Blogulblog's Blog

B. Ortografia – oikeinkirjoitus

Ortografie – oikeinkirjoitus

.

.

ORTOGRAFÍE, ortografii, s. f. Ansamblu de reguli care stabilesc scrierea corectă a unei limbi; aplicarea practică a acestor reguli. Totalitatea regulilor proprii unei limbi prin care se stabilește scrierea corectă a cuvintelor; aplicarea acestor reguli

oikeinkirjoitus, ortografia ● ortografie ■ rättstavning; (esim. koulussa harjoiteltaessa) rättskrivning; (ortografia) ortografi

.

OIKEINKIRJOITUS

Toisin kuin puhuttaessa kirjoitettaessa luodaan pysyvää kieltä. Emme tiedä, ketkä tulevaisuudessa kirjoittamaamme lukevat: kaikkien suomen kieltä käyttävien pitäisi pystyä ymmärtämään mitä olemme kirjoittaneet (ainakin jos haluamme tulla ymmärretyiksi). On siis noudatettava kaikkien tiedossa olevia sopimuksia: kirjoituksen oikeinkirjoituskäytännön on oltava yhdenmukainen kaikissa tilanteissa.

Oikeinkirjoituksesta on olemassa varsin tarkka ohjeisto, mutta oikeinkirjoitusohjeet eivät saa olla kahle: usein esim. kaunokirjallisuudessa sääntöjä rikotaan aivan tahallisesti (vrt. riitasointujen ja ei-musiikillisten tehokeinojen käyttö musiikissa). Oikeinkirjoitussäännöistä voi mielekkäästi kuitenkin poiketa vasta, kun ne jo hallitsee. (Mutta myös päinvastoin: säännöt todella hallitsee vasta, kun osaa niitä harkitusti ja lahjakkaasti rikkoa.)

.

Datorită specificului limbii finlandeze, ortografia limbii este ceva mai complexă decât cea română, cuprinde mai multe capitole și îndrumări, prezintă unele excepții.

La capitolele în care regula finlandeză diferă de regula românească, de ex. majusculele, virgula, punctul și virgula, ghilimelele sau parantezele, mi-am propus să dau exemple în paralel în finlandeză și în română.

.

Tekstin huoliteltu ja virheetön ulkoasu antaa myös tekstin sisällöstä luotettavan kuvan. Näiltä sivuilta saat vinkkejä siihen, miten voit hioa tekstisi kieliasua.

.

Extrem de utile sunt cele două linkuri de mai jos din care nu am considerat util să copiez nimic, pentru că pot fi accesate direct.

Nykyajan kielenopas sau Nykyajan kielenopas

.

Alkukirjain

* Virkkeenalkuinen kirjain

* Erisnimet

* Yleisnimet

* Erisnimi vai yleisnimi?

* Julkishallinnon nimet

          o Julkishallinnon nimet perusosan mukaan

          o Julkishallinnon nimet aakkosittain

    * Iso alkukirjain kohteliaisuutta osoittamassa

.

Yhteen vai erikseen?

* Yhdyssanat ja sanaliitot

* Yhteen ja erikseen kirjoittamisen pääsäännöt

* Yhdysmerkin käyttö yhdyssanoissa

.

Merkit,  välimerkit

* Piste

* Huutomerkki

* Kysymysmerkki

* Kaksoispiste

* Puolipiste

* Ajatusviiva

* Pilkku

* Tavuviiva

* Yhdysmerkki

* Lainausmerkit

* Sulkumerkit

* Heittomerkki

* Muut merkit

.

Lyhenteet

* Lyhentämisen periaatteita

* Lyhenteiden lajit

* Pisteen merkitseminen lyhenteisiin

* Lyhenteiden taivutus

* Rahayksiköiden lyhentäminen

.

Numeroilmaukset

* Numeroin vai kirjaimin?

* Lukujen taivutus

* Järjestyslukujen sijapäätteen merkintä

* Määräajat

* Virkkeenalkuinen numero

.

Muita ongelmallisia oikeinkirjoitustapauksia

* Otta- ja oitta-verbit

.

PISTE, HUUTOMERKKI JA KYSYMYSMERKKI

Pisteellä on ainakin neljänlaisia tehtäviä:

  • lopettaa ilmoitusvirkkeen tai miedontuntuisen kehotuksen: „Tänään on heinäkuinen perjantai.” „Muista ostaa vehnäjauhoja.”
  • osoittaa, että sana on lyhennetty lopusta: esim.huom.jne.
  • arabialaisen numeron jäljessä osoittaa numeron tarkoittavan järjestyslukua: 24. = kahdeskymmenesneljäs
  • kolme pistettä (joita toisinaan kutsutaan ellipsiksi) virkkeen lopussa (tai alussa) merkitsee jatkon (tai alun) tuttuutta tai tarpeettomuutta, ajatuksen katkonaisuutta, epävarmuutta tms. „Vihaan sinua, koska… en oikeastaan tiedä miksi.” „Rajansa kaikella…” „Olisi kyllä syytä…” Luonnontieteellisissä ja teknisissä teksteissä kolmea pistettä käytetään erottamaan raja-arvoja toisistaan, esim. −10…+10°C.

Pistettä ei käytetä otsikon, päiväyksen eikä allekirjoituksen jäljessä.

ATENȚIE! Atât în româna veche cât și în finlandeza veche  se punea punctul după o pauză, un interval (ex. … tot .) (doar în franceză se mai păstrează regula!) Mai nou, în ambele limbi se pune punctul imediat după ultima literă (ex. …tot.)

Huutomerkki päättää selvän käskyn tai vahvan tunnelatauksen sisältämän virkkeen („Painu helvettiin!”). Huutomerkillä voidaan myös painottaa esiin tullutta yllättävää asiaa. Tällöin huutomerkki voi olla suluissa painotettavan sanan tai sanaryhmän jäljessä: „Ymmärrän kaiken… siis vähänpä ymmärrän!” „Jo puolivälissä marraskuuta (!) aloimme paistaa kinkkua.”

Liikaa käytettynä huutomerkki menettää merkityksensä (vrt. mainoslauseet tms.: „Britney saa toisen lapsen!” „Ota viisi — maksa kolmesta!”). Oikein käytettynä huutomerkkiä käytetään suhteellisen harvoin.

Kysymysmerkki lopettaa suoran kysymyksen („Ookkona Oulusta?”). Kysymysmerkkiä käytetään vain sellaisen virkkeen lopussa, jonka päälause on kysyvä: „Tiedätkö, onko Vinksu komea?”, vrt. „En tiedä, onko Vinksu komea”. Kysymysmerkillä voi lisäksi liittää ajatukseen kysymyksen, jota ajatus sellaisenaan ei sisällä: „Schumacher paalulle tänään?”, „Agricola — Suomen kielen isä?”.

.

PILKKU

Pilkku on ns. kieliopillinen välimerkki: pilkulla erotetaan toisistaan tietyt kieliopilliset jaksot huolimatta puherytmistä ja puheen taukopaikoista. Pilkutus hahmottaa tekstin virkkeiksi, lauseiksi ja lauseenosiksi. Etenkin asiatekstissä on pilkun käytössä syytä noudattaa yhtenäisiä ohjeita; kaunokirjallisuus taas jäljittelee usein puhekieltä.

Pilkku lauseiden välissä:

  • pilkulla erotetaan virkkeen lauseet toisistaan. Jos lause on toisen sisällä, pilkku kirjoitetaan molemmin puolin lausetta. Tämä sääntö on tärkeä. (Vrt. „Autohurjastelija näki, että ydinfyysikko meni töihin, ja kiihdytti hiukkasen” ja „Autohurjastelija näki, että ydinfyysikko meni töihin ja kiihdytti hiukkasen”.)
  • pilkun voi kuitenkin jättää pois kahden lauseen välistä, jos lauseet ovat hyvin lyhyet ja niitä yhdistää konjunktio tai kysymyssana. „Aurinko paistaa ja kiurut laulavat.” „Uskotko onko Jumala olemassa?”
  • kahden päälauseen välistä pilkku jää pois, jos lauseilla on jokin yhteinen lauseenjäsen (yleensä subjekti). „Ihmiset tekevät raskasta työtä ja vuodattavat suolaista hikeä.”
  • kahden samanlaisen, rinnastetun sivulauseen välistä pilkku jää pois. „Koska Vinksu on älykäs ja (koska Vinksu) tuntee syvästi, hänestä kasvaa traaginen hahmo.”
  • pilkulla ei eroteta lauseenvastiketta eikä vaillinaista (predikaatitonta) kuin-lausetta lauseyhteydestään. „Kevään tultua odotamme lumen sulavan.” „Hän makasi vuoteellaan kuin lakanoihin liimautuneena.”

Pilkku lauseenosien välissä:

  • pilkulla erotetaan samanlaiset lauseenjäsenet, ellei niitä yhdistä rinnastuskonjunktio. „Vinksu söi hyvällä ruokahalulla parsaa, selleriä, palsternakkaa ja maa-artisokkaa.” „En mene kotiin enkä töihin vaan Huitsin Nevadaan.”
  • peräkkäiset adjektiiviattribuutit erotetaan toisistaan pilkulla, jos ne ovat samanarvoiset (eli jos niiden väliin voi lisätä ja-konjunktion). Pilkku jää pois, jos edellinen attribuutti määrittää sitä seuraavan ja pääsanan sanaliittoa. „Ostin laadukkaita, edullisia parsakaaleja.” „Törmäsin Ladallani korkeaan suomalaiseen mäntyyn.” HUOM! Pilkun käyttö tai käyttämättä jättäminen muuttaa usein lauseen merkitystä: „Hän vei vihille kolmannen juopuneen naisen.” (Myös edelliset naiset olivat juopuneita.) Vrt. „Hän vei vihille kolmannen, juopuneen naisen.” (Edellinen nainen ei ollut juopunut.)
  • pääsanan jäljessä oleva, sen mukaisesti taipuva attribuutti erotetaan ympäristöstään pilkuin. „Avaruus, tuo korpimaista tutkimattomin, kiehtoo monia maan matosia.”
  • puhuttelu- ja huudahdussanat erotetaan ympäristöstään pilkuin. „Ananias, tuletko kanssani pilkkua nussimaan?” „Oijoi, kastelin kenkäni!” „Katsopas, vaari, pirulauta, tuota hauvaa.”
  • irralliset, selittävät lisäykset ja välihuomautukset erotetaan ympäristöstään pilkuin. Pilkut voi korvata ajatusviivoin tai sulkeilla: sulkeet erottavat jyrkimmin, pilkun lievimmin. „Etelässä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, on luvassa ajoittaista sadetta.” „Vinksu, maailmojen herra, loi Jumalan omaksi kuvakseen.”
.

MUUT VÄLIMERKIT

Kaksoispistettä käytetään:

  • suoran esityksen johtolauseen jäljessä, kun lainattu lause seuraa. Kaksoispisteen jälkeen vuorosana alkaa isolla kirjaimella. Hän kertoi: „Istuin iltaa kantakuppilassani, kun…”
  • luettelon tai selityksen edellä, kun kaksoispistettä edeltää sana tai ilmaus, joka jaotellaan tai jota selitetään. (Kaksoispisteen voisi korvata selittävä sana: kuten, esimerkiksi, nimittäin.) Selitys alkaa pienellä kirjaimella, paitsi jos se sisältää useita virkkeitä. „Veljeksiä oli seitsemän: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero.” „Raparperipiirakan teet seuraavasti: sekoita teelusikallinen leivinjauhetta 3 desilitraan vehnäjauhoja ja…” „Kaupunki on vilkas paikka: liikenne on melkoista, työkoneet käyvät, lapset juoksevat suojatien yli.” HUOM! Tässä käytössään kaksoispiste on kätevä: se korvaa jopa useita sanoja ja tiivistää ilmaisua. „Joskus Vinksu oli fiksu: hän kuului Mensaan ja pelasi shakkia hyvin.” (Vrt. „… oli fiksu. Se ilmeni siten, että hän kuului…”.)
  • sana voidaan lyhentää keskeltä. Samoin numeroihin ja merkkeihin voidaan liittää taivutuspäätteitä. N:o = numero, 24:llä = kahdellakymmenelläneljällä, §:ssä = pykälässä jne.

Puolipiste

  • erottaa toisistaan virkkeen veroisia jaksoja, jotka asiasisällöltään kuuluvat siinä määrin läheisesti yhteen, että piste tuntuu liian jyrkältä rajalta. Usein puolipisteen paikalle sopii pilkku. „Hän on minulle tuntematon suuruus; muut hänestä kuitenkin puhuvat kaikenlaista.”
  • ryhmittää luetteloissa yhteen kuuluvia jaksoja. „Monelaista eläinravintoa syödään: nautaa, sikaa, kanaa; kuhaa, lohta ja ahventa.”

Ajatusviiva

  • erottaa lauseen irrallisen, selittävän lisän. Tässä ajatusviivan voi korvata pilkku tai sulkeet. „Eeva — naisista ensimmäinen — söi omenan kuorimatta sitä.”
  • osoittaa lauseen yllättävän käänteen tai katkeamisen. „Hän ylitti suojatien vihreän palaessa — ja jäi auton alle.” „Hän on foobikko — mitä se tarkoittaakin.”
  • ilmaisee välimatkaa tai -aikaa rajakohtien välillä. Tällöin rajakohdat jäävät taivuttamatta ja ajatusviiva korvaa kirjoituksessa taivutusmuodon. (Puhuttaessa taivutusmuodot kuitenkin lausutaan.) „Hitler reissasi Euroopassa 1939—1945.” (Lue: „Hitler reissasi Euroopassa vuodesta 1939 vuoteen 1945.”) „Pariisi—Dakar -ralli alkaa huomenna.” „Työaika on 9—16.”
  • toimii luetteloissa ns. ranskalaisena viivana. Tällöin luettelon osien välillä ei ole muita välimerkkejä. Esim. ostoslista:
    — hiivaleipä
    — kananmunia
    — puruluu koiralle
    — maksamakkaraa
  • osoittaa usein vuorosanat painetussa tekstissä. Silloin lainausmerkit jäävät pois, ja jokainen vuorosana kirjoitetaan uudelle riville.
    — Mitä meinaat? kysyi Paavo.
    — Meinaan, että nyt mennään lakkoon! Reino jyrisi.
    — Jaa nyt eikä viidestoista päivä?
    — Oitis, perkele!
  • kahdella ajatusviivalla osoitetaan lainatussa tekstissä siitä poisjätettyjen osien (sanojen tai pidempien jaksojen) paikkaa. „Maa oli autio ja tyhjä — — ja Jumalan henki liikkui vetten päällä.”

Sulkumerkit erottavat tekstistä siihen varsinaisesti kuulumattoman selityksen, tarkennuksen, sivuhuomautuksen jne. [Hakasuluissa kerrotaan myös lainatun tekstin alkuperä.] „J.S. Bachiin (s. Eisenachissa 1785, k. Leipzigissa 1750) huipentui ja päättyi musiikin barokkikausi.”

Heittomerkki osoittaa suomalaisissa yhdistämättömissä sanoissa tavurajan, kun kaksi vokaalia joutuu eri tavuissa vierekkäin tai tavuraja muuten hämärtyy. Vaaka, vaa’an; haku, ha’uissa (vrt. hauki, hauissa). Heittomerkillä ilmaistaan myös loppuheittoa (sananloppuisen vokaalin poisjäämistä): jok’ainut. Myös vieraskielisten sanojen taivutusmuodoissa tarvitaan heittomerkki, jos sana päättyy ns. mykkään konsonanttiin (so. sana kirjoitetaan konsonantti- mutta äännetään vokaaliloppuisena) tai jos sanan perusmuodosta voi syntyä epäselvyyttä: „Ludvig XIV kruunattiin Versailles’ssa”. (HUOM! Jos nimi päättyy ääntymättömään vokaaliin, käytetään sitä sidevokaalina taivutusmuotoja muovattaessa: Voltaire (lausutaan Voltair), Voltairella.)

Lainausmerkit (sekä koko- että puolilainausmerkit) osoittavat

  • niihin suljetun ilmauksen lainaukseksi. Jos lainausmerkkejä tarvitaan sisäkkäin, tulevat puolilainausmerkit kokolainausmerkkien sisään. „Hän sanoi: ‘Mittani on täysi!’ ja poistui takavasemmalle.”
  • sanaa tai sanaryhmää käytettävän muussa (usein kritisoivassa, ironisessa tms.) kuin varsinaisessa merkityksessään. „Hänen ‘oppineisuutensa’ oli asia sinänsä.”

Suorassa esityksessä sanatarkka lainausmerkkeihin kirjoitettu kopio toisen esityksestä on vuorosana eli lainattu lause. Vuorosanan yhteydessä oleva ilmoitus, kuka sanoo tms., on johtolause. Johtolause voi olla vuorosanan edessä, sisällä tai jäljessä. Kun johtolause edeltää vuorosanaa, vuorosana ja johtolause erotetaan toisistaan kaksoispisteellä. Kun johtolause on vuorosanan keskellä tai jäljessä, se erotetaan pilku(i)lla, paitsi jos vuorosana päättyy kysymys- tai huutomerkkiin. Vuorosanan lopettava välimerkki (.!?) on lainauksen sisäpuolella, pilkku ja kaksoispiste lainauksen ulkopuolella. Hän sanoi: „Tee on kohta valmista.” „Tee on kohta valmista”, hän sanoi. „Tee on”, hän sanoi, „kohta valmista.” „Onko tee kohta valmista?” hän kysyi.

.

YHDYSMERKKI

Yhdysmerkkiä käytetään paitsi tavuviivana myös yhdyssanojen oikeinkirjoituksessa:

  • Jos tavuraja yhdysosien rajalla jää muutoin epäselväksi ja aina silloin, kun yhdysosien rajakohdassa molemmin puolin on sama vokaalinoita-akkalinja-autotango-ilta (vrt. tangoilta).
  • Jos jompikumpi (tai molemmat) yhdyssanan osa on erisnimi: Vinksu-setäKoillis-PatagoniaWikipedia-projekti.
  • Jos yhdyssanan alkuosa on numero, kirjain tai (etenkin isokirjaiminen) lyhenne: 51-vuotias%-yksikköh-molliG-duuriMM-tulos.
  • Jos yhdyssanan osat ovat samanarvoisia: Olli-Pekkamarxismi-leninismiTelia-Sonera.
  • Yhdysmerkillä korvataan vierekkäisten yhdyssanojen yhteinen alku- tai loppuosa (kuten juuri edellä): henkilö- ja pakettiautot, atomipaino ja -ydin. Itsenäistä sanaa ei korvata yhdysmerkillä: syksyinen ja tuulinen aamu. Kuitenkin riittää, kun toinen on yhdyssana: keski- ja uusi aika (keskiaika on yhdyssana, uusi aika ei).
  • Monet yhdyssanat ovat hankalia. Esim. Iso-Britannia ja Uudet-Hebridit (saarivaltio Vanuatun entinen nimi). Usein myös etuliite taipuu sijamuodoissa: Isossa-BritanniassaIsolle-Britannialle. Kyseessä ei kielitoimistonkaan mukaan ole kielioppivirhe, mutta yksinkertaisempaa lienee sanoa Iso-BritannialleUusi-Hebrideille. Molemmat muodot käyvät.

.

Despre yhdysviiva (yhdysmerkki) și heittomerkki vezi și Două Probleme: Yhdysviiva, Heittomerkki

.

ISO JA PIENI ALKUKIRJAIN

ISO ALKUKIRJAIN PIENI ALKUKIRJAIN
Virkkeen alussa, kaksoispisteen jäljessä vuorosanan alussa, monivirkkeisen selityksen alussa.Hän sanoi: „Juon nyt tätä kahvia.”
Tapahtui seuraavasti: Ukkonen alkoi jylistä. Aurinko piiloutui pilvien taakse. Syksy saapui.
Kaksoispisteen jäljessä yksivirkkeisen selityksen alussa.Kävi kuten ounastelin: alkoi sataa.
Erisnimissä: henkilönnimissä, maantieteellisissä ja taideteosten yms. nimissä. (Maantieteellisissä nimissä kirjoitetaan molemmat osat isolla, kun tarkoitetaan pelkästään paikallisuutta, muuten alkuosa pienellä.)Alastalon salissa, Uusi testamentti, Etelä-Häme, Väli-Amerikka, muinais-Egypti, teollisuus-Suomi. Kansojen ja kielten nimissä, maantieteellisistä nimistä johtuneissa sanoissa.tamperelainen, saamen kieli, urdu, pohjalaismurteet.
Laitosten nimissä (vain ensimmäinen sanaliiton sana kirjoitetaan isolla), joisssakin sanaliitosta muodostuvissa maantieteellisissä. nimissäTampereen yliopisto, Atlantin valtameri, Oulun kaupunginkirjasto. Juhla- ja viikonpäivien, kuukausien ym. nimissä, historian ajanjaksojen ja aatesuuntien nimissä, erilaisissa luokitusnimissä.juhannus, torstai, joulukuu, rokokoo, uusklassismi, kantilaisuus, bordeaux (viinilajina), toinen puunilaissota.

.

.

pilkku

Atenție! De remarcat importanța locului virgulei!

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

–        Haloo! Äiti, olen huolessani tästä virtsatestistä, mitäs mä tekisin? – En ymmärrä mistä soitat – Virtsasta. [Nu înțeleg despre ce suni. Despre urină.]

–        Haloo! Äiti, olen huolessani tästä virtsatestistä, mitäs mä tekisin? – En ymmärrä, mistä soitat – Turusta. [Nu înțeleg, de unde suni. Din Turku.]

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Următoarele sunt cunoscute kielisolmuja: [kusta – a urina, mai popular; tulepas – vino dară; Kalle Kustaan – al lui Karl Gustav;]

Tulepas Kalle Kustaan ikkunan alle.

Tulepas Kalle, kustaan ikkunan alle.

Tule paskalle Kustaan ikkunan alle.

Tule paskalle, kustaan ikkunan alle.

.

Yksi mitali, kultakin olisi hyvä! [kultakin– chiar și de aur]

Yksi mitali kultakin olisi hyvä! [kultakin – de fiecare]

.

Armoa, ei vankilaan!

Armoa ei, vankilaan!

Armoa, ei Siperiaan!

Armoa ei, Siperiaan!

.

Aceeași situație ar suna în românește cam așa:

Să se ierte nu se poate să se condamne la moarte”. Fraza în care virgula ține în mâinile sale soarta unui om, în funcție de unde e așezată, „Să se ierte nu se poate[,] să se condamne la moarte!” sau „Să se ierte[,] nu se poate să se condamne la moarte”.

Pentru fraza următoare s-a pus întrebarea unde ar pune femeile virgule și unde ar pune-o bărbații.

 „Dacă bărbatul ar ști realmente valoarea pe care o are femeia ar merge în patru labe.

Dacă bărbatul ar ști realmente valoarea pe care o are femeia[,] ar merge în patru labe.” au scris femeile dar

Dacă bărbatul ar ști realmente valoarea pe care o are[,] femeia ar merge în patru labe.” au scris bărbații.

.

heittomerkki

Yleiskatsaus heittomerkin käyttöön

Puolilainausmerkkiä käytetään heittomerkkinä sanan sisällä neljässä tarkoituksessa, jotka jakautuvat kahteen ryhmään:

  • erottamassa kahta samaa vokaalia, jotka kuuluvat eri tavuihin

rei’itys
rei’issä

  • joskus muulloinkin tavunrajan osoittamiseen selvyyden vuoksi

ha’uissa [haku-sanan taivutusmuoto]

  • taivutettaessa vieraita sanoja, joiden kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntämys vokaaliin; w-kirjainta pidetään tällöin konsonanttina

Bardot’n [bardoon]
Bordeaux’hon [bordoohon]
show’ssa [šoussa]
Kaj’lla [kailla]

  • joskus erityisestä syystä muutoinkin vieraan sanan vartalon ja päätteen välissä.

johtaja Martini’lle [osoittamaan, että perusmuoto on Martini, ei Martin]

Pääosassa näemme Gary Sinise’n.

Lisäksi heittomerkkiä käytetään

  • joskus loppuheiton merkkinä (vanhassa kielessä)
  • vieraissa nimissä, joiden vieraskieliseen asuun se kuuluu
  • joidenkin erikoismerkkien korvikkeena.

Seuraavassa tarkastellaan näitä eri tapauksia tarkemmin.

.

Heittomerkki tavunrajaa osoittamassa

Kun heittomerkkiä käytetään kahden saman vokaalin välissä, se osoittaa ne eri tavuihin kuuluviksi. Yleensähän kaksi samaa vokaalia tarkoittaa suomessa pitkää vokaalia. Käy­tän­nös­sä tavunrajan osoittaminen ei tällaisissa tapauksissa olisi välttämätöntä, mutta se on vakiin­tunut kirjoitussääntö.

Esimerkiksi sanat ”rei’itys” ja ”rei’issä” ääntyvät yleensä ”reijitys” ja ”reijissä”. Kirjoitusasu on tällaisissa tapauksissa kuitenkin sellaisen ajatuksen mukainen, että i-äänteiden välissä ei ole mitään äännettä. Heittomerkillä on tarkoitus osoittaa, että vokaalit eivät kuulu samaan tavuun eli eivät muodosta pitkää vokaalia.

Jos sana, jossa heittomerkki on tavujen rajalla, jaetaan eri riveille kyseisestä kohdasta, jää heittomerkki pois. Tällainen jako voi kuitenkin hämmentää lukijaa, joten sitä suosi­tel­laan välttämään. Se myös rikkoo sitä yleistä periaatetta, jonka mukaan vokaalien välistä ei jaeta (paitsi yhdysosien rajalta).

vaa’assa
vaa-
assa

Sääntöjen mukaan jää tavunraja osoittamatta, jos sanassa on peräkkäin kolme erilaista vo­kaa­lia. Täten esimerkiksi hauissa voi olla joko sanan haku tai sanan hauki muoto. Jär­jes­tel­mä on epälooginen, koska juuri tällaisissa tapauksissa tavunrajan osoittaminen olisi käy­tän­nös­sä usein tarpeen, ei niinkään samanlaisten vokaalien välissä. Selvyyden vuoksi saat­taa siis jos­kus olla perusteltua lisätä sanaan heittomerkki, esimerkiksi ha’uissa. Tätä ei usein­kaan mai­ni­ta heittomerkin käytön ohjeissa, mutta Kielikello 3/1998 mainitsee, että ”selvyyden vuok­si voi joskus olla tarpeen merkitä kahden eri vokaalinkin väliin osuva tavuraja”. Uu­dem­pi merk­kien käytön ohjeisto Kielikellossa 3/2006 ei tätä mainitse.

.

Heittomerkki vieraan sanan taivutuksessa

Vieraan sanan taivutuksessa heittomerkki erottaa perusmuodon ja taivutuspäätteen toisistaan. Se selventää sanan rakennetta. Sääntöjen mukaan heittomerkkiä kuitenkin käytetään vain tarkoin rajatuissa tapauksissa. Pääsääntö on, että heittomerkkiä käytetään taivutuspäätteen edellä, jos sanan perusmuoto loppuu kirjoituksessa konso­nant­tiin mutta ääntämyksessä vokaaliin.

Bordeaux : Bordeaux’ssa [bordoo : bordoossa]
show : show’hun [šou : šouhun]

Vieraiden sanojen taivutusta käsitellään tarkemmin jäljempänä. Ks. erityisesti kohtia Pääteongelmia: Fermatin vai Fermat’n?  ja Heittomerkin käyttö selvyys­syistä.

Edellä esitettyä sääntöä sovelletaan silloinkin, kun taivutettu muoto on yhdyssanan osa, vaikka näin syntyvä ilmaus voi hiukan oudoksuttaa.

Bouvet’nsaari

Sen sijaan yhdyssanoissa ei käytetä heittomerkkiä osien välissä silloin, kun alkuosa loppuu kirjoituksessa konsonanttiin ja ääntämyksessä vokaaliin. Selvyyden vaatiessa voi käyttää yhdysmerkkiä yhdysosien välissä.

bordeauxviinit ~ bordeaux-viinit

Vanhat normit puhuvat heittomerkin edellä kuvatusta käytöstä vain taivutusmuodoissa. Kuitenkin tuntuisi luonnolliselta soveltaa samaa periaatetta johdoksissa ja liitettäessä sanaan liitepartikkeli tai omistusliite. Onhan outoa kirjoittaa ”Bordeaux’ssa” mutta ”bordeauxlainen”, ”Bordeauxkin” ja ”Bordeauxnsa”. Kielikellossa 2/2006 onkin annettu ohjeeksi, että heitto­merk­kiä käytetään, jos kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin ja ”sanaan lisätään taivutuspääte, liite tai johdos [tarkoittaa: johdin]”.

bordeaux’lainen
foucault’lainen
foucault’mainen
minun Bordeaux’ni
Foucault’kin erehtyi joissakin asioissa.

Tosin johdin -mainen ~ -mäinen on jossain määrin erikoisasemassa. Sillä muodostetut sanat tulkitaan usein yhdyssanamaisiksi (ks. Iso suomen kielioppi, § 280), joten voitaisiin perustella myös heittomerkitöntä kirjoitusasua kuten ”foucaultmainen”.

Kielikellossa 2/2006 on myös se uusi kannanotto, että edellä kuvatuissa tapauksissa heitto­merkki säilytetään, jos sana jaetaan eri riveille sen kohdalta. Sääntö on siis toinen kuin sel­lai­sis­sa tapauksissa kuin ”vaa’an”. Lienee selvää, että tämäntapaiset sananjaot ovat varsin häm­men­tä­viä ja että niitä kannattaa välttää melkein mihin hintaan tahansa.

show’-
hun

,

Heittomerkki loppuheiton merkkinä

Aiemmin heittomerkkiä käytettiin yleisesti osoittamaan, että sanan lopusta on ”heittynyt” pois kirjain tai kirjaimia, yleensä vokaali, esimerkiksi jop’ = jopami’ = mikä. Runokielessä sellainen oli tavallista: Se aik’ ol’ ajoist’ ankarin. Nimi heittomerkki johtuu tällaisesta käytöstä, samoin vastaava sivistyssana apostrofi, joka johtuu kreikan sanoista, jotka tarkoittavat pois heittämistä.

Nykyisin heittomerkkiä ei suositella käytettäväksi eikä yleensä käytetä tällaisiin tar­koi­tuk­siin. Jos sanan lopusta jää jotain pois, tätä ei mitenkään erikseen osoiteta. Sama kos­kee nykyisin myös yhdyssanan sisäistä loppuheittoa, jossa sanan alkuosan loppu on ly­hen­ty­nyt, esim. parastaikaa (ennen parast’aikaa). Suomen kielen perussanakirjassa esiintyy vie­lä mm. hakusana jok’ikinen, mutta senkin kohdalla todetaan, että tavallisempi asu on joka ikinen.

Sen tietää jokainen. [normaalityyliä]

Sen tietää joka ikinen. [painokas ilmaus]

Sen tietää jok’ikinen. [vanhahtava ilmaus]

Runoja ja muuta tekstiä lainattaessa on tietysti säilytettävä siinä ehkä esiintyvät heittomerkit. Sama koskee historiallisia nimityksiä.

Vaasan marssi alkaa sanoilla ”Miss’ laaja aukee Pohjanmaa”.

Pataljoona sai v. 1871 nimen Henkivartioväen 3. Suomen Tarkk’ampuja­patal­joona.

Myös joissakin suomalaisissa sukunimissä ja muissa nimissä esiintyy heittomerkki. Se on tietysti säilytettävä, jos se kuuluu nimen viralliseen tai vakiintuneeseen asuun.

Kivikk’aho

Veneh’oja

 .

Heittomerkki vieraan ilmauksen osana

Vieraissa nimissä saattaa esiintyä heittomerkki nimen perusmuodossa, jolloin se tulkitaan kiinteäksi osaksi itse nimeä. Heittomerkki säilytetään tietysti myös sellaisissa sitaattilainoissa, joissa se esiintyy esimerkiksi lyhentämisen merkkinä.

O’Connor

Cosimo de’ Medici

rock’n’roll [= rock and roll]

Heittomerkki saattaa vieraassa kielessä olla osa genetiivin päätettä, mutta suomen kielen kannalta se kuuluu itse nimeen. Se on säilytettävä myös nimeä taivutettaessa. Valitettavasti se saattaa tällöin aiheuttaa taivutetun muodon hahmottumisen väärin, koska vieraiden nimien taivutuksessa heittomerkki yleensä erottaa nimen suomenkielisestä taivutus­päätteestä.

McDonald’s

Hän on töissä McDonald’sissa.

St. Mary’s

St. Mary’sin

Heittomerkki saattaa esiintyä vieraassa nimessä sen alussa. Eräät tällaiset nimet, ’s-Hertogenbosch-tyyppiset, on tapana kirjoittaa gemena-alkuisina myös virkkeen alussa.

’s-Gravenhage eli Den Haag tunnetaan suomessa nimellä Haag.

.

Heittomerkki erikoismerkin korvikkeena

Joissakin vieraissa nimissä esiintyy heittomerkkiä muistuttava merkki, joka on peri­aat­tees­sa eri merkki mutta useimmiten korvataan heittomerkillä. Tällainen on muun muassa ns. tieteellisen kaavan mukaan siirtokirjoitetuissa arabiankielisissä nimissä esiintyvä modifier letter right half ring ʾ (U+02BE) ja modifier letter left half ring ʿ (U+02BF). Niistä jäl­kim­mäi­nen olisi parempi korvata käänteisellä heittomerkillä (‘), jota on sama merkki kuin englannin kielen yksinkertainen lainausmerkki. Seuraavissa esimerkeissä on ensin tarkan siirtokirjoituksen mukainen asu, sitten sulkeissa yksin­ker­tais­tet­tu, tavallisempi kirjoitusasu.

Raʾs (Ra’s)
Saʿd (Sa’d, Sa‘d)
geʾez (ge’ez)
al-Qaʿida (al-Qa‘ida)

Myös venäjän translitteroinnissa käytetään usein heittomerkkiä silloin, kun halutaan käyttää ns. tavallista kaavaa hiukan tarkempaa translitterointimenetelmää. Tällöin heittomerkki esiintyy ns. pehmeän merkin vastineena. Myös akuuttia (´) käytetään samaan tarkoitukseen. Standardin mukainen vastine olisi kuitenkin modifier letter prime ʹ (U+02B9). Se voi olla samannäköinen kuin kulmaminuutin symboli mutta sitä pidetään merkistöstandardissa eri merkkinä. Käytännössä se on valitettavan monissa fonteissa pystysuora, Ascii-heittomerkin kaltainen. Hyväksyttävän näköinen se on muun muassa fonteissa Times New Roman ja Arial Unicode MS.

Tolʹstoi (Tol’stoi, Tolstoi)

Gogolʹ (Gogol’, Gogol)

(apud Jukka ”Yucca” Korpela) Välimerkkien tärkeys și de acolo se urmărește ultimul rând unde scrie Seuraava osa: de unde se continuă cu discutarea semnelor ortografice.

Recomand articolul lui Jukka Korpela să fie citit cu atenție pentru că ne învață să gândim cuvintele finlandeze, de ce așa și nu așa.

Onko suomen kirjoitusjärjestelmä ihanteellinen?

.

Urmează un tabel cu unele semne mai uzuale.

.

.

merkki, -merkki ● semn ■ tecken, märke [se pot adăuga aproape la fiecare semn]

 

+

plus, plusmerkki, ynnämerkki; positiivi ● plus; pozitiv ■ plustecken

yhdysmerkki, yhdysviiva, tavuviiva; miinus, miinusmerkki ● minus; liniuță de unire, cratimă; negativ; scădere ■ binderstreck, divis, minus, minustecken

=

yhtäläisyysmerkki, yhtäsuuruusmerkki, yhtä suuri kuin /merkki ● semnul egal [scurt] ■ lika med

ajatusviiva, lyhyt ajatusviiva, en-viiva ● trăsura de unire, linuța „n” ■ en tankstreck

ajatusviiva, pitkä ajatusviiva em-viiva  ● linioara de dialog, linuța „m” ■ em tankstreck

±

plus-miinus-merkki ● plus sau minus ■ plus eller minus tecken

÷

jakomerkki ● semnul împărțirii ■ divisiondtecken

:

jakomerkki ● semnul împărțirii ■ divisiondtecken

×

kertomerkki ● semnul înmulțirii ■ multiplikationstecken

/

ekvivalentti ● echivalent ■ ekvivalent

eriarvoinen, erisuuruinen ● inegal ■ olikhet, ojämlikhet

juurimerkki; juuri; juuri- ● rădăcină; radical mrottecken, rotmärke

jäsen ● membru, element ■ tillhör (element)

leikkaus ● intersecție ■ snitt; skärning; snittmängd

pienempi tai yhtä suuri kuin –merkki ● mai mic sau egal ■ mindre än eller lika med

suurempi tai yhtä suuri kuin –merkki ● mai mare sau egal ■ större än eller lika med

_

alleviivaus, alaviiva ● subliniere ■ understreck

~

aaltoviiva, tilde ● tildă, tildă de rând ■ krok, släng, tilde

likimäärin yhtä suuri kuin -merkki ● aproximativ egal ■ ungefär lika med

/

kauttaviiva, vinoviiva, jako ● bară oblică la dreapta ■ snedstreck, division

murtoviiva ● bară de fracție, de fracțiune ■ bråkstreck (bråkdel)

\

kenoviiva, takakenoviiva, käänteinen vinoviiva ● bară oblică inversă/la stânga ■ omvänt snedstreck

|

pystyviiva, ”peräkkäistehtävämerkki”● bară (verticală); valoare absolută ■ vertikalt lodstreck; absolutvärde (dividerar)

¦

pystykatkoviiva ● bară verticală întreruptă ■ brutet vertikalt lodstreck

oikeanuoli ● săgeata la dreapta ■ pil höger, högerpil

vasennuoli ● săgeata la stânga ■ pil vänster, vänsterpil

ylänuoli ● săgeata în sus ■ pil uppåt, uppil

alanuoli ● săgeata în jos ■ pil nedåt, nedpil

vasen- ja oikeaanuoli ● săgeata la stânga și la dreapta ■ vänster och högerpil

<

pienempi kuin -merkki ● mai mic ■ mindre än

>

suurempi kuin -merkki ● mai mare ■ större än

‹›

kulmasulkeet ● paranteze unghiulare ■ vinkelparentes[er]

« »

hanhenjalka ● ghilimele unghiulare franceze, rareori românești ■ vänster/höger gåsögon

» «

kulmalainausmerkki, hanhenjalka ● ghilimele unghiulare germane și finlandeze ■ vänster/höger gåsögon

«

vasemmalle osoittava kaksinkertainen kulmalainausmerkki ● ghilimele unghiulare la stânga ■ vänster gåsögon

»

oikealle osoittava kaksinkertainen kulmalainausmerkki ● ghilimele unghiulare la dreapta ■ höger gåsögon

( )

kaarisulku, kaarisulut ● paranteze [rotunde] ■ bågparentes[er], parentes[er]

{ }

aaltosulku, aaltosulkumerkki, ”enkelinsiivet” ● acoladă fklammer

[ ]

hakasulkeet, hakaset ● croșetă, paranteză dreaptă / pătrată ■ vierkante haken

¬

looginen ei ● logic nu, ilogic ■ logiskt icke

.

piste ● punct npunkt

,

pilkku ● vírgulă fkomma

:

kaksoispiste ● două puncte nplkolon

;

puolipiste ● punct și virgulă ■ semikoolon

˙

yläpuolinen piste, yläpiste ● punct deasupra ■ punkt ovanför

·

keskitetty piste ● punct centrat/median ■ centrerad punkt

ellipsi, kolme pistettä ● puncte de suspensie, „puncte, puncte” ■ em leader (ellips), punkter

*

asteriski, tähtimerkki ● asterisc, steluță fasterisk

asterismi ● delimitare de capitol ■ asterism

!

huutomerkki ● semnul mirării, semnul exclamării ■ utropstecken

?

kysymysmerkki ● semnul întrebării ■ frågetecken

¡

ylösalainen huutomerkki ● semnul exclamării invers, spaniol ■ uppochnedvänt utropstecken

¿

ylösalainen kysymysmerkki ● semnul întrebării invers, spaniol ■ uppochnedvänt frågetecken

” ”

kokolainausmerkki ● ghilimele duble, semnele citării (finlandeze) ■ citationstecken; anföringstecken

„ ”

kokolainausmerkki ● ghilimele duble, semnele citării (franceze, românești) ■ citationstecken; anföringstecken

‘ ’

puolilainausmerkki ● ghilimele simple (engleze, finlandeze) ■ uppochnedvänd apostrof (som 6), apostrof (som 9)

‚ ’

puolilainausmerkki ● ghilimele simple (franceze, românești) ■ apostrof (som 9)

heittomerkki, yläpikku, ”hipsu” ● apostrof napostrof

[tarke, diakriittinen merkki ● semn diacritic ■ diakritiskt tecken]

 

[korkomerkki ● accent ■ accent]

 

´

akuutti, nouseva aksentti (Linné) ● accent acut ■ akut accent

˝

kaksoisakuutti-korkomerkki ● dublu accent acut (unguresc) ■ dubbel akut accent (ungerskt omljud)

`

gravis, laskeva  aksentti (à la carte) ● accent n grav ■ grav accent

ˇ˘

lyhyysmerkki, ylösalainen sirkumfleksi, hattu ylös (šakki) ● căciulă (în sus), scurt ■ korttecken

ˆ

tarkkeenomainen sirkumfleksi, sirkumfleksi aksentti, hattu alas (Rhône) ● accent circumflex, căciulă în jos ■ circumflex, inskjutningstecken

˜

pieni aaltoviiva, pieni tilde (Buñuel) ● tildă diacritică ■ tilde

¨

treema; umlaut (Noël) ● tremă; umlaut ntrema; omljud

ˉ

tarkkeenomainen pituusmerkki, makron, yläviiva ● vocală lungă ■ längdtecken

¸

sedilji, alapilkku (garçon) ● sedilă ■ sedilji

˛

ogonek ● codiță, sedilă inversă, poloneză ■ ogonek

˚

yläpuolinen ympyrä ● cerculeț deasupra ■ cirkel ovanför

ʹ

indeksointipilkku ”prime” ● prim ■ primtecknet

ʺ

indeksointipilkku ” double prime” ● dublu prim ■ dubbelprimtecknet

indeksointipilkku ”triple prime” ● triplu prim ■ trippelprimtecknet

indeksointipilkku ”quadruple prime” ● cuadruplu prim ■ kvadrupelprimtecknet

ympyrä ● cerculeț ■ cirkel

°

asteen merkki ● grad ngrad

ª

feminiinisen järjestysluvun merkki ● ordinal feminin spaniol ■ feminint spanskt ordningstal

º

maskuliinisen järjestysluvun merkki ● ordinal masculin spaniol ■ maskulint spanskt ordningstal

¹

yläindeksi1 ● prim ■ potens av 1

²

yläindeksi2 ● pătrat ■ potens av 2

³

yläindeksi3 ● cub[ic]■ potens av 3

0123456789

yläindeksi ● exponent ■ exponent

0123456789

alaindeksi ● indice ■ nedsänkt

ääretön ● infinit ■ oändlig

µ

mikro-merkki ● micron ■ mikro

tikari ● pumnal, stilet ■ korstecken

kaksoistikari ● dublu pumnal ■ dubbelt korstecken

%

prosentti ● procent ■ procent

promille, tuhannesosa ● la mie, promil ■ promille

&

et-merkki, ”ampersandi”● et, și ■ et-tecken

@

at/ät-merkki; taksanmerkki, apinanhäntä, kissanhäntä, hiirenhäntä, miau merkki, miuku[mauku], rengas-a ● a commercial, semnul at, à (câte), la {în adrese}■ kommertsmärk a, komerts‑ätt, snabel-a, kommersiellt à-tecken, at‑tecken, kanelbulle, kringla, elefantöra, kattsvans, katfot, apsvans

#

numeromerkki, ristikkomerkki, ”risuaita”, hässäkkä”● număr, bucăți, semn numeral; livră ■ tecken för ordningstal [semnul are semnificație diferită dacă este pus înaintea sau în urma numărului]

arvioitu -merkki ● aproximativ ■ beräknad

kappalemerkki ● alineat ■ stycketecken

yhdensuuntainen suora (taso) ● paralele ■ parallell

§

pykälämerkki ● paragraf (numerotat) ■ paragraftecken

resepti, lääkemääräys (Recipe!) ● prescripție medicală, rețetă ■ prescription

©

tekijänoikeusmerkki ● drept de autor [asupra copiei] ■ copyright

®

rekisteröidyn tavaramerkin merkki ● marcă registrată/depusă ■ registrerat varumärke

tavaramerkin merkki ● marcă comercială ■ trademark

$

dollarimerkki, ”taala” ● dolar ■ dollar tecken

£

puntamerkki ● liră (sterlină) ■ pund/sterling tecken

euro -merkki ● euro ■ eurotecken

Eurooppan valuuttamerkki ● valuta europeană ■ europeisk valutasymbol

¤

valuuttamerkki ● valută (în general) ■ allmen valutasymbol

numeron merkki ● număr (nr.) ■ number (No.)

care of –merkki ● prin grija, pe lângă, la ■ care of

sormi, nuoli, viittaus oikealle ● indice la dreapta ■ pekning höger

sormi, nuoli, viittaus vasemmalle ● indice la stânga ■ pekning vänster

vinoneliö, rombi ● romb ■ ruta; romb

hertta ● cupă; inimă ■ hjärter

ruutu ● tobă, caro; romb ■ ruter

risti ● treflă ■ klöver

pata ● pică ■ spader

koiraan merkki ● simbolul masculin ■ manligt

naaraan merkki ● simbolul feminin ■ kvinnligt

kompassi ● roza vânturilor ■ kompass

valkoiset hymyilevät kasvot ● față albă veselă ■ fyllt leende ansikte

mustat hymyilevät kasvot ● față neagră veselă ■ leende ansikte

talo ● căsuță ■ litet hus

virhemerkki, pukki ● semnul bifării ■ bock, bocktecken, bockmärke; felaktigt tecken

rasti, ruksi ● bifare ■ (rasti) kryss; (pukki) bock

Semnele tastaturii (ordonate alfabetic)

 

näppäin● tastă ■ tangent

 

Alt

Alt ● altern, opțiune ■ Alt

Alt Gr

oikea Alt ● altern dreapta ■ höger Alt

Backspace <!

askelpalautin, peruutusnäppäin ● pas înapoi ■ backsteg

Break

Break ● întrerupe ■ Break

Caps Lock

vaihtonäppäimen lukitsin ● fixator de majuscule ■ Caps Lock

Ctrl

Ctrl ● control, variantă ■ Ctrl

Del

poista ● elimină ■ radera

End

End ● la sfârșit ■ End

Enter, Return

vuoronäppäin, rivinvaihtonäppäin ● intrare, acceptare, schimbă rândul ■ retur

Esc

Esc ● Esc, anulează ■ Esc

F1-12 (24)

toimintonäppäin, funktionäppäin ● tastă-funcție ■ funktionstangent

Home

Home ● la început ■ Home

Ins

Ins ● inserează ■ ersät

Num Lock

Numer lock ● numerele în funcție ■ Numer lock

Pause

pause ● pauză ■ pause

PgDn

sivu alas ● pagină în jos ■ sida ned

PgUp

sivu ylös ● pagină în sus ■ sida upp

Prt Scr

Print screen ● imprimă ecranul ■ Print screen

Scroll  Lock

Scroll lock ● stop, oprește derularea ■ Scroll lock

Shift [

vaihtonäppäin ● schimbător, majuscule ■ skift

Spacebar

välinäppäin, välilyönti ● bara de spațiu ■ blanksteg, framsteg

Sys Rq

ei käyttössä ● nu e încă în uz ■ inte i bruk

Tab | ¦⇆¦

sarkainnäppäin ● tabulator ■ tabb

arrow up

nuoli ylös ● săgeată în sus ■ pil upp

arrow down

nuoli alas ● săgeată în jos ■ pil ned

arrow left

nuoli vasemmalle ● săgeată la stânga ■ vänster pil

arrow  right

nuoli oikealle ● săgeată la dreapta ■ höger pil

.

Pagină completă: Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet

.

Linkuri utile:

logo

http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/sivukartta/

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/all.html#std

Kirjoita asiaa. Arkisen asiakirjoittamisen opas

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirj/index.html

.

Introdus  / lisätty 9.7.2011

Actualizat / päivitetty 2.10.2015

Actualizat / päivitetty 20.12.2015

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: