisteisessa kysymyslauseessa

» jos-lause §1136

» §1068 lisäyksenä

» §1119 konjunktio lauseen sisällä, esim. Sen jos teet

» §1148 subjektina?

» §1151 objektina?

» §1157 adverbiaalitäydennyksenä

» jotta-lause §1133

» §998 tarkoituksen adverbiaalina

» jussiivi §1666

» §118 taivutusmuotona, esim. kertokoonolkoot

» §889 käskylauseessa, esim. (Mikko) jääköön kotiin vs. Jää kotiin

» §1281 lukukongruenssin suhteen

» §1526 tempuksen näkökulmasta

» §1667 käyttötapoja

» jälkijohtolause §1483

» §1070 lisäyksenä

» §1377 sanajärjestystyyppi sanoi presidentti

» §1484 rakenteellisia erityispiirteitä

» jälkilisäys §1004

» §823 mukana sävypartikkeli nyt

» §1008 suhde vuoron lopetukseen

» järjestysluku (eli ordinaalinumeraali) §771

» §296 johtamisesta

» §767 pronominimaisuus

» §791 ↓ vrt. rakennetyyppi talo numero viisi

» jäsen-tyyppisten nominien taivutus §66

» jäännöslopuke (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓

» -ka-kä (liitepartikkelina) §126

» -ka-kä (pro-sanoissa, esim. jokaketkäminkäkenenkäjotenka) §138

» -kainen-käinen, esim. neitokainenlapsukainen §210

» kaksipaikkaisuus §446

» kaksivartaloisuus §55

» §64 nominien tyypit

» §71 verbien tyypit

» kaksoiskonsonantti (eli geminaatta) §27

» kaksoiskysymys §1684

» kaksoispassiivi eli passiivikongruenssi, esim. ollaan tehty §1292

» §1293 puhutussa kielessä

» kannanotto §1212

» §1041 mukana vuoronloppuinen että

» §1213 samanmielinen, reaktiona toiseen kannanottoon

» §1214 samanmielisyyden laajennettuja ilmaisukeinoja

» §1215 varauksellisuuden ja erimielisyyden ilmaiseminen: nomm

» §1386 ja verbialkuinen sanajärjestys

» §1696 eikö-, eiks-alkuinen

» §1706 retorisen kysymyksen avulla

» §1712 ja eksklamatiivilause

» kannanottopari §1212

» kanta §157

» kantasana §157

» §155 johtamisen lähtökohtana

» §158 ja johdoksen motivaatio

» kantavartalo §157

» §159 johdoksen

» kaptatiivinen johdos §326

» kardinaalinumeraali (lukusanan nimityksenä) §771 ↓

» karitiiviadjektiivi §292

» §66 taivutus

» §1629 kiellon ilmaisemiskeinona

» §1633 samassa lauseessa kieltoverbi, tulkintoja, esim. ei onneton

» karttuvuus §164

» katafora §1405

» §1431 ilman pronominia, esim. Vaikka onkin uusi, filmi vaikuttaa perinteiseltä

» §1451 refleksiivisessä anaforassa, esim. Itseään ~ koiraansa hän rakastaa

» kategorioiva adjektiivi §606

» §585 substantiivin määritteenä

» katse §1004

» kausaalinen adverbiaali §996

» §618 adjektiivin, esim. onnesta soikea

» §674 adverbin määritteenä, esim. asiasta harmissaan

» §689 adpositiolauseke adverbiaalina, esim. sateen takia

» kausaalinen suhde §1128

» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa

» §1130 kun-lauseen tulkinta kausaaliseksi, partikkelien rooli, esim. kerrankerta

» kausaalisuus §463 ↓

» kausaatio §463 ↓

» kausatiivinen johdos §312

» §303 muuttamisjohdosten alaryhmänä

» kausatiivinen verbi §461

» §460 intransitiivisesti käytettynä

» §463 suppeampi ja laajempi määritelmä

» §467 tunnetta ilmaiseva

» §905 tunnekausatiivilauseessa

» kausatiivisuus §463

» §464 transitiivilauseen luomana tulkintana

» §479 vaikuttamismuotti, esim. panna joku tekemään jotakin

» -ke, esim. pesäkesavuke §201

» §211 affektiivis-deminutiivisia johdoksia, esim. niemekevaimoke

» kehysadverbiaali (tässä kieliopissa puiteadverbiaali) §962

» kehysrakenne (parenteesin) §1071

» keinon adverbiaali §990

» kellonaika §697

» §697 tyyppi mennessä

» §698 tyyppi alkaen

» §707 adpositiolla ilmaistuna, esim. viittä vailla ~ vaille ~ yli viisi

» §712 ilmauksessa astisaakka

» §791 ja numeraalit

» §956 predikatiivilauseella ilmaistuna, esim. Kello on viisi

» §1249 ablatiivilla ilmaistuna, esim. kolmelta

» kertoa-tyyppisten verbien taivutus §72

» §76 taivutustyypin yleisyys

» §114 vaihtelu imperfektissä, esim. kiisi vs. kiiti

» kertomuksen etiäinen §1198

» keskelläkeskellekeskeltäkesken §704

» kesto §1498

» §1516 ilmauskeinona osma, esim. Juoksin tunnin

» §1517 ilmaisukeinona inessiivi tai translatiivi

» §1518 ilmaisukeinona adverbi tai partikkeli, esim. edelleenenääjovieläyhä

» keston adverbi §652

» keston adverbiaali §980

» §1516 ja lauseen aspekti

» ketjusana, esim. ei-kenenkään-maa §401

» kevyt-tyyppisten nominien taivutus §68

» §93 vaihtelu illatiivissa kevyeen vs. kevyeeseen

» kieliopillinen sija §1221

» §1222 yleiskatsaus sijoihin ja niiden tehtäviin

» kiellon fokus §1618

» §918 ja partitiivi- vs. nominatiivisubjekti

» §1387 ja kieltolauseen sanajärjestys

» §1391 ja sanajärjestystyyppi Hän ei kritiikistä piitannut

» kiellon vahvistimet, esim. ollenkaanyhtään §1634

» §1722 ja affektisuus

» kielteisesti implikatiivinen verbi §1643

» kielto §1615–1644 (luku)

» §108 osana verbintaivutusta ja liittomuotoja

» §806 kun-alkuisen perustelun kontekstina

» §962 vaikutusala suhteessa lauseen puiteadverbiaaleihin

» §963 vaikutusala suhteessa kommenttiadverbiaaleihin

» §1191 polaarinen ellipsityyppi Tämä on ravintola eikä lukupaikka

» §1192 polaarinen ellipsityyppi Äiti ei ole kotona mutta isä on

» §1194 polaarinen ilmaustyyppi Ruoka ei ole ainoa asia eikä edes tärkein

» §1204 vastauksena kysymykseen

» §1205 selittäminen ja perustelu vastauksissa

» §1207 kieltoverbialkuinen väitelause kysymyksenä, esim. Ei sulla olis markkaa?

» §1341 rakennetyypin olla tekemättäjäädä tekemättä passiivimaisuus

» §1610 modaalisena ilmiönä

» §1612 vaikutusala suhteessa modaaliverbiin; ulkoinen, esim. ei voi tehdä, ja sisäinen, esim. voi olla tekemättä

» §1613 suhde välttämättömyyteen ja mahdollisuuteen

» §1614 vaikutusala suhteessa modaaliseen adverbiin tai partikkeliin

» §1722 affektisten ainesten esiintymisympäristönä

» kieltohakuinen kvanttoripronomini §757

» §758 vrt. muut kieltoa vahvistavat ainekset, esim. yhtään

» kieltohakuisuus §1634

» §757 pronominityyppi kukaanmikään

» §1563 tutkimuskohteena fennistiikassa

» §1568 modaaliverbien ominaisuutena, esim. ehtiäviitsiä

» §1611 modaali-ilmausten

» §1636 adjektiivin, esim. häävi, ja adverbin, esim. ei ihmeemmin

» §1637 verbin, esim. raskia

» §1694 vaihtoehtokysymyksissä, esim. Kuuluuko sieltä mitään?

» kieltolause §1615

» §918 subjekti partitiivissa vs. nominatiivissa

» §932 objektin sija

» §933 objektin sija lauseeseen sisältyvässä infiniittisessä rakenteessa

» §1106 ja korrektiivinen vaan-lause vs. mutta-lause

» §1387 sanajärjestyksen piirteitä

» §1391 verbiloppuisuus

» §1616 vs. myöntölause

» §1644 muodoltaan kielteinen, sisältää myöntöhakuisia aineksia

» kieltopartikkeli §1625

» §1626 tuskin ja tokko

» kieltopartisiippi §521

» §122 tunnus ja vartalo

» §293 vai (karitiivi)adjektiivi

» §526 merkitys ja käyttö verrattuna muihin partisiippeihin

» §1629 kiellon ilmaisemiskeinona

» kieltoprefiksi §1630

» §172 sananmuodostusaineksina, esim. epähienoei-toivottu

» §1633 samassa lauseessa kieltoverbi, tulkintoja, esim. ei epäselvää

» kieltosana §1615

» §1204 yksistään vastauksena kysymykseen

» §1623 apuverbinä ja partikkelina

» kieltoverbi ei §1623

» §107 yksikön 3. persoonan asema

» §108 taivutus

» §108 imperatiivitaivutus äläälkääälköön

» §141 sulautuminen konjunktioon

» §450 ja apuverbin ominaisuudet

» §815 parikonjunktioissa ei vain – vaan myös; vs. ei – eikä

» §1107 ilmaustyypin ei vain – vaan myös merkityksestä

» §1204 minimivastauksena

» §1289 kongruenssin vaihtelusta, yksikön 3. persoonan yleisyys

» §1530 kielteisessä imperfektissä

» §1625 vs. ei partikkelina

» §1631 vs. prefiksi ei, esim. ei-toivottu

» §1695 eiköeiks-kysymyksissä

» §1696 myönteisesti suuntautuvissa eikö-, eiks-lauseissa, esim. Eikös ollut kivaa?

» §1723 imperatiivi, affektinen käyttö, esim. Älä!Älä muuta sano

» §1730 ilmaustyypissä ei kun käärimään sätkiä

» kiinteä appositiorakenne §1061

» §1062 vs. nimikemäärite

» §1308 nimike ja erisnimi kongruenssin kannalta, esim. leppoisalla konstaapelilla Juho Reinikaisella

» §1310 rinnasteinen jälkiosa ja kongruenssi, esim. satamakaupungeissa Raumalla ja Kotkassa

» kiinteä sanajärjestys §1367

» §1368 lauseen alussa ja moniverbisissä rakenteissa

» -kin-kaan-kään §842

» §126 asema liitepartikkelien joukossa

» §130 ääntöasut puhutussa kielessä

» §132 sijainti suhteessa muihin liitepartikkeleihin

» §137 pakollisena osana sanaa, esim. kumminkinjonnekin

» §714 pronominin muotoaineksena

» §843 verbiin liittyvänä, tehtävät keskustelussa

» §1104 ↓ kontrastiivisesti käytetty -kin

» §1635 kiellon polaarisuuden kannalta

» kirjain §7

» kirjainsana §169

» §401 yhdyssanassa

» kirjoitusjärjestelmä §7

» kivi-tyyppisten nominien taivutus §65

» -kka-kkä, esim. taikka §813 ↓

» -kka-kkä-ka-kä-ska-skä, esim. maikkahuoltsikka §218

» -kkainen-kkäinen, esim. lähekkäinenperäkkäinen §283

» -kka -kkä, esim. nulikkapallukka §210

» -kki, esim. lemmikkiajokki §247

» -kki-ki, esim. karkkiveski §220

» -kku-kky, esim. telkkumurkku §219

» kliitti (liitteen nimityksenä) §125 ↓

» kliittistyminen §139

» §144 yksitavuisten pronominien, esim. ootsä

» klusiili §4

» -ko-kö eli kysymysliite §1689

» §126 asema liitepartikkelien joukossa

» §130 vastine -ks ja poisjäänti puhutussa kielessä

» §802 lausumapartikkelien joukossa, vrt. muut kysyvät partikkelit

» §1685 määränilmauksissa, esim. paljonkokauanko

» §1690 paikka lausekekysymyksissä, esim. Huomennako se tulee vs. Sekö tulee huomenna

» kognitiivinen verbi §1503

» kokija (semanttinen rooli) §446

» §465 tunne- ja tuntemusverbien yhteydessä

» kokijan genetiivirakenne, esim. Hänen on jano §906

» kokonaisuuden elatiivirakenne §1254

» §643 superlatiivi-ilmauksessa, esim. kiltein kaikista

» §724 demonstratiivipronominin yhteydessä, esim. se teistä, joka…

» §744 kvanttoripronominin yhteydessä, esim. moni meistä

» §767 sanan toinenyhteydessä

» §1276 rajattu joukko ja lukukongruenssi

» §1686 hakukysymyksissä, esim. Kuka alokkaista se oli?

» kO-kysymys (vaihtoehtokysymyksen toinen nimitys) §1689

» kollektiivijohdos §179

» §180 (i)stO-sanojen muodostus

» §181 (i)stO-sanojen merkitys

» §182 (i)kkO-sanojen muodostus

» §183 (i)kkO-sanojen merkitys

» §184 Ue-sanojen muodostus ja merkitys

» kollektiivisana §557

» §1275 lukukongruenssin kannalta

» §1435 ja pronominin luku, esim. ryhmä… se ~ he

» koloratiivirakenne §450

» §493 A-infinitiivin käyttöjen joukossa

» kO-mi-kysymys (kaksoiskysymyksen nimityksenä) §1684

» komitatiivi §1264

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §591 substantiivin adverbiaalimääritteessä, esim. äiti lapsineen

» §992 ’kanssa’-merkityksisessä adverbiaalissa

» §1261 leksikaalisia ja syntaktisia rajoituksia

» §1448 ja possessiivisuffiksin viittaussuhde

» kommenttiadverbi §667

» §1025 vuoron alussa

» kommenttiadverbiaali §999

» §514 metatekstuaalinen tai episteeminen, esim. muistaakseniVilleä siteeratakseni

» §870 lauseen määritteenä

» §963 adverbiaalityyppinä

» §1001 lausepaikka

» §1114 epärestriktiivinen adverbiaalilause

» §1116 restriktiivinen vai epärestriktiivinen adverbiaalilause?

» §1649 ei imperatiivilauseessa

» kommunikaatioverbi §483

» §472 lauseobjektin saavana verbinä

» §484 objektin valinnan erikoispiirteitä

» §1457 ↓ puhetoiminnon kuvaaminen verbillä vs. referointi

» §1476 referoinnin tyyppitapauksessa

» §1477 transitiivisuus; referaatti osa valenssia

» komparaatio §633–645 (luku)

» §62 taivuttamista vai johtamista?

» §428 yhdysadjektiivin määriteosassa, esim. vetävämmännäköinen

» §603 suhde adjektiivien sanaluokkaan

» §605 suhteellisen adjektiivin ominaisuutena

» §647 suhde adverbien sanaluokkaan

» §762 lukumäärän kvanttoripronomineissa

» komparaatioadjektiivi §300

» §373 sti-adverbin kantana, esim. isommasti

» §612 lyhyesti lausekkeenmuodostuksesta

» komparaatioadverbi §375

» §302 tyypit ja kantasanan hahmottuminen

» §376 superlatiivityyppi helpoiten

» komparaatiojohdos (komparatiivi ja superlatiivi) §300

» §301 muodostusehdot

» komparatiivi, komparatiivijohdos §635

» §300 muodostus

» §635 rakennetyyppi mitä pikemmin…, sitä parempi…

» §636 täydennyksenä kuin-rakenne tai partitiivi

» §638 eron suuruutta ilmaisevat määritteet

» §639 määritetyyppi sen parempi

» §640 määritetyypit yhäentistä ja vieläaina (vain) parempi

» kompleksinen sana §145

» §166 ja leksikaalistuminen

» kompleksinen yhdyssana §405

» komplementti (täydennyksen nimityksenä) §439 ↓

» konatiivinen verbi, esim. suostutellauskotella §354

» konditionaali §1592

» §48 vartalovaihtelua, esim. hyppää- : hyppä-isi

» §116 taivutus

» §1133 finaalisen lauseen verbin muotona

» §1135 tulkintoja jos-lauseessa

» §1159 etteikö-lauseen verbin tavallisena muotona

» §1160 verbin muotona liiallisuutta ilmaisevassa rakenteessa liian vanha että jaksaisi

» §1475 referoinnin keinona esim. otsikoissa

» §1495 epäilyn merkkinä referoinnissa

» §1526 ja tempus

» §1545 ja futuurinen merkitys

» §1549 ja ’tuleva menneessä’ -tulkinta

» §1575 pitää-verbin konditionaalin preesensin merkitys

» §1593 käyttö ehdottamiseen ja vaihtoehdon tarjoamiseen

» §1594 toteutumattomuuden ja todenvastaisuuden merkitys

» §1595 ehtoa ilmaisevissa yhdyslauseissa

» §1596 muissa kuin ehtoa ilmaisevissa yhdyslauseissa

» §1659 preesens vetoomuksissa ja pyynnöissä, esim. Nukkusit nyt

» §1660 direktiivinen tulkinta 1. persoonassa, esim. Ottaisin ~ olisin ottanut yhden arvan

» §1662 kysymyslauseessa, tulkinta direktiivinen, esim. Lähtisitkö mukaan

» §1704 kysymykseksi tulkituissa lauseissa, esim. Kysyisin vielä, onko…

» §1705 retorisissa kysymyksissä

» konditionaalinen adverbiaali §998

» konditionaalinen suhde §1134

» §998 hypoteettisena syysuhteena

» §1100 disjunktiivisessa ilmauksessa

» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa

» §1148 jos-lause subjektina?

» §1151 jos-lause objektina?

» §1157 jos-lause adverbiaalitäydennyksenä

» §1188 ellipsi, lauseilla yhteinen finiittiverbi ja nominaalisia jäseniä

» §1191 ↓ ellipsi, jälkijaksossa konjunktio ja kieltoverbi

» §1195 ellipsi modaalisissa verbiketjuissa, esim. Voimaa käytetään jos on pakko

» §1196 ellipsi kysyvässä konstruktiossa Leikataanko latva ja jos niin milloin?

» §1641 ja kieltohakuiset ainekset

» kongruenssi §1267–1312 (luku)

» §420 yhdyssanan alkuosan kongruointi ja kongruoimattomuus

» §421 adjektiivin taipumus kongruoimattomuuteen yhdyssanassa

» §719 tapauksessa te naiset jäätte

» §774 numeraalien lukukongruenssi, esim. kahdet rattaat

» §910 perussubjektin tuntomerkkinä, vrt. nominatiivi

» §944 ja predikatiivin tyypit

» §1320 passiivissa nominatiivijäsenen ja verbin välillä

» §1332 ja monipersoonainen passiivi

» konjunktio §812–820

» §141 konjunktion ja kieltosanan sulauma

» §143 konjunktion ja kieltoverbin sulauma, paikka lauseessa

» §801 vs. lausumapartikkeli

» §820 vs. konnektiivi

» §870 ja lauseenjäsenyys

» §1057 jatai ja mutta lisäyksen aloittajina

» §1091 yleistä rinnastuskonjunktioiden merkityksistä

» §1092 additiivisessa suhteessa

» §1098 disjunktiivisessa suhteessa, esim. taivaielielikkä

» §1102 adversatiivisessa suhteessa

» §1106 korrektiivisessa suhteessa

» §1109 poikkeusta ilmaisevassa suhteessa

» §1119 lauseen sisällä, esim. ammattilainen kun on

» §1129 kausaalisessa suhteessa, koska vs. sillä

» §1133 finaalisessa suhteessa

» §1136 konditionaalisessa suhteessa

» §1140 vaikka konsessiivisessa suhteessa

» §1141 josjoskinjos kohta konsessiivisessa suhteessa

» §1700 vai yhdistämässä haku- ja vaihtoehtokysymystä

» §1703 jos(ko)etteikö alisteisessa kysymyslauseessa

» konnektiivi §820

» §801 lausumapartikkelin tehtävänä

» §963 irrallisena adverbiaalina tai lisänä lauseessa, esim. ensiksi, tosin

» §1000 tekstuaalinen tehtävä

» §1001 lausepaikka

» §1008 paikka vuoron rakenteessa

» §1057 lisäyksissä

» §1097 additiivisessa suhteessa, esim. lisäksi

» §1100 disjunktiivisessa suhteessa, esim. muutenmuutoin

» §1104 adversatiivisessa suhteessa, esim. toisaalta

» §1108 korrektiivisessa suhteessa, esim. päinvastoin

» §1131 kausaalisessa suhteessa, esim. siksi

» §1132 konsekutiivisessa suhteessa, esim. niin ollen

» §1133 finaalisessa suhteessa, esim. siksi että

» §1138 konditionaalisessa suhteessa, esim. siinä tapauksessa

» §1142 konsessiivisessa suhteessa, esim. kuitenkin

» konnektiivinen adverbi (tässä kieliopissa konnektiivi) §646 ↓

» konsekutiivinen suhde §1128

» §1132 konnektiivit, esim. niin että

» §1160 niin x että, ilmaustyypin rakenne ja käyttö

» §1161 sellainen (x) että, ilmaustyypin rakenne ja käyttö

» konsessiivinen adverbiaali §998

» konsessiivinen suhde §1139

» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa

» §1143 ja samantekevyys, esim. Vaikka tekisit mitä, en suostu

» §1148 vaikka-lause subjektina?

» §1151 vaikka-lause objektina?

» §1157 vaikka-lause adverbiaalitäydennyksenä?

» §1596 konditionaalin esiintymisympäristönä

» konsessiivisuus §1139

» §761 ja pronominit, esim. vaikka mitä tekisi

» §833 partikkeli –pA yhdyslauseessa

» §842 kin-partikkelillinen vaikka-lause

» §1142 eräitä kiteymiä, esim. ollakseen x

» §1533 imperfekti menemättömään viittaamassa

» §1667 jussiivin tulkintana, esim. Olkoon menneeksi

» konsonantti §3

» §1 vs. vokaali äännejärjestelmän osana

» §4 ääntötavan mukaiset ryhmät

» §5 ääntöpaikan mukaiset ryhmät

» §6 lainaperäiset, esim. bf

» konsonanttivartalo §55

» §71 verbin

» §72 ↓ tyypit tietää : tiennyttaitaa : tainnut

» §416 (i)nen-nominien yhdysosamuoto, esim. hyttysmyrkky

» konsonanttiyhtymä §30

» §31 tavunrajainen

» §32 kolme konsonanttia, esim. kortti, astma

» §857 interjektioissa

» konstituenttirakenne §439 ↓

» kontaktiverbi §468

» kontaminaatio §170

» kontinuatiivinen johdos (tässä kieliopissa frekventatiivijohdosten yksi tulkinta) §351 ↓

» kontraarinen vastakohta §1613

» kontradiktio §1613

» kontrafaktiivinen verbi §1561

» kontrafaktuaalisuus §1595

» §1127 ennen kuin -ilmauksessa

» §1135 konditionaalin perfektimuodon sisältävissä lauseissa

» kontrastiivinen suhde §1101–1110

» kontrastiivisuus §1378

» §768 itse-sanan tehtävänä

» §833 pA-partikkelin luomana

» §1371 vaihtuvan teeman tulkintana

» §1380 esikentän tulkintana

» §1456 sanan oma käytössä

» kontrolli (tässä kieliopissa subjektin samastus) §501 ↓

» konversio (eli nollajohto) §171

» koostesana §170

» kopulalause §891

» §456 olla-verbin kannalta

» §1212 kannanoton ilmenemismuotona

» §1399 sisältää hajarakenteen, esim. Siitä hän oli innoissaan

» kopulatiivinen (eli additiivinen) §1092

» kopulatiivinen yhdyssana (eli summayhdyssana) §432

» koronaalinen äänne §5

» korrektiivinen suhde §1105

» §1193 polaarinen ellipsityyppi Hän ei hae rahaa vaan tulosta

» korrelaatio (samavartaloisten sanojen suhde) §160

» korrelaatiojohto §161

» korrelaatti (pronominin tai vastaavan) §1405

» §735 relatiivipronominin

» §1427 vs. tulkintapohja

» §1428 prototyyppisen anaforan yhteydessä

» §1432 etu- ja taka-alaisuus ja pronominin valinta

» §1438 vs. pronominin tarkoitteen päättely yhteydestä

» §1445 refleksiiviainesten, esim. Mikko katseli itseään ~ varpaitaan

» §1447 refleksiiviaineksen vs. anaforisen pronominin

» korrelaatti (sananmuodostuksessa) §160

» §149 ja johdosmaisuus

» §309 deskriptiiviverbeissä

» koska-lause §1129

» §1117 sanajärjestys

» kosketusverbi §468

» §1243 kosketuskohtana kokonaisuuden osa, vetää lasta kädestä

» -ksi (verbeissä, esim. piileksiitöpeksii) §364

» -ksissaan-ksissään-ksissa-ksissä, esim. hermostuksissaanjuovuksissa §392

» -ksu-ksy, esim. hyväksyykummeksuu §350

» ku-ke- (interrogatiivi-, relatiivi- ja kvanttoripronominen vartaloaines) §714

» kuin §819

» §724 demonstratiivipronominin yhteydessä

» §816 vs. muut konjunktiotyypit

» §1175 mukana mitä, esim. parempi kuin mitä kuvittelin

» §1176 kiteymissä, esim. niin kauan kuinikään kuinniinku

» kuin-rakenne §1172

» §624 adjektiivin määritteenä, esim. vanha kuin taivas

» §635 yleiskäyttöinen vertailukohdan ilmaus komparaatiossa, esim. isompi kuin tämä

» §636 vs. partitiivilauseke, sijainti

» §637 vs. partitiivilauseke, mahdolliset vertailusuhteet

» §945 predikatiivina vs. tavallinen predikatiivi

» §1173 ilman vertailun ilmausta

» §1174 onko rakenne lause?

» §1175 yhteiset piirteet relatiivilauseen kanssa

» §1195 ellipsi modaalisissa verbiketjuissa, esim. Hän haluaa pelata niin kauan kuin jaksaa

» §1640 ja kieltohakuiset ainekset

» kuittaus §1218

» kun §818

» §806 selittävänä lausumapartikkelina; vrt. sen kun

» §814 liittokonjunktiomaisia yhdistelmiä, esim. silloin kunsitten kun

» §1035 partikkelina vuoron alussa

» §1102 adversatiivisessa suhteessa

» kun-lause §1123

» §1068 lisäyksenä

» §1119 konjunktio lauseen sisällä, esim. minä kun en tiennyt asiasta

» §1124 vs. jolloin– ja milloin-lause

» §1125 mukana esim. siitä lähtiensiihen asti, vrt. jahkakunnes

» §1126 ja ajan päällekkäisyys, mukana esim. sillä aikaaniin kauan

» §1127 ja peräkkäisyys, esim. sen jälkeen kun, vs. ennen kuin

» §1137 vrt. jos-lause

» §1148 subjektina?

» §1151 objektina?

» §1157 adverbiaalitäydennyksenä

» -kunta, esim. kymmenkunta §784

» kuratiivinen (teettojohdoksen nimityksenä) §313

» kuulopuhe §1493

» §1494 ilmaiseminen partikkelilla kuulemma

» §1495 epäilyn ilmaiseminen partikkelilla mukamukamas

» §1496 liittotempusten tulkintana

» §1497 verbin pitää tulkintana

» kuvaileva adjektiivi §605

» §584 paikka substantiivin määritteenä, esim. ihana vanha kaappi

» kvalitatiivinen astevaihtelu §41

» kvantifikaatio §740

» kvantitatiivinen määräisyys, kvantitatiivinen epämääräisyys §1421

» §893 eksistentiaalilauseessa

» §902 kvanttorilauseessa

» §916 osuus subjektin sijan määräytymisessä

» §930 osuus objektin sijan määräytymisessä

» §931 vs. aspekti objektin sijan määräytymisessä

» kvantitatiivinen astevaihtelu §41

» kvanttori §742

» §745 ↓ ajelehtiva, ts. kvanttoripronomini lisäyksenä, esim. Ne ovat kaikki samanlaisia

» kvanttoriadverbi §657

» §374 sti-johtiminen, esim. pirustihitosti

» §381 (i)ttAin-johtiminen, esim. litroittain

» §638 komparatiivijohdoksen määritteenä, esim. paljon isompi

» §649 universaalinen, esim. aina

» §649 eksistentiaalinen, esim. joskus

» §658 riittävyyttä ja liiallisuutta ilmaisevat, esim. liikaa, kylliksi

» §903 määränilmauksena kvanttorilauseessa

» §965 esim. joskus ja toinen ajan adverbiaali peräkkäin, esim. joskus aamulla

» §1639 harvoin ja kieltohakuiset ainekset

» §1721 affektinen käyttö, esim. aina myöhässä

» kvanttorilause §902

» §762 mukana lukumäärän kvanttoripronomini

» §773 mukana numeraali

» §903 lausetyyppiin kuuluvat määränilmaukset

» §917 partitiivin merkitys ja suhde määrän ilmaisemiseen

» §956 ↓ vs. predikatiivilause, esim. Velka ~ velkaa on 10 miljoonaa

» kvanttoripronomini §740–765

» §103 taivutus, mm. jokujokinkukaanmikään

» §570 substantiivin tarkennemääritteenä

» §571 sijainti substantiivin tarkenteena

» §714 muotorakenteen kannalta

» §742 nimityksen perustelut

» §903 määränilmauksena kvanttorilauseessa

» §1166 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys

» §1298 possessiivisuffiksittomuus tapaustyypissä meidän jokaisen apuna

» §1639 harvajokainenkaikki ja kieltohakuiset ainekset

» kvantum-rakenne, esim. esimerkin mainitakseni §514

» kvasipredikaatti §969

» §958 ↓ ja genetiivipredikatiivi, vrt. adverbiaali

» kvasirakenne, esim. olla tekevinään §453

» kvasiresultatiivisuus (aspektia ja objektia kuvaavana terminä) §1500

» kyllä §1609

» §1192 ellipsissä, esim. Aamulla en juo teetä mutta illalla kyllä

» §1201 minimivastauksena kysymykseen

» §1385 lauseessa teeman edellä, vrt. esim. ei-alkuiset lauseet

» §1717 affektiivisuus, esim. Kyllä ~ kylläpä sinä nyt sopan keitit

» kysyminen (puhetoimintona) §1678

» kysymys §1678–1706 (luku)

» §962 vaikutusala, suhteessa lauseen puiteadverbiaaleihin

» §963 vaikutusala, suhteessa kommenttiadverbiaaleihin

» §1720 affektinen, haastava, merkkinä esim. vaivai ettämuka

» kysymys (vs. kysyminen vs. kysymyslause) §1678

» kysymyslause, interrogatiivilause §888

» §755 lauseessa pronomini ku(ka)kinmikäkin

» §832 mukana partikkeli –hAn

» §918 ja subjektin sija, esim. Onks bussia menny?

» §932 ja objektin sija, esim. Tunnetko häntä?

» §1196 ellipsi kysyvässä konstruktiossa Leikataanko latva ja jos niin milloin?

» §1217 direktiivinä

» §1572 verbinä mahtaa

» §1641 ja kieltohakuiset ainekset

» §1661 miten tulkitaan direktiiviksi, esim. ehdotukseksi kuten kielteinen Eiköhän lopeteta

» §1662 direktiivinä, konditionaalissa, esim. Antaisitko avaimen minulle

» §1678 tuntomerkit, tehtävät ja suhde kysymiseen

» §1679 rakennetyypit

» §1713 affektinen

» kysymyspartikkeli, esim. -ko-köjookoentäsvai §802

» kysymyssana §888

» §837 mukana s-partikkeli, esim. kuinkaseikös

» §1703 yksin lauseessa, esim. Aion äänestää, mutta en tiedä ketä

» kysymys–vastaus-vieruspari §1199–1211

» käsin, esim. johtaa toimintaa vankilasta käsin §711

» käskylause §889

» käänteinen astevaihtelu §42

» §56 vahva- ja heikkoasteiset vartalot

» -la-lä, esim. kahvila, neuvola, Kokkola §186

» laajennus §439

» labiaalinen vokaali §2

» labiaalinen äänne §5

» labiodentaalinen äänne §5

» lainasana §150

» §6 vieraiden äänteiden kotouttajana

» §44 astevaihtelun kannalta

» §146 sananmuodostuksen kannalta

» §152 monitavuinen

» lainausmerkki §1460 ↓

» -lainen-läinen, esim. eläkeläinenkatolilainen §190

» §191 johdosten eri merkitykset ja sanaluokka

» §294 ↓ moderatiivisia johdoksia, esim. heikonlainen

» -lanta-läntä, esim. lyhyenläntä §294 ↓

» laryngaalinen äänne §5

» laskettavuus (vrt. jaottomuus) §554

» lateraali §4

» latiivi §1265

» §120 ↓ rajageminaation selityksenä

» §500 ↓ A-infinitiivin (tässä kieliopissa A-infinitiivin perusmuoto)

» lause §864–906 (luku)

» §872 vs. muut lausemaiset rakenteet

» §1011 reaaliaikainen, puheessa

» §1012 täydennettävyys puheessa

» §1013 puhujien yhdessä tuottamana

» §1014 jatkaminen toisen puhujan vuorolla

» §1052 rakentuminen lisäysten kannalta

» §1203 vastauksena kysymykseen

» §1368 lauseen alku sanajärjestyksen kannalta

» §1369 kenttäkuvaus ja sanajärjestys

» lauseenjäsen (nominaalinen lauseenjäsen) §907

» §909 lause tai infiniittinen rakenne

» §1086 samuus rinnastamisen edellytyksenä

» lauseenlisä (apposition nimityksenä) §1060

» lauseenlisäke (lisäyksen nimityksenä) §1053

» lauseenvastike (infiniittisen rakenteen nimityksenä) §876

» lauseke §439

» §440 rakenteen monimutkaisuus ja syvyys

» §491 lausekemaisuus infiniittisissä rakenteissa

» §789 numeraalin ja substantiivin sisältävä

» §1003 lausumana

» §1020 kieliopin rakennehierarkiassa vs. puheessa

» §1200 jatkokysymyksenä, esim. Kaksi henkeä vai?

» §1207 tulkinta kysymykseksi

» §1389 pituuden (sanamäärän) vaikutus sijaintiin lauseessa

» §1394 sanajärjestys eri lauseketyypeissä

» §1395 sanajärjestys riippuu lauseyhteydestä, esim. pääsy sopimukseensopimukseen pääsyn jälkeen

» §1396 sisällöllinen vs. rakenteellinen yhteenkuuluvuus

» §1729 itsenäisenä käytetty, affektisessa tehtävässä

» lausekekysymys §1689

» §1206 fokusoitu

» §1481 tulkinta sitaatiksi

» §1690 fokusoitu Huomennako se tulee ja fokusoimaton Sekö tulee huomenna

» §1691 fokusoidun lausekekysymyksen käyttö

» §1692 fokusoimattoman lausekekysymyksen käyttö

» §1713 affektinen, esim. Tuoko minulle piti sattua toveriksi

» lausekerakenne §439 ↓

» lausemaisuus §872–881

» lauseobjekti §925

» §469 verbejä, jotka saavat joko lause- tai infinitiiviobjektin

» §471 verbin merkitys vrt. infinitiiviobjekti, esim. tahtoasalliahuomata

» §472 millaisten verbien kanssa kysymys-, millaisten väitemuotoinen

» §1149 lause ilman tukipronominia, esim. Tiedän, että ~ tuleeko…

» §1150 tukipronominillinen lause, esim. Tiesitkö sitä, että ~ miksi…

» §1481 referaatti tulkittavissa johtolauseen objektiksi

» lausesubjekti §911

» §458 millaisten verbien kanssa esiintyy

» §1146 lause ilman tukipronominia, sijainti

» §1147 tukipronominillinen lause, sijainti

» lausuma §1003–1051 (luku)

» §795 merkitys partikkelien ryhmittelyssä

» §797 dialogipartikkelin viitekehyksenä

» §864 verrattuna lauseeseen ja virkkeeseen

» lausumapartikkeli §801–811

» §870 ja lauseenjäsenyys

» §1008 paikka vuoron rakenteessa

» §1030 jatkaa: ja

» §1031 kehittelee jatkoa: elielikkä

» §1032 aloittaa parafraasin tai päätelmän: että

» §1033 vuoronalkuinen entäentäs

» §1034 kontrastoi, vaihtaa puheenaihetta: mutta

» §1035 perustelee, selittää: kun

» §1036 vuoronalkuinen, siirtymää osoittava no

» §1701 kysyvä vai

» §1702 entäentäsentäpä kysymyksen merkkinä

» §1719 ettäjos ja kun affektisessa käytössä

» -le, esim. raakileräiskäle §202

» -le, verbinjohtimena ja johtimen loppuosana §358

» legatoääntämys, esim. tapauksessa siin on §38

» leksikaalinen NP (substantiivilauseke) §442

» §562 vs. pronominin muodostama lauseke

» §1443 asema samatarkoitteisten viittausten ketjussa

» leksikaalistuma §166

» §137 liitepartikkeli leksikaalistumissa

» §176 ominaisuudennimen

» §402 sanaliitosta yhdyssanaksi

» §515 ↓ E- ja MA-infinitiivien

» §524 ↓ VA-partisiipin

» §631 partisiippi täydennyksineen, esim. silmiinpistävä

» leksikaalistuminen §166

» §146 sananmuodostuksessa

» §155 johdoksesta perussanaksi

» §224 teonnimien

» §386 taivutusmuodosta adverbiksi

» §387 sijamuodot adverbeissa

» §388 instruktiivimuodosta in-adverbiksi

» §390 verbin infiniittimuodon

» liiallisuus ja riittävyys (liiallisuutta ja riittävyyttä ilmaisevat sanat) §658

» §615 adjektiivin astemääritteinä

» §616 mittailmauksen mahdollistajana, esim. 5 euroa liian kallis

» §1160 että-lauseen mahdollistajana esim. liian vanha että jaksaisi

» §1642 liiallisuutta ilmaisevien kieltohakuisuus

» liikeverbi §474

» liite §125

» §62 liiteaines vs. taivutuspääte

» liitekonjunktio -kä §813

» §126 asema liitteiden joukossa

» §1095 ominaispiirteet rinnastuksessa

» §1624 kieltoverbin kannalta

» liitekysymys, esim. Vai mitä?niinkö? §1058

» §1075 ↓ vuoron lopussa, vrt. parenteesi

» §1697 eikö-alkuinen, esim. Se on ihan sama, eikö niin?

» §1699 vai-alkuinen

» liitepartikkeli §126

» §125 vs. liite, morfeemityyppinä

» §127 verrattuna taivutuspäätteisiin

» §129 kokoavasti käytöstä

» §130 puhutun kielen variantteja ja levikkejä

» §131 liiteyhtymät ja liitteiden järjestys

» §133 paikka ensimmäisessä jäsenessä, esim. Menehän siitä!

» §134 paikka lausekkeessa

» §136 ja yhdyssanat

» §372 adverbissa, esim. ollenkaan

» §428 liittyminen yhdysadjektiivissa

» §813 konjunktiossa, esim. joskinkunhan

» §829 osa tehtävältään sävypartikkeleita

» §842 -kin/-kAAn fokuspartikkeleina

» §842 -kin/-kAAn verbissä

» §884 esiintyy päälauseessa

» §1655 -pA toimintaohjeissa kuten Otetaanpa esimerkiksi tämä päivä

» §1658 -pA ironisessa imperatiivilauseessa, esim. Olepa aidosti hauska

» §1661 -hAn kieltomuotoisissa ehdotuksissa, esim. Eiköhän lähdetä

» §1678 -kO kysymyslauseen tuntomerkkinä

» §1681 tehtävät kysymyslauseissa

» §1694 -kin myönteisesti suuntautuvissa eikö-, eiks-alkuisissa lauseissa

» §1696 -kin vetoavissa eikö-, eiks-kysymyksissä

» §1716 -pA verbialkuisessa eksklamatiivilauseessa, esim. Oletpa sinä kasvanut

» liittoadverbi §371

» liittokonjunktio, esim. ennen kuinjos kohtakun taasniin kuin §814

» §1102 kun taas adversatiivisessa suhteessa

» liittomuoto §450

» §868 predikaattina

» §1268 persoonakongruenssin kannalta

» §1290 yleistä kongruenssista, esim. ovat tulleet

» §1291 kongruenssi ja sen vaihtelu, esim. ovat ~ on tehneet

» §1292 passiivikongruenssin kannalta, esim. ollaan tehty

» §1314 passiivin

» §1368 verbien sanajärjestys

» §1390 ja lauseen osittainen tai täydellinen verbiloppuisuus

» §1391 neutraali ja kiteytynyt verbiloppuinen sanajärjestys

» liittotempus §112

» §1523 tempusjärjestelmässä

» liitynnäinen §794

» §870 lauseen osana, vs. lauseen määritteet

» likimääräisyys §784

» likimäärän adverbi §661

» likimäärän partikkeli, esim. noinsuunnilleenjotainsiinä §855

» likvida §4

» limittäisrakenne §1015

» §1016 rakenteen verbeistä, esim. tuli useampi kymppi romahti

» §1017 puhefunktion muutos, esim. Olitkos sinä töissähän sinä olit

» lisäävä lausumapartikkeli, kytkevä lausumapartikkeli §803

» §804 esimerkkinä ja ja vielä

» §805 esimerkkinä tosiaan

» lisäys §1052–1078 (luku)

» §745 kaikki-tyyppinen pronomini lisäyksenä

» §768 itse lisäyksenä

» §769 hän on itsekin täällä vrt. hänkin

» §864 lauseessa vs. lauseen ydin

» §870 lauseen valinnaisena jäsenenä

» §1090 raja rinnastukseen, esim. En tuntenut häntä, ja miten olisin voinutkaan

» §1114 epärestriktiivinen adverbiaalilause

» §1483 jälkijohtolause lisäyksenä

» §1650 puhutteluilmaus direktiivissä, esim. Tule Mirja tänne

» §1698 vai-alkuinen

» liudennus eli palatalisaatio §37

» -llinen, esim. maltillinenikkunallinen §276

» §277 adjektiivijohdosten merkityksiä

» §278 vs. -(i)nen, esim. kivinen

» §279 yhdysadjektiiveja, esim. selkänojallinen

» -lloin-llöin, esim. tällöin §397

» -lma-lmä, esim. lahdelma §188

» logoforinen possessiivisuffiksi §1469

» logoforinen pronomini (hänhe referoinnissa) §1469

» §717 hän/he vrt. se/ne

» §1428 anaforan kannalta

» §1470 vaihtelua pronominin käytössä

» lohkeama §870

» lohkeama alkuun §1018

» §811 mukana partikkeli niin

» §1019 tehtävistä

» lohkeama eteenpäin §1064

» §1016 ↓ yhdistyneenä limittäisrakenteeseen

» §1018 vs. lohkeama alkuun

» §1065 osien sijainti lausumassa

» §1066 pronominina se vai muu demonstratiivipronomini

» §1067 jälkiosan tyypit

» §1438 pronominin viittaussuhteen varmistajana

» §1715 tyyppi Se on varma se affektisena rakenteena

» lohkeama vasemmalle (nimitys lohkeamalle alkuun) §1018 ↓

» lokatiivinen (erotuksena habitiivisesta) §1247

» looginen subjekti §908 ↓

» lopetus (vuoron osa) §1008

» §1009 kielelliset ja ei-kielelliset ainekset

» §1037 merkitys keskustelussa

» §1369 osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta

» loppuheitto §37

» loppukahdennus (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓

» loppukenttä §1369

» §1374 subjekti verbin jäljessä

» §1378 lauseessa vain loppukenttä

» §1389 verbinjälkeisten jäsenten järjestystendenssejä

» §1390 nominaaliset jäsenet edeltävät verbiä

» -lti, esim. liialtilaajalti §377

» lukukongruenssi, subjektin ja predikaatin §1274–1288

» lukumäärän kvanttoripronomini §762

» §763 pienehkö määrä, muutamajokunen

» §764 suhteellinen määrä, harvamoniusea

» §765 monta vs. moni

» §786 numeraalin yhteydessä, esim. muutamia satoja

» lukusana (eli numeraali) §770

» luonnehdittava §908

» §943 predikatiivin

» §974 predikatiiviadverbiaalin

» lupadirektiivi §1645

» §1674 ja partikkelit, esim. Kysy poisTulkaa toki sisään

» lyhennesana §167

» §170 ↓ osana muiden lyhenteiden ryhmää

» §401 yhdyssanan osana

» lyhyt tavu §11

» löyhä appositiorakenne §1063

» -ma-mä (johdin, esim. hiertymäryhmittymä) §245

» §246 vs. agenttipartisiippi kuten äidin tekemä

» §246 kiteytynyttä käyttöä, esim. ensi yrittämällä

» §188 paikkaa ilmaisevia, esim. seinämätaajama

» mahdollisuus §1551

» §1584 dynaaminen, ilmaisukeinona rakenne olla tehtävissä

» §1597 episteeminen, potentiaalin merkityksenä

» §1603 partikkelin tai adverbin ilmaisemana, esim. ehkäkaikentiesvarmaan

» mahdollisuusrakenne §1584

» §1343 olla tehtävissä passiivimaisena rakenteena

» §1580 modaalisten rakenteiden joukossa

» §1585 vs. lähirakenteet, esim. olla nähtävillä ~ tavoittamattomissa

» -mainen-mäinen, esim. pensasmainenpistemäinen §280

» MA-infinitiivi §494

» §121 tunnus ja vartalot

» §121 puhutun kielen MA-tunnukseton vastine, esim. lähti ostaan

» §470 millaisten verbien yhteydessä esiintyy

» §479 suuntautumista ja vaikuttamista ilmaisevien verbien yhteydessä

» §492 infinitiivien joukossa

» §500 MA-infinitiivilausekkeen ominaisuudet vrt. A-infinitiivi

» §501 subjektitulkinnat

» §506 substantiivin määritteenä

» MA-infinitiivin abessiivi §515

» §519 mAttA-rakenteen subjekti esim. Lähdin puhumatta ~ muiden näkemättä

» §520 mAttA-rakenteen avoin subjekti esim. lähteä pyytämättä

» §696 adpositioksi leksikaalistuneena, esim. huolimattakatsomattariippumatta,lukuun ottamatta

» §989 tavan adverbiaalien joukossa

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. hänen tarkoittamattaan

» §1341 rakennetyypin olla tekemättäjäädä tekemättä passiivimaisuus

» §1627 kiellon ilmaisemiskeinona

» MA-infinitiivin adessiivi §515

» §517 mAllA-rakenteen merkitys

» §517 ↓ tyyppi vaatimalla vaatia

» §518 mAllA-rakenteen aikatulkinta vrt. en-rakenne

» §519 mAllA-rakenteen subjekti esim. Menestyt lukemalla

» §520 mAllA-rakenteen avoin subjekti esim. Ovi aukeaa työntämällä

» §989 tavan adverbiaalissa, esim. aloittaa kiittämällä

» §991 adverbiaalien joukossa

» MA-infinitiivin elatiivi §494

» §499 lauseenjäsentehtävä

» MA-infinitiivin illatiivi §494

» §499 lauseenjäsentehtävä

» §508 adjektiivin yhteydessä, esim. valmis lähtemään

» §549 tarkoituksen ilmauksena, vs. esim. tyyppi tehdäkseen

» §593 abstraktin substantiivin yhteydessä, esim. kiire opiskelemaan

» §623 adjektiivin yhteydessä, esim. hyvä uimaan

» §710 päin-sanan yhteydessä, esim. paranemaan päin

» §998 tarkoituksen adverbiaalissa, esim. palasi pyytämään anteeksi

» §1546 tulevaa aikaa ilmaisemassa, esim. tulee olemaan

» §1564 modaaliverbien yhteydessä

» §1675 direktiivisessä käytössä, esim. Syömään!

» MA-infinitiivin inessiivi §494

» §1519 progressiivisessa olla tekemässä-verbiliitossa

» §1546 verbiliitolla futuurinen merkitys, esim. on tekemässä isot kaupat

» -maisilla--mäisillä- §123

» §685 tekemäisillään-tyyppisten muotojen sanaluokka

» §1521 verbiliiton olla tekemäisillään merkitys

» maiskautus §1004

» §1025 vuoron aloittamisessa

» mallisanajohto §161

» -man-män (MA-infinitiivin instruktiivi, esim. piti tekemän) §123

» §452 modaalisen verbiliiton osana

» marginaalinen sija (vajaakäyttöisen nimityksenä) §1261 ↓

» -maton-mätön, esim. korvaamatonkiiistämätön §293

» -mattomissa-mättömissä, esim. olla ulottumattomissa §1585

» menemätön aika §1523

» mennyt aika §1523

» mentaalinen verbi §461

» §471 infinitiivi- tai lauseobjektin valinta

» §472 lauseobjektin saavana verbinä

» §1578 episteemisen modaalisuuden kannalta

» §1607 modaalisen ilmauksen lähteenä

» §1672 direktiivisessä käytössä, esim. Kuvitelkaapa itse

» mi- (interrogatiivi-, relatiivi- ja kvanttoripronominien vartaloaines) §714

» miljoonamiljardi §776

» mimeettisyys §1460

» -minen, esim. uiminen §227

» §222 vs. muut teonimijohtimet

» §225 merkityksen suhde muihin teonnimijohdoksiin

» minimipalaute (dialogipartikkelin nimityksenä) §797 ↓

» minimivastaus §1680

» miniä-tyyppisten nominien taivutus §67

» mittailmaus §616

» §676 adverbin määritteenä, esim. tunnin myöhässä

» §706 etäisyydenilmauksen yhteydessä, esim. kahden kilometrin päässä täältä

» §903 määränilmauksena kvanttorilauseessa

» mittasana, esim. metri, pullo(llinen) §592

» -mma-mmä-ma-mä, esim. kuulemma §397

» modaaliharmonia §1560

» modaalinen adjektiivi §1588

» §677 genetiivimääritteenä, esim. ilmeisen onnistunut

» §1589 predikatiivina nesessiivirakenteessa

» modaalinen adverbi §1601

» §667 adverbityyppinä, esim. ilmeisestitakuulla

» §1602 käyttö väitelauseessa

» §1604 samassa lauseessa modaaliverbin kanssa, esim. täytyy välttämättä

» §1606 evidentiaalinen tai evidentiaalisessa käytössä, esim. näköjääntiettävästi,varmaankin

» §1607 evidentiaalinen, havaintoverbistä kiteytynyt, esim. nähdäkseni

» modaalinen kommenttiadverbiaali, esim. ehkä, ilman muuta, suurella todennäköisyydellä §1000

» modaalinen lauseenvastike, modaalirakenne (tässä kieliopissa E-infinitiivin käyttötapa) §515 ↓

» modaalinen lausetyyppi (esim. väitelause, kysymyslause) §886

» §1678 kysymyslause lausetyyppinä

» modaalinen partikkeli §1601

» §397 sanatyyppi kuulemma

» §792 muiden partikkeliryhmien joukossa

» §802 kysyvä tulkinta, esim. Kai minä voin tulla?

» §1027 sijoittuminen vuoroon vs. muut partikkelit

» §1203 kyllä vastauksen alussa

» §1385 kylläkai tms. lauseen alussa, vrt. verbialkuinen sanajärjestys

» §1602 esiintyminen väite- ja kysymyslauseessa

» §1603 mahdollisuutta tai todennäköisyyttä ilmaiseva, esim. ehkäkaikenties

» §1604 vaikutusala suhteessa modaaliverbiin

» §1605 partikkelistunut lielienee, esim. Mitä lie siellä tapahtuu

» §1606 evidentiaalinen, esim. kuulemmanäemmätiemmä

» §1608 varmuus, vakuuttelu: tietenkintietystitotta kaitokikyllä

» §1609 sanan kyllä modaalinen käyttö

» modaalioperaattori §1553

» modaalisuus §1551–1614 (luku)

» §1343 rakenteiden on tehtäväon tehtävissä passiivimaisuus

» §1346 ↓ johdospassiivin tulkintana, esim. levittyy helposti

» §1352 ja nollapersoona

» §1353 nollapersoonalauseen tulkintana ilman modaaliverbiä, esim. Sen näkee

» §1354 nollapersoonaisessa nesessiivilauseessa

» §1362 rooli nollasubjektin tulkinnassa

» §1590 vs. modukset

» modaaliverbi §1562–1577

» §450 ja liittomuoto, esim. voi olla kaatunut ~ on voinut kaatua

» §469 infinitiivin kanssa esiintyvien verbien tyyppinä

» §1195 ellipsi modaalisissa verbiketjuissa

» §1352 suosivat nollapersoonaa

» §1600 potentiaalissa

» §1604 adverbin tai partikkelin vaikutusalassa

» §1612 ja kiellon vaikutusala

» §1669 voida ja saada direktiivisessä käytössä, esim. Ei saa koskea

» §1705 retorisissa kysymyksissä

» §1711 käyttö affektisissa rakenteissa

» moderatiivijohdos §294

» modifioija (verbin valenssiin vaikuttamattoman johtimen nimityksenä) §307 ↓

» §351 tässä kieliopissa muuntelujohdosten johdin

» modus §1590

» §111 kieliopillisena kategoriana

» §115 yleistä taivutuksesta

» §1551 vs. modaalisuus

» momentaaninen johdos §368

» §303 muuntelujohdosten alaryhmänä

» §351 muuntelujohdosten alaryhmänä

» §1735 affektinen käyttö, esim. leipasta kakku

» monikko, yksikkö, luku (eli numerus) §552

» §79 nominien taivutusjärjestelmässä, monikon tunnukset ti ja j

» §80 monikon tunnusta edeltävät vartalonvaihtelut

» §83 monikon genetiivin päätevariantit

» §89 monikon partitiivin päätevariantit

» §386 vrt. i-aines adverbeissa, esim. huolissaan

» §558 lähinnä monikollisena esiintyviä sanoja, esim. hääthousut

» §559 pääasiassa monikollisina esiintyviä sanoja, myös yksikkö käytössä

» §716 persoonapronomineissa

» §750 ja sana kaikki

» §756 ja sanat molemmatkumpikin

» §757 ja sanat kukaanmikään

» §774 numeraaleissa, esim. kaksi lastakahdet avaimet

» §790 numeraalin sisältävässä ilmauksessa, esim. viisi muuta pelaajaa

» §952 monikollinen subjekti, yksiköllinen predikatiivi, esim. He ovat oikea riesa

» §1274 yleistä lukukongruenssista

» §1284 predikatiivin

» §1285 predikatiivin, tyyppi Kaksi heistä oli suomalaista ~ suomalaisia

» §1286 predikatiiviadverbiaalin, yleistä

» §1287 essiivisijaisen predikatiiviadverbiaalin, esim. odottivat jännittyneenä ~ jännittyneinä

» §1288 translatiivisijaisen predikatiiviadverbiaalin

» §1291 lukukongruenssi liittomuodoissa

» §1302 substantiivin ja sen määritteen lukukongruenssi

» §1304 monikollisen erisnimen yhteydessä, esim. puolueeton Turun Sanomat

» §1305 määritteet numeraalin yhteydessä, esim. nämä kaksi pientä lasta

» §1306 numeraalin yhteydessä, tyyppi loput ~ pyöreät ~ reilut ~ vajaat 30 asiakasta vs.vajaa 30

» §1307 numeraalin yhteydessä, tyyppi seuraavat 25 vuotta vs. 25 seuraavaa vuotta

» §1310 ja rinnastus, tyypit kuuluisat X ja Ylahjakkuudet X ja Y

» §1311 ja rinnastus, tyypit Tampereen ja Turun yliopistotuusi ja vanha hallitusisän ja äidin mielessä

» §1312 ja rinnastus, tyypit Liisan- ja Mikonkadun ~ -katujen

» §1323 passiivin tulkinnassa

» §1349 ja nollapersoona

» §1435 pronominin ja korrelaatin, esim. ryhmä… se ~ he

» §1732 affektinen monikko, esim. Hyvät voinnit!

» §1734 affektinen jussiivin monikko, esim. Menkööt minne haluaa

» monikkosana §558

» §419 yhdyssanan määriteosana, esim. kasvonaamio

» §559 esiintyy myös yksikössä, esim. kärrykärryt

» §774 ja numeraalin luku, esim. kahdet juhlat

» §1275 lukukongruenssin kannalta

» §1284 lukukongruenssin kannalta predikatiivilauseessa

» §1304 määritteet lukukongruenssin kannalta, esim. hauskoissa häissä

» §1422 ja kvantitatiivinen määräisyys tai epämääräisyys

» monikkovartalo §54

» monikon 1. genetiivi (eli monikkovartaloinen genetiivi, esim. opettajien) §84 ↓

» monikon 2. genetiivi (eli yksikkövartaloinen monikon genetiivi, esim. opettajain) §84 ↓

» monipersoonainen passiivi §1332–1346

» §336 automatiivisen johdoksen tulkintana

» §1287 ↓ tyypin olla tehtävänä lukukongruenssi

» §1313 passiivin lajina

» §1336 vaihtoehtoinen tulkinta aktiivina

» monipersoonaisuus §1313 ↓

» mora §14

» morfofonologinen vaihtelu §40

» morfologinen tempus (vs. liittotempus) §1523

» muodollinen subjekti §915

» §723 se-pronominin tehtävänä

» muotti §148

» §146 osana analogiailmiötä

» §148 ↓ taivutusmuotojen ja syntaktisten rakenteiden kannalta

» §152 lainasanojen mukauttajana

» §154 deskriptiivisanoissa

» §303 verbijohdosten muodostuksessa

» §371 adverbien kartuttajana

» §386 adverbien muodostuksessa, taivutustunnuksia sisältävä

» §391 (olo)tilaa ilmaisevien adverbien

» murtolukuilmaus, esim. puolipuolitoistakaksi ja puoli §781

» §782 tyypit kolmanneskolmasosa

» -mus-mys, esim. kysymys, koostumus §243

» §188 suhteellista paikkaa ilmaisevia, esim. selkämystakamus

» mutta §1103

» §1034 kontrastin ja siirtymän merkkinä

» §1106 vs. vaan kieltolauseen jäljessä

» §1140 vs. vaikka

» §1192 ellipsissä, esim. Aamulla en juo teetä mutta illalla kyllä

» muu §766

» muuntaja (verbin valenssiin vaikuttavan johtimen nimityksenä) §307 ↓

» muuntelujohdos §351–370

» §303 ja muut morfologiset johdostyypit

» muuten (lausumapartikkelina) §810

» muutospassiivi, esim. tulla tehdyksi §1334

» §1333 monipersoonaisena passiivina

» §1337 vrt. yksipersoonainen passiivi

» §1338 käyttömahdollisuuksia

» §1339 aspektiominaisuudet vrt. yksipersoonainen passiivi

» §1342 vs. rakenteen tulla tehdyksi ~ tehtyä toinen tulkinta

» muuttaja (verbin valenssiin vaikuttavan johtimen nimityksenä) §307 ↓

» muuttamisjohdos §311–332

» §303 ja muut morfologiset johdostyypit

» muuttumisjohdos §333–350

» §303 ja muut morfologiset johdostyypit

» myöntöhakuisuus §1634

» §1635 myöntöhakuisia ilmauksia, esim. hyvinkinmelko

» §1694 vaihtoehtokysymyksissä, esim. Kuuluiko jostakin jotakin?

» myöntölause §1616

» §1638 ja kieltohakuiset ainekset, yleiskatsaus tyyppeihin

» määre (tässä kieliopissa määrite) §439

» määrite §439

» §563 vs. täydennys substantiivilausekkeessa

» §864 verbin vs. lauseen ydin

» §870 lauseen, lauseen valinnaisena jäsenenä

» määriteosa §403

» §398 määritysyhdyssanan osana

» §412 nominatiivin ja genetiivin vaihtelu

» §413 nominatiivin ja genetiivin vaihtelun työnjakoa

» §436 voi saada erillisen määritteen, esim. alkoholiin reagoimistapa

» määritysyhdyssana §408

» §398 yhdyssanan päätyyppinä

» §407 yhdysosien sanaluokkien yhdistymismahdollisuuksia

» määräisyys, definiittisyys §1409–1422

» §1276 monikollinen finiittiverbi määräisyyden merkkinä

» §1406 tyyppitapauksena tarkoitteen uudelleenmaininta

» määrän adverbi §656

» määrän adverbiaali §994

» määränilmaus §903

» §902 kvanttorilauseen piirteenä

» §956 predikatiivina, esim. Se on viisi prosenttia ~ ei ole viittä prosenttia koko summasta

» §1285 subjektilausekkeessa, vaikutus predikatiivin lukuun

» §1306 ja kongruenssi numeraalin sisältävässä lausekkeessa

» §1619 ja kiellon kohdistuminen, tulkintoja

» §1685 määrää koskevissa kysymyksissä

» -n (adverbeissa, esim. olla kaupan) §389

» -n (numeraaleissa: kymmenentuhannenpuolen tusinaa) §779

» -na-nä, esim. höppänäreppana (affektisia substantiiveja) §213

» -na-nä, esim. kutinaryminä (teonnimiä) §240

» nasaali §4

» -ne (verbeissä, esim. kuumenee : kuumeta) §348

» §349 suhde ntu, nty-johdoksiin

» negaatio (eli kielto) §1615

» neljäs persoona (yksipersoonaisen passiivin luonnehdintana) §1315 ↓

» §1324 ja possessiivisuffiksin hankaluus passiivissa

» nesessiivinen predikaatti §1581

» nesessiivinen verbiliitto §452

» §1670 direktiivisessä käytössä, esim. Työstä on jätettävä kaksi kopiota

» nesessiivirakenne §1581

» §505 infinitiivin sisältävä, esim. (Minun) täytyy mennä, keskeiset ominaisuudet

» §906 lausetyyppien näkökulmasta

» §920 milloin muu kuin genetiivisubjekti, esim. Pitäisi tulla sade

» §921 genetiivijäsenen eri analyyseja kielioppiperinteessä

» §1284 ↓ predikatiivin luvun vaihtelu

» §1354 keskeinen nollapersoonainen ilmaustyyppi

» §1355 nollapersoonainen vrt. passiivi

» §1364 nollapersoonainen vrt. muut modaaliverbit

» §1582 vs. tyyppi Meillä on tarkoitus mennä

» §1583 olla ja adjektiivipredikatiivi, esim. Meidän olisi järkevää mennä

» nesessiiviverbi, esim. täytyäpitää §1573

» §457 yksipersoonaisena verbinä

» §505 ja nesessiivirakenne

» §1497 verbi pitää merkityksessä ’kuulemma, kerrotaan’

» §1554 ja deonttinen modaalisuus

» §1555 ja praktinen välttämättömyys

» §1565 vs. muut modaaliset verbit

» §1574 verbin täytyä käyttö

» §1575 verbin pitää käyttö

» §1576 pitää vs. täytyä menneessä ajassa

» §1668 direktiivisessä käytössä

» ne-vartaloiset verbit, esim. lämmetälämpenee §75

» §77 taipuvat osittain kuin ntU-vartaloiset, esim. huonota vs. huonontua

» nielaisu §1004

» niin §811

» §634 komparaatiossa

» §798 dialogipartikkelina

» §811 lausumapartikkelina, yhdistämässä lauseita ja ilmaisemassa paluuta päälinjalle

» §1018 etiäisrakenteessa

» §1046 itsenäisenä vastauksena

» §1073 paluun merkkinä parenteesista

» §1120 lauseiden rajan merkkinä, yhdistämässä adverbiaali- ja päälausetta

» §1160 ilmaustyypin niin mukava, että rakenne ja käyttö

» §1206 minimivastauksena kysymystyypissä Illallako te menette?

» nimikemäärite §598

» §599 erisnimen ja nimikemääritteen rakennesuhde, esim. lehtori Miettisellä

» §600 vs. etunimi ja tyypit mestari-Matti ja pikku Matti

» §601 genetiivimäärite taipumattoman nimikkeen edellä, esim. lukion rehtori Mia Mäelle

» §1062 vs. kiinteä appositiorakenne

» §1308 kongruenssi ja kongruoimattomuus

» nimipuhuttelu §1077

» §1078 ammatti-, sukulais- tai hellittelynimitys nimen yhteydessä

» nippumorfeemi §123

» §156 yhdysjohtimen kiteytymänä

» §386 adverbimuoteissa

» nipputunnus §57

» §110 ↓ passiivin tunnuksen ja persoonapäätteen hahmotus nippuna, esim. kerro-taan

» §123 infiniittisen verbimuodon osana

» -nko-nkö, esim. tasankoylänkö §187

» -nna-nnä, esim. keisarinna §194

» -nnainen-nnäinen, esim. herännäinenkäännynnäinen §248

» -nne, esim. harjannekaivanne §187

» -nne, esim. tännesinne §396

» no §808

» nolla §775

» nolla-anafora (anaforinen nolla) §1431

» §1179 vrt. nominaalinen ellipsi

» §1362 vs. avoin nolla, nollapersoona

» §1443 samatarkoitteisten viittausten ketjussa

» §1444 keskustelupuheen viittausketjuissa

» nollajohto §171

» nollaketju §1358

» nollaobjekti §1359

» nollapersoona §1347–1365 (luku)

» §540 ↓ ja referatiivirakenne

» §827 sitä-partikkelin tulkintoja, esim. Ei sitä tiedä

» §900 ↓ verrattuna tilalauseeseen

» §913 subjektittomuuden tyyppinä

» §1565 modaalisuuden kannalta

» §1574 dynaaminen täytyy

» §1575 dynaaminen tai deonttinen pitää

» §1661 pyynnöissä, esim. Saako istua

» §1668 velvoittavassa nesessiivirakentessa, esim. Nyt täytyy pukea

» nollasitaatti (vapaan epäsuoran esityksen nimityksenä) §1488

» nollasubjekti §1347

» §1269 subjektipronominin poisjäänti, vrt. 1. ja 2. persoonat

» §1349 nollapersoonalauseen kieliopilliset ominaisuudet

» §1350 sanajärjestys: mitä subjektin paikalla?

» §1351 nollapersoona yhdyslauseessa

» §1352 modaaliverbin kanssa

» §1353 konkreettisen tai mentaalisen verbin kanssa

» §1354 genetiivisubjektin asemesta nesessiivirakenteessa

» §1356 genetiivisubjektin saavissa rakenteissa

» §1357 infinitiivin, esim. Oli ihanaa uida

» nomen acti (teon tuloksen nimityksenä) §226

» nomen actionis (teonnimen nimityksenä) §223

» nominaalilauseke (NP:n nimityksenä) §442 ↓

» nominaalimuoto (tässä kieliopissa infiniittinen muoto) §490

» nominatiivi §1230

» §82 monikon päätteen liittyminen vartaloon

» §409 yhdyssanan määriteosassa

» §410 yhdyssanan määriteosassa, merkityksen tulkintaa

» §910 perusubjektin tuntomerkkinä, vrt. kongruenssi

» §916 vs. partitiivi subjektin sijana

» §917 jäännöksetön, ylijäämän kieltävä tulkinta subjektissa

» §920 subjektin sijana nesessiivirakenteessa, esim. Kahvi pitää olla vahvaa

» §925 (totaali)objektin tuntomerkkinä

» §934 objektin sijana yksikössä vs. monikossa

» §935 objektin sijana monikossa

» §946 predikatiivin sijana vs. partitiivi, yleiskatsaus

» §949 predikatiivissa, vaihtelua, esim. ovat valmiit ~ valmiita, sisarukset ~ sisaruksia

» §950 predikatiivin sijana ekvatiivilauseessa

» §951 ilmaisee monikollisen predikatiivin sijana jäännöksettömyyttä

» §952 abstraktin predikatiivin sijana

» §954 vs. partitiivi subjektittomassa predikatiivissa, esim. Oli ihana ~ vaarallista uida

» §1180 ellipsi, lauseiden yhteisen subjektin sija

» §1181 ellipsi, passiivilauseiden yhteisen objektin sija

» §1229 subjektin ja predikatiivin tavallisin sija

» §1231 perusmuodon tehtäviä

» §1619 vs. partitiivi kielteisissä määränilmauksissa

» nominatiiviakkusatiivi (tässä kieliopissa nominatiivi objektin sijana) §1226

» nomini §438

» §65 taivutustyypit

» §78 yleistä taivutusmuodoista

» §97 millaisia taivutusmuotoja ja kuinka monta

» §715 pronomini nominina

» §770 numeraalit alaryhmänä

» nominijohdos §173–302 (luku)

» nominikantainen johdos, denominaalinen johdos §157

» §317 muuttamisjohdosten merkitysryhmiä, esim. luetteloidaharjatakuopata

» §337 muuttumisjohdosten merkitysryhmiä, esim. helpottuavelkaantuarantautua

» nominilauseke (NP:n nimityksenä) §442 ↓

» nomininjohdin §173

» notiivinen määräisyys (tässä kieliopissa määräisyys tai definiittisyys) §1421 ↓

» NP (eli substantiivilauseke) §442

» §562 rakennetyypit

» §595 rakenne eri tekstilajeissa, tilastotietoa

» -nta-ntä, esim. kotontasiintä §396 ↓

» -nta-ntä, esim. paheksuntakosinta §237

» §238 satunnaisempia johdoksia, esim. kätkentälaskenta

» -nti, esim. syöntijuonti §236

» -nto-ntö, esim. johdantouskonto (verbikantaisia) §239

» -nto-ntö, esim. kesantoavanto §187

» numeraali §770–791 (luku)

» §99 taivutus

» §1185 ja ellipsi, esim. tein maalin ja syötin kaksi

» §1276 subjektissa, verbin lukukongruenssi, esim. Kaksi miestä lojui sohvalla

» §1285 subjektissa, vaikutus predikatiivin lukuun

» §1302 yhdysnumeraali kongruenssin kannalta, esim. parillasadalla

» §1305 vaikutus määritteiden lukukongruenssiin substantiivilausekkeessa

» §1307 kongruenssi tyypissä seuraavat 25 vuotta ~ 25 seuraavaa vuotta

» NUT-partisiippi §521

» §68 taivutus, esim. väsynyt

» §122 tunnusvariantit ja vartalot

» §522 ilmaisee aiempaa tilannetta

» nyt sävypartikkelina, esim. Miten se nyt menikään? §823

» §824 puhefunktion vaikutus sävyyn

» näkökulma §1467

» §1066 ja deiktiset pronominit lohkeamissa

» §1443 toistuvien viittausten ketjussa

» §1467 referoinnissa alkuperäisen puhujan tai kertojan

» §1468 samassa referaatissa referoidun ja kertojan näkökulman mukaisia piirteitä

» §1474 referoidun ja kertojan näkökulmien sulautuminen referoinnissa

» §1491 oman ajattelun referoinnissa

» -o, esim. huutosorto (teonnimiä) §230

» §231 vs. -u, -y -loppuiset teonnimet

» §250 verbivartalon kanssa identtisiä, esim. toivousko

» -o, esim. jänösulho (affektisia substantiiveja) §209

» -o (verbeissä, esim. arpoolihoo) §366

» objekti §925–942

» §480 eri roolissa saman verbin yhteydessä, esim. tyhjentää tankki öljystä ~ öljy tankista

» §484 kommunikaatioverbin, esim. sanoa sanalohduttaa jotakuta, että…

» §748 ↓ joku ja jokin objektina

» §763 muutama ja jokunen objektina

» §764 moniusea ja harva objektina

» §765 monta objektina

» §772 numeraali objektina

» §866 lauseen ydinjäsenenä

» §885 sivulause lauseobjektina

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» §957 objektin piirteitä tuloslauseen predikatiivissa, esim. Minusta ei tule tutkijaa

» §1183 ellipsi, erisubjektisilla lauseilla yhteinen

» §1319 asema passiivilauseessa, usein subjektin paikalla

» §1320 subjektimaisuus passiivilauseessa

» §1349 nollapersoonalauseessa

» §1477 referaatin selvempi tai vähäisempi objektimaisuus

» objektiargumentti §908 ↓

» objektigenetiivi, esim. kahvin juonti §575

» §414 yhdyssanan määriteosana

» §579 suhde subjektigenetiiviin

» objektinominatiivi (yhdyssanassa, esim. kotieläinjalostus) §414

» obstruentti §4

» §30 tavun muodostuksessa

» -oi-öi, esim. markkinoipanikoi §331

» oi-, öi-vartaloiset verbit §73

» §76 yleisyys

» §331 johdoksina

» oikealle lohkeava lauseke (tässä kieliopissa lohkeama eteenpäin) §1065 ↓

» -oin-öin (adverbeissa, esim. taannoin) §397

» -oitta-öittä, esim. terävöittää §321

» -oitu-öity, esim. koteloituupolitisoituu §342

» olla §456

» §107 taivutus, yksikön 3.persoona

» §115 modustaivutus

» §654 mukana paikallissijainen adverbi

» §1213 kannanotoissa ja niiden vastaanotossa

» §1581 nominin kanssa nesessiivirakenteena, esim. on pakko

» olosija §1235

» §474 verbin täydennyksenä, yleistä

» §475 verbin täydennyksenä, täydennysmuotissa

» §619 adjektiivin adverbiaalin muotona, esim. hyvä kaikessa

» §967 tulkintavaihtoehtoja paikan adverbiaalissa, subjektin vai objektin paikka?

» §968 tulkintavaihtoehtoja tilan adverbiaalissa, subjektin vai objektin tila?

» §982 erityyppisiä paikan ja tilan adverbiaaleja

» §1237 siirtymän ilmauksessa, esim. käydä suihkussa

» oma §1456

» ominaisuudennimi §175

» §62 taivuttamista vai johtamista?

» §66 taivutus

» §177 muodostus, johdinvariantit ja vartalotyypit

» §178 muodostus, vartalovaihtelua ja muuta epäsäännöllisyyttä

» omistuslause §895

» §511 mukana A-infinitiivi, esim. Minulla ei ole mitään antaa

» §533 mukana passiivin partisiippi, esim. Hänellä on laukut pakattuna

» §896 vs. eksistentiaali- ja intransitiivilause

» §897 muita jäseniä omistajan ja omistettavan lisäksi

» §923 onko omistuslauseessa subjektia?

» §1280 inkongruenssi, esim. Meillä on juhlat

» §1360 nollapersoonainen

» §1399 sisältää hajarakenteen, esim. Tästä minulla on pari esimerkkiä

» §1587 modaalinen käyttö Onko sinulla lainata veistä

» §1667 jussiivissa, esim. Hänellä olkoon oikeus vaieta

» omistusliite (tässä kieliopssa possessiivisuffiksi) §128

» omistussuhde (possessiivisuus) §898

» §574 substantiivin genetiivimääritteen tulkintana

» §898 eri lausetyypeillä ilmaistuna

» -onen-önen-nen, esim. lapsonenkirjanen §208

» §208 ↓ kantasanattomia, esim. hyttynenkärpänen

» onomatopoieettisuus §154

» §856 interjektioissa

» oppitekoisuus §146

» §165 verrattuna spontaaniin sananmuodostukseen

» §176 ominaisuudennimien

» §186 paikkaa ilmaisevien –lA-sanojen, esim. kahvila

» optatiivi (kuullos-tyyppisen muodon nimityksenä) §1659 ↓

» -os-ös, esim. ostossuomennoskytkös §244

» §200 myös nominikantaisia, esim. kerros, seos

» osallistumiskehikko §1424

» osaobjekti (tässä kieliopissa partitiiviobjekti) §925 ↓

» osasana, esim. osa, pala §592

» §1285 subjektissa, vaikutus predikatiivin lukuun

» osma, objektinsijainen määrän adverbiaali §972

» §616 partisiipin yhteydessä, esim. tunnin kestävä

» §973 sijanvaihtelu, esim. odotin päivänen odota koko päivää

» §1516 ja lauseen aspekti

» ostaa-tyyppisten verbien taivutus §72

» otsikko §880

» -pa-pä (liitepartikkeli) §833

» §126 asema liitepartikkelien joukossa

» §834 verbialkuisessa lauseessa

» §835 direktiiveissä

» paikallissija §1235

» §418 yhdyssanan määriteosan sijana, esim. voimassaolo

» §654 tavan adverbeissa, esim. paitasillaanväsyksissä

» §682 adjektiivi vs. adverbi, esim. turhaanvinossalujilla

» §684 adverbi vs. substantiivi, esim. humalassa, huolella

» §688 paikallissijaisen substantiivin kiteytyminen adpositioksi, esim. (toisten) tiellä

» §970 adverbiaalin merkityksen tulkinta lauseaseman mukaan

» paikallissija-attribuutti (tässä kieliopissa substantiivin adverbiaali, esim. pikajuna Turkuun) §867

» paikan adverbi §648

» paikan adverbiaali §981

» §591 substantiivin adverbiaalimääritteenä, esim. pikajuna Turkuun, selän takana puhuminen

» §689 adpositiolauseke adverbiaalina

» §894 eksistentiaalilauseen osana

» §897 omistuslauseessa, esim. Minulla on takki harteilla

» §964 lauseessa useita, keskinäinen suhde

» §967 tulkintavaihtoehtoja, subjektin vai objektin paikka

» §987 vs. habitiivinen adverbiaali

» §1237 olosija siirtymän ilmauksessa

» paikanjohdos §185

» §185 rinnakkaisia muodosteita, esim. keittola ~ keittiö

» §187 pieniä tyyppejä, esim. kylmiöjyrkännetasanko

» §188 suhteellinen paikka, esim. reunusseinusta

» paikannimi §596

» §18 pitkät vokaalit

» §98 taivutus

» §190 ↓ ja –lAinen-johdin, esim. ruovesiläinen

» §192 kantana feminiinijohdokselle, esim. ranskatar

» §420 kongruoivat yhdysosat, esim. Mustanmeren

» §1242 taivutus sisä- vai ulkopaikallissijassa?

» §1302 eräät yhdysnimet kongruenssin kannalta, esim. Isossa-Britanniassa

» §1309 määritteet ja kongruenssi, esim. kauniille Punkalaitumelle

» paikanpitäjä §915

» §723 se-pronominin tehtävänä

» §1317 sitätässä passiivilauseessa

» §1350 sitätässä nollapersoonalauseessa

» §1372 ja lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvaus

» paikkaisuus §446

» paitsi §708

» §808 lausumapartikkelina, esim. En tarvitse mitään, paitsi ehkä vettä

» §1097 kontrastiivis-additiivisessa rinnastuksessa, esim. paitsi puhdistaa, myös raikastaa

» §1109 ilmaisemassa poikkeussudetta, vs. mutta

» palataalinen äänne §5

» palautemorfeemi (dialogipartikkelin nimityksenä) §797 ↓

» paradigma (taivutusparadigman nimityksenä) §53

» paradigmaattinen jälkilisäys, esim. Aika on lyhyt, (nimittäin) vain kolme vuotta§1056

» parafraasi (anaforatyyppinä, esim. Raivio… se mies) §1429

» parenteesi (eli parenteettinen lisäys) §1071

» §841 mukana partikkeli vaikkapaesimerkiksi

» §1004 vuoron rakenteen kannalta

» §1005 ja moniyksikköinen vuoro

» §1072 sijoittuminen syntaktiseen rakenteeseen

» §1073 partikkeli parenteesista paluun merkkinä, esim. niinmutta

» §1112 adverbiaalilause toisen lauseen sisällä

» §1428 ja pronominin viittaussuhde

» pari (lukumäärän ilmauksena) §770

» parikonjunktio §815

» §1096 additiivisissa rinnastuksissa, esim. sekä – ettäniin – kuin

» §1099 disjunktiivisessa rinnastuksessa joko – tai

» §1107 additiivis-kontrastoivasssa suhteessa, ei vain – vaan myös

» partiaalinen objekti (tässä kieliopissa partitiiviobjekti) §925 ↓

» partikkeli §792–863 (luku)

» §371 päätteen sisältäviä partikkeleja

» §680 vs. adverbi

» §708 vs. adpositio, esim. paitsi, kautta

» §788 numeraalien yhteydessä, esim. yli satayhteensä sata

» §793 termistä kielioppiperinteessä

» §863 rajankäyntiä: sama sana eri partikkeliryhmissä tai interjektiona, esim. aijuuri,kanssaniinnyt

» §1003 lausumana

» §1027 vuoronalkuinen, yleiskatsaus

» §1031 vuoroa alkava elielikkä

» §1393 sijainti verbien välissä lauseen keskellä

» §1043 vuoron lopussa, esim. katokuulesiissitten

» §1489 repliikin alun merkkinä, esim. Se sano että joo ~ niin ~ hei että hän tulee

» §1693 temporaalinen kysymyslauseessa: jokovieläkö

» §1717 affektisuuden ilmaisukeinona

» §1724 ironisessa imperatiivilauseessa, esim. Ole nyt siinä sitten ystävällinen

» partikkeliketju, esim. no niinai mutta §859

» §799 dialogipartikkelien, esim. ai jaaha

» §823 sävypartikkelin sisältävä, esim. jos nyt

» §1205 perusteleva no ku

» partikkelikysymys §1679

» partikkelivastaus §1201

» partikkeliverbi §455

» partisiippi §521

» §62 taivutusmuotoja vai johdoksia?

» §122 muototyypit tunnuksineen

» §122 ↓ 1. partisiippi (tässä kieliopissa VA-partisiippi)

» §122 ↓ 2. partisiippi (tässä kieliopissa NUT-partisiippi)

» §297 johdoksena

» §429 yhdyssanassa, esim. asiantunteva

» §490 infiniittimuotojen järjestelmässä

» §523 aikatulkinnoista ja niiden suhteuttamisesta

» §529 substantiivin määritteenä

» §536 predikatiivi vai liittomuoto?

» §632 adjektiivina, leksikaalistunut

» §1287 predikatiiviadverbiaalina ja kongruenssi

» partisiippilauseke §527

» §491 infiniittirakenteiden joukossa

» §521 vs. partisiippien käyttö muissa rakenteissa

» §528 sanajärjestyksen kannalta

» §531 vastaavuus relatiivilauseen kanssa

» §532 substantiivilausekkeen tehtävissä

» §533 predikatiiviadverbiaalina

» §1454 refleksiivisten ainesten tulkinta, esim. uraansa aloitteleva

» partisiippimuotoisen määritteen §529

» partisiippirakenne (referatiivirakenteen aiempi nimitys) §538 ↓

» partitiivi §1234

» §87 yksikön päätevariantit -A-tA

» §89 monikon päätevariantit

» §90 monitavuisten nominien monikkomuodot

» §91 monikkomuotojen vaihtelu, esim. kriteereitä vs. kriteerejä

» §92 monikkomuotojen vaihtelu, tyyppi klinikoita ~ klinikkojaklassikoita ~ klassikkoja

» §592 osasanan täydennyksen sijana, esim. pala leipää

» §628 pronominin ja adjektiivin liitossa, esim. jotain hyvää

» §635 vertailukohtaa ilmaisemassa, esim. sinua isompi

» §636 vs. kuin-rakenne vertailussa

» §686 adverbin sijamuotona, esim. peräkanaa, piruuttaan

» §703 genetiivin pari adposition yhteydessä, esim. talon lähellä vs. lähellä taloaedellä,ympäri

» §765 monta ja montaa

» §916 subjektin sijana (yleiskatsaus)

» §925 objektin määrittelyperusteena ja sijana (yleiskatsaus)

» §930 objektin sijana, vs. nominatiivi, genetiivi tai akkusatiivi

» §946 predikatiivin sijana vs. nominatiivi

» §954 tavallinen subjektittomassa predikatiivissa, esim. Oli vaarallista uida

» §955 materiaalin ja sisältymisen predikatiivissa, esim. Takki on nahkaaSe on Suomen parhaita

» §984 väylän tai reitin adverbiaalin sijana, esim. kulkea Kirkkokatua

» §997 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. tyhmyyttään

» §1181 ellipsi, passiivilauseiden yhteisen objektin sija

» §1182 objektina, ellipsin kannalta, esim. Häntä harmitti kun oli myöhästynyt

» §1223 adverbiaalin sijana vain rajallisesti

» §1226 nimityksen taustaa

» §1229 objektin tavallisin sija

» §1244 ↓ ominaisuuden ilmaustyypissä omaa kokoa XL

» §1510 rajapakoisen transitiiviverbin objektin prototyyppisenä sijana

» §1619 vs. nominatiivi kielteisissä määränilmauksissa

» §1733 affektinen, esim. Löytyy koiraa, kissaa ja lasta

» partitiiviobjekti §925

» §892 merkkinä vähäisemmästä transitiivisuudesta

» §902 kvanttorilauseessa, esim. Vastauksia saatiin paljon

» §930 vs. totaaliobjekti, yleiskatsaus

» §932 kieltolauseessa

» §933 kieltolauseeseen sisältyvän infiniittisen verbin objekti

» §1514 rajahakuisen transitiiviverbin objektivaihtoehtona

» §1515 rajahakuisen transitiiviverbin, merkitysvivahteita

» partitiivisubjekti §916

» §459 millaisten verbien kanssa esiintyy

» §893 eksistentiaalilauseen piirteenä

» §902 kvanttorilauseessa, esim. Vastauksia tuli paljon

» §910 vs. e-subjekti

» §917 ylijäämän salliva merkitys

» §918 kieltolausessa

» §919 milloin esiintyy objektillisessa lauseessa?

» passiivi §1313–1346 (luku)

» §1331 määritelmä eri kielissä

» passiivi (yksipersoonainen, esim. tehdään) §1315–1331

» §110 taivutus ja tunnusvariantit

» §827 sitä-partikkelin tulkintoja, esim. Siinä sitä ollaan

» §913 subjektittomuuden tyyppinä

» §1181 ellipsi, lauseilla yhteinen objekti

» §1284 ↓ ja predikatiivin luku

» §1313 passiivin lajina

» §1355 vastineena subjektiton nesessiivirakenne

» §1363 vs. nollapersoona

» §1364 modaaliverbin (voidaan) vs. nollapersoona (voi)

» §1449 objekti refleksiivisen aineksen korrelaattina, esim. Hänet vietiin kotiinsa

» §1734 affektinen käyttö, esim. Tuodaan keskelle kaatosadetta

» passiivikongruenssi §1292

» §1293 puhutussa kielessä

» passiivimuoto §1314

» §831 direktiivinä, hAn-partikkelillinen

» §838 direktiivinä, mukana partikkeli -s tai -paspäs

» §1272 puhutun kielen persoonajärjestelmässä, esim. me tehdään se

» §1315 vs. monikon 1. persoona me käytiinkäydään

» §1654 yleistä käytöstä direktiivinä, esim. Lähdetään jo

» §1655 direktiivinä, käyttöyhteyksiä

» §1673 tyyppi Voidaanhan me mennä vetoavana pyyntönä

» §1696 kysymyslauseen direktiivikäytössä, esim. Eiköhän lähdetä

» passiivinen johdos, passiivijohdos (tässä kieliopissa muuttumisjohdosten alatyyppi) §334 ↓

» passiivinen partisiippi §521

» §529 valenssin kannalta

» §529 agenttipartisiipin passiivitulkintaisuus

» §530 yleensä transitiiviverbistä, mutta esim. kiistelty sopimus

» §1314 passiivirakenteiden osana

» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. tulla valituksi

» §1343 rakenteissa on tehtäväon tehtävissä

» §1586 modaalinen merkitys

» patientti (semanttinen rooli) §446

» §912 subjektin roolina

» §928 objektille ominaisena roolina

» §1584 subjekti rakenteessa olla tehtävissä

» pejoratiivisuus §206

» §857 ↓ ihmistä kuvailevissa sanoissa, esim. heiheititityy

» penultima §80

» §90 vaikutus pitkien sanojen monikon genetiiviin ja partitiiviin

» §91 ja monikon genetiiviin ja partitiiviin vaihtelutendenssit

» perfekti §1534

» §1472 referoinnissa edustaa suoraa esitystä

» §1535 relevanssi puhehetken kannalta

» §1536 päätelmä, referointi

» §1537 jatkuvuus, esim. Olen asunut täällä vuoden

» §1538 vs. imperfekti

» §1547 ja futuurinen merkitys

» §1574 on täytynyt yleensä episteeminen

» perfektiivinen (eli rajattu aspekti) §1500

» performatiivisuus §1579

» performatiiviverbi §1671

» perifrastinen passiivi §1331

» permissiivirakenne §502

» §313 vs. teettojohdos, esim. antaa rakentaa ’rakennuttaa’

» §471 verbien salliasuoda ja käskeä täydennysvaihtoehdot

» §502 ↓ ja erikoislausetyyppi

» persoona §106

» §716 pronominijärjestelmässä

» §717 vrt. ihmistarkoitteisuus pronomineissa

» §1272 monikon 1., puhutun kielen ja yleiskielen erilaiset persoonajärjestelmät

» §1326 passiivimuodon tulkinta monikon 1. persoonaksi

» §1330 yleistävä monikon kolmas sanovat vs. passiivi sanotaan

» §1348 nollasubjektilauseen ‘minä’-tulkinta vs. yleistävyys

» §1349 nollapersoona persoonajärjestelmässä

» §1365 yleistävä toinen persoona

» persoonakongruenssi §1268

» §1269 3. persoonassa

» §1270 ekvatiivilauseessa, esim. Tuo mies olen minä

» §1271 ja rinnasteinen subjekti, esim. minä ja sinä tulemmeMikko ja sinä tulette

» §1272 vs. passiivimuoto monikon 1. persoonassa

» persoonamuoto §107

» persoonapronomini: minäsinähänmetehe §716

» §100 taivutus

» §144 kliittistynyt, esim. ootsä

» §717 merkitys ja kieliopilliset ominaisuudet vs. demonstratiivipronominien

» §718 määritteenä relatiivilause

» §719 appositiorakenteessa: me naiset

» §895 omistettavana omistuslauseessa, esim. onneksi minulla on sinut

» §914 ilmipano vs. poisjättö subjektina

» §923 omistuslauseessa verbin jälkeen, esim. Sinulla on minut

» §935 objektina

» §1167 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys

» §1294 possessiivikongruenssin osana

» §1365 yleistävä toinen persoona

» §1409 luontaisesti määräinen

» §1423 osana deiksistä

» §1467 referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan

» persoonapääte §107

» §1423 osana deiksistä

» persoonataivutus §107

» persoonaton (yksipersoonaisen vastineena) §1313 ↓

» perusaste (positiivi, vs. komparatiivi ja superlatiivi) §633

» peruslukusana §770

» perusmuoto §53

» §42 suhde astevaihteluun

» §493 A-infinitiivin

» perusosa (edusosan nimityksenä) §404 ↓

» perussana §145

» §146 uudet perussanat vs. sananmuodostus

» §147 sanahahmon kannalta

» §149 historiallisesti katsoen

» perussubjekti §910

» §891 monikäyttöisissä lausetyypeissä, vs. erikoislausetyypit

» §920 vrt. nesessiivirakenteen genetiivisubjekti

» §922 vs. erikoislausetyyppien subjektit

» §1321 passiivi mahdollinen samoissa rakenteissa

» §1338 monipersoonaisen passiivin subjekti

» -pi, esim. suaptahtoopi §107 ↓

» pitkä tavu §11

» pivot-rakenne (limittäisrakenteen nimityksenä) §1017 ↓

» pleonastisuus (johtamisessa) §156

» §316 tunnekausatiiviverbeissä

» §325 -tutta, -tyttä-johtimessa

» pluskvamperfekti §1540

» §1472 voi referoinnissa edustaa alkuperäisen tilanteen imperfektiä

» §1473 referoinnin aikamuotona

» §1496 osoittamassa toiselta kuultua tietoa

» §1541 tapahtumien aikajärjestyksen ilmaisemisessa

» §1574 oli täytynyt yleensä episteeminen

» poikkeussuhde, esim. Juoksen joka päivä, paitsi perjantaisin §1109

» §1110 ilmaisutyypit vainei muuten kuin

» polaarinen ellipsi §1190

» polaarinen interrogatiivilause (vaihtoehtokysymyksen nimityksenä) §1679

» polaarisuus §1635

» §849 fokuspartikkelien, esim. jopa ja edes

» §851 temporaalisen partikkelin: jovielä vs. (ei) enää(ei) vielä

» §1267 ↓ vrt. kongruenssi-ilmiöt

» §1639 ↓ enää myönteisessä lauseessa

» §1694 vaihtoehtokysymyksen

» possessiivikongruenssi, esim. minun kissani §1294

» §1296 vs. possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö

» §1297 infiniittisissä rakenteissa, esim. minun tullessani

» §1298 kongruoimattomuutta yleiskielessä

» §1299 kongruenssivaihtelua kirjoitettun kielen infiniittisissä rakenteissa, esim. heidän kirjoittamissa

» §1300 kongruoimattomuus puhutussa kielessä

» §1301 tilastotietoa Helsingin puhekielestä

» possessiivinen johdos §261

» §284 muita johtimia kuin -inen

» possessiivisuffiksi §95

» §62 taivutuspääte vai liite?

» §96 merkitys ja käyttö eri sanaluokkien sanoissa

» §128 verrattuna liitepartikkeleihin

» §386 taivutusmuotoisissa adverbeissa, esim. huolissani

» §513 A-infinitiivin translatiivissa

» §539 referatiivirakenteessa, subjektin samastus

» §546 temporaalirakenteessa

» §614 suhteutusadjektiivissa, esim. hänen näköisensä, kaltaisesi

» §626 substantiivisesti käytetyn adjektiivin osana, esim. nuoremme

» §691 postposition osana, esim. takanani

» §717 eronteossa persoona- vs. demonstratiivipronomini

» §729 refleksiivipronominissa itse

» §731 refleksiivipronomini ilman possessiivisuffiksia

» §732 resiprookkipronominissa toinen

» §1244 kokonaisuuden osan ominaisuuden ilmauksissa, esim. käsistään kätevä

» §1264 pakollinen komitatiivi-ilmauksissa

» §1294 kongruenssin kannalta

» §1295 ilman pronominimääritettä, esim. serkkupoikansa Marcus Grönholm

» §1296 refleksiivinen, esim. Minä myin autoni, vrt. possessiivikongruenssi

» §1301 tilastotietoa Helsingin puhekielestä

» §1445 milloin toimii refleksiiviaineksena

» §1456 ja sana oma

» postpositio §687

» §693 vs. substantiivi

» §701 substantiivilausekkeen sijainti adposition jäljessä vs. edellä

» §705 substantiivilauseke kummalla tahansa puolella, usein abstrakti, esim. kohden,kohtipitkinvasten

» §1266 kaa ’kanssa’ ja sen sijapäätemäisyys

» postpositiolauseke, PP §699

» potentiaali §1597

» §115 muotojen lie ja lienee asema

» §117 taivutus, esim. antaneelienevät hypänneet

» §1526 ja tempus

» §1545 futuurinen merkitys

» §1598 ilmaisee epäröintiä ja pohdiskelua kysymyslauseissa

» §1599 alisteisissa lauseissa

» §1600 modaaliverbin, esim. voinettetäytynee

» §1665 preesens velvoitteena, esim. Palauttanet teoksen ensi tilasssa

» -ppi, esim. kymppi §220

» pragmaattinen partikkeli (partikkelien nimityksenä) §793

» praktinen modaalisuus §1555

» predikaatti §868

» §450 moniverbinen, esim. on tehtävissäei olisi voinut muuttua

» §454 verbi-idiomi moniosaisena predikaattina, esim. käydä kaupaksi

» §455 partikkeliverbi moniosaisena predikaattina, esim. pitää yllä

» §456 olla-verbillisen lauseen

» §865 predikaattiverbi ja lause tekstissä

» §869 nimityksen taustaa

» §1649 mikä voi toimia käskylauseen predikaattina?

» predikatiivi §943–958

» §624 adjektiivi ja lause, esim. Olin varma, että…

» §866 lauseen ydinjäsenenä

» §897 omistuslauseessa, esim. Minulla on pää kipeä

» §901 tilalauseessa, esim. On sateista

» §904 tuloslauseessa, esim. Minusta tulee kuuluisaHänestä tehtiin ministeri

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» §1152 lause predikatiivina vs. subjektina, esim. Yleinen uskomus on, että…

» §1183 ellipsi, erisubjektisilla lauseilla yhteinen

» §1229 nominatiivi tavallisin sija

» §1284 kongruenssi subjektin kanssa

» §1323 passiivissa monikollinen, esim. ollaan yksimielisiä

» §1336 monipersoonaisessa passiivissa, esim. olla jäätikön peittämä

» §1400 lauseessa hajarakenne, esim. Siihen voi olla tyytyväinen

» §1733 affektinen partitiivi, esim. olla isoa miestä

» predikatiiviadverbiaali §974

» §487 ja verbin rektio

» §683 adjektiivi vs. adverbi, esim. olla kipeänä

» §866 lauseen ydinjäsenenä

» §897 omistuslauseessa, esim. Minulla on koira turvana

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» §1336 monipersoonaisessa passiivissa, esim. tulla valituksi

» predikointi §908

» §869 semanttiselta kannalta

» predikoiva lauseenjäsen §908

» preesens §1527

» §1472 referoinnissa

» §1528 missä mielessä kuvaa puhehetken aikaista tilannetta

» §1529 viittaamassa menneeseen

» §1544 ja ilmauksen futuurinen merkitys

» §1549 ja ’tuleva menneessä’ -tulkinta

» §1597 potentiaalin preesensin tehtävä

» preferenssijärjestys §1198

» preferointi §1198

» §1205 kielellisiä merkkejä kielteisissä vastauksissa

» §1215 kielellisiä merkkejä erimielisissä kannanotoissa: nomm

» §1216 kielellisiä merkkejä direktiivistä kieltäytymisissä

» prefiksi §172

» §12 tavutuksen kannalta vierassanoissa

» §406 yhdyssanassa

» §416 vierasperäinen, yhdysosamuotona

» prepositio §687

» §701 substantiivilausekkeen sijainti adposition edellä vs. jäljessä

» §705 substantiivilauseke kummalla tahansa puolella, usein abstrakti, esim. kohden,kohtipitkinvasten

» prepositiolauseke, PP §699

» preteriti (tässä kieliopissa imperfekti) §1530 ↓

» privatiivinen johdos §317

» proadjektiivi §715

» §569 paikka substantiivin tarkennemääritteenä, esim. se sellainen grillikatos

» §583 paikka substantiivin määritteenä vs. yksilöivä adjektiivi, esim. ainoat sellaiset teokset

» §610 adjektiivityyppinä

» §629 substantiivikäytössä, esim. jotain sellaista, tärkeä sellainen

» §721 demonstratiivinen, yleistä

» §725 demonstratiivisen proadjektiivin sellainensemmoinentällainentämmöinen,tuollainentuommoinen merkitys

» §739 relatiivinen, esim. kirja, jollaisen haluaisinsellaisena, millainen se ennen oli

» §1161 konsekutiivisen rakenteen sellainen (x) että kiinteänä osana

» §1411 ilmaisemassa epämääräisyyttä, esim. Otetaan semmonen piikkainpora

» §1423 osana deiksistä

» §1436 anaforinen, ilmaisee tyypin samuutta

» §1682 interrogatiivinen, esim. Millainen siitä tuli?

» proadverbi §715

» §616 interrogatiivinen adjektiivin määritteenä, esim. miten hauskaa

» §668 demonstratiivinen, esim. täälläsilloin, adverbityyppinä

» §669 interrogatiivinen, esim. miksikuinka adverbityyppinä

» §669 relatiivinen jolloinjonne adverbityyppinä

» §721 demonstratiivinen, esim. täälläsilloin, yleistä

» §726 demonstratiivinen lokatiivinen sielläsieltäsinnetäällätuolla jne., vs. pronomini

» §727 demonstratiivinen lokatiivinen, rakenteet vs. pronominin muodostamat, esim.täällä kotona vs. tässä kodissa

» §728 demonstratiivinen lokatiivinen, merkitys, esim. täällä vs. tässätuonne vs. tuohon

» §734 interrogatiivinen millainenmimmoinen, kysymyslauseen tunnusmerkkinä

» §738 relatiivinen, valinta minne vs. jonnemissä vs. jossa

» §741 kvantifioiva, esim. jossakin(ei) koskaan

» §1309 paikannimen yhteydessä kongruenssin kannalta, esim. siellä Kuubassa

» §1423 osana deiksistä

» §1433 lokatiivinen, esim. siellä, anaforinen käyttö

» §1434 temporaalinen, esim. silloin, anaforinen käyttö

» §1467 valinta referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan

» §1682 interrogatiivinen, esim. Minne sinä menet?

» produktiivisuus §164

» §61 taivutus vs. johtaminen

» §148 ↓ muotin

» progressiivinen rakenne, esim. olla tekemässä §1519

» §1504 vs. statiivisuus

» §1520 vs. ennakoiva merkitys

» prolatiivi §385

» §62 sija vai adverbityyppi?

» §984 väylän tai reitin adverbiaalin muotona, esim. maitse, puhelimitse

» §1265 itse-aines sijapääte vai adverbin johdin?

» pronomini §713–769 (luku)

» §138 jokamikäkuka ja liite -kA

» §894 eksistentiaalilauseen e-subjektina, esim. Niitä riittää

» §902 kvanttorilauseen teemana, esim. Meitä ~ niitä on paljon

» §953 partitiivimuotoinen predikatiivina, esim. Et voi olla molempia

» §1228 yleisimmät sijamuodot teksteissä

» propositio §887

» §794 ja partikkelit

» §1553 ja modaalisuus operaattorina

» propositionaalinen asenne §1561

» §461 mentaalisen verbin tyyppinä, esim. epäillätietää

» propri (erisnimen nimityksenä) §553

» pro-sana §715

» §1715 affektinen käyttö, esim. Sinä se siinä vaan istut

» prosentti-ilmaus §782

» prosessi (tapahtumatyyppi) §1506

» prosodia §795

» §800 dialogipartikkeleissa, esim. sanojen niinjooahaa kesto ja sävelkulku

» §822 sävypartikkelien

» §1003 ja lausuma

» §1004 ja vuoron rakenne

» §1010 puheen jaksotuksessa

» §1015 limittäisrakenne prosodisena kokonaisuutena

» §1037 vuoron loppumisen ennakoinnissa

» §1038 vuoron lopun tulkinnassa

» §1047 partikkelin mm

» §1050 ↓ partikkelien tulkinnassa

» §1073 ja parenteesin erottuminen puheessa

» §1203 kyllä-sanalla alkavissa ilmauksissa

» §1207 ilmaisemassa hämmästelyä

» §1213 toiston yhteydessä vastauksissa

» §1366 ja lauseen sanajärjestys

» §1460 äänen sävy suoran esityksen merkkinä

» §1464 referoinnin merkkinä

» §1485 ilmaisee referoidun puheen tapaa, vs. johtolause

» §1492 ajatusten referoinnissa

» §1690 lausekekysymyksissä, esim. Siirikö on lähdössä Italiaan?

» §1709 affektisessa tehtävässä

» -pu-py, esim. luopuusyöpyy §346

» puheaktipersoona §1424

» §1445 ja refleksiiviset ainekset, esim. Tuijotin itseäni ~ varpaitani

» §1704 ja väitelauseen käyttö kysymiseen, esim. Kysyisin…

» puheaktipronomini: minäsinämete §716

» §717 vrt. ihmistarkoitteisuus ja logoforinen hän

» puheaktiverbi (kommunikaatioverbin nimityksenä) §483

» puheenaihe §1019

» §811 ja paluu päälinjalle partikkelilla niin

» §1019 esiin nostaminen syntaktisella etiäisellä

» §1022 esiin nostaminen itsenäisellä substantiivilausekkeella

» §1029 esiin nostaminen partikkelilla tms., esim. mitenkäsmites

» §1438 merkitys viittaussuhteen tulkinnassa

» puheenvuoro (yleensä: vuoro) §1003

» puhefunktio §886

» §824 partikkelin nyt sävyjä lausumassa

» §829 ja kliittiset sävypartikkelit

» §836 partikkelin –s sävyjä

» §884 ja päälause

» §889 käskylauseen

» §1646 direktiivisyyteen liittyviä nimityskäytäntöjä

» §1712 ja eksklamatiivilause

» puhehetki (tempuksen kuvauksessa) §1524

» puhekuvio §1665 ↓

» puherutiini §1197

» §1021 puhelinkeskustelussa, esim. täällä Maijano hei

» puhetilanne §1003

» §1424 ja deiksis

» §1467 referoinnissa näkökulmana alkuperäinen tai kertomistilanne

» §1468 samassa referaatissa aiemman ja kertomistilanteen mukaisia piirteitä

» puhetoiminto §1004

» §808 no erottamassa kahta puhetoimintoa

» §809 jos ehdotuksen merkkinä

» §810 muuten siirtymän merkkinä

» §843 ja kin-partikkelin sävyt

» §859 ja partikkeliketju

» §864 suhteessa lausumaan

» §1007 suhde vuoroon

» §1025 ilmenee usein vuoron alusta

» §1035 oman puhetoiminnon perusteleminen

» §1052 lisäyksen tehtävä vuorossa

» §1079 yhdyslause yhtenä puhetoimintona

» §1089 rinnasteisten lauseiden muodostamana

» §1114 adverbiaalilause omana puhetoimintonaan

» §1115 restriktiivinen adverbiaalilause sisältyy hallitsevan lauseen puhetoimintoon

» §1218 puhetoiminnon ennakkoehtoihin liittyvät valmistelevat vuorot

» §1220 rutiininomaisissa tilanteissa, esim. puhelinkeskustelun lopettamisessa

» §1460 mitä referoidun puhetoiminnon piirteitä suora esitys voi välittää?

» §1492 puhetoiminnon kuvaaminen taka-alaistaa, vs. suora esitys

» §1678 kysyminen

» puhujanvaihdos §1004

» §1037 missä kohdissa puhetta tapahtuu

» §1486 osoittaminen referoinnissa

» puhuttelu §1077

» §1051 reaktiona partikkeli no

» §1078 puhutteluilmaus ja huomionkohdistin, esim. hei ~ kuule poju

» §1078 ↓ termistä: nimen käyttö vs. persoonapronomini tai -muoto

» §1460 suorassa esityksessä

» puhutteluilmaus §1650

» §858 mukana huomionkohdistin

» §1021 lausekkeen itsenäisenä käyttötapana

» §1058 liitekysymyksessä

» §1651 millaisissa tilanteissa käytetään

» §1652 vs. subjekti imperatiivilauseessa

» puhuttelujohdos §356

» puhuttelulisäys §1077

» §1078 tyyppejä, esim. nimi, johtajaäiti kulta

» §1727 vrt. voimasana

» puiteadverbiaali §962

» §870 lauseen määritteenä

» §1179 ↓ vaikutusala yhdyslauseissa, vrt. ellipsi

» §1328 passiivilausessa, esim. Meillä siivotaan

» §1351 nollapersoonalauseen alussa

» §1379 tulkinta lauseen alussa, esikentässä

» §1653 imperatiivilauseen alussa, esim. Pulmatilanteessa soita 37455

» punktuaalinen tapahtuma §1505

» §1511 ja rajaava verbi

» §1520 ja olla tekemässä -verbiliitto

» puolipuolet (numeraalina) §778

» puolivokaali §4

» päin, esim. istua menosuuntaan päin §710

» päivämäärä §697

» §697 tyyppi mennessä

» §698 tyyppi alkaen

» §712 mukana astisaakka

» päälause §883

» pääpaino §13

» §399 yhdyssanassa

» §857 interjektioissa

» pääsana §441

» pääte (vs. tunnus muissa kieliopeissa) §53 ↓

» päättely (perfektin käytössä) §1536

» päättymättömyys (aikasuhde) §522

» §523 mihin partisiippien aikatulkinta perustuu

» pääverbi §450

» §108 kielteisen liittomuodon osana

» §109 muoto kieltotaivutuksessa

» §112 liittotempuksen osana

» rajaamaton aspekti §1498

» rajaamattomuus (partitiivin merkityspiirteenä) §1234

» restriktiivinen relatiivilause, rajaava relatiivilause §1165

» §1166 tulkintaperusteita

» rajaava verbi §1511

» §352 momentaanisen verbin aspekti

» §1499 tilannetyyppien kuvauksen kannalta

» rajageminaatio §34

» §35 murre-erot

» §127 liitepartikkelien yhteydessä

» rajahakuinen verbi §1513

» §1499 tilannetyyppien kuvauksen kannalta

» rajakahdennus (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓

» rajapakoinen verbi §1509

» §352 frekventatiivisen verbin aspekti

» §1499 tilannetyyppien kuvauksen kannalta

» rajapidennys (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓

» rajattu aspekti §1498

» reaktiivisuus §856

» §823 partikkelien käytössä

» §856 interjektioiden

» §1382 ja lauseen reema-alkuinen sanajärjestys

» §1386 ja lauseen verbialkuinen sanajärjestys

» reema §1370

» §869 ja predikaatti

» §1191 kontrastointi polaarisessa ellipsityypissä Tämä on ravintola eikä lukupaikka

» §1374 subjekti reemana lauseen lopussa

» §1381 sisältää nominaalisia lausekkeita tai pelkän verbin

» §1382 alussa eli reaktiivisen lauseen esikentässä

» §1389 ominainen lauseen lopulle

» §1617 tyypillinen kiellon kohde lauseessa

» referaatti §1459

» §1457 ja johtoilmaus referoinnin tyyppitapauksessa

» §1458 eriasteinen sulautuminen kerrontaan

» §1467 näkökulman vaikutus muotoon

» §1489 johtoilmauksen ja referaatin raja puheessa

» referatiivimuoto §538

» §123 -van-neen-tun jne. nipputunnuksena

» §542 vaikutelmaverbien yhteydessä, esim. näyttää onnistuvan

» referatiivirakenne §538

» §123 muotoaineksena nipputunnus -vAn-neen-tUn

» §471 verbin objektivaihtoehtona, vs. infinitiivi tai lause

» §473 millaisten verbien kanssa että-lauseen vaihtoehto

» §534 verrattuna objektin ja VA-partisiipin translatiivin muodostamaan rakenteeseen

» §540 passiivimuotoinen, esim. Uskon häntä kohdeltavan hyvin

» §541 verbinjälkeisen NP:n sija, esim. Luulisi siellä olleen leiri ~ leirin

» §542 subjektina, esim. Ilmeni hänen muuttaneen

» §1296 samasubjektisuus hallitsevan lauseen kanssa, vrt. possessiivikongruenssi

» §1461 referointikeinona

» §1469 possessiivisuffiksi logoforinen, esim. Hän kertoi lukeneensa tekstin

» §1564 modaaliverbin esiintymäympäristönä

» referentiaalinen ketju §1443

» referentiaalinen merkitys (denotaatio) §1406 ↓

» referentiaalisuus §1406

» §688 epäreferentiaalisuus ja adpositiomaisuus, esim. (toisten) tiellä

» referointi §1457–1513 (luku)

» §1536 ja perfekti

» §1592 konditionaalin referoiva käyttö

» refleksiivinen johdos §334

» §303 muiden muuttumisjohdosten joukossa

» §303 vs. johdostyyppi ja johtamaton refleksiivinen verbi

» §335 yleistä muodostuksesta

» refleksiivinen possessiivisuffiksi §1445

» §1324 passiivilauseessa

» §1349 nollapersoonalauseessa

» §1446 vaihtelu puhutussa kielessä, esim. Mä en koske mun tiliin

» refleksiivinen pro-aines, refleksiiviaines §1445

» §1447 työnjako hänse-pronominien kanssa

» §1448 korrelaatti perustapauksessa

» §1449 korrelaattina objekti tai adverbiaali

» §1450 korrelaatti yleensä elollinen

» §1451 sijainti suhteessa korrelaattiin

» §1452 korrelaatti infinitiivejä sisältävissä lauseissa

» §1453 päättelyn merkitys tulkinnassa

» §1454 korrelaatin tulkinta adjektiivi- ja partisiippilausekkeessa

» §1455 korrelaatin tulkinta abstraktissa substantiivilausekkeessa

» refleksiivipronomini §729

» §104 taivutus, esim. itsellesi

» §335 verbin yhteydessä, vrt. refleksiiviverbi

» §482 resultatiivimuotissa, esim. liikkua itsensä hikeen

» §539 ↓ subjektin samastus referatiivirakenteessa, vs. possessiivisuffiksi

» §730 kieliopillisia esiintymisrajoituksia

» §731 joskus itse ilman possessiivisuffiksia

» §768 vrt. kontrastoiva itse

» §769 vrt. muut itse-sanan käytöt

» §1324 passiivilauseessa

» §1349 nollapersoonalauseessa

» refleksiivisyys §335

» §1445 lauseensisäisenä anaforana, esim. Poika pesi itsensä ~ kätensä

» refleksiivitaivutus §335 ↓

» rektio §1225

» §448 osoituksena täydennyksen riippuvuudesta

» §961 verbin adverbiaalitäydennys, esim. tykätä jostakin, muuttua joksikin

» rektioadverbiaali §487

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» rektioverbi §487

» relatiivilause §1164–1171

» §624 adjektiivin määritteenä, esim. ainoa, joka tulee.

» §718 persoonapronominin määritteenä

» §735 ja relatiivipronomini

» §884 sivulauseena

» §1069 epärestriktiivinen, lisäyksenä

» §1123 verrattuna kun-lauseeseen

» §1124 jolloin– vs. kun-lause

» §1175 yhteiset piirteet kuin-rakenteen kanssa

» §1270 kongruenssi päälauseen pronominin kanssa, esim. teiltä, jotka murehditte

» §1402 osana hajarakennetta

» §1404 osana hajarakennetta tyypissä Kauppa se on joka kannattaa

» relatiivinen infinitiivilauseke §512

» relatiivipronomini §735

» §102 taivutus

» §714 muotorakenteen kannalta

» §736 vaihtelu jokakukamikä yleiskielessä ja puhutussa kielessä

» §737 pronominin valinta selvän korrelaatin puuttuessa

» §738 vrt. proadverbi paikanilmauksissa: siellä, minne muut eivät löydä

» §739 vrt. proadjektiivi: kirja, jollaisen ~ jonka haluaisin

» §1302 lukukongruenssista suhteessa korrelaattiin

» relatiivisana (eli pronomini, proadverbi tai proadjektiivi) §738

» relationaalinen substantiivi §1361

» remaattinen (lauseen osa) §1370

» reseptiivinen johdos §337

» resiprookkinen verbi §486

» resiprookkipronomini §732

» §104 taivutus, esim. toisiaantoinen toistaan

» §733 rakennevaihtoehdot toisiaantoistaantoinen toistaan

» resiprookkisuus §732

» §355 frekventatiivisen verbin merkityksenä

» §949 ja predikatiivin sija, esim. He ovat ystävykset

» resonantti (eli sonorantti) §4

» restriktiivinen adverbiaalilause §1114

» restriktiivinen määrite §565

» §719 ↓ ne naiset vrt. me naiset

» resultatiivimuotti §482

» §892 ja transitiivisuus

» §1509 lauseen aspektin näkökulmasta

» resultatiivisuus (aspektia ja objektia kuvaavana terminä) §1500

» §1511 vs. rajaava verbi

» retorinen kysymys §1705

» §823 mukana nyt-partikkeli, esim. Miten se nyt taas menikään.

» §832 mukana hAn-partikkeli

» §837 mukana s-partikkeli

» §851 mukana temporaalinen partikkeli, esim. Mitä meillä enää on

» §1074 sanahaussa

» §1594 konditionaalissa, esim. Kukapa minua uskoisi

» §1598 potentiaalissa, esim. Tienneekö kukaan

» §1644 kieltolauseessa myöntöelementtejä, esim. -kin

» §1706 käyttö keskustelussa

» §1713 ja affektisuus

» rikos-tyyppisten nominien taivutus §66

» rinnastus §1079–1110 (luku)

» §135 ja liitteiden paikka

» §584 substantiivin adjektiivimääritteet

» §639 komparatiivi-ilmaus rinnastuskeinona, esim. ei meillä sen paremmin kuin teillä

» §700 rinnasteisilla adpositioilla yhteinen täydennys, esim. aidan yli tai ali

» §1140 mutta vs. vaikka

» §1180 ellipsi, lauseilla yhteinen subjekti, verbit tai verbi-ilmaukset rinnastettu

» §1181 ellipsi, lauseilla yhteinen objekti

» §1183 verbien rinnastus vs. vajaan lauseen tulkinta

» §1187 ellipsi, lauseilla yhteinen finiittiverbi

» §1190 polaarinen ellipsi

» §1271 mukana persoonapronomini, kongruenssin kannalta, esim. sinä ja minä olemme

» §1277 rinnasteinen lauseke subjektina, lukukongruenssin kannalta

» §1279 tai ja joko – tai -rinnastus subjektina, lukukongruenssin kannalta

» §1280 subjektina toimivien lausekkeiden, finiittiverbin inkongruenssi

» §1298 possessiivisuffiksittomuus, esim. Tuijan ja hänen tulevaisuutta

» §1311 rinnasteiset adjektiivit substantiivin määritteenä, kongruenssin kannalta

» §1471 kahden saman pro-sanan, referoinnissa, esim. se ja setämä ja tämäsiellä ja sielläsilloin ja silloinsellainen ja sellainen

» rinnastuskonjunktio §817

» §816 lueteltuna; vs. muut konjunktiotyypit

» §1080 rinnastussuhteen osana

» §1129 sillä, rinnastuskonjunktio vai ei?

» roolijohdin (verbin valenssiin vaikuttavan johtimen nimityksenä) §307 ↓

» ryhmäsana, esim. ryhmä, lauma §592

» §1278 appositiorakenteessa, sen mukainen finiittiverbin lukukongruenssi

» -s-us (nominijohdin, esim. serkukset) §196

» -s (adverbeissa, esim. alaskauas) §396

» -s (järjestyslukuja, esim. kolmas, kolmannen) §296

» -s (liitepartikkeli) §836

» §126 asema liitepartikkelien joukossa

» §837 kysymyssanoissa, esim. mitäsonkos

» §838 direktiiveissä, myös -pas-päs

» -s (nominijohdin, esim. turkis, turkiksenkolmannes: kolmanneksen) §200

» saada-tyyppisten verbien taivutus §73

» samamerkityksisyys (uudelleenmaininnan, vs. samatarkoitteisuus) §1436

» samantekevyyden kvanttoripronomini §759

» §760 ilmaustyyppi vaikka mikä

» samatarkoitteisuus (eli samaviitteisyys) §1405

» §1436 vs. samamerkityksisyys asian uudelleenmaininnassa

» sana §145

» §146 sananmuodostuksen kannalta

» §147 sanan hahmo ja tyypit

» sanahahmo §147

» §146 osana analogiailmiötä

» §149 nominien ja verbien johdosmaisuuden kannalta

» §152 lainasanojen mukauttajana

» sanahaku §1074

» §1004 vuoron osana

» §1053 ja lisäykset

» §1411 ↓ pronominin tai proadjektiivin käyttö

» sanajärjestys §1366–1404 (luku)

» §871 ja lauseenjäsenet

» §881 kiteytynyt verbitön lausemainen, esim. Ihanaa tämä kotijuusto

» §884 sivulauseessa, emfaasin kannalta

» §894 eksistentiaalilauseessa

» §1008 vrt. vuoron yleishahmo

» §1420 merkitys lausekkeen määräisyyden tulkinnassa

» §1666 jussiivilauseen

» §1682 hakukysymyksen

» §1689 kysymyksen merkkinä puhutussa kielessä, esim. Haluut sä?

» §1690 lausekekysymyksissä, esim. Niinkö hän sinulle sanoi?

» sanakirjalekseemi §163 ↓

» sanaliitto §402

» §403 vs. yhdyssana, määriteosan sijan kannalta

» sanaluokka §438

» §156 johdetun sanan

» §407 eri sanaluokkien esiintyminen yhdyssanoissa

» §679 tapoja kuvata saman sanan käyttäytymistä eri sanaluokkien mukaisesti

» §715 pronominit luokkana

» §863 partikkelit luokkana; sama sana partikkelina ja muun luokan jäsenenä

» §1085 luokan samuus rinnastamisen edellytyksenä

» sananmuodostus §146

» sanapaino §13

» sanarakenne §145

» sandhi §7

» sekaesitys (nimityksenä eri keinoja käyttävälle referoinnille) §1466

» sekaparadigma §54

» §70 nominien taivutusparadigmojen sekoittuminen, esim. kannel vs. kantele

» §77 verbien taivutusparadigmojen sekoittuminen, esim. huonota vs. huonontua

» selittävä lausumapartikkeli §806

» §807 kato ja siis selittävinä partikkeleina

» §1606 ↓ näet selityksissä, vs. esim. näemmä

» semanttinen rooli §446

» semanttinen sija §1221

» §1223 yleiskatsaus sijoihin ja niiden tehtäviin

» sensiivinen johdos (eli suhtautumisjohdos) §350

» sibilantti §4

» sidonta §1445

» sija §1221–1266 (luku)

» §81 taivutusjärjestelmän osana

» §941 missä määrin erottaa subjektin objektista

» §1227 esiintymisyleisyyksiä teksteissä

» §1302 sijakongruenssi, esim. tuolle pienelle tytölle

» sijanmääräytyminen §1221

» sijapääte §81

» §687 vs. adpositio

» §690 adpositioissa, esim. edessäjohdosta

» §1145 tukipronominissa

» §1221 syntaktinen tehtävä

» §1224 vrt. adpositio

» §1265 sijapäätemäisiä aineksia, esim. ulo-smeri-tse

» §1266 sijapäätemäisiä aineksia: kaa ’kanssa’

» -silla-sillä, esim. hippasillajuttusilla §394

» sisäheitto §33

» sisällönobjekti §929

» sisältösana §438

» §12 ↓ pituudesta

» sisäpaikallissija §1238

» §494 MA-infinitiivin sijoina

» §1239 keskeinen merkitys

» §1241 vs. ulkopaikallissija

» §1245 vs. ulkopaikallissija tilan ilmauksissa

» §1246 vs. ulkopaikallissija toiminnan ja tilaisuuksien ilmauksissa

» §1686 interrogatiivipronominin, vs. ulkopaikallissija

» sisäänhengitys §1004

» sitaatti §1460

» §942 sija objektina, esim. Kirjoitin ammatikseni autonkuljettaja

» sitaattijohdos (imitatiivijohdoksen nimityksenä) §310

» sitaattilaina §150

» §7 ääntämyksestä

» §12 sananloppuisten konsonanttien kannalta

» §44 ↓ astevaihtelun kannalta

» §401 yhdyssanassa

» sitten sävypartikkelina §825

» sitä (partikkeli, esim. Siinä sitä ollaan) §827

» §1715 affektisesta tehtävästä

» sivulause §883

» §884 tuntomerkkejä ja rajoituksia

» sivupaino §13

» -ska-skä, esim. tohtorskaVirtaska §194

» skalaarinen (eli asteikollinen) adjektiivi §605

» -skele, esim. istuskeleeopiskelee §362

» slangijohdos §214–220

» §206 ↓ vs. affektinen johdos

» slangisana §214

» §11 erilaisia tavutyyppejä

» §28 konsonanttien geminoituminen

» §330 ja supistumaverbit

» sointuvokaali §15

» sonorantti §4

» §30 tavun muodostuksessa

» sonorisuus §4 ↓

» sosiaalinen deiksis §1424

» spesifisyys §1410

» §749 ja pronominit eräsmuuanyks(i)

» §1406 vrt. epäspesifisyys

» §1407 vrt. geneerisyys, harvoin muotoeroa

» §1436 anafora geneerisen ja spesifisen ilmauksen välillä

» -ssa-ssä, esim. prinsessa §194

» -sta-stä (verbeissä, esim. arvostaa, ehostaa) §326

» §309 deskriptiiviverbeissä, esim. kakistaa

» statiivinen tunneverbi §466

» statiivisuus §1501

» §445 verbin

» status-lauseenvastike (statusrakenteen nimityksenä) §877 ↓

» statusrakenne §877

» §520 ↓ verotus huomioon ottaen vs. verotuksen huomioon ottaen

» §533 ↓ ilmaustyyppi x mukaan luettuna

» §989 tavan adverbiaalissa, esim. tuli takki auki

» §1676 ↓ vs. rakennetyyppi silmät kiinni direktiivinä

» sti-adverbi, esim. kauniisti §373

» §62 taivuttamista vai johtamista?

» §374 substantiivikantaisia, esim. rutostikiireesti

» §621 adjektiivin määritteenä, esim. teknisesti taitava

» §622 sijainti adjektiivilausekkeessa

» §645 superlatiivijohdoksen määritteen sijana, esim. selvästi pienin

» §653 tavan adverbina

» §671 partisiippikantainen, saa täydennyksiä, esim. lupauksia antavasti

» §677 adverbin adverbiaalina, esim. eettisesti väärin

» §1265 sti-aines sijapääte vai adverbin johdin?

» -stu-styntu-nty--rtu-rty-htu-hty, esim. osallistuupökertyy §347

» subjekti §910–924

» §457 mitkä verbit esiintyvät subjektittomana

» §865 ja finiittiverbi (lauseen ominaisuudet)

» §866 lauseen ydinjäsenenä

» §885 sivulause lausesubjektina

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» §1229 nominatiivi tavallisin sija

» §1372 sanajärjestyksen kannalta, etuoikeus teemapaikkaan

» §1652 vs. puhutteluilmaus imperatiivilauseessa, esim. Tule sinä tänne

» subjektiargumentti (eli tekijä) §908 ↓

» §1325 tulkinta passiivilauseessa

» subjektigenetiivi, esim. koiran haukunta §576

» §414 yhdyssanan määriteosana

» §579 suhde objektigenetiiviin

» subjektiloppuinen sanajärjestys §1374

» §1375 milloin neutraali eli tunnusmerkitön

» subjektinominatiivi (yhdyssanassa, esim. terroristihyökkäys) §414

» subjektin samastus (infiniittisen rakenteen yhteydessä) §501

» §491 ↓ vs. minen-rakenteet

» §519 tavan infinitiivirakenteissa

» §520 tulkinta jää auki

» §1357 vs. infinitiivin avoin subjektitulkinta ja nollapersoona

» substantiivi §551–602 (luku)

» §221 verbikantainen

» §249 verbivastineellinen, yleistä

» §602 adjektiivikäytössä, esim. sika kiva, nappi suoritus

» §688 kiteytyminen adpositioksi, esim. päässäkohdalla

» §693 vs. postpositio

» §1162 määritteenä ettälause tai alisteinen kysymyslause

» §1228 yleisimmät sijamuodot teksteissä

» substantiiviattribuutti (tässä kieliopissa substantiivimäärite tai appositiorakenteen osa) §1308 ↓

» substantiivijohdos §174–259

» substantiivilauseke §562–595

» §442 suhde nimitykseen NP

» §789 mukana numeraali

» §1022 itsenäinen, ottaa esiin uuden puheenaiheen

» §1064 leksikaalinen, lohkeamissa

» §1168 relatiivilauseen paikka suhteessa määrittämäänsä lausekkeeseen

» §1184 ellipsi, kahdella lausekkeella yhteinen edussana, esim. sähkön hinta nousi ja veden laski

» §1419 milloin ilman tarkennetta puhutussa kielessä

» §1677 itsenäinen direktiivisessä käytössä, esim. Hiljaisuutta!

» §1726 affektinen, määritteenä voimasana

» substantiivin adverbiaali §587

» §907 vs. adverbiaali lauseenjäsenenä

» substantiivinjohdin §156

» substantiivipredikatiivi §944

» suffiksaalinen astevaihtelu §41 ↓

» suffiksi §53

» suhdesääntö §966

» §474 täydennysmuottien ominaisuutena

» §501 infinitiivirakenteissa ja hallitsevissa rakenteissa

» §969 taustaa

» suhtautumisjohdos §350

» §303 ja muut morfologiset verbijohdostyypit

» suhteellinen adjektiivi, esim. suuri, ihana §605

» §607 vs. absoluuttinen adjektiivi

» suhteutusadjektiivi §270

» §426 yhdysadjektiivissa, esim. säännönmukainen

» §609 adjektiivityyppinä

» §613 merkitysryhmät, täydennyksen tyyppi, esim. euron hintainen, kaltaisesi

» §1294 mukana possessiivisuffiksi, esim. (sinun) näköisesi

» sukunimi §596

» §98 taivutus

» §194 –tAr-johdoksen kantana, esim. Virtaska

» §420 kongruoimaton etumäärite, esim. Uusitalon

» summayhdyssana §432

» §398 yhdyssanan päätyyppinä

» §433 tyypillisiä merkityksiä

» §435 verrattuna muihin yhdyssanatyyppeihin

» suora astevaihtelu §42

» §56 vahva- ja heikkoasteiset vartalot

» suora esitys §1460

» §1466 kielioppiperinteessä

» §1492 etualaistavana referointikeinona puheessa

» superlatiivi, superlatiivijohdos §642

» §48 vartalovaihtelua, esim. kiva- : kivo-in

» §66 taivutus

» §300 muodostus

» §608 superlatiiviadjektiivi yksilöivänä adjektiivina

» §643 kokonaisuuden elatiivirakenteessa

» §644 määritteenä genetiivi tai relatiivilause

» §645 saa omanlaisiaan määritteitä

» §662 adverbityypit alimmillaankorkeintaan

» §736 ja relatiivipronominin valinta

» §1415 lausekkeessa se, esim. Tämä on se pahin juttu

» §1687 kuka ~ mikä -kysymysten tulkinnassa

» supistumaverbi, esim. vastatavastaa §330

» §59 vartalon ja tunnuksen rajan hämäryys

» §75 taivutus

» §76 yleisyys

» §77 taivutuksen sekoittuminen kertoa-tyypin verbeihin, esim. pursuta vs. pursua

» §116 muodot konditionaalissa, esim. tarjoaisihyppäisiirtois

» §120 ↓ puhutun kielen A-infinitiivityyppi (on kiva) duunaa

» §309 deskriptiiviverbien muototyyppinä, esim. hoilataräplätä

» §330 ↓ nimityksen alkuperä

» suppea reema §1370

» suppleetio §54

» §115 verbintaivutuksessa: ei vs. äläolla vs. lielienee

» suunnan adverbiaali §983

» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. jäi kotiin, löytyi kassista

» §1329 passiivilauseessa, esim. Sieltä kerrottiin, että…

» suunnitteluilmaus, esim. niin kuntuota §861

» suunnittelupartikkeli, esim. ei kunniin kunsiistai §861

» §862 itsekorjauksissa

» suuntasija §1235

» §474 verbin täydennyksenä, yleistä

» §476 sijainnin muuttumista ilmaisevissa täydennysmuoteissa

» §967 paikan adverbiaalin muotona

» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. jäi kotiin

» svaavokaali §33

» SVX (sanajärjestys) §1372

» syntagmaattinen jälkilisäys §1055

» syntagmaattinen sulauma §139

» §125 verrattuna liitteisiin

» §140 sanojen sulaumatyyppejä

» §141 konjunktion ja kieltoverbin

» §142 fonologisena sanana

» §143 konjunktion ja kieltoverbin, vs. sulautumaton

» §144 verbin ja persoonapronominin, esim. oottekste

» syntaktinen etiäinen §1018

» §870 lisäyksenä

» syntaktinen lausetyyppi §891

» §449 vs. täydennysmuotti

» §865 erottelu finiittiverbin avulla

» §922 subjektin kriteerit

» sävelkulku, intonaatio §1010

» §800 dialogipartikkeleissa

» §1004 ja vuoron rakenne

» §1038 vuoron lopun tulkinnassa

» §1050 ↓ partikkelin (esim. jaa) tulkinnassa

» sävypartikkeli §821–838

» §126 asema liitteiden joukossa

» §870 ja lauseenjäsenyys

» §884 esiintyy päälauseessa

» §1672 kliittinen (liitepartikkeli) direktiiveissä, esim. Olehan ~ ole(pa)s hiljaa

» §1674 direktiiveissä, esim. Tule nyt

» §1705 merkitsemässä kysymyksen retoriseksi

» §1730 nyt itsenäisessä infinitiivilausekkeessa, esim. Nukkua nyt tällaisena aamuna

» sääverbi §457

» §1502 tila vs. tapahtuma

» -ta-tä (verbeissä, esim. ääntääsisäistää) §319

» tahti §13

» tahtomus (direktiiviä kuvaavana terminä) §1646

» taipumaton adjektiivi, esim. aimoensierikelpokokopikkuviime §60

» §586 substantiivin määritteenä

» §610 adjektiivityyppinä

» §1303 kongruenssin kannalta

» taipumaton adverbi, esim. puhkiirti §979

» §681 vs. adjektiivi

» taipumaton nimike, esim. lehtori Miettisellä §598

» taipumaton substantiivimäärite, esim. runossa Tummamerkkiä @ §567

» taipumattomuus (sanaluokkajaon perusteena) §438

» taivutus §53

» §58 samanlaisia tunnuksia eri taivutuskategorioissa

» §61 vs. johtaminen

» §438 sanaluokkajaon perusteena

» taivutusmuoto §53

» taivutusparadigma §53

» taivutustunnus §53

» §16 vokaalisoinnun suhteen vaihtelevat

» §57 tunnuksen eri variantit

» §58 tavu- ja äännekoostumus

» taivutustyyppi §63

» §69 nominien taivutustyyppien yleisyystietoja

» §147 sanahahmon kannalta

» takaperoisjohto (eli retrogradinen derivaatio) §168

» §146 yleisesti muuhun sananmuodostukseen verrattuna

» takavokaali §2

» tapahtuma §1505

» §1501 vs. tila, aspektin kuvauksessa

» tapahtuma-aika §1524

» tapahtumahetki (tässä kieliopissa tapahtuma-aika) §1524 ↓

» -tar-tär, esim. kuningatar, ystävätär §192

» §193 käyttöalat

» tarkenne §564

» §569 substantiivin määritteiden järjestyksen kannalta

» §570 tarkenteiden ryhmät

» §571 merkityksen ja sijainnin suhteesta

» §580 substantiivin demonstratiivitarkenteen ja genetiivimääritteen suhde

» §715 pronominin tehtävänä

» §720 demonstratiivipronominin tehtävänä

» §1067 lohkeaman jälkiosassa

» §1410 epämääräisyyttä osoittava eräsmuuanyks(i), vrt. myös tietty

» §1411 tämä ja tuo tarkoitteiden esittelyssä

» §1412 epämääräinen nimen yhteydessä, esim. yks Pepe

» §1413 määräinen demonstratiivinen, tavallisimpana se

» §1414 se-tarkenne aiempaan keskusteluun vetoamassa

» §1415 se ainutkertaiseen tarkoitteeseen viittaavassa lausekkeessa, esim. se pahin haitta

» §1416 tämä ja tuo tunnistettavaan tarkoitteeseen viittaavassa lausekkeessa

» §1417 useampia saman sanan yhteydessä, esim. tää yks tuttu

» §1418 milloin tulkittavissa artikkeliksi

» §1419 lauseke ilman tarkennetta puhutussa kielessä

» §1438 se ennen mainitsemattomaan tarkoitteeseen viittaavassa lausekkeessa

» tarkistuskysymys (korjausaloite) §1211

» §1024 lauseke tarkistuskysymyksenä

» §1028 alussa partikkeli aijaa

» §1046 vastauksena niin

» §1051 keinona partikkelistunut  ’mitä’

» §1201 tyypillisenä vastauksena partikkeli joojuu

» §1203 kielteisen väitelauseen muotoinen vastauksineen

» §1492 ↓ referoinnin kaltaisessa käytössä

» §1695 kielteisesti suuntautuva eikö-, eiks-alkuinen

» §1701 vai-loppuinen, esim. (Ai) tulet vai

» tarkoite §1406

» tarkoituksen adverbiaali §998

» §549 tehdäkseen vs. tekemään vs. tekemiseksi

» §550 tehtäväksitehdä vs. muut infiniittirakenteet

» tavan adverbi §653

» §654 paikallissijainen, esim. tosissaan

» §1460 suoran esityksen alussa, esim. sanoi näin

» tavan adverbiaali §988

» §489 verbin täydennyksenä

» §591 substantiivin adverbiaalimääritteenä, esim. ahtaasti asuminen

» §621 adjektiivin, esim. historiallisesti arvokas

» -tavissa-tävissä-ttavissa-ttävissä §123

» §1584 merkitys ja käyttö (mahdollisuusrakenne)

» tavu §11

» §11 suomen tavutyypit

» §12 eri tavutyyppien yleisyys

» teelisyys §1501

» teema, teemapaikka §1372

» §871 ja finiittiverbin paikka

» §899 ilmiölauseessa

» §900 tilalauseessa

» §922 teema vs. subjekti erikoislausetyypeissä

» §1179 ja nominaalinen ellipsi

» §1316 passiivilauseessa

» §1317 passiivilauseessa sitätässä

» §1318 puuttuu passiivilauseesta

» §1319 objekti yleinen teema passiivilauseessa

» §1350 nollapersoonalauseessa, esim. Täällä nukahtaa

» §1362 nollapersoonalauseen ja nolla-anaforan erottajana

» §1369 teema vs. teemapaikka osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta

» §1372 subjekti oletusarvoisena eli neutraalina teemana

» §1373 oletusarvoinen eli neutraali teema lauseissa, joissa ei ole perussubjektia

» §1374 tunnusmerkkinen teeman valinta

» §1378 ei teemaa (tyhjä teemapaikka)

» §1388 erottaminen esikentästä

» §1449 teema refleksiivisten ainesten korrelaattina

» §1682 hakukysymyksissä

» §1690 lausekekysymyksissä, esim. Huomennako hän tulee?

» teema (semanttinen rooli, vrt. patientti) §928 ↓

» teettojohdos §313

» §62 johtamista vai taivuttamista?

» §311 muuttamisjohdosten alaryhmänä

» §315 vaihtoehtoinen määrittely

» §323 UttA-johdosten semanttisena ryhmänä

» §325 tUttA-johdosten semanttisena ryhmänä

» §479 vs. vaikuttamismuotti: maksattaa vs. panna maksamaan

» teitittely §1273

» §1424 osana deiksistä

» tekijäkato (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓

» tekijännimi §251

» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä

» §590 ja sen adverbiaalin paikka

» teko (tapahtumatyyppi) §1506

» tekstilause §1003 ↓

» tekstuaalinen deiksis §1428 ↓

» temaattinen (lauseen osa) §1370

» §1380 esikentän tulkintana, kontrastiivisuus

» temaattinen rooli (semanttisen roolin nimityksenä) §446 ↓

» temporaalinen suhde §1122–1127

» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa

» §1137 vs. konditionaalinen suhde

» §1148 kun-lause subjektina?

» §1151 kun-lause objektina?

» §1157 kun-lause adverbiaalitäydennyksenä

» temporaalinen partikkeli joenäävielävasta §850

» §826 vs. vasta sävypartikkelina, esim. ne vasta makeita ovat

» temporaalirakenne §543

» §123 muotoaineksena nipputunnus TUA

» §544 ja aikasuhteet

» §545 syy-, ehto- ja rinnastussuhteet

» §548 passiivimuotoinen

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. minun tullessani

» §1451 possessiivisuffiksin ja korrelaatin järjestys, esim. Jaanan ollessa mukana hän…

» tempus §1523–1550 (luku)

» §111 kieliopillisena kategoriana

» §112 taivutus, morfologinen ja liittotempus

» §1423 osana deiksistä

» §1467 referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan

» §1472 että-lauseen tempuksen valinta referoinnissa

» -ten (adverbeissa, esim. kutensamaten) §397

» teonlaatu §1499

» §351 ja muuntelujohtimet

» §1500 termin merkityksestä kirjallisuudessa

» teonlaatujohdin (verbin valenssiin vaikuttamattoman johtimen nimityksenä) §307 ↓

» teonnimi §223

» §16 johtimen sointuvokaalien kannalta

» §62 tekeminen-tyyppiset muodot: johtamista vai taivuttamista?

» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä

» §222 yleisesti muodostuksesta

» §224 leksikaalistuminen ja merkityksen erikoistuminen

» §225 tekeminen-tyyppi vs. muut

» §590 ja sen adverbiaalin paikka

» §878 lausemaisuuden kannalta

» §947 jaollisuus ja predikatiivin sija, esim. Suhtautuminen on myönteistä

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. sinun tapaamisesi

» §1675 direktiivisessä käytössä, esim. menoksi

» teon tuloksen nimi §226

» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä

» §222 yleisesti muodostuksesta

» terminatiivinen partikkeli astisaakka §852

» §712 yhteistä postpositioiden kanssa

» §1125 aikasuhten täsmentimenä

» tervehdys §1197

» §1021 lausekkeen itsenäisenä käyttötapana

» §1738 toisto tervehdyksissä

» -ti, esim. peräti §395

» tila §1501

» tilalause §900

» §901 lauseen predikaatit, erot eksistentiaalilauseeseen

» §1349 ↓ vs. nollapersoona, esim. jos on siistiä ~ siisti

» tilan adverbi §655

» §1245 paikallissijaisia kiteymiä, esim. vinossa

» tilan adverbiaali §981

» §968 tulkintavaihtoehtoja, subjektin vai objektin tila?

» §987 vs. habitiivinen adverbiaali

» §1245 paikallisisijojen näkökulmasta

» tilannetyyppi §1501

» §1499 ja verbin merkitys aspektin kuvaamisessa

» §1516 ja tilanteen keston ilmaukset

» tilanneviitteisyys, tilanneviittaus §1439

» §1440 viittauskohteen tulkinta keskustelussa

» §1441 viittauskohde kirjoitetuissa teksteissä

» §1442 adverbit ja verbi-ilmaukset, esim. Niin kävi

» tilapassiivi, esim. olla varastettu ~ jäätikön peittämä §1335

» §1291 lukukongruenssin kannalta

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. heidän valittavanaan

» §1333 monipersoonaisena passiivina

» §1340 olla pidätetty vs. pidätettynä

» todennäköisyys §1603

» todenvastaisuus (eli kontrafaktuaalisuus) §1594

» toiminnallinen tunneverbi §466

» toiminta (tapahtumatyyppi) §1506

» toinen §767

» §732 resiprookkipronomini, esim. toisiaantoinen toistaan

» toisen käden tieto §1493

» -toista, esim. yksitoista §780

» toisto §1736

» §857 interjektion, esim. voi voihuh huh

» §1094 rinnastuskiteymissä, esim. enemmän ja enemmän

» §1170 itsenäisen relatiivilauseen tehtävänä, esim. kuljen missä kuljen

» §1738 keskustelun keinona

» toistoreferenssi §1267

» toistoyhdyssana §425

» toistuvuuden adverbi §651

» toistuvuuden adverbiaali §980

» -ton-tön, esim. vetämätönasiaton §292

» topiikki (teeman nimityksenä) §1370 ↓

» topikaalisuus (subjektin ominaisuutena) §912

» topikalisointi (keskustelussa) §1200

» §1695 kysymyslauseen tehtävänä

» §1723 affektisella epäilyn ilmauksella, esim. Älä ihmeessä

» totaaliobjekti §925

» §548 esiintyminen passiivimuotoisessa temporaalirakenteessa

» §772 numeraalilla ei päätettä

» §892 merkkinä vahvasta transitiivisuudesta

» §930 vs. partitiiviobjekti, yleiskatsaus

» §932 kieltolauseessa, esim. Eikös hän tehnyt sen jo?

» §933 kieltolauseeseen sisältyvän infiniittisen verbin objekti

» §934 sijana nominatiivi, genetiivi vai akkusatiivi; possessiivisuffiksillinen objekti

» §936 infiniittisen verbin, sija riippuu hallitsevasta rakenteesta

» §937 infinitiivin, joka on subjektina tai subjektissa

» §938 infiniittisen verbin, vaihtelematta tai yleensä genetiivissä

» §939 infinitiivin, vaihtelematta nominatiivissa

» §940 sija substantiivilausekkeen sisällä, esim. yritys ~ yrityksessä tuoda koira maahan

» §1502 tilaverbin, esim. omistan auton, aspektin kannalta

» §1510 rajapakoisen transitiiviverbin yhteydessä, esim. rakastin hänet vahvaksi

» §1512 rajaavan transitiiviverbin prototyyppinen objekti

» §1514 rajahakuisen transitiiviverbin objektivaihtoehtona

» §1515 rajahakuisen transitiiviverbin, merkitysvivahteita

» §1544 ja ilmauksen futuurinen merkitys

» totalitiivi (tässä kieliopissa universaalinen kvanttoripronomini) §750 ↓

» transitiivilause §891

» §464 yleisenä muottina, esim. kaatua hyppynsä

» §467 verbinä tunneverbi, esim. Teksti suututti lukijat

» §926 vs. objektillinen lause

» transitiivisuus §926

» §461 verbien ominaisuutena

» §462 (t)ta, (t)tä-vartaloisten verbien, asettaa vs. asettua

» §482 resultatiivimuotin ominaisuutena, esim. tanssia itsensä uuvuksiin

» §530 passiivisen partisiipin

» §892 lauseen merkityksen kannalta

» §1332 verbin transitiivisuus monipersoonaisen passiivin ehtona

» transitiiviverbi, transitiivinen verbi §461

» §303 ja verbijohdosten päätyypit

» §312 muuttamisjohdoksen kantana

» §333 muuttumisjohdoksen kantana

» translatiivi §1259

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. nimitys lehtoriksi

» §620 adjektiivin adverbiaalin sijana, esim. kypsä äidiksi

» §645 superlatiivijohdoksen määritteen sijana, esim. toiseksi paras

» §686 adverbin sijamuotona, esim. (pistää) ranttaliksi

» §978 predikatiiviadverbiaalin sijana

» §993 suhteutuksen adverbiaalin sijana, esim. pirteä ikäisekseen

» §998 tarkoituksen ja tuloksen adverbiaalin sijana

» §1250 ajan adverbiaaleissa, esim. poistua kahdeksi viikoksi

» §1260 vs. essiivi, esim. pätevä opettajaksi ~ opettajana

» §1288 partisiipin sijana, lukukongruenssi, esim. osat tuodaan koottavaksi ~ koottaviksi

» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. tulla valituksi

» §1517 keston adverbiaalissa, esim. tunniksi

» translatiivinen johdos §337

» §303 muiden muuttumisjohdosten joukossa

» tremulantti §4

» -tsi-si, esim. fatsiboltsi §220

» -tski-ski, esim. jätski §220

» -tsku-tsky-sku-sky-tsu-tsy, esim. matskukopsu §219

» -tta-ttä, esim. maksattaahyllyttää §320

» §309 deskriptiiviverbeissä, esim. jankuttaapiipittää

» §310 imitatiivijohdoksissa, esim. hihittäälallattaa

» §313 teettojohdoksissa

» §314 teettojohdoksen ja kantaverbin suhteesta

» §316 tunnekausatiiveja, esim. janottaanukuttaa

» -ttele-tele, esim. nonotteleeniinkuttelee §310

» -tu-ty, esim. nuortuuystävystyy §341

» -tua-tyä-ttua-ttyä (myös: TUA-muoto, TUA-infiniitti) §123

» TUA-infiniitti §123

» §453 verbiliitoissa tulla, saada tehtyä

» §543 temporaalirakenteessa, esim. kotiin tultuani

» §544 aikasuhde temporaalirakenteessa

» §548 temporaalirakenteessa, aktiivi tai passiivi

» §1342 tulla tehtyä ~ tehdyksi, passiivi vs. ei

» tukipronomini §1145

» §723 se-pronominin tehtävänä

» §724 rakenteelliselta kannalta edussana

» §1147 tukipronominillisen lausesubjektin paikka

» §1148 subjektitulkintaisessa jos– ja kun-lauseessa

» §1150 tukipronominillisen lauseobjektin paikka

» §1151 objektitulkintaisessa jos– ja kun-lauseessa

» §1152 predikatiiviksi tulkittavassa lauseessa

» §1154 sijana elatiivi tai illatiivi, pronomini välttämätön

» §1155 sijana elatiivi tai illatiivi, pronomini voi jäädä pois

» §1156 sijana adessiivi, ablatiivi tai allatiivi

» §1402 osana hajarakennetta

» tukisubstantiivi §567

» §1310 kongruenssin kannalta, esim. kirjaimissa ä ja ö

» tuleva aika §1543

» tulkintapohja §1405

» §1427 käsitteen taustaa

» §1435 vs. korrelaatti monikollisen pronominin tapauksessa

» §1439 tulkintapohjana asiaintila

» tulla-tyyppisten verbien taivutus §74

» §76 taivutustyypin yleisyys

» tulosija §1235

» §983 suunnan adverbiaaleissa

» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. jäi kotiin

» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. lyödä miestä nenään

» tuloslause §904

» §957 lauseen predikatiivi ja sen sija

» tulosobjekti §928

» tunnekausatiivilause §905

» §316 ja tunnekausatiiviverbit

» §467 tunne- ja tuntemusverbien esiintymäympäristönä

» §503 ja infinitiivisubjekti

» §922 objektin subjektimaisuus

» §1448 ja refleksiivisten ainesten tulkinta

» tunnekausatiiviverbi §316

» §311 suhde muihin kausatiiviverbeihin ja muuttamisjohdoksiin

» §323 UttA-johdosten semanttisena ryhmänä

» §325 tUttA-johdosten semanttisena ryhmänä

» §467 tunne-ja tuntemusverbien tyyppinä

» tunnettuus §1409

» §830 partikkelin –hAn osoittamana

» tunneverbi §465

» §234 inkoatiivinen, Us-teonnimien kantaverbinä

» §337 inkoatiivinen, nominikantaisena muuttumisjohdoksena, esim. kauhistua,rakastua

» §347 inkoatiivinen, johtimena –stU, esim. nolostuatykästyä

» §466 tunteen kokija subjektina

» §467 tunteen kokija objektina

» §1503 tilan ilmauksissa

» tunnistettavuus §1409

» §1422 vs. kvantitatiivinen määräisyys

» tunnus (vs. pääte muissa kieliopeissa) §53 ↓

» tunnusmerkitön eli neutraali sanajärjestys §1366

» §1372 yleensä teema-alkuisen lauseen järjestys

» tunnusmerkkinen sanajärjestys §1366

» §1374 subjekti loppukentässä

» §1379 esikentällä alkava

» §1382 reema-alkuinen

» §1383 sanotun vahvistuksena tai oikaisuna

» §1384 vakuutteleva tehtävä

» §1387 kieltolauseessa

» §1389 verbin jäljessä

» §1390 verbiloppuinen

» tuntemusverbi §465

» §467 tuntemuksen kokija objektina

» TU-partisiippi §521

» §122 tunnusvariantit ja vartalot

» §522 ilmaisee aiempaa tilannetta

» §529 valenssin kannalta

» §697 adpositioksi leksikaalistuneena: kuluttuaverrattuna

» §1342 rakenteessa tulla tehtyä ~ tehdyksi, passiivi vs. ei

» tusina §777

» -tutta-tyttä-utta-yttä §325

» §313 teettojohdoksissa, esim. merkityttää

» §316 tunnekausatiiveja, esim. suututtaasyyhyttää

» typistesana §167

» täsmennin, esim. tasanjetsulleen §663

» täydennys §446

» §439 minkä sanaluokkien sanoilla on täydennyksiä

» §447 pakollisuus erottamiskriteerinä, pakollisuuden asteet

» §448 merkityspohjaisia erottamiskriteerejä

» §563 onko substantiiveilla täydennyksiä

» §943 predikatiivi verbin täydennyksenä

» §1163 lause substantiivin täydennyksenä?

» täydennysmuotti §449

» §460 intransitiivinen

» §464 transitiivinen

» §474 olo- tai suuntasijaisen jäsenen sisältävä

» §475 olosijaisen jäsenen sisältävä

» §476 sijainnin muutosta ilmaiseva

» §477 sijainnin ja tilanmuutoksen erikoistapauksia

» §478 omistuksen ja hallinnan muutos

» §479 sijainnin muutosta ilmaiseva

» §479 toimintaan suuntautumista ilmaiseva

» §479 toisen toimintaan vaikuttamista ilmaiseva

» §481 tilan muutos

» §482 muutoksen aikaansaaminen objektissa eli resultatiivimuotti

» §483 referointi

» §485 arviointi ja luokittelu

» §864 lauseen ytimen muodostajana

» §1461 tarkoittamismuotti referoinnissa, esim. Kutsui sitä rikokseksi

» täytelisäke (suunnitteluilmauksen nimityksenä) §862 ↓

» täyteyden asteen adverbi §659

» §660 sanastoa, esim. täysinkokonaanosittain

» §671 täydennyksenä partitiivisijainen lauseke, esim. täynnä lapsia

» täyteyden ja likimääräisyyden asteen määrite, esim. täysin, melkein §615

» -u-y, esim. kastuukuivuu §340

» §309 deskriptiiviverbejä, esim. hytkyyilkkuu

» §1344 passiivitulkinnan edellytykset

» -u-y (affektisissa nomineissa, esim. nenupoju) §209

» -u-y (slangisanoissa, esim. fisudeeku) §219

» -u-y (teonnimiä, esim. ihailuhyppely) §228

» §229 kaksitavuisia, esim. maksusopu

» §250 verbivartalon kanssa identtisiä, esim. haukkuhinku

» -ue-ye, esim. pentue, kulkue §184

» -uinen-yinen, esim. korkuinenpaksuinen §271

» -ukka-ykkä, esim. pullukka §199

» -ula-ylä, esim. näppyläpyörylä §213

» ulkopaikallissija §1238

» §1240 keskeinen merkitys

» §1241 vs. sisäpaikallissija

» §1245 vs. sisäpaikallissijat tilan ilmauksissa

» §1246 vs. sisäpaikallissija toiminnan ja tilaisuuksien ilmauksissa

» §1686 interrogatiivipronominin, vs. sisäpaikallissija

» umpitavu §11

» uniikkivartalo, esim. kiiras(torstai) §406

» universaalinen kvantifikaatio §740

» §759 ja kuka vain-tyyppiset pronominit

» §1721 affektisena, liioittelevassa käytössä, esim. koko juttuKaikki aina valittavat

» universaalinen kvanttoripronomini §750

» §750 kaikki

» §751 koko

» §752 distributiivinen, esim. jokainenkukin

» §753 joka (ikinen, kolmas)

» §754 (itse) kukin

» §755 kysymyslauseen ku(ka)kinmi(kä)kin

» §756 molemmatkumpikin

» §934 ↓ kaikki objektina, esim. Söin kaiken ~ kaikki

» -ura-yrä-ra-rä, esim. kyttyräväkkärä §213

» -uri-yri-ri, esim. metsuriparturi §195

» §195 ↓ johdokseksi hahmottuvia lainasanoja

» §254 muodostus ja merkitystyyppejä

» -us-ys-usta-ystä, esim. ympärysalus ~ alusta §188

» -us-ys, esim. asennus : lasennuksenpölytys : pölytyksen (teonnimiä) §232

» §233 käyttöalasta

» §234 kantasanoista

» -ut-yt, esim. päivyt §209 ↓

» -utta-yttä §322

» §323 verbikantaisia verbijohdoksia, esim. rysäyttäähinauttaa

» §324 nominikantaisia verbijohdoksia, esim. kosteuttaavapauttaa

» -utu-yty, esim. pukeutuunopeutuu §343

» §345 suhde ntu, nty-johdoksiin, esim. kasautua vs. kasaantua

» §1344 passiivitulkinnan edellytykset

» -uu-yy, esim. kerjuuhakkuu §235

» uudelleenmaininta §1406

» §1413 tarkenteena se

» §1416 tarkenteena täm tuo

» §1418 määräisyyden prototyyppinä

» §1422 ja kvantitatiivinen määräisyys tai epämääräisyys

» §1443 pronomini vai substantiivilauseke toistuvien viittausten ketjussaä tai

» uudissana §165

» -uus-yys-us-ys, esim. laiskuusisyys §175

» §176 oppitekoisia ja leksikaalistuneita, esim. uutuusvääryys

» §177 johdinvariantit ja vartalotyypit

» §178 äännevaihtelut vartalossa ja johdinvaihtelut

» -va-vä, esim. ilmavalehtevä §290

» vaan §1106

» §1106 ↓ myönteisen lauseen jäljessä

» §1193 polaarinen ellipsityyppi Hän ei hae rahaa vaan tulosta

» vahva aste §41

» vahva vartalo §56

» vaihteluväli (numeraaleissa, esim. kaksi viiva kolme kuukautta) §785

» vaihtoehtokysymys §1689

» §797 dialogipartikkelista muodostettu Jooko?Niinkö?

» §802 ja kysyvä lausumapartikkeli

» §888 (modaalisten) lausetyyppien kannalta

» §1006 moniyksikköinen vastaus

» §1058 lisäyksenä liitekysymys

» §1679 interrogatiivisena rakenteena

» §1693 sanalla joko tai vieläkö alkava

» §1694 voi sisältää myönteisiä tai kielteisiä aineksia

» §1699 vai-alkuinen väitelauseen jälkeen

» §1700 vai-alkuinen toisen kysymyksen jäljessä

» §1713 affektinen

» vaihtuva teema §1371

» vaikka §1140

» §841 merkityksessä ’esimerkiksi’, esim. Sanotaan nyt vaikka(pa) huomenna

» §1140 vs. mutta

» vaikka-lause §1140

» §1068 lisäyksenä

» §1113 alussa vs. lopussa

» §1114 adverbiaali vs. lisäys

» §1117 sanajärjestys

» §1143 samantekevyyttä ilmaiseva

» §1148 subjektina?

» §1151 objektina?

» §1157 adverbiaalitäydennyksenä?

» vaikutelmaverbi §488

» §1578 episteemisen modaalisuuden kannalta

» vaikutuksenalaisuus (objektin tyypillisenä ominaisuutena) §927

» vaikutusala §743

» §571 kvanttorin vaikutusala substantiivin määritteiden joukossa

» §743 kvanttoripronominin

» §839 fokuspartikkelin

» §962 kiellon ja kysymyksen, suhteessa lauseen puiteadverbiaaleihin

» §963 kiellon ja kysymyksen, suhteessa kommenttiadverbiaaleihin

» §971 ajan adverbiaalien keskinäinen suhde lauseessa

» §1089 kiellon ja kysymyksen, rinnastuksessa ei lauserajan yli

» §1095 kiellon, eikä vs. ja… ei

» §1115 kehotuksen, kiellon, ja kysymyksen, adverbiaalilause hallitsevan lauseen osana

» §1180 kiellon ja kysymyksen, vaikutus elliptiseen lauseeseen

» §1193 kiellon, polaarisessa ellipsityypissä Leosta ei tullut kokkia vaan maalari

» §1560 modaaliverbin

» §1604 modaalisen partikkelin

» §1612 kiellon, suhteessa modaaliverbiin

» §1614 kiellon, suhteessa modaaliseen adverbiin tai partikkeliin

» §1617 kiellon, yleistä

» §1620 kiellon ja modaalisten ainesten tai kvanttoripronominien

» §1621 kiellon, voi kattaa adverbiaalilauseen

» §1622 kiellon, vaikutus että-lauseeseen ja relatiivilauseeseen

» vain ~ vaan sävypartikkelina, esim. Käy istumaan vaan §828

» -vainen-vänen, esim. erehtyväinensäästäväinen §266

» vajaa lause, vajaa ilmaus (vs. ellipsi) §1178

» vajaakäyttöinen sija §1261

» §1233 akkusatiivi

» §1262 abessiivi

» §1263 instruktiivi

» §1264 komitatiivi

» vajaaparadigmaisuus §60

» valenssi §446

» §61 millä vaikutusta sanan valenssiin: johtamisella on, taivutuksella ei

» §62 komparaatio adjektiivin valenssia muuttavana tekijänä

» §156 johdetun sanan

» §307 ja verbinjohtimen vaikutus

» §312 verbikantaisen muuttamisjohdoksen

» §447 pakollisuus erottamiskriteerinä

» §448 merkityspohjaisia erottamiskriteerejä

» §908 ja subjekti

» valenssiadverbiaali §961

» §474 vs. täydennysmuottiin kuuluva adverbiaali

» valtio-tyyppisten nominien taivutus §67

» -van-vän-neen-tun-tyn-dyn-dyn (eli referatiivimuoto) §123

» vapaatakuuminiä-tyyppisten nominien taivutus (lopussa pitkä vokaali tai vokaaliyhtymä) §67

» vapaa epäsuora esitys §1475

» §1466 ja nimitysperinne

» vapaa sanajärjestys §1367

» vapaa suora esitys §1463

» VA-partisiippi §521

» §122 tunnusvariantit ja vartalo

» §522 ilmaisee päättymätöntä tilannetta

» §524 passiivin VA-partisiipin modaalisuus

» §533 passiivin, tarkoituksen ilmaus

» §550 passiivinen translatiivissa tarkoituksen ilmauksena, esim. hoidettavaksi, vs. tyyppi tehdäkseen

» §1546 olla-verbin kanssa futuurisessa tehtävässä, esim. hän on sen tekevä

» §1675 passiivin, direktiivisessä käytössä, esim. Ravistettava

» varas-tyyppisten nominien taivutus §68

» varaus (suunnitteluilmauksen nimityksenä) §862 ↓

» varmistuskysymys §1204

» vartalo §54

» vartalojohto §148

» vastakysymys §1692

» vastaus §1680

» §1178 vs. ellipsi

» §1201 minimivastaus vaihtoehtokysymykseen, esim. Tuletko? Tulen ~ Joo ~ Tulen joo.

» §1202 milloin pitempi kuin minimivastaus

» §1203 lause vastauksena

» §1204 kielteinen vastaus kysymykseen

» §1205 selitys tai perustelu kielteisen vastauksen yhteydessä

» §1206 niin tai joo vastauksena kysymystyyppiin Illallako te menette?

» §1209 hakukysymykseen, esim. Missä olet?

» §1210 lause vastauksena hakukysymykseen

» §1217 vastaus direktiiviin (käskyyn, pyyntöön tms.)

» vastauspartikkeli (dialogipartikkelin nimityksenä) §797 ↓

» velaarinen äänne §5

» verbi §444

» §72 taivutustyypit, verbityypit

» §73 ↓ taivutuksen erikoistapauksia: käydä : kävinähdä : näkeetehdä : teki

» §105 yleistä taivutusmuodoista

» §124 millaisia taivutusmuotoja ja kuinka monta

» §153 lainattu, eri tyyppejä

» §445 merkitysryhmiä, esim. konkreettiset, mentaaliset ja abstraktit

» §930 partitiiviobjektin saava

» §1093 retorinen rinnastustyyppi meni ja pilasi kaikenotti ja lähtituli ja näytti

» §1186 ellipsi yhdyslauseissa

» §1508 ryhmittely aspektiominaisuuksien mukaan

» verbialkuinen sanajärjestys §1385

» §830 verbissä liitepartikkeli -han-hän

» §834 verbissä liitepartikkeli -pa-pä

» §871 yleiskatsaus

» §899 ilmiölauseen piirteenä

» §1203 vastauksissa Polttaa se vs. Kyllä se polttaa

» §1386 keskeiset merkitykset

» §1387 alussa kieltoverbi

» §1653 imperatiivilauseen ja muiden direktiivien tunnusmerkkinä

» §1659 direktiivinä käytetyssä väitelauseessa, esim. Menisit vaikka yliopistoon

» §1662 kysymys- tai direktiivitulkinnan luojana, esim. Ostaisit sä kahvia tulkinnassa

» §1716 affektisena keinona

» verbi-ilmaus §443

» verbijohdos §303–370 (luku)

» verbikantainen johdos, deverbaalinen johdos §157

» verbikantainen substantiivi §560

» §414 yhdyssanassa

» §415 yhdyssanassa, määriteosan sijanvaihtelu ja merkitys

» §418 yhdyssanassa, erimuotoisia määriteosia

» §491 ↓ vs. infinitiivilauseke

» §561 missä suhteessa käyttäytyvät toisin kuin muut substantiivit

» verbiketju §496

» §450 moniverbisenä predikaattina

» §469 verbiketjun muodostavat vs. infinitiiviobjektin saavat verbit

» §488 vaikutelmaverbin yhteydessä, esim. näyttää tulevan

» §497 vs. infinitiivilauseke

» §498 käsitteen taustaa

» §868 predikaattina

» §1268 persoonakongruenssin kannalta

» §1368 verbien sanajärjestys

» §1390 ja lauseen osittainen tai täydellinen verbiloppuisuus

» §1564 modaaliverbien piirteenä

» verbikysymys, esim. Itketkö sinä? §1689

» §1662 ilman -kO-liitettä direktiivinä, esim. Korjaat sä ton siivon

» §1691 vs. lausekekysymys

» verbilauseke, VP §443

» verbiliitto §451

» §450 moniverbisenä predikaattina

» §452 modaalisuutta, kieltoa ja aspektia ilmaisevia, esim. olla tekemässä ~ tekemättä

» §453 tilanteen eri tavoin esittäviä, esim. olla tekevinääntulla tehdyksi

» §868 predikaattina

» §1332 monipersoonaisessa passiivissa

» §1333 tulla tehdyksiolla jonkun tekemä ~ hoidettavana

» §1334 tulla vrt. joutua hylätyksi

» §1336 passiivinen verbiliitto vai muu rakenne

» §1368 verbien sanajärjestys

» §1390 ja lauseen osittainen tai täydellinen verbiloppuisuus

» §1580 nesessiivinen on tehtävä modaalisena verbirakenteena

» §1581 modaalinen nesessiivinen on tehtävä

» §1584 modaalinen mahdollisuusrakenne olla tehtävissä

» verbiloppuinen sanajärjestys §1390

» §871 sanajärjestysvaihtoehtojen joukossa

» §1382 vaikutus lauseen alun tulkintaan

» §1391 liittomuodoissa, esim. on kaikkensa yrittänytei kritiikistä piittaa

» verbinjohdin §156

» §303 tyypit

» §304 määrä

» §305 ja kantasanan tyyppi

» §306 useampia samassa sanassa

» §307 vaikutus valenssiin

» §308 merkitykset, kun kantana on nomini

» verbipartikkeli §455

» §430 yhdysverbeissä, esim. aikaansaada ~ saada aikaan

» §792 partikkelien alaryhmänä, esim. syödä ylen

» verbivastineellinen substantiivi §560

» §561 missä suhteessa käyttäytyvät toisin kuin muut substantiivit

» vertailu §634

» §641 komparatiiviadverbin avulla, esim. vähemmän kaunisenemmän kuin kaunis

» vertailuilmaus §766

» §724 pronominin yhteydessä, esim. sen näköinen kuin…

» §1172 ja kuin-rakenne

» §1640 ja kieltohakuiset ainekset

» vertailukonjunktio kuinkuten §819

» vertailun adverbiaali §993

» vierassana §150

» §8 ääntämyksen suhde kirjoitusasuun

» §11 erilaisia tavutyyppejä

» §12 tavutuksesta

» §17 vokaalisoinnun kannalta

» §18 pitkät vokaalit

» §28 konsonanttien geminoitumisen kannalta

» §152 latinalais- ja kreikkalaisperäiset nominit

» §267 inen-johtimellisia, esim. dramaattinen

» §268 johdin -nen vai ei, esim. formaali ~ formaalinen

» vieruspari §1197–1220 (luku)

» vierusparin esijakso §1218

» §1051 no-partikkelin esiintymäympäristönä

» vierusparin etujäsen §1197

» §1022 lausekkeen muotoinen

» §1051 reaktiona etujäseneen no

» §1657 käskylauseen tyypillinen asema

» vierusparin jälkijäsen §1197

» §843 mukana kin-partikkeli

» §1023 lausekkeen muotoinen

» §1041 että-loppuinen

» §1198 preferoitu tai preferoimaton

» §1201 kysymyksen jälkijäsenenä myönteinen minimivastaus

» §1212 etujäsenenä kannanotto

» §1657 millaisissa tilanteissa käskylause

» §1674 lupaa ilmaiseva imperatiivi ja partikkeli, esim. Ota vaan

» §1706 etujäsenenä retorinen kysymys

» §1723 imperatiivilause, affektinen, esim. ÄläKatos vaanSanos muuta

» vierusparin lavennus §1218

» vierusparin välijakso (eli välisekvenssi) §1219

» §1197 ja vierusparin käsite

» viittaushetki (tempuksen kuvauksessa) §1524

» §1550 vs. puhehetki tempusten kokonaisjärjestelmässä

» -villa-villä, esim. olla nähtävillä §1585

» -vinaan-vinään §453

» §123 nipputunnuksena vs. osiin jakautuvana

» virke §864

» voimasana §1725

» §374 substantiivikantaisen sti-johdoksen kantana

» §665 genetiivimuoto intensiteettimääritteenä, esim. helvetin (paljon)

» §856 ↓ verrattuna interjektioihin

» §1025 vuoron alussa

» §1623 kieltosanan tehtävässä, esim. Hitot mä mitään sanonu

» §1705 retorisissa kysymyksissä

» §1726 määritteenä, esim. pirun pahakoko helvetin auto

» §1727 sijoittuminen lauseessa

» §1728 yksin tai interjektion kanssa, vrt. interjektio

» vokaali §2

» §1 vs. konsonantti äännejärjestelmän osana

» §9 lyhyt ja pitkä

» §18 pitkä, yleisyystietoja

» §20 pitkä, jälkitavussa

» §26 pitkä, vokaaliyhtymän sijasta

» vokaalisointu (eli vokaaliharmonia) §15

» §16 taivutuksessa ja johtamisessa

» §17 vierassanoissa

» vokaalivaihtelu §45

» §46 aä ~ oö tai kato, 2-tavuisissa sanoissa

» §47 aä ~ oö tai kato, monitavuisissa sanoissa

» §49 aä ~ e, esim. huudan : huudetaan

» §50 i ~ e , esim. siisti : siistei-

» §51 e:n kato, esim. luke- : luki

» §52 lyheneminen, esim. maa : mai-, syö : söi

» vokaalivartalo §55

» §71 verbin

» vokaaliyhtymä §25

» vuoro §1004

» §797 vuorottelu dialogipartikkelien viitekehyksenä

» §1003 keskustelun perusyksikkönä

» §1004 ↓ leksikaalinen eli lausumista koostuva vs. partikkelivuoro

» §1005 moniyksikköinen

» §1006 miten konteksti luo edellytyksiä moniyksikköiselle vuorolle

» §1038 vuoron loppuminen keskustelussa

» §1039 asenteen ja tunteen ilmaukset vuoron lopettajina

» §1044 partikkelista muodostuva eli partikkelivuoro

» §1054 jatkaminen lisäyksillä, esimerkkejä

» §1197 perättäisten vuorojen kiinteät jaksot eli vierusparit

» §1199 rituaalistunut vs. moniyksikköinen vastauksena keskustelun aloituksissa

» §1701 tarkistuskysymyksen kohteena

» vuoron rakenneyksikkö §1004

» §1007 voivat edustaa eri puhetoimintoja

» vuoropari (vierusparin nimityksenä) §1197 ↓

» väitelause, deklaratiivilause §887

» §834 verbissä pA-partikkeli

» §1200 jatkokysymyksenä, esim. Ai et se on niin pehmeetä

» §1207 kysymyksenä, tarkistuksissa ja päättelyissä

» §1208 kysymyksenä, aloittaa toiminnan

» §1663 tulkinta 2. persoonassa ohjeeksi, neuvoksi tai vetoomukseksi

» §1664 tulkinta 3. persoonassa tai passiivissa ohjeeksi tai pyynnöksi

» §1665 tulkinta käskyksi tai velvoitteeksi

» §1699 jatkona vai-alkuinen ilmaus

» §1704 tulkinta kysymykseksi, kun sisältää alisteisen kysymyslauseen

» §1714 affektisen tulkinnan ehtoja

» §1715 pronominien osuus affektisessa tulkinnassa

» §1716 verbialkuisen sanajärjestyksen osuus affektisessa tulkinnassa

» §1717 partikkelien osuus affektisessa tulkinnassa

» §1718 partikkelit josittennytvasta ja affektinen tulkinta

» §1719 affektisiksi kiteytyneitä rakenteita, esim. Että sen pitikin lähteä

» välijohtolause §1481

» välimerkki §864

» §432 vinoviiva summayhdyssanoissa

» §783 desimaali-ilmauksissa

» §785 numeraalien vaihteluvälin ilmaisemisessa

» §864 virkkeen kriteerinä

» §1054 valmiin rakenteen jatkon merkkinä

» §1068 adverbiaalilauseen irrallisuutta osoittamassa

» §1069 relatiivilauseen epärestriktiivisyyttä osoittamassa

» §1070 johtolausetta ja referaattia erottamassa

» §1073 parenteesin osoittajana

» §1098 vinoviiva samanarvoisuuden osoittajana, esim. ja/taimiehiä/naisia

» §1460 suoran esityksen erottamisessa

» §1463 vapaan epäsuoran esityksen erottamisessa

» §1678 ↓ kysymysmerkki kysyvyyden ainoana osoittajana

» välineen adverbiaali §990

» §489 verbin täydennyksenä

» §689 adpositiolauseke, esim. paperin avulla

» välineennimi §255

» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä

» välttämättömyys §1551

» §1552 praktinen vs. logiikan modaalisuustyypit

» §1570 dynaaminen

» §1577 verbien ilmaisemana, esim. kuuluu tehdätulee tehdäjoutuu tekemään

» §1587 deonttinen tai praktinen rakenteen Mennäkö vai ei? merkityksenä

» väylän adverbiaali §984

» §702 genetiivitäydennyksen saavia väylää ilmaisevia adpositioita, esim. halki, yli

» §709 kautta-ilmaukset, adpositio vs. partikkeli

» yhdistäminen (eli kompositio) §398

» §146 yleisesti sananmuodostuskeinona

» yhdysadjektiivi §426

» §273 (i)nen-johtimellisia, esim. lapsenmielinen

» §279 llinen-loppuisia, esim. selkänojallinen

» §427 muita kuin (i)nen-loppuisia

» yhdysadverbi §371

» §408 yhdysosien välisen määrityssuhteen kannalta

» §433 esimerkiksi yötäpäivääykskaks

» yhdysjohdin §156

» yhdyslause §882

» §811 partikkeli niin yhdistämässä lauseita

» §864 ja virke

» §873 itsenäisenä lauseena

» §1005 moniyksikköisenä vuorona

» §1013 alkuosa jatkoa ennakoivana rakenteena

» §1067 lohkeaman tavoin toimiva

» §1089 rinnastus

» §1111 adverbiaalilauseen ja hallitsevan lauseen muodostamana

» §1118 adverbiaalilause toisen määritteenä

» §1121 merkityssuhteet lauseiden välillä

» §1144 alisteisen lauseen näkökulmasta

» §1177 ellipsi yhdyslauseissa

» §1282 ja lukukongruenssi puhutussa kielessä, esim. Ne meni… ja tekivät…

» §1351 nollapersoonan esiintymisympäristönä

» §1377 päälauseessa käänteinen sanajärjestys

» §1403 alisteisen lauseen paikka ja hajarakenteen käyttö

» §1431 ja tarkoitteen uudelleenmaininta ilman pronominia

» §1443 ja anaforan keinot

» §1658 alkuosa imperatiivissa

» §1704 alisteisen kysymyslauseen sisältävä

» yhdyslauseen etujäsen §1112

» yhdyslauseen jälkijäsen §1112

» yhdysnumeraali, yhdyslukusana §780

» §398 yhdyssanatyyppinä

» §770 numeraalien osajoukkona

» §789 ja substantiivilausekkeen rakenne

» yhdysosa §403

» §172 epä– ja ei-prefiksien yhdysosamaisuus

» §420 yhdysosien kongruenssi

» §434 summayhdysosa määritysyhdyssanassa, esim. Suomi-Ruotsi-maaottelu

» yhdysosamuoto (eli yhdyssanamuoto, casus componens) §416

» §417 verbiä edustava, esim. juomatapaleivinpaperi

» yhdyssana §398–437 (luku)

» §146 yleisesti osana muuta sanastoa

» §147 sanahahmon kannalta

» §155 rajankäyntiä johdoksiin

» §1278 verbin kongruenssi yhdyssanojen rinnastuksessa, esim. käräjä- ja hovioikeus katsoivat

» §1312 rinnastus ja edusosan kongruenssi, esim. Bulgakov- ja Pasternak-museoilla

» §1401 alkuosaan kuuluva aines irrallaan, esim. eronpyyntö johtokunnasta

» yhdysverbi §430

» §431 tilapäisiä, esim. pintaliitääloppusijoittaa

» yhdysviiva, yhdysmerkki §401

» §432 summayhdyssanoissa

» §435 merkitys yhdyssanan tulkinnassa

» §437 yhdyssanojen rinnastuksessa

» yksikkövartalo §80

» yksilöivä adjektiivi §608

» §583 substantiivin määritteenä, esim. ainoa, paras, kaunein

» §615 mahdolliset astemääritteet

» §642 superlatiivi

» §767 pronominimaisuus, esim. toinen

» §1166 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys

» §1415 lausekkeessa se, esim. Tämä on se pahin juttu

» §1639 ja kieltohakuiset ainekset

» yksilökvanttori §757

» yksinäiskonsonantti §9

» yksipaikkaisuus §446

» §459 vrt. intransitiivisuus

» §460 muottina, esim. Toimimalla voi vaikuttaa

» yksipersoonainen verbi §457

» §457 ↓ tarvita– ja täytyä-verbien taipuminen persoonissa

» §1321 ei yksipersoonaista passiivia

» yksipersoonaisuus §1313 ↓

» yksivartaloisuus §55

» §64 nominit

» §71 verbit

» yleisgeminaatio §29

» yleiskonjunktio (että) §819

» §884 sivulauseen merkkinä

» §1144 yleistä että-lauseen tehtävistä

» yleismerkityksinen substantiivi, esim. vaiheedellytysyhteys §566

» yleisnimi §553

» ymmärrystarjokas (tarkistuskysymys) §1207

» ärsyke (semanttinen rooli) §465

» äänne §1

» §9 pituuden suhde merkitykseen

» §10 yleisyystietoja

» äännejärjestelmä §1

» ääntöpaikka §5

» ääntötapa §4

.

.

Määritelmät

.

A-infinitiivi

abessiivi

ablatiivi

absoluuttinen adjektiivi

abstrakti paikallissija

additiivinen

adessiivi

adjektiivi

adjektiivilauseke

adpositio

adpositiolauseke

adverbi

adverbiaali

adverbiaalikonjunktio

adverbiaalimäärite

adverbiaalitäydennys

adverbiaalilause

adverbilauseke

adversatiivinen suhde

affektinen ilmaus

agentiivisuus

agentti

agenttiadverbiaali

agenttipartisiippi

aiemmuus

ainesana

akkusatiivi

alisteinen kysymyslause

alisteinen lause

alkukenttä

allatiivi

anafora

anaforinen

antonyymi, antonyyminen

appellatiivi

appositio

appositiorakenne

appositioyhdyssana

apuverbi

argumentti

argumenttirakenne

artikkeli

asenneadverbi

aspekti

aspektuaalinen

assosiatiivinen anafora

asteikkopartikkeli

astemäärite

astevaihtelu

asyndeettisyys, syndeettisyys

ateelisyys

automatiivinen verbijohdos

avaus

avoin tulkinta

avotavu

bahuvriihiyhdyssana

definiittisyys

deiksis

deiktinen

deklaratiivilause

demonstratiivipronomini

demonstratiivinen proadverbi

deonttinen modaalisuus

derivaatio

deskriptiivisana

deskriptiivinen verbi

denominaalinen, denominaali-

determinatiivinen yhdyssana

deverbaalinen, deverbaali-

dialogipartikkeli

diftongi

diftonginreduktio

direktiivi

disjunktiivinen suhde

disjunktiivinen vaihtoehtokysymys

dramaattinen preesens

duratiivisuus

dynaamisuus

dynaaminen modaalisuus

E-infinitiivi

e-subjekti

edusosa

edussana

ei-faktiivinen verbi

ei-implikatiivinen verbi

eksistentiaalilause

eksistentiaaliverbi

eksistentiaalisubjekti

eksklamatiivilause

eksklusiivinen fokuspartikkeli

ekspletiivinen

ekvatiivilause

elatiivi

elisio

ellipsi

entiteetti

epenteesi

episteeminen modaalisuus

epämääräisyys

epäproduktiivisuus

epärestriktiivisyys

epäspesifisyys

epäsuora esitys

erikoisgeminaatio

erikoislausetyyppi

erisnimi

erosija

erottamattoman omistuksen muotti

esijakso

esikenttä

essentiaalinen verbijohdos

essiivi

etiäinen

etujäsen

etulaajennus

etumäärite

etuvokaali

evidentiaalisuus

faktiivinen verbi

feminiinijohdos

finaalinen suhde

finaalirakenne

finiittiverbi

fokus

fokusoiva lohkorakenne

fokuspartikkeli

fokusrakenne

foneemi

fonotaksi

frekventatiivinen verbijohdos

frikatiivi

futuuri

geminaatta

geneerisyys

genetiivi

genetiivisubjekti

glottalisaatio

habitiiviadverbiaali

habituaalinen tilanne

hajarakenne

hakukysymys

hallitseva lause

hallitseva rakenne

heikko aste

heikko vartalo

historiallinen preesens

huomionkohdistin

huomiopiiri

hyponyymi

idiomi

illatiivi

illokutiivinen sävy

ilmiölause

imitatiivijohdos

imperatiivi

imperatiivilause

imperfektiivinen aspekti

imperfekti

implikaatio

implikatiivinen verbi

indefiniittinen kvanttoripronomini

indefiniittisyys

indeksaalisuus

indikatiivi

inessiivi

infiniittimuoto

infiniittilauseke

infiniittirakenne

infinitiivi

infinitiivilauseke

informaatiorakenne

inklusiivinen fokuspartikkeli

inkoatiivinen

inkongruenssi

instruktiivi

integroitunut määrite

intensionaalinen verbi

intensiteettimäärite

interjektio

interrogatiivilause

interrogatiivipronomini

intransitiivilause

intransitiiviverbi

inversio

isäntäsana

itsekorjaus

itsenäinen relatiivilause

jaollisuus

jaottomuus

johdin

johdos

johdospassiivi

johtaminen

johtoilmaus

johtolause

jussiivi

jälkijohtolause

jälkijäsen

jälkilaajennus

jälkimäärite

järjestysluku

jäännöslopuke

kaksivartaloisuus

kaksoiskysymys

kaksoispassiivi

kannanotto

kanta

kantasana

kantavartalo

kaptatiivinen verbijohdos

karitiiviadjektiivi

karttuvuus

katafora

kategorioiva adjektiivimäärite

kausaalinen suhde

kausatiivinen verbijohdos

kausatiivisuus

kehysrakenne

ketjusana

kieliopillinen sija

kieliopillistuminen

kiellon fokus

kiellon vaikutusala

kielteisesti implikatiivinen verbi

kieltohakuisuus

kieltolause

kieltomuoto

kieltopartikkeli

kieltopartisiippi

kieltoprefiksi

kieltoverbi

kiinteä sanajärjestys

kirjainsana

kliitti

kliittistyminen

klusiili

kokija

kokonaisuuden elatiivirakenne

kollektiivijohdos

kollektiivisana

koloratiivirakenne

komitatiivi

kommenttiadverbi ja -partikkeli

kommenttiadverbiaali

kommunikaatioverbi

komparaatio

komparaatiojohdos

komparaatiomuoto

komparatiivi

kompleksinen sana

kompositio

konditionaali

konditionaalinen suhde

kongruenssi

konjunktio

konnektiivi

konsekutiivinen suhde

konsessiivinen suhde

konsonantti

konsonanttivartalo

konstruktio

kontrafaktiivinen verbi