Blogulblog's Blog

Verbi – 0615. Forme verbale nepersonale – infinitiv V – 5. infinitiivi

Forme verbale nepersonale – infinitiv V – 5. infinitiivi

.

.
„Așa zisul infinitiv V”niin sanottu viides nimitapa”: Ns. 5. infinitiivi

În gramatica veche, tradițională, datorită construcției sale, acest infinitiv apare ca fiind o formă aparte a infinitivului trei; de ce este considerat ”infinitiivn deminutiivijohdos” doar grămăticii finezi știu. Menționatul ma+inen nu explică suficient ideea.

Viidenneksi infinitiiviksi on sanottu olla tekemäisillään -rakennetta. Rakenteen perusosana on omistusliitteellinen 3. infinitiivn deminutiivijohdos. Se ilmaisee lähellä toteutumistaan olevaa tekemistä, esim. Viidenneksi infinitiiviksi on sanottu seuraavanlaisia rakenteita, jotka ilmaisevat tekemistä, joka on vähällä toteutua:

  • Lapsi oli putoamaisillaan pöydältä. (Lapsi oli putoa+mais+i+lla+an pöydältä.) – Copilul era gata să cadă de pe masă.
  • Olin nääntymäisilläni nälkään. (Olin näänty+mäis+i+llä+ni nälkään.) – [Sunt pe cale să] mor de foame.
  • Olin lukemaisillani… (Olin luke+mais+i+lla+ni) – Tocmai mă apucasem să citesc…

Rakenne on 3. infinitiivin deminutiivijohdos. Sen osat ovat lopusta lukien omistusliite, adessiivin pääte, monikon tunnus, 3. infinitiivin tunnus ynnä deminutiivijohdin (ma+inen) sekä verbivartalo.

Adessiivi.

Se întrebuințează cu verbul olla pentru a exprima intenția, a acțiune care e gata să înceapă sau să se întâmple. Are terminația –mAisillA. Primește întotdeauna sufixul posesiv.

Hän oli lukemaisillaan – Tocmai se apucase de citit.

Bine de știut!

Suomessa on johdettuja verbejä, joiden kirjoittaminen ei ole välttämättä helppoa. Jako -otta/-oitta- johdoksiin on tehty kirjoitusasujen yhdenmukaistamiseksi keinotekoisesti, joten kielikorva ei välttämättä asiassa auta. Seuraavat säännöt on siis opeteltava, koska muuten näissä tekee helposti virheitä. On syytä muistaa, että i-kirjaimelliset tai -kirjaimettomat muodot säilyvät myös johdoksissa, joita näistä sanoista muodostetaan, esimerkiksi kirja>kirjoittaa>kirjoitus

-oitta-loppuisia ovat ne verbit, joiden kantasana on kaksitavuinen ja loppuu joko -a- tai – ä- kirjaimeen, esimerkiksi rauha > rauhoittaa, terä > teroittaa.

Lisäksi i- kirjaimellisina kirjoitetaan ne verbit, joiden kantasanassa on vähintään kolme tavua, esimerkiksi autio > autioittaa, kalteva > kaltevoittaa.

Huom! Myös poikkeuksia on, kuten laiska > laiskottaa.

-otta-loppuisia ovat ne verbit, joiden kantasana on kaksitavuinen ja loppuu joko -o- tai ö- kirjaimeen, esimerkiksi kiilto > kiillottaa, tieto > tiedottaa.

Lisäksi ne verbit, joille ei voida osoittaa selvää kantasanaa, kirjoitetaan ilman i- kirjainta, esimerkiksi haukottaa, haukotella, kehottaa, häämöttää. Myös sellaiset -otta -verbit, joiden rinnalla on samakantainen – ota- loppuinen verbi, kirjoitetaan ilman i- kirjainta, esim. erota-erottaa, hajota-hajottaa.

Huom! Vanhahtavat sanat, kuten armoittaa, innoittaa, virvoittaa, velvoittaa kirjoitetaan i-kirjaimen kanssa.

Epäselvyyksiä

On joukko sellaisia tapauksia, joiden kantasanaa on vaikea tietää. Seuraavassa on joitakin yleisiä ongelmatapauksia.

-otta -verbejä ovat himottaa, irrottaa, karkottaa, helottaa, kiihottaa, kurkottaa, pelottaa, pingottaa, rehottaa.

-oitta- verbejä ovat aidoittaa, haavoittaa, ilmoittaa, kirjoittaa, kiusoitella, pahoittaa, rahoittaa, teloittaa, veloittaa, vihoitella.

.

Introdus  / lisätty 15.11.2012

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: