Blogulblog's Blog

0. Cazurile limbii finlandeze: tabele sinoptice

Cazurile limbii finlandeze: tabele sinoptice

Nyrkkisääntö: mișcă sau nu mișcă, se inflectează!

.

Dacă întrebi un finlandez, chiar avizat, câte cazuri sunt în limba finlandeză o să-ți răspundă încurcat că 14, ba nu 15 sau chiar 16, depinde din din ce parte le numeri!

Mai jos o să vedem de ce.

.

Sijamuodot ryhmittäin

1. Kieliopilliset sijat: a) nominatiivi, b) genetiivi, c) akkusatiivi (pentru scop didactic, altfel cazul akkusatiivi nu există!)
2. Yleiset paikallissijat: a) essiivi, b) partitiivi, c) translatiivi (partitivul este inclus aici în locul fostului separativ)
3. Sisäpaikallissijat: a) inessiivi, b) elatiivi, c) illatiivi
4. Ulkopaikallissijat: a) adessiivi, b) ablatiivi, c) allatiivi
5. Yleiset adverbiaalisijat: a) abessiivi, b) instruktiivi, c) komitatiivi, d) prolatiivi?

.

.

caz nume finlandez terminație întrebare obiecte întrebare persoane observații
nominatiivi nimentö -, -t (pl) mikä, mitkä – ce kuka, ketkä – cine
genetiivi omanto -n minkä – al ce (!) kenen – al cui Ri/part. pl.
partitiivi osanto -(t)A mitä – de-al-de ce / care ketä – de-al-de cine
essiivi olento -nA minä, millaisena – ca / drept ce kenä, kenenä – ca / drept cine
translatiivi tulento -ksi-, -kse- miksi- întru ce keneksi – întru cine
inessiivi sisäolento -ssA missä – unde kenessä – în cine Ri/Ri+i
elatiivi sisäeronto -stA mistä – de unde kenestä – despre / dinspre cine
illatiivi sisätulento -n (Vn) mihin – încotro kenen, kehen – întru cine
adessiivi ulko-olento -llA millä – unde, pe ce kenellä, minkä päällä – pe cine
ablatiivi ulkoeronto -ltA miltä – de la ce keneltä – de la cine
allatiivi ulkotulento -lle mille – unde, spre ce kenelle – cui, pe cine
abessiivi vajanto -ttA mitä vailla, mitä ilman – fără ce ketä ilman (ketä vailla?) – fără cine
komitatiivi seuranto -ine- minkä kanssa – împreună cu ce kenen kanssa – cu cine (pl) împreună
instruktiivi keinonto -n millä tavoin, millä keinoin în ce fel
prolatiivi tientö -tse mitä tietä, millä tiellä – pe ce cale caz adverbial
akkusatiivi kohdanto -t, -n, – minkä – pe ce kenen, kenet – pe cine, pe ce
latiivi (tulosija) (-s/-) -A? mihin suuntaan – încotro forma infinitivului
datiivi annanto —► allatiivi mille – lui ce kenelle – cui
aggressiivi -tana, -kele, -ttu
vokatiivi puhuttelusija
instrumentaali (avunto?) —► adessiivi minkä kanssa – cu ajutorul a ce kenen kanssa – cu al cărui ajutor cu ajutorul
eksessiivi eronto -ntA mintä (ipotetic) kentä (ipotetic) din ce poziție

.

Pentru întrebări cu pronume demonstrativ vezi tabelul mai complet de mai jos!

.

Avantajul denumirilor fineze este enorm, toate se termină în –nto iar rădăcina indică foarte clar situația: nime– –nume, oma– – posesia, propriu, kohda– – kohta, asupra ce/cui, osa– – parte, ole– – olla, existența, tule– – tulo, venire, venit, vaja– – lipsă, fără, keino– – mijlocul, intermediul, instrumentul, seura– – asocierea, ero– – disocierea, despărțirea, iar ultimele ‚de loc’ vorbesc de la sine: ulko– – afară și sisä– – înăuntru. Ce vrei mai mult?

La urma urmei nici în latinește nu sunt prea multe cazuri, câteva sunt forme ale aceluiași caz precum grupa lui lativ, a-lativ, ab-lativ, e-lativ, i-lativ, pro-lativ, trans-lativ, sau din grupa lui esiv, in-esiv, ab-esiv, ad-esiv.

Mai sunt unele pe care finezii nu le-au descoperit la timp ca să le achiziționeze precum sunt: ad-lativ, de-lativ, per-lativ, post-lativ sau ante-esiv, apud-esiv, circum-esiv, agr-esiv, ex-esiv, inter-esiv, ingr-esiv, inter-esiv, per-esiv, pos-esiv, post-esiv, sub-esiv, super-esiv, trans-esiv. Poate data viitoate ciupesc ceva mai mult.

Vezi și prepozițiile latine.

Englezii au un alt punct de vedere, mai original, cu următoarea clasificare care privește și frecvența de întrebuințare:

  • cazurile gramaticale: nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi și partitiivi
  • cazurile locative interne: inessiivi, elatiivi, illatiivi
  • cazurile locative externe: adessiivi, ablatiivi, allatiivi
  • cazurile marginale: essiivi, translatiivi, instruktiivi, abessiivi, komitatiivi

Avantajul clasificării engleze este că ultima grupă cuprinde situațiile mai rare care, insă, se răzbună dacă nu sunt știute.

.

Cazurile – sijamuodot pe schema Wikipediei dar modificate și adaptate BloguluiBlog.

.

La urmă am adăugat un tabel recapitulativ alcătuit de KOTUS și publicat de Wikipedia.

http://en.wiktionary.org/wiki/User:Ansa211/Finnish_declension

.

În finlandeză substantivele, adjectivele, pronumele, numeralele și chiar părțile nominale ale verbelor se declină nu numai în funcție de număr (singular sau plural) dar  și în funcție de caz.

Sunt 15 cazuri. (plus acuzativul)

Fiecare caz are o desinență proprie care nu se schimbă niciodată.

Când se declină un cuvânt i se adaugă la rădăcină o terminație, rădăcina este cea care se modifică iar terminația rămâne neschimbată indiferent de rădăcina la care se adaugă.

Modificările pe care le poate suferi rădăcina cuvântului care urmează să fie declinat sunt: alternanța consonantică și armonia vocalicădar vezi și

Alternanțele fonetice – äännevaihtelut 

Terminațiile se adaptează după regula armoniei vocalice din care cauză aproape toate terminațiile au o formă dublă, una cu vocale anterioare și una cu vocale posterioare.

Sijamuodot

NB: agent — cel care face acțiunea (tekijä)

Nominit (substantiivit, adjectiivit, numeraalit ja pronmominit) taipuvat sijoissa eli sijamuodoissa yleensä sekä yksikössä että monikossa. Sijamuodon ilmaisee sanan lopussa oleva pääte (desinenäå de caz). Sijamuotoja katsotaan olevan 14 tai 15 riippuen siitä, lasketaanko akkusatiivi eri sijaksi; toisinaan sitä pidetään vain nominatiivin ja genetiivin eräänä käyttötapana. Niiden latinalaisperäiset nimet ja harvoin käytetyt suomenkieliset rinnakkaisnimet ovat:

.

Sijamuodot

Nimi

Päätteet

Mitä se ilmaisee

Yksikkö

Monikko

Esimerkkejä

nominatiivi – (nimentö)

-, -t (monikon tunnus) sanan perusmuotoa ♦  cazul subiectului talo talot Talo on helppo sana.

genetiivi – (omanto)

-n, -en, -in, -den, -ten, tten – omistajaa,- tekijää ♦  cazul obiectului, posesivului, sarcina, obligația agentului talon talojen En pidä tämän talon väristä. Minun pitäisi maalata sen.

akkusatiivi – (kohdanto)

yksikkö -n, monikko -t vain persoonapronomineilla ja pronominilla ♦ kukacazul complementului obiect talo tai talon talot Kutsun sinut maalaan talon. Auta maalaamaan talo! Kenet näit?
partitiivi – (osanto) -a, -ä, -ta, -tä – osaa kokonaisuutta,
– toiminnan kohdetta– ♦   parțialitate, – finalitatea acțiunii, asupra cui se răsfrânge acțiunea
taloa taloja Kylässä on muitakin taloja. Maalaan taloa.
essiivi– (olento) -na, -nä – aikaa- olotilaa ♦ stare, calitate, condiție, timp talona taloina Kauniina kesäpäivänä talolla. Käytätkö tätä hökkeliä talona?
translatiivi – (tulento) -ksi, (-kse-) – joksikin tulemista,- olotilan muutosta ♦  transformare dintr-o stare în alta taloksi taloiksi Talo tulee kauneimmaksi. Muutan sen taloksi.

Sisäpaikallissijat

sisäpaikallissija ilmaisee alunperin kolmiulotteisen kappaleen sisällä olemista tai kiinteää yhteyttä

 

inessiivi – (sisäolento)

-ssa, -ssä jossakin olemista ♦  complement de loc intern stare: în talossa taloissa Asun talossa.

elatiivi – (sisäeronto)

-sta, -stä jostakin lähtemistä ♦  complement de loc mișcare: din talosta taloista Poistu talostani!

illatiivi– (sisätulento)

loppuvokaalin pidentymä + n, hVn (h +sanavartalon loppuvokaali +n), -seen, -siin johonkin menemistä ♦  complement de loc mișcare: înspre, spre înăuntru taloon taloihin Menen hänen taloonsa.

Ulkopaikallissijat

ulkopaikallissija ilmaisee alunperin päällä, ulkopinnalla tai lähistöllä olemista

adessiivi– (ulko-olento)

-lla, -llä – jollakin olemista- välinettä omistajaa- aikaa ♦ complement de loc extern, stare: la; instrumental: cu; timp: când talolla taloilla Nähdään talolla! Minä tulen busillaMinulla on jo matkalippu. Saavun illalla.

ablatiivi– (ulkoeronto)

-lta, -ltä joltakin lähtemistä ♦  complement de loc extern, mișcare: de la talolta taloilta Kiersin talolta toiselle.

allatiivi – (ulkotulento)

-lle jollekin tulemista ♦  complement de destinație talolle taloille Koska saavut talolle?

Vähäisessä käytössä olevat

abessiivi – (vajanto)

-tta, -ttä vailla olemista ♦ denotă lipsa talotta taloitta On vaikeaa elää talotta.

komitatiivi – (seuranto)

-ne- (+omistusliite) jonkin kanssa oloa ♦ denotă asocierea taloineen taloineen Hän vaikuttaa varakkaalta monine taloineen.

instruktiivi – (keinonto)

-n jonkin avulla tekemistä ♦ denotă „cu ajutorul a ce se face acțiunea” taloin taloin He levittivät sanomaansa rakentaminensa taloin. Rahoin voidaan tehdä mitä vaan.

.

tulo → olo → ero

vine → este → pleacă

.

Suomen paikallissijat

.

Cazurile limbii finlandeze cu întrebările și explicațiile aferente

.

În general întrebările pentru obiecte provin din mikä iar cele pentru persoane cu kuka. Adjectivele pot avea terminația –lainen.

Gramaticile finlandeze nu folosesc sistemul întrebărilor pentru cazurile inflexionale motiv pentru care diverși autori sunt de diverse păreri. Întrebările au un rol secundar, ajutător, se poate renunța la ele după ce au fost înțelese în esență, nu în formă. Tabelele sunt compilări și întrebările au fost lăsate ca atare, chiar dacă diferă de la tabel la tabel.

.

SIJA

YKSIKKÖ MONIKKO KYSYMYKSET

ETULIITE ROMANIAKSI

Nominatiivi
(nimentö)

tämä, tuo, se suuri jalka nämä, nuo, ne suuret jalat substantiv: kuka, mikä, ketkä, mitkä adjectiv: millainen, millaiset, kuinka monta, kuinka mones (num.) prepoziția românească corespunzătoare: nu are

Partitiivi
(osanto)

tätä, tuota, sitä suurta jalkaa näitä, noita, niitä suuria jalkoja substantiv: ketä, mitä, keitä adjectiv: millaista, millaisia, kumpa, minkälaisia; kuinka monia, kuinka monetta (num.); ilmoittaa akkusatiivin lailla transitiiviverbin toiminnan (osittaisen) kohteen de, de-al deart. nehotărât: niște
Genetiivi
(omanto)
tämän, tuon, sen suuren jalan näiden, noiden, niiden suurten jalkojen substantiv: kenen, minkä, keiden adjectiv: millaisen, millaisten, kumman, minkälaisten; genetiivillä on suomen kielessä myös monia muitakuin omistukseen liittyviä tehtäviä

al cui, a cui, ai cui, ale cui;

a ce

Akkusatiivi
(kohdanto)
tämä, tuo, se suuri jalka/ tämän, tuon, sen suuren jalan nämä, nuo, ne suuret jalat substantiv: kenet, ketkä, minkä, mikä adjectiv: millainen, millaisen, millaiset, kumpi, kumman, minkälaiset;  ilmoittaa transitiiviverbin toiminnan kohteen (yks. nominatiivi- tai genetiivipääte, mon. nominatiivipääte)

pe

OLOSIJAT

Essiivi
(olento)

tänä, tuona, siinä suurena jalkana näinä, noina, niinä suurina jalkoina substantiv: kenenä, keinä, minä, millaisena, milloin; adjectiv: millaisena, millaisella (mielellä), kumpana; korvaa usein kun- tai jos-sivulauseen ca

Inessiivi
(sisäolento)

tässä, tuossa, siinä suuressa jalassa näissä, noissa, niissä suurissa jaloissa substantiv: missä, kenessä, keissä, milloin adjectiv: millaisessa, millaisissa, kummassa; în
Adessiivi
(ulko-olento)
tällä, tuolla, sillä suurella jalalla näillä, noilla, niillä suurilla jaloilla substantiv: kenellä, keillä, millä, missä, milloin, millä keinoin adjectiv: millaisella, millaisilla, kummalla; Instrumentaali korvautuu adessivilla: ‘kirjoitan kirjeen kynällä‘. Myös Suomen kielestä puuttuva omistusverbi korvautuu adessivilla: ‘Minulla on kirjoja’

lacucând

Abessiivi
(vajanto)
ilman tätä, tuota, sitä suuretta jalatta näittä, noitta, niittä suuritta jaloitta substantiv: kenettä, ilman ketä, ilman mitä, keittä, ilman mitä, mitä ilman, mitä paitsi adjectiv: ilman millaista,millaisetta, kummatta, millaisitta

fără

EROSIJAT

Elatiivi
(sisäeronto)

tästä, tuosta, siitä suuresta jalasta näistä, noista, niistä suurista jaloista substantiv: kenestä, keistä, mistä adjectiv: millaisesta, millaisista, mistä aineesta, kummasta; paikka mistä, milloin, mistä syystä din
Ablatiivi
(ulkoeronto)
tältä, tuolta, siltä suurelta jalalta näiltä, noilta, niiltä suurilta jaloilta substantiv: keneltä, keiltä, miltä, mistä, paikka mistä, keneltä, milloin, mistä syystä adjectiv: millaiselta, millaisilta, kummalta

de la

TULOSIJAT

Illatiivi
(sisätulento)

tähän, tuohon, siihen  suureen jalkaan näihin, noihin, niihin  suuriin jalkoihin substantiv: kehen, keneen, keihin, minne, mihin (mennessä) adjectiv: millaiseen, millaisiin, mihin aineeseen, kumpaan înspre, spre înăuntru

Allatiivi
(ulkotulento)

tälle, tuolle, sille suurelle jalalle näille, noille, niille  suurille jaloille substantiv: kenelle, keille, mille, mihin, minne, kenelle, mitä varten adjectiv: millaiselle, kummalle; Datiivi korvautuu allatiivilla: ‘annan luun koiralle către, înspre

Translatiivi
(tulento)

täksi, tuoksi, siksi  suureksi jalaksi näiksi, noiksi, niiksi, suuriksi jaloiksi substantiv: miksi, keneksi, minne, mihin mennessä, mitä varten adjectiv: millaiseksi, millaisiksi

întru ce, întru cine

Komitatiivi
(seuranto)
— — — näine, noine, niine  suurine jalkoineen substantiv: keine, kuka/mitä mukana, ketkä mukana, kenen tai minkä kanssa adjectiv: millaisine

(împreunăcu

Instruktiivi
(keinonto)
— — jalan näin, noin, niin suurin jaloin substantiv: millä, miten, millä tavoin, millä tavalla, miten tavoin, millä keinolla/välineellä adjectiv: millaisin

cu (ajutorul a ce)

.

Abessiivi, instruktiivi ja komitatiivi ovat harvinaisia ja esiintyvät lähinnä adverbeiksi kiteytyneissä ilmauksissa (jalan). Raja sijapäätteen ja adverbinjohtimen välillä ei ole siis ehdoton. Vielä epämääräisempi asemaltaan on –tse-päätteinen prolatiivi (maitse, meritse, sähköpostitse), joka joskus lasketaan marginaaliseksi sijamuodoksi. Uudempi kielioppi ei aina mainitse myöskään akkusatiivia omana sijanaan, koska se on muutamia persoonapronominien taivutusmuotoja lukuun ottamatta (minut, hänet) yksikössä täysin genetiivin ja monikossa nominatiivin kaltainen. Eräissä murteellisissa ilmauksissa t-päätteistä akkusatiivia tapaa esimerkiksi nimien ilmauksessa (Otetaan Matit ja Maijat mukaan ja lähetään kylälle)

Aiemmin niitä on ollut vielä enemmän! Aikojen kuluessa vain eräille muille sijamuodoille on käynyt niin kuin nyt akkusatiiville: ne ovat käyneet niin harvinaisiksi, ettei niitä lasketa enää varsinaisiksi sijamuodoiksi. Jotkin niistä elävät kuitenkin jäänteinä kielessä joissain sananmuodoissa, kuten prolatiivi (maitse, sähköpostitse), latiivi (kauas, lähemmäs, taa) tai eräissä murteissa vielä esiintyvä eksessiivi (kotonta).

Vielä harvinaisempi sijamuoto, jota ei lueta Suomen yleiskieleen kuuluvaksi, on eksessiivi (-ntA) eli eronto. Se esiintyy harvinaisena kaakkoismurteissa ja savolaismurteiden eteläosissa. Eksessiivi merkitsee jonain olemisen loppumista, kuten translatiivi joksikin alkamista ja essiivi jonain olemista, esimerkiksi ministeriksi – ministerinä – ministerintä.

Muita kielellisiä jäännökisä ovat ergatiivi la absolutiivi; ergatiivikielet, joissa transitiivisen (objektillisen – cu obiect) verbin subjekti (esimerkiksi Mies juo oluen) on ergatiivisijassa, intransitiivisen (objektittoman – fără obiect) verbin (esimerkiksi Mies laiskottelee) taas absolutiivimuotoinen samoin kuin objekti (esimerkiksi Mies halaa naista). Tunnettuja ergatiivikieliä ovat esimerkiksi baski ja kurdi, mutta suomessakin on joissain rakenteissa ergatiivisia piirteitä, koska partitiivia voidaan tietyissä tapauksissa käyttää sekä subjektin että objektin sijana: Lautasella on puuroa (partitiivisubjekti). Lapset syövät puuroa (partitiiviobjekti).

Pentru cei dornici să aprofundeze și să înțeleagă mai bine situațiile acestor cazuri lingvistic desuete, dar în uz curent în finlandeză, am adăugat la urmă un paragraf explicativ (marcat cu verde)

.

Jukka „Yucca” Korpela ne explică mai mult:

The variation in the number of cases in different sources of information about Finnish is mostly explained by the inclusion or exclusion of akkusatiivi as a separate case. Otherwise there is little disagreement about the matter, but for completeness I mention a few issues:

  • One might regard instruktiivi as having vanished, remaining only in sayings and adverbs.
  • Sometimes a case called prolatiivi, with ending -tse and corresponding to English prepositions ‘through’ or ‘via’, is suggested, but most linguists regard -tse simply as a adverbial suffix. See Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista.
  • Sometimes a case, eksessiivi, with ending -nta (combined from the -na of essiivi and -ta of partitiivi) is suggested, meaning ‘from the role of’, thus making the system of „pseudo-locative” cases more orthogonal. It has been reported to have been used in a few dialects, but many references to occurrences of eksessiivi in dialects seem to be based on misinterpretations. In some dialects, adverbs like luonta occur, but just as dialectal variants of luota (which is morphologically a partitiivi form and is purely locative in meaning).
  • A case ending with -nkaa, with a meaning corresponding to komitatiivi, i.e. ‘together with’, actually exists in some dialects, possibly due to influence of Estonian -ga case. However it is explainable as simple contraction: talon kanssa > talonkaa.
  • In composite words the first word often undergoes changes: hevonen ‘horse’ + voima ‘power’ > hevosvoima. One might argue that this means that there is a separate case, kompositiivi. See Suomen kielen yhdyssanamuodot (kompositiivit).
  • A case called latiivi, with endings such as -s and a generic locative meaning ‘to’, has actually existed in the language but only survives in some adverbs (e.g. ulos) and in peculiar derivations which are between adverbs and cases of nouns (!) in the comparative form, e.g. rannemmas (from ranta ‘beach,coast’ + comparative suffix + ending -s), indicating movement to nearer a beach or coast and synonymous with rannemmaksi (with the translatiivi ending). Note that similar forms, e.g. rannempana and rannempaa, are used, with clearly locative meanings for essiivi and partitiivi.
  • There are several very productive suffixes for deriving adverbs, such as -sti. It is sometimes suggested that some of them might be interpreted as case endings. Panu Mäkinen (Jyväskylän yliopisto) has included such cases into his list of Finnish cases. He regards e.g. -sti as a suffix for multiplikatiivi, obviously due its use with numbers, e.g. kolme ‘three’ – kolmesti ‘three times, thrice’. However, a much more common use for that suffix is to derive adverbs from adjectives, with the generic meaning ‘in a … manner’, or corresponding to the English suffix -ly. For example, iloinen (stem: iloise-) ‘happy, joyful’ – iloisesti ‘happily, with joy’. Often the adessiivi of a noun is used in a similar meaning, e.g. ilolla (from ilo ‘happiness, joy’) though purists may not regarded this as fully correct, since it reflects the influence of other languages (mainly Swedish). Since the -sti ending often has the same function as the -lla suffix, which is undeniably a case ending, and since it can be formed from all numerals and most adjectives, it looks like a good candidate for a case suffix. However no grammar seems to take such a position.

Confused? That’s understandable. Please notice that none of the suggested cases in the list above passes the following congruence test: in Finnish, an adjective attribute (almost always) complies in its form with the noun, e.g. isossa talossa, isoilla taloilla etc. That is, the case (and number) is expressed both in a noun and in an attached adjective attribute. And none of the proposed cases can take such an attribute, so they are more adequately regarded as classes of adverbs or as other constructs than cases.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/finnish-cases.html

.

.

Tabelul corespondențelor aproximative ale cazurilor românești.

.

Cazul românesc sau un caz ușor de înțeles

Întrebarea cazului românesc Cazul finlandez corespunzător Întrebarea cazului finlandez Desinența cazului finlandez Exemplu finlandez Traducere

nominativ

cine? ce? nominatiivi kuka? mikä?ketkä? mitkä? t Maito on pullossa. Matkustajat tulevat satamaan. Laptele /ce?/este în sticlă. Călătorii /cine?/ vin în port
partitiivi ketä? mitä?keitä? mitä? -(t)A Pullossa on maitoa.

Ihmisiä
matkustaa joka päivä.

În sticlă e niște lapte. /ce?/

Oamenii /cine?/ călătoresc în fiecare zi.

genitiv

al cui?, a cui?, ai cui?, ale cui? care? genetiivi kenen? minkä?keiden? minkä? n -en/den/
tten
Bukarestin yliopisto.

Veitsien
tulee olla teräviä.
Universitatea din București. Cuțitele trebuie să fie ascuțite.

din ce?
din cine?
de unde?

elatiivi kenestä? mistä?keistä? mistä? stA Muistopatsas on pronssista. Oppilaat palasivat kouluista Monumentul este de bronz. Elevii s-au întors la școală.

din ce?
din cine?
de unde?

ablatiivi keneltä? miltä?keiltä? miltä? ltA Odotan apua ystävältäni

Heiltä
puuttuu rohkeutta.

Aștept ajutor de la un prieten al meu.

Le lipsește curajul.

la ce?
la cine?
adessiivi kenellä? millä?keillä? millä? llA Oravalla on tuuhea häntä.

Miehillä
on parta.

Veverița are coadă stufoasă.

Bărbatul are barbă.

fără ceva?
fără cineva?
abessiivi kenettä?
ketä/ mitä ilman?keittä?
mitä ilman?
ttA On parempi elää velatta ….pitkittä puheitta

Este mai bine să trăiești fără datorii.

… fără prea multă vorbă

dativ

cui? cărui? cărei?
unde? încotro?
allatiivi kenelle? mille?keille? mille? lle Bussi saapuu asemalle.  Annan lapsille makeisia.

Autobuzul sosește în stație.

Le dau dulciuri copiilor.

acuzativ

pe cine?
pe ce?
partitiivi ketä? mitä?keitä? mitä? -(t)A Ostan ruokaa.   Tyydyttääkö tämä ratkaisu teitä? Cumpăr niște mâncare. Vă mulțumește soluția asta?

akkusatiivi

kenet? minkä?ketkä? mitkä? n/-t Annan hänelle punaisen ruusun.  Tänään pesen ikkunat.

Îi dau trandafirul roșu.

Astăzi spăl geamurile.

în ce?
în cine?
unde?
illatiivi keneen?  kehen?
mihin? keihin? mihin?
– Vn/-hVn;
seen hin/siin
Puun oksa takoi ikkunaan.  Lähden harjoituksiin.

O creangă bate în  geam.

Mă duc la antrenament.

instrumental

cu ce?
cu cine? ca însușire: al cui?, a cui?, ai cui?, ale cui?
translatiivi keneksi? miksi? keiksi? miksi? ksi Sää muuttui aurinkoiseksi.  Käyttäytyä ihmisiksi. S-a însorit. Purtați-vă omenește.

essiivi

kenenä? minä? keinä? minä? nA Hän toimii lääkärinä. Pidän heitä miehinä.

Funcționează ca medic.

Îi coinsider bărbați.

cu ce?
cu cine?
komitatiivi keine? mine?
ketkä mukana?
ne doar la plural!
Mikko tuli lapsineen.

Mikko a venit cu copii.

prepozițional

despre ce?
despre cine?
elatiivi kenestä? mistä? keistä? mistä? stA He puhuvat pojasta.  Lehdessä on kuva voittajista. Ei vorbesc despre băiat. În ziar este fotografia învingătorului.
în ce?
în cine?
unde?
inessiivi kenessä? missä? keissä? missä? ssA Me olemme talossa.  Matkustajat ovat vaunuissa.

Suntem acasă.

Călătorii sunt în vagoane.

instructiv cum?
în ce fel?
când?
instruktiivi miten?
millä tavalla?
miten tavoin?
milloin?
n doar la plural! Tulitko paljain jaloin?

Ai venit desculț?

Pentru întrebări cu pronume demonstrativ vezi tabelul mai complet de mai sus!

.

.

O remarcă importantă, după părerea mea, este aceea că absolut toate numele gramaticale pot fi inflectate la absolut toate cazurile chiar dacă unele par a fi ilogice, absurde și indiferent de frecvența utilizării lor. Este vorba de o situație lingvistică și nu de una logică. Ele au pe undeva o logică a lor care nu-i reiese imediat străinului.

Îmi permit o divagație. Cum tot străinul știe că se spune Venäjältä, mă amuz uneori spunând Venäjästä ceea ce-i ridică pe finezi pe picioarele dinapoi dar eu continui liniștit Venäjästä puhutaan nykyään paljon. Venäjälle este forma consacrată dar nu te oprește nimeni să spui Venäjään [Venäjä sanaan] ei mahdu kun kaksi ä-tä fiind vorba de cuvânt și nu de țară.

Prin anii ’80 în trenuri, pe ușile dintre vagoane, era o reclamă cam de format A5 în care, cu litere mari, se spunea Tampereessa valtakunnan kallein aamiainen, 85 mk.* Formularea neobișnuită atragea, evident, atenția. Mai jos asteriscul explica cu litere mai mici: *sisältää majoitus. Era vorba de hotelul Tampere, vizavi de gară, care n-avea nimic de-a face cu forma arhicunoscută când vorbim depsre oraș Tamepereella, -lle, -lta etc.

Tradiția decide dacă pentru numele geografice se folosesc cazurile locale interne sau cele externe. Trebuie urmărită cutuma.

O regulă mai veche spunea că pentru insule se folsesc cazurile locale externe, -llA, -ltA, -lle dar mai nou s-a convenit că dacă este vorba de o insulă-stat, precum Malta, Cipru, Islanda, se folosesc cazurile locale interne –ssA, -stA, hVn, -seen, -siin.

Unele localități finlandeze decid ele înșiși despre inflectarea numelui localității. Un exemplu este Kangasala care și-a ales formele: Kangasalla, Kangasalta, Kangasalle, gen. Kangasalan pentru a evita formele cacofonice Kangasalalla, Kangasalalta, Kangasalalle.

[Kangas este omonim pentru pânză și pentru landă, pârloagă, bărăgan. Kangasala ar fi întindere de bărăgan, zonă de pârloagă. De observat că și pânza și landa sunt ambele întinderi, suprafețe. Să ne aminitim în românește pânza freatică.]

De asemnea inflectarea numelor de persoane respectă unele reguli generale dar, în anumite situații, despre care vom vorbi la capitolul nume, se lasă la alegera posesorului numelui modul de inflectare. Exemple de genitive: Sampo poate fi Sampon sau Sammon, Satu poate fi Sadun sau Satun, Valpas poate fi Valpaksen dar și Valpaan sau chiar Valppaan.

.

.

Spuneam mai sus că dacă te-ai bucurat, HyväYstävä, că n-au finezii atâtea cazuri ca ungurii, te-ai bucurat degeaba. Mai jos sunt cazurile adverbelor, altele decât ale numelor gramaticale și care, adunate fac tot atâtea cazuri câte au și ungurii.

.

Adverbisijat suomeksi 

(întrebările sunt neoficiale, unele sunt construcțiile mele ipotetice! Nu le lua de bune!)

superessiivi ‑AllA/-ellä/-olla missä?
delatiivi ‑AltA/-eltä mistä?
sublatiivi ‑Alle/‑nne/-anne mihin?, minne?
temporaali ‑llOin milloin?
kausatiivi ‑ten miten?, kuinka?
multiplikatiivi ‑sti kuinka monesti?, misti? (construcție ipotetică)
distributiivi ‑ttAin mittäin?  (construcție ipotetică)
temporaalinen distributiivi ‑sin mittäin (construcție ipotetică) ajassa?
prolatiivi -tse mitä tietä, millä tiellä, mitse? (construcție ipotetică)
situatiivi ‑kkAin mikkäin? (construcție ipotetică)
oppositiivi ‑tUsten mitä vastakkain?
latiivi ‑s/‑ mihin suuntaan?
separatiivi -A —► partitiivi mistä?
lokatiivi – nA —► essiivi

Yhdessä lokatiivin ja latiivin kanssa separatiivi muodostaa yleisten paikallissijojen järjestelmän.

Vezi și

Adverbul – Adverbi, seikkasana

.

sija, sijamuoto ● caz ■ kasus

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus) on nominin taivutusmuoto. Sen avulla ilmaistaan nominin suhdetta lauseen muihin jäseniin. suuntaukset, muun muassa sijakielioppi, nimittävät sijoiksi myös todellisten lauseiden pohjana olevan merkitysrakenteen kategorioita eli syväsijoja.*) Niitä oletetaan olevan pieni, rajallinen määrä ja ne voivat todellisissa ilmauksissa toteutua eri tavoin. Esimerkiksi syväsija väline ilmaistaan suomen kielessä usein morfologisella adessiivisijalla (Avasin oven avaimella), mutta joskus myös nominatiivilla (Avain avasi oven). Vezi discuția cu instrumentalul.

Instrumentaali on sijamuoto, joka ilmaisee substantiivin olevan väline, jolla subjekti suorittaa tekemisen. Substantiivi voi olla joko fysikaalinen esine tai abstrakti käsite.

Instrumentaalinen (tai instrumentatiivinen) käyttö, joka ilmaisee tekemisen välineen ja jota suomessa vastaa adessiivi, mutta murteissa myös kanssa-rakenne, lienee myös ka-sijan alkuperäisimpiä merkityksiä karjalankielessä. Ruotsin vaikutuksena on jo ennestäänkin pidetty kanssa-postposition instrumentaalista käyttöä suomessa.

.

Cazurile sunt clasificate în finlandeză în felurite moduri, astfel încât, dușmanul să nu le dea de cap. Vezi mai jos câteva. Aici doar despre:

suuntasija

Suuntasijoiksi (tai muutossijoiksi) kutsutaan dynaamisia (2) paikallissijoja, jotka konkreettisessa merkityksessään ilmaisevat siirtymää tai muutosta. Suuntasijoja ovat erosijat elatiivi (Kuopiostajalastasinusta) ja ablatiivi (Rovaniemeltäläheltähyvältä), tulosijat illatiivi (Kuopioonjalkaanhäneen) ja allatiivi (Rovaniemellelähellehyvälle) sekä translatiivi (reunemmaksiterveeksiranttaliksi). (» § 1235.)

.

§ 1235 Olosijat, suuntasijat ja abstraktit paikallissijat

Paikallissijoja ovat varsinaiset paikallissijat inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi sekä abstraktit paikallissijat essiivi ja translatiivi. Teksteissä yleisimpiä näistä ovat illatiivi ja inessiivi, harvinaisin on ablatiivi.

Varsinaisista paikallissijoista inessiivi ja adessiivi ovat olosijoja; niiden avulla ilmaistaan tavallisimmin jonkun tai jonkin olevan jossakin paikassa, tilassa tai jonkun hallussa: Kuopiossa, Rovaniemellä, unessa, laatikossa, pöydällä, lähellä, kioskilla, jalassa, liassa, Maijalla. Elatiivi ja ablatiivi ovat erosijoja; ne ilmaisevat tyypillisesti jonkun tai jonkin siirtyvän pois jostakin paikasta tai tilasta tai jonkun hallusta: Kuopiosta, Rovaniemeltä, läheltä, unesta, laatikosta, pöydältä, kioskilta, jalasta, Maijalta. Illatiivi ja allatiivi ovat tulosijoja; ne ilmaisevat yleensä jonkun tai jonkin siirtyvän johonkin paikkaan tai tilaan tai jonkun haltuun: Kuopioon, Rovaniemelle, lähelle, uneen, laatikkoon, pöydälle, kioskille, jalkaan, Maijalle. Muutosta implikoivat ero- ja tulosijat ovat dynaamisia suuntasijoja; olosijat ovat staattisia. Sekä olo- että suuntasijat esiintyvät lauseissa, jotka ilmaisevat sekä paikkaa ja tilaa että omistusta, hallussapitoa ja muuta habitiivisuutta (» asetelma 166; keskeisiä merkityksiä ja käyttöjä tarkastellaan luvussa Adverbiaalit » § 980 – 1002).

Asetelma 166: Paikallissijaisten ilmausten keskeisiä tehtäviä

Olosijainen Suuntasijainen
Erosijainen Tulosijainen
Paikka: talossa, kioskilla talosta, kioskilta taloon, kioskille
Tila: unessa, rähmällään unesta, makuulta uneen, rähmälleen
Omistus: minulla minulta minulle

Vaikka olo- ja suuntasijoja kutsutaan paikallissijoiksi, niillä on muutakin kuin paikkaa, tilaa tai omistusta merkitsevää käyttöä. Sanan merkityksestä riippuen paikallissijaista sananmuotoa käytetään ilmaisemaan mm. aikaa tai välinettä: illalla, junalla.

Abstrakteista paikallissijoista essiivi on olosija ja translatiivi tulosija (» § 1258 – 1260). Niillä on erosijaisena vastineena partitiivi vain lokatiivisissa ilmauksissa, esim. rannempana : rannemmaksi : rannempaa.

Paikallissijojen päätteitä sisältyy myös moniin merkitykseltään olo- ja suuntasijaisiin adverbeihin ja adpositioihin, esim. kotona, lähelle reunaa, rajan taakse. Olo‑, tulo- ja erosijaisuutta ilmaistaan siis monin erityyppisin lausekkein.

Huom. Essiiviä ja translatiivia on nimitetty myös yleisiksi paikallissijoiksi, koska ne eivät ilmaise nimenomaan paikan sisä- tai ulkopuolta.

.

.

suku, luku ja sija ● gen, număr și caz ■ genus, numerus och kasus

kieliopillinen sija ● caz gramatical ■ grammatikalisk kasus (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi)

yleinen paikallissija ● caz local ■ lokalkasus (essiivi, partitiivi, translatiivi)

sisäpaikallissija ● caz local intern ■ inre lokalkasus (inessiivi, elatiivi, illatiivi)

ulkopaikallissija ● caz local extern ■ yttre lokalkasus (adessiivi, ablatiivi, allatiivi)

yleinen adverbiaalisija ● caz adverbial ■ adverbial kasus (abessiivi, instruktiivi, komitatiivi)

suora sija (casus rectus) ● caz direct ■ rektus (rakt kasus)

obliikvisija, epäsuorasija ● caz oblic ■ obliquus (kasus)

.

.

*) Sijojen perusmerkityksen etsiminen ei siis ole ongelmatonta, koska sija voi toteuttaa monta syntaktista funktiota, ja toisaalta tietty syntaktinen funktio voi toteutua monella tavalla samassakin kielessä. Lingvistinen analyysi ei ole kyennyt löytämään sijan yhtenäisyyttä, kytkemään toisiinsa sen eri käyttötapoja. (Leino 1990a: 26–27.) Äärimmillään se, ettei sijojen kuvauksessa ei ole onnistuttu osoittamaan muodon ja merkityksen välistä yhteyttä, on johtanut näkemykseen, että sijat ovat merkityksiltään tyhjiä ja niiden käyttö nojaa täysin syntaksiin.

Esimerkiksi sijakielioppi suhtautuu kriittisesti yrityksiin etsiä sijoille perusmerkityksiä. Generatiivisen kieliopin teorioita mukaillen tällainen näkemys esittää, että ”pintasijat” osoittavat vain nominaalilausekkeen syntaktista tai semanttista funktiota; olennaisia ovat vain piilokategoriat, syntaktisen relaatiot tai ”syväsijat”. Syväsija on universaali grammaattinen käsite. Se esiintyy jokaisessa kielessä. (Leino 1990a: 28.) Kulloisestakin kielestä riippuu, millaisen morfologisen ilmiasun relaatio saa vai jääkö se vaille ilmiasua (Leino 1990a: 30).

Sijakieliopin yksi näkyvin suuntaus on Leinon mukaan ”syväsijojen” (semanttisten perussuhteiden, ”fillmorelaisten 1968 syväsijojen”) yhdistäminen lokalistiseen teoriaan. Lokalistisen näkemyksen mukaan spatiaalisten ja ei-spatiaalisten sijojen taustalla ovat samat periaatteet, ja spatiaaliset variantit ovat ainakin ontologisesti mutta mahdollisesti myös kronologisesti primaareja. Siis kaikki sijat voidaan esittää liikkeen tai suunnan nojalla. Myös suomen paikallissijoille voidaan ajatella primaariksi merkitykseksi spatiaalinen käyttö, vaikka kaikki nykykielessä olevat käyttötavat eivät olekaan johdettavissa paikallisuudesta. Kuten Leino yms. (Kieli 5, 1990) lähden kuitenkin analyysissani liikkeelle spatiaalisen käytön ensisijaisuudesta. (Leino 1990a: 20.) – Myös kognitiivinen lingvistiikka, jota tässä on väistämättä sivuttava, olettaa ihmisen hahmottavan maailmaa konkreettisen liikkeen ja sijainnin metaforilla: esimerkiksi aikaa hahmotetaan paikan avulla. (ks. esim. Lakoff & Johnson: 1980.)

Sijakielioppi ei koskaan onnistunut määrittelemään, mitkä ovat ne syväsijat,jotka tarvitaan kuvaamaan lauseiden syntaktisia rakenteita. (Leino 1990a: 29.) Tähän yritykseen lähtee lokalistinen konseptuaalinen semantiikka, jota esittelen seuraavassa luvussa.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11809/URN_NBN_fi_jyu-2005404.pdf?sequence=1

.

§ 81 Sijat ja sijapäätteet yhteenveto

Sija kuuluu nominien ja infiniittisten verbinmuotojen taivutukseen. Sijoja on 15 (» asetelma 40). Niistä yksi, akkusatiivi, on vain persoonapronomineilla ja pronominilla kuka (» § 102). (Sijamuotojen käytöstä luvussa Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa» § 1221 – 1266.)

.

Asetelma 40: Sijat ja sijapäätteet

Sija Yksikkö Pääte Monikko Pääte
Nominatiivi tuttu, tuote tutu-t, venee-t -t
Genetiivi tutu-n, tuottee-n -n tuttu-j-en, poik-i-en, paperi-en ~ papere-i-den, tuotte-i-den ~ tuotte-i-tten, nais-ten, vanho-j-en ~ vanha-in -en, ‑den ~ ‑tten, ‑ten, ‑in
Partitiivi tuttu-a, maa-ta, tuote=t=ta, toin-ta ~ toime-a, tärkeä-ä ~ tärkeä-tä -A, ‑(t)tA tuttu-j-a, poik-i-a, tuotte-i-ta, palvelu-i-ta ~ palvelu-j-a, fyysiko-i-ta ~ fyysikko-j-a -A, ‑tA
Akkusatiivi minu-t -t meidä-t -t
Essiivi tuttu-na, tuottee-na -nA tuttu-i-na, tuotte-i-na -nA
Translatiivi tutu-ksi, tuottee-ksi ksi tutu-i-ksi, tuotte-i-ksi -ksi
Inessiivi tutu-ssa, tuottee-ssa -ssA tutu-i-ssa, tuotte-i-ssa -ssA
Elatiivi tutu-sta, tuottee-sta -stA tutu-i-sta, tuotte-i-sta -stA
Illatiivi tuttu-un, tuottee-seen, maa-han, essee-seen ~ essee-hen -Vn, ‑hVn, ‑seen tuttu-i-hin, tuotte-i-siin, poik-i-in, korke-i-siin ~ korke-i-hin -hin, ‑siin, ‑in
Adessiivi tutu-lla, tuottee-lla -llA tutu-i-lla, tuotte-i-lla -llA
Ablatiivi tutu-lta, tuottee-lta -ltA tutu-i-lta, tuotte-i-lta -ltA
Allatiivi tutu-lle, tuottee-lle -llex tutu-i-lle, tuotte-i-lle -llex
Abessiivi tutu-tta, tuottee-tta -ttA tutu-i-tta, tuotte-i-tta -ttA
Komitatiivi tuttu-i-ne, tuotte-i-ne- + POS -ine(x)
Instruktiivi tutu-i-n, tuotte-i-n -in

.

Useimmat sijapäätteet liittyvät vokaalivartaloon, monikossa i-tunnuksiseen monikkovartaloon (a). Konsonanttivartaloon liittyvät yksikön partitiivin pääte ‑tA ja monikon genetiivin ‑ten (b). Partitiivin pääte -tA liittyy myös vokaalivartaloon: työ-tä, tiistai-ta, museo-ta.

(a)
kieli : kiele-n : kiele-nä : kiele-ssä : kiele-en
kiel-i-en : kiel-i-nä : kiel-i-ssä : kiel-i-in
(b)
kiel-tä : kiel-ten

Yksikön ja monikon sijapäätteet ovat yleensä samat, mutta genetiivissä ja illatiivissa on erityisiä yksikkö- tai monikkovartaloon liittyviä päätteitä. Monikon genetiivissä on muutenkin eniten päätevaihtelua. Vaihtoehtoisia muotoja on myös partitiivissa. Varsinkin monitavuisilla nomineilla on näiden muotojen kieliopillisesti vapaata vaihtelua (» § 90 – 92).

Huom. Konsonanttivartaloisia essiivimuotoja esiintyy adverbeiksi leksikaalistuneina: huomenna, täynnä (vrt. täytenä). Kivettynyt muoto on myös vuonna (vrt. vuotena).

.

Desinențele de la coadă la cap.

Considerând și cuvintele privite de la coadă, când întâlnim un nume gramatical cu una din desinențele de mai jos îi găsim mai ușor cazul gramatical.

.

-a partitiivi
-a latiivi
-den genetiivi mon.
-en genetiivi mon.
-hin illatiivi mon.
-hVn illatiivi
-ine- komitatiivi
-kele aggressiivi
-kse- translatiivi
-ksi­­- translatiivi
-lla adessiivi
-lle allatiivi
-llä adessiivi
-lta ablatiivi
-ltä ablatiivi
-in genetiivi mon.
-in illatiivi mon.
-in instruktiivi mon.
-ine komitatiivi mon.
-n genetiivi
-n akkusatiivi
-n illatiivi
-n instruktiivi
-na essiivi
-ne- komitatiivi
-nta eksessiivi
-ntä eksessiivi
-nä essiivi
-s latiivi
-seen illatiivi
-siin illatiivi mon.
-ssa inessiivi
-ssä inessiivi
-sta elatiivi
-stä elatiivi
-t nominatiivi mon.
-t akkusatiivi
-ta partitiivi
-tana aggressiivi
-ten genetiivi mon.
-tse prolatiivi
-tta abessiivi
-tten genetiivi mon.
-ttu aggressiivi
-tty aggressiivi
-ttä abessiivi
-tä partitiivi
-tänä aggressiivi
-Vn illatiivi
partitiivi
latiivi


.

Când e vorba de limba finlandeză cred că te-ai obișnuit, HyväYstävä, că unde merge mia, meargă și suta, ce mi-s 15 cazuri, ce mi-s 20 sau chiar 30?

Acolo unde se vorbește de prolativ (pro-lativ) este logic să fie și un lativ. Și chiar este, dar el stă cuminte alături de locativ și-și arată colții când ți-e lumea mai dragă de nu-nțelegi ce-i cu formele astea verbale, unde se clasifică ele, căror reguli se supun.

.

Latiivi suomeksi

49. A) Varsinaiseen nominien paradigmaan kuulumaton, mutta silti melko tavallinen ja uudessa kielessä yhä yleistymään pyrkivä eräiden substantiivien taivutusmuoto sekä monissa vanhoissa partikkeleissa esiintyvä on -itse(x)-päätteinen prolatiivi: maitse = ‘maatietä’ , meritse = ‘meritietä’ , maanteitse, sähköteitse, postitse, puhelimitse, alitse (harv. alaitse, alatse), ylitse, ohitse, sivuitse, taitse, lävitse, vieritse, keskitse; huom. erikseen paitsi, alko = ‘ohitse’. Päätteen ksm. muoto on ollut *-ittsek « *it~t’sek); lopussa oleva k on latiivin merkki (jonka vastine puuttuu sanasta paitsi). Prolatiivilla on oletettu – enimmäkseen partikkelinomaisissa johdoksissa – olevan -t’ s-ainekseen palautu via geneettisiä vastineita useissa sgr. kielissä ostjakkia myöten, jopa samojedikielissäkin. [133] Kuitenkin on esitetty se luontevan tuntuinen selitysmahdollisuus, että prolatiivi olisi kehittynyt vasta ksm: ssa -itse­(-ise-) -vartaloisten nominien latiivista; huom., että esim. latiivimuotoa maitse vastaa saman vartalon murteellinen mon. instruktiivimuoto maisin ‘maitse’, merisin ‘meritse’ ja adverbia maanteitse murto instruk­tiivi maanteisin (Jaala). [134]

B) Epäproduktiivisiksi muuttuneita entisiä taivutus- tai johtopäättei­tä ovat edellä jo mainitut latiivin merkit:

1) II < *-k. Paitsi translatiivin (?, ks. alav. 120), allatiivin ja prolatiivin päätteessä (48. § n, F, 49. § A) tämä tavataan monissa nykyisissä partikkeleissa: kysymykseen ‘mihin?’ vastaavia: murto ja vanh. ala ‘alle’, murto alaa = alaha ‘alas’, ylää = ylähä ‘ylös’, murto etiä ‘eteen’ (»etiäpäin»), luo, taa (Agricolalla: tagha), sivu [134 a], kotia, toisa = toisia, alemma, kauemma, lähemmä, peremmä, sisemmä, jonne, murto kunne, minne, sinne, tuonne, tänne, yli, ympan; huom. saakka ‘asti’ « -k + liitepartikkeli -ka [134 b]); tähän kuuluu oikeastaan myös 1 infinitiivi, jonka alkup. latiivinen merkitys kuvastuu vielä sellaisista esimerkeistä kuin: toi vettäjanoistenjuoda « *jdooak) – vrt.: toi juotavaksi; sopii tehdä « *tehoäk) – vrt.: sopii siihen; paneutui maata « *mayatrak) – vrt.: paneutui makaamaan; oli pudota – vrt.: oli putoamaan päin; kysymykseen ‘moneenko osaan?’ vastaa­via: murt. kahda (»teki heinän k.» = ‘niitti heinän jakaen tuloksen niityn omistajan kanssa kahtia’), kahtia, kolmia, murt. puola ‘puoliksi, kahtia’ (» P. vuotta puikkarista, kolmia korosta talvi», sp.; puikkari = ‘pulmunen; punatulkku’, koro ‘palokärki’); aikaa ilmaisevia: yhä < *yhoäk, murt. ja alk. ‘yhteen suuntaan’, sitten ‘yhteen jaksoon, jatkuvasti, edelleen’; määrää ilmaisevia: mikäli, alko ja murt. ‘mihin suuntaan, mihin asti, mitä tietä, minkä kautta?’, sitten ‘siinä määrin kuin’, sikäli, alk. ja murto ‘siihen suuntaan, siihen asti, sitä tietä’, sitten ‘siinä määrin’ (sl.: »sikäli jalkoja ojenna, mikäli katetta piisaa»; (vrt. murt.: kukali < ‘mitä tietä?’, täkäli = ‘tätä tietä, tämän kautta’, panna maakali ‘maata, makuulle’; vepsE sigali ‘sitä kautta’; ks. 58. § 1); syytä ilmaiseva: takia’, alko ‘taakse, perään’, sitten ‘tähden, vuoksi’ (vrt. 53. § 6 b); konjunktioksi kehittyneitä: eLi (= elikkä), tai < tahi « *tahoik), vai. – k-latiiville on osoitettu vastineita etäsukukielistäkin, samojedia myöten. [135 a]

2) -s. Paitsi translatiivin päätteessä se esiintyy lukuisissa nyk. partikkeleissa: kysymykseen ‘mihin?’ vastaavia: aLas, murt. eres = eris ‘erilleen’, kauas, Lähes, alko ‘lähelle’ [135], sitten ‘miltei, likipitäen’, pois « murt. poies < *poiyes), ulos, ylös « murt. yles), alemmas, edemmäs, kauemmas, Lähemmäs, sinnemmäs, taemmas = taammas, tuonnemmas, tännemmäs, yLemmäs; aikaa ilmaisevia:joskus (k-s. joku), alko ‘jonnekin’ (nyk. merkitykseen vrt. temporaalista illatiivia »johonkin aikaan» yms.), koska, alko ‘minne?’ (vrt. »mihin aikaan» = ‘milloin’), taas, alko ‘taakse’, sitten vanh. ja murt. ‘takaisin’ (»edes-taas»), kunnes, alko ja kansanr. [135 b] ‘mihin?’? murt. ja run. sinis kunis ‘siihen (aikaan) asti – kunnes’; ehtoa, syytä ym. abstrakti­sia seikkoja ilmaisevia: edes, alko ‘eteen’ (huom. vieläkin »edes-takai­sin» ), jos, alko ‘johon, jonne’, koska, merkityksen kehitys: ‘syystä että’ < ‘kun, jolloin’ (näin vielä vanh.) < ‘milloin?’ (ks. ed.) < ‘minne?’; myös, kehitys: ‘-kin’ < ‘mukana’ [136] < ‘jälkeen, perään’ (k-s. *myö­‘taka-‘); siis, kehitys: ‘niin ollen’ < ‘sen tähden’ (näin vielä murL) < ‘siihen, sinne’ (vrt. esim. translatiivin siksi ‘sen tähden’ < ‘sinne’); oitis ‘heti’ (al~. ‘suoraan’, = mlJfL oieti[s]; vrt. oikea, oieta). – Vastineita kaikissa ims. kielissä. Jos -s < *-ks (23. § A 3, 27. § E 2), mikä on epävarmaa, se ei palautuisi v-ksm:a kauemmaksi. Todennäköisesti se kuitenkin edustaa alkuperäistä *s:ää. [135 b]. – Erikseen huom. partik­keli poissa, joka on syntynyt latiivisen pois-adverbin ja olo sijaisten inessiivien, sellaisten kuin tuossa, noissa, missä kontaminaatiosta.

3) -no Paitsi genetiivin, illatiivin ja allatiivin päätteessä (48. § C, E, F) se on esiintynyt sellaisissa partikkeleissa kuin kohden ‘kohti’, murto kahdan ‘kahtia, erilleen’, vanhan kirjasuomen taghan (lue: tayan) > taan ‘taakse’, tygön (lue: tyyön) ‘tykö, luo’, taaman ‘taemmaksi’ . [137] Mahdollisesti myös se verbien infinitiivin muoto, jota käytetään pitää-verbin yhteydessä sellaisissa rakenteissa kuin pitää menemän, mentämän ja jota tavallisesti sanotaan instruktiiviksi, on lähinnä kehittynyt latiivista. [138] Tämä *n-latiivi palautunee kantauraliin asti.

4) -i. Esiintyy mahdollisesti sulautuneena vartalon loppuvokaaliin sellaisissa merkitykseltään vieläkin latiivisissa [139] adverbeissa kuin julki, kohti, liki, läpi, ohi, poikki, puhki, tuiki, vaiti, heti, yli (analogisesti myös odotettavan -o:n [< *-oi < *-ai] tilalla semmoisissa kuin auki, halki, ilmi, irti, ratki, rikki). On arveltu, että tämä *i-latiivi juontuisi sgr. kantakielistä. [140]

C) Ikivanhan -tt-aineksen, kantauralista asti polveutuvan lokatiivin (esim. unk. itt ‘tässä’, ott ‘tuolla, siellä’ -adverbien päätteen edeltäjän) jäännöksenä nykyisessä yleiskielessä on pidetty modaalisten adverbien -ten ja -ti’ -johtimien t:tä « *-tr-) esim. sanoissa joten, kuten, miten, täten, kaiketi, peräti (ks. 58. § 10, 12). [141]

.

132. Ks. Viro 1956 S. 396, 1957 s. 424, 1958 S. 209; SEPPO RÄSÄNEN Kainuun murteen. kaasussyntaksi (SKS:n toim. 308; Helsinki – Forssa 1972) s. 391.

133. TOIVONEN FUF 19 (1928) S. 164, LUMOLA SUSA 58: 3 (1956) s. 11-15; HAJDU Congressus intemationalis Fenno-ugristarum Budapestini habitus 20-24. IX. 1960 S. 269-271: suomen prolatiivin päätteen vastine voi olla samojedin latiivin -5 « *t’5).

134. JULIUS KROHNin mukaan RAPOLA SÄL S. 474-.

134 a. Yleiskielessä (ilman u:n jälkeistä seuraavan konsonantin alkukahdennusta!) tavallisesti vain yhteyksissä sivumennen ‘ohimennen’ ja (mennä) sivu suun; kansanr. esim.: »Ei silloin hyvin eletä, kun sivu sisaret käyvät, veljet vieritse ajavat».

134 b. Ks. TERHO ITKONEN Vir. 1966 s. 419.

135. Esim.: »Caucakin paha tuodan; hyväkin lähes jätetän» (Henr. Florinuksen sananlaskukok. A 3). – 135 a. E. ITKONEN Vir. 1967 s. 249-.

135 a. Ks. viimeksi E. ITKONEN Vir. 1966 s. 273-, GISELLA LABÅDI Nyelvezeti dolgozatok (Szeged 1971-1972,106) S. 51-56; AGoKuNNAPSUST 150,1973, S. 185-188.

135 b. Esim.: „kunnes kudulle menemme, kunnes muolle, kuin rantaselle» (A. V.

Koskimies, Kok. Suomen kansan sananlaskuja, SKS:n toim. 113, 1906, S. 403).

136. Vrt. murto myöksensä ‘myötänsä, mukaansa’. Ks. SAUKKONEN Verba docent (SKS:n toim. 263) s. 252-.

137. RAPOLA SKH I S. 241, TOIVONEN FUF 28 (1944) s. 18. Toiset ovat olettaneet, että olisi lähdettävä *Ii:stä. Vrt. E. ITKONEN Vir. 1957 s. 312, 1966 s. 70.

138. SETÄLÄ Suomen kielen lauseoppi 13 67. § 4. – Esimerkki s- ja n-latiivin käytöstä kansanr.: »Emmoin miun erroitti Eris muista lapsistaan, Kahan kantamoisistaan” (VR IV: 2 n:o 2145). – n-latiivista ks. myös IRENE SEBESTYEN-NEMETH SUST 150 (1973) S. 370-.

139. Monesti kuitenkin myös lokatiivisissa, esim. auki ‘avoinna’ tai ‘avoimeksi’, irti ‘irralleen’ tai ‘irrallaan’, kiinni (»ovi on k.” tai „ovi jäi k.»), »vaara meni” tai »on ohi», poikki ‘katkenneeksi’ tai ‘katkenneena’, rikki ‘rikkinäiseksi’ tai ‘särkyneenä’, vaiti ‘äänettömäksi’ tai ‘äänettömänä’. 

Apud Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, Otava 1979

.

§ 1265 Alastännemeritsehelposti

Adverbeja muodostavilla suffikseilla -(i)tse-s ja -sti on sekä sijapäätteen että johtimen ominaisuuksia. Toisaalta kiistattoman sijapäätteen sisältävissä sananmuodoissa on tapauksia, jotka syntaktisen käyttönsä ja merkityksensä perusteella eivät välttämättä hahmotu vartalosanansa taivutusmuodoiksi. Tällaisia ovat monet sijapäätteelliset adverbit tai partikkelit: todellatosiaan (» § 386). Eräissä suhteissa sijapäätemäinen on puhutussa kielessä esiintyvä kaa, esim. mun kaa (» § 1266).

Alun perin tulosijainen (latiivinen) aines ‑s on sijapäätemäinen sellaisissa sanoissa kuin alas,ylösuloskauasalemmas, jotka esiintyvät osana paikallissijaista taivutusparadigmaa, esim.alhaalla : alhaalta : alaskaukana : kaukaa : kauas. Pääte ‑s esiintyy kuitenkin vain muutamissa sanoissa, jotka ovat luokitettavissa lähinnä adverbeiksi. Myös vastaavansisältöinen aines ‑nne esiintyy ainoastaan pronominikantaisten adverbien paradigmoissa: täällä : täältä : tännetuolla : tuolta : tuonnesiellä : sieltä : sinne. Näiden päätteiden veroisesti toimii joskus rajageminaatio: luona : luota : luox, takana : takaa : taax.

Adverbijohtimen ‑(i)tse sisältävät sanat ilmaisevat väylää tai reittiä, joskus keinoa tai tapaa. Substantiiviin liittyvänä se on jossain määrin produktiivinen: maitsepostitsemeilitse,runoitse; adpositioina toimivat mm. alitseylitse (» § 385). Muototyypillä on myös paikallissijoille ominainen lokatiivinen merkitys. Näiden ominaisuuksien vuoksi (i)tse-adverbeista käytetään sijamaista nimitystä prolatiivi. Prolatiivimuotoinen sana ei kuitenkaan saa kongruoivaa adjektiivimääritettä toisin kuin substantiivin sijamuodot: *nopeitse postitse.

Produktiivisuudeltaan lähes taivutusmuodon veroisia ovat adjektiiveista sti-suffiksilla muodostetut adverbit kuten helpostiilmeisestivälittömästi  (» § 373 – 374). Jos ne katsottaisiin adjektiivin taivutusmuodoiksi ja sti-aines sijapäätteeksi, poikkeuksellista olisi se, että sijapääte liittyisi pelkästään yksikkömuotoisiin adjektiiveihin, muutamaan pronominiin (monestiuseasti), numeraaleihin (kahdesti) ja substantiiveista vain voimasanoihin (hitosti). Varsinaiset sijapäätteet liittyvät kaikkiin nominivartaloihin. Adjektiivi- ja pronominikantaisilla sti-sanoilla on myös komparaatiomuotoja: kauniimminuseammin(» § 375 – 376).

http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1265

 

.

Finnish declension

.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (KOTUS, officially translated as Research Institute for the Languages of Finland) lists 51 declension types for Finnish nouns, adjectives, pronouns, and numerals, as listed below.

Some types are far more common than others, as indicated by the Wiktionary entry counts.

User:Ansa211/Finnish declension

http://en.wiktionary.org/wiki/User:Ansa211/Finnish_declension

Some types are far more common than others, as indicated by the Wiktionary entry counts.

.

În cazul în care browserul tău nu-ți afișează tot tabelul, partea dreaptă rămâne acoperită, micșorează ecranul cu [Ctrl]+[-], revenirea cu [Ctrl]+[0].

.

LEGENDA

syllb = silabe; endings = terminații; grad = tare sau moale (se referă la altrnanța consonantică), yes – da, inv.yes – da, dar inversat, no – nu; compare = vezi și, compară;

.

.

syllb

endings grad main declension rules

compare

SINGULAR

PLURAL

wiki

22.12.

2012

NOM

GEN PAR ILL NOM GEN PAR

ILL

1

2

-o/u/ö/y yes PAR -a/ä
GEN PL -en
valo valon valoa valoon valot valojen valoja valoihin 5,632

2

3+

-o/ö/u/y no PAR SG -a/ä
PAR PL -ta/a/ /tä/ä
multiple GEN PL
palvelu palvelun palvelua palveluun palvelut palvelujen palveluja palveluihin 1,103
palveluiden palveluita
palveluitten

3

. -a/e/i+o, -iö/ie/oe no NOM gives  the stem
PAR -ta/tä
GEN PL -den/tten
valtio valtion valtiota valtioon valtiot valtioiden valtioita valtioihin 1,035

4

3+

-kko/kkö/tto qq PAR SG -a/ä
PAR PL -a/ta//ä/tä
multiple GEN PL
as 3, except ILL PL laatikko laatikon laatikkoa laatikkoon laatikot laatikkojen laatikkoja laatikkoihin 442
laatikoiden laatikoita laatikoihin
laatikoitten

5

2

-i yes PAR -a/ä
GEN PL -en
PL -i-: -i ? -e-, except in GEN PL, where it is dropped
many foreign words ending in C, only NOM SG has no -i risti ristin ristiä ristiin ristit ristien ristejä risteihin 9,048

6

3+

-i no PAR -a/ä
multiple GEN PL
PL -i-: -i ? -e-, except in GEN PL, where it is dropped
paperi paperin paperia paperiin paperit papereiden papereita papereihin 1,975
papereitten
paperien papereja

7

2

-i yes e-vartalo
PAR -a/ä
GEN PL -en
PL -i-: -e- ? Ø
ovi oven ovea oveen ovet ovien ovia oviin 0

8

. -e yes PAR -a/ä
GEN PL -en
personal names, nouns representing a form of person;
same as 1, except rare GEN PL -n;
other e-nominals 48
nalle nallen nallea nalleen nallet nallejen nalleja nalleihin 152
(nallein)

9

2

-a/e/i-a yes PAR -a
GEN PL -en
PL -i-: -a ? -o-
kala kalan kalaa kalaan kalat kalojen kaloja kaloihin 3,899
(kalain)

10

2


-o/u-a
deverbal    -ja/jä
-(tta)va/ (ttä)vä
-ma/mä
yes PAR -a
GEN PL -en
PL -i-: -a/ä ? Ø
-(tta)va/ (ttä)vä, -ma/mä are adjectives  and participles koira koiran koiraa koiraan koirat koirien koiria koiriin 4,831
(koirain)

11

3+

-short C+a/ä no PAR SG -a/ä
PAR PL -ta/a//tä/ä
multiple GEN PL
see 12;
long adjectives 10
omena omenan omenaa omenaan omenat omenien omenia omeniin 101
omenoiden
omenoitten omenoita
(omenojen) omenoihin
(omenain) (omenoja)

12

3+

-a/ä no PAR SG -a/ä
PAR PL -ta/tä
GEN PL -den/tten
usually-V/j+a/ä;
see 11
kulkija kulkijan kulkijaa kulkijaan kulkijat kulkijoiden kulkijoita kulkijoihin 2,385
kulkijoitten
(kulkijain)
13

3+

-a/ä no PAR SG -a/ä
PAR PL -ta/a//tä/ä
multiple GEN PL
PL -i-: -a/ä ? -o/ö-
9 katiska katiskan katiskaa katiskaan katiskat katiskoiden katiskoita katiskoihin 240
katiskoitten
katiskojen katiskoja
(katiskain)

14

3+

-long C+a/ä qq PAR SG -a/ä
PAR PL -ta/a//tä/ä
multiple GEN PL
PL -i-: -a/ä ? -o/ö-
as 13, except ILL PL;
see 9
solakka solakan solakkaa solakkaan solakat solakoiden solakoita solakkoihin 385
solakoitten
solakkojen solakkoja solakoihin
(solakkain)

15

. -ea/eä/oa no NOM gives the stem
PAR SG -ta/a//tä/ä
PAR PL -ta/tä
GEN PL -den/tten
korkea korkean korkeaa korkeaan korkeat korkeiden korkeita korkeisiin 202
korkeata korkeitten korkeihin
(korkeain)

16

. -mpi mp?mm SG: -i ? -a/ä-
PL -i-: -a/ä- ? Ø
PAR -a/ä
GEN PL -en
comparative adjectives vanhempi vanhemman vanhempaa vanhempaan vanhemmat vanhempien vanhempia vanhempiin 343
(vanhempain)

17

2+

-aa/oo/uu
few -yy
no PAR -ta/tä
GEN PL -den/tten
ILL -seen/siin
PL -i-: -V1V2 ? -V1-
as 20, except ILL vapaa vapaan vapaata vapaaseen vapaat vapaiden vapaita vapaisiin 79
vapaitten (vapaihin)

18

1

-long V
-oi
no PAR -ta/tä
GEN PL -den/tten
PL -i-: -V1V2 ? -V1-
maa maan maata maahan maat maiden maita maihin 511
maitten

19

1

-uo/ie/yö no PAR -ta/tä
GEN PL -den/tten
PL -i-: -V1V2 ? -V2-
suo suon suota suohon suot soiden soita soihin 124

20

2+

-ee/öö/yy,
few -aa/oo/uu
no PAR -ta/tä
GEN PL -den/tten
ILL -hVn/seen/siin
PL -i-: -V1V2 ? -V1-
as 17, except ILL filee fileen fileetä fileehen fileet fileeiden fileeitä fileeihin 63
fileeseen fileeitten fileisiin

21

. foreign -V no NOM gives the stem
PAR -ta/tä
GEN PL -den
ILL SG: V in -hVn determined by pronunciation rosé rosén roséta roséhen rosét roséiden roséita roséihin 0
roséitten

22

. foreign -C pronounced as -V no PAR -ta/tä
GEN PL -den
ILL SG -hVn
as 21, but with ’;
particularly French words
parfait parfait’n parfait’ta parfait’hen parfait’t parfait’iden parfait’ita parfait’ihin 7
parfait’itten

23

2

-li/hi no stem: -i ? -e-
PL -i-: -e- ? Ø
PAR SG -ta/tä (no -e)
PAR PL -a/ä
GEN PL -en
as 24 and 26, except GEN PL tiili tiilen tiiltä tiileen tiilet tiilien tiiliä tiiliin 17

24

2

-i no stem: -i ? -e-
PL -i-: -e- ? Ø
PAR SG -ta/tä (no -e)
GEN PL -en is preferred
PAR PL -a/ä
as 26, except for the preferred GEN PL uni unen unta uneen unet unien unia uniin 134
unten

25

2

-mi no stem: -i ? -e-
PL -i-: -e- ? Ø
PAR PL -a/ä
PAR SG: -mi ? nta/mea//ntä/meä
GEN PL: -mi ? nten/mien
similar to 24 toimi toimen tointa toimeen toimet toimien toimia toimiin 34
toimea tointen

26

2

-li/ri/ni no stem: -i ? -e-
PL -i-: -e- ? Ø
PAR PL: -a/ä
PAR SG: -i ? -ta/tä
GEN PL: -i ? -ten/ien
pieni pienen pientä pieneen pienet pienten pieniä pieniin 388
pienien

27

. -Vsi t?d stem: -si ? -te-
PL -i-: -te- ? -s-
PAR SG -ta/tä
PAR PL -a/ä
GEN PL -en
käsi käden kättä käteen kädet käsien käsiä käsiin 0
(kätten)

28

. -nsi/rsi/lsi q stem: -si ? -te-
PL -i-: -te- ? -s-
PAR SG -ta/tä (no -e-)
PAR PL -a/ä
GEN PL -en
kynsi kynnen kynttä kynteen kynnet kynsien kynsiä kynsiin 59
(kyntten)

29

. -lapsi no stem: -i ? -e-
PL -i-: -e- ? Ø
PAR PL -a/ä
PAR SG: lasta
GEN PL: lapsien/lapsen
compounds of lapsi lapsi lapsen lasta lapseen lapset lapsien lapsia lapsiin 28
lasten

29+7

. -hard C+si no stem: -i ? -e-
PL -i-: -e- ? Ø
PAR PL -a/ä
PAR SG: Cs ? sta/stä
GEN PL: Cs ? sten/Csien
29 and 7 differ only in PAR SG and GEN PL hapsi hapsen hasta hapseen hapset hapsien hapsia hapsiin 28
hapsea hasten

30

. -tsi no stem: -i ? -e-
PL -i-: -e- ? Ø
PAR PL -a/ä
PAR SG: -tsi ? sta/stä
GEN PL: -tsi ? -tsien/sten
as 29, except GENPL-ten is rare veitsi veitsen veistä veitseen veitset veitsien veitsiä veitsiin 22
(veisten)

31

. -ksi t?d stem: -ksi ? -ht-
PL -i-: -ht- ? -ks-
PAR -a/ä
GEN PL -en
compounds   of yksi and kaksi kaksi kahden kahta kahteen kahdet kaksien kaksia kaksiin 8

32

. -r/l/n inv yes stem: NOM + -e-
PAR SG -ta/tä
PAR PL -a/ä
GEN PL -ien/ten
sisar sisaren sisarta sisareen sisaret sisarien sisaria sisariin 167
sisarten

33

. -n inv yes stem: -n ? -me-
PL -i-: -e- ? Ø
PAR SG -ta/tä
PAR PL -a/ä
GEN PL -en/ten
kytkin kytkimen kytkintä kytkimeen kytkimet kytkimien kytkimiä kytkimiin 681
kytkinten

34

. -ton/tön inv qq stem: -n ? -m+a/ä-
PL -i-: -a/ä-   ? Ø
PAR SG -ta/täi
PAR PL -a/ä
GEN PL -en
onneton onnettoman onnetonta onnettomaan onnettomat onnettomien onnettomia onnettomiin 511
(onnetonten)

35

. -lämmin inv q stem: -n ? -mä-
PL -i-: -ä ? Ø
PAR SG -ta/tä
PAR PL -a/ä
GEN PL -en
akin to 34 lämmin lämpimän lämmintä lämpimään lämpimät lämpimien lämpimiä lämpimiin 0
(lämpimäin)

36

. superlative adjectives -in mp?mm stem: -n ? -mpa-/mpä-
PL -i-: -a-/ä- ?Ø
PAR SG -ta/tä
PAR PL -a/ä
GEN PL -en/ten
sisin sisimmän sisintä sisimpään sisimmät sisimpien sisimpiä sisimpiin 288
sisinten
(sisimpain)

37

. -vasen mp?mm stem: -n ? -mpa-
PL -i-: -a- ? Ø
PAR SG: NOM+ta, or -a
PAR PL -a
GEN PL NOM+ten, or -en.
compounds   of vasen vasen vasemman vasenta vasempaan vasemmat vasempien vasempia vasempiin 2
vasempaa vasenten
(vasempain)

38

. -nen no stem: -nen ? -se-
PL -i-: -e- ? Ø
PAR SG -ta/tä
GEN PL -ten
adjectives with -inen  and -lainen,
nouns  -minen,
and fourth infinitives
nainen naisen naista naiseen naiset naisten naisia naisiin 5,277
naisien

39

. -s no stem: -s ? -kse-
PL -i-: -e- ? Ø-
PAR SG: NOM+ta/tä
PAR PL -a/ä
GEN PL: NOM+ten, or -en.
includes deverbal -us;
see 40
vastaus vastauksen vastausta vastaukseen vastaukset vastausten vastauksia vastauksiin 2,566
vastauksien

40

. -(u)us/(y)ys . stem: -s ? -te-
PL -i-: -s ? -ks-
PAR SG -ta/tä (no -e)
PAR PL -a/ä
GEN PL -en
mainly nouns formed from nouns and adjectives with -uus;
see 39
kalleus kalleuden kalleutta kalleuteen kalleudet kalleuksien kalleuksia kalleuksiin 1,631

41

. -s inv yes stem (not PAR SG): -s ? preceding V
PAR -ta/tä
GEN PL -iden/itten
vieras vieraan vierasta vieraaseen vieraat vieraiden vieraita vieraisiin 879
vieraitten (vieraihin)

42

. -mies no stem: -s ? -he-
PL -i-: -e- ? Ø
PAR SG: NOM+tä
PAR PL -ä
GEN PL: NOM+ten, or -en.
compounds   of mies;
as 39, apart from the -h- instead of  -ks-
mies miehen miestä mieheen miehet miesten miehiä miehiin 137
miehien

43

. -ut/yt inv yes PL -i-: -t- ? -e- PAR SG: NOM+ta/tä
PAR PL -ta/tä
GEN PL -den/tten
ohut ohuen ohutta ohueen ohuet ohuiden ohuita ohuisiin 27
ohuitten ohuihin

44

. -ät no stem (not PAR SG):-t ? -ä-
PAR -tä
GEN PL -iden/itten
as 41>, but end with -t instead of -s kevät kevään kevättä kevääseen keväät keväiden keväitä keväisiin 0
keväitten (keväihin)

45

. ordinals -s nt?nn stem: -s ? -nte-
PL -i-: -nte- ? -ns-
PAR SG -tta/ttä (no -s)
PAR PL -a/ä
GEN PL -en
kahdeksas kahdeksannen kahdeksatta kahdeksanteen kahdeksannet kahdeksansien kahdeksansia kahdeksansiin 30

46

. -tuhat nt?nn stem: -t ? -nte- PL -i-: -nte- ? -ns-
PAR SG -tta/ttä (no -t)
PAR PL -a/ä
GEN PL -en
compounds   of tuhat;
as 45, except NOM, and a rare GEN PL
tuhat tuhannen tuhatta tuhanteen tuhannet tuhansien tuhansia tuhansiin 3
(tuhanten)

47

. -ut/yt no stem: -ut/yt ?-ee-
PAR -ta/tä
GEN PL -den/tten
active past participles;
as 48
kuollut kuolleen kuollutta kuolleeseen kuolleet kuolleiden kuolleita kuolleisiin 411
kuolleitten kuolleihin

48

. -e inv yes PAR -(t)ta/(t)tä
GEN PL -den/tten
stem: -e & strengthen final C
see 8 for personal names hame hameen hametta hameeseen hameet hameiden hameita hameisiin 2,118
hameitten hameihin
sade sateen sadetta sateeseen sateet sateiden sateita sateisiin
sateitten sateihin

49

. -l(e)/r(e)/n(e) inv yes These words have dual forms, with and without the final -e. with -e: 48
without -e:  32
askel askelen askelta (askeleen) askelet askelien askelia askeliin 64
askelten
askele askeleen askeletta askeleeseen askeleet askeleiden askeleita askeleisiin
askeleitten askeleihin

50

. compound nominals whose final word is the only part to decline isoäiti isoäidin isoäitiä isoäitiin isoäidit isoäitien isoäitejä isoäiteihin

51

. compound nominals whose individual parts all decline simultaneously nuoripari nuorenparin nuortaparia nuoreenpariin nuoretparit nuortenparien nuoriapareja nuoriinpareihin 307
nuorienparien

.
Introdus / lisätty 7.3.2010
Actualizat / päivitetty 25.5.2010
Actualizat / päivitetty 13.1.2011
Actualizat / päivitetty 23.2.2011
Actualizat / päivitetty 7.3.2011
Actualizat / päivitetty 17.10.2011
Actualizat / päivitetty 4.3.2014
Actualizat / päivitetty 11.5.2014
Actualizat / päivitetty 9.9.2017
.
.

Anunțuri

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: