Blogulblog's Blog

Verbi – 060. Forme verbale nepersonale – nominaalimuodot

Nominaalimuodot – forme verbale nepersonale

.

.

Nominaali- eli infiniittimuodot ovat infinitiivejä ja partisiippeja.

Generalități aduse de la  Verbi – Verbul finlandez – generalități

Deși participiul este discutat aici doar în principiu, fiind mai bogat, are și pagină proprie.

.

Forme nefinite, impersonale – infiniittimuoto, persoonatonmuoto

Verbeistä voidaan muodostaa substantiivia tai adjektiivia muistuttavia infinitiivejä (nimitapa) tai partisiippeja (laatutapa).

Pentru detaliile infinitivului, vezi primele pagini de generalități despre verb și pagina proprie – infinitiivi.

Infinitivul I, Primul infinitiv  ensimmäinen (1.) nimitapa

  • forma scurtă
  • forma lungă

Infinitivul II, Al doilea infinitiv – toinen (2.) nimitapa

  • inesiv
    • activ
    • pasiv
  • instructiv

Infinitivul III, Al treilea infinitiv  kolmas (3.) nimitapa

  • ilativ:
  • inesiv:
  • elativ:
  • adesiv:
  • abesiv:
  • instructiv
    • activ
    • pasiv

Infinitivul IV, Al patrulea infinitiv – neljäs (4.) nimitapa

  • nominativ
  • partitiv

„Așa zisul infinitiv V” ”niin sanottu viides (5.) nimitapa”:

Participiu prezent – kestämä laatutapa

  • activ
  • pasiv

Participiu trecut – kertoma laatutapa

  • activ
  • pasiv

Agent nominal – Agentti

  • substantiv
  • adjectiv
  • agent nominal negativ (adjektiv negativ – kieltävä adjektiivi)

Remarcă: agentul nominal adjectiv pozitiv a mai fost numit și agenttipartisiippi iar cel negativ kieltopartisiippi.

.

.

Un ajutor temporar pentru controlul corectitudinii conjugării ni-l dă Antti Karttunen la pagina

http://ndirty.cute.fi/~karttu/conjugat/conjugat.htm

De ex.

Verb Pattern

Examples:
hyp* Toate verbele care încep cu hyp
*mAtA Toate verbele care se termină fie în –mata sau în –mätä
????AA Toate verbele ale căror infinitive este lung de șase litere și se termină fie în –aa sau în –ää

Nici opțiunile nu sunt de neglijat. http://ndirty.cute.fi/~karttu/conjugat/allverbs.txt

.

Verbeillä on finiittisiä persoonamuotoja ja infiniittisiä nominaalimuotoja.

Am văzut în paginile precedente că verbul finlandez are formă finită, personală – finiittimuoto și formă impersonală, formă nominală (numit în gramatica românească mai veche și mod nepredicativ) – nominaalimuoto. Denumirea vine de la faptul că toate formele nominale sunt nume gramaticale, se compartă ca atare,  adică se pot inflecta.

Nominaalimuoto eli infiniittimuoto on verbin taivutusmuoto, joka ei voi persoonamuodon eli finiittimuodon tavoin muodostaa nominin kanssa lausetta. Se toimii samoissa syntaktisissa tehtävissä kuin nomini, eli sitä käytetään subjektina, objektina ja attribuuttina, ja se taipuu sijamuodoissa. Nominaalimuodot jaetaan infinitiiveihin ja partisiippeihin.

.

Forma substantivată a verbului

.

În română un verb la forma lungă a infinitivului poate fi întrebuințat ca substantiv. A bea – bere; a mânca – mâncare; a sta – stare ș.a,m.d. Și participiul funcționează ca substantiv: a avea – avut; a bea – băut; a mânca – mâncat. În finlandeză corespondentul formei sustantivate a verbului primește terminația -minen
adăugată la rădăcina verbului.Este vorba de aceeași formă a infinitivului patru la nominativ care se întrebuințează ca substantiv.

Lukeminen on hauskaa – Cititul este interesant.

Forma substantivată a verbului se întrebuințează în particular cu unele verbe care nu pot fi urmate de un verb propriu-zis dar cer să fie urmare de un substantiv.
Este vorba de unele verbe care indică o senzație sau un sentiment ca: pitää (a place), pelätä (a se teme), rakastaa (a iubi), vihata (a urî), inhota (a detesta), nauttia (a se delecta), suunnitella(a proiecta), harrastaa (a se dedica la ceva).  De observat forma partitivului sau a genitivului: -minen (nom.) – -mista (part.) – –misen (gen.)

Pidän lukemisesta – Îmi place să citesc. (aici –se– apare înaintea desinenței elativului –sta; lukeminen – lukemista ar fi corect, dar s-a încetățenit sub forma asta.)

Hän pelkää lentämistä – Îi este frică să zboare.

Harrastan shakin pelaamista – Îmi place să joc șah.

Forma substantivată a verbului este necesară și după verbele: aloittaa (a începe), jatkaa (a continua), lopettaa (a termina).

Jatka lukemista – A continua să citească.

Lapsi lopetti nauramisen – Copilul a încetat să râdă.

Suomen kielessä on verbejä, joita ei voi käyttää toisen verbin jälkeen. Näitä verbejä ovat esimerkiksi tunneverbit pitää, pelätä, rakastaa, vihata, inhota. Näiden jälkeen tulevasta verbistä on tehtävä substantiivi päätteellä -minen.

  • Pelkään lentämistä.
  • Inhoan rannalla makaamista.
  • Auringon ottamisesta pidän.
  • Nautin uimisesta.
  • Vihaan silittämistä.
  • Rakastan merellä olemista.
  • Vastustin lainan ottamista.
  • Suunnittelen ulkomaille muuttamista.

Myös verbejä aloittaajatkaa ja lopettaa seuraa substantiivi.

  • Aloitin kirjoittamisen.
  • Aloitimme pakkaamisen.
  • Jatkoimme lukemista.
  • Hän vain jatkoi inttämistä.
  • Lopetimme turhasta puhumisen.
  • Joko lopetit siivoamisen?

.

Nominaalimuodot

infiniittimuoto

Infiniittimuodot (verbien infiniittiset muodot eli nominaalimuodot) käyttäytyvät osittain verbien ja osittain nominien tavoin. Verbivartalon jäljessä on infiniittimuodon tunnus ja sen jäljessä mahdollisia nominin taivutustunnuksia kuten sijapääte. Infiniittimuotoja ovat infinitiivit, ts. A-infinitiivi (meluta, laulaakseen), E-infinitiivi (laulaen, melutessa) ja MA-infinitiivi (laulamassa, meluamaan) sekä partisiipit, ts. VA-partisiippi (meluava, pestävä), NUT-partisiippi (laulanut), TU-partisiippi (laulettu) ja agenttipartisiippi (laulamani). Partisiipeilla on luku- ja sijataivutus; infinitiivit ovat vähemmän nominaalisia, sillä niillä ei ole lukutaivutusta ja sijataivutuskin on vajaa. Verbeille ominaisesti infiniittimuodot saavat vaihtelevasijaisen objektin, esim. kirjaa ~ kirjan lukenut tyttö. Niiltä kuitenkin puuttuvat finiittiverbin keskeiset tunnukset tempus, modus ja persoona. Jos muotoon voi sisältyä persoona, se ilmaistaan nominien tavoin possessiivisuffiksilla, esim. laulaessaan, vastattuani. Partisiippimuodoilla voi ilmaista suhteellista aikaa, esim. Uskoin hänen lähtevän (päättymättömyys) ~ lähteneen (aiemmuus). (→ § 490–.)

Nominaali- eli infiniittimuodot ovat infinitiivejä ja partisiippeja. Niillä on omat tunnuksensa. Nominaalimuodot ovat verbinmuotoja, joilla on eräitä nominien ominaisuuksia. Niissä käytetään sijapäätteitä ja omistusliitteitä.

Lauseessa nominaalimuodot voivat olla samoissa tehtävissä kuin nominit: subjektina, objektina, attribuuttina, adverbiaalina.

Nominaalimuotojen verbisyys taas ilmenee siinä, että ne voivat saada verbin määritteitä: objekteja (esim. suomea puhu+va) ja adverbiaaleja (esim. Suomessa synty+nyt). Verbinen piirre on myös se, että osa nominaalimuodoista esiintyy aktiivin lisäksi myös passiivissa.

Mitkä ovat verbien nominaalimuodot?

Verbin nominaalimuodot ovat verbin sellaisia muotoja, jotka taipuvat sijoissa kuten nominit ja joihin voidaan liittää yleensä omistusliite kuten substantiiveihin. Ne ovat kuitenkin verbejä, koska ne ovat joko aktiivissa tai passiivissa ja ne voivat saada lauseessa objektin.

Verbin nominaalimuodot jaetaan kahteen ryhmään, infinitiiveihin ja partisiippeihin. Näillä ryhmillä on omat eronsa. Infinitiivit eivät taivu kaikissa sijamuodoissa toisin kuin partisiipit. Infinitiivejä voidaan käyttää lauseessa substantiivien tavoin, partisiipit ovat enemmän adjektiivin kaltaisia.

Infinitiivit

Infinitiivejä on eri jakojen mukaan 4–5. Yleensä infinitiivit ovat aktiivimuodossa, passiivimuotoisia infinitiivejä on vain kaksi.

I infinitiivi on niin sanottu verbin perusmuoto tai sanakirjamuoto, esimerkiksi juosta, laulaa, syödä, varoa. Lisäksi I infinitiivillä on pidempi muoto, eli translatiivi, johon liitetään omistusliite, esimerkiksi syödäkseni.

II infinitiivi taipuu kahdessa sijassa, inessiivissä ja instruktiivissa. Siinä on aina mukana e -tunnus, esim. syödessä, mennessä, laulaen, itkien, puhuttaessa. Viimeinen esimerkeistä on passiivimuoto. Sen tunnistaa infinitiivin edellä olevasta passiivin tunnuksesta –tta-.

III infinitiivin tunnukset ovat -mA-. Kolmas infinitiivi taipuu kuudessa eri sijassa, esim. istumassa, istumasta, istumaan, syömättä, syötämän. Viimeinen esimerkeistä on passiivimuoto, tunnus –-.

IV infinitiivin tunnukset ovat -minen/-mis-. Neljäs infinitiivi voi olla joko nominatiivissa tai partitiivissa. Esim. ihmetteleminen, ajattelemistaan.

V infinitiiviä ei kaikissa kieliopeissa eroteta omakseen, sillä se voidaan nähdä myös III infinitiivin alalajina. Sen tunnus on -mAis-, esim. laulamaisillani, menemäisilläsi.

Partisiipit

Kaikki partisiipit taipuvat siis täydellisesti sijoissa yksikössä ja monikossa. Partisiippeja on vain kolmea erilaista.

I partisiipin tunnus on aktiivissa -vA ja passiivissa -ttA, -tA. Se osoittaa päättymätöntä tekemistä. Esim. nukkuva, istuva, rykivä. Sitä voidaan käyttää myös kuten adjektiivia: häikäisevä, haluttava, inhottava.

II partisiippi osoittaa päättynyttä tekemistä. Sillä on monta eri tunnusta aktiivissa: -nUt, -nee-, -lUt, -lee- jne. Passiivissa sen tunnukset ovat -ttU, -tU, esimerkiksi istunut, nauranut, istuttu, naurettu. Tämä partisiippi on tuttu perfektistä ja pluskvamperfektistä: olen istunut, olivat istuneet.

Agenttipartisiippi on samannäköinen kuin III infinitiivi, tunnus -mA-, mutta lauseyhteys ratkaisee, kummasta on kyse. Koska agenttipartisiippi käyttäytyy adjektiivin tavoin, sitä ei pidetä infinitiivinä. Seuraavissa kyse on agenttipartisiipista: maalaamasi taulu, Pekan korjaama auto, sinun tuomasi pullat. Agenttipartisiipin yhteydessä tekijää (esimerkkien alleviivatut kohdat) sanotaan agentiksi.

.

Formele nominale ale verbului

.

Formele nominale ale verbului sunt de două tipuri: substantivale și adjectivale. Acestea sunt utilizate în fraze care sunt completate de un alt verb și, adesea, sunt parte a unei propoziții subordonate; sunt cinci tipuri diferite de infinit. În schimb, formele nominale adjectivate corespund la două tipuri de participiu.

Formele nominale substantivale

 1)      primul infinitiv are două forme:

  • forma scurtă care este forma comună de infinitiv (Ex.: nukkua – a dormi; laulaa – a cânta; syödä – a mânca) și
  • forma lungă care se obține cu particula -kse- și sufixul posesiv și exprimă scopul, finalul, supoziția sau comparația. Ex. sanoa+kse+ni – pentru ca eu să spun, ca să spun / zic; niin / näin sanoakseni … – ca să zic așa …

Exemple: sanoakseni – pentru ca eu să spun näyttääksesi – pentru ca tu să demonstrezi; nähdäkseen – pentru ca ei să vadă; tullaksemme – pentru ca noi să venim; puhuaksenne – pentru ca voi să vorbiți; tavatakseen – pentru ca ei să se întâlnească.

Fraze subordonate: hän osti tuolin voidakseen istua auringossael a cumpărat un scaun pentru a putea sta la soare; elämme oppiaksemme aina jotain uutta – trăim pentru a învăța mereu ceva nou; muistaakseni hän muutti pois vuosi sitten – după căte mi-amintesc, s-a mutat acum un  an.

2)      caracteristicele celui de al doilea infinitiv sunt: -e-, -de-, -te- care împreună cu consoanele –l-, –n-, –r– devin -le-, -ne-, -re-.  Se declină în două cazuri:

  • inesiv care exprimă „când, în timp ce” și poate corespunde gerunziului românesc (Ex.: lukiessani – în timp ce citesc, citind; syödessämme – în timp ce mâncăm, mâncând; palatessaan – în timp ce se întoarce / revine, întorcându-se, revenind) și
  • instructiv care exprimă „modul” și poate corespunde gerunziului românesc (Ex.: hymyillen – surâzând; itkien – plângând; kunnioittaen – onorând).

3)      caracteristicele celui de al treilea infinitiv sunt: -mA,și se declină în următoarele cazuri

  • inesiv, elativ, ilativ, adesiv, abesiv și instructiv și e precedat de un alt verb. Ex.: kävin ostamassa am fost să cumpăr; lähdimme uimaan – am fost să înotăm; tulitko jo juoksemasta? –te-ai întors de la alergat?; oppia kuuntelemalla – a învîța ascultând; lukea ymmärtämättä mitään – a citi fără a înțelege nimic.

4)      al patrulea infinitiv e format cu ajutorul sufixului -minen și exprimă obligația de a face ceva; este o  formă foarte rară. Ex.: sinun on jukeminen tämä kirja huomiseksi – până mâine trebuie să citești cartea asta. Această formă verbală reprezintă, cel mai adesea, nomi verbali, declinabili in tutti i casi Ex.: saunominen – a face la saună (aprox. săunare!); näkeminen – vedere, văz, văzut; pitää tanssimisesta a-i place să danseze (a-i place de dans); tupakoimisesi huolestuttaa minua – fumatul tău mă preocupă.

5)      al cincelea infinitiv are caracteristica -mAis-.Singurul său caz este adesivul la plural și este urmat întotdeauna de un sufix posesiv; se întrebuințează cu verbul olla – a fi având semnificația de „a fi gata / a fi pe cale de a face ceva” Ex.: olin nukahtamaisillani eram gata să adorm; lapsi oli kaatumaisillaan copilul era gata să cadă.

.

Formele nominale ale verbului: participiu

.

PARTICÍPIU, participii, s. n. Mod verbal impersonal și nepredicativ, cu forme deosebite după gen și după număr, denumind acțiunea suferită de un obiect. ◊ (În vechea terminologie a gramaticii limbii române) Participiu prezent = gerunziu.

În finlandeză participiul are aceleași funcțiuni ca și în română.

În special participiul:

  • are valoare de substantiv, de adjectiv, de atribut sau de predicat verbal
  • la forma de trecut, împreună cu verbul auxiliar olla, servește la formarea timpurilor compuse ale modurilor  finite, personale, ale verbului
  • se întrebuințează la formarea unor construcți perifrastice.

Finlandeza are două participii:

  • primul participiu, participiu prezent, care exprimă o acțiune încă în curs de desfășurare
  • participio al doilea, participiu perfect sau trecut, care exprimă o acțiune încheiată.

Fiecare din aceste două forme ale participiului poate fi atât activă cât și pasivă. Mai există și formele negative ale participiului.

asua participiu prezent participiu trecut
activ asuva asunut
pasiv asuttava asuttu

.

Toate formele de participu din finlandeză se declină la toate cazurile, atât la singular cât și la plural și au rol de substantiv, adjectiv, atribut sau complement  / obiect.

a)      Participiul prezent are o formă activă cu terminația -Va adăugată la rădăcina verbului. Ex.: naurava – care râde; itkevä – care plânge; uskova – care crede. Forma pasivă cu aceeași terminație adăugată la rădăcina formei pasive a  verbului. Ex.: tehtävä työ – treabă / lucrare de făcut; kirioitettava kirje – scrisoare de scris; ostettava talo – casă de cumpărat.

Întrebuințând forma activă a participiului prezent împreună cu verbul olla – a fi se obține o construcție care capătă  sensul unui viitor. Ex.: olen kaipaava sinua – ai să-mi lipsești.

b)      Participiul trect are și el o formă activă și una pasivă ambele fiind întrebuințate la formele personale la imperfectul negativ, la perfect și la mai-mult-ca-perfect. Terminația formei active este -nUt la singular și -neet la plural. Ex.: lukenut –citit; jäätynyt –înghețat; oppineet –învățat. Terminația formei pasive este -ttU. Ex.: sanottu –a fi spus; rakennettu –a fi construit; syöty – a fi mâncat).

Participiile sunt întrebuințate în finlandeză foarte frecvent la costruirea propozițiilor subordonate. Ex.: tiedämme hänen olevan kotona –știm că este acasă; kuulin poikani puhuvan puhelimessa – l-am auzit pe fiul meu vorbind la telefon; näin sinun kävelevän kadulla – te-am văzut mergând pe stradă; luulin hänen tunteneen koko tarinan – credeam că știe toatp povestea; on vaikea uskoa hänen lukeneen koko kirjaa – e greu de crezut că a citit totă cartea; tiedät olevasi väärässä – știi că nu ai dreptate; ymmärsimme tehneemme oikein – am înțeles că am procedat corect.

.

.

Construcții cu inifinitivul și cu participiul

Infinitiivirakenteet ja partisiippirakenteet

Miten tunnukset ja päätteet liitetään vartaloihin?

.

1. infinitiivin translatiivi

1) Rakenne otti – sai tehdäkseen

Sinä otit nähdäksesi suuren vaivan.

Mies oli saanut tehdäkseen kesämökin.

Rakenne muodostaa verbiketjun. Se muistuttaa melko paljon finaalista lauseenvastiketta, mutta on pidettävissä siitä erillään.

Verbiketjut muodostuvat tavallisesti kahdesta verbistä, joilla kummallakin on oma leksikaalinen merkityksensä. Ensimmäinen verbi on finiittimuotoinen ja toinen verbi nominaalimuotoinen, esim.

Poika osasi ratkaista kaikki tehtävät.

Kirje ehti tulla ajoissa perille.

Naiset menivät uimaan.

Kello näyttää olevan 12.

Finaalinen lauseenvastike (finaalirakenne) toimii adverbiaalina: se vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, esim. Lähdin maalle levätäkseni. Vrt. Lähdin maalle jotta lepäisin.
2) Rakenne nauraa katketakseen

Hän häpesi kuollakseen.

Sydän sykki pakahtuakseen.

Tyyppi ei ole nykykielessä produktiivinen; vain muutamat harvat verbit ovat näin käytettynä mahdollisia (lähinnä katketa, kuolla, haljeta, pakahtua). Myös hallitsevina verbeinä tulevat kyseeseen vain harvat verbit (esim. nauraa, hävetä, sykkiä). Rakenne ilmaisee tekemisen tapaa tai voimakkuutta. Siksi sitä on nimitetty intensiteettirakenteeksi.
3) Rakenne tulee, jos on tullakseen

Tauti menee, jos on mennäkseen.

Tulee pappi tyhmemmästäkin, jos on tullakseen.

Myös: Hän on niin ollakseen.

Rakenne muodostaa kiteytyneen verbiliiton (Kiteytyneet verbiliitot ovat pitkälle fraasiutuneita eli sanontatavaksi muuttuneita rakenteita, joissa finiittiverbinä on olla-verbin muoto ja toisena osana nominaalimuoto, jolla ei siinä yhteydessä ole taivutusvaihtoehtoa, esim. on tehtävissä, on tekemäisillään). Se esiintyy lähinnä jos– ja kun-lauseissa, ja sitä on nimitetty fatum-rakenteeksi (lat. fatum ‘kohtalo’). Merkitykseen liittyy yleensä jonkinlainen sallimus tai ennalta määräytyminen, että niin ja niin tulee käymään. Viimeinen esimerkki tarkoittaa lähinnä teeskentelyä, ylpistelyä.


3. infinitiivin abessiivi

Rakenne jättää tekemättä

Jätän kuvailematta vaikeuksia tarkemmin.

Hän jätti käyttämättä tilaisuutta hyväkseen.

Rakenne muodostaa verbiketjun.


4. infinitiivi

1) Rakenne on – käy tekeminen

Sinun on nyt lähteminen.

Tietoon käy luottaminen.

Sinne ei ole menemistä.

Tyyppiä voidaan pitää yhtenä nesessiivisten lauseenvastikkeiden lajina. Se on nykykielessä harvinainen. Nimitys nesessiivinen viittaa siihen, että tällaisissa rakenteissa on usein kysymys pakosta, velvollisuudesta tai välttämättömyydestä. Jos rakenne tulkitaan lauseenvastikkeeksi, hallitsevana verbinä on olla– tai käydä-verbin muoto ja lauseenvastikkeen predikaattina 4. infinitiivin nominatiivi (esim. lähteminen) tai partitiivi (esim. menemistä). Aktiivisen lauseenvastikkeen subjekti on genetiivissä (esim. sinun).
2) Rakenne tekee tekemistään

Kello käy käymistään.

Myrsky yltyi yltymistään.

Rakenne muodostaa kiteytyneen verbiliiton. Kyseessä on ns. vartalontoisto- eli figura etymologica -rakenne, joka korostaa tekemisen jatkuvuutta.


Ns. 5. infinitiivi

Rakenne oli tekemäisillään

Lapsi oli putoamaisillaan pöydältä.

Olin nääntymäisilläni nälkään.

Rakenne muodostaa kiteytyneen verbiliiton, joka ilmaisee aspektia (aspektilla tarkoitetaan puhujan näkökulmaa tilanteen ajalliseen jäsentymiseen tai tuloksellisuuteen). Se ilmaisee lähellä toteutumistaan olevaa tekemistä, mutta ei kerro, toteutuiko tekeminen vai ei. Rakenteen perusosana on omistusliitteellinen 3. infinitiivin deminutiivijohdos.


Aktiivin 1. partisiippi

Rakenne on tekevinään

Tyttö oli nukkuvinaan.

He eivät olleet kuulevinaan huomautusta.

Rakenne muodostaa kiteytyneen verbiliiton, joka ilmaisee teeskenneltyä tai kuviteltua tekemistä. Siitä on käytetty nimitystä kvasirakenne (lat. quasi ‘ikään kuin’). Rakenteen perusosana on omistusliitteinen aktiivin 1. partisiipin monikon essiivi.


Passiivin 1. partisiippi

1) Rakenne on tehtävä

Asian on ratkettava huomiseen mennessä.

Poikienkin olisi luettava läksynsä.

Tyyppi kuuluu nesessiivisiin eli pakkoa, välttämättömyyttä ilmaiseviin rakenteisiin. Hallitsevana verbinä on olla-verbin yksikön 3. persoonan muoto. Subjekti on yleensä genetiivissä (esim. asian).

Rakenteen pohjana oleva lause voi olla myös eksistentiaalinen, reaalinen tai passiivinen. Partisiippi ei mitenkään eroa aktiivitapauksista, koska se on aina passiivinen.

Rappaukseen on päästävä ilmaa.  (eksistentiaalinen)

Nyt on oltava hiljaa.           (passiivinen)

2) Rakenne on tehtävissä

Onko johtaja tavattavissa?

Päätös on jo tehtävissä.

Tämä asia ei ole muutettavissa.

Monikon inessiivissä passiivin 1. partisiippi ilmaisee, että jotakin voidaan tai ei voida tehdä. Rakenne liittyy olla-verbin muotoon ja muodostaa sen kanssa kiteytyneen verbiliiton, jonka merkitys on episteeminen (episteemiset modaali-ilmaukset esittävät puhujan käsityksiä asiasisällön mahdollisuudesta tai varmuudesta).
3) Rakenne määräsi – esitti tehtäväksi

Esimies määräsi hankittavaksi uudet valaisimet.

Hän esitti ryhdyttäväksi toimiin.

Partisiippi on tässä translatiivissa. Sen taustalla oleva lause on aina passiivinen. Hallitseva verbi merkitsee tahdonilmaisua. Jos pohjana oleva lause on aktiivinen, voidaan käyttää esim. tyyppiä Hän määräsi miehen hankkimaan valaisimet.


Passiivin 2. partisiippi

1) Rakenne tuli tehdyksi – tehtyä

Minun tuli kerrotuksikerrottua asia.

Ei hänen tule lähdetyksilähdettyä.

Rakenteen muodostaa passiivin 2. partisiipin translatiivi tai partitiivi. Hallitsevana verbinä on tulla-verbin muoto. Rakennetta on nimitetty fortuitiiviseksi lauseenvastikkeeksi, koska tyyppi useimmiten ilmaisee sattumalta tai vahingossa tapahtumista (lat. fortuito ‘sattumalta’).

Translatiivin ja partitiivin esiintyminen rinnakkaismuotoina perustuu murre-eroon: translatiivia on käytetty enimmäkseen itä- ja lounaismurteissa, muualla taas partitiivia. Molemmat on hyväksytty yleiskieleen, vaikka normina oli pitkään translatiivi.

Lähes samaa merkitsee myös aktiivin 2. partisiipin translatiivi. Tätä tyyppiä ei ole pidetty varsinaisena lauseenvastikkeena:

Tulin kertoneeksi asian.

2) Rakenne sai tehdyksi – tehtyä

Hän sai sanotuksi tärkeimmät asiat.

Miehet eivät saaneet hävitettyä kaikkia tuholaisia.

Rakenteen muodostaa passiivin 2. partisiipin translatiivi tai partitiivi. Rinnakkaismuotojen esiintyminen perustuu samaan murre-eroon kuin edellisessä rakennetyypissä.

rakenne ja esimerkki

. aktiivi . passiivi .

malli

.

finaalirakenne vastaa jotta-lausetta

.
finaalirakenne vastaa jotta-lausetta (kaikki verbit)

verbin 1. inf. pitempi muoto + poss.suff. (sama subjekti).

Luen oppiakseni.

Luen, jotta opin (tai:oppisin).

1. puhuakseni

.

2. syödäksesi

3. mennäkseen

4. osataksemme

5. tarvitaksenne

6. vaietakseseen

  Tätä rakennetta 

ei voi käyttää

passiivissa! 

  oppia+kse+ni
.

.

rakenne ja esimerkki . aktiivi . passiivi .

malli

.

temporaalirakenne vastaa kun-lausetta

.
temporaalirakenne 1a

verbin perusmuoto (ilman -A) + -e (-te, -de, -le, -ne) +-ssA + poss.suff.

(jos sama subjekti)

.

– Puhuessani jännitän hiukan.

.

Kun puhun, jännitän hiukan.

.

Pekan lukiessa isä syö.

.

Kun Pekka lukee, isä syö.

1. puhuessani

.

2. syödessäsi

3. mennessään

4. osatessamme

5. tarvitessanne

6. vaietessaan

      oppi+essa+ni 
.        
temporaalirakenne 1b (sama subjekti)verbin perusmuoto (ilman -A) + -e (-te, -de, -le, -ne) + -ssA

 

.

Syötäessä ei saa puhua.

.

Kun syödään, ei saada puhua.

1. puhuttaessa

.

2. syötäessä

3. mentäessä

4. osattaessa

5. tarvittaessa

6. vaiettaessa

  oppi+tta+essa 
.    
temporaalirakenne 2a (sama subjekti)verbin mon. 3. pers. ilman tunnusta + pass. -tU (-ttU)(astevaihtelu!) + -A + poss.suff..

– Syötyäni menin ulos

Kun olin syönyt, menin ulos.

1. puhuttuani

.

2. syötyäsi

3. mentyään

4. osattuamme

5. tarvittuamme

6. vaiettuamme

      opi+ttu+a+ni /

.tiede+tty+ä 

juo+tu+a 

.        
temporaalirakenne 2b (eri subjekti)verbin mon. 3. pers.ilman tunnusta + pass. -tU (-ttU)

(astevaihtelu!) + -A

.

Kesän mentyä tulee joulu.

Kun kesä on mennyt, tulee joulu.

1. puhuttua

.

2. syötyä

3. mentyä

4. osattua

5. tarvittua

6. vaiettua

      opi+ttu+a /

saatu+a 

.        

.

rakenne ja esimerkki

. aktiivi . passiivi on harvinainen! . malli
 

modaalirakenne (siten että)

 
modaalirakenne (siten että) 

verbin perusmuoto (ilman -A) + -e (-te, -de, -le, -ne) + -n

.

Kuuntelin vaieten.Kuuntelin siten, että vaikenin.

.

Sari tuli itkien kotiin.

Sari tuli kotiin niin, että itki.

1. puhuen

.

2. syöden

3. mennen

4. osaten

5. tarviten

6. vaieten

1. puhuttaen

.

2. syötäen

3. mentäen

4. osattaen

5. tarvittaen

6. vaiettaen

  syö+den ./

mentä+en  

.

.

rakenne ja esimerkki . aktiivi .

malli

.

referatiivirakenne vastaa että-lausetta

.
referatiivirakenne 1a (sama aika, sama subjekti) verbin mon. 3. pers. vartalo+ -vA + poss.suff.
– Luulen osaavani asian.Luulen, että osaan asian.
1. puhuvani

.

2. syöväsi

3. menevänsä

4. osaavamme

5. tarvitsevanne

6. vaikenevansa

  puhu+va+ni./

kävele+vä+ni 

juokse+va+ni

tie+vä+ni

(vahva aste)

 

.    
referatiivirakenne 1b (sama aika, eri subjekti) verbin mon. 3. pers. vartalo+ -vA + n
– Näin äidin tulevan.Näin, että äiti tuli.
1. puhuvan.2. syövän3. menevän

4. osaavan

5. tarvitsevan

6. vaikenevan

  puhu+va+n 
.    
referatiivirakenne 1 passiivi(sama aika) 

verbin mon. 3. pers. vartalo + -vA + n.

– Kuulin puhuttavan tapauksesta.

Kuulin, että tapauksesta puhuttiin.

1. puhuttavan.

2. syöttävän

3. menettävän

4. osattavan

5. tarvitsettavan

6. vaikenettavan

  puhu+tta+va+n./

tiede+ttä+vä+n

.

(heikko aste)

 

.    
referatiivirakenne 2a (eri aika, sama subjekti) verbin perusmuodonvartalo + -nee (-lee, -see, -ree) + poss.suff.

Luulin oppineeni asian.

Luulin, että olin oppinut asian.

Kuulin Pekan laulaneen.

Kuulin, että Pekka oli laulanut.

1. puhuneeni

.

2. syöneesi

3. menneensä

4. osanneemme

5. tarvinneenne

6. vaienneensa

  syö+nee+ni /

lainan+nee+si 

.    
referatiivirakenne 2b (eri aika, eri subjekti) verbin perusmuodon vartalo +-nee (-lee, -see, -ree) +-n

Arvelin sinun jo syöneen.

Arvelin, että olit jo syönyt.

1. puhuneen

.

2. syöneen

3. menneen

4. osanneen

5. tarvinneen

6. vaienneen

  syö+nee+n ./

kaatu+nee+n 

.    

.

rakenne ja esimerkki

. aktiivi .

malli

.

agenttipartisiippi

(vastaa joka-lausetta) (joka taipuu: jonka, jota, jossa, josta, johon, jolla, jolta, jolle, jona, joksi)

(dacă joka se folosește ca pronume nehotărât cu sensul de fiecare  este indeclinabil,

altfel joka se declină doar ca pronume relativ cu sensul care)

.
agenttipartisiippi (sama subjekti) kaikki verbit verbin mon. 3. pers. vartalo+-mA (monikossa -imA)

+ sijatunnus + poss.suff. (jos subj. on pers. pron.)

.

– Äidin laittama ruoka on hyvää.

Ruoka, jota äiti laittaa, on hyvää.

Ostamasi pyörä oli kallis.

Pyörä, jonka ostit, on kallis.

1. puhumani

.

2. syömäsi

3. menemään

4. osaamanne

5. tarvitsematta

6. vaikenemaan

  luke+ma+ni ./

syö+mä+si 

.
agenttipartisiippi (eri subjekti) kaikki verbit  verbin mon. 3. pers.vartalo + -mA (monikossa -imA) + sijatunnus

.

– Ostin minun hyvän ystävän kirjoittaman kirjan.

Ostin kirjan, jonka on kirjoittanut minun hyvä ystävä.

1. puhuma

.

2. syömä

3. menemä

4. osaama

5. tarvitsema

6. vaikenema

  kirjoitta+ma /

.osta+ma 

.

.

rakenne ja esimerkki

. aktiivi . passiivi .

malli

.

partisiippi attribuuttina (voidaan muuttaa joka-lauseeksi)

.
partisiippirakenne 1a (nykyaika) aktiivi verbin mon. 3. pers.vartalo + -va (pass. -tava, ttava) + sijapääte

Esiintyy pääsanansa edellä ja käyttäytyy adjektiivin tavoin:

Ihailen osaavia opiskelijoita.

Ihailen opiskelijoita, jotka osaavat.

Kuuntele laulavia lapsia!

Kuuntele lapsia, jotka laulavat!

1. puhuva

.

2. syövä

3. menevä

4. osaava

5. tarvitseva

6. vaikeneva

  luke+va+lle /

kulke+va+an

.

(vahva aste)

.
partisiippirakenne 1a (nykyaika) passiivi verbin mon. 3. pers.vartalo

+ -va (pass. -tava, ttava) + sijapääte

Esiintyy pääsanansa edellä ja käyttäytyy adjektiivin tavoin:

Otitko mukaan tarvittavat tavarat?

Otitko mukaan tavarat, joita tarvitaan?

1. puhuttava

.

2. syötävä

3. mentävä

4. osattava

5. tarvittava

6. vaiettava

  lue+ttava+ssa./

kulje+ttava+lla

.

(heikko aste)

.
partsiippirakenne 2a (mennyt aika) aktiivi verbin perusmuodonvartalo

+ -nut/-nee (-lut/-lee, -sut/-see, -rut/-ree) + sijapääte

Nojasin kaatuneeseen puuhun.

Nojasin puuhun, joka oli kaatunut.

1. puhunut

.

2. syönyt

3. mennyt

4. osannut

5. tarvinnut

6. vaiennut

      luke+nut+ta 

anta+nee+lle

.

(vahva aste)

 

.
partsiippirakenne 2b (mennyt aika) passiivi verbin perusmuoto ilmantunnusta + pass. -tu (-ttu) + sijapääte

Vie kirje annettuun osoitteeseen.

Vie kirje osoitteeseen, joka on annettu.

1. puhuttu

.

2. syöty

3. menty

4. osattu

5. tarvittu

6. vaiettu

  lue+ttu+a  

/

anne+tu+lle

.

(heikko aste)

 

.

.

HUOM! Kielteisiä sivulauseita ei voi muuttaa rakenteiksi!

.

Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat?

Nominaalimuotoisia verbejä (verbien infinitiivi- tai partisiippimuotoja) ovat kaikki muut paitsi persoonassa taipuvat verbit. Persoonassa taipuvia eli predikaatiksi käyviä verbimuotoja ovat siis minä teen, sinä teet jne. +tehdään, sillä passiivikin on suomessa persoona. Kustakin verbikannasta voi näin ollen muodostaa 7 predikaattiverbiä ja suuren joukon muita muotoja (esim.kirjoittamassa, kirjoittamalla, kirjoittamasta, kirjoittamaan, kirjoitettaessa, kirjoittaen, kirjoittava, kirjoittavan, kirjoittanut jne.) – nominaalimuotoja –, joiden käyttö voi aiheuttaa ongelmia. Verbien nominaalimuodoistakin on olemassa sekä aktiivissa että passiivissa olevia muotoja, joten myös siltä osin on oltava tarkkana, jottei synny virheitä.

Nominaalimuodot voivat olla muodostamassa kokonaista lausetta, jolloin puhutaan lauseenvastikkeista. Lauseenvastikkeen idea on nimensä mukainen: pintarakenteen edustaja eli lauseenvastikkeen sisältävä rakenne vastaa kahta syvärakenteen lausetta siten, että vastikeosa vastaa nimenomaan sivulauseosaa ja päälauseosa on sama kuin yhä näkyvässä pintarakenteessa. Vastikeosasta siis puuttuu varsinaisen lauseen tuntomerkki eli persoonamuodossa oleva teonsana, eikä vastiketta lasketakaan lauseeksi (eikä myöskään eroteta pilkulla päälauseesta). Virkkeessä on siis yhtä monta lausetta kuin predikaattiverbiä.

Koska lauseenvastike vastaa aina sivulausetta, sen voi myös aina ”kääntää” sivulauseeksi, ja lauseenvastikevirheet voikin olla helpompi havaita vastaavista sivulauseista kuin lauseenvastikkeista. Eri lauseenvastikkeiden esittelyn yhteydessä on mainittu sivulause, joksi lauseenvastike oikeaoppisesti on muunnettavissa. Kun sivulauseesta tehdään lauseenvastike, sivulauseen subjektin ja predikaatin muoto muuttuu. Yleensä muut lauseenjäsenet pysyvät muuttumattomina. Seuraavassa on esimerkki:

Kerroin hänelle, että suokävely on rasittavaa mutta mukavaa.

Kerroin hänelle suokävelyn olevan rasittavaa mutta mukavaa.

Kirjoitetussa suomen kielessä lauseenvastikkeita käytetään nykyään melko runsaasti, joskus jopa enemmän kuin pää- ja sivulauseen yhdistelmiä. Jos lauseenvastikkeita suosii hyvin paljon, tyylistä tulee helposti vaikeaselkoinen, koska juuri konjunktiot normaalisti auttavat lukijaa oivaltamaan lauseitten välisen suhteen. Sopiva määrä hallitusti käytettyjä lauseenvastikkeita sen sijaan elävöittää ja tiivistää tekstiä. Puhekielessä käytetään lauseenvastikkeita varsin vähän, ja puhekielen lauseenvastikkeet ovat useimmiten lyhyitä.

Verbien nominaalimuodot ovat joko aktiivissa tai passiivissa olevia muotoja, mikä vaatii kirjoittajalta tarkkuutta. Syntyy virhe, jos käyttää esimerkiksi muotoa, joka edellyttäisi henkilötekijää, eikä henkilötekijää ole, tai käyttää aktiivia, vaikka tarkoitus on viitata passiiviin eli ihmisiin yleensä.

.

.

TABEL RECAPITULATIV

.

vetää-verbin nominaali- eli infiniittimuodot
sijamuoto aktiivi passiivi
infinitiivit:
1. infinitiivi: perusmuoto          vetää
translatiivi        vetääkseni, vetääksesi, vetääkseen,vetääksemme, vetääksette, vetääkseen
2. infinitiivi: inessiivi vetäessä     vedettäessä
  instruktiivi vetäen
3. infinitiivi: inessiivi vetämässä
elatiivi vetämästä
illatiivi vetämään
adessiivi vetämällä
abessiivi vetämättä
instruktiivi vetämän vedettämän
4. infinitiivi: nominatiivi vetäminen
partitiivi vetämistä
partisiipit:
1. partisiippi partisiipeilla täydellinen onluku- ja sijataivutus vetävä vedettävä
2. partisiippi vetänyt vedetty
agenttipartisiippi vetämä
kieltopartisiippi vetämätön

.

Lauseessa nominaalimuodot voivat olla samoissa tehtävissä kuin nominit: subjektina, objektina, attribuuttina, adverbiaalina (În propoziție, formele nominale pot avea rol de subiect, obiect (complement), atribut sau de adverb).

Nominaalimuotojen verbisyys taas ilmenee siinä, että ne voivat saada verbin määritteitä: objekteja (esim. suomea puhu+va) ja adverbiaaleja (esim. Suomessa synty+nyt). Verbinen piirre on myös se, että osa nominaalimuodoista esiintyy aktiivin lisäksi myös passiivissa.

.

Asetelma 66: Infinitiivit, partisiipit ja muut infiniittiset muodot – forme nominale

Infinitiivi . Partisiippi . Muut infiniittiset muodot
A-infinitiivi VA-partisiippi   vAn
kertoa kertova* kertovan: kertovani kertovasi kertovansa kertovamme kertovanne
kertoakseni kertoaksesi kertoakseen kertoaksemme kertoaksenne kerrottava* kerrottavan

.

Infinitiivi . Partisiippi . Muut infiniittiset muodot
E-infinitiivi NUT-, TU-partisiippi   neen, tUn
kertoen kertonut* kertoneen: kertoneeni kertoneesi kertoneensa kertoneemme kertoneenne
kerrottu* kerrotun
  (t)tUA
kertoessa: kertoessani kertoessasi kertoessaan kertoessamme kertoessanne kerrottaessa kerrottua: kerrottuani kerrottuasi kerrottuaan kerrottuamme kerrottuanne

.

Infinitiivi . Partisiippi . Muut infiniittiset muodot
mA-infinitiivi Agenttipartisiippi   mAisillA
kertomassa kertomasta kertomaan kertomallakertomatta kertoman (kertomani) kerrottaman kertoma*   kertomaisillani kertomaisillasi kertomaisillaan kertomaisillamme kertomaisillanne
  vinA
kertovinani kertovinasi kertovinaan kertovinamme kertovinanne
  vissA
kerrottavissa: kerrottavissani kerrottavissasi kerrottavissaan kerrottavissamme kerrottavissanne
Kieltopartisiippi  
kertomaton*  
*:llä merkityt taipuvat adjektiivien tapaan.

.

Infinitiivejä ja partisiippeja.

Câteva alte modele de întrebuințare a infinitivelor și  a participiilor.

Atât infinitivul cât și participiul sunt tratate pe pagini proprii dar aici avem doar câteva modele de întrebuințare a lor.

.

Aina ei ole helppoa tehdä mitä pitäisi, mutta kun jokin kuitenkin valmistuu käytetään muotoja saada tai tulla tehdyksi:

  • Mun pitäis saada tämä kirje kirjoitetuksi.
  • Koita nyt saada se tehdyksi.

Saman voi sanoa verbeillä saada tai tulla tehtyä:

  • Mun pitäis nyt saada tämä kirje kirjoitettua.
  • Koita nyt saada se tehtyä.

Jos haluaa painottaa tekemisen intensiteettiä tai ilmaista, että jokin tapahtuu koko ajan, käytetään muotoa tehdä tekemistään.

  • Olen miettimistäni miettinyt.
  • Tyttö vain kaunistumistaan kaunistuu.
  • Mikä sinua väsyttää? Sinähän olet vain nukkumistasi nukkunut.

Jos vain teeskennellään, käytetään muotoa olla tekevinään. Muoto olla olevinaan taas ilmaisee koppavuutta tai itsensä korostamista.

  • Sinä olet vain miettivinäsi.
  • Olin nukkuvinani.
  • Hän ei ollut ymmärtävinään.
  • Emme olleet näkevinämme, vaikka näimme kaiken.
  • Et ollut kuulevinasi, vaikka varmasti kuulit.
  • Se on niin olevinaan.
  • Oletko sä olevinas joku asiantuntija?
  • Kun jokin on juuri tapahtumassa, käytetään seuraavia muotoja:
  • Olet putoamaisillasi.
  • Olen putoamaisillani.
  • Oli ajamaisillaan.
  • On pääsemäisillään.
  • Olemme kuolemaisillamme.

Henkilöt käyttivät verbimuotoja kuten olisi korjattavissa ja olisi noudettavissa. Kun on mahdollista tehdä jotakin, käytetään muotoa olla tehtävissä.

  • Olisi korjattavissa
  • Ei ole ajateltavissakaan
  • Ei ole käytettävissä
  • Olisi haettavissa
  • Noudettavissa

Huomaa, kuinka muodot pestävä, pestäväksi ja pestävää vaihtelevat seuraavissa esimerkeissä:

  • Minun olisi pestävä tämä hame. (on pakko pestä)
  • Vai veisinkö sen pesulaan pestäväksi? (joku muu pesee)
  • On tässä muutenkin pestävää. (pyykkiä on paljon)

.

.

Nominaalimuodot  MUISSA KIELISSÄ

Latinan nominaalimuotoja ovat infinitiivit, partisiipit, gerundi, gerundiivi ja supiini. Nominaalimuodot eivät taivu persoonissa – adică formele nominale nu se inflectează după persoană.

În limba română formele nominale sunt: infinitv, participiu, gerunziu și supin.

Infinitiivit

Infinitiivejä on kuusi, aktiivin ja passiivin infinitiivin preesens, perfekti ja futuuri.

Partisiipit

Partisiippeja on kolme, aktiivin partisiipin preesens ja futuuri sekä passiivin partisiipin perfekti.

Gerundi

Gerundi on verbaalisubstantiivi, jolla on neljä toisen deklinaation mukaista sijamuotoa, akkusatiivi, genetiivi, datiivi ja ablatiivi.

Gerundiivi

Gerundiivi on verbaaliadjektiivi, joka taipuu ensimmäisen ja toisen deklinaation –us, -a, -um adjektiivien tapaan suvuissa, luvuissa ja sijoissa.

Supiini

Supiinilla on kaksi neljännen deklinaation mukaista sijamuotoa, akkusatiivi ja ablatiivi.

Așa cum am văzut, în finlandeză apar, în mod obișnuit, doar primele două, inifinitivul și participiul.

.

Mai jos toate formele nominale ale verbului kävellä.

Nominaalimuodot
nominaalimuoto taivutusmuoto
aktiivin I infinitiivin nominatiivi kävellä
aktiivin I infinitiivin translatiivin yksikön 1. persoona kävelläkseni
aktiivin I infinitiivin translatiivin yksikön 2. persoona kävelläksesi
aktiivin I infinitiivin translatiivin yksikön 3. persoona kävelläkseen
aktiivin I infinitiivin translatiivin monikon 1. persoona kävelläksemme
aktiivin I infinitiivin translatiivin monikon 2. persoona kävelläksenne
aktiivin I infinitiivin translatiivin monikon 3. persoona kävelläkseen
aktiivin II infinitiivin inessiivi kävellessä
passiivin II infinitiivin inessiivi käveltäessä
aktiivin II infinitiivin instruktiivi kävellen
aktiivin III infinitiivin inessiivi kävelemässä
aktiivin III infinitiivin elatiivi kävelemästä
aktiivin III infinitiivin illatiivi kävelemään
aktiivin III infinitiivin adessiivi kävelemällä
aktiivin III infinitiivin abessiivi kävelemättä
aktiivin III infinitiivin instruktiivi kävelemän
passiivin III infinitiivin instruktiivi käveltämän
aktiivin IV infinitiivin nominatiivi käveleminen
aktiivin IV infinitiivin partitiivi kävelemistä
aktiivin V infinitiivin yksikön 1. persoona kävelemäisilläni
aktiivin V infinitiivin yksikön 2. persoona kävelemäisilläsi
aktiivin V infinitiivin yksikön 3. persoona kävelemäisillään
kävelemäisillänsä
aktiivin V infinitiivin monikon 1. persoona kävelemäisillämme
aktiivin V infinitiivin monikon 2. persoona kävelemäisillänne
aktiivin V infinitiivin monikon 3. persoona kävelemäisillään
kävelemäisillänsä
aktiivin I partisiippi kävelevä
passiivin I partisiippi käveltävä
aktiivin II partisiippi kävellyt
passiivin II partisiippi kävelty
aktiivin agenttipartisiippi kävelemä

.

Introdus  / lisätty 15.11.2012

Actualizat / päivitetty 8.12.2015

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: