Blogulblog's Blog

Verbi – 058. Potențialul – potentiaali

Potențialul – potentiaali

.

.

Vezi generalitățile la Diateza, modul și timpul verbului finlandez Aici repetăm câteva aspecte și facem adăugirile cuvenite. Explicațiile mai întâi în finlandeză pentru acomodarea cu termenii și mai apoi, mai jos, în română.

Potentiaali

Potentiaali eli mahtotapa on tapaluokka. Se ilmaisee viestijän pitävän käsittelemäänsä asiaa epävarmana. Tällöin asian tapahtuminen on mahdollista, mutta ei aina todennäköistä. Esimerkiksi lähtenen = ehkä lähden tai lienen lähtenyt = olen ehkä lähtenyt.

Olla-verbillä on epäsäännöllinen potentiaali, jonka juuri on lie- (Johtaja lienee silloin matkoilla, ei „ollee”).

Potentiaalin tunnus on -ne-, mutta sen n-kirjain mukautuu edeltävän l:n, s:n ja r:n kanssa (päässee, purree, tullee).

Potentiaali taipuu vain preesensissä ja perfektissä.

Puhekielessä potentiaali korvataan usein käyttämällä partikkeleita ehkä, kai tai varmaan(kin) tai pääverbin kanssa apuverbiä taitaa (Hän lienee hullu.Hän on kai/ehkä/varmaankin hullu; Hän taitaa olla hullu).

Din Iso suomen kielioppi citire:

.

modus

Modus on verbiin kieliopillistunut modaalisuuden kategoria. Moduksia ovat indikatiivi, konditionaali, potentiaali ja imperatiivi, joista muilla kuin indikatiivilla on morfologinen tunnus (» § 115–, 1590).

.

potentiaali

Potentiaali on ne-tunnuksinen modus, joka ilmaisee lähinnä todennäköisyyttä, esim. Asia ratkennee huomenna, kysymyslauseissa mm. epäluuloa tai pohdiskelua, esim. Pitäneekö paikkansa, että lääkekuurin aikana ei voisi syödä normaalisti? Potentiaali on yleiskielessä suhteellisen harvinainen, ja sillä on kirjoitetuissa teksteissä jossain määrin erilaisia tehtäviä kuin puhutussa kielessä. (» § 117, 1597–.)

§ 117 Potentiaalin muodostus ja vartalovaihtelut

Potentiaalin tunnus ‑ne- liittyy yksivartaloisten verbien (vahvaan) vokaalivartaloon, kaksivartaloisilla konsonanttivartaloon (vrt. NUT-partisiippeihin » § 122). Tunnus ei aiheuta vaihteluita vokaalivartaloon (a). Konsonanttivartaloon liittyessään se muodostaa vartalon loppukonsonantin kanssa geminaatan. Tunnuksen konsonantti joko assimiloituu loppukonsonanttiin (b) tai päinvastoin (c); VtA-verbeillä mahdollinen hahmotus nykykielen näkökulmasta on myös hypä-nne‑.

(a)

kerto-ne‑, autta-ne‑, etsi-ne‑, luke-ne‑, syö-ne-

(b)

tul-le‑, opiskel-le- | nous-se‑, valais-se- | sur-re‑, pur-re‑, pier-re- [vain nämä verbit]

(c)

hypät- : hypä=n=ne‑ | valit- : vali=n=ne‑ | vanhet- : vanhe=n=ne-

ne-tunnuksisen potentiaalin tunnuksen saavat myös konsonanttivartaloltaan n-loppuiset verbit mennä ja panna, jotka taivutukseltaan kuuluvat samaan tyyppiin kuin ryhmän (b) verbit: men-ne-.

Passiivimuodoissa potentiaalin tunnus liittyy passiivivartaloon, jonka tunnus on vahva-asteinen: puhu-tta-ne‑, anne-tta-ne‑, syö-tä-ne‑, tul-ta-ne‑, vasta=t=ta-ne‑, vali=t=ta-ne-.

Verbeillä tietää ja taitaa on konsonanttivartalo vain potentiaalissa ja NUT-partisiipissa (» § 72 huom.).

Huom. Ainakin verbeistä tulla ja mennä esiintyy myös vokaalivartaloista potentiaalia: Tulenookohan toas saek kun se nuin tuultah hoijottaa (Kajaani, SMS); Raha ei tulene olemaan ongelma (E); Enintään jokin ohjattu reissu lähisaarille, mutta sekin menenee huomiseksi (E).

.

§ 1597 Todennäköisyyden modus

Potentiaalimuotoisen finiittiverbin sisältävä väitelaÎntrbuințare ilmaisee episteemistä todennäköisyyttä. Potentiaalin preesens esittää puhehetken aikaista arviota puhehetkisistä tai tulevista asiaintiloista (a). Perfekti esittää arvion menneestä asiaintilasta (b).

(a)

Porukan vanhimpana hän puhunee kokemuksesta. | Talo valmistunee aikataulussa. | Sun ja IBM valmistanevat vielä ATM-kortteja. (E) | Uskoisin, että miesten kiintiö eli 56 joukkuetta tulee täyteen, ja naisjoukkueita osallistunee kisoihin yli 40. (l)

(b)

Tämä muistomerkki lienee pystytetty 1700-luvulla. | Käsitykseen hintojen laskusta lienee vaikuttanut mm. ruuan hinnan lasku, joka on ollut tiedotusvälineissä laajasti esillä. (l)

Potentiaali on kirjoitetussa yleiskielessä jokseenkin harvinainen. Sitä osoittaa taulukko 15, jossa on kymmenen yleisintä potentiaalissa esiintyvää verbiä Parole-korpuksen (n. 18 milj. sanan) lehtitekstiaineistossa. Valtaosa potentiaalitapauksista on meneillään olevien tai tulevien asiaintilojen preesensmuotoisia arvioita.

.

Taulukko 15: Potentiaalimuodot lehtitekstissä

Verbi Preesens Perfekti
olla 2654 72
saada 442 18
jäädä 220 8
tulla 200 7
voida 190 1
joutua 180 2
nousta 154 4
päästä 126 1
tehdä 82 7
antaa 79 1
yht. 4327 121

.

Ehdottomasti yleisimmin potentiaalia käytetään olla-verbistä niin preesensissä kuin perfektissäkin. Modaaliverbeistä voida ja joutua potentiaalia esiintyy myös jonkin verran. Yksi tyypillinen potentiaalimuodon esiintymäympäristö on uutisteksti, joka välittää poliittisen ennusteen, virallisen arvion jonkin suunnitellun toiminnan toteutumisesta tai ylipäänsä kannanoton ihmisten tekemisistä:

Selvitystyö valmistunee syyskuun loppuun mennessä. (L) | Enso vasta suunnittelee omaa sellutehdastaan, joka rakennettaneen muutaman vuoden päästä. (L) | Göran Perssonin hallituksen pelastukseksi koitunee keskustapuolueen ja kansanpuolueen potema johtajakriisi, – –. (L) | Talojen kohtalo ratkennee tänään (l) | Juttua on käsitelty jo kuusi kertaa. Päätös saataneen parin viikon kuluttua. (l)

Tulevaisuuteen sijoitettavat tilanteet ovat luonnostaan puhehetkellä vasta mahdollisia. Potentiaalin preesensiin helposti liittyvä futuurinen tulkinta tulee ilmi esim. siinä, että potentiaalin sisältävä väitelause voidaan esittää kehotuksena:

Mikäli ette ole paikalla, kun huoneistonne patteriventtiilejä säädetään, avaa huoltomies asentajalle oven tai ovenavaus järjestetään muutoin. Varmistanette, että huoltomiehellä – – on avain huoneistoonne tai järjestänette muutoin pääsyn huoneistoonne. (A)

Näissä on kyse pikemminkin deonttisesta kuin episteemisestä modaalisuudesta, sillä kehotuksella ilmaistaan puhuteltavaan kohdistuva velvoite. Potentiaaliin liittyvä todennäköisyys on siis niin vahva, että se jopa velvoittaa tämäntyyppisessä lausumassa, vaikka modaalisuuden perusasteikolla potentiaalin merkitys on mahdollisuuden eikä välttämättömyyden puolella.

Huom. Suhteellisen harvakäyttöinen muoto saattaa elää erilaisten kiteymien turvin, esim. sanontaan haitanneeko tuo on kiteytynyt potentiaali. Deonttisten modaaliverbien saada, voida ja sopia potentiaalimuodot esiintyvät puolestaan kommunikatiivisen verbin kanssa muutamissa kiteymissä:

Sopinee muistuttaa, että asialla on myös toinen puoli. | Saanen onnitella ~ huomauttaa ~ tiedustella. | Esitys: Päätettäneen määrätä seuraavalle pro gradu ‑tutkielmalle tarkastajat: – –. (E) | Saanen kysyä sinulta seuraavat kysymykset: – –. (E)

§ 1598 Potentiaali kysymyslauseissa ja epäröinnin ilmauksena

Potentiaalimodusta esiintyy paitsi väite- myös kysymyslauseissa, joissa se ilmentää pohdiskelua, epäröintiä, epätietoisuutta ja epäluuloa:

Taruako lienee vai totta? | En minä mitään muutosta tähän epäkohtaan saanut mutta eivätpä saaneet muutkaan. Saaneeko sitten tämä hallitus? (l) | Kun hätä on suurin, on apu lähinnä. Pitäneekö enää paikkaansa? (l)

Tällainen kysymyslause voidaan tulkita retoriseksi, ja myöntömuotoisissa vaihtoehtokysymyksissä se aiheuttaa saman implikaation kuin hAn-partikkeli tai vahvistusta ennakoivat ei kai tai tokko. Se osoittaa puhujan epäröivää tai epäilevää suhtautumista; varsinaista vastausta kysymykseen ei odoteta.

Tietäneekö kukaan esimerkiksi kuinka suuri syyllinen lamaan oli MTK:n järjestämä puolentoista vuoden puunmyyntilakko? (l) vrt. Tietääköhän ~ Ei kai kukaan tiedä. ~ Tokko kukaan tietää. | Kansan tahdosta en tiedä, tienneekö kansakaan? (l) | Ja kuka on suurin kärsijä? Eiköhän se liene potilas, meidän asiakkaamme. (E)

Olla-verbin potentiaalimuoto on yleinen hakukysymyksissä, jotka ovat eräänlaisia retorisia jatkokysymyksiä ja jälkiajatuksia.

Entinen lottakahvilakin on tuossa paikallaan, miten lie säilynyt. (l) | Nyt mennään Eurooppaan – missä lieneekään oltu tätä ennen. (l)

Huom. Murteiden potentiaalia koskevasta Forsbergin (1998) tutkimuksesta ilmenee, että muoto on harvinainen länsimurteissa, joissa se rajoittuu miltei pelkästään olla-verbiin. Kainuun sekä itäsavolaisissa murteissa, joissa muoto on paljon yleisempi, preesens ja perfekti jakautuvat toisin kuin nykyisessä yleiskielessä. Haastatteluaineiston esiintymistä peräti 70 % on perfektimuotoja, tyyppiä mitä lieh hyö antaneet (Kuhmo; Forsberg 1998: 136). Muodon futuurinen käyttö on puolestaan aivan satunnaista. Preesensissä potentiaalin merkitys ei ole murteissa yhtä yksinomaisen episteeminen kuin yleiskielessä, ja episteeminen tulkinta suosii statiivisia verbejä rajoittuen lähinnä 3. persoonan tapauksiin: tottahan tuon tiennöön kuka se mikä se minkälainen on (Kontiolahti, MA; mts. 216–228). Toinen selvä ero murteiden ja yleiskielen välillä on, että potentiaalia käytetään murteissa pääosin kysymyslauseissa, esim. mitä hiä ehtinöö tuolta saonalta? (Uukuniemi, MA; mts. 250); mihil lien ne myyjät männy (mts. 266). Väitelauseiden osuus on vain 9 % murreaineiston potentiaalitapauksista. Erot voivat osittain selittyä sillä, että murreaineisto sisältää etupäässä haastatteluissa kerättyä muistelua.

§ 1599 Potentiaali alisteisissa lauseissa

Alisteisista lauseista potentiaalia esiintyy varsinkin referoivissa kysymyslauseissa (a) ja että-lauseissa (b).

(a)

Kalevalaa nyt lukiessani rupesin ihmettelemään, että lieneekö niin rikasta ja ilmaisuvoimaista suomen kieltä sen jälkeen kirjoitettukaan, – –? (l) | Kysyipä joku epähienotunteisesti, että miten lienee sosialidemokraattien laita? (l)

(b)

Työnantajapuolella arvellaan, että myös vuosilomalain muutoksista syntynee sopu nopeasti. (l) | Manninen nauraa, että hän lienee varsinainen Kunnossa kaiken ikää ‑projektin mannekiini – –. (l)

Myös kausaalisissa ja konsessiivisissa adverbiaalilauseissa potentiaali on mahdollinen:

(c)

Koska Yliopisto-lehteen kohdistunee suurempia totuudellisuuden vaatimuksia kuin muihin sanoma- tai aikakauslehtiin, on paikallaan täsmentää pari lausetta: – –. (L) | Vaikka valtion budjettirahoitus pysynee pitkään yliopiston tärkeimpänä rahoitusmuotona, yksityisen rahoituksen määrä tullee kasvamaan. (L) | Naiseudesta ei ole ollut kohdallani haittaa, vaikka miesten maailmassa naisten täytynee olla ahkerampi[a] menestyäkseen. (l)

§ 1600 Modaaliverbien potentiaali: voinee, täytynee

Modaaliverbeistä voida ja joutua käytetään suhteellisen yleisesti potentiaalia (» § 1597 taulukko 15). Kun potentiaali tulkitaan episteemisesti, modaaliverbin deonttinen tai dynaaminen tulkinta jää tämän episteemisen mahdollisuuden vaikutusalaan. Voida-verbin potentiaalimuodolla voi siis olla tulkinta ’arvelen, että on mahdollista ~ kykenee’:

(a)

Jos heitä saapuu vain pieninä ryhminä, voinemme sijoittaa ihmiset suoraan kuntiin. (l) | Kuljetuksen voinee pian saada matkojen välityskeskuksesta. (l) | Ketonen sanoo, että lähitulevaisuudessa Seppälän koulu voitaneen liittää hallinnollisesti Herralan kouluun, – –. (L)

Joutua-verbi on merkitykseltään yksiselitteisen dynaaminen, sillä se sisältää ulkoisen pakon merkityksen (b). Sen potentiaalimuotoja esiintyy sävyltään objektiivisissa ennusteissa:

(b)

EU joutunee antamaan periksi (l) [otsikko] | Polven nivelsiteet ovat muljahtaneet niin, että Lindros joutunee lepäämään pahimmassa tapauksessa koko marraskuun. (l) | Sulauttamisen yhteydessä jouduttaneen irtisanomaan parikymmentä toimihenkilöä. (l)

Nesessiivisen täytyä-verbin potentiaalimuoto täytynee on melko kiteytynyt arvelun merkitykseen; tulkinta on ’lienee parasta ~ tarkoituksenmukaisinta’. useimmiten nollasubjektillisena esitetty arvio koskee puhujan omia konkreettisia tulevaisuuden toimia; täytyä-verbin tulkinta on pikemmin dynaaminen tai praktinen kuin deonttinen (c). Synonyyminen nesessiiviverbi pitänee käyttäytyy samoin (d).

(c)

Atlantan takia täytynee harjoitella rullaluistelua entistä enemmän, – –. (l) | Jos tuki tosiaan pienenee, minun täytynee mennä töihin heti äitiysloman jälkeen, – –. (l)

(d)

Voisikohan ihmisen äänikin muuttua ulkonäön myötä. Tuntui hyvältä, mutta pitänee varoa. (k)

§ 1665 Käsky vs. kehotus: sinä syöt sen, palauttanette kirjan

Kun väitelauseessa on pronominisubjekti, se ilmaisee vastaansanomatonta direktiiviä ja sen esittäjällä on tilanteessa auktoriteettiasema roolinsa – esim. vanhemman, opettajan, valmentajan, juontajan tms. – perusteella.

Sinä syöt sen puuron. | Te allekirjoitatte tämän tai muuten… | Me siirrymme nyt työttömyyteen. (TV) | Jos sä jo otit tän askeleen tänne taakse sit vaan käännyt kohti palloo ja taputat ja katot jos sä saat sen pallon. (P; Leskelä 1999) | Ja kaikki kuuntelevat. (P; Keravuori 1988)

Kielteinen indikatiivin preesensissä oleva väitelause, joka esittää puhujan toivoman asiaintilan ikään kuin jo paikkansa pitävänä, toimii ehdottomana käskynä:

(a)

Sä et kyllä aja metriäkään tällä autolla, ärähti Pera. (E) | Me emme nyt riitele tilastoista enää. (tv) | [Opettaja:] Ja nyt ei kukaan enään keskustele toisten kanssa. (P; Keravuori 1988) | [Äiti uimalassa:] Ettekä hukuta mua sitten (P) | Et ala roikkua mun kaulassa. (P) | [Potilas referoi lääkärille kohdistamaansa kieltoa:] Mä sanoi et sitte kyllä rupee rassaa se sattuu nii vietävästi. (P)

Potentiaalin preesensiin liittyvä futuurinen merkitys mahdollistaa sen, että väitelause, jonka verbi on potentiaalissa, voidaan esittää kehotuksena, puhuteltavaan kohdistuvana velvoitteena (» § 1597).

(b)

Palauttanet lainaamasi teoksen ensi tilassa. | Muistanette liikkua hiljaa klo 22:n jälkeen. | Mikäli organisaationne kaipaa kartoittamista, ottanette yhteyttä! (E) | Merkinnette ajankohdan kalenteriin. (E) | Hyväksyttäneen kokouksen esityslista työjärjestykseksi. (P)

Huom. Väitelauseiden esiintymistä direktiivinä on kutsuttu väitelauseen toissijaiseksi käytöksi (Matihaldi 1979: 141; Hakulinen – Karlsson 1979: 277). Tällöin on lähdetty siitä, että ”väittäminen” on deklaratiivisen eli väitelauseen ensisijainen tehtävä. Direktiivistä käyttöä ei kuitenkaan ole välttämättä käsitettävä toissijaiseksi. Direktiivisen tulkinnan synty selittyy siitä, että verbin aikamuoto (preesens) on tulkittavissa myös futuuriksi. Jos puhuja esittää asiaintilan siten, että sellainen vallitsee vastaanottajan tai vastaanottajien suhteen lähitulevaisuudessa, lause voidaan tilanteesta riippuen tulkita aikeeksi tai ennustukseksi. Jos puheena olevan toiminnan toteutuminen on ongelmatonta tai jos puhujalla on tilanteessa auktoriteettiasema, hänen esittämänsä aie tai ennustus saa direktiivisen tulkinnan. Kiteytyneimpiä direktiivisen tulkinnan saavia puhekuvioita (nimityksestä ks. Kauppinen 1998) ovat vastaanottajaan kohdistuvat eli 2. persoonan ilmaukset kuten Tulisit mukaan. Yksikön 3. persoonan sekä monikon 1. persoonan sisältävien lausumien tulkitseminen direktiivisiksi on tätä suuremmassa määrin kontekstisidonnaista.

Virallisessa kirjeenvaihdossa käytetään joskus potentiaalia niin, että tarkoituksena on peh­men­tää kehotusta tai vaatimusta: ”Lähettänette asiasta selvityksen.” Mutta tällöin poten­tiaa­lia käytetään merkityksessä, jota sillä ei vanhojen kielioppien mukaan ole. Vielä pa­hem­paa on, että monet kokevat sellaisen ilmaisun pikemminkin tylyksi kuin kohteliaaksi. On koh­te­liaam­paa esittää pyyntö, kehotus tai vaatimus suoraan kuin verhoamalla se poten­tiaa­liin, joka esittää ikään kuin itsestään selvänä, että kehotusta tulee totella. Voidaan hyvin kirjoittaa ”Pyydämme, että lähetätte asiasta selvityksen.”

Iso suomen kielioppi tuntee kyllä potentiaalin käytön kehottavassa merkityksessä, esimerkiksi ”Var­mis­ta­net­te, että huoltomiehellä on avain asuntoonne.” Sen mukaan tällaisella potentiaalilla ”il­mais­taan pu­hu­tel­ta­vaan kohdistuva velvoite”. Ei ole kuitenkaan mitenkään selvää, että kaikki ym­mär­tä­vät asian näin. Onhan potentiaalin ensisijainen merkitys toisenlainen. Kehotuksen potentiaali saat­taa siis olla sekä epä­sel­vä että epäkohtelias.

Kehottavaa tai käskevää potentiaali ei kannata korvata indikatiivilla, johon liitetään -han- tai -hän-pääte, esimerkiksi ”Lähetättehän asista selvityksen”. Silloinkin ilmaus on epäselvä, ja lisäksi se saatetaan kokea tuttavallisuutta tavoittelevaksi, mutta samalla määräileväksi.

Ehdottava potentiaali

Potentiaali on pesiytynyt kokouskieleen eräänlaiseksi ehdottamisen sijaksi. Puheenjohtaja saattaa sanoa ”Ehdotus hyväksyttäneen”, kun hän tarkoittaa sanoa, että nyt se hyväk­sy­tään, ellei kukaan heti vastusta.

Hiukan vastaavasti saatetaan virkakielessä kirjoittaa ”Asiasta pyydettäneen terveys­lauta­kunnan lausunto”, kun virkamies ehdottaa pyytämistä. Tavoitteena on ehkä toisaalta saada virkamiehen persoona taka-alalle (ei haluta kirjoittaa ”Ehdotan, että – –”), toisaalta esittää asia siinä valossa, että päättäjän tarvitsee vain hyväksyä asia – ja olisi syytäkin toimia niin. Tämän takia ”ehdottamisen potentiaali” voidaan tulkita myös ohjailevaksi, jopa yli­mieli­seksi.

Erikoistapaus ehdottavasta potentiaalista on se tuomioistuinkielen tapa, että eriävässä mielipiteessä esitetään potentiaalilla se, mitä mielipiteen esittäjän mielestä olisi tullut päättää (”korkein oikeus päät­tä­nee, että – ; –). Sellaista ei tietenkään pidä jäljitellä muissa yhteyksissä.

.

Potentiaali eli mahtotapa ilmaisee tekemisen mahdollisena tai todennäköisenä.

 .

Potentiaali on varsin harvinainen modus. Sitä käytetään lähes pelkästään kirjoitetussa yleiskielessä. Monesti potentiaali korvataan taitaa-verbillä ynnä infinitiivillä (esim. taitaa olla). Myös adverbit ehkä, kai yms. yhdessä indikatiivin kanssa korvaavat potentiaalin.

Käyttämällä potentiaalin asemesta sellaisia sanoja kuin ”kai”, ”ehkä”, ”luullakseni”, ”mahdollisesti”, ”todennäköisesti” tai ”varmaankin” voit ilmaista käsityksesi tarkemmin ja luontevammin. Näistä sanoista ”kai” olisi usein merkitykseltään sopiva, mutta se on hiukan arkinen. Viralliseen tyyliin sopivat ehkä parhaiten sanat ”todennäköisesti” ja ”luultavasti”.

Suomen potentiaali perustuu lähinnä itämurteisiin. Länsimurteissa se on harvinaisempi, joillekin länsimurteille jopa aivan täysin vieras. Se omaksuttiin Suomen kirjakieleen vasta murteiden taistelun aikana 1800-luvun puolivälin tienoilla, jolloin aikaisemmin melkein ainoastaan länsimurteisiin perustunutta kirjakieltä muutettiin tasapuolisemmin eri murteita edustavaksi.

Sen tunnus on –ne (-se, -le, -re). Tunnus liittyy yksivartaloisissa verbeissä vokaalivartaloon, joka on vahva, jos sanassa on astevaihtelua, kaksivartaloisissa verbeissä tunnus liittyy konsonanttivartaloon. Tällöin s:n, l:n ja r:n perässä tunnus assimiloituu asuun se, le, re.

Esim. otta+ne+t, men+ne+vät, nous+se+e, tul+le+vat, pur+re+e.

Potentiaali taipuu preesensissä ja perfektissä.

Kirjoitetussa yleiskielessä potentiaalilla tavallisesti ilmaistaan yleistä, tilastoperäistä tai „luotettavista lähteistä” saatua arvelua (Hakulinen – Karlsson 1979*), esim.

Inflaatio jää+ne+e alle viimevuotisen, tutkimuslaitos ennustaa.

Pääohtaja joutu+ne+e uusien syytösten kohteeksi ensi viikolla.

Kun potentiaali esiintyy kysymyslauseessa, kysymykseen tulee retorinen lisäsävy (vastausta ei välttämättä odoteta), esim.

Tarvitta+ne+en+ko tässä muita perusteluja. – Oare mai este nevoie de alte motive.

Aikamuodoista potentiaalissa on käytössä vain preesens ja perfekti. Olla-apuverbin potentiaali muodostetaan lie-vartalosta: lie+ne+t ottanut, lie+ne+e sanottu.

.

Potentiaalin käyttö

 .

Potentiaalille on kuitenkin jonkin verran käyttöä:

  • Potentiaali se on melko luontevaa kieltä epäilevissä kysymyslauseissa.

Lieneekö potentiaali tarpeellinen?

Ehtineekö tässä enää juoda kahveja?

En tiedä, mitä he tehnevät.

  • Potentiaalista on joskus apua otsikoissa, joissa asia on sanottava lyhyesti.

Hallitus kaatunee

  • Potentiaalilla voi ujuttaa tekstiin melko huomaamattoman pehmennyksen.

Kesän sateisuus lisännee etelänmatkojen kysyntää.

.

Aktiivin preesens

Aktiivin potentiaalin preesens muodostetaan liittämällä partisiippivartaloon tapaluokan tunnus ja persoonapääte.

partisiippivartalo + tapaluokan tunnus + persoonapääte

Potentiaalin muodostamisessa käytettävät tapaluokan tunnukset ja persoonapäätteet on lueteltu seuraavassa taulukossa.

Persoona Yksikkö Monikko
1. persoona ne + n ne + mme
2. persoona ne + t ne + tte
3. persoona ne + e ne + vAt

.

myönteinen muoto kielteinen muoto
minä kertonen (tullen) minä en kertone (tulle)
sinä kertonet (tullet) sinä et
hän kertonee (tullee) hän ei
me kertonemme (tullemme) me emme
te kertonette (tullette) te ette
he kertonevat (tullevat) he eivät

.

Aktiivin perfekti.

myönteinen muoto kielteinen muoto
minä lienen kertonut (tullut) minä en liene kertonut (tullut)
sinä lienet sinä et liene
hän lienee hän ei liene
me lienemme kertoneet (tulleet) me emme liene kertoneet (tulleet)
te lienette te ette liene
he lienevat he eivät liene

.

Passiivin preesens

Passiivin potentiaalin preesens muodostetaan liittämällä passiivivartaloon passiivin tunnus –tA tai –ttA, tapaluokan tunnus –ne ja persoonapääte –Vn (vokaalinpidennys + n).

passiivivartalo + passiivin tunnus + tapaluokan tunnus + persoonapääte

Passiivivartaloon liitettävien tunnusten ja päätteiden eri yhdistelmät on lueteltu seuraavassa kaaviossa.

tA + ne + Vn -> –tAneen
ttA + ne + Vn -> –ttAneen

.

Vezi tabelul recapitulativ de la urmă!

.

Potențialul

Modul potențial este un mod de probabilitate care indică faptul că, în opinia vorbitorului, acțiunea sau întâmplarea este considerat probabilă. Întrebuințarea este mai mult literară pentru că în vorbirea curentă modernă poate apărea doar în expresii consacrate, în întrebări de genul ”osanneeko hän…”, care nu înseamnă „nu știe, probabil, cum să …” ci mai degrabă „mă întreb dacă el de fapt știe cum să …” sau este înlocuit cu adverbe de probabilitate.

O mare atenție trebuie acordată scrierii corecte a formelor de potențial pentru că foarte adesea forma continuativă a verbului se poate confunda ușor, persoana a treia singular poate diferi doar printr-o singură literă. De ex. silmäilee, panee (pers. 3-a sing. indicativ prezent); silmäillee, pannee (pers. 3-a sing. potențial).

Deci, modul potențial indică o acțiune posibilă, incertă, dar probabilă. Chiar dacț acest mod care exprimă posibilitatea sau presupunerea este folosit mai rar în finlandeza vorbită, trebuie cunoscut. În românește îi corespunde construncția cu adverbele, poate, probabil, se pare că sau cu o formă de viitor, dar luând în considerație și faptul că situația nu este sigură dar este probabilă. Altfel spus, ne așteptăm ca rezultatul presupunerii noastre să fie confirmat.

În limbajul curent, în locul potențialulului finlandezii folosesc, mai curând, construcții cu adverbele de probabilitate: ehkäkai (poate), luultavasti (probabil) sau de verbul taitaa (a putea) urmat de infinitiv.

Tehnette näin – Ați putea face așa.

Hän saapunee tänään – Ar trebui să vină azi. S-ar putea să vinî azi.

Hän lienee sairas:

Hän taitaa olla sairas – Se pare că este bolnav.

Hän ehkä on sairas – Poate fi bolnav.

Hän on luultavasti sairas – Probabil este bolnav.

.

I. Întrbuințare

a)      Întrebări dubitative, exprimând îndoiala

Vieläköhän Mikko asunee asunnossaan? – Oare mai locuiește Mikko în locuința lui?

b)      exprimă o acțiune incompletă care ar putea începe în prezent și continuă în viitor

Hän lähtenee matkalle jo tänään. – Poate pleacă la drum chiar azi.

c)      exprimă o acțiune probabil finalizată în prezent și, probabil, începută în trecut

Emme liene tavanneet aikaisemmin.  – Se pare / se poate că nu ne-am cunoscut mai înainte.

d)     dă o formă reverențioasă, îndulcește o formulare ca să nu pară prea bruscă

Ehkä ette panne pahaksenne, jos kysyn. – Sper că / poate că nu vă supărați dacă întreb.

e)      se referă la o propunere

Asiasta pyydettäneen terveys­lauta­kunnan lausunto. – Propun să cerem avizul autorităților sanitare.

Alte exemple:

Kokous alkanee vasta myöhemmin. – Ședința poate începe mai târziu.

Vanhempasi tietänevät asiasta. – Poate că părinții tăi știu asta.

Hän lähtenee huomenna. – S-ar putea să plece mâine.

.

II. Formare

Particula –ne– este specifică potențialului așa cum apare în men + ne + emennee poate / probabil va merge. Unele tipuri de combinații consonantice care conțin consoanele rezonante l, r, s obligă la formulări care complică, puțin, lucrurile dar, astfel se respectă ierarhia sonorității. Astfel rnerre, tnenne). De exemplu, korjatakorjat + ne + tkorjannet – poate repari, dar tullatul + e + e → tullee poate / probabil vine. (observăm aici că particula nu mai este –ne– ci doar –e-.)

Modul potential are doar forme de prezent și de perfect (trecut). Pentru inflectarea la trecut, verbul ajutător olla – a fi (rădăcina ole) este înlocuit cu forma lienee sau lie – este probabil deci lienee și nu ollee. De ex. lienet korjannut – poate ai reparat (și nu ollet korjannut). În Pentru a desemna probabilitatea, în limbajul current se mai întrebuințeazî și adverbele kai – probabil, se kai tulee poate vine, în loc de hän tullee. Alte adverbe de probabilitate sunt citate mai jos.

Potențialul în finlandeză are următoarele forme potențialul prezent și potențialul perfect (trecut). Mai cunoaște, de asemenea, formele active și formele pasive precum și formele pozitive și cele negative ale potențialului.

Modul potențial are, deci, două timpuri: prezentul și perfectul (trecutul). Așa cum am spus mai sus. prezentul se formează cu particula specifică -ne- care în cazul consoanelor l, n, r, s devine -le-, -ne-, -re-, -se-. Când infinitivul se tennină în -ta, -tä sau -la, -n din particula specifică -ne- se dublează devenind -nne-. Timpul perfect (trecut) se formează cu prezentul verbului olla – a fi la care se adaugă participiul trecut al verbului de conjugat.

.

1.1 Potențialul prezent pozitiv

a) Verbe de conjugarea 1 și 2: rădăcina infinitivului + ne + desinența personală

Conjugarea I-a Conjugarea II-a
istua nukkua tehdä tuoda
minä istunen minä nukkunen minä tehnen minä tuonen
sinä istunet sinä nukkunet sinä tehnet sinä tuonet
hän istunee hän nukkunee hän tehnee hän tuonee
me istunemme me nukkunemme me tehnemme me tuonemme
te istunette te nukkunette te tehnette te tuonette
he istunevat he nukkunevat he tehnevät he tuonevat

b) Conjugarea 3: rădăcina infinitivului + le, ne, re + desinența personală

Conjugarea III-a
purra kuunnella opiskella nousta
minä purren minä kuunnellen minä opiskellen minä noussen
sinä purret sinä kuunnellet sinä opiskellet sinä nousset
hän purree hän kuunnellee hän opiskellee hän noussee
me purremme me kuunnellemme me opiskellemme me noussemme
te purrette te kuunnellette te opiskellette te noussette
he purrevat he kuunnellevat he opiskellevat he noussevat

c) Verbe de conjugarea 4, 5 și 6: rădăcina infinitivului + nne + desinența personală

Conjugarea IV-a Conjugarea V-a Conjugarea VI-a
haluta hakata tarvita rohjeta
minä halunnen minä hakannen minä tarvinnen minä rohjennen
sinä halunnet sinä hakannet sinä tarvinnet sinä rohjennet
hän halunnee hän hakannee hän tarvinnee hän rohjennee
me halunnemme me hakannemme me tarvinnemme me rohjennemme
te halunnette te hakannett te tarvinnette te rohjennette
he halunnevat he hakannevat he tarvinnevat he rohjennevat

.

 Sää muuttunee sateiseksi – Vremea ar putea deveni ploioasă

Autoa lienee käytetty ennen nykyista vähemmän. – Mașina se pare că a fost folosită mai puțin decât acum.

 

1.2 Potențialul perfect pozitiv

se formează cu potențialul prezent al verbului ajutător olla (lienee) urmat de participiul perfect activ al verbului principal. Se referă la acțiunile sugerate deja petrecute:

sanoa
minä lienen sanonut
sinä lienet sanonut
hän lienee sanonut
me lienemme sanoneet
te lienette sanoneet
he lienevät sanoneet

 .

Hän lienee jo lähtenyt – El trebuie să fi plecat deja.

Mihin he lienevät lähteneet? – Unde să fi plecat oare?

.

 Potențialul prezent al verbului olla – a fi face o excepție:

Potențialul prezent Potențialul perfect
forma lungă, normală forma scurtă, vorbită
lienen lien lienen / lien ollut
lienet liet lienet / liet ollut
lienee lie lienee / lie ollut
lienemme liemme lienemme / liemme olleet
lienette liette lienette / liette olleet
lienevät lievät lienevät / lievät olleet

.

Verbul auxiliar lienee (potențialuil verbului olla) poate fi, de asemenea, utilizat ca verb principal:

.

Verbul auxiliar lienee (potențialuil verbului olla) poate fi, de asemenea, utilizat ca verb principal:

lienee vaill. käytössä vain aktiivin potentiaalissa olla-verbin asemesta ja kaikkien verbien potentiaalin perfektin apuverbinä: on (olet jne.) luultavasti, kai, ehkä; vrt. lie. Asia lienee selvä. Lienette kanssani samaa mieltä. Lienet kuullut, että – -. Moista ei liene ennen nähty. Hän lienee on sairas pitää olla: hän lienee sairas. He lienee tiesivät [pitää olla: lienevät tienneet, kai tiesivät] asiasta.

.

Lieneepä niin – Se pare ca așa e.

Asianlaita lienee toisin – Aparent, lucrurile s-ar putea sa fie diferite.

.

Câteva exemple de potențial la diverse persoane și timpuri:

.

verbul   traducere
juosta juossee probabil aleargă
kävellä kävellee s-ar putea să umble
luvata luvannette poate promiteți
lyödä lyönee s-ar putea să lovească
mennä mennee s-ar putea să meargă
nähdä nähnemme poate vedem
nähdä lienen nähnyt s-ar putea să fi văzut
olla lienee ollut probabil a fost
osata osannen probabil știu, sunt capabil
ostaa ostanet poate cumperi
puhua puhunet poate vorbești
purra purree poate mușcă
saada saanet s-ar putea să primești
syödä syönee probabil mănâncă
tanssia tanssinee probabil dansează
tulla tullee poate vine
täytyä täytynee ar trebui
voida voinee s-ar putea

.

2.1 Potențialul negativ

2.1.1 Potențialul prezent negativ: se formează cu ajutorul verbului de negație ei conjugat pe persoane (en, et, ei, emme, ette, eivät) la care se adaugă persoana a 3-a singular a verbului de conjugat care pierde ultimul –e (din cei doi –ee)

en antane – probabil nu dau; et lähtene – s-ar putea să nu pleci; ette ymmärtäne – poate că nu-nțelegeți.

2.1.2 Potențialul trecut negativ

Forma negativă a potențialului trecut se obține folosind forma negativă a potențialului prezent al verbului auxiliar olla urmată de participiul perfect activ al verbului de conjugat.

en liene ollut – probabil nu am fost; emme liene tulleet – poate că n-am venit; et liene jättänyt – s-ar putea să nu fi lăsat.

Emme menne kotiin – Poate că nu ne-am dus acasă.

Hän ei liene tietänyt sitä – S-ar putea să nu fi știut

Asiaa ei tutkittane sen enempää – Problema se pare că nu s-a mai cercetat.

.

3.1 Potențialul pasiv

.

Pentru formele de pasiv trebuie urmărită și repectată alternanța consonantică.

verbul prezent potențial pasiv pozitiv potențial pasiv negativ
juosta juossee juostaneen ei juostane
kävellä kävellee käveltäneen ei käveltäne
luvata luvannee luvattaneen ei luvattane
lyödä lyönee lyötäneen ei lyötäne
mennä mennee mentäneen ei mentäne
nähdä nähnee nähtäneen ei nähtäne
olla lienee oltaneen ei oltane
osata osannee osattaneen ei osattane
ostaa ostanee ostettaneen ei ostettane
puhua puhunee puhuttaneen ei puhuttane
purra purree purtaneen ei purtane
saada saanee saataneen ei saatane
syödä syönee syötäneen ei syötäne
tanssia tanssinee tanssittaneen ei tanssittane
tulla tullee tultaneen ei tultane
täytyä täytynee täydyttäneen ei täydyttäne
voida voinee voitaneen ei voitane

.

Aici considerăm potențialul puțin altfel.

Potențialul prezent se formează din infinitiv din care se elimină, la conjugarea I-a terminația -A, la conjugarea III-a -CA (unde C desemnează o consoană), la conjugările a II-a și a IV-a -dA, -tA. Astfel la rezultatul eliminărilor menționate, adică la ceea ce mai rămâne din infinitiv, se adaugă particula -ne- specifică potențialului, după care se adaugă desinențele personale.
Verbele conjugării a III-a dublează consoana înaintea particulei potențialului -ne-în timp ce verbele de conjugarea a IV-a dublează pe -n- din particula potențialului (-nne-).
Persoana a 3-a singular presupune lungirea vocalei finale (ca la indicativ prezent).

Conjugarea potențialului prezent (Aici au fost considerate doar patru grupe pentru că ultimele trei diferă foarte puțin între ele și pot fi cuprinse în aceeași grupă.)

.

Conjugarea I-a (Rădăcina în vocală)
sanoa lähteä antaa tietää
rădăcina sano lähte anta tietä
minä sanonen lähtenen antanen tietänen
sinä sanonet lähtenet antanet tietänet
hän sanonee lähtenee antanee tietänee
me sanonemme lähtenemme antanemme tietänemme
te sanonette lähtenette antanette tietänette
he sanonevat lähtenevät antanevat tietänevät
Conjugarea II-a
saada nähdä juoda
rădăcina saa näh juo
minä saanen nähnen juonen
sinä saanet nähnet juonet
hän saanee nähnee juonee
me saanemme nähnemme juonemme
te saanette nähnette juonette
he saanevat nähnevät juonevat
Conjugarea III-a (Rădăcina în consoană)
tulla pestä
rădăcina tul pes
minä tullen pessen
sinä tullet pesset
hän tullee pessee
me tullemme pessemme
te tullette pessette
he tullevat pessevät
Conjugările IV, V și VI (Rădăcina în vocală)
haluta todeta tarvita kyetä
rădăcina halu tode tarvi kye
minä halunnen todennen tarvinnen kyennen
sinä halunnet todennet tarvinnet kyennet
hän halunnee todennee tarvinnee kyennee
me halunnemme todennemme tarvinnemme kyennemme
te halunnette todennette tarvinette kyennette
he halunnevat todennevat tarvinnevat kyennevät

.
Detaliat, pe conjugări arată astfel:

.

conjugarea I-a

-A

 

1.  terminația rădăcinii -O, -U

 

leipoa

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a leiponen en leipone leiponemme emme leipone
2-a leiponet et leipone leiponette ette leipone
3-a leiponee eileipone leiponevat eivät leipone

2.  terminația rădăcinii –A

– rădăcină bisilabică

alkaa

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a alkanen en alkane alkanemme emme alkane
2-a alkanet et alkane alkanette ette alkane
3-a alkanee eialkane alkanevat eivät alkane

 

soittaa

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a soittanen en soittane soittanemme emme soittane
2-a soittanet et soittane soittanette ette soittane
3-a soittanee eisoittane soittanevat eivät soittane

– rădăcină polisilabică

välittää

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a välittänen en välittäne välittänemme emme välittäne
2-a välittänet et välittäne välittänette ette välittäne
3-a välittänee eivälittäne välittänevät eivät välittäne

3.  terminația rădăcinii e

 

kulkea

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a kulkenen en kulkene kulkenemme emme kulkene
2-a kulkenet et kulkene kulkenette ette kulkene
3-a kulkenee eikulkene kulkenevat eivät kulkene

4.  terminația rădăcinii i

 

pyrkiä

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a pyrkinen en pyrkine pyrkinemme emme pyrkine
2-a pyrkinet et pyrkine pyrkinette ette pyrkine
3-a pyrkinee eipyrkine pyrkinevät eivät pyrkine

. 

5. terminația verbului –tAA

rădăcini -llA, -nnA, -rrA

 

kieltää

 persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a kieltänen en kieltäne kieltänemme emme kieltäne
2-a kieltänet et kieltäne kieltänette ette kieltäne
3-a kieltänee eikieltäne kieltänevät eivät kieltäne

sau -dA (pentru rădăcinile bisilabice)

 

tietää

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a tietänen en tietäne tietänemme emme tietäne
2-a tietänet et tietäne tietänette ette tietäne
3-a tietänee eitietäne tietänevät eivät tietäne

.

conjugarea II-a

-dA

 

1.  terminația rădăcinii diftongii – uO, -ie

 

syödä

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a syönen en syöne syönemme emme syöne
2-a syönet et syöne syönette ette syöne
3-a syönee eisyöne syönevät eivät syöne

 

2.  terminația rădăcinii diftongii Ai,Oi

voida

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a voinen en voine voinemme emme voine
2-a voinet et voine voinette ette voine
3-a voinee eivoine voinevat eivät voine

 

3. terminația rădăcinii vocală lungă

myydä

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a myynen en myyne myynemme emme myyne
2-a myynet et myyne myynette ette myyne
3-a myynee eimyyne myynevät eivät myyne

– excepție:

käydä

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a käynen en käyne käynemme emme käyne
2-a käynet et käyne käynette ette käyne
3-a käynee eikäyne käynevät eivät käyne

verbul are două rădăcini: una în vocală și alta în consoană

 

nähdä

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a hnen en hne hnemme emme hne
2-a hnet et hne hnette ette hne
3-a hnee eihne hnevät eivät hne

tehdä

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a tehnen en tehne tehnemme emme tehne
2-a tehnet et tehne tehnette ette tehne
3-a tehnee eitehne tehnevät eivät tehne

. 

conjugarea III-a

-lA, -nA, -rA, -stA

olla

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a lienen en liene lienemme emme liene
2-a lienet et liene lienette ette liene
3-a lienee ei liene lienevät eivät liene

tulla

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a tullen en tulle tullemme emme tulle
2-a tullet et tulle tullette ette tulle
3-a tullee eitulle tullevat eivät tulle

mennä

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a mennen en menne mennemme emme menne
2-a mennet et menne mennette ette menne
3-a mennee eimenne mennevät eivät menne

purra

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a purren en purre purremme emme purre
2-a purret et purre purrette ette purre
3-a purree eipurre purrevat eivät purre

ratkaista

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a ratkaissen en ratkaisse ratkaissemme emme ratkaisse
2-a ratkaisset et ratkaisse ratkaissette ette ratkaisse
3-a ratkaissee eiratkaisse ratkaissevat eivät ratkaisse

– excepție:

rangaista

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a rangaissen en rangaisse rangaissemme emme rangaisse
2-a rangaisset et rangaisse rangaissette ette rangaisse
3-a rangaissee eirangaisse rangaissevat eivät rangaisse

.

conjugarea IV-a

VtA (unde V este oricare dintre vocaleleA, e, i, O, U)

tavata

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a tavannen en tavanne tavannemme emme tavanne
2-a tavannet et tavanne tavannette ette tavanne
3-a tavannee eitavanne tavannevat eivät tavanne

.

conjugarea V-a

itA

valita

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a valinnen en valinne valinnemme emme valinne
2-a valinnet et valinne valinnette ette valinne
3-a valinnee eivalinne valinnevat eivät valinne

.

conjugarea VI-a

etA

(-AtA, -OtA)

mädätä

.

persoana

singular

plural

pozitiv negativ pozitiv negativ
1-a dännen en dänne dännemme emme dänne
2-a dännet et dänne dännette ette dänne
3-a dännee eidänne dännevät eivät dänne

.

Potențialul și eventivul

Modul eventiv nu se mai întrebuințează în finlandeza modernă dar este întrebuințat în Kalevala. Eventivul este o  combinație de potențial și de condițional. De exemplu ”kävelleisin” (mahdollisesti kävelisin) – aprox. probabil am să merg. Verb conjugat la eventiv la pagina Paradigma conjugării verbului finlandez.

.

Relația potențialului finlandez cu prezumtivul românesc.

PREZUMTÍV, -Ă, prezumtivi, -e, adj. Considerat ca probabil; ipotetic. ◊ Modul prezumtiv (și substantivat, n.) = mod verbal care prezintă acțiunea ca presupusă, bănuită sau probabilă.

Este un mod personal mai puțin întrebuințat, dar existent. Îl menționez aici pentru a înțelege mai bine potențialul finlandez.

Prezumtivul derivă din viitorul anterior, din perfectul conjunctivului sau din perfectul condiționalului.  Fiecare formă personală are trei componente.

Prezumtivul prezent

1a) parte mobilă, variabilă după persoană:

voi (oi), vei, va (a, o), vom (om), veți (oți), vor (or); SAU

aș, ai, ar, am, ați, ar;  SAU

să; +

1b) parte invariabilă: fi +

1c) parte invariabilă asemănătoare gerunziului: jucând, lucrând, mergând, adormind, citind

SAU

2) oi, ăi, o (a), om, oți, or + juca, lucra, merge, adormi, citi

Exemple: voi (oi) / aș / să + fi + jucând; oi + juca

Prezumtivul perfect

Primele două componente sunt la fel cu prezentul, diferă doar a treia parte, cea invariabilă, care este identică cu participiul.

voi (oi) fi cântat; aș fi cântat; să fi cântat

.

Relația potențialului finlandez cu optativul românesc.

Optativul. Timpurile optativului, mai puţin viitorul care este folosit în oratio obliqua, au două sensuri: 1) dorinţă realizabilă. 2) o acţiune posibilă, subiectivă (modus potentialis). Acest optativ potenţial apare în propozițiile principale. Este însoţit de o particulă modalizatoare care atenuează dorinţa exprimată de optativ. De aceea se poate întrebuinţa în locul indicativului ca semn al modestiei sau politeţei (modus modestiae sive urbanitatis): ,,aşa ar fi” în loc de ,,aşa este”. Sau ,,ar fi timpul să vorbim” pentru ,,este timpul să vorbim”.

Optativul oblic sau al stilului indirect se întrebuinţează după un timp trecut, în locul conjunctivului sau indicativului. „Întreba dacă era cineva mai înţelept decât mine”.

Alte optative: „De-ar veni odată vara !…”, „Măcar de-ar veni şi el!…”, „Numai de-ar trece mai repede!…”

Şi finlandeza cunoaște, oarecum, optativul. Vezi linkul: Voi, ällös itke, armas, enää! Verbul olla ar face la optativ present, persoana a doua singular ollos – ai vrea să fie, să fii, care ar avea forma negativă ällös – să nu fi (Ällös pelkää, ystäväiseni – sănu te temi prietene [mic / drag]) Particula -ise- are nevoie de explicație. Ea corespunde lui –nen terminație nespecifică de diminutiv. Fiind formă de alintare, se poate traduce cu micuț, drăguț, finuț. Urmează –ni terminația pronumelui posesiv, al meu.

.

Spicuiri din discuțiile pe tema potențialului în Internet.

Potentiaalin tunnuksen perusmuoto on kyllä –ne-, mutta tunnus voi esiintyä myös muissa muodoissa, joissa n on mukautunut (assimiloitunut) edeltävän konsonantin kaltaiseksi. Esimerkiksi ”juossee” johtuu kielihistoriallisesti siitä, että sn-yhdistelmä on muuntunut ss-yhdistelmäksi. Näin on käynyt silloin, kun päätettä edeltävä taivutusvartalo loppuu konsonanttiin. Potentiaalissa vartalo esiintyy samassa muodossa kuin I infinitiivissä. Infinitiiveissä kuten juosta, kävellä, mennä, purra voi myös esiintyä assimilaatio, jossa infinitiivin tunnuksen -ta tai -tä konsonantti mukautuu edeltävän vokaalin kaltaiseksi. Joka tapauksessa näissä vartalot ovat konsonanttiloppuisia (juos-, kävel-, men- ja pur-), ja siksi potentiaalissa on assimilaatio.

Poikkeuksellisiksi verbeiksi näitä ei kutsuta. Suomen verbitaivutus on melko mutkikasta, mutta siitä enimmäkseen puuttuvat täysin poikkeukselliset, epäsäännölliset verbit. Epäsäännöllisiksi voidaan laskea kai vain olla-verbi ja kieltoverbi.

Huomasitte kai, että käytin edellä kai-sanaa enkä potentiaalia? Potentiaalia käytetään nykykielessä aika vähän ja enimmäkseen väärin. Aitoa kansankielistä potentiaalin käyttöä on lähinnä vain sen käyttö epäilevissä kysymyslauseissa kuin ”Saapuneekohan hän ollenkaan?”

Niinpä kysymys hankalien verbien potentiaalista on lähinnä akateeminen. Mutta esimerkiksi silmäillä-verbin potentiaali on edellä sanotun mukaisesti yksikön 3. persoonassa ”silmäillee”. Se siis eroaa indikatiivista vain sikäli, että siinä on kaksois-l eikä yhtä l:ää. Näin pieni ero ääntämyksessä ja kirjoituksessa ei voi kovin hyvin kantaa merkityseroa, ja siksi tämäntyyppisistä verbeistä ei juuri käytetä potentiaalia. [silmäillä – a privi; a arunca o privire; a parcurge cu privirea are următoarele forme: silmäillä (infinitiv); silmäilee (pers. 3-a sing. indicativ prezent); silmäillee (pers. 3-a sing. potențial)]

.

Jukka Korpela se întreabă: Lieneekö potentiaalikaan tarpeellinen?

.

kai

 1. ilmaisemassa mahdollisuutta t. arvelua: ehkä, kenties, luultavasti, otaksuttavasti, arvatenkin, varmaankin, mahdollisesti, kaiketi. Tulee kai sade. Pitää kai lähteä. Ei kai hän kauan viivy. (Kyllä) kai sinä suostut? „Lasseko tämän rikkoi?” „Niin kai.”

 2. ivaa, epäuskoisuutta t. vastaväitettä ilmaisemassa. „Luulisi hänen osaavan.” „Kyllä kai [= kaikkea vielä]!” „Annas minä autan!” „Niin kai, et sinä ole ennenkään auttanut.”

 3. vahvistussanana: toki, tottahan. Totta kai minä sinua uskon! (Kyllä) kai sinä tämän tiedät!

.

kai ● [mai mult ca] probabil; desigur ■

kai1 väl, nog; (puhek) välan; (ehkä) kanske; (varmaankin) visst

ei kai hän kauan viivy ● nu cred că întârzie mult ■ han blir väl inte borta så länge

tulee kai sade ● s-ar puytea să plouă ■ det drar visst ihop sig till regn

[kyllä] kai sinä suostut? ● accepți desigur ■ du går väl med på det?

[kyllä] kai sinä tämän tiedät! ● sunt sigur că știi ■ visst vet du väl det här!

kai sinä nyt leikkiä ymmärrät ● cred că ști de glumă ■ jag antar att du nu förstår dig på skoj

”Lasseko tämän rikkoi?” – ”Niin kai.” ● „Lasse l-a stricat?” – „Da, chiar el.” ■ ”Var det Lasse som slog sönder den här?” – ”Ja, det var väl han.”

kai2 (iron) ”Luulisi hänen osaavan.” – ”Kyllä kai!” ● „Credeam că se pricepe.” – „Ar fi fost bine.” ■ ”Man skulle tro att han kan det.” – ”Det skulle man väl!”

kai3 (vahvistavana sanana) visst – desigur

totta kai! ● desigur; normal; natural; bineînțeles; clar ■ naturligtvis!; förstås!; så klart!

totta kai minä sinua uskon ● desigur că te cred ■ visst tror jag på dig

niin kai ● chiar așa ■ det är väl så

kai kai ● probabil, după toate probabilitățile; foarte posibil; cred că; s-ar putea; să sperăm ■ troligen; förmodligen; jag skulle tro det; (toivotaan) vi skall hoppas det

.

Tabel recapitulativ

Muistetaan astevaihtelu! 

verbityyppi (conjugarea)

preesens

perfekti

kielteinen preesens

kielteinen perfekti

.      
tunnus -ne- infinitiivi+ne+pers.pääte olla verbin potentiaalin preesens pääverbissä 3.pers.vartalo +-nUt/-lUt/-rUt/-sUt /-neet/-leet /-reet/-seet taivutettu kieltosana + pääverbin inf.+ne (le, re, se) kieltosanan taipunut muoto +liene+pääverbin 3.pers.vartalo+-nUt/-lUt/-rUt/-sUt/-neet/-leet/-reet/-seet (passiivissa -ttU, -tU)
.  

aktiivi

passiivi

aktiivi

passiivi

aktiivi

passiivi

aktiivi

passiivi

.
1 antaa  – infinitiivi miinus -A antanen

antanet

antanee*

antanemme

antanette

antanevat

annettaneen lienen antanut

lienet antanut

lienee antanut

lienemme antaneet

lienette antaneet

lienevät antaneet

lienee annettu en antane

et antane

ei antane

emme antane

ette antane

eivät antane

ei annettane en liene antanut

et liene antanut

ei liene antanut

emme liene antaneet

ette liene antaneet

eivät liene antaneet

ei liene annettu
.
2 juoda  – infinitiivi miinus -dA juonen

juonet

juonee

juonemme

juonette

juonevat

juotaneen  lienen juonut

lienet juonut

lienee juonut

lienemme juoneet

lienette juoneet

lienevät juoneet

lienee juotu en juone

et juone

ei juone

emme juone

ette juone

eivät juone

ei juotane en liene juonut

et liene juonut

ei liene juonut

emme liene juoneet

ette liene juoneet

eivät liene juoneet

ei liene juotu
.
opiskella  – infinitiivi miinus -lA+l  opiskellen

opiskellet

opiskellee*

opiskellemme

opiskellette

opiskellevat

opiskeltaneen lienen opiskellut

lienet opiskellut

lienee opiskellut

lienemme opiskelleet

lienette opiskelleet

lienevät opiskelleet

lienee opiskeltu en opiskelle

et opiskelle

ei opiskelle

emme opiskelle

ette opiskelle

eivät opiskelle

ei opiskeltane en liene opiskellut

et liene opiskellut

ei liene opiskellut

emme liene opiskelleet

ette liene opiskelleet

eivät liene opiskelleet

ei liene opiskeltu
.
3 olla – olla-verbin potentiaali: lie-vartalo, kielt. olla lienen

lienet

lienee

lienemme

lienette

lienevät

oltaneen  lienen ollut

lienet ollut

lienee ollut

lienemme olleet

lienette olleet

lienevät olleet

lienee oltu en liene

et liene

ei liene

emme liene

ette liene

eivät liene

ei oltane en liene ollut

et liene ollut

ei liene ollut

emme liene olleet

ette liene olleet

eivät liene olleet

ei liene oltu
.
maalata  – infinitiivi miinus -tA+n maalannen

maalannet

maalannee

maalannemme

maalannette

maalannevat

maalattaneen lienen maalannut

lienet maalannut

lienee maalannut

lienemme maalanneet

lienette maalanneet

lienevät maalanneet

lienee maalattu en maalanne

et maalanne

ei maalanne

emme maalanne

ette maalanne

eivät maalanne

ei maalattane en liene maalannut

et liene maalannut

ei liene maalannut

emme liene maalanneet

ette liene maalanneet

eivät liene maalanneet

ei liene maalattu
.
häiritä  – infinitiivi miinus -tA+n häirinnen

häiritset

häirinnee*

häirinnemme

häirinnette

häirinnevät

häirittäneen lienen häirinnyt

lienet häirinnyt

lienee häirinnyt

lienemme häirinneet

lienette häirinneet

lienevät häirinneet

lienee häiritty  en häirinne

et häirinne

ei häirinne

emme häirinne

ette häirinne

eivät häirinne

ei häirittäne en liene häirinnyt

et liene häirinnyt

ei liene häirinnyt

emme liene häirinneet

ette liene häirinneet

eivät liene häirinneet

ei liene häiritty
.
paeta  – infinitiivi miinus -tA+n paennen

paennet

paennee*

paennemme

paennette

paennevat

paettaneen lienen paennut

lienet paennut

lienee paennut

lienemme paenneet

lienette paenneet

lienevät paenneet

lienee paettu en paenne

et paenne

ei paenne

emme paenne

ette paenne

eivät paenne

ei paettane en liene paennut

et liene paennut

ei liene paennut

emme liene paenneet

ette liene paenneet

eivät liene paenneet

ei liene paettu

.

Introdus  / lisätty 17.9.2012

.

 

 

 

 

Anunțuri

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: