Blogulblog's Blog

5. Yleiset adverbiaalisijat: d) prolatiivi


Prolativul – prolatiivi

.

.

prolatiivi, tientö ● prolativ ■ prolativ

Amintesc: yleiset adverbiaalisijat ovat a) abessiivi, b) instruktiivi, c) komitatiivi, d) prolatiivi

Prolatiivi on eräs sijamuotoa muistuttava adverbityyppi itämerensuomalaisissa kielissä vähäinen sija: prolatiivimuotoja muodostetaan vain muutamista substantiiveista ja adverbivartaloista. Prolatiivin pääte voitaisiin vaihtoehtoisesti myös tulkita adverbinjohtimeksi. Prolatiivi ilmaisee väylää, jota pitkin jokin kulkee. Sijapääte on -(i)tse yksikössä ja monikossa. Yksikkömuodot ovat harvinaisia.

Esimerkkejä prolatiivista:

  • postitse
  • maitse
  • meritse
  • jäitse
  • ilmateitse / lentoteitse
  • puhelimitse
  • netitse
  • sähköpostitse
  • editse (yksikkö)
  • ylitse, alitse, lävitse, sivuitse, ohitse

Adverbijohtimen ‑(i)tse sisältävät sanat ilmaisevat väylää tai reittiä, joskus keinoa tai tapaa. Substantiiviin liittyvänä se on jossain määrin produktiivinen: maitse, postitse, meilitse,runoitse; adpositioina toimivat mm. alitse, ylitse (» § 385). Muototyypillä on myös paikallissijoille ominainen lokatiivinen merkitys. Näiden ominaisuuksien vuoksi (i)tse-adverbeista käytetään sijamaista nimitystä prolatiivi. Prolatiivimuotoinen sana ei kuitenkaan saa kongruoivaa adjektiivimääritettä toisin kuin substantiivin sijamuodot: *nopeitse postitse.

.

.

§ 385 itse-adverbit eli prolatiivi (Ison suomen kieliopin verkkoversio)

Johtimen ‑(i)tsex sisältävät adverbit ja adpositiot ilmaisevat toiminnan väylää tai reittiä (» § 984, 648), usein myös välinettä, keinoa tai tapaa. Näistä johdoksista käytetty nimitysprolatiivi viittaa jonkin kautta kulkemiseen. (i)tsexadverbit ovat tietyissä semanttisissa rajoissa produktiivinen, taivutusmainen muototyyppi (» § 1265), johon kuuluu 60–70 sanakirjalekseemiä; niistä noin puolet on teitse-loppuisia yhdyssanoja, esim. maanteitse,neuvotteluteitse. (i)tsexadverbit ovat rajageminaatiollinen muototyyppi (» § 34).

(i)tsexjohdoksen kantana on substantiivi tai muu nominivartalo. Johdin liittyy yleensä monikkovartaloon (jolloin i luetaan samalla monikon tunnukseksi ja adverbinjohtimen osaksi;ma-i=tse, ves-i=tse); tällainen astevaihtelun alainen kantavartalo on heikkoasteinen (editse), paitsi jos sanavartalo loppuu pitkään vokaaliin (päätteitse < päättee-). i-vartaloiden tapauksessa muodostus käy myös yksikkövartalosta tai vain siitä, esim. faksitse (~fakseitse), kaapelitse (~ kaapeleitse), postitse.

Substantiivikantaisen (i)tsexjohdoksen kantasana ilmaisee väylän, jota kautta tai myöten verbin ilmaisema tekeminen – konkreettisimmassa tapauksessa kulkeminen tai liikkuminen – tapahtuu. Tässä itsexjohtimen merkityssisältö on siten ’(jotakin) pitkin, myöten, kautta’.

(a)
maitse ’maata myöten, pitkin, maareittiä’ | postitse ’postin kautta, välityksellä’ | kiertoteitse ’kiertotietä, kiertotien kautta’
Ydinvoimalan ilmoitetaan vahvistaneen turvallisuusmiehitystä, joka valvoo ydinvoimalaa ilmateitse, meritse ja maitse lähestyviä. (l) | Hälytyskeskuspäivystäjä välittää hälytystehtävän Kaustisen poliisipartioille radioitse. (E) | – – bakteerit pääsevät veritse munuaisiin – –. (A)

teitse-loppuisessa yhdyssanassa väylän voi ilmaista myös pelkkä määriteosa, esim.vesiteitse ’vettä myöten’, valitusteitse ’valituksen kautta, avulla’.

Väylää ilmaisevaan (i)tsexjohdokseen sisältyy usein samalla sekä välineen että keinon tai tavan merkitys, esim. puhelimitse ’puhelimen välityksellä, avulla’, sähköpostitse,sopimusteitse, sanoitse. Tämä merkityssävy on sitä selvempi mitä abstraktimpi johdos on merkitykseltään. Välineen ilmaisuna esiintyy myös adessiivi: puhelimella, sanoilla (» § 990).

Uusia (i)tsexjohdoksia syntyy varsinkin viestinten nimityksistä (b) mutta muutenkin (c), kunhan tulkinta kulkuväyläksi tai keinoksi on mahdollinen.

(b)
e-mailitse, kännyköitse, (inter)netitse, päätteitse, telekopioitse, verkoitse, videoitse(E)
(c)
Sinä puhuit runoitse. (K) | Ideat ilmenevät analogioitse. (L) | Suomalaiset mieltävät vanhempaa historiaa suuressa määrin linnoitse. (L) | Nykyisten pari-kolmekymppisten maailmankuvaa on silti ehditty hahmottaa elokuvitse. (l) | tilata tv-myynnitse interaktiivisia konvehteja (L)

Vaikka substantiivikantaiset (i)tsexjohdokset ovat produktiivisuudessaan taivutusmuotomaisia, ne eivät saa kongruoivaa, prolatiivimuotoista määritettä (*nopeitse kirjeitse, *myrskyisitse meritse). Satunnaisesti (i)tsexadverbi voi kuitenkin saada substantiivin tavoin genetiivimääritteen ja toimia siten NP:n edussanana: Filosofian historiaa huipputasolla Sokrateesta Marxiin Esa Saarisen silmälaseitse (L).

Muutamat (i)tsexjohdokset ovat adpositioita, yleensä postpositioita. Niillä ei tavallisesti ole substantiivikantaa.

(d)
alitse, lävitse, ohitse, päällitse, sivuitse, taitse, välitse
– – polku kiersi pensaiden editse ja jatkui saunalle. (k) | neljän kilometrin tempo[pyöräily] Kristiinankaupungin vanhojen puutalokortteleiden lomitse (sl) | Samassa Panu ryntäsi hänen ohitseen keskilattialle. (k) | – Kun kaikki ovat valinneet, varustamo tarjoaa lasillisen laivarommia, kapteeni kuulutti äänten ylitse. (k) | Lokakuuhun mennessä rakennetaan uusi tieyhteys nykyisen tien länsipuolitse. (l)

Osalla on tsexainekseton synonyyminen variantti: alitse ~ ali, lävitse ~ läpi, ohitse ~ ohi,sivuitse ~ sivu, ylitse ~ yli. Vain tsexaineksiseen varianttiin voi liittyä adposition täydennystä edustava possessiivisuffiksi (ohitseni ~ *ohini).

.

.

Vialis – via, calea pe care se petrece acțiuinea.

The prolative case (also vialis case) is a declension of a noun or pronoun that has the basic meaning of „by way of”.

In the Finnish language, it has a highly restricted, almost fossilized meaning „by (medium of transaction)”. For example, „postitse” („by post”), „puhelimitse” („by phone”), „meritse” („by sea”), „netitse” („over the Internet”). The prolative is considered more to be an adposition by some Finnish grammarians as a result of the fact that it does not show agreement on adjectives like the other Finnish cases.

.

Din multitudinea cazurilor posibile ale limbilor fino-ugrice, prolativul este cel mai nou „recrutat” de limba finlandeză (a se citi scos de la naftalină!) pentru a fi folosit ca adverb de mișcare care arată pe unde, calea sau căile, (via de unde și numele cazului vialis), pe care se petrece acțiunea. Este singurul caz al limbii finlandeze cu aceeași formă la singular și la plural. De precizat că adverbul la prolativ participă implicit, nemijlocit, obligatoriu la petrecerea acțiunii. Scrisoarea vine postitse nu altfel spre deosebire de exemplul dat mai jos, nerecomandat că joku käveleekaduitse” unde primează adesivul kadulla.

De observat că se formează doar din noțiuni abstracte, pentru cele concrete se folosește cazul instrumental care, chiar dacă nu există ca atare în fineză, folosește terminațiile cazului adesiv – adessiivi. Chiar dacă substantivul cu care se formează pare concret, tangibil, se consideră sensul său abstract, de ex. kirjeitse deși ar însemna printr-o scrisoare, înseamnă, de fapt, prin scris, prin intermediul scrisului. Pentru katu  nu văd un sens abstract abscons care să ducă la „kaduitse„. Așa dar, nu orice substantiv poate fi folosit la formarea prolativului. Dacă ne-ar veni în minte să spunem că „trimit ceva prin autobuz” nu se poate forma bussitse care ar fi absurd pentru finlandezi. Autobuzul fiind concret, se cere instrumentalul, respectiv adesivul busilla. Altfel spus, pentru formarea prolativului, chiar din substantivele concrete se caută sensul lor abstract, de mijlocitor al acțiunii.

Prolativul nu înlocuiește adesivul!

Grupate ar arăta cam așa (unele necesită în adaos rădăcina moale a cuvântului tie adică tei-):

  • printr-un mijloc de comunicație: kirjeitse, netitse, puhelimitse, radioitse, radioteitse, satelliittiteitse, sähkeitse, sähköpostitse, televisioitse, televisioteitse, tietoverkoitse, verkoitse;
  • printr-un mijloc de transport: lentopostitse, postitse, rautateitse;
  • pe o cale, un drum: ilmateitse, ilmoitse, jäitse, jääteitse, lentoteitse, maanteitse, maastoitse, maateitse, maitse, meriteitse, meritse, pintateitse, teitse, uittoteitse, vesiteitse, vesitse;
  • pe o cale față de ceva: alateitse, alitse, editse, eteläpuolitse, etupuolitse, etuteitse, itäpuolitse, keskitse, kiertoteitse, lomitse, länsipuolitse, lävitse, ohitse, oikoteitse, puolitse, päädyitse, päällitse, selkäpuolitse, sisäpuolitse, sivuitse, sivuteitse, taitse, takapuolitse, takateitse, vieritse, välitse, ylitse;
  • printr-un procedeu: hallintoteitse, kurinpitoteitse, neuvotteluteitse, oikeusteitse, pakkoteitse, sopimusteitse, sovintoteitse, ulosottoteitse, virkateitse;
  • pe o cale, în general: sukupuoliteitse, veriteitse;

Pentru străini, prolativul are un enorm avantaj pentru că dă posibilitatea folosirii unor prepoziții care, altfel, nu și-ar găsi locul.

Prolatiivi: maitse, vesitse, faksitse

Prolatiiviksi kutsutaan muotoa, jolla ilmaistaan esim. toiminnan reittiä, välinettä tai tapaa: maitse, vesitse, sähköpostitse jne. Prolatiivin tunnus on johdin -tse.

Tse-johdin on vanhastaan liitetty monikon vartaloon (ilmo-i-tse), mutta uusien i-loppuisten sanojen prolatiivi muodostetaan usein yksikön vartaloon liittämällä: sähköposti-tse, faksi-tse. Sähköposteitse ja fakseitse eivät tunnu luontevilta ilmauksilta.

Periaatteessa prolatiivin voisi muodostaa monista sanoista, mutta käytännössä se ei kuitenkaan ole luontevaa, vaan prolatiivia käytetään varsinkin vakiintuneissa ilmauksissa, kuten esim. puhelimitse.

Kirjallisuudessa on käytetty kuitenkin erikoisempiakin prolatiiveja, kuten rajoitse (Mika Waltari, Turms kuolematon) ja aidanraoitse (Antti Hyry, Kevättä ja syksyä).

Deși, oficial, cazul nu are corespondent direct în suedeză și se traduce, de obicei, doar aproximativ cu adverbul corespunzător, suedezii l-au găsit util și l-au copiat, oarecum, de ex. flygledes – lentoteitse unde –ledes = -teitse. Altfel se traduce cu –vägen – calea, drumul. Finlandezii de limbă suedeză au impus, într-un fel, traducerile de mai jos.

.

alateitse, alakautta ● pe dedesubt ■ undre vägen; nedre vägen

alitse, alta, alapuolitse ● pe dedesubt ■ under

editse, edestä ohi, etupuolitse, etutietä, etukautta ● pe dinainte ■ (ruotsissa prep) framför; (ohi) förbi

eteläpuolitse ● prin sud ■ söder om …

etupuolitse, editse ● pe dinainte ■ (ruotsissa prep) framför; (ohi) förbi

etuteitse, etukautta, etutietä, editse, etupuolitse ● pe dinainte ■ (ruotsissa prep) framför; (ohi) förbi

hallintoteitse, hallinnollista tietä ● pe cale administrativă ■ på administrativ väg

ilmateitse, lentoteitse, ilmoitse ● prin aer; pe calea aerului; aerian ■ luftledes; via luften; (lentoteitse) flygledes

ilmoitse, ilman kautta, ilmateitse ● prin aer; pe calea aerului ■ luftledes; via luften; (lentoteitse) flygledes

itse* ● însuși; prin sine însuși ■ själv

itäpuolitse ● prin est ■ öster om …

jäitse, jäätä myöten ● pe gheață; pe cale deschisă circulației pe gheață ■ över isen

jääteitse, jäitse ● pe gheață; pe cale deschisă circulației pe gheață ■ över isen

keskitse, keskeltä, läpi, halki ● extern: prin mijloc; de-a lungul; de-a latul; traversare; trecere prin ■ mellan, genom; igenom; itu

kiertoteitse, kiertotietä, kiertoteitä (pitkin), kiertäen ● pe ocolite ■ på omvägar

kirjeitse, kirjeen t. kirjeiden välityksellä ● prin scrisoare ■ brevledes, genom brev, med brev, via brev

kurinpitoteitse, kurinpitotoimin, kurinpitotietä ● pe cale diciplinară ■ (i) disciplinär väg

lentopostitse, lentopostin välityksellä ● prin poșta aeriană; vechiul „Par Avion” ■ med flygpost

lomitse, välitse, välistä ● printre (pe acolo unde este un loc) ■ (välistä) mellan

länsipuolitse ● prin vest ■ väster om …

lävitse, läpi ● intern: prin, prin interiorul; străpuns ■ genom, igenom

maanteitse, maantietä pitkin ● pe cale terestră, pe drum ■ landsvägsledes, via landsväg, per landsväg

maastoitse, maaston kautta, teitä käyttämättä ● prin teren (nu pe drum!) ■ genom terrängen

maateitse, maitse ● pe drum de țară ■ landvägen; (eräissä ilmaisuissa) till lands

maitse, maata pitkin, maateitse ● pe drum de țară ■ landvägen; (eräissä ilmaisuissa) till lands

meriteitse, meritse ● pe mare; pe cale maritimă ■ sjövägen, sjöledes

meritse, merta myöten, meriteitse ● pe mare; pe cale maritimă ■ sjövägen, sjöledes

netitse, internetin välityksellä ● prin internet; pe calea rețelei informatice ■ nätledes

neuvotteluteitse ● pe calea negocierilor; prin consfătuire ■ förhandlingsvägen

ohitse, ohi ● prin fața, pe dinaintea; ocolit; depășit ■ förbi

oikeusteitse, oikeudenkäynnin t. oikeusviranomaisen avulla, kautta ● pe cale judecătoarească ■ rättsvägen, på rättslig väg

oikoteitse, oikotietä t. -teitä (käyttäen) ● pe cale ocolită ■ genvägar, ginvägar

pakkoteitse, pakolla, pakkokeinoin, pakkotoimin ● pe căi obligatorii; forțat ■ (pakolla, pakkokeinoin) tvångsvis; (ulosottoteitse) på exekutiv väg

pintateitse, pintakuljetuksena ● pe cale de suprafață ■ ytledes; med ytbefordran; (maitse) markvägen, markledes

postitse, postin välityksellä ● prin poștă ■ med posten, per post, postledes

puhelimitse, puhelimen välityksellä, puhelimella ● prin telefon ■ per telefon; telefonledes

puolitse, joltakin puolelta, jonkin puolen kautta ● prin partea ■ via

päädyitse, päädyn editse ● prin capătul ■ förbi gaveln

päällitse, yli, ylitse ● peste ■ (yli) över; (yläpuolelta) ovanför; ovanom

radioitse, radion välityksellä, radioteitse ● prin radio ■ via radio

radioteitse, radioitse ● prin radio ■ via radio

rautateitse, rautatiellä, junalla ● pe / prin calea ferată; cu trenul ■ med järnväg; tåget; per järnväg

satelliittiteitse, satelliitin välityksellä ● prin satelit ■ per satellit

selkäpuolitse, selän taitse, takapuolitse ● prin spate ■ (takapuolitse) bakifrån; baktill

sisäpuolitse, sisäpuolen kautta ● prin înăuntru; prin-năuntru ■ innanför; på insidan; genom

sivuitse, aivan jonkin esineen tms. sivun viertä pitkin, vieritse, tavallisemmin: ohi, ohitse ● pe margine; pe lângă ■ (ruotsissa prep) längsmed, utmed, jämsmed, längs; (vierellä) bredvid; invid, intill; (rinnalla) vid sidan om (av)

sivuteitse, sivukautta ● pe margine; pe lângă ■ i sidled

sopimusteitse, sopimuksen tietä, sopimustietä, sopimuksella ● prin contrct ■ genom ett avtal; avtalsvägen; genom avtal

sovintoteitse, sovinnon tietä ● prin înțelegere ■ förlikningsvägen

sukupuoliteitse ● pe cale sexuală ■ aprox.: sexuellt

sähkeitse, sähkeen välityksellä, sähkeellä ● prin telegramă; telegrafic ■ per telegram; telegrafiskt; telegramledes

sähköpostitse, sähköpostin välityksellä ● prin poșta electronică ■ per e-post, per elektronisk post

taitse, takaa ohi, takatietä, takakautta ● prin spate ■ bakom om …

takapuolitse, tavallisemmin: taitse ● prin spate ■ bakom om …

takateitse, taitse, takakautta, takatietä ● prin spate ■ bakom om …

teitse, tietä t. teitä pitkin ● pe drum; de-a lungul drumului ■ per landsväg

-teitse, yhdyssanojen jälkiosana: jotakuta tietä, menetelmää, keinoa käyttäen, jonkin kautta, välityksellä ● pe cale ■-ledes

televisioitse, television välityksellä, televisioteitse ● prin televiziune ■ per TV

televisioteitse, televisioitse ● prin televiziune ■ per TV

tietoverkoitse, verkoitse ● pe calea rețelei informatice ■ nätverkledes

uittoteitse, uittamalla ● pe calea apei; prin înot ■ flottledes

ulosottoteitse, ulosoton avulla, kautta ● pe cale executivă ■ på exekutiv väg

valitusteitse, valituksen avulla, valitusmenettelyllä ● pe calea apelului, recursului, contestației ■ (oik) genom besvär

veriteitse, veren mukana, välityksellä ● pe cale sanguină; prin sânge ■ via blod; med blod

verkoitse, tietoverkon välityksellä, tietoverkoitse ● pe calea rețelei informatice ■ nätverkledes

vesiteitse, vesitse ● pe apă; pe cale maritimă; pe cale fluvială ■ sjöledes; sjövägen; vattenledes; vattenvägen

vesitse, vettä pitkin, vesitietä, vesiteitse ● pe apă; pe cale maritimă; pe cale fluvială ■ sjöledes; sjövägen; vattenledes; vattenvägen

vieritse, viertä sivuten, sivuitse ● lateral; unul lângă altul; alături ■ bredvid; (sivuitse) längsmed; utmed; jämsmed; längs

virkateitse, virkatietä ● pe cale oficială ■ tjänstevägen

välitse, lomitse, välistä ● printre (pe acolo unde este un loc) ■ (välistä) mellan

ylitse, yli ● peste ■ över

*itse, alun perin varjo ja ihmisen sielu, joka tajuttiin varjoihmiseksi, kaksoisminäksi, joka jatkaa elämää ihmisen kuoltua. Samalla tavalla muinaisintian ātma ja heprean nefesh ovat olleet sielu ja itse. Aici se poate considera terminația –tse a prolativului din itse și prin sensul „prin sine însuși”, „pe calea eului”. Finlandezul preferă să spună itse în loc de minä.

.

Nu se cunosc situații tipice a căror construcție ar cere prolativul.

.

.

Reproduc articolul de mai jos fără permisiunea autoarei doar pentru că accesul la versiunea electronică nu este accesibil neabonaților.

Artikkeli on kopioitu Kielikello-lehdestä ja julkaistu ilman tekijän lupaa.

Se on tarkoitettu oppimateriaalina pienen yhteisön käyttöön ilman taloudellista tuottoa.

Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista

Kielikello 1/92 s. 9

Maija Länsimäki

Suomen kielessä on 15 „elävää sijaa”. Varsinaisiin sijoihin kuulumaton mutta niitä eräiltä osin muistuttava taivutusmuoto on prolatiivi, jonka pääte on -itse. Prolatiivi poikkeaa tavallisista sijoista siten, että se on mahdollinen muodostaa vain eräistä määrätyyppisistä substantiiveista eikä siihen voi liittää attribuuttia. Lisäksi on olemassa joukko -itse-päätteisiä partikkeleita.

Prolatiivin yleinen merkitys on ‘jonkin kautta’, ‘jotakin pitkin’, ‘jotakin myöten’, esimerkiksi ilmoitse ‘ilman kautta, ilmateitse’, jäitse ‘jäätä myöten’, maastoitse ‘maaston kautta, teitä käyttämättä’ (etenkin sotilaskielessä), maitse ‘maata pitkin, maatietä’, meritse ‘merta myöten, meriteitse’, pohjitse ‘pohjan kautta, pohjaa pitkin’, rannoitse ‘rantaa tai rantoja pitkin’, reunoitse ‘reunaa pitkin’, teitse ‘tietä tai teitä pitkin’, vesitse ‘vettä pitkin, vesitietä’. Kantana on siis jokin paikkaa (esimerkiksi ranta), aluetta (esimerkiksi meri), tietynlaista tilaa (esimerkiksi ilma) ilmaiseva substantiivi.

Vähän toisentyyppisiä paikanilmauksia kantasanaltaan ja merkitykseltään ovat kärjitse ‘kärjen ohitse’ („soutaa saaren kärjitse”), nenitse ‘nenän ohi’ („niemen nenitse”), nurkitse ‘nurkan vieritse tai taitse’ („tie kulkee aivan talon nurkitse”), päädyitse ‘päädyn editse’ („tuvan päädyitse vievä polku”).

Teitse esiintyy myös monien yhdyssanojen jälkiosana. Merkitys on tällöin ‘jotakin tietä, menetelmää, keinoa tms. käyttäen, jonkin kautta, välityksellä’, esimerkiksi ilmateitse, maateitse, vesiteitse, (tauti leviää) veriteitse; alateitse, yläteitse, kiertoteitse, (paeta rajan yli) salateitse; laivateitse, lentoteitse, radioteitse. Joukko tämäntyyppisiä sanoja kuuluu etenkin virka- ja lakikieleen: asetusteitse, hallintoteitse, komentoteitse (sotilaskielessä), kurinpitoteitse, lainsäädäntöteitse, ostoteitse ‘ostamalla, ostettuna’, pakkoteitse ‘pakolla, pakkokeinolla, pakkotoimin’, (järjestää asia) sopimusteitse.

Samaan tapaan kuin -teitse-loppuiset yhdyssanat eräät muutkin prolatiivimuodot ilmaisevat menetelmää, keinoa, jonkin välittämänä tai avulla tapahtuvaa. Tämmöisiä ovat muun muassa seuraavat tietojen välittämiseen, viestintään liittyvät ilmaukset: kirjeitse ‘kirjeen tai kirjeiden välityksellä, kirjeellisesti’, sähkeitse, puhelimitse, radioitse, postitse.

Eräistä vanhoista paikallisuutta ilmaisevista partikkeleista on olemassa -itse-loppuinen muoto, esimerkiksi alitse ‘ali, alapuolitse’ editse ‘edestä ohi, etupuolitse’, keskitse ‘keskeltä, keskestä, läpi, halki’, likitse ‘läheltä, likeltä’, lähitse ‘läheltä (ohitse)’, lävitse ‘läpi’, ohitse ‘ohi’, poikitse ‘poikki, poikittain yli’, päällitse ‘yli, ylitse’, sivuitse ‘ohi, ohitse’, taitse ‘takaa ohi, takapuolitse’, ylitse ‘yli’, ympäritse ‘ympäri, ympärille’. Useissa tapauksissa näillä on myös lyhempi rinnakkaismuoto: alitse on samaa kuin ali, ylitse samaa kuin yli, ympäritse samaa kuin ympäri, ohitse samaa kuin ohi ja niin edelleen.

Vaikka lyhyen (esimerkiksi yli, ohi) ja pitkän muodon (ylitse, ohitse) merkitys on sama, ne eivät kaikissa yhteyksissä korvaa toisiaan. Yleiskielessä sanotaan esimerkiksi yli kymmenen vuotta mutta ei „ylitse kymmenen vuotta”. Yleisyydessä saattaa olla eroja myös käyttäjittäin. Joku esimerkiksi sanoo tai kirjoittaa mieluummin kulkevansa kadun yli kuin kadun ylitse, joku toinen päinvastoin. Myös yhdyssanoissa on eroja. Puhutaan alikulkutunnelista (ei „alitsekulkutunnelista”), ohikulkijasta (ei „ohitsekulkijasta”) ja läpinäkyvästä (ei „lävitsenäkyvästä”). Sen sijaan puhutaan kuvallisesti esimerkiksi ylitsevuotavan (ei „ylivuotavan”) kohteliaasta.

-itse-loppuisten partikkelien yleisyyssuhteet selittyvät ehkä osaksi myös murteista. Esimerkiksi alitse esiintyy Suomen murteiden sanakirjan mukaan lähes kaikkialla vanhoissa murteissa (sen asemesta tai rinnalla paikoin myös alaitse tai alaitsi), mutta ali-sanan päälevinneisyysaluetta ovat Varsinais-Suomi, Satakunta ja Häme. Editse-sanan aluetta taas ovat vanhastaan olleet itämurteet, osa hämäläismurteista ja osin myös pohjalaismurteet (ks. karttaa), ja suunnilleen samanlainen levikki on taitse-, vieritse- ja välitse-sanoilla. Ohitse-sanan päälevikkialuetta ovat Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme ja Etelä-Pohjanmaa; idempänä ja pohjoisempanakin sana tunnetaan mutta harvinaisehkona. Päällitse on Itä-Suomen ja Hämeen sana, poikitse lähinnä Hämeen.

Yleiskielessä prolatiivin pääte on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta -itse. Ainoa poikkeus on paitsi, jota ei enää prolatiiviksi tunnista. Sen alkuperäinen merkitys on ‘ohitse’. Murteissa -itsi-päätteisiä prolatiiveja (sekä substantiivikantaisia että partikkeleita) on runsaasti, esimerkiksi alitsi, editsi, ohitsi, päällitsi, rannatsi ‘rannan kautta’, sivuitsi, vieritsi, välitsi, ympäritsi. Tällä muototyypillä on murteissa oma levinneisyysalueensakin: Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Peräpohjola, lisäksi osa Savosta ja osa Etelä-Pohjanmaasta.

Murteissa on eräitä muitakin sellaisia prolatiivityyppejä, joita ei ole yleiskielessä. Lapua: „Näjittekö kuinka korkiaatte (= „korkeaitse”, korkealta, ylhäältä) mä paiskasin.” Nurmo: „Ookko leviäätter (= „leveäitse”, laajalti) reissannu?” Nurmo: „Ohueettev (= „ohueitse”, ohuesti) vain kynnettihi” (maa). Kauhava: „On näim pitkäättem (= „pitkäitse”, pitkälti) menty tätä mailmaa.” Kurikka: „Kuokkii maata syväätte (= „syväitse”, syvältä). Soini: „Pari jalkaa vahavate (= „vahvaitse”, vahvalti, paksulti) puita.” Erityisesti tämäntapaisia adjektiivikantaisia prolatiivimuotoja esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.

Eteläpohjalainen piirre on myös prolatiivimuotojen vertailuasteiden käyttö. Esimerkiksi Ilmajoen murteessa esiintyy muun muassa seuraavanlaisia komparatiivimuotoja: alemmaatte (= „alemmaitse”, alemmalta), keskemmäätte (= „keskemmäitse”, keskemmältä), ohemmaatte (= „ohuemmaitse”, ohuemmalta), paksummaatte (= „paksummaitse”, paksummalta), reunemmaatte (= „reunemmaitse”, reunemmalta), tännemmäätte (= „tännemmäitse”, tännempää), vahvemmaatte (= „vahvemmaitse”, vahvemmalta, paksummalta), ylemmäätte (= „ylemmäitse”, ylempää). Esimerkiksi Kurikassa neuvotaan näin: „Kierräv vain eremmäätte (= edempää, kauempaa) jottes kastelej jalakojas.” Tämäkin prolatiivityyppi esiintyy yksinomaan murteissa.

Mikään edellä esitetyistä tai muistakaan prolatiivimuodoista ei ole esitettävän seikan ainoa ilmaisin. Partikkeleilla (esimerkiksi alitse, ohitse) on rinnalla lyhyempi muoto (ali, ohi) tai muu samakantainen partikkeli (keskitse = keskeltä, keskestä), yhdyssana tai sanaliitto (editse = etupuolitse, etupuolen kautta, edestä ohi). Sekä partikkeleihin että etenkin substantiivikantaisiin prolatiiveihin liittyy lisäksi usein selvää tyyliväriä. Esimerkiksi jäitse ja puhelimitse ovat huolitellun, muodollisen kielen ilmauksia. Niihin liittyy monien kielitajussa ehkä jopa jonkinlainen hienostelun tai teennäisyyden leima, joten niitä ei juuri käytetä ainakaan arkipuheessa. Neutraalia, huomiota herättämätöntä asiatyyliä viljelevä kulkee jäätä pitkin ja välittää tiedon puhelimella.

Prolatiivit ovat kelpo kieltä. Taitava kirjoittaja tai puhuja osaa sijoittaa ne tyylillisesti oikeaan yhteyteen. Erään kielitieteellisen kirjan – Muoto-opin keruuoppaan – takakannen tekstissä esimerkiksi todetaan, että „Helsingin yliopiston suomen kielen laitokseen ja kopioitse (= kopioiden avulla) muihinkin yliopistoihin (on) syntynyt kielemme muoto-opin arkistot”. Vaikka tietoja voidaan välittää puhelimitse ja kirjeitse, niitä tuskin kuitenkaan välitetään „televisioitse”, „tietokoneitse”, „fakseitse” tai „korteitse” – ainakaan ilman huumorimieltä tai teennäisyyttä. Ja vaikka kuljetaan maitse ja vesitse, kukaan tuskin kävelee „kaduitse”, juoksee „poluitse” tai hiihtää „laduitse”. Vaikka on mahdollista muodostaa uusia – muodoltaan ja merkitykseltään korrekteja – sanoja olemassa olevien mallien mukaan, uudismuodoste ei aina vakiinnu tai se ei ole kielenkäytössä tyyliltään ja sävyltään entisten ilmausten veroinen. Tämäkin osoittaa, että prolatiivi on kielessä lähes „kuollut” sija ja että käytössä olevat muodot ovat lähinnä tulkittavissa kiteytyneiksi partikkeleiksi.

.

Introdus  / lisätty 26.6.2011

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: