Blogulblog's Blog

Cuvinte indeclinabile – taipumattomia sanoja

 Cuvinte indeclinabile – taipumattomia sanoja

.

Indeclinabile

.

taipumattomia sanoja ● cuvinte indeclinabile ■ oböjliga ord

Regulă: în finlandeză, ca și în română, se declină toate numele gramaticale (substantiv, adjectiv, adverb, pronume, numeral). Declinarea numelor gramaticale menționate împreună cu conjugarea verbelor se numește, cu un singur cuvânt, inflexiune. Pagina se referă la numele gramaticale, în special adjective și adverbe, mai rar substantive care, în ciuda faptului că par declinabile, nu se declină. Evident, ca și în limba română, sunt multe alte categorii de cuvinte care nu sunt declinabile, de exemplu sufixele, prefixele, prepozițiile, conjuncțiile,  exclamațiile sau onomatopeele.. Acestea nu intră în subiectul paginii.

Finlandeza este limba inflexională, ceea ce înseamnă că forma cuvintelor se schimba puțin din forma lor de bază atunci când sunt utilizate în propoziție. Există, însă, multe excepții, unele cuvinte indeclinabile nu apar niciodată inflectate sau se menționează că se inflectează deficitar – sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Forma menționată este  forma lor de bază, indiferent de forma sau poziția cuvintelor cu care se compun sau se combină. Mai jos le-am ales doar pe cele mai frecvente, altfel, lista este destul de stufoasă.

Pentru că le-am considerat necesare, în pagină apar și câteva cuvinte care se inflectează; ele se recunosc după indicele care arată modelul de declinare.

taipum. = taipumaton – indeclinabil

.

Generalități

§ 792 Taipumattomista sanoista

Sanaluokat jakautuvat taivutuksen perusteella kahtia: taipuviin, joita ovat verbit ja nominit, sekä taipumattomiin, joita ovat kaikki muut. Joillakin taipumattomiksi luokitelluista sanoista tosin on osittainen paradigma; tällaisia ovat esim. adverbit täällä, täältä, tänne; alla, alta, alle (» § 646, 687). Taipumattomat tai osittain taipuvat sanat, jotka voivat saada omia täydennyksiä tai määritteitä ja siten muodostaa lausekkeita, ovat adverbeja ja adpositioita. Niitä, joilla ei ole omia määritteitä, sanotaan partikkeleiksi. (» Asetelma 128; tarkemmin » § 794.)

.

Asetelma 128: Taipumattomien sanojen perusjako

Taipumattomat sanat

Osalla vajaita muotosarjoja

Aina taipumattomat

adpositiot

adverbit

partikkelit

Partikkelien kategoria on sisäisesti heterogeeninen; siihen kuuluu useita alaryhmiä, jotka ovat keskenään hyvinkin erilaisessa käytössä ja jotka toisaalta menevät osin päällekkäin. Omanlaisiaan ovat verbin kanssa yhdysverbin muodostavat verbipartikkelit kuten syödä ylen, lyödä (itsensä) läpi; niitä käsitellään luvussa Verbit (» § 454455). Raja modaalisten adverbien ja partikkeleiden välillä on epämääräinen. Modaalisia adverbeja ja partikkeleita käsitellään luvussa Modaalisuus (» § 16011609). Tässä luvussa käsiteltävät partikkelien alaryhmät on esitelty asetelmassa 129.

.

Asetelma 129: Partikkeliryhmien jäsenet

Interjektioita Dialogipartikkeleita
ah, aah, aih, hihuu, huhhuh, hui, hyi, häh, höh, hm, mmm, oioi, pah, puh, pyh; hep, hiiop, seis; jess, kas (vain), oho, vau, yäk, äh, äš, kääk, häh, tä ahaa, aha, ai, jaa, j(a)aha, vai niin; joo, juu, mm, niin, no, aivan, kyllä, just, juuri, okei, tä, hä(h), (jees)
Huomionkohdistimia
hei, hoi, haloo, pst; kato, kuule; muuten
Lausumapartikkeleita Konjunktioita
ai, kai, ‑kO; mite(n)s, tokko, vai, entä; ja, et, eli, elikkä; sen kun, ni, viel(ä); no, ka, vaikka(pa); kato, mut(ta), muuten, jos(pa), kun(pa) ja, että, jotta, eli, mutta, tai, vai, sillä; koska, kun, jos, vaikka
Suunnittelupartikkeleita
eiku, niinku, siis, tai; t(u)ota, t(u)ota noin; jotenkin, ni(i)nku(n), silleen, tavallaan
Modaalipartikkeleita Sävypartikkeleita
tietysti, tietenkin, varmaan(kin), kai, ehkä, kaiketi, kenties, lie(nee), kyllä, toki, totta kai, tuskin, ei; muka(mas), kuulemma, tiemmä, näemmä, näet aina, ny(t), sit(ten), vast(a), viel(ä), ‑hAn, ‑pa(s)/pä(s), ihan, kyl(lä), oikein, oikeestaan, sitä, tosiaan, vaan, vähä(n), melkein
Fokuspartikkeleita Intensiteettisanoja
myös, ‑kin, -kAAn; jopa, peräti, vieläpä, ainoastaan, pelkästään, vain, etenkin, varsinkin, vallankin, juuri, just; itse, ainakin, edes, saati, hädin tuskin; tasan, tarkalleen, täsmälleen, jo, vielä, enää aivan, ihan, oikein, niin, (noin, näin), hyvin, kovin, perin, sangen, varsin, ylen, kyllin, tasan, tosi, täys(in), (ei) järin ~ kovin ~ erityisen
Likimäärän ilmaisimia
aika, melko, noin, joku, jotain, siinä

Vezi și pagina Despre expletive – täytesanoista

.

Teoria apud Iso suomenkielioppi

taipumattomuus

Taipumattomia ovat sellaiset sanat, jotka esiintyvät vain yhdessä (taivutus)muodossa. Tällaisia ovat valtaosin (1) partikkelit (esim. jopa, aika, ehkä, ja) sekä adverbit (esim. aina, kotoisin, epähuomiossa) ja adpositiot (esim. vastoin, kautta, johdosta). Joillakin adverbeilla ja adpositioilla on vajaa taivutusparadigma eli muutaman sijamuodon sarja, esim. kaukana, kauas, kaukaa, lähellä, lähelle, läheltä, luona, luo(kse), luota.

On myös kourallinen (2) taipumattomia adjektiiveja, esim. eri, ensi, viime, kelpo, koko, pikku, aimo sekä puhutun kielen eka, toka, vika. Niitä käytetään vain substantiivin etumääritteinä, mutta ne eivät kongruoi kuten adjektiivit tässä asemassa yleensä: pikku tytöllä vrt. pienellä tytöllä. (» § 610.)

(3) Toisenlaisesta taipumattomuudesta on kyse substantiiveissa, jotka muutamassa konstruktiossa esiintyvät pelkästään yksikön nominatiivissa, vaikka niillä sinänsä on täysi taivutusparadigma. Tällaisia substantiiveja ovat tittelit ja niihin verrattavissa olevat luokittavat nimikemääritteet, esim. lehtori Virtaselle, taidemuseo Kiasmassa (» § 599), tukisubstantiivin määritteet kuten romaanissa Putkinotko, kirjainta a, valtatiellä 66 (» § 567) sekä sarjaa tai luokkaa ilmaisevan numeraalin luokitusmääritteet kuten Peugeot 205:n, valtatie 66:lla (» § 568).

.

Să trecem la treabă!

.

Exemple:
Pikku siskolla on nukke.
Viime vuonna muutin Helsinkiin.
Ensi viikolla matkustan Thaimaahan.

  • Din seria adjectivelor și adverbelor care nu se declină, în plus peste cele prelucrate mai jos: aimo, aina, aivan, eilen, eka, ensi, eri, erittäin, hirmu- (adv.), ihan, ilman, juuri (adv.), kauas, kelpo, koko, kovin, liian, loisto, lähes, nappi (adj.), nasta, paljon, perin, sangen, silti, tasan, toka, tosi, tosin, tuskin, täysin, vaiti, varsin, vika, ylen
  • Dintre verbe, verbul de negație cu forma ei este invariabilă: Otatteko teetä? Ei kiitos.
  • Întrucât în seria indeclinabilelor sunt numerale și pronume, îți las plăcerea, HyväYstävä, să le descoperi singur de pe paginile pronumelor și numeralelor.
  • Invectivele și unele părți ale înjurăturilor sunt indeclinabile; știm că expresiile se folosesc așa cum au fost construite, dacă sunt modificate, nu mai sunt expresii ci sintagme.

.

BD10256_.

auki avoinna, avoimeksi.

1.  sulkematta, kiinnittämättä, solmimatta tms., levällään, levälleen, irti. Ovi on auki avoinna t. lukitsematta. Kansi, laatikko on auki. Olla silmät, suu auki. Kirja on keskeltä auki. Kulkea takki auki. Kammata tukkansa auki. Ei saa solmua auki. Kiertää lukko, ruuvi, hana auki. Radio, televisio on auki toiminnassa.

 Kuv. Kulkea silmät ja korvat auki tarkkaavaisena. Pellit auki ks. pelti 2.b.

2.  puhki, halki, rikki. Viiltää, leikata auki. Tien pinta revittiin auki.

3.  raivattuna, kulkukunnossa, selvänä, sulana; raivatuksi jne. Hakata raja auki. Ojat on pidettävä auki. Tie auki taivasta myöten! Meri on auki.

4.  virastoista, liikkeistä yms.: yleisön, asiakkaiden käytettävissä, käytössä. Liike on, pidetään auki klo 8—20.

5.  virasta, toimesta: täyttämättä. Auki oleva virka.

6.  ratkaisematta, päättämättä. Asuntokauppa on vielä auki. Kysymys jäi auki.

7.  ark. rahaton, varaton; velkaa. Hän on aivan auki. Jäin sinulle auki kympin.

 Alat. Olla perse auki aivan rahaton.

auki, aukile, aukinainen, aukio, aukiokammo, aukiolo, aukioloaika

auki 1 ● deschis (neînchis, neîncuiat); liber; neblocat; neasamblat; vacant; rămas în suspensie; lefter, falit

■ (avoinna) öppen; (kirjasta tms.) uppslagen; (televisiosta tms.) , påslagen; (levällään, irti) lös; (lukitsematta) olåst; (kiinnittämättä) ofäst; (kokoamaton) omonterad; (solmimatta) oknuten; (napittamatta) oknäppt; (avoimeksi) upp

ovi on auki ● ușa este deschisă ■ dörren är (står) öppen

olla silmät auki ● a fi cu ochii deschiși ■ ha ögonen öppna

olla suu auki ● a fi cu gura deschisă ■ gapa

hänellä oli tukka auki ● ea avea părul despletit ■ hon hade håret utslaget

kammata tukkansa auki ● a-și pieptăna părul ■ kamma ut håret

hän ei saanut solmua auki ● n-a reușit să desfacă nodul ■ han fick inte upp knuten

kiertää auki ● a deșuruba ■ skruva upp

kiertää lukko auki ● a deschide zăvorul ■ låsa upp [ett lås]

kiertää ruuvi auki ● a deșuruba [un șurub] ■ skruva upp en skruv

kiertää hana auki ● a deschide robinetul ■ öppna en kran

hakata raja auki ● a elimina o barieră / frontieră ■ hugga upp en rå

repiä auki ● a deschide rupând [ambalajul, plicul etc.]; a smulge; a scoate; a desprinde ■ slita upp; riva upp

tie auki taivasta myöten! ● drum drept până-n pânzele albe ■ det är fritt fram!

hänellä on tie auki taivasta myöten ● are drumul deschis / drept către carieră ■ han har en spikrak karriär framför sig

meri on auki ● marea este dezghețată / liberă de gheață ■ havet är öppet

liike on auki ● prăvălia este deschisă ■ butiken är öppen (har öppet)

liike on auki lauantaisin ● magazinul este deschis sâmbăta ■ butiken har lördagsöppet

liike on auki iltaisin ● buticul este deschis [și] seara ■ butiken har kvällsöppet

.

auki 1a (kuv)

kulkea silmät ja korvat auki (kuv) ● a fi doar ochi și urechi ■ ha ögon och öron öppna

pellit auki ● dă-i viteză! ■ full fräs; full fart

huoneistokauppa on vielä auki ● despre cumpărarea / vânzarea apartamentului încă nu s-a decis, este în curs de ■ lägenhetsköpet är ännu inte fastslaget

kysymys jäi auki ● întrebarea a rămas fără răspuns ■ frågan lämnades öppen tills vidare

.

auki 2 (puhki, halki) ● deschis, desfăcut; demontat; rupt, stricat, defect ■ upp; (rikki) sönder (vain predikatiivina), trasig

avatkaa ikkunat! ● deschideți ferestrele! ■ upp med fönstret!

viiltää auki ● a spinteca ■ skära upp

tien pinta revittiin auki ● strada / pavajul / asfaltul a fost desfundat / desfăcut ■ vägen revs upp

tie oli monesta kohdasta auki ● drumul era desfundat în multe locuri ■ vägen var uppriven på flera ställen

.

auki 3 (virasta, toimesta) ● vacant, liber, neocupat ■ vakant, ledig, obesatt

julistaa virka auki ● a publica funcția vacantă ■ ledigförklara (utlysa) en tjänst

osastolla on kaksi virkaa auki ● departamentul are două funcții neocupate ■ det finns två vakanser på avdelningen

.

auki 4 (ark rahaton) ● lefter; datornic ■ pank; (velkaa) skyldig (jklle jtak ngn ngt)

jäin sinulle auki kympin ● ți-am rămas dator zece ■ jag är skyldig dig en tia

olen sinulle kympin auki ● îți sunt dator zece ■ jag är skyldig dig en tia

.

BD10256_

.

ensi taipum.

1.  ensimmäinen.

a.  ajallisesti. Ottaa ensi askeleitaan. Ensi alkuun. Ei osannut ensi hätään kiittääkään. Ensi työkseen, töikseen. Ensi näkemältä. Ensi tilassa mahdollisimman pian.

b.  paikallisesti. Teatterin ensi [= alin] parvi. Teoksen ensi [= alkupään] osat.

c.  arvo-, tärkeys- tm. järjestyksestä. Matkustaa ensi luokassa. Ensi luokan [= ensiluokkaista] tavaraa. Ensi käden [= alkuperäis] tiedot. Ensi kädessä, sijassa lähinnä, ennen kaikkea, ensisijaisesti.

2.  nykyhetkestä lukien lähinnä seuraava, tuleva, lähin. Ensi viikolla, vuonna. Ole ensi kerralla varovaisempi.

ensi, ensi kädessä, ensi sijassaensiapu, ensiapu, ensiapukurssi, ensiapukurssi, ensiapulaukku, ensiapulaukku, ensiarvoinen, ensiarvoinen, ensiarvoisuus, ensiarvoisuus, ensiasunto, ensiasunto, ensiesiintyminen, ensiesiintyminen, ensiesiintymä, ensiesiintymä, ensiesittää, ensiesittää, ensiesitys, ensihoito, ensi-ilta, ensi-iltayleisö, ensi-isku, ensikertainen, ensikertalainen, ensikesäinen, ensikonsertti, ensikoti, ensiksi, ensikäyttö, ensilumi, ensiluokkainen, ensiluokkaisesti, ensiluokkaisuus, ensiluokkalainen, ensimmäinen, ensimmäiseksi, ensimmältä, ensin, ensin mainittu, ensinkään, ensinnä, ensioire, ensipainos, ensipäivänkuori, ensipäivänleima, ensirakastaja, ensirakkaus, ensisijainen, ensisijaisesti, ensisijaistaa, ensisijaisuus, ensisunnuntainen, ensisuoja, ensisynnyttäjä, ensitalvinen, ensitanssija, ensitanssijatar, ensivaikutelma, ensivierailu, ensiviulu, ensiökäämi

.

ensiensimmäinen

ensi 1 (ensimmäinen) ● primul, prima; prim; cel mai din / în față ■ första; (mask) förste; främsta; (mask) främste

ensi alkuun ● inițial ■ till en början

ensi hetkestä asti ● încă din primul moment ■ från första stund

ensi käden tiedot ● informații de primă mână ■ förstahandsuppgifter

ensi käden tieto ● informație de primă mână ■ förstahandsuppgift

ensi kädessä / sijassa ● în primul rând ■ i första hand; i främsta rummet

ensi kerran ● pentru prima dată ■ för första gången [ATENȚIE! a nu se confunda cu ensi kerralla (→ mai jos)]

ensi luokan tavaraa ● marfă de prima calitate ■ förstklassiga varor; prima varor

ensi näkemältä ● la prima vedere ■ vid första påseendet

ensi tilassa ● în primul rând; cu prima ocazie ■ i första taget; med det snaraste; per omgående

ensi töikseni luin … ● în primul rând am citit …. ■ till att börja med läste jag …

ensi työkseen (töikseen) ● în primul rând; pentru început ■ till att börja med

matkustaa ensi luokassa ● a călători la clasa I-a ■ resa i första klass; åka första klass

ottaa ensi askeleitaan ● a face primii pași; a începe ceva; a purcede las ceva ■ ta sina första steg

teatterin ensi parvi ● primul balcon al teatrului ■ första balkong på en teater

.

ensi 2 (seuraava) ● următor; proxim; viitor ■ nästa (taipum); (ylät mask) näste; (tuleva, lähin) kommande; (kohta käsillä oleva) instundande

ensi kerralla ● data viitoare ■ nästa gång

ensi perjantaina ● vinerea viitoare ■ (lähimpänä) [nu] (om) fredag; (sitä seuraavana) nästa fredag

ensi viikolla ● săptămâna viitoare ■ nästa vecka

ensi vuonna ● anul viitor ■ nästa år

ensi jouluna ● Crăciunul viitor ■ nästa jul; (joulun alla sanottuna) i jul

ensi kesänä ● vara viitoare ■ i sommar; (tänä kesänä sanottuna) nästa sommar

.

ensi 3 (etu-)

eturivissä ● în primul rând / plan ■ i främsta ledet

etupäässä, ensi sijassa, pääasiassa; etusijalla ● în primul rând; în principal; predominant; prioritar ■ i främsta rummet

ensisijassa, ensi sijassa ensi sijalla, ensi sijalle; ennen kaikkea, etupäässä ● în primul rând; în principal; predominant; prioritar ■ i främsta rummet

.

ensisijaisesti ● adv.: în primul rând; primar; în special; cel mai apropiat  ■ (ensi sijassa) i första hand, först och främst; i första (främsta) rummet; primärt; (ennen kaikkea) framför allt; (lähinnä) närmast

.

BD10256_.

eri

1.  taipum. adj.

a.  erillinen, itsenäinen, erityinen, oma; toinen, erilainen. Kolme eri osaa. Eri huoneet. Kaikilta eri puolilta. Eri lähteistä saadut tiedot. Kukin anomus eri asiakirjana. Ilman eri pyyntöä. Se on eri asia. Olla eri mieltä. Eri tavalla, lailla. Eri paria olevat kengät. Kappeli erotettiin eri seurakunnaksi. Oli tapauksen jälkeen kuin eri mies kokonaan muuttunut. Hänen kantansa oli eri [paremmin: erilainen, muunlainen, toinen, muu] kuin enemmistön.

b.  ark. tehostavana ilmauksena. Eri [= aika(moinen)] epeli tuo poika.

2.  adv. rakenteissa jotka ilmaisevat jnk ominaisuuden erilaista määrää t. astetta; vastakohta: yhtä, yhden, saman. Eri suuret. Eri koviksi karkaistut teräkset. Ennättivät eri pitkälle.

 Ark. erittäin, tavattoman, kamalan, hurjan. Eri hauska mies. Eri hassua.

.

erikois- yhdyssanojen alkuosana. ← erikoinen

1.  erikoistunut, erityinen, erityis-, nimenomainen, vartavastinen, perusteellinen (erikoisliike, -lääkäri, -rakenteinen).

2.  poikkeava, epätavallinen (erikoisasema, -tapaus, -laatuinen).

.

erikoinen38 vrt. erityinen.

1.  tavallisuudesta poikkeava, epätavallinen, erikois-, omalaatuinen, poikkeuksellinen, harvinainen, outo, omituinen, merkillinen, ihmeellinen, originelli. Ulkomuodoltaan erikoinen. Hän on siitä, siinä suhteessa, sikäli erikoinen, että – -. Erikoiset tavat, olosuhteet. Kerrassaan erikoinen tapaus. Hyvin erikoinen ihminen.

Erik. kielteisissä yhteyksissä (ark. myös komparatiivisena): (ei) mainittava, sanottava, kummempi. Ei mitenkään erikoinen laulaja. Ei näytä erikoisemmalta. „Mitä kuuluu?” „Ei mitään erikoista, ei erikoisempaa.”

2.  tavallisemmin: erityinen (2), luonteenomainen, tunnusomainen, tunnusmerkillinen, kuvaava, ominainen, tyypillinen, karakteristinen.

3.  tavallisemmin: erityinen (1), nimenomainen, spesiaalinen, spesifinen.

.

erillinen38 erillään oleva, eri, eristynyt, irrallinen, yksinäinen, itsenäinen. Kesämökki ja erillinen sauna. Erilliset huoneet. Lauseyhteydestä erillinen huomautus. Kysymystä ei voida ratkaista erillisenä.

.

erityis- yhdyssanojen alkuosana = erikois.

eri, eri-, eriaikainen, eriaikaisesti, eriaikaisuus, eriarvoinen, eriarvoisuus, eriasteinen, eriasteisesti, erihintainen, eri-ikäinen, eri-ikäisyys, erikielinen, erikoinen, erikois-, erikoisala, erikoisasema, erikoisauto, erikoiseläinlääkäri, erikoisesti, erikoishoikka, erikoiskerma, erikoiskieli, erikoiskoe, erikoiskoulutus, erikoislaatuinen, erikoislaatuisesti, erikoislaatuisuus, erikoislahjakas, erikoislahjakkuus, erikoislaina, erikoisliike, erikoislukio, erikoiskieli, erikoiskoe, erikoiskoulutus, erikoislaatuinen, erikoislaatuisesti, erikoislaatuisuus, erikoislahjakas, erikoislahjakkuus, erikoislaina, erikoisliike, erikoislukio, erikoislähettiläs, erikoislääkäri, erikoismaininta, erikoismies, erikoisosaaminen, erikoispikajuna, erikoispostimerkki, erikoisrakenteinen, erikoisruokavalio, erikoissairaanhoitaja, erikoissuunnittelija, erikoistaa, erikoistapaus, erikoistarjous, erikoistehtävä, erikoistilanne, erikoistoimittaja, erikoistua, erikoistumisjakso, erikoistumislinja, erikoistumisopinnot, erikoistuntija, erikoistuomioistuin, erikoistutkija, erikoisupseeri, erikoisuus, erikoisvaatimus, erikoisvalmisteinen, erikoisvaltuus, erikokoinen, erikokoisuus, erikorkuinen, erikorkuisuus, erikseen, erilainen, erilaistaa, erilaistua, erilaisuus, erillinen, erillisjousitus, erillisosasto, erillisrauha, erillisverotus, erillisyys, erillään, erilleen, erilläänolo, eriluonteinen, eriluonteisuus, erimallinen, erimerkityksinen, erimerkityksisyys, erimerkkinen, erimielinen, erimielisesti, erimielisyys, erimunainen, erimunaisuus, erimuotoinen, erimuotoisesti, erimuotoisuus, eriniminen, erinimisyys, erinomainen, erinomaisesti, erinomaisuus, erinäinen, erinäköinen, erinäköisyys, erioikeus, eripainos, eriparinen, eriparisuus, eriperintäinen, eripituinen, eripituisuus, eripura, eripurainen, eripuraisesti, eripuraisuus, eriseurainen, eriseuraisuus, erisivuinen, erisivuisuus, eriskummainen, eriskummallinen, eriskummallisesti, eriskummallisuus, erisnimi, eriste, eristeinen, eristeisyys, eristekerros, eristin, eristyneisyys, eristys, eristysaine, eristyshuone, eristyshuopa, eristyslaitos, eristysmassa, eristysnauha, eristysselli, eristyä, eristäjä, eristäytyä, eristää, erisuuntainen, erisuuntaisesti, erisuuntaisuus, erisuuruinen, erisuuruisuus, erisuuruus, erisäätyinen, erisäätyisyys, eritasoinen, eritasoisesti, eritasoisuus, eritasoliittymä, eritasonojapuut, eritasoristeys, erite, eritellä, eritelmä, eritoten, erittelijä, erittely, erittyä, erittäin, erittäinkin, erittää, erityinen, erityis-, erityisasema, erityisesti, erityishuolto, erityishuoltolaitos, erityisjärjestö, erityiskasvatus, erityiskoulu, erityisluokka, erityismenoarvio, erityisopettaja, erityisopetus, erityispätevyys, erityisseikka, erityissäännös, erityistapaus, eritys, erityylinen, erityyppinen, erityyppisesti, erityyppisyys, eritä, erivapaus, erivapausanomus, erivärinen, erivärisyys, eriyttää, eriytys, eriytyä, eriävä, eriö

.

eri 1 a ● diferit; separat; distinct; alt; special ■ (erillinen) särskild, separat, skild; (erilainen) olik; (toinen) annan; (adv) olika

kolme eri osaa ● trei părți diferite ■ tre skilda delar

eri huoneet ● camere separate ■ separata rum

eri lähteistä saadut tiedot ● date din surse diferite ■ uppgifter från olika källor

eri maksusta ● cu plată separată ■ mot särskild betalning

eri paria ● desperecheat ■ omaka par

eri syistä ● [din] cauze diferite ■ av olika (varierande) orsaker

eri tavalla ● în mod diferit ■ på ett annat sätt

kaikilta eri puolilta ● din toate părțile ■ från alla håll och kanter

kukin anomus eri asiakirjana ● fiecare cerere, un document separat ■ varje ansökan som ett eget dokument

se on eri asia ● [asta-i] altă treabă ■ det är en annan sak; det är en sak för sig

se on kokonaan eri asia ● este, cu totul, altă treabă ■ det är en helt annan sak; det är en sak för sig

olla eri mieltä ● a fi de altă părere ■ vara av annan (avvikande) åsikt; ha avvikande åsikt; tycka annorlunda

hän oli tapauksen jälkeen kuin eri mies ● după întâmplare a fost cu totul alt om; după întâmplare s-a schimbat cu totul ■ han var som en ny människa efter händelsen; (kielteisesti) han var som en omvänd hand efter händelsen

.

eri 1 b (puhek tehostavana ilmauksena)

eri epeli tuo poika ● băiatul ăla e deosebit de răutăcios ■ den pojken är då en riktig spjuver

.

eri 2 a (adv) ● diferit; neasemănător; variat; felurit ■ olika

eri suuret ● dimensiuni diferite; inegal ■ olika stora

he ennättivät eri pitkälle ● au ajuns în diferite etape ■ de hann olika långt

eri hauska mies (puhek, erittäin, tavattoman) ● un om incredibil de amuzant ■ en otroligt (verkligt) rolig man

.

eri 2 b (adv hyvin) ● mult; în special ■ mycket; synnerligen

eri hauska ● foarte amuzant ■ mycket trevlig

.

BD10256_.

hyvin

1.  mainiosti, oivallisesti, erinomaisesti, kiitettävästi. Kuulla hyvin. Voida hyvin. Ehdin hyvin. Ruoka riitti hyvin. Kohdella jkta hyvin. Työstä maksetaan hyvin. Sopii hyvin. Nuku hyvin! Hyvin kävi! Hyvin kasvatettu lapsi. Hyvin säilynyt. Loppu hyvin kaikki hyvin SP.

2.  vahvistus- ja tehostussanana.

a.  Sen voi hyvin [= mainiosti, huoletta] jättää huomiseksi. Kysyi vaikka hyvin tiesi. Ymmärrän hyvin, että – -.

b.  erittäin, kovin, varsin, sangen. Hyvin suuri, harvinainen, huono. Hyvin moni heistä. Hyvin nopeasti. Hyvin paljon, vähän. On hyvin luultavaa, että – -. Onko se hyvinkin kallis?

3.  Hyvinkin myönnyttelyä, varovaisen myönteistä suhtautumista ilmaisemassa: kyllä(kin), tietenkin, sittenkin, sentään, ainakin, ehkäpä, juuri, toki, -pa, -kin. Jospa meitä hyvinkin onnistaisi. Tämä voi hyvinkin olla viimeinen kerta. Matkaa on hyvinkin kilometri. „Tuletko?” „Tulenpa hyvinkin.”

4.  Yhtä hyvin kuin samoin kuin, yhtä paljon kuin, siinä kuin. Se koskee sinua yhtä hyvin kuin minuakin. Niin hyvin — kuin sekä — että. Niin hyvin pojat kuin tytöt(kin).

.

mielihyvin mielellään, kernaasti, halukkaasti. Suostui mielihyvin tarjoukseen.

hyvin, hyvinvointi, hyvinvointipalvelu, hyvinvointivaltio, hyvinvoipa, hyvinvoiva

hyvin (adv.) ← hyvä (adj. declinabil)

hyvin 1 ● bine; excelent; cum trebuie ■ bra; (mainiosti) utmärkt; (yhd) väl

ehdin hyvin ● ajung [la timp] ■ jag hann bra

hyvin ansaittu ● bine meritat ■ välförtjänt

hyvin harjoitettu ● bine exersat ■ väl[in]övad; vältrimmad

hyvin järjestelty ● bine organizat ■ välorganiserad; välarrangerad

hyvin kasvatettu ● bine educat ■ väluppfostrad

hyvin kävi! ● a mers bine! ■ det gick bra!

hyvin tehty kori ● un coș bine făcut ■ en välgjord korg

hyvin tehty! ● bine făcut! ■ bra gjort!

kaikki hyvin! ● totul bine! ■ allt väl!

kohdella jkta hyvin ● a face cuiva bine; a trata bine pe cineva ■ behandla ngn väl

kuulla hyvin ● a auzi bine ■ höra bra

loppu hyvin kaikki hyvin (sananp) ● totul e bine când se termină cu bine ■ slutet gott allting gott

nukkua hyvin ● a dormi bine ■ sova gott

nuku hyvin! ● somn ușor! ■ sov gott!

ruoka riitti hyvin ● mâncarea a fost suficientă, a ajuns foarte bine ■ maten räckte bra

sopii hyvin ● merge! de acord! ■ det passar bra

työstä maksetaan hyvin ● munca e bine plătită ■ det betalas bra för arbetet; arbetet är välbetalt

voida hyvin ● a se simți bine ■ må bra; må gott; (kuv) må som en prins

.

hyvin 2 a (tehostussanana) ● foarte; foarte bine ■ gott; (vars yhd) väl; mycket väl; gott och väl

sen voit hyvin jättää huomiseksi ● o poți, foarte bine, lăsa pe mâine ■ det kan du gott [och väl] låta vara till i morgon; (huoletta) det kan du lugnt låta vara till i morgon

hän kysyi vaikka hyvin tiesi ● a întrebat, deși știa foarte bine ■ han frågade fast han mycket väl visste det

tiedät aivan hyvin, että – ● știi, foarte bine, că … ■ du vet mycket väl (mer än väl) att

ymmärrän hyvin, että – ● înțeleg, foarte bine, că … ■ jag förstår mycket väl att

.

hyvin 2 b (kovin, varsin, sangen) ● foarte; deosebit de; deosebit; special; extrem ■ mycket; (määrästä) väldigt; (erittäin) synnerligen; högst; ytterst

hyvin harvinainen ● foarte rar ■ mycket (ytterst) sällsynt

hyvin huono ● foarte prost ■ väldigt (mycket) dålig; (puhek) urdålig; (ark) skitdålig

hyvin kiinnostunut ● foarte interesat ■ mycket intresserad

hyvin moni ● mulți; foarte mulți ■ väldigt många

hyvin moni heistä ● foarte mulți dintre ei ■ bra (väldigt) många av dem

hyvin paljon ● foarte mult ■ väldigt mycket

hyvin suuri ● foarte mare ■ mycket (väldigt) stor

on hyvin luultavaa, että – ● este foarte probabil că …; este de crezut că … ■ det är mycket (högst) sannolikt att

onko se hyvinkin kallis? ● e foarte scump? ■ är den mycket (väldigt) dyr?

.

hyvin 3 (kyllä[kin], myönnyttelyä ilmaisemassa)

jospa meitä hyvinkin onnistaisi ● cred că acum vom reuși ■ tänk om vi rentav skulle lyckas

tämä voi hyvinkin olla viimeinen kerta ● asta s-ar putea, foarte bine, să fie ultima dată ■ det här kan mycket väl bli sista gången

sinne on hyvinkin kilometri ● e cam un kilometru, poate chiar mai mult ■ det är gott och väl en kilometer dit

„Tuletko?” – „Tulenpa hyvinkin.” ● „Vii?” – „Sigur că vin” ■ „Kommer du?” – „Visst [gör jag det].”

.

hyvin 4 (vertailuissa)

se koskee sinua yhtä hyvin kuin minuakin ● te privește pe tine ca și pe mine ■ det gäller dig lika väl som mig

niin hyvin pojat kuin tytöt[kin] (sekä – että) ● atât băieții cât și fetele ■ såväl pojkarna som flickorna; både pojkarna och flickorna

.

BD10256_.

irto- yhdyssanojen alkuosana: irti oleva, irtonainen, irrallinen, irrotettava. Vezi mai jos!

irti

1.  erillään, erossa, irrallaan; erilleen eroon, irralleen. Lentokone oli jo irti maasta. Nappi on melkein irti. Vetää, leikata irti. Kiertää lamppu irti. Ottaa puhelin irti seinästä. Päästää irti [= irrottaa, hellittää] otteensa. Kytkeä irti tekn. avata kytkentä, irrottaa kytkin.

Kuv. Jku, jkn mieli on irti maasta jkn mieli on iloinen, kevyt, huoleton. Näpit irti [= pysy(kää) erossa] toisten asioista! Kiskoa jksta totuus irti.

2.  sitomattomana, kahlehtimattomana, vapaana, valloillaan, irrallaan; sitomattomaksi jne. Päästä irti kahleista, jkn otteesta. Päästi tukan irti nutturalta. Rauhoitusaikana koiria ei saa pitää irti. Tuli on irti! Päästä irti sitoumuksesta, veloistaan. Irti ennakkoluuloista! Kasvaa irti kodistaan.

Kuv. Nyt on piru irti [= asiat hullusti, piru merrassa]! Kaikki luonnonvoimat tuntuivat päässeen irti. Seurassa oli ilo irti.

3.  jnk käyttöön ottamista t. saamista, hyödyntämistä tms. merkitsevissä yhteyksissä. Metsästä on otettu irti [= hakattu käyttöön, myyntiin] kaikki mahdollinen. Ottaa itsestään kaikki irti ponnistaa, uurastaa kaikkensa. Ottaa ilo irti elämästä. Juoksi minkä jaloistaan irti sai. Hänestä ei saa irti sanaakaan. Aihe, josta on vaikea saada mitään irti keksiä mitään kirjoitettavaa, kerrottavaa tms. En ole saanut itsestäni irti [= toimeksi, aikaan] sen vertaa, että – -. Tuollaista asuntoa en ikinä saa irti ostetuksi.

4.  oik. Sanoa irti (myös irtisanoa) ilmoittaa toiselle sopijapuolelle käyttävänsä oikeutta purkaa sopimus määräajan kuluttua. Sanoa sopimus, työntekijä, vuokralainen irti.

Laajemmin Sanoa itsensä, sanoutua irti [= ilmoittaa eroavansa] toimestaan. Sanoa tuttavuutensa irti. Puolueen ohjelmasta irti sanoutunut [= ohjelmalta kannatuksensa evännyt] ryhmä.

irtaantua, irtaimisto, irtaimistohuutokauppa, irtaimistokiinnitys, irtain, irtauma, irtautua, irtautuma, irtautumisnopeus, irti, irtikytkentä, irtiotto, irtipääsy, irtisanoa, irtisanomisaika, irtisanomisoikeus, irtisanomissuoja, irtisanoutua, irto-, irtohiukset, irtohousut, irtokaramelli, irtokaulus, irtolainen, irtolasti, irtolastialus, irtolehti, irtolehtipainos, irtoletti, irtoliite, irtolisäke, irtolohkare, irtolukko, irtolumi, irtomaa, irtomyynti, irtonainen, irtonaisesti, irtonaisuus, irtonenä, irtonumero, irtopalmikko, irtoparta, irtopinna, irtopiste, irtopuuteri, irtopäällinen, irtoripset, irtosolunäyte, irtosolututkimus, irtotakki, irtotavara, irtotiheys, irtotilavuus, irtotukka, irtouitto, irtovuori

irti cf irto- yhdyssanojen alkuosana: irti oleva, irtonainen, irrallinen, irrotettava.

irto-, irtohiha, irtohiukset, irtohousut, irtokaramelli, irtokarkki, irtokaulus, irtokiekko, irtolainen, irtolasti, irtolastialus, irtolehti, irtolehtipainos, irtoletti, irtoliite, irtolisäke, irtolohkare, irtolukko, irtolumi, irtomaa, irtomakeinen, irtomyynti, irtonainen, irtonaisesti, irtonaisuus, irtonenä, irtonumero, irtopallo, irtopalmikko, irtoparta, irtopinna, irtopiste, irtopuuteri, irtopäällinen, irtoripset, irtosolunäyte, irtosolututkimus, irtotakki, irtotavara, irtotiheys, irtotilavuus, irtotukka, irtouitto, irtovuori, irtovuoro

irti 1 ● nelegat, dezlegat, desfăcut, desprins, detașat, mobil, liber; slăbit, nerezistent; slab fixat; din de la; de dinăuntru; din interior; dinspre ■ (irrallaan) lös; (irralleen) loss; (ulos) ur; från

lentokone oli jo irti maasta ● avionul era deja în aer [desprins de pământ] ■ flygplanet hade redan lyft

nappi on melkein irti ● nasturele stă să cadă, este aproape desprins ■ knappen har nästan lossnat

vetää irti ● a scate; a desprinde ■ dra loss

kiertää lamppu irti ● a deșuruba becul ■ skruva loss en lampa

ottaa puhelin irti seinästä ● a scoare telefonul din priză ■ dra ur telefonen

päästää irti otteensa jstak ● a da drumul la ceva ■ släppa taget om ngt

kytkeä irti (tekn) ● a cupla ■ koppla bort (från, loss)

jku (jkn mieli) on irti maasta (kuv) ● cineva este exuberant, vioi, însuflețit ■ ngn är uppsluppen

näpit irti toisten asioista! ● nu-ți băga nasul unde nu-ți fierbe oala; nu te amesteca în treburile altora ■ lägg dig inte i andras affärer! lägg inte näsan i blöt!

kiskoa jksta totuus irti ● a smulge / stoarce de la cineva adevărul ■ klämma fram sanningen ur ngn

.

irti 2 (vapaana, valloillaan) ● dezlegat, desfăcut, desprins, detașat, mobil, liber ■ lös

päästä irti jkn otteesta ● a se desprinde din strânsoarea cuiva ■ komma loss från ngns grepp

tyttö päästi tukan irti nutturalta ● fata și-a desfăcut cocul ■ flickan lossade [] hårknuten

koiria ei saa pitää irti ● nu trebuie să dai drumul la câine ■ hundar får inte gå lösa

tuli on irti! ● foc! focul s-a declanșat! ■ elden är lös!

päästää irti ● a da drumul ■ komma loss; släppa loss

päästä irti veloistaan ● a-și achita datoriile ■ bli kvitt (fri från) sina skulder

irti ennakkoluuloista! ● renunțați la / scăpați de prejudecăți ■ bli av med dina fördomar!

nyt on piru irti! (kuv) ● acum am dat de dracu’! ■ nu är fan lös!

kaikki luonnonvoimat tuntuivat päässeen irti ● părea că toate forțele naturii s-au dezlănțuit ■ alla naturkrafter tycktes ha kommit lös

seurassa oli ilo irti ● în gașcă, veselia era în toi; [în companie, bucuria era la culme] ■ glädjen stod högt i tak i sällskapet

.

irti 3 (hyödyntämisestä tms.)

en ole saanut itsestäni irti sen vertaa, että – ● n-am făcut prea mult pentru …. ■ jag har inte fått gjort så mycket att

hän juoksi minkä jaloistaan irti sai ● a fugit cât l-au ținut picioarele ■ han sprang allt vad fötterna bar

hänestä ei saa irti sanaakaan ● nu scoți o vorbă de la el ■ ur honom får man inte ett ord

metsästä on otettu irti kaikki mahdollinen ● din pădure s-a scos cât s-a putut ■ man har utnyttjat skogen till det yttersta

ottaa ilo irti elämästä ● a se bucura de viață; a-și trăi viața ■ leva livet

ottaa itsestään kaikki irti ● a da din tine ce-i mai bun ■ ta ut sig fullständigt

ottaa kaikki irti jstak (kuv) ● a stoarce totul din ceva; a exploata la maxim[um] ■ ta ut allt av ngt

siitä aiheesta on vaikea saada mitään irti ● din tema aia e greu de scos ceva ■ det är svårt att hitta på något om det ämnet

tuollaista asuntoa en ikinä saa irti ● o astfel de locuință nu mi-aș permite niciodată ■ jag kommer aldrig att ha råd med en sådan bostad

.

irti 4 (oik)

hänet on sanottu irti ● a fost concediat; a fost dat afară; i s-a desfăcut contractul de muncă ■ han har blivit uppsagd

ryhmä on sanoutunut irti puolueen ohjelmasta ● gruparea s-a distanțat de programul partidului ■ gruppen har tagit avstånd från partiets linje

sanoa irti ● a denunța [un contract, o înțelegere]; a concedia; a elibera din funcție ■ säga upp; uppsäga; (erottaa) avskeda; friställa

sanoa irti sopimus; sanoa sopimus irti ● a denunța / a rezilia un contract ■ säga upp ett avtal

sanoa itsensä irti toimestaan ● a demisiona [din funcție, din post] ■ säga upp sig ifrån sin tjänst

sanoa tuttavuutensa irti ● a rupe relațiile cu o cunoștință ■ säga upp bekantskapen

sanoutua irti ● a demisiona ■ säga upp sig

sanoutua irti kaikesta vastuusta ● a-și declina complet răspunderea ■ friskriva sig från allt ansvar

.

BD10256_.

kiinni [-ix]

1.  sulkeuksissa, suljettuna, lukittuna, lukossa, ummessa; suljetuksi, sulkeuksiin jne. Ovi on kiinni. Salpa, hana on kiinni. Laatikko pysyi kiinni. (Pane) ovi kiinni! Painaa, paiskata, työntää, vetää kiinni. Panna napit kiinni. Vetää vetoketju kiinni. Silmät painuivat kiinni. Televisio on kiinni virta katkaistuna.

Erik. yleisöltä suljettuna, suljetuksi. Myymälä on lauantaisin kiinni. Posti meni jo kiinni. Virasto on pantu heinäkuuksi kiinni.

Ark. Suu kiinni [= hiljaa, ei sanaakaan]! Pitää suunsa kiinni [= olla vaiti] jstak asiasta.

2.  yhtenäiseksi kasvaneena t. liitettynä, ummessa, yhdessä; umpeen, yhteen. Haava ei ole vielä kiinni. Toisiinsa kiinni kasvaneet puut.

3.  kiinnitettynä, sidottuna, kytkettynä, vankina tms.; kiinnitetyksi jne. Vene on kiinni laiturissa. Pitää koira kiinni. Sitoa, naulata kiinni. Kiertää ruuvi kiinni. Varas joutui, saatiin kiinni.

Kuv. vilpin tms. ilmi tulemisesta. Joutua, jäädä kiinni valheesta.

4.  ilmaisemassa (us. tarpeettomasti) jhk tarttumista, juuttumista t. sellaisessa tilassa olemista. Ottaa jkta niskasta kiinni. Käydä kiinni jkhun käydä, hyökätä jkn kimppuun. Pitää kiinni jstak. Auto juuttui pohjastaan kiinni liejuun. Moottori leikkautui kiinni. Tarttua, liimautua, ottaa kiinni jhk.

Kuv. Päästä kiinni [= käsiksi] omaan asuntoon. Ei saanut unen päästä kiinni. Pitää kiinni oikeuksistaan. Olla kiinni työssään. Jäi suustaan kiinni ark. puhelemaan. Päätös ei ole minusta kiinni ark. en vastusta päätöstä; päätös ei ole minun vallassani. Hankkeen toteutuminen on kiinni [paremmin: riippuu, kiikastaa] rahasta. Siirtolaisten ongelmat ovat usein kiinni [paremmin: johtuvat, aiheutuvat] kielitaidottomuudesta.

5.  aivan jnk vieressä, likellä, lähellä, kosketuksissa jhk t. jnk kanssa; aivan jnk viereen jne. Istuivat kylki kyljessä kiinni. Pyörä otti kiinni lokasuojaan.

Kuv. Olla voitossa, mitalin syrjässä kiinni voiton, mitalisijan tuntumassa.

6.  ilmaisemassa edellä kulkevan saavuttamista. Sai, juoksi muut kiinni. Ota kiinni, jos saat!

Korttip. Ottaa kiinni lyödä tikkiin edellisiä suurempi kortti.

7.  ark. Kiinni veti [= olkoon sovittu, päätetty]!

kiinni, kiinnikasvama, kiinnikasvettuma, kiinnike, kiinniolo, kiinniotto, kiinniottokortti, kiinniottopakko, kiinnipano, kiinnipidin, kiinnipito, kiinnisaanti, kiinnite, kiinnitin, kiinnittyä, kiinnittäytyä, kiinnittää, kiinnityksenhaltija, kiinnitys, kiinnitysaine, kiinnityshakemus, kiinnityskelpoinen, kiinnityskirja, kiinnityskohta, kiinnitysköysi, kiinnityslaina, kiinnitysluotto, kiinnitysluottolaitos, kiinnitysluottopankki, kiinnitysoikeus, kiinnityspiste, kiinnitysrekisteri, kiinnityssuola, kiinnitystodistus, kiinnitysvelka

.

kiinni 1 ● fix; închis; încuiat; astupat ■ fast; (suljettuna) stängd; (lukossa) låst; (umpeen) igen

ovi on kiinni ● ușa este închisă ■ dörren är stängd

ovi ei mene kiinni ● ușa nu se închide ■ dörren går inte igen; dörren går inte att stänga

lukko meni kiinni ● broasca s-a încuiat ■ låset slog igen

salpa on kiinni ● zăvorul e tras ■ regeln är för

kierrä hana kiinni! ● închide robinetul ■ vrid av (stäng) kranen!

laatikko pysyi kiinni ● cutia a rămas închisă ■ lådan gick inte upp

painaa kiinni ● a închide [apăsând] ■ trycka igen

työntää pelti kiinni ● a închide clapeta / obturatorul ■ stänga spjället

vetää verhot kiinni ● a trage perdelele ■ dra för gardinerna

panna kirja kiinni ● a închide cartea ■ slå igen en bok

tölkin kansi on kiinni ● capacul borcanului este închis / strâns ■ burklocket är på

panna silmät kiinni ● a închide ochii ■ blunda

silmät painuivat väsymyksestä kiinni ● ochii se închid der oboseală ■ ögonen föll ihop av trötthet

radio on kiinni (virran katkaisemisesta) ● radiolul este închis / stins ■ radion är av[stängd]

auki – kiinni ● deschis – închis ■ av; tillfrån

myymälä on lauantaisin kiinni (erik yleisöltä suljettuna) ● magazinul este închis sâmbăta ■ butiken har lördagsstängt

virasto pantiin kiinni heinäkuuksi ● oficiul a fost închis pentru luna iulie ■ verket stängde för juli

pitää suunsa kiinni jstak asiasta ● a-și ține gura despre ceva ■ hålla tyst (puhek tätt) om ngt

posti on kiinni lauantaisin ● sâmbăta poșta este închisă ■ posten har lördagsstängt

joutua kiinni ● a fi prins [de ceva; pentru ceva] ■ bli fast (jstak för ngt); (puhek) åka dit (fast) (jstak för ngt)

panna kiinni ● a închide; a stinge [un aparat] ■ stänga

panna radio kiinni ● a închide radioul ■ slå av radion

televisio on kiinni ● televizorul este stins ■ TV:n är av

.

kiinni 2 (umpeen, yhteen)

haava ei ole vielä kiinni ● plaga încă nu s-a închis ■ såret har ännu inte läkt

toisiinsa kiinni kasvaneet puut ● copaci care au crescut unul într-altul ■ hopvuxna träd

liimata kirjekuori kiinni ● a lipi plicul ■ klistra igen ett kuvert

.

kiinni 3 (kiinnitettynä) ● prins; legat; cuplat ■ fast; (sidottuna) bunden; (kytkettynä) kopplad

vene on kiinni laiturissa ● barca este legată la mal ■ båten är förtöjd vid bryggan

pitää koira kiinni ● a ține câinele legat ■ hålla en hund kopplad (sidottuna bunden)

sitoa kiinni ● a lega ■ binda fast

kiertää ruuvi kiinni ● a strânge șurubul ■ skruva i en skruv; (kiristää ruuvi) dra åt en skruv; lattiassa kiinni [oleva] golvfast

varas joutui kiinni ● hoțul a fost prins ■ tjuven blev (puhek åkte) fast

joutua kiinni valheesta (kuv vilpin tms. ilmi tulemisesta) ● a fi prins cu minciuna ■ ertappas med att ljuga

joutua kiinni rattijuoppoudesta ● a fi prins beat la volan ■ bli (puhek åka) fast för rattfylleri; (ruotsr slg) torska för rattfylleri

rahat ovat kiinni osakkeissa ● banii sunt blocați în acțiuni ■ pengarna är bundna i aktier

lehdet ovat kiinni toisissaan ● foile / paginile s-au lipit între ele ■ bladen har klibbat ihop

se on sinusta kiinni! ● depinde de tine! ■ det beror på dig! det kommer an på dig!

se on rahasta kiinni ● este în funcție de bani; e legat de bani ■ det är en fråga om pengar

.

kiinni 4 (ilmaisemassa tarttumista tms.)

käydä kiinni jkhun ● a sări pe cineva; a sări la bătaie; a ataca ■ gå på ngn; ge sig på ngn

ottaa jkta niskasta kiinni ● a lua pe cineva de ceafă ■ ta ngn i nacken

pitää kiinni jstak ● a ține [strâns] de ceva ■ hålla i sig i ngt; (kuv) hålla fast vid ngt

moottori leikkautui kiinni ● motorul s-a blocat ■ motorn skar ihop

tarttua kiinni jhk ● a se prinde de ceva ■ fastna i ngt

liimautua kiinni jhk ● a se lega de ceva ■ klistra sig fast vid ngt

päästä kiinni omaan asuntoon (kuv) ● a face rost de / a-și procura o locuință proprie ■ komma över en egen bostad

hän ei saanut unen päästä kiinni ● n-a putu dormi; a avut insomnie; n-a pus geană peste geană ■ han kunde inte somna

pitää kiinni oikeuksistaan ● a-și apăra drepturile ■ hålla på (fast vid) sina rättigheter

olla kiinni työssään ● a fi prins / foarte ocupat cu munca ■ vara [strängt] upptagen med arbete

hankkeen toteutuminen on kiinni rahasta (puhek, kuv) ● este nevoie de bani pentru ca proiectul să fi implementat ■ det behövs pengar för att projektet skall kunna genomföras

siirtolaisten ongelmat ovat usein kiinni kielitaidottomuudesta ● problema imigranților este legată de necunoașterea limbii ■ invandrarnas problem handlar ofta om bristande språkkunskap

hän jäi suustaan kiinni ● a rămâne să pălăvrăgească ■ han blev stående och pratade

päätös ei ole minusta kiinni ● decizia nu depinde de mine ■ beslutet beror inte på mig; (minä en määrää) ● nu am niciun cuvânt în problema asta ■ jag har ingenting att säga till om i den här frågan

.

kiinni 5 (aivan jnk vieressä)

he istuivat kylki kyljessä kiinni ● stăteau unii lângă alții ■ de satt sida vid sida

pyörä otti kiinni lokasuojaan ● roata a lovit aripa; roata s-a blocat în aripă ■ hjulet tog i stänkskärmen

olla voitossa kiinni (kuv) ● a fost aproape de câștig; a fost aproape de a învinge, a câștiga ■ vara nära en seger

.

kiinni 6 (saavuttamisesta) ● a face rost de: a pune mâna pe; a ajunge din urmă; a prinde; a apuca; a se întrece ■ fatt, i kapp

hän juoksi muut kiinni ● a alergat să-i ajungă pe ceilalți ■ han sprang [i] fatt (i kapp) de andra

hän sai muut kiinni ● i-a ajuns pe ceilalți ■ han kom i fatt de andra; han hann upp de andra

ota minut kiinni, jos saat! ● prinde-mă, dacă poți! ■ kom och ta mig om du kan!

ottaa kiinni (korttip) ● a tăia; a lua cărțile cu un atu ■ sticka av (över)

ottaa kiinni ● a aresta ■ fånga; (vangiksi ym.) ta till fånga

saada kiinni ● a obține ■ (saavuttaa) hinna upp; komma i kapp; (saada vangiksi) ● a aresta ■ få fast

ommella nappi kiinni ● a coase un nasture ■ sy i en knapp

.

kiinni 7 (puhek)

kiinni veti! ● s-a făcut! ■ kör till! låt gå för det! saken är klar! avgjort!

suu kiinni! ● taci din gură! tacă-ți gura! ■ håll mun (käft)!

silmät kiinni! ● închide ochii ■ blunda! slut ögonen!

.

BD10256_.

1. koko1*D ● mărime (substantiv declinabil, nu intră aici în discuție) ■ storlek

2. koko taipum. adj.

1.  puheena oleva t. kysymykseen tuleva kokonaan; kaikki, täysi. Söi koko omenan. Koko talo paloi. Hänen koko olemuksensa uhkui terveyttä. Osti koko rahalla olutta. Paras koko maassa. Sen tietää koko kaupunki. Työntää koko voimallaan. Koko pituudeltaan. Toivon sitä koko sydämestäni. Kokea köyhyys koko surkeudessaan. Muistan sen koko ikäni. Satoi koko päivän. Koko ajan.

2.  vars. kielteisiä ilmauksia vahvistamassa. En tunne koko miestä. Ei välitä koko asiasta. Lähti pois koko paikkakunnalta.

 Alat. Jätä siihen koko paska! Jo nyt on koko perkele!

3.  aika(moinen), melko(inen) Se mies on koko hulttio. Osanottajia oli koko joukko. Koko lailla kallis. Veljeään koko joukon vanhempi.

1. koko, 2. koko, kokoaja, kokoamiskone, kokoamispaikka, kokoaskel, kokoelma, kokoilla, kokoilta, kokoinen, kokojyväleipä, kokokierteinen, kokolattiamatto, kokoliha, kokolihavalmiste, kokomaito, kokomusta, kokonaan, kokonainen, kokonaisarvo, kokonaisbudjetti, kokonaisesitys, kokonaisetu, kokonaishinta, kokonaisilmaisu, kokonaiskustannukset, kokonaiskuva, kokonaiskäsitys, kokonaisluku, kokonaismenot, kokonaismäärä, kokonaisnäkemys, kokonaisobjekti, kokonaisopetus, kokonaispaino, kokonaispisteet, kokonaispituus, kokonaisratkaisu, kokonaissubjekti, kokonaissumma, kokonaissuunnitelma, kokonaissuunnittelu, kokonaistappio, kokonaistarve, kokonaisteho, kokonaistilavuus, kokonaistulos, kokonaistuotanto, kokonaisuus, kokonaisvaikutelma, kokonaisvaikutus, kokonaisvaltainen, kokonaisvaltaisesti, kokonaisvaltaisuus, kokonaisyksikkökustannukset, kokonelson, kokonumero, kokonumerointi, kokonuotti, kokooja, kokoojakaivo, kokoojakatu, kokoojatie, kokoomateos, kokoomus, kokoomushallitus, kokoomuslainen, kokoomuspuolue, kokoon, kokoonkutsuja, kokoonpanija, kokoonpanna, kokoonpano, kokoonpantava, kokoontaitettava, kokoontua, kokoontuma, kokoontumisajo, kokoontumiskielto, kokoontumispaikka, kokoontumisvapaus, kokoparta, kokoperunat, kokopitkä, kokopuku, kokopullo, kokopäivähoito, kokopäiväinen, kokopäiväosasto, kokopäivätoiminen, kokopäivätyö, kokosivu, kokosävelaskel, kokotalvinen, kokotauko, kokotti, kokouma, kokous, kokoushuone, kokoushuoneisto, kokousilmoitus, kokouskutsu, kokouspalkkio, kokoussali, kokoustaa, kokoustekniikka, kokoutua, kokoutuma, kokovalkoinen, kokovartalokuva, kokovartalopeili, kokovartalopuudutus, kokoveri, kokovuotinen, kokoöinen

koko 1 ● tot; întreg; deplin ■ (adj) hel; (kaikki) all; (täysi) full

hän söi koko omenan ● a mâncat tot mărul ■ han åt upp [hela] äpplet

hänen koko olemuksensa uhkui terveyttä ● din toată ființa lui emana sănătatea, radia de sănătate ■ hela hans person utstrålade hälsa

kokea köyhyys koko surkeudessaan ● a se confrunta cu sărăcia în toată mizeria ei ■ uppleva fattigdomen i dess fulla elände

koko ajan ● mereu; tot timpul ■ hela tiden

koko Helsinki ● tot Helsinkiul ■ hela Helsingfors

koko maailmassa ● în toată lumea ■ över hela världen; överallt i världen; världen över

koko ottelu oli kova ● tot meciul a fost greu; toată partida a fost dificilă ■ det var hårt matchen igenom; matchen var hård alltigenom

koko pituudeltaan ● în toată lungimea lui ■ i sin fulla längd

koko päivän ● toată ziua ■ hela dagen

koko talo paloi ● a ars toată casa ■ [hela] huset brann ned

koko talven ● toată iarna ■ hela vintern

muistan sen koko ikäni ● mi-amintesc toată viața ■ jag skall komma ihåg det livet ut (i hela mitt liv)

paras koko maassa ● cel mai bun din toată țara ■ bäst i [hela] landet

satoi koko päivän ● a plouat în fiecare zi ■ det regnade hela dagen

sen tietää koko kaupunki ● asta o știe tot orașul ■ hela stan vet om det

toivon sitä koko sydämestäni ● doresc din toată inima, din adâncul inimii ■ jag önskar det av hela mitt hjärta

työntää koko voimallaan ● împinge cu toată forța ■ skjuta på av alla krafter

.

koko 2 (kielteisissä ilmauksissa)

en tunne koko miestä ● nu-l cunosc deloc ■ jag känner inte mannen över huvud taget; (puhek) jag känner inte karln en gång

hän ei välitä koko asiasta ● nu-i pasă deeloc de toată chestia / problema ■ han bryr sig över huvud taget inte om saken

hän lähti pois koko paikkakunnalta ● s-a mutat din localitate ■ han lämnade orten helt och hållet; han stack från orten

jätä siihen koko paska! (alat) ● lasă acolo tot rahatul! ■ låt hela skiten ligga (vara)!

johan nyt on koko perkele! ● este / era ca dracu’! [prin extensie:] s-a dus dracului! ■ det var som själva fan!

.

koko 3 (aikamoinen, melkoinen)

se mies on koko nahjus ● omul este un adevărat pierde-vară ■ den mannen är en riktig slashas

osanottajia oli koko joukko ● a fost o grămadă de participanți ■ det var en hel hop deltagare

se oli koko lailla kallis ● a fost destul de scump: nu a fost tocmai ieftin ■ den var rätt så dyr; den kostade en hel del; den var inte billig precis

koko joukon ● destul de mult; foarte mult ■ en hel del; rätt så mycket

koko joukon parempi ● mult mai bine ■ en hel del bättre; åtskilligt bättre; rätt (bra) mycket bättre

hän on veljeään koko joukon vanhempi ● este mai mare decât fratele său, este chiar atât de mult mai în vârstă decât fratele său ■ han är en hel del (åtskilligt, en bra bit) äldre än sin bror; han är rätt så mycket äldre än sin bror

.

BD10256_.

melkein vain myönteisissä lauseyhteyksissä: vähää vaille, miltei, lähes, liki, likimain, -määrin, -pitäen, jokseenkin, suunnilleen, osapuilleen, suurin piirtein.

1.  määrän, mitan tms. ilmaukseen liittyen. Melkein sata, 30 000. Kello on melkein viisi. Melkein puoli vuotta. Melkein puolet luokasta. Melkein kaikki, jokainen. Melkein isänsä pituinen. Melkein yhtä iso kuin isänsä. Melkein aina. Melkein alusta asti.

2.  laadun, asteen, tavan tms. ilmaukseen liittyen. Melkein sama, samanlainen. Melkein yhtä suuret. Melkein valmis. Melkein valkoinen. Melkein lapsi vielä. Melkein heti. Melkein poikkeuksetta. On jo melkein aamu. Lumi sulaa melkein silmissä. Loma oli melkein lopussa. Melkein säälittää tuollainen. Tuntuu melkein siltä, että – -.

.

melkein 1 ● cam; aproape; aproximativ; oarecum; așa de; aproape complet; mai tot ■ nästan; (vähää vaille) nära nog; närapå; (miltei) så när, sånär; (lähes) närapå; så gott som; (jokseenkin) raktiskt taget; (osapuilleen) i det närmaste

.

melkein 2 (määrän ilmaukseen liittyen)

kello on melkein viisi ● ceasul este aproape cinci ■ klockan är nästan (snart) fem

melkein puoli vuotta ● cam șase luni; apropae o jumătate de an ■ nästan ett halvt år

melkein kaikki ● aproape toți ■ nästan alla

hän on melkein isänsä pituinen ● este înalt cam cât taică-su ■ han är nästan lika lång som sin far

melkein alusta asti ● apropae de la început ■ nästan från början

melkein yhtä iso ● cam tot atât de mare ■ nästan lika stor

melkein 500 henkeä ● cam 500 de persoane ■ nästan 500 personer

.

melkein 3 melkein (laadun ilmaukseen liittyen)

melkein heti ● aproape imediat ■ nästan på en gång

melkein liian hyvä ● chiar prea bun ■ nästan för bra

melkein musta ● aproape negru ■ nästan svart

melkein poikkeuksetta ● apropae fără excepție ■ nästan utan undantag

melkein sama ● aproape la fel ■ nästan detsamma

melkein säälittää tuollainen ● aproape că ne pare rău de asta ■ det är nästan så att man tycker synd om sånt

melkein valkoinen ● aproape alb ■ nästan (i det närmaste) vit

melkeinpä toivoisin ● aproape c-aș vrea ■ jag skulle nästan önska

hän on melkein lapsi vielä ● este copil încă ■ han är nästan bara barnet

lumi sulaa melkein silmissä ● zăpada se topește văzând cu ochii ■ snön smälter så att man nästan ser det

on jo melkein aamu ● este aproape dimineață ■ det är nästan morgon

sataa melkein vettä ● plouă oarecum ■ det regnar nästan

tuntuu melkein siltä, että – ● se pare cum că … ■ det verkar nästan som om

.

BD10256_.

melko vain myönteisissä lauseyhteyksissä.

1.  adv. melkoisen, jokseenkin, joltisenkin, kohtalaisen, aika, koko. Melko suuri, väsynyt, kylmä. Melko hyvin.

2.  taipum. adj. melkoinen, aika, aimo. Melko lailla väkeä. Suututti melko tavalla.

melko, melkoinen, melkoisesti

Observație: în funcție de tonul pronunției melko poate fi o formă relativă – cam, destul de sau o formă superlativă – chiar foarte.

.

melko 1 ● cam; destul de; oarecum; cumva; într-o oarecare măsură; relativ; acceptabil; suportabil; tolerabil; pasabil ■ (jokseenkin) någorlunda; (kohtalaisen) skapligt; (aika) ganska; tämligen; rätt []

melko hyvin ● destul de bine; [în funcție de tonul pronunției:] chiar foarte bine ■ rätt så bra

melko paljon ● destul de mult; foarte mult ■ rätt så mycket

.

melko 2 (melkoinen, aika) ● cam; destul de; oarecum; foarte ■ rätt så; riktigt; mycket; (aika) ganska; tämligen

melko lailla väkeä ● destul de multă lume; foarte multă lume ■ ganska mycket folk

minua suututti melko tavalla ● m-a deranjat foarte mult ■ jag var ganska förbannad

.

BD10256_.

oikein (oikeammin ks. erikseen)

1.  oikealla tavalla, virheettömästi, paikkansapitävästi, totuudenmukaisesti. Äänsi sanan oikein. Lasku on oikein. Seitsemän oikein lotossa. Oikein arvattu! Kuulinko oikein? Jos nyt muistan oikein, niin – -. Pelkäsin vilustuneeni, ja aivan oikein [= juuri kuten arvelin], aamulla oli kuumetta. Nyt eivät asiat ole oikein hyvin, kunnossa. Se on oikein [= viisasta, järkevää], pidä vain puoliasi.

2.  siten että oikea t. päällyspuoli on päällä, esillä, tarjona tms. Käänsi vaatteen oikein päin myös » «. Pane kirja oikein päin hyllyyn.

 Käs. Neuloa kaksi oikein, kaksi nurin vuoroin kaksi oikeaa ja kaksi nurjaa silmukkaa.

3.  eettisesti, moraalisesti oikealla tavalla. On oikein ja kohtuullista vaatia oikeuksiaan. Ei ole oikein, että puoli maailmaa näkee nälkää. Mielestäni et menetellyt oikein. Se on hänelle aivan oikein.

4.  täysin, kunnolla, kokonaan. En oikein ymmärrä. Ei tahdo oikein nähdä hämärässä. Hän ei tainnut oikein pitää leikinlaskustamme. Mitä sinä oikein [= oikeastaan] haluat?

5.  erittäin, hyvin, kovin, sangen, perin, varsin. Oikein hyvä! Katseli oikein tarkkaan. Nukuin oikein hyvin. Oikein paljon kiitoksia.

6.  suorastaan, kerrassaan, todella, ihan. Oikeinkos johtaja itsekin tulee? Oikeinko totta?

7.  kovasti, voimakkaasti. Viisainta pysyä varjossa, kun aurinko oikein porottaa. Kyllä se onnistuu, kun oikein yrität.

.

oikea15 (oikealla, oikealta, oikealle, oikeaan ks. erikseen) Desigur oikea, ca adjectiv, se inflectează dar cu sensul de adverb – oikein, nu se inflectează. Vezi mai jos!

1.  joka sijaitsee määräsuunnasta katsottuna vastakkaisella puolella kuin katsojan sydän vartalon keskiviivaan nähden, oikeanpuoleinen. Oikea ja vasen. Oikea silmä, jalka. Maata oikealla kyljellään. Oikea ja vasen ajokaista. Rintaman oikea sivusta. Aluksen oikea [= perästä keulaan katsoen oikealla oleva] sivu. Kunniavieras istui isännän oikealla puolella.

 Kuv. Olla jkn oikea käsi ks. käsi 1. kuv. c. Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee ks. käsi 1. kuv. c.

 Urh.

 a.  nyrkkeilyssä. Oikea [= oikealla kädellä lyöty] koukku.

 b.  hevosurheilussa. Oikea laukka, ravi ks. laukka, ravi.

2.  puolueista, puoluesuhteista: oikeistolainen, oikeistoryhmään kuuluva, oikeisto-. Puolueen oikea laita.

3.  Kankaan, vaatteen oikea puoli ulos-, päällepäin tuleva puoli, päällyspuoli.

Käs. Oikea silmukka silmukka joka tehdään vetämällä neuleen takana kulkevasta langasta lenkki neulottavan silmukan läpi eteen.

 Substantiivina oikea silmukka; sellaisista syntyvä neule. Neuloa oikeaa.

4.  asianmukainen, tarkoituksenmukainen, asian t. tilanteen vaatima, tarkoitettu. Oikea ja väärä tapa. Tieto meni oikealle henkilölle. Tämä ei ole mitään oikeaa elämää. Oikea nostotekniikka. Asettaa asiat oikeisiin yhteyksiinsä. Tutkimuksissa ollaan oikeilla jäljillä edetään oikealla tavalla. Saada asiat oikealle tolalle kuntoon.

5.  paikkansa pitävä, tosi, todenmukainen, virheetön, aito, väärentämätön. Osoittaa väite oikeaksi. Oikea huomio, havainto. Tietää oikeat vastaukset. Kieliopillisesti oikea ilmaus. Täsmälleen oikea korostus puheessa. Nimikirjoitus on ehdottomasti oikea. Todistamme jäljennöksen oikeaksi. Koristeena oikeita helmiä. Onko kellosi oikeassa (ajassa), näyttääkö kellosi oikeaa aikaa? Olla oikeassa edustaa paikkansapitävää, totuutta vastaavaa mielipidettä, (katsanto)kantaa. Sinä olit aivan oikeassa ja minä olin väärässä. Oli oikeammassa kuin itse tiesikään. Osua oikeaan osua tarkoitettuun kohteeseen, sattua kohdalleen, paikalleen, naulan kantaan. Oikeaan osunut toimenpide.

6.  laillinen, laillisesti pätevä; oikeamielinen, normien, määräysten, moraali- ja oikeuskäsitysten tms. mukainen. Oikea tuomio. Olla oikealla asialla. Taistella oikean asian puolesta. Pidän päätöstä oikeana.

Substantiivina Luja usko hyvään ja oikeaan.

7.  sopiva, edullinen, otollinen, hyvä, järkevä, sellainen kuin pitää olla. Valitsi oikean hetken. Apu tuli oikeaan aikaan. Oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Oikeat miehet oikeilla paikoilla. Menestyäkseen täytyy tuntea oikeat ihmiset. Oikea ruokavalio. Päästä oikeaan ympäristöönsä. Ei löytänyt oikeita sanoja lohduttaakseen. Tuo on oikeaa puhetta! On löytänyt sen oikean vastustamattoman, elämänsä miehen t. naisen.

8.  todellinen.

a.  perimmäinen, pohjimmainen, tosi, varsinainen. Paljasti oikean luonteensa, karvansa. Oikea syyllinen pääsi pakoon. Mikä lienee asian oikea laita miten asia todellisuudessa on. Mikä on oikea aika [= paljonko kello on]?

b.  sellainen kuin jk todellisuudessa on, alkuperäinen, muuttamaton, kaunistelematon. Kivi oli oikealta nimeltään Aleksis Stenvall. Esittää asiat oikeassa valossa. Nimittää asioita niiden oikeilla nimillä.

c.  tavallinen, varsinainen, rehellinen, kunnollinen, kunnon, kelpo. Menee leikkikoulun jälkeen oikeaan kouluun. Ei ole päivääkään tehnyt oikeaa työtä. Oikea vanhan ajan herrasmies. Tuli hänestäkin lopulta oikea ihminen.

d.  tyypillinen, luonteenomainen, täydellinen, kertakaikkinen. Oikea saloseudun rauha. On oikea koiranilma. Sinä olet oikea kiusankappale!

oikeammin enemmän oikein; oikeastaan, pikemminkin, tarkemmin sanoen. Kumpi menetteli oikeammin? Hänen säästäväisyytensä tai oikeammin saituutensa.

oikein, oikeinkirjoitus, oikeinkirjoitussääntö, oikein-merkki, oikein päin

oikein ← oikea

oikein 1 ● corect; adevărat; veridic; negreșit ■ rätt; riktigt; korrekt; (oikealla tavalla) på rätt sätt; (virheettömästi) felfritt; (totuudenmukaisesti) sanningsenligt

ääntää oikein ● a pronunța corect ■ uttala rätt (korrekt)

lasku on oikein ● nota de plată este corectă ■ (laskutehtävästä) talet är rätt; (veloitteesta) räkningen (notan) stämmer

kuusi oikein lotossa ● șase numere ghicite la loto ■ sex rätt på lotto

oikein arvattu ● ai ghicit ■ rätt gissat

kuulinko oikein? ● am auzit bine? ■ hörde jag rätt? var det rätt uppfattat?

jos nyt muistan oikein, niin – ● dacă mi-amintesc bine, astfel… ■ om jag minns rätt, så

pelkäsin vilustuneeni, ja aivan oikein, aamulla oli kuumetta ● m-am temut să nu răcesc și, chiar așa, dimineață aveam febră ■ jag var rädd att jag hade förkylt mig, och mycket riktigt, på morgonen hade jag feber

nyt eivät asiat ole oikein ● lucrurile nu stau chiar așa ■ nu står det (allt) inte rätt till; nu är det inte som det skall

se on oikein, pidä vain puoliasi ● ai dreptate, menține-ți poziția ■ det är rätt, stå på dig du bara

onko oikein, että …? ● e corect că …? este adevărat că …? ■ är det riktigt att …? (pitääkö paikkansa) stämmer det att …?

aivan oikein ● chiar așa! ■ alldeles riktigt

menetellä oikein ● a proceda corect ■ handla rätt (korrekt); gå riktigt till väga

.

oikein 2 (asennosta, siten että oikea puoli on päällä tms.) ● corect; pe față ■ rätt

hän käänsi vaatteen oikein päin ● a întors haina pe față ■ han vände plagget rätt

pane kirja oikein päin hyllyyn ● pune cartea corect [cu fața în sus] în raft ■ ställ in boken rätt vänd på hyllan

neuloa kaksi oikein, kaksi nurin (käs) ● a tricota două pe față, două pe dos ■ sticka två avigt och två rätt; sticka två räta och två aviga [maskor]

olla oikein päin ● a fi așezat / poziționat corect; cu fața în sus ■ vara rätt vänd; (oikeaan suuntaan) vara vänd åt rätt håll; (oikea puoli päällepäin) ha rätan utåt

.

oikein 3 (moraalisesti, eettisesti oikealla tavalla) ● corect; drept ■ rätt; (oikeudenmukaisesti) rätteligen

ei ole oikein, että – ● nu-i corect că / să …. ■ det är inte rätt att

mielestäni et menetellyt oikein ● după părerea mea, n-ai procedat bine ■ jag tycker inte du handlade rätt

olisi oikein, että hän saisi kovemman rangaistuksen ● corect ar fi să i se dea o pedeapsă mai mare / dură ■ han borde rätteligen få ett strängare straff

on oikein ja kohtuullista ● este corect și rezonabil ■ det är rätt och rimligt

se oli sinulle oikein! ● a fost bine / corect pentru tine; ai meritat ■ det var rätt åt dig! det hade du förtjänat!

se on hänelle oikein ● e bine / corect pentru el ■ det är rätt åt honom; (puhek) det är [rätt och] lagom åt honom

teit oikein kun tulit ● ai făcut bine c-ai venit ■ du gjorde rätt i att komma (då du kom); det var rätt [gjort] av dig att komma

.

oikein 4 a (täysin, kunnolla) ● de fapt; prea; propriu-zis; adevărat ■ riktigt; (oikeastaan) egentligen; (hyvin) mycket; (suorastaan) rent av, rent ut; formligen

en oikein ymmärrä ● de fapt, nu înțeleg [bine, cu adevărat] ■ jag förstår inte riktigt

ei tahdo oikein nähdä hämärässä ● e dificil să vezi în crepuscul / la lumină slabă ■ det är svårt att se i skumrasket; det är inte lätt att se i skumrasket

hän ei tainnut oikein pitää leikinlaskustamme ● nu prea i-a plăcut gluma noastră ■ han tyckte kanske inte riktigt om vårt skämt; han verkade inte tycka om vårt skämt

mitä sinä oikein haluat? ● de fapt, ce vrei? ■ vad vill du egentligen?

.

oikein 4 b (oikein, erittäin, hyvin) ● foarte; cu adevărat ■ mycket; verkligt; (todella) verkligen; (kovin) riktigt

se on oikein hyvä ● este foarte bine; este cu adevărat bine; este întru totul bine ■ den är mycket (verkligt) bra; den är verkligen bra

se ei ole oikein hyvä ● nu e deloc bine ■ den är inte riktigt bra

oikein hyvä ● foarte bine ■ riktigt (mycket) bra

hän katseli oikein tarkkaan ● s-a uitat foarte atent ■ han tittade riktigt noga

nukuin oikein hyvin ● am dormit foarte bine ■ jag sov riktigt gott

oikein paljon kiitoksia ● foarte mulțumesc; mulțumesc foarte mult ■ ett riktigt stort tack

.

oikein 4 c (ihan) ● chiar ■ just; verklig; riktig

oikeinkos johtaja itse tulee? ● chiar vine directorul [în persoană]? ■ är det rent av direktören själv som kommer?

onko se oikein totta? oikeinko totta? ● chiar așa? e adevărat? nu glumești? ■ är det riktigt sant? är det verkligen (faktiskt) sant? du skojar väl inte?

.

oikein 4 d (kovasti, voimakkaasti)

kun aurinko oikein porottaa ● când soarele prăjește cu adevărat ■ när solen gassar [riktigt mycket]

kyllä se onnistuu, kun oikein yrität ● reușește, dacă procedezi corect ■ det lyckas säkert om du verkligen (bara) försöker

.

BD10256_.

pikku (käytetään vain taipum. attribuuttina välittömästi pääsanansa edessä, us. sen kanssa yhteen kirjoitettuna) pieni, pikkuinen, vähäinen.

1.  pienikokoinen. Pikku tyttö myös » «. Pikku mies (myös » «) pieni poika. Pikku Liisa t. pikku-Liisa. Lapsen pikku kädet.

Erik.

a.  hellittelysanana. Oma pikku kultani, äitini!

b.  iron. Miehen pikku ystävätär rakastajatar.

2.  määrältään, paljoudeltaan vähäinen. Pikku summa myös » «.

3.  asteeltaan, voimaltaan, vaikutukseltaan vähäinen. Pikku pakkanen myös » «. Olla pikku hiprakassa.

4.  arvoltaan t. merkitykseltään vähäinen, vähäarvoinen, mitätön. Pikku erimielisyydet, pettymykset. Sehän on pikku juttu myös » «.[semnul » « arată că cele două cuvinte se pot scrie și împreună. Mai mult la „Derivarea cuvintelor”]

pikku, pikku-, pikkuaivot, pikkuasia, pikkuauto, pikkubussi, pikkuesine, pikkuhiljaa, pikkuhousut, pikkuhuilu, pikkuilmoitus, pikkuinen, pikkuisen, pikkujoulu, pikkujoulujuhla, pikkujuttu, pikkujättiläinen, pikkukajava, pikkukala, pikkukauppa, pikkukauppias, pikkukaupunki, pikkukaupunkilainen, pikkukengät, pikkukieli, pikkukoskelo, pikkukundi, pikkukuovi, pikkukäpylintu, pikkulantio, pikkulapsi, pikkulavantauti, pikkulehti, pikkuleipä, pikkulepinkäinen, pikkuliike, pikkulikka, pikkulilli, pikkulintu, pikkulusikka, pikkulämmin, pikkumainen, pikkumaisesti, pikkumaisuus, pikkumies, pikkumusta, pikkumäki, pikkuneiti, pikkunokkela, pikkunäppärä, pikkuosa, pikkupakkanen, pikkupappila, pikkupiirre, pikkuplaneetta, pikkupoika, pikkupoikamainen, pikkuporvari, pikkuporvarillinen, pikkuporvarillisuus, pikkuporvaristo, pikkupuku, pikkupulla, pikkupullo, pikkupurtava, pikkupyykki, pikkupöksyt, pikkupöytä, pikkuraha, pikkuravintola, pikkurihkama, pikkuriikkinen, pikkurike, pikkurikkomus, pikkurikollinen, pikkurikollisuus, pikkurikos, pikkurilli, pikkurokko, pikkurouva, pikkuruikkuinen, pikkuruinen, pikkurumpu, pikkuruutuinen, pikkuryssä, pikkuseikka, pikkuserkku, pikkuserkukset, pikkusielu, pikkusieluinen, pikkusievä, pikkusiipi, pikkusikari, pikkusisar, pikkusisko, pikkusormi, pikkusuolainen, pikkutakki, pikkutakkisillaan, pikkutalvikki, pikkutapaus, pikkutarkasti, pikkutarkka, pikkutavara, pikkutekijä, pikkutikka, pikkutuhma, pikkutunnit, pikkutylli, pikkutyttö, pikkutärkeys, pikkutärkeä, pikku-ukko, pikku-utinen, pikkuvaltio, pikkuvanha, pikkuvanhasti, pikkuvarakas, pikkuvarvas, pikkuvasikka, pikkuvauva, pikkuveli, pikkuviha, pikkuviisari, pikkuvika, pikkuvirkamies, pikkuväki

.

pikku 1 ● mic, mică; micuț, micuță; scund, scundă ■ (pienikokoinen) liten; småväxt; (lyhyt) kort; kortvuxen

oma pikku kultani! (hellittelysanana) ● micuțul meu [iubit]; micuța mea [iubită] ■ min egen lilla (lille) älskling! (pojasta myös) lilla (lille) gubben! (tytöstä myös) lilla gumman!

miehen pikku ystävätär (iron) ● amantă ■ mannens lilla väninna

.

pikku 2 (määrältään, arvoltaan vähäinen)

pikku summa ● sumă mică, neînsemnată ■ småsumma; en liten summa; en smärre summa

pikku erimielisyydet ● mici disensiuni ■ små meningsskiljaktigheter

sehän on pikku juttu ● este un fleac, o bagatelă, un lucru de nimic, fără importanță ■ det är ju en småsak (bagatell, petitess); (yksinkertainen juttu) det är lätt som en plätt; det är en enkel match

.

pikku 3 (asteeltaan vähäinen)

oli pikku pakkanen ● era un ger / îngheț ușor; erau câteva grade minus ■ det var några minusgrader

olla pikku hiprakassa ● a fi ușor cherchelit ■ vara litet (smått) på örat; vara litet i hatten

.

pikku 4 (pieni, hellittelyssä)

oma pikku kultani ● micuțul meu drag; micuța mea dragă; micuțul meu prieten; micuța mea prietenă ■ lilla älsklingen min; älskade lilla vän

.

BD10256_.

poikki

1.  adv. poikittain kahtia; kahdeksi kappaleeksi t. osaksi katkaistuna, taittuneena, murtuneena. Iskeä, leikata, sahata, purra jk poikki. Keppi taittui keskeltä poikki. Lyödä sormensa kirveellä poikki. Köysi on mennyt, kulunut poikki. Veti, kiskaisi langan poikki. Veitsen terä on poikki katkennut.

Erik. luunmurtumasta. Jalka meni poikki. Häneltä on käsi poikki.

2.  adv. yhteydestä jhk, jnk jatkumisesta tms.: katkennut, tukossa, keskeytyksissä. Paluutie on poikki. Puhelinyhteys meni poikki. Sähkövirta on t. ark. sähköt ovat poikki. Työt ovat poikki. Välit sukulaisiin olivat, menivät poikki. Peli menee kerrasta poikki ratkeaa yhdellä kierroksella. Tuomari vihelsi ottelun poikki keskeytti (toistaiseksi) ottelun. Suu poikki [= suu kiinni, vaiti]!

Ark. Se on sitten kerrasta poikki [= viimeinen kerta], jos vielä petät.

3.  adv. lopen uupunut, rasittunut, väsynyt, nääntynyt, „kuitti”. Meni loppusuoralla aivan poikki. Oli urakan jälkeen ihan poikki.

4.  postp. ja (vars. ylät.) prep. poikittain jnk yli; jnk läpi, kautta. Kulkea tien poikki. Soutaa järven poikki. Pellon poikki kaivettu oja. Hiihti poikki salojen.

poikki, poikkihirsi, poikkihuilu, poikkijuova, poikkijuovainen, poikkikatu, poikkikäytävä, poikkilaiva, poikkilakana, poikkilankku, poikkileikkaus, poikkileikkauspinta, poikkiliikenne, poikkinainen, poikkipiena, poikkipuola, poikkipuolin, poikkipuolinen, poikkipuu, poikkipäin, poikkiraita, poikkiraitainen, poikkirata, poikkisuunta, poikkisyy, poikkitaiteellinen, poikkitelainen, poikkiteloin, poikkitieteellinen, poikkiviiva

Prin sinonimia sa, poikki apare mai complex. Vezi tot capitolul cu tot cu sinonime.

.

poikki 1 ● rupt; frânt; despicat; în două; în bucăți ■ (adv, ruotsissa usein verbipartikkeli) av; itu

iskeä poikki ● a despica ■ slå av; slå itu; (kirveellä) hugga av; kapa

sahata poikki ● a tăia [în două]; a reteza [cu fierăstrăul] ■ såga av; kapa

leikata poikki ● a tăia [în două]; a reteza [cu cuțitul sau cu un obiect tăios] ■ klippa av; (veitsellä) skära av; kapa

purra poikki ● a mușca retezând ■ bita av

kiskaista poikki ● a smulge rupând ■ slita av

kulua poikki ● a toci / a uza / a destrăma [cu totul, până la extrem, până nu se mai poate] ■ nötas av

keppi taittui keskeltä poikki ● bățul / bastonul s-a rupt de la mijloc ■ käppen gick av på mitten

lyödä sormensa kirveellä poikki ● a-și tăia degetul cu toporul ■ hugga ett finger av sig

veitsen terä on poikki ● lama cuțitului este frântă / ruptă ■ knivbladet har gått av

häneltä meni jalka poikki (erik luunmurtumasta) ● și-a rupt piciorul ■ han bröt benet; han råkade ut för [ett] benbrott

häneltä on käsi poikki ● și-a rupt mâna ■ han har brutit armen

.

poikki 2 (yhteyden katkeamisesta)

paluutie oli poikki ● drumul de întoarcere era blocat ■ reträtten var avskuren

puhelinyhteys meni poikki ● s-a întrerupt legătura [telefonică] ■ telefonförbindelsen bröts

sähkövirta on poikki ● s-a întrerupt curentul ■ det är strömavbrott

työt ovat poikki ● treaba s-a terminat; lucrările s-au întrerupt ■ arbetet ligger nere

hänen välinsä sukulaisiin olivat poikki ● a rupt legăturile cu rudele ■ hans relationer med släkten var brutna; (puhek) han hade brutit med släkten

peli menee kerrasta poikki ● o partidă este definitorie ■ det spelas bara en omgång; spelet avgörs på en omgång

tuomari vihelsi pelin poikki ● arbitrul a fluierat sfârșitul / întreruperea jocului ■ domaren blåste av [spelet]

suu poikki! (ark) ● tac-ți gura! ■ håll käften! tyst med dig!

se on sitten kerrasta poikki, jos vielä petät ● dacă mă mai înșeli, s-a terminat ■ det var sista gången du bedrog mig

.

poikki 3 (lopen uupunut) ● frânt; terminat; sfârșit ■ slut (taipum); färdig

hän oli kovan työn jälkeen ihan poikki ● după [atâta] muncă era frânt [de oboseală] ■ han var alldeles slut (färdig, förbi) efter det hårda jobbet

hän meni loppusuoralla aivan poikki ● s-a prăbușit, frânt, pe linia de sosire ■ han klappade (igenom) ihop fullkomligt på upploppet

.

poikki 4 (postp t. prep, ruotsissa prep): (yli t. halki) ● peste; prin ■ över; (läpi) genom, igenom

kulkea tien poikki ● a traversa drumul ■ [tvärs] över vägen

kulkea lattian poikki ● a merge / a trece pe podea ■ gå över golvet

soutaa järven poikki ● a vâsli dincolo de lac ■ ro över en sjö

pellon poikki oli kaivettu oja ● de-acurmezișul câmpului s-a săpat un șanț ■ det hade grävts ett dike [mitt] genom åkern

hän vaelsi poikki salojen ● a rătăcit prin pustietăți ■ han vandrade genom ödemarken

.

poikki 1 ● rupt; frânt; despicat ■ (adv) av

leikata veitsellä poikki ● a tăia / reteza cu cuțitul ■ skära av; (kahtia) skära itu; klyva

keppi on poikki ● bățul / bastonul s-a rupt ■ käppen är av

mennä poikki ● a se rupe; a se frânge ■ gå av

häneltä meni jalka poikki ● și-a rupt piciorul ■ han bröt benet

tie on poikki ● drumul este blocat, închis ■ vägen är avskuren (suljettu avstängd)

iskeä jklta pää poikki ● a tăia capul cuiva ■ hugga huvudet av ngn

se on kerrasta poikki! (sanonta) ● asta-i și prima și ultima oară ■ det blir första och sista gången!

.

poikki 2 (halki)

jnk poikki ● prin ceva; travers; de-a curnezișul ■ [tvärs] över ngt

.

halki

halki 1 (läpi) ● prin; travers; de-a curnezișul ■ genom; (yli) över, tvärs över

kylän halki ● prin sat; de-a lungul satului; străbătând satul ■ genom byn

hän meni torin halki ● a trav ersat piața ■ han gick över torget; (viistoon) han sneddade över torget

halki aikojen ● de-a lungul timpului; în timp ■ genom tiderna

halki elämäni ● de-a lungul vieții mele ■ under hela mitt liv

puhua asiat halki ● să spunem lucururilor pe nume; să discutăm treaba pe șleau ■ tala ut

.

halki 2 (kahtia) ● în două; crăpat ■ itu; (haljennut) sprucken

mennä halki ● a se despica; a se rupe în două ■ gå itu

haljeta ● a sparge; a crăpa; a despica; a fisura ■ spricka

maljakot ovat halki ● vazele sunt sparte ■ vaserna är spruckna

.

poikki 3 (puhek uupunut) ● sunt frânt, sfârșit ■ slut; färdig, förbi

olen aivan poikki ● sunt frânt ■ jag är alldeles slut

olla poikki väsymyksestä ● a fi frânt de oboseală ■ vara förbi (alldeles färdig) av trötthet

Unele sensuri ale lui poikki și unele ale lui puhki sunt sinonime cu semnificația epuizat, sfârșit, frânt de oboseală.

.

puhki rikki siten, että syntyy t. on olemassa aukko, reikä. Lyödä astian pohja puhki. Autonrengas meni, on puhki. Hyvä ettei silmä mennyt puhki. Housut ovat takaa puhki.

Kuv. Miettiä päänsä puhki ankarasti. Oli ottelun jälkeen aivan puhki lopen uupunut, poikki.

puhkaa, puhkaista, puhkaisu, puhkeama, puhkeamisvaihe, puhkeilla, puhki, puhkia, puhkina, puhkinainen, puhkinta, puhkoa, puhkonta, puhkua, puhkunta

.

puhkipuhkaa, puhkua, puhkia; puhkoa puhkaista; puhkinta, puhkina, puhkiminen

puhki ● referitor la ceva care provoacă sau lasă în urmă o gaură; referitor la ceva terminat, ce nu mai poate fi întrebuințat; uzat cu gaură / găuri; uzat rupt; uzat de vezi prin el ■

autonrengas on puhki ● cauciucul s-a spart, este perforat ■ det är hål (punktering, ruotsr slg punka) på bildäcket

housut ovat kuluneet puhki ● pantalonii sunt uzați la maxim[um] ■ det har nötts (slitits) hål på byxorna

housut ovat takaa puhki ● dosul pantalonilor este rupt ■ byxorna har hål där bak; (kuluneet puhki) det har slitits (det är) hål på byxorna där bak

hyvä ettei häneltä mennyt silmä puhki ● bine că nu i-a scos ochiul ■ tur att han inte fick ögat utstucket

hän oli aivan puhki ● era epuizat / frânt de oboseală / obosit mort; terminat; bătut la șah ■ han var helt slut (färdig, förbi, utsjasad, schackmatt)

lyödä astian pohja puhki ● a găuri fundul vasului ■ slå hål i bott[n]en på ett kärl

lyödä jk puhki ● a face o gaură [în ceva] ■ slå hål på ngt

meiltä meni rengas puhki ● ne-a plesnit cauciucul ■ vi fick punktering

mennä puhki ● a se strica ■ gå sönder

miettiä päänsä puhki (kuv) ● a-și bate capul ■ bry sin hjärna; grubbla sig sjuk (fördärvad)

puhki kulunut sanonta ● o frază desuetă ■ en utsliten fras

.

BD10256_.

pois (poissa ks. erikseen) toisaalle, muualle, erilleen, eroon, sivuun, irti.

 1.  ilmauksissa jotka merkitsevät toiseen paikkaan t. jnk ulkopuolelle t. jstak etäälle siirtymistä, siirtämistä t. joutumista. Lähteä, muuttaa, matkustaa pois kotoa. Päästä pois vankilasta. Ehtiä pois alta, tieltä. Jäädä pois kokouksesta. Joutua pois pelistä. Olla pois [tavallisemmin: poissa] töistä. Kääntää katseensa pois jstak. Maatila joutui pois suvulta. Maksaa velkansa pois. Kyniä asiakkailta rahat pois. Kantaa astiat pois pöydästä.

 Erik. kuolemaan liittyvissä ilmauksissa. Kuolla, nukkua pois. Hän on päässyt täältä pois. Pois menneet ystävämme.

 2.  ilmauksissa jotka merkitsevät jnk hylkäämistä, menemään heittämistä, sivuun panemista, luovuttamista yms. Heittää kaikki turhat tavarat pois. Antaa, lahjoittaa jtak pois. Pane kirja pois. Heittää jkn kanssa tittelit pois tehdä sinunkaupat. Sulkea jtak pois ks. sulkea.

 3.  vaatteiden riisumiseen liittyen. Riisua pois vaatteensa. Ota takki pois. Ota pois päältäsi.

 4.  jnk jssak kiinni olevan irrottamiseen liittyen. Leikata pala pois jstak. Pestä tahra pois.

 Mat. vähennyslaskun yhteydessä: miinus. Viidestä pois kaksi on kolme.

 5.  jnk häviämistä, katoamista tms. merkitsevissä ilmauksissa. Pelko oli kuin pois puhallettu, pyyhkäisty. Nukkua väsymys, humala pois. Kauna suli pois mielestä. Ei se ole sinulta pois, jos minä saan palkankorotuksen. Saada asia pois päiväjärjestyksestä hoidetuksi. Ei ole aivan pois laskuista sekään mahdollisuus, että – -.

 Ark. Siitä on oksat pois leikki kaukana. Toimittaa jk pois päiviltä ottaa hengiltä.

 Us. leik. Pois se minusta, että ajaisin omaa etuani en aja omaa etuani.

 6.  käskyissä, kehotuksissa yms. Pojat, heti pois sieltä katolta! Jalat pois pöydältä! Pois tieltä, alta! Pois silmistäni!

 7.  suostuttelua t. myönnytystä ilmaisemassa. Kysy pois! Niin se on, usko pois! No hyvä, sovitaan pois. Sano pois (vain) asiasi! Tilataan pois se lehti!

.

poissa (pois ks. erikseen) [chiar dacă pare o formă de inesiv a lui pois, nici unul, nici altul nu se inflectează]

 1.  toisessa paikassa, toisaalla, muualla. Olin vuoden poissa kotoa. Poissa ollessani. Kynäkotelo on poissa paikaltaan, paikoiltaan. Pysytellä poissa jstak. Pysy poissa täältä! Olla poissa koulusta, töistä. Kokouksesta poissa olevien on tyydyttävä läsnä olevien päätöksiin. Pysytellä poissa jkn silmistä, näkyvistä.

 2.  kadonnut, hävinnyt, loppunut, mennyttä. Kipu, väsymys oli poissa. Sen kuultuani oli huono tuuleni poissa. Miehistä oli puhti poissa. Se on jo poissa muodista. Paidasta on nappi poissa puuttuu nappi.

 Ylät. Olla iäksi poissa kuollut.

.

pois ● aprox. afară; SENSUL CORECT NU ARE TRADUCERE ÎN ROMÂNEȘTE ■ în alte limbi: ||  [eng: away; off]  [germ: weg, fort, davon, ab]  [it: via] [rus: вон; прочь] [ung: el, félre, tova, le, ki]

.

pois 1 ■ bort; (matkaan, tiehensä) i väg

muuttaa pois kotoa ● a se muta de acasă ■ flytta [borthemifrån

lähteä pois kotoa ● a pleca de acasă ■ ge sig i väg hemifrån

hän meni pois sieltä ● el a plecat de acolo ■ han gick därifrån

mene pois! ● pleacă de aici! ■ ge dig i väg! (puhek) packa dig i väg! (pois täältä) gå härifrån!

lähteä pois ● a pleca ■ ge sig i väg

hän on lähtenyt pois kylästä ● el a plecat din sat ■ han har lämnat bynhan har gett sig i väg från byn

päästä pois vankilasta ● a ieși din închisoare ■ bli frigivenkomma ut ur fängelset

ehtiä pois alta (tieltä) ● (aprox.) a se feri [de]; a scăpa [de]; ad lit. a avea timp să se ferească ■ hinna undan

jäädä pois ● a lipsi, a nu veni ■ utebliinte komma

jättää pois (olla ottamatta mukaan) ● a lipsi ■ utelämna; (poistaa) stryka; (puhek) skippa

olla pois[sa] töistä ● a lipsi de la servici ■ vara borta från arbetet

hän käänsi katseensa pois naisesta ● și-a întors privirea de la femeie ■ han vände bort blicken från kvinnanhan tittade åt ett annat håll

maatila joutui pois suvulta ● familia și-a pierdut moșia / pământurile ■ gården gick ur släktens ägo

maksaa velkansa pois ● a-și plăti datoria ■ betala hela sin skuldbetala [(suomr) bortsin skuldgöra sig skuldfri

kyniä asiakkailta rahat pois ● a jumuli clientul [de bani] ■ skinna kunderna på deras pengar

kantaa astiat pois pöydästä ● a strânge masa ■ duka av [bordet]

joutua pois pelistä ● a iși din joc; a fi scos din joc ■ (urh jäähylle) bli utvisad; (pidemmäksi aikaa) bli avstängd; (kuv) komma ur bruk

pojat, heti pois sieltä katolta! (käskyissä ym.) ● băieți, dati-vă jos de pe casă / acoperiș ■ ner från taket, pojkar! hör ni pojkar, [komner från taketögonblickligen!

jalat pois pöydältä! ● dă-ți picoarele jos de pe masă ■ bort med fötterna från bordetinga fötter på bordet, tack!

sormet pois! ● ia mâna! ■ bort med tassarna!

pois tieltä (alta)! ● la o parte! ■ ur vägen!

pois sieltä! ● pleacă de-acolo! ■ bort med dig [därifrån]!

pois silmistäni! ● piei din fața mea! ■ försvinn [ur min åsyn]! stick [i väg]!

kuolla (nukkua) pois (erik kuolemasta) ● a adormi somnul de veci ■ avlidagå bortgå hädanavsomna

pois nukkunut ● adormit întru Domnul; adormit în somnul cel veșnic ■ avlidenbortgångenhädangångenavsomnad

pois menneet ystävämme ● prietenul nostru dispărut ■ våra bortgångna (hädangångnavänner

hän on päässyt täältä pois ● el ne-a părăsit ■ han har lämnat det jordiskahan har fått hembud

heittää kaikki turhat tavarat pois (hylkäämisestä tms.) ● aruncă toate lucrurile inutile ■ slänga [bortallt onödigt

antaa jtak pois ● a scaote ceva; a arunca ceva; a da ceva deoparte ■ ge bort ngt

pane kirja pois ● lasă cartea! ■ lägg undan bokenlägg ifrån dig boken

A on heittänyt pois tittelit B:n kanssa ● A și B se tutiesc, sunt la pertu, au lăsat deoparte formalitățile ■ A och B har lagt bort titlarna

sulkea jk pois ● a exclude ceva ■ utestänga ngt; (mahdollisuudesta) utesluta ngt

riisua pois vaatteensa (riisumisesta) ● a dezbrăca o haină, un acoperământ / veșmânt ■ klä av sigta av sig kläderna

ottaa saappaat pois ● a-și scoate cizmele ■ ta av stövlarna

ota kengät pois! ● scoate-ți pantofii! ■ ta av dig skorna!

ota pois päältäsi ● descoperă-te! ■ ta av dig

.

pois 2 ■ (irti) utbortloss

leikata pala pois jstak ● a decupa ceva ■ (saksilla) klippa ut (borten bit av ngt; (veitsellä) skära loss en bit av ngt

pestä tahra pois ● a scoate o pată; a spăla o pată ■ tvätta bort en fläck

jättää tupakka pois ● a renunța la fumat ■ sluta röka

viidestä pois kaksi on kolme (mat) ● doi din cinci face trei ■ två från fem gör (ärtretvå minus fem blir tre

.

pois 3 ■ (häviämisestä, katoamisesta tms.)

pelko oli kuin pois puhallettu (pyyhkäisty) ● (aprox.) frica i-a trecut ca prin minune ■ rädslan var som bortblåst

nukkua humala pois ● a dormi ca să se trezească din beție ■ sova ruset av sig

nukkua väsymys pois ● a dormi frânt de oboseală ■ sova ut

kauna suli pois hänen mielestään ● nu mai poartă pică ■ hans bitterhet försvann

ei se ole sinulta pois, jos minä saan palkankorotuksen ● dacă mie-mi mărește leafa, nu ia de la tine ■ det går inte ut över dig [på något visom jag får påökt

saada asia pois päiväjärjestyksestä ● a rezolva ceva; a scoate de pe ordinea de zi ■ klara av ett ärende; (kuv) få ngt överstökatfå en sak ur världen

ei ole aivan pois laskuista sekään mahdollisuus, että – ● nu este exclusă posibilitatea că / să … ■ det är inte helt uteslutet att –

siitä on oksat pois (ark) ● la furie / când e furios nu-i de râs ■ där var det ord och inga visor

toimittaa jku pois päiviltä ● a-i lua cuiva zilele; a-i face cuiva felul / a-l omorî ■ ta ngn av daga

pois se minusta, että tekisin sellaista (ylät) ● departe de mine gândul că aș putea face așa ceva ■ vare det fjärran från mig att göra något sådant

.

pois 4 ■ (suostuttelua t. myönnytystä ilmaisemassa)

kysy pois ● întreabă! ■ fråga på baravar så god och fråga

usko pois! ● crede-mă! ai încredere în mine! ■ tro mig!

niin se on, usko pois ● așa este, crede-mă pe mine ■ så är det, tro mina ord

no hyvä, sovitaan pois ● bine, fie și așa ■ då är vi väl överens om detokej då, då är vi överens

sano pois! ● spune! [descarcă-ți sufletul!] ■ ut med språketsjung ut!

sano pois [vain] asiasi ● spune ce treabă ai; spune ce vrei; spune ce-ai pe inimă ■ ut med språketsjung ut med vad du har på hjärtat

tilataan pois se lehti! ● bine, ne abonăm [imediat] la publicația aia / ziarul ăla ■ vi prenumererar väl på den där tidningen då

.

BD10256_.

1. rikki5*A ● sulf (declinabil) ■ svavel [nu intră în discuția paginii]

2. rikki adv.

1.  särkyneestä, rikkinäisestä, viallisesta.

a.  esineistä tms.: palasina, palasiksi, pirstoina, pirstoiksi, murskana, murskaksi, halki, poikki, puhki, hajallaan, hajalleen. Ikkuna on rikki. Survoa marjat rikki. Vaatteet kuluivat, menivät rikki. Iho meni rikki verille, naarmuille.

b.  koneista, laitteista tms.: epäkunnossa, epäkuntoon. Auto, puhelin meni rikki. Kello on rikki.

2.  kuv. Riidellä sopimus rikki. Sisarusten välit ovat rikki. Joukkueen peli meni pahasti rikki. Rikki mennyt [= yli astuttu] hyppy.

3.  jnk tuloksen parantamista t. jnk rajan ylittämistä t. alittamista merkitsevissä ilmauksissa. Entinen ennätys meni reippaasti rikki. Miljoonan valmistetun auton raja meni rikki. Saada kuparinen rikki ks. kuparinen 2.

Observație! din serie nu fac parte rikkiviisaasti, rikkiviisas, rikkiviisaus care își au originea în verbul rikkoa și sunt rude cu ratki și cu ruti. Au sensul de ce va deosebit (care rupe limitele!), care se pricepe, care rezolvă înțelept, care filozofează și teoretizează.

rikkiviisaasti Huomautteli rikkiviisaasti vapauteen liittyvästä vastuusta.

rikkiviisas saivartelevan, teoreettisen viisasteleva. Rikkiviisas nulikka. Esitelmä sisälsi pelkkiä rikkiviisaita pohdintoja.

rikkiviisaus Rikkiviisaudesta vapaa reaalipoliitikko.

2. rikki, rikkinäinen, rikkinäisyys, rikkirauta, rikkivety, rikkiviisaasti, rikkiviisas, rikkiviisaus

rikki rikka; -rikko; rikkoa

rikki 1 ● stricat; defect; nefuncțional; uzat ■ (a) trasig; sönder (taipum, vain predikatiivina); (mennä palasiksi) gå i bitar (epäkunnossa, epäkuntoon, puhek) kaputt (taipum); (vars ruotsr) paj (taipum); (puhek) paja; (rikkirevitty) sönderriven; söndersliten; söndertrasad

ikkuna on rikki ● fereastra este stricată ■ fönstret är sönder (trasigt)

survoa marjat rikki ● a strivi fructele de pădure ■ mosa [sönder] bären

mennä rikki ● a se strica; a se sparge; a ieși din funcțiune ■ gå sönder; (pirstaleiksi) gå i kras; (puhek) paja; (epäkuntoon) råka i olag; råka ur funktion; (suomr laitteista) säga upp kontraktet

lyödä rikki ● a strica ■ slå sönder; slå i kras

vaatteet kuluivat rikki ● hainele s-au uzat ■ kläderna blev slitna och trasiga; det nöttes hål på kläderna

iho meni rikki ● m-am zgâriat [pe piele!] ■ det gick hål på huden

kello on rikki ● ceasul s-a stricat ■ klockan är sönder (trasig); (puhek) klockan har pajat

.

rikki 2 (kuv)

riidellä sopimus rikki ● a rezilia un contract ■ gräla sönder ett avtal

sisarusten välit ovat rikki ● frații / surorile au rupt relațiile ■ syskonen har brutit med varandra

rikki mennyt hyppy (pituushypyssä) ● o săritură eșuată ■ övertramp; (korkeushypyssä) rivning

.

rikki 3 (jnk tuloksen parantamista tms. merkitsevissä ilmauksissa)

miljoonan valmistetun auton raja meni rikki ● milionul de mașini [produse] a fost depășit ■ [den magiska] gränsen en miljon tillverkade bilar överskreds

ennätys meni reippaasti rikki ● recordul a fost doborât ■ rekordet blev slaget med rejäl marginal

saada kuparinen rikki (urh) ● a deschide scorul ■ öppna målkontot

.

BD10256_.

samoin samalla tavalla, samaten, niin myös, kuten, ja myös. Hän kielsi kaiken, samoin (tein) minä. Samoin [= aiemmin mainitulla tavalla] menetellään, jos – -. Samoin ajattelevat ihmiset. / „Hyvää kesää!” „Kiitos samoin.” / Teki samoin kuin veljensä. Hän samoin kuin kaikki muutkin olivat paikalla.

 

samoinajatteleva10 (myös « ») Hakeutua samoinajattelevien seuraan.

.

sama9 (samalla, samassa ks. myös erikseen) indefiniittipron. [Declinabil!]

1.  ilmaisemassa että kysymyksessä on toistamiseen juuri se olio t. asia, joka on mainittu ennen t. mainitaan jäljempänä t. joka on muuten tiedossa. Joku kysyi sinua eilen ja sama mies taas tänään. Asui samassa hotellissa kuin viime vuonna. Soitettiin sama kappale uudestaan. Palasi vielä samana päivänä. Huomenna samaan aikaan. Kotiinkuljetus samaan hintaan.

 Substantiivina Lauletaan sama uudestaan! [Kirjeessä allekirjoituksen jälkeen:] PS Rakastan sinua! Sama.

2.  ilmaisemassa jnk muuttumattomuutta t. vaihtumattomuutta. Ei pysynyt pitkään samassa työpaikassa. Piti samoja vaatteita kesät talvet. Istua pitkään samassa asennossa. Jatkaa samaa rataa samalla tavalla, entiseen malliin.

 Substantiivina Kiitosta saivat aina yhdet ja samat.

3.  ominaisuuksiltaan, määrältään tms. muuttumaton, samanlainen. Yhä sama velikulta kuin koulupoikana. Samaa raatamista päivästä toiseen.

 Substantiivina Jankutti aina (sitä) samaa.

4.  ominaisuuksiltaan, määrältään tms. jtak vastaava, samanlainen. Samasta työstä sama palkka. Molemmilla juoksijoilla sama aika. Heillä on sama maku. Vaikutelma on aivan sama kuin jos istuisi lentokoneessa. Teki uudelleen saman tyhmyyden. Suunnilleen saman kokoiset. Annoin saman verran kuin sinäkin. Menetellä samalla tavalla, olla samaa mieltä kuin muut. Maksaa samalla mitalla. Joka päivä samaan aikaan. / „Olen lopen kyllästynyt.” „Samat sanat [= niin minäkin]!” /

Substantiivina Poika on lurjus, ja samaa voi sanoa isästäkin. Samaa muutkin väittävät. / „Hyvää joulua!” „Kiitos, sitä samaa (sinullekin)!”

Ark. „Minä lähden.” „Sama täällä [= niin minäkin].”

5.  ilmaisemassa että jk on yhteistä kahdelle t. useammalle, yhteinen. Heillä on sama isä mutta eri äiti. Asuivat saman katon alla. Samaa alkuperää olevat lajit. Kaikki samana vuonna syntyneet. Paita ja solmio samaa väriä. Kuin samaan muottiin valetut.

Substantiivina Samaa merkitsevät sanat.

Erik. samanaikaisuutta t. yhtämittaisuutta merkitsevissä ilmauksissa; vrt. samassa, samalla. Lähti samaan aikaan kuin muutkin. Nukkui samaan aikaan kun muut tekivät työtä. Samaan aikaan oli kotona tapahtunut yhtä ja toista. Toimitti kaksi asiaa samalla kertaa. Valo välähti ja sammui samassa hetkessä, silmänräpäyksessä. Saman tien samalla kertaa, samassa yhteydessä, yksin tein. Juoksi samaa päätä, kyytiä [= yhtä kyytiä, yhteen menoon] kotiin saakka. Teki työn valmiiksi samalta istumalta, samaan menoon.

6.  yhden-, samantekevää. On aivan sama, tuletko vai et. Minulle on se ja sama, mitä tehdään.

Erik. (välinpitämätöntä) myöntymystä ilmaisemassa. Sama minulle, mennään vain. Jos haluat, niin samapa tuo. Sama se.

.

samoin ← sama

samoin ● de asemenea; la fel; asemenea ■ samma sätt; lika; likadant; (ja myös) likaså; (vanh) sammalunda; likaledes

samoin kuin minäkin ● la fel cu mine ■ på samma sätt som jag; i likhet med mig; (kuten) [lik]som jag

samoin ovat asiat täällä ● treburile sunt la fel [și] aici ■ likadant (på samma sätt) är det här; (samat sanat) samma här

hän kielsi kaiken, samoin tein minä ● a negat totul, la fel și eu ■ han nekade till allt och det gjorde jag med (och jag gjorde likadant)

samoin menetellään, jos – ● pocedăm la fel, dacă … ■ på samma sätt skall man gå till väga om

samoin ajattelevat ihmiset ● [tot] la fel cred și oamenii ■ likasinnade människor; människor som tänker på samma sätt; liktänkande människor

”Hyvää kesää!” – ”Kiitos samoin!” ● „Vară plăcută” – „Mulțumesc, la fel” ■ ”Trevlig sommar!” – ”Tack detsamma!”

hän teki samoin kuin veljensä ● a făcut la fel cu fratele lui ■ han gjorde på samma sätt som sin bror

hän samoin kuin kaikki muutkin olivat paikalla ● el era acolo, ca și ceilalți ■ han var på plats liksom alla andra

hän teki samoin ● a făcut la fel ■ han gjorde lika[dant]

kiitos, samoin ● mulțumesc, asemenea ■ tack detsamma

hän oli pettynyt ja samoin minä ● era dezamăgit ca și mine ■ han var besviken och jag med (och det var jag också)

.

BD10256_.

sekaisin

1.  epäjärjestyksessä, sekavana, sotkuisena, hujan hajan; epäjärjestykseen jne. Kirjat ovat hyllyssä sekaisin. Penkoi vaatekaapin sekaisin. Hänen puheissaan oli sekaisin totta ja keksittyä. Hiukset menivät tuulessa sekaisin. Häneltä menivät suunnitelmat, konseptit sekaisin. Yllätyshyökkäys pani vastustajan rivit sekaisin.

2.  mielentilasta: pyörällä päästään, pökerryksissä, suunniltaan, järjiltään, sekava. Meni moottoriteiden risteyksessä aivan sekaisin (suunnista). Olla onnesta, järkytyksestä sekaisin. Olla, mennä päästään sekaisin. Tyttö sai miesten päät sekaisin miehet ihastumaan (silmittömästi).

3.  toisiinsa t. jhk sekoittuneena, sekoitettuna, toistensa t. jnk seassa; toisiinsa sekoittuneeksi jne. Saarella kasvaa havu- ja lehtipuita sekaisin. Kerma ja muna vatkataan sekaisin. Kassanhoitajalta menivät omat ja pankin rahat sekaisin leik. kavallukseen viitaten.

.

sekaisinseka-; seassa, seasta, sekaan; seko-

sekaisin 1 ● amestecat; în dezordine ■ huller om buller; i en enda röra; om vartannat; (epäjärjestyksessä) i oordning

kirjat ovat hyllyssä sekaisin ● cărțile sunt în dezordine pe raft ■ böckerna står huller om buller i hyllan

panna sekaisin ● a amesteca ■ stöka till; (suomr myös) rådda till; (myllätä) röra om, rumstera om; vända upp och ner på ngt

hän penkoi vaatekaapin sekaisin ● a răscolit tot dulapul ■ han vände upp och ner på garderoben; han rumsterade om i garderoben

hänen hiuksensä menivät tuulessa sekaisin ● vântul i-a răvășit părul ■ vinden rufsade om i (rufsade till) hans hår

häneltä menivät konseptit sekaisin (ymmälle, hämilleen joutumisesta) ● s-a zăpăcit ■ han tappade koncepterna

hyökkäys pani vastustajan rivit sekaisin ● atacul a creat dezordine / haos în rândurile inamicului ■ anfallet skapade oordning (kaos) i fiendens led

tilit ovat sekaisin ● conturile sunt în dezordine ■ räkenskaperna är i oordning

paperini ovat menneet sekaisin ● hârtiile mi s-au răvășit / amestecat ■ mina papper har råkat i oordning

huone oli täysin sekaisin ● camera era în completă dezordine ■ rummet var en enda röra

.

sekaisin 2 (mielentilasta): ● confuz; amețit ■ (hämmentynyt) förvirrad; konfys; konfunderad; virrig; (sekapäinen) vimmelkantig; snurrig; yr i mössan; omtumlad; omtöcknad

hän meni siitä sekaisin ● din cauza asta a devenit confuz; dialectal: s-a uluit ■ han blev förvirrad jne. av det; han tappade koncepterna [på grund] av det; han visste varken ut eller in efter det; det satte myror i huvudet på honom

hän meni sekaisin suunnista ● s-a rătăcit; a încurcat direcțiile ■ han tappade orienteringen; han villade (tappade) bort sig

hän on päästään sekaisin ● este confuz ■ han har blivit galen; (pyörällä päästään) han är virrig; (vanhuudenhöperö) han är gaggig

hänen puheissaan oli sekaisin totta ja keksittyä ● în cuvintele lui erau adevăr și ficțiune amestecate ■ det han sade var en blandning av sanning och påhitt

olla onnesta sekaisin ● a fi amețit de bucurie ■ vara vimmelkantig (yr) av lycka

olla pelosta sekaisin ● era îngrozit de frică ■ vara vettskrämd; vara skrämd från vettet; vara ifrån sig av fasa; vara från vettet av fasa; inte veta till sig av fasa

mennä päästään sekaisin ● a deveni confuz ■ bli förvirrad

tyttö sai miesten päät sekaisin ● fata i-a sucit capul băiatului ■ flickan förvred huvudet på alla män; flickan fick alla män att tappa huvudet; alla män blev som galna i flickan

.

sekaisin 3 (toisiinsa t. jhk sekoittuneena) – este vorba de două elemente precizate care se amestecă

saarella kasvaa havu- ja lehtipuita sekaisin ● pe insulă cresc atât foioase cât și rășinoase ■ det växer blandskog (både barrträd och lövträd) på ön

kerma ja muna vatkataan sekaisin ● se bat împreună smântâna și oul ■ grädde och ägg vispas samman

poikia ja tyttöjä sekaisin ● amestecat băieți și fete ■ pojkar och flickor om varandra (leik i en salig röra)

kassanhoitajalta menivät omat ja pankin rahat sekaisin (leik) ● banii casierei și banii din casă s-au amestecat ■ kassören kunde inte skilja på egna och bankens pengar

.

BD10256_.

viime

1.  nykyhetkeä juuri t. lähinnä edeltänyt, viimeksi ollut, tapahtunut, kulunut tms., edellinen, uusin, tuorein. Viime tiistaina, jouluna, helmikuussa. Viime vuonna, kuussa, viikolla. Viime vuosien tulos. Viiden viime vuoden toiminta. Emme ole tavanneet sitten viime kesän. Olet laihtunut sitten viime näkemän. Viime maaliskuiset kylmät. Viime kerralla, oppitunnilla. Viime sodan aikana. Viime [paremmin: viimeksi] mainittu.

2.  viimeinen. Viime hetkessä, hetkellä mukaan ehtineet. Tunsi viime hetkensä tulleen. Viime tingassa, tinkaan, tipassa, tippaan ks. tingassa, tippa 2. Auringon viime säteet. Turvautui lääkäriin vasta viime hädässä. Viime kädessä loppujen lopuksi, itse asiassa.

viime, viimeaikainen, viimeinen, viimeiseksi, viimeisillään, viimeiste, viimeistellä, viimeistely, viimeistelyharjoitus, viimeistelyleiri, viimeistelytyö, viimeistelyvaihe, viimeistys, viimeistää, viimeistään, viimejouluinen, viimekertainen, viimekesäinen, viimekeväinen, viimeksi, viimeksi mainittu, viimekuinen, viimemainittu, viimepyhäinen, viimesyksyinen, viimetalvinen, viimeviikkoinen, viimevuotinen, viimeöinen

.

viime viimeinen cf viimeksi în sfârșit; data trecută

viime 1 ● ultim, ultima (precedent, cel dinainte); fost, precedent ■ senaste; förra (taipum)

viime ● trecut, trecută; ultim, ultima ■ förra; senaste

viime aikoihin saakka ● până de curând ■ ända tills nyligen

viime aikoina ● în ultima vreme ■ på sista tiden; under den senaste tiden; på sistone

viime helmikuussa ● în februarie trecut ■ i februari; (viime vuoden helmikuussa) i februari i fjol

viime jouluna ● Crăciunul trrecut ■ i julas; (seuraavana jouluna sanottuna) förra julen

viime kerralla ● data trecută ■ förra gången

viime kesänä ● [în] vara trecută ■ i somras; (seuraavana kesänä sanottuna) förra sommaren

viime keväänä ● primăvara trecută ■ i våras

viime kuussa ● [în] luna trecută ■ [i] förra månaden

viime maaliskuiset kylmät ● frigurile din martie trecut ■ kölden i mars; (viime vuoden maaliskuussa) kölden i mars i fjol

viime oppitunnilla ● ultima lecție ■ under förra lektionen

viime sodan aikana ● în timpul ultimului război ■ under det senaste kriget

viime sunnuntaina ● duminica trrecută ■ i söndags; (seuraavana sunnuntaina sanottuna) förra söndagen

viime talvena ● iarna trecută ■ i vintras; (seuraavana talvena sanottuna) förra vintern

viime tiistaina ● marțea trecută ■ i tisdags; (seuraavana tiistaina sanottuna) förra tisdagen

viime viikolla ● săptămâna trecută ■ [i] förra veckan

viime vuonna ● anul trecut ■ i fjol; (seuraavana vuonna sanottuna) förra året

viime vuosina ● anii trecuți ■ under de senaste åren

olet laihtunut sitten viime näkemän ● ai mai slăbit de data trecută ■ du har magrat sedan jag såg dig sist

.

viime 2 (viimeinen) ● ultim; extrem (cel mai înepărtat) ■ sist; ytterst

viime hetkellä mukaan ehtineet ● cei care au apucat să vină în ultima clipă ■ de som hann med i sista minuten

viime tingassa ● în ultimul moment ■ i sista minuten (momangen, sekunden, ögonblicket, stund, suomr puhek myös valetet)

auringon viime säteet ● ultimele raze de soare ■ solens sista strålar

hän turvautui lääkäriin vasta viime hädässä ● s-a dus la doctor abia în ultima clipă ■ han anlitade läkare bara i yttersta nödfall

viime kädessä ● în cele din urmă; la urma urmelor; de fapt ■ i sista hand; (loppujen lopuksi) när allt kommer omkring; när det kommer till kritan; till syvende och sidst; (itse asiassa) i själva verket

viime tingassa ● în ultima clipă ■ i sista minuten; i sista ögonblicket

kymmenen viime vuoden aikana hän on muuttanut viisi kertaa ● în timp de zece ani s-a mutat de cinci ori ■ under de senaste tio åren har han flyttat fem gånger

.

BD10256_.

väärin

1.  vastoin asian oikeaa laitaa, vastoin totuutta; epäasianmukaisesti, virheellisesti. Kirjoitti väärin nimeni. Tuli eilen, ellen väärin muista. Älä käsitä väärin! Väärin ymmärretty nero. Vastata, arvata väärin. Laulaa väärin. Tuo kello käy väärin. Kääntää lause väärin. Antoi rahasta väärin takaisin. Olisi väärin sanoa, että – -. Väärin päin (myös » «) toisin päin kuin tavallisesti t. normaalisti t. kuin olisi oikein, nurin päin. Lakki väärin päin päässä.

2.  eettisesti, moraalisesti väärällä, tuomittavalla, epäoikeudenmukaisella tavalla. Käyttää väärin toisten luottamusta. On väärin valehdella. Minusta on väärin, että hän saa aina kiitosta. On se niin väärin!

väärin, väärinkäsitys, väärinkäyttäjä, väärinkäyttää, väärinkäyttö, väärinkäytös, väärin päin, väärintekijä, väärintulkinta, väärinymmärrys

.

väärin väärä; vääryys

väärin 1 adj. [adv. în  mod]: greșit; eronat; fals; nedrept; incorect ■ fel; (puhek) galet; (virheellisesti) orätt; felaktigt; oriktigt; inkorrekt

kirjoittaa väärin ● a scrie grșit ■ skriva fel

hän kirjoitti nimeni väärin ● mi-a scris greșit numele ■ han skrev mitt namn fel

väärin kirjoitettu ● scris / ortografiat greșit ■ felstavad

muistaa väärin ● a-l înșela meoria; a-și aminti greșit ■ minnas fel

ellen väärin muista ● dacă nu greșesc; dacă nu mă-nșală memoria [ad litt. dacă nu-mi aduc aminte greșit] ■ om jag inte missminner mig; om jag inte minns fel

käsittää väärin ● a înțelege / interpreta greșit; a face o confuzie ■ missförstå; missuppfatta

arvioida väärin ● a aprecia / evalua greșit; a-și face o părere greșită ■ göra en felbedömning; missbedöma; felbedöma

väärin ymmärretty ● înțeles greșit ■ missförstådd

väärin käännetty ● tradus greșit ■ felöversatt

laulaa väärin ● a cânta fals ■ sjunga falskt

kelloni käy väärin ● ceasul meu nu merge bine ■ min klocka går fel

tuo kello käy väärin ● ceasul ăla nu merge bine ■ den där klockan går fel

hän antoi rahasta väärin takaisin ● a dat restul greșit ■ han gav inte rätt tillbaka [på pengarna]

olisi väärin sanoa, että – ● ar fi greșit să [se] spună că … ■ det skulle vara fel att säga att –

.

väärin 2 (eettisesti, moraalisesti väärin) ● greșit; nedrept; inechitabil ■ fel; orätt; (epäoikeudenmukaisesti) orättvist; (virheellisesti) oriktigt; felaktigt

tehdä väärin ● a proceda greșit ■ göra fel

käyttää väärin ● a face abuz [de ceva] [ad litt. a întrebuința greșit] ■ missbruka

näinkö väärin? ● am văzut bine [oare]? m-a înșelat vederea? [ad litt. am văzut greșit?]såg jag fel?

käyttää väärin jkn luottamusta ● a abuza de încrederea cuiva ■ missbruka ngns förtroende

on väärin valehdella ● nu este corect să minți ■ det är fel (orätt) att ljuga

minusta on väärin, että – ● după părerea mea nu este corect că … ■ jag tycker det är fel att –

.

väärin 3 (asennosta)

väärin päin (takaperin) ● pe dos; invers; greșit pus ■ bakfram, bak och fram; bakvänt; (nurinpäin) avigt; ut och in; (ylösalaisin) upp och ner

olla väärin päin ● a fi pe dos; a fi invers; a fi greșit pus ■ vara fel vänd; (väärään suuntaan) vara vänd åt fel håll

.

Introdus  / lisätty 25.11.2013

Actualizat / päivitetty 4.12.2015

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: