Blogulblog's Blog

Verbi – 16. Construcții verbale – verbiliitoja

Verbi – 16. Construcții verbale – verbiliitoja

 

.

verb

.

Generalități

Spuneam la pagina Ce nu se spune studenților la cursul de finlandezăcă, spre deosebire de engleză unde cuvintele luate direct din dicționar pot fi înșirate cum ți se pare mai bine și tot se înțelege ceva, dar învățarea pe de rost a vocabularului finez nu ajută la nimic pentru că fiecare cuvânt se folosește într-o anume construcție, cel mai adesea inflectat, foarte rar în forma lui nativă. Știm și din românește că îmbinarea cuvintelor în expresii, în sintagme, stă la baza limbajului cotidian.

Pentru finlandeză construcțiile verbale constituie o mare parte a asocierilor de cuvinte, fie asocierea verbului cu alte verbe, fie asocierea lui cu alte părți de cuvânt.

În românește substantivele compuse sunt formate din două sau mai multe cuvinte cu sens unitar. Exemple:

  • prin alăturare cu cratimă: cal-de-mareargint-viu,
  • prin alăturare cu blanc: Mihai ViteazulŞtefan cel Mare
  • prin contopire sau sudare: binefacerebunăstarebunăvoinţă
  • prin abreviere: FMIOPCOZN

 

Asocierea cu cratimă nu este cunoscută în finlandeză, dar celelalte asocieri sint similare. Asocierea simplă, cu blanc, a cuvintelor se numește în finlandeză sanaliitto iar îmbinarea unor noțiuni într-un cuvânt compus care să desemneze o noțiune nouă se numește yhdyssana.

.

sanaliitto ● asociere de cuvinte cu înțeles propriu ■ ordfogning

.

sanaliitto

Sanaliitto on kahden tai useamman sanan muodostama rakenne. Termiä käytetään toisaalta sanaliiton ja yhdyssanan välisestä erosta esim. tapauksissa mummon mökki jamummonmökki (» § 402), toisaalta vakiintuneista sanaliitoista, kuten kynsin hampain, niine hyvineen ja saada selvä. Nimitys sanaliitto ei ota kantaa siihen, onko rakenne lauseke vai ei.

sanaliitto kiel. eri sanoiksi kirjoitettava sanapari t. -ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen (esim. nuori mies, filosofian maisteri, olen tehnyt, sen tähden, kiikun kaakun).

.

yhdyssana ● cuvânt compus ■ sammansättning

.

yhdyssana

Yhdyssana on kahdesta tai useammasta sanasta koostuva kokonaisuus, joka on kielen yksikkönä yksi sana ja myös edustaa tyypillisesti yhtä käsitettä. Kirjoituksessa yhdyssanan osat ovat normin mukaan yhtenä kokonaisuutena ilman sanavälejä, eräissä tapauksissa yhdysviivalla toisiinsa liitettyinä. Yhdyssanatyyppejä ovat  määritysyhdyssanat  kutenlumilinna, hyvännäköinen ja summayhdyssanat kuten parturi-kampaamo. (» § 398–.)

yhdyssana kiel. kahdesta t. useammasta yhteen kirjoitettavasta sanasta koostuva sana. Yhdyssanan perus- ja määriteosa. Yhdyssanan osat ovat joko rinnasteiset (esim. suomalais-ruotsalainen) tai keskenään alistussuhteessa (esim. puutalo).

.

Despre sanaliitto și yhdyssana într-un capitol separat aflat în pregătire.

.

Vezi Sanaa on monenlaistași Sanan rakenne..

.

Să vedem ce spune despre asocierile verbale Iso suomen kielioppi

.

Yhdysverbi

Yhdysverbi on yhdyssana, jonka edusosa on verbi, esim. allekirjoittaa, keski-ikäistyä, laiminlyödä, ylläpitää. Yhdysverbeistä on periaatteessa mahdollista muodostaa kaikki verbinmuodot, esim. allekirjoittivat, keski-ikäistymme; ne eivät siis ole pelkästään kiteytyneitä verbinmuotoja kuten sanat ohimenevä ja ohimennen. (» § 430–.)

.

§ 430 Allekirjoittaa, yksinkertaistaa, ylenkatsoa

Yhdysverbejä ovat yhdyssanat, joiden edusosana on verbi ja joilla on täysi verbin taivutusparadigma, esim. allekirjoittaa, etsintäkuuluttaa, laiminlyödä, monimutkaistua, ylläpitää. Yhdysverbejä on n. 250 sanakirjalekseemiä, ja ryhmä on karttuva. Yhdysverbin määriteosana on nomini (yleensä nominatiivi- tai paikallissijamuotoinen substantiivi), nominaalinen vartalo, adverbi tai partikkeli.

Yhdysverbejä on sisäiseltä rakenteeltaan kahdentyyppisiä: yhdyssanoista johdettuja (a–b) sekä tavanomaisia määritysyhdyssanoja (c–e). Yhdyssanakantana on useimmiten (i)nen-johtiminen adjektiivi (a).

(a)

ajanmukaistaa (< ajanmukainen), arkipäiväistyä (< arkipäiväinen ~ arkipäiväistää), järkiperäistää, keski-ikäistyä, monimutkaistua, yksinkertaistaa

(b)

haaksirikkoutua (< haaksirikko), takavarikoida, tietokoneistaa, välilehdittää

Ryhmissä (a–b) jälkiosaksi hahmottuva verbi ei välttämättä esiinny itsenäisenä lekseeminä: *mukaistaa, *varikoida. Toisaalta osassa verbejä voi yhdysosien suhteeksi tulkita myös tavanomaisen määrityssuhteen, jossa alkuosa määrittää jälkiosaa, esim. huutokaupata, valokuvata ’kaupata ~ kuvata tietyllä tavalla’.

Yhdysverbin määriteosana esiintyvä adverbi tai partikkeli on useimmiten tulosijamerkityksinen (c). Osassa tapauksia määriteosa voi esiintyä myös omana sananaan, verbipartikkelina (d) (» § 455).

(c)

aliarvioida, allekirjoittaa, läpikäydä, peräänkuuluttaa, ulosmitata, ylenkatsoa, ylivelkaantua

(d)

aikaansaada ~ saada aikaan, ilmiantaa ~ antaa ilmi, irtisanoa ~ sanoa irti, laiminlyödä ~ lyödä laimin, vastaanottaa ~ ottaa vastaan, ylläpitää ~ pitää yllä

Monille näistä yhtymistä esiintyminen erillisinä sanoina on yleisempää kuin esiintyminen yhdysverbinä, etenkin finiittimuodoissa, esim. lausun julki (~ julkilausun), otetaan vastaan (~ vastaanotetaan).

Useilla yhdysverbeillä on vastineena yhdysnomini, jonka edusosa on teonnimi tai partisiippi. Tämä nomini on yleensä vastaavaa yhdysverbiä alkuperäisempi.

(e)

esipestä (vrt. esipesu), hienosäätää (vrt. hienosäätö), kantaesittää (vrt. kantaesitys), koeajaa (vrt. koeajo), peruskorjata (vrt. peruskorjaus), salakuunnella (vrt. salakuuntelu) | alijäähtyä (vrt. alijäähtynyt), iskukuumentaa (vrt. iskukuumennettu, iskukuumennus)

Prefiksimäisiä alkuosia, joiden avulla syntyy uusiakin yhdysverbejä, ovat esim. ali‑, epä‑, esi‑, jälki‑, koe‑, läpi‑, pakko‑, pika‑, yli- ja äkki‑; tällaisia on myös ryhmässä (c–d).

Huom. 1. Genetiivimuotoinen määriteosa on yhdysverbeissä vain marginaalisesti mahdollinen, esim. mielenosoittaa (l); isä asianajoi petsamolaisten hankkeita (L). Tällaisia verbejä motivoi vastaava genetiivialkuinen deverbaalisubstantiivi (mielenosoitus; asianajo, asianajaja).

Huom. 2. Sellaiset edusosaltaan infiniittiset yhdyssanat kuin ohimennen, läsnäollessa tai kiinniotettu (skt) ovat tapauskohtaisia tiivistymiä infiniittisestä lausekkeesta (< ohi mennen jne.). Niitä vastaavia finiittisiä verbinmuotoja ei käytetä (*ohimenee, *läsnäolen, *kiinniotettiin), eikä kyse siten ole yhdysverbeistä. Etenkin E-infinitiivin instruktiivi esiintyy usein tällaisissa adverbi- tai partikkelileksikaalistumissa: likipitäen, näinollen, silminnähden, sivumennen (skt).

.

§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?

Verbiliitto on vakiintunut rakenne, joka koostuu apu- ja pääverbistä ja toimii lauseessa yksinkertaisen predikaattiverbin tavoin. Apuverbinä on useimmiten olla, joissakin verbiliitoissa tulla tai muu verbi; pääverbinä on infiniittinen verbinmuoto tai muu verbikantainen muodoste. Rakennetta voi pitää verbiliittona silloin, kun pääverbissä on kiteytynyt nipputunnus kuten -vinAAn (» § 123) tai kun verbit muodostavat yhdistelmän, jonka kokonaismerkitys ei ole osista pääteltävissä. Esimerkki jälkimmäisestä on futuuria ilmaiseva tulla tekemään -verbiliitto, joka eroaa merkitykseltään tapauksista, joissa tulla ilmaisee siirtymistä ja saa MA-infinitiivitäydennyksen. Samat verbinmuodot voivat siis yhdessä yhteydessä muodostaa verbiliiton (a; verbiliitto hakasulkeissa) ja toisessa rakenteen, jossa infiniittinen verbinmuoto on toisen verbin täydennyksen edussana (b; infiniittilauseke hakasulkeissa).

(a)

Turismi [tulee pelastamaan] Kuolleenmeren. Mutta sitä on kehitettävä kestävällä ekologisella ja esteettisellä pohjalla, – –. (E)

(b)

Mutta kun vallankumoukselliset kaappaavat Edmundin ja ranskalaisen, tulee ongelmia. Punainen Neilikka tulee [pelastamaan heidät], – –. (E)

Verbiliitto eroaa liittomuodosta siinä, että verbiliiton pääverbi ei kongruoi subjektin kanssa ja että se voi olla liittomuodossa (c). Monista verbiliitoista voi myös muodostaa substantiivia määrittävän partisiippilausekkeen (d), liittomuodoista ei (*korjannut oleva ~ korjattu oleva asia).

(c)

olisivat olleet korjattavissa | on oltu perustamassa | oli ollut saamaisillaan kalan kiinni | ei ollut tullut valituksi

(d)

korjattavissa oleva asia | koulua perustamassa olleet vanhemmat | nukahtamaisillaan oleva kuski | valituksi tullut ehdokas

Liittomuotomaisimpia verbiliittoja ovat ne, joihin kuuluu olla-verbi ja VA-partisiippi: on tekevä ja on tehtävä. Ne ovat aina yksikössä, joten partisiipissa ei ole lukukongruenssia kuten liittotempuksissa. Nämä verbiliitot esiintyvät jonkin verran liittotempuksissa (oli ollut näkevä, olisi ollut tehtävä), mutta niistä ei muodosteta partisiippeja.

Keskeiset verbiliitot esitellään asetelmassa 88. Verbiliittojen nimitykset koostuvat apuverbistä ja tehdä-verbin muodosta, mutta osalla liitoista on vanhastaan muitakin nimityksiä.

Asetelma 88: Verbiliittoja

Rakenne Nimitys Esimerkit
(GEN) on ‑tAvA on tehtävä Asiat on hoidettava. Minun on mentävä.
(GEN) on ~ käy ‑minen on ~ käy tekeminen Jos Anttia on uskominen. Sitä ei käy kieltäminen.
(GEN) pitää -mAn pitää tekemän Mitä minun pitikään sanomani?
on ‑tAvissA olla tehtävissä Asiat ovat hoidettavissa.
on ‑vA olla tekevä Hän on saava osakseen valtaa ja kunniaa.
tulee ‑mA+An tulla tekemään Tämä syksy tulee olemaan rankka.
on ‑mA+ssA olla tekemässä Antti on luistelemassa. Tänne ollaan perustamassa ravintolaa.
on (vähällä) ‑A olla tehdä Olin kuolla raivosta. Olin vähällä kaatua.
on ‑mAisillA+POS olla tekemäisillään Antti oli saamaisillaan kalan kiinni.
on -nee-nA ~ -tU-nA olla tehneenä Hän oli pukeutuneena toppatakkiin. Laitos oli siirrettynä Uralin taakse.
on ‑vinA+POS olla tekevinään Antti ei ollut kuuntelevinaan opettajaa.
on ‑A+kse+POS olla tehdäkseen Verkko toimii jos on toimiakseen.
(GEN) tulee ‑(t)tUA ~ -tU+ksi tulla tehtyä
~ tehdyksi
Tuli vähän valvottua ~ valvotuksi.
tulee ‑nee+ksi tulla tehneeksi Tulin valvoneeksi vähän liikaa.
tulee ~ joutuu ‑tU+ksi
~ -tA+vA+ksi
tulla tehdyksi Kosonen tuli valituksi. Asiat tulevat käsiteltäväksi. Hän joutui pidätetyksi.
saa OBJ:n ‑(t)tUA ~ -tU+ksi saada tehdyksi Sain sen tehtyä ~ tehdyksi.
saa ~ ottaa OBJ:n ‑A+kse+POS
~ -tAvAkse+POS
saada tehdäkseen
~ tehtäväkseen
Sain ~ otin hoitaakseni ~ hoidettavakseni koko jutun.
on ~ jää ‑mA+ttA olla ~ jäädä tekemättä Se on ~ jäi tekemättä.
jättää OBJ:n ‑mA+ttA jättää tekemättä Jätin sen tekemättä.

Huom. Ero verbiliiton ja verbi-idiomin välillä ei ole jyrkkä, eikä mahdollisia verbiliittoja voi luetella jäännöksettömästi. Futuuria ilmaisevalla tulee tekemään -verbiliitolla on lisäksi verbiketjun ominaisuudet (» § 496), mutta se on tässä katsottu verbiliitoksi eriytyneen merkityksensä vuoksi.

.

§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä

Verbiliitto on tekevä on suppeakäyttöinen tapa viitata tulevaan aikaan (» § 1546). On tehtävä ‑verbiliitto (nesessiivinen verbiliitto) esiintyy nesessiivirakentessa (a). Sitä huomattavasti suppeakäyttöisempiä nesessiivisiä verbiliittoja ovat on ~ käy tekeminen (b) ja pitää tekemän (c). Edellistä käytetään lähinnä ilmauksissa on uskominen ~ tyytyminen ~ kiittäminen sekä kielteisenä, esim. ei ole menemistä ~ luottamista, ei käy kieltäminen ~ kiistäminen ~ moittiminen. (» § 1581.)

(a)

Meidän on noudatettava päätöstä. | Johtoon oli etsittävä raskaan sarjan teollisuusmies.

(b)

Tästä on kunnanhallituksen päätös viime syksyltä ja sitä on noudattaminen. (l) | Ei käy kieltäminen, etteikö olisi mennyt ihan mukavasti, – –. (l)

(c)

Tampellan johtoon piti etsittämän kansainvälistä raskaan sarjan teollisuusmiestä. Valinta osui mukavaan ekonomiin itäisestä Suomesta. (l)

Modaalinen verbiliitto on myös olla tehtävissä, jota sanotaan myös mahdollisuusrakenteeksi (» § 15841585; rakenteen passiivimaisuudesta » § 1343).

MA-infinitiivin abessiivi muodostaa kieltomerkityksisiä verbiliittoja verbien olla, jäädä ja jättää kanssa (» § 1627). Intransitiivisella olla ~ jäädä tekemättä ‑rakenteella on monipersoonaisen passiivin piirteitä (» § 1341), transitiivinen jättää tekemättä ‑rakenne on niiden kausatiivinen vastine.

MA-infinitiivillinen olla tekemässä ‑rakenne ilmaisee käynnissä olevaa tapahtumaa tai alkamaisillaan oloa. Sen leksikaalistuma on olla olemassa; verbiliiton rajamailla on MA-infinitiivin inessiivin käyttö olla mukana ‑ilmauksissa, esim. Olen mukana käynnistämässä osuuskuntaa, joka järkeistää tilojen yhteistyötä (l). Aspektuaalisia ovat myös tapahtuman tuloa lähelle toteutumista ilmaisevat verbiliitot, joissa olla-verbiin liittyy A-infinitiivin perusmuoto tai subjektiin viittaavan possessiivisuffiksin sisältävä mAisillA-muoto. (Aspektuaalisista verbiliitoista » § 15191521.)

Liittomuodosta aspektiltaan eroava verbiliitto on olla tehneenä ~ tehtynä (» § 537). Niin ikään aspektuaalinen, prosessin etenemistä ilmaiseva rakenne muodostuu olla-verbistä, johon liittyy partikkelin päin välityksellä MA-infinitiivin illatiivi: Työttömyys on lisääntymään päin. Rakennetta käytetään lähinnä verbeistä kasvaa, vähetä ja lisääntyä; infinitiiviin ei liity laajennuksia.

.

§ 453 Muita verbiliittoja: olla tekevinään, tulla tehdyksi

Verbiliitto olla tekevinään (eli kvasirakenne) sisältää subjektiin viittaavan possessiivisuffiksin. Verbiliitolla etäännytetään kuvattu tilanne todellisuudesta ja esitetään se esim. teeskentelynä, leikkinä, unena tai kuvitelmana:

(a)

Sovitaan ettei olla enää huomaavinamme niitä. (l) | – – vaikka olet hänen isänsä ja poliisi – tai ainakin niin helvetisti olevinasi poliisi. (k) | Minä olinkin koneessa näkevinäni hänet, mutta en luottanut silmiini… (k)

Suppeakäyttöinen olla tehdäkseen -rakenne (eli fatum-rakenne) sisältää myös possessiivisuffiksin. Rakenne esiintyy pääasiassa jos-lauseessa ja tähdentää sitä, ettei asia ole hallittavissa (b). Merkitykseltään sitä lähellä on rakenne, jossa apuverbinä on ottaa ja pääverbi intransitiivinen (c); se esiintyy useimmiten kieltolauseessa.

(b)

Kaupungin sisäinen puhelinverkko toimii, jos on toimiakseen, mutta kaupungista on turha yrittää soittaa ulos – –. (l)

(c)

Joulukuussa 1992 Backleyn olkapää leikattiin, mutta olkapäävaiva ei ottanut hellittääkseen. (l) | Usein tämä tietysti kismittää, kun asiat eivät ota sujuakseen. (l) | Ääni, laulajan tärkein lahja, otti sekin oikkuillakseen. (l)

Rakenteelliselta kannalta näiden tyyppien transitiivisia vastineita ovat verbiliitot, joissa verbiin saada tai ottaa liittyy A-infinitiivin translatiivi.

Verbiliitto tulla tehtyä ~ tehdyksi on yksipersoonainen ja yleensä subjektiton, mutta siihen voi liittyä genetiivisubjekti (d). Merkitykseltään sitä lähellä on tulla tehneeksi ‑verbiliitto (e), joka kuitenkin saa perussubjektin ja taipuu persoonissa. Näillä verbiliitoilla esitetään tilanne jo toteutuneena tuloksena. Käytössä korostuu teon tahaton vaikutus; implikaationa on usein, että tekijän vastuu tai tietoisuus teosta on alentunut. Nämä tulkinnat edellyttävät elollista osallistujaa; tulla tehneeksi ‑verbiliitolla on myös käyttö, jossa elollista osallistujaa ei oleteta ja asiaa tarkastellaan pelkästään tuloksen kautta (f).

(d)

Perhana, taas tuli mollattua pääministeriä, tästä ei hyvä seuraa. (L) | Pikkujoulujen aikaan monen tulee huudelluksi salaisiksi tarkoitettuja työasioita kaiken kansan kuullen. (l)

(e)

Viattoman tieteisuskon päivät olivat ohi, kun tutkijat sähköisten purkinavaajien ja muun hyödyllisen ohessa tulivat keksineeksi atomipommin. (l)

(f)

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta luonnollisen radioaktiivisuuden keksimisestä. (l)

Verbiliitolla tulla tehdyksi on myös monipersoonaisen passiivin merkitys; sekin kuvaa tapahtumaa tuloksen kannalta (» § 1342). Verbiliitto saada tehdyksi ~ tehtyä (g) on tulla hoidetuksi ~ hoidettua -rakenteen kausatiivinen vastine (’aiheuttaa että tulee tehdyksi’), joka esittää teon suorituksena ja siten implikoi tietoista yrittämistä.

(g)

– – Aina me on saatu hoidetuksi sekä lyhennys että korot. Kertaakaan ei ole pyydetty lisäaikaa. (k) | Palokunta sai estettyä palon leviämisen yläpuolella oleviin asuinhuoneistoihin. (l)

.

§ 454 Antaa ymmärtää, päästä ~ ottaa ~ tulla selville

Moniosaisiin predikaatteihin kuuluvat myös verbistä ja sen laajennuksesta koostuvat idiomit sekä verbin ja partikkelin muodostamat idiomaattiset sanaliitot. Tällaisella ilmauksella voi olla omanlaisensa valenssi: saada tarpeekseen ja saada selvää saavat elatiivimuotoisen täydennyksen toisin kuin saada, ottaa asiakseen infinitiivitäydennyksen toisin kuin ottaa, astua yli objektin (esim. hyppynsä) toisin kuin yleensä astua.

 

Verbi-idiomeja: antaa turpaan, antaa ymmärtää, katsoa asiakseen, käydä kaupaksi, käydä ~ päästä käsiksi, käyttää hyväkseen, mennä mönkään, osata ulkoa, ottaa huomioon ~ lukuun, ottaa osaa, ottaa ~ saada selvää ~ selville, ottaa vaari(n), panna pahakseen, pitää lukua, tehdä tiukkaa, vetää pää täyteen

 

Moskovassa lyödään laimin kaupunki-ilman puhtausnormeja. (l) | Jokaisen valtion on – – otettava lukuun ulkomaailman reaktiot, presidentti sanoi. (l) | Moni yhtiö ottikin vaarin analyytikkojen ohjeista. (l) | – Myönnän, että kävin häneen käsiksi. (l)

Verbi-idiomit voivat muodostaa sarjoja: saman partikkelin tai idiomaattisen täydennyksen kanssa voi esiintyä useampi verbi (ottaa ~ tulla ~ päästä selville, sanoa ~ panna ~ pistää ~ harata vastaan), ja idiomaattisen täydennyksen muoto voi vaihdella verbin mukaan (olla käytössä, ottaa käyttöön). Monet adverbit ja paikallissijan sisältävät tilanilmaukset (» § 654655) muodostavat verbi-idiomisarjoja olla-verbin ja joidenkin muiden intransitiivisten tila- ja muutosverbien kanssa:

 

Olen ~ jäin sinulle velkaa. | He ovat ~ pysyivät naimisissa. | He menivät ~ pääsivät ~ joutuivat naimisiin. | Ovi oli ~ pysyi ~ jäi ~ unohtui auki. | He joutuivat ~ jäivät ~ hankkiutuivat pulaan. | He jättivät ~ saattoivat ~ saivat jonkun pulaan.

Verbi-idiomin osa voi olla muodoltaan objekti (ottaa osaa) tai adverbiaali (käydä käsiksi, päästä selville). Idiomin osan ja muun adverbiaali- tai objektitäydennyksen raja on häilyvä samaan tapaan kuin adverbin ja substantiivin raja (» § 684685). Verbi-idiomi on kyseessä ainakin silloin, kun täydennys ei saa omia idiomiin kuulumattomia määritteitä, kun täydennys liittyy vain harvoihin verbeihin tai kun kokonaisuuden merkitys ja käyttö on eriytynyt osien muusta käytöstä merkitykseltään ja valenssiltaan. Esimerkiksi idiomeissa katsoa asiakseen, ottaa huomioon, ottaa onkeensa, ottaa osaa ja panna pahakseen ei substantiivi saa omaa määritettä. Ääritapauksessa sana esiintyy ainoastaan yhden tai parin verbin yhteydessä, kuten lyödä laimin ja ottaa ~ pitää vaarin.

Yleisimmät verbit muodostavat myös paljon erilaisia idiomeja. Erityisen idiomihakuisia ovat verbit olla, ottaa, mennä, saada sekä pitää, tulla, tehdä, käydä, lähteä, antaa, päästä, vetää, panna, pistää ja heittää. Useimmat näistä kuuluvat myös yleisimpiin verbeihin, joilla on teksteissä vähintään 1000 esiintymää miljoonaa sanetta kohti. Yleisiä mutta vähemmän idiomihakuisia verbejä ovat sanoa, nähdä ja jäädä.

Huom. Verbistä ja subjektista koostuvat idiomaattiset sanaliitot, esim. hukka perii (jonkun), tulee tupen rapinat, (jollakulla) on otsaa, ovat harvinaisempia kuin verbistä ja muusta täydennyksestä koostuvat.

.

§ 455 Lyödä läpi, käydä läpi, antaa ilmi

Verbipartikkeli muodostaa verbin kanssa idiomaattisen predikaatin (a). Sama sana voi toimia myös adpositiona tai adverbina (b); verbipartikkelina se ei saa omia laajennuksia (» § 680).

(a)

Hän vain kertaa tapahtumia, jotka niin monasti on käyty läpi kaikissa tiedotusvälineissä. (l) | Suomalainen sarjakuva tarvitsee vain yhden hahmon tai maailman, joka löisi itsensä läpi maailmalla. (l)

(b)

Maanantain taival jatkui Suomen läpi Helsinkiin. (l) | Taistelut ehtivät myös laajeta yli Bosnian rajan. (l)

Selvin verbipartikkeli on sellainen, joka voi muodostaa finiittiverbin kanssa yhdysverbin (c). Yhdyssanan muodostus on tavallisempaa infiniittisissä muodoissa ja nominijohdoksissa, esim. takaa-ajettu, läpikäynti (» § 429431). Toistuva yhteen kirjoittaminen näissä yhteyksissä ilmentää verbin ja partikkelin liiton kiinteyttä leksikaalisena yksikkönä myös silloin, kun verbi ja partikkeli ovat finiittimuodossa toisistaan erillään (d). Partikkeli seuraa verbiä joko välittömästi (ajoi läpi) tai jäljempänä (ajoi uudistuksen läpi).

(c)

antaa ilmi ~ ilmiantaa, katsoa ylen ~ ylenkatsoa, ottaa vastaan ~ vastaanottaa, pitää yllä ~ ylläpitää, sanoa irti ~ irtisanoa, syödä ylen ~ ylensyödä

TVO vastaanotti tänään tarjoukset uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä (E) | Sosiaalialan oppilaitoksen opiskelijat ottavat vastaan lahjoitukset, terveiset ja jatkohaasteet. (l) | Ilmianna asiaton viesti (E) | ”Istuu kymmenen vuotta pytyssä ellei anna ilmi kavereitaan.” (k) | Spice Girls sanoi irti sopimuksensa (E) | Napster irtisanoi 30 työntekijää. (E)

(d)

ajaa alas, ajaa takaa, ajaa läpi, ampua yli, astua yli, antaa ilmi, antaa myöten, antaa ylen, käydä ~ tulla ilmi, käydä läpi, lyödä (itsensä) läpi, lyödä laimin, lyödä yli, näkyä ~ paistaa ~ kuultaa läpi, mennä kesken, pitää yllä, puhua ympäri, tulla julki

Hänen hallituksensa ajoi läpi lähes 40 miljardin markan säästöt. (l) | Takalo-Eskola on – – taiteilija joka lyö mieluummin reilusti yli kuin jättää sanottavansa sanomatta. (l) | Ensimmäisellä käynnillä hän oli paennut asunnosta suinpäin ja antanut kadulla ylen, – –. (k) | Mies astui peräti neljä heittoaan yli. (l) | Nyt ammattiyhdistysliike näyttää ottaneen asetelmasta kaiken irti. (l)

Samat verbit, jotka esiintyvät partikkelin kanssa, esiintyvät kaikki myös partikkelittomina. Joidenkin yleisten verbien kuten lyödä tai ottaa kanssa käytetään useitakin eri partikkeleita. Sama partikkeli esiintyy yleensä useamman kuin yhden verbin kanssa; tällaisia ovat esim. ilmi (antaa, käydä, tulla, päästä, tuoda) sekä läpi, vastaan ja yli.

Vakiintuneet verbin ja partikkelin yhdistelmät ovat usein valenssiltaan erilaisia kuin sama verbi partikkelittomassa käytössään, ja partikkelit toimivat mm. resultatiivimuotissa tuloksen ilmauksena, esim. lyödä itsensä läpi (» § 482). Partikkelillisella verbillä voi myös olla eri aspektiominaisuudet kuin partikkelittomalla, esim. ajaa autoa ~ asiaansa mutta ajaa toiminto alas.

.

§ 456 Kaikkiruokainen täydennysten suhteen

Verbi olla on monikäyttöinen verbi, joka esiintyy paitsi apuverbinä myös pääverbinä monenlaisissa lauseissa. Intransitiivisena sisältöverbinä sitä käytetään merkityksessä ’oleskella’: En tehnyt eilen mitään, olin vain. Lisäksi olla kantaa tempusta, modusta ja persoonaa eksistentiaalilauseissa ja niiden lähirakenteissa (a) (» § 893899) sekä kopulalauseissa, joissa siihen liittyy predikatiivi (b) tai adverbiaali (c) (» § 891). Predikatiivi ja adverbiaali muodostavat olla-verbin kanssa lauseen predikaatin.

(a)

Täällä on liikaa väkeä. | Meitä on liikaa. | Minulla on kiire.

(b)

Sinä olet ihana ~ paras ystäväni.

(c)

Äiti on puutarhassa. | Kaikki oli ihan hyvin. | Hän on ollut sairaana. | Ovi lienee auki.

Olla-verbilliset lauseet ovat statiivisia eli ilmaisevat tilaa. Suuntasijaiset adverbiaalit, jotka muuten esiintyvät pääasiassa muutosverbien yhteydessä, ilmaisevat olla-verbin yhteydessä subjektitarkoitteen alkuperää tai sen suunniteltua vastaanottajaa tai tarkoitusta:

(d)

– – erityisesti tekniikan koulutuksen valinneet naiset olivat miehiä useammin ylemmistä toimihenkilöperheistä. (l) | Tää ei ole yleiseen jakeluun, tää on sulle. (k) | Esineet ovat varsin laajalta muslimialueelta. (l) | Ne [makupalat] ovat vain mielen virkistykseksi. (l)

Olosijaisista ilmauksista olla-verbin yhteydessä keskeisiä ovat subjektitarkoitteen konkreettisen tai metaforisen sijainnin ilmaisevat NP:t ja adpositiolausekkeet (e) ja essiivimuotoiset, subjektin tilaa ilmaisevat lausekkeet (f).

(e)

Holmströmin myymälä oli vain kahden kojun päässä. (k) | Suortti oli nyt vallan keskuksessa ja kanavien risteyksessä. (l)

(f)

Sataman ympäristö oli lopulta savuavina raunioina. (k) | Ensisijaisina perusteina ovat käyttöturvallisuus ja koulutuksellisesti tarkoituksenmukainen käyttö. (a)

Lisäksi olla-verbin kanssa esiintyy laaja joukko adverbeja ja substantiivin ja adverbin välimailla olevia tilanilmauksia, jotka ilmaisevat fyysistä tai mentaalista tilaa tai tapaa. Useimmat niistä esiintyvät myös muiden tilaverbien tai suuntasijaisina muutosverbien yhteydessä (» § 454). Jonkin verran on myös pelkästään olla-verbin yhteydessä käytettäviä ilmauksia, jotka muodostavat sen kanssa idiomaattisia predikaatteja (g). Sellaiset tapaukset kuin olla velkaa ja olla jotakin mieltä ovat partitiivimuodon vuoksi laskettavissa myös predikatiivilauseisiin.

(g)

olla oikeassa, väärässä, luvassa, tarpeen, jonkin tarpeessa, hyvästä, pahasta, pahitteeksi; jotakin mieltä, peräisin, kotoisin, lähtöisin jostakin

Huom. Monikäyttöinen muutosverbi on tulla, jota voi monissa suhteissa verrata olla-verbiin, sillä sitä käytetään verbiliittojen apuverbinä sekä eksistentiaalilauseissa ja predikatiivin kanssa (» § 893894, 904); lisäksi se esiintyy siirtymismuotissa (» § 476).

.

§ 431 Tilapäisiä yhdysverbejä: pintaliitää, kesäasua

Vakiintuneiden, täysiparadigmaisten yhdysverbien lisäksi esiintyy tilapäisiä (a), jotka motivoituvat vastaavasta edusosaltaan verbikantaisesta yhdysnominista (vrt. » § 430 ryhmä e). Tällaiset verbit ovat usein sävyltään leikillisiä tai tyyliväritteisiä, ja yhdysverbien luokka on tästä suunnasta avoin ja karttuva.

(a)

Edina ja Patsy pintaliitävät Todella upeeta ‑sarjassa. (L)vrt. pintaliito | Suomalaiset talvimatkailevat kotimaassa yleensä laskettelun merkeissä. (L)vrt. talvimatkailu | Ensin huvilaa kesäasui Nuutajärven kartanon salaneuvoksetar Henrietta Costiander – –. (L)vrt. kesäasukas

Joskus tilapäisellä yhdysverbillä on todettuja esiintymiä vain infiniittisistä tai passiivin finiittimuodoista (b), mutta ei aktiivimuodoista. Näilläkin yhdysverbeillä on motivoiva substantiivikorrelaatti: välivarastointi, loppusijoitus, pakkosiirto.

(b)

välivarastoitavaksi (a) | viljaa saatettiin välivarastoida (a) | korkea-aktiiviset jätteet loppusijoitettaisiin Eurajoelle (l) | loppusijoitettava (skt) | Suomessa omaksuttua periaatetta loppusijoittaa ydinjätteet kallioperään voidaan pitää oleellisesti parempana ratkaisuna – –. (a) | miljoonaväestö pakkosiirrettiin (a) | Kehitysvammaisia ei saa pakkosiirtää (l)

Se, onko yhdysverbi vakiintunut ja onko sillä kaikki paradigmamuodot, on suhteellinen ilmiö. Uuden yhdysverbin esiintymät ovat aina ensin satunnaisia, eikä moni verbi vakiinnukaan täysiparadigmaiseksi yhdysverbiksi. Myös eri taivutusmuotojen esiintymisessä on eroja: infiniittiset muodot ovat yleisempiä kuin finiittiset; finiittimuodoista passiivimuodot ovat yleisempiä kuin aktiivimuodot ja infiniittisistä muodoista partisiipit yleisempiä kuin infinitiivit. Hierarkia yleisimmistä harvinaisimpiin muotoihin on siten seuraavanlainen:

partisiipit → infinitiivit → passiivin finiittimuodot → aktiivin finiittimuodot

Tämä hierarkia koskee kaikkia, vakiintuneitakin yhdysverbejä, mutta kuvaa samalla yhdysverbistymisprosessia, yhdysverbin muotojen kehitysjärjestystä. Kehityksen lähtökohtana ovat usein yhdyspartisiipit (» § 429), mutta toisaalta yhdysverbin ensiesiintymä voi olla finiittimuotokin kuten ryhmässä (a).

.

.

Câteva construcții explicate.

antaa

synninpäästö (+ allatiivi)    Ripissä syntinsä tunnustaneelle julistettava anteeksianto.

kaikke- + omistusliite          Tarkoittaa samaa kuin tehdä kaikkensa, mutta siinä on vivahde täydestä uhrautumisesta.

ero

ero+ (olla erossaOlla erossa tarkoittaa, että ei näe jotakuta jonkin aikaa.

ero+ (tehdä ero + genetiivi + välille) Tehdä ero tarkoittaa kahden tai useamman asian erojen huomaamista tai niiden korostamista.

ero + (pitääerossa + ablatiivi) Uskonto halutaan pitää erossa politiikasta.

ero+ (ottaa ero) Ottaa ero tarkoittaa puolisostaan eroamista.

hyvä

(tehdä) hyvää (+ 1. infinitiivi)        Jos jonkun tekee hyvää tehdä jotakin, hän nauttii tekemästään. Minun teki hyvää katsoa hänen lauluaan.

(pitää) hyvänä (+ omistusliite)      Jos joku sanoo toiselle „Sen saat pitää hyvänäsi„, hän ei halua tavaraa, koska ei usko, että siitä on hänelle hyötyä.

(käydä) hyvin                                Käydä hyvin tarkoittaa ‘olla hyvä lopputulos’.

 

käydä

keskustelua          Tarkoittaa keskustelemista.

hyvin                   Käydä hyvin tarkoittaa ‘olla hyvä lopputulos’.

kauppaa (+ adessiivi)                 Jos joku käy kauppaa jollakin, hän ostaa ja myy sitä haluten saada voittoa.

kaupaksi              (käydä + kaupaksi) = mennä kaupaksi.

mennä

huonoksi       Mennä huonoksi voi tarkoittaa ‘pilaantua’. Jos sanotaan jonkun „menneen huonoksi”, tarkoitetaan kuitenkin terveydentilan heikkenemistä.

kaupaksi        Jos jokin menee kaupaksi, sitä myydään paljon.

mieli

olla mieliksi (+ allatiivi)                   Jos joku on mieliksi jollekulle, hän miellyttää tai yrittää miellyttää ihmistä.

tulla (allatiivi +) mieleen                  Jos jokin tulee jollekulle mieleen, hän saa jonkin idean tai muistaa jonkin asian.

tehdä mieli (+ 1. infinitiivi)               Jos jonkun tekee mieli tehdä jotakin, hän haluaa tehdä jotakin yleensä miellyttävää tai hauskaa.

pitää mielessä (+ joskus omistusliite + akkusatiivi)                      Jos joku pitää jonkin asian mielessään, hän toimii tietoisesti niin, ettei unohda sitä. Ilman omistusliitettä (pitää mielessä) merkitys on korostuneempi.

nostaa

kanne (+ elatiivi)   Nostaa kanne, tarkoittaa ‘kannella, valittaa tuomioistuimeen’.

olla

ole hyvä

annettaessa jotakin, lausuttava kohteliaisuus – Tässä lippusi, ole hyvä.

vastaus kiitokseen – Kiitos, ruoka oli hyvää. – Ole hyvä.

pyydettäessä, lausuttava kohteliaisuus – Ole hyvä ja auta.

mieliksi (+ allatiivi)      Jos joku on mieliksi jollekulle, hän miellyttää tai yrittää miellyttää ihmistä.

tarpeen    Jos jokin on tarpeen, sitä tarvitaan. Yleensä sanonta muodostaa oman lauseen, esim. se ei ole tarpeen, jolloin asiayhteydestä selviää, mistä puhutaan. Sanontaa seuraa usein 1. infinitiivi, esim. On tarpeen huomauttaa ongelmista

pitää

hyvänä (+ omistusliite)        Jos joku sanoo toiselle „Sen saat pitää hyvänäsi„, hän ei halua tavaraa, koska ei usko, että siitä on hänelle hyötyä.

mielessä (+ joskus omistusliite + akkusatiivi)                  Jos joku pitää jonkin asian mielessään, hän toimii tietoisesti niin, ettei unohda sitä. Ilman omistusliitettä (pitää mielessä) merkitys on korostuneempi.

saada

synninpäästö                       Ripissä syntinsä tunnustaneelle julistettava anteeksianto.

saada tarpeeksi + omistusliite                   Saada tarpeekseen tarkoittaa kyllästymistä.

tarve

olla tarpeen   Jos jokin on tarpeen, sitä tarvitaan. Yleensä sanonta muodostaa oman lauseen, esim. se ei ole tarpeen, jolloin asiayhteydestä selviää, mistä puhutaan. Sanontaa seuraa usein 1. infinitiivi, esim. On tarpeen huomauttaa ongelmista.

tehdä tarpee- + omistusliite                      Tehdä tarpeensa tarkoittaa ‘ulostamista’.

tehdä

+ erisnimi monikossa (de ex. Georgeștii, Nykäset)          Puhekielinen rakenne, joka tarkoittaa yleensä julkisuudesta tutun henkilön toimintamallin toistamista. Hän teki Nykäset! (alkoi ryypätä tai alkoi ryyppäämään)

hallaa (+ allatiivi)                  Tehdä hallaa jollekulle tarkoittaa jonkun suunnitelman toteutumisen vaikeuttamista.

heinää (+ partitiivi)                Tehdä heinää tarkoittaa heinän paketoimista paaleihin sen varastoimiseksi.

historiaa (+ partitiivi)            Jos joku tekee jotakin ja hänestä sanotaan „Hän teki historiaa„, se tarkoittaa, että kukaan muu ei ole tehnyt samaa aikaisemmin.

huonoa (+ 1. infinitiivi)          Jos jonkun tekee huonoa tehdä jotakin, hän ei pidä tekemästään. Minun teki huonoa katsoa, kun hän meni huonoksi.

hyvää (+ 1. infinitiivi)            Jos jonkun tekee hyvää tehdä jotakin, hän nauttii tekemästään. Minun teki hyvää katsoa hänen lauluaan.

(iso)numero (+ elatiivi)          Jos joku tekee (isonnumeron jostakin, hän korostaa jotakin asiaa enemmän kuin olisi tarpeellista, esim. valittamalla jostakin äänekkäästi. Hän teki epäonnistumisestaan ison numeron.

juoksu              Jos joku tekee juoksun, hän juoksee pesäpallossa kotipesään ennen palloa.

kaikke- + omistusliite            Jos joku tekee kaikkensa, hän toimii niin hyvin kuin voi eikä pysty toimimaan paremmin.

mieli (+ 1. infinitiivi)              Jos jonkun tekee mieli tehdä jotakin, hän haluaa tehdä jotakin yleensä miellyttävää tai hauskaa.

sopimus           sopia tehdä sopimus

tarpee- + omistusliite             Tehdä tarpeensa tarkoittaa ‘ulostamista’.

tulla

kaupaksi        Jos jokin tulee kaupaksi, sitä myydään paljon.

(allatiivi+) mieleen              Jos jokin tulee jollekulle mieleen, hän saa jonkin idean tai muistaa jonkin asian.

voida

Vonstrucțiile cu verbul voida – a putea se construiesc cu orice infinitiv; traducerea în românește este a putea să.

puhua; tehdä; sopia; saada

.

Construcții verbale care cer infinitivul

Cuvinte, în special verbe, care se construiesc cu infinitivul unui verb de ex. substantiv/verb + infinitivul verbului determinant. Poate că exemplele formate cu substantivele sunt puțin forțate, dar sunt reale. Oricum, subiectul paginii sunt verbele.

În partea introductivă, unde texte din Iso suomen kielioppi prezintă, în general, asocierile verbale se menționează asocierea verbelor în toate formele sale, la toate infinitivele.

Mai jos sunt verbe care cer asocierea EXCLUSIV cu verbul la infinitivul I. Marea greșeală a finlandezilor este folosirea, în locul infinitivului I, a ilativului infinitivului III, deci Viitsisitkö viedä roskapussin? și nu Viitsisitkö viemäänroskapussin?

Referitor la cuvintele/verbele de mai jos, trebuie menționat că aceste construcții cu infinitivul sunt posibile, în ciuda faptului că și alte construcții, cu alte forme ale verbului sunt posibile, dacă nu chiar mai frecvente.

De ex. saattaa (în funcție de sens) 1. a însoți, a acompania, a escorta; a urmări; a duce la: construcție cu substantiv la ilativ: Saattaa joku outoon valoon sau la translativ: Saattaa naurunalaiseksi. 2. a fi capabil de, a putea să; arată probabilitatea, construcție cu verb la infinitiv: Saatatko odottaa huomiseen? Saatoin vain toivoa parasta. Kuinka saatoit menetellä niin? Saatan tulla jo huomenna. Saattaisi olla hyvä, jos tulisit.

Ar mai fi de remarcat faptul că formele negative cer, cel mai adesea, construcțiile cu infinitivul verbului, la fel cu verbele care au forme aparte pentru persoana a treia.

.

ahdistaa – a presa, a strânge, a apăsa; a încorda, a întinde; a se înțepeni; a provoca anxietate: Häntä ahdisti nähdä toisten kärsivän.

aihe – cauză, motiv; subiect: Ei ole aihetta valittaa. Poiketa aiheesta. Pysyä aiheessaan.

aika, olla aika – timp; a fi timpul: On jo aika lähteä. Palataan asiaan, kun se aika koittaa. On aika mennä nukkumaan. Saapua sovittuun aikaan.

aikoa – a intenționa, a se gândi să facă ceva; a fi pe punctul de a face ceva: Aikoi lähteä. Aioin juuri soittaa. Aikoo (lähteä) merille, (ruveta, ryhtyä) liikealalle, (mennä) naimisiin.

aikomus – intenție, scop, țel; plan; premeditare: Hänellä on aikomus lähteä. Minulla oli aikomus mennä. Sinne on aikomus rakentaa tie. Hänellä ei ollut aikomustakaan saapua. Toteuttaa aikomuksensa.

ajatella – a gândi; a crede, a presupune; a chibzui: Hän ajatteli jäädä eläkkeelle. Ajattelin luopua hankkeesta. Pahinta, mitä ajatella saattaa.

ajatus – gând; idee; gândire, reflecție, chibzuință: Se herättää ajatuksia. Esittää ajatuksensa asiasta. Vaihtaa ajatuksia. Ryhtyä ajatuksesta tekoihin.

alkaa – a începe; a porni: Alkaa lukea, itkeä, opiskella. Ala laputtaa [ark. painu tiehesi]! Ydinvoimaa alettiin käyttää 1940-luvulla. Hän on alkanut lihoa. Kello alkaa olla [= on pian] kuusi. Vieraita ei vain ala kuulua. Alkaa sataa, nukuttaa. Alkoi olla kiire. Alkaa tehdä, ruveta t. ryhtyä tekemään.

antaa – a da; a permite, a lăsa să: Antaa hieroa hartioitaan. Antaa tehdä uudet kopiot. Antaa ihmisten juoruta, jos se heitä huvittaa. Antaa olla [olkoon, jääköön silleen, samantekevää]. Antaa hänen tulla vain! Jos haluat lyödä, niin anna paukkua! Anna tulla kaikki, mitä haluat sanoa! Hän antoi ymmärtää olevansa väsynyt.

edellytys – condiție; presupunere, prezumție; premiză: Kirjalla on edellytyksiä päästä myyntiykköseksi. Voimassa oleva passi on edellytys matkustaa ulkomaille.

ehtiä – a avea timp să: En ehdi tehdä sitä nyt. En ehdi tulla. Ehdin jo levätä. Ei ehtinyt syödä.

ennättää – a avea timp să: Ennättää tehdä jotakin. Ei ennättänyt syödä. Ennätätkö tulla?

epäröidä – a șovăi, a ezita, a fi nehotărât; a sta la îndoială, a reflecta: Hän epäröi hyväksyä tarjousta.

haave – ideal, fantezie, vis; dorință, aspirație; idealism, entuziasm, fanatism, pasiune: Suuri haaveeni oli päästä merille.

halu – dorință; plăcere, bucurie; chef, dispoziție, poftă: Olla halu tehdä jotakin. Tuntea halua tehdä jotakin. Hänellä ei ole mitään halua lukea.

haluta, haluttaa – a vrea, a voi, a dori, a pofti, a fi dornic să, a avea plăcerea să: En halunnut loukata sinua. Haluaisin puhua johtajan kanssa. Jotakuta haluttaa tehdä jotakin: Minua haluttaa jo lähteä. Saat tehdä niin kuin sinua haluttaa. Tapelkoot, jos heitä haluttaa tapella!

hankala – dificil, greu, greoi, laborios, complicat, precar; incomod, jenant, penibil, obositor: Joutua hankalaan asemaan. Heittäytyä hankalaksi.

hauska – plăcut, agreabil, amuzant, simpatic, nostim: Hauska tutustua! Hauska kuulla, että olet terve. Onpa hauska nähdä, kuinka siinä käy.

helppo – ușor: Voittajan on helppo hymyillä. Materiaali, joka on helppo leikata, käsitellä.

hermostuttaa – a enerva: Hermostuttaa odottaa myöhästynyttä junaa.

himoita – a pofti (la ceva), a râvni, a jindui, a lăcomi; a avea o dorință fierbinte, a dori mult: Hän himoitsi päästä ulkomaille.

hirvittää – a se teme, a-i fi frică: Häntä hirvitti mennä / lähteä jäälle.

houkutus – tentație, ispită, dorință; atracție: Minulle tuli houkutus sanoa hänelle suorat sanat.Houkutus paljastaa salaisuus oli liian suuri.

huolestuttaa, huolettaa – a îngrijora, a neliniști; a tulbura liniștea provocând îngrijorare: Huolestuttaa lähteä matkalle.

huomata – a observa, a remarca; a revela; a întrezări; a-și da seama, a recunoaște, a constata; a lua aminte: Huomasi vihdoinkin lähteä. En huomannut pyytää kuittausta.

huvittaa – a bucura, a distra, a amuza, a înveseli, a face plăcere, a întreține bunăvoia: Huvittaisiko sinua lähteä elokuviin?

hävettää – a face să-i fie rușine; a face de rușine: Minua hävettää puhua hänelle silmiin katsoen.

hävetä – a se rușina, a-i fi rușine; a fi jenat: Täytyy häveten tunnustaa, että – -. Etkö häpeä valehdella?

inhottaa – a dezgusta; a face greață; a urî: Inhottaa kertoa monesti samaa tarinaa.

innostus, into – ardoare, râvnă, interes, entuziasm; înclinare, poftă (de a face ceva); pasiune, hobby, manie: Joutua innostuksen valtaan.

jaksaa – a putea, a fi în stare, a avea forța fizică necesară, a-l ține puterile: En jaksa syödä enempää perunoita. Jaksatko nostaa tuon kiven? Tuskin jaksan muistaa sitä aikaa. Leik. Ei vain jaksa sataa.

jännittää – a tensiona, a încorda, a întinde; a strânge (strâns); a se simți nervos, tensionat, preocupat, emoționat: Minua jännittää kuulla tulokset. Sulhasta jännitti selvästi esiintyä morsiamen vanhemmille.

kannattaa – a susține; a merita: Asiaa kannattaa harkita. Ei minun kannata yrittääkään. Ei kannata kiittää.Ei minun kannata ostaa näin kalliita kenkiä.

kauhistuttaa – a speria, a îngrozi, a înspăimânta; a intimida, a băga în sperieți: Se kauhistuttaa vain ajatella.

kehdata – a îndrăzni; a fi în stare să, a fi capabil să: Ei kehdannut pyytää tyttöä tanssiin. Ei kehdannut huomauttaa toisen virheestä. Työ, jota kehtaa näyttää. Ei kehdannut edes sängystä nousta.

kehotus – imbold, îndemn, invitație; sfat; poruncă; recomandare: Kehotus erota koulusta. Oppilas sai kehotuksen istua hiljaa.

keino – procedeu, mod, metodă; modalitate, mijloc, soluție; instrument, unealtă; remediu, medicament: Hän keksi hyvän keinon välttää työntekoa.

keritä – a reuși să, a avea timp: Kerkisi jo levähtää. Ei kerinnyt syödä. Kerkisi tehdä paljon päivässä.

kiinnostaa – a interesa; a trezi interes: Erityisesti minua kiinnostaisi tietää – -.

kiire – grabă, zor; urgență: Olihan meillä kiire ostaa matkalippu.

kiusaus – tentație, ispită, dorință; atracție: Minulle tuli kiusaus sanoa hänelle suorat sanat.

kiva – plăcut, agreabil, amuzant, simpatic, nostim: Olihan kiva käydä teillä.

koettaa – a încerca; a proba; a recunoaște prin pipăire: Koettaa tehdä jotakin. Koetetaan nostaa se yhdessä.

kyky – capacitate, îndemânare, abilitate, talent, aptitudine; competență; inițiativă; potență: Harvoin jollakulla olisi kykyä matkia lintuja. Kyky ajatella johdonmukaisesti. Silmän kyky sopeutua valaistukseen.

käskeä – a porunci, a ordona; a îndemna: Johtaja käski hänen lähteä lomalle. Kuka käski tehdä sitä?

käsky – poruncă, ordin, comandă; indemn; decret, edict: Antaa jollekulle käsky tehdä jotakin. Saada joltakulta käsky tehdä jotakin. Totella jonkun käskyä. Noudattaa jonkun käskyä.

lupa – permisiune, acord, accept, consimțământ: Täällä ei ole lupa [= ei saa] tupakoida.

lupaus – promisiune, făgăduință, angajament, legământ; consimțământ, accept, acord: Lupaus tehdä jotakin. Lupaus opiskella.

luvata – a promite; a se oferi; a accepta: Hän lupasi jatkaa yrityksen palveluksessa.Lupasi hoitaa asian.

mahdollinen – posibil, realizabil; probabil: Se on mahdollista toteuttaa.

mahdollisuus – posibilitate, ocazie, șansă; alternativă; presupunere, premiză, prezumție, condiție: Pojalle annettiin vielä yksi mahdollisuus yrittää. Minulla ei ollut mahdollisuutta tulla. Mahdollisuus tulla raskaaksi.

mahdoton – imposibil: Sitä on mahdoton[ta] sanoa. Asiaa on enää mahdoton[ta] saada selville. Matematiikka on hänelle mahdotonta oppia. Oli mahdotonta jatkaa. Maasto oli mahdoton[ta] kulkea.

mahtaa – a putea, a fi în stare, a avea puterea; a o scoate la capăt, a rezolva: Mahtaako isä tulla? Talossa mahdettiin vielä nukkua.

malttaa – a avea răbdare, a se abține: Lapsi ei malta istua kauan paikallaan.Malttoi sentään lopettaa.

meinata – a intenționa; a planifica, a programa; a fi în curs de a face ceva: Meinasin mennä teatteriin. Meinasin kaatua.

motivaatio – motivație: Hänellä on vahva motivaatio opiskella.

muistaa – a ține minte, a-și aminti: Muista sammuttaa valot!

mukava – plăcut, practic, confortabil: Olipa mukava jutella!Tuntui mukavalta päästä kotiin.

määräys – ordin, poruncă, comandă, instrucțiune, regulă, mandat: Määräys poistua maasta. Hän sai määräyksen hoitaa väliaikaisesti virkaa.

nolo – perplex, încurcat, ambarasat; jenat, stânjenit; rușinat, umilit: Oli noloa palata tyhjin toimin.

nolottaa – a face să-ți fie jenă, rușine; a face să te simți ridicol: Häntä nolotti myöntää erehtyneensä.

nähdä – a vedea; a observa; a considera; a înțelege, a pricepe, a-și da seama, a recunoaște, a fi conștient: „Et onnistu.” – „Saadaanpa nähdä.” Hän näki parhaaksi lähteä.

oikeus – drept, echitate, dreptate; prerogativă; competență, permisiune, autorizație, împuternicire: Saada oikeus tehdä jotakin.

olla – a fi: On aika lähteä. Onko sinulla lainata pari kymppiä? Minulla ei ole antaa sinulle penniäkään. Onko sinulla aikaa lukea? [verb auxiliar pentru timpurile compuse cu care se poate forma viitorul sau obligația și pentru formarea verbului de posesie – a avea; vezi mai jos verbul complet]

onni – noroc, fericire; ocazie fericită, șansă: Minulla oli onni saada hänet opettajakseni.

onnistua, jnk onnistua – a reuși, a avea succes; a avea norocul; a se dezvolta, a evolua: Meidän onnistui selvittää asia. Isän onnistui pelastaa hukkuva lapsi.

osata – a ști să, a cunoaște, a se pricepe; a stăpâni (o îndeletnicire); a înțelege: Lapsi osaa jo lukea. Osaatko uida? Osaatko puhua englantia? Hän ei osaa käyttäytyä. Hän ei osannut muuta kuin itkeä.

pakko – necesitate, constrângere, coerciție; olla pakko – a trebui: Onko sinun pakko lähteä? On pakko myöntää, että – -. Hintoja oli pakko korottaa. Sen on pakko onnistua. Mikä pakko minun on sinne mennä. Pakkokos sinun on matkia muita. [vezi mai jos cuvântul complet, mai ales punctul 2]

palaa halusta – a arde de nerăbdare: Palaa halusta tehdä leija. Palaa halusta käydä autokoulua. Palaa halusta kertoa sitä kaikille. Palaa halusta lähteä matkalle. Hän palaa halusta auttaa äitiään. Palaa halusta tietää tentin tulos.

pelottaa – (ceva face să …) să se teamă, să-i fie frică: Lasta pelotti jäädä yksin kotiin. Häntä pelottaa esiintyä.

pelätä – a se teme, a-i fi frică: Hän pelkäsi lähteä yksin. Moni pelkää mennä lääkäriin. Hän ei pelkää olla eri mieltä.

pitää – a trebui; a ține; a păstra; a rezista; a plăcea: Ei pitänyt väliä korvauksesta. [verb auxiliar; vezi mai jos verbul complet, mai ales punctul 18]

pyrkimys – tendință; intenție; străduință, efort, osteneală; ambiție; obiectiv, scop, țel: Kaasujen pyrkimys laajentua. Pojalla on pyrkimys parantaa tapansa.

päättää – a termina, a încheia; a decide; a conchide; a deduce: Päätti lähteä kotiin. Kokous päätettiin pitää Helsingissä.

päätös – încheiere, terminare; decizie; concluzie: Tehdä päätös. Pysyä päätöksessään. Julistaa päätös. Valittaa päätöksestä.

raha – ban, bani: Säästää rahaa. Tuhlata rahaa. Haaskata rahaa.Pelata rahasta. Menettää rahansa. Hävittää rahansa. Juoda rahansa.Tehdä rahaa. Kylpeä rahassa.

raivostuttaa – a înfuria: Minua raivostuttaa nähdä, miten laiskat saavat sosiaaliapua.

rasittaa – a obosi, a stresa; a chinui; a suprasolicita: Minua rasittaa kuulla aina sinun jankutusta.

rohjeta – a îndrăzni, a avea curaj (neînfricare, vitejie): Ei rohjennut astua sisään. Rohkenen esittää asiasta oman mielipiteeni.

rohkeus – îndrăzneală, curaj, neînfricare, vitejie, bravură: Hänellä ei ollut rohkeutta sanoa vastaan.

saada – a obține, a primi; dar cu sensurile de:

9.  ilmaisemassa että jk on luvallista, sallittua.– ceva este permis: Saanko lainata kynääsi? Sai pitää löytämänsä esineen. Tili, jolta saa nostaa varoja rajoituksetta. Lämmityslaitetta ei saa peittää. Älä, ei saa lyödä!

  1. kohteliaisuutta ilmaisemassa. – amabilitate, politețe: Saanko tarjota lisää kahvia? Mitä Teille saisi olla [= mitä haluaisitte ostaa t. ottaa]? Saanen vielä korostaa yhtä seikkaa. Pyydän saada huomauttaa, että – -.

10.  ilmaisemassa, että jk sopii, ei tuota haittaa, on yhdentekevää. – indiferență: Sato on korjattu, talvi saa tulla. Ellet usko, saat olla uskomatta. Nyt en saa epäonnistua.

11.  ilmaisemassa tilaisuutta, mahdollisuutta jhk; voida, saattaa. – ocazie, posibilitate: Tilatut tavarat saa noutaa huomenna. Taikinan on saatava nousta kunnolla. Täällä saamme olla rauhassa.

12.  ilmaisemassa jnk pakollisuutta t. väistämättömyyttä; joutua tekemään jtak. – obligație, inevitabil: Tämän hän saa vielä maksaa. Sai tehdä paljon turhaa työtä. Sai nuolla näppejään. Tästä saat syyttää itseäsi. Saat uskoa, että kaikki vielä järjestyy. Aina häntä saa odottaa. Parempaa miestä saa hakea.

13.  ilmaisemassa (moitteeseen liittyvää) käskyä, kehotusta t. toivomusta. – interdicție, reproș: Ei saa koskea esineisiin! Nyt saa riittää! Ellet tottele, saat jäädä ilman jälkiruokaa. Saat luvan pyytää anteeksi! Saisitte pitää lapsenne paremmassa kurissa. Verotus saisi olla lievempää. Minun puolestani se saa olla.

14.  nähdä-verbin ohella eräissä tulevaisuuteen viittaavissa ilmauksissa. + verbul nähdävom vedea, se va vedea: Saa nähdä [= on jännittävää nähdä; on epävarmaa], miten selviämme. Saatpa nähdä [= huomaat vielä], että olen oikeassa. / „Et onnistu.” „Saadaanpa nähdä [= se vielä nähdään].” /

  1. välttelevissä vastauksissa. – răspuns evaziv: / „Tuletko?” „Saa nyt nähdä.” „Et onnistu.” – „Saadaanpa nähdä.”

saattaa – 1. a însoți, a acompania, a escorta; a urmări; a duce la; 2. a fi capabil de, a putea să; arată probabilitatea: Saatatko odottaa huomiseen? Saatoin vain toivoa parasta. Kuinka saatoit menetellä niin? Saatan tulla jo huomenna. Saattaisi olla hyvä, jos tulisit.

sallia – a permite, a lăsa să: Salli minun nauraa! Salli alaistensa työskennellä itsenäisesti.Hänen ei sallittu vielä kuolla.

sopia – a conveni; a proba; a corespunde; a se pune de acord: Sopii ainakin yrittää. Asia, jota ei sovi unohtaa. Sopii vain toivoa, että suunnitelmasta tulee tosi. Sopisi pitää tavaroistaan parempaa huolta.Siinä tilanteessa ei sopinut laskea leikkiä.

suunnitella – a proiecta, a planifica, a schița; a intenționa: Tähän suunnittelin istuttaa pensaan.

syy – cauză; motiv: Mitä syytä sinulla on epäillä häntä? Kirja, johon kaikkien olisi syytä tutustua.

tahtoa – a vrea; a pretinde; a avea dorința: Se ei tahtonut onnistua. Hän ei tahtonut saada sanaa suustaan.Silmät tahtoivat painua umpeen. Tahdon lausua sydämelliset kiitokseni.

taipumus – înclinație către/pentru; talent; presupunere, prezumție, premiză: Taudin taipumus uusiutua. Taipumus lihoa. Hänellä on taipumus myöhästellä. Hänellä on taipumus laiskotella. Hänellä on paha taipumus ryypätä liikaa.

taitaa – s-ar părea că; se poate; a fi în stare de: Taidanpa käydä tänään saunassa. Taitaa tulla sade. Illalla taidetaan olla väsyneitä. Ei siitä taida tulla mitään. Taisit pelästyä. Taitaa olla parasta, että – -.

taito – talent, îndemânare, competență: Hänellä on taito saada muutkin innostumaan.

tajuta – a realiza, a înțelege, a percepe: En tajunnut lähteä ajoissa.

tapa – obicei, obișnuință; manieră: Hänellä on tapana voimistella aamuisin.

tarkoittaa – a intenționa, a programa, a face un plan; a considera; a urmări, a avea un scop: Tarkoittamatta [paremmin: haluamatta] loukata ketään sanon, että – -.

tarkoitus – intenție; plan: Minulla on tarkoitus pitää lomaa heinäkuussa.

tarve – necesitate: Hänellä on tarve miellyttää kaikkia. Tyydyttää tarpeensa. Tuntea tarvetta tehdä jtak.

tarvita – a avea nevoie; a trebui: [tav. vain yks. 3. persoonan muotoja; vars. kielteisissä yhteyksissä.]: Ei sinun tarvitse tulla, jos ei huvita.Täällä sinun ei tarvitse pelätä mitään.

tilaisuus – împrejurare, prilej, oportunitate, posibilitate, șansă: Antaa jklle tilaisuus puolustautumiseen.

toive – dorință, ideal: Antaa jklle toiveita jstak. Murskata jkn toiveet.

toivo – dorință, speranță: Kadottaa toivonsa.

tulla, jnk. tulla – a veni: [verb auxiliar cu care se poate forma viitorul sau obligația; vezi mai jos verbul complet, mai ales punctul 24]

turha, on turha – inutil: Oli turha yrittää vastustella.

tykätä – a-i place: Tykkäsi käydä tansseissa.

täytyä, jnk. täytyä – cineva trebuie să: Kuumeisena täytyy pysytellä vuoteessa. Täytyisi ostaa maitoa. Joka kodissa täytyisi olla palovaroitin.

uhata – a amenința: Hän uhkasi tehdä itsemurhan. Vene uhkasi upota.

uhkaus – amenințare: Toteuttaa uhkauksensa. Syytää uhkauksia jklle.

unohtaa – a uita: Myyjä unohti mainita auton vioista.Älä unohda sammuttaa valoja.

uskaltaa – a îndrăzni: Uskallatko hypätä katolta? Ei uskaltanut väittää vastaan.

vaatia – a pretinde, a cere: Vaatia elämältä paljon. Vaatia jklta maksua.

vaatimus – cerere, pretenție: Esittää vaatimus.

vaikea – greu, dificil; serios, sever: Olla vaikeana, vaikean näköinen vaivautuneen, kiusaantuneen, hämillisen näköinen.

vaikeus – dificultate, greutate, obstacol: Joutua vaikeuksiin. Voittaa vaikeudet. Saattaa jku vaikeuksiin. Saada, tehdä jotakin vaikeuksitta.

valmius – dispoziție, [starea de] pregătire: Testata valmiutta.

valta – putere, forță, vigoare; dominație; drept, prerogativă: Käyttää valtaa. Saada valta, Anastaa valta. Päästä valtaan. Luopua vallasta.

vapaus – libertate: Nauttia vapaudestaan. Menettää vapautensa. Sallia jklle vapauksia.

vara – rezervă; bunuri; prevedere: Pitää varansa olla varuillaan.

velvollisuus – îndatorire, obligație: Katsoin velvollisuudekseni puuttua asiaan.

viitsiä – a se deranja, a catadicsi, a-și da osteneala; a fi dispus (să), a fi în stare: En viitsinyt kävellä. Viitsisitkö viedä roskapussin? Että viitsittekin kinastella. Älä viitsi nalkuttaa.

voida – a putea, a avea posibilitatea; a fi capabil: En voinut olla nauramatta. Voinko mennä juhlaan tässä hameessa?

voima – putere, forță: Sinulla on itsessäsi juuri nyt voima tehdä asioita, joita et ole koskaan kuvitellut mahdollisiksi.

välittää – a transmite, a comunica; a intermedia, a negocia; a-i păsa, a se îngriji, a se preocupa: Ei välittänyt korjata kattoa poudalla. En nyt välitä lähteä.

yllyke – sprijin, impuls, încurajare: Hän sai yllykkeen jatkaa tutkimuksiaan.

ymmärtää – a înțelege: Ymmärsin pitää suuni kiinni. Ei ymmärtänyt edes hävetä.

yrittää – a încerca; a întreprinde: Yrittää tehdä työnsä hyvin. YK yritti välittää maiden keskisessä selkkauksessa..

yritys – încercare, tentativă; întreprindere: Teki useita yrityksiä päästä tytön suosioon.

.

Ca părți ale construcțiilor verbale, aici apar unele cuvinte, mai mult verbe, cu tot textul lor din Kielitoimiston sanakirja.

.

haluta 75  (haluttava, haluttu ks. erikseen) tuntea halua, olla halukas jhk.

1.  pyrkiä tyydyttämään jtak tarvetta, toteuttamaan jtak toivetta; tavoitella, tahtoa, toivoa, mieliä. Haluta valtaa. Mitä haluat? Haluaisitteko kupin kahvia? Haluan nukkua. En halunnut riitaa, loukata. Hän haluaa olla yksin. Halusin hänen jo lähtevän. Sain jo haluamani tiedot. Haluta jtak omakseen. Haluta lentoemännäksi, liikealalle. Haluta naimisiin. Palvelukseen halutaan autonkuljettaja.

2.  pitää jtak suotavana t. tarpeellisena; olla taipuvainen t. valmis jhk, tehdä jtak mielellään. Tehkää aivan kuten haluatte! Asiasta ei haluttu antaa tietoja julkisuuteen. Kuljetus ostajan haluamalla tavalla. Et kai halua väittää, että – -. Haluaisitko tehdä minulle pienen palveluksen?

3.  tuntea sukupuolista halua, himoita. Haluan sinua, sinut.

.

käskeä 58

1.  antaa jklle käsky, määräys tehdä jtak; vaatia, kehottaa jyrkästi jkta tekemään jtak; määrätä jku jhk t. tekemään jtak. Käski pojan mennä, poikaa menemään. Käski koiran (tulemaan) luokseen. Käskettiin sanoa, että – -. En käske enkä kiellä. Puhua käskevällä äänellä. Ei kukko käskien laula SP. Tehdä työtä käskettyä niin kuin käskettiin. Kuka käski [= mikä pakko oli] mennä kastelemaan kenkänsä.

  1. Komentaja käski pataljoonalle puolustusasemat. Ampua käskettyyn maaliin.
  2. Antaa t. saada mitä kuuluu ja kuka käski antaa t. saada kuulla kunniansa, kurittaa t. saada kuritusta.

2.  jatkuvasta toiminnasta: käyttää käskyvaltaa. Täällä käsken minä. Olla toisen käskettävänä. Esimies ja hänen käskettävänsä alaisensa.

3.  vars. ark. pyytää, kutsua. Käskeä kahville, pöytään, kylään. Käskeä vieraita. Käskeä sisään. Tulet kuin käskettynä juuri sopivasti.

.

mukava 10

1.  miellyttävä, sopiva, vaivaton, helppokäyttöinen, kätevä. Mukava tuoli. Mukavat kengät. Istua mukavassa asennossa. Tuntea olonsa mukavaksi. Viettää mukavaa elämää. Automaattivaihteisto on kaupunkiajossa mukava.

2.  hauska, hupaisa, rattoisa, lupsakka, miellyttävä, kiva. Mukava ja ystävällinen ihminen. Olipa mukava jutella! Oli mukava t. mukavaa, että pääsit tulemaan. Tuntui mukavalta päästä kotiin. Mukava [= sievoinen] summa rahaa.

 Substantiivina Jutella mukavia.

.

olla 67 (taivutus: olen, olet, on, olemme, olette, ovat;  ark., runok. oon, oot, oomme, ootte; vanhemmassa runok. yksikön 3. persoona us. ompi; potentiaalista ks. lienee; oleva, oltavatks. myös erikseen)

1.  ilmaisemassa jnk olemassaoloa; us. = elää, esiintyä. Olipa kerran köyhä tyttö. Häntä ei enää ole hän on kuollut. On ihmisiä, jotka – -. Tuskin on autoa, joka ei koskaan oikuttele. Onko joulupukkia olemassa? Dinosauruksia ei enää ole. Ollako vai eikö olla, kas siinä pulma SHAKESPEAREN HAMLETIN SUOMENNOS.

2.  ilmaisemassa jnk oleskelua, havaittavuutta, esiintymistä, todettavuutta tms. jssak paikassa t. yhteydessä. Siellä oli vanhoja ja nuoria. Paikalla olivat kaikki kutsutut. Puvussa on tahra. Pakkauksessa on käyttöohjeet. Käyttöohjeet ovat pakkauksessa. Talossa oli häät. Rakennuksessa on kaksi sisäänkäyntiä. Tässä ovat pyytämäsi kirjat. Kirjat ovat laukussani. Täällä on huono ilma. Ilmassa on ukkosta. Onpa tuossa pojassa kokoa. Hänessä on hieman runoilijaa. Kangasta on useaa väriä. Kirjaa on myös nahkaselkäisenä. Sinne on vielä matkaa.

3.  ilmaisemassa, että jk ilmiö t. tila vallitsee parhaillaan t. on vallinnut jssak t. että jk on mahdollista, tarjolla. On kova tuuli, pakkanen. Sattui olemaan huono ilma. Juhlassa oli hauskaa. On aika lähteä. Silloin oli puutetta kaikesta. Ei ole muuta neuvoa kuin – -. On olemassa vaara, että – -. Hallasta ei ole pelkoa.

4.  ajankohtaan, ajan kulumiseen, tapahtuma-, suoritushetkeen tms. viittaavissa rakenteissa. Oli jo melkein aamu. On lauantai, maaliskuu, syksy. Ne ajat ovat olleet ja menneet. Siitä on toista vuotta. Palkkapäivään on vielä viikko. Vaalit ovat ohitse. Päivä on illassa. Ollaan keskiviikossa, joulussa. Ollapa t. olisipa t. kunpa olisi kesä. Oltiin jo kahvissa ja konjakissa illallinen oli edennyt jo kahviin ja konjakkiin.

5.  rakenteessa jklla t. jllak on jtak, joka ilmaisee, että jku pitää hallussaan t. hallinnassaan t. määräys- t. hallintavaltaansa kuuluvana jtak t. että jk ominaisuus kuuluu jklle t. jllek. Naapurilla on rahaa ja kaunis koti. Hänellä on uusi puku. Olisipa t. kunpa minulla olisi viulu. Kirja on hänellä, ei minulla. Miehellä oli saappaat jalassa. Kenellä on paras todistus? Onko sinulla lainata pari kymppiä? Heillä oli perunoita myydäkin. Minulla ei ole antaa sinulle penniäkään. Onko teillä jotain kysyttävää? Poliitikoilla on valtaa. Onko sinulla aikaa lukea? Jklla on lupa, oikeus jhk, tehdä jtak. Kissalla on poikasia. Heillä on kaksi poikaa. Hänellä on kauniit silmät ja kiero luonne. Oravalla on pitkä häntä. Hänellä on astma.

6.  rakenteissa jotka kuvaavat jkn hetkellistä fyysistä t. psyykkistä tilaa t. eril. tuntemuksia. Lapsilla on hauskaa. Mikä sinulla t. sinun oikein on? Minulla on päänsärkyä, vatsa kipeä. Minulla t. minun on nälkä. Lapsella t. lapsen on ikävä äitiä. Hänellä t. hänen oli paha olla. Kaikilla on kiire. Kaikkien oli häntä sääli. Hyvähän teidän on!

7.  ilmaisemassa paikan määritteen tms. kanssa jnk sijaintia, olopaikkaa, asentoa tms. Tampere on Hämeen läänissä. Talo on mäellä, rannalla, aivan tässä lähellä. Hattu on päässä, naulassa. Perhe on mökillä. Oltiin perillä. Olla poissa. Olla esillä, näkymättömissä. Kokouksessa läsnä olevat, olleet. Nurkassa oleva ovi. Ulos niin kuin olisit jo! Olla suorassa, vinossa. Olla mutkalla, laskoksella. Etelään päin oleva ikkuna.

  1. Joulu on jo ovella. Kyyneleet eivät olleet kaukana. On paikallaan [= on aiheellista, eduksi], että – -.

8.  oleilla, oleskella.

 a.  elää, asua, vierailla jssak, viettää aikaa jssak, jkn kanssa. Oli pitkään Amerikassa. Olla yötä jkn luona. Hän oli meillä viikon. Isä oli koko loman lasten kanssa. Pekka on [= seurustelee] nykyisin Liisan kanssa.

 b.  laiskotella, levätä. Haluaisin vain olla. Olla möllöttää. Ei tarvinnut muuta kuin olla ja kääriä rahaa.

 c.  pysyä rauhassa, häiritsemättä. En saanut enää olluksi, vaan raotin ovea. Anna minun olla [rauhassa]! Taikinan annetaan olla jonkin aikaa lämpimässä. Politiikka saa minun puolestani olla en osallistu politiikkaan. Teki mieli sanoa suorat sanat, mutta ajattelin sitten, että olkoon jääköön tekemättä.

9.  toimia (pysyvästi) jssak tehtävässä tms. Olla virassa. Olla työssä, eläkkeellä.

10.  ilmaisemassa olosijassa olevan määritteen kanssa parhaillaan suoritettavaa, jatkuvaa tekemistä. Olla tulossa, menossa. Vieraat olivat jo lähdössä. Olivat aikeissa ostaa asunnon. Olla matkalla jonnekin. Lapsi on hoidossa. Auto on remontissa. Olla airoissa soutaa. Olla ongella onkia. Olla marjassa marjastamassa. Olla kahvilla juomassa kahvia. Olla väijyksissä väijyä. Olla piilosilla leikkiä piilosta. Olla varkaissa olla varastamassa jtak. Olla dieetillä noudattaa dieettiä. Olla asioilla, (jkn) asialla hoitamassa asioita, suorittamassa jtak tehtävää. Olla oikealla asialla ajaa oikeaa asiaa, toimia oikean asian puolesta.

11.  asiaintilaa, olosuhteita kuvaavissa ilmauksissa. Asia on niin, että – -. Kuinka on laitasi? Kaikki on kuten olla pitää. Näin on (asia). Tavallisesti on niin, että – -. Voi olla, että – -. Ei sillä (ole) väliä. Kuinkas onkaan: poltatko sinä? Näin ollen aikaisemmin esitetyn perusteella, tämän johdosta, niinpä, siis. Jk on oikein, väärin. Se oli oikein sinulle.

12.  luonnehtimassa vars. substantiivipredikatiivin avulla lauseen subjektia jksik. Tuo on veljeni. Pekka ja Matti ovat kaksoset, veljekset, veljeksiä. He eivät ole ystävyksiä. Oikealla näkyvä rakennus on koulu. Uudistuksen pahin este olivat t. oli ennakkoluulot. Ennakkoluulot olivat uudistuksen pahin este. Onko tämä puu haapa? Kuka olet? Mitä se on? Nimeni on Jaakko. Hän on liikemies. Eno on äidin veli. Maan on sanottu olevan kansan elämän perusta (vanh. perustan). Tämä vasta [erikoista, omituista] kevättä on. Ne olivat [hyviä tms.] aikoja ne. Se on työ, joka virkeänä pitää paremmin: työ se virkeänä pitää.

 a.  ilmaistaessa kahden luvun, mitan, lausekkeen tms. olevan matemaattisesti yhtä suuria. Maili on 1 609,3 metriä. Tiu on 20 kpl. 2 + 3 = 5 [luetaan: kaksi plus kolme on (yhtä kuin) viisi].

 b.  eräissä toistorakenteissa. Sota on sotaa julmaa tms. Käsky on käsky käskyä on toteltava. Pojat ovat poikia (ymmärtävänä kommenttina:) kaikki pojat käyttäytyvät samoin.

 c.  vertailuissa. Talo on kuin linna. Tytön sanottiin olevan kuin enkeli. Laki on niin kuin se luetaan [ks. laki] SP. Hän oli ikään kuin ei olisi asiasta kuullutkaan.

 d.  infinitiivi- t. sivulausesubjektin sisältävissä lauseissa. Tarkoitus oli kokoontua heti aamulla. Sinun on pakko uskoa se. Kirjan oli määrä ilmestyä viime vuonna. Isän toivomus oli, että pojasta tulisi lääkäri.

13.  luonnehtimassa vars. adjektiivipredikatiivin avulla lauseen subjektia jonkinlaiseksi. Hän on hoikka. Kengät ovat ruskeat. Vesi on kylmää. Tämä leipä ei ole tuoretta. Lapset ovat vilkkaita. Komea on talo! Ruoka on valmista. Sepä (on) ikävää. Sellaista on elämä. Tarkoituksen pitäisi olla selvä. Isä käski pojan olla ahkera. Hän kertoi tilanteen olleen vaikea (vanh. vaikean). Hän on minua olkapäähän.

 a.  kohteliaisuuksissa. Tässä on tuoli, ole hyvä. Olkaa hyvä! Ole kiltti ja unohda tämä. Rovasti on hyvä ja ottaa kahvia.

 b.  ark. rakenteissa joista luonnehtiva predikatiivi on jätetty pois. Oletpa sinä [ajattelematon, kummallinen tms.], kun et parastasi ymmärrä. On se [kummallista, surkeaa], kun ei ihminen sen vertaa ymmärrä.

 c.  infinitiivi- t. sivulausesubjektin sisältävissä lauseissa. On hyvä, mukava, paha olla. On mahdoton(ta) ymmärtää häntä. [On] Hauska kuulla, että voitte hyvin. On hauskaa, että tulette. Tärkeintä on, että – -.

14.  ikään viittaavissa ilmauksissa. Hän on 20-vuotias, kahdenkymmenen. Lapsi on toisella kuukaudella. Oli vähän toisella kymmenellä.

15.  rakenteessa jk on jkn t. jnk ilmaisemassa, että jk kuuluu jklle t. jllek, jkn t. jnk omistukseen. Kenen tämä on? Syy on teidän. Auto on yhtiön.

16.  ilmaisemassa, että jk on tarkoitettu t. osoitettu jklle. Tämä on sinulle. Eikö minulle ole kirjettä?

  1. kysyttäessä esim. kaupassa kohteliaasti, mitä asiakas haluaa, t. toiselle (vieraalle) jtak tarjottaessa. Mitä (teille) saisi olla? Saako t. saisiko olla kuppi kahvia?

17.  kielteisessä rakenteessa jksta t. jstak ei ole jhk ilmaisemassa jkn t. jnk kelvottomuutta, sopimattomuutta jhk. Hänestä ei ole mihinkään. Minusta ei ole neuvomaan. Pojasta ei ollut maanviljelijäksi. Maa, josta ei ole laitumeksi.

18.  ilmaisemassa kuuluvuutta jhk kokonaisuuteen t. joukkoon; osoittamassa jnk koostumusta t. materiaalia. Ruovesi on Hämettä. Hän on vanhaa sukua, viipurilaisia, Heinisiä. Ovat samaa t. yhtä maata samanlaiset, -veroiset. Sormus on kultaa, kullasta. Puku on villaa.

19.  ilmaisemassa erosijassa olevan määritteen kanssa jnk alkuperää (paikkaa, aikaa, aiheuttajaa, lähettäjää tms.). Olen [kotoisin] Helsingistä. On syntyisin Ruotsista. Hän on (lähtöisin) suomenkielisestä kodista. Suku on Savosta. Rautakaudelta peräisin olevat löydökset. Perustamiskirja on vuodelta 1869. Lahja on vanhemmilta. Keneltä tämä kortti on?

20.  ilmaisemassa olosijassa olevan tms. määritteen kanssa jnk (hetkellistä, tav. ei pysyvää) tilaa t. asemaa. Olla sairaana, kuumeessa, humalassa. On opettajan sijaisena. Olla paranemaan päin. Olla huonoissa vaatteissa. Olla vähissä rahoissa, veloissa, rahoissaan, varoissaan. Vene on hyvässä maalissa. Talo on myytävänä. Tarkoituksenani oli vain pistäytyä. Meri on jäässä. Taivas on pilvessä. Koivu on hiirenkorvalla. Olla nukuksissa. Olla pahoillaan. Olla järjiltään, suunniltaan. Jk on auki, poikki, rikki. Jk on pilalla. Jk on kireällä, tiukalla, tiukassa. Siellä oli ilo ylimmillään.

21.  ilmauksissa jotka osoittavat jnk suhdetta t. suhtautumista jhk, jnk merkitystä jllek. Olla mukana jssak, erossa jstak. Olla hyvissä väleissä jkn kanssa. Olla sovussa, riidassa, riidoissa jkn kanssa. Olla apuna jssak t. jklle. Se olisi avuksi, eduksi, hyödyksi. Olla esteenä jllek. Ei olisi haitaksi, jos – -. Olkoon tämä sinulle opiksi. Jk on hyväksi, pahaksi.

 a.  Onneksi olkoon [onnentoivotuksena]!

 b.  Hyi t. hui olkoon [inhoa, säikähdystä tms. ilmaisevana huudahduksena]!

22.  rakenteissa jotka ilmaisevat jnk havaittavuutta, käytettävyyttä, saatavuutta tms. t. tekemistä, johon (jklla, jllak) on mahdollisuus t. aihetta. Oras on näkyvissä t. näkyvillä. Talo ei ole vielä näkyvissä. Asiakirjat ovat nähtävissä t. nähtävillä [= ovat nähtävinä, on mahdollista t. voidaan nähdä] virastossa. Teosta ei ollut saatavissa. Apua ei ollut saatavissa t. saatavilla. Hallituksen määrättävissä on, mitä – -. Sairaus ei ollut parannettavissa. Onko johtaja Virtanen tavattavissa? On odotettavissa [= on odotettavaa, on aihetta odottaa], että – -. Ei ole ajateltavissa, että – -.

23.  rakenteissa joissa olla-verbiin liittyy toinen, ajatuksellisesti rakenteen pääosana oleva verbi.

 a.  tekemisen pakollisuutta, välttämättömyyttä tms. ilmaisevissa rakenteissa. Työ on tehtävä on pakko, pitää t. täytyy tehdä. Oli otettava huomioon, että – -. Hänen oli kiirehdittävä. Sinne ei ole menemistä sinne ei ole hyvä mennä t. sinne on vaarallista mennä.

 Ylät. Meidän on lähteminen meidän täytyy, pitää, on pakko lähteä, on lähdettävä.

 b.  rakenteissa jotka ilmaisevat teeskenneltyä, kuviteltua t. todenperäisyydeltään kyseenalaista tekemistä. Olla lukevinaan olla ikään kuin lukisi, teeskennellä t. kuvitella lukevansa. Ei ollut kuulevinaan, tietävinään asiasta. Lapset olivat olevinaan intiaaneja. Ei ole tietääkseenkään [= on kuin ei tietäisi] koko asiasta. Onko tämä litku olevinaan kahvia? Mitäs tämä on olevinaan [= mitä tämä tarkoittaa, mistä tässä oikein on kysymys]? Olin näkevinäni hänet luulen nähneeni hänet. Olin ymmärtävinäni hänen puheestaan [= tulkitsin epävarmasti hänen puheensa siten], että – -. Olen ollut huomaavinani, että – -. Hän on niin ollakseen t. olevinaan käyttäytyy ylemmyydentuntoisesti, mahtaillen.

 c.  rakenteissa jotka ilmaisevat toteutumaisillaan olevaa tapahtumaa. Olin pudota. Tuoli oli särkyä. Häneltä oli päästä itku. Olin putoamaisillani, saamaisillani hänet kiinni. Olla kuolemaisillaan. Jk on menettämässä merkitystään. Puolue on saamassa [= on saamaisillaan, vähällä saada; saanee] vaaleissa läpi viidennen kansanedustajan.

 d.  rakenteissa jotka ilmaisevat jhk nähden samanaikaista jatkuvaa tekemistä t. tapahtumaa. Olin juuri palaamassa kotiin. Ei kukaan ollut estämässä.

  1. ilmaisemassa, että jku tekee (tilapäisesti) jtak jssak tietyssä paikassa. Pojat ovat uimassa. Olin silloin juuri kahvia keittämässä, joten en kuullut keskustelua. Ei ollut kukaan kuulemassa läsnä t. lähellä, niin että olisi kuullut.

 e.  abessiivimuodon sisältävissä rakenteissa, jotka ilmaisevat, että tekeminen jää suorittamatta. Olin syömättä en syönyt. Ole valehtelematta [= älä valehtele]! Uskokaa tai olkaa uskomatta! En voinut olla nauramatta.

  1. rakenteissa joista abessiivimuotoinen osa on jätetty pois. „Oletpa sinä kaunis.” „Ole nyt [höpisemättä tms.]!”

 f.  myönnytyksissä. Menköön, jos on mennäkseen jos kerran menee t. haluaa mennä. Tulee, jos on tullakseen. Olkoon menneeksi, minä maksan.

24.  rakenteissa joissa jk kannanotto, päätelmä tms. tiivistyy. Oli miten oli. Olipa tämän asian laita miten tahansa. Olkoonkin, että yritys ei kannata. Samaa aherrusta aina vain, oli sitten arki tai pyhä. Kuinka, miten ollakaan, ark. annas olla kertovassa kuvauksessa jtak uutta, yllättävää käännettä aloittamassa, huomiota herättämässä. Kuinka ollakaan, samassa tuli poliisi paikalle. Mutta miten ollakaan (ark. annas olla), vaimo ei muuttanutkaan mieltään.

25.  imperfektimuodossa kohteliasta sävyä tavoittelevassa puheessa. Oliko sinulla [= sinullahan taisi olla, onko sinulla vielä t. voisinko nyt saada] niitä voileipiä? Kenen talo tuo taas olikaan [= onkaan; kenen sanoitkaan tuon talon olevan]?

  1. Ja nimi oli [mikä Teidän nimenne t. hänen nimensä on]?

26.  apuverbinä muodostamassa verbien liittomuotoja (pääverbistä aktiivin t. passiivin 2. partisiippi t. aktiivin 1. partisiippi).

 a.  indikatiivin perfektissä (olla-verbi indikatiivin preesensissä). Olen kirjoittanut, kävellyt. Hän ei ole käynyt täällä. Hänen on täytynyt eksyä. Meidät kaikki on kutsuttu. Talot on maalattu. Oletteko olleet (teititeltäessä: oletteko ollut) täällä kauan? Hänestä ei ole kuultu mitään.

 b.  indikatiivin pluskvamperfektissä (olla-verbi indikatiivin imperfektissä). Olin kirjoittanut. Puu oli katkennut. Hän ei ollut ollut siellä ennen. Marjat oli poimittu. Oli tultu siihen tulokseen, että – -. Häntä ei ollut kutsuttu. Oli (ark. oltiin) jo käyty saunassa.

 c.  konditionaalin perfektissä (olla-verbi konditionaalin preesensissä). Olisin antanut, jos olisit pyytänyt. Ei olisi pitänyt sanoa mitään. Ei tällaista ennen olisi hyväksytty.

 d.  imperatiivin perfektissä (olla-verbi imperatiivin preesensissä). Olkoon hän sanonut mitä tahansa, asia on näin. Tämä olkoon sanottu vain meidän kesken. Olkoon sovittu.

 e.  us. ylät. liittopreesensissä (olla-verbi indikatiivin preesensissä). Hän on sen tekevä. On tuleva aika, jolloin – -.

 f.  us. ylät. liittoimperfektissä (olla-verbi indikatiivin imperfektissä). Ei kukaan tiennyt, milloin sota oli syttyvä.

.

onnistua 52  (onnistunut ks. myös erikseen)

1.  jstak toiminnasta t. sen tuloksesta: päätyä toivottuun, tarkoitettuun t. hyvään tulokseen, sujua onnellisesti, luontua, luonnistua; tulla sellainen kuin oli tarkoitettu t. toivottu. Ensimmäinen hyppy onnistui! Yritys ei täysin onnistunut. Koe onnistui. Järjestelyt onnistuivat yli odotusten. Tuo ei onnistu tuosta ei tule mitään. Mikään ei ota onnistuakseen, ei tahdo onnistua. Minulta ei onnistu mikään! Kakku onnistui hyvin. Valokuvat onnistuivat.

2.  saada tehdyksi jtak onnellisesti, menestyksellisesti, toivotulla tavalla, päästä haluamaansa tulokseen, selviytyä jstak hyvin, menestyä, pärjätä. Hän onnistuu kaikessa mihin ryhtyy. Hän on onnistunut hyvin opettajana. Onnistuimme saamaan liput. Isä onnistui pelastamaan hukkuvan lapsen. Suunnitelmaa ei ole onnistuttu toteuttamaan. Hän onnistuu hyvin [= näyttää hyvältä, on edukseen] valokuvissa.

  1. Onnistui taas sotkemaan asiat.

3.  (vain yks. 3. persoonan muotoja) Jkn onnistuu tehdä jtak jku kykenee (vaikeuksista huolimatta) tekemään jtak, jku onnistuu tekemään jtak. Meidän onnistui selvittää asia. Isän onnistui pelastaa hukkuva lapsi.

.

osata 73

1.  olla oppinut jtak, hallita jk asia, tietää, taitaa; ymmärtää, älytä. Osata kertotaulu. Osata läksyt ulkoa. Hän osaa ammattinsa. Lapsi osaa jo lukea ja kirjoittaa. Osaatko uida? Osaatteko (puhua) englantia? Hän ei osaa käyttäytyä. Osasi antaa arvoa hyvälle ruoalle.

  1. Kyllä Matti osaa [puhua, järjestää, pitää puolensa tms.]! Että osaakin olla [= onpa, kylläpä on] tuulista!

2.  kielteisissä yhteyksissä: saada tehdyksi, voida, kyetä. Ei osannut muuta kuin itkeä. En osannut aavistaakaan, että – -.

3.  tuntea t. löytää tie, reitti jonnekin. Osata ulos viraston sokkeloista. Osaatteko sieltä takaisin? Ei osannut annettuun osoitteeseen.

.

pakko 1*A (pakostakin ks. erikseen)

1.  ehdoton (asianomaisen omaa tahtoa huomioon ottamaton) velvoitus t. vaatimus, välttämättömyys. Ulkoinen, sisäinen pakko. Tunnustamisen pakko. Koulupakko. Suostua pakon edessä. En tule, ellei ole aivan pakko. Hänen taivuttelemisekseen oli käytettävä pientä pakkoa. Sellaiseen menettelyyn ei ole pienintäkään pakkoa. Tehdä jtak pakosta. Se tapahtui olosuhteiden, välttämättömyyden pakosta. Vaatia jtak pakolla pakottamalla, pakkokeinoin. Vei minut mukaansa puolipakolla puoliväkisin.

2.  (Jkn) on pakko (tehdä jtak) täytyy, pitää, tulee, tarvitsee (tehdä jtak). Onko sinun pakko lähteä? On pakko myöntää, että – -. Hintoja oli pakko korottaa. Sen on pakko onnistua sen on onnistuttava; se onnistuu varmasti. Mikä pakko minun on [= ei kai minun tarvitse] sinne mennä. Pakkokos sinun on matkia muita pitääkö sinun t. kuka käskee sinun matkia muita.

.

pitää 53*F (pitämätön, pitävä ks. myös erikseen)

1.  pysyttää jk otteessaan, pidellä. Pitää kynää kädessään. Pitää jtak pihdeissä, pihdeillä. Pitää kirvestä molemmin käsin. Pitää paperia valoa vasten. Pitää kiinni tangosta. Pitää jkta kädestä, kaulasta. Kädestä pitäen ks. käsi.

2.  pysyttää t. antaa olla jssak paikassa t. asennossa. Pitää jkta sylissään. Pitää lakki päässään. Pitää tavaroitaan laatikossa. Kylläpä lääkäri piti sinua kauan. Pitää käsiään ristissä. Pitää päätään kallellaan. Pitää silmänsä auki, suunsa kiinni. Pidätkö suusi [kiinni]! Pitää peukkua ks. peukku.

3.  pysyttää t. antaa olla jssak tilassa, jonkinlaisena. Pitää jtak nähtävänä, näytteillä. Pitää jtak käsillä, saatavana. Pitää ovea lukossa. Pitää jku t. jkta jännityksessä. Pitää jkta vallassaan. Pitää jkta silmällä tarkkailla jkta. Asiaa pidettiin vireillä. Hinnat on pyrittävä pitämään alhaalla. Pitää jku leivässä, vaatteissa huolehtia siitä, että jklla on leipää, vaatteita. Pitää jkta nälässä, ahtaalla. Pitää jku hyvällä tuulella. Pitää jku selvillä jstak, tilanteen tasalla. Pitää tie vapaana. Pitää ruoka kuumana. Pitää tukkansa lyhyenä.

4.  säilyttää hallussaan, huostassaan, itsellään, omanaan; myös jnk ominaisuuden säilymisestä t. säilyttämisestä. Pitää kirjaa lainassa. Yli jäävät rahat saat pitää. Pitää hyvänään ks. hyvä 11. Piti asian omana tietonaan, salassa. Pidä tämä mielessäsi muista tämä. Pitää päänsä pysyä kannallaan. Puku, joka pitää kuosinsa. Pitää muotonsa, värinsä. Pitää välimatkat. Pitää kutinsa, paikkansa, pintansa, puolensa ks. kuti jne. Pitää päänsä kylmänä ks. kylmä 3. Pidä itsesi miehenä [= ole t. toimi kuin mies]! Pitää varansa, vaari(n) ks. vara, vaari.

5.  olla luopumatta jstak, pitää kiinni jstak, täyttää. Pitää sanansa, lupauksensa. Ei pitänyt sopimustaan. On pidettävä, mitä on luvannut.

6.  säilyttää hallussaan, käyttää; säilyttää, pysyttää, ylläpitää, huolehtia jnk pysymisestä, säilymisestä. Ne, jotka maassa valtaa pitävät. Pitää järjestystä, kuria. Onnistui pitämään kurssin suoraan etelään. Pitää [= vaatia, periä] liian suurta hintaa. Pitää paikkaa jklle pitää istumapaikkaa varattuna, tyhjänä jklle. Pitää yllä ks. yllä. Pitää sisällään paremmin: sisältää.

7.  estää liikkumasta, pääsemästä irti, muuttamasta asemaansa tms., pitää jk jssak kiinni; olla antamatta periksi, kestää, päteä. Kansilevyä paikallaan pitävät ruuvit. Pystyi pitämään auton tiellä. Solmu piti. Jarrut eivät pitäneet. Sukset eivät pitäneet nousussa. Pussin pohja piti. Yritti, mutta hermot eivät pitäneet. Pitävä ote, päätös.

8.  rakenteen, aineen tms. tiiviydestä, eristyskyvystä. Vene, joka ei pidä vettä. Tuulen pitävää kangasta. Ilman-, tuulen-, vedenpitävä.

9.  ilmaisemassa, että jklla on käytössään, omistuksessaan, hoidossaan jtak.

 a.  vaatekappaleista, koruista yms.: käyttää. Pitää villapaitaa, kalosseja. Risoiksi pidetyt kengät. Pitää korvarenkaita. Pitää otsatukkaa.

 b.  työntekijöistä, kotieläimistä, liikeyrityksistä yms. Pitää palveluksessaan, hoidossaan, käytössään. Pitää suurta henkilökuntaa. Pitää kotieläimiä. Pitää ravintolaa. Hänellä ei ollut varaa pitää autoa. Vanhin veli jäi taloa pitämään. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani VT.

 c.  Pitää majaa, ark. kortteeria jssak majailla, asua jssak.

10.  käsitellä, kohdella, pidellä. Pitää jtak huonosti, hyvin. Pidä siististi kirjojasi! Meitä pidettiin [hyvänä] kuin piispaa pappilassa. Pitää jkta hyvänä kohdella jkta t. suhtautua jkhun ystävällisesti; hyväillä jkta. Halasi ja piti hyvänä.

11.  suorittaa, toimittaa, järjestää; hoitaa, huolehtia jstak. Pitää neuvottelu, kokous. Salissa pidettiin kokousta. Pitää luento, puhuttelu. Pitää konsertti, näyttely. Pitää puhe, esitelmä. Pitää jklle juhlat. Pitää vahtia. Pitää neuvoa neuvotella. Pitää kirjaa, tilastoa. Pitää lukua, jkn puolta ks. luku, puoli.

12.  loma- t. vapaa-ajasta tm. jatkuvan toiminnan katkaisevista jaksoista: viettää, kuluttaa. Pitää vapaapäivä, vapaata, lomaa. Piti viikon talviloman. Pitää tauko. Pitää sadetta odottaa jssak suojaisessa paikassa sateen lakkaamista. Mentiin latoon sadetta pitämään. Pitää [= noudattaa] dieettiä.

13.  käyttää jkta t. jtak jnak, jhk tarkoitukseen. Pitää jkta käskyläisenään. Piti taloa vakituisena yöpymispaikkanaan. Pitää jtak pilkkanaan pilkkansa kohteena, tehdä pilkkaa jksta. Hän piti tapanaan huomautella kaikesta.

14.  eräissä kiinteissä yhteyksissä. Pitää huolta, huoli jstak ks. huoli 2. On pidettävä huolta, ettei tapaus toistu. – – huominen päivä pitää murheen [= huolehtii] itsestään UT. Ei pitänyt väliä [= välittänyt] korvauksesta. Pitää meteliä metelöidä. Elää itsestään melua pitämättä vaatimattomasti. Pitää pahaa elämää elämöidä, metelöidä. Pidähän pienempää suuta olehan hiljempaa; olehan kerskumatta, uhoamatta. Pitää seuraa jklle viihdyttää jkta, seurustella jkn kanssa. Pitää yhteyttä jkhun, jkn kanssa ks. yhteys. Pitää yhtä ks. yksi. Pojat pitivät peliään [= pelehtivät] tyttöjen kanssa. Pitää silmäpeliä jkn kanssa. Pitää hauskaa huvitella.

  1. On pitänyt sadetta on ollut sateita, sateista.

15.  mielipiteestä, kannanotosta.

 a.  olla jstak jtak mieltä, katsoa, luulla jksik t. jonkinlaiseksi. Pidin koko asiaa leikkinä. Pitää jtak velvollisuutenaan. Pidin asianani ilmoittaa tästä teillekin. Voidaan pitää sääntönä, että – -. Pitää jtak tärkeänä. Pidettiin viisaampana jäädä kotiin. Pitäisin hyvin luultavana, että – -. Pitää jkta pätevänä. Pitää jkta arvossa arvostaa jtak. Pidin sinua aluksi Paavona luulin sinua aluksi Paavoksi. Pidän, että [pitää olla: katson, että; mielestäni, minusta] hän on väärässä.

 b.  tuntea mieltymystä, olla mieltynyt jkhun t. jhk. Minä pidän sinusta. Piditkö elokuvasta? Hän ei pidä rockmusiikista. Mitä pidät [= mitä mieltä olet, mitä arvelet] uudesta hatustani? Pidetty johtajamme. Tämä malli on ollut hyvin pidetty paremmin: suosittu (t. tätä mallia on ostettu paljon).

16.  Vähältä, likeltä, liki piti, etten myöhästynyt olin (vähällä) myöhästyä, melkein myöhästyin. Ei osunut, mutta vähältä piti lähellä oli.

17.  Pitäen aikaa ilmaisevissa yhteyksissä: (jstak) alkaen, lähtien, saakka, asti. Pienestä, nuoresta pitäen. Alusta (t. alun) pitäen ks. alku 5.

18.  vain yks. 3. persoonan muotoja; vrt. täytyä, tulla.

 a.  ilmaisemassa että (jkn t. jnk) on pakko, velvollisuus, välttämätöntä tehdä jtak, t. jnk asiaintilan pakollisuutta, välttämättömyyttä ilmaisten. Kaikkien pitää tehdä velvollisuutensa. Sinun pitää puhua totta. Joko teidän pitää lähteä? Lakia pitää noudattaa. Työn pitää olla valmis ensi viikolla. Jokaisella pitää olla kynä ja paperia. Laivassa pitää olla kapteeni. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi VT. / Maasta olet sinä tullut. Maaksi pitää sinun jälleen tuleman KIRKKOKÄSIKIRJA.

 b.  ilmaisemassa että jkn oli t. on määrä, tarkoitus, aikomus tehdä jtak t. että jtak oli t. on määrä tapahtua. Minun piti juuri lähteä, kun puhelin soi. Mitäs sinun pitikään sanoa? Sitähän minun piti kysymäni, onko – -. Juhlan pitäisi alkaa klo 19. Minulle piti tulla vieras. Sinne piti rakennettaman talo. Hänestä piti tulla lääkäri. Talossa piti huomenna olla huutokauppa. Odotin, mitä tuleman piti.

 Ylät. Ei sinulla pidä yön eikä päivän lepoa oleman.

 c.  ilmaisemassa että jkn t. jnk on syytä, aihetta, tarkoituksenmukaista, tarpeellista, sopivaa tehdä jtak t. että jk asiaintila on toivottava t. tarpeellinen. Jos olet sairas, sinun pitää pysyä vuoteessa. En tiedä, kenen puoleen minun pitäisi kääntyä. Sinun pitäisi hävetä. Pitänee tästä jo lähteä. Mietti, kumpaa piti totella. Talossa pitäisi olla kunnolliset sammutusvälineet. Polttopuun pitää olla kuivaa. Ei pidä unohtaa, että – -.

 d.  ilmaisemassa että jku ei voi sisäisestä pakosta olla tekemättä jtak. Särky oli niin kova, että piti ihan huutaa. Pitää ihan ihmetellä, ettei pahemmin käynyt. Minun piti tunnustaa, että – -. Pitänee myöntää, että olet oikeassa. Piti tulla oikein kättelemään.

 e.  ilmaisemassa että jk on (ollut) odotettavissa, loogisesti pääteltävissä t. perusteltavissa, ilmeistä t. luonnollista. Murhatun on pitänyt olla kuolleena jo useita tunteja. Pitihän sinun tietää se jo etukäteen. Kyllä sinulla pitää olla huono näkö, jos et tuota näe.

 f.  konditionaalissa ilmaisemassa, että puhuja t. kirjoittaja pitää jtak luultavana t. todennäköisenä. Kyllä sen pitäisi nyt kestää. Ei siinä enää pitäisi olla mitään korjaamista. Kyllä asian pitäisi olla totta.

g.  päivittelyissä, harmittelun, ihmettelyn ja ihailun ilmauksissa. Pitipäs sattua [= sattuipas, kylläpä     sattui] (ikävästi), kun ei ollut kahviakaan. No kaikkea sitä pitääkin kuulla! Että pitikin käydä näin! Jo pitää miehellä olla sisua!

.

tarvita 69

1.  olla tulematta t. tulla huonosti toimeen ilman jtak, olla jnk tarpeessa, puutteessa; kaivata, vaatia. Tarvita ruokaa, rahaa, aikaa, apua. Ihmisen päivittäin tarvitsemat hivenaineet. Lapsi tarvitsee hellyyttä kehittyäkseen tasapainoiseksi. Rakastan ja tarvitsen sinua! Taloudessa tarvittavat työvälineet. Tarvitaanko täällä lääkäriä? Tarvitsetko vielä tätä vasaraa? Teko, johon tarvitaan rohkeutta. Tarvittiin neljä miestä nostamaan kaappia. Navetta tarvitsisi uuden katon. Nyt tarvittaisiin sadetta. Tulen, kun tarvitaan. Lupasi tulla tarvittaessa. Ei paljon tarvinnut humaltuakseen humaltui helposti. Enempää ei tarvittu [= se riitti], välimme olivat poikki. Sinua ei täällä tarvita us. = läsnäolosi ei ole suotavaa. Tarvittava tarpeen mukainen, tarpeellinen, sopiva, vaadittu. Liittää hakemukseen tarvittavat todistukset. Tarvitseva tarpeessa, puutteessa oleva. Ruoka-apua tarvitseville.

2.  tav. vain yks. 3. persoonan muotoja; vars. kielteisissä yhteyksissä.

a.  ilmaisemassa että (jkn t. jnk) on pakko, velvollisuus, välttämätöntä tehdä jtak t. jnk asiaintilan pakollisuutta, välttämättömyyttä ilmaisten; vrt. pitää 18.a. Ei sinun tarvitse tulla, jos ei huvita. Oven ei tarvitse olla puuta. Tarvitsiko sinun taas juoda itsesi humalaan! Pienen kivun ei tarvitse merkitä [= pieni kipu ei välttämättä merkitse] mitään vakavaa.

 b.  (myös muissa taivutusmuodoissa) ilmaisemassa että jkn t. jnk on syytä, aihetta, tarkoituksenmukaista, tarpeellista, tehdä jtak t. että jk asiaintila on toivottava t. tarpeellinen; vrt. pitää 18.c. Täällä sinun ei tarvitse pelätä mitään. Saivat mellastaa tarvitsematta pelätä seurauksia. Ruumiinavausta ei katsottu tarvittavan. Selkäänsä tuommoisen tarvitsisi saada! Tuollainen minullakin tarvitsisi [tavallisemmin: pitäisi] olla. Sinun tarvitsee vain soittaa [= riittää, että soitat], niin tulen.

.

tulla 67  (tuleva ks. erikseen)

1.  jhk päämäärään kohdistuvasta liikkumisesta: saapua, lähestyä, ilmaantua. Tulin eilen kotiin. Mistä sinä tulet? Koira tuli sisään. Hän tuli takaisin ovelta. He tulivat omalla autolla. Juna tulee klo 9. Autoja tuli vastaan. Onko posti jo tullut? Keittiöstä tuli pullan tuoksu. Naula tuli seinän läpi. Tulla jkn päälle, silmille käydä jkn kimppuun. Mennen tullen ks. mennä 2. Vanhuus ei tule yksin [= vanheneminen tuo vaivoja mukanaan] SP.

 a.  saapua tekemään jtak, ryhtyä jhk tehtävään, jksik. Tulkaa syömään. Tule apuun. Tulen hakemaan sinut. Miehet tulivat töihin. Hän tuli yhtiön palvelukseen vuonna 1975. Tulla miniäksi taloon. Tuletko vaimokseni?

 b.  syntymisestä. Lapsi tuli maailmaan yöllä. Poika tuli! Koiranpentuja tuli kahdeksan. Kun lapsia alkoi tulla, vaimo jäi kotiin.

 c.  tekemistä korostavana täytesanana. Tuli ja valloitti yleisönsä. Suomalaiskaksikko tuli ja päihitti kaikki kilpailijansa.

 d.  alkuperästä paremmin toisin. Kilpailun voittaja tulee Ruotsista paremmin: on ruotsalainen.

2.  jklle, jkn haltuun siirtymisestä saajan kannalta, jnk vastaanottamisesta. Sinulle tuli kirje. Minulle tuli puhelu. Säätiölle tullut lahjoitus. Hänelle tulee Pieksämäen Lehti. Tuleeko (teille) muuta [= ostatteko vielä muuta, saako olla jotakin muuta]?

3.  tiestä, väylästä tms.: johtaa. Kaupungista tuleva maantie. Muuntajasta tuleva johto. Puro tulee suolta ja laskee järveen.

4.  ilmestyä näkyviin, ilmaantua. Mutkan takana tulee näkyviin vanha kirkko. Hiekan alta tuli vastaan kallio.

  1. Neuvotteluissa tuli seinä eteen.

5.  purkautua, virrata, ilmaantua näkyviin t. kuuluviin. Hanasta ei tullut vettä. Piipusta tuli savua. Haavasta tuli verta. Potilaalta tuli oksennus. Lapselta tuli pissa housuun. Vettä tuli taivaan täydeltä. Eilen tuli lunta. Laitteesta ei tullut ääntäkään. Puhetta tuli solkenaan. Vastaus tuli hiljaisella äänellä. Häneltä tuli itku. Mitä televisiosta tulee [= mitä ohjelmaa televisio lähettää]? Radiosta tuli hyvä ohjelma. Televisiolähetys tuli suorana etukäteen nauhoittamattomana.

6.  jnk asian, tiedon tms. esiin- t. julkitulosta, tarkastelun, huomion kohteeksi joutumisesta; ilmestyä, ilmaantua. Tulla yleiseen käyttöön, tietoon, ilmi, julki. Päivänvaloon tullut rikos. Asia tuli puheeksi, asiasta tuli puhetta. Tulla kyseeseen, kysymykseen ks. kyse, kysymys 3. Ei tule kuuloonkaan kysymykseenkään. Tulla voimaan ks. voima. Tämä tuli muotiin [= tätä alettiin pitää muodikkaana] viime vuonna. Jnk uusi tuleminen jnk tulo uudelleen käyttöön, muotiin tms. Käsityötaidot tulevat taas alkavat saada uudelleen arvostusta.

7.  järjestystä kuvaamassa: seurata t. edeltää. Protokollan mukaan eduskunnan puhemies tulee ennen pääministeriä. N-kirjain tulee aakkosissa m:n jälkeen.

8.  saavuttaa jtak, ehtiä, päätyä jhk. Tulla miehen ikään. Kesään tultaessa asia on jo unohtunut. Tulla [= päätyä] jhk päätelmään, tulokseen.

9.  jnk ajankohdan lähestymisestä, sää- t. olotilan muutoksesta: koittaa. Joulu, kevät tulee. Luuli viimeisen hetkensä tulleen. On tullut aika siirtyä sanoista tekoihin. Tulee pakkanen, pimeä, sade. Rauha tuli maaliskuussa.

10.  syntyä, muodostua. Pöytäliinaan tuli tahroja. Kankaaseen tuli reikä. Sormeen tuli haava.

11.  sadon, saaliin, ansioiden tms. saamisesta, kertymisestä. Mansikkaa, sieniä tulee tänä vuonna heikosti. Kaloja tuli vähän [saaliiksi]. Urakasta tuli hyvin rahaa. Astia tuli täyteen [marjoja]

12.  olla seurauksena, aiheutua, koitua; johtua. Kaupasta tuli voittoa. Tästä tulee teille nyt turhaa vaivaa. Jstak tulee kinaa, riitaa. Asiasta tuli ikäviä jälkipuheita. Lyhenne jne. tulee sanoista ja niin edelleen.

13.  hinnan, luvun, määrän tms. muodostumisesta, määräytymisestä, kertymisestä. Sarjan kokonaishinnaksi tulee 1 500 mk. Täältä tulee keskustaan 10 km. Summaksi tuli 320. Matka tuli maksamaan 4 000 mk.

  1. Tulla halvaksi, kalliiksi muodostua odotettua t. tavanomaista halvemmaksi t. kalliimmaksi. Laitteen korjaus tuli kalliiksi. Itse tehtynä remontti tuli halvaksi.

14.  sattua, tapahtua, ilmaantua, syntyä. Ratkaisumaali tuli ottelun viime minuuteilla. Kohtaukset tulivat usein öisin. Nyt taisi tulla vahinko. Tämä tuli nyt vähän äkkiä en ollut valmistautunut tähän (ehdotukseen, kysymykseen tms.). Tässä on tullut jokin erehdys. Tuli mitä tuli, mutta näin olen päättänyt tehdä. Ei tullut kauppoja. Tarpeen tullen [= tarvittaessa] voin kyllä hankkia sijaisenkin. Asiasta on muistutettu aina tilaisuuden tullen jokaisessa mahdollisessa tilaisuudessa. Tiukan paikan tullen voit kääntyä puoleeni. Odotin jännittyneenä, mitä tuleman piti. Jos niikseen, sikseen tulee jos siitä tulee kysymys, jos on tarpeen. Selviän kyllä yksinkin, jos niikseen tulee.

15.  aktiivista toimintaa ilmaisevien verbien sijasta kuvaamassa lähinnä toiminnan lopputulosta. Rahat tulevat [= käytetään] hyvään tarkoitukseen. Tälle riville tulee [= merkitään] syntymäpaikka. Tuohon tulee [= istutetaan] pensaita. Johtokuntaan tulivat [= valittiin] seuraavat henkilöt – -. Kalafileet ladotaan niin, että nahkapuoli tulee [= asetetaan] alaspäin. Tästä määrästä tulee neljä annosta tämä määrä riittää neljään annokseen. Tuliko ovi [= huomasitko, muistitko panna oven] kiinni? Harmi, ettei tullut [= sattunut, tullut otetuksi] kameraa mukaan. Taimet ovat tulleet [= taimet on (erehdyksessä) istutettu] liian tiheään.

16.  jnk fyysisen t. psyykkisen tarpeen, tuntemuksen t. tilan syntymisestä. Jklle t. jkn tulee jano, vilu, ikävä, kiire. Hänen tuli paha olla. Minun tuli sääli häntä. Heille tuli hätä käteen ks. hätä 3. Mikä sinulle nyt tuli? Minun ei tahtonut tulla uni. Matkalla tuli nälkä.

17.  jnk kehittymisestä, kehkeytymisestä, muuttumisesta jksik t. jonkinlaiseksi.

 a.  ilmaisemassa että jstak kehittyy jtak t. jonkinlainen. Pojasta on tullut mies. Hänestä tuli opettaja. Suurta taiteilijaa hänestä ei tule. Lapsesta tuli omatoiminen. Vellistä tuli paksua, velli tuli paksua. Kuvasta tuli epäselvä, kuva tuli epäselvä. Työnteosta ei tullut väsyneenä mitään. Mitä tästä elämästä nyt tulee? Eihän tästä tule mitään eihän tämä onnistu, ei tämä näin käy. Kyllä tästä vielä hyvä tulee. Lähdöstä ei tullut valmista. Jstak tulee tosi jk toteutuu. Jstak tulee loppu jk loppuu. Siitä ei tahdo loppua tulla. Tästä on tultava loppu.

  1. Poika on tullut isäänsä pojasta on tullut isänsä tapainen, luonteinen, näköinen tms.

 b.  ilmaisemassa muutosta jksik, jonkinlaiseksi, jhk tilaan. Tulla sairaaksi, iloiseksi, vanhaksi. Tulla raskaaksi ks. raskas 9. Tulla hikeen hiota. Tulla humalaan, päihinsä, päihdyksiin. Tulla tajuihinsa. Ruis tulee oraalle, tähkälle. Puu tuli lehteen. Lehdet tulivat hiirenkorvalle. Tulla epätoivoon. Tulla järkiinsä. Tulla katumapäälle. Tulla hyvälle mielelle, tuulelle. Vaatteet tulivat märäksi, märiksi. Kengät tulivat kuraisiksi, kuraan. Työ tuli valmiiksi. Heidän välinsä eivät tulleet enää entiselleen. Aika tuli [= kävi] pitkäksi. Sinivalas tulee [= voi kasvaa] jopa 30 m:n pituiseksi.

  1. Hän tuli ylioppilaaksi [= suoritti ylioppilastutkinnon, pääsi ylioppilaaksi] vuonna 1955.

18.  Tulla toimeen, juttuun ks. toimi 6, juttu 6.

19.  Mitä jhk tulee us. paremmin toisin. Mitä taas tähän mainitsemaanne lakiesitykseen tulee, siitä olemme kyllä yksimielisiä. Tilaisuus onnistui hyvin, mitä järjestelyihin tulee paremmin: onnistui hyvin järjestelyjen puolesta t. kannalta. Mitä säähän tulee, se on suosinut meitä koko loman paremmin: Sää on suosinut meitä koko loman.

20.  tulevaan aikaan viittaamassa vars. tapauksissa, joissa preesensmuoto tulkittaisiin nykyhetkeen viittaavaksi. Tulet huomaamaan, että olen ollut oikeassa. Näin on aina ollut ja näin tulee myös aina olemaan. Taistelulla tuli olemaan tärkeä merkitys sodan kululle. Tulen käsittelemään [paremmin: Käsittelen] tätä asiaa myöhemmissä luennoissani. Virasto tulee lähettämään [paremmin: Virasto lähettää] teille aikanaan kirjeen.

21.  ilmaisemassa jnk joutumista t. päätymistä jnk tehtäväksi, hoidettavaksi tms. Kohta tulee ratkaistavaksi, mikä vaihtoehto valitaan. Asia tuli minun hoidettavakseni. Kustannukset tulivat asukkaiden maksettavaksi.

22.  ilmaisemassa tekemisen satunnaisuutta, suunnittelemattomuutta tms. Tuli ostaneeksi uudet kengät. Tulin jo luvanneeksi sen hänelle. Tuli tehdyksi, tehtyä paha virhe. Väsyneenä tulee sanotuksi sellaista, mitä ei tarkoita. Ei hänen tule lähdetyksi, lähdettyä ei hän saa lähdetyksi. Ei tullut pannuksi, pantua nimeä mieleen.

  1. Otetaan pari leipääkin mukaan, kyllä ne syödyiksi tulevat kyllä joku ne syö.

23.  määräajan täyttymisestä. Hän tulee pian työskennelleeksi yhtiössä 40 vuotta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta liikkeen perustamisesta. Huomenna tulee [kuluneeksi] kolme viikkoa siitä, kun – -.

24.  vain yks. 3. persoonan muotoja; vrt. pitää 18, täytyä.

a.  ilmaisemassa että (jkn t. jnk) on pakko, velvollisuus, välttämätöntä tehdä jtak; jnk asiaintilan pakollisuutta, välttämättömyyttä ilmaisten. Valvojan tulee huolehtia siitä, että – -. Jokaisella tulee olla ratkaisuehdotus mietittynä. Autossa tulee olla varoituskolmio. Työn tulee olla valmiina huomenna. Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa KATEKISMUS.

b.  ilmaisemassa että jkn t. jnk on syytä, aihetta, tarkoituksenmukaista, tarpeellista, sopivaa tehdä jtak. Sinun tulisi selvittää asia. Ihmisten tulisi auttaa toisiaan. Ongelmaa ei tule liioitella. Ravinnon tulee olla monipuolista. Pyörää ei tule jättää lukitsematta.

.

täytyä 52 *  F vain yks. 3. persoonan muotoja; yl. vain myönteisissä yhteyksissä; vrt. pitää (18), tulla (24.b).

1.  ilmaisemassa että (jkn t. jnk) on pakko, velvollisuus, välttämätöntä tehdä jtak, t. jnk asiaintilan pakollisuutta t. välttämättömyyttä ilmaisten. Nyt meidän täytyy mennä nukkumaan. Veneessä täytyy olla kunnolliset pelastusvälineet, ja välineiden täytyy olla aina saatavilla. Elääkseen täytyy tehdä työtä. Minun täytyy saada tietää totuus. Täytyy tästä jo lähteä. Ei kenenkään täydy [paremmin: tarvitse, ole pakko] jäädä vastoin tahtoaan.

2.  ilmaisemassa että jkn t. jnk on syytä, aihetta, tarkoituksenmukaista, tarpeellista, sopivaa tehdä jtak t. että jk asiaintila on toivottava t. tarpeellinen. Ikkunat täytynee pestä. Kuumeisena täytyy pysytellä vuoteessa. Täytyisi ostaa maitoa. Joka kodissa täytyisi olla palovaroitin.

3.  ilmaisemassa että jku ei voi sisäisestä pakosta olla tekemättä jtak. Jutulle täytyi suorastaan nauraa. Täytyy vain toivoa, että sopu syntyy. Täytyy sanoa, että parempaa en ole nähnyt. Täytyy myöntää, että olet oikeassa. Täytyykö sinun aina saada viimeinen sana?

4.  ilmaisemassa että jk on (ollut) odotettavissa, loogisesti pääteltävissä t. perusteltavissa, ilmeistä t. luonnollista. Hänen on täytynyt tulla salaa. Kyseessä täytyy olla erehdys. Tällaisen helteen täytyy muuttua ukkoseksi.

.

voida 62  (voitava ks. erikseen)

1.  ilmaisemassa että jk on mahdollista; kyetä, pystyä, saattaa. Kuuro ei voi kuulla. Sairaana en voinut syödä. Voitko lainata tuhat markkaa? Pimeässä ei voi nähdä. Olot, joissa puu voi kasvaa. Potilasta ei voitu pelastaa. Asia voidaan vielä hoitaa. Teen, minkä suinkin voin. Ei voinut olla nauramatta. En voi sietää sitä ihmistä. En voi käsittää, mihin kaikki rahat menevät. Tuon voin hyvin uskoa. Voisin vaikka vannoa, että se lintu oli taviokuurna. Että voikin olla kylmä! En voinut [= hennonut] kertoa hänelle koko totuutta.

 a.  ilmaisemassa että jklla on lupa, oikeus, tilaisuus tms. tehdä jtak. Päätökseen tyytymätön voi valittaa hovioikeuteen. Joka pelkää, voi jäädä kotiin.

 b.  ilmaisemassa että jk on sopivaa, (hyvien) tapojen mukaista; sopia; saada. Voinko mennä juhlaan tässä puvussa? Minulle voi soittaa töihinkin. Jos joku kysyy, voit sanoa, että olen sairas.

 c.  ilmaisemassa että jkn on seuraamuksia pelkäämättä mahdollista tehdä jtak. Voinko puhua aivan suoraan?

 d.  kohteliaissa kysymyksissä, pyynnöissä t. kehotuksissa. Voisitteko soittaa tunnin kuluttua uudelleen? Voinko saada kupin kahvia? Voisiko joku avata oven?

 e.  ilmaisemassa viitsimistä, myöntymistä. Voinhan minä kertoa, miten se asia oli.

 f.  ilmaisemassa että jk on aiheellista, perusteltua. Kauniiksi ei tuota voi kehua. Voisit pitää pienempää suuta. Tuollaisesta käytöksestä voisi jo huomauttaa. Voi hyvin kuvitella, että ministereillä on nykyään kiireitä.

 g.  ilmaisemassa että jk on ajateltavissa, todennäköistä. Voihan se olla niinkin. Älä huuda, joku voi kuulla. Voit vilustua, ellet pukeudu lämpimästi. Voi olla, että tämä ei lopu tähän. Tämä ei voi olla lainlaatijan tarkoitus.

 h.  ilmaisemassa että jtak tapahtuu toisinaan, silloin tällöin, joskus. Tauti voi olla hyvinkin itsepintainen. Kala, joka voi kasvaa usean kilon painoiseksi.

2.  kyetä saamaan aikaan, tekemään jtak, mahtaa, taitaa. Uskoo voivansa mitä vain. Taudille eivät lääkäritkään voineet mitään. Minkäpä luonnolleen voi! Minkä t. mitä minä sille voin, että ihmiset juoruavat. Luulen, että asiassa voidaan tehdä jotakin.

3.  terveydentilasta: olla jonkinlaisessa kunnossa, jaksaa. Miten voit? Kiitos, voin mainiosti. Potilas voi olosuhteisiin katsoen hyvin. Näkemiin, voi hyvin! Voida huonosti, pahoin vars. tuntea pahoinvointia, kuvotusta.

Laajemmin Mitenkäs sinun liikeyrityksesi voi?

  1. Partioaate elää ja voi hyvin.

.

Introdus  / lisätty 27.3.2014

.

 

 

Anunțuri

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: