Blogulblog's Blog

Verbi – 056. Viitorul – futuuri

Modul indicativ, timpul viitor – futuuri

.

 

.

futuuri ● timpul viitor ■ futurum

.

Vezi generalitățile la Diateza, modul și timpul verbului finlandez Aici repetăm câteva aspecte și facem adăugirile cuvenite.

.

S-a spus, cândva, că prezentul ține doar o clipă și finlandezul a luat-o de bună.

.

Timpul prezent indică o acțiune care se desfășoară în prezent sau măcar începută în prezent și care se încheie în viitor (așa se explică de ce în finlandeză nu există o formă proprie de viitor care se exprimă cu verbul la prezent însoțit de un adverb temporal).

DEX: Timp al verbului care arată că o acțiune se petrece în momentul vorbirii sau că este de durată. Pe durata asta se bazează finlandeza, acțiunea durează în viitor.

Româna mai cunoaște viitorul apropiat, viitorul I și viitorul îndepărtat, viitorul II dar astea două aspecte se rezolvă în finlandeză cu ajutorul adverbelor temporale adăugate verbului la prezent.

Inconsistența logică a formulării timpului viitor în finlandeză constă tocmai în faptul că deși acțiunea se desfășoară în viitor și nu are un final sigur, nu se știe despre finalizarea ei, forma gramaticală este finită; să fie oare finlandezul așa de sigur anticipat că acțiunea se va îndeplini?

Înainte de a discuta despre viitor, trebuie să revedem concordanța timpurilor în limba finlandeză.

.

§ 1550 Kokoavasti tempusjärjestelmästä

Kokonaisuutena tempusjärjestelmää voi tarkastella siltä kannalta, kuinka eri viittaussuhteet suhteutuvat toisiinsa. Asetelmassa 180 tempukset on esitetty puheena olevan tilanteen tapahtuma-ajan ja ilmauksen esittämishetken eli puhehetken keskinäisen suhteen näkökulmasta.

Asetelma 180: Tempukset tapahtuma-ajan (T) ja puhehetken (P) kannalta

.

T = P T < P P > T
Preesens: Sataa. Imperfekti: Eilen satoi. Futuuri: Lähden huomenna.
Perfekti: On satanut. Fut. perf.: Lähden jahka olen syönyt.
Pluskvamp.: Yöllä oli satanut.

.

Preesensissä puhehetki sisältyy tilanteen tapahtuma-aikaan. Imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti puolestaan ilmentävät tilanteen aiemmuutta suhteessa puhehetkeen. Yksinkertainen futuuri (Tulen pian) (viitorul I din românește) ja futuurinen perfekti (Lähden jahka olen syönyt) (viitorul II din românește) sijoittavat tilanteen puhehetkeä myöhemmäksi.

Asetelmassa 181 tempukset on esitetty siltä kannalta, miten niissä tilanteen tapahtuma-aika (T) ja tarkasteluaika eli viittaushetki (V) suhteutuvat toisiinsa. Preesensiä ja imperfektiä yhdistää se, että kummassakin tilannetta tarkastellaan tapahtuma-ajan näkökulmasta (V = T); preesens ja imperfekti ovat sillä tavoin kontekstisidonnaisia. Näin niitä voi käyttää kerronnassa, joko suorissa selostuksissa tai menneestä raportoitaessa. Myös yleisaikaiset totuudet ovat preesensmuodolla ilmaistuina voimassa puhehetken aikana, ja juuri tästä näkökulmasta niitä tarkastellaankin.

Asetelma 181: Tempukset tapahtuma-ajan (T) ja viittaushetken (V) kannalta

.

T = V T ≠ V
Preesens T = V = P: Sataa. Perfekti T < (V = P): Olen ollut täällä.
Imperfekti (T = V) < P: Eilen satoi. Pluskvamp. T < V < P: Olin syönyt ennen kolmea.
Futuuri (V = P) < T: Tulen pian.
Fut. perf. P < (T < V): Tulen jahka olen syönyt.

.

Toisenlaisia ovat perfekti ja pluskvamperfekti, joissa tilannetta tarkastellaan myöhemmästä ajankohdasta käsin (T < V). Tähän perustuvan menneen (tai menneessä alkaneen) tilanteen relevanssin tulkinnan vuoksi ne esiintyvät myös referoinnissa ja päättelyssä.

Myös futuurisen tulkinnan saavissa ilmauksissa tilanteen tarkastelun ajankohta on eri kuin tapahtuma-aika. Yksinkertaisessa tapauksessa Tulen pian tapahtuma-aika on myöhempi kuin samanaikaiset viittaushetki ja puhehetki: (V = P) < T. Perfektimuodon sisältävässä futuurisessa ilmauksessa Lähden jahka olen syönyt tapahtuma-aika on aikaisempi kuin tarkasteluhetki T < V, jotka molemmat sijoittuvat aikasuoralla puhehetken jälkeen: P < T < V.

Kolmas näkökulma tempusten piirteisiin on esitetty asetelmassa 182, jossa tilanteen tarkasteluhetki (V) ja puhehetki (P) on suhteutettu toisiinsa.

Asetelma 182: Tempukset viittaushetken (V) ja puhehetken (P) kannalta

.

V = P V ≠ P
Preesens T = V = P: Sataa. Imperfekti (T = V) < P: Eilen satoi.
Perfekti T < (V = P): On satanut. Pluskvamp. T < V < P: Yöllä oli satanut.
Futuuri T > (V = P): Tulen pian. Fut. perf. (T < V) > P: Lähden kun olen syönyt.

.

Tästä näkökulmasta preesensillä ja perfektillä on yhteinen piirre: puhehetki sisältyy viittaushetkeen (P = V). Molemmissa on preesensmuoto (joka perfektissä on apuverbi olla). Preesensmuoto sinänsä ei kerro puheena olevan tilanteen tapahtuma-ajasta muuta kuin että se on menemätön suhteessa puhehetkeen; käytännössä tilanteen aika saattaa olla puhehetkeä myöhempikin. Tästä ajallisesta täsmentämättömyydestä seuraa, että preesensin voi tulkita yleisaikaiseksikin. Ja koska perfektissä yhdistyy menemättömän ja aiemmuuden piirteet, sitä ei käytetä ainoastaan menneen tai menneessä alkaneen tilanteen aikamuotona vaan myös menemättömään viittaamassa. Lisäksi preesensmuotoisessa futuurisessa ilmauksessa Tulen pian puhehetki sisältyy viittaushetkeen. Erona preesensiin ja perfektiin on se, että itse tilanne on viittaus- ja puhehetkeä myöhempi.

Imperfekti ja pluskvamperfekti edustavat tempuksia, joissa viittaushetkikin on varhempi kuin puhehetki (V < P). Ne ovat siis tempuksina aidosti menneeseen aikaan viittaavia. Silti ainoastaan pluskvamperfekti edustaa pelkkää mennyttä aikamuotoa; imperfektiä käytetään myös tulkinnaltaan menemättömän ajan ilmauksissa: Ja nimi oli? (» § 15321533). Perfektimuotoinen futuurisen tulkinnan saava ilmaustyyppi Lähden jahka olen syönyt kuuluu samaan ryhmään imperfektin ja pluskvamperfektin kanssa siinä mielessä, että viittaushetki ja puhehetki eivät ole samanaikaisia. Nyt ne vain ovat myöhempiä kuin puhehetki: (T < V) > P.

Preesens ja perfekti käyvät käsi kädessä myös kerronnassa, vastaavasti kuin imperfekti ja pluskvamperfektikin keskenään:

Kun olen syönyt, menen asematunneliin kauppaan. (k) | Kun olin syönyt mummokysyi, onko huono olo. (E)

.

Futuuri

Futuuri on nimitys puhehetken kannalta tulevan tilanteen aikaa tarkoittavalle tempusmuodolle. Suomessa ei ole futuuritempusta, mutta voidaan puhua ilmausten futuurisesta merkityksestä. Puhumisajan kannalta tulevaa aikaa ilmaistaan mm. preesensmuodolla ja tulevaan aikaan viittaavilla adverbiaaleilla, esim. Lähdemme ensi viikolla, sekä erilaisilla liittoilmauksilla, esim. tulen menemään, on tuleva. On myös erilaisia tapoja ilmaista menneen viittaushetken kannalta myöhempää, ”tulevaa menneessä”, esim. Vasta viime jouluna ymmärsin, että tulisimme tarvitsemaan vielä paljon aikaa toipumiseen. (» § 1542–.)

.

Formare

Formarea viitorului cu ajutorul verbului ajutător tulla nu este recomandată de grămăticii finlandezi, nu este acceptată în vorbirea corectă dar, pentru străini, este mană cerească și-l pot folosi fără jenă în limbajul curent. Vezi mai jos.

.

Se formează astfel: passiivin preesensi + tulla + aktiivin 3. infinitiivin illatiivi:

Tullaan sitä kertomaan – Se va spune; O să se spună. [sensul corect: am să spun asta]. Dar tulla poate conjugat și la prezent: tulen kertomaan huomenna – am să spun mâine.

Exemple:

Luen joka päivä. – Citesc / studiez în fiecare zi. (o acțiune continuă)

Luen lehden tänä iltana. – Deseară am să citesc ziarele.

O formulare emfatică presupune folosirea verbului aikoa – a avea intenția; a avea de gând.

Exemple:

Mitä ohjelmaa aiot katsoa? – Ce-ai de gând să vezi deseară la televizor?

Mihin aiot mennä lomalle? – Unde ai de gând să-ți petreci vacanța?

Pentru construcția viitorului se mai poate folosi și verbul saada – a putea să; a avea permisiunea să

Hän saa kertomaan – O să povestească.

Minä saan hänet kertomaan – Îl fac să povestească.

.

Un element important este complementul – obiectul: Dacă verbul este la prezent iar obiectul este la acuzativ (exprimat prin genitivul singular sau prin nominativul plural), acțiunea se referă la viitor.

Exemple:

Luen kirjan. – Am să citesc cartea.

Katson elokuvan. – Am să văd filmul.

Syön voileivän. – Am să mănânc sandvișul.

Minä kerronsadun (sadut) – Spun povestea (poveștile).

Minä otanhänet vastaan – Am să-l întâlnesc.

[Exemplul Luen kirjan, deși corect gramatical, este inconsistent informațional. Finlandezul poate înțelege că tocmai citești cartea, cititul este în curs, n-ai terminat-o sau că ai de gând să o citești cândva, mai mult ca sigur. Aici se mai cere un adverb de timp care să lămurească situația.]

.

Referitor la verbul tulla formularea Tulen olemaan Suomessa este o formă, până acum, neagreată de grămăticii finlandezi, afirmând că viitorul se exprimă corect cu prezentul! Cu toate astea, media copiază modelele străine și forma de mai sus apare destul de frecvent. Într-o bună zi va fi, poate, acceptată oficial. Vezi mai jos.

.

§ 1546 On saamassa, tulee olemaan, on tekevä

Varsinkin uutisotsikoissa tulevaan viitataan olla-verbin preesensmuodon ja inessiivisijaisen MA-infinitiivin muodostamalla verbiliitolla, jossa infinitiivimuoto on teelistä tapahtumaa kuvaava verbi (» § 1501); olla saattaa ilmauksesta puuttuakin. Yleensä kyse on lähitulevaisuuden tapahtumasta. Rakennetta käytetään myös tilanteen käynnissä olon merkityksessä: Hän on syömässä (» § 15191520).

Iso-Britannia on vihdoin saamassa tennistähden, joka osaa voittaakin. (l) vrt. Iso-Britannia saa tennistähden | Juhantalo erottamassa Kankaanpään kaupunginjohtajaa (L) [otsikko] | Kirjolohilaitoksista moni lopettamassa tuotantonsa (L) [otsikko] | Tampere myymässä messuasuntonsa (l) | Oletko ostamassa autoa? Uutta tai käytettyä? (l) | Savosta on kasvamassa merkittävä tietotekniikan osaamiskeskus. (E)

Tulla-verbin preesensmuodon ja illatiivisijaisen MA-infinitiivin sisältävä verbiliitto tulee olemaan on erityisesti kirjoitetun kielen rakenne; se on tavallinen varsinkin ennustuksenomaisissa lauseissa. Ilmaus voidaan tulkita niin, että puhuja uskoo kyseisen asian tapahtuvan. Pelkkään preesensiin verrattuna verbiliitto tulee olemaan ilmaisee futuurisen suhteen selvemmin.

Jäähallia Kurikkaan puoltaa yhä vireytyvä jääkiekkoilu ja muu jääurheilu. Kurikassa on miehillä edustusjoukkue ja lätkäjunioreita on yhdeksänvuotisista lähtien parisataa. Nyt on perustettu myös tyttöjen kaksi lätkäjoukkuetta. Jäähallia tulee käyttämään myös parikymmentä kaukalopallojoukkuetta. (l) | Kikka on ollut ihmeissään saamistaan ruusuista ja lahjoista. Hän tulee ikävöimään yleisöään, joka on antanut voimaa vaikeinakin hetkinä. (l) | Juna tulee lähtemään raiteelta 19 [aseman kuulutus junan lähtöradan vaihdoksesta, ko. raiteella kuulutushetkellä toinen juna]

Näissä tapauksissa preesensmuotoinen verbi (käyttää, ikävöi, lähtee) sitoisi ilmauksen liialti puhehetkeen. Tosin tulee olemaan ‑rakennetta saatetaan käyttää siinäkin tapauksessa, että preesensmuodon sisältävä lause ilmaisisi tulevaan viittaamisen verbin (esim. jatkua) tai jonkin adverbiaalin (esim. enää vain kaksi vuotta, ikuisesti, entisestään) merkityksen ansiosta.

Tulet asumaan Englannissa enää vain kaksi vuotta, loppuelämäsi tulet viettämään Suomessa. (l) | Maamme taloudellinen tilanne tulee jatkumaan kireänä. (l) | Juhlapuhujat muistuttivat Eriejärven rannalla sijaitsevassa rakennuksessa, että rock’n roll tulee elämään ikuisesti. (l) | – – tänä vuonna ilmaismatkojen osuus tulee kasvamaan entisestään. (l)

Vanhahtava on oleva ‑rakenne sisältää preesensmuotoisen olla-verbin ja tilanteen päättymättömyyttä ilmaisevan VA-partisiipin. Tästä yhdistelmästä syntyy eteenpäin katsova rakenne, joka esittää tulee olemaan ‑rakenteen tavoin puheena olevan asian ikään kuin varmasti toteutuvana. Rakennetta esiintyy ensisijaisesti uskonnollisissa tai juhlallisissa teksteissä mutta tyylikeinona myös esim. uutisoinnissa. Rakennetta käytetään vain yksikössä, lähinnä kolmannessa persoonassa.

Katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle. (K) | Hän soittaa seuraavana päivänä Lentiiran kirkossa Paganinin 12 kapriisia ja on tekevä sen tavalla, jota tällä perällä ei ole varemmin kuultu. (l) | Onko nykyaika jotenkin toisenlainen kuin muut vai voimmeko vain todeta, että näin on aina ollut ja näin on aina oleva? (A) | Testaa: Millainen on oleva uusi vuotesi? (E)
.

Pentru formele verbelor momentane terminate în -htAA care indică o acțiune bruscă, scurtă, explozivă, prezentul este suficient ca să indice, oarecum, viitorul.

Hän parahtaa kivusta. – Urlă de durere; începe să urle de durere.

.

Forma negativă a viitorului

Ca de obicei, se formează ca și forma negativă a prezentului + un adverb temporal care să se refere la viitor. Dacă formăm viitorul cu ajutorul verbelor tulla, aikoa, saada, le conjugăm la negativ +ilativul infinitivului III activ. Obiectul este la partitiv în propozițiile negative.

.

En läde kouluun. – Nu [am să] mă duc la școală.

En aio myydä taloani. – Nu am intenția să-mi vând casa. [aici forma de partitiv este și formă de acuzativ exprimat prin partitiv: pe casa mea nu o vând]

.

tulla sau aikoa sau saada + desinența verbului
minä tulen aion saan -AAn
sinä tulet aiot saat
hän tulee aikoo saa
me tulemme aiomme saamme
te tulette aiotte saatte
he tulevat aikovat saavat
passiivi tullaan aiotaan saadaan

.

Forma negativă este următoarea:

.

tulla sau aikoa sau saada + desinența verbului
minä en tule en aio en saa infinitivul
sinä et tule et aio et saa
hän ei tule ei aio ei saa
me emme tule emme aio emme saa
te ette tule ette aio ette saa
he eivät tule eivät aio eivät saa
passiivi ei tulla ei aiota ei saada

.

Finlandeza mai are și alte moduri de exprimare a viitorului, astfel condiționalul, potențialul sau chiar imperativul. Toate indică o acțiune care începe după ce vorbitorul a făcut enunțul.

.

§ 1545 Konditionaali ja potentiaali ilmaisemassa tulevaa

Konditionaalin preesensilläkin ilmaistaan tulevaa, mutta tällöin ilmaukseen liittyy konditionaalin omasta merkityksestä johtuvia irreaalisuuden ja mahdollisuuden lisämerkityksiä. Tavallista konditionaalin käyttö tulevaan viitattaessa on arveluissa (a) (» § 1592) ja referoinnissa (b) (» § 1472). Ehdotuksissa ja toivomuksissa konditionaalin käyttö on kiteytynyttä (c) (» § 1659).

(a)                Nyt painotetaan kotimaisen kulutuksen lisäämistä, sillä vasta se toisi tärkeän piristysruiskeen talouteemme. (l) | Koska myös hirsitalot mielletään terveellisiksi, ovat Honkarakenne ja Tulikivi päättäneet teettää yhteisen tutkimuksen VTT:llä, joka tukisi mielikuvaa ja antaisi uutta vauhtia myynninedistämiseen Keski-Euroopassa. (l)

(b)                Väyrynen perustaisi EU:lle omat valmiusjoukot. – – joukot voisi lähettää nopeasti kriisialueille ilman poliittisia päätöksenteko-ongelmia. (l)

(c)                Tulisit sinäkin ulos haukkaamaan raitista ilmaa. (k) | Tuota, kuule Nyqvist, jos minä sittenkin ottaisin lasillisen sitä ilmaista kuohuviiniä. (k)

Myös potentiaalin preesensmuodon sisältävä ilmaus tulkitaan usein futuuriseksi, koska potentiaali ilmaisee todennäköisyyttä ja mahdollisuutta (» § 15981600).

(d)                Vammaisten vetoomus voittanee direktiivin (l, otsikko) | Maksanet tästä kookkaasta vesipedosta jonkin markan, jotta voin halun ja tarpeen mukaan panna sen menemään jotenkin. (k)

Huom. Imperatiivin preesens tulkitaan kehotustehtävänsä ansiosta tulevaan viittaavaksi.

.

Practic, finlandezii au dreptate, cu excepția modurilor și timpurilor verbale care indică precis trecutul, faptul împlinit, desăvârșit, toate celelalte, începând cu prezentul, de referă la ceea ce se va petrece și care durează în viitor, sau care poruncim să se facă (imperativ), dorim să se facă (optativ), s-ar putea să se facă acțiunea (în viitor) (potențial),  condiționăm executarea (condițional) și, în cele din urmă, viitorul propriu zis.

Toate bune și la locul lor dacă nu ar mai fi problema optativului. Modul optativ nu se mai învață la școală, nici în România, nici în Finlanda. În ciuda faptului, el continuă să existe și chiar se leagă de viitor. Spunând aș vrea să se referă, fără îndoială, la ceva ce se va întâmpla în viitor.

Optatiivi on împeratiivin eli käskymuodon kaltainen tapaluokka. Se esittää tekemisen tai olemisen toivottuna, eräänlaisena epäsuorana kehotuksena tai kohteliaana käskynä.

Toivomusta merkitsevää konditionaalia on Kauppinen (1998) nimittänyt optatiiviksi. Vanhastaan fennistiikassa on kutsuttu optatiiviksi arkaistista, runokielessä käytettyä morfologista tyyppiä ollos, jolla on vain yksikön 2. persoonan muoto: Nukkuos prinssini vaan tai Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa.

Yleisesti tunnettuja optatiivimuotoja on esimerkiksi Vala-nimisessä sotilaslaulussa, jossa puhutellaan isänmaata: Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa – –! Ollos huoleton, poikas valveill on!” Aleksis Kiven hautajaisissa Tuusulan kirkkomaalla 4.1.1873 ylioppilaat lauloivat kummun ääressä: Vaipuos, vaivu synnyinmaasi helmaan – –.” Hautarunon olivat ystävät tilanneet Paavo Cajanderilta Nukkuos prinssini vaan. (kotus.fi)

.

» futuuri, futuurinen merkitys § 1542

» § 1543 vrt. tempusten tulkinnat

» § 1546 verbiliitoilla ilmaistuna, esim. tulla tekemään

» § 1556 modaalisena ilmiönä

» § 1597 potentiaalin tulkintana

.

Introdus  / lisätty 15.8.2012

Actualizat / päivitetty 10.9.2012

Actualizat / päivitetty 7.11.2019

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: