Blogulblog's Blog

Două probleme: yhdysviiva, heittomerkki

Două probleme: yhdysviiva, heittomerkki

.

Apostrof

.

Două vechi cunoștințe din română pe care le întâlnim și în finlandeză sunt trăsura de unire, linioara – yhdysviiva, yhdysmerkki și apostroful – heittomerkki. Modul lor de întrebuințare în finlandeză diferă de cel din română și mai jos vom vedea de ce și cum.

.

Exemplele de mai jos sunt scoase din Kielitoimiston sanakirja iar teoria din Iso suomen kielioppi și din Kieliopas (Jukka Korpela).

.

  1. problema: trăsura de unire, linioara – yhdysviiva, yhdysmerkki*) (între două cuvinte care formează un cuvânt compus, din care primul se termină în aceeași vocală cu care începe următorul)

.

*a-a*

456 sanaa

*aa-a* 

erämaaalue | harmaa-asteikko | leimaa-antava | maa-aateli | maa-aatelisto | maa-aines | maa-ala | maa-alkalimetalli | maa-alue | maa-analyysi | maa-artisokka | maa-asema | pahaa-aavistamaton | takaa-ajaja | takaa-ajo | takaa-ajoasema | takaa-ajokilpailu | takaa-ajoleikki | vapaa-aika | vapaa-ajanasunto | vapaa-ajattelija | vapaa-ajattelu | vapaa-alue

*a-aa*

hiekka-aavikko | joka-aamuinen | krapula-aamu | kulta-aarre | maa-aateli | maa-aatelisto | olympia-aate |                 ooppera-aaria | osuustoiminta-aate | pahaa-aavistamaton | raha-aateli | suola-aavikko | toissa-aamuinen |            tulva-aalto | tutka-aallot | ula-aallot | vasta-aallokko

*e-e*

aste-ero | hylje-eläin | ihme-elävä | jännite-ero | koe-eläin | koe-erä | kone-elin | koriste-esine | liike-elämä | liike-energia | lääke-esittelijä | mielipide-ero | nukke-elokuva | osake-emissio | osake-enemmistö | perhe-eläke | perhe-elämä | puhe-elin | puolue-elin | puolue-elämä | pääte-elin | rakenne-ero | suhdanne-ennuste | säde-eläin | taide-elokuva | taide-elämys | taide-elämä | taide-esine | talle-esine | tarve-esine | tietokone-ennuste | tunne-elämä | tuore-elintarvike | tuote-esittelijä | tuote-esittely | turve-energia | varietee-esitys | viihde-elektroniikka | vivahde-ero

*ee-e*

varietee-esitys

*i-i*

arki-ilta      102 sanaa

*o-o*

ulko-ovi, 160 sanaa

*oo-o*

ruloo-ovi

*u-u*

aamu-uninen | aamu-unisuus | aamu-uutiset | auringonhattu-uute | huippu-urheilija | huippu-urheilu | huru-ukko | joulu-ukko | karkaisu-uuni | katu-uskottava | katu-uskottavuus | koulu-uudistus | kuilu-uuni | kulku-ura | kuu-ukko | latu-ura | messu-uhri | nippu-uitto | pikku-ukko | pikku-uutinen | puu-ukko | sielu-usko | sivu-uoma | sivu-urakoitsija | tiedustelu-upseeri | tikku-ukko | tonttu-ukko | urheilu-uutinen

*uu-u*

kuu-ukko | puu-ukko

*u-uu*

aamu-uutiset | auringonhattu-uute | karkaisu-uuni | koulu-uudistus | kuilu-uuni | pikku-uutinen | urheilu-                      uutinen

*y-y*

jymy-yllätys | levy-yhtiö | myrsky-yö | mänty-yökkönen | niitty-yökkönen | nyky-yhteiskunta | syy-yhteys | sääty-yhteiskunta | vety-yhdiste | öljy-yhtiö

*yy-y*

syy-yhteys

*ä-ä*

heleä-ääninen | hyvä-ääninen | keinopää-äänite | keinopää-äänitys | kimeä-ääninen | käheä-ääninen | metsä-äes | miellyttävä-ääninen | pehmeä-ääninen | pää-äänenkannattaja | räikeä-ääninen | rämäkkä-ääninen | römeä-ääninen | terävä-älyinen | terävä-ääninen | vähä-älyinen | vähä-älyisyys | ylä-ääni

*ää-ä*

keinopää-äänite | keinopää-äänitys | pää-äänenkannattaja

.

  1. problema: apostroful adică heittomerkki**) (în interiorul aceluiași cuvânt). În anumite, știute situații, în aceeași silabă, nu sunt admise trei vocale consecutive, motiv pentru care se folosește apostroful după primele două. O a doua situație o constituie flexionarea cuvintelor străine terminate, adesea, în consoană.

*a’a* 

raa’asti | vaa’ankieli | vaa’ankieliasema;

raaka: raa’an, raa’at, raa’aksi, raa’asti, raa’alla;

vaaka: vaa’an, vaa’at, vaa’alla, vaa’assa, vaa’asta

*i’i*

poi’inta | poi’ittaa | poi’itus | poi’i | rei’ikäs | rei’ite | rei’itin | rei’ittää | rei’itys | rei’itetyllä | rei’itetty | rei’itetään | rei’itystyökalu | rei’ittämislaite  | rei’ikäs | rei’illä | napinrei’istä

*o’o*

ko’oista (koko) | luo’olla (luoko) | ruo’osta (ruoko) | sokeriruo’osta | sokeriruo’ossa

*u’u*

liu’unta | liu’uttaa | liu’utaan | liu’uttamalla | mau’unta | mau’unnan | mau’untaa | mau’untaan | mau’unnat | mau’untojen | mau’untain | mau’untoja | mau’untoihin | nau’unta | nau’unnan | nau’untaa | nau’untaan | nau’unnat | nau’untojen | nau’untain | nau’untoja | nau’untoihin | nau’untaa | riu’un (riuku) | riu’ulla | riu’ut

.

*)Yhdysviiva, yhdysmerkki [-]

.

§ 401 Yhdysviivan käytöstä

Kirjoituksessa yhdyssanoja ovat kaikki sellaiset sananvälien ympäröimät useasta sanasta koostuvat kokonaisuudet, joissa sanat on kirjoitettu yhteen tai liitetty toisiinsa yhdysviivalla (eli yhdysmerkillä) tai sitä vastaavalla merkillä. Tästä on kuitenkin joitain poikkeuksia (a–b). Yhdysosana voi olla useasanainen kokonaisuus, jolloin yhdyssanan sisälläkin on sananvälejä:

(a)

kättä päälle ‑sopimus | Rakkautta ja anarkiaa ‑henkinen | Itä- Sri Lanka

Toisaalta yhdyssanoja eivät ole sanayhtymät, joissa sanoja yhdistää yhdys‑, ajatus- tai vinoviiva ja yhtymän osat kongruoivat:

(b)

kahteen-kolmeen viikkoon | Turun–Tampereen tie | joutuvat/pääsevät naimisiin

Yhdysosia kytkee toisiinsa yhdysviiva, kun peräkkäin osuu eri yhdysosiin kuuluva sama vokaali (c) tai kun yhdysosana on kirjain, numero, kirjainsana, lyhenne tai muu ortografinen aines (d), erisnimi, sitaattilaina tai muu sitaatinomainen sana (e) tai useasanainen kielenaines (f).

(c)

raaka-aine-erä, talvi-ilta, murto-osa, koulu-uudistus, syy-yhteys, ylä-ääni

(d)

A-porras, 6-kerroksinen, ay-liike, EU-maat, digi-tv, dipl.-ins., %-osuus

(e)

Paavo-setä, Pohjois-Amerikka, Italian-matka, natsi-Saksa, squash-maila, cd-rom-asema, tax-free-myynti, aivokuolema-käsite, lahjakas-sana

(f)

pro gradu ‑tutkielma, New Yorkin ‑matka, Romuttuuko perhe 80-luvulla ‑seminaari

Yhdysviivaa käytetään yhdysosien kytkimenä myös summayhdyssanoissa (näyttelijä-laulaja » § 432), niiden kaltaisissa määriteosissa (itä-länsisuuntainen » § 434) ja ns. ketjusanoissa (ei-kenenkään-maa, tee-se-itse-mies).

.

§ 432 Yleisesti summayhdyssanojen rakenteesta ja merkityksestä

Summayhdyssana eli kopulatiivinen yhdyssana koostuu kahdesta tai useammasta paralleelisesta yhdysosasta. Yhdysosien välinen suhde on semanttisesti additiivinen, ja sisällöltään se vastaa syntaktista rinnastusta.

laulaja-näyttelijä ≈ laulaja ja näyttelijä
kahvila-ravintola ≈ kahvila ja ravintola
mustavalkoinen ≈ musta ja valkoinen
ylösalas ≈ ylös ja alas
ohjaaja-lavastaja-puvustaja ≈ ohjaaja, lavastaja ja puvustaja
suomalais-ruotsalais-norjalainen ≈ suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen

Yhdysosat edustavat aina samaa sanaluokkaa (nomineja tai adverbeja) ja kuuluvat samaan merkityskenttään. Tyypillisiä summayhdyssanoja ovat esim. ammatin- ja värinnimitykset (» § 433). Kirjoituksessa yhdysosien välissä on tavallisesti yhdysviiva, joskus vinoviivakin, tai osat kirjoitetaan yhteen ilman yhdistintä.

Summayhdyssanat ovat karttuva joskin määritysyhdyssanoja harvinaisempi yhdyssanatyyppi. Niiden raja varsinkin appositioyhdyssanoihin on usein epäselvä (» § 435). Osin summayhdyssanojen kaltainen yhdyssanatyyppi ovat myös yhdysnumeraalit (» § 780).

Yleisimmin ja vakiintuneimmissa summayhdyssanoissa on kaksi yhdysosaa, mutta osia voi olla useampiakin. Muodostus on rekursiivista, vaikkakin yli kolmiosaiset muodosteet ovat harvinaisia.

Kaksiosaisia: vahtimestari-talonmies, hapanimelä, suomalais-ugrilainen, jotenkuten, Nummi-Pusula | Kolmiosaisia: kahvila-ravintola-disko, musta-puna-keltainen | Neliosainen: latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalainen [sanakirja]

Edusosana toimii jälkimmäinen (tai viimeinen) yhdysosa, joka mm. kantaa taivutustunnukset ja johtimet. Summayhdyssanan osat eivät siis kongruoi.

kanttori-urkurille, popjazzin, rouva Virta-Lahtiselle, tanssija-juontaja-kouluttaja-koreografimme, kuurosokeat, norjalais-saksalais-suomalaisia | kuurosokeus, mustavalkoisesti

Marginaalisesti summayhdyssanan yhdysosa voi koostua kahdesta erillisestä sanasta, esim. sivistystoimenjohtaja-kansalaisopiston rehtorin virka (l). Summayhdyssana itse esiintyy hyvin harvoin yhdyssanan osana tai johdoksen kantasanana, esim. [valtiotieteilijä-pianisti]-tytär (L), [nummipusula]lainen (E). Määritysyhdyssanan alkuosana sen sijaan yleinen on sellainen summayhdyssanan kaltainen määriteosa, joka ei ole oma lekseeminsä (» § 434).

Huom. Jos yhdys- tai ajatusviivallinen sanayhtymä sisältää kongruentit osat, tämä kokonaisuus on yleensä asyndeettisesti rinnasteinen rakenne eikä yhdyssana, esim. sentin-parin (~ sentin parin) syvyinen, Paasikiven–Kekkosen linja (» § 401 ryhmä b). Semanttisesti näiden kaltaisia ovat myös seuraavat tapaukset, joissa määriteosa ei kuitenkaan kongruoi: Helsinki-Vantaan lentoasema, Bukowski-Hörhammerin keväthuutokauppa (l), Bach–Gounod’n Ave Maria (L), [jäätanssipari] Rahkamo/Kokon (l).

.

§ 435 Summayhdyssana vs. mut yhdyssanatyypit

Toisin kuin määritysyhdyssana, summayhdyssana ei ilmaise edusosansa alakäsitettä, vaan rakentaa samassa entiteetissä yhdistyvistä asioista kokonaiskäsitteen. Toisaalta summayhdyssanan rakenne on erittelevä: se nostaa esiin saman asian eri puolia, jotka esitetään tasaveroisina. Raja määritysyhdyssanoihin ei silti ole jyrkkä. Esimerkiksi sanoissa flunssakuume, hiilivety, jännärikomedia tai koipireisi jälkiosa voi hahmottua joko yhdyssanan semanttisesti hallitsevaksi jäseneksi jota alkuosa määrittää (määritysyhdyssana: ’tietynlainen kuume’) tai alkuosan kanssa semanttisesti paralleeliseksi (summayhdyssana: ’flunssan ja kuumeen yhdistelmä’).

Muista yhdyssanatyypeistä ovat summayhdyssanoille läheisiä appositioyhdyssanat (» § 422) sekä osa yhdysnumeraaleista (» § 780) ja toistoyhdyssanoista (» § 425). Summayhdyssanassa ku(mpi)kin osa tuo muodosteeseen toisesta erillisen, mutta yleensä samaan semanttiseen kenttään kuuluvan sisällön (kahvila-ravintola). Appositioyhdyssanan yhdysosat taas ovat saman olion vaihtoehtoisia, semanttisesti epäsymmetrisiä nimityksiä, ja kumpikin yhdysosa kattaa jo sillään koko tarkoitteen; ne vain kuvaavat tarkoitetta eri kannoilta, ”kaksiäänisesti” (lapsinäyttelijä). Ero appositio- ja summayhdyssanatulkintojen kesken ei ole kuitenkaan jyrkkä. Tämä ilmenee varsinkin ihmistä tarkoittavissa sanoissa:

korjaajaompelija, omistajayrittäjä, opettajalukija, aviomies-presidentti, rakastaja-neuvonantaja, luonnonsuojelija-aktivisti, näyttelijäprofessori, taiteilija-emigrantti, taiteilija-tutkimusmatkailija (L)

Yhdysviivan käyttö vie tulkintaa summayhdyssanan suuntaan, jos nimitykset lisäksi voidaan tulkita ”samanarvoisiksi”, samaa semanttista kenttää edustaviksi, kuten ammatin, arvon tai aseman nimitykset seuraavissa: lääkäri-kirjailija, professori-pääjohtaja, viulisti-kaupunginvaltuutettu.

.

§ 437 Rinnasteiset tai rinnastuksen kaltaiset rakenteet

Rinnasteisissa ja rinnastuksen kaltaisissa rakenteissa yhdyssanan alusta tai lopusta voi puuttua sen yksi tai useampi leksikaalinen osa, joka esiintyy toisaalla rinnastusrakenteessa. Kirjoituksessa tätä elliptistä kohtaa merkitään yhdysviivalla (ellipsistä » § 1178). Elliptisen kohdan materiaalinen vastine esiintyy rinnastusrakenteessa yleensä toisen yhdyssanan osana, esim. ylä- ja alapuoli (a), mutta vastineena voi olla myös syntaktisesti itsenäinen sana, jolla on määrite: varjo- ja hyvät puolet (b). Seuraavien esimerkkien selityksissä puuttuva sananosa on merkitty hakasulkuihin.

(a)

rakennus- ja polttopuut = rakennus[puut] ja polttopuut
maa- ja metsätalousministeri = maa[talousministeri] ja metsätalousministeri
olympiatuli, ‑renkaat ja ‑lippu = olympiatuli, [olympia]renkaat ja [olympia]lippu
äänentallennus- ja ‑toistolaitteet = äänentallennus[laitteet] ja [äänen]toistolaitteet

loputtomien raha- ja pahenevien terveyshuolien hapertama mies (L) | Pohjois-Karjalalla ei ole taloudellisesti mitään merkittäviä yhteyksiä Pohjois- eikä Etelä-Savoon. (l) | Auto on yhä useammalle kulku-, harvoin enää komeiluväline. (L) | Monesta asiasta olemme eri mieltä, koska sinä olet lintu- ja minä yhteiskuntatieteilijä. (L) | mut eiks tommoset pitäs sitte näkyä jossain käytös tai huolellisuusnumerossa. (p)

(b)

taitavin sana- ja muin kääntein (L) = taitavin sana[kääntein] ja muin kääntein | lastensuojelu‑, sosiaali- ja vaikka mitä viranomaisia (L) = lastensuojelu[viranomaisia], sosiaali[viranomaisia] ja vaikka mitä viranomaisia

Lisäksi tämä ellipsi-ilmiö koskee mAinen-adjektiivinjohdinta (» § 280), joka tässä suhteessa siis käyttäytyy yhdysosan kaltaisesti:

(c)

jätteen laitos- tai ammattimaisesta hyödyntämisestä ja käsittelystä (a) = laitos[maisesta] tai ammattimaisesta

Sananosan puuttuminen on tavallisempaa kuin sen toistaminen (d), jolla voi olla esim. tähdentävä tehtävä.

(d)

Onko Granfeltilta tilattu tutkimustulos vai tutkimustyö? (l) | Hän nousi vähän yli seitsemän, – –, haki aamutohvelit ja aamutakin ja meni keittiöön valmistamaan kahviaamiaisen. (k)

Yhdyssanan osan ilmipanemattomuus on mahdollista myös jälkilisäyksessä (e) sekä vastauksessa tarkistuskysymykseen (f).

(e)

Saarioisten laatikot, makaroni-, lihaperunasose-, lihaperuna-, silakka- ja lihakaali- (L) [mainos]

(f)

– Maistuuko olut? – Työaikana ei oikein passaa. – Minä aikana? – Työ. (k)

Huom. Tekstissä aiemmin mainittua substantiivia voi yhdyssanan edusosana korvata adjektiivi sellainen, semmoinen tai vastaava (vrt. esimerkki e; » § 629):

– – kaiuttimet, ainakin pääsellaiset, sijoitetaan kankaan taakse. (L) | Sen sijaan mieshormonien korvaaminen naisvastaavilla tekee tehtävänsä. (L)

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.4.html#yhdysm

.

**)heittomerkki

**)heittomerkki rivinylinen kirjoitusmerkki (‘), jota suomessa käytetään mm. osoittamassa samanlaisten vokaalien välistä tavunrajaa sekä määrätapauksissa vierasperäisten sanojen taivutuksessa (esim. vaa’an, Camus’tä). Atenție la diferențe: apostroful românesc [’], [& #8217;] iar apostroful finlandez [‘] [& #39;]! La transpunerea codului pe web, trebuie scos spațiul de după &.

Textul a fost conceput pe Word 2007 cu fontul Times New Roman unde diferența se vede clar. Aici fontul paginii este Arial care nu diferențiază semnele. Pentru a le vedea bine, trebuie folosit un zoom mai mare sau copiat pe un program de prelucrare a textelor.

.

Yleiskatsaus heittomerkin käyttöön

Puolilainausmerkkiä käytetään heittomerkkinä sanan sisällä neljässä tarkoituksessa, jotka jakautuvat kahteen ryhmään:

  • erottamassa kahta samaa vokaalia, jotka kuuluvat eri tavuihin

rei’itys
rei’issä

  • joskus muulloinkin tavunrajan osoittamiseen selvyyden vuoksi

ha’uissa [haku-sanan taivutusmuoto]

  • taivutettaessa vieraita sanoja, joiden kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntämys vokaaliin; w-kirjainta pidetään tällöin konsonanttina

Bardot’n [bardoon]
Bordeaux’hon [bordoohon]
show’ssa [šoussa]
Kaj’lla [kailla]

  • joskus erityisestä syystä muutoinkin vieraan sanan vartalon ja päätteen välissä.

johtaja Martini’lle [osoittamaan, että perusmuoto on Martini, ei Martin]

Pääosassa näemme Gary Sinise’n.

Lisäksi heittomerkkiä käytetään

  • joskus loppuheiton merkkinä (vanhassa kielessä)
  • vieraissa nimissä, joiden vieraskieliseen asuun se kuuluu
  • joidenkin erikoismerkkien korvikkeena.

Seuraavassa tarkastellaan näitä eri tapauksia tarkemmin.

.

Heittomerkki tavunrajaa osoittamassa

Kun heittomerkkiä käytetään kahden saman vokaalin välissä, se osoittaa ne eri tavuihin kuu­lu­vik­si. Yleensähän kaksi samaa vokaalia tarkoittaa suomessa pitkää vokaalia. Käy­tän­nös­sä tavunrajan osoittaminen ei tällaisissa tapauksissa olisi välttämätöntä, mutta se on vakiin­tu­nut kirjoitussääntö.

Esimerkiksi sanat ”rei’itys” ja ”rei’issä” ääntyvät yleensä ”reijitys” ja ”reijissä”. Kirjoitusasu on tällaisissa tapauksissa kuitenkin sellaisen ajatuksen mukainen, että i-äänteiden välissä ei ole mitään äännettä. Heittomerkillä on tarkoitus osoittaa, että vokaalit eivät kuulu samaan tavuun eli eivät muodosta pitkää vokaalia.

Jos sanoista säkä ja häkä joudutaan käyttämään heikkoasteisia muotoja, on melko tavallista kirjoittaa heittomerkki, esimerkiksi sä’än ja hä’än. Tällöin heittomerkki ei ole niinkään osoitus tavunrajasta (jota ei yleensä tällaisissa sanoissa liene) kuin tapa auttaa lukijaa hahmottamaan sana, erityisesti että kyse ei ole sanan sää tai sanan häät muodosta. Kielen sääntöjen mukaisena tapaa ei kuitenkaan voi pitää.

Sääntöjen mukaan jää tavunraja osoittamatta, jos sanassa on peräkkäin kolme erilaista vo­kaa­lia. Täten esimerkiksi hauissa voi olla joko sanan haku tai sanan hauki muoto. Jär­jes­tel­mä on epälooginen, koska juuri tällaisissa tapauksissa tavunrajan osoittaminen olisi käy­tän­nös­sä usein tarpeen, ei niinkään samanlaisten vokaalien välissä. Selvyyden vuoksi saat­taa siis jos­kus olla perusteltua lisätä sanaan heittomerkki, esimerkiksi ha’uissa. Tätä ei usein­kaan mai­ni­ta heittomerkin käytön ohjeissa, mutta Kielikello 3/1998 mainitsee, että ”selvyyden vuok­si voi joskus olla tarpeen merkitä kahden eri vokaalinkin väliin osuva tavuraja”. Uu­dem­pi merk­kien käytön ohjeisto Kielikellossa 3/2006 ei tätä mainitse.

Jos sana, jossa heittomerkki on tavujen rajalla, jaetaan eri riveille kyseisestä kohdasta, jää heittomerkki pois. Tällainen jako voi kuitenkin hämmentää lukijaa, joten sitä suosi­tel­laan välttämään. Se myös rikkoo sitä yleistä periaatetta, jonka mukaan vokaalien välistä ei jaeta (paitsi yhdysosien rajalta).

vaa’assa
vaa-
assa

.

Heittomerkki vieraan sanan taivutuksessa

Vieraan sanan taivutuksessa heittomerkki erottaa perusmuodon ja taivutuspäätteen toisistaan. Se selventää sanan rakennetta. Sääntöjen mukaan heittomerkkiä kuitenkin käytetään vain tarkoin rajatuissa tapauksissa. Pääsääntö on, että heittomerkkiä käytetään taivutuspäätteen edellä, jos sanan perusmuoto loppuu kirjoituksessa konso­nant­tiin mutta ääntämyksessä vokaaliin.

Bordeaux : Bordeaux’ssa [bordoo : bordoossa]
show : show’hun [šou : šouhun]

Vieraiden sanojen taivutusta käsitellään tarkemmin jäljempänä. Ks. erityisesti kohtia Pääteongelmia: Fermatin vai Fermat’n? ja Heittomerkin käyttö selvyys­syistä.

Edellä esitettyä sääntöä sovelletaan silloinkin, kun taivutettu muoto on yhdyssanan osa, vaikka näin syntyvä ilmaus voi hiukan oudoksuttaa.

Bouvet’nsaari

Sen sijaan yhdyssanoissa ei käytetä heittomerkkiä osien välissä silloin, kun alkuosa loppuu kirjoituksessa konsonanttiin ja ääntämyksessä vokaaliin. Selvyyden vaatiessa voi käyttää yhdysmerkkiä yhdysosien välissä.

bordeauxviinit ~ bordeaux-viinit

Vanhat normit puhuvat heittomerkin edellä kuvatusta käytöstä vain taivutusmuodoissa. Kuitenkin tuntuisi luonnolliselta soveltaa samaa periaatetta johdoksissa ja liitettäessä sanaan liitepartikkeli tai omistusliite. Onhan outoa kirjoittaa ”Bordeaux’ssa” mutta ”bordeauxlainen”, ”Bordeauxkin” ja ”Bordeauxnsa”. Kielikellossa 2/2006 onkin annettu ohjeeksi, että heitto­merk­kiä käytetään, jos kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin ja ”sanaan lisätään taivutuspääte, liite tai johdos [tarkoittaa: johdin]”.

bordeaux’lainen
foucault’lainen
foucault’mainen
minun Bordeaux’ni
Foucault’kin erehtyi joissakin asioissa.

Tosin johdin -mainen ~ -mäinen on jossain määrin erikoisasemassa. Sillä muodostetut sanat tulkitaan usein yhdyssanamaisiksi (ks. Iso suomen kielioppi, § 280), joten voitaisiin perustella myös heittomerkitöntä kirjoitusasua kuten ”foucaultmainen”.

Kielikellossa 2/2006 on myös se uusi kannanotto, että edellä kuvatuissa tapauksissa heitto­merkki säilytetään, jos sana jaetaan eri riveille sen kohdalta. Sääntö on siis toinen kuin sel­lai­sis­sa tapauksissa kuin ”vaa’an”. Lienee selvää, että tämäntapaiset sananjaot ovat varsin häm­men­tä­viä ja että niitä kannattaa välttää melkein mihin hintaan tahansa.

show’-
hun

.

Heittomerkki loppuheiton merkkinä

Aiemmin heittomerkkiä käytettiin yleisesti osoittamaan, että sanan lopusta on ”heittynyt” pois kirjain tai kirjaimia, yleensä vokaali, esimerkiksi jop’ = jopa, mi’ = mikä. Runokielessä sellainen oli tavallista: Se aik’ ol’ ajoist’ ankarin. Nimi heittomerkki johtuu tällaisesta käytöstä, samoin vastaava sivistyssana apostrofi, joka johtuu kreikan sanoista, jotka tarkoittavat pois heittämistä.

Nykyisin heittomerkkiä ei suositella käytettäväksi eikä yleensä käytetä tällaisiin tar­koi­tuk­siin. Jos sanan lopusta jää jotain pois, tätä ei mitenkään erikseen osoiteta. Sama kos­kee nykyisin myös yhdyssanan sisäistä loppuheittoa, jossa sanan alkuosan loppu on ly­hen­ty­nyt, esim. parastaikaa (ennen parast’aikaa). Suomen kielen perussanakirjassa esiintyy vie­lä mm. hakusana jok’ikinen, mutta senkin kohdalla todetaan, että tavallisempi asu on joka ikinen.

Sen tietää jokainen. [normaalityyliä]

Sen tietää joka ikinen. [painokas ilmaus]

Sen tietää jok’ikinen. [vanhahtava ilmaus]

Runoja ja muuta tekstiä lainattaessa on tietysti säilytettävä siinä ehkä esiintyvät heittomerkit. Sama koskee historiallisia nimityksiä.

Vaasan marssi alkaa sanoilla ”Miss’ laaja aukee Pohjanmaa”.

Pataljoona sai v. 1871 nimen Henkivartioväen 3. Suomen Tarkk’ampuja­patal­joona.

Myös joissakin suomalaisissa sukunimissä ja muissa nimissä esiintyy heittomerkki. Se on tietysti säilytettävä, jos se kuuluu nimen viralliseen tai vakiintuneeseen asuun.

Kivikk’aho

Veneh’oja

.

Heittomerkki vieraan ilmauksen osana

Vieraissa nimissä saattaa esiintyä heittomerkki nimen perusmuodossa, jolloin se tulkitaan kiinteäksi osaksi itse nimeä. Heittomerkki säilytetään tietysti myös sellaisissa sitaattilainoissa, joissa se esiintyy esimerkiksi lyhentämisen merkkinä.

Aici le-am lăsat pe cele originale, care sunt la fel cu apostroful românesc.

O’Connor

Cosimo de’ Medici

rock’n’roll [= rock and roll]

Heittomerkki saattaa vieraassa kielessä olla osa genetiivin päätettä, mutta suomen kielen kannalta se kuuluu itse nimeen. Se on säilytettävä myös nimeä taivutettaessa. Valitettavasti se saattaa tällöin aiheuttaa taivutetun muodon hahmottumisen väärin, koska vieraiden nimien taivutuksessa heittomerkki yleensä erottaa nimen suomenkielisestä taivutus­päätteestä.

McDonald’s

Hän on töissä McDonald’sissa.

St. Mary’s

St. Mary’sin

Heittomerkki saattaa esiintyä vieraassa nimessä sen alussa. Eräät tällaiset nimet, ’s-Hertogenbosch-tyyppiset, on tapana kirjoittaa gemena-alkuisina myös virkkeen alussa.

’s-Gravenhage eli Den Haag tunnetaan suomessa nimellä Haag.

.

Heittomerkki erikoismerkin korvikkeena

Joissakin vieraissa nimissä esiintyy heittomerkkiä muistuttava merkki, joka on peri­aat­tees­sa eri merkki mutta useimmiten korvataan heittomerkillä. Syynä voi olla se, että oikeampi merkki ei ole käytettävissä, mutta tavallisesti kirjoittajat eivät edes osaa erottaa merkkejä toisistaan.

Ns. tieteellisen kaavan mukaan siirtokirjoitetuissa arabiankielisissä nimissä esiintyvät modifier letter right half ring ʾ (U+02BE) ja modifier letter left half ring ʿ (U+02BF). Ne kuuluvat melko harvoihin fontteihin. Jos ne joudutaan korvaamaan tavallisemmilla merkeillä, niin edellisen tilalla voi käyttää tavallista heittomerkkiä. Jäl­kim­mäi­nen olisi tällöin parempi korvata käänteisellä heittomerkillä (‘), joka on sama merkki kuin englannin kielen yksinkertainen lainausmerkki. Seuraavissa esimerkeissä on ensin tarkan siirtokirjoituksen mukainen asu, sitten sulkeissa yksin­ker­tais­tet­tu, tavallisempi kirjoitusasu.

Raʾs (Ra’s)
Saʿd (Sa’d, Sa‘d)
geʾez (ge’ez)
al-Qaʿida (al-Qa‘ida)

Myös venäjän translitteroinnissa käytetään usein heittomerkkiä silloin, kun halutaan käyttää ns. tavallista kaavaa hiukan tarkempaa translitterointimenetelmää. Tällöin heittomerkki esiintyy ns. pehmeän merkin vastineena. Myös akuuttia (´) käytetään samaan tarkoitukseen. Standardin mukainen vastine olisi kuitenkin modifier letter prime ʹ (U+02B9). Se voi olla samannäköinen kuin kulmaminuutin symboli mutta sitä pidetään merkistöstandardissa eri merkkinä. Käytännössä se on valitettavan monissa fonteissa pystysuora, Ascii-heittomerkin kaltainen. Hyväksyttävän näköinen se on muun muassa fonteissa Times New Roman ja Arial Unicode MS.

Tol’stoi ~ Tolʹstoi ~ Tol’stoi ~ Tol´stoi [yleiskielessä: Tolstoi]

Gogol’ ~ Gogolʹ ~ Gogol’ ~ Gogol´ [yleiskielessä: Gogol]

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.8.html

.

Introdus / lisätty 16.6.2013

Actualizat / päivitetty 8.6.2015

.

Anunțuri

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: