Blogulblog's Blog

Verbi – 10. Verbele auxiliare – apuverbit

Verbele auxiliare – apuverbit

. 

apuverbi ● verb auxiliar ■ hjälpverb

Ne-am obișnuit ca în alte limbi verbele auxiliare, ajutătoare, adică cele care funcționează împreună cu alte verbe, să fie doar două, a fi și a avea (fie dară în spaniolă și în portugheză, câtr două „a fi” și câte două „a avea”). Româna il mai are și pe a vrea, forma a voí pentru formarea viitorului: eu voi face. Așa cum știe din școală fiecare finlandez, limba finlandeză este o limbă bogată care are mai multe verbe ajutătoare, verbe care pot funcționa și singure dar cel mai adesea funcționează în sintagme, în combinații consacrate, combinații stabile de cuvinte, adânc înrădăcinate.

Engleza are mai multe: will – aikoa; must – täytyä; have to – täytyä; would – –isi (konditionaali); could – voisi (konditionaali); should – pitäisi (konditionaali); can – osata, voida; do – tehdä (kielteiset lausekkeet)

Suedeza are câteva: ska – aikoa; måste – täytyä; får* – saada; vill* – haluta; kan* – osata, voida

Așadar verbele auxiliare funcționează împreună cu alte verbe. Cel mai adesea verbele auxiliare finlandeze cer o construcție impersonală a frazei, verbul rămâne la persoana 3-a singular iar subiectul se exprimă cu cazul genitiv.  Exemple: osata – a ști; voida –a putea; pitää –a trebui; kyetä – a fi capabil; saattaa – a putea; tulla – a trebui; täytyä – a trebui; olla (jollakulla) – a avea.  Tot aici ar putea fi considerat și verbul joutua – a trebui, a fi constrâns, a ajunge să … / a ajunge în situația de a … construit cu infinitivul al treilea.

Exemple în construcții: osaan puhua engiantia – știu să vorbesc engleză; voitko tehdä minulle palveluksen? – îmi  poți face un serviciu?; meidän pitää olla kotona kello kolme – trebuie să fim acasă la trei; hän ei kykene pidättämään nauruaan –nu poate să se abțină de râs; poliisi saattaisi auttaa meitä –poliția ne-ar putea ajuta; sinun täytyy palauttaa levy huomenna – mâine trebuie să duci dicul înapoi; lasten täytyy mennä nukkumaan ajoissa –copii trebuie să meargă la culcare devreme; olet lukennut paljon – ai citit mult; köyhät joutuvat kärsimään –săracii sunt constrânși să sufere.

Deși noua gramatică finlandeză ISO nu se sprijină pe vechiul schelet al gramatici tradiționale, în privința verbului ajutător – apuverbi, face excepție și consideră ca verbe ajutătoare doar două, olla și ei.

Apuverbeiksi sanotaan verbejä olla ja ei silloin, kun ne esiintyvät liittomuodon1 osana kannattamassa persoonan tunnusta; olla voi sisältää myös tempuksen ja moduksen tunnuksen (olen voinut, olimme tulleet, olisit käynyt; en puhu, ette ole nähneet). Varsinaisen verbimerkityksen liittomuodossa ilmaisee pääverbi2. Kieltoverbi ei toimii pelkästään apuverbinä, olla-verbi myös pääverbinä, kuten tapauksissa en ole sairas, oli ollut kotona. Kielteisessä liittotempuksessa on kaksi apuverbiä, esim. en olisi ollut. Verbiliitoissa3 apuverbinä esiintyy olla ja muitakin verbejä, esim. tuli tehtyä (→ § 450).

1liittomuoto

Liittomuodoksi sanotaan apuverbin (olla tai ei) ja partisiippi- tai kieltomuotoisen pääverbin muodostamaa kokonaisuutta, joka toimii lauseessa predikaattina. Liittomuodolla ilmaistaan kieltoa (en tule, emme haluaisi) sekä tempuksista perfektiä ja pluskvamperfektiä (on käynyt, oli ollut, en olisi halunnut). Liittomuoto katsotaan verbin taivutusparadigman osaksi niin kuin yksinkertainenkin verbinmuoto. (→ § 450.)

2pääverbi

Pääverbiksi kutsutaan verbin liittomuodon ei-finiittistä osaa, joka on muodoltaan partisiippi tai kieltomuoto, esim. olen ollut, olimme tulleet, en ole; persoonapääte ja mahdollinen tempuksen tunnus ovat apuverbissä. Verbiliitoissa pääverbillä on monenlaisia muotoja, esim. on tehtävissä, on tekevinään, tuli tehtyä.

3verbiliitto

Verbiliitto on nimitys sanaliitolle, joka koostuu apu- ja pääverbistä ja toimii lauseen predikaattina mutta ei käyttäydy täysin liittomuodon tapaan. Apuverbinä on yleensä olla tai tulla, ja pääverbistä käytetään jotakin infiniittistä muotoa, nippuinfiniittiä tai muuta verbikantaista muodostetta. Verbiliittoja ovat esim. on olevinaan, olisi ollut tehtävissä, tulee pääsemään, oli kirjoittamassa, on sanottava, tuli nukuttua ~ nukutuksi. Kullakin rakennetyypillä on oma vakiintunut merkityksensä, usein modaalinen tai aspektuaalinen, eikä tämä merkitys ole suoraan osien merkityksistä pääteltävissä. (→ § 451–.)

Predicatul unei propoziții este format din verb sau dintr-o sintagmă verbală. Asta nu înseamnă că toate verbele care se combină pentru a forma un predicat sunt verbe ajutătoare. Mai jos sunt câteva forme principale de formare a predicatului.

Verbi muodostaa lauseen predikaatin (» § 868 – 869). Predikaattina voi olla myös kahdesta tai useammasta verbistä koostuva rakenne:

Predikaatti
Yksi verbi Kaikki pääsevät mukaan.
Liittomuoto Minä en olisi tehnyt sitä.
Verbiliitto Kaikki on selitettävissä parhain päin.
Verbiketju Asia voi muuttua vielä kokonaan.
Koloratiivirakenne Kaikki puhua pälättivät yhteen ääneen.
Ja-kiteymä Teemu otti ja lähti työpaikastaan.

Liittomuodoissa, verbiliitoissa ja verbiketjuissa on finiittinen apuverbi ja ei-finiittinen pääverbi, jonka valenssista lauseen rakenne riippuu. Apuverbillä ei ole omia täydennyksiä.

Koloratiiviseksi konstruktioksi kutsutaan tavallisesti infinitiivimuodon ja pääverbin yhdistelmää, jossa molemmat verbit kuvaavat samaa toimintaa (esim. Ikola, 57 Palomäki & Koitto 1989: 303). Koloratiivirakenteessa pääverbi on yleensä infinitiivimuotoa deskriptiivisempi: Kaikki puhua pälättivät yhteen ääneen, kaikki kulkivat eessun taas koko ajan. – Vorbeau toți odată, discutau, toți se fâțâiau de colo-colo, tot timpul.

.

Verbi-idiomit ja partikkeliverbit

.

§ 454 Antaa ymmärtää, päästä ~ ottaa ~ tulla selville

Moniosaisiin predikaatteihin kuuluvat myös verbistä ja sen laajennuksesta koostuvat idiomit sekä verbin ja partikkelin muodostamat idiomaattiset sanaliitot. Tällaisella ilmauksella voi olla omanlaisensa valenssi: saada tarpeekseen ja saada selvää saavat elatiivimuotoisen täydennyksen toisin kuin saada, ottaa asiakseen infinitiivitäydennyksen toisin kuin ottaa, astua yli objektin (esim. hyppynsä) toisin kuin yleensä astua.

Verbi-idiomeja: antaa turpaan, antaa ymmärtää, katsoa asiakseen, käydä kaupaksi, käydä ~ päästä käsiksi, käyttää hyväkseen, mennä mönkään, osata ulkoa, ottaa huomioon ~ lukuun, ottaa osaa, ottaa ~ saada selvää ~ selville, ottaa vaari(n), panna pahakseen, pitää lukua, tehdä tiukkaa, vetää pää täyteen

Moskovassa lyödään laimin kaupunki-ilman puhtausnormeja. (l) | Jokaisen valtion on – – otettava lukuun ulkomaailman reaktiot, presidentti sanoi. (l) | Moni yhtiö ottikin vaarin analyytikkojen ohjeista. (l) | – Myönnän, että kävin häneen käsiksi. (l)

Verbi-idiomit voivat muodostaa sarjoja: saman partikkelin tai idiomaattisen täydennyksen kanssa voi esiintyä useampi verbi (ottaa ~ tulla ~ päästä selville, sanoa ~ panna ~ pistää ~ harata vastaan), ja idiomaattisen täydennyksen muoto voi vaihdella verbin mukaan (olla käytössä, ottaa käyttöön). Monet adverbit ja paikallissijan sisältävät tilanilmaukset (» § 654 – 655) muodostavat verbi-idiomisarjoja olla-verbin ja joidenkin muiden intransitiivisten tila- ja muutosverbien kanssa:

Olen ~ jäin sinulle velkaa. | He ovat ~ pysyivät naimisissa. | He menivät ~ pääsivät ~ joutuivat naimisiin. | Ovi oli ~ pysyi ~ jäi ~ unohtui auki. | He joutuivat ~ jäivät ~ hankkiutuivat pulaan. | He jättivät ~ saattoivat ~ saivat jonkun pulaan.

Verbi-idiomin osa voi olla muodoltaan objekti (ottaa osaa) tai adverbiaali (käydä käsiksi, päästä selville). Idiomin osan ja muun adverbiaali- tai objektitäydennyksen raja on häilyvä samaan tapaan kuin adverbin ja substantiivin raja (» § 684 – 685). Verbi-idiomi on kyseessä ainakin silloin, kun täydennys ei saa omia idiomiin kuulumattomia määritteitä, kun täydennys liittyy vain harvoihin verbeihin tai kun kokonaisuuden merkitys ja käyttö on eriytynyt osien muusta käytöstä merkitykseltään ja valenssiltaan. Esimerkiksi idiomeissa katsoa asiakseen, ottaa huomioon, ottaa onkeensa, ottaa osaa ja panna pahakseen ei substantiivi saa omaa määritettä. Ääritapauksessa sana esiintyy ainoastaan yhden tai parin verbin yhteydessä, kuten lyödä laimin ja ottaa ~ pitää vaarin.

Yleisimmät verbit muodostavat myös paljon erilaisia idiomeja. Erityisen idiomihakuisia ovat verbit olla, ottaa, mennä, saada sekä pitää, tulla, tehdä, käydä, lähteä, antaa, päästä, vetää, panna, pistää ja heittää. Useimmat näistä kuuluvat myös yleisimpiin verbeihin, joilla on teksteissä vähintään 1000 esiintymää miljoonaa sanetta kohti. Yleisiä mutta vähemmän idiomihakuisia verbejä ovat sanoa, nähdä ja jäädä.

Huom. Verbistä ja subjektista koostuvat idiomaattiset sanaliitot, esim. hukka perii (jonkun), tulee tupen rapinat, (jollakulla) on otsaa, ovat harvinaisempia kuin verbistä ja muusta täydennyksestä koostuvat.

.

§ 455 Lyödä läpi, käydä läpi, antaa ilmi

Verbipartikkeli muodostaa verbin kanssa idiomaattisen predikaatin (a). Sama sana voi toimia myös adpositiona tai adverbina (b); verbipartikkelina se ei saa omia laajennuksia (» § 680).

(a)

Hän vain kertaa tapahtumia, jotka niin monasti on käyty läpi kaikissa tiedotusvälineissä. (l) | Suomalainen sarjakuva tarvitsee vain yhden hahmon tai maailman, joka löisi itsensä läpi maailmalla. (l)

(b)

Maanantain taival jatkui Suomen läpi Helsinkiin. (l) | Taistelut ehtivät myös laajeta yli Bosnian rajan. (l)

Selvin verbipartikkeli on sellainen, joka voi muodostaa finiittiverbin kanssa yhdysverbin (c). Yhdyssanan muodostus on tavallisempaa infiniittisissä muodoissa ja nominijohdoksissa, esim. takaa-ajettu, läpikäynti (» § 429 – 431). Toistuva yhteen kirjoittaminen näissä yhteyksissä ilmentää verbin ja partikkelin liiton kiinteyttä leksikaalisena yksikkönä myös silloin, kun verbi ja partikkeli ovat finiittimuodossa toisistaan erillään (d). Partikkeli seuraa verbiä joko välittömästi (ajoi läpi) tai jäljempänä (ajoi uudistuksen läpi).

(c)

antaa ilmi ~ ilmiantaa, katsoa ylen ~ ylenkatsoa, ottaa vastaan ~ vastaanottaa, pitää yllä ~ ylläpitää, sanoa irti ~ irtisanoa, syödä ylen ~ ylensyödä

TVO vastaanotti tänään tarjoukset uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä (E) | Sosiaalialan oppilaitoksen opiskelijat ottavat vastaan lahjoitukset, terveiset ja jatkohaasteet. (l) | Ilmianna asiaton viesti (E) | ”Istuu kymmenen vuotta pytyssä ellei anna ilmi kavereitaan.” (k) | Spice Girls sanoi irti sopimuksensa (E) | Napster irtisanoi 30 työntekijää. (E)

(d)

ajaa alas, ajaa takaa, ajaa läpi, ampua yli, astua yli, antaa ilmi, antaa myöten, antaa ylen, käydä ~ tulla ilmi, käydä läpi, lyödä (itsensä) läpi, lyödä laimin, lyödä yli, näkyä ~ paistaa ~ kuultaa läpi, mennä kesken, pitää yllä, puhua ympäri, tulla julki

Hänen hallituksensa ajoi läpi lähes 40 miljardin markan säästöt. (l) | Takalo-Eskola on – – taiteilija joka lyö mieluummin reilusti yli kuin jättää sanottavansa sanomatta. (l) | Ensimmäisellä käynnillä hän oli paennut asunnosta suinpäin ja antanut kadulla ylen, – –. (k) | Mies astui peräti neljä heittoaan yli. (l) | Nyt ammattiyhdistysliike näyttää ottaneen asetelmasta kaiken irti. (l)

Samat verbit, jotka esiintyvät partikkelin kanssa, esiintyvät kaikki myös partikkelittomina. Joidenkin yleisten verbien kuten lyödä tai ottaa kanssa käytetään useitakin eri partikkeleita. Sama partikkeli esiintyy yleensä useamman kuin yhden verbin kanssa; tällaisia ovat esim. ilmi (antaa, käydä, tulla, päästä, tuoda) sekä läpi, vastaan ja yli.

Vakiintuneet verbin ja partikkelin yhdistelmät ovat usein valenssiltaan erilaisia kuin sama verbi partikkelittomassa käytössään, ja partikkelit toimivat mm. resultatiivimuotissa tuloksen ilmauksena, esim. lyödä itsensä läpi (» § 482). Partikkelillisella verbillä voi myös olla eri aspektiominaisuudet kuin partikkelittomalla, esim. ajaa autoa ~ asiaansa mutta ajaa toiminto alas.

.

Introdus  / lisätty 26.03.2012

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: