Blogulblog's Blog

Pilkku – virgulă

Pilkku – virgulă

.

virgula.

Mai c-aș îndrăzni să spun că virgula este cel mai important semn ortografic al finlandezei. Dacă celelalte semne ortografice nu dau prea mare bătaie de cap și nu generează prea multe greșeli, virgula este cea care, pusă greșit, scade nota la bacalaureat, face să fie respinse lucrări științifice și asigură o pâine albă corectorilor.

Virgula în ortografia finlandeză diferă, în multe privințe, de folosirea ei în limba română; regulile ei se apropie mai mult de ortografia engleză.

.

pilkku ● virgulă ■ komma, kommatecken

.

VÍRGULĂ, virgule, s. f. 1. Semn de punctuație care care arată o pauză foarte scurtă în citire și care delimitează grafic unele propoziții în cadrul frazei și unele părți de propoziție în cadrul propoziției. 2.Semn întrebuințat pentru a arăta când trebuie făcută respirația în timpul unei interpretări muzicale vocale. 3. Semn întrebuințat pentru a separa, într-un număr zecimal, partea întreagă de partea fracționară. – Din fr. virgule.

.

pilkku1*A

  1. ympäristöstään väriltään t. valoisuudeltaan erottuva pieni kohta, laikku, läikkä, läiskä, piste. Musta, valkoinen  pilkku. Ihossa näkyi pieniä punaisia pilkkuja. Kauneuspilkku. Teerenpilkku. Homepilkku, ruostepilkku.

Urh.ark. jalkapallossa rangaistuspotkupisteestä t. rangaistuspotkusta. Panna pallo pilkulle. Viheltää pilkku.

Kuv. Musta pilkku [= häpeätahra] jkn elämässä, maineessa. Häpeäpilkku. Tiedän asian pilkulleen täsmälleen, ”prikulleen”.

  1. eril. kirjoitusmerkeistä.
  2. välimerkki (,) jota käytetään määräsääntöjen mukaan erottamaan toisistaan virkkeen lauseita, lauseenosia yms. Erottaa lauseet pilkulla.

Kuv. En aio muuttaa tekstistä pilkkuakaan yhtään mitään.

  1. merkki (,) joka erottaa desimaalit kokonaisluvuista. 2,8 [luetaan: kaksi pilkku kahdeksan].  Desimaalipilkku.
  2. myös em. merkistä yläindeksinä (’). Piste a’ [luetaan: a pilkku].
  3. kirjaimen osana: piste. Ä:n pilkut.
  4. ark. valomerkki ravintolassa. Istuttiin pilkkuun asti.

.

Din definiția de mai sus vedem că pilkku mai însemnă și pată sau orice semn care seamănă cu un punct sau cu o virgulă. Mai jos considerăm doar semnificația ortografică, adică doar punctul 2a.

.

auringonpilkku, desimaalipilkku, homepilkku, häpeäpilkku, kauneuspilkku, kymmenyspilkku, likapilkku, pilkku, pilkkuinen, pilkkukuume, pilkkumi, pilkkusääntö, pilkkuvirhe, ruostepilkku, teerenpilkku, valopilkku

.

Dacă Iso suomen kielioppi neglijează considerarea ortografiei, deci și a virgulei, lingvistul Jukka Korpela are pagini importante despre semnele ortografice. Ar fi prea mult de copiat inutil din linkurile următoare, așa că îl sfătuiesc pe HyväYstävä să meargă direct acolo.

Nykyajan kielenopas Kirjoitusmerkit

Pilkku

Pilkkusääntöjä

.

PILKKU

Pilkku on ns. kieliopillinen välimerkki: pilkulla erotetaan toisistaan tietyt kieliopilliset jaksot huolimatta puherytmistä ja puheen taukopaikoista. Pilkutus hahmottaa tekstin virkkeiksi, lauseiksi ja lauseenosiksi. Etenkin asiatekstissä on pilkun käytössä syytä noudattaa yhtenäisiä ohjeita; kaunokirjallisuus taas jäljittelee usein puhekieltä.

Pilkku lauseiden välissä:

  • pilkulla erotetaan virkkeen lauseet toisistaan. Jos lause on toisen sisällä, pilkku kirjoitetaan molemmin puolin lausetta. Tämä sääntö on tärkeä. (Vrt. „Autohurjastelija näki, että ydinfyysikko meni töihin, ja kiihdytti hiukkasen” ja „Autohurjastelija näki, että ydinfyysikko meni töihin ja kiihdytti hiukkasen”.)
  • pilkun voi kuitenkin jättää pois kahden lauseen välistä, jos lauseet ovat hyvin lyhyet ja niitä yhdistää konjunktio tai kysymyssana. „Aurinko paistaa ja kiurut laulavat.” „Uskotko onko Jumala olemassa?”
  • kahden päälauseen välistä pilkku jää pois, jos lauseilla on jokin yhteinen lauseenjäsen (yleensä subjekti). „Ihmiset tekevät raskasta työtä ja vuodattavat suolaista hikeä.”
  • kahden samanlaisen, rinnastetun sivulauseen välistä pilkku jää pois. „Koska Vinksu on älykäs ja (koska Vinksu) tuntee syvästi, hänestä kasvaa traaginen hahmo.”
  • pilkulla ei eroteta lauseenvastiketta eikä vaillinaista (predikaatitonta) kuin-lausetta lauseyhteydestään. „Kevään tultua odotamme lumen sulavan.” „Hän makasi vuoteellaan kuin lakanoihin liimautuneena.”

Pilkku lauseenosien välissä:

  • pilkulla erotetaan samanlaiset lauseenjäsenet, ellei niitä yhdistä rinnastuskonjunktio. „Vinksu söi hyvällä ruokahalulla parsaa, selleriä, palsternakkaa ja maa-artisokkaa.” „En mene kotiin enkä töihin vaan Huitsin Nevadaan.”
  • peräkkäiset adjektiiviattribuutit erotetaan toisistaan pilkulla, jos ne ovat samanarvoiset (eli jos niiden väliin voi lisätä ja-konjunktion). Pilkku jää pois, jos edellinen attribuutti määrittää sitä seuraavan ja pääsanan sanaliittoa. „Ostin laadukkaita, edullisia parsakaaleja.” „Törmäsin Ladallani korkeaan suomalaiseen mäntyyn.” HUOM! Pilkun käyttö tai käyttämättä jättäminen muuttaa usein lauseen merkitystä: „Hän vei vihille kolmannen juopuneen naisen.” (Myös edelliset naiset olivat juopuneita.) Vrt. „Hän vei vihille kolmannen, juopuneen naisen.” (Edellinen nainen ei ollut juopunut.)
  • pääsanan jäljessä oleva, sen mukaisesti taipuva attribuutti erotetaan ympäristöstään pilkuin. „Avaruus, tuo korpimaista tutkimattomin, kiehtoo monia maan matosia.”
  • puhuttelu- ja huudahdussanat erotetaan ympäristöstään pilkuin. „Ananias, tuletko kanssani pilkkua nussimaan?” „Oijoi, kastelin kenkäni!” „Katsopas, vaari, pirulauta, tuota hauvaa.”
  • irralliset, selittävät lisäykset ja välihuomautukset erotetaan ympäristöstään pilkuin. Pilkut voi korvata ajatusviivoin tai sulkeilla: sulkeet erottavat jyrkimmin, pilkun lievimmin. „Etelässä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, on luvassa ajoittaista sadetta.” „Vinksu, maailmojen herra, loi Jumalan omaksi kuvakseen.”

.

Suomen kielen pilkkusäännöt ovat hyvin mekaaniset, eli pilkun paikka on tarkasti määrätty. Kaunokirjallisissa teksteissä näkee usein pilkkusäännöistä poikkeamista, mutta asiateksteissä pilkkusääntöjä pitää noudattaa, sillä ne helpottavat lukijaa.

Tärkeitä pilkkusääntöjä on neljä. Lisäksi on joitakin täydennyksiä, mutta neljällä perussäännöllä pärjää tosi hyvin.

  • Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla.
  • Kaksi itsenäistä päälausetta erotetaan toisistaan pilkulla myös silloin, kun niiden välissä on rinnastuskonjunktio (esim. ja-sana)
  • Luettelon osien väliin tulee pilkku.
  • Irralliset lisäykset erotetaan lauseesta pilkulla.

.

  1. Virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkulla

eli päälauseet erotetaan päälauseista ja päälauseet sivulauseista ja erilaiset sivulauseet toisistaan.

Tämä sääntö on helppo, jos muistaa sivulauseet.

Sivulauseet:

  • Alistuskonjunktiolla alkavat sivulauseet eli lauseet, jotka alkavat ETTÄ, JOTTA, KOSKA, KUN, KUNNES, JOS, VAIKKA, KUIN –sanoilla: HUOMAA PILKUT!

Tiesin, että hän tulisi.
Tulin, jotta kuulisin uutiset.
Tulin, koska halusin tavata sinut.
Tulin, kun sade lakkasi.
Odotin, kunnes sade lakkasi.
Jos sade lakkaa, tulen.
En tule, vaikka sade lakkaisi.
Satoi, kuin saavista olisi kaatanut.

  • Relatiiviset sivulauseet, jotka alkavat relatiivipronomineilla JOKA ja MIKÄ sekä niiden eri muodoilla JOHON, JOSSA, MIHIN, MISSÄ … ja johdoksilla, esim. JOLLOIN, JOTEN:

Hän on mies, johon voi luottaa.
Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon, mikä johti katastrofiin.

Huomaa pilkut, kun päälause jatkuu: Tuo tyttö, joka soittaa selloa, on naapurini.

  • Epäsuorat kysymyslauseet eli kysymykset, joihin ei odoteta vastausta:

En tiedä, miksi hän ei tullut.
En tiedä, onko hän jo lähtenyt.

Huom: ei kysymysmerkkiä, ellei päälause ole kysyvä! Tiedätkö, miksi hän ei tullut?

Huomaa pilkut, kun on monta erilaista lausetta peräkkäin:

Olin niin syventynyt tehtävään, että tuskin huomasin, kun sisareni tuli huoneeseen. [PL, SL, SL.] (pää-, sivulause)

  1. Kaksi itsenäistä päälausetta erotetaan toisistaan pilkulla myös silloin, kun niiden välissä on rinnastuskonjunktio

JA-sanan (joskus myös ELI & TAI) kanssa käytetään pilkkua silloin – ja ainoastaan silloin – kun se yhdistää kahta itsenäistä päälausetta = päälauseilla ei ole yhteisiä lauseenjäseniä, esim. subjektia, objektia tai adverbiaalia.

Käytetään:

Ville meni ensin saunaan, ja sitten hän joutui putkaan. = PL, ja PL
← kummallakin lauseella on oma subjektinsa – Ville ja hän – ja oma predikaattinsa

Ei käytetä:

Ville meni ensin saunaan ja (Ville) sitten joutui putkaan. = PL ja PL
← lauseilla on yhteinen subjekti Ville

Helpot pilkkusäännöt:

  1. Luettelon osien väliin tulee pilkku:

Siellä olivat Ake, Make, Pera ja Minni.

  1. Selvästi varsinaisesta lauseyhteydestä irrallaan olevat lisät ja selitykset erotetaan
    molemmin puolin pilkulla:

Hän osoitti äärimmäisen harvoin, ehkei koskaan, kiihtymystään.
Hei Liisa, sinä olet voittanut pelin!
Helsingissä, pääkaupungissamme, on paljon liikenneongelmia.

Pari lisäystä

Huomaa, että pilkku tulee aina rivin loppuun, ei koskaan rivin alkuun.

Huomaa:
Kuin-sanan edelle ei tule pilkkua, jos se vertailee kahta asiaa.

Järvi oli rehevöitynyt enemmän kuin joen ranta.
Minä olen kaksi kuukautta vanhempi kuin sinä.

.

Pilkku suomen kielessä

Pilkut paikoilleen!

Kirjoittajan ABC

Pilkkuja liikaa vai liian vähän?

Kielikello Pilkku

Kielijelppi Pilkku

.

Marea gramatică a limbii finalndeze nu se coboară să se ocupe de lucruri mărunte, astfel că virgula – pilkku, nu are nicio pagină.

» § 770 Mitä numeraalit ovat?

… Murtolukuilmaukset puoli, neljännes, kaksi kolmasosaa, kaksi pilkku … numeraali-ilmauksia kuten kaksi pilkku seitsemän kertaa kymmenen …

» § 783 Desimaali-ilmaukset: neljä pilkku yhdeksän

… § 783 Desimaali-ilmaukset: neljä pilkku yhdeksän … ilmaistaan kirjoitusasusta peräisin olevan pilkku– tai piste-sanan … Jokke: viisikymmentäyksi pilkku kuusi prosenttia. (r) …

» § 1463 Referointia ilman johtoilmausta

… usein välimerkein joskaan ei välttämättä. Pilkku voi olla erottamassa …

.

Kielitoimiston ohjepankki

Pilkku

Pilkku se joka- ja se että -ilmauksissa

Pilkku titteleiden välissä: johtaja, insinööri Virta

Pilkku ja saati

Konjunktiot: kuten

Pilkku ja mitä–sitä, toisaalta–toisaalta

Pilkku rinnasteisten lauseenjäsenten ja luettelon osien välissä

Pilkku kuin-ilmauksissa

Pilkku määritteiden välissä: toinen(,) hyvä vitsi

Pilkku ja puhutteluilmaus, tarkennus tai muu lisäys

Pilkku ja mutta, vaan

Pilkku ja paitsi–myös

Pilkku sivulauseiden välissä

Pilkku lainauksen ja johtolauseen jäljessä

Pilkku ja epäsuora kysymyslause: Hän kysyi, tulenko ajoissa.

Pilkku ja sillä

Pilkku ja lauseenvastike: auringon noustua lähdimme

Pilkku ja alistuskonjunktiolla (esim. että, jos) alkava lause

Pilkku moniosaisissa konjunktioilmauksissa: silloin kun, niin että

Pilkku ja joka-, mikä-relatiivilause

Pilkku päälauseiden välissä

Luetelma

Ajatusviiva virkkeen välimerkkinä

Kirjeen aloitus

Desimaaliluvut

Kirjeen lopetus

Pilkku ja lauseenalkuinen valitettavasti, toisaalta

.

Atenție! De remarcat importanța locului virgulei!

.

–        Haloo! Äiti, olen huolessani tästä virtsatestistä, mitäs mä tekisin? – En ymmärrä mistä soitat – Virtsasta. [Nu înțeleg despre ce suni. Despre urină.]

–        Haloo! Äiti, olen huolessani tästä virtsatestistä, mitäs mä tekisin? – En ymmärrä[,] mistä soitat – Turusta. [Nu înțeleg, de unde suni. Din Turku.]

.

Următoarele sunt cunoscute kielisolmuja: [kusta – a urina, mai popular; tulepas – vino dară; Kalle Kustaan – al lui Karl Gustav;]

Tulepas Kalle Kustaan ikkunan alle.

Tulepas Kalle, kustaan ikkunan alle.

Tule paskalle Kustaan ikkunan alle.

Tule paskalle, kustaan ikkunan alle.

.

Yksi mitali, kultakin olisi hyvä! [kultakin– chiar și de aur]

Yksi mitali kultakin olisi hyvä! [kultakin – de fiecare]

.

Armoa, ei vankilaan!

Armoa ei, vankilaan!

Armoa, ei Siperiaan!

Armoa ei, Siperiaan!

armoa

.

Aceeași situație ar suna în românește cam așa (fără virgule):

Să se ierte nu se poate să se condamne la moarte”. Fraza în care virgula ține în mâinile sale soarta unui om, în funcție de unde e așezată, „Să se ierte nu se poate[,] să se condamne la moarte!” sau „Să se ierte[,] nu se poate să se condamne la moarte”.

Pentru fraza următoare s-a pus întrebarea unde ar pune femeile virgula și unde ar pune-o bărbații.

Dacă bărbatul ar ști realmente valoarea pe care o are femeia ar merge în patru labe.” (fără virgule)

Dacă bărbatul ar ști realmente valoarea pe care o are femeia[,] ar merge în patru labe.” au scris femeile dar

Dacă bărbatul ar ști realmente valoarea pe care o are[,] femeia ar merge în patru labe.” au scris bărbații.

.

virgula2

.

Introdus / lisätty 26.11.2016

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: