Blogulblog's Blog

Verbi – 051. Indicativ – indikatiivi

 Modul indicativ, timpul prezent

 .

.

Vezi la urmă semnificația majusculelor!

1   Indikatiivi

Indikatiivi kuvaa tekemisen todellisena. Sillä ei ole tunnusta, mutta poikkeuksena muista tapaluokista se taipuu kaikissa aikamuodoissa.

modul indicativ – indikatiivi modus, tositapa (de ex. puhun)

  • timpul prezent – preesens, kestämä (de ex. puhun)
  • timpul trecut – mennyt aika (de ex. puhuin; olen puhunut; olin puhunut)
    • timpul imperfect – imperfekti, kertoma (de ex. puhuin)
    • timpul perfect compus – perfekti, päättymä (de ex. olen puhunut)
    • timpul mai mult ca perfect – pluskvamperfekti, entispäättymä (de ex. olin puhunut)

1.1   Aktiivin preesens

Aktiivin Indikatiivin Preesens muodostuu preesensvartalosta ja persoonapäätteestä.

preesensvartalo + persoonapääte

Aktiivin indikatiivin preesensin persoonapäätteet on lueteltu seuraavassa taulukossa. Yksikön kolmannella persoonalla ei ole persoonapäätettä, jos preesensvartalo päättyy diftongiin; muutoin persoonapääte on vokaalinpidennys. Monikon kolmannella persoonalla on kaksi vaihtoehtoa persoonapäätteksi vokaalisoinnun vuoksi.

.

Persoona Yksikkö Monikko
1. persoona -n -mme
2. persoona -t -tte
3. persoona -, vokaalinpidennys -vat/-vät

 

Şi privirea generală pe românește.

Indicativul

.

Modul indicativ al diatezei active este cel mai mult utilizat mod al verbului, mod definit care indică o acțiune certă și reală. În finlandeză sunt șase desinențe personale pentru cele trei persoane, la singular și la plural:

.

singular plural
persoana 1-a  -n -mme
persoana 2-a -t -tte
persoana 3-a -V(ocală) sau -ø -vAt

 .

 

sanoa

preesens sanon
imperfekti sano+i+n
perfekti olen sano+nut
pluskvamperfekti ol+i+n sano+nut
liittopreesens oli sano+va
liittoimperfekti ol+i sano+va

.

Observație!

Desinențele amintesc formele conjugării verbului negativ ei care pierde pe e- inițial.

La persoana a treia, atât la singular cât și la plural, trebui respectată alternanța consonantică.

Am luat ca exemplu conjugarea verbului laulaa (a cânta) la indicativ:

rădăcini: laula-, lauloi-, laulett-, (laulet-)

Trecutul apare aici doar pentru comparația construcției

 

indicativ

prezent

trecut, perfect compus

număr

luku

persoană

persoona

pozitiv myönteinen muoto

negativ

kielteinen muoto

persoană, persoona

pozitiv

myönteinen muoto

negativ

kielteinen muoto

sing.

yks.

1-a 

laula·n en laula·

1-a 

olen laula·nut en ole laula·nut

2-a 

laula·t et laula·

2-a 

olet laula·nut et ole laula·nut

3-a

laula·a ei laula·

3-a

on laula·nut ei ole laula·nut

plur. mon.

1-a 

laula·mme emme laula·

1-a 

olemme laula·neet emme ole laula·neet

2-a 

laula·tte ette laula·

2-a 

olette laula·neet ette ole laula·neet

3-a

laula·vat eivät laula·

3-a

ovat laula·neet eivät ole laula·neet

 

pasiv

laulet·aan ei laulet·a

pasiv

on laulett·u ei ole laulett·u

 

trecut, imperfect

trecut, mai mult ca perfect

 

persoana

pozitiv

negativ

persoana

pozitiv

negativ

sing. yks.

1-a 

lauloi·n en laula·nut

1-a 

olin laula·nut en ollut laula·nut

2-a 

lauloi·t et laula·nut

2-a 

olit laula·nut et ollut laula·nut

3-a

lauloi· ei laula·nut

3-a

oli laula·nut ei ollut laula·nut

plur. mon.

1-a 

lauloi·mme emme laula·neet

1-a 

olimme laula·neet emme olleet laula·neet

2-a 

lauloi·tte ette laula·neet

2-a 

olitte laula·neet ette olleet laula·neet

3-a

lauloi·vat eivät laula·neet

3-a

olivat laula·neet eivät olleet laula·neet

 

pasiv

laulett·iin ei laulett·u

pasiv

oli laulett·u ei ollut laulett·u

 

.

Timpul prezent indică o acțiune care se desfășoară în prezent sau măcar începută în prezent și care se încheie în viitor (așa se explică de ce în finlandeză nu există o formă proprie de viitor care se exprimă cu verbul la prezent însoțit de un adverb temporal). DEX: Timp al verbului care arată că o acțiune se petrece în momentul vorbirii sau că este de durată. Pe durata asta se bazează finlandeza, acțiunea durează în viitor.

Preesens

Nykykielessä preesensillä ei ole tunnusta. Persoonapäätteet liitetään suoraan verbin sana- tai modusvartaloon. Esim. tule+n, laula+isi+mme, ehti+ne+vät, men+kö+ön.

.

P = puhehetki – momemtul vorbirii, enunțului

V = viitaus hetki – momentul la care se referă enunțul

T = tapahtumahetki – momentul în care se petrece acțiunea enunțată

De la stânga la dreapta, scurgerea timpului.

După Hakulinen & Karlsson 1979

.

1.

trecut

prezent

P

V

T

viitor apropiat

viitor îndepărtat

Opettaja käyttää tänään solmiota.

2.

trecut

prezent

viitor apropiat

viitor îndepărtat

P

V

T

Ryhmä lähtee Tanskaan elokuussa.

3.

trecut

prezent

P

viitor apropiat

viitor îndepărtat

V

T

Jos saan palkankorotuksen, hankin isomman auton.

4.

trecut

prezent

P

 

viitor apropiat

V

 

viitor îndepărtat

T

 

Lähden ulkomaille, kun olen saanut apurahan.

.

Perusmerkityksessään preesens ilmaisee puhumishetkellä parhaillaan jatkuvaa toimintaa. Sitä käytetään myös puhuttaessa aina tai usein tapahtuvasta toiminnasta sekä tulevasta tekemisestä.

Itse asiassa preesens ilmaisee hyvin harvoin tarkkaa nykyhetkeä. Tempusjärjestelmän tunnusmerkittömänä jäsenenä sillä on hyvin väljä semanttinen liikkuma-ala menemättömässä ajassa.

Pertti lukee sanomalehteä.     (parhaillaan)

Opettaja käyttää silmälaseja.  (tavallisesti)

Tytöt lähtevät Lontooseen.     (tulevaisuudessa)

Aurinko laskee länteen.        (aina)

Preesensin tunnusmerkittömyydestä ja semanttisesta väljyydestä johtuu, että juuri sitä käytetään geneerisissä eli lajia koskevissa lauseissa, jotka pätevät aikaan katsomatta. Esim.

Valas kuuluu nisäkkäisiin.

Varis istuu mielellään aidalla.

Ihminen on ihmiselle susi.

.

Dintre finețuri, care nu sunt necesare în viața de toate zilele și care nu merită să fie reținute ar fi și liittopreesens dat aici doar spre știință.

Liittopreesens

Liittopreesens ilmaisee tulevaa tekemistä. Se koostuu olla-verbin preesensistä ja pääverbin aktiivin 1. partisiipista. Liittopreesensin käyttö rajoittuu normaalisti indikatiiviin ja yksikköön, esim. on tekevä (tuskin sanottaisiin: ovat tekevät).

.

trecut

prezent

P

V

viitor apropiat

viitor îndepărtat

T

Olen jatkava edeltäjieni työtä – continui munca predecesorilor mei.

.

Liittopreesens antaa sanonnalle yleensä juhlallisen sävyn, esim.

Ole+n jatka+va edeltäjieni työtä. – Am de continuat opera înaintașului meu.

Samassa merkityksessä kuin liittopreesensiä käytetään myös tulen tekemään -rakennetta, johon ei liity erityistä juhlallisuuden leimaa.

Tulevasta ajasta puhuttaessa suomessa yleensä riittää, kun käytetään pelkkää yksinkertaista preesensiä.

. 

Aktiivin preesens – prezentul activ

Conjugarea I-a

-A

1. rădăcinile se termină în -O, -U

rădăcina rădăcina
kertoa kerro+ siirtyä siirry+
leipoa leivo+ syntyä synny+
tahtoa tahdo+ tyytyä tyydy+
istua istu+ säilyä säily+
nukkua nuku+ väsyä väsy+
ampua ammu+ kypsyä kypsy+

.

leipoa

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a leivon en leivo leivomme emme leivo
persoana 2-a leivot et leivo leivotte ette leivo
persoana 3-a leipoo ei leivo leipovat eivät leivo

.

2. rădăcina se termină în -a

– rădăcina bisilabică

în prima silabăa

alkaa ala+ nauraa naura+
auttaa auta+ valaa vala+
kaataa kaada+ haistaa haista+

.

alkaa

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a alan en ala alamme emme ala
persoana 2-a alat et ala alatte ette ala
persoana 3-a alkaa ei ala alkavat eivät ala

.

 

                în prima silabă -o, -u

polttaa polta+ tuottaa tuota+
hoitaa hoida+ luottaa luota+
soittaa soita+ luistaa luista+

.

soittaa

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a soitan en soita soitamme emme soita
persoana 2-a soitat et soita soitatte ette soita
persoana 3-a soittaa ei soita soittavat eivät soita

– rădăcina polisilabică

armahtaa armahda+ välittää välitä+
liikuttaa liikuta+ muistuttaa muistuta+

.

välittää

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a välitän en välitä välitämme emme välitä
persoana 2-a välität et välitä välitätte ette välitä
persoana 3-a välittää ei välitä välittävät eivät välitä

.

3. rădăcinile se termină în  -e, ä

lukea lue+ itkeä itke+
kulkea kulje+ kylp kylve+
hakea hae+ ht hde+
elää elä+ selvittää selvitä+
säästää säästä+ vetää vedä+
käristää käristä+ pitää pidä+

.

kulkea

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a kuljen en kulje kuljemme emme kulje
persoana 2-a kuljet et kulje kuljette ette kulje
persoana 3-a kulkee ei kulje kulkevat eivät kulje

.

4. rădăcina     se termină în -i

oppia opi+ hankkia hanki+
painia paini+ vaatia vaadi+
eht ehdi+ pyrk pyri+

.

pyrkiä

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a pyrin en pyri pyrimme emme pyri
persoana 2-a pyrit et pyri pyritte ette pyri
persoana 3-a pyrkii ei pyri pyrkivät eivät pyri

. 

5. verbue cu terminațiile –tAA

rădăcini           -llA, -nnA, -rrA

                               

taitaa taida+ tietää tiedä+
löytää löydä+ pyytää pyydä+
uskaltaa uskalla+ kieltää kiellä+
sisältää sisällä+ viheltää vihellä+
alentaa alenna+ lentää lennä+
tuntea tunne+ väärentää väärennä+
myllertää myllerrä+ ymmärtää ymmärrä+
sortaa sorra+ kaartaa kaarra+

.

kieltää

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a kiellän en kiellä kiellämme emme kiellä
persoana 2-a kiellät et kiellä kiellätte ette kiellä
persoana 3-a kieltää ei kiellä kieltävät eivät kiellä

.

sau   -dA (la pers I-a) pentru rădăcinile bisilabice

 

tietää

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a tiedän en tiedä tiedämme emme tiedä
persoana 2-a tiedät et tiedä tiedätte ette tiedä
persoana 3-a tietää ei tiedä tietävät eivät tiedä

.

Conjugarea II-a

-dA

1. rădăcinile se termină în –dA, precedate de diftongurile -uO, -ie

rădăcina rădăcina
tuoda tuo+ syödä syö+
viedä vie+ juoda juo+
syö

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a syön en syö syömme emme syö
persoana 2-a syöt et syö syötte ette syö
persoana 3-a syö ei syö syövät eivät syö

.

2. se termină tot în rădăcinile –dA, precedate de vocală lungă sau dublă

saada saa+ myydä myy+
jäädä jää+
myy

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a myyn en myy myymme emme myy
persoana 2-a myyt et myy myytte ette myy
persoana 3-a myy ei myy myyvät eivät myy

.

3. se termină tot în rădăcinile –dA, precedate de diftongurile -Ai, -Oi

naida nai+ voida voi+
tupakoida tupakoi+ elämöidä elämöi+
voida

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a voin en voi voimme emme voi
persoana 2-a voit et voi voitte ette voi
persoana 3-a voi ei voi voivat eivät voi

.

excepții:

käydä käy+
käydä

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a käyn en käy käymme emme käy
persoana 2-a käyt et käy käytte ette käy
persoana 3-a käy ei käy käyvät eivät käy

.

Dacă are două rădăcini: în vocală și în consoană

nähdä (k)e+/-näh+
tehdä te(k)e+/-teh+

și formele flexionate au două rădăcini: în vocală și în consoană

.

nähdä

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a näen en näe näemme emme näe
persoana 2-a näet et näe näette ette näe
persoana 3-a kee ei näe kevät eivät näe

.

tehdä

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a teen en tee teemme emme tee
persoana 2-a teet et tee teette ette tee
persoana 3-a tekee ei tee tekevät eivät tee

.

Conjugarea III-a

-lA   -nA  -rA     -stA

Verbele de conj. a III-a au două rădăcini – în consoană și în vocală.

Terminațiile consonantice pot fi -l, -n, -r, -s. Terminația vocalică poate varia forte mult dar, cel mai adesea, este -e,

.

rădăcina rădăcina
olla ole+/ol- tulla tule+/tul-
kuunnella kuuntele+/kuunnel- ajatella ajattele+/ajatel-
panna pane+/pan- mennä mene+/men-
surra sure+/sur- purra pure+/pur-
nousta nouse+/nous- helistä helise-/helis-
ratkaista ratkaise+/ratkais- pestä pese+/pes-

Verbul olla (vezi și pagina proprie!)

.

olla

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a olen en ole olemme emme ole
persoana 2-a olet et ole olette ette ole
persoana 3-a on ei ole ovat eivät ole

.

tulla

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a tulen en tule tulemme emme tule
persoana 2-a tulet et tule tulette ette tule
persoana 3-a tulee ei tule tulevat eivät tule

.

men

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a menen en mene menemme emme mene
persoana 2-a menet et mene menette ette mene
persoana 3-a menee ei mene menevät eivät mene

.

 

purra

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a puren en pure puremme emme pure
persoana 2-a puret et pure purette ette pure
persoana 3-a puree ei pure purevat eivät pure

.

ratkaista

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a ratkaisen en ratkaise ratkaisemme emme ratkaise
persoana 2-a ratkaiset et ratkaise ratkaisette ette ratkaise
persoana 3-a ratkaisee ei ratkaise ratkaisevat eivät ratkaise

.

excepții:

rangaista rankaise+/rangais-
juosta juokse+/juos-
syöstä syökse+/syös-

.

rangaista

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a rankaisen en rankaise rankaisemme emme rankaise
persoana 2-a rankaiset et rankaise rankaisette ette rankaise
persoana 3-a rankaisee ei rankaise rankaisevat eivät rankaise

.

Conjugările IV – VI

tA

Terminația comună a acestor conjugări este -tA, diferența constă doar în vocalele care preced această terminație.

Conjugarea IV-a

– VtA                (V este orice vocală A, e, i, O, U)

 .

rădăcina rădăcina
hakata hakkaa+/hakat- hypätä hyppää+/hypät-
tavata tapaa+/tavat- pelätä pelkää+/pelät-
todeta totea+/todet- lohjeta lohkea+/lohjet-
ruveta rupea+/ruvet- hävitä häviä+/hävit-
tarjota tarjoa+/tarjot- kajota kajoa+/kajot-
tajuta tajua+/tajut- höyrytä höyryä+/höyryt-
hulmuta hulmua+/hulmut- älytä älyä+/älyt-

.

tavata

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a tapaan en tapaa tapaamme emme tapaa
persoana 2-a tapaat et tapaa tapaatte ette tapaa
persoana 3-a tapaa ei tapaa tapaavat eivät tapaa

.

Conjugarea V-a

itA

rădăcina rădăcina
tarvita tarvitse+/tarvit- häiritä häiritse+/häirit-
valita valitse+/valit- merkitä merkitse+/merkit-
iloita iloitse+/iloit- hallita hallitse+/halit-

.

valita

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a valitsen en valitse valitsemme emme valitse
persoana 2-a valitset et valitse valitsette ette valitse
persoana 3-a valitse ei valitse valitsevat eivät valitse

.

Conjugarea VI-a

etA

(-AtA, -OtA)

rădăcina rădăcina
huveta hupene+/huvet- kyetä kykene+/kyet-
rohjeta rohkene+/rohjet- paeta pakene+/paet-
hapata happane+/hapat- mädätä mätäne+/mädät-
loitota loittone+/loitot-
helpota helppone+/helpot- hiljetä hiljene+/hiljet-

.

dä

singular

plural

pozitiv

negativ

pozitiv

negativ

persoana 1-a tänen en täne tänemme emme täne
persoana 2-a tänet et täne tänette ette täne
persoana 3-a tänee eitäne tänevät eivät täne

.

Passiivin preesens – prezentul pasiv

1.2   Passiivin preesens

Passiivin indikatiivin preesens muodostetaan liittämällä passiivivartaloon passiivin tunnus -tA ja persoonapääte –Vn (vokaalinpidennys + n).

passiivivartalo + passiivin tunnus + persoonapääte

Passiivivartaloon liitettävien tunnusten ja päätteiden eri yhdistelmät on lueteltu seuraavassa kaaviossa.

tA + Vn → –tAn
tAVn → –dAn
tAVn → –lAn
tAVn → –nAn
tAVn → –rAn

.

Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekijä on. Ajatuksena on, että tekijä on joku ihminen tai jotkut ihmiset. Passiivia käytetään myös puhekielessä me-pronominin yhteydessä.

Esim. Me mennään illalla saunaan. Me uidaan paljon kesällä.
Me ei mennä illalla saunaan. Me ei uida paljon kesällä.

.

Passiivin muodostaminen:

Verbityyppi 1:

Yksikön 1. persoonan vartalo + -tAAn

Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e.

Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan pois myönteisen passiivin kaksi viimeistä kirjainta.

lukea lue-n luetaan ei lueta
tietää tiedä-n tiedetään ei tiedetä
katsoa katso-n katsotaan ei katsota
ottaa ota-n otetaan ei oteta

Verbityypit 2, 3, 4 ja 5:

Verbin infinitiivi + -An

Kielteiseen lisätään jälleen ei ja otetaan pois -An.

Tyyppi 2

tehdä tee-n tehdään ei tehdä
syödä syö-n syödään ei syödä
tupakoida tupakoi-n tupakoidaan ei tupakoida

Tyyppi 3

tulla tule-n tullaan ei tulla
hymyillä hymyile-n hymyillään ei hymyillä
pestä pese-n pestään ei pestä

Tyyppi 4

haluta halua-n halutaan ei haluta
pakata pakkaa-n pakataan ei pakata

Tyyppi 5

lukita lukitse-n lukitaan ei lukita
tarvita tarvitse-n tarvitaan ei tarvita

Amintim că grupele IV, V și VI pot fi considerate împreună. Vezi mai sus dar și Diateza, modul și timpul verbului finlandez.

.

Mai detaliat despre pasivul present

Conjugarea I-a în -A

1. terminațiile rădăcinilor -O, -U

.

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

kertoa kerrota + kerrotaan ei kerrota siirtyä siirry + siirrytään ei siirry
leipoa leivota + leivotaan ei leivota syntyä synny + synnytään ei synny
tahtoa tahdota + tahdotaan ei tahdota tyytyä tyydy + tyydytään ei tyydy
istua istuta + istutaan ei istuta säilyä säily + säilytään ei säily
nukkua nukuta + nukutaan + ei nukuta väsyä väsy + väsytään ei väsy
ampua ammuta + ammutaan + ei ammuta kypsyä kypsy + kypsytään ei kypsy

.

2. terminațiile rădăcinilor în -a

2.1. rădăcina bisilabică

a)      în prima silabă -a

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

alkaa aleta + aletaan ei aleta nauraa naureta + nauretaan ei naureta
auttaa auteta + autetaan ei auteta valaa valeta + valetaan ei valeta
kaataa kaadeta + kaadetaan ei kaadeta haistaa haisteta + haistetaan ei haisteta
polttaa polteta + poltetaan ei polteta tuottaa tuoteta + tuotetaan ei tuoteta
hoitaa hoideta + hoidetaan ei hoideta luottaa luoteta + luotetaan ei luoteta
soittaa soiteta + soitetaan ei soiteta luistaa luisteta + luistetaan ei luisteta

 b)      în prima silabă -o, -u

soittaa soitetaan ei soiteta puhua puhutaan ei puhuta

.

2.2. rădăcină polisilabică

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

armahtaa armahdeta + armahdetaan ei armahdeta välittää välite + välitetään ei välite
liikuttaa liikuteta + liikutetaan ei liikuteta muistuttaa muistuteta + muistutetaan ei muistuteta

. 

3. terminațiile rădăcinilor -e, -ä

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

lukea lueta + luetaan ei lueta itkeä itke + itketään ei itke
kulkea kuljeta + kuljetaan ei kuljeta kylpeä kylve + kylvetään ei kylve
hakea haeta + haetaan ei haeta hteä hde + hdetään eihde
elää ele + eletään ei ele selvittää selvite + selvitetään ei selvite
säästää sääste + säästetään ei sääste vetää vede + vedetään ei vede
käristää käriste + käristetään ei käriste pitää pide + pidetään ei pide

 .

4. terminația rădăcinii  -i

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

oppia opita + opitaan ei opita hankkia hankita + hankitaan ei hankita
painia painita + painitaan ei painita vaatia vaadita + vaaditaan ei vaadita
ehtiä ehdi + ehditään ei ehdi pyrkiä pyri + pyritään ei pyri

 5. terminația verbului –tAA

rădăcini:  -llA, -nnA, -rrA

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

uskaltaa uskalleta + uskalletaan ei uskalleta kieltää kielle + kielletään ei kielle
sisältää sisälle + sisälletään ei sisälle viheltää vihelle + vihelletään ei vihelle
alentaa alenneta + alennetaan ei alenneta lentää lenne + lennetään ei lenne
myllertää myllerre + myllerretään ei myllerre ymmärtää ymmärre + ymmärretään ei ymmärre
sortaa sorreta + sorretaan ei sorreta kaartaa kaarreta + kaarretaan ei kaarreta

sau rădăcina: -dA (pentru rădăcinile bisilabice)

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

taitaa taideta + taidetaan ei taideta tietää tiede + tiedetään ei tiede
löytää löyde + löydetään ei löyde pyytää pyyde + pyydetään ei pyyde

.

Conjugarea a II-a în -dA

.

1. terminațiile rădăcinilor în diftongii –UO, -ie

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

tuoda tuoda + tuodaan ei tuoda syö syö + syödään ei syö
vie vie + viedään ei vie juoda juoda + juodaan ei juoda

.
2. terminațiile rădăcinilor în diftongii -Ai, -Oi

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

naida naida + naidaan ei naida voida voida + voidaan ei voida
tupakoida tupakoida + tupakoidaan ei tupakoida elämöi elämöi + elämöidään ei elämöi

3. terminațiile rădăcinilor în vocală lungă / dublă

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

saada saada + saadaan ei saada myy myy + myydään ei myy
jää jää + jäädään ei jää

.

excepții:

käydä käydä + käydään ei käydä

.

sau cele care au două rădăcini, în vocală și în consoană

nähdä nähdä + nähdään ei nähdä
tehdä tehdä+ tehdään ei tehdä

.

Conjugarea III-a în lA,nA,rA, -stA

.

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

olla olla + ollaan ei olla tulla tulla + tullaan ei tulla
kuunnella kuunnella + kuunnellaan ei kuunnella ajatella ajatella + ajatellaan ei ajatella
panna panna + pannaan ei panna men men + mennään ei men
surra surra + surraan ei surra purra purra + purraan ei purra
nousta nousta + noustaan ei nousta helistä helistä + helistään ei helistä
ratkaista ratkaista + ratkaistaan ei ratkaista pestä pestä + pestään ei pestä

.

excepții:

rangaista rangaista + rangaistaan ei rangaista
juosta juosta + juostaan ei juosta
syöstä syöstä + syöstään ei syöstä

.

Conjugarea IV-a în -VtA (V= A, e, i, O, U)

.

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

hakata hakata + hakataan ei hakata hypä hypä + hypätään ei hypä
tavata tavata + tavataan ei tavata pelä pelä + pelätään ei pelä
todeta todeta + todetaan ei todeta lohjeta lohjeta + lohjetaan ei lohjeta
ruveta ruveta + ruvetaan ei ruveta hiljetä hiljetä + hiljetään ei hiljetä
tarjota tarjota + tarjotaan ei tarjota hävi hävi + hävitään ei hävi
tajuta tajuta + tajutaan ei tajuta höyry höyry + höyrytään ei höyry
hulmuta hulmuta + hulmutaan ei hulmuta äly äly + älytään ei äly

.

Conjugarea V-a în itA

.

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

tarvita tarvita + tarvitaan ei tarvita + häiri häiri + häiritään ei häiri
valita valita + valitaan ei valita + merki merki + merkitään ei merki
iloita iloita + iloitaan ei iloita + hallita hallita + hallitaan ei hallita

.

Conjugarea VI-a în etA (-AtA, -OtA)

.

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

verbul

rădăcina

pozitiv

negativ

huveta huveta + huvetaan ei huveta kye kye + kye ei kye
rohjeta rohjeta + rohjetaan ei rohjeta paeta paeta + paeta ei paeta
hapata hapata + hapataan ei hapata dä dä + dä eidä
loitota loitota + loitotaan ei loitota helpota helpota + helpota ei helpota

.

Kielteinen preesens – prezentul negativ

.

1. verbityyppi: istua

istua asua
minä
sinä
hän
me
te
he
en istu
et istu
ei istu
emme istu
ette istu
eivät istu
en asu
et asu
ei asu
emme asu
ette asu
eivät asu

2. verbityyppi: saada

saada juoda
minä
sinä
hän
me
te
he
en saa
et saa
ei saa
emme saa
ette saa
eivät saa
en juo
et juo
ei juo
emme juo
ette juo
eivät juo

3. verbityyppi: tulla

tulla mennä
minä
sinä
hän
me
te
he
en tule
et tule
ei tule
emme tule
ette tule
eivät tule
en mene
et mene
ei mene
emme mene
ette mene
eivät mene

4. verbityyppi: haluta

haluta osata
minä
sinä
hän
me
te
he
en halua
et halua
ei halua
emme halua
ette halua
eivät halua
en osaa
et osaa
ei osaa
emme osaa
ette osaa
eivät osaa

5. verbityyppi: tarvita

tarvita häiritä
minä
sinä
hän
me
te
he
en tarvitse
et tarvitse
ei tarvitse
emme tarvitse
ette tarvitse
eivät tarvitse
en häiritse
et häiritse
ei häiritse
emme häiritse
ette häiritse
eivät häiritse

.

Kysyvä preesens – prezentul interogativ

.

Kysyvä preesens: Kielteinen kysyvä preesens:
Pääte: -kO -kö
Istunko minä?
Saatko sinä?
Tuleeko hän?
Haluammeko me?
Tarvitsetteko te?
Tekevätkö he?
Enkö minä istu?
Etkö sinä saa?
Eikö hän tule?
Emmekö me halua?
Ettekö te tarvitse?
Eivätkö he tee?

.

Amintesc aici regula:

Pentru a ușura prelucrarea elementelor gramaticale, s-a făcut următoarea convenție notându-se cu majuscule:

C (iso) tarkoitaa: konsonantti

V (iso) tarkoitaa: vokaali vai verbi (tilanteen mukaan)

A (iso) tarkoitaa: väljä vokaali, a tai ä

U (iso) tarkoitaa: suppea pyöreä vokaali, u tai y

O (iso) tarkoitaa: puoliväljä pyöreä vokaali, o tai ö astfel astfel putem scrie terminația cazului inesiv  -ssA = -ssa/-ssä sau a cazului ilativ -n (Vn) = vocală+n (la pagina asta înseamnă vocală dublată)

Verbityyppi = conjugarea

.

Introdus  / lisätty 19.6.2012

Actualizat / päivitetty 20.6.2012

.
Anunțuri

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: